Tietoa ja johtamista Nuorille ovet auki 4 / 26 Vahva ja onnellinen
Varmista siis, että saat tämän tehtäväsi kannalta olennaisen työvälineen käyttöösi! Lukemalla Kuntalehteä voit tehdä parempia päätöksiä. Haluatko tehdä parempia päätöksiä. Tilaa Kuntalehti itsellesi, tai pyydä ryhmätarjous: kuntalehti.fi/tilaa PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Jokaisessa Kuntalehden numerossa käsitellään kunta-alan ajankohtaisia teemoja monipuolisesti – johtamisen, koulutuksen, hankintojen ja kuntien elinvoiman näkökulmista
040 708 6640 marianne.kaartoaho@ kuntalehti.fi Inkeri Valtonen Puh. Tapaamme Nuva ry:n uuden puheenjohtajan Roger Penterin. MIELIPITEET Salassapitositoumukset eivät koske valtuutettuja Kuukauden luetuimmat Tiina Ojutkangas Päätoimittaja Karolin Lundström. Laajalla näyttelyalueella pääsee myös tutustumaan uusiin teknologioihin, ohjelmistoihin ja laitteisiin konkreettisesti. Kuka tuottaa tietoa, kuka johtaa. Lähiaikoina ovat edessä Kunnallisjohdon seminaari, Sosiaalija terveydenhuollon ATK-päivät, Kuntien digiviikko ja Kuntapuheenjohtajapäivät. Tapahtumassa on monipuolisen seminaarin lisäksi muun muassa laaja näyttely. Tässä lehdessä ennakoidaan lyhyesti tulevia kunta-alan tapahtumia, joita muuten riittää. /KUNTALEHTI. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa asiakaspalvelu@ kuntamediat.fi Puh. Seminaarista saa tuoreita tietoja siitä, mitä on opittu ja millaisia ratkaisuja muut ovat jo onnistuneesti toteuttaneet. Vierailemme muun muassa Espoossa, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen kertoo työstään ja ajatuksistaan Espoosta. Ja sitten on seurattava ja mitattava, miten muutokset vaikuttavat heidän liikkumiseensa. Oikaisupyynnöt: toimitus@kuntalehti.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediatiedot Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntamediat.fi Mainosmyynti Marianne Kaartoaho Puh. Alan merkittävin ammattilaistapahtuma Sosiaalija terveydenhuollon ATK-päivät on alan merkittävin ammattilaistapahtuma, joka kerää vuosittain yhteen yli 2 000 osallistujaa. Ja paljon muuta. Vuodesta 1975 järjestetty tapahtuma on eri taustaisten ammattilaisten kohtaamispaikka. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. Asukkailla on erilaisia tarpeita. Mikä onkaan Espoon identiteetti. Käymme Kirkkonummella datakeskustyömaalla. Kuulemme myös, mitä datakeskuksista sanotaan Lappeenrannassa ja Mikkelissä. Helsingissä vieraillut Lundström haluaa kertoa myös suomalaispäättäjille, että ensimmäinen liikkumista estävä raja-aita ei ole motivaatiokysymys. TYÖPAIKKAUUTISET Kelan johtajaksi 46 hakijaa 2. Tapahtumien tärkeä anti on ihmisten kohtaaminen, vertaistuen saaminen, tiedon löytäminen, keskustelut. Finnish Consulting Group järjestää tapahtuman yhteistyössä Helsingin kaupungin, HUS:n, THL:n, KELA:n ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n kanssa. 050 599 6681 KUNTALEHTI 4/2026 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. – Tarvitaan yhteistyötä eri sektoreiden välillä, koska liikkuminen on kehittynyt paljon uusiin suuntiin. Tarvitaan matalan kynnyksen paikkoja liikkua. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tiina Ojutkangas TAITTO JA ULKOASU KRUT, krut.fi KANSI Kuva: Laura Oja Juttuvinkit, tiedotteet ja mielipiteet toimitus@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. ensimmäistä kertaa Helsingin Messukeskuksessa. Mistä se tieto tulee, jolla johdetaan. – Vaan se on siinä, miten helposti tai vaikeasti pääsee liikkumaan. Millaisia esimerkkejä tekoälyn käytöstä Suomen kunnissa on. Jouni Lampinen Uusia avaimia liikkumiseen Ruotsissa sijaitsevan Uppsalan kaupungin liikuntaja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Karolin Lundström painottaa, että yksi liikkumista edistävä ratkaisu ei ole ikinä tarpeeksi kaikille. UUTISET Julkisoikeuden professori: ”Laine-tapauksessa nyt tarkan juridisen miettimisen paikka” 3. Innostavia tapahtumia, uutta tietoa tässä lehdessä verkossa Tässä Kuntalehdessä tapaat monta ihmistä ja asiaa. Kuva: Jouni Lampinen Kuva: Messukeskus 3 109. Tapahtumissa kohtaavat myyjät ja asiakkaat tai asiantuntijat ja päättäjät, jotka myöskin pääsevät kertomaan esimerkeistään ja näkemyksistään. ATK-päivät järjestetään 25.–27.5. Jouni Lampinen 1
4 23 Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen tietää, millaista on tehdä töitä voimakkaasti kasvavassa kaupungissa. Kuva: Markus Sommers
34 Datakeskukset lupaavat paljon 39 Datakeskus on Mikkelille iso juttu 41 Lappeenranta riemuitsi datakeskuksesta 42 Mielipiteet onnellisuuskirjoitus 45 Ylisukupolvinen päätöksenteko luo vahvoja yhteisöjä 46 Mistä tulee tieto, jolla johdetaan esittelyssä 50 Onnellisuutta etsiessä kunta vahvistuu pykäläpeikko tutkii 54 Hyvä virkakieli säästää hermoja ja vähentää valituksia esittelyssä 55 Roger Penter avaa nuorille ovia päätöksentekoon päättävät elimet 58 Haloo, haloo, kuuleeko Seinäjoen muuttajapuhelin! lakipalsta 59 Tietosuojakielellä suostumus ei aina tarkoita lupaa Sisällys 55 58 Nuorisovaltuustoilla on oltava suora aloiteoikeus, vaatii Nuva ry:n puheenjohtaja Roger Penter. Kuva: Seinäjoen kaupunki Minusta jarru on siinä, että me emme odota elämältä kovinkaan paljoa kirjoittaa Anna Perho. 5 7 Kuntabarometrin tulokset kiinnostavat näkökulma 8 Kunnalla on tehtävää tarjotessaan kestävän liikenteen ratkaisuja 10 Töitä ja valintoja kolumni 11 Ethän sinäkään liikoja vaatisi 12 Digiviikko antaa sopivasti vauhtia uuden vaiheen kynnyksellä 13 Mielipiteet pääkirjoitus 16 Vaalit tulevat, oletko valmis 17 Rahan perässä Säkylään 23 Asiallinen tyyppi Espoon johdossa 29 Joko luottamusta on tai ei ole kuntajohtajan blogi 33 Rakennammeko Suomea, joka kehittyy. 11. Kuva: Jouni Lampinen Muuttohaaveisiin on vastattava, tietävät Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko sekä seinäjokinen Diili-voittaja Arttu Seppälä
Kuntabarometrin tulokset kiinnostavat Teksti Jouni Lampinen Mikael Pentikäinen viihtyi Kunnallisjohdon seminaarissa viime vuonna Kuopiossa. 6 Kuntaväki ja yrittäjät suuntaavat seminaariin, jossa paljastetaan, miten yrittäjät arvioivat kuntien onnistuneen. Kuva: Akseli Muraja, Suomen Yrittäjät SEMINAARIMATKA Kunnallisjohdon seminaari Jyväskylässä vetää puoleensa eri puolilta Suomea kuntaväkeä Esimerkiksi Etelä-Savosta Juvalta lähtee aktiivinen joukko seminaariin, kunnanjohtaja Mervi Simoska kertoo Menemme sinne useamman kunnan yhteiskyydillä, joten verkostoituminen alkaa jo matkalla, jatkaa Mervi Simoska
(03) 647 4460 | www.triplan.fi Yhdessä helpompi huominen Uusi asianhallintajärjestelmämme Akaasia on saatavilla! Liity Triplanin palveluiden tyytyväiseksi asiakkaaksi! Ota yhteyttä myynti@triplan.fi • Arvioitu käyttökokemukseltaan erinomaiseksi • Helpottaa asianhallintaa prosessit ja käyttäjän toimintapolut huomioiden. Jyväskylässä. – Iso osa yrityksistä pärjää hyvin. Satakunnassa sijaitsevan Merikarvian kunnanjohtaja Juha Vasama kertoo myös odottavansa innolla Kuntabarometrin tuloksia. Yritykset pärjäävät Vuoden 2026 seminaari tarjoaa ajankohtaisia teemoja, asiantuntevia puheenvuoroja ja rakentavaa vuoropuhelua suomalaisen kuntakentän ja yritysyhteistyön tulevaisuudesta. Työllisyyden vahvistamisessa kunnilla ja yrityksillä riittääkin paljon yhteistä työsarkaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja jatkaa. Kuntien ja yritysten välinen yhteistyö sujuu myös arjen keskellä yleisesti ottaen hyvin, vahvistaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. – Barometri on meille hyvä työkalu, joka antaa tietoa kunnan eri osa-alueista. – Ja pitää virkeänä, Pentikäinen lisää. – Ne antavat myös osviittaa siitä, mitä olisi syytä parantaa. 7 Suomen Yrittäjät järjestää loppuunmyydyn ja perinteisen Kunnallisjohdon seminaarin 20.–21.5. Barometrin tulokset ovat yksi kuntastrategian mittareista Juvalla, sanoo kunnanjohtaja Mervi Simoska. – Tämä suhdannetilanne on tosi vaikea kuntien kannalta. Kuntabarometri on Suomen Yrittäjien kysely, jolla kartoitetaan joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä. – Meillä on tosi kiinnostava ohjelma, Pentikäinen kertoo. Runsaalla ja laadukkaalla asiantuntijajoukolla varustettu tapahtuma vahvistaa yrittäjien ja kuntatoimijoiden yhteistyötä. Kanta-Hämeessä sijaitsevan Riihimäen kaupunginjohtajan Jouni Ehon mukaan tämänvuotiseen Kuntabarometriin kohdistuu isoja odotuksia. Saimme Kuntabarometriin ennätysmäärän vastaajia, noin 12 000, Pentikäinen sanoo. Samalla Pentikäinen painottaa alueellisen elinkeinopolitiikan merkitystä. Tämän vuoden seminaarin aikana riittää paljon pohdittavaa sen suhteen, miten julkista taloutta saataisiin vahvistettua. Kukaan ei pärjää yksin näinä aikoina. Samalla sovimme yhteisistä kehittämistavoitteista, Simoska kertoo Nuorille töitä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on tyytyväinen, kun yrittäjiä kuunnellaan kunnissa. Tässä tilanteessa kannan erityistä huolta nuorten työllisyystilanteista. Kunnat kilpailevat keskenään esimerkiksi siitä, minne yritykset sijoittavat toimintojaan. Esimerkiksi kuntien edistämät yrityspalvelut ja kaavoitusasiat voivat osaltaan vahvistaa elinvoiman kehittymistä. – Yhdessä yrittäjien kanssa odotetaan tuloksia, hän tarkentaa. Yhteistyö ei tarkoita sitä, että kuntien välillä ei olisi myös keskinäistä kilpailua. Yrittäjät pyrkivät osaltaan etsimään ratkaisuja julkisen talouden ongelmiin. Kunnallisjohdon seminaarin aikana julkaistaan Kuntabarometri. Se on tervettä kilpailua. Se antaa hyvää vertailutietoa. Julkinen talous on isoissa ongelmissa. On tärkeää, että heille saadaan nyt kesätyöpaikkoja. – Lähes poikkeuksetta halutaan panostaa kunnan ja yritysten väliseen vuoropuheluun. Triplan Oy | p. Olemme tiivistäneet vuoropuhelua yrittäjäjärjestön kanssa ja lisänneet seudullamme elinkeinopoliittista yhteistyötä naapurikuntien kanssa, Eho sanoo. Yhdessä yrittäjien kanssa odotetaan tuloksia. Olemme pärjänneet barometrin mukaan hyvin pienten kuntien joukossa. Yrittäjät kertovat, miten yhteistyö on sujunut kunnissa. – Kunnilla on mahdollisuuksia auttaa kasvua hakevia yrityksiä, Pentikäinen näkee. – Kuntien, työllisyysalueiden ja yritysten yhteistyö on aivan keskeistä, jotta löydetään piilossa olevia työpaikkoja ja löydetään sopivia työntekijöitä. Työllisyysalueita tarkastellessa korostuu kuntarajat ylittävän yhteistyön merkitys. Tätä odotetaan Keski-Suomessa sijaitsevan Konneveden kunnanjohtaja Mika Pasanen kertoo, että odottaa jännittäen barometrin tuloksia. – Kuntabarometri on meille tärkeä mittari yritysmyönteisyyden seuraamiseen. – Alueellinen yhteistyö on tärkeää. On todella tärkeää, että yhteistyö toimii paikallisesti. Kun molempien osapuolien tarpeet ymmärretään, sitten voidaan tehdä yhteistyötä elinvoiman vahvistamiseksi, hän jatkaa. Joka tapauksessa alueellinen ja maakunnallinen yhteistyö on kaikkien etu. – Sitä kautta saadaan kuntiin työkaluja yhteiseen kehittämiseen. Kunnille koituu isoja kustannuksia työttömyydestä. Juvalla meidän on tarkoitus käydä tulokset läpi yhdessä elinkeinoelämän järjestöjen kanssa
Kunnan on tarjottava kestävän liikenteen ratkaisut arkeen. Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. 8 näkökulma Kunnalla on tehtävää tarjotessaan kestävän liikenteen ratkaisuja Arjen matkoilla suuri vaikuttavuus ilmastoon, hyvinvointiin ja terveyteen
9 Kysely Päijät-Hämeen kuntien viranhaltijoille osoitti, että kunnan rooli kestävän liikenteen mahdollistajana on edelleen melko käyttämätön vipuvoima osassa kuntia. Yksittäinen pikalatauspiste voi parhaimmillaan vähentää päästöjä kymmenistä satoihin CO₂-tonneihin vuodessa. KELPO-hankkeen yhdessä selvityksessä kestävän liikenteen asiantuntijat tarkastelivat kolmea keinoa, joilla kunnat voivat vaikuttaa liikenteen päästöihin Päijät-Hämeessä: sähköisen liikenteen edistämistä, kaupunkipyöräjärjestelmiä sekä katuverkon nopeusrajoituksia. Hankkeen kautta olemme kerryttäneet kuntien käyttöön arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää myös laajemmin. Kestävien kulkutapojen osuus on vain noin kolmannes kaikista matkoista Päijät-Hämeen alueella. KELPO-hankkeen keskeinen viesti kuntapäättäjille on toimenpiteiden yhdistämisen vaikuttavuus. Vaikutukset syntyvät muutoksista, jotka vähentävät henkilöautolla ajettuja kilometrejä ja vauhdittavat siirtymistä pois polttomoottoriautoista. Olemme mukana Lahden kaupungin ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteisessä, EU:n osarahoittamassa Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeessa, joka edistää liikenteen käyttövoimaja kulkutapamuutosta alueella. Liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii ennen kaikkea strategista otetta, jossa poliittiset päätökset ja arjen ratkaisut kohtaavat toisensa. Juuri tässä näemme yhden suurimmista kehityskohteista: strateginen selkeys lisäisi vaikuttavuutta. Mutta kunta voi päättää, millaisia vaihtoehtoja se arkeen tarjoaa. Parempi tietopohja auttaa kuntia tekemään entistä vaikuttavampia ja perustellumpia päätöksiä. Kunnissa kaivataan lisää tietoa toimenpiteiden todellisista päästövaikutuksista, myös työmatkaliikkumisen, koulumatkojen ja logistiikan osalta. Aino Kulonen ilmastopäällikkö, Lahden kaupunki Annukka Heinonen projektipäällikkö, LAB-ammattikorkeakoulu Kunnissa kaivataan lisää tietoa toimenpiteiden todellisista päästövaikutuksista.. suurin päästövähennyspotentiaali liittyy sähköistymiseen . Sen merkitys syntyy kulkutapamuutoksista, sillä autoilun hidastuminen tekee kävelystä, pyöräilystä ja joukkoliikenteestä suhteellisesti houkuttelevampia. liikkumistapa on aina henkilökohtainen valinta, mutta kunnan rooli on tehdä kestävistä vaihtoehdoista helppoja ja houkuttelevia. Korostamme, ettei kestävän liikkumisen edistäminen voi olla yksittäinen hanke. Yksittäiset ratkaisut jäävät helposti marginaaliin, mutta laajemmat kokonaisuudet, kuten infrastruktuurin kehittäminen yhdistettynä viestintään ja kannustimiin voivat muuttaa käyttäytymistä pysyvämmin. Kun järjestelmä korvaa automatkoja ja kytkeytyy joukkoliikenteeseen, kuntakohtainen päästövähennys voi olla kymmenistä jopa yli 200 tonniin vuodessa. On eri asia kehittää kaupunkikeskustaa kuin haja-asutusaluetta. Kaupunkipyöräjärjestelmien laajentamisen päästövaikutus on pienempi, mutta paikallisesti merkittävä. Potentiaalia muutokseen on siis runsaasti. Kunnat toimivat erilaisista lähtökohdista, ja ratkaisut on aina sovitettava paikallisiin olosuhteisiin ja käytettävissä oleviin resursseihin. Kunta ei tietenkään voi päättää, miten sen asukkaat liikkuvat. Myös tiedolla johtamisen merkitys korostuu. Pelkkä ajonopeuden lasku ei automaattisesti vähennä polttoaineenkulutusta. Yksityisautoilua korostavassa liikkumiskulttuurissamme toteuttaminen on kuitenkin kaukana yksinkertaisesta. Julkisen latausinfran lisääminen vauhdittaa siirtymää silloin, kun se mahdollistaa uutta sähköistyvää liikennettä. Nopeusrajoitusten alentaminen vaikuttaa päästöihin epäsuoremmin. Pysyvät muutokset onnistuvat, kun kestävä liikkuminen tukee parhaimmillaan useita kunnan tavoitteita ja kytkeytyy luontevasti osaksi strategiaa ja budjetointia. Vaikutus kuitenkin riippuu esimerkiksi alueesta, käyttöasteesta ja siitä paljonko alueella on ennestään latausmahdollisuuksia. Kestävän liikkumisen teemat kytkeytyvät nähdäksemme jo nyt usein hyvinvointiin, ilmastotavoitteisiin, joukkoliikenteen kehittämiseen ja keskusta-alueiden elinvoimaan, mutta ilman selkeää kokonaisohjausta
huhtikuuta. Viime vuosina hän on työskennellyt erilaisissa opetustehtävissä. 10 Huhtikuun valinnat: Tanskanen Varkauteen, Lepojärvi Rääkkylään Alkuvuodesta alulle laitetut lukuisat kuntajohtajavalinnat nytkähtävät maaliin loppukevään aikana. huhtikuuta. Pohjois-Karjalan maisemat ovat Lepojärvelle tuttuja, sillä hän opiskellut maatalousja metsätieteiden maisteriksi Joensuussa ja asunut kolmessa pohjoiskarjalaisessa kunnassa työuransa alkutaipaleella. Varkauden kaupunginvaltuusto valitsi 20. Nopeaa liikenneinfraa ei ole ja tiet ovat huonossa kunnossa. Poliittinen keskustelukulttuuri ensiluokkaista. Lepojärvi palaa kuntajohtajaksi Rääkkylän valtuusto valitsi Tommi Lepojärven yksimielisesti uudeksi kunnanjohtajaksi 27. huhtikuuta Henri Tanskasen uudeksi kaupunginjohtajaksi reilulla ääntenerolla. Lepojärvi palaa kunnanjohtajaksi reilun kymmenen vuoden jälkeen: hän on toiminut Ruukin kunnanjohtajana 2004–2006 ja Keminmaan kunnanjohtajana 2007–2013. Tällä hetkellä hän on Keminmaan kunnanvaltuutettu ja Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutettu. Kunnat ovat niin erilaisia, että minulla on varmasti paljon oppimista, Lepojärvi sanoi valintansa jälkeen. – Varkauden logistinen asema on hyvä, suunta on selkeä ja tahtoa muutokselle löytyy. – Talous pitää saada kasvutoimilla kuntoon, ja tässä muutoksessa vahvat teollisuuskaupungit kuten Varkaus ovat aivan keskeisessä asemassa. Tanskanen sanoo löytäneensä kuntajohtajan työstä oman kutsumuksensa. Hän muuttaa perheineen Varkauteen. TÖITÄ JA VALINTOJA Teksti Jorma Ylönen Henri Tanskanen aloittaa kaupunginjohtajana syyskuun alussa. Tanskanen aloitti Juuan kunnanjohtajana keväällä 2020. Tanskanen aloittaa Varkauden kaupunginjohtajana syyskuun alussa, mutta ryhtyy perehtymään tulevaan työmaahansa jo kesällä. Pääsen siinä käyttämään hyvin omia vahvuuksiani ja ominaisuuksiani: analyyttisyyttä, oikeudenmukaisuutta, empaattisuutta ja vahvaa tahtoa viedä yhteiskunnallisia asioita eteenpäin. Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen (vas.) onnitteli Tanskasta valintakokouksen jälkeen 20. Juuan kunnanjohtajana työskentelevä Tanskanen sai valtuuston virkavaalissa 33 ääntä ja viimeksi Kärsämäen kunnanjohtajana toiminut Juho Jukkola 2 ääntä. – Se on minulle enemmän kuin pelkkä työ, se on elämäntapa. Tanskanen sanoo, että seuraavan hallituksen hallitusohjelma on Varkauden kannalta elintärkeä. Hieman alle 20 000 asukkaan Varkaus on kokoaan suurempi teollisuuskaupunki, ja talouden suhdanteet keikuttavat kaupungin taloutta. En voisi kuvitellakaan tekeväni tässä hetkessä muuta työtä. Kunnanjohtajavuosiensa jälkeen hän on toiminut Keminmaassa kunnallisissa luottamustehtävissä keskustan edustajana, muun muassa kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajana. Pulmien selättäminen ei ole Tanskasen mukaan kiinni ainakaan Varkauden kaupungin toimista. Huhtikuun aikana valintansa ehtivät saada valmiiksi Varkaus ja Rääkkylä. Sitä ennen hän oli työskennellyt Maahanmuuttoviraston palveluksessa ylitarkastajana ja tiiminvetäjänä. Hallitusohjelmassa pitäisi olla rohkeutta. Esimerkiksi uusi Saimaan kanava pitäisi saada nyt valmisteluun, eikä odotella mitä tapahtuu. Henkilökunta on motivoitunutta ja ammattimaista. Kuva: Henri Tanskasen albumi Tommi Lepojärvi. – Mielenkiinnolla odotan, että pääsen tutustamaan kunnan henkilökuntaan ja päättäjiin. Kuva: Keminmaan kunta Säilöntäpääty.indd 1 12.2.2025 13.08
Ja kun Suomea katsoo tyytyjän silmin, kaikki puutteet vaikuttavat vain loogisilta. Ethän sinäkään liikoja vaatisi Komediasarjassa Moderni Perhe paljastettiin onnellisen avioliiton salaisuus. Palvelukulttuurista en edes jaksa aloittaa. Se selittää myös, miksi Suomi on jälleen maailman onnellisin maa. Laulan vain mukana, kun tämä kappale soi: Enhän minäkään liikoja vaatisi / Jotakin, jolla tarjoaisin illan / Elatusmaksut lottokupongilla kuittaisin / Oo-oo-ooh. Yksinkertaistaen siinä kuvitellaan tikkaat, joiden huipulla on paras mahdollinen elämä, jonka voit saavuttaa, ja alhaalla henkilökohtainen helvetti. Ja se on onnellisuuden ongelma. Joku mummo soittaa Kansanradioon ja se siitä. Ei ole sattumaa, että yksi rakastetuimmista kansanlauluistamme menee näin: Eihän elämä paljoa antanut / sateenkaari päättyi nakkikioskille / ravintolapöytään oksentaville naurettiin / Oo-oo-ooh. Tikkaiden alasektorilla tönöttävän kannalta elämä on ennustettavaa ja sikäli tyydyttävää, koska hallinnan tunne on mielen tärkein ravintoaine. Tämä on hyvä näin, tai ainakin ihan ok, ei minun niin väliä, ei meidän takia tarvitse. Me olemme tyytyjiä. ihminen sopeutuu lähes mihin tahansa olosuhteisiin ja alkaa pitää niitä normaalina, kuten historiakin on monin tavoin opettanut. Listaan tässä muutaman aiemman epäillyn: poliitikot, yritysjohtajat, pääomasijoittajat, maahanmuuttajat, start-up-sijoittajat, puolueet, etätyötä tekevät, kuluttajat, tekoälyn käyttöä kaihtavat myyjät, naiset, jotka eivät synnytä. Tyytyjien maassa sen tiivistymä on bongaamani itsepalveluhotelli, jonka nimi oli Painu hiiteen. Halpoja lentoja saa vielä. Se nauratti, kunnes tajusin löytäneeni kiivaasti etsityn näkymättömän jarrun. Minusta jarru on siinä, että me emme odota elämältä kovinkaan paljoa. Se on muuten ihan hyvä ohje kaikille alle 40-vuotiaille, jotka haluavat elämän. tyytymiselle on hienompikin termi , cantril analyysi . Miksi meille pitäisi esimerkiksi tarjota julkista terveydenhuoltoa, kun sen alasajosta ei seuraa mitään. Kyynisemmässä katsannossa tyytyminen on sitä, että usko tikkailla kapuamiseen on nollassa. 11 Teksti Jorma Ylönen kolumni Anna Perho on kirjoittaja ja yritysvalmentaja, joka asuu kunnassa. Jos et usko parempaan, olet tyytyväinen siihen mitä on. Ei tämä hääviä ole, mutta ainakin tiedän mitä tapahtuu huomenna ja ylihuomenna. Jähmeys on supervoimamme, ja siitä voi hektisessä maailmassa olla joskus hyötyä. Jos et usko parempaan, olet tyytyväinen siihen mitä on.. Niinpä nukkavieruus ja alakulo voi jatkua ikuisesti, kun kukaan ei enää koe sitä suoranaisesti huonoksi, kyllä tää meille kelpaa. Salaisuuden paljasti tv-perheen isä Phil Dunphy: lower your expectations, laske odotuksiasi. Suomalainen tönöttää nastakengistään kiinni tarttuneena keskiaskelmalla, eikä edes uneksi paremmasta
Kuntaväellä on mahdollisuus tavata valtionhallinnon edustajia ja yrittäjiä. Kalenteri käytössä Kuntaliitto on kuntien asiantuntijatukena digikehityksessä vuodesta toiseen ja pitkin vuotta. Webinaareihin on helppo osallistua, mistä päin Suomea tahansa, Kettunen kertoo. – Lainsäädäntöön, tekniseen kehitykseen ja rahoitukseen liittyvät muutokset vaikuttavat osaltaan siihen, miten digitalisaatio etenee töissä, Kettunen kertoo. Matalan kynnyksen ohjelmalle on tilausta, sillä digiasiat koskettavat laajalti kuntien työntekijöitä, Kettunen jatkaa. 12 Kuntien digiviikko järjestetään kesäkuun ensimmäisellä viikolla, 1.-5.6. Paananen pohtii, että kunnissa on kenties ollut hieman edottava tunnelma tekoälyn suhteen ja nyt on ilmassa uudenlaista otetta tähänkin asiaan. Erityisesti monen kunnan tietohallinnossa on jo hyvissä ajoin katsottu Kuntaliiton tapahtumakalenterin kautta aukeavia ohjelmatietoja digiviikosta puhujineen. Digiviikko on osoittanut jo aiempina vuosina hyödyllisyytensä, vahvistaa Kuntaliiton digitalisaatio ja tietoyhteiskunta-asioiden johtaja Elisa Kettunen. Tanja Paananen kertoo, että tekoälystä ja datasta riittää puhetta digiviikoilla tänäkin vuonna. Digiviikolla riittää teemoja on laidasta laitaan ja eri toimialueita koskien. Näinä päivinä asiasisällön lisäksi korostuvat kohtaamiset, kun verkostoidutaan ja keskustellaan kasvotusten eri aiheista. – Digiviikko on saanut hyvää palautetta. Digiviikko antaa sopivasti vauhtia uuden vaiheen kynnyksellä Teksti Jouni Lampinen Julkisen tietohallinnon muutosjohtamiseen perehtynyt Aleksi Kopponen oli yksi esiintyjistä digiviikolla viime vuonna. Innostusta ilmassa Digiviikot on ilmainen julkisen sektorin toimijoille. Ilmoittautuminen digiviikon lähipäiviin päättyi tiistaina 19.5. Tiedossa on myös ajankohtaisia opinnäytetöitä ja tutkimuksia koskien kuntien digitalisoitumista ja tietohallintoa. Siitä on osoituksena vuosittain järjestettävän digiviikon lisäksi digisumpit, joka on torstaisin pidettävä etätilaisuus kuntien digikehittäjille. Joka tapauksessa jokaiselle digiasioista kiinnostuneelle löytyy jotakin mielenkiintoista. – Sitten digiviikkoon kuuluu kolme etäpäivää, jotka ovat maanantai ja tiistai sekä perjantai. Digiviikon aikana esiin nousee kuntien digitalisaatiokehitykseen liittyviä ajankohtaisia aiheita, kysymyksiä ja huolia. Keskiviikkona ja torstaina kokoonnutaan Kuntatalolle. – Digiviikolla on mahdollisuus kuunnella, millaisia ratkaisuja on tehty muissa kunnissa, sanoo Tanja Paananen Kuntaliiton digitiimistä. Digiturvallisuus ja -suvereniteetti kulkevat digiviikon aikana mukana omana teemanaan sekä muiden aiheiden yhteydessä. – Havaitsen innostuneisuutta tai vähintäänkin halua oppia. – Puhumme myös, miten ihmisiä johdetaan digimuutoksessa. Kuntien tilanteet ja digitarpeet vaihtelevat, ja sitäkin kautta kokemukset digiviikosta vaihtelevat. Kuva: Kuntaliitto. Sen takia jatkamme tätä. Tekoälyn palaset alkavat loksahdella paikoilleen kunnissa
Monelle lapselle juuri koulupäivän ympärille rakentuvassa harrastuksessa syntyy ensimmäinen kokemus siitä, että jokin tekeminen tuntuu aidosti omalta ja tärkeältä. Harrastamisen määritelmä ei ole vain käsitteellinen kysymys. Ratkaisevaa on, että hän voi tunnistaa olevansa harrastaja. Kerho-sana kantaa mielikuvaa jostakin kevyemmästä ja vähemmän merkityksellisestä kuin varsinainen harrastus. Samalla määrittyy, säilyykö koulun yhteydessä tarjottu harrastaminen aidosti matalan kynnyksen toimintana niille lapsille, joille se on ensimmäinen tai helpoimmin saavutettava mahdollisuus harrastaa. Harrastuksella pitäisi tarkoittaa toimintaa, jossa ohjaus, toistuvuus tai yhdessä tekeminen rakentavat lapselle kokemusta omasta kehittymisestä ja ryhmään kuulumisesta. Yhteiset säännöt, jaettu tekeminen ja mahdollisuus tulla näkyväksi omien vahvuuksien kautta tekevät harrastamisesta tärkeän myös osallisuuden ja kotoutumisen näkökulmasta. sanna lesonen Johtava asiantuntija, lasten ja nuorten harrastaminen, Vantaan kaupunki Luottamushenkilö, Porvoo kimmo sillanmikko Erityisasiantuntija, Espoon kaupunki Harrastaminen luo myös suhdetta muihin ihmisiin.. Lapselle harrastus ei ole vähemmän oikea siksi, että se tapahtuu koulun jälkeen koululla. Juuri siinä on pystyvyyden ydin: tunne siitä, että omilla taidoilla ja tekemisellä on merkitystä. Se vaikuttaa siihen, mitä opimme näkemään harrastamisena, mitä mittaamme ja millaisia vaikutuksia pidämme olennaisina. Juuri tämä kertoo paljon tavastamme puhua harrastamisesta. Lapselle ero ei kuitenkaan ole itsestään selvä. Siksi se liittyy suoraan myös keskusteluun kokonaiskoulupäivästä ja lasten arjen rakentumisesta. Se purkaa esteitä, jotka liittyvät hintaan, kulkemiseen, aikatauluihin ja siihen, että kaikissa kodeissa arjen voimavarat eivät jakaudu samalla tavalla. Se ei ole tekninen yksityiskohta vaan poliittinen valinta, joka ratkaisee, kasvaako lapsi harrastajaksi vai jääkö hän pelkästään osallistujaksi tilastossa. Jos tekeminen tuntuu omalta, siihen haluaa palata, siinä oppii uutta ja löytää paikan muiden joukosta, kyse on aidosta harrastamisesta riippumatta siitä, tapahtuuko se musiikkiluokassa, nuorisotilassa tai koulun liikuntasalissa. Harrastaminen luo myös suhdetta muihin ihmisiin. Julkisesti rahoitetun toiminnan tehtävä on madaltaa kynnystä ja avata polkuja myös niille, jotka eivät vielä ole mukana missään. Tämä kuulostaa käytännölliseltä, mutta samalla siihen sisältyy oletus, että varsinainen harrastus on jotain parempaa ja koulun yhteydessä tapahtuva toiminta vain kevyempi korvike. Maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä on monin tavoin arvokas. 13 mielipide Harrastus on lapselle arvokas, vaikka se olisi maksuton kun aikuiset keskustelevat lasten harrastamisen hinnasta, keskusteluun hiipii usein myös eri harrastusten keskinäinen arvottaminen. kun hallitus käynnistää alueellista kokonaiskoulupäiväpilottia, harrastamisen määritelmä tulee väistämättä pöydälle. Koulun yhteydessä tapahtuva ohjattu ja säännöllinen toiminta voi kuitenkin rakentaa ne aivan yhtä hyvin kuin mikä tahansa muu harrastus, kun toiminnassa on jatkuvuutta, ryhmä ja ohjaaja, joka tunnistaa lapsen kehityksen. Julkisissa keskusteluissa on noussut esiin ajatus, että jos seuraharrastukset käyvät liian kalliiksi, vaihtoehtona on koulun maksuttomat kerhot. sanoilla on väliä , sillä ne vaikuttavat siihen, mikä tunnistetaan harrastamiseksi ja mitä pidetään “oikeana” harrastuksena. Harrastajaidentiteetti rakentuu kokemuksesta, että minäkin osaan, kehityn ja olen osa yhteisöä. Kaikki vapaa-ajalla tapahtuva tekeminen ei rakenna samalla tavalla pitkäjänteistä oppimista, kuulumisen kokemusta tai tunnetta siitä, että on itse harrastaja. Kun lapsi kuulee olevansa mukana vain kerhossa, hän ei välttämättä tunnista itseään harrastajaksi, vaikka osallistuu säännöllisesti, huomaa kehittyvänsä ja odottaa toimintaa viikosta toiseen
Oleellista on, että teknologia palvelee työtä, ei päinvastoin. Tekoäly nähdään helposti irrallisena ominaisuutena, joka voidaan määrittää tarjouspyyntöön samalla logiikalla kuin raportointityökalu tai uusi käyttöliittymä. Yhä useammassa kilpailutuksessa sitä edellytetään jopa pakollisena vaatimuksena. Lopputuloksena oli merkittäviä kustannussäästöjä, nopeampi laskujen läpimeno ja parempi käyttäjäkokemus – ilman että tekoälyn lisäämistä nostettiin itseisarvoksi. Hyvin toteutettu markkinavuoropuhelu parantaa tarjouspyynnön laatua sekä vähentää tulkinnanvaraisia vaatimuksia ja hankinnan riskejä. Vasta sitten voidaan arvioida, olisiko tilanteessa paras ratkaisu todellakin tekoäly vai muunlainen automaatio. Asiakkaille tekoälyavusteisuus ei näy muuten kuin taustaprosessin jouhevoitumisena. 14 mielipide Älä hanki tekoälyä väärin Tekoäly on tullut ryminällä julkisiin hankintoihin. Siihen ei pitäisi suhtautua muodollisena lisävaiheena, vaan hankinnan onnistumista tukevana keskusteluna, jossa tilaaja ja toimittajat voivat yhdessä täsmentää tarpeita, ratkaisuja ja toteutusvaihtoehtoja. julkisissa ohjelmistohankinnoissa markkinavuoropuhelu tarjoaa tähän alikäytetyn työkalun. Tällöin palveluntarjoajat joutuvat vastaamaan epämääräisiin vaatimuksiin, ja ratkaisun todellinen hyöty jää epäselväksi. Tekoälyn käyttöönotto voi parantaa julkisia palveluita merkittävästi. Julkisissa hankinnoissa tämä näkyy vaikeasti todennettavina vaatimuksina. Jos lähtökohtana on monimutkainen, manuaalinen tai pirstaleinen toimintamalli, tekoäly jää helposti päälleliimatuksi lisäkerrokseksi. Jos näin ei tehdä, lopputuloksena voi olla ratkaisu, joka täyttää vaatimukset paperilla, mutta ei tuota arjessa odotettua hyötyä. Yhtä tärkeää kuin kunnianhimo on kuitenkin hankintamalli, joka tukee onnistumista. Ongelmana on, että tekoälyä koskevat vaatimukset lisätään usein hankintailmoitukseen ennen kuin markkinoilla olevat vaihtoehdot, tekniset reunaehdot ja prosessien todellinen kehitystarve on selvitetty. Erityisesti tekoälyä koskevissa vaatimuksissa tämä on olennaista, sillä niiden vaikutukset ulottuvat myös esimerkiksi vastuuja tietosuojakysymyksiin. kun ongelma määritellään oikein , teknologia voidaan valjastaa käyttöön tehokkaasti ja mitattavin tuloksin. Hyvä esimerkki tekoälyn tuloksellisesta hyödyntämisestä on tapa, jolla kehitimme omaa Solveon M2 -matkalaskujärjestelmäämme. Tällöin tekoäly löytää luontevan paikkansa osana ratkaisua ja alkaa tuottaa arvoa myös käytännössä. Ongelman todellinen juurisyy voikin löytyä hankinnan valmistelusta. Oikein käytettynä se voi parantaa kansalaisten palveluja merkittävästi. Paras lopputulos syntyy, kun prosessiin ja tavoitteisiin paneudutaan huolellisesti. Ensin on ymmärrettävä, mitkä työvaiheet kärsivät tehottomuudesta tai turhasta käsityöstä. Moni jättää hankintailmoituksessa määrittelemättä, mihin ongelmaan tekoälyä käytetään ja miten sen tuottamaa arvoa mitataan. Tavoite on ymmärrettävä: julkinen sektori etsii keinoja parantaa tuottavuutta ja sujuvoittaa palveluita. Lähtökohtana ei siis voi olla teknologia, vaan prosessi. henri lehtonen Teknologiajohtaja, Visma Aquila Oy Oleellista on, että teknologia palvelee työtä, ei päinvastoin. julkisen sektorin ei pidä painaa jarrua tekoälyn hyödyntämisessä. Jotta tekoälystä saa parhaan hyödyn, sitä ei kuitenkaan pitäisi hankkia ominaisuutena, vaan osana prosessia, kirjoittaa ohjelmistoyhtiö Visma Aquilan teknologiajohtaja Henri Lehtonen.. tekoäly ei korjaa huonosti toimivaa prosessia. Todellisuudessa tekoäly toimii vain silloin, kun koko prosessi on suunniteltu sen näkökulmasta. Tavoitteena oli tunnistaa prosessista ne työvaiheet, joissa aikaa kuluu eniten, ja vähentää manuaalista työtä
15 Suomen Yrittäjien Elinvoimakuntakoulutukset Tutustu koulutuksiimme ja vahvista kuntasi menestystä! LUE LISÄÄ: me.yrittajat.fi/kunta
Parhaat säästöt voivat syntyä rohkeasti toimintaa muuttamalla. Nyt Manner-Suomessa on 292 kuntaa. tuoreen tutkimuksen mukaan kuntavaaleista on tullut entistä vahvemmin valtakunnallisen politiikan "välivaalit", johon vaikuttaa valtakunnallinen hallitus–oppositioasetelma. No helppo on sanoa, kun ei tarvitse olla päättäjänä selittämässä äänestäjille, miksi on välttämätöntä tehdä yhteistyötä, päätyä kuntaliitokseen tai yksinkertaisesti luopua jostain. Tulevaisuudessa niitä on varmasti vähemmän. Kuntavaaliehdokkaiden kokonaismäärä on pudonnut jyrkästi viime vuosikymmeninä. Monet ehdokkaat ja tulevat kansanedustajat ovat myös kuntapäättäjiä. Tämä on todellinen huolenaihe. Niitä voidaan tehdä pakosta. Kuntavaalien äänestysaktiivisuus on laskenut suurimmissa kaupungeissa keskimääräistä vähemmän. Kuhina käy, kun ehdokkaita etsitään. Niissä pormestariehdokkaat ja valtakunnallisesti tunnetut kärkiehdokkaat tekevät vaaliasetelmasta osalle äänestäjistä kiinnostavamman. Parlamentaarinen työ on oikea tapa suunnata tulevaisuuteen. Marianne Pekola-Sjöblom huomauttaa, että Suomi on ollut jo pitkään jumbosijalla kuntavaalien äänestysaktiivisuudessa muihin Pohjoismaihin verrattuna. suomi on monenlaisessa murroksessa ja säästöpaineiden alla. Samalla ehdokkaiden ja valittujen ikärakenne vanhenee vauhdilla. Tarvitaan tulevissakin vaaleissa päättäjiä, jotka uskaltavat kyseenalaistaa nykyisiä rakenteita ja lunastaa mandaattinsa sillä, että ei hoeta vanhoja totuuksia vaan katsotaan realiteetteja silmiin. Jokaisen tehtävänä on muistaa, että vaalit on demokratiassa loistava tapa vaikuttaa. Kuntaliiton toimitusjohtaja pohti HS:n haastattelussa kuntien tulevaisuutta ja oikeaa määrää. Mutta miten ihmiset saadaan äänestämään ja kenen tehtävä se on. Säästöjä voidaan tehdä fiksusti. Parhaat säästöt voivat syntyä rohkeasti toimintaa muuttamalla.. 16 Tiina Ojutkangas on Kuntalehden päätoimittaja pääkirjoitus Vaalit tulevat, oletko valmis Kuntavaaleihin on kolme vuotta, mutta eduskuntavaaleihin vain vuosi. Raportin laatijat Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta, Sami Borg Kunnallisalan kehittämissäätiöstä, Sari Pikkala Åbo Akademista ja Jussi Westinen Tampereen yliopistosta jakavat yhteisen huolen kuntademokratian kehityksestä ja tulevaisuudesta. Kansanedustajista noin kahdeksankymmentä prosenttia on luottamushenkilöitä myös kunnissa. Kuinka fiksut tyypit saadaan ehdokkaiksi. Monessa paikassa etsintä sulaa maanitteluksi
Rahan perässä Säkylään Teksti Esko Pihkala Kuvat Lennart Holmberg Koko ihmisen elämänkaaren kattava muuttokannustinmalli, Säkylän takuu, oli Säkylän liiketoimintajohtajan Matti Koiviston kuningasajatus.. Se houkuttelee rahanarvoisin etuuksin asukkaikseen kaikenikäisiä vauvasta vaariin. 17 Vauvabonukset sun muut kannustimet lapsiperheiden houkuttelemiseksi ovat kuntakentällä jo kokeiltu kikka, joten Säkylän kunta päätti nostaa panoksia
Kunnanhallitus ihastui ideaan. • Korkeakouluopiskelijat: 500 euron Säkylä-lahjakortti korvaamaan opiskelun kustannuksia ja kannustamaan pysymään kirjoilla Säkylässä, vaikka opiskelisi muualla. Säkylän takuu on vuodet 2026–27 kattava kaksivuotinen kokeilu, jossa ideana on houkutella kuntaan lisää asukkaita koko ihmisen elämänkaaren kattavalla muuttokannustinmallilla. Tyytyväinen ei kuitenkaan pidä olla, kun asukasluku on tullut vuosien varrella alas 8 000:sta 6 200:aan ja paikallisilla yrityksillä on pulaa työvoimasta. Ei Säkylällä sinänsä mitään hätää ole, Mäenpää vakuuttaa. Tässä eteläsatakuntalaisessa kunnassa on kertakaikkisesti päätetty ottaa selvää, onko luontaisen poistuman takia pienenevälle asukasluvulle tehtävissä jotain kunnan omin päätöksin. Pullat ja muut paikallisesti valmistetut eväät ovat siis ihan hyvin uunissa. helmikuuta, ja kampanja käynnistyi heti seuraavana päivänä. Lopulta päädyttiin seuraavanlaiseen malliin, jossa rahakannustin on joka kohderyhmässä suuruudeltaan 500 euroa tai enemmän: Säkylän takuu • Vauvat ja lapset: 500 euron Säkylä-lahjakortti jokaiselle syntyvälle tai muuttavalle alle kouluikäiselle lapselle. Nyt on lähdetty rohkeasti liikkeelle. Meillä on 25 prosenttia enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, joten muualta käydään töissä meillä, Mäenpää sanoo. Tavoite on, että Säkylän takuu kääntäisi Säkylän asukasluvun kasvuun ja toisi helpotusta paikallisten yritysten rekrytointiongelmiin.. Se hyväksyi Säkylän takuun yksimielisellä päätöksellä 23. – Olemme laskeneet, että jos Pori käyttäisi samanlaiseen kampanjaan saman verran rahaa suhteessa asukaslukuunsa, niin Porin investointi olisi suuruudeltaan kahdeksan miljoonaa euroa. Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää ja Säkylän Yrittäjien puheenjohtaja Juuso Perkola nyökkäilevät Koiviston vieressä päättäväisinä. Avukseen mallin kehittämiseen ja sen markkinoimiseen kunta palkkasi turkulaisen viestintätoimiston Pure Median. Se oli alun perin Koiviston idea. Pyhäjärven pohjoisrannalla sijaitsevassa kunnassa on Suomen suurin varuskunta Porin prikaati, monipuolinen maataloussektori, tukeva yrityspohja ja erityisen vahva elintarviketeollisuus. Puhumme sadasta eurosta per asukas. Koiviston mukaan paljon ajatustyötä meni siihen, millaiset ja minkä suuruiset kannustimet luodaan. Monen lapsen päiväkotitaival alkaa yhä nuorempana. Lisäksi 500 euron kertaerä kaikille 2019–2025 syntyneille säkyläläisille lapsille vuonna 2026. Koko Satakunnan asukasluku on ollut lasku-uralla jo vuosikaudet, mutta Säkylässä ollaan tulevaisuuden suhteen silti luottavaisia. 18 – Tämä ei ole meiltä ihan pieni investointi, painottaa Säkylän kunnan liiketoimintajohtaja Matti Koivisto. Teijo Mäenpää, Juuso Perkola ja Matti Koivisto uskovat, että yrittänyttä ei laiteta. Vaikka lasten määrä laskee, osallistumisaste nousee. Siksi Säkylän kunta on luonut itselleen kunnianhimoisimman muuttokannustinmallin, mitä Suomen kunnissa on nähty. Rahapotista höylätään seitsemää eri kohderyhmää edustaville ihmisille rahanarvoisia kannustimia Säkylään muuttamiseksi. Säkyläläinen pörssiyhtiö Apetit kuuluu Suomen 500 suurimman yrityksen joukkoon eikä ihan pieni ole sen osittain omistama Sucroskaan. – Työpaikkaomavaraisuus on Säkylässä aivan Suomen huippua, se on noin 120. Kampanjalle on varattu kunnan talousarviossa yhteensä puoli miljoonaa euroa. Säkylän takuun
Toki päätöksenteon pohjaksi oli tehty myös taustatutkimusta, joka osoitti, että vauvabonusten kaltainen kevytkampanja ei riitä. Täytyy mennä syvemmälle, jotta voisi saada tuloksia. Miksi Säkylässä haluttiin mennä pidemmälle ja tehdä koko elämänkaaren kattava muuttokannustinmalli. Toinen huomionarvoinen seikka on, että Säkylä houkuttelee asukkaikseen senioreitakin. – Se on säkyläläinen tapa. • Asunnonostajat: 5 prosenttia kauppahinnasta tai max. Tehnyt ylijäämäisen tilinpäätöksen jo seitsemän vuotta putkeen. Suomalaisissa kunnissa on kokeiltu erilaisia muuttokannustimia kuten vauvabonuksia. Koivisto tekee kannustinmallista muutaman noston. Suurimpia työnantajia Porin prikaati, Apetit, Sucros ja Länsi-Kalkkuna Oy. SÄKYLÄN KUNTA Perustettu vuonna 1869. Säkylässä ei päätöksenteossa yleensäkään riidellä, Mäenpää paljastaa.. 19 • Suomen kielen oppijat: tuki kieliopintoihin ja 500 euron Säkylä-lahjakortti palkintona kielen oppimisesta. • Seniorit: 500 euron Säkylä-lahjakortti tai Terveystalon lahjakortti muuttaville senioreille. Työpaikkaomavaraisuus 120 prosenttia. Asukasluku 6 200. – Se sopii myös hyvin kunnan strategiaan, jossa nostetaan esiin rohkeus kaikessa tekemisessä, Koivisto komppaa. Köyliö kuntaliitoksella mukaan vuonna 2016. Jos kerran tehdään, niin sitten oikein tehdään, Mäenpää vastaa. Säkylän kunnanjohtaja toteaa, että kunnanhallitus hyväksyi Säkylän takuun yksimielisellä päätöksellä. Pinta-ala 529 neliökilometriä. – Emme tiedä mitään muuta kuntaa kuin Säkylän, joka houkuttelisi senioreita asukkaikseen, Mäenpää sanoo. – Me esimerkiksi maksamme henkilölle, joka tulee säkyläläiselle työnantajalle työntekijäksi, puolen vuoden asumisen. Se edustaa kuntakentällä uutta ajattelua, jossa eläkeläiset nähdään kustannustaakan sijaan ostovoimana, vapaaehtoistoimijoina ja yhteisön rakentajina. • Lukiolaiset: ilmainen asuminen kahden hengen soluasunnossa Säkylän lukioon muualta muuttaville (edun arvo noin 250 euroa/kk). Se on herättänyt luomistamme kannustimista selvästi eniten kiinnostusta, Koivisto toteaa. 5 000 euroa muualta muuttavalle asunnonostajalle. • Työntekijät: Kuuden kuukauden ilmainen asuminen kunnan vuokra-asunnossa rekrytoitavalle työntekijälle, joka muuttaa Säkylään
Säkylän Yrittäjien puheenjohtaja Juuso Perkola uskaltaa väittää, että Säkylä on Suomen kuntien parhaimmistoa, mitä tulee kunnan ja paikallisen yrityselämän väliseen yhteistyöhön. Huomasimme, ettei yksittäisillä kampanjoilla ole ollut juurikaan vaikutuksia kuntien asukaslukuun. Kampanjan hyväksymisen yhteydessä kunnanhallitus nimittäin lisäksi päätti, että kaikki Säkylän vuosina 2019–2025 syntyneet, alle kouluikäiset lapset saavat 500 euron arvoisen Säkylä-lahjakortin. Näitä lapsia on Säkylässä 247. Tällaista ei ainakaan ole tehty missään muussa kunnassa Suomessa. 20 – Me tutkimme hieman muiden kuntien vastaavanlaisia kampanjoita ja niiden menestystä. – Kunta antaa rekrytointiin konkreettista apua, kun se kustantaa uusille muuttaville työntekijöille puolen vuoden asumisen ja työperäisille maahanmuuttajille kielikurssin kansalaisopistossa. Kunta antaa rekrytointiin konkreettista apua, kun se kustantaa uusille muuttaville työntekijöille puolen vuoden asumisen. Kalleimman yksittäisen Säkylän takuuta koskevan päätöksen Säkylän päättäjät näyttävät tehneen hienotunteisuussyistä. Kampanja ei välttämättä ratkaise paikallisten yritysten rekrytointiongelmia, mutta ainakaan kuntaa ei voi syyttää yrityksen puutteesta. Me emme yrityksissä näe Säkylän takuuta minään imagokampanjana vaan ihan konkreettisena tekemisenä, Perkola jakaa kunnalle kiitosta. Ei ole välttämättä Säkylän takuullakaan, mutta tuleepahan ainakin kokeiltua, Koivisto tiivistää pelin hengen. Kyse ei ole Perkolan mukaan pelkästään siitä, että yrityksissä ollaan tyytyväisiä kunnan ripeisiin lupaprosesseihin. Sen lisäksi kunta harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa, mistä Säkylän takuu on tuorein esimerkki. – Tällä me halusimme osoittaa, että Säkylän nykyiset asukkaat ovat meille aivan yhtä tärkeitä kuin uusina asukkaina tänne muuttavat. Se on meille yli 100 000 euron kustannus, Koivisto toteaa