– Strategiatyöskentelyssä näen usein, miten valtuuston jäsenet ja viranhaltijat tutustuvat ja oppivat luottamaan toisiinsa. Viime valtuustokauden alussa FCG:n kiiteltyjä perehdytyskoulutuksia hyödynsi yli kolmannes Suomen kunnista. Strategia on lain mukaan vähintään tarkistettava valtuustokauden aikana, mutta moni kunta tarvitsee nyt laajempaa uudistusta muuttuvan toimintaympäristön vuoksi. Samankaltaista yhteistyötä olisi tärkeää edistää myös kuntien välillä – etenkin tilanteessa, missä resurssit tiukkenevat monilla alueilla, Kimmo Haapasalo pohtii. Hyödynnä kouluttautuminen! Hyväkään strategia ei muutu todeksi ilman sujuvaa valtuustotyöskentelyä. FCG:n asiantuntijoiden viimeinen vinkki on yhteistyö. FCG Finnish Consulting Group on auttanut kuntia tässä työssä jo vuosikymmenten ajan. Kaikki lähtee strategiasta – osallistu sen laatimiseen Laadukas kuntastrategia ohjaa kunnan toimintaa ja mahdollistaa tarvittaessa suuretkin muutokset. – Nämä oppimalla valtuutetulle rakentuu tukeva peruspilari, jonka avulla pärjää varmasti, Koskenvesa kannustaa. FCG on auttanut jo toista sataa kuntaa, hyvinvointialuetta ja julkisomisteista organisaatiota strategian uudistamisessa ja jalkauttamisessa. Myös erilaiset kyselyt, selvitykset ja tietotuotteet tukevat päätöksentekoa. – Valtuutetun kannattaa olla aktiivinen strategiatyössä, sillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Uudelle valtuutetulle kunnallinen päätöksenteko voi aluksi tuntua haastavalta, mutta hyvä kuntastrategia, selkeä tiedolla johtamisen malli sekä valtuutettujen huolellinen perehdytys tukevat onnistumista. – Erilaiset tapahtumat, kuten puheenjohtajistolle suunnatut Kuntapuheenjohtajapäivät ovat hyviä tilaisuuksia verkostoitua laajemmin. Muista kuntien välinen yhteistyö Alkuun pääsee siis ymmärtämällä päätöksenteon periaatteet ja kunnan strategiset tavoitteet. – Kuntien kohtaamat keskeiset kysymykset ja haasteet saattavat vaihdella, mutta samat päätöksenteon lainalaisuudet pätevät valtuustokaudesta toiseen. Niihin kannattaa tarttua, hän muistuttaa. FCG:n ja Kuntaliiton yhteistyössä laatimat kunnanvaltuustojen perehdytyskoulutukset on vuosien mittaan hiottu valtuustojen tarpeisiin. Kesäkuussa uudet kunnanvaltuutetut ottavat harteilleen kuntien tulevaisuuden kehityksen. Haapasalo tietää, mistä puhuu. Palautekeskiarvo koulutuksista oli kiitettävät 4,2/5 Valtuutettu, johda tiedolla ja taidolla MAINOS Kuva: Anssi Kumpula. Ei siis ole samantekevää, miten näitä päätöksiä tehdään. Luottamushenkilökoulutukset Viime valtuustokauden alussa koulutimme yli sata valtuustoa. Siksi aloittelevankin valtuutetun pitäisi tuntea ne, kiteyttää FCG:n koulutusja tapahtumapalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Essi Koskenvesa. Myös Essi Koskenvesa kannustaa tutustumaan rohkeasti kuntapäättäjiin ympäri Suomen. Mistä on hyvä kunnanvaltuutettu tehty. Miten valtuutettu voi varmistaa, että tehdyt päätökset perustuvat faktoihin ja strategiaan – eivät mutuun ja sisäpolitiikkaan. FCG kunnanvaltuustojen tukena – tutustu palveluihimme Strategiatyö Olemme luotettu kumppani, kun on aika päivittää kuntastrategia. Kannattaa tutustua huolella toimintaympäristöanalyyseihin sekä oman kunnan tilanteeseen, vinkkaa FCG:n talouden ja johtamisen liiketoimintaa johtava Kimmo Haapasalo. Niissä käsitellään muun muassa kunnan tehtävät, talous, päätöksentekojärjestelmä sekä valtuutetun rooli. Kunnanvaltuustoissa päätetään vuosittain maanlaajuisesti jopa 16,3 miljardin euron käytöstä sekä palveluista, jotka koskettavat jokaista suomalaista. On tärkeää varmistaa, että jokaisella valtuutetulla on riittävät tiedot rooliinsa liittyvistä vastuista ja odotuksista sekä kunnan toiminnasta alusta asti
FCG:n asiantuntijoiden viimeinen vinkki on yhteistyö. FCG:n ja Kuntaliiton yhteistyössä laatimat kunnanvaltuustojen perehdytyskoulutukset on vuosien mittaan hiottu valtuustojen tarpeisiin. Strategia on lain mukaan vähintään tarkistettava valtuustokauden aikana, mutta moni kunta tarvitsee nyt laajempaa uudistusta muuttuvan toimintaympäristön vuoksi. Öljyvahingon siivoaminen voi kestää pahimmillaan vuosia. /KUNTALEHTI Kuva: Ville Miettinen Ari Korhonen. PÄÄTÖKSENTEKO Ex-kaupunginjohtajan sivutoimiluvat peruttiin – Mikä on Janne Laineen jatko vaikkapa Suur-Savon Sähkössä 109. Kunnanvaltuustoissa päätetään vuosittain maanlaajuisesti jopa 16,3 miljardin euron käytöstä sekä palveluista, jotka koskettavat jokaista suomalaista. Luottamushenkilökoulutukset Viime valtuustokauden alussa koulutimme yli sata valtuustoa. Haapasalo tietää, mistä puhuu. Uudelle valtuutetulle kunnallinen päätöksenteko voi aluksi tuntua haastavalta, mutta hyvä kuntastrategia, selkeä tiedolla johtamisen malli sekä valtuutettujen huolellinen perehdytys tukevat onnistumista. Uudet valtuustot aloittavat pian työnsä. Niihin kannattaa tarttua, hän muistuttaa. Niissä käsitellään muun muassa kunnan tehtävät, talous, päätöksentekojärjestelmä sekä valtuutetun rooli. Monissa kunnissa ja hyvinvointialueilla on tiukka talous, mutta myös runsaasti mahdollisuuksia. On tärkeää varmistaa, että jokaisella valtuutetulla on riittävät tiedot rooliinsa liittyvistä vastuista ja odotuksista sekä kunnan toiminnasta alusta asti. Jouni Lampinen Kansalaisopistot totutun kehuttuja Vuoden 2024 Kuntalaistutkimuksen mukaan kansalaisopistot ovat edelleen erittäin arvostettuja kuntalaisten keskuudessa. Viime valtuustokauden alussa FCG:n kiiteltyjä perehdytyskoulutuksia hyödynsi yli kolmannes Suomen kunnista. Oikaisupyynnöt: toimitus@ kuntalehti.fi TAITTO JA ULKOASU Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/ mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Lohilahti Puh. Jokainen päättäjä tekee tärkeää työtä, jossa yhteistyöhalu on olennainen lähtökohta. Kun nuori saa arvostusta ja apua vaikkapa kuntapolitiikan konkareilta, se edistää kiinnostusta myöhemminkin. Hyödynnä kouluttautuminen! Hyväkään strategia ei muutu todeksi ilman sujuvaa valtuustotyöskentelyä. Korhonen huomautti kuntien kantavan vastuun öljyvahinkojen jälkitorjunnasta. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.fi Puh. Mistä on hyvä kunnanvaltuutettu tehty. UUTISET Katso tunti tunnilta päivittyvät tiedot kuntasi ja hyvinvointialueesi äänestysaktiivisuudesta 3. SOTE Hyvinvointialueet ovat luopumassa koulujen ja oppilaitosten ei-lakisääteisestä sote-henkilöstöstä 2. Nykyaikana uhkakuvia voi nähdä siellä ja täällä. Kuva: Ilari Välimäki Kesäkuussa uudet kunnanvaltuutetut ottavat harteilleen kuntien tulevaisuuden kehityksen. Viimeisen 10 vuoden aikana arviot ovat olleet lähes erinomaisia. Asteikolla 1–5 mitattuna palvelujen arvosanaksi annettiin 3,97, mikä on hyvin linjassa edellisen mittauskerran eli vuoden 2020 tuloksen (4,01) kanssa. Miten valtuutettu voi varmistaa, että tehdyt päätökset perustuvat faktoihin ja strategiaan – eivät mutuun ja sisäpolitiikkaan. – Tilanne on muuttunut aika synkäksikin, mutta varautumalla luodaan turvallisuutta ja parannetaan henkistä kriisinkestävyyttä. – Venäjän varjolaivaston liikehdintä on kasvattanut öljyvahingon riskiä Suomenlahdella, joten siihen varautuminen on juuri nyt erityisen tärkeää. Jouni Lampinen 1. – Valtuutetun kannattaa olla aktiivinen strategiatyössä, sillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Kosken työhuoneessa on Tintti ja erilaisia oman elämän muistoja, mutta haastattelussa hän haluaa puhua nuorista ja heidän mahdollisuuksistaan toimia. Kansalaisopistojen palveluihin kantaa ottaneista peräti 74 prosenttia pitää näitä palveluja hyvin hoidettuina ja 72 prosenttia hyvin saatavina ja saavutettavina. Myös erilaiset kyselyt, selvitykset ja tietotuotteet tukevat päätöksentekoa. Joka neljäs vastaaja ilmoittaa käyttäneensä kansalaisopiston palveluja viimeisen vuoden aikana. Siksi aloittelevankin valtuutetun pitäisi tuntea ne, kiteyttää FCG:n koulutusja tapahtumapalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Essi Koskenvesa. – Nämä oppimalla valtuutetulle rakentuu tukeva peruspilari, jonka avulla pärjää varmasti, Koskenvesa kannustaa. Kun ihmetellään nuorten passiivisuutta vaaleissa, voidaan katse kääntää vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen. FCG kunnanvaltuustojen tukena – tutustu palveluihimme Strategiatyö Olemme luotettu kumppani, kun on aika päivittää kuntastrategia. Muista kuntien välinen yhteistyö Alkuun pääsee siis ymmärtämällä päätöksenteon periaatteet ja kunnan strategiset tavoitteet. Kannattaa tutustua huolella toimintaympäristöanalyyseihin sekä oman kunnan tilanteeseen, vinkkaa FCG:n talouden ja johtamisen liiketoimintaa johtava Kimmo Haapasalo. 3 Vaikuttaminen on myös iloa tässä lehdessä verkossa Vaikuttaminen on myös iloinen asia. Hienointa on, jos kokeneet ja uudet päättäjät tuovat oman osaamisensa yhteiseen pöytään. Teillä on mahdollisuus lukea useiden eri puolilta Suomea ja erilaisista taustoista tulevien päättäjien kokemuksista. – Erilaiset tapahtumat, kuten puheenjohtajistolle suunnatut Kuntapuheenjohtajapäivät ovat hyviä tilaisuuksia verkostoitua laajemmin. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. Seniorikuntajohtajat ovat Kuntajohtajat ry:n kannatusjäseniä. FCG on auttanut jo toista sataa kuntaa, hyvinvointialuetta ja julkisomisteista organisaatiota strategian uudistamisessa ja jalkauttamisessa. Samankaltaista yhteistyötä olisi tärkeää edistää myös kuntien välillä – etenkin tilanteessa, missä resurssit tiukkenevat monilla alueilla, Kimmo Haapasalo pohtii. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 0053 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tommy Pohjola TUOTTAJA Tiina Ojutkangas Juttuvinkit osoitteeseen juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet ja kutsut toimitus@kuntalehti.fi Mielipiteet mielipide@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. FCG Finnish Consulting Group on auttanut kuntia tässä työssä jo vuosikymmenten ajan. – Kuntien kohtaamat keskeiset kysymykset ja haasteet saattavat vaihdella, mutta samat päätöksenteon lainalaisuudet pätevät valtuustokaudesta toiseen. Tässä lehdessä myös helsinkiläinen ääniharava Eveliina Heinäluoma kertoo, mistä saa supervoimaa työhönsä. – Strategiatyöskentelyssä näen usein, miten valtuuston jäsenet ja viranhaltijat tutustuvat ja oppivat luottamaan toisiinsa. Sen saattaa aistia, kun Nuva ry:n nokialainen puheenjohtaja Markus Koski kertoo työstään. Tiina Ojutkangas Tuottaja Uhkana Venäjän varjolaivasto Seniorikuntajohtajia tavatessaan Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen puhui turvallisuuteen liittyvistä ja ajankohtaisista asioista. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. 03 4246 5375 Kuukauden luetuimmat KUNTALEHTI 4/2024 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Myös Essi Koskenvesa kannustaa tutustumaan rohkeasti kuntapäättäjiin ympäri Suomen. Kaikki lähtee strategiasta – osallistu sen laatimiseen Laadukas kuntastrategia ohjaa kunnan toimintaa ja mahdollistaa tarvittaessa suuretkin muutokset. Ei siis ole samantekevää, miten näitä päätöksiä tehdään. Palautekeskiarvo koulutuksista oli kiitettävät 4,2/5 Valtuutettu, johda tiedolla ja taidolla MAINOS Kuva: Anssi Kumpula. Voimia ja iloa kaikille teille
22 Kuva: Markus Sommers. 4 Täältä tullaan elämä! Markus Koski elää unelmaansa
12. Kuva: Timo Seppäläinen 18 Minne äänet karkaavat. Jani Halme kolumnissaan Kuntalehdessä. analyysi 18 Maailman onnellisin maa, mutta äänestysinto laskussa 22 Markus Koski elää unelmaansa todeksi 27 Supervoima löytyy kotoa 30 Kalajoki kasvaa yrityksistä 33 Puhe kouluista ja euroista jatkuu kuntajohtajan blogi 38 Verkostoista voimaa johtamiseen 40 Sydäntä lämmittävää toimintaa 46 Päiväni johtajana 51 Vöyriläiset innostuivat 52 Uusia kasvoja valtaan 54 Perussuomalainen, missä olet. 58 Kuntien päättäjä-konkarit: Jätä päsmäröinti väliin vasara ja neuloja 62 Villasukat ja sienet tuovat hyvää lakia lukien 65 Tietosuojalinjaukset vaikuttavat myös kuntiin 66 Arvaa ellet tiedä! Sisällys Meillä on moraalinen vastuu jättää maapallo tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin sen itse saimme. 6 Kiekko nousi idästä näkökulma 8 Paikallisuus ensin 10 Töitä ja valintoja kolumni 12 Ilman ilmastotyötä ei synny elinvoimaa 14 Kuntayhtiöiden hallitukset tarvitsevat osaamista päätoimittajalta 17 Ja sitten eikun eteenpäin. 5 40 Wenno on innokas kirjastokoira
6 mainos MITÄ MAAHANMUUTTO MAKSAA. – Marraskuussa hallille löysi sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ole siellä ennen olleet. Kuva: Emma Grönlund KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman (vas.) ja Aleksi Eskelinen ovat urheilumiehiä. Kulta meni tällä kertaa Kuopioon. KalPa luo yhteenkuuluvuuden tunnetta kaupungissa, Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen (kesk.) arvioi. – Kun on idoleita ja esikuvia, se innostaa liikkumaan ja harjoittelemaan. – Ei tarvitse muistella vuoden 1966 pronssimitalia. Kuva: Pasi Kuivalainen, KalPa.. SaiPan nostama kiekkohuuma tavoitti lappeenrantalaisia kasvavissa määrin kuluneen kauden aikana. Urheilumenestys edistää kansanterveyttä. ”Täysi huuto päällä” Myös Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joonas Grönlund nautti täysillä ainutlaatuisesta kiekkokeväästä Itä-Suomessa. – Molemmat finaalijoukkueet ansaitsivat paikkansa hyvällä ammattitaidolla ja hyvällä seuratoiminnalla. – Jääkiekko yhdistää hyvin laajasti kuopiolaisia. Kaikki lappeenrantalaiset hymyilevät. SaiPa on se, jolla murretaan jää. KalPa ja SaiPa eivät ole rahallisesti isoimpia seuroja. – Kaikki puhuu SaiPasta, kun normaalisti puhutaan säästä. Maahanmuuton avainluvut paikkakunnallasi: kuntaluvut.fi – SUOMAL AINEN AJATUSPAJA – Kalevan Pallo Kuopiosta ja Saimaan Pallo Lappeenrannasta selvittivät tiensä jääkiekon SM-liigan finaalisarjaan. Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan ylpeydet saivat taakseen valtavaa paikallista ja alueellista kannatusta, kuntapäättäjistä lähtien. Finaalipari oli yllättävä. jouni lampinen Kiekko nousi idästä Näin Joonas Grönlund oli valmiina finaalisarjan neljänteen peliin vappuaattona Lappeenrannassa. Meteli rupesi nousemaan kotihallissa. – Vartti ennen peliä oli täysi huuto päällä, ja vartti pelin jälkeen. Tämä on SaiPan kaikkien aikojen sijoitus
7
EU on nimenomaisesti alueiden unioni, jossa paikallisuus ja alueellisuus ovat arvojärjestelmän kärjessä. Tällaista laajaa, alueellista tasa-arvoa tavoittelevaa politiikkatilaa tarvittaisiin kipeästi Suomeenkin. Rohkeana, ääneen sanottuna ja yhteisenä tavoitteenamme olisi tasata ja tasoittaa alueiden välisiä eroja, sillä alueellinen yhteenkuuluvuus osaltaan tuottaa positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan, ehkäpä enemmän kuin osaamme arvatakaan. Koheesio vapaasti suomennettuna tarkoittaa yhdessä pysymisen tai yhteenkuuluvuuden tilaa. Koheesiopolitiikka on Euroopan unionin tärkein investointipolitiikka. leikitäänpä ajatuksella, että samat arvot, painotukset ja tavoitetasot olisivat olemassa Suomessa. Sosiaalirahasto ja maatalouden ohjausja tukirahasto perustettiin jo 1957, ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 50 vuotta sitten. Entäpä jos EU:n lailla merkittävä osa toimista ja määrärahoista kohdistettaisiin alueiden välisten erojen vähentämiseen. Mitä alueiden Suomen Heini Utunen on Etelä-Savon maakuntajohtaja. Mitäpä jos tekisimme rohkeita siirtoja siihen suuntaan, että Suomessa harjoitettaisiin oikeaa koheesiopolitiikkaa. suomi liittyi euroopan unioniin 30 vuotta sitten. EU:n koheesiopolitiikan tarkoituksena on tasata maiden ja saman maan eri alueiden välisiä eroja. EU:n linjauksissa se koskee niin maaseutua, teollisuuden muutosprosessissa olevia alueita kuin luontoon tai väestönmuutokseen liittyviä teemoja. 8 näkökulma Paikallisuus ensin Maakuntajohtaja Heini Utunen testaa kirjoituksessaan rohkeaa ajatusleikkiä suomalaisesta koheesiopolitiikasta. Eurooppalaisittain on laaja yhteisymmärrys, että koheesiosta on hyötyä kaikille EU:n alueille ja kaupungeille, ja se tukee talouskasvua, työllistämistä, yritysten kilpailukykyä, kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. Vuonna 2008 Lissabonin sopimuksessa otettiin virallisesti käyttöön unionin yhteenkuuluvuuden kolmas ulottuvuus: alueellinen yhteenkuuluvuus. Taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta edistetään nimenomaan koheesiopolitiikan ja rahastojen avulla. Valtionosuuksien voi kuvata jakautuvan epäreilusti.
Tämä ei ole utopiaa eurooppalaisessa koheesiopolitiikassa, eikä sen pitäisi siltä kuulostaa tai olla mahdotonta koti-Suomessakaan. Tasaisempi, tasaavampi ja oikeudenmukaisempi rahoitus takaa kaikille kunnille mahdollisuudet säilyä elinvoimaisina. 9 edistäminen voisi parhaimmillaan tarkoittaa. Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. Yhtä lailla suomalainen paikallishallinnon järjestäminen ja rahoitusmallit ovat meidän ihmisten rakentama järjestelmä, joka voidaan järjestää uudella tavalla. On Suomen edun mukaista tasata alueiden välisiä eroja, ja kun tavoitetaso on oikea, kunnat ja kaupungit eri puolilla Suomea säilyvät elinvoimaisina, tulevaisuususkoisina ja voivat erikoistua kuntina ominaispiirteisiin vahvuuksiinsa. Tässä kuvassa nykyinen kriittinen infrastruktuuri, johon voidaan katsoa kuuluvan myös esimerkiksi oppilaitokset, kulttuuri ja urheilu, turvattaisiin. Tavoitteena tulee olla alueiden yhdenvertaisuuden tavoittelu ja erojen madaltaminen. Ja se jollain tahdottomalla tavalla asioiden tila, jota on tarpeen ravistella. Valtionosuusuudistuksen perusteet pitäisi miettiä täysin uusiksi, jotta valtionosuutta saisi suhteellisesti enemmän vähemmän vakaassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat. Alueiden Suomi tarvitsee vakautta ja ennustettavuutta, jossa voidaan rakentaa ratkaisuja, tuottaa ja turvata palveluja ja edistää alueellista elinvoimaa. Euroopan unioni on ihmisten sopima ja toteuttama liitto. Jatkuva taistelu selviämisestä ja elintilasta aiheuttaa lyhytpinnaisuutta ja näköalattomuutta, josta ei seuraa mitään hyvää. Tasaisempi rahoitus takaa kaikille kunnille mahdollisuudet. Se tarkoittaisi, että kuntien ja julkinen rahoitus ottaisi huomioon maantieteellisesti, väestöllisesti ja siten useimmiten myös taloudellisesti heikommassa asemassa olevien kuntien aseman. Uudistus ei saa vaarantaa kokonaisten laajojen alueiden, kuten hajautetun Suomen kuntien kuntatalouden tilaa. Valtionosuusuudistuskin ilman arvoperusteista koheesion tavoittelua uhkaa muodostua kuoliniskuksi alueiden Suomelle. Suomen kuntien välisessä valtionosuusvertailussa on eriskummallisia piirteitä ja valtionosuuksien voi kuvata jakautuvan epäreilusti ja pahimmillaan sattumanvaraisesti. Suomalaisen kuntarahoituksen täysremontissa, jossa valtionosuusjärjestelmä on yksi osa, tulisi keskeiseksi tavoitteeksi asettaa suomalaisen aluekoheesiopolitiikan täytäntöönpano. suomessa alueellinen eriarvoistuminen on ollut fakta jo vuosikymmenten ajan
Hän työskenteli vuosina 2006–2024 Valtionkonttorin finanssijohtajana. Henricson luotsaa Luotoa Oikeustieteen maisteri Marcus Henricson on Gun Kapténsin seuraaja Larsmon eli Luodon kunnanjohtajana. Myös kaupunginjohtajan käyttäytyminen edunvalvontatilaisuuksissa oli johtanut luottamuksen menettämiseen, valiokunta totesi. Samoin valiokunta katsoi kaupunginjohtajalla olleen ongelmia yhteistoiminnassa luottamushenkilöiden kanssa. Hän pusersi hallintotieteiden maisterin tutkinnon valmiiksi kuluvan vuoden tammikuussa. Ståhl valittiin Hankoon marraskuussa 2023. Soinia on koulinut kunnanjohtajan työhön opintojen lisäksi myös toimiminen kuntapäättäjänä. Koivistolla on laaja kokemus julkisen hallinnon ja rahoitusalan tehtävistä. Hän pusersi hallintotieteiden maisterin tutkinnon valmiiksi kuluvan vuoden tammikuussa. Virka tuli avoimeksi, kun kuntaa vuodesta 2018 lähtien johtanut Paula Karsi-Ruokolainen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle tämän vuoden loppupuolella. Koivisto aloittaa uudessa tehtävässään elokuun alussa. Kapténs jää eläkkeelle lähes 40 vuotta jatkuneen pestin jälkeen. Soinia on koulinut kunnanjohtajan työhön opintojen lisäksi myös toimiminen kuntapäättäjänä. TÖITÄ JA VALINTOJA Heidi Soini. Soini siirtyy kunnanjohtajaksi Lumijoen talousja hallintojohtajan paikalta. Koulutukseltaan Koivisto on valtiotieteiden maisteri. Hänet valittiin Lumijoen valtuustoon valtapuolue keskustan listalta keväällä 2021. Soini valittiin Lumijoen talousja hallintojohtajaksi lokakuussa 2023. Sitä ennen hän toimi Vihdin kunnan palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 2010, ensin kaavasuunnittelijana ja maankäyttöinsinöörinä ja vuodesta 2018 elinvoimajohtajana. – Kunnanjohtajan työ on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Soini valittiin Lumijoen talousja hallintojohtajaksi lokakuussa 2023. Tehtävään oli 19 hakijaa. Yksityisellä puolella hän on työskennellyt muun muassa Rambollin konsulttina. Lisäksi kuntajohtajakokemusta on kertynyt Kruunupyyn vs. Ja onhan tämä hienoa, päästä oman kotikuntansa kunnanjohtajaksi, Soini sanoo. Hänet valittiin Lumijoen valtuustoon valtapuolue keskustan listalta keväällä 2021. Ja onhan tämä hienoa, päästä oman kotikuntansa kunnanjohtajaksi, Soini sanoo. huhtikuuta kaupunginjohtaja Janne Laineen. 10 Heidi Soini nousi Lumijoen kunnan johtoon Lumijoen valtuusto valitsi 7. Tilapäisen valiokunnan pohjaehdotuksen puolesta annettiin 36 ääntä. – Kunnanjohtajan työ on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Ståhl voitti Lohjan valtuuston virkavaalissa Lohjan kaupungin sivistysjohtajan Juha-Pekka Lehmuksen lukemin 38–13. Tuolloin hänen tilintarkastuksen ja arvioinnin opintonsa Tampereen yliopistossa olivat vielä kesken. Ståhl on filosofian maisteri ja Hangon nykyinen kaupunginjohtaja. Laine sai lähtöpassit Savonlinnasta Savonlinnan kaupunginvaltuusto irtisanoi 11. Tuolloin hänen tilintarkastuksen ja arvioinnin opintonsa Tampereen yliopistossa olivat vielä kesken. Kuva: Mari Känsälä / Lumijoen kunta Teksti Jorma Ylönen. Hän on toiminut Mustasaaren kunnanjohtajana 2002–2006 ja Porvoon kaupunginjohtajana 2007–2009. Tilapäisen valiokunnan valmistelun mukaan Laineen voitiin katsoa menettäneen valtuuston luottamuksen, koska hänellä on ollut vakavia ongelmia henkilöstön kanssa toimimisessa. Koivisto johtaa takauskeskusta Kuntien takauskeskuksen uusi toimitusjohtaja on Teppo Koivisto. Henricson on kokenut kuntajohtaja. kunnanjohtajan tehtävistä. Vastaan äänesti 7 valtuutettua. huhtikuuta Heidi Soinin yksimielisesti uudeksi kunnanjohtajaksi. Ståhl Hangosta Lohjalle Lohjan uusi kaupunginjohtaja on Petra Ståhl. Toimitusjohtajan paikka tuli hakuun, kun takauskeskuksen toimitusjohtajana vuodesta 2001 toiminut Heikki Niemeläinen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle
Hallinnollisen työn lisääntyminen on toki parantanut sote-palveluiden läpinäkyvyyttä, turvallisuutta, asiakasja potilaisoikeuksia sekä palvelujen laatua, mutta vienyt hoitajien aikaa pois varsinaisesta asiakastyöstä. Vain hyödyntämällä teknologiaa, pystymme säilyttämään henkilötyövoimaa inhimillisiin kohtaamisiin. regulaatiossa, jotta palvelumuotoilua ja tehokkuutta syntyy.” ”Validian kokemus on, että hoivapalveluiden kustannustehokkuutta, saatavuutta ja laatua voidaan parantaa ja samanaikaisesti lisätä inhimillisyyttä. Parhaimmillaan tämä voisi avata markkinoita suomalaisille teknologiayrityksille. Jouni Lampinen Teksti Jorma Ylönen Lasse Lehtonen. Kuva: Liisa Takala. Lasse Lehtonen nousi Kelan pääjohtajaksi Kelan valtuutetut kokoontuivat valitsemaan uutta pääjohtajaa ja he valitsivat Lasse Lehtosen vappuaattoa edeltävänä tiistaina. Hoivasta voisi aueta meille uusi ”tele-ala” ja Suomesta tulla globaalisti hoivapalveluiden edelläkävijä. Kelan hallitus oli äänestyksen jälkeen esittänyt pääjohtajaksi Heli Backmania, joka on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimitusjohtaja. Päätöksestä vastasi 12 Kelan valtuutettua. Hoitajien kokonaistarve ei siis ole vähenemässä, mutta sitä pitäisi jakaa teknologian myötä eri tavalla ja eri tehtäviin. Oppositio kritisoi hallituspuolueita siitä, että poliittista virkanimitystä ei haluttu tehdä ennen kuntaja aluevaaleja. Moni oletti, että pääjohtajaksi olisi valittu kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen (kok.). Hän on toiminut Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina ja HUSin diagnostiikkajohtajana. Kehitysja pilotointivaiheessa ne kuitenkin nostavat hetkellisesti palvelutuotannon kustannuksia. Hänellä on erittäin pitkä kokemus monipuolisista sosiaalija vammaispalveluiden viranomais-, suunnittelu ja kehittämistehtävistä. Faktat Riikka Haahtela on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori ja vuoden 2025 sotemuotoilija. Alun perin Kelan valtuutettujen piti tehdä päätös pääjohtajasta jo 8. Riikka on toiminut Validiassa ensin laatujohtajana ja vuodesta 2023 lähtien liiketoimintajohtajana vastuullaan vaikeavammaisten asumispalvelut sekä päivätoiminta. Siis sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Lehtonen sai taakseen seitsemän valtuutettua. Lasse Lehtonen on suomalainen lääkäri ja juristi. Monet ei-hoivatyötä olevat tehtävät, kuten kirjaaminen ja järjestelmien hallinta, ovat syntyneet lainsäädännön sekä viranomaisten sääntelyn ja regulaation myötä. RAI-toimintakykymittarimme tukee työn suunnittelua, helpottaa hoivatyöntekijöiden arkea sekä varmistaa asiakkaalle oikea-aikaisen ja laadukkaan palvelun toteutumisen.” Hoivateknologian täysimääräinen hyödyntäminen edellyttäisi lainsäädännön ja käytäntöjen kehittämistä ja koko sote-sektorin tulisi nähdä teknologian rooli mahdollisuutena parantaa yhteiskunnan hoivapalveluita. Palveluinnovaatioihin liittyy suuri merkitys, erityisesti hoivasektorilla Validian liiketoimintajohtaja Riikka Haahtela toteaa: “Tekoälyyn pohjautuva uusi teknologia, kuten älylaitteet, monitorit, robotiikka, sensoridata, puheentunnistus ym. Kelan nykyinen pääjohtaja Outi Antila jää eläkkeelle 31.5. Kelan valtuutetut tekivät valinnan äänestämällä pääjohtajahaussa loppusuoralla olleiden ehdokkaiden välillä. huhtikuuta. Tämä tulisi huomioida paljon paremmin mm. mahdollistaisivat aivan uudenlaisia hoivaratkaisuja ja prosesseja. Voiko tulevaisuudessa olla inhimillistä hoivaa ilman teknologiaa. 11 Suomi tulee olemaan ensimmäisiä maita Euroopassa, joka kohtaa seuraavan hoivakriisin; hoivan tarpeessa olevia ikääntyviä kansalaisia tulee olemaan ennätysmäärä suhteessa työssäkäyviin ja tähän yhdistyy massiivinen työvoimaja kustannushaaste
Toivottavasti muissakin kunnissa on nyt rohkeutta pysytellä oikealla puolella historiankirjoitusta. Uusi järjestelmä ja yhteiset toimintatavat tehostavat tulevaisuudessa kuntien arkea monella tapaa. Mitä kuntapäättäjän täytyy siitä tietää. Ympäristöministeriö tukee kuntia avustuksin ja muutoksesta aiheutuvat kertaluontoiset kustannukset korvataan. Vaikka uimavesi ei enää syövytä, on ympäristöasioissa vielä runsaasti tehtävää jäljellä. Kunnan tietojohtaminen paranee, kaavoittajan on helpompi pyytää lausuntoja ja suunnittelijat löytävät nopeammin tietoa kaavasuunnittelun tueksi. Sama toisinpäin: elinvoiman perään haikaillaan silloin, kun rahatilanne heikkenee. Kyseessä ei ole mielipideasia, vaan tieteellinen tosiasia.. kunnissa ja kaupungeissa on rustattu viime aikoina kiihtyvällä tahdilla ilmastosuunnitelmia. 12 Mitä kuntapäättäjän tulisi tietää Ryhti-järjestelmästä. Autoilun päästöjä on vähennetty investoimalla pyöräteihin ja sähköautoihin. Lisätietoa löydät osoitteesta ryhti.syke.fi. Talvella sataa enemmän vettä tai räntää kuin aiemmin. Ilmastotavoitteet on vähintään saavutettava. Osin onkin menty parempaan suuntaan. Etukeinoisilla ilmastotoimilla on onnistuttu muuttamaan kokonaisten kaupunkien brändiä parempaan suuntaan. Ota puheeksi Ryhti-järjestelmä, tutustu kaikille kunnille tehtyihin alueidenkäytön ja rakentamisen luvituksen toimenpideohjelmiin ja selvitä, miten valmistaudutte muutokseen. Pienemmistä kunnista oma suosikkini on Kontiolahti Pohjois-Karjalassa. Siellä on pistetty tuulemaan vertaistaan vailla olevalla tarmokkuudella. Käy osoitteessa ryhti-palvelut.syke.fi katsomassa kartalta, mitä tietoja kunnastanne löytyy. Meillä on moraalinen vastuu jättää maapallo tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin sen itse saimme. Peräti 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jossa on ilmastotavoite. Todellinen hittitermi listojen kärjestä. Enemmän kuin koskaan aiemmin. Muistan kun lukioikäisenä emme saaneet mennä Lappeenrannassa uimaan, koska paperitehdas oli päästänyt lipeää veteen. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on uusi valtakunnallinen järjestelmä, johon kootaan alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot koko Suomesta. Vasta silloin kun luonto ympärillämme voi monipuolisesti hyvin, on tulevaisuuden elinvoimaa. Me kun olemme ensimmäiset ihmiset, jotka näemme ja koemme ilmastonmuutoksen vaikutukset. Vahva kassa ei paljon auta jos järvet on ruohotettu, metsät kaadettu ja ilmasto lämmitetty. Uuden järjestelmän myötä alueidenkäytön ja rakentamisen tietojen hallinta tapahtuu entistä yhdenmukaisemmin. Hakekaa ympäristöministeriöltä avustusta muutokseen. Lisäksi tarjolla on maksutonta koulutusmateriaalia. On elämää, on voimaa. Metsänhoidossa on keskitytty hiilinielujen synnyttämiseen, joutomaita on metsitetty, järviä puhdistettu. Elinvoima. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sekä rakentamislaki velvoittavat kuntia toimittamaan tiedot järjestelmään jatkossa yhtenäisessä muodossa digitaalisesti. ILMOITTAJAT MAINOS Jani Halme on Parikkalassa ja Helsingin Käpylässä asua luenntoitsija ja luova johtaja. On rahkasammaleen koeviljelyä ja hiiltä sitovien kantojen kiikuttamista soihin ja paljon muuta. Ja samalla viimeiset, joka voivat vielä vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan. Elinvoimaa koetaan olevan vain silloin, kun kunnassa on veroeuroja kerryttäviä firmoja ja niissä oikean ikäisiä työntekijöitä. Tällaisia ovat muun muassa Lahti ja Lappeenranta. 3 askelta, joilla pääset alkuun: 1. Vaikka miten tekisi mieli lipsua ilmastotavoitteista niin ei auta. Samalla asukkaiden on entistä vaivattovampaa seurata kaavoitusta ja yritysten helpompi puntaroida tulevien toimipisteidensä suunnittelua. On tärkeää resursoida siirtymäkausi etukäteen ja miettiä, miten se tullaan tekemään. Muutos täytyy resursoida kunnissa etukäteen Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) tuo mukanaan muutoksia ja digivelvoitteita, jotka vaikuttavat jokaiseen kuntaan. Kyseessä ei ole mielipideasia, vaan tieteellinen tosiasia. kolumni Ilman ilmastotyötä ei synny elinvoimaa kuntakeskustelussa esiintyy toistuvasti sana, joka vaivaa minua. Minua vaivaa se, että siitä on käytännössä tullut kiertoilmaisu rahalle. 2. Kosteikkoja ja happamia turvemaita ennallistettu, aurinkovoimaan panostettu. Selätettävänä on meidän kaikkien elämään eniten vaikuttava asia. Osa kaupungeista on ymmärtänyt tehdä välttämättömyydestä mielikuvallisen hyveen. Järjestelmän käyttöönotto on jo käynnistynyt ja jatkuu vaiheittain. Manuaalisen tiedon käsittelyn tarve vähenee, eikä kunnan tarvitse toimittaa tietoa enää useaan kertaan eri viranomaisille. Kiikareita kantavat kansalaiset tietävät, että etenkin vanhoja laajoja metsiä tarvitsevat lajit ovat kadonneet. Ilmastonmuutos, sekä sen kiihdyttävä vihulainen nimeltään luontokato. Meidän tulee huolehtia siitä, että myös tulevaisuudessa on sitä ihan oikeaa elinvoimaa. Ne ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. On tärkeää, että kuntapäättäjät ja kunnan johto tukevat asiantuntijoita, sillä Ryhti-järjestelmän käyttöönotto ja uusien toimintatapojen oppiminen vaativat ennen kaikkea työaikaa. Mielestäni käsitys elinvoimasta tulee laajentaa käsittämään erityisesti ympäristöä. Ei sitä juuri noteerattu. Kuntien asiantuntijoiden on tarpeen arvioida tiedonhallinnan ratkaisuja, perehtyä uuteen tietojärjestelmään ja tiedon tuottamisen tapaan. Kunnan voi myös olla tarpeen muuttaa järjestelmäja palvelusopimuksiaan sekä IT-ratkaisujaan. Jämerä ilmaisu, ei siinä mitään. Jokainen meistä on jo nähnyt sen. Kunnianhimoisia Hinku-kuntia on lähes sata kappaletta. Nyt vaan on sellainen päivä, että Saimaa on hengenvaarallinen. 3
Hakekaa ympäristöministeriöltä avustusta muutokseen. ILMOITTAJAT MAINOS. Ota puheeksi Ryhti-järjestelmä, tutustu kaikille kunnille tehtyihin alueidenkäytön ja rakentamisen luvituksen toimenpideohjelmiin ja selvitä, miten valmistaudutte muutokseen. Muutos täytyy resursoida kunnissa etukäteen Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) tuo mukanaan muutoksia ja digivelvoitteita, jotka vaikuttavat jokaiseen kuntaan. On tärkeää resursoida siirtymäkausi etukäteen ja miettiä, miten se tullaan tekemään. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on uusi valtakunnallinen järjestelmä, johon kootaan alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot koko Suomesta. 3. Lisätietoa löydät osoitteesta ryhti.syke.fi. 2. Lisäksi tarjolla on maksutonta koulutusmateriaalia. Mitä kuntapäättäjän täytyy siitä tietää. Kunnan voi myös olla tarpeen muuttaa järjestelmäja palvelusopimuksiaan sekä IT-ratkaisujaan. Manuaalisen tiedon käsittelyn tarve vähenee, eikä kunnan tarvitse toimittaa tietoa enää useaan kertaan eri viranomaisille. Mitä kuntapäättäjän tulisi tietää Ryhti-järjestelmästä. Kuntien asiantuntijoiden on tarpeen arvioida tiedonhallinnan ratkaisuja, perehtyä uuteen tietojärjestelmään ja tiedon tuottamisen tapaan. Järjestelmän käyttöönotto on jo käynnistynyt ja jatkuu vaiheittain. Ympäristöministeriö tukee kuntia avustuksin ja muutoksesta aiheutuvat kertaluontoiset kustannukset korvataan. Uusi järjestelmä ja yhteiset toimintatavat tehostavat tulevaisuudessa kuntien arkea monella tapaa. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sekä rakentamislaki velvoittavat kuntia toimittamaan tiedot järjestelmään jatkossa yhtenäisessä muodossa digitaalisesti. Käy osoitteessa ryhti-palvelut.syke.fi katsomassa kartalta, mitä tietoja kunnastanne löytyy. On tärkeää, että kuntapäättäjät ja kunnan johto tukevat asiantuntijoita, sillä Ryhti-järjestelmän käyttöönotto ja uusien toimintatapojen oppiminen vaativat ennen kaikkea työaikaa. Samalla asukkaiden on entistä vaivattovampaa seurata kaavoitusta ja yritysten helpompi puntaroida tulevien toimipisteidensä suunnittelua. Kunnan tietojohtaminen paranee, kaavoittajan on helpompi pyytää lausuntoja ja suunnittelijat löytävät nopeammin tietoa kaavasuunnittelun tueksi. Uuden järjestelmän myötä alueidenkäytön ja rakentamisen tietojen hallinta tapahtuu entistä yhdenmukaisemmin. 3 askelta, joilla pääset alkuun: 1
Lisäksi Luukkosella on kokemusta hallitustyöskentelystä. Lisäksi energiayhtiöt kuuluvat alaan, jota säädellään tiukasti ja on havaittavissa, että sääntelyssä on tapahtumassa tulevina vuosina myös uudistumista, Luukkonen sanoo. – Ellei osaajia oman kunnan vasta valiKuntayhtiöiden hallitukset tarvitsevat osaamista JOHANNA LUUKKONEN Hyvinkään kaupunginjohtaja Opinnäytetyö käsittelee strategisia markkinoilla toimivia kuntayhtiöitä.. Ohjaajana on Tampereen yliopiston professori Janne Ruohonen. Koulutusta tai vahvistusta Aihe on kypsynyt Luukkosen mielessä pitkään hänen johtaessaan eri kuntia ja nähdessään läheltä kuntayhtiöiden toimintaa. – Energiayhtiöiden toiminnassa on lähitulevaisuudessa nykyisten trendien valossa niin menossa kuin tulossa uusia kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten energian vaihtoehtolähteet, vihreä siirtymä, puhdas siirtymä ja digitalisaatio sekä energian varastointivaihtoehdot. Energiayhtiöiden osalta kyse on strategisesti erityisen tärkeistä ja jopa huoltovarmuuden näkökulmasta erityisistä toimijoista. Hyvinkään kaupunginjohtaja, aiemmin Raumalla kaupunkia johtanut Johanna Luukkonen on perehtynyt strategisesti merkittävien kuntayhtiöiden toimintaan, erityisesti hallitusja ohjaustyöhön, ja peräänkuuluttaa huomion kiinnittämistä osaamisen tasoon. 14 Energian tuotantoja jakelupalvelut ovat esimerkkejä merkittävistä markkinoilla toimivista kuntayhtiöistä, joita hoidetaan käytännössä liiketaloudellisin perustein yhtiömuotoisena toimintana ja omistajaohjaus yhtiön hallitukseen kunnan valitsemien henkilöiden kautta ja yhtiökokouksissa. – Ei ole yhdentekevää, millainen on tällaisten yhtiöiden hallitusten ymmärrys niin toiminnasta, sen ohjauksesta kuin ylipäätään kyseessä olevasta toimialasta ja siihen ympärillä vaikuttavista seikoista, hän sanoo. Työ käsittelee strategisia markkinoilla toimivia kuntayhtiöitä ja niiden hallituksien kokoamista. Luukkonen on tehnyt aiheesta opinnäytetyön
Studio Linjoilla on vuosien kokemus videoja audiotuotantojen tekemisestä asiantuntijaorganisaatioiden tarpeisiin. Onhan myös niihin perehdytetty. Hallituksen jäsenien lisäksi yhtiöllä voi olla mentori, sparraaja, yrityskummi tai neuvonantajaryhmä. 15 On tärkeää, että keskustelu mahdollisista hallitusjäsenistä aloitetaan riittävän ajoissa, sanoo Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Tärkeintä kuitenkin on, että tätä asiaa aidosti kunnissa käsitellään ja osaamiseen kiinnitetään nyt erityistä huomiota. – Yhtiön tila ja tavoite määrittelee osaltaan, minkälaisen hallituksen se tarvitsee. leena hirvonen Onko järkevää, että kaikki jäsenet vaihtuvat kerralla. Nostamme yrityspodcastit uudelle tasolle! Videoja talk show -podcastit kasvattavat suosiotaan vauhdilla. Kuva: Tommy Pohjola tusta valtuustoporukasta löydy, pitää olla rohkeutta ulkopuolisten, pätevien hallitusjäsenten käyttämiseen. Luukkonen pitää tärkeänä, että ihmiset ymmärtävät yhtiöiden ja henkilökohtaiset juridiset vastuunsa. – Sitäkin voisi miettiä, onko järkevää, että kaikki jäsenet vaihtuvat kerralla. CV-malli Energiayhtiöiden lisäksi Luukkosen mielestä on syytä kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi kaupunkien vuokra-asuntoyhtiöissä ja vaikkapa sotekiinteistöjen kohdalla. Luukkonen korostaa, ettei kyse ole yleisestä osaamisvajeesta. – Hallitustyöskentely on osaamista ja sitoutumista sekä aikaa vaativaa, joten strategisessa kuntayhtiöissä on tärkeää pohtia asiaa yhtiön edun näkökulmasta ja lisäksi hallituksen jäsenen kannalta. Mitä se tekee konsernin muistille. Erikseen laaditun henkilö-CV-lomakkeen avulla kunnan konsernijaosto tai hallitus voi arvioida poliittisen kuntavaalitulokseen pohjautuen ehdokkaat valittavaksi ja nimettäviksi yhtiön hallitusjäseniksi. Luukkonen mainitsee hyvänä työkaluna CV-mallin. Voisiko vaihtuvuutta syklittää. – Esimerkiksi sotekiinteistöt vaativat kiinteistöosaamista. Pysy mukana alan trendeissä ja varaa aikasi nyt! STUDIO LINJAT studiolinjat.fi. Hoivatyön osaamisen sijaan on ymmärrettävä kiinteistöstrategiasta, sisäilma-asioista, rakennustekniikasta ja kustannuksista tai rakennusten elinkaarimalleista. – On tärkeää, että keskustelu mahdollisista hallitusjäsenistä aloitetaan riittävän ajoissa ennen yhtiökokousta, jotta päätökset tehdään omistajan ja yhtiön edun mukaisesti, hän painottaa. Hänen mukaansa konserniyhtiöiden hallitustyön kannalta on kuitenkin paljon asioita, joita kuntien tulisi pohtia, kun kunnanhallitus evästää edustajaa yhtiökokoukseen päättämään konserniyhtiön hallituksen jäsenten valinnasta. Studio Linjat tarjoaa näyttävät puitteet ja ammattimaisen tuotannon podcasteille, videopodcasteille ja talk show -formaatille
2025 Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta. Samalla pääset ilmoittautumaan mukaan. 17. 16 Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla tartutaan ajankohtaisiin ilmiöihin, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Ajantasaisen ammattitiedon lisäksi Kuntamarkkinat tarjoaa hyväntuulisen verkostoitumisfoorumin yli rajojen. Varaa päivät kalenteristasi vuoden tärkeimpään tapahtumaan jo nyt! Laajan ohjelman julkaiseminen alkaa toukokuussa. 18.9
2025 Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta. Kuntalehti haluaa edistää vilkasta ja asiallista keskustelua. Hämmästellään otsikoita, mutta luotetaan tilastoihin. 17 Tommy Pohjola on Kuntalehden päätoimittaja päätoimittajalta Ja sitten eikun eteenpäin. Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla tartutaan ajankohtaisiin ilmiöihin, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Ajantasaisen ammattitiedon lisäksi Kuntamarkkinat tarjoaa hyväntuulisen verkostoitumisfoorumin yli rajojen. Tästä ollaan perustellusti huolissaan. aivan . Varaa päivät kalenteristasi vuoden tärkeimpään tapahtumaan jo nyt! Laajan ohjelman julkaiseminen alkaa toukokuussa. Lisäksi hallituksen niin sanotun puoliväliriihen kuningasajatukseksi kiteytynyt hyvätuloisten verotuksen keveneminen luultavasti sekä hankaloittaa sellaisten ilmiöiden havainnointia ja kuvailua, jotka liittyvät äänestäjien kokemukseen reiluudesta, että johtaa onnellisuuskäsitteen uudelleenarviontiin. Olemme siis liemessä. 17. Ollaan jo todella kaukana railakkaasta äänestysintoilusta. Mitä sinä ajattelet tilastojen kertomasta todellisuudesta. keskustellaan tästäkin . Uutena ilmiönä on mystisesti kasvanut hylättyjen äänten määrä. Herra Trumpin ailahtelevaisuus pallon monella tavalla vaikutusvaltaisimman maan johtajana askaruttaa ja jopa pelottaa, mutta siitä huolimatta jatkan syventymistä aiemmin mainittuihin hyviin uutisiin Suomesta. Vähemmästäkin uutisten himolukija hämmentyy. Samalla pääset ilmoittautumaan mukaan. Äänestäjiä lienee entistä vaikeampi kannustaa hyötyliikuntaan ja hybridityöhön ja näin kerryttää koko yhteiskunnalle koituvia etuja. moni varmaan muistaa Hans Roslingin, ruotsalaisen tutkijan jonka elämäntyö oli kertoa maailman toimivuudesta tilastojen kautta. Suomessakin näitä ja monia muita asioita mitataan eri tavoin. Tutkijoiden päätelmät pohjaavat pitkän ajan tilastoihin ja arvioihin talouskasvusta, rakenteista ja instituutioista, politiikasta ja työmarkkinoista, ympäristön tilasta, terveydestä, tasa-arvosta, lapsista ja nuorista ja yleensä luottamuksesta toisiimme. Se kuitenkin huolestuttaa, että usko vaaleilla valittujen kanssaihmisten kykyyn rakentaa parempaa arkea pahasti horjuu. Rosling korosti suurimman osan planeettamme väestöstä elävän keskituloisissa maissa, lapsikuolleisuuden ja äärimmäisen köyhyyden vähentyneen sekä sitä, että ihmisillä on monia vääristyneitä käsityksiä yhteiskunnan tilasta. Suomi on maailman onnellisin maa, jonka eräs erityispiirre on kalliota kovempi yhteiskunnan vakaus. 18.9. otsikossa on kysymysmerkki , sillä onhan se hämmentävää miten mustia kansakunnan taloutta ja henkistä tilaa perkaavien juttujen otsikot ovat suhteessa tutkijoiden havaintoihin kirjassa Hyviä uutisia Suomesta – Menestyvän kansakunnan tilannekuva (Vastapaino 2025). Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. Eteenpäin, sanoi mummo umpihangessa – olemme kaikki mummoja
Teksti Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Kuvitus KRUT Collective, krut.fi analyysi. 18 MAAILMAN ONNELLISIN MAA, MUTTA ÄÄNESTYSINTO LASKUSSA Muistatteko vielä edelliset kuntavaalit neljä vuotta sitten. Se näkyi myös historiallisen alhaisena äänestysaktiivisuutena, kirjoittaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom analyysissään. Ne järjestettiin poikkeusoloissa: koronaepidemia siirsi vaalit kesäkuuhun, ennakkoäänestysaikaa pidennettiin ja vaalipaikoilla varmistettiin koronaturvallisuus
Ottaen huomioon kuntavaalien yli satavuotisen perinteen, olisi kuntaja aluevaalit oikeampi muoto, niin kuin Norjassa ”Kommunestyreog fylkestingsvalget” ja Tanskassa «Kommunale og regionale valg». Lähes joka viides valittu valtuutettu on vähintään 65-vuotias. Naisten osuuden vaihtelut näkyvät erittäin suurina niin kuntatasolla, maakuntatasolla kuin myös esimerkiksi puolueiden välillä. ruuhkavuosien keskellä. Ylivoimaisesti naisvaltaisinta puoluetta edustaa vihreät (79 prosenttia) ja myös vasemmistoliiton ja SDP:n tulevan kauden valtuutetuista yli puolet on naisia. Suhteessa eniten nuoria valtuutettuja valittiin Pukkilassa; 13 valtuutetusta kolme on alle kolmekymppisiä. Maakunnista vain Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa valittujen naisten osuus on yli puolet, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 40 prosenttia. Nuorten osuus on tulevalla kaudella runsas 5 prosenttia. Äänestysaktiivisuus laski jopa alemmaksi kuin koronavaaleissa. K oko maan heikosta äänestystuloksesta huolimatta 42 prosentissa kuntia äänestysprosentti nousi viime kuntavaaleista, suurimpina nousijoina Ranua, Rautavaara ja Puolanka. Kuntavaalien äänestysprosenttia 54,3 ei voida pitää edes torjuntavoittona vaan huolestuttavan heikkona. Kirjoitin juuri ennen vaalipäivää blogin Kuntavaalien ja aluevaalien niputtaminen – optimaalinen ratkaisu. Vastaavasti yli 64-vuotiaiden osuus niin ehdokkaista kuin valituistakin kasvaa edelleen. Maakunnittaisessa tarkastelussa ääripäinä erottuvat Pohjanmaa ja Kainuu. Laskusuunnassa olevien kuntien jumbosijalle jäi Pyhäranta lähes 11 prosenttiyksikön pudotuksellaan. Kuntavaalien vaikeuskerrointa lisäsi myös se, että ne järjestettiin yhdessä hyvinvointialuevaalien kanssa. V aalitulosten ilahduttavinta antia tarjosi valittujen naisten osuuden kasvu historiallisen suureksi, 45 prosenttiin. Kirsikkana kakussa oli oikeusministeriön päätös nimetä vaalit "alueja kuntavaaleiksi". Kuntakohtaiset äärivaihtelut ovat suuria sekä äänestysaktiivisuuden että myös äänestysprosentin muutoksen suhteen. Kaikkiaan 69 kunnassa naisvaltuutettuja on yli puolet valituista, 8 kunnassa alle 25 prosenttia. Nuorten osuus valtuutetuista laski edelleen, vanhimpien kasvoi. Vaikka yli puolessa näistä kunnista on alle 5 000 asukasta, nuorimman ikäryhmän edustus puuttuu myös kuudesta yli 20 000 asukkaan kunnasta, suurimpana Savonlinna. Myös poikkeama muiden ’maailman onnellisimpiin maihin’ lukeutuvien Pohjoismaiden kuntavaalien äänestysaktiivisuuteen jatkuu suurena. Kaikkiaan 20 kunnassa äänestysprosentti oli vähintään 65, korkeimmillaan Luodon kunnassa (78 prosenttia). Alle 30-vuotiaiden osuus laski sekä ehdokkaiden että valittujen valtuutettujen osalta. V altuutettujen vaihtuvuuden osalta ei koko maan tasolla tapahtunut mullistavaa muutosta aiemmista vaaleista, joskin uudelleenvalittujen 59 prosentin osuus oli vastaavalla tasolla viimeksi 20 vuotta sitten. Yksittäisten kuntien väliset äärivaihtelut ovat erittäin suuria; Merijärvellä kaikki valitut ovat istuvia valtuutettuja, Pelkosenniemen kunnassa vain 31 prosenttia. Toisaalta peräti 28 kunnassa jäätiin alle 50 prosenttiin, häntäpäässä tälläkin kertaa Kajaani (45 prosenttia). Viimeisimmät kuntavaalien äänestysprosentit olivat laskusuunnasta huolimatta meitä selvästi korkeammat: Norjassa 62,4 prosenttia, Islannissa 62,7 prosenttia, Tanskassa 67,2 prosenttia ja Ruotsissa lähes käsittämättömät 80,5 prosenttia. Puolueiden välisten valtuutettujen vaihtuvuusosuuksien vertailusta selviää, että uudelleenvalittuja Nuorten osuus valtuutetuista laski edelleen, vanhimpien kasvoi.. Kävi niin kuin olin alkanut uumoilla; kuntavaalit joutuivat yhdistettyjen vaalien sijaiskärsijäksi. Huolestuttavaa on, että useammassa kuin joka neljännessä kunnassa ei tullut valituksi yhtään alle kolmekymppistä. Nousua enteili toki jo naisten ennätyskorkea ehdokasosuus. Tyypillisimmin valitut ovat 40–49-vuotiaita, eli usein juuri ns. Perussuomalaisilla naisvaltuutettujen osuus jäi noin neljännekseen valituista. 19 T änä keväänä vaalit järjestettiin normaalimmissa oloissa – jos normaaleina voidaan pitää sitä, että viime vuonna kansalaiset kuluttivat vaali-intoa kolmeen eri vaaliin: presidentinvaalien kahteen kierrokseen ja EU-vaaleihin. Ääripäitä edustavat Hailuoto (73 prosenttia) ja Utsjoki (7 prosenttia). Heitä on enemmän kuin neljännes valituista
Kaikki kuntavaaliehdokkaina olleet 162 nykyistä kansanedustajaa tulivat odotetusti valituiksi oman kuntansa valtuustoon. Kuntavaalit eivät kuitenkaan ole yhdet kansalliset vaalit, ja siksi on tärkeätä tarkastella niin puolueiden kunnittaisia äänimääriä kuin myös paikkamääriä ja -osuuksia. Puolueista valtuustopaikkojen määrää kasvattivat eniten SDP ja keskusta. Muiden puolueiden paikkamäärämuutokset ovat näitä selvästi vähäisempiä. RKP säilytti yksinkertaisen enemmistön 11 kunnassa, ainoastaan Raaseporissa puolueen paikkaosuus putosi alle puoleen. Erikoista, semminkin kun yleinen mielipide on ilmiötä vastaan. Ei helppo työ, mutta sitäkin välttämättömämpi. Tulevalla kaudella 90 kunnassa yksinkertainen enemmistö. Suomalainen erikoisuus sekin, että eduskunnassa maanantait ovat ’aina’ olleet istuntovapaita maakuntapäiviä, eli näin mahdollistetaan myös käytännössä kansanedustajien osallistuminen valtuuston kokouksiin sikäli mikäli ne maanantaisin järjestetään. Kansanedustajien joukossa on myös valtaosa ministereistä sekä kaikkien puolueiden puoluejohtajat. Perussuomalaisilla kannatuksen romahdus näkyy kuntakattavuuden pudotuksena; se menetti edustuksen peräti 41 kunnassa. Kihniö jatkaa vahvimpana perussuomalaisena kuntana. Jatkossa yli 80 prosenttia kansanedustajista toimii siis samanaikaisesti vähintään tuplaroolissa, joka viides triplaroolissa. SDP sai samalla yksinkertaisen enemmistön Varkauteen. Vaaleja edeltävissä uutisissa ovat korostuneet puolueiden valtakunnalliset kannatukset ja muutokset. Tämän kevään viesti oli kirkas, mutta karu: luottamusta demokratiaan ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Perussuomalaisten merkittävä vaalitappio näkyi peräti 700 valtuustopaikan menetyksenä. Kuntavaalit kertovat aina jotain ajastamme. KD:lla on jatkossakin yksinkertainen enemmistö Luodon kunnassa. L opuksi on syytä mainita pohjoismaisittain suomalainen erikoisuus; kansanedustajat ja ministerit kunnanvaltuutettuina. Eikä tässä kaikki, valtuustoihin valituista kansanedustajista 39 valittiin myös aluevaltuustoon. Vahvin kannatus keskustalla on Merijärvellä, jossa se sai peräti 85 prosenttia valtuustopaikoista. Jos annamme osallistumisen heiketä, menetämme osan siitä, mikä tekee meistä maailman onnellisimman kansan. Kevään 2021 kuntavaaleissa perussuomalaiset nousivat vaalimenestyksellään suurimman kuntakattavuuden puolueeksi ohi keskustan. Tällaista maan tapaa ei löydy esimerkiksi Norjasta. Puolueiden kannatuksen muutoksia voidaan tarkastella myös puolueiden saamien valtuustopaikkojen kattavuudella kunnissa. Toisaalta vihreillä on koko maan tasolla lähes yhtä suuri osuus uusia ja uudelleenvalittuja valtuutettuja. Eduskunnassa maanantait ovat "aina" olleet istuntovapaita maakuntapäiviä. Lisäksi keskusta saavutti yksinkertaisen enemmistön 77 kunnassa, kun niitä oli viime vaalien jälkeen 50. Ennen seuraavia kuntavaaleja tarvitsemme yhteistä keskustelua ja konkreettisia toimia kuntademokratian perustusten vahvistamiseksi. Kokoomuksen vahvin edustus löytyy Kuhmoisten valtuustosta (48 prosenttia paikoista). keskusta palasi nyt kärkipaikalle; sillä on vähintään yksi edustaja kaikkiaan 276 kunnassa (95 prosenttia). 20 on ylivoimaisesti eniten perussuomalaisten riveissä; valituista valtuutetuista peräti 77 prosenttia tuli valituksi jatkokaudelle. SDP sai vähintään yhden edustajan 90 prosenttiin ja Kokoomus 89 prosenttiin kunnista
21
Nokialainen Koski on Nuva ry:n puheenjohtaja. 22 Markus Koski elää unelmaansa todeksi Kuntatalolla työskenteleminen on 20-vuotiaan Markus Kosken unelma. Siitä lisää jutun lopussa. Nuorten hyvinvointi on aidosti tärkeää. Teksti Tiina Ojutkangas Kuvat Markus Sommers Markus Koski katselee ympärilleen juhlavassa Kuntatalossa ja viihtyy tehtävässään.. Osa syy siihen on vähän epätavallinen ja liittyy lapsuuteen
23 Kun katsoo Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton eli Nuva ry:n puheenjohtajan Markus Kosken toimintaa Kuntatalolla, on vaikea jatkaa päivittelyä siitä, kun nuoria ei politiikka kiinnosta. Markus Koski tietää, että käytännössä toiminta on hyvin vaihtelevaa. Nyt 20-vuotias Markus Koski joutui lapsena odottamaan nuorisovaltuustoon pääsyä, koska oli innoissaan asiasta jo ennen kuin täytti 13, mikä on nuorisovaltuuston ikäraja. Vaikuttaminen on erittäin mieluinen harrastus. Näin hyvin asiat ovat esimerkiksi Vantaalla ja Punkalaitumella, kerrotaan Nuva ry:n sivuilla. Pesti alkoi vuonna 2024 ja se päättyy toisen kauden jälkeen vuoden lopussa. Kotona Nokialla hän harrastaa kotiseututoimintaa. Lisäksi olen se, joka voi auttaa nuoria nuorisovaltuutettuja, kuvailee työstään innostunut Koski. Usein nuori laittaa viestiä ja kertoo tarvitsevansa apua jossain nuorisovaltuustoon liittyvässä asiassa. Kunnat ja hallinto kiinnostavat Kotipaikkakunnalta Nokialta Markus Kosken ura yhteisten asioiden hoidossa jatkui Helsinkiin. Aikuisella viranhaltijalla on aika iso valta siihen, löytyykö tiloja ja resursseja vaikuttamistoimintaan. Odottaako poliitikon ura. Esimerkiksi joskus tarvitaan lobbausapua, kun nuorisovaltuusto haluaa saada läsnäoloja puheoikeuden kaupunginvaltuustoon. Nuva-pomoa kysymys hymyilyttää, koska suunnitelmat eivät ole kaksikymppisellä täysin lukkoon lyödyt. Paikasta toiseen siirryttäessä hän kuvailee omaa historiaansa. Parikymppinen Koski on jo konkari nuorisovaltuustoasioissa. Kuntien nuorisovaltuustot ovat jatkossa kunnanhallituksen asettamia vaikuttamistoimielimiä. Saman ajan hän oli myös kaupunginvaltuustossa nuorisovaltuuston edustajana. – Halu hoitaa yhteisiä asioita. – Joskus voi olla haasteita aikuisten kanssa. Kevään vaaleissa hänet valittiin Nokian kaupunginvaltuuston varavaltuutetuksi kokoomuksen ehdokkaana. – Toivon mukaan jotakin kuntiin tai hallintoon liittyvää. Nuorisovaltuustot kirjattiin vuonna 2015 uuteen kuntalakiin takaamaan nuorten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Rupesin itse selvittämään, missä vaikuttamista voi tehdä kunnassa enemmän. Ennen nuorisovaltuustoa toiminta oli välipala-automaattien järjestämistä ja kahviota. Markus Kosken elämä pyörii pitkälti työn ympärillä Helsingissä. – Lapsena sitä koettaa etsiä itselleen omaa harrastusta, omaa juttua. Siitä syntyi se oma harrastus. Nuorisovaltuustojen asema on kuitenLapsena sitä koettaa etsiä itselleen omaa juttua.. Nuorisovaltuustot ovat puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat kunnissa ja hyvinvointialueilla ajamassa paikallisten nuorten etuja. – Päädyin hakemaan Nuva ry:n hallitukseen ja sitten puheenjohtajaksi. Nämä tapaukset ovat onneksi vähäisiä. Mikä sitten on nuorisovaltuusto. Parhaita kokemuksia oli hänen omien sanojensa mukaan Nokian nuorisovaltuuston puheenjohtajuus kolme vuotta (2020-2022). – Pystyn puhumaan valtakunnallisesti nuorten vaikuttajien puolesta. Esimerkiksi, että nuorisotila ei ollut käyttäjilleen mieluinen. – Nuorilta tuli nuorisovaltuustoon ehdotuksia. Nuorten edustaja Nuvan puheenjohtajan tärkein tehtävä on järjestön johtamisen ohella edustaa nuoria vaikuttajia valtakunnallisessa päätöksenteossa. Lisäksi vuodesta 2023 alkaen kaikilla hyvinvointialueilla on tullut olla alueellinen nuorisovaltuusto. – Kuntalaissa on määritelty, että kunnassa tulee olla nuorisovaltuusto. Jo nuorena melko isoihin kuvioihin tottuneelta Koskelta on suorastaan pakko kysyä, mitä seuraavaksi. – Ja tällä hetkellä se on myös työ, mikä on ihan mahtavaa. Minä löysin sen vaikuttamisesta, koulussa oppilaskuntatyön kautta. Nuva ry:n puheenjohtajuus on päätoiminen tehtävä. Koski seisoskelee Helsingissä vaikuttavanoloisen Kuntatalon käytävällä ja katselee ympärilleen ja ylös kerroksiin. Se miten nuorisovaltuusto sijoittuu kunnan organisaatiorakenteeseen, vaikuttaa osaltaan nuorisovaltuuston toimintaan ja sen laatuun. Vanhimmat nuorisovaltuustot ovat toimineet yhtäjaksoisesti 90-luvun loppupuolelta alkaen ja tällä hetkellä noin 98 prosentissa Suomen kunnista ja kaikilla hyvinvointialueilla toimii nuorisovaltuusto tai jokin muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Nuorisovaltuuston sijainti kunnan organisaatiossa vaihtelee hallinnosta nuorisotoimeen. Kun on näin nuorena alkanut kiinnostua kunnallishallinnosta, pakko on kuitenkin jatkaa sitä reittiä. Usein taustalla on päättäjä tai viranhaltija, joka suhtautuu nuorisovaltuustoon negatiivisesti. Nuorisovaltuutetut vaikuttavat kuntien, sekä hyvinvointialueiden lautakunnissa, valtuustoissa ja muissa toimielimissä. Katsotaan, mihin elämä vie. Nuorisovaltuustossa lähdettiin yhdessä viemään asiaa eteenpäin ja saimme uuden nuorisotilan Nokialle. Jokaisessa kunnassa tulisi siis olla nuorisovaltuusto. Enenevissä määrin nuorisovaltuustoilla on myös puheja läsnäolo-oikeus kunnanhallituksissa. Harvemmin se nuorten innosta on kiinni
Yhteiskunnallisesti valveutunut Koski ei heristä sormeaan yhdellekään nuorelle. Tintin pienoismallin Markus sai äidiltään Brysselin matkan kunniaksi. 24 kin hyvin erilaista eri kunnissa. Mitä hyötyä siitä on, että nuorisovaltuustot toimivat kunnissa. Nuorisobarometri kertoo, että nuoret ovat kiinnostuneempia yhteiskunnallisista asioista kuin koskaan aikaisemmin. Huoli on aiheellinen, mutta syyllisiä hakemalla asia ei muutu. Vaalien ympärillä puhuttaa se, miksi nuoria eivät yhteiskunnalliset asiat kiinnosta ja miksei äänestetä. Ei mielletä, että jokin palvelu liittyy kunnan tai hyvinvointialueen toimintaan, minkä seurauksena vaikkapa huonoon palveluun voi yrittää vaikuttaa äänestämällä. Koski puhuu tiedonpuutteesta yhtenä syynä. Mutta ei voi sanoa, että yleisesti ei kiinnosta. Nuoret ja kiinnostus. Kun valmistelussa on jokin asia, viranhaltija tulee esittelemään sitä nuorisovaltuustolle, joka tekee siitä lausunnon ja tuo nuorten näkökulman osaksi valmistelua. Hän jatkaa listaa siitä, mitkä asiat aidosti vaikuttavat nuorten mahdollisuuksiin toimia. – Politiikka on vaikeata kieltä, vaikeita sanoja ja usein se on jopa vähän tylsää. Kierros toisella linjalla sijaitsevassa Kuntatalossa jatkuu. Ihannetilanteessa nuorisovaltuustolla on toimintaedellytykset kunnossa. – Sillä tulee olla rooli osana kunnan päätöksentekoprosessia. Kotikunta vaikuttaa, miten tulet kuulluksi. – Kannustan päättäjiä vierailemaan kouluilla, nuorisoPolitiikka on vaikeata kieltä, vaikeita sanoja. Suomessa on paljon esimerkkejä siitä, että se toimii. MARKUS KOSKI Nokialais-helsinkiläinen nuorisovaikuttaja Nuva ry:n puheenjohtaja Nokian nuorisovaltuusto 2018-2022. – Kun aidosti halutaan tietää, mitä nuoret ajattelevat, ei aikuinen pysty siihen vaan tarvitaan nuorten kokemuksia. Eli esimerkiksi aloiteoikeus ja edustuspaikat. – On sellaisia nuoria, joita se (politiikka) ei kiinnosta. Mitä poliitikkojen pitäisi tehdä, että nuoria kiinnostaisi politiikka. En ihmettele yhtään, jos ei jokaista nuorta kiinnosta. Markus Kosken kanssa juteltaessa unohtaa keskustelukumppanin iän, mutta siitä ei ole epäilystäkään, etteikö hän ole nuorten asialla
– Olennaista on aikuisten asenne, miten nuoriin suhtaudutaan, kunnioittavasti ja nuoria kuunnellen. Pahoinvointi iso huoli Unelmaansa elävä, hyvinvoiva Markus Koski ei elä kuplassa, jossa luullaan jokaisen lapsen ja nuoren voivan hyvin. Hän näkee nuorten pahoinvoinnin lisääntyvän. – Silloin on julkisen vallan tehtävä varmistaa, että meillä on esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajia, nuorisotyöntekijöitä ja opettajia, jotta jokaiselle löytyy turvallinen aikuinen. Yksi esimerkki on osallistava budjetointi. Siltä ei voi sulkea silmiä, että iso joukko lapsista ja nuorista voi pahoin. Markus Kosken mukaan kuntalaisdemokratia, jota toteutetaan vaalien välillä, lisääntyy. – Maailma ja nuorten elämä muuttuu niin nopeasti, että olen huolissani pysyykö meidän yhteiskunta mukana. – Tiettyä porukkaa, joilla oppitunnilla voi olla hankalampaa, koulu ei tavoita ollenkaan. Nuvan puheenjohtajan ottaa esimerkin. Se on aivan erilainen maailma. Markus Kosken tärkein teema on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen aikuiseen. Yläkouluikäiseltä ei saa ääntä kuntavaaleissa, mutta häneltä voidaan saada aidosti sellaisia ajatuksia, jotka auttavat rakentamaan parempia palveluita. 25 taloilla, kohtaamaan nuoria, juttelemassa nuorten kanssa, olemaan aidosti kiinnostuneita siitä, mitä nuoret ajattelee. Miten voidaan heitä auttaa, riittääkö turvallisia aikuisia kaikille. Tintin hän sai äidiltään Brysseliin suuntautuneen EU-reissun kunniaksi. – Sosiaalinen media, digitaaliset alustat antaa uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää ideoita. Tintti ja ruotsinlaiva Omassa työhuoneessaan Kuntatalon ykköskerroksessa Markus esittelee Tintti-pienoismallia. – Lapsena tehtiin ruotsinlaivalla risteilyjä ja nuorena suurin osa ajasta kului virastotalossa nuvahommissa. Koski tietää, että aina nuorten ja vanhempien maailma on poikennut toisistaan. Kun näin Kuntatalon sisältä, aloin pitää sitä tosi hienona, koska se muistuttaa minulle kahta tärkeätä ympäristöä, paljastaa Markus Koski tunnelminaan työpaikalla.. Ja miten siis Kuntatalo ja ruotsinlaiva liittyvät yhteen. Onko kunnasssa joku mopotalli tai muu tapa, mitä kautta nuoriso tavoitetaan. Tärkeää on, että että ei tavoiteta pelkästään niitä, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia. – Aina on ollut niin, että nuori on sanonut vanhemmalle, että ”sä et tajua mua”, mutta some tuo ihan oman luokan haasteet. Vanhemman tai jonkun muun turvallisen aikuisen voi olla tosi hankala auttaa nuorta, jos nuoren huoli liittyy esimerkiksi siihen, mitä tiktokissa tapahtuu. Opetuksessa voitaisiin hyödyntää nuorisaovaltuustoa tai kansalaisyhteiskuntaa. Monelle se löytyy kotoa, mutta ei kaikille. Silloin nuorisotyö voi tavoittaa. Kouluissa vaaleja pitäisi lähestyä muutenkin kuin oppikirjojen kautta. – Tintilläkin tukka nousee tuulessa ja on sellainen seikkailijatyyppi, nauraa Markus Koski
5 milj. Kunnilla on avainrooli tuulivoimahankkeiden mahdollistamisessa Kunnanvaltuutetut tekevät päätöksen, tuleeko kuntaan tuulivoimaa. Tuulivoima tuo kunnalle vakautta, verotuloja ja vauhtia kestävään kehitykseen. – Avoin keskustelu kuntalaisten ja kunnan päättäjien kanssa on tärkeää. Voimaa Tuulesta -koalitioon kuuluvat Energiequelle Oy, Eurowind Energy Oy, ABO Energy Suomi Oy, Valorem Energies Finland Oy, Infinergies Finland Oy sekä UBRE Wind. Tuulivoima tekee kunnasta kiinnostavamman kohteen uusille investoinneille ja auttaa myös säilyttämään jo olemassa olevien teollisuusyritysten kilpailukyvyn ja suomalaiset teollisuus työpaikat, muistuttaa Voimaa Tuulesta koalition jäsen, Eurowind Energyn maajohtaja Tuuli VapaavuoriVartiainen. Tuulivoimahankkeet myös työllistävät paikallisia yrityksiä, kuten maarakennusurakoitsijoita, logistiikkatoimijoita ja majoitus palveluita. kuntapäättäjistä kertoo kunnassaan suhtautumisen tuulivoimaan muuttuneen myönteisemmäksi. Tuulivoimapuistoista saatava vuokratulot jäävät usein alueelle, sillä maanomistajat ovat tyypillisesti paikallisia. Läpinäkyvä viestintä ja kuntalaisten huolien kuunteleminen auttavat lisäämään ymmärrystä ja hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä, sanoo Voimaa Tuulesta koalition jäsen, ABO Energyn toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi. Ytimessä yhteistyö Maisemavaikutukset ja meluhaitat ovat yleisiä huolenaiheita. € 2 milj. € € 80 % 60 % 40 % 20 % % Pyhäjoki Tuulija aurinkovoimapuistoista saatavat kiinteistöverotulot Osuus kiinteistöverokertymästä Kristiinankaupunki Simo Hyrynsalmi Voimaa Tuulesta on Suomessa toimivien tuulivoimayhtiöiden yhteenliittymä, jonka yhtiöt ovat halukkaita kehittämään Suomen tuulivoima-alaa ja investoimaan yhteensä useita miljardeja euroja uuteen maatuulivoimaan Suomessa. € 3 milj. Yli kuntarajojen tuulivoimarakentamista ohjaa ja säätelee maakunta, joka päättää maakuntakaavan tuulivoimaalueista ja määrittelee rajat seudullisen kokoluokan hankkeille. – Uusiutuva energia, kuten tuulivoima, on avaintekijä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja uusien investointien houkuttelemisen kannalta. Tuulivoima tuo kuntiin merkittävän määrän tasaista ennakoitavaa tuloa kiinteistöveroina. Kaavoitus etenee paikallisten kuntapäättäjien valvonnassa, ja päättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa tuulivoimasuunnitteluun koko hankkeen ajan. MAINOS MAINOS * Lähde: Voimaa Tuulesta -koalition kysely kuntapäättäjille (2024) kuntapäättäjistä uskoo tuuli voima hankkeiden tuovan merkittäviä verotuloja. Näitä tuloja voidaan käyttää rahoittamaan ja kehittämään kunnan palveluita, kuten varhaiskasvatusta tai kouluja. kuntapäättäjistä pitää tuulivoimaa ja uusiutuvaa energiaa edellytyksenä teollisille investoinneille. Se vahvistaa paikallis taloutta, houkuttelee teollisia investointeja ja tukee kuntien kestävää tulevaisuutta. ABO Energyn toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi ja Eurowind Energyn maajohtaja Tuuli Vapaavuori-Vartiainen Esimerkkejä kuntien tuulija aurinkovoimasta saaduista kiinteistöverotuloista vuonna 2024. 69 % 37 % 55 % Tuulivoima ei ole pelkästään energiaratkaisu – se on kauaskantoinen strateginen investointi. € 1 milj. KUNTAAN ENERGIAA JA ELINVOIMAA PAIKALLISILLA PÄÄTÖKSILLÄ Tuulivoima lukuina* Hyvä valtuutettu – onnittelut valinnastasi kunnantai kaupunginvaltuustoon! Sinulla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa kuntasi asukkaiden hyvinvointiin. € 4 milj. Valtuutettuna tekemäsi päätökset luovat perustaa kunnan elinvoimalle vuosikymmeniksi eteenpäin. Huolellinen kaavoitus ja paikallistuntemukseen perustuva tuulivoimaloiden sijoittelu voivat minimoida vaikutukset ympäristöön ja asukkaisiin
27 Supervoima löytyy kotoa Kuntavaalien äänikuningattareksi noussut Eveliina Heinäluoma on hämmentynyt suosiostaan. Hän korostaa, että onnistuminen ei koskaan ole yksilösuoritus. Teksti Leena Hirvonen Kuvat Markus Sommers Eveliina Heinäluoma on saanut tuntumaa politiikkaan jo lapsena isänsä Eero Heinäluoman uraa seuratessaan.
Delegoinnin mestari Valovoimaisen Eveliina Heinäluoman supervoimat ovat siis ympäröivät ihmiset: kotona perhe ja puolueessa muut puoluejäsenet. Perheen priorisointi ei ole vaikeaa, se on itsestään selvää. – Eero taisi olla aika kiinni Brysselissä vaalien aikaan, ehkä sieltä jotakin ohjetta tuli, mutta ei isompia. – Pieni poikamme on vasta yhdeksän kuukauden ikäinen, touhukas taaperon alku. Kun tulen kotiin, hän ottaa kyllä tilan ja ajan ja haluan keskittyä silloin olemaan läsnä hänelle ja puolisolleni. – Kaikkea ei tarvitse tehdä itse tai ajatella, ettei kukaan muu osaa. Itsekkyyttä henkivässä maailmanajassa puhe tuntuu ainakin vaalituloksen perusteella olevan paikallaan. Vastuunjakaminen on Heinäluomasta osoitus yhteistyökyvystä ja luottamuksesta. Helsingin pormestarin valinnassa käytiin kokoomuksen ja SDP:n välillä tiukka loppukiri. Vaikka Heinäluoma on ollut politiikassa jo kymmenisen vuotta ja kokemusta on kansanedustajankin tehtävistä, kuntavaalivoiton jälkeinen julkisuus ja huomio, suosio, on hänestä hieman yllättävää. – Supervoimani on puoliso, hänen roolinsa ja aktiivisuutensa. Emme me yksin menesty, vaan kyse on aina yhteistyöstä, jossa merkitystä on muilla ihmisillä. Oli vähällä, ettei Eveliina Heinäluomasta tullut myös kotikaupunkinsa johtaja. Politiikka kulkee Eveliina Heinäluoman elämässä myös verenperintönä. Aito, tavallinen, sydän paikallaan. Minulla on upea ja vastuuta kantava tiimi puolueessa ympärillä, ja esimerkiksi vaalikampanjan aikana he tekivät paljon työtä yhdessä. Se on ollut arkea, jonka keskellä hän on itse elänyt ja kasvanut. On myös tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta ja palautumisesta. Vastuuta Heinäluoma on oppinut jakamaan myös politiikassa ja päätöksenteossa. – Varajäsenen kanssa vuorottelemme ajoittain kokouksissa ja ajattelen niin, että myös varajäsen on täysiarvoinen olemaan mukana. Tärkein ohje isältä on ollut: ole aina oma itsesi, se riittää. – Se varmasti olisi muuttanut paljonkin ajankäytöllisesti elämää, mutta toisaalta, samat lähipiirin tuet ja supervoimat minua olisivat siinäkin tilanteessa auttaneet, hän pohtii. Entä ajankäytöllisesti. Delegointi antaa ihmisille mahdollisuuden kasvaa eri aihealueilla, oli sitten kyse tiimistä tai lautakuntatyöstä, työyhteisöistä tai puolueesta. Vaikka esimerkki pystyvästä naisesta on puhutteleva, miten Heinäluoma hallitsee kalenteria ja kiireitään. Isä Eero Heinäluoma ei kuitenkaan ole Eveliinan mukaan merkittävästi vaikuttanut tyttären kampanjointiin tai viimeaikaisiin uravaiheisiin. Puhelimeen keskellä keväistä Helsinkiä vastaa mutkaton päättäjä, jolle on luontevaa puhua niin kodin voimavaroista kuin kovasta politiikastakin. – En ole pettynyt tulokseen. Ei tässä ole paljon ehditty palautua, suoraan jatkettiin töitä. Samalla, omana itsenään, hän edustaa myös suomalaista tasa-arvoa: ruuhkavuosiaan elävää naista, äitiä ja puolisoa, joka voi yhtä lailla hoitaa valtaa, vastuuta ja uraansa vaikka politiikan huipulla. Töitä tehdään. Hän itse nostaa kuitenkin avoimesti esiin muiden ihmisten merkityksen. Vastuu jaettavana Eveliina Heinäluoma puhuu mielellään vastuun jakamisesta. – Vastaus on yksinkertainen: priorisoin perhettä, hän sanoo. 28 SDP:n valovoimaiseksi keulahahmoksi ja koko kuntavaalien äänikuningattareksi nousi lähes yhdessä yössä Helsingin Eveliina Heinäluoma, 37. Helsingissä valtuustyössä käsiteltävät asiat saattavat olla pitkiä, Heinäluoman sanojen mukaan ”esityslistatkin välillä kilometrin mittaisia” ja kokoukset venyvät tuntikausiksi. Hänen ansiostaan minä saatoin keskittyä kampanjaan ja minulla on myös mahdollisuus keskittyä politiikkaan ja edistää tärkeinä pitämiäni asioita nyt ja tulevaisuudessa. Jotta hän ehtisi hoitaa kaiken, varajäsen auttaa. Kuntalehden tekemien googletteluiden, uutisja naistenlehtiartikkeleiden perusteella, ja jo nopean puhelinhaastattelun perusteella, Eveliina Heinäluomasta käytetyt adjektiivit tuntuvat pitävän paikkansa. – Niin, suhtaudun vaalivoittoon hyvin nöyrillä mielin ja kiitollisena. – Onnistumisissa ei ole kyse minusta tai kenestäkään yksilönä. Valovoimainen. Yhteistyökykyinen, osaava, välittävä. Siihen ohjeeseen Eveliina on nojannut ja aikoo nojata myös jatkossa. – Vähän sellainen hämmentynyt olo on edelleen. Eveliina Heinäluomasta on piirtynyt julkisuuteen se kotimaisen politiikan supernimi, nainen, jonka tarinan kaikki haluavat lukea tai kertoa. En ole ollenkaan lukenut itsestäni tehtyjä juttuja, katsellut kansikuvia tai googlettanut sisältöjä, hän naurahtaa. Yhteiskunnassa se kertoo siitä, että lähipalvelut ja inhimillisyys ovat tärkeitä, hän sanoo hyväntuulisesti. Toki, ei meistä myöskään puolueessa varmasti kukaan olisi puoli vuotta sitten uskonut, että suosio on näin suuri. Perheen priorisointi ei ole vaikeaa, se on itsestään selvää.
SDP:n jäsen vuodesta 2006. Omasta menestyksestään Eveliina Heinäluoma kiittää perhettään, puolisoaan ja kollegoita.. 29 ROSA EVELIINA HEINÄLUOMA Suomalainen poliitikko, kansanedustaja ja valtuutettu. Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri Lapin yliopistosta. Oli koko maan ääniharava kevään 2025 kuntavaaleissa 18 917 äänellä
30 Kalajoen hiekkarannoista nauttivat matkailijat ja paikalliset. Elinkeinojohtaja Miia Himangan mukaan kaupunki on panostanut yhdessä elinkeinojen edistämiseen ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Teksti Leena Hirvonen Kuva Hanna Parhaniemi Kalajoki kasvaa yrityksistä. Nyt kaupungissa on poikkeuksellisen paljon yrityksiä. Yrittäjien osuus Kalajoella on kaksinkertainen valtakunnan kuntien keskiarvoon verrattuna: lähes 20 prosenttia Kalajoen työikäisistä toimii yrittäjänä. Hänen mukaansa sitoutuneita ovat kaikki kaupungin palvelut, eivät vain yritysja maaseutupalvelut sekä luottamushenkilöt. Yritysmyönteisyys, yritystoiminnan vauhdittaminen, yrittäjyyden tukeminen. Konkreettisia toimia yritysten houkuttelemiseksi ja kasvun edistämiseksi ovat esimerkiksi maksuttoKalajoen elinkeinojohtaja sanoo kaupungin tehneen vuosikausia töitä kasvun edistämiseksi. – Yritysmyönteisyys syntyy yhteistyöllä ja hyvällä vuorovaikutuksella, hän sanoo. Sanoja, joiden varaan moni kunta rakentaa kasvunsa strategiaa ja arjen tapoja
Kalajoki on pärjännyt omassa kokoluokassaan Suomen Yrittäjien kuntabarometrissä varsin hyvin ja ollut kymmenen parhaan joukossa kaikkina niinä kertoina, kun barometri on julkaistu. – Tulosta tulee ja kehityshakuisuuttakin riittää, kaupunginjohtaja Jukka Puoskari kiittelee. Kalajoella on Suomen kolmanneksi eniten tuulivoimaa, Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan hybridipuisto ja Suomen ensimmäinen synkronikompensaattori. On hyvä olla isommista kokonaisuuksista näkemystä ja strategisia linjauksia, mutta ratkaisevaa on kuitenkin asiakkaan kohtaaminen arkisissa tilanteissa. Kansainvälistä työvoimaa Monipuolisen elinkeinorakenteen yksi tärkeä osa Kalajoella on kotimaista lähiruokaa tuottava alkutuotanto. Kalajoen kaupungilla on asukkaita 42 eri maasta, joka elinkeinojohtajan mukaan lisää mahdollisuuksia houkutella ja palkata kansainvälistä työvoimaa. Myös yrittäjät tuntuvat arvostavan kuntaa. Hiekkasärkät on 2000-luvulla kehittynyt 3500 vuodepaikan keskuksesta yli 14 500 vuodepaikan matkailukeskukseksi. Kalajoesta on vaikea puhua ilman Hiekkasärkkien alueen ja matkailun mainitsemista. Vaikka yritysten rekrytointitoimet eivät tällä hetkellä ole yhtä suuria kuin nousukauden aikana, Annanollin mukaan yritykset ovat olleet halukkaita kehittämään rekrytointiosaamistaan. Reunaehtojakin hankkeissa luonnollisesti on, mutta meillä porukka suhtautuu asioihin periaatteessa asenteella ”kyllä onnistuu tai laitetaan onnistumaan”. Täällä ei jäädä jumiin vanhoihin tapoihin, vaan asioita mietitään asiakaslähtöisesti ja ratkaisukeskeisesti. Hän korostaa myös yritysten aktiivisuutta – kehitys ei voi nojata vain kunnan tai kaupungin mahdollistamiin toimiin. Projektipäällikkö Josefiina Annanolli tekee töitä rekrytoinnin parissa. Seuraavana päivänä elinkeinojohtaja, tekninen johtaja, satamajohtaja ja kaupunginjohtaja tulivat lomilta yrittäjän kanssa palaveriin, jossa tarpeeseen löytyi toimiva ratkaisu. Kalajoen tavasta toimia Puoskari mainitsee arjen esimerkin. Kalajoella yritysten, ja vetovoiman, asialla on kokonainen tiimi. Tulevaisuuden tarve on osaavan työvoiman, ja erityisesti kansainvälisen työvoiman saaminen. Toimialan ja alueen mielenkiintoinen erityispiirre on se, että alueella toimivat alansa nuorimmat yrittäjät. 31 mat yritys-, maaseutuja työllisyyspalvelut, aktiivinen kehittämishanketoiminta yrittäjille, yhteiset kehittämishankkeet yrittäjäyhdistysten kanssa, kaupungin panostukset yritysten toimintaympäristöön ja infraan, yritysten kehittämisavustukset ja tapahtumatuet, ostolaskudatan avaaminen, hankintojen kehittäminen ja jatkuva säännöllinen vuoropuhelu yrittäjien kanssa. – Lähtökohtaisesti tuulivoimaan suhtaudutaan myönteisesti, kunhan ei aiheudu haittaa asutukselle tai muulle yritystoiminnalle ja luonnolle, Puoskari sanoo. Hankkeisiin pitää suhtautua niin, että laitetaan onnistumaan! KALAJOEN KEINOT Maksuttomat yritys-, maaseutuja työllisyyspalvelut Aktiivinen kehittämistoiminta yrittäjille Yhteiset hankkeet yrittäjäyhdistysten kanssa Panostus toimintaympäristöön ja infraan Yritysten kehittämisavustukset ja tapahtumatuet Ostolaskudatan avaaminen Prosessien mutkattomuus Jatkuva kohtaaminen mainos Triplan Oy | p. Kaupunginjohtajan mukaan linjaus takaa sen, että puhtaan energian siirtymien osalta päästään nyt ketterästi toimintaan. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan. Ketteryys investoinneissa ja yritysmyönteisyydessä vaatii käytännön toimia monin tavoin. – On tärkeä, että myös viranomaistehtäviä hoitavilla on hyvä palveluasenne. Tuulivoimasta ”suhtautumislinjaus” Uusiutuvan energian hankkeissa Kalajoella tehtiin aikanaan päätöksenteossa linjaus ”suhtautumisesta” tuulivoimaan. Puoskari mainitsee menestyksen osana myös maineen. – Yrittäjä soitti kauniina heinäkuun iltana kaupunginjohtajalle ja tiedusteli ratkaisua toimitilakysymykseen. – Meillä vallitsee ketterä ja eteenpäin katsova meininki. Viime vuonna yöpymisvuorokausien kasvu oli Pohjois-Suomen matkailukeskusten ja kaupunkien kärkeä
Näinä niukkoina aikoina kunnissa on herätty yhteistyön voimaan. Ne voivat suunnata kulttuuriavustuksia sekä osallistuvan budjetoinnin määrärahoja kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan ja näin kannustaa yhdistyksiä ja kuntalaisia tuottamaan omaa ohjelmaa. Tornio, Kemi ja Ruotsin Haaparanta suunnittelevat yhdessä satamiin ja Perämeren kansallispuistoon moniulotteista ja rajan ylittävää kulttuuritapahtumaa. Tosin juhlijana ei ole yksin Oulu, vaan Oulu2026:n ohjelmassa on mukana 39 kumppanikuntaa. Kunnat suunnittelevat kulttuurivuoden ohjelmansa itse ja vastaavat sen rahoituksesta. Peipa Mäki sparraa Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026-ohjelmassa mukana olevia kuntia luomaan uusia tapoja toteuttaa kulttuurisisältöjä. Miten kuntien yhteistyön tiivistyminen näkyy käytännössä. Nyt on ymmärretty, että kulttuuri on yksi tällainen merkittävä elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman tekijä. Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 on todellisuudessa 40 kuntaa Sievi Ii. MAINOS Oulu2026:n aluekoordinaattori Peipa Mäki kertoo pohjoisen kuntien huomanneen, että käynnissä on ainutlaatuinen mahdollisuus. – Uusille päättäjille kulttuuripääkaupunkitapahtuma voi olla vielä outo, joten me kierrämme sparraamassa pitkän aikavälin tavoitteista ja kertomassa nykyisestä yhteistyöstä ja Oulu2026-ohjelman tuomista hyödyistä, Peipa Mäki kertoo. Kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteet eivät ole elinvoimapolitiikan sanahelinää, vaan konkreettisia hyötyjä kunnille. Kesäkuussa kunnissa tapahtuva valtuustojen vallanvaihto on otettu hankkeessa huomioon. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore mittaa hankkeen päätyttyä sekä EU:n hankkeelle asettamien tavoitteiden että paikallisten kehitystavoitteiden toteutumista talouden, matkailun, osallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmista. Yhteistyön kautta on löydetty keinoja jakaa kokemuksia ja oppeja sekä ideoida ja toteuttaa yhteisiä tapahtumia, Mäki kertoo. Kunnissa tiedetään, että vastaavaa ei alueelle ihan heti tule uudestaan, niin tilaisuuteen on nyt haluttu tarttua tosissaan. LUE LISÄÄ OSOITTEESSA OULU2026.EU K UV A: HARRI TA RV AIN EN Ensi vuonna Oulu juhlii Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta. He ovat todella motivoitunutta ja osaavaa väkeä, Mäki kehuu kumppaneita. – Kulttuuripuolen resurssit ovat pienet. – Kunnissa mietitään, miten nuoret palaisivat opiskelupaikkakunnilta kotikuntaansa veronmaksajiksi tai matkailuja palveluyrittäjiksi. Peipa Mäki avaa esimerkkejä kuntien välisistä Oulu2026-yhteishankkeista, kuten Haapajärven, Nivalan ja Pielaveden Presidenttipolun, joka yhdistää kolmeen Suomen presidenttiin liittyvät museokohteet ja tarinat. – Kiitokset jo nyt ohjelmassa mukana oleville kunnille! On erityisen ilahduttavaa, kuinka kulttuuritoimen henkilöstö on löytänyt mahdollisuuden tuulettaa vanhoja tapoja tehdä, uudistaa kuntien kulttuuritoimintaa ja -tarjontaa sekä kohdata uusia käyttäjäryhmiä ja yleisöjä. Pyhäjoki, Oulainen, Haapavesi, Kärsämäki ja Pyhäjärvi toteuttavat Soiva joki -tapahtuman, joka tuo musiikkia ja kulttuurielämyksiä Pyhäjoen varren viiden kunnan alueelle Pyhäjoki-melonnan yhteydessä. Mikä on saanut pohjoisen kunnat sitoutumaan hankkeeseen. Jo tittelin hakuvaiheessa monet pohjoisen Suomen kunnat päättivät lähteä mukaan luomaan ”kulttuuri-ilmastonmuutosta” seudullisilla kokonaisuuksilla, jotka yhdistävät aluetta kulttuurin avulla ja nostavat esiin kätkettyjä helmiä
Peipa Mäki sparraa Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026-ohjelmassa mukana olevia kuntia luomaan uusia tapoja toteuttaa kulttuurisisältöjä. Yhteistyön kautta on löydetty keinoja jakaa kokemuksia ja oppeja sekä ideoida ja toteuttaa yhteisiä tapahtumia, Mäki kertoo. Kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteet eivät ole elinvoimapolitiikan sanahelinää, vaan konkreettisia hyötyjä kunnille. Jo tittelin hakuvaiheessa monet pohjoisen Suomen kunnat päättivät lähteä mukaan luomaan ”kulttuuri-ilmastonmuutosta” seudullisilla kokonaisuuksilla, jotka yhdistävät aluetta kulttuurin avulla ja nostavat esiin kätkettyjä helmiä. Tosin juhlijana ei ole yksin Oulu, vaan Oulu2026:n ohjelmassa on mukana 39 kumppanikuntaa. Mikä on saanut pohjoisen kunnat sitoutumaan hankkeeseen. LUE LISÄÄ OSOITTEESSA OULU2026.EU K UV A: HARRI TA RV AIN EN Ensi vuonna Oulu juhlii Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta. Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 on todellisuudessa 40 kuntaa Sievi Ii. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore mittaa hankkeen päätyttyä sekä EU:n hankkeelle asettamien tavoitteiden että paikallisten kehitystavoitteiden toteutumista talouden, matkailun, osallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmista. – Kulttuuripuolen resurssit ovat pienet. Ne voivat suunnata kulttuuriavustuksia sekä osallistuvan budjetoinnin määrärahoja kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan ja näin kannustaa yhdistyksiä ja kuntalaisia tuottamaan omaa ohjelmaa. – Kunnissa mietitään, miten nuoret palaisivat opiskelupaikkakunnilta kotikuntaansa veronmaksajiksi tai matkailuja palveluyrittäjiksi. Kunnissa tiedetään, että vastaavaa ei alueelle ihan heti tule uudestaan, niin tilaisuuteen on nyt haluttu tarttua tosissaan. He ovat todella motivoitunutta ja osaavaa väkeä, Mäki kehuu kumppaneita. Näin ennustavat tuoreet valtuutetut. 33 Puhe kouluista ja euroista jatkuu Uusissa kunnanvaltuustoissa puhutaan eurojen lisäksi kouluista ja viheralueista. Nyt on ymmärretty, että kulttuuri on yksi tällainen merkittävä elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman tekijä. – Kiitokset jo nyt ohjelmassa mukana oleville kunnille! On erityisen ilahduttavaa, kuinka kulttuuritoimen henkilöstö on löytänyt mahdollisuuden tuulettaa vanhoja tapoja tehdä, uudistaa kuntien kulttuuritoimintaa ja -tarjontaa sekä kohdata uusia käyttäjäryhmiä ja yleisöjä. Kunnat suunnittelevat kulttuurivuoden ohjelmansa itse ja vastaavat sen rahoituksesta. Kesäkuussa kunnissa tapahtuva valtuustojen vallanvaihto on otettu hankkeessa huomioon. – Uusille päättäjille kulttuuripääkaupunkitapahtuma voi olla vielä outo, joten me kierrämme sparraamassa pitkän aikavälin tavoitteista ja kertomassa nykyisestä yhteistyöstä ja Oulu2026-ohjelman tuomista hyödyistä, Peipa Mäki kertoo. Peipa Mäki avaa esimerkkejä kuntien välisistä Oulu2026-yhteishankkeista, kuten Haapajärven, Nivalan ja Pielaveden Presidenttipolun, joka yhdistää kolmeen Suomen presidenttiin liittyvät museokohteet ja tarinat. Tornio, Kemi ja Ruotsin Haaparanta suunnittelevat yhdessä satamiin ja Perämeren kansallispuistoon moniulotteista ja rajan ylittävää kulttuuritapahtumaa. Pyhäjoki, Oulainen, Haapavesi, Kärsämäki ja Pyhäjärvi toteuttavat Soiva joki -tapahtuman, joka tuo musiikkia ja kulttuurielämyksiä Pyhäjoen varren viiden kunnan alueelle Pyhäjoki-melonnan yhteydessä. Teksti Kirsi Riipinen Kuvitus KRUT Collective, krut.fi MAINOS Oulu2026:n aluekoordinaattori Peipa Mäki kertoo pohjoisen kuntien huomanneen, että käynnissä on ainutlaatuinen mahdollisuus. Näinä niukkoina aikoina kunnissa on herätty yhteistyön voimaan. Miten kuntien yhteistyön tiivistyminen näkyy käytännössä
Hänen ei tarvinnut pohtia puoluevalintaansa, sillä hän on ollut mukana vasemmistonuorissa jo jonkun aikaa. – Meillä on lukiossa hyvä yhteiskuntaopin opettaja, hän on herätellyt kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. Lukiolainen yllättyi 18-vuotias Nico Helaakoski Pyhäjoelta sanoo, ettei uskonut pääsevänsä valtuustoon. 61 kunnan valtuustossa on vähemmän jäseniä kuin aiemmassa. Hän odottaa valtuustokaudelta kiinnostavia keskusteIhmiset eivät hyväksy esikaupunkien viheralueille rakentamista.. Eikä demareita ole kunnanvaltuustossa lainkaan. 34 Uudet valtuutetut ovat pitäneet puolueidensa ja ryhmittymiensä kokouksia. Helaakoski ei ole ainoa juuri täysi-ikään ehtinyt nuoria, vaan valtuustoissa eri puolilla maata aloittaa kolmisenkymmentä uutta 18-vuotiasta valtuutettua. Helaakoski kertoo, ettei hänen lähisuvussaan ole muita poliitikkoja, mutta perheessä politiikka puhuttaa kyllä. Ainoastaan Vaala kasvattaa valtuustokokoaan. Hänelle jäi kevään vaalikampanjan aikana tunne, että hänet otettiin nuoresta iästä huolimatta vakavasti. Keskusta on suurin 13 jäsenellä, kokoomuslaisia on 2 ja perussuomalaisia 1. Eniten valtuutettuja, kaikkiaan 85, on Helsingissä. Kampanjointiin ei jäänyt järin paljon aikaa, sillä hän kirjoitti kevään ylioppilaskirjoituksissa yhteiskuntaopin. Kuntaliiton tuoreessa valtuustokokoselvityksessä kävi ilmi, että yli viidennes Manner-Suomen kunnista muuttaa alkavalla kaudella valtuustonsa kokoa. Kaikille valtuutetuille järjestetään koulutuksia kunnan toiminnasta ja valtuutettujen tehtävistä. Hänen mielestään nuorten viihtyvyys paikkakunnalla on tärkeää, sillä noin 3 000 asukkaan Pyhäjoki ei kuulu muuttovoittokuntiin. Maassa on keskimäärin yhtä valtuutettua kohti 650 asukasta. Helaakoski halusi valtuustoon ajamaan erityisesti vähemmistönuorten asioita ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia yleisemminkin. Aikaa piti varata lukemiseen. Kuntalehti kokosi valtuutettujen näkemyksiä tulevasta kaudesta. Vasemmistoliitolla on 5 paikkaa. Tietoa on luvassa niin päätöksenteosta ja luottamushenkilön roolista kuin sujuvasta valtuustotyöskentelystä ja kuntataloudesta. Toisin kävi, ja vasemmistoliittolainen pääsi yllättymään iloisesti valtuustopaikastaan. Pienimmissä valtuustoissa on 13 päättäjää. – Meillä on kunnassa oma lukio, ja toivottavasti pystytään pitämään siitä kiinni. Kunnissa koulutuksia räätälöidään pikapikaa sen mukaan, kuinka paljon kussakin valtuustossa on aivan uusia valtuutettuja tai oppinsa myös käytännössä hankkineita konkareita. Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoen valtuustoon valittiin kaikkiaan 21 valtuutettua. Määrä vaihtelee Luhangan kunnan 47 asukkaasta Helsingin kaupungin 8 042 asukkaaseen valtuutettua kohti. Alkavalla kaudella kunnanvaltuustoissa on keskimäärin 29 valtuutettua, päättyvällä kaudella heitä on ollut 30
35 luja ja näkökulmia. – Hyvä poliittinen yhteistyö on yksi selitys sille, että Tam. Tampereella luotetaan Demareiden Atanas Aleksovski valittiin sekä Tampereen kaupunginvaltuustoon että aluevaltuutetuksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle. – On selvää, että kaupunkiin tarvitaan uusia asuntoja, sillä Helsinkiin muuttaa vuodessa 8 000 uutta ihmistä. Hän itse aikoo vaikuttaa erityisesti siihen, että perusopetukseen käytetään nykyistä enemmän rahaa, sillä kaikkein tärkeitä on huolehtia lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Meidän pitää löytää lisää alueita, esimerkiksi teollisuusalueita, joita rakentamalla emme menetetä luontoarvoja. Hän pohtii, että vaikka puistoissa ja viheralueilla ei olisikaan erityisiä luontoarvoja tai lepakon pipanoita, ne voivat silti olla asukkaille tärkeitä. Hän muistuttaa, että kaupungin ykköspaikka on vaihdellut kahden puolueen välillä. Edellisistä eduskuntavaaleista hän jättäytyi pois ja pääsi Helsingissä valtuustoon lähes 2 300 äänellä. Palveluasumiseen on saatava lisää paikkoja. – Myös asunnottomuus ja köyhyys nousivat esille. Alanko-Kahiluoto sanoo pitävänsä koulujen lisäksi esillä vanhusten hoitoa. Kysymys on tietysti, minne voidaan rakentaa. Hän kertoo, että vaalitapahtumissa tamperelaisia puhuttivat etenkin taloustilanne ja sitä kautta palveluiden riittävyys. Hänen mielestään on mielenkiintoista päästä näkemään, miten päätöksenteko käytännössä toimii ja miten asioihin pääsee todellisuudessa vaikuttamaan. Asukkaita huolettaa, millaisia ovat jatkossa päiväkotien, koulujen ja ikäihmisten palvelut. Hän on toiminut pian päättyvällä valtuustokaudella kulttuuri-, vapaaaikaja liikuntalautakunnan jäsenenä. Helsingissä kaupunginvaltuutetut vastaavat myös hyvinvointialueen asioista. Alanko-Kahiluoto ennustaa, että uudessa valtuustossa kovimmat väännöt käydään rakentamisesta ja kaavoituksesta. Ihmiset eivät hyväksy lähiöiden ja esikaupunkien viheralueille rakentamista. Maassa tehdyt leikkaukset vaikuttavat ihmisten arkeen ja näkemyksiin. Kiista viheralueista Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto on politiikan konkari ja ollut ehdolla eri vaaleissa kahdeksan kertaa, poliitikon uraan kuuluu myös kansanedustajuus. Aleksovski ei kuitenkaan ala ryöpyttää maan hallituspuolueita vaan korostaa pitkiä perinteitä ja yhteistyötä kokoomuslaisten kanssa
Perussuomalaiset kasvoi Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Karijoki kuuluu tuloslistauksen harvinaisuuksiin, sillä perussuomalaiset kasvattivat kunnassa Meillä on lukiossa hyvä yhteiskuntaopin opettaja.. – Jos pienentäisimme valtuuston kokoa, eniten häviäisi suurin ryhmä. Niiva ennustaa, että samat asiat puhuttavat myös aloittavaa valtuustoa. Ensimmäinen valtuustokokous pidetään kesäkuussa. 36 pere on mikä on ja että siitä on kehittynyt hyvin vetovoimainen kaupunki. Taipalsaari-liikkeellä oli vaaleissa yhdeksän ehdokasta kunnanvaltuustoon sekä neljä ehdokasta aluevaltuustoon Pienten Kuntien Puolesta -yhteislistalla. 1990-luvun alkupuolella perustettu Taipalsaari-liike mainitsee keskeisiksi tavoitteikseen paikallisen hyvinvoinnin lisäämisen, ympäristönsuojelun ja yhteisöllisyyden vahvistamisen. Niiva kertoo, että asukkaat halusivat kevään vaalikampanjan aikana puhua kaavoituksesta, kouluverkosta ja sotepalveluista. Hän ennustaa, että samat teemat nousevat esille myös uudessa valtuustossa. Aleksovski sanoo, että kevään aikataulu on tiukka. Tuplavaltuutettuna hän sanoo, että toimimisen kummassakin valtuustossa pystyy aikatauluttamaan muuhun elämään hyvin, jos ei tavoittele muita luottamustehtäviä. Hän kuvailee liikettä sitoutumattomaksi ryhmäksi, jossa on mukana vaikuttamisesta kiinnostuneita epäpoliittisia ihmisiä. Tampereella hommiin käytiin heti ja ensimmäinen puolueen ryhmäkokoontuminen kaupungissa oli heti vaalien jälkeen. 4 500 asukkaan Taipalsaaren kunnanvaltuustoon valittiin kaikkiaan 27 valtuutettua, saman verran kuin edellisissä kuntavaaleissa. Taipalsaari-liike Heikki Niiva oli kuntavaaleissa eteläkarjalaisen Taipalsaaren ylivoimainen ääniharava yli 200 äänellä. Kunnanvaltuustopaikka irtosi heittämällä, mutta aluevaltuustoon hän jäi varapaikalle. Kaava-asioissa kuntalaisia puhuttaa erityisesti lähellä kuntakeskustaa sijaitseva ranta-alue, joka on kaavoitettu asumiselle mutta jonka osa asukkaista haluaisi säilyttää virkistysalueena. Liike on yksi niistä ryhmistä, jotka tuloslistauksissa näkyivät kohdassa ”muut”. Hän edustaa Taipalsaari-liikettä, joka on kunnan toiseksi suurin ryhmä keskustan jälkeen. Niiva on toiminut valtuutettuna ja kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja ollut mukana Taipalsaari-liikkeessä vuodesta 2004 lähtien. Valtuusto päätti kuluvalla kaudella lähes yksimielisesti säilyttää valtuutettujen määrän nykyisellään. Hän huomauttaa, että kunnan asukkailla on palveluja varsin hyvin tarjolla Lappeenrannassa, jonne on vain 10 minuutin matka. Hänelle itselleen on erityisen tärkeää, että alakoulukysymys saadaan ratkaistua ja lapsiperheitä houkuteltua kuntaan. Lapsiperheiden muutto lisäisi kunnan elinvoimaa. Kouluverkostokeskustelussa puolestaan on noussut esille erityisesti kunnan suurimmasta asutustaajamasta puuttuva alakoulu
En osaa nimetä mitään yksittäistä asiaa, mutta tekemämme politiikka yleisesti on purrut kunnassa. – Talous on tiukoilla ja kriisikuntakriteerien täyttyminen voi alkaa häämöttää. Haluamme pitää ne kunnossa. Koivistoinen nimeään kunnan suurimmaksi kysymykseksi, miten yläkoulu saadaan säilytettyä. Yhdestä asiasta Husso ei kuitenkaan ole valmis luopumaan – sen hän voi luvata: hän ei ole painanut eikä tule painamaan valtuustossa nappia, joka tarkoittaisi verojen korottamista. Suurin on keskusta 7 jäsenellä, kokoomuslaisia on 3, ja 1 paikka on demareiden. 37 suosiotaan 5,1 prosenttiyksiköllä. Luoteis-Pirkanmaan Kihniö on niin ikään vahvaa perussuomalaisten aluetta. Sillä irtosi yksi valtuustopaikka enemmän kuin edellisellä kaudella. Kihniössä valtuutettujen määrää vähennettiin, ja uudella kaudella heitä on 21:n sijaan 17. Mihin koko maahan verrattuna poikkeuksellinen tuloksenne perustuu. – Olemme investoineet kunnassa kouluja päiväkotikorjauksiin. Yläkoulua käydään Kristiinassa. Hän kertoo oppineensa, että päätettäväksi tulee asioita, joista ei voi olla tietoinen etukäteen. – Olemme Etelä-Pohjanmaan reunimmaisia kuntia, ja sijainti vaikuttaa meihin nyt paljon. Uusi valtuusto saattaa joutua pohtimana myös 2 000 asukkaan kunnan säilymistä itsenäisenä. Sen valtuustoon valittiin kunnassa 15 jäsentä, joista neljä on nyt perussuomalaista. – Jonkin verran valtuusto myös uusiutui. – Voidaan toki pohtia, ovatko lupaukset joskus harhaanjohtavia. Mutta taustalla on myös kunnassa tekemämme hyvä työ. Yksi perussuomalaista valtuutetuista on Marko Sahakoski. Maan hallituspuolueiden edustajat kyselivät, mistä laajentuviin palveluihin saadaan lisää rahaa. mainos. Valtuutettu Hannu Koivistoinen sanoo, että kunnassa on totuttu keskustalaisten ja perussuomalaisten kovaan kisaan. Päätöksiä on kyettävä tekemään tilanteiden mukaan. ”Edesvastuutonta” Oulun valtuustokonkari Jarmo Husso puolestaan pitää isoja vaalilupauksia edesvastuuttomina. En osaa sanoa, tuleeko jatkossa erimielisyyksiä. Hän kertoo, että ollessaan ensimmäistä kertaa ehdolla hän lupasi olla lupaamatta mitään. Kuluva kausi oli yhtenäinen, ja loppua kohti valtuuston toiminta hioutui, kun päättäjät katsoivat samaan suuntaan. Sahajoki ennustaa, että uudella valtuustokaudella kovimmat väännöt käydään säästöistä. Karijoella on vajaat 1 200 asukasta. Olisi väärin tuomita lupaukset kokonaan. – Ehkä lupauksia kannattaa pitää pikemminkin asioina, joihin halutaan puuttua ja joiden hyväksi halutaan tehdä töitä. Vaalilupaukset: Kuntakonkarimme kommentoivat, mitä kannattaa luvata Vaalikampanjoinnissa ehdokkaat yleisesti lupasivat pitää vähintään lasten ja nuorten sekä ja vanhusten puolta. Ne ovat kiperiä, sillä sopeutuksia on jo tähän mennessä jouduttu tekemään paljon. Toiminta hioutui, kun päättäjät katsoivat samaan suuntaan. Pyrimme välttämään arviointimenettelyyn joutumista. – Tietysti on kohteliasta perustella, miksi lupauksia ei anneta. Toisaalta tiedämme, että politiikka on vaikuttamista, johon kuuluu persoonien esillä oloa ja värikästä kieltä. Toisaalta hän ymmärtää, että kampanjat ja poliitikkojen paneelit näyttävät elävän omaa elämäänsä. Sahakoski sanoo, että vaikka hän ei ollut aluevaaliehdokkaana, asukkaat toivat esiin huolensa terveydenhuoltopalveluista. Hän pohtii, että jos kampanjointi käytäisiin pelkillä faktoilla, keskustelu olisi aika kuivaa, koska kukaan ei voisi luvata mitään. Kouluverkosto sen sijaan ei Karijoella puhuttanut, sillä kunnassa on vain alakoulu. Saimme listalle mukaan yhden enemmän kuin aiemmissa vaaleissa. – Meillä oli hyvä ehdokasasettelu. – Tällä kertaa jäimme kakkoseksi, mutta edellisissä kuntavaaleissa olimme suurin puolue. Joroisten kunnanvaltuuston konkari Jani Kautto sanoo, että isot lupaukset särähtävät korvaan
Yhteisellä agendalla on ollut niin suuria kysymyksiä – kuten hyvinvointialueiden perustaminen ja TE-uudistus – kuin myös arkisempia, käytännönläheisiä asioita. Parhaimmillaan se tuo voimaa, suuntaa ja tukea, joita ilman kuntajohtajan tehtävä olisi monin verroin vaikeampi. Näiden tavoitteiden saavuttaminen ei ole pelkästään oman organisaation johtamista; se on yhä useammin vaikuttamista ja tekemistä verkostojen kautta. C21-verkostoon kuuluvat Suomen 21 suurinta kaupunkia, ja sen tavoitteena on edistää kaupunkien ja kuntalaisten etuja sekä vahvistaa neuvotteluvoimaa suhteessa valtioon. Resurssien niukentuessa verkostomainen toiminta voi tarjota keinon jakaa resursseja, kehittää yhteisiä palveluratkaisuja ja vahvistaa alueellista elinvoimaa. yhteistyön voima korostuu erityisesti isoissa muutosprosesseissa. johtaminen verkostoissa vaatii erityistä osaamista: kykyä kuunnella, rakentaa luottamusta, neuvotella ja yhdistää erilaisia näkökulmia yhteiseksi tavoitteeksi. Kun oman kaupungin tavoitteet kytkeytyvät laajempaan yhteiseen strategiaan, on helpompi löytää liittolaisia ja resursseja niiden edistämiseen. Kollegiaalinen verkosto tarjoaa mahdollisuuden peilata omaa johtamista. Suomen Kuntajohtajat ry:ssä, keskisuurten kaupunkien ryhmässä, Itäisen Suomen keskuskaupunkien yhteistyössä, Mikkelin seudun seutuvaliokunnassa sekä Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmässä. Strateginen verkostoituminen ei tarkoita oman organisaation etujen unohtamista, vaan pikemminkin niiden vahvistamista laajemmassa yhteydessä. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti niissä tilanteissa, joissa taloudelliset ja toiminnalliset paineet kasvavat. Osallistuminen tähän verkostoon sai minut pohtimaan laajemminkin verkostojen ja yhteistyön merkitystä kuntajohtajan työssä onnistumisen näkökulmasta. Yhteistyössä parasta on ollut luottamuksellinen, kollegiaalinen tuki, joka tarjoaa korvaamatonta apua usein yksinäiseltä tuntuvaan johtamistyöhön. TE-palveluiden siirto kunnille ja hyvinvointialueuudistus ovat olleet esimerkkejä muutoksista, joissa yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuudet olisivat olleet vähäiset ilman verkostojen tukea. Janne Kinnunen on Mikkelin kaupunginjohtaja. mikkelin kaupunginjohtajana olen mukana useissa verkostoissa: C21-verkoston lisäksi mm. Yhteistyö ei kuitenkaan ole vain vaikuttamista ulospäin. Yhteistyö muiden kanssa ei ole vaihtoehto, vaan välttämättömyys. Verkostotyö mahdollistaa sen, että myös pienemmän kaupungin ääni kuuluu isommissa pöydissä. Kollegiaalinen verkosto tarjoaa mahdollisuuden peilata omaa johtamista, saada uusia ideoita ja löytää ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. 38 kuntajohtajan blogi Verkostoista voimaa johtamiseen pormestari vartiainen kutsui kuluvan valtuustokauden päätösillalliselle Helsingin kaupungintalolle C21-kaupunkien johtajat. Kaikilla näillä verkostoilla on omat erityiset roolinsa tukemassa johtamistyötä, mutta yhteistä niille on mahdollisuus vaikuttaa laajemmin, saada vertaistukea ja kehittää omia näkökulmia yhdessä muiden kanssa. Se vaatii myös pitkäjänteisyyttä – tulokset eivät synny hetkessä, vaan ne rakentuvat askel askeleelta yhdessä tehtävän työn kautta. Johtajasopimuksissa ja arviointikeskusteluissa kuntajohtajille asetetaan konkreettisia tavoitteita. Luottamukseen perustuvat verkostot madaltavat kynnystä jakaa myös epäonnistumisia, mikä puolestaan vahvistaa ammatillista kasvua. Kuntajohtajan työ on yhä enemmän verkostojohtamista. Se on myös jatkuvaa oppimista ja oman toiminnan kehittämistä
Koulutus alkaa 1.10. Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Koulutus sopii erinomaisesti myös rakennusalaa vähemmän tunteville.. 39 mainos mainos PÄÄTTÄJÄ VAHVISTA YMPÄRISTÖOSAAMISTASI Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO rateko.fi rateko@rateko.fi 09 12 991 Katso lisätiedot rateko.fi Maksuton koulutus Ympäristöosaamista maaja vesirakentamiseen Koulutus tarjoaa tietoa maaja vesirakentamisen lainsäädännöstä, kiertotaloudesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista infrarakentamiseen. Kiertotalouden pikaperehdytys eKestävyys verkkokoulutus kestävästä rakentamisesta eKestävyys on perehdytys siihen, mitä kiertotalous ja vähähiilisyys tarkoittavat rakentamisessa. Maksuttomaan koulutukseen voi osallistua joustavasti työn ohessa. Maksuttomaan koulutukseen voi osallistua joustavasti työn ohessa. Aloitamme toukokuussa, mutta mukaan pääset myöhemminkin! Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Koulutus koostuu opintojaksoista, joista voit valita haluamasi. Maksuton koulutus Taloyhtiöiden kevyemmät ratkaisut energiaremontteihin Suositussa koulutuksessa saat käytännönläheistä tietoa kestävistä energiaratkaisuista, vaihtoehtoisista rahoituskeinoista sekä tietoa lainsäädännöstä
Teksti Tiina Ojutkangas Kuvat Timo Seppäläinen Wenno ja Marjo Asikainen ovat hyvä työpari. Wenno on uransa alkutaipaleella. Vilkas Wenno rauhoittuu, kun sille luetaan.. Se ei arvostele. Kirjastokoiratoiminta on yksi osa kuntien ja kaupunkien kirjastojen työtä. 40 Sydäntä lämmittävää toimintaa On suloista nähdä, kuinka koira ja lapsi toimivat yhteen, kun on lukemisen hetki. Silloin pienen lukijankaan ei tarvitse jännittää. Koira kuuntelee ja on lempeästi läsnä
Wenno on kirjastokoirana uransa alussa. Savonlinnan kaupunginkirjaston lukuilloissa on yleensä kerrallaan kaksi koirakkoa ja yhdellä koiralla on kaksi lukijaa. Haluatko koiran viereen vai jalkoihin, kuvailee Marjo Asikainen. – Kukaan ei keskeytä eikä arvostele, pidetään vain positiivisena. Parhaillaan kirjastossa ollaan tekemässä ystäväkirjaa kirjastokoirista ja lapsista. Marjo Asikaisen mielestä edistää lukutaitotyötä, jos lapsi lukee edes vähän enemmän. Koirakko eli koiran ohjaaja ja koira esittäytyvät. VARPU omistaja Leena Nenonen 6-vuotias seiskarinkoira 3 vuotta kirjastokoirana PEPSI omistaja Leena Aalto 3-vuotias kultainen noutaja alle vuoden tukikoirana WENNO omistaja Marjo Asikainen 2,5-vuotias cockerspanieli puoli vuotta kirjastokoirana Livia Luukkainen on tottunut lukija ja kirjastokoira Varpu jaksaa keskittyä kirjaan.. – Myö luetaan yhdessä sohvalla. 41 Savonlinnan kaupunginkirjastossa on kokemusta kirjastokoiratoiminnasta usean vuoden ajalta. Yleensä ainakin ensikertalaisella on äiti tai isä mukana, mutta lapsi saa päättää asiasta. – Konkarikoirat pystyisivät hoitamaan koko tunninkin. Syntyy lukupuhetta. Jokainen tuntee oman koiransa. Myös koiran ehdoilla pitää pystyä menemään. Jos on lukuhaasteita, toivoisin, että tämä olisi lukijuudelle hyväksi. Asikainen korostaa sitä, että tilanteessa ei arvostella lukutaitoa. – Joskus lapsi lukee ja lukee ja silittää. Kirjastolaiset auttavat tarvittaessa löytämään sopivan kirKukaan ei keskeytä eikä arvostele. Joskus myös ääneen. Sitten vaihtuu lukija. Siksi lasten ja nuorten lukemiseen motivoimisessa ollaan ihan ydintehtävässä. Koira pääsee työtunnelmaan, kun sille laitetaan tukikoirakkohuivi päälle. Lukemista harjoitellaan myös kotona, sillä luonnollisesti emäntä on kova lukemaan. – Kirjastolaisena kysyn, tykkäsikö koira tarinasta. – Se on sydäntä lämmittävää, kuvailee Asikainen ihanan koiransa ja lukemista harrastavien lasten kohtaamista. Wenno on innokas…Mihin sie haluat käydä istumaan. Koiran rooli vaihtelee. Ennen kuin lapsi menee lukemaan, kysytään tuleeko aikuinen mukaan. Asikainen istuu koiran vieressä, kun paikalla on kokemattomampi lukija. Aikuinen ei puutu lukemiseen, ellei lapsi itse pyydä apua, kertoo kirjastovirkailija Marjo Asikainen, joka toteuttaa kirjastokoiratoimintaa myös oman koiransa 2,5-vuotiaan vilkkaan Wennon kanssa. Miksi kirjasto tukee lukuharrastusta tällä tavalla. Jokaisella koirakolla on oma tyylinsä, miten tilanne etenee, mutta tietyt periaatteet ovat selvät. Lukuhetki kestää 15 minuuttia, jonka jälkeen kirjastolainen koputtaa hiljaa oveen ja kertoo että aika alkaa olla loppu. Kaikki lapset ei pääse yksin kirjastoon, mutta kun on varattu aika, koko perhe pääsee paikalle. – Ohjaaja esittelee koiran lapselle kuten ”Tässä on Wenno ja se tuli iloissaan kuuntelemaan, mitä sie luet”. – Lukemisen motivointi: kun lapsi käy lukemassa koiralle on erikoinen tapahtuma, josta voi puhua eteenpäin. Pääasia on lukeminen. Välillä lukee enemmän tai vain silittää koiraa. – Sanoitan koiran kautta tilannetta lapselle. Yksinkertaisuudessaan kysymys on siitä, että koira ohjaajineen menee kirjaston lukutilaan, kirjaston henkilökunta etsii lapsen kanssa kirjan ja sitten mennään lukemaan. Nyt loppuu tarina, lapsi antaa yleensä koiralle herkun, kysellään tunnelmia. Wenno lukee myös omatoimisesti pöydälle unohtuneita Aku Ankkoja, nauraa Asikainen. Lapsi lukee ja silittää Mitä lukutilanteessa sitten tapahtuu. Aikuiselle kerrotaan, että viisitoista minuuttia on lapsen omaa aikaa. Iloisuuden kautta. Lukemista ilon kautta Kirjastoilla on oma tehtävänsä ja yksi on edistää lukemista
Lukeminen on niin kivaa. Lukukoiratilanteessa on tärkeätä, että lapselle jää hyvä Pepsi rakastaa rauhaisaa hetkeä kirjastolla. Yleensä lukukoiratoimintaan mukaan tuleminen on lapsilähtöistä. Lukukoiralle saa tulla lukemaan aikuinenkin. – Jotkut tykkää lukea samaa kirjaa, että saa lukea samaa tarinaa. Mielenterveysseuran tukikoirakkokoulutuksen käyneet koirakot vierailevat myös muualla kuin kirjastossa. 42 jan, mutta moni tietää itsekin, mitä haluaa lukea. Marjo Asikaisen mielestä lukemaan innostaminen ja lukuilon tuottaminen on tärkeä osa työtä. Pari kertaa on ollut aikuinenkin lukemassa tai teini-ikäisiä saattanut tulla kaverin kanssa. Koira joka tykkää ottaa ihmisiin kontaktia, osaa rauhoittua ja pitää tykätä lapsista. – Enemmän sellaista kuulee, että mie haluan tuonne. Harjoittelematta tässä lajissa ei kehity. Lapsi voi osata lukea vaikka kuinka hyvin. Koira tykkää tavata ihmisiä, saa jakaa koiran tuottamaa hyvää mieltä muillekin. – Wenno on ystävällinen ja ihmisistä hyvinkin kiinnostunut ja ilmeikäs, on helppo sanoittaa tapahtumaa, jota lukemisessa tapahtuu. Myös kouluilla on tiedossa kirjastokoiravierailut, ja sitä kautta tieto kulkee. Lapsiperheet käyvät neuvolassa, joten sitä kautta voisi saada yhteistyötä. Kun lapset ovat koulussa, on mahdollisuus käydä kirjastoautossa. Minkälainen koira sitten sopii kirjastokoiraksi. Leena Aalto kuuntelee vieressä.. – Viime vuoden loppupuolelta aloitettiin harrastus Wennon kanssa. – Joskus on pienempiä sisaruksia, jotka haluaa lukea. Mikael Kosmo lukee Pepsille Aku Ankkaa. Se rauhoittaa myös lukutilannetta, sillä koira on se rauhoittava elementti. Ohjaan enemmän koiran mielentilaa rauhallisuuteen ja keskittymiseen. Usein toimintaan tullaan alakoulun ensimmäisiltä luokilta lähtien. Lapsille koiran kanssa lukeminen on mieluista jopa silloin, kun kotona on oma koira. Ne tekevät vierailuja muun muassa palvelutaloissa ja lasten kerhoissa. Kun ohjaa lasta kirjaan tarttumiseen, se tehdään sen koiran kautta. Yksi kysymys on siinä, miten heidät, jotka eivät käytä kirjastopalveluita, saadaan mukaan. Muuten tukikoirakkotoiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka tuo mielekkyyttä harrastajille itselleenkin. – Koen henkilökohtaisesti tärkeänä, että pystyy lukemisen ilosanomaa viemään eteenpäin. Wennon harjoitellessa hän ei ole kauhean rauhallinen. Lukemisen ilosanoma Mitä on tukikoirakkotoiminta. Vaikka ei ole kirjainten lukutaitoa, voi lukea ja saada lukukokemuksen. Ihmiset on tulkkeja sille koiralle
Manuel Kosmolla ja Pepsillä sujuu yhteislukeminen hyvin. Lempeä lukutunnelma Eräänä tavallisena tiistai-iltana Savonlinnan kaupunginkirjastossa on lempeä tunnelma, kun kaksi lukukoiraa tulee töihin. Tuota kirjaa ei kukaan olekaan lukenut. – Kotona on yksi. mainos. Leena Nenosen Varpu-koira aloittaa työvuoronsa klo 17.30. Leena Nenonen sanoo Leolle kannustavia sanoja. – Luen melkein joka päivä, kertoo 8-vuotias. Mahtaako Livialla olla kotonakin koirakaveri. Ensimmäinen lukija on 8-vuotias Leo Pennanen, joka lukee Siniset sankarit -nimistä smurffikirjaa. Varpu on varmaan innoissaan. – Varpu ihmetteli, että osasitpa sinä lukea hyvin. Sen nimi on Tico. Haluatko, että Varpu on siun vieressä, kysyy Varpun emäntä. – Kiva, että olet tullut lukemaan Varpulle. – En ole törmännyt sellaiseen, että ei olisi jäänyt hyvä mieli. Siinä se sitten pötköttelee patjojen päällä. Lukeminen alkaa sopuisasti, sillä Varpu koskettaa aluksi tassulla Liviaa ja käy sitten pitkäkseen. Livialle lukeminen on tuttua puuhaa ja lukeminen on kivaa. Varpu-koiran seuraava lukija on 8-vuotias Livia Luukkainen. 43 mieli ja tietysti koirallekin. Vihreä huivi kaulassaan Varpu seuraa lukemista, haukottelee ja heilauttelee välillä häntäänsä
10-vuotias Manuel lukee kirjaa, jonka nimi on Naruto. Varpu nauttii lukuhetkestä, sillä Henri silittelee koirakaveriaan samalla, kun lukee kirjaa. Olen iloinen ja onnellinen, kun lapsella on kirja kädessä. Leena Nenonen ja Leo Pennanen pohtivat tämän päivän lukuhetkeä. Se osaa rauhoittua tilanteessa ja ottaa ilon irti silityksistä ja rapsutuksista. Vaikka heitä monesti ensin jännittää, koira rohkaisee.. Varpu on tehnyt päivän työn ja on aika antaa tilaa uudelle lukijalle ja uudelle koirakolle. Leena Aalon mukaan Pepsi nauttii lukuhetkistä ja sen huomaa tänäkin iltana. Lukuhetket ovat koiran työtä. – Miusta on ollut ihana nähdä, kun lapsi tulee lukemaan koiralle. Mutta emännän mukaan Varpu-koira ei tunnu väsyvän lukuhetkistä. Mistä kirja kertoo. – Varpu voisi olla tässä vaikka aamuun, hymyilee Leena Nenonen. 44 Kello 18 jatkuu Varpun työpäivä, kun pian 11-vuotias Henri Karvinen saapuu lukemaan Harry Potteria. – On hienoa tarjota lukijoille mahdollisuutta saada iloita koiran seurasta lukuhetken ajan. Varpu on jo kokenut kirjastokoira. Pepsi suhtautuu tehtävään tyynesti. Pepsin emäntä Leena Aalto kuvailee kirjastotyötä lämpimästi. Nenonen on sydämellään mukana tärkeässä toiminnassa. Leena Aalto ja kultainennoutaja Pepsi aloittavat työvuoronsa. Jutun ilmestyessä on menossa jo kuudes kirja. Tällä kertaa se saa nauttia veljesten lukuhetkestä. Joulukuussa aloin lukea sarjaa. – Tämä on viides osa. Mikael ja Manuel Kosmo lukevat vuorotellen. 9-vuotias Mikael aloittaa lukemalla Aku Ankkaa. Viidentoista minuutin kuluttua tulee rauhalliseen huoneeseen tämän illan viimeinen lukija. Lukeminen ei jää kirjastoon. – Pepsi rakastaa rauhaisaa hetkeä kirjastolla vaikka onkin muuten aika hulivilineitonen, kuvailee juuri kolme vuotta täyttänyttä noutajaa. Henri Karvinen lukee Harry Potteria. – Naruto tekee kaikenlaisia tyhmyyksiä. Meidän suhde Pepsin kanssa on niin luja, että uskoisin sen olevan tärkeää Pepsille, mikä on tärkeää miulle. – Joskus otan lukiessani Varpun kainaloon sohvalle ja köllöttelemme siinä yhdessä. Pepsi kuuntelee hartaasti ja nauttii yhteisestä sarjakuvahetkestä. Viidentoista minuutin lukuhetki hurahtaa hetkessä, ja sivuja olisi vielä vaikka kuinka paljon. On ihana kuulla, että lapsi, joka ei ole ennen uskaltanut lukea ääneen, uskaltaa lukea koiralle. Vaikka heitä monesti ensin jännittää, koira rohkaisee olemuksellaan. Varpu nauttii silityksistä. Satojen sivujen opus on Henrille tuttua lukemista. Kirjastoon on aina kiva mennä lukuvuorolle koiran kanssa
Analyysit ja selvitykset Kansallinen Työllisyyskatsaus ja työmarkkina-analyysi Työvoimapalveluiden asiantuntija-arviot Kotoutumispalveluiden valtakunnallinen tilannekuva Työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisen rekrytoinnin tilannekuva Ohjaamoiden analysointi ja seuranta Muut erillisanalyysit Työvoimaja osaamistarpeiden ennakointi Työvoimabarometri Alueelliset kehitysnäkymät Kansainvälisen rekrytoinnin kysyntäja tarjontamalli Kansallisen tason digitaalisen raportoinnin kehittäminen ja tiedolla johtamisen tuki Työvoimapalveluiden ja kotoutumisen edistämistä koskeva arviointi, seuranta ja analytiikka Työvoimapalveluita koskeva selvitysja tutkimustoiminta Suomen työmarkkinoita koskevat analyysit ja ennusteet Kansallisten ennakointiprosessien koordinointi Digitaaliset tietotyökalut ja dataratkaisut Työvoimaviranomaisen raakadatapaketit ja mikroaineistot Työnvälitystilasto Kotoutumisen tilastotietokannat Digitaaliset seurantasovellukset, esimerkiksi: Työvoiman saatavuus ja kohtaanto alueella Työvoiman hankinta ja rekrytointihaasteet alueellla Työllisyysalueiden asiakaskuormitus Alueiden avainluvut ja tilinpäätökset Työnhakijan palvelusuunnitelmien seuranta Työnhakijan palveluprosessin toimeenpanon seuranta Työnantajakontaktoinnin seuranta Julkisen työnvälityksen tuloksellisuus Työttömyysturvan toimeenpanon seuranta Työnhakija-asiakkaiden asiakastyytyväisyys Työllisyyskuva.fi (strategisen tason mittarien julkinen seuranta) Tiedolla johtamisen palveluitamme ovat muun muassa: Tiedustelut ja tietopyynnöt: tietopalvelu.keha@ely-keskus.fi Tarjoamme työllisyysalueiden ja kuntien tarpeisiin tietopalveluja ja erilaisia tuotteita tiedon hyödyntämiseksi johtamisessa, ohjauksessa sekä päätöksenteossa. Julkisia raportteja ja tietoa osoitteesta: https://tyomarkkinatori.fi/tyollisyys-ja-tilastot Olemme mukana Kuntamarkkinoilla 17. Löydät meidät K-kerroksen osastolta OK10 Tule tutustumaan!. Tiedolla, taidolla ja yhteistyöllä. – 18.9.2025. Parempia tuloksia. Tehokasta päätöksentekoa. 45 Lisätietoja muista tehtävistämme www.keha-keskus.fi Tulevaisuuden ratkaisuja
Leppänen sanoo olevansa aamuihminen, joka herää aina ennen aamukuutta ilman herätyskelloakin. Siihen, miten hänestä tuli ensin Päijät-Hämeen maakuntajohtaja ja sitten Naantalin kaupunginjohtaja, hän ei osaa antaa sen järjellisempää vastausta kuin että tietämys maankäytöstä ja kaavoituksesta sekä kohdalle osuneet mahdollisuudet Takaisin konkretiaan Laura Leppänen jätti työnsä maakuntajohtajana ja tuli Naantaliin kaupunginjohtajaksi. – Yritän aina ennen töihin lähtöä käydä aamulla lenkillä, koska iltaisin minulla on paljon kokouksia, Leppänen kuvailee aamurutiinejaan. Hän ajatteli päätyvänsä opettajaksi ennen kuin ajautui tutkijauralle. Leppänen on koulutukseltaan filosofian tohtori, jonka pääaine oli Turun yliopistossa maantiede. 08:35 Naantalin kaupunginjohtajaa Laura Leppästä on kuvailtu Kuntalehdelle kehittäjäluonteeksi ja positiiviseksi ihmiseksi. Leppänen kuuluu Kuntalehden Päiväni johtajana -sarjassa siihen sarjaan kaupunginjohtajia, joista ei koskaan pitänyt tulla kaupunginjohtajaa. 46 un Naantalin kaupunginjohtaja Laura Leppänen ottaa kaupungintalolla aamun ensimmäiset vieraat vastaan – tällä kertaa Kuntalehdestä – hänen päivänsä on useimmiten jo vieraita pidemmällä. Esko Pihkala Teksti Esko Pihkala Kuvat Timo Jakonen. Lenkkipolun kutsu on niin voimakas. Muumimaailmasta ja Kultarannasta tunnetussa kaupungissa on parhaillaan poikkeuksellisen monta hanketta prosessissa
Johtoryhmässä on kahdeksan henkeä. Hän haluaa toimialakokouksissa ennen kaikkea kuulla, mitä kerrotta09:06 Leppäsen oikealla puolella kuvassa Rikumatti Levomäki, jolle johtoryhmän kokous oli Naantalin uutena kehitysjohtajana ensimmäinen. Vapaa-aikanaan lenkkeilee, liikkuu luonnossa, katselee elokuvia Netflixistä ja pitää yhteyttä ystäviinsä. Tunnelma on letkeä. Leppänen valittiin Naantalin kaupunginjohtajaksi kesällä 2021. Näin Leppänen voi heti tuoreeltaan informoida johtoryhmää siitä, mitä päätettiin kaupunginhallituksessa. Tapaamisessa Forsblomin kanssa ei nokka tuhise kuin reilut puoli tuntia. Forsblom ottaa onnittelut vastaan tottuneesti parilla nöyrällä fraasilla, jotka on arvatenkin toistettu menneiden päivien aikana vähintään kymmenille, ellei sadoille eri onnittelijoille. 47 LAURA LEPPÄNEN Naantalin kaupunginjohtaja. Tällä kertaa ei mitään, koska kokousta ei pääsiäismaanantaina pidetty. Ennen uudistusta kaupunginjohtajalla oli suoria alaisia kaksitoista, Leppänen kertoo. Kaupungin johtoryhmä kokoontuu aina tiistaiaamuna, koska kaupunginhallituksen kokous on aina maanantai-iltana. Vuorossa on seuraavan viikon kaupunginhallituksen kokouksen lista-asioiden esittely Forsblomille. Johtoryhmän kokouksen päätyttyä Leppänen, tekninen johtaja Reima Ojala ja hallintojohtaja Riitta Luotio jatkavat suoraan kaupungintalon toisen kerroksen kokoushuoneeseen, missä Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Toni Forsblom (kok.) jo odottaa. Oma tiimi on kehitysjohtajan myötä vihdoin kasassa. Sitten asiaan. Viranhaltijoista jokainen onnittelee Forsblomia kuntavaalituloksesta huoneeseen astuessaan. Kaupunginhallituksen kokous sovitaan seuraavalle maanantaille kello 17.30. Toimialajohtajat. Ensimmäistä kertaa mukana on myös uusi kasvo: Rikumatti Levomäki, joka aloitti työt Naantalin ensimmäisenä kehitysjohtajana juuri ennen pääsiäistä keskiviikkona. – Olen odottanut sinua tänne kaksi vuotta, hän toteaa Levomäelle. Kummassakin kokouksessa toimialajohtajat olivat enemmän äänessä kuin Leppänen. – Minulla on kaupunginjohtajana enää viisi suoraa alaista. Leppänen myöntää sen ehkä kuvastavan hänen johtamistyyliään yleisemminkin. Pirkanmaalta Mänttä-Vilppulasta lähtöisin oleva Päijät-Hämeen entinen maakuntajohtaja. Hän oli yli tuhannella äänellään Naantalin ylivoimainen ääniharava. Hän kertoo, että sen jälkeen Naantalissa on toteutettu kaupungin johto-organisaation uudistus. Kokouksen aluksi Leppänen pyytää Skanskasta hankekehitysjohtajan tehtävistä Naantaliin siirtynyttä Levomäkeä esittelemään itsensä muulle ryhmälle. Yksi kerrallaan he saapuvat kokoushuoneeseen kaupungintalon viidenteen kerrokseen ja istuutuvat kokouspöydän ääreen. johtivat uraan julkishallinnossa. Levomäki käy parissa minuutissa läpi elämänsä ja työuransa. A amupäivän kokousten perusteella Leppäsellä ei ole tapana kutsua johtoryhmäänsä koolle kuuntelemaan kaupunginjohtajan luentoa. Leppänen toivottaa Levomäen tervetulleeksi Naantaliin ja näyttää tyytyväiseltä. Tänä pääsiäisen jälkeisenä tiistaina Leppäsen työpäivä alkaa Naantalin kaupungin johtoryhmän kokouksella kello 9. Päätettäväksi on tulossa muun muassa vapautuvien luottamustoimien täyttämisiä, poikkeamislupa-asioita, tonttihuutokauppa ja Turun seudun joukkoliikenteen vammaisalennuksen ehtomuutos. Esko Pihkala Yritän aina ennen töihin lähtöä käydä aamulla lenkillä.
Puolenpäivän aikoihin käydään tankkaamassa lounas Naantalin kaupungintalon Kuusi sisarta -ruokalassa. – Tarvittaessa linjaan asioista itse tiukastikin, mutta haluan toimialajohtajien myös tunnistavan, mitkä ovat ne asiat, joihin kaupunginjohtajan linjausta tarvitaan, Leppänen sanoo. Meillä on kaupungin organisaatiossa hyviä osaajia, joiden osaamista haluan hyödyntää. Siksi minä korostan kollektiivista yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa. 11:16 Johtoryhmän kokouksesta Leppänen, hallintojohtaja Riitta Luotio ja tekninen johtaja Reima Ojala jatkavat tapaamiseen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Toni Forsblomin (kok) kanssa.. Tiedän monia kunnanjohtajia, jotka ovat sen luottamuksen menettäneet. 48 Laura Leppänen ja Naantalin kaupungintalo. – Se, mitä esityslistalle laitetaan, on minun peukaloni alla, joten suurin osa vallastani on esittelijän valtaa. vaa toimialajohtajilla itsellään on. Tästä syntyy ristiriitoja, Leppänen vastaa. 12:18 11:49 Tarvittaessa linjaan asioista itse tiukastikin. Oma työskentelyni on kanssajohtamista. – Monesti kunnissa halutaan muutosta, mutta sitten kun sitä muutosta tarjoillaan, niin sitä ei halutakaan. Kaupunginjohtaja kuitenkin työskentelee todella vahvasti luottamuksen rajapinnassa, joten ilman poliittista luottamusta tätä työtä ei voi tehdä. – Minä en usko johtamiseen, jossa kaikki viisaus asuu yhden ihmisen päässä. Mistä se johtuu, että kunnanjohtaja kovin usein menettää luottamuksensa. Onko kaupunginjohtaja itse vallankäyttäjä vai toimeenpaneva virkamies, joka vain toteuttaa poliittisten päättäjien tahtoa
Leppäsen mukaan kasvusta on kiittäminen Turun kaupunkiseudun hyvää virettä. Naantalilaiset olivat vastanneet, että kyllä, ja tuossa viilettää kaupunginjohtaja parhaillaan torin poikki. Tänne on sittemmin muuttanut paljon lapsiperheitä, jotka ovat olleet vieläpä keskimääräistä paremmin toimeentulevia lapsiperheitä, Leppänen listaa. Niistä pitäisi saada alkavalla valtuustokaudella mahdollisimman monta kiinni. Perustiedot Naantalista, eli Muumimaailma ja tasavallan presidentin kesäresidenssi Kultaranta, on opittu. Muualla kyläkouluja lakkautetaan, Naantalissa niitä rakennetaan, Leppänen kehuu. Naantali ensinnäkin kasvaa. Kaupunkimme taloudella on muutamia hyviä kivijalkoja, kuten Naantalin satama. Takaiskuista huolimatta Naantalin tilanne on monella tapaa kadehdittavan hyvä. Palvelut ovat Naantalissa kunnossa ja kun ne ovat kunnossa, kaupunki voi kasvaa. Hollantilaiset pyytävät päästä Leppäsen kanssa samaan valokuvaan ja jatkavat sitten matkaansa. Luonnonmaalle Kultaranta Resortiin on tarkoitus nousta kansainvälisen tason hotelli ja Maarianrinteelle puuhataan kylpylähotellia. Naantalilla on maine varakkaana kaupunkina. Juuri hiljattain Naantali rakensi kyläkoulun Velkualle Palvaan lossimatkan taakse. Kyse on kahdesta erillisestä hankkeesta, joiden kohdalla puhutaan yli puolen miljardin euron investoinnista. De Ruiter ja Boland kertovat kysyneensä torilla ihmisiltä, onko heidän edessään oleva rakennus Naantalin kaupungintalo. Kun Turun seutu kasvaa, Naantalikin kasvaa. Boland ja de Ruiter viettävät Naantalissa vain päivän ennen kuin matka jatkuu kohti Lappia. Neste lopetti Suomen vanhimman öljynjalostamon toiminnan Naantalissa vuonna 2021. Leppänen kertoo, että kaupungissa on parhaillaan vireillä kaksi hotellihanketta. – Naantalilla on myös hyvä maine. Velkua, Rymättylä ja Merimasku liittyivät kuntaliitoksella Naantaliin vuonna 2009. Olemme velaton kaupunki. Naantali symboloi pienoiskoossa sitä yhteiskunnallista vihreää siirtymää, jossa fossiiliset polttoaineet yritetään korvata puhtaammilla energiamuodoilla. Naantalissa asuu terveitä, hyvin toimeentulevia kansalaisia ja täällä on muutamia hyviä yhteisöveron maksajia. Niiden toteutumista me Naantalissa jännitämme, Leppänen toteaa. Mielikuvissa Naantali usein liitetäänkin hyvin toimeentuleviin ihmisiin, joilla on syytäkin hymyillä kuin Naantalin aurinko. –Mutta olemme me sitten ottaneet kuntaliitoksilla itsellemme myös vastuuta. 12:24 Hollantilaisturistit Carla de Ruiter ja Hans Boland halusivat ohi kulkiessaan ehdottomasti päästä tervehtimään Naantalin kaupunginjohtajaa. Lisäksi Naantalissa oli Asuntomessut vuonna 2022. Valokuvaussessio Naantalin torin vieressä keskeytyy, kun hollantilaisturistit Carla de Ruiter ja Hans Boland lähestyvät ja puhuttelevat Leppästä. Naantaliin jäi Nesteen öljysatama ja polttoaineiden jakeluterminaali. Rekkaralli jatkuu, öljynjalostus loppui. 49 aantalin kaupungintalon ruokala Kuusi sisarta tarjoilee tänään kanakeittoa. – Naantalin kaupungilla on melkein 70 miljoonaa euroa taseessa. Lounaan äärellä Leppänen ja Forsblom kertovat, että Naantalilla on tällä hetkellä poikkeuksellisen monta palloa ilmassa. Panostimme Asuntomessujen markkinoinnissa vahvasti lapsiperhetematiikkaan, mikä on toiminut. –Anteeksi, oletko sinä tämän kaupungin pormestari. Pitää paikkansa, kaupunginjohtaja vahvistaa. – Öljynjalostamon alueelle on tulossa korvaavia vetylaitoshankkeita. Päätöksiä pitäisi tulla ensi vuonna. Siinä rytäkässä Naantalin vuosittaisista yhteisöverotuloista suli monta miljoonaa euroa pois, mutta uutta on jo vireillä. Vuonna 2023 se ylitti ensimmäistä kertaa historiassaan 20 000 asukkaan rajan. Tausta on se, että Naantali on toipuva kaupunki. De Ruiter oli erittäin ilahtunut siitä, että kaupunginjohtaja on nainen.. Hankkeiden toteutuessa Naantali voi Leppäsen En tykkää valittaa siitä, kuinka kova kiire tässä työssä on. Leppänen taustoittaa de Ruiterille olevansa Naantalin ensimmäinen naiskaupunginjohtaja. Aina kesäisin eloon heräävä Naantali elää myös matkailusta. Hollantilaisena naisena de Ruiter kertoo Leppäselle ilahtuneensa tajutessaan, että Naantalin kaupunginjohtaja on nainen
Kokouksen jälkeen Leppänen suunnittelee vielä vastailevansa sähköposteihin ennen kuin lopettaa työpäivänsä. Leppäsen mukaan se olisi Naantalille elintärkeää. mukaan alkaa tavoitella kasvua myös omiin turistivirtoihinsa. Leppänen aloittaa tehtävässä uutena valtuutettuna, joten hän ei itsekään vielä tiedä, mihin on päänsä pistänyt. Kaupunginjohtajan työ on konkreettisempaa kuin maakuntajohtajan työ. Lisäksi Naantalissa on iltaisin valtavasti edustustehtäviä aina alkukesästä. Kaupunginjohtajan edunvalvontatyöstä Leppänen nostaa esimerkkinä E18-hankkeen. Tarvittavat irtiotot työstä on vain tehtävä. Naantali kokee olevansa liikenneyhteyksien puolesta pussinperällä, koska selän takana on meri. L eppänen on entinen Päijät-Hämeen maakuntajohtaja. 50 14:02 Laura Leppäsen työpäivä päättyy tiistaina Turussa kauppakamarin valtuuston kokoukseen. Pyrin ottamaan ne iltatunnit sitten joskus takaisin, koska minulle maksetaan vastuusta eikä tunneista, Leppänen toteaa. Miksi. Leppäsen työpäivän viimeinen edustustehtävä tiistaina on Turun kauppakamarin valtuuston kokous Turun messukeskuksessa. Kaupunginjohtajana saan olla mukana rakentamassa teitä, puistoja ja rakennuksia ja olla kasvattamassa lapsia. Siitä on tullut minusta nykyään vähän itsekorostuksen väline, että aina korostetaan, kuinka kova kiire töissä on. Maakuntajohtajan tehtävään kuuluvaa edunvalvontatyötä ja ministeritasolla tapahtuvaa vaikuttamista minulla on ikävä, mutta sitä pääsee kyllä tekemään kaupunginjohtajanakin. Joinakin viikkoina minulla voi olla neljänä iltana töitä. Leppänen kertoo jonkun kerran kysyneenkin häneltä, eikö se ole vähäisempi tehtävä olla kaupunginjohtaja kuin maakuntajohtaja. Leppäsen filosofia on, että elämästä ei pidä tehdä itselleen sietämätöntä hukuttamalla itsensä työkiireeseen ja stressiin. Niitä minulla on yleensä kaksi viikossa, kaupunginhallituksen kokous ja aina joku muu kokous. Monesti kunnissa halutaan muutosta.. Minusta omille lapsillekin pitäisi osata kertoa, että töissä on mukavaa, jotta ei anna heille negatiivista kuvaa työelämästä, Leppänen pohtii. – En tykkää valittaa siitä, kuinka kova kiire tässä työssä on. Hän lähti siitä tehtävästä Naantalin kaupunginjohtajaksi. – Se, mihin aikaan lopetan työpäiväni, vaihtelee kovasti. E18-hankkeesta, jossa Helsinki–Turku-moottoritietä jatkettaisiin Naantaliin asti, olisi saatava valtiolta päätös alkavan valtuustokauden aikana. Pyrin lähtemään töistä kello 16, jos minulla ei ole iltakokousta. – Vastasin, että halusin tehdä jotain konkreettisempaa. Silloin työviikosta toipumiseen menee koko viikonloppu
Se, kuten muutkin, ovat hyötyneet presidentin vierailusta, mutta jo ennen tätä päivää, vöyriläisen, joskin Ruotsia edustavan, KAJ-yhtyeen menestyksestä. On tärkeää, että hän presidenttinä myös kuulee, millaisia haasteita ja toisaalta mahdollisuuksia meillä on, Finne kertoo. leena hirvonen Vöyriläiset innostuivat. Finne näkee vierailun tärkeänä vetovoiman edistäjänä ja ymmärtää Ruotsin esimerkkiä: kuningaspari vierailee aktiivisesti ympäri maailmaa ja vie samalla eteenpäin tietoa yrityksistä, maastaan ja elinkeinoelämästä. Vöyrillä on ryhdytty myös aktiiviseen tuotekehitykseen. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa mainos Ota pieni hetki hyvissä ajoin kuntasi Jouluvaloille ja säästä 10 % alennus tilattaessa ennen kesäkuuta Tomi Poikola myynti@tunnevalo.fi 0400 312 345 Ensimmäinen puhelinsoitto Folkhälsanin Elsan Keittiö -ravintolaan Vöyrille kertoo kunnan tilanteen hyvin: – Onhan tämä melkoista, kiirettä on koko ajan, nyt on niin kiire, että en pysty yhtään puhumaan, keittiöpäällikkö Emma Laakso naurahtaa hengästyneenä puhelimeen. Vöyriltä presidenttipari jatkoi matkaa Vaasaan. Hän itse aikoo käyttää kahdenkeskisen keskustelun presidentin kanssa hyvin. Ennen vappua Vöyrillä oli vierailulla tasavallan presidentti Alexander Stubb ja puoliso Innes-Stubb. 51 Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja puoliso Suzanne Innes-Stubb olivat lavalla yhdessä KAJ:n Axel Åhmanin, Kevin Holmströmin ja Jakob Norrgårdin kanssa ja tapasivat Vöyrin yhteislukion oppilaita Norrvallan lukiokampuksella Vöyrillä. Varmasti tämä hyvällä tavalla pakottaa nyt luomaan uusia palveluita ja siten vauhdittaa yritystoimintaa entisestään. Niin paikallisten yrittäjien kuin kunnanjohtaja Jan Finnen mukaan tunnelma oli huikea. Kunnanjohtaja on ilmeisen ilahtunut presidenttiparin vierailusta ja pitää sitä osoituksena kiinnostuksesta maaseutua ja pieniä kuntia kohtaan. – Kyllä näen, että presidenttimme voi näin samalla tavalla viedä tietoa vaikkapa meistä eteenpäin maailmalle, missä ikinä hän vierailekaan, Finne toteaa. – Väkeä on kerääntynyt todella paljon tänne kadunvarteen ja kunnantalon edustalle, jossa presidenttipari parasta aikaa tervehtii kuntalaisia, vastaa Finne tauolta. – Tulemme kertomaan siitä, millainen voimavara kunnalle ovat yritykset ja miten meille on tärkeää säilyttää esimerkiksi maaseudun elinkeinot. Kunnanjohtajan mukaan KAJ-huuma vauhdittaa kiinnostusta kuntaan, matkailuun ja palveluihin sekä lisää uusien yritysten syntyä. Kuntaan liittyviä tuotteita ideoidaan nyt erilaisissa ryhmissä ja kunnanjohtaja toivoo innovaatioiden leviävän. Elsan keittiö Vöyrillä on yksi pienen kunnan parista ravintolasta. – Palveluita kysytään nyt paljon, sillä tuntuu siltä, että kaikki ihmiset haluavat tulla tutustumaan Vöyriin
Tampere ja Turku saavat demaripormestarin. Valtuustokaudella 2025–2029 pormestarikuntia on nykyisen seitsemän sijasta kuusi.. Teksti Ville Miettinen Uusia kasvoja valtaan Jokainen esite kannatti jakaa. Turun Piia Elo puolestaan toimi kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestarina vastuualueinaan työllisyysasiat, lasten ja nuorten hyvinvointi, yhteistyö Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa sekä kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtajana toimiminen. Helsingissä apulaispormestareita on neljä, Turussa ja Tampereella kolme. Tampereella pormestari määrittelee kaupunginhallitukselle esiteltävien asioiden valmistelun suuntaviivat sekä johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloudenhoitoa. Helsingissä SDP sai kokoomuksen kiinni valtuustopaikkamäärässä, mutta kokonaisäänisaalis oli kokoomuksella reilut kaksi tuhatta suurempi, ja pormestariksi valitaan kokoomuksen ehdokas Sazonov. 52 Uusi valtuustokausi tuo uudet pormestarit Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Muut Turun apulaispormestarien vastuualueet ovat hyvinvointi ja kaupunkiympäristö. SDP:n kuntavaalimenestys isoissa kaupungeissa merkitsee muun muassa, että Turku ja Tampere siirtyvät kokoomuspormestarista demaripormestarin aikakauteen. Piia Elon äänisaalis 1 841 oli Turun neljänneksi suurin – ja yhden äänen isompi kuin pääministeri Petteri Orpolla (kok.). Pormestarikuntia on uudella valtuustokaudella yksi vähemmän. Tampereen kaupunginvaltuustoa päättyvällä valtuustokaudella johtanut Ilmari Nurminen oli Tampereen ääniharava 7 217 äänellä. Istuva pormestari Kalervo Kummola (kok.) oli kakkonen 5 715 äänellä. Valinnat sinetöityvät, kun uudet valtuustot järjestäytyvät ja kesäkuussa. – Jokainen esite kannatti jakaa, riemuitsi Sazonov vaaliyönä kokoomuksen valvojaisissa Ylen tv-lähetyksessä, kun alkoi varmistua, että kokoomus pitää sittenkin pintansa pääkaupungissa. Sazonov sai kuntavaaleissa 11 801 ääntä, toiseksi eniten Helsingissä koko maan ääniharavan Eveliina Heinäluoman (sd.) (19 157 ääntä) jälkeen. Tulevista pormestareista Helsingin Daniel Sazonov toimi päättyneellä valtuustokaudella sote-asioista vastaavana apulaispormestarina. Sisältö vaihtelee Pormestarien työnkuvat kaupungeissa ovat raameiltaan samanlaiset, sisältö voi hieman vaihdella. Neuvottelu paikkajaosta oli kesken tätä kirjoitettaessa. Muita Helsingin apulaispormestarien toimialoja ovat kaupunkiympäristö, kasvatus ja koulutus sekä kulttuuri ja vapaa-aika. Turussa ykköspuolueeksi nousseen SDP:n pormestariehdokas oli Piia Elo, Tampereella Ilmari Nurminen. Pormestari toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa, kaupunginjohtajana ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja johtaa asioiden käsittelyä kaupunginhallituksen kokouksissa. Pormestariksi voidaan siis valita myös henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan. FAKTA Pormestariin ei sovelleta kuntalain 73 ja 74 §:ssä säädettyjä kunnanhallituksen ja lautakunnan jäsenten vaalikelpoisuusrajoituksia. Turussa pormestari on toiminut konsernijaoston puheenjohtajana ja vastannut myös turkulaisten osallisuuden ja vuorovaikutuksen toteutumisesta. Helsingissä jatkuu kokoomuksen valtakausi, kun Juhana Vartiaisen tilalle nousee Daniel Sazonov. Eloa enemmän Turun demareista ääniä sai kansanedustaja Aki Lindén, 2 731 ääntä
Tampere siirtyi pormestarimalliin ensimmäisenä suomalaisena kuntana vuonna 2007. 53 Tampereella apulaispormestarien vastuualueet ovat elinvoima (nykyisin kokoomuksella), kasvatus ja koulutus sekä kulttuuri (vihreillä) sekä kaupunkiympäristö (SDP:llä) Pienissä pormestarikunnissa pormestarit säilynevät entisellään. Istuva keskustalainen pormestari Harri Peltola oli Puolangan ääniharava 186 äänellä. Lahti oli jo aiemmin pyörtänyt päätöksensä siirtyä pormestarimalliin vuonna 2021. Oulu, Jyväskylä ja Pori päättivät jatkaa kaupunginjohtajalla. Myös Vantaa hylkäsi ajatuksen pormestarimallista nykyistä edeltävällä valtuustokaudella. Puolangalla keskusta sai yksinkertaisen enemmistön valtuustoon 11 paikalla. Pirkkalassa ykköspuolueena jatkaa kokoomus, jonka pormestariehdokas oli istuva pormestari Marko Jarva. Muista Suomen nykyisistä pormestarikunnista Kärkölän valtuusto päätti, että pormestarimallista luovutaan tulevalla valtuustokaudella. mainos Sa?ilo?nta?pa?a?ty.indd 1 12.2.2025 13.08 Piia Elo ja Eveliina Heinäluoma SDP:n alueja kuntavaalien kampanjastartissa Vantaalla. Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli. Tuusulassa ykköspuolue oli kokoomus, jonka pormestariehdokas oli nykyinen pormestari Kalle Ikkelä. Helsinki siirtyi pormestarimalliin vuonna 2017 ja Turku 2021. Nyt päättyvällä valtuustokaudella useissa isoissa kaupungeissa puntaroitiin kaupunginjohtajamallista pormestarimalliin siirtymistä
Missä ovat jäljelle jääneet perussuomalaiset. Tätä paremmin keskusta eteni (+0,9–+2,2 prosenttiyksikköä) muiden tulotasojen mukaan ryhmitellyillä äänestysalueilla. Vaaleista toiseen Seuraavan hallituksen kokoaminen on edessä taas parin vuoden päästä. Jos SDP ei ole ykkönen tai ei saisi koottua hallitusta ja perussuomalaiset jäisivät nykyiselle kannatustasolleen, täytyisi hallitus rakentaa kokoomuksen ja keskustan varaan. Perussuomalaisten äänestäjiä siirtyi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin verrattuna erityisesti kokoomuksen, SDP:n ja nukkuvien puolueen taakse, sekä jonkin verran myös keskustan kannattajiksi. Jos tarkastellaan alueiden tulotasoa, on PS:n kannatus sitä vahvempaa, mitä pienituloisemmasta äänestysalueesta on kyse. Esimerkiksi RKP onnistui kasvattamaan kannatustaan selvästi (+0,8 prosenttiyksikköä) vain keskituloisilla äänestysalueilla, vaikka se menetti kannatustaan kaikilla muilla tulotason mukaan ryhmitellyillä alueilla pois lukien pienituloisimmat alueet, joilla kannatus kasvoi 1,3 prosentista 1,5 prosenttiin. Samoin kuin SDP:n osalta, on puolueen kannatus selvästi heikoin äänestysalueilla, jotka lukeutuvat suurituloisimpaan viidennekseen. SDP:n ja perussuomalaisten kannatus ei seuraa jyrkästi alueen tulotasoa, toisin kuin keskustalla ja kokoomuksella. Kuntalehti selvitti, missä perussuomalaiset kilpailevat äänistä suurimpien puolueiden kanssa. Kiihkeä kamppailu kuntaja aluevaaleissa on ohi. Vaikka puolueiden kannatusprofiilit ovat melko vakaita alueiden tulotasoa tarkasteltaessa, tapahtuu toisinaan myös muutoksia. Minne perussuomalaisten äänet kaikkosivat. Vaali-illasta on jo kuukausi aikaa ja nyt on mahdollisuus tehdä alustavia johtopäätöksiä tuloksista. Kokoomuksella on sitä suurempi kannatus, mitä varakkaammasta alueesta on kyse. Edellä mainitut ja Åbo Akademin kyselytutkimuksesta selvinneet tiedot olivat pohjalla, kun Kuntalehti syventyi perusteellisesti perussuomalaisten tilanteeseen. Keskustan ja kokoomuksen lähentyminen onkin odotettavaa, sillä puolueet haluavat pitää ovet auki tulevia hallitusratkaisuja silmällä pitäen. 13.4.2025 Kuntavaalit & aluevaalit. Tulotason ohella äänestysalueita voidaan koota Millä alueilla PS:n kannatus on keskimääräistä vahvempaa ja millä puolestaan keskustan. Esimerkiksi vasemmistoliitolla tällaista hyvin selkeää yhteyttä äänestysalueen alueen tulotason ja puolueen kannatuksen välillä ei ole. Kehysriihessä päätettyjen suurituloisten veroalennukset saavuttavat todennäköisesti erityistä suosiota puolueen kannattajakunnassa. Perussuomalaisilta löytyy selkeästi urbaanimpi ulottuvuus ainakin yhdellä tärkeällä alueella. 54 Perussuomalainen, missä olet. Teksti Antti Kähkönen/Suomen vaalidatapalvelu Oy Visualisoinnit Suomen vaalidatapalvelu / KRUT Perussuomalaisen naapurissa asuu aiempaa useammin kokoomuslainen, vaikka demari edelleen on todennäköisin perussuomalaisten kannattajan naapuri. Keskustan kannatus on yli kolminkertaista pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvilla äänestysalueilla – joita on etenkin maaseudulla – verrattuna suurituloisimpaan viidennekseen. Myöskään keskusta ei onnistunut kuin marginaalisesti (+0,5 prosenttiyksikköä) lisäämään kannatustaan pienituloisimmilla äänestysalueilla
55 Näillä alueilla perussuomalaiset kilpailevat kannattajista kolmen suurimman puolueiden kanssa Analyysi: Suomen vaalidatapalvelu Oy Lähde: Oikeusministeriön Tietoja tulospalvelu Visualisointi: KRUT Suosituin puolue äänestysalueella RKP SDP Kesk Kok Vas Vihr KD Muut PS Äänestysalueet, joilla puolueella on perussuomalaisia naapureina Kokoomus kohtaa PS-kannattajat etenkin Lounaisja Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla kaupunkien keskustojen liepeillä SDP kohtaa PS-kannattajat Länsija Eteläja Kaakkois-Suomessa Keskusta kohtaa PS-kannattajat ympäri maata etenkin maaseudulla ja asutuskeskusten uloimmilla kehysalueilla Osuus äänistä äänestysalueilla 0% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Kokoomuksen kannatus alueella 30% 20% 10% Perussuomalaisten kannatus alueella 7,4%: PS mediaanikannatus kaikilla äänestysalueilla Ylänurkan oikeassa neliössä puolueiden kannattajat kohtaavat 19,7%: Kokoomuksen mediaanikannatus kaikilla äänestysalueilla: 7,4%: PS mediaanikannatus kaikilla äänestysalueilla 21,6%: SDP:n mediaanikannatus kaikilla äänestysaluiella: Osuus äänistä äänestysalueilla 0% 60% 50% 40% 30% 20% 10% SDP:n kannatus alueella 0% 30% 20% 10% Perussuomalaisten kannatus alueella Muut puolueet ovat suurempia kuin PS lähes jokaisella änestysalueella 7,4%: PS mediaanikannatus kaikilla äänestysalueilla 13,6%: Keskustan mediaanikannatus kaikilla äänestysaluiella: Osuus äänistä äänestysalueilla 0% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Keskustan kannatus alueella 0% 30% 20% 10% Sekä Kesk että PS varsin suosittuja puolueita Kesk kuitenkin suurempi Perussuomalaisten kannatus alueella
Kokoomuksen kannatuksen kasvu näillä alueilla jäi vaatimattomaksi. Viime vuosina puolueen kannattajakunta on oikeistolaistunut. Näissä vaaleissa virta kulki takaisin päin ja perussuomalaisten äänestäjiä kaikkosi kaikkiin kolmeen suureen puolueeseen ja siihen suurimpaan, eli nukkuvien puolueeseen. Näillä alueilla perussuomalaisten ja kokoomuksen kannatus on keskimääräistä vahvempaa. Kussakin luokassa asuu noin 900 000 äänioikeutettua I pienituloisimmat II III IV V suurituloisimmat Kokoomus sai 30,5% hyvätuloisimpien äänestysalueiden äänistä” Analyysi: Suomen vaalidatapalvelu Oy Lähteet: Oikeusministeriön vaalitietopalvelu, Digi ja väestötietoviraston äänestysaluedata, Tilastokeskuksen postiumerokohtainen tulotasodata Visualisointi: KRUT. SDP vahvistui etenkin lähiöissä ja suurten kaupunkien ydinalueilla, joilla se puolestaan sai todennäköisesti kannatusta paitsi perussuomalaisilta, myös vihreiltä. Mitä vahvempaa keskustan kannatus, sitä vahvempaa on myös perussuomalaisten kannatus. Kokoomus ja perussuomalaiset jakavat kannattajia etenkin Etelä-Pohjanmaalla, Tampereen, Helsingin ja Turun ympäristössä sekä Hämeessä ja paikoitellen Satakunnassa. Väestön ohella alueilta voidaan tarkastella puolueiden keskinäisen kannatuksen jakautumisen kautta. Selkeimmin perussuomalaisten kannatus on puolueen suuruuden aikana 2010ja 2020-luvulla ollut yhteydessä keskustan kannatukseen. Perussuomalaiset onkin viimeisen viidentoista vuoden ajan onnistunut kanavoimaan itseensä keskustaan, SDP:hen ja kokoomukseen pettyneitä äänestäjiä. SDP Kok Kesk Vas Vihr PS RKP KD 24,1 % 14,5 % 24,8 % 10,8 % 8 % 8,5 % 1,5 % 4,1 % 24,7 % 19,2 % 22,2 % 8,4 % 7,5 % 8,2 % 2,3 % 3,8 % 24,4 % 19,4 % 17,9 % 9,4 % 8,5 % 7,6 % 5,8 % 4 % 24,1 % 22,5 % 13,3 % 9,8 % 11,6 % 7,9 % 4,8 % 3,6 % 19,1 % 30,5 % 7,4 % 8,3 % 15,2 % 6,3 % 7,7 % 2,6 % Puolueiden kannatus äänestysalueen tulotason mukaan Puolueen osuus tulotason alueiden äänistä Mikä I-V-luokittelu. Naapuri vaihtui Millä alueilla puolueet kamppailivat äänistä perussuomalaisten kanssa näissä vaaleissa. Soini määritteli perussuomalaiset myös “työväenpuolueeksi ilman sosialismia”, mutta samalla konservatiiviseksi populistipuolueeksi. Myös SDP vahvistui näillä alueilla, joten on oletettavissa, että nämä puolueet onnistuivat puhuttelemaan ainakin osaa perussuomalaisten kannattajista. Alueet, joilla kahden puolueen kannatus on keskimääräistä vahvempaa, ovat sellaisia, joilla näiden puolueiden välillä harkitsevia äänestäjiä asuu tiheimmässä. Tämä sopii hyvin puolueen entisen voimahahmon, Timo Soinin, ajatukseen perussuomalaisista unohdetun ja vähäväkisen kansan edustajana, ei kaupunkien sileäkätisten korkeakoulutettujen. Kevään vaaleissa äänestäjän vaaka kallistui jollekin muulle kuin perussuomalaisten ehdokkaan hyväksi monella alueella, joilla perussuomalaiset, SDP, kokoomus ja keskusta ovat vahvoilla. Klusteroimalla eli ryhmittelemälllä äänestysalueet väestötietojen perusteella saadaan Suomi jaettua kuuteen toisistaan poikkeavaan aluetyyppiin, jotka kertovat laajasti väestön elinoloista ja elämäntilanteesta kyseisellä alueella. Perussuomalaisten kannatus on kuitenkin erkaantunut SDP:n kannatuksesta 2025 verrattuna 2021 kuntavaaleihin. Muualla kokoomus piti pintansa. Keskusta vahvisti kannatustaan etenkin maaseudulla ja asutuskeskuksia ympäröivien kehysalueiden ulommilla laidoilla. Kokoomus menetti kuntavaaleissa kannatusta etelän suurten kaupunkien ydinalueilla, pienempien kuntien keskustoissa ja asutuskeskuksia ympäröivillä sisemmillä kehysalueilla. Demari perussuomalaisen naapurina on silti edelleen selvästi todennäköisin tilanne kolmen suuren puolueen ja perussuomalaisten osalta. Perussuomalaisen naapurissa asuu todennäköisimmin yhä demari kuin keskustalainen tai kokoomuslainen ja todennäköisemmin demari kuin kokoomuslainen. Sen sijaan yhteys kokoomuksen kannatuspeiton kanssa on vahvistunut, minkä voitaisiin ajatella kuvaavan puolueen oikeistolaistumista. Perussuomalaisen naapurissa asuu aiempaa useammin kokoomuslainen ja aiempaa harvemmin demari. 56 samankaltaisiin ryhmiin hyödyntämällä kymmeniä muita väestötietoja samanaikaisesti. Äänestysalueet on jaettu viiteen luokkaan pienituloisimmista suurituloisimpiin. Suomen äänestysalueet on tässä Suomen vaalidatapalvelun analyysissa luokiteltu viiteen yhtä suureen ryhmään (noin 330 aluetta per luokka) alueen asukkaiden keskitulojen perusteella
Sen sijaan jos kysymystä tarkastelee keskustalaisen näkökulmasta, hänet löytää todennäköisimmin PS-kokoomus-SDP-akselilla nimenomaan maaseutumaisilta alueilta, joilla perussuomalaisten kannatus on vahvaa. Nämä puolueen kannatuksen vahvuudet painottuivat etenkin Kymenlaakson, Hämeen ja Pirkanmaan alueille. Samoin kuin SDP:n osalta, on puolueen kannatus selvästi heikoin suurituloisimman viidenneksen äänestysalueilla.. Kirjoituksessaan Purra uhoaa: “Antaa tulla, tänne vaan. Erot tässä suhteessa kolmen suuren puolueen välillä eivät ole suuria, kun tarkastelee niiden kannatusmuutoksen suhdetta perussuomalaisten kannatusmuutokseen koko maan tasolla. Hillotolppa häämöttää Kevään kuntaja aluevaaleissa perussuomalaiset lyötiin kanveesiin. Perussuomalaisten kannatus on sitä vahvempaa, mitä pienituloisemmasta äänestysalueesta on kyse. Yhteensä perussuomalaiset jäi silloin kakkoseksi 58 kunnassa ja peräti 172 äänestysalueella. Perussuomalaiset menettivät kevään kuntavaaleissa kannatusta eri alueilla sitä enemmän, mitä enemmän kokoomus, SDP ja keskusta näillä alueilla vahvistuivat. Etenkin äänestysaluetasolla puolue hengitti voittajan niskaan eteläisimmästä Suomesta aina pohjoisimpaan Lappiin. Näiden kaupunkien väestö poikkeaa esimerkiksi Turun, Tampereen, Helsingin ja Espoon keskusta-alueiden väestöstä, muun muassa tuloja koulutustasoltaan. Oikeastaan vain Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo olivat alueita, joilla perussuomalaista väriä ei löytynyt piikkipaikalta tai heti kakkossijalta. Tämä pätee etenkin maaseudun laajoihin mutta harvaan asuttuihin kuntiin. Kykeneekö perussuomalaiset vielä nousemaan takaisin suurten puolueiden joukkoon. Puolue oli vuoden 2021 kuntavaaleissa toiseksi suurin heti keskustan jälkeen Lapin ja Oulun vaalipiireissä. Hämmästyttävällä tavalla puolue, jonka taloudelliset toimintaedellytykset ovat vähäisiä, on onnistunut kerta toisensa jälkeen yllättämään silloin, kun eduskuntavaalien tulokset lasketaan. Joka toinen keskustalainen asuu alueilla, jotka lukeutuvat sekä perussuomalaisten että keskustan keskimääräistä vahvempiin alueisiin. Alueellisesti erot sen sijaan ovat paikoin merkittäviä. Etelä-Suomessa näitä alueita on etenkin pääradan varressa Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä. 57 PS:n kannattajan koti Jos haluamme löytää PS:n kannattajan, heitä asuu enemmän alueilla, joilla SDP on keskimääräistä vahvempi kuin alueilla, joilla kokoomus tai keskusta on keskimääräistä vahvempi. Viimeisimmissä kuntavaaleissa perussuomalaisten kannatus romahti ja Suomen kartasta pitää kuoria niin vaalipiirikuin hyvinvointialuetasot pois ennen kuin puolueen väriä alkaa erottua. Kun vertailee, millä alueilla PS:n kannatus on keskimääräistä vahvempaa ja millä puolestaan keskustan, erottuu perussuomalaisilla etenkin Uudellamaalla selkeästi urbaanimpi ulottuvuus kuin keskustalla. Muiden puolueiden kannatusmuutoksilla ei käytännössä ollut mitään yhteyttä perussuomalaisten kannatusmuutoksiin kevään kuntavaaleissa. Sen sijaan perussuomalaisten kannattajista vain kolmannes asuu tällaisilla alueilla. PS:n ja keskustan välillä kamppailua käytiin näissä kuntavaaleissa laajoilla maaseutumaisilla alueilla Varsinais-Suomessa, Eteläja Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Kolme suurinta puoluetta ovat ne, joiden kannatusmuutokset ovat selkeimmin yhteydessä perussuomalaisten kannatusmuutoksiin. Vasemmistopuolueiden eli SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien liikkumisesta näiden puolueiden välillä on puhuttu paljon viime vuosina. Vain kolmessa kunnassa puolue pääsi toiselle sijalle. Perussuomalaiset oli ykkönen vain kahdella äänestysalueella ja kakkonen 62:lla. SDP:llä ja vihreillä on yhteistä kannatuspohjaa erityisesti etelän suurten kaupunkien keskisillä alueilla. Jos on uskominen puolueen puheenjohtaja Riikka Purran kuntaja aluevaaleja seuraavana päivänä puolueen verkkosivuilla julkaisemaa kirjoitusta, eivät perussuomalaiset ole luovuttamassa. Tästä nousee entistä voimakkaampi perussuomalainen.” Eduskuntavaaleihin on tämän lehden mennessä painoon jäljellä enää 717 päivää. Nämä sijaitsevat etenkin Pohjois-, Keskija Etelä-Pohjanmaalla sekä Kymenlaaksossa. Laajoja alueita Lapin ja Itäja Keski-Suomen maaseudusta, joilla keskusta porskuttaa, on myös sellaista, joilla perussuomalaisten kannatus on keskimääräistä heikompaa. Muualla PS:n ykkösja kakkossijoja valtasivat etenkin SDP ja kokoomus. Puolueen tuhoa on toitotettu aikaisemminkin, kun vaaleissa ja gallupeissa on tullut lunta tupaan. Puolue oli suurin vain kuudessa kunnassa, joskin 72 äänestysalueella. Perussuomalaisten kannatuksen vahvuutta kuntavaaleissa 2021 ei ollut helppoa havaita kuntakartasta. Keskustanvihreää riittää Kun Suomen karttaa katsoo, voisi ajatella keskustan olevan suurin puolue, sillä suurin osa kunnista on edelleen keskustanvihreitä. Perussuomalaisten ja demarien yhteistä kannattajakuntaa on etenkin kaupunkien keskustojen ulkopuolella. Kahden vuoden päästä on seuraava hillotolppa eli eduskuntavaalit. Perussuomalaisia tavataan maaseudun lisäksi myös kaupungeissa, joissa keskustan kannatus on häviävän pientä
Oma rooli pitää ymmärtää ja muistaa. Kuntalehden oma koulu auttaa päättämään. Kokeneilta kuntapoliitikoilta saamme tietoa siitä, miten valtuustossa voi osallistua rakentavan paikallispolitiikan tekemisessä. Hän huomauttaa, että jotta yhteistyö päättäjien ja kunnan viranhaltijoiden välillä sujuu, luottamushenkilöiden on ymmärrettävä virkakoneistoa ja sen taustalla olevaa kuntalakia. Jokaisen valtuutetun on ymmärrettävä myös päätöksenteon prosessit. Kuntien päättäjäkonkarit: Jätä päsmäröinti väliin Kunnanvaltuutetut ovat paljon vartijoita. Koulussa kerrataan kuntien luottamushenkilöiden tarvitsemia perustietoja. Konkari on vuosien saatossa nähnyt, kuinka osa ottaa paneutumisen tosissaan, osa alkaa saman tien julistaa tavoitteitaan isoon ääneen. Luvassa on siis oikeata tietoa ja hyviä vinkkejä paikallispolitiikkaan. – Kun puheenjohtaja naputtelee päätöksiä pöytään, ne muuttuvat käytännössä rahaksi. On olennaista tajuta myös summien mittakaavat. Keskustele ja vielä uudestaan keskustele! Viranhaltijoille kuuluu oma valmistelutyönsä. Aina voi tietysti kysyä, miksi milloinkin toimitaan tietyllä tavalla, mutta päsmäröinti ei kuulu asiaa, Kautto sanoo. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanhallituksen jäsenet, jotka puolestaan valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan tai useamman. – Vaikka yöllä vedettäisiin hiuksista kesken unien hereille, tärkeimmät luvut ja niiden merkitys pitää ymmärtää. Kaksikko pystyy yhteistyöllään vaikuttamaan siihen, että päätöksenteko toimii. Kuntalehti haastattelee konkareita ja pyytää parhaita vinkkejä hyvään päätöksentekoon. Hän kehottaa pitämään mielessä, että asioista päätettäessä on loppupeleissä kyse aina euroista – vaikka esityslistalla ei rahaa edes mainittaisi. Muussa tapauksessa valtuusto voi erottaa kunnanhallituksen jäsenet ja valita tilalle uudet.. Kerromme esimerkiksi siitä, mikä on valtuuston puheenjohtajan rooli ja miten valtuustoryhmissä toimitaan. Ei ole niin vaarallista, jos kutonen ja seiska vaihtavat paikkaa, mutta nollien määrä on kyettävä sisäistämään. – Jos jotakin haluaa saada todellisuudessa aikaan, kannattaa valita taktiikakseen paneutuminen. Kunnanhallituksen puheenjohtajalla on merkittävä rooli kunnanjohtajan aisaparina. Kaksi valtuustokonkaria kertoo, mitä vastuu käytännössä tarkoittaa ja miten omia tavoitteita kannattaa edistää. Päätökset, joihin ei liity eurovaikutuksia, ovat erittäin harvinaisia. Toinen valtuustokonkari, Joroisten Jani Kautto (kesk.), on toiminut myös kunnanhallituksen puheenjohtajana. Kunnanhallituksen on nautittava valtuuston luottamusta. He ylintä päätösvaltaa käyttäessään vastaavat kunnan taloudesta ja toiminnasta. KUNNANHALLITUS Joka kunnassa on oltava kunnanvaltuuston tavoin myös kunnanhallitus. On olennaista tajuta myös summien mittakaavat. 58 MIKÄ ON KUNTAKOULU. – Laista tulee virkapuolelle rutiineja, joihin luottamuspuolella ei voida vaikuttaa. Kunnanhallitus valmistelee valtuuston päätökset ja panee ne täytäntöön. Teksti Kirsi Riipinen Oululainen valtuustokonkari ja päättymässä olevan kauden puheenjohtaja Jarmo Husso (kok.) sanoo, että jokaisen valtuutetun kannattaa ottaa haltuunsa saman tien kuntansa talouden tärkeimmät numerot vuosikatteesta alkaen
59 Tässä kokoontuu vielä “vanha” Kuopion kaupunginvaltuusto. Kuva: Mika Rinne
Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden työtä helpottaa, jos esittelijä tunnustelee esitystä suunnitellessaan luottamushenkilöiden tuntoja. Omista ideoista ja tavoitteista kannattaa keskustella omassa ryhmässä ja sitten niitä kannatta testata vielä muiden puolueiden valtuutetuilla. Pakollisia ovat vain tarkastusja vaalilautakunnat. Kautto kertoo, että kunnanhallituksen puheenjohtajana aloittaessaan hän keskusteli jäsenten kanssa pelisäännöt selviksi. – On aina parempi keskustella asioista etukäteen. Lautakunnat toimivat kunnanhallituksen alaisuudessa ja valmistelevat päätettäviksi tulevia asioita. Jaoston jäseniksi voidaan valita myös muita kuin lautakunnan jäseniä tai varajäseniä. Fiksu vaikuttaja ei yritä kerätä lisäpisteitä tekemällä muutosesityksiä silloin, kun valtuusto on jo päättämässä ryhmien kesken sovitusta asiasta. Toisaalta viranhaltijat joutuvat ottamaan huomioon lukuisan joukon realiteetteja kuntataloudesta työntekijöiden edunvalvontaan. Kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävä sen sijaan on työläämpi. Olen pyrkinyt olemaan niissä mukana jonkin verran, jotta pysyn perillä, mitä tapahtuu. – Aikaa menee pelkästään asioiden valmisteluun ja merkittäviin lautakuntien kokouksiin osallistumiseen. Kunnanhallituksen kokouksia pidetään Joroisissa noin kolmen viikon välein. Puheenjohtajana kieli ja kynä ovat tylsistyneet. Meillä Joroisissa pidetään paljon lähetekeskusteluja eri toimielimissä. Niissä keskeistä on, että asioista keskusteltaessa jokainen saa sanoa mielipiteensä. Asioitaan saa parhaiten etenemään perusteellisella asioihin perehtymisellä ja rauhallisella käytöksellä. Tunteet pois päätettäessä Kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajien paikat menevät tyypillisesti kahden suurimman valtuustoryhmän konkarijäsenille. Lautakunnilla voi olla jaostoja, joiden jäseninä voivat olla myös lautakunnan varajäsenet. – Asiat on päästy sopimaan keskustelemalla. Jopa niin, että toimielinten työ saattaa näyttää ulospäin kumileimasimelta. Aika riittää kyllä Kautto sanoo, että hänen odotuksensa vaikuttamisen mahdollisuuksista eivät ole kolmen vaalikauden aikana himmenneet. Lautakuntien jäseniä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät äänestettäessä mene tasan. Pormestari – mikäli kunnassa sellainen on – ottaa hoitoonsa myös kunnanhallituksen puheenjohtajuuden. Päätöksenteko on olennaista valtuustossa ja hallituksessa. 60 Päättäjät huomaavat ennen pitkää, että työn jäljessä on eroja. – Jos pitäytyy pelkästään valtuutetun tehtävissä ja korkeintaan yhdessä lautakuntapaikassa, ne pystyy hoitamaan niin, että vapaa-aikaa jää muuhunkin. Kuva: Pixabay. Lähetekeskustelussa viranhaltijoiden ja luottamushenkilöt käyvät läpi asioita, ja keskustelujen perusteella viranhaltija osaa valmistella asiat mahdollisimman kattavasti ennen varsinaista päätöksentekoa. Husson mukaan on tärkeää, että valtuuston puheenjohtaja heittää tunteet pois päätöksenLAUTAKUNNAT Valtuusto asettaa lautakunnat ja päättää niiden jäsenmäärästä sekä toimija päätösvallasta. Taustalla on kuitenkin tehty paljon töitä. Esittelijän työ voi mennä täysin hukkaan, jos hän tekee viimeisen päälle valmiin esityksen, joka sitten päätöksentekovaiheessa kääntyy päälaelleen. Konkarit korostavat, että asioita voi ajaa eteenpäin vain yhteistyössä. Tyypillisiä ovat esimerkiksi sivistys-, vapaa-ajan, ympäristöja tekninen lautakunta. Husso kehottaa jättämään uhoamisen väliin. Meillä meni lähes neljä vuotta ennen ensimmäistä äänestystä. Lautakuntarakenne vaihtelee kunnittain. Hän kuitenkin huomasi vaalien ehdokashankinnassa, että vaikuttamisen mahdollisuuksia emmitään ja epäillään. Pikavoittoja ei ole tarjolla, vaan vaikuttaminen vie oman aikansa. Empijöihin kuuluu hänen havaintojensa mukaan erityisesti nuorehkoja ikäluokkia, jotka saattavat toisaalta varjella myös omaa vapaa-aikaansa
Yksi niistä on muutaman vuoden takaa, kun Kautto pääsi pokkaamaan Joroisiin yhdessä kunnanjohtajan kanssa Suomen liikkuvin kunta -palkinnon. Husso sanoo, että Oulussa valtuustoseminaari on tarkoitus pitää ”heti”, sillä ensimmäinen uusi valtuusto kokoontuu ensimmäistä kertaa jo kesäkuussa. Mutta jos valtuusto päättää asiasta äänin 33–34, tilanne voi jäädä kalvamaan pitkäksi ajaksi. 61 tekoprosessista. Kokemuksesta hyötyä Mitä vähemmän valtuutettuja on, sitä suuremmaksi yksittäisen valtuutetun merkitys voi nousta. Olen oppinut ymmärtämään julkisen puolen hallintoa ja saanut lisää näkökulmia talousasioiden hoitoon. No, on niitä tähtihetkiäkin ollut. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen asioista. Kunnalle kuluvat myös vesija jätehuolto, katujen rakentaminen ja ylläpito. Joroislaisia on reilut 4 500. Kuva: Clas-Olav Slotte. – Jos toinen voittaa ja toinen häviää selvästi, on helppo kuitata, että nyt pulinat pois. Näihin kuuluvat esimerkiksi terveyskeskusten, sairaaloiden, lastensuojelun ja vanhusten palvelut. Hyvinvointialueen tehtäviä ovat sosiaali-, terveysja pelastustoimen tehtävät. Koulutusmateriaali on käytännössä valmiina, ja koulutukset on tarkoitettu kaikille valituille päättäjille. Kyse ei ole vain edustamisesta ja esilläolosta vaan lukuisista ihmisten tapaamisista ja uusista kontakteista. – Tarkoitus on, että saisimme lautakuntien jäsenten nimet selville niitäkin ennen, jo toukokuun aikana. Puheenjohtajan on kyettävä hillitsemään itseään ja vedettävä rajat nokkeluuksilleen. Aloittavassa valtuustossa on 21 valtuutettua, kuten myös päättyvällä kaudella. Kunnalle kuuluvat myös rakennusvalvonta, liikenne ja joukkoliikenne, ympäristöpalvelut sekä turvallisuus ja varautuminen. – Puheenjohtajana kieli ja kynä ovat tylsistyneet. Oletamme, ettei näistä poissaoloista aiheudu myöhemmin harmia. Kautto kertoo, että valtuutettuna ja kunnanhallituksen puheenjohtajana hän on päässyt mukaan tilanteisiin ja tapahtumiin, joita ei olisi muutoin saanut. Päättäjien koulutukset pyörivät ennen ensimmäistä kokousta. – Olen pystynyt hyödyntämään kokemusta myös palkkatyössä kaupallisella alalla. Sille ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt kannatusta muista ryhmistä. – Silloin voi vain todeta, että ei sitten. Kunnanvaltuusto päättää kunnan asioista. Hän muistaa taannoisilta valtuutetun vuosiltaan, kuinka paikallinen lehti oli tituleerannut häntä valtuuston kaikkein ahkerimmaksi välihuutajaksi. Seminaarit käyntiin heti Voimassa oleva valtuustokausi loppuu toukokuun lopussa, ja uuden valtuuston kausi alkaa siitä heti kesäkuun alussa. Valtuustokokouksista kuluttavimpiin kuuluvat Husson mielestä lähes tasapeliin päätyvät ratkaisut. Kunnan merkittävimmät tehtävät ovat kouluja varhaiskasvatus, kulttuuri-, nuoriso-, kirjastoja liikuntapalvelut sekä maankäyttö ja kaavoitus. ALUEVALTUUSTON VAI KUNNANVALTUUSTON TEHTÄVÄ. – Emme Oulussa ole nähneet rasitteena, jos koulutusten takapulpeteista ei löydy kaikkia viidennen kauden valtuutettuja. Valtuustotyön taustalla tehdään paljon asioita, jotka eivät välttämättä näy kuntalaisille. Puheenjohtaja lyö pöytään pelkkiä faktoja. Olen oppinut ymmärtämään julkisen puolen hallintoa Kaupungintalo tai kunnanvirasto on keskeinen rakennus. Husso mainitsee esimerkin pormestarimallista, joka olisi Oulun kokoomuslaisille mieluinen. Rahoituksesta vastaa valtio
Hän saattaa yllättää työkaverin sujauttamalla sukat kaupungin sisäiseen postiin tai tuoda kassillisen sukkia kokoukseen, mistä kaikki saavat valita mieleisensä. Teksti Vuokko Viljakka Kuvat Ilkka Ranta-aho Ainakin puolensataa Helsingin kaupungin työntekijää omistaa kaupungin osallisuusjohtaja Johanna Seppälän, 51, kutomat villasukat. Sukka syntyy päivässä Sysäykseen kutomiseen antoi vanhempien luona Pohjanmaalla 1990-luvulla vietetty joulu. Tuskailin, kun ei ollut mitään tekemistä. En kuljeta kudinta koskaan työpaikalle. Johannan villasukkia on paljon tuntemattomillakin, sillä hän lahjoittaa niitä myös hyvätekeväisyyteen. – Kun kudin on kädessä, ei tule vilkuiltua kokouksissa kännykkää, eikä sähköposteja. Jos joku haluaa maksaa, ehdotan, että laittaa rahat hyväntekeväisyyteen. 62 VASARA JA NEULOJA Sarjassa kerrotaan päättäjistä vapaa-aikana. Johanna Seppälä innostui sienistä niin, että kouluttautui sienineuvojaksi. Villasukat ja sienet tuovat hyvää Korona-aika hurautti Helsingin kaupungin osallisuusjohtajan Johanna Seppälän harrastuksiin. Jos ystävät ihastelevat sukkia somessa, voivat he pian saada pyytämättä ne omakseen. En edes muista, sainko ne sukat valmiiksi, mutta sen muistan, että kantapään teko oli kamalan vaikeaa. Ystävillä ja sukulaisilla niitä on vielä enemmän. Se liittyy kuitenkin vain etätöihin. Neulomisinto räjähti koronavuosina, kun hän huomasi, miten se auttoi keskittymään teams-kokouksissa. Se voi laittaa suoraan pannulle ja siinä on hunajainen maku.. Aiemmin sarjassa ovat kertoneet harrastuksistaan mm. – Ulkona oli 30 astetta pakkasta. Ex-anoppi opetti minulle myöhemmin vielä paremman kantapään kuin äiti. Kotonani on niin paljon lankoja, että voisin avata pienen lankakaupan. En olisi koskaan uskonut, että teen käsitöitä työajalla. Villasukkien kantapäät eivät tuota enää hänelle vaikeuksia. Se on vahvistettu ja kestää siksi paremmin. – Kudon vain värikkäitä ja kuviollisia sukkia, sillä En voisi koskaan ottaa sukista, enkä sienistä rahaa. En katso ikinä sukkiin mallia, sillä ohjeiden seuraaminen veisi huomion kokousasioista. – Teen tehopäivinä sukan päivässä. – Kudon vuodessa vähintään sata sukkaparia ja jonkin verran kynsikkäistä. Hänen oma herkkunsa on mustavahvero, hyvä ja yleinen ruokasieni, mitä on kuitenkin mustan värinsä takia vaikea löytää. Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto ja Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen. Johanna lahjoittaa lähes kaikki villasukkansa. Äiti ehdotti, että opettelisin tekemään sukkia, ja minähän opettelin. Hän kutoo vuodessa yli sata sukkaparia ja kerää korikaupalla sieniä muille
Hän bongailee halpoja matkoja ja varmistaa niille peruutusturvan. Erikoisin sukkamateriaali oli peräisin ystävän belgianpaimenkoirasta. Jos joku haluaa maksaa, ehdotan, että laittaa rahat hyväntekeväisyyteen. Ystävä sai koirankarvalangasta unisukat. Lähipiiri huomaa puolestaan syksyn alkaneen, kun saavat Johannalta sieniä. Hän pysähtyy siellä lähes aina matkallaan mökille Jaalaan. Kaksi niistä löytyi kaupunginosan Facebook-ryhmästä. – Olen yrittänyt vinkata, että haaparouskuista saa myös ihanaa kastiketta, mutta he toivovat niitä aina suolattuina. Näin hyvä kiertää ja tuo iloa. yksiväriset ovat mielestäni tylsiä. Koska ohjeita ei ole, lopputulos on aina yllätys. – Minulla on monivuotisia koirasuhteita. Johanna Seppälä on huomannut, että ihmiset pitävät eniten värikkäistä sukista. Hän opiskeli sienineuvojaksi koronavuosina. Kun Helsinki sai jokin aika sitten kahdeksan yhteisötaloa, osallisuusjohtaja lanseerasi iloisen henkilöstöhaasteen. Himoneulojan aarreaitta, lankatehtaan tehtaanmyymälä löytyy mökkimatkan varrelta. Kaikki tietävät, että olen silloin sienimetsässä. Harrastaa villasukkien kutomista, hyväntekeväisyyttä, sienestystä, matkailua ja koirien hoitoa. Sen ansiosta kaupungin työntekijät toivat harrastuksillaan yhteisöllistä tekemistä ja iloa taloihin. Pinkit ja neonvihreät valitaan aina ensin, jos ihmiset saavat itse päättää.. – En voisi koskaan ottaa sukista, enkä sienistä rahaa. – Näin pystyn matkailemaan edullisesti, mutta myös perumaan, jos tulee esteitä. Sukkapuikoille ei ole tilaa Johannan rinkassa tai matkalaukussa. Johanna veti vuorollaan taloissa villasukkaklinikoita. Muuten kyllä reissaan paljon, kerran vuodessa kaukomaille tai Afrikkaan ja usein lyhyille matkoille Eurooppaan. Työskennellyt kaupungin eri tehtävissä vuodesta 2000. Sienet ovat syksyssä parasta Johanna tietää, että syksy on tullut, kun ystävät alkavat tilailla häneltä kynsikkäitä. Hän on vienyt sukkia muun muassa asunnottomien tapahtumiin, vastasyntyneiden osastolle sekä Ensija turvakotien liiton henkilöstölle. – Minua on turha kysellä matkakaveriksi elo-lokakuussa. Johanna pyörittää myös pientä koirahoitolaa, missä on viisi vakituista koiravierasta. Lahjasienet ovat yleensä kuivattuja, mutta muutamille ystävilleen hän valmistaa suolasieniä joulun sienisalaattia varten. Toimi vuosina 20112014 Aseman lapset ry:n toiminnanjohtajana. Luulisi, että villasukissa, sienissä ja matkailussa olisi tarpeeksi harrastuksia yhdelle naiselle, mutta mukaan mahtuu vielä neljäs. Niiden tilalle hän pakkaa dekkareita. Sienikausi alkaa keväällä korvasienistä ja päättyy suppilovahveroihin joulukuussa. Iloa vauvoille ja asunnottomille Vähäosaisten auttaminen ja yhteiskunnalliset asiat ovat Johannalle tärkeitä. 63 JOHANNA SEPPÄLÄ Helsingin kaupungin osallisuusjohtaja. Saan olla koirien kanssa, mutta minun ei tarvitse sitoutua omaan koiraan. Hän tukee monia hyväntekeväisyyskohteita myös villasukillaan. Kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, asiakasrajapinnoista ja yhteisöllisyydestä
UPM Timber Tuottaa mäntyja kuusisahatavaraa. Nivalan kaupunki Kaupunki Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Joustavuus pidentää rakennuksen elinkaarta entisestään. DEN Finland Oy Suomen suurin pientalorakentaja. Päiväkodin johtaja Marjut Parhialan mukaan laajennus korvasi käyttöikänsä loppuun tulleen rakennuksen. Pirttirannan päiväkodin hirsinen laajennus tarjoaa puhdasta sisäilmaa käyttäjilleen ja muunneltavuutta Nivalan kaupungin tarpeisiin. Tehtaat Nivalassa ja Alajärvellä. Uusi, avara ruokasali on puurakenteinen ja varsinaiset päiväkotitilat on tehty hirrestä. Pirttirannan päiväkoti onkin oiva esimerkki puurakentamisen mahdollisuuksista – uusiutuva, hiiltä varastoiva puu ja pitkäjänteinen suunnittelu kulkevat käsi kädessä vastaten yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Tuotemerkit Finnlamelli, Design-Talo ja Ainoakoti. UPM Timberin sahoilla on sekä PEFC (PEFC/02-34-05) että FSC® Chain of Custody (FSC C086359) -sertifikaatit puun alkuperän varmistamiseksi. Hirsirakennuksen muunneltavuus pidentää käyttöikää ja -mahdollisuuksia Pirttirannan hirsisen päiväkodin edut eivät jää pelkästään hyvän sisäilman, akustiikan ja viihtyisyyden varaan. Uusiutuvan raaka-aineen kasvu tutuksi UPM Timberin toimittama Pirttirannan päiväkodin puuraaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista, suomalaisista metsistä. Turvallinen ja terveellinen sekä muunneltava hirsirakennus tukee päämääriämme erinomaisesti”, Karikumpu toteaa. Kestävän kehityksen Nivala on yksi kärkihankkeistamme. Raaka-aine hankitaan Suomesta kestävästi hoidetuista metsistä. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ja varastoi hiilidioksidin koko elinkaarensa ajaksi, joten hirsirakennus toimii pitkäaikaisena hiilivarastona. Myös kaupungin rakennustekniikan asiantuntijat kokivat hirren hyväksi vaihtoehdoksi”, Parhiala taustoittaa rakennusmateriaalin valintaa. ”Käyttäjät toivoivat hirsirakennusta terveellisen sisäilman ja akustiikan vuoksi, koska tiesimme kasvatusalan ammattilaisten hyvistä kokemuksista. Tuotantolaitokset: Alholman saha Pietarsaari, Kaukaan saha Lappeenranta, Korkeakosken saha Juupajoki ja Seikun saha Pori. ”Yksi tavoitteistamme on turvallinen arki ja hyvinvoivat asukkaat. Hirsinen rakennus on suunniteltu siirrettäväksi joko kokonaisena tai osina, ja sitä voi muokata uusiin käyttötarkoituksiin esimerkiksi asunnoiksi. ”Hirsiympäristö tuntui heti viihtyisältä ja kodikkaalta. Testaa UPM Timberin hiilivarastolaskuria! MAINOS. Turvalliset ja hyvinvointia tukevat tilat syntyivät sahatavaran toimittaneen UPM Timberin ja laajennuksen toteuttaneen DEN Finland Oy:n yhteistyönä. Noin 10 000 asukasta. Kun tämä on huomioitu myös Järvikylän hirsikoulussa, on meillä jo aika paljon vaihtoehtoja”, Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu kertoo. ”Kestävä puumateriaali ja modulaarinen suunnittelu mahdollistavat käyttötarkoituksen muokkaamisen esimerkiksi väestörakenteen muuttuessa. Päiväkodin avajaistapahtumassa lapset saivat UPM Timberiltä lahjaksi puuntaimet, jotta he voivat konkreettisesti nähdä, miten puu kasvaa ja metsä uusiutuu. Hirsirakentamisella puhdasta sisäilmaa ja muunneltavuutta päiväkotiin Kuinka paljon hirsirakennus varastoi hiiltä. Kestävä kehitys on myös valtakunnallinen varhaiskasvatuksen arvo. Äänikuormakin on vähentynyt ja pehmentynyt”, Parhiala kertoo käyttäjien kokemuksista. ”Avajaisissa lapset laittoivat taimen ruukkuun ja veivät puun kotiin istutettavaksi”, Parhiala kertoo Nivalan kaupungin sloganiinkin – kasvatamme tulevaisuutta – sopivasta tempauksesta. Karikummun mielestä puurakentaminen sopii erinomaisesti kaupungin strategiaan. Uudisosa onkin lunastanut turvalliselle ja hyvinvointia tukevalle tilalle asetetut odotukset ja se on päiväkotilaisten ylpeydenaihe. Puu ja hirsi soveltuvat kaupungin kestävän kehityksen teemoihin Päiväkodin hirsinen laajennus on liitetty yhdyskäytävällä 1980-luvun päiväkotirakennukseen. Puusta ja hirrestä rakennettu laajennus oli syksyn 2024 ilonaihe Nivalan Pirttirannan päiväkodissa
KHO:n kanta asiassa tarkoittaa, että myös kuntien toiminnassa tulisi suhtautua toiminimiyrittäjien tietoihin henkilötietoina. Nyt onkin hyvä hetki ottaa kynä ja paperia esille: tiivistän KHO:n päätöksistä oleellisimmat uudet linjaukset tietosuojasta, jotka kuntien kannattaa huomioida. Tuomioistuin korosti, että tällaisilla tiedoilla on merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa, esimerkiksi verotuksen oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Vastaavaa linjausta voi soveltaa esimeriksi suhteessa sivistystoimessa kertyneisiin arkaluonteisiin henkilötietoihin. Sen sijaan yksityisten elinkeinoharjoittajien tapauksissa toiminnanharjoittajan nimi ja Y-tunnus ovat henkilötietoja. Päätöksessä KHO 2025:23 sovelletaan tietosuojasääntelyn lisäksi vakuutuslainsäädäntöä. eräisiin lupa-asiakirjoihin sisältyviä tietoja turkistarhojen toiminnanharjoittajien nimistä ja Y-tunnuksista. Onko tietojen käsittely mediassa journalistiseen tai muuhun tarkoitukseen pohjaavaa. Henkilötietojen käsittely verokoneissa tapahtui ainoastaan journalistisessa tarkoituksessa.. potilastietoja) on melko vierasta. 65 Vuoden 2025 alkupuolella Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut useita tietosuojaan liittyviä päätöksiä. Onko Liikennevakuutuskeskuksella oikeus saada arkaluonteisia henkilötietoja hyvinvointialueilta. Sulin toimii myös julkisoikeuden työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa. KHO on käsitellyt journalistista tarkoitusta verotietojen yhteydessä jo vuonna 2009. Kuntien toiminnalle Liikennevakuutuskeskuksen oikeus saada ja käsitellä hyvinvointialueilta arkaluonteisia tietoja (ml. Uudet linjaukset vaikuttavat kuntien toimintaan esimerkiksi ostolaskujen avaamisessa ja tietojen luovutustilanteissa journalistisiin tarkoituksiin. Tietopyyntö koski mm. Ida Sulin on johtava juristi Kuntaliitossa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhtiömuotoisten toiminnanharjoittajien nimet ja Y-tunnukset eivät ole henkilötietoja. Erityisesti koska kyse on arkaluonteisista tiedoista, KHO korosti, että tietopyyntö on perusteltava ja sen on oltava mahdollisimman yksilöity ja selvä, jotta myös tietoja luovuttava taho voi arvioida täyttyvätkö tietojen luovuttamisen yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja erityislaissa säädetyt edellytykset. Esimerkiksi ostolaskujen avaamisessa sääntönä on, ettei henkilötietoa avata. Tapauksessa KHO 2025:14 käsiteltiin toiminimitietoja koskevaa tietopyyntöä. Toiminimitaustaisten ostolaskuja ei voi avata siten, että tietoja toiminnanharjoittajasta tai y-tunnuksesta näkee laskun mukana. Kuntaliitto on ohjeistanut asiasta aiemmin kuntien ja kuntayhtymien ostolaskudatan avaamisen ohjeessa. Huomionarvoista on, että KHO otti asiassa kantaa myös tietopyynnön luonteeseen tilanteessa, jossa luovutuksensaajalla lain nojalla on oikeus saada ja käsitellä tiettyjä henkilötietoja välttämättömyyskriteerin perusteella. Tapauksessa KHO 2025:15 yksityishenkilö oli pyytänyt omien tietojensa poistamista median verokoneista. Nyt esillä olevassa asiassa KHO totesi päätöksessään, että verokoneiden tarkoituksena oli tiedonvälitys yleisölle, mikä on journalistista toimintaa. Tuolloin KHO katsoi päätöksessään KHO:2009:82, että Veropörssi-lehdessä tapahtunut verotustietojen käsittely ja julkaiseminen ei vastannut journalistista tarkoitusta ja että se oli silloisen henkilötietolain vastaista. Näin ollen KHO katsoi, että henkilötietojen käsittely verokoneissa tapahtui ainoastaan journalistisessa tarkoituksessa, eikä oikeutta tietojen poistamiseen siten tullut sovellettavaksi. Lisäksi KHO huomioi, että julkisten verotietojen julkaiseminen tiedotusvälineissä on vakiintunut osa suomalaista avoimuuskulttuuria. KHO arvioi, että journalistisessa käsittelyssä rekisteröidyllä ei ole oikeus vaatia omien tietojensa poistamista. Mikä on tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu henkilötieto. Teksti Ida Sulin lakia lukien Tietosuojalinjaukset vaikuttavat myös kuntiin Uudet KHO:n linjaukset tietosuojasta vaikuttavat myös kuntien toimintaan, kirjoittaa Ida Sulin, joka on johtava juristi Kuntaliitossa
9. Tietovisa, toukokuu Kysymykset Simo Kattilakoski. Minkä maakunnan maakuntajohtaja on Heini Utunen. Missä kaupungissa on Neulamäen lähiö. 5. Her van nan asu kas luk u on noi n 25 000 . Vih tav uor i on osa Lau kaa n kun taa . Neu lam äen läh iö löy tyy Kuo pio sta . 6. 4. Millä nimellä yhtiön toiminta alkoi. 10. Svi nhu fvu din kot itil a Kot kan iem i on Luu mäe llä . Kansaneläkelaitos eli Kela aloitti toimintansa vuonna 1937. Hei ni Utu nen alo itt i maa lis kuu n lop ulla Ete läSav on maa kun taj oht aja na. Suo men puo lel la Vuo ksi vir taa 13 kilo met rin mat kan . Svinhufvudin pitkäaikaisin koti Kotkaniemi. 3. Vuoksi virtaa Saimaalta Laatokkaan. 7. Kuinka pitkä on Vuoksi. E. 66 Löydä kaikkien Kuntalehden ristikoiden oikeat vastauksen sekä aiempien numeroiden tietovisat kuntalehti.fi:stä Minkä kunnan vaakunassa on myllynkivi. Peliyhtiö Veikkauksen toiminta alkoi vuonna 1940. Kuinka paljon Seinäjoella on asukkaita. P. Mihin kuntaan kuuluu Vihtavuoren taajama. Kuin paljon Hervannassa on asukkaita. Kel alla on täh än men nes sä ollu t kym men en pää joh taj aa eli tul eva pää joh taj a on jär jes tyk ses sää n 11: s. Vuo kse n pää uom an pitu us on 153 kilo met riä . Vei kka usy htiö per ust ett iin nim ellä Oy Tip pau sto im ist o Ab. Myl lyn kiv i löy tyy uus maa lai sen Ask ola n vaa kun ast a. Sei näj oen asu kas luk u on noi n 66 600 . Kuinka monta pääjohtajaa Kelalla on ollut ennen huhtikuussa valittavaa uutta pääjohtajaa. Hervanta on Tampereen lähiö. E. 8. 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 Arvaa ellet tiedä! Vas tau kse t 1. 2. Missä kunnassa on Sääksmäellä syntyneen presidentti P
Tavoitteemme on tarjota ratkaisuja, joissa yhdistyvät käytettävyys ja turvallisuus”, kertoo Sari Sireeni-Seirala. Fujitsu osana ratkaisua Fujitsu on toiminut vuosikymmenten ajan julkisen sektorin kumppanina Suomessa. Kuntien ja kaupunkien toiminta perustuu yhä enemmän digitaalisiin järjestelmiin – oli kyse sitten varhaiskasvatuksesta, vesihuollosta tai hallinnosta. Se lisää esimerkiksi tehokkuutta automatisoimalla rutiinitehtäviä ja vapauttaa työntekijöiden aikaa tärkeämpiin tehtäviin. “Käyttäjien tukeminen alkaa tietoisuuden lisäämisestä ja arjen turvallisuuden vahvistamisesta. “Kyberuhat eivät ole enää poikkeus vaan osa normaalia toimintaympäristöä. Yhteistyö eri toimijoiden, kuten valtionhallinnon, tietoturva-asiantuntijoiden ja kumppaneiden kanssa on keskeinen osa kestävää turvallisuusmallia. Lue lisää: fujitsu.com/fi MAINOS. Sen avulla voidaan havaita poikkeamia normaalista toiminnasta, reagoida uhkiin automaattisesti ja jopa ennakoida tulevia hyökkäyksiä. Arki ja riskit ovat siirtyneet pitkälti verkkoon, ja viime vuosina Suomessa on nähty useita tapauksia, joissa kunnan tai kaupungin tietojärjestelmä on joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Fujitsun kaltaisten kumppanien rooli on silloin paitsi tekninen, myös strateginen: auttaa kaupunkia näkemään mahdolliset riskit ajoissa – ja kehittymään turvallisesti, asukkaiden hyväksi. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti kriisitilanteissa, joissa nopea tiedonvaihto voi estää vahinkojen leviämisen. “Tietoturva ei ole yksittäinen ratkaisu, vaan jatkuva prosessi, joka vaatii kumppanuutta ja vuoropuhelua”, Juha Selkämaa toteaa. “Tekoäly tulisi ottaa käyttöön vastuulliset ja eettiset kulmat huomioiden, osana laajempaa kyberturvallisuusstrategiaa. Lisäksi monilla kunnilla on samankaltaisia tarpeita, mikä mahdollistaa myös yhteisten ratkaisujen kehittämisen ja kustannustehokkaan toteutuksen. Yhteistyö avaimena turvalliseen tulevaisuuteen Kuntien ei tarvitse eikä pidä jäädä yksin kyberhaasteiden kanssa. Tekoälyä hyödyntävät tietoturvajärjestelmät voivat toimia kellon ympäri, oppien jatkuvasti uutta ympäristönsä käyttäytymisestä. Miten kaupungit voivat suojautua, kun kyberuhat muuttuvat jatkuvasti, ja millaisia ratkaisuja tarvitaan, jotta turvallisuus ei jää kehityksen jalkoihin. Tekoäly tuo myös kyberturvallisuuteen uuden ulottuvuuden. 67 Kaupunkien tulevaisuus kyberuhkien maailmassa Digitalisaatio tuo kuntiin ja kaupunkeihin uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta samalla se avaa oven myös uhille, joita ei vielä vuosikymmen sitten osattu täysin hahmottaa. Yhtiön vahvuus ei ole vain teknologisessa osaamisessa, vaan myös kyvyssä ymmärtää kunnallishallinnon erityistarpeita. Tekoäly osana arkea – uhka vai mahdollisuus. Tekoälyn käyttöönottoon kannattaa aina valita mukaan sopiva kumppani”, Fujitsu Finlandin julkishallinnon asiakasjohtaja Juha Selkämaa sanoo. “Kyse on tasapainon löytämisestä sujuvan käyttökokemuksen ja vahvan suojauksen välillä.” Kuntien tulevaisuus digitaalisessa maailmassa edellyttää ratkaisuja, jotka eivät vain reagoi uhkiin, vaan auttavat myös ennakoimaan niitä. Fujitsun tarjoamat kyberturvaratkaisut yhdistävät tekoälyn, automaation ja asiantuntevan palvelun – ja rakentuvat aina asiakkaan toimintaympäristön ehdoilla, käyttäjäystävällisyys huomioiden. Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen vaatii laaja-alaista tiedon jakamista, yhteisiä toimintamalleja ja kykyä reagoida nopeasti. Yhä useammin kyse ei ole haittaohjelmista, vaan kiristyshyökkäyksistä, tietomurroista ja palvelunestohyökkäyksistä”, sanoo Fujitsu Finlandin julkishallinnon toimialajohtaja Sari Sireeni-Seirala. Tekoäly tarjoaa monia mahdollisuuksia julkishallinnolle
Edessä on päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaiseen kuntalaiseen. Kuntalehti on tukenasi päätöksenteossa vuoden jokaisena päivänä. Tilaa nyt: kuntalehti.fi/vaalivuosi2025. Onnea uusille päättäjille! Nyt alkaa työ, jossa tieto ratkaisee. Teimme vaalivuoden kunniaksi tarjouksen, josta hyötyvät kaiken kokoiset kunnat ja kaupungit. Varmista että saat tämän tehtäväsi kannalta oleellisen työkalun käyttöösi. 68 PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA