– Strategiatyöskentelyssä näen usein, miten valtuuston jäsenet ja viranhaltijat tutustuvat ja oppivat luottamaan toisiinsa. Viime valtuustokauden alussa FCG:n kiiteltyjä perehdytyskoulutuksia hyödynsi yli kolmannes Suomen kunnista. Strategia on lain mukaan vähintään tarkistettava valtuustokauden aikana, mutta moni kunta tarvitsee nyt laajempaa uudistusta muuttuvan toimintaympäristön vuoksi. Samankaltaista yhteistyötä olisi tärkeää edistää myös kuntien välillä – etenkin tilanteessa, missä resurssit tiukkenevat monilla alueilla, Kimmo Haapasalo pohtii. Hyödynnä kouluttautuminen! Hyväkään strategia ei muutu todeksi ilman sujuvaa valtuustotyöskentelyä. FCG:n asiantuntijoiden viimeinen vinkki on yhteistyö. FCG Finnish Consulting Group on auttanut kuntia tässä työssä jo vuosikymmenten ajan. Kaikki lähtee strategiasta – osallistu sen laatimiseen Laadukas kuntastrategia ohjaa kunnan toimintaa ja mahdollistaa tarvittaessa suuretkin muutokset. – Nämä oppimalla valtuutetulle rakentuu tukeva peruspilari, jonka avulla pärjää varmasti, Koskenvesa kannustaa. FCG on auttanut jo toista sataa kuntaa, hyvinvointialuetta ja julkisomisteista organisaatiota strategian uudistamisessa ja jalkauttamisessa. Myös erilaiset kyselyt, selvitykset ja tietotuotteet tukevat päätöksentekoa. – Valtuutetun kannattaa olla aktiivinen strategiatyössä, sillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Uudelle valtuutetulle kunnallinen päätöksenteko voi aluksi tuntua haastavalta, mutta hyvä kuntastrategia, selkeä tiedolla johtamisen malli sekä valtuutettujen huolellinen perehdytys tukevat onnistumista. – Erilaiset tapahtumat, kuten puheenjohtajistolle suunnatut Kuntapuheenjohtajapäivät ovat hyviä tilaisuuksia verkostoitua laajemmin. Muista kuntien välinen yhteistyö Alkuun pääsee siis ymmärtämällä päätöksenteon periaatteet ja kunnan strategiset tavoitteet. – Kuntien kohtaamat keskeiset kysymykset ja haasteet saattavat vaihdella, mutta samat päätöksenteon lainalaisuudet pätevät valtuustokaudesta toiseen. Niihin kannattaa tarttua, hän muistuttaa. FCG:n ja Kuntaliiton yhteistyössä laatimat kunnanvaltuustojen perehdytyskoulutukset on vuosien mittaan hiottu valtuustojen tarpeisiin. Kesäkuussa uudet kunnanvaltuutetut ottavat harteilleen kuntien tulevaisuuden kehityksen. Haapasalo tietää, mistä puhuu. Palautekeskiarvo koulutuksista oli kiitettävät 4,2/5 Valtuutettu, johda tiedolla ja taidolla MAINOS Kuva: Anssi Kumpula. Ei siis ole samantekevää, miten näitä päätöksiä tehdään. Luottamushenkilökoulutukset Viime valtuustokauden alussa koulutimme yli sata valtuustoa. Siksi aloittelevankin valtuutetun pitäisi tuntea ne, kiteyttää FCG:n koulutusja tapahtumapalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Essi Koskenvesa. Myös Essi Koskenvesa kannustaa tutustumaan rohkeasti kuntapäättäjiin ympäri Suomen. Mistä on hyvä kunnanvaltuutettu tehty. Miten valtuutettu voi varmistaa, että tehdyt päätökset perustuvat faktoihin ja strategiaan – eivät mutuun ja sisäpolitiikkaan. FCG kunnanvaltuustojen tukena – tutustu palveluihimme Strategiatyö Olemme luotettu kumppani, kun on aika päivittää kuntastrategia. Kannattaa tutustua huolella toimintaympäristöanalyyseihin sekä oman kunnan tilanteeseen, vinkkaa FCG:n talouden ja johtamisen liiketoimintaa johtava Kimmo Haapasalo. Niissä käsitellään muun muassa kunnan tehtävät, talous, päätöksentekojärjestelmä sekä valtuutetun rooli. Kunnanvaltuustoissa päätetään vuosittain maanlaajuisesti jopa 16,3 miljardin euron käytöstä sekä palveluista, jotka koskettavat jokaista suomalaista. On tärkeää varmistaa, että jokaisella valtuutetulla on riittävät tiedot rooliinsa liittyvistä vastuista ja odotuksista sekä kunnan toiminnasta alusta asti
FCG:n asiantuntijoiden viimeinen vinkki on yhteistyö. FCG:n ja Kuntaliiton yhteistyössä laatimat kunnanvaltuustojen perehdytyskoulutukset on vuosien mittaan hiottu valtuustojen tarpeisiin. Strategia on lain mukaan vähintään tarkistettava valtuustokauden aikana, mutta moni kunta tarvitsee nyt laajempaa uudistusta muuttuvan toimintaympäristön vuoksi. Öljyvahingon siivoaminen voi kestää pahimmillaan vuosia. /KUNTALEHTI Kuva: Ville Miettinen Ari Korhonen. PÄÄTÖKSENTEKO Ex-kaupunginjohtajan sivutoimiluvat peruttiin – Mikä on Janne Laineen jatko vaikkapa Suur-Savon Sähkössä 109. Kunnanvaltuustoissa päätetään vuosittain maanlaajuisesti jopa 16,3 miljardin euron käytöstä sekä palveluista, jotka koskettavat jokaista suomalaista. Luottamushenkilökoulutukset Viime valtuustokauden alussa koulutimme yli sata valtuustoa. Haapasalo tietää, mistä puhuu. Uudelle valtuutetulle kunnallinen päätöksenteko voi aluksi tuntua haastavalta, mutta hyvä kuntastrategia, selkeä tiedolla johtamisen malli sekä valtuutettujen huolellinen perehdytys tukevat onnistumista. Uudet valtuustot aloittavat pian työnsä. Niihin kannattaa tarttua, hän muistuttaa. Niissä käsitellään muun muassa kunnan tehtävät, talous, päätöksentekojärjestelmä sekä valtuutetun rooli. Monissa kunnissa ja hyvinvointialueilla on tiukka talous, mutta myös runsaasti mahdollisuuksia. On tärkeää varmistaa, että jokaisella valtuutetulla on riittävät tiedot rooliinsa liittyvistä vastuista ja odotuksista sekä kunnan toiminnasta alusta asti. Jouni Lampinen Kansalaisopistot totutun kehuttuja Vuoden 2024 Kuntalaistutkimuksen mukaan kansalaisopistot ovat edelleen erittäin arvostettuja kuntalaisten keskuudessa. Viime valtuustokauden alussa FCG:n kiiteltyjä perehdytyskoulutuksia hyödynsi yli kolmannes Suomen kunnista. Oikaisupyynnöt: toimitus@ kuntalehti.fi TAITTO JA ULKOASU Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/ mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Lohilahti Puh. Jokainen päättäjä tekee tärkeää työtä, jossa yhteistyöhalu on olennainen lähtökohta. Kun nuori saa arvostusta ja apua vaikkapa kuntapolitiikan konkareilta, se edistää kiinnostusta myöhemminkin. Hyödynnä kouluttautuminen! Hyväkään strategia ei muutu todeksi ilman sujuvaa valtuustotyöskentelyä. Korhonen huomautti kuntien kantavan vastuun öljyvahinkojen jälkitorjunnasta. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.fi Puh. Mistä on hyvä kunnanvaltuutettu tehty. UUTISET Katso tunti tunnilta päivittyvät tiedot kuntasi ja hyvinvointialueesi äänestysaktiivisuudesta 3. SOTE Hyvinvointialueet ovat luopumassa koulujen ja oppilaitosten ei-lakisääteisestä sote-henkilöstöstä 2. Nykyaikana uhkakuvia voi nähdä siellä ja täällä. Kuva: Ilari Välimäki Kesäkuussa uudet kunnanvaltuutetut ottavat harteilleen kuntien tulevaisuuden kehityksen. Viimeisen 10 vuoden aikana arviot ovat olleet lähes erinomaisia. Asteikolla 1–5 mitattuna palvelujen arvosanaksi annettiin 3,97, mikä on hyvin linjassa edellisen mittauskerran eli vuoden 2020 tuloksen (4,01) kanssa. Miten valtuutettu voi varmistaa, että tehdyt päätökset perustuvat faktoihin ja strategiaan – eivät mutuun ja sisäpolitiikkaan. – Tilanne on muuttunut aika synkäksikin, mutta varautumalla luodaan turvallisuutta ja parannetaan henkistä kriisinkestävyyttä. – Venäjän varjolaivaston liikehdintä on kasvattanut öljyvahingon riskiä Suomenlahdella, joten siihen varautuminen on juuri nyt erityisen tärkeää. Jouni Lampinen 1. – Valtuutetun kannattaa olla aktiivinen strategiatyössä, sillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Kosken työhuoneessa on Tintti ja erilaisia oman elämän muistoja, mutta haastattelussa hän haluaa puhua nuorista ja heidän mahdollisuuksistaan toimia. Kansalaisopistojen palveluihin kantaa ottaneista peräti 74 prosenttia pitää näitä palveluja hyvin hoidettuina ja 72 prosenttia hyvin saatavina ja saavutettavina. Myös erilaiset kyselyt, selvitykset ja tietotuotteet tukevat päätöksentekoa. Joka neljäs vastaaja ilmoittaa käyttäneensä kansalaisopiston palveluja viimeisen vuoden aikana. Siksi aloittelevankin valtuutetun pitäisi tuntea ne, kiteyttää FCG:n koulutusja tapahtumapalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Essi Koskenvesa. – Nämä oppimalla valtuutetulle rakentuu tukeva peruspilari, jonka avulla pärjää varmasti, Koskenvesa kannustaa. Kun ihmetellään nuorten passiivisuutta vaaleissa, voidaan katse kääntää vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen. FCG kunnanvaltuustojen tukena – tutustu palveluihimme Strategiatyö Olemme luotettu kumppani, kun on aika päivittää kuntastrategia. Muista kuntien välinen yhteistyö Alkuun pääsee siis ymmärtämällä päätöksenteon periaatteet ja kunnan strategiset tavoitteet. Kannattaa tutustua huolella toimintaympäristöanalyyseihin sekä oman kunnan tilanteeseen, vinkkaa FCG:n talouden ja johtamisen liiketoimintaa johtava Kimmo Haapasalo. 3 Vaikuttaminen on myös iloa tässä lehdessä verkossa Vaikuttaminen on myös iloinen asia. Hienointa on, jos kokeneet ja uudet päättäjät tuovat oman osaamisensa yhteiseen pöytään. Teillä on mahdollisuus lukea useiden eri puolilta Suomea ja erilaisista taustoista tulevien päättäjien kokemuksista. – Erilaiset tapahtumat, kuten puheenjohtajistolle suunnatut Kuntapuheenjohtajapäivät ovat hyviä tilaisuuksia verkostoitua laajemmin. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. Seniorikuntajohtajat ovat Kuntajohtajat ry:n kannatusjäseniä. FCG on auttanut jo toista sataa kuntaa, hyvinvointialuetta ja julkisomisteista organisaatiota strategian uudistamisessa ja jalkauttamisessa. Samankaltaista yhteistyötä olisi tärkeää edistää myös kuntien välillä – etenkin tilanteessa, missä resurssit tiukkenevat monilla alueilla, Kimmo Haapasalo pohtii. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 0053 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tommy Pohjola TUOTTAJA Tiina Ojutkangas Juttuvinkit osoitteeseen juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet ja kutsut toimitus@kuntalehti.fi Mielipiteet mielipide@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. FCG Finnish Consulting Group on auttanut kuntia tässä työssä jo vuosikymmenten ajan. – Kuntien kohtaamat keskeiset kysymykset ja haasteet saattavat vaihdella, mutta samat päätöksenteon lainalaisuudet pätevät valtuustokaudesta toiseen. Tässä lehdessä myös helsinkiläinen ääniharava Eveliina Heinäluoma kertoo, mistä saa supervoimaa työhönsä. – Strategiatyöskentelyssä näen usein, miten valtuuston jäsenet ja viranhaltijat tutustuvat ja oppivat luottamaan toisiinsa. Sen saattaa aistia, kun Nuva ry:n nokialainen puheenjohtaja Markus Koski kertoo työstään. Tiina Ojutkangas Tuottaja Uhkana Venäjän varjolaivasto Seniorikuntajohtajia tavatessaan Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen puhui turvallisuuteen liittyvistä ja ajankohtaisista asioista. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. 03 4246 5375 Kuukauden luetuimmat KUNTALEHTI 4/2024 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Myös Essi Koskenvesa kannustaa tutustumaan rohkeasti kuntapäättäjiin ympäri Suomen. Kaikki lähtee strategiasta – osallistu sen laatimiseen Laadukas kuntastrategia ohjaa kunnan toimintaa ja mahdollistaa tarvittaessa suuretkin muutokset. Ei siis ole samantekevää, miten näitä päätöksiä tehdään. Palautekeskiarvo koulutuksista oli kiitettävät 4,2/5 Valtuutettu, johda tiedolla ja taidolla MAINOS Kuva: Anssi Kumpula. Voimia ja iloa kaikille teille
22 Kuva: Markus Sommers. 4 Täältä tullaan elämä! Markus Koski elää unelmaansa
12. Kuva: Timo Seppäläinen 18 Minne äänet karkaavat. Jani Halme kolumnissaan Kuntalehdessä. analyysi 18 Maailman onnellisin maa, mutta äänestysinto laskussa 22 Markus Koski elää unelmaansa todeksi 27 Supervoima löytyy kotoa 30 Kalajoki kasvaa yrityksistä 33 Puhe kouluista ja euroista jatkuu kuntajohtajan blogi 38 Verkostoista voimaa johtamiseen 40 Sydäntä lämmittävää toimintaa 46 Päiväni johtajana 51 Vöyriläiset innostuivat 52 Uusia kasvoja valtaan 54 Perussuomalainen, missä olet. 58 Kuntien päättäjä-konkarit: Jätä päsmäröinti väliin vasara ja neuloja 62 Villasukat ja sienet tuovat hyvää lakia lukien 65 Tietosuojalinjaukset vaikuttavat myös kuntiin 66 Arvaa ellet tiedä! Sisällys Meillä on moraalinen vastuu jättää maapallo tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin sen itse saimme. 6 Kiekko nousi idästä näkökulma 8 Paikallisuus ensin 10 Töitä ja valintoja kolumni 12 Ilman ilmastotyötä ei synny elinvoimaa 14 Kuntayhtiöiden hallitukset tarvitsevat osaamista päätoimittajalta 17 Ja sitten eikun eteenpäin. 5 40 Wenno on innokas kirjastokoira
6 mainos MITÄ MAAHANMUUTTO MAKSAA. – Marraskuussa hallille löysi sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ole siellä ennen olleet. Kuva: Emma Grönlund KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman (vas.) ja Aleksi Eskelinen ovat urheilumiehiä. Kulta meni tällä kertaa Kuopioon. KalPa luo yhteenkuuluvuuden tunnetta kaupungissa, Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen (kesk.) arvioi. – Kun on idoleita ja esikuvia, se innostaa liikkumaan ja harjoittelemaan. – Ei tarvitse muistella vuoden 1966 pronssimitalia. Kuva: Pasi Kuivalainen, KalPa.. SaiPan nostama kiekkohuuma tavoitti lappeenrantalaisia kasvavissa määrin kuluneen kauden aikana. Urheilumenestys edistää kansanterveyttä. ”Täysi huuto päällä” Myös Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joonas Grönlund nautti täysillä ainutlaatuisesta kiekkokeväästä Itä-Suomessa. – Molemmat finaalijoukkueet ansaitsivat paikkansa hyvällä ammattitaidolla ja hyvällä seuratoiminnalla. – Jääkiekko yhdistää hyvin laajasti kuopiolaisia. Kaikki lappeenrantalaiset hymyilevät. SaiPa on se, jolla murretaan jää. KalPa ja SaiPa eivät ole rahallisesti isoimpia seuroja. – Kaikki puhuu SaiPasta, kun normaalisti puhutaan säästä. Maahanmuuton avainluvut paikkakunnallasi: kuntaluvut.fi – SUOMAL AINEN AJATUSPAJA – Kalevan Pallo Kuopiosta ja Saimaan Pallo Lappeenrannasta selvittivät tiensä jääkiekon SM-liigan finaalisarjaan. Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan ylpeydet saivat taakseen valtavaa paikallista ja alueellista kannatusta, kuntapäättäjistä lähtien. Finaalipari oli yllättävä. jouni lampinen Kiekko nousi idästä Näin Joonas Grönlund oli valmiina finaalisarjan neljänteen peliin vappuaattona Lappeenrannassa. Meteli rupesi nousemaan kotihallissa. – Vartti ennen peliä oli täysi huuto päällä, ja vartti pelin jälkeen. Tämä on SaiPan kaikkien aikojen sijoitus
7
EU on nimenomaisesti alueiden unioni, jossa paikallisuus ja alueellisuus ovat arvojärjestelmän kärjessä. Tällaista laajaa, alueellista tasa-arvoa tavoittelevaa politiikkatilaa tarvittaisiin kipeästi Suomeenkin. Rohkeana, ääneen sanottuna ja yhteisenä tavoitteenamme olisi tasata ja tasoittaa alueiden välisiä eroja, sillä alueellinen yhteenkuuluvuus osaltaan tuottaa positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan, ehkäpä enemmän kuin osaamme arvatakaan. Koheesio vapaasti suomennettuna tarkoittaa yhdessä pysymisen tai yhteenkuuluvuuden tilaa. Koheesiopolitiikka on Euroopan unionin tärkein investointipolitiikka. leikitäänpä ajatuksella, että samat arvot, painotukset ja tavoitetasot olisivat olemassa Suomessa. Sosiaalirahasto ja maatalouden ohjausja tukirahasto perustettiin jo 1957, ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 50 vuotta sitten. Entäpä jos EU:n lailla merkittävä osa toimista ja määrärahoista kohdistettaisiin alueiden välisten erojen vähentämiseen. Mitä alueiden Suomen Heini Utunen on Etelä-Savon maakuntajohtaja. Mitäpä jos tekisimme rohkeita siirtoja siihen suuntaan, että Suomessa harjoitettaisiin oikeaa koheesiopolitiikkaa. suomi liittyi euroopan unioniin 30 vuotta sitten. EU:n koheesiopolitiikan tarkoituksena on tasata maiden ja saman maan eri alueiden välisiä eroja. EU:n linjauksissa se koskee niin maaseutua, teollisuuden muutosprosessissa olevia alueita kuin luontoon tai väestönmuutokseen liittyviä teemoja. 8 näkökulma Paikallisuus ensin Maakuntajohtaja Heini Utunen testaa kirjoituksessaan rohkeaa ajatusleikkiä suomalaisesta koheesiopolitiikasta. Eurooppalaisittain on laaja yhteisymmärrys, että koheesiosta on hyötyä kaikille EU:n alueille ja kaupungeille, ja se tukee talouskasvua, työllistämistä, yritysten kilpailukykyä, kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. Vuonna 2008 Lissabonin sopimuksessa otettiin virallisesti käyttöön unionin yhteenkuuluvuuden kolmas ulottuvuus: alueellinen yhteenkuuluvuus. Taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta edistetään nimenomaan koheesiopolitiikan ja rahastojen avulla. Valtionosuuksien voi kuvata jakautuvan epäreilusti.
Tämä ei ole utopiaa eurooppalaisessa koheesiopolitiikassa, eikä sen pitäisi siltä kuulostaa tai olla mahdotonta koti-Suomessakaan. Tasaisempi, tasaavampi ja oikeudenmukaisempi rahoitus takaa kaikille kunnille mahdollisuudet säilyä elinvoimaisina. 9 edistäminen voisi parhaimmillaan tarkoittaa. Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. Yhtä lailla suomalainen paikallishallinnon järjestäminen ja rahoitusmallit ovat meidän ihmisten rakentama järjestelmä, joka voidaan järjestää uudella tavalla. On Suomen edun mukaista tasata alueiden välisiä eroja, ja kun tavoitetaso on oikea, kunnat ja kaupungit eri puolilla Suomea säilyvät elinvoimaisina, tulevaisuususkoisina ja voivat erikoistua kuntina ominaispiirteisiin vahvuuksiinsa. Tässä kuvassa nykyinen kriittinen infrastruktuuri, johon voidaan katsoa kuuluvan myös esimerkiksi oppilaitokset, kulttuuri ja urheilu, turvattaisiin. Tavoitteena tulee olla alueiden yhdenvertaisuuden tavoittelu ja erojen madaltaminen. Ja se jollain tahdottomalla tavalla asioiden tila, jota on tarpeen ravistella. Valtionosuusuudistuksen perusteet pitäisi miettiä täysin uusiksi, jotta valtionosuutta saisi suhteellisesti enemmän vähemmän vakaassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat. Alueiden Suomi tarvitsee vakautta ja ennustettavuutta, jossa voidaan rakentaa ratkaisuja, tuottaa ja turvata palveluja ja edistää alueellista elinvoimaa. Euroopan unioni on ihmisten sopima ja toteuttama liitto. Jatkuva taistelu selviämisestä ja elintilasta aiheuttaa lyhytpinnaisuutta ja näköalattomuutta, josta ei seuraa mitään hyvää. Tasaisempi rahoitus takaa kaikille kunnille mahdollisuudet. Se tarkoittaisi, että kuntien ja julkinen rahoitus ottaisi huomioon maantieteellisesti, väestöllisesti ja siten useimmiten myös taloudellisesti heikommassa asemassa olevien kuntien aseman. Uudistus ei saa vaarantaa kokonaisten laajojen alueiden, kuten hajautetun Suomen kuntien kuntatalouden tilaa. Valtionosuusuudistuskin ilman arvoperusteista koheesion tavoittelua uhkaa muodostua kuoliniskuksi alueiden Suomelle. Suomen kuntien välisessä valtionosuusvertailussa on eriskummallisia piirteitä ja valtionosuuksien voi kuvata jakautuvan epäreilusti ja pahimmillaan sattumanvaraisesti. Suomalaisen kuntarahoituksen täysremontissa, jossa valtionosuusjärjestelmä on yksi osa, tulisi keskeiseksi tavoitteeksi asettaa suomalaisen aluekoheesiopolitiikan täytäntöönpano. suomessa alueellinen eriarvoistuminen on ollut fakta jo vuosikymmenten ajan
Hän työskenteli vuosina 2006–2024 Valtionkonttorin finanssijohtajana. Henricson luotsaa Luotoa Oikeustieteen maisteri Marcus Henricson on Gun Kapténsin seuraaja Larsmon eli Luodon kunnanjohtajana. Myös kaupunginjohtajan käyttäytyminen edunvalvontatilaisuuksissa oli johtanut luottamuksen menettämiseen, valiokunta totesi. Samoin valiokunta katsoi kaupunginjohtajalla olleen ongelmia yhteistoiminnassa luottamushenkilöiden kanssa. Hän pusersi hallintotieteiden maisterin tutkinnon valmiiksi kuluvan vuoden tammikuussa. Ståhl valittiin Hankoon marraskuussa 2023. Soinia on koulinut kunnanjohtajan työhön opintojen lisäksi myös toimiminen kuntapäättäjänä. Koivistolla on laaja kokemus julkisen hallinnon ja rahoitusalan tehtävistä. Hän pusersi hallintotieteiden maisterin tutkinnon valmiiksi kuluvan vuoden tammikuussa. Virka tuli avoimeksi, kun kuntaa vuodesta 2018 lähtien johtanut Paula Karsi-Ruokolainen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle tämän vuoden loppupuolella. Koivisto aloittaa uudessa tehtävässään elokuun alussa. Kapténs jää eläkkeelle lähes 40 vuotta jatkuneen pestin jälkeen. Soinia on koulinut kunnanjohtajan työhön opintojen lisäksi myös toimiminen kuntapäättäjänä. TÖITÄ JA VALINTOJA Heidi Soini. Soini siirtyy kunnanjohtajaksi Lumijoen talousja hallintojohtajan paikalta. Koulutukseltaan Koivisto on valtiotieteiden maisteri. Hänet valittiin Lumijoen valtuustoon valtapuolue keskustan listalta keväällä 2021. Soini valittiin Lumijoen talousja hallintojohtajaksi lokakuussa 2023. Sitä ennen hän toimi Vihdin kunnan palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 2010, ensin kaavasuunnittelijana ja maankäyttöinsinöörinä ja vuodesta 2018 elinvoimajohtajana. – Kunnanjohtajan työ on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Soini valittiin Lumijoen talousja hallintojohtajaksi lokakuussa 2023. Tehtävään oli 19 hakijaa. Yksityisellä puolella hän on työskennellyt muun muassa Rambollin konsulttina. Lisäksi kuntajohtajakokemusta on kertynyt Kruunupyyn vs. Ja onhan tämä hienoa, päästä oman kotikuntansa kunnanjohtajaksi, Soini sanoo. Hänet valittiin Lumijoen valtuustoon valtapuolue keskustan listalta keväällä 2021. Ja onhan tämä hienoa, päästä oman kotikuntansa kunnanjohtajaksi, Soini sanoo. huhtikuuta kaupunginjohtaja Janne Laineen. 10 Heidi Soini nousi Lumijoen kunnan johtoon Lumijoen valtuusto valitsi 7. Tilapäisen valiokunnan pohjaehdotuksen puolesta annettiin 36 ääntä. – Kunnanjohtajan työ on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Ståhl voitti Lohjan valtuuston virkavaalissa Lohjan kaupungin sivistysjohtajan Juha-Pekka Lehmuksen lukemin 38–13. Tuolloin hänen tilintarkastuksen ja arvioinnin opintonsa Tampereen yliopistossa olivat vielä kesken. Ståhl on filosofian maisteri ja Hangon nykyinen kaupunginjohtaja. Laine sai lähtöpassit Savonlinnasta Savonlinnan kaupunginvaltuusto irtisanoi 11. Tuolloin hänen tilintarkastuksen ja arvioinnin opintonsa Tampereen yliopistossa olivat vielä kesken. Kuva: Mari Känsälä / Lumijoen kunta Teksti Jorma Ylönen. Hän on toiminut Mustasaaren kunnanjohtajana 2002–2006 ja Porvoon kaupunginjohtajana 2007–2009. Tilapäisen valiokunnan valmistelun mukaan Laineen voitiin katsoa menettäneen valtuuston luottamuksen, koska hänellä on ollut vakavia ongelmia henkilöstön kanssa toimimisessa. Koivisto johtaa takauskeskusta Kuntien takauskeskuksen uusi toimitusjohtaja on Teppo Koivisto. Henricson on kokenut kuntajohtaja. kunnanjohtajan tehtävistä. Vastaan äänesti 7 valtuutettua. huhtikuuta Heidi Soinin yksimielisesti uudeksi kunnanjohtajaksi. Ståhl Hangosta Lohjalle Lohjan uusi kaupunginjohtaja on Petra Ståhl. Toimitusjohtajan paikka tuli hakuun, kun takauskeskuksen toimitusjohtajana vuodesta 2001 toiminut Heikki Niemeläinen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle
Hallinnollisen työn lisääntyminen on toki parantanut sote-palveluiden läpinäkyvyyttä, turvallisuutta, asiakasja potilaisoikeuksia sekä palvelujen laatua, mutta vienyt hoitajien aikaa pois varsinaisesta asiakastyöstä. Vain hyödyntämällä teknologiaa, pystymme säilyttämään henkilötyövoimaa inhimillisiin kohtaamisiin. regulaatiossa, jotta palvelumuotoilua ja tehokkuutta syntyy.” ”Validian kokemus on, että hoivapalveluiden kustannustehokkuutta, saatavuutta ja laatua voidaan parantaa ja samanaikaisesti lisätä inhimillisyyttä. Parhaimmillaan tämä voisi avata markkinoita suomalaisille teknologiayrityksille. Jouni Lampinen Teksti Jorma Ylönen Lasse Lehtonen. Kuva: Liisa Takala. Lasse Lehtonen nousi Kelan pääjohtajaksi Kelan valtuutetut kokoontuivat valitsemaan uutta pääjohtajaa ja he valitsivat Lasse Lehtosen vappuaattoa edeltävänä tiistaina. Hoivasta voisi aueta meille uusi ”tele-ala” ja Suomesta tulla globaalisti hoivapalveluiden edelläkävijä. Kelan hallitus oli äänestyksen jälkeen esittänyt pääjohtajaksi Heli Backmania, joka on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimitusjohtaja. Päätöksestä vastasi 12 Kelan valtuutettua. Hoitajien kokonaistarve ei siis ole vähenemässä, mutta sitä pitäisi jakaa teknologian myötä eri tavalla ja eri tehtäviin. Oppositio kritisoi hallituspuolueita siitä, että poliittista virkanimitystä ei haluttu tehdä ennen kuntaja aluevaaleja. Moni oletti, että pääjohtajaksi olisi valittu kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen (kok.). Hän on toiminut Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina ja HUSin diagnostiikkajohtajana. Kehitysja pilotointivaiheessa ne kuitenkin nostavat hetkellisesti palvelutuotannon kustannuksia. Hänellä on erittäin pitkä kokemus monipuolisista sosiaalija vammaispalveluiden viranomais-, suunnittelu ja kehittämistehtävistä. Faktat Riikka Haahtela on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori ja vuoden 2025 sotemuotoilija. Alun perin Kelan valtuutettujen piti tehdä päätös pääjohtajasta jo 8. Riikka on toiminut Validiassa ensin laatujohtajana ja vuodesta 2023 lähtien liiketoimintajohtajana vastuullaan vaikeavammaisten asumispalvelut sekä päivätoiminta. Siis sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Lehtonen sai taakseen seitsemän valtuutettua. Lasse Lehtonen on suomalainen lääkäri ja juristi. Monet ei-hoivatyötä olevat tehtävät, kuten kirjaaminen ja järjestelmien hallinta, ovat syntyneet lainsäädännön sekä viranomaisten sääntelyn ja regulaation myötä. RAI-toimintakykymittarimme tukee työn suunnittelua, helpottaa hoivatyöntekijöiden arkea sekä varmistaa asiakkaalle oikea-aikaisen ja laadukkaan palvelun toteutumisen.” Hoivateknologian täysimääräinen hyödyntäminen edellyttäisi lainsäädännön ja käytäntöjen kehittämistä ja koko sote-sektorin tulisi nähdä teknologian rooli mahdollisuutena parantaa yhteiskunnan hoivapalveluita. Palveluinnovaatioihin liittyy suuri merkitys, erityisesti hoivasektorilla Validian liiketoimintajohtaja Riikka Haahtela toteaa: “Tekoälyyn pohjautuva uusi teknologia, kuten älylaitteet, monitorit, robotiikka, sensoridata, puheentunnistus ym. Kelan nykyinen pääjohtaja Outi Antila jää eläkkeelle 31.5. Kelan valtuutetut tekivät valinnan äänestämällä pääjohtajahaussa loppusuoralla olleiden ehdokkaiden välillä. huhtikuuta. Tämä tulisi huomioida paljon paremmin mm. mahdollistaisivat aivan uudenlaisia hoivaratkaisuja ja prosesseja. Voiko tulevaisuudessa olla inhimillistä hoivaa ilman teknologiaa. 11 Suomi tulee olemaan ensimmäisiä maita Euroopassa, joka kohtaa seuraavan hoivakriisin; hoivan tarpeessa olevia ikääntyviä kansalaisia tulee olemaan ennätysmäärä suhteessa työssäkäyviin ja tähän yhdistyy massiivinen työvoimaja kustannushaaste
Toivottavasti muissakin kunnissa on nyt rohkeutta pysytellä oikealla puolella historiankirjoitusta. Uusi järjestelmä ja yhteiset toimintatavat tehostavat tulevaisuudessa kuntien arkea monella tapaa. Mitä kuntapäättäjän täytyy siitä tietää. Ympäristöministeriö tukee kuntia avustuksin ja muutoksesta aiheutuvat kertaluontoiset kustannukset korvataan. Vaikka uimavesi ei enää syövytä, on ympäristöasioissa vielä runsaasti tehtävää jäljellä. Kunnan tietojohtaminen paranee, kaavoittajan on helpompi pyytää lausuntoja ja suunnittelijat löytävät nopeammin tietoa kaavasuunnittelun tueksi. Sama toisinpäin: elinvoiman perään haikaillaan silloin, kun rahatilanne heikkenee. Kyseessä ei ole mielipideasia, vaan tieteellinen tosiasia.. kunnissa ja kaupungeissa on rustattu viime aikoina kiihtyvällä tahdilla ilmastosuunnitelmia. 12 Mitä kuntapäättäjän tulisi tietää Ryhti-järjestelmästä. Autoilun päästöjä on vähennetty investoimalla pyöräteihin ja sähköautoihin. Lisätietoa löydät osoitteesta ryhti.syke.fi. Talvella sataa enemmän vettä tai räntää kuin aiemmin. Ilmastotavoitteet on vähintään saavutettava. Osin onkin menty parempaan suuntaan. Etukeinoisilla ilmastotoimilla on onnistuttu muuttamaan kokonaisten kaupunkien brändiä parempaan suuntaan. Ota puheeksi Ryhti-järjestelmä, tutustu kaikille kunnille tehtyihin alueidenkäytön ja rakentamisen luvituksen toimenpideohjelmiin ja selvitä, miten valmistaudutte muutokseen. Pienemmistä kunnista oma suosikkini on Kontiolahti Pohjois-Karjalassa. Siellä on pistetty tuulemaan vertaistaan vailla olevalla tarmokkuudella. Käy osoitteessa ryhti-palvelut.syke.fi katsomassa kartalta, mitä tietoja kunnastanne löytyy. Meillä on moraalinen vastuu jättää maapallo tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin sen itse saimme. Peräti 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jossa on ilmastotavoite. Todellinen hittitermi listojen kärjestä. Enemmän kuin koskaan aiemmin. Muistan kun lukioikäisenä emme saaneet mennä Lappeenrannassa uimaan, koska paperitehdas oli päästänyt lipeää veteen. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on uusi valtakunnallinen järjestelmä, johon kootaan alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot koko Suomesta. Vasta silloin kun luonto ympärillämme voi monipuolisesti hyvin, on tulevaisuuden elinvoimaa. Me kun olemme ensimmäiset ihmiset, jotka näemme ja koemme ilmastonmuutoksen vaikutukset. Vahva kassa ei paljon auta jos järvet on ruohotettu, metsät kaadettu ja ilmasto lämmitetty. Uuden järjestelmän myötä alueidenkäytön ja rakentamisen tietojen hallinta tapahtuu entistä yhdenmukaisemmin. Hakekaa ympäristöministeriöltä avustusta muutokseen. Lisäksi tarjolla on maksutonta koulutusmateriaalia. On elämää, on voimaa. Metsänhoidossa on keskitytty hiilinielujen synnyttämiseen, joutomaita on metsitetty, järviä puhdistettu. Elinvoima. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sekä rakentamislaki velvoittavat kuntia toimittamaan tiedot järjestelmään jatkossa yhtenäisessä muodossa digitaalisesti. ILMOITTAJAT MAINOS Jani Halme on Parikkalassa ja Helsingin Käpylässä asua luenntoitsija ja luova johtaja. On rahkasammaleen koeviljelyä ja hiiltä sitovien kantojen kiikuttamista soihin ja paljon muuta. Ja samalla viimeiset, joka voivat vielä vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan. Elinvoimaa koetaan olevan vain silloin, kun kunnassa on veroeuroja kerryttäviä firmoja ja niissä oikean ikäisiä työntekijöitä. Tällaisia ovat muun muassa Lahti ja Lappeenranta. 3 askelta, joilla pääset alkuun: 1. Vaikka miten tekisi mieli lipsua ilmastotavoitteista niin ei auta. Samalla asukkaiden on entistä vaivattovampaa seurata kaavoitusta ja yritysten helpompi puntaroida tulevien toimipisteidensä suunnittelua. On tärkeää resursoida siirtymäkausi etukäteen ja miettiä, miten se tullaan tekemään. Muutos täytyy resursoida kunnissa etukäteen Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) tuo mukanaan muutoksia ja digivelvoitteita, jotka vaikuttavat jokaiseen kuntaan. Kyseessä ei ole mielipideasia, vaan tieteellinen tosiasia. kolumni Ilman ilmastotyötä ei synny elinvoimaa kuntakeskustelussa esiintyy toistuvasti sana, joka vaivaa minua. Minua vaivaa se, että siitä on käytännössä tullut kiertoilmaisu rahalle. 2. Kosteikkoja ja happamia turvemaita ennallistettu, aurinkovoimaan panostettu. Selätettävänä on meidän kaikkien elämään eniten vaikuttava asia. Osa kaupungeista on ymmärtänyt tehdä välttämättömyydestä mielikuvallisen hyveen. Järjestelmän käyttöönotto on jo käynnistynyt ja jatkuu vaiheittain. Manuaalisen tiedon käsittelyn tarve vähenee, eikä kunnan tarvitse toimittaa tietoa enää useaan kertaan eri viranomaisille. Kiikareita kantavat kansalaiset tietävät, että etenkin vanhoja laajoja metsiä tarvitsevat lajit ovat kadonneet. Ilmastonmuutos, sekä sen kiihdyttävä vihulainen nimeltään luontokato. Meidän tulee huolehtia siitä, että myös tulevaisuudessa on sitä ihan oikeaa elinvoimaa. Ne ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. On tärkeää, että kuntapäättäjät ja kunnan johto tukevat asiantuntijoita, sillä Ryhti-järjestelmän käyttöönotto ja uusien toimintatapojen oppiminen vaativat ennen kaikkea työaikaa. Mielestäni käsitys elinvoimasta tulee laajentaa käsittämään erityisesti ympäristöä. Ei sitä juuri noteerattu. Kuntien asiantuntijoiden on tarpeen arvioida tiedonhallinnan ratkaisuja, perehtyä uuteen tietojärjestelmään ja tiedon tuottamisen tapaan. Kunnan voi myös olla tarpeen muuttaa järjestelmäja palvelusopimuksiaan sekä IT-ratkaisujaan. Jämerä ilmaisu, ei siinä mitään. Jokainen meistä on jo nähnyt sen. Kunnianhimoisia Hinku-kuntia on lähes sata kappaletta. Nyt vaan on sellainen päivä, että Saimaa on hengenvaarallinen. 3
Hakekaa ympäristöministeriöltä avustusta muutokseen. ILMOITTAJAT MAINOS. Ota puheeksi Ryhti-järjestelmä, tutustu kaikille kunnille tehtyihin alueidenkäytön ja rakentamisen luvituksen toimenpideohjelmiin ja selvitä, miten valmistaudutte muutokseen. Muutos täytyy resursoida kunnissa etukäteen Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) tuo mukanaan muutoksia ja digivelvoitteita, jotka vaikuttavat jokaiseen kuntaan. On tärkeää resursoida siirtymäkausi etukäteen ja miettiä, miten se tullaan tekemään. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on uusi valtakunnallinen järjestelmä, johon kootaan alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot koko Suomesta. 3. Lisätietoa löydät osoitteesta ryhti.syke.fi. 2. Lisäksi tarjolla on maksutonta koulutusmateriaalia. Mitä kuntapäättäjän täytyy siitä tietää. Kunnan voi myös olla tarpeen muuttaa järjestelmäja palvelusopimuksiaan sekä IT-ratkaisujaan. Manuaalisen tiedon käsittelyn tarve vähenee, eikä kunnan tarvitse toimittaa tietoa enää useaan kertaan eri viranomaisille. Mitä kuntapäättäjän tulisi tietää Ryhti-järjestelmästä. Kuntien asiantuntijoiden on tarpeen arvioida tiedonhallinnan ratkaisuja, perehtyä uuteen tietojärjestelmään ja tiedon tuottamisen tapaan. Järjestelmän käyttöönotto on jo käynnistynyt ja jatkuu vaiheittain. Ympäristöministeriö tukee kuntia avustuksin ja muutoksesta aiheutuvat kertaluontoiset kustannukset korvataan. Uusi järjestelmä ja yhteiset toimintatavat tehostavat tulevaisuudessa kuntien arkea monella tapaa. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sekä rakentamislaki velvoittavat kuntia toimittamaan tiedot järjestelmään jatkossa yhtenäisessä muodossa digitaalisesti. Käy osoitteessa ryhti-palvelut.syke.fi katsomassa kartalta, mitä tietoja kunnastanne löytyy. On tärkeää, että kuntapäättäjät ja kunnan johto tukevat asiantuntijoita, sillä Ryhti-järjestelmän käyttöönotto ja uusien toimintatapojen oppiminen vaativat ennen kaikkea työaikaa. Samalla asukkaiden on entistä vaivattovampaa seurata kaavoitusta ja yritysten helpompi puntaroida tulevien toimipisteidensä suunnittelua. Kunnan tietojohtaminen paranee, kaavoittajan on helpompi pyytää lausuntoja ja suunnittelijat löytävät nopeammin tietoa kaavasuunnittelun tueksi. Uuden järjestelmän myötä alueidenkäytön ja rakentamisen tietojen hallinta tapahtuu entistä yhdenmukaisemmin. 3 askelta, joilla pääset alkuun: 1
Lisäksi Luukkosella on kokemusta hallitustyöskentelystä. Lisäksi energiayhtiöt kuuluvat alaan, jota säädellään tiukasti ja on havaittavissa, että sääntelyssä on tapahtumassa tulevina vuosina myös uudistumista, Luukkonen sanoo. – Ellei osaajia oman kunnan vasta valiKuntayhtiöiden hallitukset tarvitsevat osaamista JOHANNA LUUKKONEN Hyvinkään kaupunginjohtaja Opinnäytetyö käsittelee strategisia markkinoilla toimivia kuntayhtiöitä.. Ohjaajana on Tampereen yliopiston professori Janne Ruohonen. Koulutusta tai vahvistusta Aihe on kypsynyt Luukkosen mielessä pitkään hänen johtaessaan eri kuntia ja nähdessään läheltä kuntayhtiöiden toimintaa. – Energiayhtiöiden toiminnassa on lähitulevaisuudessa nykyisten trendien valossa niin menossa kuin tulossa uusia kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten energian vaihtoehtolähteet, vihreä siirtymä, puhdas siirtymä ja digitalisaatio sekä energian varastointivaihtoehdot. Energiayhtiöiden osalta kyse on strategisesti erityisen tärkeistä ja jopa huoltovarmuuden näkökulmasta erityisistä toimijoista. Hyvinkään kaupunginjohtaja, aiemmin Raumalla kaupunkia johtanut Johanna Luukkonen on perehtynyt strategisesti merkittävien kuntayhtiöiden toimintaan, erityisesti hallitusja ohjaustyöhön, ja peräänkuuluttaa huomion kiinnittämistä osaamisen tasoon. 14 Energian tuotantoja jakelupalvelut ovat esimerkkejä merkittävistä markkinoilla toimivista kuntayhtiöistä, joita hoidetaan käytännössä liiketaloudellisin perustein yhtiömuotoisena toimintana ja omistajaohjaus yhtiön hallitukseen kunnan valitsemien henkilöiden kautta ja yhtiökokouksissa. – Ei ole yhdentekevää, millainen on tällaisten yhtiöiden hallitusten ymmärrys niin toiminnasta, sen ohjauksesta kuin ylipäätään kyseessä olevasta toimialasta ja siihen ympärillä vaikuttavista seikoista, hän sanoo. Työ käsittelee strategisia markkinoilla toimivia kuntayhtiöitä ja niiden hallituksien kokoamista. Luukkonen on tehnyt aiheesta opinnäytetyön
Studio Linjoilla on vuosien kokemus videoja audiotuotantojen tekemisestä asiantuntijaorganisaatioiden tarpeisiin. Onhan myös niihin perehdytetty. Hallituksen jäsenien lisäksi yhtiöllä voi olla mentori, sparraaja, yrityskummi tai neuvonantajaryhmä. 15 On tärkeää, että keskustelu mahdollisista hallitusjäsenistä aloitetaan riittävän ajoissa, sanoo Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Tärkeintä kuitenkin on, että tätä asiaa aidosti kunnissa käsitellään ja osaamiseen kiinnitetään nyt erityistä huomiota. – Yhtiön tila ja tavoite määrittelee osaltaan, minkälaisen hallituksen se tarvitsee. leena hirvonen Onko järkevää, että kaikki jäsenet vaihtuvat kerralla. Nostamme yrityspodcastit uudelle tasolle! Videoja talk show -podcastit kasvattavat suosiotaan vauhdilla. Kuva: Tommy Pohjola tusta valtuustoporukasta löydy, pitää olla rohkeutta ulkopuolisten, pätevien hallitusjäsenten käyttämiseen. Luukkonen pitää tärkeänä, että ihmiset ymmärtävät yhtiöiden ja henkilökohtaiset juridiset vastuunsa. – Sitäkin voisi miettiä, onko järkevää, että kaikki jäsenet vaihtuvat kerralla. CV-malli Energiayhtiöiden lisäksi Luukkosen mielestä on syytä kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi kaupunkien vuokra-asuntoyhtiöissä ja vaikkapa sotekiinteistöjen kohdalla. Luukkonen korostaa, ettei kyse ole yleisestä osaamisvajeesta. – Hallitustyöskentely on osaamista ja sitoutumista sekä aikaa vaativaa, joten strategisessa kuntayhtiöissä on tärkeää pohtia asiaa yhtiön edun näkökulmasta ja lisäksi hallituksen jäsenen kannalta. Mitä se tekee konsernin muistille. Erikseen laaditun henkilö-CV-lomakkeen avulla kunnan konsernijaosto tai hallitus voi arvioida poliittisen kuntavaalitulokseen pohjautuen ehdokkaat valittavaksi ja nimettäviksi yhtiön hallitusjäseniksi. Luukkonen mainitsee hyvänä työkaluna CV-mallin. Voisiko vaihtuvuutta syklittää. – Esimerkiksi sotekiinteistöt vaativat kiinteistöosaamista. Pysy mukana alan trendeissä ja varaa aikasi nyt! STUDIO LINJAT studiolinjat.fi. Hoivatyön osaamisen sijaan on ymmärrettävä kiinteistöstrategiasta, sisäilma-asioista, rakennustekniikasta ja kustannuksista tai rakennusten elinkaarimalleista. – On tärkeää, että keskustelu mahdollisista hallitusjäsenistä aloitetaan riittävän ajoissa ennen yhtiökokousta, jotta päätökset tehdään omistajan ja yhtiön edun mukaisesti, hän painottaa. Hänen mukaansa konserniyhtiöiden hallitustyön kannalta on kuitenkin paljon asioita, joita kuntien tulisi pohtia, kun kunnanhallitus evästää edustajaa yhtiökokoukseen päättämään konserniyhtiön hallituksen jäsenten valinnasta. Studio Linjat tarjoaa näyttävät puitteet ja ammattimaisen tuotannon podcasteille, videopodcasteille ja talk show -formaatille
2025 Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta. Samalla pääset ilmoittautumaan mukaan. 17. 16 Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla tartutaan ajankohtaisiin ilmiöihin, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Ajantasaisen ammattitiedon lisäksi Kuntamarkkinat tarjoaa hyväntuulisen verkostoitumisfoorumin yli rajojen. Varaa päivät kalenteristasi vuoden tärkeimpään tapahtumaan jo nyt! Laajan ohjelman julkaiseminen alkaa toukokuussa. 18.9
2025 Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta. Kuntalehti haluaa edistää vilkasta ja asiallista keskustelua. Hämmästellään otsikoita, mutta luotetaan tilastoihin. 17 Tommy Pohjola on Kuntalehden päätoimittaja päätoimittajalta Ja sitten eikun eteenpäin. Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla tartutaan ajankohtaisiin ilmiöihin, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Ajantasaisen ammattitiedon lisäksi Kuntamarkkinat tarjoaa hyväntuulisen verkostoitumisfoorumin yli rajojen. Tästä ollaan perustellusti huolissaan. aivan . Varaa päivät kalenteristasi vuoden tärkeimpään tapahtumaan jo nyt! Laajan ohjelman julkaiseminen alkaa toukokuussa. Lisäksi hallituksen niin sanotun puoliväliriihen kuningasajatukseksi kiteytynyt hyvätuloisten verotuksen keveneminen luultavasti sekä hankaloittaa sellaisten ilmiöiden havainnointia ja kuvailua, jotka liittyvät äänestäjien kokemukseen reiluudesta, että johtaa onnellisuuskäsitteen uudelleenarviontiin. Olemme siis liemessä. 17. Ollaan jo todella kaukana railakkaasta äänestysintoilusta. Mitä sinä ajattelet tilastojen kertomasta todellisuudesta. keskustellaan tästäkin . Uutena ilmiönä on mystisesti kasvanut hylättyjen äänten määrä. Herra Trumpin ailahtelevaisuus pallon monella tavalla vaikutusvaltaisimman maan johtajana askaruttaa ja jopa pelottaa, mutta siitä huolimatta jatkan syventymistä aiemmin mainittuihin hyviin uutisiin Suomesta. Vähemmästäkin uutisten himolukija hämmentyy. Samalla pääset ilmoittautumaan mukaan. Äänestäjiä lienee entistä vaikeampi kannustaa hyötyliikuntaan ja hybridityöhön ja näin kerryttää koko yhteiskunnalle koituvia etuja. moni varmaan muistaa Hans Roslingin, ruotsalaisen tutkijan jonka elämäntyö oli kertoa maailman toimivuudesta tilastojen kautta. Suomessakin näitä ja monia muita asioita mitataan eri tavoin. Tutkijoiden päätelmät pohjaavat pitkän ajan tilastoihin ja arvioihin talouskasvusta, rakenteista ja instituutioista, politiikasta ja työmarkkinoista, ympäristön tilasta, terveydestä, tasa-arvosta, lapsista ja nuorista ja yleensä luottamuksesta toisiimme. Se kuitenkin huolestuttaa, että usko vaaleilla valittujen kanssaihmisten kykyyn rakentaa parempaa arkea pahasti horjuu. Rosling korosti suurimman osan planeettamme väestöstä elävän keskituloisissa maissa, lapsikuolleisuuden ja äärimmäisen köyhyyden vähentyneen sekä sitä, että ihmisillä on monia vääristyneitä käsityksiä yhteiskunnan tilasta. Suomi on maailman onnellisin maa, jonka eräs erityispiirre on kalliota kovempi yhteiskunnan vakaus. 18.9. otsikossa on kysymysmerkki , sillä onhan se hämmentävää miten mustia kansakunnan taloutta ja henkistä tilaa perkaavien juttujen otsikot ovat suhteessa tutkijoiden havaintoihin kirjassa Hyviä uutisia Suomesta – Menestyvän kansakunnan tilannekuva (Vastapaino 2025). Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. Eteenpäin, sanoi mummo umpihangessa – olemme kaikki mummoja
Teksti Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Kuvitus KRUT Collective, krut.fi analyysi. 18 MAAILMAN ONNELLISIN MAA, MUTTA ÄÄNESTYSINTO LASKUSSA Muistatteko vielä edelliset kuntavaalit neljä vuotta sitten. Se näkyi myös historiallisen alhaisena äänestysaktiivisuutena, kirjoittaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom analyysissään. Ne järjestettiin poikkeusoloissa: koronaepidemia siirsi vaalit kesäkuuhun, ennakkoäänestysaikaa pidennettiin ja vaalipaikoilla varmistettiin koronaturvallisuus
Ottaen huomioon kuntavaalien yli satavuotisen perinteen, olisi kuntaja aluevaalit oikeampi muoto, niin kuin Norjassa ”Kommunestyreog fylkestingsvalget” ja Tanskassa «Kommunale og regionale valg». Lähes joka viides valittu valtuutettu on vähintään 65-vuotias. Naisten osuuden vaihtelut näkyvät erittäin suurina niin kuntatasolla, maakuntatasolla kuin myös esimerkiksi puolueiden välillä. ruuhkavuosien keskellä. Ylivoimaisesti naisvaltaisinta puoluetta edustaa vihreät (79 prosenttia) ja myös vasemmistoliiton ja SDP:n tulevan kauden valtuutetuista yli puolet on naisia. Suhteessa eniten nuoria valtuutettuja valittiin Pukkilassa; 13 valtuutetusta kolme on alle kolmekymppisiä. Maakunnista vain Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa valittujen naisten osuus on yli puolet, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 40 prosenttia. Nuorten osuus on tulevalla kaudella runsas 5 prosenttia. Äänestysaktiivisuus laski jopa alemmaksi kuin koronavaaleissa. K oko maan heikosta äänestystuloksesta huolimatta 42 prosentissa kuntia äänestysprosentti nousi viime kuntavaaleista, suurimpina nousijoina Ranua, Rautavaara ja Puolanka. Kuntavaalien äänestysprosenttia 54,3 ei voida pitää edes torjuntavoittona vaan huolestuttavan heikkona. Kirjoitin juuri ennen vaalipäivää blogin Kuntavaalien ja aluevaalien niputtaminen – optimaalinen ratkaisu. Vastaavasti yli 64-vuotiaiden osuus niin ehdokkaista kuin valituistakin kasvaa edelleen. Maakunnittaisessa tarkastelussa ääripäinä erottuvat Pohjanmaa ja Kainuu. Laskusuunnassa olevien kuntien jumbosijalle jäi Pyhäranta lähes 11 prosenttiyksikön pudotuksellaan. Kuntavaalien vaikeuskerrointa lisäsi myös se, että ne järjestettiin yhdessä hyvinvointialuevaalien kanssa. V aalitulosten ilahduttavinta antia tarjosi valittujen naisten osuuden kasvu historiallisen suureksi, 45 prosenttiin. Kirsikkana kakussa oli oikeusministeriön päätös nimetä vaalit "alueja kuntavaaleiksi". Kuntakohtaiset äärivaihtelut ovat suuria sekä äänestysaktiivisuuden että myös äänestysprosentin muutoksen suhteen. Kaikkiaan 69 kunnassa naisvaltuutettuja on yli puolet valituista, 8 kunnassa alle 25 prosenttia. Nuorten osuus valtuutetuista laski edelleen, vanhimpien kasvoi. Vaikka yli puolessa näistä kunnista on alle 5 000 asukasta, nuorimman ikäryhmän edustus puuttuu myös kuudesta yli 20 000 asukkaan kunnasta, suurimpana Savonlinna. Myös poikkeama muiden ’maailman onnellisimpiin maihin’ lukeutuvien Pohjoismaiden kuntavaalien äänestysaktiivisuuteen jatkuu suurena. Kaikkiaan 20 kunnassa äänestysprosentti oli vähintään 65, korkeimmillaan Luodon kunnassa (78 prosenttia). Alle 30-vuotiaiden osuus laski sekä ehdokkaiden että valittujen valtuutettujen osalta. V altuutettujen vaihtuvuuden osalta ei koko maan tasolla tapahtunut mullistavaa muutosta aiemmista vaaleista, joskin uudelleenvalittujen 59 prosentin osuus oli vastaavalla tasolla viimeksi 20 vuotta sitten. Yksittäisten kuntien väliset äärivaihtelut ovat erittäin suuria; Merijärvellä kaikki valitut ovat istuvia valtuutettuja, Pelkosenniemen kunnassa vain 31 prosenttia. Toisaalta peräti 28 kunnassa jäätiin alle 50 prosenttiin, häntäpäässä tälläkin kertaa Kajaani (45 prosenttia). Viimeisimmät kuntavaalien äänestysprosentit olivat laskusuunnasta huolimatta meitä selvästi korkeammat: Norjassa 62,4 prosenttia, Islannissa 62,7 prosenttia, Tanskassa 67,2 prosenttia ja Ruotsissa lähes käsittämättömät 80,5 prosenttia. Puolueiden välisten valtuutettujen vaihtuvuusosuuksien vertailusta selviää, että uudelleenvalittuja Nuorten osuus valtuutetuista laski edelleen, vanhimpien kasvoi.. Kävi niin kuin olin alkanut uumoilla; kuntavaalit joutuivat yhdistettyjen vaalien sijaiskärsijäksi. Huolestuttavaa on, että useammassa kuin joka neljännessä kunnassa ei tullut valituksi yhtään alle kolmekymppistä. Nousua enteili toki jo naisten ennätyskorkea ehdokasosuus. Tyypillisimmin valitut ovat 40–49-vuotiaita, eli usein juuri ns. Perussuomalaisilla naisvaltuutettujen osuus jäi noin neljännekseen valituista. 19 T änä keväänä vaalit järjestettiin normaalimmissa oloissa – jos normaaleina voidaan pitää sitä, että viime vuonna kansalaiset kuluttivat vaali-intoa kolmeen eri vaaliin: presidentinvaalien kahteen kierrokseen ja EU-vaaleihin. Ääripäitä edustavat Hailuoto (73 prosenttia) ja Utsjoki (7 prosenttia). Heitä on enemmän kuin neljännes valituista
Kaikki kuntavaaliehdokkaina olleet 162 nykyistä kansanedustajaa tulivat odotetusti valituiksi oman kuntansa valtuustoon. Kuntavaalit eivät kuitenkaan ole yhdet kansalliset vaalit, ja siksi on tärkeätä tarkastella niin puolueiden kunnittaisia äänimääriä kuin myös paikkamääriä ja -osuuksia. Puolueista valtuustopaikkojen määrää kasvattivat eniten SDP ja keskusta. Muiden puolueiden paikkamäärämuutokset ovat näitä selvästi vähäisempiä. RKP säilytti yksinkertaisen enemmistön 11 kunnassa, ainoastaan Raaseporissa puolueen paikkaosuus putosi alle puoleen. Erikoista, semminkin kun yleinen mielipide on ilmiötä vastaan. Ei helppo työ, mutta sitäkin välttämättömämpi. Tulevalla kaudella 90 kunnassa yksinkertainen enemmistö. Suomalainen erikoisuus sekin, että eduskunnassa maanantait ovat ’aina’ olleet istuntovapaita maakuntapäiviä, eli näin mahdollistetaan myös käytännössä kansanedustajien osallistuminen valtuuston kokouksiin sikäli mikäli ne maanantaisin järjestetään. Kansanedustajien joukossa on myös valtaosa ministereistä sekä kaikkien puolueiden puoluejohtajat. Perussuomalaisilla kannatuksen romahdus näkyy kuntakattavuuden pudotuksena; se menetti edustuksen peräti 41 kunnassa. Kihniö jatkaa vahvimpana perussuomalaisena kuntana. Jatkossa yli 80 prosenttia kansanedustajista toimii siis samanaikaisesti vähintään tuplaroolissa, joka viides triplaroolissa. SDP sai samalla yksinkertaisen enemmistön Varkauteen. Vaaleja edeltävissä uutisissa ovat korostuneet puolueiden valtakunnalliset kannatukset ja muutokset. Tämän kevään viesti oli kirkas, mutta karu: luottamusta demokratiaan ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Perussuomalaisten merkittävä vaalitappio näkyi peräti 700 valtuustopaikan menetyksenä. Kuntavaalit kertovat aina jotain ajastamme. KD:lla on jatkossakin yksinkertainen enemmistö Luodon kunnassa. L opuksi on syytä mainita pohjoismaisittain suomalainen erikoisuus; kansanedustajat ja ministerit kunnanvaltuutettuina. Eikä tässä kaikki, valtuustoihin valituista kansanedustajista 39 valittiin myös aluevaltuustoon. Vahvin kannatus keskustalla on Merijärvellä, jossa se sai peräti 85 prosenttia valtuustopaikoista. Jos annamme osallistumisen heiketä, menetämme osan siitä, mikä tekee meistä maailman onnellisimman kansan. Kevään 2021 kuntavaaleissa perussuomalaiset nousivat vaalimenestyksellään suurimman kuntakattavuuden puolueeksi ohi keskustan. Tällaista maan tapaa ei löydy esimerkiksi Norjasta. Puolueiden kannatuksen muutoksia voidaan tarkastella myös puolueiden saamien valtuustopaikkojen kattavuudella kunnissa. Toisaalta vihreillä on koko maan tasolla lähes yhtä suuri osuus uusia ja uudelleenvalittuja valtuutettuja. Eduskunnassa maanantait ovat "aina" olleet istuntovapaita maakuntapäiviä. Lisäksi keskusta saavutti yksinkertaisen enemmistön 77 kunnassa, kun niitä oli viime vaalien jälkeen 50. Ennen seuraavia kuntavaaleja tarvitsemme yhteistä keskustelua ja konkreettisia toimia kuntademokratian perustusten vahvistamiseksi. Kokoomuksen vahvin edustus löytyy Kuhmoisten valtuustosta (48 prosenttia paikoista). keskusta palasi nyt kärkipaikalle; sillä on vähintään yksi edustaja kaikkiaan 276 kunnassa (95 prosenttia). 20 on ylivoimaisesti eniten perussuomalaisten riveissä; valituista valtuutetuista peräti 77 prosenttia tuli valituksi jatkokaudelle. SDP sai vähintään yhden edustajan 90 prosenttiin ja Kokoomus 89 prosenttiin kunnista