Aivot ja terveys S. 22 Itä-Suomi on tärkeä S. 28 4 I 2024 I 11.4. 17 Poukkoilua kerrakseen S. 36 KL4_1-35.indd 1 2.4.2024 13.22. Rehtori rokkaa s
Energiasiirtymän hedelmät ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen Why invest in Finland. Mihin suuntaan Suomi on matkalla ja mitä se merkitsee kunnallesi. POIMINTOJA TIISTAIN OHJELMASTA: Kuka saa ja kenelle annetaan. CEO Tim Meyer, Meyer Turku Kuntabarometrin 2024 tulosten julkistus Mikä on yrittäjän näkemys oman kuntansa elinvoimasta. Astu mukaan keskusteluun, kun pohdimme yli 200 miljardin euron arvoisia investointeja, jotka kohdistuvat muun muassa vihreään siirtymään. POIMINTOJA KESKIVIIKON OHJELMASTA: Sälähommat houkuttavat – keskittyminen kateissa, psykologian tohtori ja aivotutkija Mona Moisala, Helsingin yliopisto Teemaseminaari: Kuntatalouden valot ja varjot kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, Kuntaliitto ja pääekonomisti Juhana Brotherus, Suomen Yrittäjät Teemaseminaari: Ratkaisut osaajien pula-aikaan toimitusjohtaja Jenni Järvelä, NYT ja johtava kehittämisasiantuntija Jannika Saario, KEHA-keskus / Work in Finland ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Jan Andersson Sanna Lehtonen Kai Mykkänen Tim Meyer Mona Moisala Jenni Järvelä KL4_1-35.indd 2 2.4.2024 13.22. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 14.-15.5.2024 TURKU SUOMI, MAHDOLLISUUKSIEN MAA Mikä tekee Suomesta investointien suosikkikohteen ja miten voimme yhdessä luoda kukoistavan, yritysmyönteisen maan
Myöskään koulukyytien lisääminen ei ole mikään kaiken korjaava ratkaisu. KOULU on monen mielessä itsenäisen kunnan maamerkki. Energiasiirtymän hedelmät ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen Why invest in Finland. Se, miten lapsemme saavat oikeanlaista opetusta ja riittävästi tukea opintopolkunsa eri vaiheissa. Myös koulukyyditysten lisäämistä yli kuntarajojen kannattaa harkita nykyistä vakavammin. Monessa kunnassa kouluverkkoja joudutaan supistamaan rankalla kädellä – jo aiempien supistusten jatkoksi. Koska muutos on vääjäämätön, nyt tarvitaan uudenlaista ja rohkeaa ajattelua. Entä jos lapsen oppimisympäristöä voitaisiin monipuolistaa hyödyntäen lähikuntien koulujen erilaisia tiloja ja painotuksia yhteistyössä kuntien kesken. Opetuskeinojen monipuolistaminen mahdollistaisi esimerkiksi aiempaa laajemmat kielivalikoimat kouluissa, joissa ei pystytä tarjoamaan monipuolista valikoimaa vajaiden resurssien tai pienten oppilasmäärien vuoksi. CEO Tim Meyer, Meyer Turku Kuntabarometrin 2024 tulosten julkistus Mikä on yrittäjän näkemys oman kuntansa elinvoimasta. On helpompaa saada kielikurssi täyteen ja opettaja sitä vetämään, jos oppilaita olisikin yhden kunnan sijaan vaikkapa viidestä lähikunnasta. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 14.-15.5.2024 TURKU SUOMI, MAHDOLLISUUKSIEN MAA Mikä tekee Suomesta investointien suosikkikohteen ja miten voimme yhdessä luoda kukoistavan, yritysmyönteisen maan. Olisiko meidän sittenkin järkevää vielä miettiä viime vuosina innolla alas ajettujen pienten kyläkoulujen koulupolkua alkuvuosille. TEKNOLOGIAN entistä parempi hyödyntäminen ei tarkoita sitä, että koko opetuksen pitäisi olla etänä. Koulukyytien luovempi suunnittelu voisi kuitenkin tuoda uusia mahdollisuuksia. Astu mukaan keskusteluun, kun pohdimme yli 200 miljardin euron arvoisia investointeja, jotka kohdistuvat muun muassa vihreään siirtymään. Mihin suuntaan Suomi on matkalla ja mitä se merkitsee kunnallesi. Lainsäädännön ja normien pitää taipua siihen, että lapsella on mahdollista saada tasaveroiset opetuspalvelut riippumatta asuinpaikasta. Nyt tarvitaan uudenlaista ja rohkeaa ajattelua. POIMINTOJA KESKIVIIKON OHJELMASTA: Sälähommat houkuttavat – keskittyminen kateissa, psykologian tohtori ja aivotutkija Mona Moisala, Helsingin yliopisto Teemaseminaari: Kuntatalouden valot ja varjot kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, Kuntaliitto ja pääekonomisti Juhana Brotherus, Suomen Yrittäjät Teemaseminaari: Ratkaisut osaajien pula-aikaan toimitusjohtaja Jenni Järvelä, NYT ja johtava kehittämisasiantuntija Jannika Saario, KEHA-keskus / Work in Finland ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Jan Andersson Sanna Lehtonen Kai Mykkänen Tim Meyer Mona Moisala Jenni Järvelä KL4_1-35.indd 3 2.4.2024 13.22. Tärkeintä on se, minkälaisen oppimispolun ja motivaation elämän mittaiselle opiskelulle voimme tarjota. Toki varsinkaan kaikkein pienimpien koululaisten koulumatkat eivät saisi venyä liian pitkiksi. 3 Pääkirjoitus / Jarkko Ambrusin Lapsen parhaaksi on tehtävä rohkeita ratkaisuja MIKÄ ON Suomen tulevaisuuden kannalta tärkein voimavaramme. Kouluverkon kehittäminen ja ylläpitäminen on aivan erilaista ylijäämää tahkoavassa ja lapsiperheitä täynnä olevassa kunnassa kuin sellaisessa kunnassa, jossa syntyy tänä vuonna esimerkiksi viisi lasta. Se ei ole kenenkään – varsinkaan oppilaiden – etu. Väestön ikääntyessä ja vähetessä uusia oppilaita ja tulevaisuuden luojia on auttamattomasti liian vähän. Entä jos kaikki koulukyydit yläasteikäisellä nuorella maaseutupitäjässä eivät joka päivä veisikään samaan fyysiseen rakennukseen. Meillä ei ole varaa siihen, että lapsemme eivät saisi yhdenvertaisia mahdollisuuksia vain siksi, että koulutuksen järjestämistä ajatellaan vain menneiden vuosikymmenten ja omien kouluaikojen muistikuvien varassa. NYT TÄMÄ voimavara on suuressa vaarassa varsinkin oppimispolun alkupäässä. Ennen kaikkea meidän on tehtävä rohkeasti ja ajoissa valintoja siitä näkökulmasta, mikä on tulevaisuutemme – eli lasten – parhaaksi. On selvää, että tulevaisuudessa peruskoulutusta ei voi järjestää vain yhdellä sapluunalla. Jos koulutusta järjestetään jatkossa samoin tavoin kuin tähän asti, lapset voivat joutua sivistyksellisesti hyvin eriarvoiseen asemaan eri kunnissa. Peruskouluissa opiskelevien määrä laskee vuoteen 2030 mennessä 80 000 lapsella, mikä on peruskoulun historian suurin rakenteellinen muutos. Omalle fyysiselle koululle on toki perusteensa, mutta pelkkään rakennukseen ei saa liiaksi hirttäytyä. Tätä mieltä olivat esimerkiksi puolueiden puheenjohtajat viime syksynä Kuntamarkkinoilla järjestetyssä puheenjohtajapaneelissa. POIMINTOJA TIISTAIN OHJELMASTA: Kuka saa ja kenelle annetaan. Uusi teknologia ja monimuotoiset opetusmateriaalit sekä -alustat mahdollistavat nykyisin jo erittäin hyvät oppimismahdollisuudet verkonkin välityksellä. JOS KUNNAT sitovat olemassaolonsa liiaksi fyysiseen koulurakennukseen, se tietää väistämättä runsaasti kuntaliitoksia seuduilla, joissa lapsia ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi sekä opetuksen tason vääjäämätöntä laskua. Heitä ei kiinnosta, kenen vaakunan alla koulua käydään. Tästä meidän aikuisten on pidettävä kiinni pohtiessamme tulevaisuuden oppimispolkua
4 Kuntalehti / 4 • 2024 s.8 Kuva: Markus Sommers Tasavallan presidentti Alexander Stubb haluaa tutustua maakuntiin ja kuntiin. Soila Puurtinen: kuva KL4_1-35.indd 4 2.4.2024 13.22. Ensimmäinen vierailukohde oli Itä-Suomi
S. 40 s.44 s.50 s.64 Suomea opitaan myös kirjoista. Ponsse Oyj:n Juha Vidgrén uskoo kotikuntansa tulevaisuuteen. Ritva Wilska-Neuvonen on vilkas käsityöihminen. Sivu 49 Melkoinen alku Mäntyharjun kunnanjohtaja Juho Järvenpään viranhoito uudessa työpaikassa alkoi varsin dramaattisesti. Kuva: Markus Sommers Kolumni Kuntajohtajan kannattaa myös asua kunnassaan, sanoo Jussi Niinistö S. Palkitseminen voi olla kannattavaa, mutta monessa kunnassa sitä ei tehdä, koska katseet poliittisessa päätöksenteossa kiinnittyvät usein palkitsemisen kustannuksiin. Kannen kuva: Soila Puurtinen Seuraava numero ilmestyy 10.5.2024 Saimi Hoyer luottaa Punkaharju-taikaan. S. 60 Soila Puurtinen: kuva KL4_1-35.indd 5 2.4.2024 13.22. 56-59 Miksi ei palkita. Itärajan tunnelmat vaihtelevat. 7 EU-vaalit EU vaikuttaa kuntiin suuresti, mutta myös kunnilla on vahvaa vaikutusta Euroopan parlamenttiin. Antti Viinanen viihtyy LUT-yliopistossa. 10-11 Kunta-visa Kuntalehden uudessa visassa voit testata joka kuukausi tietämystäsi. S. 5 s.12 s.28 s
Kerromme palvelukorttelihankkeen mahdollisuuksista juuri teidän kuntaanne ajatellen. Lopputulos on osapuolia kuunnellen ja vastuullisesti toteutettu vetovoimahanke: oikea arvoalue. • Malminkartano, Helsinki • Sisunaukio, Tampere • Rykmentinpuisto, Tuusula • Herttuankulma, Turku • Puijonkuppee, Kuopio • Vuoripirtti, Espoo • Hiidensalmi, Lohja Hoivatilojen palvelukortteli yhdistää useita maankäytön tavoitteita, kuten asumista ja asukkaiden kaipaamia palveluja lisäten alueen elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. Oulun Toppilansalmeen valmistuu vanhushoivan, päivittäistavarakaupan, päiväkodin, kuntosalin ja laadukkaan omistusasumisen yhdistävä kiinteistö-hanke. V A L M I S T U N E I TA K O H T E I TA M M E O TA Y H T E Y T TÄ ! HOIVATILOJEN PALVELUKORT TELI ANTTI HEISKANEN, HANKEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ, 040 160 8552, antti.heiskanen@hoivatilat.fi KATI SOINI, HANKEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ, 040 501 1469, kati.soini@hoivatilat.fi Elinvoimaa alueille ja ihmisille Tutustu referensseihin » KL4_1-35.indd 6 2.4.2024 13.22. Satamatien palvelukorttelin sijainti nopeasti kehittyvällä alueella tukee alueen asukkaiden aktiivisuutta ja osallisuutta. Entinen varastorakennus historiallisessa satamamiljöössä saa näin uuden merkityksellisen elämän
Tai reuna-alueiden. Entinen varastorakennus historiallisessa satamamiljöössä saa näin uuden merkityksellisen elämän. Kuntalain mukaan kunnantai kaupunginjohtajan valinnan yhteydessä on laadittava johtajasopimus. Miksi kuntajohtajat vaihtuvat. SUOMESSA on 309 kuntaa. Kilpailun kunta-alan osaavista työntekijöistä tulevaisuudessa vain kiristyessä on työnantajan maine entistä tärkeämpi; Internet ei unohda. KL4_1-35.indd 7 2.4.2024 13.22. Ei heti muistu mieleeni alaa, jolla vaihtuvuus olisi näin suurta. Luottamuspula voi syntyä kaikenlaisissa kunnissa. JOS KUNTAJOHTAJA kykenee asettumaan edes hetkeksi luottamushenkilöiden nahkoihin äänestäjien painaessa päälle ja osaa vielä olla rakentavassa yhteistoiminnassa paikallismedian kanssa, pysyy hän varmemmin virassaan kuin kantoihinsa kangistuva kuntajohtaja, joka pahimmillaan tekee arkipäiväisistä asioista arvovaltakysymyksiä. Mistä se johtuu. YLI PUOLET kuntajohtajista on valittu tai aloittanut nykyisen kuntansa johtajana vuonna 2020 (mukaan lukien allekirjoittanut) tai sen jälkeen. V A L M I S T U N E I TA K O H T E I TA M M E O TA Y H T E Y T TÄ ! HOIVATILOJEN PALVELUKORT TELI ANTTI HEISKANEN, HANKEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ, 040 160 8552, antti.heiskanen@hoivatilat.fi KATI SOINI, HANKEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ, 040 501 1469, kati.soini@hoivatilat.fi Elinvoimaa alueille ja ihmisille Tutustu referensseihin » Kolumni / Jussi Niinistö • Kirjoittaja on Kannuksen kaupunginjohtaja Pienessä kunnassa johtajan on osattava vähän kaikkea. Kuntajohtajan kannattaa myös asua kunnassaan ja pilke silmäkulmassa muistaa, että kuntademokratiaa se on vähemmänkin viisas päätös. Usein ajatellaan, että kuntajohtajien vaihtuvuus olisi etenkin pienten kuntien ilmiö. Kerromme palvelukorttelihankkeen mahdollisuuksista juuri teidän kuntaanne ajatellen. Oulun Toppilansalmeen valmistuu vanhushoivan, päivittäistavarakaupan, päiväkodin, kuntosalin ja laadukkaan omistusasumisen yhdistävä kiinteistö-hanke. Kunnantai kaupunginjohtajan tehtävä on enää harvoin eläkevirka. Nuoret ja nälkäiset kuntajohtajat saattavat rakentaa määrätietoisesti uraansa aloittaen pienestä kunnasta ja siirtyä siitä kokemuksen karttuessa muutaman vuoden välein suurempaan. Se on sallittua, mutta minkälaisia tuloksia saa aikaan kahdessa, kolmessa vuodessa. SE ON selvä peli, jos pula luottamuksesta syntyy: kuntajohtaja lähtee. Kuntaliiton tutkimuspäällikön mukaan niissä tehtiin viime vuonna 54 kuntajohtajavalintaa. Puolen vuoden tai vähän enemmänkin palkka on itse asiassa pieni summa kunnalle, jos hopeisella tai pronssisella kädenpuristuksella välttyy pitkiltä oikeusriidoilta ja ennen muuta mainehaitalta. Ei se pelkästään sitä ole. EROKORVAUKSET ovat olleet supistumaan päin. Sen välttämiseksi kunnanjohtajalle asetettuja tavoitteita kannattaisi avata sopimuksessa konkreettisesti samalla kuitenkin muistaen, että piru asuu yksityiskohdissa. Nimittäin jokaisessa kunnassa on omanlaisensa poliittinen kulttuuri, jota on syytä ymmärtää. Lopputulos on osapuolia kuunnellen ja vastuullisesti toteutettu vetovoimahanke: oikea arvoalue. Satamatien palvelukorttelin sijainti nopeasti kehittyvällä alueella tukee alueen asukkaiden aktiivisuutta ja osallisuutta. Vaihtuvuus ei kuitenkaan ole sukupuolikysymys. 7 • Malminkartano, Helsinki • Sisunaukio, Tampere • Rykmentinpuisto, Tuusula • Herttuankulma, Turku • Puijonkuppee, Kuopio • Vuoripirtti, Espoo • Hiidensalmi, Lohja Hoivatilojen palvelukortteli yhdistää useita maankäytön tavoitteita, kuten asumista ja asukkaiden kaipaamia palveluja lisäten alueen elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. Itse olen kokenut, että kuntajohtajalle on hyötyä monipuolisesta työkokemuksesta mutta erityisesti hyötyä on kokemuksesta aidan toiselta puolelta. Sopimuksessa määritellään yleisten työehtojen kuten palkan lisäksi miten menetellään, jos kuntajohtajan ja luottamushenkilöiden välille syntyy epäluottamus. Pienessä kunnassa johtajan on osattava vähän kaikkea, kun henkilökuntaa on vähemmän. Luottamuspulaan ei välttämättä ole yhtä selvää syytä; tilanteeseen saatetaan joskus vain ajautua, johtajan naama voi olla kulunut ja urheilumaailman periaattein silloin on vaihdettava valmentajaa, kun joukkuetta ei voi – muuten kuin kuntavaaleissa. NAISET rynnivät tällä hetkellä yhtä jalkaa kuntajohtajiksi miesten kanssa. Tämä on tärkeä saranakohta, jota ei kannata ohittaa rutiininomaisesti. Sukupolvien vaihtuminen ei ole koko syy, mutta varmasti muuttuvalla suhtautumisella työhön on merkityksensä. Vielä viime vuosituhannen loppuvuosina kuntajohtajista yhdeksän kymmenestä oli miehiä, tänä päivänä kuntajohtajista on jo kolmannes naisia. Ne ovat tätä nykyä harvemmin luokkaa vuoden palkka, joten kultaisesta kädenpuristuksesta ei oikeastaan kannata enää puhua. Johtajien vaihtuvuus on viime vuosina ollut voimistuva trendi, joka on ajoittain näkyvästi esillä mediassa; mainittakoon vain Kittilän saaga
Puhuimme myös Nato-jäsenyyden tuomista mahdollisuuksista sekä Itä-Suomen erityisasemasta EU:n ja Naton itärajalla, kertoi kaupunginjohtaja. Joensuu kasvaa ja kansainvälistyy kovaa tahtia. – Keskustelimme sodan vaikutuksista yritystoimintaan ja matkailuun. Presidentin mielestä EUja Nato-rahoitusta sekä DCA-sopimusta tulee hyödyntää ja suunnata itäiseen Suomeen ja parantaa alueen kokonaisturvallisuutta. – Katson tulevaisuuteen rauhallisin mielin, vakuutti presidentti tapaamisissa. Ja onhan se. Auli Terävä, teksti Soila Puurtinen, kuva ja video niin talouden kuin turvallisuudenkin kannalta. Presidentille kerrottiin myös positiivisia uutisia. Vierailua seurasi parikymmentä toimittajaa. EK:n suositukset on kohdistettu hallitukselle sekä viiden maakunnan päättäjille. Näkymät ovat vakavat Presidentti rajamailla Alexander Stubb halusi ymmärtää, miten Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut ItäSuomen kuntiin, yrityksiin ja ihmisten elämään. Käännytyslaki tarpeen Presidentin viesti itärajan taakse oli, että Suomi etsii poikkeuslaista ratkaisun rajan turvaamiseen kaikissa oloissa, eikä ihmisten käyttämistä aseena voida enää jatkaa. Eri viranomaiset ovat pitäneet presidentin ajan tasalla muuttuvassa maailmassa. 8 P residentti Alexander Stubbin ja puoliso Suzanne Innes-Stubbin ensimmäinen maakuntamatka suuntautui maaliskuun lopulla Itä-Suomeen. EK suosittelee muun muassa vihreän energian investointeja, yrityksille verohelpotuksia ja liikenneyhteyksien parantamista. Miten turvallisuus ja tulevaisuus taataan, se oli ihmisten puheissa muun muassa torikahveilla. Katso video KL4_1-35.indd 8 2.4.2024 13.22. Väkiluku on jo yli 78 000, tutkinto-opiskelijoita yli 20 000 ja kaupunkiin muutti viime vuonna yli tuhat uutta asukasta Suomen ulkopuolelta. Sähkönsiirron kantaverkkoa tulisi myös kehittää ja tuulivoimaa edistää. Toritapaamisessa Pirkko Nykyri toivotti presidentille paljon voimaa ja siunausta. Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen (kesk.), kaupunginjohtaja Jere Penttilä sekä puheenjohtajisto esittelivät presidenttiparille lounaan ääressä tilannekuvaa Itä-Suomesta. Presidentti halusi kuulla, nähdä ja ymmärtää, miten Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut ihmisten elämään. Lehdistötilaisuudessa käsiteltiin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) esitystä erityistalousalueen perustamisesta Itä-Suomeen
Lähtökohdat kehysriiheen ovat poikkeuksellisen vaikeat. Tuloksellisuuden merkitys korostuu, kun niukoille resursseille pyritään saamaan mahdollisimman hyvä vastine. Panostamalla HYTE-työhön kunnissa, voidaan hillitä kustannusten kasvua hyvinvointialueilla. Kuntien elinvoimatyö tukee myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kunnat toimivat hyvin erilaisista lähtökohdista. Julkinen talous ja sen toimijat on nähtävä aidosti toisiinsa vaikuttavien osien kokonaisuutena. Vaikka valtion menoista enää vajaa neljä prosenttia muodostuu kuntien valtionosuuksista, tehdään 309 kunnassamme tärkeää työtä, jolla on merkittävät vaikutukset valtion ja hyvinvointialueiden talouteen, menoihin ja tuloihin. Muunlaiseen toimintaan meillä ei ole varaa. Paikalliset olosuhteet tunnetaan kunnissa parhaiten. Esimerkiksi ylipaino ja koettu yksinäisyys ovat keskeisiä yksilön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä, joista aiheutuu hyvinvointialueille kustannuksia. Kuntien johto on tärkeiden ja vaikeiden asioiden äärellä. Hallitusohjelmassa on 1990-luvun alun vapaakuntakokeilun henkeä. Toivottavasti työn tuloksena myös selviää, mistä on löydettävissä suurimmat hyödyt tuloksellisuuden näkökulmasta. Julkisen talouden sopeuttamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä ja se aiheuttaa luonnollisesti huolta myös kuntajohdossa Kunnat ovat osa julkisen talouden kokonaisuutta. Varhaiskasvatus-, opetus-, liikuntaja kulttuuripalveluiden avulla kunnat auttavat hyvinvointialueita tehtävässään. Maan hallituksen kehysriihessä suunnitellaan ja linjataan julkisen talouden kehitystä tuleville vuosille. Isoistakin haasteista on löydettävä yhdessä uusia mahdollisuuksia. 9 Blogi / SUOMEN Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, kunnanjohtaja Tuomas Lohi kuvasi blogikirjoituksessa kuntajohtajan työn merkityksellisyyttä nostaen esille työhyvinvoinnin. Antti Peltola Kirjoittaja on Akaan kaupunginjohtaja ja Suomen Kuntajohtajat ry:n varapuheenjohtaja Kuntajohtajien blogi: Kevään kehysriiheen on mentävä ilman osaoptimointia Yhdessä kohti uusia vaihtoehtoja Akaan kunnanjohtaja Antti Peltola. Maan hallitusohjelmassa on lupaavia kohtia: siinä on tunnistettu kuntien erilaisuus, normien purku ja kokeilujen mahdollisuus. KL4_1-35.indd 9 2.4.2024 13.22. Kun toiminta on tuloksellista, on se tuottavaa, taloudellista ja vaikuttavaa. Rallikuskin termein olisi tärkeää löytää ne oikeat asiat, joiden kohdalla painetaan jarrua, kuitenkin samanaikaista kaasua unohtamatta. Tämä on ajankohtainen teema kehysriihen lähestyessä. Näkökulma on tärkeä muun muassa. siksi, että työhyvinvointi vaikuttaa toiminnan tuloksellisuuteen. Kuntien elinvoiman vahvistamiseen tähtäävä työ voi näkyä yritysten toimintaedellytysten paranemisena, uusina asuinja teollisuustontteina, työpaikkoina sekä myönteisenä työllisyyskehityksenä ja kasvavina verotuloina. Kuntien kirjo on laaja ja niiden toimintaedellytykset talouden ja toimintaympäristön näkökulmasta vaihtelevat. Olemme etuoikeutettuja siinä, että saamme tehdä haastavinakin aikoina näin merkityksellistä ja tärkeää työtä kuntakentän asioiden parissa. Kehysriihessä ei ole nyt osaoptimointien aika. Kunnilla on verkostoineen keinoja puuttua kehitykseen ajoissa
EU:n ja kuntien vuorovaikutussuhde on tiivis, molempiin suuntiin. Euroopan parlamentin jäsen on yleensä moniottelija. Toisaalta synergiaa syntyy siitä, että Euroopan parlamentissa hän on keskittynyt muun muassa kaupunEU-vaalit ovat vahvasti kuntavaalit EU vaikuttaa kuntiin suuresti, mutta myös kunnilla on vahvaa vaikutusta Euroopan parlamenttiin. Virkkunen kuitenkin palasi Jyväskylän valtuustoon 2021 kuntavaaleissa. Jäsenyys Jyväskylän valtuustossa on hänelle keino pysyä mukana kotikaupungin kehityksessä sekä tuoda siihen kansainvälistä näkökulmaa. 10 EU-vaalit E U vaikuttaa tutkitusti tosi paljon kuntiin ja kansalaisten arkeen sitä kautta. Tunnollinen europarlamentaarikko toimii itsenäisesti ja asiantuntevasti lukuisilla aloilla yhtäaikaisesti. Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen hän on ollut vuodesta 1997, mutta luopui valtuustopaikasta kohta sen jälkeen kun hänet valittiin 2014 Euroopan parlamenttiin. Esimerkiksi maaliskuun puoliväliä edeltäneellä täysistuntoviikolla Euroopan parlamentti äänesti kymmenistä suurista ja pienistä asioista. Kytkennät ovat likeisiä, kertovat kesäkuun vaaleissa jatkokautta tavoittelevat Euroopan parlamentin jäsenet. Parhaillaan hän pyrkii kolmannelle kaudelle Euroopan parlamenttiin ja hänen nimensä on esillä myös Suomen seuraavaksi edustajaksi Euroopan komissiossa. Hannu Taavitsainen, teksti Pixabay, kuva KL4_1-35.indd 10 2.4.2024 13.22. Päätöksiä syntyi muun muassa rakennusten energiatehokkuudesta, ruokaja tekstiilijätteistä, teollisista päästöistä ja lelujen turvallisuudesta. Lisäksi esillä oli digituotteiden kyberturvallisuus, jota koskevaa mietintöä on valmistellut Suomen Henna Virkkunen (kok.). ”Kaipasin takaisin” Henna Virkkunen muistetaan moninkertaisena ministerinä, viimeksi hän toimi liikenneja kuntaministerinä sekä hallintoja kuntaministerinä 2011–2014. Tämä paljastui Kuntaliiton selvityksessä helmikuussa. Mutta mitalilla on toinenkin puoli: europarlamentaarikot tuovat esiin kunta-alan kokemuksen suurta merkitystä heidän työlleen EU-tasolla. – Kaipasin takaisin kuntapolitiikkaan, Virkkunen kertoo
Hän toimii vastuutehtävissä demariryhmän johdossa ja on vastannut muun muassa rahanpesua torjuvan laajan lakipaketin valmistelusta. Lisäksi hän on vaikuttanut liikennevaliokunnassa ja oman ryhmänsä neuvottelijana muun muassa Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kehittämiseksi sekä Suomelle tärkeää talvimerenkulun turvaamiseksi. 11 kiliikenteen ja liikenneverkkojen kehittämiseen sekä digiasioihin. Suurimman siivun EU:n Brexit-tuesta saa Suomeen rinnastettava viiden miljoonan asukkaan Irlanti: reilu miljardi eli viidesosa erityistuesta. Jatkovaltakirjaa hakeva Katainen on toiminut parlamentin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana. Heinäluoman mukaan itäinen Suomi tarvitsee kipeästi erityistukea koheesiopolitiikasta. Toisena tärkeänä vuorovaikutusmuotona Niinistö mainitsee sen, että hän on tehnyt meppinä yhteistyötä monien suomalaisten yliopistojen kanssa. Toiselle kaudelle tähtäävä Niinistö on hankkinut kannuksia toimimalla vihreiden ryhmävastaavana teollisuus-, tutkimus-, energiaja teknologia-asioita käsittelevässä Itre-valiokunnassa. Heinäluoma muistuttaa, että kuntien ja EU-tason vahva yhteys syntyy unionin perusajatuksesta: kaikkia alueita on autettava kehittymään. Pietikäinen korostaa, että EU-tason ja kuntapolitiikan prosessit kytkeytyvät kauttaaltaan toisiinsa. Luonnonvara-, metsäja energia-asioissa riittää töitä, mutta varautumisen, kriisivalmiuksien ja huoltovarmuuden merkitys korostuu muun muassa yhteisessä maatalouspolitiikassa. Hänet valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi toukokuussa 2019. KL4_1-35.indd 11 2.4.2024 13.22. Hän tuntee kiinnostusta myös siihen, kuinka teollisuuden tulevaisuus turvataan Euroopassa. Kuntapolitiikan Niinistö aloitti 2001 Kaarinassa, jossa hän toimi muassa ympäristölautakunnan puheenjohtajana. Hänet tunnetaan ex-ympäristöministerinä (1991–1995) ja itsenäisenä ajattelijana. Hän kuuluu näillä kolmella alalla vaikutusvaltaisimpiin meppeihin EUmatrix-sivuston mukaan. Nykyisin hän on Kuopion kaupunginvaltuutettu Euroopan parlamentin jäsenyyden ohella. Autettava alueita Eero Heinäluoma (sd.) on noussut vaikutusvaltaisimpien Euroopan parlamentin jäsenten joukkoon ensimmäisellä kaudellaan. Itäinen Suomi tarvitsee kipeästi erityistukea. Meppinä Katainen aloitti 2018 ja sai 2019 EU-vaaleissa yli 54 000 ääntä. Hän luonnehtii itseään agraarija kuntalähtöiseksi mepiksi. Pietikäinen tuntee syvää huolta Suomen maaseudusta ja taantuvista pikkupaikkakunnista. – Tarvitaan joku isohko kunta kokeilemaan mallia, Pietikäinen kannustaa. EU-tehtävät ja kuntapolitiikka ovat hänelle limittäisiä, niiden välillä on vahvoja kytköksiä. Uudelle kaudelle pyrkivänä hän tarjoaa ratkaisuksi EU-tuella toteutettavaa ABC-mallia, jolla luodaan yksityisten ja julkisten palvelujen keskittymiä sekä niiden toiminnan tueksi EU-mallien mukaisia liikenteen kutsupalveluja (mobility as a service on demand). Hän on varma, että pikkupaikkakuntien pelastusmallille olisi helppoa saada tukea EU:n aluekehitysrahastosta. Globaali COVID-kriisi ulottui kaikkiin kuntiin. Tarvitaan joku isohko kunta kokeilemaan mallia. – Euroopan parlamentin työssä kuntaulottuvuus on koko ajan läsnä, Elsi Katainen korostaa. Ennakkotapauksena itäisten alueiden EU-erityistuelle on Brexit-tuki. – Tarvitaan oma väline, jolla tultaisiin vastaan alueita, jotka kärsivät Ukrainan sodan ja idänkaupan loppumisen vaikutuksista. Tukea EU-malleista – Olen ollut kiinnostunut kaupunkimaantieteestä aina ja minua kiehtoo se, miten eri alueet kehittyvät, sanoo vuodesta 2008 asti meppinä toiminut Sirpa Pietikäinen (kok). Se on EU:n koheesiopolitiikan ydin. Sitä suunnataan viiden miljardin euron arvosta vuoteen 2025 saakka alueille, jotka kärsivät Britannian EU-erosta. Toimiessaan ympäristöministerinä 2011–2014 Niinistö luopui kuntapolitiikasta, mutta teki paluun 2017 kuntavaaleissa ja tuli valituksi myös 2021. Hänellä on esitys siitä, kuinka tuki tulisi toteuttaa seuraavalla rakennerahastokaudella, jota jo valmistellaan. Kuntalähtöinen meppi Elsi Katainen (kesk.) aloitti kuntavaikuttamisen Pielavedellä, jossa hän oli kolme kautta kunnanvaltuuston johdossa. Tärkeä hallituspaikka Ville Niinistö (vihr.) kutsuu itseään vahvasti varsinaissuomalaiseksi maailmankansalaiseksi. Hän kokee sataman luottamushenkilötehtävän mielekkääksi Euroopan parlamentissa tehtävän työn kannalta. Sama pätee Ukrainan sotaan pakolaisineen ja myös globaalin ilmastonmuutoksen paikallisiin vaikutuksiin. Tuleva EU-parlamenttikausi 2024– 2029 eroaa Kataisen arvion mukaan päättyvästä paljon. Lisäksi hän on työskennellyt jäsenenä ympäristövaliokunnassa ja talousvaliokunnan varajäsenenä. Kun hän aloitti Euroopan parlamentissa, kautta maailman iski globaali finanssikriisi, joka koetteli myös kuntia ja polkaisi liikkeelle finanssialan valvonnan tiukennukset. Meppinä hän on vaikutusvaltaisimpia muun muassa sosiaalialan kysymyksissä. Maakuntahallituksessa hän toimi kahdeksan vuotta ja 11 vuotta kansanedustajana. Nykyisistä kunta-alan tehtävistään Ville Niinistö korostaa Turun satama Oy:n puheenjohtajuutta. Turussa hän oli vuosina 2005–2012 kaupunginvaltuutettuna
– Olemme toivoneet, että ihmiset tulisivat katsomaan, millaista koulunkäynti on, miten hyvät resurssit meillä täällä on ja miten paljon hyviä asioita voimme tehdä eritaustaisten lasten hyväksi, huoahtaa rehtori Päivi Viljamaa. Koulussa käydään luokka-asteet ensimmäisestä neljänteen. Rajakylän koulussa on kummasteltu julkisuudessa vellovaa keskustelua, jossa ongelmaksi kerta toisen jälkeen nostetaan äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä puhuvien oppilaiden määrää. Kielitietoista opetusta Yle julkaisi reilu vuosi sitten koulukoneen, josta pystyi katsomaan esimerkiksi suomea toisena kielenä opiskelevien eli S2-opiskelijoiden osuudet eri kouluissa. KL4_1-35.indd 12 2.4.2024 13.22. Oppilaat kuuntelevat tarkkaavaisesti opettajaansa Susanna Lampista, joka puheensa tueksi heijastaa tehtävät ja vastaukset taululle. Tulkaa tutustumaan meidän kouluun! Suomea toisena kielenä puhuvia eli S2-oppilaita ei voi niputtaa yhdeksi joukoksi, niin erilaisia he ovat. Koulukenttä älähti aina silloista opetusministeriä Li Andersonia ja lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarista myöten. Muuta kuin kotimaisia kieliä puhuvien oppilaiden isot osuudet ovat arkea monessa pääkaupunkiseudun koulussa, niin myös Rajakylän koulussa, jossa heitä on alle puolet oppilaista. Hänen mielestään muunkielisyys on vain yksi tekijä muiden tuen tarpeiden joukossa, osa tarvitsee tukea, osa ei. Hän ei kiistä, etteikö monikielisyys olisi myös haaste, mutta oppimista tuetaan lukuisten muidenkin syiden takia. Inklusiivinen valmistava opetus kestää ensimmäisen luokan ajan. Rajakylän koulussa on kaikkiaan 550 oppilasta ja opetushenkilökuntaa noin 50. Tätä mieltä ollaan ainakin Vantaalla Rajakylän koulussa. Tilastojen julkaisua pidettiin vastuuttomana ja ihmeteltiin, mitä koneella haluttiin kuvata. Koulussa ei ole erillistä valmistavan opetuksen luokkaa, vaan ensimmäisen luokan oppilas tulee omaan lähikouluunsa niin sanotun inklusiivisen valmistavan oppilaan statuksella, jos hän on juuri muuttanut Suomeen. Monikielinen ohjaaja Abdulkadir Said Ahmed katsastaa äidinkielenään somalia puhuvien oppilaiden tehtäviä. Ennen välituntia kerrataan läksyt seuraavaa kertaa varten. Kirsi Riipinen, teksti Markus Sommers, kuvat V Sitten ulkovaatteita pukemaan naulakoille, joiden nimilaput kertovat monikulttuurisesta lasten joukosta. 12 Vantaalaisessa Rajakylän koulussa on kakkosluokkalaisten suomen tunti loppumaisillaan, mutta vielä on aikaa tarkistaa luetun ymmärtämisen tehtävät
Viljamaa käyttää termiä kielitietoisuus opetuksesta puhuessaan. – Kielitietoisuus on ollut arkeamme jo pitkään, hän huomauttaa. Rajakylän koulussa näkyy myös nimien monimuotoisuus. Käytännössä KL4_1-35.indd 13 2.4.2024 13.22. Hän kysyy, miksi maahanmuuttotaustaisuus kouluissa on noussut julkiseen keskusteluun näin voimallisesti aivan viime aikoina. Viljamaata kiusaa oppilaiden niputtaminen yhtenäiseksi joukoksi S2-statuksen perusteella, sillä joukko on hyvin heterogeeninen ja joukossa on erilaisia oppijoita – aivan kuten koululuokissa on ollut aina ja kautta historian. 13 Rehtori Päivi Viljamaa ja monikieliset ohjaajat Fatemah Al Samman ja Abdulkadir Said Ahmed keskustelevat Rajakylän koulussa Vantaalla
KL4_1-35.indd 14 2.4.2024 13.22. 14 Monikielinen ohjaaja Abdulkadir Said Ahmed auttaa oppilasta tunnilla
Koulussa on kaksi varsinaista S2-opettajaa, ja heidän lisäkseen monella luokanopettajalla on valmius S2-opetukseen. Arabiankielinen Fatemah Al Samman kertoo esimerkkinä, kuinka osa oppilaiden vanhemmista halusi aluksi kieltää lapsensa osallistumisen tukiopetuksen. Mukana on paljon kuvatukea, ja ohjeet kerrotaan suullisesti ja taululle kirjoittamalla. Koko joukko väärinymmärryksiä on selvitetty vanhempien omalla äidinkielellä. Vanhemmat voivat tulla kouluun neljänä päivänä viikossa kahdeksi tunniksi. Oppilaille tarjotaan koulussa myös läksytukea viisi tuntia viikossa, ja siihen voivat osallistua myös suomenkieliset oppilaat. 15 Opettaja Susanna Lampinen on oppitunnilla Rajakylän koulussa Vantaalla. Tietoa tarvitaan runsaasti, minkä Said Ahmed on huomannut somaliperheiden vanhempainillassa. Opetuksessa pyritään hyödyntämään kaikkia aisteja, ja koulun ja kodin välinen viestintä on selkokielistä. Kun asia selvisi, lapset alkoivat saada tarvitsemaansa tukea. kielitietoisuus tarkoittaa Rajakylän koulussa esimerkiksi sitä, että S2-opettajat kartoittavat maahanmuuttaneiden kielitaidon ja suunnittelevat heidän opetuksensa kunkin tarpeen mukaan. – Täytyy miettiä tosi paljon, mikä olisi hyvä tapa lähestyä, Said Ahmed kertoo. Alakoulun oppilaisiin saa helpommin kontaktin, ja he kertovat avoimemmin asioistaan. Opettajat saavat kaupungilta palkanlisää myös silloin, kun koulussa on tietty määrä S2-oppilaita. Taustalla on usein epävarmuutta ja epäuskoa tulevaisuuden KL4_1-35.indd 15 2.4.2024 13.22. Yläkoulussa kestää jonkun aikaa saada oppilaiden luottamus ja sitä mukaa yhteistyö kodin kanssa sujumaan. Osa ei halua korostaa kulttuuritaustaansa ja asioi ohjaajan kanssa vain silloin, kun kaverit eivät ole näkemässä. He olivat luulleet tukiopetusta maksulliseksi. Toiminta alkoi Äidit mukaan -hankkeena, ja se laajeni nopeasti muihinkin Vantaan kouluihin. Al Samman haluaa puuttua nopeasti nuorten poissaoloihin, jotka ovat yläkoulussa paljon alakoulua yleisempiä. Opettajat ovat saaneet viime vuosina runsaasti koulutusta kielitietoisuuteen, Viljamaa kertoo. Sekä Al Samman että Said Ahmed tukevat koulun ja kodin yhteistyötä myös yläkouluissa. Tukiopetus on maksutonta! Viljamaa visioi, että kouluissa voitaisiin alkaa järjestää säännöllisiä infotapahtumia muualta muuttaville perheille ja koota monipuolista tietoa koulun lisäksi muistakin tulokkaille tärkeistä asioista. – Kielitietoisuus tarkoittaa myös ymmärrystä siitä, että suomen kielen taso voi vaihdella samassa luokassa laidasta laitaan. Vanhemmat kouluun Koululla on mahdollisuus tukea koko perheen kotoutumista, ja ainakin Rajakylän koulussa tätä myös tehdään. Paikalla olisi joukko monikielisiä ohjaajia, joiden kanssa vanhemmat voisivat käydä läpi asioitaan omalla äidinkielellään. He saavat samat koulumateriaalit kuin lapset ja ovat mukana suomen ja matematiikan tunneilla. Koululla on jo useita vuosia opetettu oppilaiden vanhempia. He näkevät, mitä tunneilla tehdään ja millaisia asioita oma lapsi koulussa kohtaa. Opettajat saavat ylimääräisistä oppilaistaan pienen korvauksen. Opetushenkilöstöön kuuluu myös viisi laaja-alaista erityisopettajaa sekä Miten paljon hyviä asioita voimme tehdä. Jotkut opettajista ovat kommentoineet, että tuntevat välillä olevansa perhevalmentajia. Viljamaan mielestä kaikki oppilaat hyötyvät selkeyttä korostavasta kielitietoisesta opetuksesta. monikieliset ohjaajat. Luokanopettajat puolestaan suunnittelevat opetusta ottamalla huomioon kielituen tarpeen. Kummankin mielestä työnluonne on siellä erilaista. Heidän tukenaan on kuitenkin monikieliset ohjaajat, jotka Viljamaa nimeää kullanarvoisiksi koulun ja kodin välisen yhteistyön lisäämisessä
Monikielisiä ohjaajia on Vantaalla kaikkiaan 19, ja heitä tarvittaisiin lisää. Muutto yläkouluiässä on yleensä stressaavampi kuin alakoulussa, koska peruskoulua on enää vähän jäljellä ja siirtyminen toiselle asteelle lähestyy. Hän muistuttaa syntyvyyden nopeasta laskusta Suomessa ja tarpeesta lisätä maahanmuuttoa. Kielitietoisuus on ollut arkeamme jo pitkään. Kalo korostaa, että kustannuksia ja niiden kompensointia laskettaessa tulisi ottaa nykyistä tarkemmin huomioon, mihin maahanmuutto suuntautuu ja tukea näitä alueita. – Jos lapsi muuttaa Suomeen 13-vuotiaana, on hänellä kovin lyhyt aika oppia kieli ja saada hyvä perusopetus ennen toiselle asteelle siirtymistä. Peruskoululaisia on kaupungissa yhteensä noin 24 000, joista 8 000:n äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Parin viime vuoden ilonaihe on ollut maahanmuuttotaustaisia oppilaita tukeva maan hallituksen toimenpideohjelma, joka on suunnattu erityisesti vuosiluokille 7–9. Kaikkia monikielisyyden kustannuksista kouluissa ei valtiolta tulevilla euroilla kateta, vaan vantaalaiset veronmaksajat kuittaavat kuntaveroina osan ja varmistavat, että opetusta voidaan antaa myös pienryhmissä. Järjestäjät saivat rahaa hankkeisiin, joilla vahvistetaan kielitaitoa ja perustaitoja sekä tuetaan siirtymävaiheita. Vantaa on palkannut ohjelma-avustuksen turvin kouluvalmentajia. Vantaa saa valtiolta tasa-arvorahaa sekä tukea monikielisten ohjaajien ja koulunuorisotyöntekijöiden palkkaamiseen. Hankerahoitus ei jatku, joten jos kunta on palkannut sen turvin henkilöstöä, palkkaeurot on jatkossa kaivettava omasta pussista. Heti perään seuraa kuitenkin mutta: kolmen seuraavan vuoden aikana Vantaalle on tulossa yhteensä 4,5 miljoonan euron pudotus edellisen hallituskauden summaan verrattuna. Vantaa on Suomen kansainvälisin kunta, jossa puhutaan arvioiden mukaan noin 80:tä kieltä ja jossa omalla äidinkielellään saa peruskouluissa opetusta noin 40 kielessä. Kalo kiittää istuvaa hallitusta tasa-arvorahan kirjaamisesta perusbudjettiin sekä rahan myöntämistä kerralla kolmeksi vuodeksi. Ilman kustannuksia tilanteesta ei selvitä. Mikander kertoo tähän mennessä ohjelmassa tehdyistä huomioista, että opettajien yhteistyö nuoren siirtyessä toiselle asteelle on tärkeämpää kuin on ymmärretty ja että yhteistyötä on lisättävä. KL4_1-35.indd 16 2.4.2024 13.22. Sama koskee valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtymistä. Oppilaan vanhempi Ramla Muse Dahir on tapaamassa monikielistä ohjaajaa Abdulkadir Said Ahmedia Rajakylän koulussa Vantaalla. Monikieliset ohjaajat pitävätkin yhtenä tehtävänään lukuisten tulevaisuuden mahdollisuuksien esille tuomista. 16 Enemmän huomiota vasta muuttaneisiin OPETUSNEUVOS Anna Mikander opetusja kulttuuriministeriöstä huomauttaa, että vastikään muuttaneilla ja peruskoulun aloittaneilla on aivan erilainen tilanne kuin lapsilla, jotka ovat olleet suomalaisessa varhaiskasvatuksessa tai jopa syntyneet täällä. Maahanmuuttotaustaisia, erityisesti yläkouluikäisiä oppilaita tukeva 12 miljoonan euron toimenpideohjelma alkoi pari vuotta sitten. Erityistä tukea yläkouluun Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo muistuttaa, että muualta tänne muuttavan tilanne on hyvin erilainen sen mukaan, aloittaako hän peruskoulun alavai yläkoulusta. Hän kertoo, kuinka Ruotsissa puhutaan omana ryhmänään vasta muuttaneista (ny anlände) ja nostetaan esille heidän oikeutensa saada tukea uuteen kotimaahansa asettumiseen nopeasti. Fakta mahdollisuuksiin
Kirsi Riipinen, teksti Kuvitus, KRUT, Måns Eklund KL4_1-35.indd 17 2.4.2024 13.22. 17 Kielitietoisuus on ollut arkeamme jo pitkään. Ne saavat kiitosta kasvatustieteen professori Nina Sajaniemeltä. Säännöt suojaavat oppilaiden aivoja Helsinkiläinen peruskoulu teki tiukat kännykkäsäännöt
18 Emme voi tietää, millaisia vaadittavat taidot ovat kymmenen vuoden kuluttua. Sekä Arabian koulun Suokas-Laaksonen että Sajaniemi toivovat laajaa yhteiskunnallista keskustelua lasten ja nuorten digilaitteiden käytöstä. Sajaniemi toivoo, että kuten Arabian koulussa, myös muualla oppilaat saisivat tunteen joukkoon kuulumisesta ja yhdessä tekemisestä välituntien aikana. Hän huomauttaa, että koulut voivat rajoittaa kännyköiden käyttöä kouluissa jo nykyisen lainsäädännön mukaan mutta että Arabian peruskoulussa haetaan rajoituksiin rajoja. Nykyisellään laki edellyttää ensin häiriötä, jonka jälkeen puhelin voidaan ottaa oppilaalta pois. Pilotin aikana Arabian koulun opettajat, oppilaat ja heidän vanhempansa saavat tietoa älylaitteiden vaikutuksesta aivoihin. Yhteisissä työpajoissa ja kännykkähaasteissa pohditaan digilaitteiden merkitystä ja vaikutusta hyvinvointiin. Entä mitä sanot väittämästä, että lapset ja nuoret putoavat kärryiltä, jos digitalisoituvassa maailmassa ei käytetä digilaitteita ja hallita digitaitoja. – Puhelimet eivät kuulu näihin toimintoihin. Hän toivoo lakiin selkeitä linjauksia, ei kuitenkaan täyskieltoa, sillä älypuhelin voi joissakin tilanteissa toimia oppimisen tukena. Mikään laki ei kiellä tällaista toimintaa. Arabian koulussa häiriöksi riittää, että oppilaalla on kännykkä esillä tämän tullessa luokkaan. Lasten ja nuorten aivot kehittyvät ainakin 20 ikävuoteen asti. Rehtorin mielestä parasta olisi, jos laitteita varten olisi samanlaiset suositukset kuin vaikkapa riittävästä liikunnasta, unesta tai terveellisestä ruokavaliosta. A rabian peruskoulussa Helsingissä on tehty selkeät säännöt älypuhelimien käytöstä. Sen sijaan tiedämme varmuudella, että jos ihmisellä on vahvat perustaidot, kyky syventyä, harkita, ajatella ja oppia lisää, silloin ihminen on valmis oppimaan myös uudenlaisia taitoja, Sajaniemi huomauttaa. Toistuva huomauttelu puolestaan vaikutti kielteisesti tuntien ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen. Sajaniemen mielestä on käsittämätöntä, että lasten ja nuorten aivoterveyden annetaan nykymenolla vaarantua. – Lasten ja nuorten aivot kehittyvät ainakin 20 ikävuoteen asti. Rehtori Mari Suokas-Laaksonen kertoo, että jos sääntöä rikotaan, siitä napsahtaa merkintä Wilma-järjestelmään. – Yleisohjeemme on, että puhelin on pidettävä tuntien aikana aina repussa, lukollisessa kaapissa tai puhelinparkissa, jollainen on joka luokassa. Jos merkintöjä tulee useita, oppilaalla on edessään kasvatuskeskustelu opettajan kanssa. Osalla oppilaista kännykkäriippuvuus oli kasvanut koronavuosien aikana. Jos tässä vaiheessa aivoja käytetään välittömään palkitsevuuteen, jota älylaitteet tekevät, aivot muovautuvat odottamaan välitöntä palkitsevuutta, Sajaniemi kertoo. Karaokea ja liikuntaa Lapsille ja nuorille tulisi keksiä ja tarjota kännykän tilalle muuta tekemistä. Suokas-Laaksonen kertoo, että koulu lähti mielellään mukaan Kansallisen aivoterveysohjelman pilottiyhteistyöhön, jossa tuetaan oppilaiden aivoterveyttä muun muassa kännykän käyttöä vähentämällä. Hän hän toivoo, että älypuhelinten käyttöön saataisiin tolkkua. Syynä tähän on lasten ja nuorten aivojen kehitys. Aivoterveys vaarantumassa Koulun tarkemmat kännykkäsäännöt otettiin käyttöön viime elokuussa, ja opettajien mielestä seuraukset ovat olleet hyvät. KL4_1-35.indd 18 2.4.2024 13.22. Kun aivot totutetaan nopeaan palkitsemiseen, heikennetään samaan aikaan lukutaidon vahvistamista, mieleen painamista ja tiedon syventämistä. Taustalla olivat erityisesti yläkoulun opettajien viestit, joiden mukaan he olivat joutuneet huomauttamaan osalle oppilaista toistuvasti kännyköiden häiriöistä oppituntien aikana. Tiukka paikka ei toisaalta ole mikään ihme, sillä aikuisten suunnittelemat ohjelmat ja algoritmit on tehty riippuvuutta aiheuttaviksi. Mukana pilotissa on kasvatustieteen professori, neuropsykologian erikoispsykologi Nina Sajaniemi. – He voivat määrätä pitämään kännykät pois tunneilta, koska ne haittaavat oppimista. Seitsemäsluokkalaiset lähtivät vielä aika hyvin mukaan, mutta monelle yhdeksäsluokkalaiselle välitunti ilman puhelinta oli lukuvuoden alussa tiukka paikka, Suokas-Laaksonen kertoo. Arabian koulussa voi välituntien aikana pelata liikuntasalissa, laulaa karaokea tai käydä kirjastossa ja nuorisotalolla. Hänen mukaansa älylaitteiden runsaan käytön seuraukset saattavat jo näkyä heikentyneissä oppimistuloksissa sekä lasten ja nuorten yleistyneissä neurologisten häiriöiden diagnooseissa. Oppilaiden on helpompi keskittyä, sillä aiemmin häiriöitä tuli myös silloin, kun vieruskaveri näpräsi puhelintaan. Se tarkoittaisi samalla aivoterveydestä huolehtimista. Samalla tehdään hallaa pitäjänteisyyden kehittymiselle. – Emme voi tietää, millaisia vaadittavat taidot ovat kymmenen vuoden kuluttua tai mihin tekoäly johtaa. Sajaniemi toivoo, että opettajat ottaisivat autonomiansa ja auktoriteettinsa käyttöönsä
Yksi vastaajista oli sitä mieltä, että tällaisella kiellolla ei ole vaikutusta koulukiusaamisen määrään. Kuntalehden kyselyn vastauksissa mietittiin myös, miten älypuhelimen käyttö oppitunneilla vaikuttaa koulukiusaamiseen. – Ihmisistä tulee sosiaalisesti avuttomia ja itsekeskeisiä, jos heitä ei opeteta olemaan ja tekemään töitä yhdessä. – Opettaja ei ehdi kaikkia vahtimaan. Ei ole mitään järkeä pitää sitä tunnilla, eräs vastaajista arvioi. – Opetukseen ei pysty keskittymään, jos kännykkä häiritsee. – Opetus voisi olla sen verran kiinnostavaa, ettei tarvitse ajankulukseen pelata. Puhelin reppuun Opetushallituksen sivuilla kerrotaan, miten voidaan puuttua kännykän käyttöön koulussa. K untalehden kyselyyn vastanneista osa perusteli kieltävää kantaansa sillä, että puhelin häiritsee oppituntien pääasiaa. ten, vaan yhteiskuntaa ja siihen osallistumista varten. Yhteiskuntaa varten Älypuhelin ei ole häiriötekijä pelkästään käyttäjälleen, vaan laite häiritsee myös luokkakavereiden ja opettajan keskittymistä. – Se on oppilaalle kuin lupaus aloittaa seikkailut missä tahansa, eräs vastaajista kuvaili. Tätä toimenpidettä ennen oppilasta voidaan käskeä laittamaan puhelin esimerkiksi omaan taskuun tai reppuun, paikkaan, jossa puhelin ei häiritse opetusta. Älypuhelimen käytön salliva tehtävä saattaa viedä oppilaiden ajatukset vieraille teille. Mutta sekään ei ole ongelmatonta, yksi vastaajista lisäsi. Joissakin vastauksissa korostettiin erityisesti sitä, miten älypuhelimen käyttöön liittyvät kysymykset eivät ole pelkästään yksilön asioita, vaan kaikki on otettava huomioon. Ja jos opetus ei kiinnosta, ainakaan ei häiritse muita, kun tuijottaa omaa luuriaan. – Puhelimet pois koko koulusta, ehdottomasti, yksi lukijoista linjasi. KL4_1-35.indd 19 2.4.2024 13.22. Perusopetuksessa opettaja tai rehtori voi ottaa puhelimen pois, jos oppilas häiritsee opetusta tai oppimista puhelimella. 19 Emme voi tietää, millaisia vaadittavat taidot ovat kymmenen vuoden kuluttua. Osa Kuntalehden kyselyyn vastanneista näki, että älypuhelinta voidaan käyttää opettajan johdolla opetustilanteissa. Opetushallituksen mukaan lainsäädännön nykytilassa puhelimen käyttö oppitunneilla voidaan kieltää perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen järjestyssäännöissä. Useammassa vastauksessa arvioitiin, että älypuhelimen käyttökielto vähentää kiusaamista. Älypuhelimen käytön oppitunneilla sallivissa mielipiteissä nähtiin kyseisen laitteen käytön jopa edistävän työrauhaa luokissa. Opetuksen taso mielessä Vastaajista 45 kieltäisi siis älypuhelimen käytön oppitunneilla, mutta kahdeksan mielipiteensä ilmaissutta oli toista mieltä asian suhteen. – Koulua ei käydä vain itseä var”Se on oppilaalle kuin lupaus aloittaa seikkailut missä tahansa” Jouni Lampinen, teksti Kuva: Pixabay Saako älypuhelinta mielestäsi käyttää koulutunnilla. – Opettajalle on hankalampaa opettaa, jos oppilaiden katseet harhailevat puhelimissa, yksi vastaajista huomautti. Kuntalehden lukijat vastasivat kyselyyn ja älypuhelimen käytön oppitunneilla kieltävä kanta voitti lukemin 45–8. Koulua ei käydä vain itseä varten, vaan yhteiskuntaa. Kyselyyn annettujen vastausten perusteluissa nostettiin esille myös se, miten tärkeä taito on vain olla muiden kanssa. Selkeä enemmistö Kuntalehden kyselyyn vastanneista arvioi, että älypuhelimen käyttö oppitunneilla pitäisi kieltää. Koko koulupäivän kestävä kännyköiden käyttökielto vaatisi muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön
Akkukäyttöisten sähköbussien käyttö alkoi Kiinassa ja nyt niitä on alettu käyttää ympäri maailmaa niiden edullisuuden vuoksi. Vierintävastus on junalla suuri sähköbussiin verrattuna. Yksiosainen, 60–80-istuinpaikkainen sähköbussi maksaa 0,5– 0,7 milj. Paikallisjunan ja sähköbussin nopeudet ja nettoenergian tarpeet on määritetty ajoneuvosimulointijärjes-telmällä käyttäen ajoneuvojen kulkuun vaikuttavia tekijöitä, joista tärkein on vierintävastus. Omaishoidon edullisuutta suhteessa muihin hoivan järjestämistapoihin on kuitenkin tuotu esille vuosikymmenet. Suomessa muutamat kaupungit ovat hankkineet sähköbusseja, jotkut suunnittelevat raideliikenneratkaisuja. Juna Sm5 maksaa 7–8 milj. Keskustelu on saanut pontta erityisesti hyvinvointialueiden palveluverkkosuunnitelmista, jotka uhkaavat kaventaa lähipalveluiden saatavuutta, varsinkin reuna-alueilla. Ajoneu-voiksi otimme saksalaisen GEO4CITY-sähköbussin ja pääkaupunkiseudulla käytetyn paikallisjunan Sm5. Toimivat lähipalvelut tukevat ihmisten hyvinvointia, alueiden elinvoimaa sekä Suomen kokonaisturvallisuutta. Lukija voi tehdä vertailutuloksista omat johtopäätöksensä. Hoivapalveluiden toimimattomuus tai niiden puute aiheuttaa myös kustannuksia. 2019 ja 670 000 v. Junan nettoenergiantarve on 64.8 kWh ja bussin 23.7 kWh sekä hiilidioksiidimäärät 6,5 kg ja 2,4 kg. Sähköbussi on junaa edullisempi seuraavien vertailutekijöiden osalta: 1. Juha-Pekka Rusanen Kiuruveden kaupunginjohtaja Omaishoitajille kasataan nyt liikaa kuormaa OMAISHOITAJAT kannattelevat hoivakuormaa julkisen sektorin kanssa. Toivomme, että kaikki suomalaiset ja koko kuntakenttä ovat kansalaisaloitteen takana, sillä kyse on suomalaisten hyvinvointipalvelujen tulevaisuudesta. • Jussi Sauna-aho ja Pasi Sauna-aho, Cycled Media Oy Lähipalvelulaki sosiaalija terveyspalveluihin SOTE-UUDISTUKSELLA on ollut tarkoitus vastata toimintaympäristön muutoksiin ja turvata yhdenvertaiset sosiaalija terveydenhuollon palvelut kaikille suomalaisille postinumeroon katsomatta. mielipide@kuntalehti.fi AKKUKÄYTTÖISTEN sähköbussien käyttö lisääntyy nopeasti useissa maissa – Miksi Suomen monessa kaupungissa suunnitellaan joukkoliikennettä kalliin raideliikenteen varaan. euroa, mutta bussin käyttöikä on lyhyempi kuin junan. Vastuuta siirretään yhä enemmän omaishoitajille ja hoivaa tarvitsevia läheisiä pyritään pitämään viimeiseen asti kotona. Tarkasteluvälillä junan arvot ovat 2.7-kertaisia bussin arvoihin verrattuina. Tässä tilanteessa on selvää, että tarvitsemme selkeitä pelisääntöjä, jotka turvaavat lähipalveluiden säilymisen ja kehittämisen kaikilla alueilla sosiaalija terveyspalvelujen osalta. Tärkeintä on vastustaa tuhlausta ja säästää valtion ja kaupunkien menoja kuntien joukkoliikennehankkeille olemalla yhteydessä päätöksentekijöihin. Tämän takia tarvitsemme lähipalvelulain. Jo nyt yli sadalla tuhannella on päivittäinen huolenpito20 KL4_1-35.indd 20 2.4.2024 13.22. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa. Akkusähköbussit yleistyvät nyt nopeasti niiden joustavuuden ja edullisten kustannusten vuoksi. Laissa määriteltäisiin kansalaisten tarvitsemat palvelut sekä se, missä ajassa ne on ihmisille turvattava. Ympärivuorokautista hoitoa vähennetään hallitusohjelman mukaisesti ja myös muita palveluita karsitaan hyvinvointialueiden säästötoimien seurauksena. € ja on siten noin 10-kertainen yksiosaisen sähköbussin hintaan verrattuna. Mikäli kaupunkiin on rautatieyhteys, ja jos paikallisjunaliikenne voidaan sovittaa kaukoliikenteen aikataulujen kanssa, säästytään kalliilta radan rakentamisja ylläpitokustannuksilta. OMAISHOITAJIEN jaksamiseen ja hyvinvointiin, hoivan laatuun ja oikeuteen inhimilliseen elämään tulee panostaa. Junan massa on 138 tonnia ja bussin 28.7 tonnia. Pitkä käyttöikä laskee vuotuisia liikennöintikustannuksia pääomakustannusten osalta lyhyeen käyttöikään verrattuna. Lähipalvelulakia vaativa kansalaisaloite on allekirjoitettavissa kansalaisaloite.fi palvelussa. Suomalaiset ovat perustellusti huolissaan siitä, että omasta kunnasta joutuu tulevaisuudessa matkustamaan pitkiäkin matkoja saadakseen tarvitsemansa terveysja sosiaalipalvelut. Kun työikäiset omaishoitajat huolehtivat vanhemmistaan, puolisoistaan tai alaikäisistä lapsistaan, eivätkä palvelut ansiotyön kanssa kohtaa, pakottaa tämä jäämään kotiin hoitamaan läheistään tukien varaan. akkusähköbussit palvelevat asuntoja työpaikka-alueita joustavasti ja niiden tarjoamat ovelta-ovelle matka-ajat ovat kilpailukykyiset junan kanssa. Samaan aikaan määrärahoja kohdennetaan liian vähän omaishoitoon. Kansalaisaloite on laitettu vireille tällä kolmikolla, koska asia koskettaa koko Suomea. Muussa tapauksessa raideliikenneratkaisu radanpitokustannuksineen tulee erittäin kalliiksi. Sähköbussin käyttöaika on lyhyempi kuin junan, mutta käyttöiästä ei ole saatavilla käypää tietoa. 2027. Pitäisi todistaa, miksi omaishoitoon kannattaa satsata. sähköbussin energiantarve on noin kolmasosa paikallisjunan energiantarpeesta ja aiheuttaa siten noin kolmasosan junan päästömääristä, 2. Avunhuuto näyttää jäävän kustannuslaskennan jalkoihin. 4. Teimme suuntaa antavan pikavertailun paikallisjunan ja sähköbussin energiankäytöstä ja hiildioksidipääs-töistä välillä Helsinki – Leppävaara käyttäen molemmille keskimääräistä matkustajamäärää 80. Olemme tehneet kansalaisaloitteen tästä asiasta Kiuruveden (Pohjois-Savo), Pyhäjärven (Pohjois-Pohjanmaa) ja Pihtiputaan (Keski-Suomi) voimin. euroa ja suuret 1tai 2-niveliset enemmän. Vierintävastus = ajoneuvon vierintävastuskerroin kertaa sen massa (eli paino). Tämän jälkeen pääsisimme käymään yksityiskohtaisempaa keskustelua, mitä lähipalvelulain sisällön tulisi olla. sähköbussin hinta on noin 1/10-osa paikallijunan hinnasta 7–8 milj. sähköbussit voivat käyttää olemassa olevaa tieja katuverkkoa, mutta paikallisjunaa varten tarvitaan erillinen rata tai ratoja varikkoineen, 3. Väylän omi-naisuudet sekä pysäkit ja aikataulu ovat samat, mutta bussille on kiskojen sijasta asfalttipäällyste. Muutama vuosi sitten tehtyjen ennusteiden (BloombergNEF ja MarketsandMarkets) mukaan erilaisia sähköbusseja arvioitiin olevan maailmassa 417 000 v