KL4_1.indd 1 18.3.2020 13.01. 4 I 2020 I 26.3. [ Kolumni ] Tarja Myllärinen: Kuntia ei saa sivuuttaa! SELVIYTYJÄ Etsivän lähityön avulla Pekka on Koronavirus pysäytti Suomen: koulut kiinni, vanhuksia suojataan Miten soteen edetään
Pori Kestävä kuntatekniikka toivoa tulevaisuuteen KUNTAINFRAN SUURTAPAHTUMA Laaja seminaariohjelma: mukana mm. KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2020 10.-12.6. Ensimmäistä kertaa mukana myös Kuntatekniikan näyttely! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! kuntatekniikanpaivat.fi KL4_2-5.indd 2 18.3.2020 13.02. Esko Valtaoja
Kyse onkin ihmisarvosta ja siitä, että me kaikki olemme olleet jonkun äidin lapsia. Hiljan medioissa kerrottiin Turusta löytyneistä metsien miehistä, jotka olivat asuneet täysin yhteiskunnan ulkopuolella vuosikymmeniä. Ilman osoitteita Etsivä lähityö tekee äärimmäisen tärkeää työtä. Etsivä lähityö tekee äärimmäisen tärkeää työtä ja toivottavasti yhteiskunta osaa myös arvostaa tätä työtä. normaalia yhteiskuntaa. Etsivät nimenomaan etsivät. Tämä vain korostuu näin koronaviruksen aikana. Vain harvoin he pystyvät siirtymään työelämään osaksi ns. Pääosa asiakkaista on ajautunut syystä ja toisesta yhteiskunnan ulkopuolelle ja iso osa myös yhteiskunnan turvaverkkojen ulottumattomiin. Kuntien hiipuva talous ja sote-vastuiden kasvaminen sekä uudistuksen viivästyminen ovat myrkkyä isolle osalle kuntakenttää, kuten VM:n viime kuussa julkaisema raportti Kunnat käännekohdassa. • Uusi uhka MAAKUNTASOTEN raamien on odotettu selviävän loppuvuoden aikana. • KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2020 10.-12.6. Työttömyyttä, päihteitä, mielenterveysongelmia, asunnottomuus ja sitten alkaakin luisu kohti pimeyttä ja kylmyyttä, jossa on vain lopun odotusta. ”Metsämieheksi” ristitty esimerkkihenkilö oli asunut metsässä jo 1990-luvun lamavuosista alkaen. Turussa mies saatiin takaisin yhteiskuntaan Pelastusarmeijan tuetun asumisen yksikön Patasin vapaaehtoisin voimin. Luku on hätkähdyttävän suuri. ETSIVÄÄ LÄHITYÖTÄ on tehty Helsingissä jo vuodesta 2009 lähtien. ja puhelimia he eivät ole mukana missään virallisissa rekistereissä. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento (va.) Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Kun tästä kriisistä on selvitty, jälleenrakennustyö on aloitettava viemällä sote-uudistus vihdoinkin maaliin. Ja jos ikä ja tarkka syntymäaika ei ole edes miehen omassa tiedossa, jo sosiaaliturvatunnuksen saaminen vaatii paljon työtä. Tällä hetkellä uhka on potenssiin kymmenen: koko kansakunta taistelee koronavirusta vastaan ja sairaanhoitoyksiköt ovat etulinjassa. Tosin kaupunkilaisiksi metsissä asuvia ei tunnista kukaan ennen kuin etsivät lähityön tekijät heidät löytävät. Pori Kestävä kuntatekniikka toivoa tulevaisuuteen KUNTAINFRAN SUURTAPAHTUMA Laaja seminaariohjelma: mukana mm. Kohtaamisia on vuositasolla kolmisen tuhatta, joista kodittomia on noin kolmannes. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Tämä porukka ei hakeudu sosiaalitoimistoon tai itse hae apua. Kuntien tilannekuva 2020 kertoo. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Etsivä löytää markku.vento@kuntalehti.fi S uuresta Kirjasta peräisin oleva otsikon mukainen ajatus tuntuu nykyään alkuperäislähdettä tutummalta poliisisarjoista, mutta yhä useamman kaupungin sosiaalitoiminnassa se alkaa olla arkipäivää. Kuntalehden artikkelissa kerrottujen esimerkkitapausten perusteella voidaan arvioida, että vaikka Pave ja Pekka saatiin kutakuinkin jälleen linkitettyä yhteiskuntaan, totaalisesti yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolella elää vielä satoja kaupunkilaisia. Aluksi kyseessä oli projekti, joka oli suunnattu kaupungin itäisten ja pohjoisten asuinalueiden turvattomuuden voittamiseksi, mutta muutaman jatkokauden jälkeen toiminta vakiintui osaksi kaupungin sosiaalityötä. Kuntalehti 4 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105. Esko Valtaoja. Kuntahallinto on se hiljainen kärsijä, jota ei saa unohtaa. Etsivät sosiaalityöntekijät toimivat pareittain, ja työ tapahtuu yleensä kaduilla, ostoskeskuksissa ja päiväkeskuksissa. Helsingin kaupungissa toimii kahdeksan etsivän lähityön sosiaalityöntekijää, joiden työstä kerrotaan tämän Kuntalehden artikkelissa alkaen sivulta 16. Vaikka kyse ei ole määrältään valtavan suuresta joukosta, toiminnan syvin merkitys on perustavaa laatua oleva: sivistyksen mitta on se, miten yhteiskunta kohtelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Ensimmäistä kertaa mukana myös Kuntatekniikan näyttely! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! kuntatekniikanpaivat.fi KL4_2-5.indd 3 18.3.2020 13.02
50 Hannu Lehtilä: Rauhan aikana näin ei ole koskaan menetelty. 12 Koronavirus levisi maailmalta voimalla myös Suomeen ja ajoi maamme poikkeusoloihin. 6 [ Sisältö 4/2020 ] Kuva: Rami Marjamäki Juho Saari: Meille on syntynyt sekä empatiakuilu että solidaarisuusvaje. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Järkäleiden pyörittäjä [ Alussa ] 12 Korona: Suomi siirtyi poikkeusoloihin 14 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi helsinkiläisen Pekan, joka on asunut vuosia varastossa, joka puretaan. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. Etsivät lähityöntekijät ovat auttaneet häntä. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. s. s. 15 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teema: Sote ] 16 Elämässä kiinni 22 Maakunnat täysin eri tahdissa soteen 28 Vastakkain: Korona menee – sote jää [ Kolumni ] 32 Tarja Myllärinen: Kuntia ei saa sivuuttaa! 33 10 kysymystä sote-osuuskunnista 34 Tässä onnistuimme: Uuden ajan sote-keskus 38 Hyväntekijä: Nuoria varten 40 Laitos on edelleen hyvä paikka 45 Asiantuntija: Kunnat ja sote viimeisellä rajalla 46 Sähköistä motivointia [ Kunnan töissä ] 48 Turistin tukena [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Talvisodan hengessä virusta vastaan [ Lakiklinikka ] 51 Oikeus informaatioon [ Ajassa ] 52 Rehtori lobbaa yliopistoa Oulun keskustaan [ Kirjat ] 52 Kekomäki tempaa mukaansa [ Työ ja tekijä ] 53 Oma ala löytyi heti [ Luottamuksella ] 56 Uudenmaan ratkaisu ei saa vaarantaa sotea [ Seuraava numero ] 58 Teema: Työ • Koronaviruksen vaikutus ”valtava shokki kuntataloudelle” – kunnissa odotetaan konkreettista tukea KL4_2-5.indd 4 18.3.2020 13.02
28 Kuva: Sanna Liimatainen Kuva: Liisa Takala Marina Erhola: Mitään pelastusta ei tule. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 16 s. • Monet palvelut pelkästään sähköisinä: Oikeita kohtaamisia tarvitaan, se on tilanteen suurin haaste • Ministeriö: Soten valmistelu jatkuu edelleen • STM: Kunnat saavat poiketa kiireettömän hoidon määräajoista KL4_2-5.indd 5 18.3.2020 13.02. Lena Pascale: Apua tarvitsevat hakeutuvat yleensä talvisin lämpimiin tiloihin. Kirsi Varhila: Me olemme kymmenen vuotta myöhässä. Antti Kaajakari: Lähityö pyrkii ensisijaisesti lisäämään hyvinvointia
KL4_6-11.indd 6 18.3.2020 13.03. Hänet tunnetaan parhaiten köyhyyden tutkijana, mutta viime hallitukset ovat työllistäneet häntä sosiaalipolitiikan uudistusten valmistelussa. Saaren mukaan Suomessa on yhä enemmän hyvätuloisia, jotka eivät halua maksaa köyhien sosiaaliturvaa. 6 Kuntalehti 4 / 2020 [ Hän ] JÄRKÄLEIDEN PYÖRITTÄJÄ Professori Juho Saari teki urallaan harvinaisen loikan: virkamiesuralta sosiaalija terveysministeriöstä suoraan professuuriin
Saari on toiminut muun muassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen selvityshenkilönä ja edellisellä hallituskaudella Juha Sipilän, kesk., asettaman eriarvoisuustyöryhmän puheenjohtajana. Pian käy ilmi, että Saari ottaa etäisyyttä leipätyöhön tutkimalla jotain ihan muuta. Kohteena on silloin 1950-luku. Miten yksi ihminen tuollaista työtahtia jaksaa. T KL4_6-11.indd 7 18.3.2020 13.03. Hänen mielestään työkuorma on täysin normaali. Professori ei vaikuta hiukkaakaan kiireiseltä. Kuntalehti 4 / 2020 7 . Sosiaalipolitiikan palikat ovat hyvässä järjestyksessä hänen päässään, joten hän piirtää helposti laajan tilannekuvan suomalaisen sosiaalipolitiikan reunaehdoista. Hän muistuttaa, että yliopiston professorilla ja yliopistolla on kolme tehtävää. Sihteerin mukaan kalenteri on hirveä, mutta yksi vapaampi iltapäivä haastattelulle sentään löytyy. Piakkoin häneltä ilmestyy kirja Kyllikki Saaren (ei sukua) murhasta. Opettamisen ja tutkimisen lisäksi tärkeä kolmas tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ja sitä Saari on tehnyt poikkeuksellisen ahkerasti hallitusten asettamissa työryhmissä ja selvitysmiehenä. Mutta palataan siihen myöhemmin. Tampereen yliopiston sosiaalija terveyspolitiikan professorin ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanin Juho Saaren kalenteri on tupaten täynnä
Toistaiseksi kaikki soteyritykset ovat epäonnistuneet. Saari vertaa järjestelmiä elefantteihin. Järjestelmät eivät myöskään kovin helposti sopeudu väestörakenteen tai työllisyysasteen muutokseen tai rakenteellisiin uudistuksiin. Kunnat lähtevät liikkeelle aikaisemmin kuin ehkä valtio toivoisi, ja siitä saattaa tulla pitkäaikaisia jäykkyyksiä, jos uusia rakenteita joudutaan purkamaan ja vaihtamaan taas pian seuraaviin rakenteisiin. RIKKAAT JA KÖYHÄT Saari on tutkinut paljon köyhyyttä ja hän katsoo sosiaaliturvan uudisKL4_6-11.indd 8 18.3.2020 13.03. Hänen mukaansa jäljelle on jäänyt kohtuullisen vähän erilaisia vaihtoehtoja ja sitä pohjaa istuva hallitus nyt rakentaa. Paine tehdä jotain on purkautunut PäijätHämeessä, missä aiotaan perustaa yhteisyritys yksityisen puolen kanssa. Saaren mukaan iso kysymys on, kestävätkö kuntien hermot. Nekään eivät paljon pompi ja niillä on pitkä muisti. Sikäli nyt on hyvä tilanne, että tiedetään kaikki ne vaihtoehdot, jotka ovat hallinnollisesti, perustuslaillisesti tai poliittisesti mahdottomia, Saari toteaa sotesta eikä vaikuta turhautuneelta. Saaren mukaan pitäisi vielä kerran miettiä, ovatko esimerkiksi Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Savo väestöpohjaltaan liian pieniä rahoittaakseen sote-palvelut. [ Hän ] 8 Kuntalehti 4 / 2020 ELEFANTIT EIVÄT POMPI Taustaselvityksiä tehneenä asiantuntijana Juho Saari on ahertanut pitkään paitsi sosiaalija terveysuudistuksen myös toisen ison järkäleen, sosiaaliturvauudistuksen aikaan saamiseksi. Ymmärrän, että se on poliittisesti lukkoon lyöty, mutta voisiko niille löytyä toisenlaista toiminnallista ratkaisua, vaikka muoto eli maakunta säilyisi. Erityisen vaikea tilanne on ikääntyvissä pienissä maakunnissa
tuksia paitsi keskiluokan myös kaikkein köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten näkökulmasta. Toisaalta hän huomauttaa, että voidaan ajatella myös dynaamisesti, että investoinnit kansantalouteen ja julkiseen talouteen tuottavat kasvupurskahduksen, joka puolestaan lisää työllisyyttä. Se näkyy hyvin selvästi työttömyysturvassa ja kuntoutuksessa ja vähemmän selvästi sairausvakuutuksessa ja työterveyshuollossa. Toinen kysymys kuuluu, milloin tämän kaltainen vakuutus laukeaa ja milloin se loppuu. Omia rahoja ollaan valmiita käyttämään, jos siitä saa kotitalousvähennystä. Mutta avoimessa kansantaloudessa ennakointi ei ole täysin suoraviivaista. Näin on tapahtunut siksi, että tätä nykyä köyhin väki on yhä enemmän asumis-, työmarkkinaja toimeentulotuen kaltaisien perusturvaetuuksien varassa elävää työikäistä väkeä ja heidän etuuksiaan maksaa ensisijaisesti valtio. Sosiaaliturvauudistuksen reunaehtoihin kuuluu professorin mielestä myös keskiluokkaisten ihmisten alentuva halukkuus maksaa perusturvaetuuksista. Saari muistuttaa, että useampaan kertaan 2000-luvulla on pohdittu hoitotai hoivavakuutuksen paikkaa suomalaisessa sosiaaliturvassa. Kuinka empaattisia olemme heitä kohtaan, Saari kysyy. Saaren mukaan sen agenda tyhjentyi, kun sen ohitse säädettiin laki takuueläkkeestä ja työnantajan kansaneläkemaksu poistettiin. Eli olisiko se selkeästi vakuutus vai palvelujärjestelmää täydentävä etuus. Sen menot ovat noin 70 miljardia euroa vuodessa ja suunta on ollut kasvava. Edellinen yritys oli kymmenisen vuotta sitten laajapohjainen Sata-komitea. Siitä ei ole olemassa kansallista yhteisymmärrystä. Kuntalehti 4 / 2020 9 . VAKUUTUSMALLI POHDINTAAN Saari tiivistää ihmisten köyhiin liittyvät asenteet kahteen pääteemaan: haluammeko maksaa lisää veroja, jotta köyhät saisivat hiukan lisää vai haluammeko veronkevennyksiä ja niiden ansiosta ehkä itsellemme yhteiskunnan palveluita täydentävän järjestelmän. Keskiluokat osaavat usein käyttää etuuksia ja palveluja ja saavat niistä enemmän irti kuin haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset. Vakuutuspohjainen malli on Saaren mukaan Suomessa vielä pohtimatta, mutta tulee väistämättä jossain vaiheessa eteen. Saaren mukaan pyrkimyksenä on suojata ansiosidonnaisia etuuksia ja palveluja niille, jotka niitä maksavat. Meille on syntynyt sekä empatiakuilu että solidaarisuusvaje. Poliitikot ovat myös hyvin tietoisia siitä, ettei vaaleja voi voittaa ilman 60-vuotiaiden tukea. Tällä ryhmällä on perusturvaetuuksiin nähden hyvä tuleva sosiaaliturvan taso, poliittista valtaa, kertynyttä omaisuutta ja yhä useampi perii omaisuutta vanhemmiltaan. Vaikeaa olisi myös määritellä koska palveluntarjoajalla on oikeus palauttaa asiakas julkisen järjestelmän piiriin. Mitä etäämmältä heitä katsomme, sitä stereotyyppisemmiltä he näyttävät. KL4_6-11.indd 9 18.3.2020 13.03. Aina on olemassa käänteisen valikoitumisen riski, että vakuutuksen ottavat vain ne, jotka sitä todennäköisimmin tarvitsevat ja silloin vakuutuksen hinta nousee hyvin korkeaksi. Olisi ratkaistava, kytketäänkö mahdollinen hoivavakuutus palveluvai tulonsiirtojärjestelmään. Mutta osa ihmisistä jää kehityksessä takamatkalle. Saaren mukaan keskustelut tulonsiirroista noudattavat tuttua kaavaa. On nuoria eläkeläisiä ja vanhoja eläkeläisiä. Vakuuttajan tulos syntyy vasta, kun vakuutuksen alku ja loppu ovat niin selviä, että niitä vastaan voidaan vakuuttaa. KÖYHÄT ETÄÄLLÄ Juho Saaren mukaan monet yhteiskunnalliset muutokset ovat johtaneet siihen, että meille on syntynyt sekä empatiakuilu että solidaarisuusvaje. Sosiaalija terveyspolitiikkaa pitäisi uudistaa, mutta seuraavasta askeleesta ei ole kansallista yhteisymmärrystä, Saari toteaa. Hyväosaiset toteavat, että he ovat maksaneet jo veroissa ja maksuissa ja heillä on oikeus saada palveluita ja tulonsiirtoja. Meillä on kahden kerroksen väkeä eikä keskiluokkaisten intressissä ole enää näinä päivinä perusturvaetuuksien kohentaminen, koska he tietävät, etteivät itse tule koskaan näitä etuuksia käyttämään. Saari viittaa Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksiin, joiden mukaan noin kaksi kolmannesta väestöstä voi oikein hyvin. Järjestelmää olisi uudistettava, mutta miten. Juho Saari muistuttaa, että sosiaalija terveyspolitiikka on ylivoimaisesti Suomen suurin bisnes. Tarvitaan paljon ihmisiä, jotka ovat hyväkuntoisia, että saadaan maksu riittävän alhaiseksi. Kun katsotaan, kuka maksaa kenellekin, niin köyhät ovat vaiheittain siirtyneet valtion piikkiin, Saari sanoo. Esimerkiksi asumisolosuhteet vaikuttavat siihen suuresti. Tämä puntarointi painaa rakenteellisesti yhteiskunnan siihen suuntaan, että sosiaalija terveyspoliittinen rakentaminen ja uudistaminen on vaikeaa. Saaren mukaan tyypillinen suomalainen perijä on 60-vuotias, sillä väestökehitys on johtanut neljän sukupolven yhteiskuntaan. Kaukaa katsoen köyhä voi näyttää laiskalta, aloitekyvyttömältä ja päihdeongelmaiselta, vaikkei sitä olisi, emmekä halua maksaa heidän perusturvaetuuksiaan. Molemmat liittyvät suomalaisten vaurastumiseen ja elämän laadun paranemiseen. MISTÄ RAHAT. Kumpikin liittyy ihmisen toimintakykyyn, jonka mittaaminen ei ole mitään eksaktia tiedettä. Saaren mukaan tarvitaan myös riittävä vakuutuspohja. Näin syntyy solidaarisuusvaje
Eläkeuudistus saatiin aikaan, mutta muu uudistaminen jäi kesken. Oli kuntien yhdistymisiä ajanut Paras-hanke ja Jyrki Kataisen, kok., hallituksen rakennepoliittinen paketti. Istuvalla hallituksella olisi velvoite viedä sote-uudistus loppuun, ja myös sosiaaliturvan kokonaisuudistus eli sotu pitäisi saada hyvin liikkeelle. KL4_6-11.indd 10 18.3.2020 13.03. Mutta käänne on jo tapahtuSosiaalipolitiikka tulisi Juho Saaren mielestä miettiä urbaanien alueiden politiikkana, koska sosiaalimenot keskittyvät kaupunkeihin. Sosiaalipoliitikot ovat hyviä kakun jakajia, mutta huonoja kakun leipojia. [ Hän ] 10 Kuntalehti 4 / 2020 Myös yritykset sote-palvelujen järjestämiseksi kaatuivat. Saari tunnustaa, että sosiaalija terveyspolitiikassa on historiallisesti keskitytty miettimään, mitä kaikkea hyvää ja lisää ihmisille on mahdollista antaa. Entä saadaanko nämä kaksi putkea liittymään yhteen joko kotitalouksien tai järjestelmien tasolla, mikä tarkoittaisi maakuntien ja Kelan yhteistyötä
En pyri ratkaisemaan murhaa, vaan tutkin sitä aikansa yhteiskunnallisena ilmiönä. Myöhemmin syksyllä ilmestyvät ainakin kirjat Kyllikki Saaresta ja hyvinvointivaltion tilasta. Kuntalehti 4 / 2020 11 Juho Saari • Syntyi 11.12.1967 Kalajoella • Asuu Tampereella • Koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori • Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen dosentti • Tutkinut muun muassa suomalaista köyhyyttä, huono-osaisuutta ja yksinäisyyttä sekä sosiaalija terveyspolitiikkaa ja Euroopan unionia • Kirjoittanut ja toimittanut reilut viisikymmentä teosta sekä kaikkiaan noin 450 julkaisua • Toiminut virkamiehenä sosiaalija terveysministeriössä 1996–2007, hyvinvointisosiologian professorina ItäSuomen yliopistossa 2007–2018 ja Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen johtajana 2009–2016 • Nimitettiin vuonna 2016 Tampereen yliopiston sosiaalija terveyspolitiikan professoriksi ja vuonna 2019 Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaaniksi • Avoliitossa, kolme aikuista lasta edellisestä liitosta • Harrastaa pitkiä vaelluksia sekä 1950-luvun tutkimista [ Kuka. Olen sielultani enemmän tutkija kuin hallintovirkamies. MURHA, KAPINA JA SUOT Juho Saaren kiinnostus 1950-luvun mielenmaisemiin on johtanut yllättäviltä kuulostaviin tutkimuskohteisiin, kuten Kyllikki Saaren murhaan. Myös siitä syystä heräsi kiinnostus vuoden 1953 markkinatanssien yhteydessä puhjenneeseen kapinaan, joka oli viimeinen suomalainen kansankapina, jossa ihmisiä tuomittiin kapinalainsäädännön perusteella. • Työeläkkeissä on myös perustuslaillisia rajoitteita, mutta tulevaisuudessa voi olla syytä miettiä näitäkin asioita. Kolmas ajankohtainen viisikymmentäluvun luotaus on Saaren tutkimus suonraivausteknologiasta yhteiskunnallisena ilmiönä. Kymmenessä vuodessa Suomen suot aurattiin auki ja Saarta kiinnostaa, miten tämä tapahtui. Hän kehottaa varautumaan jonkinlaisiin joustoihin sosiaalipalveluiden rahoittamisessa, mutta toteaa, ettei Suomessa juurikaan jousteta aikaisempien sopimusten kanssa. Saari on syntyisin Kalajoelta. Sukelluksia 1950-luvulle ovat myös tuleva kirja Kalajoen kapinasta. Miksi juuri tuo henkirikos oli niin merkittävä, että me muistamme sen yhä. ] Merja Ojansivu Kuvat: Rami Marjamäki nut ja yhä enemmän kiinnostaa kysymys, kuka maksaa kenenkin palvelut ja tulonsiirrot. Minusta on mukavaa olla professori, Saari tokaisee. Saari arvelee olleensa sosiaalija terveysministeriössä niin korkealla kuin hänen osaamisellaan oli mahdollista päästä ja oppineensa valtavasti. Se on ainoa tapa, että pystyn irrottautumaan tästä kaikesta. Professori takaa itselleen kirjoitusrauhan matkustamalla kesäisin pois Suomesta. KL4_6-11.indd 11 18.3.2020 13.03. Saari on kahlannut läpi keskusrikospoliisin tutkimusaineiston ja valtavan määrän kansakuntaa kuohuttaneen murhan dokumentteja ja aikalaiskertomuksia. Viime vuonna olin Edinburghissa, ensi kesänä menen Saksaan. Kaksi muuta teosta odottaa vertaisarvioita. Köyhät ovat vaiheittain siirtyneet valtion piikkiin. Tänä keväänä Saarelta ilmestyy myös ylisukupolvista huono-osaisuutta käsittelevä kirja Raskas perintö. Urahyppäys ministeriöstä professoriksi on ollut ilmeisen onnistunut
Ylilääkäri oli sitä mieltä, että koulujen sulkemiseen joudutaan ennemmin tai myöhemmin menemään. Sulkemisella on todettu olevan huomattava vaikutus viruksen leviämisen hillintään ja vaikutusten loiventamiseen. Sysäyksen antoi Huittisten terveyskeskuksen vs. Huittisissa perusopetuksen piiriin kuuluu 950 oppilasta ja lukiolaisia on noin 200. taina Huittisista kerrottiin, että etäopetus alkoi sujuvasti. • Martta Nieminen KL4_12-15.indd 12 18.3.2020 13.04. Kaikkia oireileviahan ei enää testattu. Järjestelyjen piti jatkua 27. Nyt niitä taitoja hyödynnetään, Mattila kertoo. Tilanne oli muuttunut huolestuttavammaksi, koska todellista tietoa tautitapauksista ei enää ollut. Olemme tehneet tietotekniikan avulla oppilaiden kanssa monipuolisesti töitä. Päädyimme siihen, että on parempi toimia ennakoivasti kuin odottaa. Huittisissa oli valmistauduttu etäopiskeluun huolellisesti jo edellisellä viikolla. Päiväkodit pidetään kuitenkin toiminnassa. Useimmissa kunnissa haluttiin odottaa valtakunnallista ohjeistusta ja epätietoisuus oli valtava. Kodeissa on todella hyvät välineet, ja oppilaiden valmiudet käyttää niitä ovat hyvät. Jo viime maananSuomi siirtyi poikkeusoloihin Kuva: Helena Kaitanen Huittisten kaupunki siirsi ensimmäisenä Suomessa kaikki perusasteen ja lukion oppilaansa etäopetukseen. maaliskuuta asti, mutta hallituksen päätöksen vuoksi se jatkuu pääsiäiseen asti. Kuntien toimintaan päätökset vaikuttavat rajusti. Koulujen sulkemispäätös toi selvästi turvaa. Koulujen lähiopetus loppui viime keskiviikkona, kirjastot, uimahallit, nuorisotilat, teatterit ja kulttuuritalot suljettiin. huhtikuuta asti. Huittisten sivistysjohtaja Eija Mattila kertoo, että itsenäinen päätös siirtyä etäopetukseen aiemmin kuin muut oli tarkan harkinnan tulos. Yläkoulun opettajat ohjaavat aktiivisesti oppilaita opinnoissaan sähköisten välineiden tai puhelimen avulla. Tällä turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien pääsy töihin. Opetus sujuu niin, että luokanopettajat ovat jokaisena etäopetuspäivänä henkilökohtaisesti yhteydessä omiin oppilaisiinsa. Käyttämämme etäoppimisen apuvälineet ovat myös helppokäyttöisiä, Mattila sanoo. OSASSA KUNNISTA poikkeustilanteeseen oli varauduttu hyvissä ajoin, mutta käytännöt ympäri maata olivat hyvin kirjavia. Tällaisilla aloilla työskentelevien lapsille järjestetään poikkeuksellisesti myös kouluissa järjestettävä esiopetus ja perusopetuksen lähiopetus ensimmäisestä kolmanteen luokkaan asti. Sammun koulukin hiljentyi jo maanantaina 16. Kaikkien oppilaiden laitteet ja etäopiskeluvalmiudet kotona kartoitettiin. 12 Kuntalehti 4 / 2020 [ Korona ] KORONAVIRUS levisi maailmalta voimalla Suomeenkin ja ajoi maamme poikkeusoloihin. Kuntalaisten huoli virustartunnasta on todellinen. ETÄOPISKELUUN Huittisten koululaisia ohjeistettiin ensin Wilman kautta, mutta myöhemmin on käytetty ainakin pedanettiä ja Teamsia. Ennen koulujen sulkemista huoltajilta oli tullut jo runsaasti kyselyjä siitä, voiko lapsi olla pois koulusta. Vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä kiellettiin. Sulkemispäätös otettiin Mattilan mukaan hyvin vastaan. Saimme aika paljon viestejä, että hienoa, että tällainen ratkaisu tehtiin. maaliskuuta. ylilääkäri Juha Jaatinen, joka oli pyytänyt Mattilaa pohtimaan asiaa. Hallitus päätti viime viikolla tiukoista toimista, jotka ovat voimassa toiseen pääsiäispäivään, 13. Huoli kuntalaisten terveydestä kasvoi. Huittisten kaupungissa ei jääty odottamaan ohjeita ylemmältä taholta, vaan kaupunki päätti tiettävästi ensimmäisenä Suomessa siirtää koko perusja lukio-opetuksensa etäopetukseen. Meillä on käytetty opetuksessa kännyköitä, tabletteja ja tietokoneita
maaliskuuta. Tällaisia uusia velvoitteita ovat Karhusen mukaan jo eduskunnassa oleva hoivamitoitus, hoitotakuun kiristäminen sekä oppivelvollisuuden pidentäminen. Pohjoisja länsirajan yli sallitaan välttämätön työssäkäynti ja muu välttämätön asiointi. Lähiopetus keskeytettiin 18. 10 Yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. 9 Julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat. Suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. 5 Julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön. Kaikki kuntien tehtäviä ja kustannuksia lisäävät hankkeet on välittömästi laitettava jäihin, vaatii Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Ne merkitsevät ihmisille toimeentulovaikeuksia, toimeentulomenojen kasvua ja häiriöitä maksukykyyn. Lisäksi järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville. Karhunen muistuttaa, että kunnilla on normaalioloissakin vaikeuksia selviytyä nykyisistä tehtävistään. Tapauskohtaisesti arvioiden kriittisesti sairaiden ja lasten oireettomat läheiset, saattohoidossa olevien läheiset sekä puoliso tai tukihenkilö synnytysosastolla voivat vierailla kyseisissä paikoissa. 15 Ihmisten liikkumista voidaan rajoittaa henkeä ja terveyttä uhkaavan vakavan vaaran vuoksi. Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden ei pidä matkustaa ulkomaille. Tiedossa on yt-neuvotteluja, irtisanomisia ja lomautuksia. 16 Suomen rajaliikennettä rajoitetaan. 13 Kriittisen henkilöstön osalta poiketaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tämä ei koske kansanedustajia, valtiojohtoa ja kunnallisia luottamushenkilöitä. 17 Ulkomailta palaavat suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Rajavartiolaitos voi sallia työmatkaliikenteen välttämättömästä, perustellusta syystä. 7 Vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä on kielletty. Kuva: Helena Kaitanen 1 Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään toiminnassa. 11 Sosiaalija terveydenhuollon kapasiteettia lisätään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Suositellaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen toimivan samoin. KORONAVIRUS on kova isku kuntien muutenkin heikolle taloustilanteelle. huhtikuuta asti * huollon sekä sisäisen turvallisuuden koulutettuja ammattihenkilöitä tarpeen mukaan töihin. 6 Valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakasja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset suljettiin. Myös terveydenhuollon kustannukset tulevat kasvamaan. 2 Koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat on suljettu. Niin hyviä asioita kuin kaikki ovatkin, tällaisten uudistusten aika ei ole juuri nyt, hän sanoo. 12 Koronatestauskapasiteettia kasvatetaan. 4 Ylioppilastutkinnon kokeet toteutettiin tiivistetyssä aikataulussa. Suomalaisille matkailijoille suositellaan välitöntä paluuta Suomeen. Tavaraja rahtiliikenne jatkuu normaalisti. 3 Lähiopetuksen sijaan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen, lukioiden ja peruskoulujen opetus ja ohjaus järjestetään vaihtoehtoisilla tavoilla. Hallitus aikoo tukea kuntataloutta nostamalla määräajaksi kuntien yhteisöverokertymää. Matkustajaja henkilöliikenne Suomeen on keskeytetty, lukuun ottamatta Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden paluuta. 14 Varaudutaan velvoittamaan erityisesti sosiaalija terveydenAinakin nämä toimenpiteet ovat voimassa 13. Kuntien menot kasvavat, mutta verotulot voivat pienentyä. 8 Ulkopuolisten vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa on kielletty. Kuntalehti 4 / 2020 13 . luokkien lähiopetus järjestetään poikkeuksellisesti niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. * Ajankohtaiset ja tarkemmat tiedot löytyvät sivuilta valtioneuvosto.fi. Kiireetöntä toimintaa vähennetään. Martta Nieminen Seuraa kuntauutisia aiheesta osoitteesta kuntalehti.fi! Kuntaliiton sivuilla kuntaliitto.fi on ohjeita koronaviruksesta kunnille! Kova isku kuntien taloudelle KL4_12-15.indd 13 18.3.2020 13.04. Koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1.–3
[ Mikä vaakuna. ] Janakkala: Elämän puro, 1979 JANAKKALAN kunnan kulttuurituottaja AnnaMilla Vainio poimii kunnan taidekokoelmasta aarteeksi kuvataiteilija, professori Onni Ojan kolme ja puoli metriä pitkän öljyvärimaalauksen Elämän puro (1979). Sen yläpuolinen kahden nuolen saartama risti, kristinuskon symboli, kuvaa ristiretkien taisteluita. KL4_12-15.indd 14 18.3.2020 13.04. Ura kuvataiteilijana koki renessanssin eläköitymisen jälkeen 1970-luvulla, ja tähän kauteen ajoittuu myös Janakkalan Elämän puro. Heleästä paletistaan tunnettu Oja maalasi myös lukuisia muotokuvia. Elämänsä keväästä iloitsevan nuorison lisäksi maalauksessa esiintyvät pystykorva, orava ja kermanvärinen hevonen. Omenapuut kukkivat, puro solisee. 14 Kuntalehti 4 / 2020 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Oja on myös suunnitellut Janakkalan kunnan vaakunan, jonka heraldinen kuva-aihe on ärhäkän oloinen ilves. Vainio kertoo, että hän piti tiivistä yhteyttä paikkakunnalla asuvaan nuoruutensa ystäväpiiriiin. JUURIAAN Janakkalassa Oja ei koskaan unohtanut. Eipä ihme, että kunta on painattanut suositusta maalauksesta postikortin. Vaakunan on suunnitellut Onni Oja, ja se vahvistettiin käyttöön helmikuussa 1952. Kuvataiteensa lisäksi Oja muistetaan kirjoittamastaan piirustusoppaiden ikiklassikosta Piirtämisen taito (1957), josta on otettu aina vaan uusia painoksia. Perhe asettui Janakkalan Löyttymäelle Suojalan torppaan. Tunnistettuaan lahjakkuuden Löyttymäen kansakoulun opettaja August Alho kannusti Ojaa hakeutumaan taidekoulutukseen Helsinkiin. Onni Oja (1909–2004) oli suomalaisten rakastama ja tunnustama taiteilija, joka myös teki pitkän uran opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa. Ojan kädenjälki näkyy Janakkalassa monessa kunnan julkisessa tilassa, kertoo Vainio. Paikasta oli tuleva Ojalle merkityksellinen hänen elämänsä loppuun asti. KantaHämeen maakuntaeläin ilves kuvaa Janakkalan sijaintia Hämeen sydämessä. • JANAKKALAN vaakuna on saanut aiheensa kunnan sijainnista. Maalauksen taakse Oja on kirjoittanut näin: ”Opinahjolleni ja opettaja August Alhon muistolle.” Sittemmin teos on siirretty Janakkalan pääkirjastoon, jonka henkinen keskipiste se on. Elämän puron Oja lahjoitti Löyttymäen ala-asteelle koulun satavuotisjuhlan kunniaksi. Kunnan 300 teoksen taidekokoelmassa on 15 Ojan teosta, joista moni on saatu lahjoituksena suoraan taiteilijalta. OJAT MUUTTIVAT Janakkalaan vuonna 1918 perheen isän kuoltua sisällissodan loppukahakoissa Onni-pojan ollessa yhdeksänvuotias, Vainio kertoo. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä edestäpäin kultainen ilveksenpää, jonka kieli sininen ja korvatöyhdöt mustat; yläpuolella sakarakoroinen kultalakio, jossa Mantovan risti ja sen molemmin puolin sitä kohti suuntautuva nuolenkärki; kaikki mustia”. Sakarakoro on viittaus Hakoisten linnavuoreen. Myöhemmin opinnot jatkuivat Ranskassa ja Italiassa, joiden maalaustaiteesta Oja amKuva: Reilika Landén Katja Martelius mensi vaikutteensa suomalaista maalaismaisemaa ja sen vaihtuvia vuodenaikoja kuvaavaan runsaaseen tuotantoonsa
Yleensä tiedämme asiasta perheen ilmoitettua asiasta meille. Eläkerahastojen arvo yliTi 200 miljardia euroa jo vuonna 2017. Olemme puhuneet asiasta palveluntuottajille lapsen oikeutena varhaiskasvatuspaikkaan. Erityisesti sote-palveluiden ulkoistamiseen liittyen kunnissa on esitetty pelkoja, että koska yritysten tehtävä on tuottaa voittoa, niiden intressi on hoitaa vain sellaiset palvelut, jotka tuottavat helposti odotetun taloudellisen tuloksen. Kuinka monta tällaista irtisanomistapausta Helsingissä on ollut. ] Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas vastaa puhelimeen. Kunnalliselle puolelle paikkaa tulee hakea neljää kuukautta ennen hoidon tarpeen alkamista. Yllättivätkö päiväkodin lapsille antamat potkut kaupungin. Toki paikka annetaan aikaisemmin, mikäli paikkoja on vapaana. Asiakkaiden on tärkeää perehtyä palveluntuottajakohtaiseen hoitosopimukseen tarkasti ennen sopimuksen allekirjoittamista. Toki. Helsingissä varhaiskasvatuspalveluissa yksityinen päiväkoti on irtisanonut lapsia koskevia päivähoitosopimuksia erilaisin perustein, muun muassa siksi, että lapsi käyttäytyi ongelmallisesti ja henkilökunta väsyi poikaan. Kuntalehti 4 / 2020 15 [ Tape ] Reinoja Ainotossujen valmistaja konkurssiin. Mikäli yksityinen palveluntuottaja irtisanoo hoitosopimuksen, tulee perheen hakea uutta varhaiskasvatuspaikkaa, joko yksityisestä tai kunnallisesta päiväkodista. Emme pidä kirjaa irtisanomistapauksista, koska asia on palveluntuottajan ja asiakkaan välinen asia emmekä saa kaikista tapauksista systemaattisesti tietoa. Pystytkö puhumaan. Kaupungilla on oma varhaiskasvatuksen erityisopettaja, jonka konsultoivia palveluja yksityinen tuottaja voi käyttää. Miten kaupunki on järjestänyt lasten päivähoidon irtisanomisten jälkeen, esimerkiksi siinä tapauksessa, että päiväkoti piti yhden lapsen vanhempia liian hankalina. Riitta Vainio KL4_12-15.indd 15 18.3.2020 13.04. Soten tekemisessä on jäLeen kova kiire. Tätä kutsutaan kermankuorinnaksi. Jokaisella yksityisellä päiväkodilla on oma sopimuskäytäntönsä asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Minkälaisin perustein yksittäisten lasten osalta palveluntuottaja voi purkaa hoitosopimuksen, onko se määritelty ostopalvelusopimuksessa. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa suomenkielisellä puolella ei ole käytössä ostopalvelusopimuksia. Perheet valitsevat varhaiskasvatuspaikan kunnallisesta tai yksityisestä varhaiskasvatuksesta. [ Pystytkö puhumaan. Kyllä ne aina yllättävät, koska inkluusion näkökulmasta lapsen tulisi saada olla varhaiskasvatuspaikassa, jonka perhe on hänelle valinnut – joko kunnallisen tai yksityisen. taiteTu indeksi heikentää eläkeläisten asemaa suhteessa palkansaajiin
[ Sote ] Pekka sytyttää tupakan entisessä kodissaan, pimeässä varastossa. Pave ja Pekka asuivat kylmissä suojissa, kunnes lähityöntekijät linkittivät heidät takaisin yhteiskuntaan. KL4_16-31.indd 16 18.3.2020 13.06. 16 Kuntalehti 4 / 2020 ELÄMÄSSÄ KIINNI Ei henkilötodistusta, tuloja eikä osoitetta
Pave kuunteli, oli ihmeissään. Pascale ja hänen työparinsa esittäytyivät. Pave liikkuu nykyisin rollaattorilla. Ruokansa ja vaatteensa hän etsi jäteastioista, rahaa tuli pullojen palauttamisesta. Pave oli 64-vuotias. He kävelivät metsään ja haravoivat maastoa, mutta mitään ei löytynyt. Kuntalehti 4 / 2020 17 . Siellä asui joku, luultavasti yksinäinen mies. Ulkoseinällä riippui kattiloita ja niiden joukossa auton pölykapseli. Siinä oli sauna ilman kiuasta ja yksi huone, jota hän lämmitti kamiinalla. PAPERIT KUNTOON Paven elämä meni uusiksi yllättävän nopeasti. Lähityöntekijät halusivat löytää majan ja sen asukkaan. Hän tuijotti heitä yllättyneenä. Kuistilla istui mies, joka kuunteli radiota. Metsässä risteili paljon polkuja, ja Pascale päätti vielä seurata yhtä. Maja oli kyhätty vanerista, laudasta ja aaltopellistä. He juttelivat hetken. Ei myöskään henkilötodistusta, pankkitiliä eikä puhelinta. Siinä se oli, aivan kallion kyljessä. Nykyisen majansa hän oli perinyt tuttavaltaan. Hän oli asunut metsissä kauan, ehkä viitisentoista vuotta. Kohta hän pysähtyi ja vinkkasi työkaverilleen. Silti oli kylmää ja kosteaa. Pascale puhui lämpimästä asunnosta ja ehdotti yhteistyötä. KL4_16-31.indd 17 18.3.2020 13.06. O li syksy 2016. Pascale ja hänen työparinsa lähestyivät rakennelmaa. Majassa oli kuisti, ja sen katonrajaan oli ripustettu lyhtyjä ja tyhjiä viinapulloja kuin koristeeksi. Muita tuloja ei ollut. Etsivän lähityön sosiaaliohjaaja Lena Pascale ja hänen kaksi työkaveriaan saivat eräältä ulkoilijalta vihjeen omintakeisesta metsämajasta Helsingin Vuosaaressa. Sukat ja housut kuivuivat pyykkinarulla
Jotkut asuvat kaupungin tukiasunnoissa, mutta viettävät päivänsä kaduilla, koska ovat tottuneet siihen. Älypuhelinta hän ei ollut käyttänyt eikä sitä tarvinnut, mutta lämmin asunto kyllä kelpaisi. Lähityöntekijät tervehtivät ja juttelevat, tulevat vähitellen tutuiksi. Hän lähti Paven kanssa pankkiin, jossa hänelle avattiin pankkitili. Pelkästään jonottaminen voi olla heille liian vaikeaa. Hän auttoi Pavea hakemaan toimeentulotukea sosiaalitoimistosta. Siellä Pave kertoi majastaan, jossa ei ollut juoksevaa vettä eikä sähköä. Lena Pascale odottaa työpariaan Antti Kaajakaria ja tervehtii tuttuja ihmisiä, jotka lämmittelevät penkeillä. Sen tarkempaa tietoa yhteiskunnan pudokkaista ei ole. He neuvovat ja täyttävät avuksi hakemuksia. Hän ei saanut mitään tukia ja etuuksia, kuten toimeentulotukea tai työttömyysturvaa. Hän peseytyi sadevedellä ja valaisi majaa taskulampuilla, joihin hän hankki pattereita pullonkeräysrahoilla. PALVELUT VÄHENEVÄT Talvinen arkiaamu Helsingin rautatieasemalla. Pascale ja hänen työparinsa veivät Paven asumisen tuen arviointiin. Hän ei asioinut virastoissa, ei käynyt edes lääkärissä. He kiertelevät kaduilla, ostoskeskuksissa ja päiväkeskuksissa, joissa avuntarvitsijoita voisi tavoittaa. Pave tarvitsi henkilötodistuksen. Pavelle olisi maksettu myös puhelin. Tilastoista voi päätellä, että Paven kaltaisia on Suomessa tuhansia. Etsivän lähityön pareja on Helsingissä neljä. Avuntarvitsijat ovat usein 30–65-vuotiaita miehiä. Hän oli asunnoton ja tuloton. Lena Pascale otti yhteyttä Helsingin sosiaalitoimeen, joka maksoi sen. Harva pystyy hoitamaan asioitaan. Pave oli elänyt näkymättömissä, täysin palvelujen ulkopuolella. Kului vain kaksi kuukautta, ja Helsingin kaupunki tarjosi hänelle tukiasuntoa. Asiakkaiksi heitä usein kutsutaan, kuten sosiaalityössä yleensä. Edes verottaja ei kaivannut häntä. Kotiosoitetta ei ollut, joten postikaan ei tullut. Heitä voi pyytää kaveriksi Kelaan. Paven housut riippuvat yhä majan pyykkinarulla. [ Sote ] 18 Kuntalehti 4 / 2020 Hän oli järjestelyistä ”ihan pihalla”, mutta suostui siihen, että Pascale ja hänen työparinsa selvittelisivät hänen asioitaan, ikään kuin linkittäisivät häntä takaisin yhteiskuntaan. Hän oli katsonut kaiholla kerrostalon koteja, joista paistoivat valot. Siitä hän kieltäytyi. Apua tarvitsevat hakeutuvat talvisin lämpimiin tiloihin. Asuntoa tai työtä ei ole, päihteitä kuluu liikaa, mielenterveys tai muisti rakoilevat. Pascalen ja Kaajakarin aluetta on itä, jonne he toisinaan lähtevät yhdessä rautatieasemalta. KL4_16-31.indd 18 18.3.2020 13.06
Kaajakari saapuu, hörppii kahvia pahvimukista. Sisällä on aavemaista, pimeää ja kosteaa. Makuupussissa sohvalla, tavarakasojen keskellä. KYLMÄÄ JA KOSTEAA Helsinkiläinen Pekka kiertää entisen ulko-ovensa. Esimerkiksi asunnottomat käyttävät poste restante -noutopisteitä, joita on karsittu. Ei ole maksajaa, Pekka sanoo. Hän astuu varastorakennukseen toiselta sivulta liuskaa pitkin. KL4_16-31.indd 19 18.3.2020 13.06. Vielä laskun voi maksaa pankissa, mutta miten käy jatkossa, jos ei osaa käyttää tietokonetta tai älypuhelinta. Sähköä ei ole. Silloin sosiaalityön on tultava avuksi, Kaajakari toteaa. Yhteiskunta jää maksajaksi, kun yritykset karsivat kulujaan ja rajaavat asiakaskuntaansa. Avuntarvitsijoita autetaan saamaan etuuksia ja palveluja, jotka heille kuuluvat, ja juuri palveluista hän onkin huolissaan. Kuuluu, kuinka pisarat tippuvat vesilammikkoon. Hän esittelee huoneensa, jossa nukkui vielä kaksi yötä sitten. Pankin asiakaspalvelua on vähennetty. Hän kuuntelee Pascalea ja toteaa, että lähityö pyrkii ensisijaisesti lisäämään hyvinvointia, ei palauttamaan työelämään. Pekka kulkee pimeydessä tottuneesti. Luottamus palveluihin ja viranomaisiin on heikkoa. Useat ovat hiljaa ja tuntevat häpeää esimerkiksi siitä, etteivät hallitse elämäänsä eivätkä ole ”yhteiskunnan arvostettuja jäseniä”. Kuntalehti 4 / 2020 19 . Harva etsivän lähityön asiakas pystyy siihen. Pekka ottaa kitaran uuten kotiinsa, helsinkiläiseen tukiasuntoon. Monelle riittää, kun palveluista sanotaan yhden kerran ei, Kaajakari sanoo. Toisaalta yhteiskunnan palvelujakaan ei aina saa, ellei niitä osaa vaatia. Se katoaa helposti. Hän tuntee miehiä, jotka eivät ole sen jälkeen hakeneet palveluja. On lippalakkeja, pattereita, kaukosäätimiä, pyöränosia, jopa kosketinsoitin ja kitara
Usein konkreettista etsimistä, siksi itsenäistä. Projektia jatkettiin vuosittain, kunnes etsivä lähityö vakiintui osaksi Helsingin kaupungin sosiaalityötä. Pulloja hän keräsi ”yötä päivää, sillä ahkera piti olla”. Vaunu on yhä paikallaan. Pascalen mielestä työ on palkitsevaa. Auton ovi käy ja Kaajakarin puhe keskeytyy. Mutta älypuhelin löytyy. Ikäänsä hän ei muista. Hän kerää pulloja ja kuljettaa niitä pyörällään, vaikka saa nykyisin eläkettä. Hän majaili ”joka paikassa ja metsässä yli kymmenen vuotta”. Rahoilla hän osti ruokaa ja pattereita taskulamppuun. Pekka siirtyi asumaan varastoon, joka oli ”aina kylmä”. Pekka esittelee laitettaan ylpeänä ja tokaisee, että puheluja hän ei edes halua. Mukaansa hän on ottanut työkaluja, joita tarvitsee polkupyörän korjaamiseen. Kaajakari kertoo, että lähityö oli aluksi projekti, jolla haluttiin kitkeä turvattomuutta itäisillä ja pohjoisilla asuinalueilla. Niitä jaetaan muille sosiaalialan tekijöille, järjestöille, jopa päättäjille. Lähityöntekijät auttoivat häntä siinäkin. KAIKKI ON HYVIN Viikko on kulunut, ja Antti Kaajakari ja Lena Pascale nousevat autostaan Columbuksen kauppakeskuksessa Helsingin Vuosaaressa. Hän on juuri muuttanut helsinkiläiseen asumisyksikköön, isoon yksiöön, jossa ”vesi tulee hanasta ja pääsee suihkuun”. Hän on nyt 67-vuotias eläkeläinen, joka osaa maksaa ostoksensa pankkikorLena Pascale ja Antti Kaajakari päivystävät hetken Columbuksen kauppakeskuksessa Helsingissä. Tilille oli jäänyt vähän rahaa, joten lopulta hän osti asuntovaunun, jonka sai siirtää varastorakennuksen viereen, pomonsa pihaan. Tulostavoitteita ei ole, mutta lähityöntekijät kirjaavat jokaisen kohtaamisensa sosiaalisiin raportteihin, jotka ovat kuin tietoja tilannekatsauksia kaduilta. Hän etsi polttopuita ja lämmitteli nuotiolla. Etsivää lähityötä on tehty Helsingissä vuodesta 2009. Kaikkeen tottuu, hän sanoo ja painottaa: ”Oikeesti.” LÄMPIMÄÄN KOTIIN Antti Kaajakari tapasi Pekan ensi kerran viisi vuotta sitten. Sitä ei voi edes tarkistaa, sillä henkilöllisyystodistus on kadonnut. Nyt varasto puretaan, joten Pekan on lähdettävä. Pekka työntää sisään ison reppunsa. KL4_16-31.indd 20 18.3.2020 13.06. Kaajakari ja Lena Pascale odottavat autossa Pekkaa, joka kerää tavaroita mukaansa. [ Sote ] 20 Kuntalehti 4 / 2020 Nuorempana hän työskenteli sähköasentajana ja asui omakotitalossa Espoossa, kunnes erosi. Pekasta tuli asunnoton. Valittaa hän ei osannut, vaikka olisi tarvinnut apua. Sisällä he tapaavat Paven, juttelevat hetken. Pekka sai lähityöntekijöiden tuella kaupungin tukiasunnon, mutta palasi kohta vanhaan kotiinsa, varastoon. Pave asuu edelleen Helsingin kaupungin tukiasunnossa, yksiössä. Siinä ei tosin ole sim-korttia. Ruhjottuna, ikkunat säpäleinä