Koko kunnan kipinävoima Juristipiireissä vitsailua Iso ilo kotiseudusta 3 / 26
asti. Elämyksen viimeistelevät monipuolinen viihde ja tasokkaat ravintolat – sujuvasti saman matkan aikana. Tarpeidenne mukaan räätälöidyt kokoustilat ja ensiluokkaiset järjestelyt luovat puitteet onnistuneelle päivälle inspiroivissa merimaisemissa. * Alennus muodostuu päivän hinnasta ja paikkatilanteesta (hytistä tai henkilölipusta). Tarjous koskee uusia ryhmäja kokousmatkoja ma–su lähdöillä (min 10 aikuista). KOKOUSJA RYHMÄMATKAT vikingline.fi/kampanja puh. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Matkustusaika: 10.8.–22.12.2026. 0800 412 412 tai ryhma@vikingline.com PÄIVÄN HINNASTA* – 50% jopa Kampanja-aika: 3.5. Paikkoja rajoitetusti.. Voimassa kaikilla aluksilla ja reiteillä
Moniin asioihin on mahdollisuus vaikuttaa. Sinä päätät ihmisten asioista tässä lehdessä verkossa Niin se on. 040 708 6640 marianne.kaartoaho@ kuntalehti.fi Inkeri Valtonen Puh. Tekee mieli myös muistaa ja muistuttaa, että monet asiat ovat hyvin. Strategia jää usein puolitiehen kunnissa 72 prosenttia vastaajista ei tuntenut oman organisaationsa strategiaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Niin on myös päättäjiä. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.com Puh. Jos ajatellaan, että strategia on muutos, niin sen on erotuttava siitä. Jokainen meistä on kuntalainen toiveineen ja tarpeineen. Oikaisupyynnöt: toimitus@kuntalehti.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediatiedot Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Kaartoaho Puh. – Hyväkään strategia ei mene itsestään läpi, vaan sitä pitää johtaa jämäkästi ja systemaattisesti, Maury lisää. Tuoreen tutkimuksen mukaan kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden olisikin hyvä selkeyttää kaivattua muutosta. Tämä lehti tarjoaa mahdollisuuden saada uutta tietoa tai vahvistusta vanhalle. 03 4246 5375 KUNTALEHTI 3/2026 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Jouni Lampinen Ilmastoriskeihin on hyvä sopeutua Valtaosa kunnista tunnistaa ilmastonmuutoksen vaikutukset omalla alueellaan, mutta vain noin 10 prosenttia on arvioinut järjestelmällisesti tulevia ilmastoriskejä. Toivomme Kuntalehden antavan alustan keskustelulle, joka edistää ratkaisuja, yhteistyötä ja tietoon perustuvia päätöksiä. Kuva: Katariina Aho 3 109. Lehti on tarkoitettu kaikille valtuutetuille, johtajille ja vaikutusvaltaisille kunta-alan lähellä oleville ihmisille. Tämän lehden lukijat ovat juuri teitä, jotka päätätte meidän kuntalaisten asioista. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tiina Ojutkangas TAITTO JA ULKOASU KRUT, krut.fi KANSI Kuva: Timo Seppäläinen Juttuvinkit, tiedotteet ja mielipiteet toimitus@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. Kuntalehti toivottaa voimia luottamusihmisille ja viranhaltijoille vaikeissa töissä ja tilanteissa. TYÖPAIKKAUUTISET 21 hakijaa Lappajärven kunnanjohtajaksi 2. /KUNTALEHTI. Tämä tieto selviää vakuutusyhtiö Ifin Suomen ympäristökeskukselta (Syke) tilaamasta kyselytutkimuksesta, joka selvitti, miten kunnat varautuvat ilmastoriskeihin. – Pääosa kunnista on kohdannut sään ääri-ilmiöitä, mutta kokonaisarvio riskeistä puuttuu. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. TYÖPAIKKAUUTISET Inkoon kunnanjohtajaksi 14 hakijaa Kuukauden luetuimmat Tiina Ojutkangas Päätoimittaja Kuva: Pixabay Maarika Maury. Juuri sinä päätät meidän kuntalaisten arjesta ja elämästä. Joskus Kuntalehti kertoo myös siitä, miten vaikeata päättäjänä oleminen on, miten raskasta voi olla kuntajohtajan elämä tai miten paljon iloa tuottaa, kun onnistuu. UUTISET Tässä ovat Suomen suurimmat kaupungit 3. Yksittäisiä sopeutumistarpeita on vaikea arvioida ilman kattavaa arviota ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä oman kunnan alueella, Ifin korvausjohtaja Tia Mäki sanoo. Tarvitaan tietoa, taitoa ja yhteistyökykyä. Tutkija Maarika Maury kertoo Vaasan yliopistolle tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan kuntien strategiaosaamisessa on isoja haasteita. – 29 prosenttia johdosta ei tiennyt lainkaan, mitkä painopisteet on valittu strategiaan. Jouni Lampinen 1. Miten valtuutetut päättävät asioista, kun kuntalaisia on niin kovin monenlaisia
Kimya Fayaz on kuvassa toimitusjohtaja Minna Karhusen kanssa. Tempauspäivän takana oli Plan Internationalin järjestämä “Girls Takeover”. Kuva: Laura Oja. 4 Kimya Fayaz vietti tänä keväänä päivän Kuntaliiton toimitusjohtana
5 7 Vertailun vaikeus näkökulma 8 Pohjoismaiden kunnilla on paljon yhteistä, mutta opimmeko riittävästi toisiltamme. 17 Tuoreet valtuustojen puheenjohtajat kiittelevät edeltäjiensä antamaa tukea 18 Innostusta ja omien vaikutusmahdollisuuksien löytämistä uudet valtuutetut ovat saaneet kiinni valtuustotyön rytmistä 21 Suomalaisten hyvinvoinnin ytimessä 27 Suomi nousi työttömyystilastojen kärkeen 29 Kipakkaa puhetta EU-rahasta kuntajohtajan blogi 33 Sinä olet ihminen, muistatko 34 Tukea oikeaan aikaan oikeassa hetkessä 40 Kelasakot räjähtivät – kunnat maksoivat 781 miljoonaa euroa vuonna 2025 kuntalehti kysyy 42 Mitä kaupunkisi kesätapahtumaa odotat. 33. 45 Mielipiteet 46 Kuntalakiraamattu ”Harjula-Prättälä” – Alan ykkösteos jo yli 30 vuotta! 52 Kuntapäättäjän on tiedettävä vastuunsa vesihuoltoasioissa 56 Kuntamarkkinoilla ei jäähdytellä esittelyssä 58 Kuntien uusi lobbari aloitti Brysselissä pykäläpeikko tutkii 62 Kevätkatselmus paljastaa pihapiirien romukasat päättävät elimet 63 Lentäjät olivat mukavia, mutta lyhkäisiä viisi kysymystä 64 Muuttuva maisema on kuin taulu lakipalsta 66 Keskittyykö valta liikaa. Kuva: Laura Oja Kunta on inhimillisyydestä muodostuva elävä organisaatio. Kuva: Laura Oja Varhaiskasvatuksessa on paljon uutta ja perinteistä. 10 Töitä ja valintoja kolumni 11 Viranomaiset epäonnistuivat drooneista tiedottamisessa 12 Valtuutetun tulisi olla ”hyvä vieras” kunnan taloudessa pääkirjoitus 14 Jokaisella viestillä on merkitystä. Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki Kuntalehdessä. Vaapukan päiväkodin S2-opettaja Juulia Jantunen lukee lapsen kanssa. Sisällys 21 34 Susanna Huovisen sydämen asia ovat lasten mahdollisuudet opetukseen
Katutilan optimointi: Voimme tunnistaa tarkasti ne kadut, jotka ovat vajaakäytöllä ja jotka voitaisiin muuttaa pyöräteiksi tai lumenkasauspaikoiksi ilman haittaa paikalliselle elinkeinoelämälle. Liikkumiskompassi on käsissämme – nyt tarvitsemme vain rohkeutta seurata sitä. Tarvitsemme liikkumiskompassin. Digitalisoimalla pysäköintitarjonnan ja ohjaamalla kuljettajat suoraan vapaille paikoille (kadulle tai halliin), voimme vähentää päästöjä välittömästi ilman uutta rakentamista. Tämä reaaliaikaisen näkyvyyden puute johtaa siihen, mitä me Arrivella kutsumme “reaktiiviseksi liikkumisen hallinnaksi”. On aika lopettaa arvailu viivojen paikoista ja alkaa käyttää dataa oppaana. Ratkaisuksi emme tarvitse lisää asfalttia, vaan parempaa suuntaa. Kuntamarkkinoilla Helsingissä puhun kaupunkien kohtaamista tilankäytön haasteista. Tie eteenpäin Muutos EasyPark Groupista Arriveksi edustaa tätä painopisteen siirtymää. Voimme edetä nopeammin kuin Berliini tai Lontoo. //Sanna Tiilikainen, maajohtaja, Arrive Finland MAINOS. Kuntamarkkinoilla puhun suomalaisten kuntien ainutlaatuisesta mahdollisuudesta. Emme ole enää pelkkä pysäköintisovelluksen tarjoaja; olemme tämän uuden liikkumisen ekosysteemin käyttöjärjestelmä. Suomi globaalina testialustana Ankarat talvemme ja korkea teknologian omaksumiskyky tekevät Suomesta täydellisen koekentän. Pyöräteiden leveneminen, autokannan nopea sähköistyminen ja vihreän logistiikan tarpeet ovat kiristäneet kilpailua katutilasta ennennäkemättömällä tavalla. Liikkumiskompassi: Arvauksista ohjaukseen Arrive Mobility Compass on menetelmä, jossa hyödynnetään korkean taajuuden dataa kaupunkipolitiikan ohjaamiseen. Tämä toimii päättäjille kompassina, joka osoittaa kohti kolmea kriittistä tavoitetta: 1. Silti, digitaalisesta kypsyydestämme huolimatta, monet kuntapäättäjät yrittävät edelleen hallita arvokkainta fyysistä omaisuuttaan – kaupunkitilaa ja katutilaa – ilman karttaa. Jos automatisoitu pysäköintiratkaisu tai saumaton latausverkosto toimii Rovaniemellä helmikuussa, se toimii missä tahansa. 6 i si suomalais aupungi arvi s va “lii umis ompassin” navigoida s n ul vaisuu n Suomi on pitkään ollut digitaalisuuden edelläkävijä maailmalla. Reagoimme ruuhkiin vasta niiden synnyttyä. Kaupunki saattaa tietää tarkalleen, kuinka monta kilowattituntia katuvalot kuluttavat, mutta turvautuu usein vanhentuneisiin keskiarvoihin arvatessaan, kuinka monta autoa kiertää korttelia Tampereella tai Turussa lumisena tiistaiaamuna kello 8.00. 2. Älykaupunkien datavaje On paradoksaalista, että Suomen kaltaisessa teknologisesti edistyneessä maassa pysäköintiekosysteemi on usein edelleen “musta laatikko”. Sähköistymisen ohjaaminen: Sen sijaan, että latauspisteitä sijoitetaan sinne, minne on helpointa kaivaa, kompassi paljastaa todellisen yön yli tapahtuvan latauskysynnän. 3. Otimme ensimmäisenä käyttöön mobiilidatan, johdamme 5G-kehitystä ja hiilineutraaliustavoitteemme vuodelle 2035 ovat maailman kunnianhimoisimpia. Voimme ottaa käyttöön dynaamisia maksuvyöhykkeitä, jotka mukautuvat kysyntään, tai digitaalisia lupia, jotka mahdollistavat asukkaiden saumattoman pysäköinnin yli kuntarajojen. Näin infrastruktuuri-investoinneille saadaan paras tuotto. Kaupunkiemme karttaa piirretään uudelleen joka päivä niissä liikkuvien ihmisten toimesta. Reagoimme sähköautojen latauskysyntään vasta jonojen muodostuttua. Kokoamalla miljoonia datapisteitä – pysäköintitapahtumista ja latauskerroista aina kamerapysäköintikohteiden käyttöasteeseen – voimme rakentaa dynaamisen “digitaalisen kaksosen” kaupungin liikkumisesta. Pysäköintipaikan etsimiseen käytettävä aika: Monissa suomalaisissa kaupunkikeskustoissa jopa 30 % liikenteestä on pelkkää pysäköintipaikan etsimistä
Oli vain lista, jossa oli hakijan nimi, tutkinto ja kotipaikka. Ratkaisu enemmän hämmensi kuin selkeytti. Kunnissa voi olla edelleen vallalla ajattelua, että kunta voi valita kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista kenet tahansa, vaikka perustuslain vaatimus on koskenut kuntia jo vuodesta 2000 lähtien. – Olisi aina parempi, että kunnanhallitus antaisi valtuustolle esityksen, jonka valtuusto voisi sellaisenaan hyväksyä. – Hallintolaki ei kokonaan vapauta perusteluvelvollisuudesta. Näin pohtii Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori, dosentti Matti Muukkonen. Tosin sekään ei ole täysin varmaa. KHO katsoi Utajärven kunnanjohtajan valintaa koskeneessa ratkaisussaan, että hakijoiden vertailu oli riittävää, vaikka minkäänlaista kirjallista aineistoa vertailusta ei ollut. Matti Muukkonen pohtii, että voisi olla syytä aloittaa perusteellinen pohdinta siitä, millä perusteella julkiset virat voidaan täyttää. Ulkopuolinen konsultti oli esitellyt hakijoiden haastatteluja ja henkilöarvioinnin tuloksia valtuustoseminaarissa ja kaikkien hakijoiden ansioluettelot olivat valtuutettujen käytettävissä. Valmistelu puutteellista Matti Muukkonen näkee puutteita myös valintojen valmistelussa. Hän esimerkiksi katsoo, että kunnat tulkitsevat väärin hallintolakia, jonka mukaan vaaleilla valitun monijäsenisen toimielimen, kuten kunnanvaltuuston, ei tarvitse perustella virkavaalilla tekemiään valintoja. Muukkonen suhtautuukin hyvin kriittisesti siihen, että kunnanhallitukset vievät valintoja valtuustoille ilman täsmällistä esitystä ja esittävät vain, että valtuusto suorittaa virkavaalin. – Tasa-arvolakiin perustuvat valitukset ovat poikkeus. – Voi viedä kaksi ja puoli vuotta, ennen kun valtuuston valintapäätökseen saadaan ratkaisu KHO:sta. 7 Kunnanja kaupunginjohtajat vaihtuvat kiihtyvällä tahdilla ja samalla lisääntyvät valtuustojen valintapäätöksiin kohdistuvat valitukset. Muukkonen tuntee perin pohjin perustuslain, kuntalain, hallintolain, viranhaltijalain ja tasa-arvolain valinnoille asettamat vaatimukset. Myös hallinto-oikeuksien ratkaisut ovat horjuvia. Horjuvia tulkintojakin suurempi pulma ovat pitkät prosessit. Se varmistaisi hyvän valmistelun ja huolellisen vertailun. KHO:n ratkaisu ei selventänyt Korkein hallinto-oikeus linjasi hakijoiden vertailua vuonna 2019. Edes KHO:n ratkaisuista ei ole luettavissa toimintaohjeita. Hallinto-oikeuden tutkija Matti Muukkonen sanoo, että kuntajohtajavalintoja perustellaan puutteellisesti. Muutoksia lakeihin. Virkavaalilla tehtyjä valintoja ei tarvitse perustella välittömästi vaalin yhteydessä, mutta asiaa valmistelleen viranhaltijan on perusteltava esityksensä, samoin kunnanhallituksen. – Tai ovatko tasa-arvolain säännökset enää ajanmukaisia. Eriasteisten hallinto-oikeuksien puntaroitavina on parhaillaan lukuisia kuntajohtajien valintoja, esimerkiksi Paimion, Sysmän ja Pelkosenniemen tapaukset. Silti hän sanoo, ettei hän pysty tällä hetkellä ennakoimaan, millaisiin ratkaisuihin hallinto-oikeudet eri tapauksissa päätyvät. – Miten perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet eli taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto pitää ottaa huomioon kunnassa. Valitukset lisääntyvät, koska kunnat perustelevat valintojaan puutteellisesti. Se on kuntien toiminnan kannalta kohtuuttoman pitkä aika. Nyt ei ole varmaa tulkintaa siitä, millainen vertailu on riittävää, Muukkonen sanoo. – KHO:n ratkaisu muutti aiempaa tulkintaa kirjallisen vertailun merkityksestä. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Yhdessä helpompi huominen Uusi asianhallintajärjestelmämme Akaasia on saatavilla! Liity Triplanin palveluiden tyytyväiseksi asiakkaaksi! Ota yhteyttä myynti@triplan.fi • Arvioitu käyttökokemukseltaan erinomaiseksi • Helpottaa asianhallintaa prosessit ja käyttäjän toimintapolut huomioiden. Horjuvuutta on myös hallinto-oikeuksien ratkaisuissa, jotka eivät ole linjassa keskenään. Jos vastakkain ovat eri sukupuolta olevat hakijat ja selvästi ansioituneempi sivuutetaan, valinta yleensä kaatuu syrjintäolettaman perusteella. Vertailun vaikeus Tasa-arvolakiin perustuvat valitukset ovat poikkeus. Tarvitseeko toinen sukupuoli enää aidosti suojelua valintatilanteissa. Teksti Jorma Ylönen Triplan Oy | p. Ratkaisussa todettiin, että prosessin aikana hakijoita oli tosiasiallisesti vertailtu. Kuinka sitten kuntien päätöksiin saataisiin linjakkuutta
Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. Pohjoismaita pidetään yleisellä tasolla varsin samankaltaisina varsinkin, jos Pohjoismaita tarkastellaan kansainvälisessä kontekstissa, kirjoittavat tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ja kunnallishallinnon emeritusprofessori Stefan Sjöblom. 8 näkökulma Pohjoismaiden kunnilla on paljon yhteistä, mutta opimmeko riittävästi toisiltamme
Suomessa on kärsitty muita Pohjoismaita selvästi heikommasta äänestysaktiivisuudesta kuntaja aluevaaleissa. meidän kannattaisi puolestamme jakaa kokemuksia esimerkiksi rohkeista hallinnonuudistuksista ja varautumisen pitkästä perinteestä. Ruotsi on suurin ja Islanti taas pienin ja harvaan asuttu. kaikissa pohjoismaissa kamppaillaan pitkälti yhteisten haasteiden parissa. Tanskan kunnissa on keskimäärin 60 000 asukasta, Islannissa vain 6 500. Kussakin maassa aluevaltuustot valitaan suorilla vaaleilla, mutta vain Ruotsin alueilla on tosiasiallinen verotusoikeus ja yleinen toimiala. Näidenkin edistämiseksi tarvitaan vahvempaa paikallisdemokratiaa ja tarkoituksenmukaista valtionohjausta. Muissa maissa kuntaja aluevaalit järjestetään meistä poiketen suljettuina listavaaleina, mikä vahvistaa puolueiden roolia ja voi osaltaan olla korkeamman äänestysaktiivisuuden selityksenä. Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto Stefan Sjöblom Kunnallishallinnon emeritusprofessori, Helsingin yliopisto Pohjoismailla on kiistatta paljon opittavaa ja annettavaa toisilleen.. Pohjoismaista Norja muistuttaa kuntauudistuksen jälkeen yhä enemmän Suomea sekä kokonsa että kuntarakenteensa puolesta. Ruotsin ja Norjan aluetason tehtävät ovat monialaisemmat kuin Tanskassa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on jo pitkään toiminut myös alueellinen taso, jossa on vaihtelevia tehtäviä. Myös kansainvälisissä vertailuissa Pohjoismaat sijoittuvat lähes poikkeuksetta kärkikaartiin. Kuvatut haasteet uhkaavat heikentää erityisesti pienten kuntien palvelutasoa. sosiaali ja perusterveydenhuolto on ollut perinteisesti kuntien vastuulla, mutta Suomen sote-uudistus on eriyttänyt meitä selvästi muista maista. tulevaisuuden kannalta kaikille Pohjoismaille keskeistä ovat muun muassa investoinnit digitalisaatioon ja ilmastosiirtymään. Kunnat vastaavat muun muassa varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, perusinfrastruktuurista ja kulttuurija liikuntapalveluista. Islannissa on uudistettu vähittäin ja pienin askelin. Lisääntyvät ja puutteellisesti rahoitetut velvoitteet kaventavat kuntien taloudellista liikkumavaraa entisestään. Väestö ikääntyy, syntyvyys on alhaista ja kaupungistuminen kärjistää monin tavoin kuntien ja kaupunkien erilaisuutta. Norjassa on eniten kuntia ja Islannissa vähiten. Norjassa on tehty paljon kiintoisaa selvitystyötä yhtenäiskuntamallin hyödyistä ja haitoista sekä harvaan asuttujen alueiden elinvoiman vahvistamisen keinoista. Edustuksellisen kuntademokratian lisäksi pohjoismaisissa kunnissa korostetaan asukkaiden osallistumista myös vaalien välillä. Pohjoismaiden väestömäärät ja pinta-alat vaihtelevat huomattavasti. Pohjoismailla on kiistatta paljon opittavaa ja annettavaa toisilleen. Myös kuntien määrät ja keskikoot vaihtelevat suuresti. Ruotsissa poikkeavan korkeaa kuntavaalien äänestysprosenttia selittää osaltaan kolmen tason vaalien yhtäaikaisuus sekä maalle tunnusomainen blokkipolitiikka. Osaajapula vaivaa keskeisillä toimialoilla. Ruotsin viime vuosien selvityksistä kiinnostavia ovat selvityshenkilöiden laatimat raportit kuntien vapaaehtoisista kuntaliitoksista, kuntien ja valtion yhteistyöstä ja valtionohjauksesta sekä kuntien kokeiluista. Eri Pohjoismaissa tehdyt ja käynnissä olevat uudistuspyrkimykset sekä tehdyt selvitykset ovat erityisen tärkeitä seurannan ja syventymisen kohteita meille juuri nyt, kun kuntien tulevaisuutta käsittelevä parlamentaarinen työ on käynnistymässä. Tästä on todisteena esimerkiksi juuri ilmestynyt World Happiness -raportti, jossa kaikki Pohjoismaat sijoittuivat kuuden kärkeen. Ruotsissa merkittävin kuntarakenteen muutos on tehty 1970-luvun alussa eli noin 40 vuotta sitten. Vanhuspalvelut ovat esimerkki sosiaalipalveluista, jotka hoidetaan muualla edelleen kuntien toimesta. Tanskassa toteutettiin suuri rakenneuudistus vuonna 2007 ja Norjassa vuonna 2020. Pohjoismaisia kuntia yhdistävät laajat lakisääteiset tehtävät sekä vahva itsehallinto. Ruotsissa on kokemusta vapaaehtoisista yhteistyörakenteista ja kestävyystyön integroinnista kunnan arkeen. Yhteisenä haasteena on myös liian yksityiskohtaiseksi ja usein tiukentuvaksi koettu valtionohjaus. pohjoismaat ovat uudistaneet kuntarakenteitaan vaihtelevasti. 9 Pohjoismaat ovat toimineet hyvinvointivaltioiden mallimaina, hyvin toimeentulevina demokraattisina ja tasa-arvoisina pohjoisen Euroopan maina. Tanskassa vahva keskittäminen on loitontanut päätöksentekoa kansalaisista, Norjassa pirstaleinen kuntarakenne ja pitkät välimatkat vaikeuttavat palvelujen turvaamista, ja Ruotsissa uudistusten puute on johtanut alueelliseen taloudelliseen eriytymiseen suurkaupunkien ja maaseudun välillä. Tanskasta saa tietoa esimerkiksi vapaakuntakokeiluista, suurempien yksiköiden tehokkuudesta sekä vakaista rahoitusratkaisuista. Erikoissairaanhoito kuuluu Ruotsissa ja Tanskassa aluetasolle, Norjassa valtion vastuulle
Hän on työskennellyt Ypäjän kunnanjohtajana vuodesta 2020. maaliskuuta sopuisasti. Uutta luotsaajaa pääsevät kevään aikana valitsemaan ainakin Rääkkylän, Parikkalan, Hattulan, Varkauden, Kannonkosken, Lappajärven, Inkoon, Halsuan ja Kinnulan valtuustot. maaliskuuta odotetusti maakuntajohtajan virkaan hallintotieteiden maisteri Ulla-Kirsikka Vainion. Kuva: Rovaniemen kaupunki Valokuvaamo Kipinä Ky Arto Kummala. Maaliskuun aikana valittiin vain kaksi kunnanjohtajaa, mutta lukuisat kunnat haastattelevat ja testaavat parhaillaan johtajaehdokkaitaan. Kummala on toiminut Multian kunnanjohtajana 2021–2024 ja Petäjäveden kunnanjohtajana 2024–2025. Nyt tärkeintä on lähteä viemään niitä yhdessä käytäntöön, Vainio sanoi. Kymenlaakso saa kevään aikana myös uuden hyvinvointialuejohtajan. Ennen kunnanjohtajapestejään hän toimi muun muassa Petäjäveden ja Multian kuntien elinvoimapäällikkönä ja Kuhmoisten kunnan kehittämisasiamiehenä. Ujula Ypäjältä Pälkäneelle Pälkäneen uuden kunnanjohtajan valinta sujui 23. 10 Maaliskuun valinnat: Pälkäneelle ja Luumäelle uudet kunnat johtajat, PäijätHämeeseen maakuntajohtaja Kunnanja kaupunginjohtajat vaihtuvat kiihtyvällä tahdilla. – Kaikki saavat minusta yhteistyökumppanin: valtuusto, henkilöstö, kuntalaiset, yrittäjät ja kolmas sektori. Sen jälkeen valtuuston puheenjohtaja Maria Aho (sd.) kopautti nuijan pöytään Tatu Ujulan valinnan merkiksi. Vainio on toiminut Rovaniemen kaupunginjohtajana määräaikaisessa virassa vuodesta 2020 lähtien. Luumäki valitsi Kummalan Luumäen valtuusto valitsi 23. Kun kaikki jakavat saman tavoitteen, tuloksia syntyy, Ujula sanoi valtuutetuille valintansa jälkeen. – On harvinaista, että tavoitteet on asetettu näin huolellisesti ja kunnianhimoisesti. maaliskuuta Arto Kummalan uudeksi kunnanjohtajaksi. – Kunnan kehitystyö on joukkuepeliä. Sillä joukolla teemme Luumäestä entistä vahvemman, Kummala sanoi valintansa jälkeen. Hänellä on myös arkkitehdin koulutus sekä työkokemusta johtavan rakennustarkastajan sekä arkkitehtitoimiston toimitusjohtajan tehtävistä. Kaupunginjohtaja Vainiosta maakuntajohtaja Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto valitsi 23. Tatu Ujula, 32, on yhteiskuntatieteiden maisteri ja diplomi-insinööri. Kunnanjohtajan tehtävänä on toimia sillanrakentajana henkilöstön ja päättäjien välillä. Päijät-Hämeen maakuntastrategia ja -ohjelma ovat hänen mielestään erinomaisella tasolla. Kummalan kovimmat kilpakumppanit, Myrskylän kunnanjohtaja Esa Ukkola ja Miehikkälän kunnanjohtaja Anne Ukkonen, vetäytyvät hakuprosessista ennen kuin valinta meni valtuuston käsittelyyn, ja Kummalan valinta nuijittiin pöytään yksimielisesti. TÖITÄ JA VALINTOJA Teksti Jorma Ylönen Ulla-Kirsikka Vainio. Vainio kertoi valinnan jälkeen etäyhteydellä pitämässään lyhyessä puheessa, että hänen tavoitteenaan on aloittaa maakuntajohtajan virassa kesäkuussa. Kuva: Kummalan arkisto Säilöntäpääty.indd 1 12.2.2025 13.08. Valintaa valmistellut työryhmä ja maakuntahallitus olivat aiemmin asettuneet yksimielisesti Vainion valinnan taakse. Koulutukseltaan hän on metsätalousinsinööri. Päijät-Häme sai maaliskuussa uuden maakuntajohtajan. Yksin kukaan ei onnistu. Valinnan yhteydessä käytettiin vain yksi puheenvuoro, jossa kunnanhallituksen puheenjohtaja Rainer Zeitlin (kok.) kuvaili valintaprosessia. Kymenlaaksossa maakuntajohtajan valinta on haastatteluvaiheessa
Nuo valitukset olivat yhden ainoan toimittajan tekemiä. Vielä vuonna 2009 Suomessa oli 90 poliisilaitosta, joihin kaikkiin vaikkapa toimittaja saattoi soittaa. Salailusta on tullut maan viranomaisille maan tapa. kunnanjohtaja Harri Anttila kuuli droonista vasta, kun Ilta-Sanomien toimittaja kysyi häneltä kommenttia aiheesta. Tai asian jälkihoitoon, vaikkapa keskustelutilaisuuksien järjestäjinä. Olen aivan samaa mieltä. Olen jutellut aiheesta lukuisten muiden itäsuomalaisten kanssa. Hesari on myös tehnyt lukuisia valituksia jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. poliisin alati tiukentuvaa linjaa on kritisoinut etenkin Helsingin Sanomat. Hän olisi myös halunnut kaupungin edustajan mukaan valtion tiedotustilaisuuteen. Kunnilla on toimivat kriisiviestinnän mallit, mutta nyt niitä ei voida ottaa käyttöön, kun kuntapäättäjät joutuvat lukemaan lehdestä, mitä on ehkä tapahtunut. Ilmatorjunnan tai GPS-häirinnän johdosta reitiltään eksyneitä miehittämättömiä ilma-aluksia on lentänyt Puolaan ja Baltian maihin sodan ensikuukausista alkaen. yksi taistelukärjellä varustetuista lennokeista löytyi maaliskuun lopussa Parikkalasta. Salailusta on tullut maan viranomaisille maan tapa.. Liian lähelle asutusta harhautuneen kontion liikkeistä kerrottiin kaikilla keskeisillä televisiokanavilla Maarianhaminaa ja Utsjokea myöten. Vaikkapa poliisi on karsinut rajusti paikallista tiedottamista. Kymenlaakson Haminassa käyskenteli kymmenkunta vuotta sitten karhu. Se ei ole kansalaisten etujen mukaista. Niissä tapahtuvista asioista tiedottaa keskitetysti yksitoista poliisilaitosta. Lehti on puhunut “pimityskulttuurista” ja kuvaillut poliisin salauspäätöksiä “yhä oudommiksi”. Kaupungin turvallisuuspäällikkö Vesa Huuskonen vaati Yleisradion haastattelussa, että kaupunkia ja sen asukkaita olisi pitänyt informoida droonista aiemmin. Ihan ensimmäinen droonilöytö tehtiin Kouvolassa. Joka kerta oikeus päätyi siihen, että viranomaiset olivat rikkoneet lakia, eli salanneet enemmän tietoa kuin laki sallii. Viranomaisten valitsema tapa viestiä on tuntunut monesta siltä, ettei meistä välitetä, kun mitään ei kerran kerrota. Alueellisia vaaratiedotteita lähetetään radiossa ja julkaistaan netissä muutaman kerran kuussa. Minimitiedottamisen lopputulos on looginen: huhuja, pelkoa ja suuttumusta. Pelkästään vuonna 2023 tuomioistuimet antoivat päätöksen yhdeksästä tapauksesta koskien viranomaisten suorittamaa salailua. 11 Teksti Jorma Ylönen kolumni Jani Halme on Parikkalassa ja Helsingin Käpylässä asuva luennoitsija ja luova johtaja. Olisi luontaista ja luottamusta herättävää ottaa juuri kunnat ja kaupungit mukaan vähintään asiasta tiedottamiseen. Droonit herättävät luonnollisesti eniten huolta juuri siellä, minne ne ovat tippuneet. Aikaa varautumiseen on piisannut. Tyypillisin syy on viime vuosina ollut tulipalo. On vaikea ymmärtää, miksi viranomaiset ovat valinneet jälkitiedottamisen ja hiljaisuuden tien droonien saavuttua nyt myös Suomen puolelle. Viranomaiset epäonnistuivat drooneista tiedottamisessa Suomen kansalliseläimen näkeminen tai varastopalo ylittävät vaarasta tiedottamisen kynnyksen, mutta taivaalta tippuvat pommit eivät ylitä. Itärajalla sijaitsevan Parikkalan vt. Suomessa on 308 kuntaa. Viranomaistiedotus on mennyt arkisemmissakin asioissa tiedon panttaamisen suuntaan. Sisäministeriö antoi siitä virallisen vaaratiedotteen koko maahan. Kansalaiset keräävät tietoa mistä saavat, ja sitä vaihdetaan huoltoasemien nurkkapöydissä sekä netin puskaradioissa
– Siinä onkin poliitikoilla tärkeä tehtävä, että valitsevat oikeat henkilöt hallitukseen ja oikean toimitusjohtajan. Tällaisten yhtiöiden vaikutus kunnan talouteen on iso ja strateginen. Hallituksen kokoonpano kannattaa miettiä tarkoin, painottaa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen. – Mutta on tärkeä huomata, että vaikka tulee korkotuottoja, Kunnan omistuksista huolehtiminen vaatii pitkän tähtäimen suunnitelmaa. – Seuraava taso olisi selvittää, mitkä konserniyhtiöistä ovat verorahoitteisia, mitkä ovat kiinteistöyhtiöitä ja mitkä markkinaehtoisia yhtiötä, joista voi toivoa jopa osinkoa emokunnalle. Kaupungilla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Kuva: Heli Sorjonen. 12 Kuntakonsernin yhteisöt vaikuttavat emokunnan talouteen monia reittejä. – Pidän koulutusta jopa eräänlaisena luottamushenkilön oikeusturvana. Päättäjällä on iso vastuu, kun hän linjaa kuntalaisten verorahojen käytöstä, muistuttaa Sanna Lehtonen Kuntaliitosta. Joissain toiminnoissa omistajaohjauksella on erityisen tärkeä merkitys. Rovaniemi on tarjonnut kaikille hallituksiin valituille Kunnallisen osakeyhtiön hallitusosaaja (KHO) -koulutusta, jossa käydään läpi muun muassa lakiasioita, hankintoja ja tietosuojaa. Perusasiat haltuun Konsernissa voi olla erikseen kuntayhtymiä, osakeyhtiöitä, säätiöitä, yhdistyksiä. Sen kautta saa perustiedot siitä, miten hommat pyörivät, Hannu Pessa sanoo. – Ne ovat yhtiöitä, joiden on oikeastaan pakko pysyä pystyssä. – Kuntayhtiöistä esimerkiksi energiayhtiöt ja satamat toimivat markkinaehtoisesti. Valtuutetun tulisi olla ”hyvä vieras” kunnan taloudessa Teksti Ville Miettinen Sanna Lehtonen muistuttaa, että yhteisiä toimintatapoja ja omia ajattelumalleja kohtaan kannattaa olla sopivan kriittinen. Olisi tärkeää, että niiden hallituksissa olisi kriittisen osaamisen kannalta oikeita hallitusammattilaisia, Lehtonen sanoo. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi energia, vesihuolto ja kaukolämpö, sanoo Rovaniemen kaupungin konsernitalouspäällikkö Hannu Pessa. Kokonaisvaltaista kuvaa voi olla vaikea saada. Sanna Lehtosen mukaan myös valtuutetun on hyvä ottaa haltuun konsernin perusasiat: selvittää tytäryhtiöt ja kunnan osakkuudet muissa yhtiöissä sekä kuntayhtymäosuudet. Kaikkien ei tarvitse tuottaa Kunnan taloutta ruokkivia konserniyhtiöitä ovat tyypillisesti energiayhtiöt. Rovaniemelläkin energiayhtiöltä tulee korkotuottoja noin kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa. – Kun selvittää vielä sen, virtaako rahaa emokunnasta ulos vai sisään emokuntaan, on jo aika hyvällä tasolla. Monessa kunnassa, myös Rovaniemellä, nämä toiminnot on yhtiöitetty kuntakonsernin alla
Elinkaarikustannuksiakin tärkeämpää on, että rakennusinvestoinnille on käyttöä eli ”takaisinmaksaja", olkoonpa vaikka sitten sisäisen vuokran muodossa. Kaikki konsernin yhtiöt eivät ole strategisia yhtiöitä. – Vaikka kuinka laadukkaasti ja kustannustehokkaasti hankitaan, mutta jos rakennus on tyhjillään 15 vuoden päästä, niin aika kalliiksi se tulee. Esimerkiksi koulurakennuksen sisäiset vuokrat vaikuttavat sivistystoimen menoihin. Heikkilän mukaan kunnilla on selvästi enemmän rakennuskantaa kuin mitä on varaa ylläpitää. Huteja ei pitäisi tulla, Taneli Heikkilä muistuttaa. – Sisäiset vuokrat kannattaa ottaa haltuun, koska investointi vaikuttaa aina vuosittaiseen käyttötalouteen koko kiinteistön käyttöiän aikana. Kysymyksiä kiinteistöistä Erityisesti päänvaivaa tuottavat kiinteistöt. 13 samalla katamme omia korkomenoja, kun olemme lainanneet yhtiöille rahaa. – Tähän pitäisi kiinnittää huomiota huomattavasti nykyistä enemmän. Elinkaarikustannuksia tulisi tarkastella mahdollisimman laajasti. Hyvien päätösten tekeminen esimerkiksi kuntayhtiöiden hallituksia nimettäessä on ylisukupolvista vastuunkantoa kunnan taloudesta, Lehtonen sanoo. Tällainen toiminta saa kuntatalouden ammattilaisen näkökulmasta olla miinuksella, Lehtonen sanoo. Kunnan omistuksista päätettäessäkin hän käyttää veronmaksajien eli kuntalaisten rahoja. – Siihen vetoamiseen, että aina on tehty näin, meillä ei ole enää varaa. Kun vuosikate ei riitä, mutta investointeja on kuitenkin tehtävä, lainanotto kaupungin perustarpeisiin voi olla hulppeaa. Korkotuotoilla ja osingoilla voi kuitenkin kattaa pienen osan kaupungin palveluista, kuten sivistyspalveluja ja katujen kunnossapitoja, Pessa kertoo. – Vuosittaiset tavoitteet tulevat strategiasta ja niitä pitää seurata. Eli se koko summa ei ole puhdasta tuloutusta, Hannu Pessa muistuttaa. Se toimii tietopohjana kiinteistöratkaisujen tekemiselle. Käytännössä pitkän tähtäimen ratkaisut voivat koskea alaskirjausten tekemistä, tasearvojen tarkistamista, päätöksiä tyhjillään olevien kiinteistöjen kohtalosta tai sen arvioimista, onko kunnalla taloudellista kantokykyä ottaa isoa velkaa uusiin rakennuksiin. Kuntatalouskielellä: luottamushenkilön tulisi pyrkiä pitämään kunnan taloudesta hyvää huolta. – Valtuustolla pitäisi aina olla katse horisonttiin. Oppilaille on tarjottava kunnolliset tilat, mutta kuinka tulisi huomioida se, että kouluikäisten määrä laskee pian ennusteiden mukaan rajusti. On tarkasteltava, onko oletetulla väestökehityksellä kiinteistöille ylipäätään käyttäjiä vuosikymmenen tai parin päästä. Investoinneissakin pitäisi osata katsoa horisonttiin. Investointeja tulisi siis miettiä ensisijaisesti tulevaisuuden palvelutarpeen näkökulmasta. – Hyvän päättäjän ominaisuutena on myös oikeanlainen kirittäminen konsernin taloudessa, Sanna Lehtonen sanoo. – Sisäinen vuokra tekee läpinäkyvämmäksi omistamisen kustannuksia. Että ei tehdä vain tämän valtuustokauden asioita vaan halutaan kantaa vastuu pitkällä tähtäimellä. Yhteisiä toimintatapoja ja omia ajattelumalleja kohtaan kannattaa olla sopivan kriittinen, Lehtonen vinkkaa. Sote-kiinteistöjä jää tyhjilleen, koulurakennuskanta on laajalti käyttöikänsä päässä. Investoitu rakennus vaikuttaa kirjanpidossa jokaisena vuonna, jonka kiinteistö on käytössä. Vastuullinen kyläilijä Sanna Lehtonen kuvailee valtuutetun tehtävää ikään kuin kyläilyksi, jossa jätetään paikat vähän parempaan kuntoon kuin ne ovat ennen kyläilyä. Jos kiinteistö syö ison siivun budjetista, voidaan joutua vähentämään palkkamenoja, ellei tehdä budjettilisäyksiä toimialalle, Sanna Lehtonen muistuttaa. – Investoinnilla on kymmeniä vuosia pitkä häntä. Heikkilän mukaan haasteena on, että erityisesti pienemmissä kunnissa ei ole huomioitu pääomakustannuksia ollenkaan sisäisissä vuokrissa. – Valtuutetulla on korostettu huolellisuusvelvoite rahan käyttöön. FCG on Kuntaliitto Holding Oy:n omistama konsulttiyritys. Jos jossain pitkän tähtäimen näkemys korostuu, niin kunnan omistuksissa. Sisäisiin vuokriin on perehtynyt johtava asiantuntija Taneli Heikkilä FCG:stä. Mikäli hankintalain uudistus toteutuu hallituksen esittämällä tavalla, voivat muun muassa siivousja ateriapalvelujen ostot mullistua ja hallinnon kustannukset kasvaa. Valtuustolla pitäisi aina olla katse horisonttiin.. Sanna Lehtonen käyttää nimitystä ”verorahoitteinen konserni” kuntakonserniin kuuluvista yhtiöistä, jotka periaatteessa voisivat olla myös kunnan omaa toimintaa, esimerkiksi liikuntahallit tai kulttuurilaitokset. Sisäisen vuokran lähtökohtana on rakennuksen kustannukset, jotka ovat pääomakustannuksia ja ylläpitokustannuksia. On myös yhteisöjä, joiden ei ole tarkoituskaan tuottaa euroja. – Se on kuntalaisten palvelua jota ei markkinaehtoisesti useinkaan pysty tekemään, mutta joka kuuluu selkeästi peruspalveluun eli liikunnan tai kulttuurin järjestämiseen. Näin on myös Rovaniemellä, kertoo Hannu Pessa. – Tämä on tärkeä ymmärtää, kun päätetään uusista investoinneista. Rovaniemellä tällainen on esimerkiksi alueteatteriyhdistys, joka on vuokralla kaupungin tiloissa ja tuottaa kaupunkilaisille teatteripalvelua. Kuntien konserniyhtiöihin voivat vaikuttaa myös suuret uudistukset, kuten sote-uudistus kiinteistökysymyksineen ja TE-uudistus. Heikkilän mukaan sisäinen vuokra on väline, jolla kustannukset kohdennetaan rakennuksiin ja edelleen käyttäjiin. Lisää laatua investoimiseen Investoimisessa tulisi Taneli Heikkilän mukaan panostaa laatuun siten, että entistä tietoisemmin analysoidaan kannattavuutta ja tehdään kustannusvertailuja. Kuntapäättäjä voi myös vaikuttaa analyysien ja vertailujen pohtimiseen
Siihen, että oman kunnan pomot tietävät, missä mennään. Harjoiteltiin uhkia, jotka olivat totta vasta tulevaisuudessa. Kunta ei kuitenkaan saanut viranomaisilta suoraa tietoa, mitä on tapahtunut ja mitkä mahdolliset vaikutukset ovat kuntalaisten osalta. Erilaisissa hätätilanteissa faktoilla ja toimintaohjeilla voi luoda aitoa tunnetta turvallisuudesta. Koronakaudella tämä näkyi erityisen hyvin, kun ihmisten tiedontarve oli suurta. Näin eivät huhut lähde liikkeelle ja ihmiset tietävät, mitä seuraavaksi tulee tehdä. Mitä paremmin tietää asioista, sitä helpompi on toimia. kunnanjohtajana toimiva Kai Könönen sanoo, että tiedotustilaisuudessa mainittiin droonin putoamispaikan olevan Luumäen kunnan puolella. viranomaisten lisäksi tarvitaan medioita kertomaan asioista kansalaisille. Kun tilannekuva oli epäselvä, niin sen pohjalta oli kunnassa vaikeuksia pohtia myös arjen asioita. Esimerkiksi Luumäen vt. Tietoa ei ollut tai se ei kulkenut. Tämän ainutlaatuisuuden tajusin syvällisesti valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla vuosia sitten, aikana, jolloin ei osannut edes kuvitella koronaa tai nykyisiä droonitilanteita. Kun kanavia on paljon, ei enää yksi radio tai tv-kanava pysty hoitamaan tietoa kaikille kansalaisille hädän hetkellä tai poikkeusoloissa, vaikka Ylellä virallinen tehtävä onkin. 14 Tiina Ojutkangas on Kuntalehden päätoimittaja pääkirjoitus Jokaisella viestillä on merkitystä. Lähtökohtaisesti Suomessa viestintä hätätilanteissa toimii varsin hyvin. Tai ei ollenkaan. Tähän on toki myös syitä ja hidastavia tekijöitä jopa lainsäädäntötasolla. Pitäisi ymmärtää myös kuntien keskeinen rooli osana kokonaisturvallisuutta.. Kuntalehden haastatteleman Korhosen mielestä tiedonvaihtamisen edellytykset pitäisi viimeistään nyt laittaa ajan tasalle ja ymmärtää myös kuntien keskeinen rooli osana kokonaisturvallisuutta. Kyseessä on myös kansalaisten turvallisuuden tunne. Surullisia, hankalia tapauksia, jotka aikojen kuluessa menevät tunteisiinkin. Maaliskuun viimeisenä sunnuntaina alkoi Suomessa droonimylläkkä. Siinä samassa yhteydessä voitiin todeta, että viestinnässä oli puutteita. Poikkeuksellisen hyvä viranomaisyhteistyö on yksi tekijä, joka varmasti vaikuttaa. Usein tehtävään on liittynyt aidosti kansalaisen tiedon tarve: kuinka mediakin voi auttaa ihmisiä ja viranomaisia toimimaan oikein ja turvallisesti. kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhosen mielestä joissakin tapauksissa tieto kulkee viranomaisilta kuntien suuntaan liian hitaasti. Toimittajana on tullut oltua paikalla ja uutisoimassa erilaisia katastrofeja. Tärkeä osa kriisinkestävyyttä on se, että jokainen kansalainen voi luottaa viranomaisiin, mediaan ja oikeisiin tietoihin
Kilpailutus oli meille tilaajana arvoa tuova prosessi monella tavalla. Ratkaisut optimoitiin tilaajan toiveet huomioiden täsmälleen käyttötarkoitukseen sopiviksi. Tekova valittiin hankkeen KVR-urakoitsijaksi kilpailullisen neuvottelumenettelyn kautta. Kilpailutukseen osallistuneille annettiin mahdollisuus muuttaa suunnitelmia, kunhan monitoimihallin toiminnallisuus ei muutu, ja tuoda esiin myös sellaisia asioita, joita emme itse olleet osanneet huomioida. Lisäksi Tuusulaan toteutettu monitoimihallikokonaisuus sekä loppuvuodesta 2025 valmistunut KeravaSipoon Energia-areena ovat Tekovan toteuttamia. Hankkeen lähtökohtana toimi tilaajan viitesuunnitelma, jota Tekova kehitti eteenpäin omalla toteutusmallillaan. Tällä hetkellä hankkeita on käynnissä muun muassa Hausjärvellä, KoilisVantaalla ja Pornaisissa. ”Kun urakoitsijalla on mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hanketta, johtaa lopputulos aikataulun, kustannusten ja laadun osalta selkeästi parempaan lopputulokseen. Varhainen yhteistyö ratkaisee lopputuloksen Tekovan toimitusjohtaja Jaakko Heikkilä korostaa ennakoivan yhteistyön merkitystä ja haastaa kuntapäättäjiä tarkastelemaan kilpailutuksia myös kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta. Kilpailutusmalli mahdollisti ratkaisujen kehittämisen yhteistyössä ja eri vaihtoehtojen vertailun ennen lopullisia päätöksiä. Optimaaliset ratkaisut syntyvät, kun pääsemme haastamaan suunnitelmia ja esittämään näkemyksiämme. Kilpailutuksessa painotettiin sekä laatua että hintaa, ja Tekovan esittämä 4,48 miljoonan euron kokonaisratkaisu arvioitiin parhaaksi toiminnallisuuden, laadun ja kustannustehokkuuden näkökulmista. Pornaisten monitoimihallin toteutus 3 M€ alle budjetin Pornaisiin valmistuu syksyllä 2026 noin 2 750 neliömetrin monitoimihalli, joka palvelee laajasti kunnan liikuntaja harrastustoimintaa. ”Tarjouspyynnössä haimme uusia ratkaisuja ja toteutustapoja jalostamaan oma tahtotilamme laadukkaaksi kokonaisuudeksi. 15 Liikuntaja monitoimihallien rakentaminen on vilkastunut eri puolella Suomea, ja kunnat etsivät ratkaisuja, joissa yhdistyvät käytettävyys, muuntojoustavuus ja kokonaistaloudellisuus. Kunnat ja kaupungit uudistavat liikuntatilojaan Tekovan ratkaisuilla miljoonien säästöjä MAINOS. Kaikissa hankkeissa on painottunut erityisesti kustannustehokkuus, toiminnallisuus ja käyttäjälähtöinen suunnittelu. Valtakunnallisesi toimiva toimitilarakentaja Tekova on ollut mukana toteuttamassa useita liikuntatilahankkeita. Tekova valikoitui toteuttajaksi parhaan kokonaisuuden, innovatiivisuuden ja liikuntahallirakentamisen kokemuksen ansiosta”, kertoo Pornaisten kunnan kuntakehitysjohtaja Tapani Tapiola. Meillä on lukuisia referenssejä tämän mallin toimivuudesta, ja mittarit ovat selkeät: asiakastyytyväisyys, laatu ja eurot”, Heikkilä sanoo. Pornaisten kunnan alkuperäisessä talousarviossa hankkeelle oli varattu 7,5 miljoonaa euroa, joten toteutuskustannus alitti budjetin lähes kolmella miljoonalla eurolla. Lähdemme aina asiakkaan tarpeesta ja tarjoamme rohkeasti vaihtoehtoja, jotka perustuvat kokemukseemme ja erityisosaamiseen toimitilarakentamisesta
Dynaaminen arkkitehtuuri muodostaa kuitenkin kolmannen vaihtoehdon näiden väliin. Puuverhoiltu julkisivu ja valoisat luokkatilat kertovat moderneista ja toimivista oppimisympäristöistä. Nurmijärvellä Kaikumetsän koulu ja päiväkoti palvelee toistaiseksi alkuperäisessä tarkoituksessaan, mutta dynaaminen arkkitehtuuri mahdollistaa tulevaisuuden muutokset. Dynaamisten rakennusten joustavuus tuo monia etuja, mutta perinteisiin rakennuksiin investoiminen on edelleen perusteltua silloin, kun tilojen käyttö on ennustettavaa ja pitkäaikaista. Oli kyse sitten tilatarpeen kasvusta tai kokonaan uudenlaisesta käytöstä, se palvelee kuntalaisia siellä, missä sitä tarvitaan.. kun väestö ikääntyy. Nyt entinen koulu toimii vammaispalvelukeskuksena – dynaaminen rakennus vastaa taas oikeaan tarpeeseen oikeassa paikassa niin kauan kuin sitä tarvitaan. Nurmijärvi päätyi ratkaisuun tilanteessa, jossa koululaisille ja päiväkodin lapsille piti saada uudet tilat vanhojen tilojen sisäilmaongelmien vuoksi. Kun tilatarpeet muuttuvat, palvelu verkon on seurattava perässä Poikkeuksellisesti Nurmijärven kunta odottaa lapsimäärän kasvua, kun taas valtion tasolla syntyvyys laskee nopeasti samalla Kaikumetsän uusi kouluja päivä kot i rakennus Nurmijärvellä on osa muutosta, jossa kunnat eivät enää rakenna pelkästään pysyviä tiloja. Konkreettinen esimerkki joustavuudesta löytyy Haapajärveltä: kunta vuokrasi Parmacon dynaamista koulua, jolle ei ollut enää tarvetta. Kiireellisten tilatarpeiden lisäksi myös alueen tulevaa väestönkehitystä oli vaikea ennustaa, mikä lisäsi joustavuuden tarvetta. Lyhytaikaisiin tarpeisiin käytetään puolestaan usein väliaikaisia tilaelementtejä tai jopa parakkeja. Kyse ei ole huonosta suunnittelusta, vaan suunnittelun mahdottomuudesta, kun tarvittavaa tietoa ei ole päätöksentekohetkellä saatavilla. Teräsrunkoinen, kaksikerroksinen vuokrarakennus valmistui noin puolessa vuodessa syksyllä 2025, mikä mahdollisti siirtymisen suoraan uusiin tiloihin ilman pitkiä väistöjaksoja. Kun hyvinvointialue päätti vuokrata dynaamisen rakennuksen, siirto kunnan sisällä onnistui ripeästi. Samaan aikaan hyvinvointialueella oli tarvetta vammaispalvelukeskukselle. Asukkaiden toiveet pyrittiin huomioimaan, ja esimerkiksi nuorimpien oppilaiden opetus säilyi samalla alueella. Liian suuriksi tai pieniksi jäävät rakennukset ovat kallis ja hankala ongelma. Väestönkehitystä onkin entistä vaikeampaa ennustaa, mikä vaikeuttaa julkisten tilojen mitoitusta. Kun julkinen sektori hyödyntää kaikkia kolmea vaihtoehtoa, saadaan joustava, dynaaminen palveluverkko. Nurmijärven Uutisille 15.6.2025 antamassaan kommentissa kunnan sivistysjohtaja Tiina Hirvonen totesi, että uudet, turvalliset tilat tarjoavat hyvän kasvuja oppimisympäristön lapsille. Kyseessä ei kuitenkaan ole tavanomainen rakennus, vaan kyse on dynaamisesta arkki tehtuurista: tarvittaessa rakennuksen kokoa tai käyttötarkoitusta voi muuttaa ja sitä voi siirtää. Dynaaminen, muunneltava rakennus tarjoaa joustavuutta tilanteeseen, jossa väestönkehitys ja palvelutarpeet muuttuvat nopeasti. Ratkaisevaa on, että dynaamisen rakennuksen muunneltava rakenne tukee tulevien vuosien väestönkasvua ja muuttuvia tilatarpeita Nurmijärvellä. Lisäksi alueen asukkaat hyötyvät liikuntasalin iltakäytöstä. Samoin vuokraaminen on investointia riskittömämpi vaihtoehto, kun tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Lisäksi joskus tilat sijaitsevat lopulta väärässä paikassa muuttuneiden palvelutarpeiden vuoksi. 16 WWW.PARMACO.FI MAINOSILMOITUS Kaikumetsän koulu ja päiväkoti on osa laajempaa muutosta julkisessa rakentamisessa Kun Nurmijärven Lepsämässä sijaitsevaa Kaikumetsän koulua ja päiväkotia katsoo ulkoapäin, se muistuttaa mitä tahansa uutta rakennusta
Kuva: Soila Puurtinen. On asioita, joita ei voi kalenteroida. Suuria yllätyksiä ei ole tullut ja hän kokee organisaation toimivan kaupungissa hyvin. – Meillä on viisikymmentäviisi valtuutettua, jokainen haluaa Vaasan parasta. – Se on yllättänyt. Valtuutetuilta tulleesta hyvästä palautteesta Immonen on kiitollinen. Henki valtuustossa on hyvä ja sitä korostaa valtuustokauden alkajaisiksi yhdessä käyty pelisääntökeskustelu. Frans Villanen (rkp.) Vaasan valtuuston puheenjohtaja Vaasan valtuustossa puhetta johtava Frans Villanen on tyytyväinen ensimmäiseen vuoteensa. Toisaalta usein asiat vaativat nopeaa reagointia. Kuva: Anssi Leppänen Viivi Immonen kokee saaneensa aiemmilta puheenjohtajilta perinnöksi hyvän työkulttuurin. Tähän on panostanut jo edellisellä valtuustokaudella. Sen säilymiseen on uusi valtuuston puheenjohtaja halunnut panostaa. Pieni valtuusto antaa Immosen mielestä mahdollisuuden sitouttaa valtuutetut mukaan valmistelutyöhön jo ennen valtuuston kokousta. Suurissa asioissa on hänen mukaansa ymmärretty jo pitkään kaupungin etu ja saavutettu yksimielisyys. Se on rikkaus, että pystyy kysymään mielipidettä heiltä, sanoo Immonen. Villanen kehuu Vaasan asioita hoidetun aiemminkin hyvin ja viittaa muun muassa alkuvuonna kaupunkiin saatuihin teollisiin investointeihin. Kiitosta saavat niin virkahenkilöt kuin valtuutetutkin. Molemmilla paikkakunnilla myös virkahenkilöt saavat kehuja. Se vaatii työnantajalta tosi paljon joustavuutta, että pystyy olemaan pois. Puolueilla on hieman eri keinoja ajaa asioita, mutta fiksuja ihmisiä on Vaasan valtuustossa. Kun vaikeita asioita aikanaan tulee käsittelyyn, palaute helposti heijastuu puheenjohtajaan, hän arvioi. Puheenjohtajan työssä on asioita, jotka eivät ulospäin näy. – He ovat olleet pidempään mukana kuntapolitiikassa ja molemmilla on puheenjohtajakokemusta. Myös kokeneet varapuheenjohtajat ovat merkittävä tuki. Silti työmäärä ei ole uutta puheenjohtajaa yllättänyt, kiitos edeltäjien kanssa käytyjen keskustelujen. Juvalla vaihtuivat puheenjohtajat sekä hallituksessa että valtuustossa. Maailma muuttuu ja kuntien on pysyttävä mukana. Ensimmäisen kauden puheenjohtajat tuntevat saaneensa työhönsä hyvän tuen edeltäjiltään ja muulta puheenjohtajistolta. Ilmapiiristä, tavoitettavuudesta ja asioiden valmistelusta kiitoksensa Immoselta saavat myös Juvan virkahenkilöt, joiden ammattitaitoa hän kehuu. 17 Viivi Immonen (kesk.) Juvan valtuuston puheenjohtaja Juvan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Viivi Immonen kertoo heti kärkeen pitävänsä puheenjohtajan työssä parhaana asiana erilaisten ihmisten ja heidän näkökantojensa kohtaamista. Siinä sovittuja asioita on Villasen mukaan pääosin kunnioitettu. Pitkäaikaisten edeltäjien Immonen kokee jättäneen perinnöksi hyvän työkulttuurin ja ilmapiirin. Työnantajaansa Villanen kiittelee venymisestä. Yhteistyö sujuu kaikkien kanssa. – Vaasa on sen kokoinen kaupunki, että pääosin me teemme tätä oman työn ohessa. Villanen näkee tässä historiallisen jatkumon. Villanen puhuu halustaan oppia tuntemaan ihmisiä. Kriittiseen palautteeseenkin on varauduttava. Tuoreet valtuustojen puheenjohtajat kiittelevät edeltäjiensä antamaa tukea Teksti Anssi Leppänen Meillä on viisikymmentäviisi valtuutettua, jokainen haluaa Vaasan parasta, sanoo Frans Villanen. Juvan ja Vaasan valtuustojen puheenjohtajuutta hoidetaan nuorin voimin. Hän kokee, että moni asia on vienyt jopa odotettua vähemmän aikaa
– Tämä vuosi on antanut ihan älyttömän paljon, pukee Niinimäki ajatuksensa sanoiksi ja kertoo saaneensa paljon itsevarmuutta olla esillä ja kohdata ihmisiä. Ennakko-odotukset ovat täyttyneet. Kommunikaatiota hän pitää toimivana sekä valtuustoryhmien välillä että yksittäisten valtuutettujen kesken. Oma valinta, kun olen halunnut asioihin perehtyä ja kantaa vastuuta äänestäjille. Tunteja politiikkaan kuluu. Kuva: Siiri Kainulaisen kotialbumi Asko Niinimäki. 18 Siiri Kainulainen (vihr.) Lappeenranta Lappeenrannan valtuuston ensimmäisen kauden valtuutettu Siiri Kainulainen kertoo varmalla äänellä valtuustotyön vastanneen hänen odotuksiaan. Kasvotusten palautetta tulee yleisötapahtumissa, joissa poliitikot ovat paikalla. Ensimmäisen kauden valtuutetut tuntuvat tyytyväiseltä luottamustehtäväänsä. Kuntalaisten palautetta valtuutetut ovat saaneet eniten kasvotusten. Asioiden taustoittamiseen hupenee uudella valtuutetulla huomattavan paljon tunteja. Usein palaute annetaan kaupunkilehden tekstaripalstalla ja somessa. Asko Niinimäki (kok.) Ähtäri Ähtärin valtuustossa ja hallituksessa istuva Asko Niinimäki on innostunut ensimmäisestä vuodestaan valtuustossa. Asko Niinimäki arvioi Ähtärin valtuustossa vallitsevan hyvän ja keskustelevan ilmapiirin, paremman kuin aiemmin sivustaseuranneena olisi voinut olettaa. Innostusta ja omien vaikutusmahdollisuuksien löytämistä uudet valtuutetut ovat saaneet kiinni valtuustotyön rytmistä Teksti Anssi Leppänen Siiri Kainulainen. Kriittinenkin palaute olisi tervetullutta. Vaikuttamismahdollisuuksia hän ajatteli ennakkoon suuremmiksi. Kaupunkilaisilta tullut palaute on ollut positiivista. Ilmapiirin hän kokee valtuustotyöskentelyssä olevan hyvä. Palautetta Siiri Kainulainen ei valtavasti ole lappeenrantalaisilta saanut. – Kyllä se varmaan siellä 15–20 tunnin suunnilla kuukaudessa, ynnäilee Kainulainen ja muistuttaa, että samat asiat pyörivät usein eri paikoissa ja arvio ajankäytöstä on hankalaa. Kuntalehti soitti ensimmäistä kauttaan istuville valtuutetuille eri puolille Suomea ja kysyi tunnelmia ja työmäärää. Hallituspaikan hän kokee antavan lisää mahdollisuuksia vaikuttaa, kun pääsee asioihin varhaisessa vaiheessa kiinni. – Kriittinen palaute muokkaa ja kehittää enemmän tekemistä ja avaa uusia näkökulmia, tiivistää Niinimäki. Sen, että tulee kaikkien kanssa toimeen, hän kokee parantavan myös tiedonsaantia. Monessa luottamustoimessa mukana olevaa Kainulaista ei ajankäyttö ole yllättänyt. – Olen kyllä viihtynyt hyvin ja tykännyt tästä, sanoo Kainulainen ja lisää kokeneensa pystyvänsä vaikuttamaan päätöksentekoon. Kuva: Anssi Leppänen. – Varmaan kymmenkertainen määrä on tarvittu aikaa siihen mitä etukäteen ajattelin
Aikaa Smeds arvio käyttävänsä kunnallispolitiikkaan kuukaudessa yli kymmenen tuntia. Tunteja kuluu paitsi kokouksiin ja asioihin tutustumiseen myös kokousmatkoihin. Joskus siellä tuntui, että asiat tulevat nopeasti syliin, sanoo Korkiakoski. Marko Smeds (kd.) Hollola Marko Smedsin työtä kunnanvaltuustossa ovat pohjustaneen varavaltuutetun paikka ja useat luottamustoimet omassa puolueessa. Hän ei vielä koe vaikuttaneensa päätöksiin merkittävästi. Euran valtuustossa vallitsee Reetta Vallinin mielestä leppoisa ilmapiiri. Räisänen kuitenkin lisää, että meininki on hyvä ja yli puoluerajojenkin voi keskustella. – Yrittäjämyönteisyys oli yksi vaaliteemoistani. Esimerkiksi hän nostaa kuntastrategian. Aktiivisesti somessa toimiva Räisänen sanoo saaneensa paljon palautetta postauksiensa myötä. Kuntalaisten palautetta Smeds kertoo saaneensa, mutta ei henkilöön menevää kritiikkiä. Osin hän arvioi tämän johtuvan siitä, että pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat toisensa muustakin kuin politiikasta. Sananvaihdon terävyys on kuitenkin ajoittain päässyt yllättämään. Kuva: Marko Smeds Tiina Räisänen. Onnistumisen tunteita on tullut etenkin lautakuntatyön puolelta. Aikaa kunnallispolitiikkaan Korkiakoski arvioi käyttävänsä kymmenisen tuntia kuukaudessa. – Ehkä vielä ei ole tullut käsittelyyn asioita, jotka olisivat niin sydäntä lähellä, että niitä olisin lähtenyt erityisesti ajamaan, sanoo Vallin ja kertoo samalla odottavansa mielenkiinnolla tulevaa palveluverkkoselvitystä. Halutaan kärjistää ja puolueet haluavat puhua omille äänestäjilleen. Ajankäyttö elää käsiteltävien asioiden mukaan. Valtuuston ilmapiiriä Korkiakoski kuvailee arvostavaksi. Myös ajankäytön määrä on hieman yllättänyt. Kuva: Matti Korkiakosken kotialbumi Marko Smeds. Olen ollut palanen vaikuttamassa siihen, että se on kunnan strategiassa. Äänestäjien takia jaksan tehdä, sanoo Räisänen. Hollolan valtuustossa vallitsee Smedsin mielestä hyvä ilmapiiri. 19 Matti Korkiakoski (kesk.) Nurmijärvi Matti Korkiakoski tuli Nurmijärven valtuustoon taskussaan yhden aluevaltuustokauden kokemus. Keskusteluyhteys on avointa paitsi ihmisten myös eri valtuustoryhmien välillä. Yhteistyön merkitys on tärkeää asioiden eteenpäin viemisessä, pohtii Smeds. Kuva: Foto-Eura. Kuntalaisilta on tullut palautetta vähemmän kuin aluevaltuustossa toimiessa. Kuva: Tiina Räisäsen kotialbumi Reetta Vallin. – Itselleni perinteiset kristilliset arvot on syy olla mukana toiminnassa ja se on oikeastaan ainoa syy. Yleensä palautteen antaja on halunnut tuoda esiin huolensa jostain itselleen tärkeästä asiasta. Kunnallispolitiikassa Smeds on mukana omien arvojensa vuoksi. Valtuustolle asiat tulevat hyvin valmisteltuina ja päätöksenteko on jäsenneltyä. Arkityössään yrittäjänä hän on tottunut nopeampiin liikkeisiin. Arviolta tunteja kertyy kuukaudessa 20–30. – Ihan tämä toisesta työstä menee. Määrä ei ole yllättänyt. Vaikuttaminen on hänen mukaansa myös taustatyöstä kiinni. – Joidenkin puolueiden kanssa on enemmän yhteistyötä kuin toisten, mutta kaikkien kanssa tullaan toimeen. Valtuustotyö ei ole tuonut yllätyksiä mukanaan. Aikaa kuluu uusiin asioihin perehtymiseen. Välillä joukossa on huonojakin palautteita, mutta myös toiveita asioiden viemisestä rivakammin eteenpäin. En ole tottunut omassa työelämässäni tähän. Hän kokee voivansa vaikuttaa päätöksentekoon – Kyllä siihen voi vaikuttaa keskustelemalla ihmisten kanssa, joilla on erilaisia näkemyksiä. – Välillä yleiset käytöstavatkin unohtuvat. Kunnanvaltuustossa työskentely on vastannut odotuksia ja hän kokee pystyneensä myös vaikuttamaan päätöksentekoon. Tiina Räisänen (kok.) Jyväskylä Päätöksenteon rytmi on vaatinut sopeutumista Jyväskylän valtuustossa uutena aloittaneelta Tiina Räisäseltä. Yrittäjänä hän itse korosta yrittäjien kasvun tukemista myös silloin, kun haetaan kasvua kuntatalouteen. Toisinaan listojen liitteiden lukeminen vie paljon aikaa, ja toisinaan vähemmän. – Aluevaltuustoon verrattuna ero on iso. Matti Korkiakoski. Hän on kokenut saavansa sanoa ääneen ajatuksensa. Reetta Vallin (vas.) Eura Euralainen Reetta Vallin pohtii hetken ja kertoo valtuustotyöskentelyn vastanneen hyvin hänen odotuksiaan. Hän on kokenut, että esimerkiksi seminaareissa saadaan aikaan monipuolisia keskusteluja yli puoluerajojen hajauttamalla porukkaa. Yleisilmapiiriä valtuustossa Räisänen pitää hyvänä
Vaikuttamisväylä syntyy etenkin lautakuntaja hallitustyöskentelyn kautta. Viimeistään kahvitauoilla puoluerajat unohtuvat. Se kertoo paljon, kertoo Alasaarela. Ota rohkeasti yhteyttä! rakennusliitto.fi/kunta Tutustu rehellisen rakentamisen pelisääntöihin:. Yhteistyö voi olla esimerkiksi työmaa-auditointia, hankintayksikön kouluttamista ja infomateriaalin toimittamista työkohteisiin. Valtuuston ilmapiiri Haapajärvellä on tuntunut hyvältä ja yhteistyö toimivalta. Hän tosin korostaa, että aikaa saisi uppoamaan paljonkin, ellei asioita priorisoisi. 20 Dima Kangasoja (ps.) Haapajärvi Haapajärven valtuustossa aloittanut Dima Kangasoja myöntää, että valtuustotyö on yllättänyt yrittäjätaustaisen ihmisen hitaudellaan. Kaupunkilaisten palaute on ollut vähäistä ja tullut arkisissa kohtaamisissa. Päätöksentekoon Alasaarela on kokenut voivansa halutessaan vaikuttaa. Kemin kuntapolitiikassa hän kokee vallitsevan hyvän ilmapiirin. – Täytyy valita taistelut eli asiat, joita lähtee ajamaan, tiivistää Kangasoja ajankäyttönsä perusteet. Päätöksentekoon vaikuttamisesta hän sanoo laittaneensa alulle jotain uuteen teknologiaan ja digitalisaatioon liittyviä asioita. Näiden perusteella muodostamansa mielikuvan hän kokee vastanneen hyvin valtuutetun työtä. – En välttämättä muista kuka on minkäkin puolueen jäsen kun ollaan kahvilla. Miia Alasaarela (sd.) Kemi Kemiläinen Miia Alasaarela on toiminut jo aiemmin varavaltuutettuna ja muissa luottamustoimissa. – Sanotaan, että hyvin hidastempoista ja leveäkaistaista on, muotoilee Kangasoja ja sanoo työskentelyn siltä osin olleen hyvin erilaista kuin hän ennakkoon odotti. Niiden mahdollista toteutumista saa kuitenkin vielä odotella. Aikaa Kangasoja arvioi käyttävänsä kuntapolitiikkaan viidestä kymmenen tuntiin kuukaudessa kokouksien ulkopuolella. Valtuustokäsittelyyn asiat tulevat niin hyvin valmisteltuina, että niihin perehtyminen on helppoa. Aikaa Alasaarela käyttää erityisesti hallitustyöskentelyyn. TUEMME KUNTIA näiden ilmiöiden torjunnassa. Kuntapolitiikkaan hän arvioi kuluvan parikymmentä tuntia kuukaudessa. Mia Alasaarela Kuva: Alasaarelan kotialbumi Dima Kangasoja Kuva: Kangasojan kotialbumi Harmaa talous kunnissa kuriin HARMAA TALOUDEN eri ilmiöt ja työperäinen hyväksikäyttö ovat valitettavan yleisiä myös julkisilla rakennustyömailla. Päätökset syntyvät keskustelemalla. – Aineistoon kun perehtyy sillä pääsee pitkälle, ynnää Alasaarela kokemuksensa. Yllätys määrä ei ole