Kaikki vaaleista Kaupunginjohtaja haastaa itseään Huhtikuu 2025 Vauvan syntymä on iso onni
Jotta pääset kartalle siitä, mitä tietojärjestelmiä on markkinoilla, kannattaa sopia markkinavuoropuhelu toimittajien kanssa. Meillä on pitkä kokemus julkishallinnon järjestelmähankinnoista ja tarjoamme ratkaisuja, jotka on suunniteltu erityisesti kuntien tarpeisiin. Lainsäädäntöesitys on ollut lausuntokierroksella, ja hallituksen tavoitteena on viedä lakiesitys eduskuntaan syksyllä 2025. Abilitan kilpailutusopas auttaa sinua kilpailutuksen laatimisessa. Jatkossa julkisen toimijan on omistettava vähintään 10 % sidosyhtiöstä, jotta hankinnat voidaan tehdä ilman kilpailutusta. mainos mainos Lue kilpailutusopas kotivisuiltamme abilita.fi Abilita on Suomen luotettavin julkishallinnon järjestelmätoimittaja Mainos Hankintalain suunniteltu muutos vaikuttaa kuntien hankintoihin Mitä lakimuutos tarkoittaa kunnille. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2026 alussa.. Inhouse-hankinnoissa on omat ongelmakohtansa, eikä se ole kunnalle aina paras mahdollinen vaihtoehto. Näin pysyt ajan tasalla, millaisia tietojärjestelmiä kunnille on tarjolla. Ota yhteyttä ja varaa markkinavuoropuhelu! Hankintalaki vaikuttaa uudistuessaan merkittävästi kuntien hankintoihin myös tietojärjestelmien osalta. Kilpailuttaminen on luultua helpompaa. Kilpailutusta ei kannata pelätä, sillä se on mainettaan yksinkertaisempaa. Hankittu palvelukokonaisuus ei välttämättä ole yhtä pitkälle kehitetty kuin muut markkinoilla olevat vaihtoehdot ja hintalappukin voi olla kovempi. Mikäli uusi laki astuu voimaan suunnitellusti, nykyisiä järjestelmiä kannattaa arvioida ajoissa ja valmistautua mahdolliseen kilpailutukseen. Kilpailutuksen avulla kunta voi hankintalain puitteissa itse määritellä tärkeimmät kriteerit, joiden perusteella markkinoilla olevia vaihtoehtoja on helppo arvioida. Uudistuksella hallitus haluaa lisätä kilpailua, kilpailuneutraliteettia ja markkinoiden toimivuutta. Vapaamuotoinen markkinavuoropuhelu ei sido mihinkään, eikä vie kuin pari tuntia omaa työaikaasi. Hankintalain mukaisen tarjouspyynnön voit koostaa itse ilman ulkopuolisen konsultin apua. Muutoksen myötä kuntien ja hyvinvointialueiden hankintakäytännöt muuttuvat, erityisesti inhouse-yhtiöiden osalta
Kun siis kysytään, mikä on tämän Kuntalehden ydinsisältö huhtikuussa. LAKI Airbnb-painajaiset leviävät vuokrien noustessa pilviin – ”Kiinteistösijoittajat ovat onnistuneet lobbaustyössään” 3. UUTISET Hallitus norminpurkutalkoista: Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja kelpoisuussäännöksiä ei väljennetä 2. Ja jos vaaleilla vaikuttaminen ei kiinnosta, mikä tapa kiinnostaisi. Yksi erityispiirre on se, että asiantuntijoiden avulla ja ansiosta olemme saaneet analyysiä vaalien takaa. 3 Paloa ja tietoa tässä lehdessä verkossa Ihan yksinkertaisesti vastauksena on vaalit. Mistä kunnissa oikeastaan päätetään. – On aivan turhaa hermostua ruokailussa levottomasti käyttäytyvistä oppilaista, jos aikuiset eivät ole järjestäneet syömiseen riittävästi aikaa. Miten mikäkin asia vaikuttaa, miksi jossakin kunnassa on enemmän ehdokkaita kuin toisessa, mistä vaaleissa oikeastaan on kysymys, mitä numeroiden takaa löytyy. Jouni Lampinen Maksuton synnytys vetovoimatekijänä Etelä-Savon hyvinvointialueen valtuusto päätti maaliskuussa, että synnytyksistä ei peritä asiakasmaksuja. Paikallisiin asioihin täytyy olla paloa ja sen lisäksi tietoa, että tehdään fiksuja päätöksiä kotikunnan puolesta. – Puhutaan keskimäärin noin 250–400 euron kustannuksesta synnyttäjää kohden, kertoo aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) Savonlinnasta. Kuntaja aluevaalit ovat leimanneet toimituksellista tekemistä koko kevään. Miten valtuustot työskentelevät. Vastaava päätös on tehty ainakin Lapissa. – Asiakasmaksujen perimättä jättämisen tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaa ja synnytysten määrää. Tässä lehdessä päättäjät eri puolilta Suomea kertovat omista kokemuksistaan ja paikallispolitiikan merkityksestä. Mitä kaikkea on uusien luottamushenkilöiden edessä. SOTE Synnytysten hoitaminen on vaakalaudalla Lappeenrannassa, Kajaanissa ja Mikkelissä, uutisoi Iltalehti – ministeri Kaisa Juuso kiistää hallituksen siunaavan mitään 108. Kouluruokailuun osallistumista voidaan lisätä varmistamalla, että ruokailussa on riittävästi aikuisia mukana, neuvoo Ruukku ry. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 0053 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tommy Pohjola TUOTTAJA Tiina Ojutkangas Juttuvinkit osoitteeseen juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet ja kutsut toimitus@kuntalehti.fi Mielipiteet mielipide@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. Vain neljäsosassa kouluista toteutuu yli 25 minuutin ruokailuaika. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.fi Puh. Etelä-Savossa synnytykset hoidetaan Mikkelin keskussairaalassa. /KUNTALEHTI Kuva: Heli Sorjonen Kuva: Seppo Haavisto. Vaalijuttuihin kannattaa tutustua myös Kuntalehden digissä. Vaalit kiehtovat perinteisesti toimituksissa, mutta nyt on saatava kuntalaiset ja ehdokkaat innostumaan ja tietämään. – Liian kiireinen ja hälyinen ruokailutilanne saattaa johtaa siihen, että oppilas jättää ruokailun kokonaan väliin. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. 03 4246 5375 Kuukauden luetuimmat KUNTALEHTI 3/2025 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Toimitus on tehnyt sisältöjä erilaisista näkökulmista: ehdokkaiden, kuntien, nykyisten päättäjien ja numeroiden näkökulmasta. Oikaisupyynnöt: toimitus@ kuntalehti.fi TAITTO JA ULKOASU Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/ mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Lohilahti Puh. Tiina Ojutkangas Tuottaja Aikapula vesittää kouluruokailut Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n tiedotteessa asiantuntija Aliisa Hyvönen huomauttaa, vartissa koululainen ei ehdi jonottaa, syödä riittävästi ja hakea tarvittaessa lisää. Jouni Lampinen 1
4 Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen haastaa itseään. Kuva: Mika Rinne 56
Data: Valtiontalouden tarkastusvirasto Analyysi: Suomen vaalidatapalvelu. Pohjois-Pohjanmaalla on käsissään ison hitin ainekset. Jani Halme kolumnissaan Kuntalehdessä. Mitään vaaleja ei voi käydä ilman tukijoita. Luvut pyöristetty lähimpään tuhanteen euroon. 11 47. 5 Säätiöt 19 000 000 € Fonden för intressebevakning av det svenska i Finland sr Mauri Holopaisen kuolinpesä 2 300 000 € 19 268 000 € Yhdistykset 718 000 € Säätiöt 3 890 000 € Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiö sr 3 800 000 € Yksityishenkilöt 727 000 € Yritykset 462 000 € Yhdistykset 515 000 € Työväenlehdistön kannatusyhdistys ry 1 253 000 € Yhdistykset 3 720 000 € SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE MUUT VIHREÄT Säätiöt 109 000 € Yksityishenkilöt 81 000 € Yritykset 15 000 € Yksityishenkilöt 2 425 000 € Yhdistykset 515 000 € Yritykset 328 000 € Säätiöt 162 000 € KESKUSTA KOKOOMUS PERUSSUOMALAISET Yksityishenkilöt 974 000 € Yhdistykset 92 000 € Yritykset 63 000 € Yhdistykset 441 000 € Säätiöt 105 000 € Yritykset 89 000 € VASEMMISTOLIITTO KRISTILLISDEMOKRAATIT RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE Yksityishenkilöt 22 000 € Yksityishenkilöt Yhdistykset Säätiöt Yritykset Säätiöt 462 000 € JRT-säätiö sr 462 000 € Yhdistykset 97 000 € Yksityishenkilöt 9 000 € Yritykset 1 500 € Yritykset 171 000€ Yhdistykset 63 000 € Yksityishenkilöt 10 000 € Yritys LIIKE NYT Hjallis Promotion oy 33 000€ Yksityishenkilöt 14 000 € Puolueiden suurrahoittajat vuosina 2011-2024, yksittäiset tukijat puolueittain ja tyypeittäin Yksilöidyistä lahjoituksista säätiöiden suurlahjoitukset puolueiden tärkein tukijataho viime vuosikymmenet Gra?ikka esittää kaikki puolueiden nimetyt tukijat (kaikki joiden tuki on ylittänyt 1500 euroa per vuosi). Puolueen suurin rahoittaja ja kaikki yli miljoona euroa rahoittaneet nimetty gra?ikassa. Visualisointi: Tietomuotoilutoimisto KRUT Teemu Hiltunen, 85 000€ KD-Mediat Oy, 141 000€ *Avainsäätiö sr, 88 000€ * 6 ”Nostan jokaiselle hattua” näkökulma 8 Onneksi on kunnat – ja kuntavaalit 10 Töitä ja valintoja kolumni 11 Paikallisen ruokakulttuurin suurenmoiset mahdollisuudet 12 Uutiset tuottajalta 15 Nyt loma-asia on tutkittava ja ratkottava analyysi 16 Jännittävien vaalien äärellä 20 Konkarien neuvot 26 "Valmista pelikirjaa ei ole" 28 Korkeajännityksen aika kuntademokratiassa kunnat ja johtajat 33 Humanismi ja kuntastrategia 34 Luoto, lähes kympin kunta 40 Tekoäly voi olla hyvä assistentti 42 Allianssimalli vauhditti digiloikkaa 44 Useimmissa kunnissa ääniä vapautuu enemmän aluekuin kuntavaaleissa 45 Mielipiteet + Somessa 47 Perussuomalaisilla omia polkuja rahoituksessa 50 Rahan pyytäminen kuuluu työhön 52 Kuntakonkari oli lähes mahdottoman edessä sotemaailmassa 54 Perho pistää paremmaksi vasara ja neuloja 56 Pakko päästä äärirajoille lakia lukien 58 Päättäjällä voi olla monta hattua pelisäännöt tarpeen 59 Arvaa ellet tiedä! Sisällys 16 Nyt jännitetään vaaleja, ennen kaikkea äänestysprosenttia
”Nostan jokaiselle hattua” Antti Kähkönen elää työssään kiehtovaa aikaa, kun kevään vaalit lähestyvät ja vaalien ytimessä oleva data kiinnostaa yleisöä ja puolueita. Onko se vaikuttanut. Vastaus löytyy helposti. Kähkönen on myös taloustieteen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla, jossa hän valmistelee vaalien henkilöitymistä ja vaalirahoitusta käsittelevää taloustieteen väitöskirjaa. Paljon tehdään kokemuksen ja anekdoottien varassa. – Usein ajatellaan, että ensin tutkitaan ja sitten, jos tutkijalla on siihen kiinnostusta ja markkinoilla kysyntää, kaupallistetaan tutkimustuloksia. Tämän oletuksen mukaan heidän yhteiskunnallinen toimintansa ja siitä viestiminen ovat tiiviissä yhteydessä juuri vaaleihin ja niiden läheisyyteen. Omassa tapauksessani asia on edennyt toisin päin: aloin ensin tehdä analyysejä tutuille ehdokkaille eri puolueista, myöhemmin sain niistä rahaakin, ja siitä sitten muotoutui ajatus, että vaalidataa voisi pöyhiä vähän syvällisemminkin. Autamme myös asianajotoimistoja, työmarkkinajärjestöjä ja mediataloja seuraamaan valtioneuvoston lakija muita hankkeita kehittämämme mobiilisovelluksen avulla. – Siihen nähden, kuinka paljon rahaa monissa kampanjoissa käytetään ja kuinka niissä on kiinni ehdokkaan poliittinen tulevaisuus, tehdään data-analyysiä hyvin vähän. Vaalit ja politiikka on sellainen aihealue, joka tarjoaa loputtomasti kiinnostavia tutkimuskysymyksiä. 6 Antti Kähkönen tekee töitä mediataloille, puolueille ja ehdokkaille. Myös kampanjatiimiä on entistä vaikeampi rekrytoida. Teksti Tiina Ojutkangas. – Tuntuu, että olen vasta raapaissut pintaa ja että vaaleissa ja politiikassa on vielä paljon mielenkiintoista tutkittavaa ja opittavaa. – Tuottamamme vaalianalytiikka muodostaa osan siitä, mitä yrityksessä teemme. Mikä siinä kiehtoo erityisesti. Suomen vaalidata Oy:n toimitusjohtaja ja väitöskirjatutkija on tehnyt Kuntalehdelle vaalidata-analyysejä viime syksystä asti. Paljon tehdään kokemuksen ja anekdoottien varassa. – Toimivissa demokratioissa jaetaan valta uusiksi säännöllisin väliajoin ja määritellään, minkä painoarvon erilaiset ideologiat ja tavoitteet saavat. Suomen vaalidata Oy:n toimitusjohtaja on juristi, joka on omien sanojensa mukaan pikemminkin ajautunut kuin pyrkinyt työurallaan työskentelemään datan ja analytiikan saralla: ensin sote-alan liikkeenjohdon konsultoinnissa, sitten potilastietojärjestelmien parissa ja nyt yrittäjänä avoimen datan pauloissa. Mahdollisuuksia kehittää kampanjoissa, ehdokasasettelussa ja varainkeruussa dataan tukeutuvaa lähestymistapaa on paljon. On pakko kysyä, miksi Antti Kähkönen sitten tutkii vaalidataa ja tekee analyysejä. Voisi kuvitella, että käsitys politiikasta muuttuu, kun tutkii vaalidataa, pilkkoo ja analysoi. Politiikan tutkimuksessa sanotaan usein kriittisesti, että poliitikon ensisijaiseksi tavoitteeksi muodostuu ennen pitkää heidän oman uudelleenvalintansa varmistaminen. Tähän mennessä ei ole Kuntalehdessä tullut yhtään sellaista kysymystä, johon vastausta ei olisi löytynyt oli kyse Merijärven kilpailuasetelmista tai Närpiön ominaispiirteistä. Kähkönen tietää, että ehdokkaiden löytäminen on aiempaa vaikeampaa
– Lehden artikkeleissa ja Suomen vaalidatapavelun analyyseissä on niin paljon kiinnostavaa, että suurin haaste on valita mitä visualisoidaan, ja mitä korostetaan lukijoille. Etenkin datakaavioita on tehty lähes joka numeroon vuodesta 2024 alkaen. – Pyrimme data-analyysin avulla tarjoamaan lukijalle laajemman kontekstin ja mahdollisuuden tutustua sellaisiin ilmiöihin, joihin laadullisella tutkimusotteella olisi vaikea päästä käsiksi. 7 – Ehdokkaat ja puoluetoimijat asettavat itsensä alttiiksi kovallekin julkiselle myllytykselle niin vaaleissa kuin itse politiikan tekemisessä. Kuntalehti pyrkii tuomaan sisältöihinsä sellaista vaalitietoa ja analyysejä, että vaativakin lukija saa aiempaa enemmän ahaa-elämyksiä. mainos Sa?ilo?nta?pa?a?ty.indd 1 12.2.2025 13.08 kuntalehden lukija on viime vuoden aikana saattanut huomata tiedon visualisointien lisääntyneen lehden sivuilla. Uskon, että juttumme tarjoavat lukijoille kattavan ja monipuolisen kuvan vaaleista. Yhdessä tietomuotoilutoimisto Krutin kanssa olemme toivottavasti pystyneet tarjomaan Kuntalehden lukijoille uudella tavalla visuaalisesti rikasta datajournalistista sisältöä niin printtilehteen kuin verkkouutisointiin. Siinä kysytään paksua nahkaa. Antti Kähkönen kuvailee asiaa näin. Tuntuu, että olen vasta raapaissut pintaa ja että vaaleissa ja politiikassa on vielä paljon mielenkiintoista tutkittavaa ja opittavaa, arvioi Antti Kähkönen. Työssämme vaikeinta ja hauskinta on tehdä tarkka, selkeä, ja samalla houkutteleva lopputulos, tietomuotoilija Julius Uusikylä sanoo. – Mielestäni dataa kun kuvaillaan tekstimuodossa, jää helposti yleiskuva ymmärtämä. Tieto näkyväksi Kuntalehden infografiikoissa. Haluan datan visualisoinneissa avata ensisilmäyksellä, mitä se pitää sisällään. Yritämme avata kuvissa myös kontekstia missä suhteessa asiat ovat toisiinsa ja ympäröivään maailmaan. Nostan jokaiselle hattua, joka on valmis asettamaan itsensä alttiiksi asettumalla ehdolle vaaleissa tai työskentelemään ehdokkaansa puolesta julkisesti. Työtä on tehnyt Tietomuotoilutoimisto KRUTin kahden hengen tiimi, joka muuten vuoden lopusta lähtien on myös taittanut printtilehden. Demokratia tarvitsee äänioikeuden lisäksi ehdokkaita, joita äänestää
Yhtenä tavoitteena on nostaa äänestysprosentMarkus Pauni on Kuntaliiton strategiaja kehitysjohtaja. Kuntaliitto on panostanut entistäkin vahvemmin kuntien, kuntavaalien ja kuntavaaliteemojen esillä pitoon. Vaikka edustuksellisen demokratian rinnalla suoran demokratian keinoja tulisi ottaa yhä laajemmin käyttöön kunnissa, lähes 80 % suomalaista on samaa mieltä väitteestä, että kuntavaaleissa äänestäminen on paras keino vaikuttaa oman kunnan asioihin. Uudella valtuustokaudella luottamushenkilöiltä vaaditaan taas aktiivista ja rakentavaa otetta sekä jämäköitä päätöksiä. 8 näkökulma Onneksi on kunnat – ja kuntavaalit Suomalainen kunnallishallinto täyttää nyt kuntavaalivuonna 160 vuotta. Työllisyysja elinkeinokehitys, asuminen, maahanmuutto ja kotoutuminen, lasten ja nuorten hyvinvointi sekä koulutus odottavat hyviä päätöksentekijöitä. Edellisissä kuntavaaleissa 2021 tehtiin osin myös koronan takia historiallinen pohjanoteeraus 55,1 äänestysprosentti. Konkreettisena keinona olisi keventää liian yksityiskohtaista ja kuntien itsehallintoa kaventavaa normitusta. Kunnallisella itsehallinnolla toteutetaan demokratiaa paikallistasolla, jossa valta on kuntalaisilla. Lisäksi kunnilla on keskeinen rooli ajankohtaisiin turvallisuusuhkiin varautumisessa yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Kuntien demokraattinen päätöksenteko tarkoittaa, että kunnissa tehtävät päätökset ja kuntapalvelujen toteuttamistavat voivat poiketa toinen toisistaan paikallisista olosuhteista ja poliittisista voimasuhteista johtuen. kevään kuntavaalit ovat jo ovella , ja pian valittavat kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina. Kunnat ja kunnallinen päätöksenteko ovat suomalaisen demokratian perusta. Valitettavasti äänestämisen tärkeys ei ole käytännössä kanavoitunut kuntavaalien äänestysprosenttiin, joka on ollut 2000-luvulla parhaimmillaankin vuonna 2008 vain 61 %. Kunnallinen itsehallinto on samalla yksi oikeusvaltion ilmentymistä, ja kuntien itsehallinnollinen asema on turvattu perustuslaissa. Tämä takaa palvelujen osuvuuden paikallisiin tarpeisiin ja heijastelee samalla kuntayhteisön arvopohjaa. Valtion kuntapolitiikan tulisi varmistaa, että itsehallinnolle ja kuntademokratialle jätetään tilaa hengittää. Konkreettiset tulokset tästä eivät kuitenkaan näytä lupaavilta, vaikka kunnat ja Kuntaliitto ovat olleet asiassa aktiivisia. Kuntien historia hyvinvointivaltion keskeisinä rakentajina on kunniakas, mutta uudistumistakin on tarvittu ja tarvitaan. Hallitus onkin sitoutunut kuntien normien purkamiseen ja keventämiseen ohjelmassaan. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kuntalaistutkimuksesta (2024). Kunnat ja kunnallinen päätöksenteko ovat suomalaisen demokratian perusta.
Kevään kuntavaalit ovat jo ovella, ja pian valittavat kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina. Suomalainen kunnallishallinto täyttää tänä vuonna 160 vuotta. Siinä yhteydessä otetaan haltuun kunnan toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet ja linjataan niihin pohjautuen keskeisimmät kunnan tavoitteet valtuustokaudelle. Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. 9 tia pohjamudistaan. kuntien päätöksentekoilmapiiri on onneksi hieman parantunut edellisen kuntapäättäjätutkimuksen mittaukseen verrattuna. Kuntastrategia ei kuitenkaan ole vain dokumentti vaan parhaimmillaan vuorovaikutteinen prosessi, jossa kuntapäättäjät ja viranhaltijajohto hitsautuvat yhteen yhteisen tilannekuvan ja tavoitteiden taakse. sen, onko kunta väestöllisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti kasvu-uralla vai onko syytä ottaa käyttöön ns. Hyvä kuntastrategia ottaa realistisella tavalla huomioon mm. Kuntaliitto ja puoluesihteerit ovat myös vedonneet 26.2.2025 allekirjoitetussa vetoomuksessaan yhteisesti ehdokkaisiin, kampanjatiimeihin ja äänestäjiin hyvän keskusteluja päätöksentekoilmapiirin puolesta vaalien yhteydessä ja alkavalla valtuustokaudella. Myönteiset kokemukset viittaavat siihen, että kunnissa on ryhdytty toimiin päätöksenteon avoimuuden, luottamuksen ja yhteistyön lisäämiseksi. Strategia voi toimia tällöin paitsi yhteisenä suunnannäyttäjänä, mutta myös hyvän päätöksentekoilmapiirin tukijana. Mielenkiintoista on nähdä miten lopulta käy. Se on arvokas jatkumo, johon voimme kaikki liittyä vaaliuurnilla. uusien kuntapäättäjien keskeisimpiä tehtäviä vaalien jälkeen on olla aktiivisia kuntastrategian päivittämistyössä. Kuntaliiton Kuntapäättäjä-tutkimuksen (2024) tuloksista käy ilmi, että kuntavaaliehdokkuuteen motivoivat eniten ajankohtaiset asiakysymykset ja kunnan tulevaisuudennäkymät. Päätöksentekoja keskusteluilmapiiristä on oltu huolissaan kuntakentällä viime vuosina. Myös kunnan päätöksentekoilmapiirillä on merkitystä, kun henkilö pohtii ehdokkaaksi asettumista. Toivoa sopii, että tämä kehitys jatkuisi tulevalla valtuustokaudella, sillä ilmapiiriä tuhoavaan käytökseen ei ole kenelläkään varaa: se kapeuttaa päättäjien välistä keskustelua ja heijastuu lopulta koko toimintakulttuuriin, maineeseen ja menestymismahdollisuuksiin myös kilpailussa asukkaista, investoinneista ja henkilöstöstä. Tämä on näkynyt esimerkiksi häirintänä ja uhkailuna sekä erilaisissa kuntien päätöksentekoon ja johtamiseen liittyvissä kriiseissä. älykkään sopeutumisen strategia, jossa supistumiseen vastataan uusiutumalla realistisesti arvioiduilla resursseilla ja toimenpiteillä. Asetus kunnanhallituksesta maalla annettiin 1865 ja asetus kunnallishallinnosta kaupungeissa 1875, jolloin seurakuntien maalliset tehtävät siirrettiin kuntien hoidettaviksi. Tästä alkoi vahvasti kuntiin nojaavan demokratian ja hyvinvointivaltion rakentuminen
Pelkosenniemi valitsi Mikko Merikannon Pelkosenniemi löysi kunnanjohtajan kunta-alan ulkopuolelta. Konsernijohtaja on kaupunginjohtajan varahenkilö ja kaupungin johtoryhmän jäsen. Teeriaho on insinööri (YAMK) ja Keuruun elinvoimajohtaja. Teeriaho sai valtuuston virkavaalissa 18 ääntä ja Ylivieskan elinvoimajohtaja Juho Niemelä 13 ääntä. Enontekiö jäi ilman kunnanjohtajaa, kun Marko Halla irtisanoutui tammikuun alussa. Tiesitkö, että viime kuntavaaleissa 2021 Helsingissä valituksi tuli valtuutettuja yhdeksästä eri puolueesta, mutta Bara bada bastu -kappaleellan tunnettuksi tulleen KAJ-yhtyeen kotikunnassa Vöyrissä vain yhdestä: RKP:stä. Tiesitkö, että nuorin valtuusto valittiin viime kuntavaaleissa 2021 Tyrnävälle, jossa puolet valtuutetuista oli nuorempia kuin 39 vuotta ja vanhin Luhankaan, jossa puolet valtuutetuista oli 67 vuotta tai vanhempia. Keuruu valitsi seuraajan Noora Pajarille, joka siirtyi Lempäälän kunnanjohtajaksi. Hän on työskennellyt viimeksi metsänhoitoyhdistys Lakeuden projektipäällikkönä. Myös kolmessa muussa kunnassa valtuutetuksi asti noustiin vain kahdesta puolueesta: Korsnäsissä, Merijärvellä ja Närpiössä.. Hän johti kaupunkia vuodesta 2021. konsernijohtajana. Mattila sai valtuuston virkavaalissa 16 ääntä ja Lappeenrannan entinen kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 11 ääntä. Merikanto on lähtöisin Taivalkoskelta. Kuva: Keuruun kaupunki Lue lisää vaaleista tästä lehdestä ja verkosta. maaliskuuta uudeksi kaupunginjohtajaksi Janne Teeriahon. Myös 11 muussa kunnassa puolet valtuutetuista oli ylittänyt 60 vuoden rajapyykin. Ylitalo pääsi pätkätöihin Eero Ylitalo pääsi palaamaan kuntajohtajaksi, kun Enontekiön valtuusto valitsi 26. Rami Mattilasta Teuvan kunnanjohtaja Teuvan valtuusto valitsi Rami Mattilan uudeksi kunnanjohtajaksi 3. Konsernijohtajan virka avautui, kun Ari Alatossava valittiin keväällä 2024 Oulun kaupunginjohtajaksi. Valtuusto valitsi Mikkola-Riekkisen toistaiseksi voimassa olevaan virkaan 24. 13.4.2025 Kuntavaalit & aluevaalit Tiesitkö, että vuoden 2021 kuntavaaleissa 29 kuntaan valittiin naisenemmistöinen valtuusto. Hän jäi eläkkeelle elokuun alussa 2023. Oikeustieteiden maisteri Mikko Merikanto on työskennellyt viimeksi oululaisessa suunnittelutoimistossa ja sitä ennen muun muassa kansainvälisten rahapeliyhtiöiden palveluksessa Maltalla. Ylitalo valittiin tehtävään enintään kuuden kuukauden ajaksi tai siihen asti, kunnes uusi kunnanjohtaja aloittaa tehtävässään. Mattila on metsätalousinsinööri ja kauppatieteiden maisteri. – Enemmistöpäätös ensimmäisellä kierroksella, voiko enempää toivoa, Teeriaho totesi valinnan jälkeen. Teuva valitsi seuraajan Veli Nummelalle, joka jää eläkkeelle marraskuun lopussa. TÖITÄ JA VALINTOJA Janne Teeriaho. Kronqvist Oulun konsernijohtajaksi Oulun konsernijohtajaksi nousi kauppatieteiden maisteri Kari-Pekka Kronqvist. helmikuuta hänet kunnanjohtajan avoimen viran hoitajaksi. Mikkola-Riekkinen on toiminut aiemmin myös Raahen hallintoja henkilöstöjohtajana ja kaupunginlakimiehenä sekä ennen Raahen ja Vihannin liitosta Vihannin kunnanjohtajana. 10 Teksti Jorma Ylönen Janne Teeriaho nousi Keuruun kärkeen Keuruun kaupunginvaltuusto valitsi 3. maaliskuuta. Miesvaltaisin valtuusto valittiin puolestaan Evijärvellä, jossa valittiin yksi nainen ja 16 miestä. maaliskuuta. Mikkola-Riekkinen jatkaa Raahessa Raahen kaupunginjohtajana keväästä 2022 toiminut Leena Mikkola-Riekkinen jatkaa tehtävässään. Suurin naisten osuus valtuutetuista oli Espoossa (63 %), Riihimäellä (60 %) ja Posiolla (59 %). – Olen miettinyt kunnanjohtajan työtä siitä lähtien, kun sain juristin tutkinnon valmiiksi. Kronqvist on Oulun kaupungin strategiajohtaja ja on jo toiminut vt
On kiireettä kypsennettyä Lemin särää, viipurinrinkeliä ja muodikkaan ilmastoystävällistä virojokelaista hapanvelliä. Ne ovat jo itsessään syy lähteä matkalle. On nousukasmaisen moukkamaista tarjota ystävilleen kalliiseen raaka-aineeseen perustuvaa ruokaa. Ehkä peräti lähtemään ruoan perässä reissuun. Ilman markkinointia niin ei käy. Valmistaminen on mahdollista vain ja ainoastaan heinäkuun puolivälissä jauhetusta tuoreesta ohrasta. Paikallisen ruokakulttuurin Eldorado on itäinen Suomi.. Luokittelun huipulla ovat kolmen Michelin-tähden ravintolat. Sen jälkeen tuo uutisohrajauhoksi nimetty ainesosa menettää ainutlaatuisen ominaisuutensa ja taika haihtuu. paikallisen ruokakulttuurin Eldorado on itäinen Suomi. Mutti on äärimmäisen pelkistettyä arki-, jopa hätäruokaa. Pohjoispohjalainen puuromainen perinneruoka, jonka kautta pääsee kurkkaamaan pronssikauden keittiöön saakka. Kuopiosta lähtöisin olevat kukot ne vasta upeita ovatkin. Todella monessa suomalaisessa kunnassa ja kaupungissa on mahdollisuuksia saada matkailija ruoan vuoksi vähintään pysähtymään, tai jopa koukkaamaan. Kiinnostuin muttista kuullessani kiehtovan yksityiskohdan siihen tarvittavasta jauhosta. Ylä-Savo sai omalle muurinpohjaletulleen EU:n nimisuojan helmikuussa. Aikaa. Sitten kun olen päässyt muttin makuun haluaisin maistaa lapskoussia. Kaksi tähteä annetaan ravintolalle, jonka vuoksi kannattaa jo vähän koukata. kolumni Paikallisen ruokakulttuurin suurenmoiset mahdollisuudet suomessa on muutamia ruokalajeja, joita en ole suureksi harmikseni päässyt koskaan maistamaan. Listan kärjessä on mutti. Ranskaiset onnistuivat siinä Beaujolais Nouveau -viineillään, jotka tulevat hetkeksi myyntiin vain kerran vuodessa. Opas syntyi vuonna 1900, kun ranskalainen rengasfirma halusi myydä lisää renkaita inspiroimalla ihmisiä ajelemaan enemmän. Idässä torielämä voi hyvin ja oranssien pressutelttojen kätköissä kehittynyt suomalainen streetfood vielä paremmin. Maailmassa on asia, jota ei aina saa. Niukkuus yhdistettynä hypersesonkiin on iso markkinoinnillinen mahdollisuus. Nykyajassa lapskoussi puhuttelee sen vuoksi, että sen oikeaoppinen valmistaminen kestää yli vuorokauden. Mutti on jotain aivan muuta, kuin mihin olemme tänä yltäkylläisyyden aikana tottuneet. Kotkassa maistuu makea posso, Lappeenrannassa myydään miljoona vetyä ja atomia vuodessa, Savonlinnassa sama määrä lörtsyjä. Yhden tähden ravintola on pysähtymisen väärti, jos satut matkaamaan sen ohi. 11 Jani Halme on Parikkalassa ja Helsingin Käpylässä asua luenntoitsija ja luova johtaja. Lapskoussin tärkein mauste on tarinallisuus, joka vie syöjänsä mahtavien purjelaivojen, karskien merikarhujen ja hämyisten satamakuppiloiden aikaan. Raaka-aineita ei vähempää voi olla: vettä, ohraa, suolaa. Täydellisen muttin voi tehdä vain muutamana päivänä vuodessa. Silloin kun tarjoilee vierailleen rahaa. Marraskuun kolmantena torstaina. Paljon vaikuttavampaa on kutsua ihminen syömään herkkua, jonka valmistaminen on vaatinut sitä, mitä ei kukaan meistä mistään saa. Pohjois-Pohjanmaalla on käsissään ison hitin ainekset. Asiaa voi lähestyä legendaarisen Michelin-oppaan kautta. Pohjoisten kansojen satamakaupungeissa tunnettu perinnemuhennos on Suomessa raumalaisten omaisuutta. Vaikka karjalanpiirakasta on tullut yhteistä omaisuutta, on sen valmistamisen taitotaso korkeimmillaan Pohjois-Karjalassa, erityisesti Liperissä
Laajalti vaikutuksia Kunnissa peruskoulujen toiminta-aikoihin on nivottu usein mukaan myös kolmannen sektorin toimijoita, yrityksiä ja monia kuntien logistisia toimijoita, kuten koulukyytejä, iltapäiväkerhoja tai ateriapalveluita. Peruskoulujen kesäloman siirto ei Sjöströmin mukaan myöskään ole nopeasti tehtävä läpihuutojuttu, sillä esimerkiksi yhteishakuajankohdat on jo lyöty lukkoon. Matkailuja ravintolapalvelut Maran ja Palvelualojen ammattiliitto Pamin ilmoittivat tehneensä selvityksen, joiden mukaan koululomien siirtäminen juhannuksesta elokuun loppuun kerää paljon kannatusta. Kuntaliiton koulutuspoliittisen tiimin erityisasiantuntija Mari Sjöström kaipaa keskusteluun perusteellisuutta. Päätös keväällä 2026. Kuva: Marko Pekkanen Opetusministeriö selvittää parhaillaan koulujen kesälomien siirtämistä ja kesälomien myöhäisempää aloitusajankohtaa. Eli asia ei ole helppo eikä nopea muuttaa. Sjöström muistuttaa, että kouluilla on jo nyt paikallisesti ja alueellisesti mahdollisuuksia joustoihin ja omatoimiseen suunnitteluun opetuksen ja loma-aikojen osalta. Hallitus voisi selvityksen jälkeen keväällä 2026 päättää, siirretäänkö kesälomia muun Euroopan tahtiin, tiedotteessa ehdotetaan. – Aihe tuntuu nousevan puheisiin aika ajoin ja yleensä jonkin tahon näkökulmasta. Peräti 75 prosenttia matkailualan yrityksistä kannattaa kesälomien siirtämistä. – Toivoisin keskusteluun tässä kohtaa perusteellista eri näkökulmien huomioimista ja selvittämistä ja vaikutusten kattavaa arviointia. Pam ja Mara esittävät, että hallitus tekee puoliväliriihessä päätöksen selvityksen tekemisestä koulujen kesälomien siirron yhteiskunnallisista vaikutuksista. – Kuntaliiton näkökulmasta haluamme nostaa esiin sen, että perusopetuksen kesälomien muuttaminen heijastuisi muihinkin koulutusasteisiin, esimerkiksi hakeutumiseen toiselle asteelle. On hyvä, että asiaa käsitellään monipuolisesti. Samoin on jo lähtökohtaisesti tehtynä peruskoulujen lukuvuosija lomasuunnittelu. Kuntien näkökulmasta kyse on isosta asiasta ja muutoksesta, joka vaikuttaa moniin eri toimijoihin. Lisäksi Mara tiedottaa, että alan yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa siirron seurauksena. 12 Matkailualan ammattijärjestöt puoltava lomien siirtoa, opettajat puolestaan eivät. lyhyesti. Vaikutukset kokonaistyöllisyyteen olisivat 4 585 henkilötyövuotta, tiedotteessa jatketaan. leena hirvonen Keskusteluun koulujen loma-ajasta toivotaan perusteellisuutta Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström tietää, että koulujen lomakeskustelu on ajoittain esiin nouseva aihe, johon pitää saada mukaan laaja-alaisuutta
Kunnilla on ollut merkittävä tehtävä evakkojen auttamisessa, asuttamisessa ja tukemisessa. Hallituksen suunnitelman mukaan kunnan olisi omistettava vähintään kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista voidakseen käyttää sen palveluja. 13 KT:n synkkä arvio vuodesta 2025 Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mukaan rahapulan lisäksi palvelujen järjestämistä vaikeuttaa hyvinvointialueilla eniten ministeriöiden tiukka ohjaus. Hallituksen suunnitelman mukaan kunnan olisi omistettava vähintään kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista voidakseen käyttää sen palveluja. tommy pohjola Raskas lakihanke kunnille Hankintalain uudistaminen poiki odotetusti ison määrän palautteita lausuntoajan puitteissa, Kuntaliitto tiedottaa. Lausuntopalvelu.fi-sivustolla hankintalain uudistamisen työryhmämietintöön kertyi lausuntoja yli 600 kappaletta. Evakkojen päivä kuntien asiana Kuntaliitto kutsuu kunnat ja kaupungit liputtamaan huhtikuun 20. Vaasan yliopisto tiedottaa myös, että julkisen puolen perinteiset, hierarkkiset tavat johtaa tuovat kuitenkin hidasteita sote-palveluiden uudistamiseen organisaatioissa. Kuntaliitto tiedottaa, että liputtamalla evakkojen päivänä nostamme esiin rauhan merkityksen epävakaassa maailmassa. Kevään työmarkkinatilanne ei vielä kovasti huoleta KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangasta. Tiedot käyvät ilmi Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n vuosittaisesta säästökyselystä, jossa kysyttiin kuntien ja hyvinvointialueiden viime vuoden säästötoimia ja arviota vuoden 2025 säästöistä. Epävirallista evakkojen liputuspäivää aletaan viettää vuosittain Karjalan Liiton aloitteesta. päivänä evakkojen muistoksi ja kunniaksi. Tarjoa rohkeasti, soittamalla tai laittamalla (Whatsapp viestiä) numeroon 045-8069805 tai 045-8012290. Ennakoidut lomautukset ovat poikkeuksellisen suuria, sillä ne koskevat yli neljää prosenttia alan henkilöstöstä, eli noin 18 500:ta ihmistä. Myös palveluverkkoa joudutaan karsimaan. Kaikesta voi neuvotella. Kuva: Jussi Vierimaa mainos OSTAMME AUTOJA, KAIKEN MERKKISET & KUNTOISET KELPAA, MYÖS ASUNTOAUTOT / VAUNUT. Tänä vuonna irtisanomisten arvioidaan koskevan noin 700:aa ihmistä. Väitöskirja: Lisää riskejä kotihoitoon Kotihoidon palvelujohtajien mielestä johtamisvapauden lisääminen ja yrittäjämäinen riskinotto ovat avaimia parempien julkisten palveluiden kehittämiseen, selviää Virpi Kamusen Vaasan yliopistolle tekemästä väitöskirjasta. Evakkojen liputuspäivänä kunnioitetaan heitä, jotka ovat joutuneet muuttamaan kotiseudultaan pysyvästi tai menettäneet kotinsa väliaikaisesti sodan takia. Myös Kuntaliitto analysoi kuntien ja kaupunkien lausuntoja, tiedotteessa kerrotaan. Moottoriajoneuvot palm Palm_moottoriajoneuvot.indd 1 14.3.2025 9.55 Kuva: Pixabay. Lausunnon antajien joukkoon lukeutui Kuntaliiton lisäksi yli 200 kuntaa ja kaupunkia sekä useita kuntien yhteisiä verkostoja
Ensimmäisen seminaaripäivän päätteeksi julkistetaan Yrittäjien Elinvoimabarometri 2025. Seminaarissa selviää, missä maakunnissa onnistutaan. Mihin suuntaan Suomi on matkalla, ja mitä se merkitsee kunnallesi. koulutusta kunnan kilpailuvalttina ja työllisyysalueiden hyviä käytäntöjä. 14 mainos mainos KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 14.-15.5.2025 KUOPIO KASVU SYNTYY UUDESTA AJATTELUSTA Yrittäjien elinvoimabarometri 2025 Astu mukaan keskusteluun, kun pohdimme kasvua ja uusia menestysmahdollisuuksia. Mikä on yrittäjän näkemys oman maakuntansa elinvoimasta. kunnallisjohto.fi ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi toimittaja Jan Andersson taloustieteilijä, professori Mika Maliranta tutkimusjohtaja Timo Aro kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen digi-, innovaatioja korkeakoulupolitiikan asiantuntija Maria Nyroos. Toisen päivän teemaseminaareissa tarkastelemme mm
Kuntalehden haastattelussa hän toteaa, että kuntien näkökulmasta kyse on isosta asiasta ja muutoksesta, joka vaikuttaisi moniin toimijoihin. Matkailuja ravintolapalvelut Maran ja Palvelualojen ammattiliitto Pamin teettämien selvitysten mukaan koulujen kesälomien siirto saa kannatusta sekä kansalaisilta että matkailuja ravintola-alan yrityksiltä. Kuntalehti haluaa edistää vilkasta ja asiallista keskustelua.. Sen näki myös maaliskuussa, kun lomasiirtokeskustelu jälleen leimahti. Loputtomiin ei voi jauhaa, sillä alusta on aloitettu monta kertaa. valtaosa opettajista vastustaa koululaisten kesäloman siirtoa, selviää Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n tuoreesta jäsenkyselystä. Keskeisin ero onkin se, että perusopetusasetus määrää lukuvuoden päättymispäivän, toisella asteella tällaista määritystä ei ole. OAJ on huolissaan siirron aiheuttamasta valtavasta muutoksesta, joka opettajien ammattijärjestön mukaan vaikuttaisi oppimistuloksiin. Mara ja Pam edellyttävät, että hallitus tekee puoliväliriihessä päätöksen laajan selvityksen tekemisestä koulujen kesälomien siirron yhteiskunnallisista vaikutuksista. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) piti Ylen haastattelussa kesälomien siirtoa kannatettavana ideana, joskaan syynä ei ole matkailuala. Kuntaliiton Kuntaliiton koulutuspoliittisen tiimin erityisasiantuntija Mari Sjöström kaipaa keskusteluun perusteellisuutta. Tuolloin kesä on hehkeimmillään, ja matkailijavirrat muualta Euroopassa ovat Suomessa. On luonnollisesti otettava huomioon kesälomien siirron hankaluus ja vaikutukset. Aina asia otetaan uudestaan esiin, kun matkailuja ravintola-ala näkee nykylomien vaikutukset, OAJ jääräpäisesti vastustaa, sitten hiukan selvitetään ja unohdetaan. Asiassa epäilemättä on erilaisia näkökohtia. Adlercreutzin mukaan kesäkuun alku on monessa perheessä haastava ajankohta, jos lapset jäävät lomalle. Perusopetuslain mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa päätösvalta on koulutuksen järjestäjällä. On luonnollista, että juuri matkailuala ja sen lähellä olevat tahot kannattavat lomien siirtämistä ja lomakauden pidentämistä elokuun loppuun. Opetusministeriö selvittääkin parhaillaan koulujen kesälomien siirtämistä. Kuntalehti haluaa edistää vilkasta ja asiallista keskustelua ja tähänkin asiaan saa ottaa kantaa. Tällä perusteella matkailuja ravitsemusalan tai maatalouden ja luonnonvara-alan elokuinen työvoimapula olisikin ratkaistavissa. Opetusministeri korostaa myös muun Euroopan rytmiä. Laissa ammatillisesta koulutuksesta säädetään, että opiskelu suunnitellaan yksilöllisesti kullekin opiskelijalle. Asia ei kuitenkaan muuksi muutu, jos se otetaan aina uudestaan esille tekemättä kunnollisia selvityksiä ja sen seurauksena päätöksiä. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ihmettelee tiedotteessa, miten matkailualan vuosittainen liikevaihto lisääntyisi koululaisten kesälomien siirrolla myöhemmäksi, jos vanhempien lomien määrä ei kuitenkaan kasva. Keskustellaan tästä. 15 Tiina Ojutkangas on Kuntalehden tuottaja tuottajalta Nyt loma-asia on tutkittava ja ratkottava koulujen kesälomien siirtämisestä on jauhettu jo liiankin kauan. Perusopetusasetus määrää, että lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä ja syyslukukausi alkaa viikolla 32
Positiivista on, että kaikissa kunnissa saatiin rekrytoitua riittävästi ehdokkaita, eli missään ei ole edessä sopuvaaleja, kirjoittaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom analyysissään. Teksti Marianne Pekola-Sjöblom Kuvitus Sebastian Dahlström analyysi. 16 JÄNNITTÄVIEN VAALIEN ÄÄRELLÄ Kuntavaalien ehdokasmäärä on kääntynyt laskuun
Pitkää kuntavaalien aikasarjaa tarkastellen kuntavaaleissa 1996, 2000 ja 2004 ehdokkaita oli kuntaa kohti jopa alle 100. Sote-palvelut ovat viime vaalien jälkeen siirtyneet hyvinvointialueille ja työllisyyspalvelut on siirretty kunnille. Ehdokkaita on vajaat 30 000, mikä yli puolet vähemmän kuin vuoden 1984 vaaleissa. 17 evään 292 kuntavaalia käydään aivan uudenlaisessa tilanteessa. Kuntavaalien ehdokastiedot julkistettiin kuukautta ennen vaalipäivää. Positiivista on, että kaikissa kunnissa saatiin rekrytoitua riittävästi ehdokkaita, eli missään ei ole edessä sopuvaaleja. Samaan hengenvetoon on muistutettava, että kehitykseen on vaikuttanut kuntien määrän jatkuva väheneminen kuntaliitosten seurauksena. Oli ilahduttavaa huomata, että peräti 28 kunnassa naisia on vähintään puolet kuntavaaliehdokkaista.. Ehdokkaiden absoluuttista määrää parempia tunnuslukuja vertailuun ovat ehdokasmäärä kuntaa kohti ja ehdokasmäärä valtuustopaikkaa kohti. Kuntavaalit 292 kunnassa järjestettyinä vaaleina merkitsevät kuntien erilaisuuden ja moninaisuuden näkymistä konkreettisesti niin ehdokkaiden määrien, iän ja sukupuolen suurina vaihteluina kuin myös ehdokkaiden edustamien puolueiden vaihtelevana kirjona. Kaikkiaan 63 kunnassa on vähemmän kuin 2,0 ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohti ja niistä 13 kunnassa korkeintaan 1,5 ehdokasta per valtuustopaikka. Huolestuttavaa on kuitenkin, että vähäisen ehdokasmäärän kuntia on paljon edellisvaaleja enemmän. Nyt mitataan ensimmäistä kertaa edustuksellisen kuntademokratian vetovoimaa suhteessa edustukselliseen demokratiaan hyvinvointialueilla, aluevaltuustoissa. Muutos on merkittävä edellisten kuntavaalien ennätyksellisistä lukemista, mutta eivät poikkeuksellisen matalia. Sen jälkeen osuus on sahannut edestakaisin ja vain pieninä muutoksina. Sote-uudistusta leivottiin pitkään, ja muutkin uudistukset ovat työllistäneet kuntia, kuntien luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Silloinkin saatiin trendi käännettyä positiiviseksi, miksei siis nytkin. Vähäinen ehdokasmäärä hankaloittaa varavaltuutettujen paikkojen täyttämistä ja vaalituloksesta riippuen ehkä myös tasa-arvokiintiön toteuttamista kunnan toimielimissä. Edellinen vastaavansuuruinen kasvupyrähdys tapahtui vuoden 1996 kuntavaaleissa. Äärivaihtelut puolueiden naisehdokkaiden osuuksissa ovat kuitenkin edelleen erittäin suuret. Miltä näyttävät tulevat valtuustot ehdokastietojen pohjalta. Näiden kuntavaalien ehdokasanalyysin positiivisin löydös on ollut naisehdokkaiden osuuden selvä 2,6 prosenttiyksikön kasvu, ja samalla osuuden nousu 42,3 prosenttiin. Naisehdokkaiden osuuden kasvu näkyy kaikissa puolueissa, ei vain perinteisesti suuria naisehdokkaiden osuuksia edustavissa puolueissa kuten vihreissä, vaan myös perussuomalaisilla, joilla ehdokkaiden suuri enemmistö on perinteisesti miehiä. Näissä kuntavaaleissa ehdokkaita on keskimäärin 103 ehdokasta kuntaa kohti ja 3,5 yhtä valtuustopaikkaa kohti. Ensimmäinen suuri ja ainakin itseäni yllättänyt uutinen oli, että ehdokasmäärä kääntyi reippaaseen laskuun, mikä näkyi kaikissa puolueissa. T ilanteet vaihtelevat eri maakuntien välillä, mutta ennen kaikkea maakuntien sisällä yksittäisten kuntien välillä. Ääripäät muodostuvat usein suurimmista ja pienimmistä kunnista. Merkittävä positiivinen loikka nähtiin vuoden 2008 kuntavaaleissa ja pitkälti kuntaliitosten seurauksena. Ehdokkaita oli yhtä valtuustopaikkaa kohti saman verran viimeksi vuonna 1996, ja itse asiassa parissa seuraavissa kuntavaaleissa jopa vähemmän. Naisehdokkaiden osuus on onnistunut rikkomaan 40 prosentin rajapyykin ainoastaan kerran aiemmin, vuoden 2008 vaaleissa. Toinen ehdokasmääriin vaikuttanut tekijä on vaalilakiin tehty ja kuntavaaleissa vuonna 1996 voimaan tullut muutos, joka pienensi puolueiden ja muiden ehdokasryhmittymien ehdokkaiden enimmäismäärää kaksinkertaisesta puolitoistakertaiseksi valtuutettujen lukumäärään verrattuna
Olemme hyvällä tiellä naisten osuuden kasvun myötä, mutta nuorten osuuden kasvattamisessa on työtä. Naisehdokkaiden osuuksien vaihtelut näyttäytyvät aika vähäisinä erikokoisten kuntien välillä, mutta sitäkin suurempina maakuntien välillä. Haastetta riittää myös vieraskielisten edustuksen kasvattamisessa. Vastaavia kuntia oli edellisissä vaaleissa vain kahdeksan. Se on voinut olla osalle syynä olla lähtemättä ehdolle. Vasta yli 60-vuotiaiden ikäluokissa osuudet kääntyvät päinvastaisiksi. Tämän ikäluokan edustajat ovat tyypillisiä ruuhkavuosia eläviä, joilla on usein muutoinkin paljon yhteensovitettavaa työn, lasten ja harrastusten vaativassa ajankäytössä. Utsjoella naisehdokkaita on vain 17 prosenttia. Peräti 11 kunnasta puuttuvat tyystin alle kolmikymppiset ehdokkaat, viime vaaleissa vain neljästä. Siksi olisi tärkeätä saada kuntien päätöksentekoon mukaan asukkaiden kirjoa edustava, kuntalaisten peilikuvana toimiva valtuutettujen joukko. Keski-Pohjanmaan kunnissa on ehdokkaina naisia keskimäärin alle 38 prosenttia, Kanta-Hämeessä yli 45 prosenttia. Myös epävarma maailmanpoliittinen tilanne näyttäytyy kunnan toimintaedellytyksiin vaikuttavana asiana. Tulokset kertovat, että kuntien päättäjät pitävät Suomen ja paikallisen talouden kehitystä samoin kuin lainsäädäntöä ja kuntien valtion ohjausta kuntien toimintaedellytyksiin tulevalla valtuustokaudella selvästi eniten vaikuttavina tekijöinä. Monet kuntapäättäjät arvioivat keskustelukulttuurin vaikuttavan myös kiinnostuksen lähteä kuntavaaliehdokkaaksi. Julkinen keskusteluja päätöksentekokulttuuri sekä päätöksenteon ilmapiiri on yksi tutkitusti tärkeä kunnan toimintaedellytyksiin vaikuttava asia. Ennakkoäänestys 2.–8.4.. Rakentavaa keskustelukulttuuria tarvitaan myös tulevan valtuustokauden osin vaikeisiin päätöksiin, puhumattakaan edustuksellisen demokratian tulevaisuuden vahvistamiseksi. Viime vaaleissa näitä kuntia oli 19. Paljon vaikuttaviksi tekijöiksi kuntapäättäjät nostavat myös esimerkiksi väestörakenteen muutokset, kunnan palveluverkkoon kohdistuvat muutospaineet, paikallisen ja alueellisen elinkeinoelämän kehityksen sekä osaavan työvoiman saatavuuden. Nuorten ehdokkaiden osuuden vaihtelu näkyy myös puolueiden välillä; suhteellisesti eniten nuoria on RKP:lla ja vihreillä, vähiten Liike Nytillä, kristillisdemokraateilla ja valitsijayhdistysten listoilla. Sekä kuntia että myös vielä etsikkoaikaa viettäviä hyvinvointialueita haastavat niin paikalliset, kansalliset kuin myös globaalit haasteet. Kunnissa päätetään kaikkien ikäluokkia ja väestöryhmiä koskevista asioista ja tehdään myös tulevia sukupolvia koskevia ratkaisuja. Lisäksi heillä on nuoria tutkitusti enemmän kiinnostusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin, ja työuran päättymisen jälkeen myös aikaa luottamustehtäviin. Ikäluokka 40–49-vuotiaat on sikäli mielenkiintoinen ryhmä, että siinä naisehdokkaiden osuus on jopa kuusi prosenttiyksikköä miesehdokkaita suurempi. Nuorinta ikäluokkaa edustavia ehdokkaita on näissä vaaleissa alle kahdeksan prosenttia. Runsaat puolet vastanneista kuntapäättäjistä arvioi sen vaikuttavan paljon kunnan toimintaedellytyksiin, ja vain joka kymmenes pitää sen vaikutusta vähäisenä. Alle 30-vuotiaiden kuntavaaliehdokkaiden osuus jatkaa laskuaan. O li ilahduttavaa huomata, että peräti 28 kunnassa naisia on vähintään puolet kuntavaaliehdokkaista, kärjessä Merijärvi 62,5 prosentin osuudella. P ositiivista on havaita, että naisehdokkaiden osuus on vähintään yhtä suuri kuin miesehdokkaiden kaikissa ikäluokissa 60-vuotiaisiin asti. Samaan aikaan kuin nuorten ehdokkaiden osuudet vähenevät, vanhimpien ikäluokkien edustajien osuudet jatkavat kasvuaan. Maakunnittaiset ja yksittäisten kuntien väliset erot ovat suuria. Voimme vain toivoa, ettei koventunut keskustelukulttuuri heijastu äänestämisaikeisiin. Toisaalta meillä on näissä vaaleissa kahdeksan kuntaa, joissa naisehdokkaiden osuus on alle 30 prosenttia. Nämä haasteet tulevat selkeästi esiin myös Kuntaliitossa viime syksynä toteutetusta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Kuntaja aluevaalit 13.4. 18 Voimme vain toivoa, ettei koventunut keskustelukulttuuri heijastu äänestämisaikeisiin. Tämä on ymmärrettävää, sillä ne edustavat ylipäätäänkin kasvavia ikäluokkia ja ovat yhä hyväkuntoisempia
Kommuntorget genomlyser mångsidigt kommunbranschen artiklar om ledarskap, upphandling och livskraft. 19 mainos mainos Smart läsning för viktiga beslut. Allt det som du behöver för betydelsfulla insikter och trevliga lässtunder! Beställ enkelt på nätet: kommuntorget.fi/om/prenumerera Saarijärven kaupunki hakee vakinaiseen virkasuhteeseen HALLINTOJA HENKILÖSTÖJOHTAJAA Katso lisätiedot ja hae paikkaa 11.4.2025 mennessä: kuntarekry.fi / työavain 650614. Vardagen snurrar på. Människor och fenomen
Hän luottaa yhteistoimintaan. 20 Jouni Backmanin mielestä hyvä poliitikko näkee pitemmälle. Kuva: Oma albumi Sini Korpisen mielestä sankaripoliitikon rooli on syytä unohtaa. Kuva: Kotialbumi Outi Mara muistuttaa, että politiikka ei ole pikajuoksua vaan maraton. Kuva: Kotialbumi Pekka Kuusiston mielestä erityistä iloa tehtävässä tuovat ihmiset. Kuva: Uudenmaan Vihreät. Kuva: Oma albumi/vaalikuva Virpi Ali-Haapala haluaa välttää draamaa. Kuva: Oma albumi/vaalikuva Aki Korpelan mielestä omia ideoita kannattaa viedä eteenpäin keskustelemalla. Kuva: Soila Puurtinen Olli Kohosen mielestä päättäjät eivät saa olla tuuliviirejä. Kuva: Ilkka Ranta-aho Margita Lukkarinen ei ole enää mukana näissä vaaleissa, mutta haluaa sparrata uusia vaikuttajia