3 I 2021 I 4.3. [ Kolumni ] Leena Rossi: Asumisen politiikka on elämää varten ETÄTYÖ MUUTTAA KODIT Henna Helander rakentaisi tilavampia asuntoja Lähikouluista kiistellään aina Mistä kilpailua rakentamiseen. Ulkomaalaiset sijoittajat tulivat KL3_1.indd 1 23.2.2021 16.43
Jokainen projekti alkaa kuitenkin samalla kaavalla: ensin kartoitetaan tarve ja määritellään sijainti, sitten etsitään päiväkodille sopiva tontti. Laadukas ja kestävä lopputulos saavutetaan, kun koulu kehitetään yhdessä käyttäjien ja toimivan kumppanuusverkoston kanssa. Rakennamme hoivakoteja koko Suomen alueella vuokramallilla tai kokonaisvastuu-urakkana. Henkilökunnalle hoivakotimme tarjoavat työtilat, jotka on suunniteltu tekemään korkealaatuisten hoivapalveluiden toteuttamisesta stressittömämpää. Suunnittelemme jokaisen koulun yhdessä asiakkaan ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa, joten lopputuloksena syntyy kouluympäristö, joka on pitkäikäinen, oppimiseen kannustava ja täysin käyttäjilleen räätälöity kokonaisuus. Rakentamassamme koulussa jokainen lapsi voi käydä oman opinpolkunsa innostavassa, terveessä, turvallisessa ja kestävässä ympäristössä. T E H T Y S U L L E . LIITY POSTITUSLISTALLEMME, NIIN KERROMME LISÄÄ! www.sikla.fi/uutiskirje Koulun tehtävänä on antaa parhaat mahdolliset eväät lapselle ja nuorelle niin nuoren oman kuin kaikkien yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Turvallinen asuinympäristö on tärkeä meille kaikille. Päiväkotien suunnittelussa hyödynnämme tekemiemme käyttäjätutkimusten antamaa tärkeää tietoa. Rakennamme kouluja koko Suomen alueella vuokramallilla tai kokonaisvastuu-urakkana. Me Siklalla rakennamme muunneltavia, uuden opetussuunnitelman mukaisia kouluja, joissa lapset ja nuoret viihtyvät. Voimme toteuttaa uuden päiväkodin joko asiakkaan omalle tontille tai oman palvelukehityksemme yhteydessä etsitylle tontille. Tarkasti mietitty päiväkotikonseptimme on rakennettu tilojen käyttäjien tarpeiden pohjalta ja suunnittelemmekin jokaisen kohteen yksilöllisesti juuri kyseisen asiakkaan toiminnalle sopivaksi. Lasten ja henkilökunnan turvallisuus sekä tilojen terveellisyys, monipuolisuus ja toimivuus ovat tärkeimpiä tekijöitä, kun rakennamme päiväkoteja. Rakennamme päiväkoteja koko Suomen alueella vuokramallilla tai kokonaisvastuu-urakkana sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Tutustu sivuillamme näyttävään ja kustannustehokkaasti rakennettuun Saloisten koulukeskukseen Raahessa sekä moniin muihin käyttäjätarinoihin: sikla.fi/referenssit Lukaise sivuiltamme, kuinka rakensimme Kuusamoon hirsipäiväkodin, jossa lapset ja henkilökunta viihtyvät! Sivuilla myös monta muuta käyttäjätarinaa: sikla.fi/referenssit Lue, kuinka rakensimme kauniin ja viihtyisän hoivakodin ikäihmisille Tornioon! Sivuilla myös monta muuta tarinaa: sikla.fi/referenssit KL3_2-5.indd 2 23.2.2021 17.01. Jokainen projekti alkaa kuitenkin samalla kaavalla: ensin kartoitetaan tarve ja määritellään sijainti, sitten etsitään hoivakodille sopiva tontti. Siklan hoivakodit tarjoavat esteettömän, virikkeellisen ja kodikkaan ympäristön vanhuksille, kehitysvammaisille, vammautuneille, mielenterveysja päihdekuntoutujille sekä lastensuojelun asiakkaille. Uusi hoivatai palvelukoti voidaan toteuttaa joko asiakkaan omalle tontille tai oman palvelukehityksemme yhteydessä etsitylle tontille. Erityisen tärkeä se on hoivakotien asukkaille, jotka tarvitsevat tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa tai muuttuneessa arjessa
Vaikka korkotaso on matala, ajat ovat epävakaat. Päiväkotien suunnittelussa hyödynnämme tekemiemme käyttäjätutkimusten antamaa tärkeää tietoa. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. TÄMÄN numeron sivuilla 32–34 kerrotaan meneillään olevasta yksityistämistrendistä. Tällöin sijoituksen tuottoprosentinkaan ei tarvitse kilpailla pörssiosakkeiden kanssa. Sanonta oli pitkään itsestäänselvyys myös kuntien ja kaupunkien rakennuskannan hallinnoinnissa. Me Siklalla rakennamme muunneltavia, uuden opetussuunnitelman mukaisia kouluja, joissa lapset ja nuoret viihtyvät. Uusi hoivatai palvelukoti voidaan toteuttaa joko asiakkaan omalle tontille tai oman palvelukehityksemme yhteydessä etsitylle tontille. Henkilökunnalle hoivakotimme tarjoavat työtilat, jotka on suunniteltu tekemään korkealaatuisten hoivapalveluiden toteuttamisesta stressittömämpää. Sopimuksen mukaisesti vuokranantaja huolehti rakennuksesta ja mahdollisista korjauksista. Siksi kunnan 100 prosentin varmuus vuokranmaksajana on sijoittajien mieleen. Pelkona oli vuokrien kiivas nousu ja julkisen rahan valuminen ulkomaisiin taskuihin. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Iso linjaus koskee kunnan suhdetta keskeisen rakennuskannan ja kuntainfran omistamiseen. Kaikki ovat tyytyväisiä. Uusien seinien rakentaminen olisi ollut monelle kunnalle iso ponnistus. Ei ihme, että kiinteistöjen rakentamiselle ryhdyttiin etsimään uusia ratkaisuja. Kuntaomisteisista energiayhtiöistä ja vesilaitoksista on tehty kunnille houkuttelevia tarjouksia, joilla kunta maksaisi velkansa pois ja pystyisi vielä investoimaan kaupan päälle palvelurakenteeseensa. Rakennamme hoivakoteja koko Suomen alueella vuokramallilla tai kokonaisvastuu-urakkana. Siklan hoivakodit tarjoavat esteettömän, virikkeellisen ja kodikkaan ympäristön vanhuksille, kehitysvammaisille, vammautuneille, mielenterveysja päihdekuntoutujille sekä lastensuojelun asiakkaille. Laadukas ja kestävä lopputulos saavutetaan, kun koulu kehitetään yhdessä käyttäjien ja toimivan kumppanuusverkoston kanssa. KUNTIEN kiinnostus ulkoistaa rakennustensa omistus syntyi todellisista ongelmista. Toimintamalli ei herättänyt suuria tunteita niin kauan kuin yksityisomistus pysyi suomalaisissa käsissä. Kunnan tekemässä palveluverkkosuunnitelmassa on kokonaisvaltainen näkemys, kuinka paljon esimerkiksi yksityisiä päiväkoteja kunnassa saa olla. • KL3_2-5.indd 3 23.2.2021 17.01. Sen sijaan kiinteistöjen omistamisessa muutostrendi on selvä. Erityisen tärkeä se on hoivakotien asukkaille, jotka tarvitsevat tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa tai muuttuneessa arjessa. Keskeisiä yksityisten omistajien kiinnostuksen kohteita ovat sosiaalija terveysalan kiinteistöt, mutta myös päiväkodit, koulut sekä urheiluja liikuntahallit. Jokainen projekti alkaa kuitenkin samalla kaavalla: ensin kartoitetaan tarve ja määritellään sijainti, sitten etsitään päiväkodille sopiva tontti. Kuntalehti 3 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. Tämä taas ohjaa niin kunnan kuin sijoittajienkin toimintaa. Sipoossa on myös hyvä esimerkki paikallisesta aktiivisuudesta: uusi sote-asema sijoittuu vuokralaisena kiinteistöön, jonka omistavat paikalliset yrittäjät. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Jotkut tarjoukset ovat menestyneet, toiset eivät. Voimme toteuttaa uuden päiväkodin joko asiakkaan omalle tontille tai oman palvelukehityksemme yhteydessä etsitylle tontille. Turvallinen asuinympäristö on tärkeä meille kaikille. Yhteistyö alkoi tontin ostolla kunnalta. Rakennamme kouluja koko Suomen alueella vuokramallilla tai kokonaisvastuu-urakkana. Koulujen, päiväkotien ja sote-rakennusten tekninen käyttöikä tuli monin paikoin täyteen sisäilmaja muiden rakenteellisten ongelmien myötä. Uusiin rakennuksiin uppoavat panostukset olisivat olleet poissa kunnan perustehtävästä eli palveluiden järjestämisestä. Lasten ja henkilökunnan turvallisuus sekä tilojen terveellisyys, monipuolisuus ja toimivuus ovat tärkeimpiä tekijöitä, kun rakennamme päiväkoteja. Rakennamme päiväkoteja koko Suomen alueella vuokramallilla tai kokonaisvastuu-urakkana sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Varsinkin vesihuollon osalta yksityistäminen on pysähtynyt periaatteellisiin rajanvetoihin. LIITY POSTITUSLISTALLEMME, NIIN KERROMME LISÄÄ! www.sikla.fi/uutiskirje Koulun tehtävänä on antaa parhaat mahdolliset eväät lapselle ja nuorelle niin nuoren oman kuin kaikkien yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Tutustu sivuillamme näyttävään ja kustannustehokkaasti rakennettuun Saloisten koulukeskukseen Raahessa sekä moniin muihin käyttäjätarinoihin: sikla.fi/referenssit Lukaise sivuiltamme, kuinka rakensimme Kuusamoon hirsipäiväkodin, jossa lapset ja henkilökunta viihtyvät! Sivuilla myös monta muuta käyttäjätarinaa: sikla.fi/referenssit Lue, kuinka rakensimme kauniin ja viihtyisän hoivakodin ikäihmisille Tornioon! Sivuilla myös monta muuta tarinaa: sikla.fi/referenssit Mitä kannattaa omistaa. Ja näin Sipoossa on toimittu. Tarkasti mietitty päiväkotikonseptimme on rakennettu tilojen käyttäjien tarpeiden pohjalta ja suunnittelemmekin jokaisen kohteen yksilöllisesti juuri kyseisen asiakkaan toiminnalle sopivaksi. Kansainvälisten sijoittajien tulo markkinoille nosti myös kuntien yksityistämisen keskusteluun. Jokainen projekti alkaa kuitenkin samalla kaavalla: ensin kartoitetaan tarve ja määritellään sijainti, sitten etsitään hoivakodille sopiva tontti. Mutta maailman myllerryksessä tämäkin asia on muuttumassa. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi T E H T Y S U L L E . P erinteistä suomalaista ajattelutapaa edustaa sanonta ”oma tupa, oma lupa”. Päätäntävalta on pidettävä kunnan rajojen sisäpuolella. Rakentamassamme koulussa jokainen lapsi voi käydä oman opinpolkunsa innostavassa, terveessä, turvallisessa ja kestävässä ympäristössä. Vaikka omistus olisi maamme rajojen ulkopuolella, päätäntävalta on pidettävä kunnan rajojen sisäpuolella. Suunnittelemme jokaisen koulun yhdessä asiakkaan ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa, joten lopputuloksena syntyy kouluympäristö, joka on pitkäikäinen, oppimiseen kannustava ja täysin käyttäjilleen räätälöity kokonaisuus. Sipoon kunta toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka kokonaisuus on hyvä pitää käsissä. Yksityinen taho solmi kunnan kanssa sopimuksen rakentamisesta ja kunta sitten vuokrasi nämä tilat
4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. s. 16 KL3_2-5.indd 4 23.2.2021 17.01. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 13 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 14 Kuvattua, Sanottua, 3 x, Oikaisu 15 Kirjat, Tape [ Teema: Rakentaminen ] 16 Kiistelty lähikoulu 22 Poikkeuslupien määrä hiipunut 26 Sote-kiinteistöjen tulevaisuus osittain hämärän peitossa 28 Vastakkain: Mistä kilpailua rakentamiseen. 32 Sijoittajien aika 35 10 kysymystä ilmanvaihdosta 36 Omassa kodissa mahdollisimman pitkään 40 Kuntotutkimuksen tilaajan oltava tarkkana 42 Tässä onnistuimme: Museossa yhteistyömalli toimi 44 Taidetta ja hyvää arkkitehtuuria 46 Purkaminen voi johtaa taseloukkuun [ Kolumni ] 47 Leena Rossi: Asumisen politiikka on elämää varten [ Kunnan töissä ] 48 Valmiina kilpailuun vuokralaisista [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Koronavaalit [ Lakia lukien ] 51 Koira, kissa, hevonen – laturaivo! [ Ajassa ] 52 Ei asuntoja eikä asukkaita [ Lakiklinikka ] 53 Tulevaisuuden rakennusvalvonta [ Työ ja tekijä ] 54 Sujuvan liikkumisen mahdollistaja [ Luottamuksella ] 56 Kasvu takaa itsenäisyyden [ Luottamuksella ] 58 Teema: Suuri kuntavaalinumero Miia Tiilikainen: Lapset ovat muualla koulussa, ja elämä ja asiat tällä hetkellä järjestetty sen mukaan. 6 [ Sisältö 3/2021 ] Kuva: Liisa Takala Henna Helander: Minusta joka kerta ennen kuin puretaan, pitäisi kysyä, voidaanko vanhaa rakennusta laajentaa tai tehdä muita muutoksia. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Modernin arkkitehtuurin rakastaja [ Alussa ] 12 Kuntavaalit, Pystytkö puhumaan. • ”Kuntapolitiikka on brändätty huonosti” – vaaliohjelmien lupaukset hukuttavat alleen paikallisen päätöksenteon realiteetit Kuva: Esa Melametsä [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtajan Henna Helanderin Alvar Aallon suunnittelemassa Kulttuuritalossa Helsingissä
Mari Vaattovaara: Rakennetaanko koteja ja vastataan asumisen tarpeisiin vai rakennetaanko sijoittajan tarpeisiin. 28 s. • ”Kuntapolitiikka on brändätty huonosti” – vaaliohjelmien lupaukset hukuttavat alleen paikallisen päätöksenteon realiteetit Kuva: Esa Melametsä KL3_2-5.indd 5 23.2.2021 17.01. 36 • Opetuksen eriarvoistuminen pahenee suurien kaupunkien naapurustoissa • Kuntien työvoimaennuste 2030: Suurin osaajapula sosiaalityöntekijöissä, hoitajissa ja lastentarhanopettajissa • Raportti: Työolojen kehittäminen ensiarvoista sote-alan työvoimapulaan reagoimisessa Juha Uusivirta: Fakta joka tapauksessa on, että kaupungin vuokrataloyhtiön esteettömien asuntojen määrää pitää lisätä. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• Kuva: Laura Oja s. Hannele Pokka: Haluammeko me taloyhtiöitä, jotka ovat täynnä 19 neliön yksiöitä
KL3_6-11.indd 6 23.2.2021 16.44. 1950-luvulla he päättivät tilata parasta mahdollista suunnittelua. [ Hän ] 6 Kuntalehti 3 / 2021 Henna Helander valitsi kuvauspaikaksi Helsingissä Alvar Aallon suunnitteleman Kulttuuritalon. Tämä on työläisten ja kansalaisjärjestöjen pääosin talkoilla tekemä talo
KL3_6-11.indd 7 23.2.2021 16.44. Lumi on vallannut Helsingin keskustan. Helander uskoo pandemian mullistavan isolla kädellä kaupunkikuvaa ja asumista. Ihan ensiksi on puhuttava koronapandemiasta. Kuntalehti 3 / 2021 7 . Tarvitaan esimerkiksi kunnollista säilytystilaa. Se vaikutti jopa jutun kuvauspaikkojen valintaan, sillä moni hieno julkinen rakennus on sulkenut ovensa. Arkkitehti Henna Helander kutsuu itseään urbaaniksi tutkimusmatkailijaksi ja tarkkailijaksi. Ja puita hän istuttaisi Helsinkiin paljon lisää. Ennen pandemiaa liikuimme erilaisissa sisätiloissa, oli työpaikka, kauppa, kuntosali, kulttuuritilat, työväenopisto ja kavereiden luona kyläily. Pilvenpiirtäjien ja miniyksiöiden sijasta hän rakentaisi matalampaa ja monipuolisempaa. Helander tunnetaan parhaiten Paimion parantolan pelastajana. Tällä kertaa hän silmäilee kahvilan ikkunasta lumimyräkässä ohi tarpovia kaupunkilaisia. Hiljattain hänet valittiin Paimion parantola -säätiön toimitusjohtajaksi, ja hän on parhaillaan virkavapaalla Helsingin kaupungilta johtavan arkkitehtuurin asiantuntijan tehtävästä. Etätyö ja joustavat työajat ovat tulleet jäädäkseen ja kodeilta vaaditaan yhtäkkiä uusia ominaisuuksia. Äänimaisema on yhä meluisampi, neliöitä on vähemmän ja tavaroita enemmän. Helander kysyy, miten tätä kaikkea voi tehdä kodeissa, joista ovat kadonneet keittiöt. Talvisin olemme suurimman osan ajasta sisätiloissa ja monet ikäihmiset ovat sisällä kaiket päivät. Vaikka monet kuinka konmarittaisivat, meillä on neljä vuoA MODERNIN arkkitehtuurin rakastaja Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Henna Helander sanoo, että arkkitehtuurin on edistettävä ihmisen onnellisuutta ja hyvinvointia
[ Hän ] 8 Kuntalehti 3 / 2021 denaikaa ja pelkästään kenkiä yksi ihminen tarvitsee vähintään viidet. Miniasuntojen sijasta hän suosisi kunnolla mitoitettuja asuntoja, joissa tiloja voisi jaotella eri käyttötarkoitusten mukaan. Termeillä yritetään häivyttää sitä, että kyse on totaalipurkamisesta. Miniyksiöissä ei kukaan pysty liikkumaan rollaattorilla eikä niissä ole riittävästi tilaa eri toiminnoille. Yhteiskäyttötiloiksi hän toivoisi työtiloja ja pesutupia. Sen pienimmänkin 20 neliön yksiön vuokra on asuntotukiminimin suuruinen. Helander on havainnut, että mediassa miniasuntojen puolesta puhuvat lähinnä kolmikymppiset miehet tai perheistä ihan pienten lasten vanhemmat. Hänen tunnetuimmat työnsä ovat Espoon modernin taiteen museon Emman WeeGee-talo ja uusi loftkerrostalo Helsingin Runko Arabianrannassa. Se on todella surullista. Helsingin Rungossa asunnon sisäkorkeus on lähes viisi metriä. Heillä on terveet jalat, työpaikat ja valinnanvaraa myös palveluiden suhteen. Sen ääripään ilmiönä ovat asunnot, jotka seisovat tyhjillään. Asunnot ovat nykyisellä korkotasolla, verovähennyksillä ja lyhennysvapailla sekä asuntotuen takaamalla minimivuokralla houkuttelevia sijoituskohteita erityisesti kasvavissa kaupungeissa. Mutta todellisuudessa suurin yksin elävien ihmisten joukko on ikääntyvät, ja heidän määränsä tulee vain kasvamaan. Harmikseen Helander näkee nyt Helsingissä uuden purkubuumin. Suomeenkin on tulossa kiinteistöjen arvopaperibisnes. Helander painottaa, ettei sellaista pidä rakentaa, mikä huonontaa ihmisten elinoloja. Niissä pääsisi kulkemaan tilasta toiseen ja asunnossa olisi vähintään kaksi ikkunaa – mieluummin eri ilmansuuntiin. Nyt yksiöt ovat vielä pienempiä, koska pienemmästäkin saa saman vuokran kuin isommasta. Ja nyt meille tarjotaan asunnoiksi 24 neliön putkia, Helander huokaa. Minusta joka kerta ennen kuin puretaan, pitäisi kysyä, voidaanko vanhaa rakennusta laajentaa tai tehdä muita muutoksia. Asunnoissa voisi olla erilaisia ulkotiloja, kuisteja ja viherhuoneita, myös kerrostaloissa. Helander viittaa Aalto-yliopiston professorin Seppo Junnilan tutkimuksiin, joiden mukaan uuden rakennuksen rakentamisesta syntyvä hiilipiikki eli ilmastovaikutus vastaa Kulttuuritalo odottaa toista tulemistaan, Henna Helander uskoo. Puhutaan ”purkavasta saneerauksesta” ja ”purkavasta täydennysrakentamisesta”, mutta tarkoitus on sama eli vanhan purkaminen. HELSINGIN PURKUBUUMI Henna Helander tunnetaan uuden arkkitehtuurin suunnittelijana vanhoihin kuoriin. Edessä häämöttävä pandemian jälkeinen maailma vaatii hänen mielestään uudenlaista ajattelua asumisessa. Nyt tapahtumista tyhjät tilat tekevät rakennuksesta hieman unohdetun oloisen. Tilaa voi jakaa osittain parvella ja huonetiloja voi muokata vapaasti asukkaiden elämäntilanteen mukaan. Vuokra-asuntomarkkinoilla ollaan Helanderin mukaan oudossa tilanteessa. KL3_6-11.indd 8 23.2.2021 16.44. BISNES SUOSII MINIÄ Helander on työskennellyt yksityisenä suunnittelevana arkkitehtina sekä Helsingin kaupungilla muun muassa rakennuttajana asuntotuotannossa, asemakaavoittajana, rakennusluvista päättävänä yliarkkitehtina rakennusvalvonnassa, lähiöprojektin päällikkönä sekä johtavana arkkitehtuurin asiantuntijana. Hämärät putkiasunnot eivät ole heitä varten. WeeGeen pohjana on Aarno Ruusuvuoren suunnittelema 1960-luvulla valmistunut Weilin&Göösin painotalo. Asunnot ovat nykyisin enenevässä määrin myös sijoituskohteita, ja se vaikuttaa asuntosuunnitteluun. Aiemmin yksiö oli vähintään 32 neliötä, koska silloin asukkaiden vaihtuvuus oli pienempää
Puut imevät tehokkaasti ylijäämävetvanhan olemassa olevan talon 40 vuoden käyttöenergian määrää. Miksemme enää pystyisi elämään Suomessa avaamalla ikkunan. Pandemian jälkeisessä maailmassa niiden arvo laskee. Hän näkisi pääkaupungissa jotain vastaavaa kuin opiskelukaupungissaan Tampereella, missä punatiiliset tehtaat nousevat suoraan Tammerkosken rannasta. Suhteessa asuinpinta-alaan niihin tulee paljon kallista ulkoseinää. Myös Rovaniemelle, Tampereelle ja Jyväskylään rakennetaan puukerrostaloja opiskelijoille. Asia on tietysti toinen, jos paikalle ei rakenneta mitään. Ymmärrän ettei rantoja yksityistetä asuinrakennuksille, mutta ehkä siellä voisi olla julkista rakentamista. He haluavat viihtyisyyttä ja paikan identiteettiä, ideoiden ja konseptien kirjoa, materiaalintuntua ja puurakentamista. Käytännössä rakentamisnormit ajavat koneilmastointiin. VIIHTYISÄÄ PUUSTA Helander on huomannut nuorten kaipaavan luonnonläheisiä asuinpaikkoja. Ulkopinnat ovat olleet pettymys monille. Helsingin puurakentamisesta Helander mainitsee hyvänä esimerkkinä Myllypuron puukaupungin. KIVAT JA OUDOT PAIKAT Henna Helander syntyi VarsinaisSuomessa Loimaalla perheeseen, jossa äiti toimi biologianopettajana, isä tutkijana. Tällä haavaa opiskelija-asunnoiksi valmistuu ennätysmäärä puukerrostaloja. Esimerkiksi Amerin pääkonttori tehtiin Pasilan konepajan junahalleihin. Perheen muutettua Turkuun siitä tuli taloja piirrelleen tyttären ensimmäinen oikea kaupunki. Esimerkiksi koneellisen ilmastoinnin hän korvaisi painovoimaisella ilmanvaihdolla. Rakennusten varjovaikutukset ovat myös todelliset. Siis vasta neljänkymmenen vuoden jälkeen uuden rakennuksen parempi energiatehokkuus pääsee vaikuttamaan hiilipäästöihin. Teema tuli Helanderille tutuksi hänen työskennellessään 1990-luvun alussa Saksassa. Helsingissä hän on asunut yli kymmenessä kaupunginosassa. Tosiasiassa kaikkialla Suomessa ei riitä teknistä henkilökuntaa, joka pystyisi tekemään ammattitaitoisesti koneellisen ilmastoinnin alkuasennukset ja huoltamaan laitteet. Espoon Tapiolaan valmistuu tänä keväänä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön 13-kerroksinen puutalo. Helander opiskeli arkkitehdiksi Tampereella inspiroivana aikana, jolloin vanhat punatiiliset tehtaat olivat vapautumassa uusiin käyttötarkoituksiin. Joensuuhun on valmistunut maan toistaiseksi korkein puukerrostalo, 14-kerroksinen Elli. Alue on tiivistä ja matalaa rakentamista, johon kuuluvat myös omat pienet pihat. On tärkeää, että paikalla on luonnetta, mitä näkyy ikkunasta, millainen ympäristö on, onko kivoja lounaspaikkoja ja viihtyisyyttä, Helander muistuttaa. Maa oli täyteen rakennettu ja havahduttiin siihen, etteivät hulevedet päässeet imeytymään maaperään. Helsinki ja Espoo ovat nostaneet tulvarajaansa ja varautuvat kaavoituksessa ilmastonmuutoksen vuoksi lisääntyviin kaupunkitulviin. Myös sateisuuden ennakoidaan lisääntyvän ja kaupunkitulvat vaativat huomiota hulevesien kulkeutumiseen. Uudisrakentamisessa Helander toivoisi teknistä yksinkertaistamista. Muodikkaat viherkatot ovat hänestä hieno ajatus, mutta teknisesti vaativia toteuttaa. Lempipaikoikseen hän mainitsee Käpylän ja siellä etenkin Olympiakylän, jossa hän näkee luontoon sovittavan rakentamisen parhaimmillaan. Myös Hermannin ja Teurastamon rosoinen alue vetoaa arkkitehtiin. Meillä täytyy olla aina kävelyreitti ihan rannassa ja se sulkee pois rantarakentamisen. Nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin Helsinki on samassa tilanteessa. Kun sain lapset Helsingissä, se juurrutti tänne ja koen Helsingin omakseni, mutta olen silti aina vähän ulkopuolinen tarkkailija. Asfalttia ja rakennuksia on liikaa ja nyt pitäisi ryhtyä valtaamaan lisää tilaa vihreälle. MERELLISTÄ JA VIHREÄÄ Henna Helander kaipaa Helsinkiin nykyistä reippaampaa merellistä rantarakentamista. KL3_6-11.indd 10 23.2.2021 16.44. Hänen mielestään Suomen oloissa hyvin korkeita rakennuksia ei pystytä toteuttamaan niin laadukkaasti kuin pitäisi. Taloihin tulee myös Helanderin suosimia yhteiskäyttötiloja ja instagram-sukupolven suosimaa visuaalisuutta. Helsingissä on Helanderin mielestä edelleen yllättävän paljon nähtävää. Kun kansainväliset yritykset etsivät pääkonttoreilleen paikkoja Helsingistä, ne hakevat jotain kiinnostavaa ja outoa. Kehäteiden hengettömille ja tylsille toimistokolosseille Helander povaa heikkoa tulevaisuutta. Siksi meidän ei pitäisi lähtökohtaisesti purkaa. Ulkoasuun ei jää niin paljon pelimerkkejä kuin niiden näkyvyys kaupunkikuvassa vaatisi. [ Hän ] 10 Kuntalehti 3 / 2021 tia puhkoviin pilvenpiirtäjiin. Helander istuttaisi Helsinkiin paljon lisää puita ja kaikkea vihreää. Helander toteaa, että vihreyden tekeminen on paljon helpompaa ja halvempaa katutasossa kuin kerrostalojen katoilla. Teema on ajankohtainen, kun valtavia satama-alueita vapautuu rakentamiselle. Olen asunut alivuokralaisena, kommuunissa ja kaiken näköisissä paikoissa. Helander on ottanut julkisuudessa kriittisesti kantaa Helsingin siluetIhminen on onnellisempi, jos hän näkee kotoaan puun. Korkea rakentaminen on lähtökohtaisesti kallista, rakennustarvikkeet ja erikoisratkaisut ovat kalliita. Nykyinen kotini on tehty ryhmärakentamishankkeena vanhoihin varastoja toimistotiloihin
Luonnon ja rakennuksen harmonia on välitön kokemus, Helander kuvailee. TEHTÄVÄ PAIMIOSSA Luonnon ja rakennetun ympäristön sulavaan kohtaamiseen liittyy myös Henna Helanderin intohimon kohde, Paimion parantola. • [ Kuka. Tässä vaiheessa Helanderin suuri ilonaihe on parantolaa ympäröivien metsien säilyminen yhtenäisinä. Maisema-arkkitehtuuriin voisi Suomessakin panostaa ihan kunnolla. Parantola on tehty alun perin ”parantavaksi instrumentiksi”, joka paransi ennen ihmisiä ja tulevaisuudessa paitsi ihmisiä myös yhteiskuntaa. Puut rytmittävät kaupunkimaisemaa ja tuovat siihen pehmeyttä. Vankan mäntymetsän keskellä sijaitseva sairaalarakennus jäi tyhjilleen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lopetettua toiminnan sairaalassa vuonna 2015. Uusien käyttötarkoitusten löytäminen parantolalle on vasta alkumetreillä. Rakennus muutti funktionalismin suuntaa. Kuntalehti 3 / 2021 11 Merja Ojansivu Kuvat: Liisa Takala Henna Helander • Syntyi vuonna 1971 Loimaalla • Asuu Helsingissä • Valmistui arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2001 • Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) puheenjohtaja vuodesta 2018, Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja, virkavapaalla Helsingin kaupungilta johtavan arkkitehtuurin asiantuntijan tehtävästä • Työskennellyt Helsingin kaupungilla asuntotuotantotoimisto ATT:lla asuntorakennuttajana, yliarkkitehtina Helsingin kaupungin rakennusvalvonnassa, lähiöprojektin päällikkönä ja johtavana asiantuntijana • Työskenteli nuoruudessaan Lontoossa, Portugalin Portossa ja Saksassa, palattuaan Suomeen työskenteli vuosikymmenen Kari Järvisen ja Timo Airaksisen arkkitehtitoimistossa, jonka jälkeen perusti oman arkkitehtitoimiston Arkkitehdit Helander / Langenskiöld Oy:n • Perheeseen kuuluu kolme lasta • Harrastaa urbaania tutkimusmatkailua, kuntoliikuntaa, lukemista, lähihistoriaa ja nykytaidetta tä ja luovat positiivisen mikroilmaston, ne puhdistavat ilmaa pienhiukkasista ja kesällä ne viilentävät ja suojaavat. Puista näkee vuoden kierron, ja ne yhdistävät meidät luontoon. Helander muistuttaa, että Paimion parantola on aina ollut innovaatioiden paikka, uuden monitieteellisen ajattelun ja käsillä tekemisen paikka. Varsinais-Suomen Paimioon vuonna 1933 valmistunut tuberkuloosiparantola on Alvar ja Aino Aallon kansainvälinen läpimurtotyö. Paimion parantola on hänen mielestään lähes satavuotias startup, valmiina uuteen syntyyn. Ihminen on onnellisempi, jos hän näkee kotoaan puun. Paimion parantola on täydellinen osoitus rakennuksen taittumisesta maisemaan. Jo ensi kesänä suuren yleisön on tarkoitus päästä ympäristön luontopoluille ja parantolaan sisälle opastetuilla kierroksilla. ] Meidän ei pitäisi lähtökohtaisesti purkaa. Se on erittäin halpa tapa lisätä viihtyisyyttä. KL3_6-11.indd 11 23.2.2021 16.44. Hän näkee, että siellä yhdistyvät tulevaisuudessakin rakentaminen, ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, luonto, kulttuuri, käsityöosaaminen, arkkitehtuuri, lääketieteellinen tieto ja insinööritieto. Paikalliset yksityiset ihmiset ja Koneen säätiö lunastivat sairaalaa ympäröivät metsät yksityiseltä maanomistajalta, ja niistä muodostettiin Parantolan Metsät ry
Vihreiden puoluetuen kasvu näkyy myös kuntavaalirahoituksessa. Kokoomus lähtee ”Sydän on oikealla” -kampanjallaan siitä, että maailman paras koulu, toimivat terveyspalvelut ja kirjastot ovat mahdollisia vain, kun kuntien sydän sykkii, on työpaikkoja, yrityksiä ja aktiivisia ihmisiä. Puolue haluaa vauhdittaa etätyöskentelyä ja monipaikkaisuutta nopeilla verkkoyhteyksillä ja e-kuntalaisuudella. Voiko se olla joku määräaika. Myös kristillisdemokraatit korostaa vaaliteemoissaan palveluja. Joko on liian myöhäistä päättää kuntavaalien siirrosta. Jotta vaalit voidaan siirtää, se vaatii lakimuutoksen eli hallitus tekee esityksen ja eduskunta säätää lain. Ehdokashakemukset pitää jättää 9. Se kertoo saavansa rahaa yrityksiltä, mutta ei vastaanota rahaa eturyhmiltä. ] Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen vastaa puhelimeen. Tämäkin ajankohta (22.2.) on liian myöhäinen, ja ajankohta muuttuu yhä huonommaksi, mitä lähemmäksi vaaleja mennään. Perussuomalaiset haluaa kuntien keskittävän resurssinsa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviin asioihin ja leikkaavan kaikesta turhasta, toissijaisesta ja haitallisesta. Nykyisessä tilanteessa vaalit toimitetaan 18. Eero Karisto Vasemmistoliitto kaksinkertaisti vaalibudjettinsa [ Pystytkö puhumaan. • Eero Karisto Ehdokashankinnan loppukiri käynnissä PUOLUEIDEN talousnäkymät kuntavaaleissa ovat kovin erilaiset, selviää Kuntalehden puoluesihteereille sähköpostitse lähettämästä kyselystä. Siitä ehdokkaiden varsinainen vaalikampanja alkaa. Vihreät haluaa, että kunnissa jokainen voi kokea kuuluvansa yhteisöön. Puolueen teema on ”Koko maa mukana”. Maahanmuutto, "ilmastoposeeraus" ja ylimitoitetut investoinnit ovat puolueen mielestä esimerkkejä kuluista, joista tulee kunnissa säästää. Pystytkö puhumaan. Liike Nyt valmistautuu ensimmäisiin kuntavaaleihinsa. Näiden teemojen arvellaan korostuvan tavallisten työtätekevien suomalaisten, eläkkeensaajien, opiskelijoiden ja lapsiperheiden äänestyspäätöksissä. huhtikuuta ja ne pystytään toimittamaan terveysturvallisesti. Milloin on ehdoton takaraja päättää siirrosta. RKP:n teemoja ovat varhaiskasvatus ja koulu, sosiaalija terveydenhuolto ja hyvinvointi, kuntien talous, ilmasto ja ympäristö sekä yrittäjyys ja työllisyys. Jos koronatilanne merkittävästi tästä pahenee, täytyy pohtia muita ratkaisuja eli lähinnä siirtoa. Ei ole enää mitään hyvää ajankohtaa siirtopäätökselle. SDP:llä, Perussuomalaisilla, RKP:llä ja kristillisdemokraateilla vaalirahoitus on aiemmalla tasolla. SDP:lle on tärkeää sujuvaan ja toimivaan arkeen liittyvät asiat, kuten kuntien palvelut, hoiva ja huolenpito sekä koulutus. Martta Nieminen KL3_12-15.indd 12 23.2.2021 17.21. Se ei mikään virallinen määräaika ole, mutta jonkinlainen se voi olla, koska silloin tosiaan tehdään ehdokashakemukset ja seuraavalla viikolla kunnat vahvistavat ehdokasasettelun. maaliskuuta. maaliskuuta. Vasemmistoliitto painottaa vaaliteemoissaan palveluja. Haluan korostaa, että tämä on ihan teoriaa, mutta jos pakkotilanne on, se on mahdollista. Syyksi puolueessa mainitaan korona, joka on vaikeuttanut rahankeräystilaisuuksien järjestämistä. Puolue esittelee ajatuksen ”viidentoista minuutin kunnista”, joissa luonto, työt ja palvelut ovat saavutettavissa neljännestunnissa ilman autoa. 12 Kuntalehti 3 / 2021 [ Kuntavaalit ] KUNTAVAALIEN ehdokashankinnan loppukiri on käynnissä. Keskusta puolustaa ihmisten omien toiveiden toteuttamista, kohdistuvatpa ne asuinpaikan valintaan tai vaikkapa lasten ja ikäihmisten hoivaan. Ehdokashakemusten jättöpäivä on 9. Kuntalaisten arki, ympäristö ja talous ovat keskeisesti esillä puolueiden vaaliteemoissa. Terve talous on niin kuntien asukkaiden kuin kuntienkin etu. Teoriassa laki voidaan saattaa voimaan vaikka vaaleja edeltävällä viikolla. Vihreät vastustaa leikkauksia peruspalveluissa. Koko Suomen elinmahdollisuuksien turvaaminen, koulutuksen tasa-arvo sekä perheiden hyvinvointi ovat kärkiasioita. Myös kokoomus kertoo käyttävänsä rahaa enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Kuntalehden mennessä painoon vaalien siirtoa myöhempään aikaan pohdittiin, mutta siirtopäätöstä ei ollut tehty. RKP:llä on ehdokkaita ennätyksellisen suuressa osassa maata. Liike Nytin kampanjointi kohdistuu erityisesti suurimpiin kaupunkeihin. Puolue korostaa, että vaaleissa päätetään koulujen, ikäihmisten palveluiden ja terveyskeskusten tulevaisuudesta. Vasemmistoliitto kertoo kaksinkertaistaneensa kuntavaalibudjettinsa. Keskusta taas kertoo vaikeuksista rahan keräämisessä. Pääteemana vaaleissa on kuntalaisten osallistaminen päätöksenteon eri vaiheisiin. Pystyn
] KOKOELMA-AMANUENSSI Jaana Oikarinen ilmoittaa Jyväskylän taidemuseon valinnan kunnan taidekokoelman aarteeksi: se olkoon Yuichiro Saton Valo (2017). Hän on sanonut, että hänestä on kerrassaan pyhä kokemus tavata vanha puu. Taidekriitikot löytävät hänen töistään vankan japanilaisen tradition, joka yhdistyy johonkin uuteen, tuoreeseen. Hänen piti viipyä Järvilinnan residenssissä vuoden verran, mutta hän jäikin sille tielleen ja asuu nykyään Laukaassa runoilijavaimonsa kanssa. ”Olen osallistunut keskusteluihin länsimaisen ja japanilaisen taiteen ominaispiirteistä, mutta kun kuuntelen lintujen laulua suomalaisessa metsäja järvimaisemassa, kaikki teoria häipyy mielestäni”, Yuichiro Sato on sanonut Aamulehden haastattelussa. Suomen-vuosinaan Yuichiro Sato on edennyt yksittäisten puupersoonallisuuksien kuvaamisesta laajempaan rajaukseen, kokonaisten metsän huoneiden kuvaamiseen. Vaakunaselitys on ollut vuodesta 1931 lähtien ”jaettu kilpi, jonka yläkentässä on hopeanvärinen merkurion sauva sinisellä pohjalla ja alakentässä hopeanvärisellä pohjalla luonnonvärisenä sisäjärviveneen keula suoraan edestä katsottuna sekä sen alla kolme sinistä aaltoviivaa”. Mutta Yuichiro Sato menee vain metsään, ja alkaa piirtää. Etsin uutta ilmaisua käyttämällä muun muassa metallia, tekstiiliä ja hapettimia perinteisten japanilaisten maalausvälineiden ohessa.” ”Mutta kohtaaminen Suomen luonnon kanssa antoi aivan uutta inspiraatiota”, hän kirjoittaa vuonna 2019 Metsä-nimisen näyttelynsä esittelytekstissä. KL3_12-15.indd 13 23.2.2021 17.21. Valo on kuulas lyijykynätussipiirustus, joka esittää talviasuista koivua utuisena päivänä. • Katja Martelius Jyväskylä: Valo (2017) Kuva: Hannu-Pekka Auraneva/ Jyväskylän taidemuseo JYVÄSKYLÄN vaakuna viittaa kauppaan ja alueen sisävesiliikenteeseen. Kuntalehti 3 / 2021 13 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Ja samalla se on muuttanut hänen työskentelytapansa. ”Japanissa ollessani ohjasin ajatukseni luonnon mahtiin, ja koetin kuvata sen pohjatonta voimaa abstraktein kuvin. Yuichiro Sato tuli Suomeen vuonna 2016 Japanin valtion apurahalla. TOKIOSTA kotoisin oleva Yuichiro Sato kirjoittaa, että suomalainen maisema on muuttanut hänet. [ Mikä vaakuna. Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaan kuuluu noin 7 000 teosta – maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa, veistoksia ja valokuvia – ja sitä kartutetaan harkiten edelleen. Myöhemmin on tehty uusia versioita. Keskeisin periaate on taiteilijan keskisuomalaisuus. Tekijä, Yuichiro Sato, 42, on japanilainen kuvataiteilija, joka on ihastunut suomalaiseen metsään. Uudistustyön teki graafinen suunnittelija Jussi Jäppinen. Vuosituhannen vaihteessa käyttöön otettiin vaakunaversio, joka pohjautui Olof Erikssonin vaakunaan. Suomen luonto nimittäin puhuttelee Yuichiro Satoa – varsinkin puut puhuttelevat. Aiemmat maalaukset ovat vaihtuneet suuriin, hiilellä ja grafiittipigmentillä höystettyihin lyijykynäpiirroksiin, jotka ovat hämmästyttävän pikkutarkkoja, suorastaan valokuvantarkkoja. Jyväskylälle vahvistettiin ensimmäinen vaakuna vuonna 1838. Siinä näyttelyssä oli esillä myös Valo
2 Kainuun kohtuullisen hyvä työllisyystilanne kohenee entisestään, kun Terrafamen akkukemikaalitehtaan tuotanto käynnistyy tänä keväänä Sotkamossa. Kemijärvelle biotuotetehdasta puuhaavan Vataset Teollisuus Oy:n toimitusjohtaja Harri Vatanen Lapin Kansassa. Elävä Itämeri -säätiön perustajajäsen ja hallituksen jäsen, lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin Kirkko ja kaupunki -lehdessä. Muuttuneet suunnitelmat maksavat, mutta se lähtee meidän omista arvoistamme. Ensimmäisinä eli viikolla 8 ehtivät pääkaupunkiseudun koululaisten lisäksi lomailla ainakin porilaiset ja turkulaiset. Näyttelijä ja Kajaanin runoviikon taiteellinen johtaja Kati Outinen Helsingin Sanomissa. Vanhan sellutehtaan korvaavan uuden tehtaan pitäisi valmistua vuonna 2023. Ei haittaa mitään, jos etätöissä ollessasi samalla peset pyykkiä tai käyt päivällä kävelyllä. ”MEIDÄN pitäisi tunnistaa se, että olemme osa luontoa. Olen itse joutunut miettimään, että millainen tämä rokkikukkojen maailma on oikein ollut. Kunnassa on noin 10 000 asukasta. Ramput tarkoittavat alaja yläkehyksiä toisiinsa kiinnittäviä tukirautoja, ei alaja yläkehyksiä. Ruotsalainen uusiutuvan energian yhtiö OX2 ja rakennusyhtiö YIT ilmoittivat sopimuksesta. KL3_12-15.indd 14 23.2.2021 17.21. Kuvat: Liisa Vanninen 1 Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi toteutuu Lapissa, kun Metsä Group rakentaa Kemiin 1,6 miljardia euroa maksavan biotuotetehtaan. PULKAT ovat kovassa käytössä näinä viikkoina, kun koululaiset ovat talvilomilla. ”LUOTTAMUS on avainsana. Eduskunnan viime vaaleissa jättänyt SirkkaLiisa Anttila, kesk., Suomenmaassa. Kemissä on runsaat 20 000 asukasta, mutta asukasmäärä kasvanee ainakin tehtaan rakennusaikana. Kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitokselta Rakennuslehdessä. ”VÄITÄN, että kokemuksen arvostus palaa suureen asemaan sinä päivänä, kun Suomen julkista taloutta lähdetään tervehdyttämään. Se on 9,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Radiotoimittaja Jyrki ”Njassa” Jantunen Voima-lehdessä. Tällä viikolla lomaillaan muun muassa Vaasan, Jyväskylän, Tampereen, Kotkan ja Lappeenrannan kouluissa. 3 Manner-Suomen toiseksi pienimmässä kunnassa Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla riemuittiin helmikuussa, kun varmistui, että sinne rakennetaan Suomen suurin tuulivoimala. Suomen valtio omistaa Terrafamesta lähes 70 prosenttia. Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan hallitus hyväksyi hankkeen. ”SUURIN palkinto festivaalin järjestämisessä on ihmisten kohtaaminen. Pieni osuus on Sampolla. Ja kun olen elokuvapuolen ihminen myös, niin esitysten striimaus tarkoittaa mulle vähän sellaista huonoa pula-ajan elokuvaa. ”TAVOITTEENA on tehdä maailman puhtain sellutehdas. Tulosta voi pitää aikamoisena ihmeenä koronapandemian aiheuttaman poikkeusvuoden aikana. Kunnassa on laskettu, että tuulipuisto tuottaa kunnalle kiinteistöveroa noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Högforsin ruukki perustettiin Karkkilankosken partaalle, ei Korkeakosken. Ihmisen pitää hyvittää se, minkä ottaa luonnosta. Lestijärvellä on vähän yli 700 asukasta. Toiseksi suurin omistaja on Trafigura. VTT:n viestintäja markkinointijohtaja Jenni Santalo Talouselämässä. Oikaisu Kunnan aarre -palstalla numerossa 2/2021 oli kaksi virhettä. Viimeisin lomavuoro viikolla 10 osuu tänäkin vuonna Pohjoisja Itä-Suomen kuntiin, esimerkiksi Kuopioon, Joensuuhun ja Rovaniemelle. [ 3 X ] 14 Kuntalehti 2 / 2021 [ Kuvattua ] [ Sanottua ] ”OLEN ollut iloinen viimeisen kahden vuoden aikana, että naisten ääni on kuulunut. ”VIIME vuonna tehtiin kaikkiaan 70 500 kiinteistökauppaa
Samalla innolla ja päättäväisyydellä pitää nyt käydä ilmasto-ongelman kimppuun. Synkistä luvuista huolimatta Taalaksen kirjan sanoma ei ole epätoivoinen. • Merja Ojansivu Petteri Taalas, Ilmastonmuutos ilmastotieteilijän silmin. Lihansyönnin vähentäminen olisi Taalaksen mukaan silti perusteltua, sillä nyt yli 70 prosenttia maailman peltoalasta käytetään rehuntuotantoon karjalle. Tällä hetkellä 85 prosenttia eri tarkoituksiin käytettävästä energiasta tuotetaan kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla. Koronapandemia on osoittanut ihmiskunnan kyvyn poikkeuksellisiin toimiin. Tammi 2021. Kirjan tietopohja ja analyysin selkeys ovat huippuluokkaa. Lukemat pitäisi lähivuosikymmeninä kääntää päälaelleen, jos ilmastonmuutoksen hidastamisessa aiotaan onnistua. Fokus on pidettävä tiukasti fossiilipäästöjen vähentämisessä. Maailman energiankulutuksen pitäisi perustua tulevaisuudessa lähes täysin tuuleen, aurinkoon, veteen ja ydinvoimaan. Päinvastoin äärimmäiset vaatimukset satavat populistien laariin ja haittaavat tuloksellista ilmastotyötä, kirjoittaja toteaa. Lukijalta ei vaadita edes fysiikan perustietoja, sillä Taalas osaa selittää ilmastonmuutoksen taustalla vaikuttavat ilmiöt päivänselvästi. Uusiutuvien energiamuotojen osuus on vain 15 prosenttia. Ilmastoasketismiin ja itseruoskintaan kirja ei kannusta. Juuri se on hänen työtään YK:n alaisen ilmastojärjestön johdossa. Kuntalehti 3 / 2021 15 [ Tape ] [ Kirjat ] helsingin tornit Baabelin torni ENNEN MUINOIN TÄTÄ NYKYÄ Yli tuhannen työntekijän jättityömaalla alija sivuurakkasopimusten määrä voi olla lähes 300 ja kansallisuuksien määrä yli 60. Painavasti ilmastonmuutoksesta KL3_12-15.indd 15 23.2.2021 17.21. VIROA LATVIAA ROMANIAA SAKSAA PUOLAA LIETTUAA VENÄJÄÄ UZBEKKIA SUOMEA MAAILMAN ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteerin Petteri Taalaksen tuore kirja Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin kertoo selkeästi sen, mitä ilmastonmuutoksesta nyt tiedetään ja mitä sille pitäisi ja voisi tehdä. Lentoliikenne, metsien hiilinielut ja ihmisten ruokavalio herättävät paljon intohimoja, mutta niiden merkitys kokonaisuuden kannalta on huomattavasti energiantuotantoa pienempi, Taalas muistuttaa. Maa-ala voitaisiin käyttää hyödyllisemmin metsittämiseen ja biopolttoaineiden tuotantoon
Eskolan kylän lakkautetussa koulussa Kannuksessa on nyt monenlaista kyläläisten organisoimaa toimintaa. Kuntalehti 3 / 2021 17 . Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreen tutkimuksen mukaan lähikoulun lakkauttaminen on sitä todennäköisempää, mitä vähemmän valtuutettuja asuu sen läheisyydessä. KL3_16-31.indd 17 23.2.2021 16.44. KIISTELTY LÄHIKOULU Lähikouluista kiistellään vaaleissa, valtuustoissa, kuntaliitosneuvotteluissa ja mediassa
Eikä koulua. Tarkoitus oli, että kokeilun jälkeen olisi mietitty, halutaanko vielä jatkaa. Noin 500 kilometrin välimatka osoittautui kuitenkin hankalaksi, ja Lapinjärvi lopetti sopimuksen viime vuonna. Muun muassa EU:n Smart Village -verkosto on seurannut ja esitellyt tätä toimintaa. Keskusteluissa törmää uhkauksiin vaihtaa puoluetta, muuttaa muualle, someraivoon. Kannuksen sivistyslautakunta ei koulun jatkamista hyväksynyt, mutta kaupunginhallitus käveli yli ja hyväksyi sopimuksen. KL3_16-31.indd 18 23.2.2021 16.44. TUNTEET KUOHUVAT Suomessa on 2000-luvulla lopetettu kaksi viidestä peruskoulusta. Aiemmin lakkauttaminen koski kyläkouluja. Joten nyt sopimusta ei ole. E skolan kylä Kannuksessa KeskiPohjanmaalla halusi pitää koulunsa, vaikka kaupunki sen lopetti. Aluksi sinniteltiin omin voimin. Se odottaa parhaillaan käsittelyä hallintooikeudessa. Kyläläiset perustivat yhdistyksen ja osakeyhtiön ylläpitämään kylätaloa, koulua ja muutakin toimintaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreen tutkimuksen mukaan lähikoulun lakkauttaminen on sitä todennäköisempää, mitä vähemmän valtuutettuja asuu sen läheisyydessä. Lähikoulut herättävät tunteita. Ne ovat osa kuntavaalikeskustelua, niistä kiistellään valtuustoissa, kuntaliitosneuvotteluissa, somessa ja mediassa. Lähikouluyhdistyksen puheenjohtaja Suvi Mustonen sanoo, että yrityksissä löytää uusia mahdollisuuksia lähikoulujen ja muiden palvelujen kehittämiseksi törmää asian poliittisuuteen. Sitten syntyi sopimus kolmevuotisesta kokeilusta itäuusmaalaisen Lapinjärven kunnan kanssa. Nyt puhutaan lähikouluista osin sen takia, että myös kaupunEskolan kylän koulutoiminnan keskeydyttyä luokkatila on nyt päiväkodin käytössä. Eskolalaiset kääntyivät oman kaupunkinsa puoleen. Olemme saaneet paljon tukea eri puolilta. Aluetutkija Timo Aro konsulttitoimisto MDI:stä kertoi alkuvuonna Twitterissä, että joka kolmannessa kunnassa syntyy vuosittain lapsia vähemmän kuin yksi koululuokallinen. Hanke kuitenkin kompastui, kun päätöksestä tehtiin valitus. [ Rakentaminen ] 18 Kuntalehti 3 / 2021 [ Kuntavaalit ] Oppimistulosten ja koulun koon välillä ei ole todettu merkittävää yhteyttä. Uusien ratkaisujen puolesta tehdään hänen mukaansa laajaa turhauttavaa työtä. Halusimme käydä sen kolmevuotisen kokeilun loppuun, kertoo paikallinen aktiivi, entiseen kouluun perustetussa monipalvelukeskuksessa työskentelevä Miia Tiilikainen
Ei ehkä ole ollut välineitä miettiä muita ratkaisuja kuin siilomaiset ratkaisut. Kyllä se toimii, olemme tyytyväisiä. Lehtonen sanoo, että kunnissa ei oikein vielä tiedosteta, kuinka suurten muutosten edessä ollaan, kun väestö vähenee ja ikääntyy, palvelutarve muuttuu. Kun se pystytään kumoamaan, puhutaan homekouluista. ?39 40–69 70–99 100–149 150–199 200–299 300– Koko maa 9 35 137 407 434 645 557 2 224 296 1 969 11 690 49 618 73 580 153 189 226 977 517 317 9 425 7 091 6 173 5 766 5 280 4 934 4 921 5 096 1 946 1 173 1 022 839 617 370 178 384 1 076 955 760 680 613 541 455 534 893 451 646 526 487 466 370 437 1 042 695 655 489 559 621 530 561 4 240 1 687 2 009 1 736 1 761 2 152 2 405 2 163 19 298 12 336 11 543 10 243 9 501 9 257 9 093 9 383 Koulun koko Koulujen lukumäärä Oppilaiden määrä Opetus Kuljetus ja majoitus Oppilasruokailu Muu oppilashuolto Sisäinen hallinto Kiinteistöjen ylläpito Yhteensä Keskiarvo EUROA/OPPILAS VUONNA 2019 Perusopetuksen käyttökustannukset koulujen keskimääräisen koon mukaan kuntien kouluissa Lähde: Opetushallitus Koonnut: Eero Karisto Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi Korona on nostanut esiin maallemuuton, etätyön ja digiloikan. Kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi sanoo, että laaja kouluverkko on Eurajoen pitkäaikainen strategia, jolla halutaan erottua muista. Määräävin oppimistuloksiin vaikuttava tekijä löytyy oppilaan taustatekijöistä, kuten vanhempien koulutuksesta ja sosioekonomisesta taustasta. Korona on nostanut esiin maallemuuton, etätyön ja digiloikan. Vaikutus vetovoimaan sekä opetuksen taso nousevat usein esiin. Lähikoulujen merkityksestä on KL3_16-31.indd 19 23.2.2021 16.44. Esimerkiksi 9 400 asukkaan Eurajoki luottaa lähikoulujen vetovoimaan. Mutta lähikoulujen puolestapuhujat eivät anna periksi. Nyt sote-uudistus vaikeuttaa valmistautumista, kun ei tiedetä, kuka vastaisuudessa vastaa mistäkin. Kuntalehti 3 / 2021 19 . Oppimistulosten ja koulun koon välillä ei ole todettu merkittävää yhteyttä, sanoo erityisasiantuntija Timo Kumpulainen Opetushallituksesta. Kun sekin kyseenalaistetaan, sanotaan, että meidän kunnassamme täytyy nyt tehdä rohkeita ratkaisuja. Kunnassa on seitsemän alakoulua, yksi yhtenäiskoulu ja yhdeksäntenä koulu, jossa on myös lukio. Lähikouluyhdistyksen Mustonen, Turun yliopiston Brahea-keskuksen suunnittelija Sami Tantarimäki sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Olli Lehtonen puhuvat uudesta ajattelusta, uusista palvelukokonaisuuksista. Vetovoimalle on käyttöä, sillä Eurajoki sijaitsee Porin ja Rauman työpaikkakeskittymien välissä ja kunnassa on Olkiluodon voimaloiden takia paljon työpaikkoja. YHTEISÖN SYDÄN Usein nähdään, että kehitys on väistämätöntä, kun väestö ikääntyy ja muuttaa kaupunkeihin. kien taajamissa lopetetaan kouluja. VATTin tutkimuksessa todettiin, että koulun lakkauttaminen johtaa valikoivaan muuttoliikkeeseen siten, että suurituloiset asukkaat muuttavat naapurustosta pois. Lähikouluja puolustetaan vetoamalla monipuoliseen vaikutukseen elinvoimalle. Ensin kerrotaan, että saadaan säästöä. Tietysti ikärakennetta pitää seurata. Mustosella on käsitys siitä, miten lakkauttamisia viedään eteenpäin. Kun se pystytään kumoamaan, sanotaan, että opetuksen laatu on isoissa kouluissa parempi
On yli sadan kilometrin koulumatkoja ja jotkut joutuvat turvautumaan kahteen asuntoon. PALKKAKULUT RATKAISEVAT Pääsyy lähikoulujen lakkauttamisessa on raha. Joskus ylläpitokustannukset jäävät jäljelle. Koulujen perässä joudutaan muuttamaan jo alakouluaikana. Suvi Mustonen antaa yhden esimerkin siitä, mitä voisi tapahtua hänen kotikunnassaan Janakkalassa. Kylässä se on usein myös viimeinen palvelu, lähiössäkin helposti viimeinen julkinen palvelu. KL3_16-31.indd 20 23.2.2021 16.44. Laesterän mukaan oleellisin asia säästöjen syntymisessä on kuitenkin palkkakustannukset. Jos koulu häviää kylältä, ihmisten muukin toiminta siirtyy enemmän muualle, eikä ole enää samalla tavalla kylän yhteisiä asioita. Parhaimmillaan kunta löytää lopetettavalle koululle nopeasti uuden omistajan. Kiinteistökuluista syntyvät säästöt ovat tapauskohtaisia. Lakkauttamisen jälkeen väestötappiot lakkautettujen alakoulujen läheisyydessä nopeutuivat maaseudulla vuosittain 24 prosenttia verrattuna lakkautusta edeltäneisiin vuosiin. Laesterä korostaa, että laskelmissa otetaan huomioon kaikki säästyvät ja uudet kustannukset. Vastaanottava kunta on tähän suostuvainen ja mahdollisesti osallistuisi jotenkin koulukuljetuksiin. Nyttemmin Perlacon on osa Kuntaliiton omistamaa FCG:tä. Laesterä on ollut konsulttitoimisto Perlaconin edustajana laskemassa kouluverkkojen karsimisen vaikutuksia useissa kunnissa. Usein on kysymys huonoon kuntoon päässeistä kouluista, Laesterä sanoo. Tällöin kunta voi säästää remonttikustannukset, ääritapauksessa uuden lähikoulun rakentamiskustannukset. Säästäminen opetuskustannuksista on vaikea todentaa, sillä kunnissa tapahtuu muita opettajiin ja heidän palkkaukseensa liittyviä muutoksia. runsaasti tutkimustietoa, huomauttaa Tantarimäki. Vuosina 2011–2018 lakkautettujen alakoulujen lähialueet maaseudulla ovat menettäneet väestöstään 7,4 prosenttia, kun toimivien koulujen lähialueilla väestötappio oli 4,6 prosenttia. Vuonna 2019 kuntien ylläpitämissä alle 40 oppilaan kouluissa kokonaiskustannukset oppilasta kohden olivat 19 000 euroa ja yli 300 oppilaan kouluissa 9 100 euroa vuodessa. Toisaalta joissakin kunnissa useita vanhoja kouluja on korvattu yhdellä uudella isolla. Pienet koulut tulevat kalliimmaksi kuin isot koulut, selviää Opetushallituksen tilastoista. Talo on entinen kyläkoulu. Todelliset säästöt tulevat siitä, jos kunta pystyy vähentämään opettajien ja muun henkilöstön määrää. Kuntatalouskonsultti Eero Laesterä sanoo, että lähikoulu ei ilmeisesti ole toiminut kylälle vetovoimatekijänä silloin, jos lakkauttamista harkitaan oppilasmäärän laskemisen takia. Lakkautusten takia ei uusia isoja kouluja yleensä tarvitse rakentaa. Tantarimäki muistuttaa, että meillä on erilaisia alueita, ja palveluja pitäisi pystyä järjestämään eri alueilla eri tavoin. Yhteisön sydän on kuvaava termi, myös kaupungeissa. NAAPURIKUNTAAN. Ainakaan kovin paljon tietoa ei ole siitä, ovatko koulujen lopettamiset lopulta johtaneet säästöihin. Koulujen lakkauttaminen nopeuttaa muuttoliikettä, vahvistaa Luken Lehtonen. [ Rakentaminen ] 20 Kuntalehti 3 / 2021 [ Kuntavaalit ] Koulujen lakkauttaminen nopeuttaa muuttoliikettä. Kotikuntakorvaus, jonka lapsen kotikunta maksaa koulukunnalle, Miia Tiilikainen työskentelee Eskolan kylän monitoimitalossa, jossa toimii myös pieni kauppa. Lakkautettujen koulujen oppilaat ovat mahtuneet isompien koulujen luokkiin. Mikäli lähikoulumme Vähäkkälä lakkautettaisiin, vanhemmat siirtäisivät lapsensa omakustanteisesti kuntarajan yli toiseen, lähimpään kouluun. Koulu on alueellaan muutakin kuin koulu. Kevään aikana vasta selviää, saadaanko tarvittavaa tietokantaa. Näin on hänen mukaansa ollut niissä kunnissa, joille konsulttiyhtiö on suositellut kouluverkon karsimista. Luken Olli Lehtonen kertoo, että vireillä on tutkimushanke lakkautusten seurauksien selvittämiseksi