3 I 2020 I 5.3. [ Kolumni ] Saara Vauramo: Ilmastoviisautta lähiöistä NYT ON KIIRE Sekajätteen määrä kasvaa, vaikka lajittelua lisätään Ylivieska huolehtii Kalajoen kunnosta Levillä lämpiävä kerrostalo yllättää Mari Pantsar patistaa ilmastotoimiin: KL3_1.indd 1 26.2.2020 12.11
Liity edelläkävijöiden joukkoon. Toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille ympäristöinvestointeihin tarkoitetun vihreän rahoituksen, jonka avulla vauhditamme kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Nyt tarjoamme myös yhteiskunnallista rahoitusta erityisen vaikuttaviin hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja oppimista. KL3_2-5.indd 2 26.2.2020 12.12. kuntarahoitus.. Kuntarahoitus on edelläkävijä kestävän kehityksen edistäjänä
kuntarahoitus.. Ilmassa ja jopa lakikirjassa on ollut paljon hyviä ajatuksia, mutta EU:ssa asti on huomattu Suomen jätehuollon vastuiden olevan epäselvät. Jätehuoltoon selkeyttä NYT VIIMEISTÄÄN koko jätehuollon tilanne täytyy Suomessa selkiyttää: jätehuollon järjestämisvastuun on oltava yksiselitteisesti kunnilla, jolloin myös kuntalainen voi koko maassa luottaa toimivan palvelun saamiseen järkevällä hinnalla. Toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille ympäristöinvestointeihin tarkoitetun vihreän rahoituksen, jonka avulla vauhditamme kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Muutoksia Kuntalehdessä Kuntalehteä neljä vuotta vetänyt päätoimittaja Marja Honkakorpi siirtyi helmikuussa uusien haasteiden pariin yrittäjäksi. Kunta-alan journalistiikan syväkasteen sain vuosina 1998– 2008 toimiessani Porvoossa Uusimaa-maakuntalehden päätoimittajana. markku.vento@kuntalehti.fi KL3_2-5.indd 3 26.2.2020 12.12. Itse olen ollut KL-Kustannuksen Kuntatekniikka-lehden päätoimittajana nelisen vuotta, ja jatkan myös sen päätoimittamista. Kuvaavaa kasvaville ympäristötietoisuuden ja kiertotalouden innovaatioille on ollut se, että vain vuosi sitten astui voimaan Juha Sipilän, kesk., hallituksen sorvaama muutos vuoden 2012 jätelakiin. Sen mukaan kuntien omistamat jätehuoltoyhtiöt saavat toimia markkinoilla 10 prosentilla liikevaihdostaan, vaikka EU:n hankintadirektiivi olisi mahdollistanut 20 prosentin myynnin muille kuin omistajille. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento (va.) Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Liity edelläkävijöiden joukkoon. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Samalla eri kierrätysmahdollisuudet on turvattava myös haja-asutusalueilla, puhumattakaan isojen kaupunkien kerrostalokortteleissa. Se tarkoittaa paitsi toimivan kiertotalouden luomista, myös kulutustottumusten merkittävää muuttamista. Laaja toimittajaverkko hoitaa kuntauutisointia kovalla sykkeellä. On pidettävä kristallinkirkkaana mielessä koko jätehuollon ja myös kiertotalouden päämäärä: ilmastonmuutos on asettanut tavoitteet aivan uuteen asentoon. Lain säätämisessä ollaan myöhässä, mutta ehkä tässäkin tapauksessa on syytä huokaista, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. • Järjestämisvastuun on oltava yksiselitteisesti kunnilla. Suomella tavoitteen saavuttaminen on työlästä: vuoden 2018 tilaston mukaan Suomen kierrätysaste oli 42 prosenttia. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Honkakorven aikana Kuntalehti uudistui voimakkaasti ja eteni vahvasti myös digitaaliseen ja online-maailmaan. Suurin vaikeus saattaa olla yhdyskuntajätteen kokonaismäärän kasvu jopa bruttokansantuotetta enemmän, kun päämääränä pitää olla jätemäärän absoluuttinen ja suhteellinen väheneminen. Martta Nieminen toimii Kuntalehden tuottajana ja Ville Miettinen kuntalehti.fi-verkkotoimituksen vetäjänä. Kuntalehden ja kuntalehti.fi-sivuston toiminta jatkuu normaalisti tuttujen ammattilaisten voimin. EU:N JÄTEDIREKTIIVI linjaa nyt jätehuollon askelmerkit pitkälle tulevaisuuteen: viiden vuoden päästä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä täytyy kierrättää ja prosenttimäärä nousee vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttiin, vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttiin. V almisteilla oleva jätelain uudistus tulee määrittelemään EU:n jätedirektiivin raameissa Suomen jätehuollon toimintamallit. Kunta-ala vastusti lakia kiivaasti, ja niinpä Sanna Marinin, sd., hallituksen ohjelmassa prosenttiosuuden lasku edelleen 5 prosenttiin vuonna 2030 pyyhittiin pois. Nyt tarjoamme myös yhteiskunnallista rahoitusta erityisen vaikuttaviin hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja oppimista. Uudistuksen oli tarkoitus valmistua vielä tämän kevään aikana, jotta se olisi saatu voimaan EU:n direktiivin mukaisesti heinäkuussa. Kuntarahoitus on edelläkävijä kestävän kehityksen edistäjänä. Kuntalehti 3 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105
16 Kuva: Laura Oja Piirros: Matti Pikkujämsä Mari Pantsar: Olisi pitänyt päättää, että turpeen energiakäyttö Suomessa lopetetaan. 13 Raportti, Kuvattua 14 Sanottua, Ilmasto, Tape [ Teema: Ympäristö ] 16 Monen siivoojan soppa 22 Tässä onnistuimme: Hiilijalanjälki minimiin 26 Vastakkain: Metsämiesten mittelö 30 Ei pelkkää ilmastotyötä 35 Luonnonsuojelun supervuosi 36 Leuto talvi toi säästöjä ja kuluja 38 Lappeenranta etuajassa 41 10 kysymystä ilmastobudjetista 42 Kerrostalo lämpiää levillä 44 Voisiko lentokone lentää levällä. [ Lakiklinikka ] a 50 Kuntien ympäristöviranhaltijat ovat lainsäädännön moniosaajia [ Kirjat ] 51 Pieni Suomi torppaa ilmastonmuutosta [ Ajassa ] 51 Työllisyyden kuntakokeilut käyntiin vasta syksyllä, Pitovoima ratkaisee [ Työ ja tekijä ] 52 Takaisin napapiirille [ Luottamuksella ] 56 Tehokkuutta työllistämiseen [ Seuraava numero ] 58 Teema: Sote • Väestön vähenemisestä puhutaan usein liian kielteisesti ”On yleinen harhaluulo, että elämä pienissä kunnissa olisi vaikeaa” KL3_2-5.indd 4 26.2.2020 12.12. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Jätemäärä kasvoi myös Suomeen väkilukuun suhteutettuna. [ Kansi ] Laura Oja kuvasi Sitran johtajan Mari Pantsarin Lapinlahden entisen sairaalan puistossa Helsingissä. [ Kolumni ] 45 Saara Vauramo: Ilmastoviisautta lähiöistä [ Kunnan töissä ] 46 Tavallaan talk show -isäntä [ Uutisanalyysi ] 48 Hannu Lehtilä: Aina jonkun sauna palaa [ Lakia lukien ] 49 Kuinka kunta varautuu aurauskulujen vaihteluihin. 6 [ Sisältö 3/2020 ] s. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Ei tuhlata aikaa! [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Kesätapahtumat, Mikä vaakuna
Lisäksi käytämme vain tuulisähköä. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Inka Silfsten, Kuopio: Emme omista autoa, vaan kuljemme pyörällä ympäri vuoden, syömme kasvispainotteista ruokaa ja asumme pienessä kodissa. • Lieksa pitää Siun soten säästötoimia väärin kohdennettuina ja väläyttää jopa eroa kuntayhtymästä • Kunnan velalliselle tarjottava apu laajenee – tavoitteena pikavippeihin turvautumisen vähentäminen • Tohmajärven sote-palveluiden kokonaisulkoistus päättyi – ”Ei tämä kuntayhtymä ideaalimalli ole” KL3_2-5.indd 5 26.2.2020 12.12. 22 Kuva: Esa Melametsä Kuva: Akseli Muraja Tapio Koistinaho, Ylivieska: Sitoutuminen Kalajoen kunnostamiseen on lisääntynyt. 30 s
6 Kuntalehti 3 / 2020 EI TUHLATA AIKAA! [ Hän ] Meillä ei ole ilmastotoimiin tolkuttomasti aikaa, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar. KL3_6-11.indd 6 26.2.2020 12.13
Muuten me menetämme pelin. Nyt on oikeasti kiire. Ei tuhlata aikaa! KL3_6-11.indd 7 26.2.2020 12.13. EI TUHLATA AIKAA! Ilmastonmuutoksen torjunnassa kunnilla on ratkaiseva merkitys, vakuuttaa Sitran johtaja Mari Pantsar. Meillä on jo ratkaisuja, mutta ne on otettava heti käyttöön. Kuntalehti 3 / 2020 7
Viidellätoista pohjoismaisella ratkaisulla voitaisiin vähentää yhtä paljon päästöjä kuin Eurooppa tuottaa päästöjä vuodessa, jos ratkaisut monistettaisiin vertailukelpoisiin maihin. Hän on huomannut, ettei ilmastokriisin esillä pitämistä kuitata enää viherpiiperryksenä. Tässä on viivyttelyn makua ilmassa. Kulunut talvi on pannut monet ilmastonmuutoksen epäilijätkin miettimään, johtuuko lauha talvi ilmaston lämpenemisestä. Niillä voi olla monta sataa kertaa suurempi merkitys kuin se, että vähennämme omia päästöjämme. Olisi pitänyt päättää, että turpeen energiakäyttö Suomessa lopetetaan. Ainoa asia, jota meillä ei ole, on poliittinen tahto. Tutkimuksia ja selvityksiä on tehty vaikka kuinka paljon. Jopa Finlandia-hiihto, johon hän oli ilmoittautumassa miehensä kanssa, jouduttiin perumaan. Asiantuntijaksi kutsutulla Pantsarilla oli kokouksessa toiveikas olo. Se tarkoittaa noin neljää gigatonnia. Teollisuusyritykset ja myös monet kunnat ottavat asian vakavasti. Pantsarilla on ehdotus niille kunKuntien ja energiayhtiöiden pitäisi mahdollisimman nopeasti käynnistää valtion kanssa keskustelu siitä, kuinka paljon tukea valtio voi antaa, että päästään eroon turpeesta, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar. TURPEESTA EROON Helmikuun alussa maan hallitus järjesti näyttävän ilmastokokouksen Helsingin Vuosaaressa. Ja se maksaisi vuositasolla yhtä paljon kuin maailma käyttää yhdeksässä päivässä fossiilitukiin. Pantsarin vastuualueena Sitrassa on hiilineutraali kiertotalous. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran johtaja Mari Pantsar nauttii säästä, mutta harmittelee, ettei hänen kotinurkillaan Hollolassa, Lahden liepeillä, voi hiihtää. Yhden nukutun yön jälkeen hänen oli kuitenkin pakko myöntää, että olisi odottanut enemmän. Niin pitkään, kun me poltamme turvetta, emme ole tosissamme ilmastotoimissamme. Se olisi tehtävissä, jos vain haluttaisiin. Nyt se päätettiin perustaa, mutta Pantsar pelkää, että asia haudataan työryhmään. Suomelle on tärkeää kehittää ratkaisuja ja viedä niitä muihin maihin, kuten esimerkiksi Neste ja Outotec tekevät. KL3_6-11.indd 8 26.2.2020 12.13. Tämä olisi päättämistä vaille valmis asia, sillä faktat ovat olleet tiedossa jo vuosia. Hänestä tuntui, että tästä vielä tulee jotain. Toki omat päästömmekin on saatava vähentymään Pariisin sopimuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että otettaisiin vain parhaita ratkaisuja käyttöön. Aina keksitään joku tekosyy, minkä vuoksi nyt ei tarvitse tehdä päätöksiä. Pantsar kuitenkin tietää, että paljon enempään pystyttäisiin maailmanlaajuisesti – vaikka heti. Se on vaarana. Ilmastonmuutosta voisi hillitä helposti. Eli meillä olisi ne rahat ja meillä olisi teknologia. Vähäpäästöisyydestä on tullut kilpailutekijä. Emme puhu Pantsarin kanssa kuitenkaan säästä enempää, vaan keskitymme ilmastonmuutokseen. Lapinlahden entisen sairaalan puisto Helsingissä näyttää keväiseltä, vaikka pitäisi olla talvi. Hallitusohjelmassa luvattiin, että turpeen polton vähentämistä pohditaan työryhmässä. [ Hän ] 8 Kuntalehti 3 / 2020 A Aurinko paistaa kirkkaasti
Hän arvelee, että teollisuuden kilpailukyky ei tästä kuitenkaan kärsi. Meillä on jo ratkaisuja, mutta ne on otettava heti käyttöön. Nyt olisi päätösten aika. Me olemme pitkään olleet sitä mieltä, että ne pitäisi poistaa. Se kertoo siitä, miten hitaasti asiat Suomessa etenevät. Hallituksen kaavailemalla ilmastorahastolla voi olla myös suuria vaikutuksia, vaikka siitä tiedetään vielä vähän. Sitralla oli vuosina 2014–2015 Resurssiviisas alue -ohjelma, johon valittiin muutamia edelläkävijäkaupunkeja ja -kuntia, ja kehitettiin resurssiviisauden toimintamalli. Niin kuntien kuin yritysten ja valtionkin kannattaa muistaa, että mitä vähemmän me nyt vähennämme päästöjä, sitä enemmän niitä joutuu tulevaisuudessa vähentämään. Lisäksi yli 70 Hinku-kuntaa on sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Cleantechistä puhuttiin kymmenen vuotta sitten mahdollisuutena, jonka avulla Suomi saa lisää vientiä ja sitä kautta hyvinvointia. Pantsar huokaa, että nyt on paljon samoja asioita pöydällä kuin silloin. Hän piti kiertotalousnaruja käsissään komissiossa ollessaan. Se on edelleen Iin ohjenuorana ja pitäisi ottaa kaikkien muidenkin kuntien käyttöön. Muistan kun Ii tuli mukaan. Mielettömän hyvä esitys. Ei tuhlata aikaa! Ilmastotalkoisiin rivakasti lähtevät pääsevät Pantsarin mukaan helpommalla. Ii lähti tekemään Sitran konseptoimaa tiekarttaa, jonka tavoitteena on, että ei jätettä, päästöjä eikä ylikulutusta vuoteen 2050 mennessä. Valtion pitää luoda sellainen markkina, että vähähiiliset ratkaisut ovat aina kannattavampia ja edullisempia kuin päästöjä aiheuttavat. Kuntalehti 3 / 2020 9 . Toivoisin turpeelle kivihiilikiellon tapaista kieltomekanismia. Monta kertaa ne ovat tarpeeksi pieniä, että ne pystyvät tekemään päätöksiä, mutta ne ovat myös tarpeeksi suuria, että voivat ottaa ratkaisuja käyttöön laajemmin. nille, joissa turpeen energiakäyttö on merkittävää. Porkkana antaisi teollisuudelle taas enemmän mahdollisuuksia itse valita keinot. Nyt on oikeasti kiire. Ajattelimme, että julkisten hankintojen kautta saadaan hankkijat ostamaan täysin uutta teknologiaa, mutta edelleen samat asiat ovat esillä. Pantsar patistaa kuntia toimimaan – heti. Pantsar kannattaa lämpimästi hintaohjausta kuluttajamarkkinoille. Siihen hänellä on hyvä peruste. Jo kymmenkunta vuotta sitten tehtiin valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista julkisista hankinnoista. Vajaat parikymmentä kuntaa on tehnyt perusteellisen tiekartan. Pantsar on miettinyt, miksi Suomessa on kuitenkin monta ilmastoasioissa todella edistyksellistä kuntaa ja päätynyt siihen, että se lähtee johtajuudesta. Hänet nimitettiin aikoinaan Jyrki Kataisen, kok., hallituksen cleantech-ohjelman johtoon. Myöhemmin se on vaikeampaa ja kalliimpaa. Verkostoon pääsi myös Ii. LIIKENNEMERKKI TUOTTEISIIN Vaikka Pantsar on pettynyt hallituksen turvepolitiikkaan, hän iloitsee siitä, että teollisuuden energiaverojen palautukset poistuvat ja teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimiin asteittain ensi vuodesta lähtien. Pantsarin mielestä nyt pitäisi muutenkin miettiä tarkkaan, mitä ilmastopuolella pitäisi enää tutkia. Tavoitteena oli, että yksi prosentti kaikista hankinnoista pitäisi suunnata täysin uusiin teknologioihin. Jos on hintaohjausta, ihmiset ovat niin fiksuja, että ostavat edullisempia tuotteita. Energiaverojen palautukset on yksi muoto ympäristölle haitallisista tuista, ja niihin on ollut hirveän vaikea koskea. Turve tulee olemaan häviävä ratkaisu. KUNNAT RATKAISEVAT Kuntia Mari Pantsar seuraa tarkkaan. Kuntien ja energiayhtiöiden pitäisi mahdollisimman nopeasti käynnistää valtion kanssa keskustelu siitä, kuinka paljon tukea valtio voi antaa, että päästään eroon turpeesta. Kun hän kuunteli Iin kunnanjohtajan Ari Alatossavan esitystä hallituksen ilmastoseminaarissa, hän riemuitsi. Hän toivoo, että kuluttajatuotteisiin, esimerkiksi elintarvikkeille, saataisiin yksinkertaisia merkintöjä Meillä on rekkalasteittain selvityksiä ja raportteja. Ympyrä on sikäli sulkeutunut, että Pantsar tekee nyt Sitrassa töitä Kataisen kanssa, joka aloitti helmikuun alussa Sitran yliasiamiehenä työskenneltyään vuosia Euroopan komission varapuheenjohtajana. Pantsarin mielestä tarvitaan molempia. Poliittinen päätöksenteko on Pantsarille tuttua pitkältä ajalta. On väärä viesti, että tarvitaan paljon uusia tutkimuksia, koska meillä on rekkalasteittain selvityksiä ja raportteja. Emme silloin arvanneet, kuinka merkittävä peluri pienestä kunnasta tulee. Kymmenessä vuodessa huoli ilmastosta on kasvanut räjähdysmäisesti. Muuten me menetämme pelin. Aina kysytään, pitäisikö kannustaa porkkanoilla vai kiristää rajoituksilla ja maksuilla. Ei monikaan silloin puhunut ilmastonmuutoksesta uhkana. Suomessa kivihiilikielto on ollut erittäin hyvä esimerkki siitä, että kiellolla on tehoa. Uskon, että kunnat ja kaupungit ratkaisevat tämän pelin. KL3_6-11.indd 9 26.2.2020 12.13. Ehdottomasti pitää ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin
Jos liian moni tuntee, että joutuu kärsimään, siitä tulee vain levottomuuksia ja pahoinvointia. Teorian tuominen käytäntöön oli tosi kiehtova ajatus. Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa on tällainen malli. Kaikkea päästöjä aiheuttavaa toimintaa pitäisi Pantsarin mielestä verottaa enemmän, mutta se olisi tehtävä budjettineutraalisti eli samalla voisi laskea työn ja yritysten verotusta. Oli myös vanhoja saha-alueita, joille oli rakennettu asuntoja. Ilmastonmuutos oli raportissa muutettu rahaksi eli millaiset kustannukset siitä koituvatkaan. Ja sitten poliitikot eivät uskalla tehdä päätöksiä. Yhtäkkiä hän tajusi, että kaikki laboratorioissa tehdyt hienot kokeet, joissa oli sekoitettu aineita ja saatu aikaan räjähdyksiä, tapahtuvat myös luonnossa. Pantsar pohti, miten niitä kunnostetaan. Piti miettiä yhden maailman saastuneimman joen, Kymijoen, kunnostusta. Oli jännää huomata, että kaikkeen löytyy tieteellinen selitys. Meilläkin tällaista on mietittävä. Hän uskoi viihtyvänsä lopun ikäänsä lehtorina, mutta meni jo vuoden kuluttua konsulttitoimistoon arvioimaan maaperän riskejä. 1990-luvulla oli paljon saastuneita alueita, jotka piti saada muuhun käyttöön. Kun Maailmanpankin entisen pääekonomistin Nicholas Sternin raportti Britannian hallitukselle syksyllä 2006 tuli, herätti se myös Pantsarin. Kun Esimerkiksi punaisen lihan tai polttoaineiden hinta voi nousta, mutta pienituloisille ja niille, jotka joutuisivat kärsimään liikaa, voisi antaa palautuksia, ehdottaa Mari Pantsar. Vähän myöhemmin metsäjätti UPM:n ympäristöasiantuntijana ja -päällikkönä hänen vastuullaan oli seitsemän vuoden ajan isoja hankkeita. KL3_6-11.indd 10 26.2.2020 12.13. Emme millään saa kaikkia ihmisiä muuten mukaan. Suomessa on tietysti ollut aktiivisia ympäristöherättelijöitä jo 1980ja 1990-luvuilla, vihreiden lisäksi jonkin verran myös muissa puolueissa. Sen pitäisi olla tosi helppo ymmärtää. Esimerkiksi punaisen lihan tai polttoaineiden hinta voi nousta, mutta pienituloisille ja niille, jotka joutuisivat kärsimään liikaa, voisi antaa palautuksia. Se on Pantsarin mukaan saanut erittäin hyvää palautetta. Ei mitään lukuja, vaan vaikka liikennemerkki. Väiteltyään analyyttisestä kemiasta tohtoriksi vuonna 1997 hän sai paikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksella. [ Hän ] 10 Kuntalehti 3 / 2020 ympäristövaikutuksista. YMPÄRISTÖHERÄTYS Pantsar itse sai ympäristöherätyksen 1990-luvun lopulla
Tämä on Pantsarin mielestä jäänyt liian vähälle huomiolle. Esimerkiksi perussuomalaisten tammikuussa julkistamat ilmastolinjaukset olivat yllättävän hyviä. Kyllähän hyvin monet tutkijat sanovat, että eliölajien sukupuutto eli luontokato on paljon vakavampi ja pidemmälle edennyt ongelma kuin ilmastonmuutos. Hän huomauttaa, että YK:n arvion mukaan kymmenen vuoden aikana kolmannes maapallon pinta-alasta pitää suojella tai muuten biodiversiteetin eli monimuotoisuuden katoa ei voida pysäyttää ja siitä koituu ihmisille ongelmia. Koska hän puhuu ja kirjoittaa selkeästi, hän on suosittu esiintyjä ja kolumnisti. Pantsarin työ ilmastolähettiläänä jatkuu. Siitä hän on keskustellut myös miehensä, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen kanssa, joka on entinen kokoomuspoliitikko. Rankka vanha lausuma. Olen tosi huolissani luonnon monimuotoisuudesta. Kollega Sitrassa, Oras Tynkkynen, on tullut tunnetuksi siitä, että matkustaa työmatkansa Eurooppaan junalla. Yritän minimoida matkustamisen, mutta varmasti joskus ehkä lennän jonnekin lomallekin. Kuntalehti 3 / 2020 11 [ Kuka. Luonnossa kaikki liittyy kaikkeen. Pystyn enemmän vaikuttamaan Sitrassa, Pantsar hymyilee. Pantsar on pannut merkille, että puolueet laidasta laitaan ovat vihdoin myöntäneet, että ilmastonmuutos on ongelma ja ihmisen aiheuttama. ] Mari Pantsar • Syntyi 10.1.1969 Savonlinnassa • Asuu Hollolassa • Koulutukseltaan filosofian tohtori • Työskennellyt aiemmin ympäristöalan konsulttina, UPM:n ympäristöasiantuntijana ja -päällikkönä, Suomen cleantech-klusterin ohjelmajohtajana Lahden tiedeja yrityspuistossa sekä Kataisen hallituksen cleantech-ohjelman johtajana • Johtajana Sitrassa vuoden 2014 alusta • Perheeseen kuuluvat puoliso ja aikuinen tytär • Harrastaa kaikenlaista urheilua ratsastuksesta kuntosaliin Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja Pantsar kirjoitti viime vuonna Jouni Kerosen kanssa kirjan Tienhaarassa – Johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella, he siteerasivat eduskunnan jo jättänyttä kokoomuksen Pertti Salolaista, jonka mukaan ”ihmiskunta on menossa suoraa päätä kohti helvettiä, mutta tämä sukupolvi vielä ensimmäisessä luokassa”. Lihaa hän ei juurikaan syö, mutta joutuu matkustamaan välillä työmatkoille lentäen. UUDET SELLUTEHTAAT Uusia sellutehtaita, joiden yhteydessä usein mainitaan ”bio”, suunnitellaan ympäri maata. Politiikkaankin useat puolueet ovat houkutelleet, mutta hän on kieltäytynyt, koska politiikan keskusteluilmapiirin kiristyminen tuntuu ikävältä. Vuosi sitten hän myi vanhan bensa-autonsa ja osti kokoontaitettavan polkupyörän, jolla voi polkaista Sitran pääkonttorista Ruoholahdesta kaupungille. Pantsar näkee luonnon monimuotoisuudesta olevan hyötyä metsätaloudelle, ruoantuotannolle, lääketieteelle sekä myös ihmisten terveydelle, esimerkiksi hillitsemään allergioita ja hengitystiesairauksia. EI POLITIIKKAAN Hollolan ja Helsingin välisen työmatkan Pantsar matkustaa usein junalla – ellei hyppää miehen seuraksi hybridiautoon. Tosi ikävä noidankehä. Itsekin mietin, onko jollain mönkiäisillä merkitystä, mutta jos hyönteiset häviävät, sitten häviävät niitä syövät linnut ja niin edelleen. • Perussuomalaisten tammikuussa julkistamat ilmastolinjaukset olivat yllättävän hyviä. Tutkijapiireissä ymmärretään sen tärkeys, mutta sitä ei osata pukea sellaiselle kielelle, että se kiinnostaisi isoa yleisöä. KL3_6-11.indd 11 26.2.2020 12.13. Pantsar ei ole pelkästään huolissaan puun riittävyydestä tai hiilinieluista. Siihen hakkuumäärät ja -tavat vaikuttavat äärettömän paljon. Hän pelkää, että hakkuualueille istutettaisiin vain yhtä tasaikäistä puulajia
kesäkuuta. • Katja Martelius [ Kesätapahtumat ] [ Mikä vaakuna. HAILUOTO on Suomen kolmanneksi suurin saari ja noussut aikanaan Perämerestä maan kohoamisen mukana. Odotamme tietysti, että vastanneiden kuntien määrä kasvaa tänä vuonna. Ne ovat usein kannanottoja ja kommentteja ympäristön puolesta. KAIKKI KUNNAT SAAVAT maaliskuussa Kuntalehdeltä sähköpostikyselyn kunnan tärkeimmistä kesätapahtumista. ] HAILUODON kunnan vaakunan aihe kuvaa saarikunnan yhtä elinkeinoa. Valinta on sattuva, sillä Rapinoja on kuntalaisia. Organum on saksalaisen akustiikkataiteilijan Lukas Kühnen paikalle suunnittelema tilataideteos. OULUN edustalla sijaitsevan noin tuhannen asukkaan Hailuodon saaren taidekokoelma käsittää yhteensä 115 työtä, kertoo kunnan kulttuurisihteeri ja kirjastonhoitaja, paikkakunnan taide-elämän primus motor Kari Blomster. 12 Kuntalehti 3 / 2020 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Luonnonvalo on ajatuksia herättävä teos, Blomster sanoo. Niistä kerrotaan Kuntalehden matkailuteemaisessa numerossa 7/2020, joka ilmestyy 11. Työtovereina Hirvi, Jänis ja Rusakko, lukee teosnimen alla. Tämä kolmen kupolin kattama betoninen iglu istuu luontevasti Ulkokarvon maisemaan ja vetoaa kaikkiin aisteihin. KL3_12-15.indd 12 26.2.2020 12.20. Kesäkuun Kuntalehteä kannattaa käyttää oppaana! Martta Nieminen Veistetäänkö hiekkaa ja mennään torille. Usein Rapinoja hankkii materiaalinsa Hailuodon kankailta ja rantaniityiltä. Kasvitiedettä ja maantiedettäkin opiskellut Rapinoja on käyttänyt jo parinkymmenen vuoden ajan taiteensa aineksina muun muassa puolukan lehtiä, pajunkissoja, suovillaa ja järviruokoa. Syksyisin sen rannoilla saattaa levähtää matkallaan tuhatkuntakin joutsenta. Kesätapahtumakysely sai viime vuonna valtavan suosion, jopa yli 160 kuntaa vastasi. Tilateos on aina avoinna, vinkkaa Blomster. Organum on veistos, johon saa mennä sisälle, ja kupolisalissa voi laulaa, soittaa tai vaikka kuiskailla. Hänelle on tärkeää myös se, miten luonto muovaa teosta vielä sen valmistumisen jälkeen. Mutta kuvataiteilija Anni Rapinojan Luonnonvalo, 2015, on ripustettu paraatipaikalle kunnantalon aulaan, ja siinä meillä on Hailuodon kunnan aarre. Vaakunan on suunnitellut TeuvoPentti Pakkala. Luonnonvalo on herkkä kattokruunu, joka on tehty paikallisten metsänelukoiden papanoista. Kannattaa muistaa, että pienikin tapahtuma pienessä kunnassa on tärkeä niin omille asukkaille kuin lomailijoillekin. Vaakunan selitys on sinisessä kentässä hopeinen merihankain. Ne muodostavat elegantteja helminauhoja, jotka risteävät juhlallisesti toistensa välistä. Blomster sanoo painokkaasti, että jos taiteenystävä matkaa Hailuotoon, hänen on ehdottomasti koettava papanakruunun lisäksi Hailuoto Organum, 2014. Kunnat voivat tilata Kuntalehteä kesätapahtumissaan jaettavaksi postikulujen hinnalla. Hailuoto: Luonnonvalo, 2015 Kuva: Janne Kauppinen/ Museoja tiedekeskus Luuppi Luonnonvalo on alun perin osa useamman papanakruunun sarjaa, ja Hailuodon kunta sai sen lahjoituksena Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahastolta. Hailuodon kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan huhtikuussa 1966, ja sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön saman vuoden joulukuussa. Siitä olemme ylpeitä. Kokoelmassa on varsinaisia herkkuja, kuten esimerkiksi Marjatta Hanhijoen grafiikkaa ja Outi Heiskasen viivasyövytys Diiva kaalimaalla. Hän on syntyjään Hailuodosta, ja hänet tunnetaan kansainvälisestikin luonnon materiaaleja hyödyntävistä teoksistaan
[ Raportti ] KUNTALEHTI kertoi tammikuussa Vesilahden väririidasta, jossa kiinteistönomistaja määrättiin vaihtamaan omakotitalonsa pinkki väri, joka ei soveltunut asemakaavaan. Tämän tarkoitus ei ole olla synkistelyraportti, hän muistutti julkistamistilaisuudessa. Naapurit myötävaikuttivat luvan myöntämiseen. Emme halua sellaista mallia, jossa kaikki ohjataan valtiovarainministeriöstä. Sokos Hotelli Vaakunan meneillään olevassa remontissa uusitaan myös vuonna 1987 valmistuneen hotellin julkisivu, ja vaaleanpunainen pinta pysyy. Hän toivoo, että kunnissa perehdytään siihen hyvin. Monille kunnille tiedossa on kuitenkin raportin perusteella kylmää kyytiä: ikäihmisiä on entistä enemmän, syntyvyys laskee, työvoima vähene, keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu ja niin edelleen. Ensimmäiset saamamme ehdotukset olivat tiukemman punaisia. Toisaalta hempeän vaaleanpunainen rakennus löytyy aivan Kouvolan keskustastakin. Rakennusvalvonta ei toimi yksin, vaan soveltuvuuden määrittely on rakennusvalvonnan, kaavoitusyksikön ja mahdollisesti myös infrarakentamisen yhteistyötä, Kouvolan rakennusvalvontajohtaja Tapani Ryynänen korostaa. Valtiovarainministeriön kuntaja aluehallinto-osaston ylijohtajan Jani Pitkäniemen mukaan yli 300-sivuisen raportin tarkoituksena on toimia keskustelunavauksena. Kuntaministeri pitää tärkeänä, että kunnallinen itsehallinto pysyy vahvana jatkossakin. Aivan läpihuutojuttu sen sijaan ei ollut taannoin läheisen kauppakeskus Valtarin uusi punaisenkirjava julkisivu. Siinä loivensimme sävyä. – Kuntien tilannekuva 2020 -raportissa. Eija Kallioniemi KL3_12-15.indd 13 26.2.2020 12.20. Lupaa hän haki käskystä jälkikäteen. Raportin vastaanottanut kuntaministeri Sirpa Paatero, sd., painotti, ettei valmisteilla oleva sote-uudistus ratkaise kaikkia ongelmia. Raportissa muistutetaan, että perustuslaki mahdollistaa kuntien tehtävien eriyttämisen. Tosin lähinaapureita on aina kuultava. Hänen mielestään voidaan miettiä myös kannustamista kuntaliitoksiin ja mahdollista uutta vapaakuntakokeilua. Omistaja ei tiennyt radikaalin värimuutoksen edellyttävän toimenpideluvan hakemista. Ilmeisesti siihen on totuttu. Väri on hyväksytty alkuperäisessä rakennusluvassa, ja sen mukaan mennään. Liilan talon ympärille rakentamansa aidan Naapurusto puolsi liilaa Kouvolan Voikkaalla sijaitsevan talon liila väritys sai toimenpideluvan jälkikäteen. Ulkomaalaistaustainen kiinteistönomistaja maalasi vaaleankeltaisen talonsa pari vuotta sitten räikeän liilaksi. Martta Nieminen Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-065-5 Kylmää kyytiä kunnille omistaja maalasi lupapäätöksen mukaisesti tummanruskeaksi. Kuntalehti 3 / 2020 13 [ Kuvattua ] . Kunnille väripäätökset eivät ole makuasioita vaan perustuvat maankäyttöja rakennuslakiin, joka painottaa soveltuvuutta ympäristöön. Tässä tapauksessa ympäristöstä tuli suorastaan positiivisia kommentteja, mikä saattoi vaikuttaa myönteiseen lupapäätökseen, Ryynänen kertoo. SUOMEN KUNTAKENTÄN eriytymiskehitys on johtamassa tilanteeseen, jossa voi olla aiempaa vaikeampi varmistaa, että kaikilla kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään, kiteytetään valtiovarainministeriön helmikuussa julkaisemassa Kunnat käännekohdassa. Voikkaan liila talo sijaitsee teollisuusalueen kupeessa, jossa rakentaminen on jo ollut aiemmin vivahteikasta. Ainakaan minun 15-vuotisella virkaurallani siitä ei ole tullut kertaakaan kansalaispalautetta, Ryynänen kertoo. Paateron mukaan tätä onkin pohdittava. Kouvolan Voikkaalla sattui toisenlainen tapaus
Katja Martelius Kuva: Liisa Takala ohjelmanumero on teltan pystyttäminen metsään. Siellä Wallinmaa voisi näyttää, miten puun ikääntymisen voi helposti havaita eripaksuisista vuosirenkaista. Toinen vaihtoehto olisi viedä luontokerholaiset lähimetsään, jossa on tehty viime aikoina hakkuutöitä. Siihen hommaan Wallinmaa oikeastaan ajautui, sillä hän on ollut mukana nuorten Luonto-Liiton toiminnassa pienestä asti. Wallinmaa kertoo, että erityisen suosittu Tulijoita olisi vaikka kuinka paljon. Vilma Wallinmaa vie tänään luontokerholaisensa Espoon Laajalahdelle. Esimerkiksi tänään Sepon koulun takapihalla viheriöi nurmikko, vaikka eletään sydäntalvea. Jonkin aikaa sitten luontokerholaiset järjestivät oman pienen ilmastomielenosoituksensa ja tekivät sinne hienoja kylttejä, kertoo Wallinmaa. Sellainen on vaikka Espoon Karhusaari, joka on meren puolelta aivan oikeaa saaristoluontoa tuulessa käyristyneine mäntyineen, hiekkarantoineen ja kallioineen. VIIME VUOSIEN aikana luontokerhotoiminta on ollut aina vain suositumpaa. On myös hienoja luontokohteita, jotka olisivat vain kävelymatkan päässä. Flunssa-aalto on nimittäin viime päivinä riehunut espoolaisen Sepon koulun oppilaiden keskuudessa, ja moni kerholainen potee kuumetta kotona. Viime vuonna tähän samaan aikaan laskimme kerhossa mäkeä liukureilla ja pulkilla. Lähimetsä onkin kerholaisille tuttu paikka, sillä luontokerhoa pidetään ulkona aina kun se on vain mahdollista. Hän on vetänyt eri-ikäisten lasten luontokerhoja pääkaupunkiseudulla nyt yhdeksän vuoden ajan. Wallinmaa itse käyttää paikallisia metsiä edelleen ahkerasti ja yöpyykin välillä reissuillaan pääkaupunkiseudun luonnossa. Isä sai lehtensä, kun Wallinmaasta tehtiin luontoliittolainen. Myös lapset ovat ottaneet asian sydämelleen. Wallinmaa vetää luontokerhoja osin harrastuksensa mutta myös itse asian vuoksi. Niinpä Wallinmaa suunnittelee pienentyneelle ryhmälleen täksi iltapäiväksi retkeä Laajalahden rantaan luontotalo Villa Elfvikiin, jossa on esillä vuoden luontokuvia esittelevä näyttely. • Vilman kanssa retkelle! KL3_12-15.indd 14 26.2.2020 12.20. Wallinmaan mukaan tulijoita olisi vaikka kuinka paljon. Hän haluaa välittää koululaisille ja heidän perheilleen mallin siitä, että ulkona voi olla muuallakin kuin merkityillä ja valaistullla leikkipaikoilla. Lapset ovat huolissaan myös siitä, että lähimetsässä on niin paljon roskia. Liittyminen kävi aikanaan niin, että Wallinmaan biologi-maantieteilijäisä halusi kovasti lukea Luonto-Liiton Sieppo-lehteä, jonka jokainen järjestöön liittynyt lapsi saa jäsenyyden mukana. Sinne Wallinmaa vei kerholaisensa kevätretkelle. Moni luontokerholaisista ei koskaan ollut käynyt Karhusaaressa, vaikka sinne on Sepon koululta vain lyhyt matka. 14 Kuntalehti 3 / 2020 [ Hyväntekijä ] LUONTOKERHON vetäjän Vilma Wallinmaan, 36, suunnitelmat tämän tiistai-iltapäivän kolmasja neljäsluokkalaisten kerhoa varten menevät nyt uusiksi. Sadekaan ei välttämättä haittaa. VANTAALTA kotoisin oleva Wallinmaa on itsekin viettänyt lapsuutensa leikkimällä lähimetsissä. Nyt koko ohjelma on mennyt uusiksi. Hän pohtii, onko kasvaneen kiinnostuksen taustalla se, että ilmastonmuutoksesta on viime aikoina tullut ihmisille eri tavalla totta. Wallinmaa sanoo, että on ihan ihme, miten huonosti pääkaupunkiseudulla asuvat tuntevat ympäristönsä retkeilyalueita, kuten Nuuksion ja Sipoon kansallispuistoja tai meriluontoa, joka alkaa heti rannasta
Vesilaitoksen myyntiin liittyviä hankkeita on käynnissä ainakin Ähtärissä.” Vt. ”KOKEILEN mielelläni uusia kasvisruokia ravintoloissa, ja yllätyn usein iloisesti. Kuntalehti 3 / 2020 15 [ Tape ] [ Sanottua ] Katja Martelius Kuva: Liisa Takala ”ON VARMAA, että mitä tiukemmaksi kuntien taloustilanne käy, sitä suuremmaksi kasvaa paine myydä myös kunnallisia vesiyhtiöitä. ”VAIKKA vastuullisuus ei olisi yrityksen arvoissa, jokaisen yrityksen on vain pakko ottaa nämä asiat huomioon.” OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio Kauppalehti Optiossa. • Matilda Jokinen [ Ilmasto ] KL3_12-15.indd 15 26.2.2020 12.20. En ole missään asiassa täysin ehdoton, ja joskus syön myös kalaa ja lihaa.” Europarlamentaarikko Heidi Hautala, vihr., ET-lehdessä. Toimittaja ja aktivisti Leif Hagert Iso numero -lehdessä. Kulttuurin saralla tuo työ on kansainvälisestikin vielä alussa, mutta Suomessa opetusja kulttuuriministeriö on nyt kiinnittämässä voimallisemmin huomiota tähän.” Helsingin kulttuurijohtaja Mari Männistö Image-lehdessä. päätoimittaja Jarmo Raivio Suomen Kuvalehdessä. Päätoimittaja Jussi Kärki Talouselämässä. Toimituspäällikkö Kimmo Koski Aamulehdessä . ”MONI vähemmistöön kuuluva henkilö kokee julkiset kulkuvälineet turvattomana tilana. A-listauksen kaupungit ovat edelläkävijöitä ilmastotyön avoimuudessa sekä sopeutumisessa ja valmistautumisessa ilmastokriisin paheneviin vaikutuksiin. Uusi nopea linja tuo mahdollisuuksia kehittää vanhan pääradan työmatkaliikennettä ja tavaraliikennettä. CDP valitsi A-listalle 105 kaupunkia yli 850 kaupungin joukosta. Näinhän ei käy. CDP on maailmanlaajuinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kannustaa yrityksiä, kaupunkeja ja hallituksia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään sekä turvaamaan vesivarat ja suojelemaan metsiä. ”KAUPUNGIT ovat ottaneet maailmalla suurta roolia ympäristön ja ilmaston puolesta toimimiseksi. A-listalle TURKU JA LAHTI pääsivät johtavien ilmastokaupunkien A-listalle, jonka CDP julkaisi helmikuussa. ”AUTOTEOLLISUUS ja autoilu ovat oikea osoite koville ilmastotoimille, sillä kyseessä on iso saastuttaja. Listalle päästäkseen kaupungin tulee julkistaa ilmastotietonsa, laatia kattava päästökartoitus, asettaa päästövähennystavoite, julkaista suunnitelma ilmastotoimistaan ja suorittaa haavoittuvuusarviointi ilmaston vaarojen ja vaikutusten tunnistamiseksi. ”PUHEISSA annetaan ymmärtää, että jos uusi nopea päärata rakennetaan, muun junaliikenteen kehittäminen loppuu
Kuntalehti 3 / 2020 17 . [ Ympäristö ] MONEN SIIVOOJAN SOPPA Sekajätteen määrä kasvaa, vaikka lajitteluastioita lisätään. Jotakin pitää tehdä ja pian, sillä Suomen jätehuoltotilanteesta motkottaa EU:kin. KL3_16-29.indd 17 26.2.2020 12.15. Sanomista on tullut erityisesti hajanaisesta järjestelmästä
Eri puolilla Suomea on lajitteluvelvoitteista saatu päättää itse, kunhan Erilliskeräysvelvoitteet vaihtelevat alueittain paljon. Erityisesti sekajätteen osuus kasvoi. Lasi, metalli ja kartonki ovat kiertäneet parikymmentä vuotta. Meidän ei tarvitse olla huolissamme kiristyvästä jätelaista, sanoo Jämsän jätehuoltotarkastaja Tiina Haapalahti. Biojäteastiaa ei tarvita, jos taloudessa kompostoidaan. Tilastokeskus julkaisi tammikuussa tuoreimmat yhdyskuntajätetilastonsa vuodelta 2018, eikä niissä isoja ilonaiheita ollut. Jätteet lajiteltiin keräyksen jälkeen Pietarsaaren laitoksella optisesti värin mukaan. Jämsä ja Kuhmoinen ovat poikkeuksellisia, sillä suurin osa Suomen kunnista kuuluu johonkin kuntien yhteisistä jätehuoltoyhtiöistä. Haja-asutusalueilla kierrättämisestä huolehditaan aluekeräyspisteillä. Jämsä vastaa myös Kuhmoisten kunnan jätehuollosta tämän vuoden loppuun asti. Erilliskeräysvelvoitteet vaihtelevat alueittain paljon. Jätemäärä kasvoi myös Suomen väkilukuun suhteutettuna. Myös keräystavoissa on eroja. Kuntien vastuulle jätekuormasta kuuluvat lähinnä kotitalouksien bioja sekajätteet, vaaralliset jätteet sekä pakkausjätteiden kiinteistökohtaisesta keräyksestä huolehtiminen. Kaupunki hoitaa jätehuoltonsa itse. Yhdyskuntajätteiden kokonaismäärässä, noin kolmessa miljoonassa tonnissa, oli kasvua edelliseen vuoteen noin kahdeksan prosentin verran. [ Ympäristö ] 18 Kuntalehti 3 / 2020 J ämsässä biojätteitä on kerätty vuodesta 1995 lähtien. 2010-luvun alussa jätemäärä oli noin 500 kiloa asukasta kohden, tuorein lukema on 550 kiloa. KERÄTÄÄN TAI SITTEN EI Yhdyskuntajätehuollosta noin puolet on kuntien järjestämisvastuulla. Uudistuksen taustalla on EU, joka patistaa kansallisten lainsäädäntöjen kiristämiseen. Jämsän Jätehuolto on toiminut liikelaitoksena, mutta vuoden alussa se sulautettiin osaksi kiinteää kaupunkiorganisaatiota. Tilanteeseen vaikuttaa asumistiheyden ja kuljetusmatkojen lisäksi esimerkiksi se, kuinka alueella pystytään hyödyntämään eri jätelajeja. Sen vieressä oleva isompi astia on energiajätettä varten. Saaristoalueilla ja Lapissa biojätettä ei kerätä vielä ollenkaan. Vuoteen 2025 mennessä luvun tulisi olla 55 prosenttia, mutta esimerkiksi Saksassa on päästy, tosin hieman eri tavoin laskettuna, lähes 70 prosenttiin. Muutoinkin alueelliset erot ovat isoja, ja taustalla on monia eri syitä. Jokin yhtälössä mättää, kun kunnat ja jätehuoltoyhtiöt lisäävät lajittelumahdollisuuksia mutta hyödyntämisprosentti jää vaatimattomaksi. KL3_16-29.indd 18 26.2.2020 12.15. Hoidetaanko jätehuolto itse myös jatkossa vai liitytäänkö isompaan jätehuoltoyhtiöön, siitä päättävät jämsäläiset poliitikot. Ekoroskin alueelle kuuluu kymmenen kuntaa, Pietarsaaren lisäksi muun muassa Kokkola. Käytäntö alkoi 2018, kun Ekorosk luopui aiemmasta 28 vuotta käytössä olleesta tavasta, jossa kaikissa talouksissa kerättiin biojäte ja energiajäte samaan jäteastiaan. Jämsän Haapalahti kertoo, että kaupungin ratkaisun taustalla on ollut aktiivinen paikallinen yrittäjä, joka lähti ajamaan biojätteen erilliskeräystä 1990-luvulla. Taloudet säilöivät ainoaan jäteastiaansa biojätteet mustassa muovipussissa ja sekajätteet vaaleassa tai värikkäässä pussissa. Meillä Suomessa on reippaasti kirittävää, sillä jätteiden hyödyntämisen osuus on nykyisellään 42 prosenttia. KAUKANA MALLIOPPILAASTA Jätelakia ollaan uudistamassa, ja sitä oli tarkoitus käsitellä eduskunnassa kevään aikana. Nyt odotetaan, että laki saataisiin käsitellyksi ja hyväksytyksi syksyn aikana. Ekorosk Pohjanmaalla kerää kaikilta alueen kiinteistöiltä, myös hajaasutusalueen omakotitaloilta, biojätteet pienemmästä biojäteastiasta. Sen jälkeen myös Kuhmoinen alkaa hoitaa jäteasiansa itse. KAIKILLE SAMAT VELVOITTEET
SYKE on huomauttanut, että jäteKL3_16-29.indd 19 26.2.2020 12.15. EROON PIRSTALEISUUDESTA Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Euroopan komissio ovat arvostelleet Suomen epäselviä jätehuollon vastuita. jätelainsäädännön yleiset vaatimukset on täytetty. Lakiluonnos piti saada lausuntokierrokselle tammikuun aikana, mutta jo siinä oltiin myöhässä. Innalan mielestä kierrätyksen tehostamiseksi kuljetusten järjestämisvastuun tulisi olla jatkossa ainoastaan kunnilla, jotka hoitaisivat kuljetusliikkeiden kilpailutukset. Todennäköisesti poikkeuksia tulee haja-asutusalueille, siis pienten jätemäärien ja pitkien kuljetusmatkojen seuduille. Hän arvelee jumituksen syyksi erityisesti jätteenkuljetusjärjestelmää, asiaa, joka on poliittisesti herkkä ja josta on kinasteltu vuosikymmeniä. EU:n direktiivi astuu voimaan heinäkuussa. Kuntalehti 3 / 2020 19 . Yksityisissä jätekuljetusyrityksissä ollaan arvatenkin toista mieltä. Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala sanoo, että Suomessa ei välttämättä saada lakia valmiiksi tuohon mennessä. Jatkossa laki määrännee koko maan yleiset vaatimukset. Lain uudistamiseksi tehdyssä selvityksessä korostetaan erityisesti biojätteiden ja muovipakkausten kierrätysasteen nostamista. Nykyisin kunnan jätehuoltoviranomaiset voivat jätelain kriteerien täyttyessä päättää, että jokainen kiinteistön haltija tilaa itse jätteen kuljetuksen haluamaltaan kuljettajalta. Innala huomauttaa, että kuljetusjärjestelmällä saattaa olla vaikutusta kierrätysasteeseen ja tehokkuuteen. Parin vuoden takaisessa vertailussa huomattiin, että kunnan järjestämässä kuljetuksessa biojätteen saanto oli yli 40 prosenttia suurempi kuin kiinteistönhaltijan järjestämässä kuljetuksessa. Lain käsittely ei ole mikään läpihuutojuttu
Sanoo laki mitä tahansa tai rakennetaan vaikka kuinka hienoja lajittelujärjestelmiä, kierrätysaste ei nouse, elleivät ihmiset lajittele. [ Ympäristö ] 20 Kuntalehti 3 / 2020 huollon vastuut selkeytyisivät, kun jätelaista poistettaisiin kunnan mahdollisuus valita kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tilanteeseen haetaan fiksuja ratkaisuja esimerkiksi kortJos lajittelupisteitä ei tarjota, niitä vaaditaan. Vähäisempiä jätemääriä toivovat myös taloyhtiöt. Yksi syy kustannusten nousuun ovat jätekuljetukset. Mitä enemmän jätettä ja sen eri lajeja, sen kalliimmaksi jätteen hoitaminen käy. Syy on tuottajavastuussa: tuottajien ei tarvitse kerätä muuta kuin omien tuotteidensa pakkaukset. Myös asukkaat ovat pirstaleisuudesta ihmeissään: miksei taloyhtiön muovikeräykseen saa viedä muutakin muovia kuin pakkauksia siis vaikka rikkinäisiä muovileluja. Kittilässä haluttiin korostaa erityisesti jätteiden synnyn ehkäisyä. Myös nykyiseen pakkausten tuottajavastuujärjestelmään tarvitaan muutoksia. Koska vastuut on pilkottu, kukaan ei ota kokonaisvastuuta oikein mistään osasta. Sekajätteestä lähes kolmannes on Jämsän seudulla edelleen biojätettä pitkästä lajitteluhistoriasta huolimatta. Mutta vaikka motivaatiota tuntuisi olevan, se on saatava teoiksi. Siellä Levin alueen jätehuollon kehittämistä varten järjestettiin ideakilpailu ja pyydettiin vinkkejä jätemäärän pienentämiseksi. Tästä huolimatta kiristyvät velvoitteet tarkoittavat mitä todennäköisemmin kasvavia kustannuksia. Motivaatio on kuitenkin noussut, jopa niin, että jos lajittelupisteitä ei tarjota, niitä vaaditaan. Pakkausjätehuollossa nykyistä vastuunjakomallia voidaan SYKEn mukaan kehittää ottamalla käyttöön tuottajien ja kuntien välinen yhteistyömenettely, jossa keräyksestä sovitaan yhdessä. Tilanne pitää hyödyntää, ja näin tehtiin esimerkiksi Kittilässä. Innala korostaa, että isoin ongelma nykyisellään on nimenomaan pirstaleisuus. KL3_16-29.indd 20 26.2.2020 12.15. Asuinkiinteistöissä olisi silloin käytössä ainoastaan kunnan järjestämä jätekuljetus. Mitä vähemmän tulee jätettä, sitä vähemmän on jätteen keräämistä ja niiden kuljetuksia. Niiden määrä nousee erilliskeräysten yleistyessä väistämättä. Kun kierrätys tehostuu, polttoon menevän eli sekajätteen määrä toki vähenee. Kuntaliiton Tuulia Innala huomauttaa, että taloyhtiöt ovat tiukan paikan edessä, jos tilaa eri jätelajien astioille on vähän. LUVASSA LISÄÄ KULJETUKSIA Jämsän Jätehuollon Tiina Haapalahti on ollut alan töissä 18 vuotta ja tietää, että asenteet lajittelua kohtaan ovat muuttuneet