Toimiva arki Kuortaneella Sidonnaisuuksia syntyy Toiminnan ihminen 2 / 26
Azetsin talous-, palkkaja HR-palvelut kunnille. Autamme tehostamaan prosesseja ja tuemme muutosten suunnittelussa ja läpiviennissä. • Digitalisaatio, automaatio ja AI prosesseja tehostamaan • Palkat oikein ja ajallaan miljoonan vuosittaisen palkkalaskelman kokemuksella • Osaavat asiantuntijat heti apuna myynti@azets.com 0107564500 azets.com/fi-fi. Älykäs arki, vahvempi tulevaisuus Kunnissa jokainen päätös vaikuttaa laajasti ihmisten arkeen. Me Azetsilla autamme varmistamaan, että kuntien talous-ja henkilöstöhallinto toimii ennakoivasti ja älykkäästi
Oikaisupyynnöt: toimitus@kuntalehti.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediatiedot Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Kaartoaho Puh. Onnellisuusrahasto on Kuntarahoituksen perustama rahasto, josta muun muassa kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet voivat saada lisäpotkua omiin hankkeisiin. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.com Puh. Ottakaa kantaa juttuihin ja yhteiskuntaan, kuntiin ja vaikka koko Suomeen. Ähtäri joutuu aloittamaan selvitystyön kuntaliitoksen tekemiseksi. Virolahti ja Multia osoittivat arviointimenettelyissä taloudelliset edellytykset asukkaiden palveluiden turvaamiseen itsenäisinä kuntina. Kouvola vakuutti hankkeella, jonka kautta halutaan palvella kuntalaisia siirrettävän esiintymislavan avulla. ”Maalla taas olen tosi ylpeä maalainen.” Kuntalehden uusi kolumnisti Anna Perho tuntee Suomea laajasti ja asuu Helsingissä. Kaikki kolumnit ja mielipidekirjoitukset ovat luettavissa myös Kuntalehden verkossa Kuntalehti.fi. Kolumnistina jatkaa edelleen hänkin tunnettu tv-kasvo Jani Halme, joka sukkuloi sulavasti Helsingin Kallion ja itärajalla sijaitsevan Parikkalan välillä. Siirrettävällä lavalla tullaan järjestämään tapahtumia kaikkialla Kouvolassa, erityisesti alueilla, joissa ei ole riittävästi tapahtumakäyttöön soveltuvia tiloja, kaupungista kerrotaan.. Myös lyhyitä ja napakoita kirjoituksia saa kirjoittaa. TYÖPAIKKAUUTISET Mervi Pääkkö lähtee Pohjois-Karjalaan Kuukauden luetuimmat Tiina Ojutkangas Päätoimittaja Kuva: Kouvolan kaupunki Kuva: Pixabay 3 109. Kun rakastaa kaupunkia ja maaseutuakin tässä lehdessä verkossa Minusta se on aika hyvin sanottu, kun ihminen sanoo rakastavansa kaupunkia ja olevansa ylpeä helsinkiläinen. Arviointiryhmä on katsonut, että Ähtärin kaupungin taloudelliset edellytykset turvata asukkaiden palvelut ovat vaarantuneet ja talouden liikkumavara on pieni. TYÖPAIKKAUUTISET Härkönen lähti Savukoskelta kesken koeajan – "Jäi varmasti molemmille osapuolille paljon kysymyksiä" 2. Tuore lehti sisältää myös Anna Perhon laajan haastattelun. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tiina Ojutkangas TAITTO JA ULKOASU KRUT, krut.fi KANSI Markus Sommers Juttuvinkit, tiedotteet ja mielipiteet toimitus@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. Jouni Lampinen 1. Tässäkin numerossa on monta sivua mielipiteitä. Kuntalehden lukijat pääsevät tästä lähtien seuraamaan, millaisia havaintoja kunnista ja elämästä tekee suorasukainen media-alan ammattilainen. Toivotamme lisää kirjoittajia tervetulleiksi. Selvityksessä käydään läpi joko vapaaehtoisen tai pakotetun kuntaliitoksen mahdollisuuksia. 03 4246 5375 KUNTALEHTI 2/2026 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Millaisin ajatuksin Jani Halme kannustaa kuntia ja kuntalaisia tulevaan, se selviää joka toinen kuukausi. Kuntalehden keväässä huomataan vilkasta mielipidekirjoittelua. /KUNTALEHTI. Jouni Lampinen Kouvola saa 100 000 euroa Onnellisuusrahaston historian ensimmäinen avustuksen saaja on Kouvolan kaupunki, jolle on myönnetty 100 000 euroa. UUTISET Miljardi-investointi ja satoja työpaikkoja Oulu nappaamassa useita vetyhankkeita 3. Kuntaliitosasiat tapetilla Ähtärissä Ähtärin kaupungissa sekä Multian ja Virolahden kunnissa vaikea taloustilanne johti viime vuoden loppupuolella siihen, että valtiovarainministeriö käynnisti kuntien arviointimenettelyn. 040 708 6640 marianne.lohilahti@ kuntalehti.fi Inkeri Valtonen Puh
Mukana oli muun muassa Kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtaja Jenni Airaksinen. 4 16 Tampereella juhlittiin kunta-alan koulutusta. Kuva: Timo Marttila
22 Kuntajohtajan työssä haastetaan ja palkitaan 26 Stadi vastaan lande. viisi kysymystä 56 ”Havahduin tähän luksukseen” lakipalsta 58 Sidosyksikkökenttä myllerryksessä mitä tapahtuu ja milloin. Ei siitä mihinkään pääse, sanoo muotisuunnittelija Katri Niskanen. Kuva: Sakari Manninen, Vantaan kaupunki Vieremä. 12 Uutiset pääkirjoitus 15 Hyvä ilmapiiri vaatii yhteistä työtä 16 Vuosisadan täydeltä kunta-alan oppia 18 Moderni kuntajohtaja etsii tietoa 19 Mistä ovat kunta-alan ihmiset tehty. Sisällys 36 56 Vantaan Kartanonkoski on esimerkki siitä, että voidaan rakentaa jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Kuva: Karoliina Jääskeläinen Hankkeiden pitkät toteutumisajat eivät ainakaan lisää investoreiden kiinnostusta sanoo kaupunginjohtaja Emilia Savolainen Kuntalehdessä. 45. 5 6 Hurjalla aikataululla etenevä uudistus näkökulma 8 Kansanopistot ovat kuntien kumppani kotoutumisessa 10 Töitä ja valintoja kolumni 11 Miksi tärkeintä on olla yksin. Anna Perholla on paikka molemmille 32 Paalupaikat sujuvaan päätöksentekoon 36 Valttikorttina kaunis asuinympäristö 40 Maahanmuuttajaisät auttavat toisiaan kuntajohtajan blogi 43 Kiinteistön omistajan onnea ja murhetta 44 Mielipiteet esittelyssä 50 Liikunnallinen elämäntapa kohtaa huippu-urheilun päättävät elimet 54 Veroennustekehikko leivotaan Kuntaliitossa pykäläpeikko tutkii 55 Sidonnaisuuksien ilmoittaminen 49 Pykäläpeikon isä Ari Mölsä: Lailla tätä maata hallitaan, mutta millä lailla
– Muutosten myötä kuntien mahdollisuudet tehdä yhteistyötä ja hakea sitä kautta kustannussäästöjä vaikeutuisivat. Hurjalla aikataululla etenevä uudistus Teksti Jouni Lampinen. Omistusta koskeva raja on hajottamassa kuntien yhteistyörakenteita, joiden turvin kunnat ovat tuottaneet palveluita kuntalaisille. Lyhyt siirtymäaika hankintalain uudistuksessa lisää palvelutuotannon riskejä ja kuluja, arvioi Turun pormestari Piia Elo. 6 Hankintalain uudistus saa laajan käsittelyn eduskunnassa. Erityisesti pienet kunnat vastustavat kymmenen prosentin vähimmäisomistusrajaa. Varsinais-Suomessa sijaitsevan Turun pormestari Piia Elo (sd.) ymmärtää, että omistusraja herättää kritiikkiä kuntakentällä. Hallituksen esitys eteni täysistunnon kautta talousvaliokuntaan. Lakimuutos on nostamassa kuntien vähimmäisomistusrajaa yhteisissä sidosyksiköissä eli niin sanotuissa inhouse-yhtiöissä kymmeneen prosenttiin. Lisäksi perustuslakivaliokunta, hallintovaliokunta ja maaja metsätalousvaliokunta sekä sosiaalija terveysvaliokunta antavat esityksestä lausunnot. – Ehdotettu kymmenen prosentin omistusraja ei perustu mihinkään ja se on tarpeettoman korkea
Pääosin muutosten on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2027. – Esitetyt muutokset ovat niin merkittäviä, että ne lisäävät kuntien kustannuksia. – Periaatteellisella tasolla pitäisikin olla niin, että inhouse-organisaation jäsenillä on tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia organisaatioon. Mitään esitystä ei kannattaisi ajaa eteenpäin ennen uskottavaa käsitystä vaikutuksista. Kokonaisuus ei toimi Satakunnassa sijaitsevan Nakkilan kunnanjohtaja Markus Ojakoski sanoo, että hankintalain uudistuksessa on useita hämmennystä aiheutuvia kohtia. 7 Noin 210 000 asukkaan Turussa on varauduttu uudistukseen, mutta edes parhaalla varautumisella ja valmistelulla ei voida torjua muutosten aiheuttamia kustannuslisäyksiä. Näillä yhtiöillä on tärkeä rooli esimerkiksi yhteisissä hankinnoissa huoltovarmuuden kannalta kriittisissä palveluissa. Kuva: Timo Jakonen Sääntelyyn ei ole tarvetta ryhtyä tässä muodossa. Osaltamme puhutaan siis miljoonista. Kunnanjohtaja ymmärtää taustalla olevat ajatukset, minkä takia on haluttu tarkastella sidosyksiköiden toimintaa. – Kuntamme näkökulmasta sääntelyyn ei ole tarvetta ryhtyä tässä muodossa, Pekka Iivari painottaa. Myös Siikalatvan kunnanjohtajan mukaan siirtymäajat ovat riittämättömiä ja niihin olisi saatava pidennystä. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Yhdessä helpompi huominen Uusi asianhallintajärjestelmämme Akaasia on saatavilla! Liity Triplanin palveluiden tyytyväiseksi asiakkaaksi! Ota yhteyttä myynti@triplan.fi • Arvioitu käyttökokemukseltaan erinomaiseksi • Helpottaa asianhallintaa prosessit ja käyttäjän toimintapolut huomioiden. Hankintalain uudistuksen omistusraja oli kirjattuna prosentin tarkkuudella hallitusohjelmaan jo ennen kuin oli tehty uudistusta koskevia vaikuttavuusarviointeja. Vajaan 5 000 asukkaan kunnan vastauksessa hämmästeltiin ristiriitaa, kun hankintoja ei saa pilkkoa keinotekoisesti ja samaan aikaan niitä vaaditaan pilkkomaan lähtökohtaisesti. Hankintoja onkin hyvä pilkkoa, jos näin tehtynä saadaan tehokkuushyötyjä. – Tämä asia on merkityksellinen kunnallisen itsehallinnon kannalta, koska esitys rajoittaa kunnan mahdollisuutta päättää toimintojensa järjestämisestä. Mutta jos pilkkominen ei lisää tehokkuutta, sitten tällainen toiminta tuntuu ristiriitaiselta, Nakkilan kunnassa arvioidaan. Ojakoski viittaa Nakkilan kunnan vastaukseen, joka annettiin työja elinkeinoministeriön lausuntopyyntöön koskien hallituksen luonnosesitystä hankintalain uudistamiseksi. – Lyhyt siirtymäaika lisää useita samanaikaisia kilpailutuksia, mikä puolestaan voi johtaa siihen, että kriittisiä palveluita jää hankkimatta. Triplan Oy | p. Tämä vaikuttaa suoraan myös kuntalaisten palveluihin. Elo huomauttaa myös, miten lakiesityksessä ehdotettu siirtymäaika on äärimmäisen lyhyt. Turun pormestari Piia Elo huomauttaa, että hankintalain uudistukseen kytketty kymmenen prosentin omistusraja sidosyksiköille ei perustu mihinkään. Olennaista on, että kokonaisuus ei toimi hankintalain uudistamisessa tällä hetkellä. Kilpailut sekaisin Työministeri Matias Marttinen (kok.) on toivonut hankintalain uudistukseen liittyvien muutosten astuvan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on käsitellyt esityksen. Itsehallintoa nakerretaan Inhouse-yhtiöt ovat kuntien, kuntayhtymien tai hyvinvointialueiden omistamia ja hallinnoimia yhtiötä, jotka tuottavat palveluita ensisijaisesti omistajilleen. Vajaan 5 000 asukkaan Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivari näkee sidosyksikön kymmenen prosentin vähimmäismääräysvaltavaatimuksen tuottavan ongelmia kunnille. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Siikalatvan kunnassa nähdään parhaaksi, että hankintalain uudistus ei toteutuisi hallituksen esityksen mukaisesti. Lakiluonnoksen mukaisella inhouse-sääntelyllä ei ole erityisen laajoja vaikutuksia Nakkilan kunnan lyhyen tai pidemmän aikavälin ratkaisuihin, Ojakoski näkee. Lisäksi lainvalmistelusta sekä mietinnön sisällöstä puuttuvat vaikutusten arvioinnit. – Tämä vaatimus ei ole millään tavalla perusteltu ja se on vaikeasti toteutettavissa. Ei ole oikein selvää, onko se yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hyödyllinen vai haitallinen. Suomen noin 2 700 inhouse-yhtiötä tarjoavat kuntalaisille esimerkiksi ruokapalveluita, it-palveluita, teknisiä ratkaisuja, kiinteistöhuoltoa ja muita tukitoimintoja. – Lyhyt siirtymäaika lisää palvelutuotannon riskejä ja kuluja. – Kustannusten osalta nojaudumme FCG:n Kuntaliitolle laatimaan selvitykseen, jonka mukaan pienet kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksiksi keskimäärin 473 euroa per asukas. Esityksessä on edelleen monta epäkohtaa, joita ei ole uudistusta edistettäessä korjattu – ainakaan tähän mennessä. – Hallituksen esitys on kyseenalainen
Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. 8 näkökulma Kansanopistot ovat kuntien kumppani kotoutumisessa Työja elinkeinoministeriössä valmistellaan hallituksen esitystä kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamiseksi, kirjoittaa Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar
Merkittävä kunnille on myös kansanopistojen rooli oppivelvollisten kouluttajana. kansanopistot ovat kehittäneet maahanmuuttajakoulutuksia vuosikymmeniä. Tämä kertoo oikea-aikaisen ja kokonaisvaltaisen koulutuksen vaikuttavuudesta. Monilla alueilla kansanopistot ovat keskeinen osa paikallista kouluttajaverkostoa ja kuntien yhteistyökumppaneita. Siksi kansanopistoissa olevaa osaamista ei tulisi kadottaa. Vuosien 2015–2016 maahantulossa kansanopistot reagoivat nopeasti. Moni tuolloin maahan tullut on edennyt opintoihin ja työelämään. Selvityksen mukaan koulutukseen panostaminen maksaa itsensä takaisin, sillä se tukee jatko-opintoihin ja työmarkkinoille siirtymistä ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta kunnissa. Kotoutuminen edellyttää suomen tai ruotsin kielen taitoa, mutta uudistuksessa on vaarana, että kotoutumiskoulutus muuttuu yksinomaan työnhankintakoulutukseksi, jolloin integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan jää toteutumatta. Kotoutumisja lukutaitokoulutus on kirjattu oppivelvollisuuslakiin tavaksi suorittaa oppivelvollisuutta. Kotoutuminen on kunnille elinvoimapolitiikkaa. kansanopistoilla on valmiit rakenteet : pätevät opettajat, kielitaidon arviointiosaaminen, ohjausja opiskelijahuollon käytännöt, työelämäyhteydet ja usein myös asuntolatoiminta. Tytti Pantsar toiminnanjohtaja Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening ry Kuntien vastuulle on tulossa siis uusi tehtävä, johon ei ole riittävää rahoitusta.. Opiskelijat kiittivät mahdollisuutta kohdata äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvia epämuodollisissa yhteyksissä, kuten tapahtumissa, ruokalassa ja asuntolassa. Myös muiden opiskelijoiden koulutuspaikat sekä kansanopistojen henkilöstön työpaikat ovat uhattuina. Ne ovat kyenneet reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin niin vuonna 2015 kuin Ukrainan sodan jälkeen. Ne tavoittavat työn perässä muuttaneita, kotivanhempia, nuoria jatko-opintoihin suuntaavia, ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia, korkeasti koulutettuja, heikommassa asemassa olevia ja kotoutumisajan ylittäneitä. Kansanopistot ovat osa nuorten koulutuspolkua ja sivistyspalveluiden kokonaisuutta. Kyse ei ole vain koulutuspoliittisesta muutoksesta, vaan kuntien elinvoimasta, taloudesta ja palvelujärjestelmän kestävyydestä. Hallituksen esitys on vielä valmistelussa. Onnistunut kotoutuminen vahvistaa kuntaa. Se vaikuttaa työvoiman saatavuuteen, yritysten sijoittumispäätöksiin, veropohjaan ja alueen pitovoimaan. Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus on vaikuttavaa: E2 Tutkimuksen selvityksen mukaan yli puolet opiskelijoista arvioi saavuttaneensa arjen asiointiin riittävän kielitaidon, ja noin 90 prosenttia koki saaneensa keskeistä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä. Kunnille tämä tarkoittaa valmista, testattua ja joustavaa kumppania, jonka osaamista voidaan hyödyntää muutostilanteissa. Lähes 10 000 maahanmuuttajan koulutuspaikka vaarantuu. 9 Siinä kotoutumiskoulutus keskitetään työvoimapoliittiseksi koulutukseksi, vapaan sivistystyön oppilaitoksilta poistetaan lakisääteinen kotoutumiskoulutustehtävä ja siihen kohdennettu valtionosuusrahoitus ja kuntien kotoutumiskorvauksia vähennetään noin 30 miljoonalla eurolla. Kuntien vastuulle on tulossa siis uusi tehtävä, johon ei ole riittävää rahoitusta, tilanteessa, jossa osa toimivasta koulutusverkostosta poistuu. jos lakiesitys toteutuu , arviolta seitsemän kansanopistoa joutuu lopettamaan toimintansa ja 21:n toimintaedellytykset heikkenevät. Suomessa on 74 kansanopistoa, joista noin 50 järjestää kotoutumiskoulutusta. Useat kunnat ovat lakiesitystä koskevissa lausunnoissaan todenneet, että muutokset vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtäviin ja rahoitukseen voivat johtaa paikallisen kouluttajaverkoston supistumiseen, osaamisen katoamiseen ja maahanmuuttajien jatkokoulutusmahdollisuuksien heikkenemiseen. Ne ottivat vastuuta alaikäisinä yksin maahan tulleiden koulutuksesta ja tarjosivat turvallisen opiskeluja asuinympäristön. Siksi nyt on varmistettava, että kotoutumista tukeva koulutustehtävä säilyy vapaan sivistystyön lainsäädännössä ja oppilaitokset voivat jatkossakin palvella kuntien monikielistä väestöä kielija yhteiskuntakoulutuksellaan. Epäonnistuminen kasvattaa palveluiden tarvetta. Kansanopistojen maahanmuuttajille suunnatuissa tavoitteellisissa ja pitkäkestoisissa koulutuksissa opiskelee vuosittain noin 7000 ja aikuisten perusopetuksessa noin 2000 opiskelijaa. vapaan sivistystyön oppilaitoksissa – kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, opintokeskuksissa ja kesäyliopistoissa – opiskelee vuosittain noin 38 000 maahanmuuttajaa vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksella
Sen aikana Pääkölle on käynyt selväksi, että kunnan ykkösjohtajan töitä hän haluaa tehdä jatkossakin. Ylipihlaja valmistui Tampereen yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi 2001 aluetiede pääaineenaan. En ollut Parikkalan-vuosien aikana aiemmin hakenut minnekään. Olin seurannut Pohjois-Karjalan kuntien menoa yhteisessä rajakuntaverkostossa ja havainnut, että siellä on hyvä fiilis päällä, Pääkkö kertoo. Sen jälkeen hän on toiminut muun muassa Ylöjärven kaupungin vapaa-aikajohtajana, Huittisten kaupungin hallintojohtajana ja vuodesta 2022 viime vuoden vaihteeseen Tampereen kaupungin konsernihallinnossa työhyvinvointipäällikkönä. – Tämä on minun unelmaduunini. – Kun paikkoja tulee auki, sitä fiilistelee, että millaistahan tuolla olisi toimia. Hän on aiemmin toiminut Kyyjärven kunnanjohtajana 2018–2024 ja vuodesta 2024 Punkalaitumen kunnanjohtajana. Tänä keväänä aikeesta tulee totta, sillä Kuhmoisten valtuusto valitsi Ylipihlajan Kuhmoisten uudeksi kunnanjohtajaksi 9. Helmikuun loppuun mennessä uuden johtajan saivat myös Polvijärvi Pohjois-Karjalasta ja Kuhmoinen Pirkanmaalta. Ilmoita avoin työpaikka Kuntalehdessä, tai osoitteessa kuntalehti.fi.. Pelkonen luonnehtii itseään helposti lähestyttäväksi ja sosiaaliseksi kuntajohtajaksi. Laaja-alaisuus kiinnostaa Kunnanjohtajan työ on ollut jo pitkään Sami Ylipihlajan tähtäimessä. Pelkoselle kuntajohtaminen on parasta mahdollista työtä. Koko valtuusto oli Pelkosen valinnan kannalla. – Kun Polvijärven paikka tuli auki, päätin sitten hakea. Pesti Parikkalassa oli Pääkön ensimmäinen kunnanjohtajana. TÖITÄ JA VALINTOJA Teksti Jorma Ylönen Kuva: Oma arkisto Löydä osaajat näköalapaikoille AMMATTILEHTI KUNTIEN JA KAUPUNKIEN PÄÄTÖKSENTEKIJÖILLE SEKÄ VIRANHALTIJOILLE Kuntalehden kautta tavoitat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden viranja toimenhaltijat sekä luottamushenkilöt. Pääkkö lähti Pohjois-Karjalaan Parikkalaa vuodesta 2023 johtaneen Mervi Pääkön kuntajohtajaura on jatkunut maaliskuun alusta alkaen Polvijärvellä. Polvijärven valtuusto valitsi hänet yksimielisesti uudeksi kunnanjohtajaksi 27. 10 Kuntaihmisiä unelmaduuneissaan Kuntavuoden 2026 ensimmäinen uusi kunnanjohtaja valittiin varsinaissuomalaiseen Auran kuntaan. Tiina Pelkosen kolmas kunta Auran valtuusto valitsi 26. – Pystyn pitämään talouden suitset käsissäni ja ohjaamaan kuntaorkesteria niin, että eri toimijat kulkevat samaan suuntaan. Aura on kolmas kunta Pelkosen johtajapolulla. Ajattelen, olen parhaimmillani sellaisessa laajassa kokonaisuudessa, jossa voin toimia yhteistyössä päätöksentekijöiden, henkilöstöorganisaation ja sidosryhmien kanssa. – Se on maalaisjärkeen perustavaa johtamista, ja palveltavien kirjo ulottuu vauvasta vaariin. Kuhmoisten kohdalla kunnan sijainti, koko ja elinvoiman potentiaali osuivat kohdalleen. tammikuuta uudeksi kunnanjohtajaksi Tiina Pelkosen. Se soveltuu sosiaaliselle ihmiselle, joka haluaa tutustua ihmisiin ja joka pystyy yhteistyöhön erilaisten toimijoiden kanssa. tammikuuta. – Minulle on kertynyt kokemusta johtamistyöstä hallinnon eri tasoilta ja erilaisista organisaatioista. – Olin ollut kolme vuotta kunnanjohtajana Parikkalassa ja alkoi tuntua, että olisikohan aika hakeutua uuteen suuntaan. Siinä on samalla laaja vastuu. Ylipihlaja ei ole aiemmin juuri hakenut kunnanjohtajan virkoja, vaikka häntä on houkuteltu tavoittelemaan useammankin pirkanmaalaiskunnan johtopestiä. helmikuuta. Kunnanjohtaja toimii juuri tuossa ympäristössä
Kaiken saa napin painalluksella kotiovelle, tai ainakin postin lastauslaiturilta auton takaluukkuun. Onneksi tämä on helposti korjattavissa. Mennään vanhempainiltaan, hiihtomajan tapahtumaan, yhdistystoimintaan, vaikka siellä on aina se yksi sietämätön räpättäjä. ihmisellä on sisäänrakennettu tarve kokea toistuvaa, myönteistä vastavuoroisuutta muiden kanssa. Samaan aikaan joka tuutissa haikaillaan yhteisöllisyyden perään. En voisi kuvitella kodikkaampaa paikkaa. Talkootyön houkuttelevuus on romahtanut, kyläily on mennyttä maailmaa, toimistotyö koetaan rangaistuksena, koska tärkeintä on…olla yksin. Miksi tärkeintä on olla yksin. Avataan suu bussipysäkillä, vaikka se tuntuu samalta kuin olisi alasti koulun joulujuhlassa. Kun ollaan vain oman porukan kesken, kynnykset ja epäluulo kasvavat.. Jos ihmiskuva perustuu lähinnä internetin lietevirran kommentteihin, ei ole ihme, ettei kotoaan halua lähteä. Lopulta olemme joukko epäluuloisia, yksinäisyydestä sairaita muukalaisia. Ihmiskontaktit koetaan liian vaativaksi, ja asiathan ovat, kuten ministerikin totesi, niin kuin ne koetaan. Tänään, nyt heti: rapsuta korusepän koiraa, sano jollekin ”hei, onpa hullu säätila tänään”. Loistavaa tässä on se, miten helposti asiaan voi vaikuttaa. Olen lukenut juttuja, joissa puolustellaan nuorten haluttomuutta soittaa puhelimella. Yhteisöllisyys on sitä, että soitetaan sillä helkkarin puhelimella. Se on lause, joka ei tarkoita yhtään mitään niin kauan kun ihmiset kyhjöttävät kotonaan tuijottaen sameaa etäkokouskuvaa, jossa kirjainpallukat kelluvat pikselilätäkössä. syvät ihmissuhteet kuten perhesiteet ovat toki arvokkaita, antavat (ja ottavat!) paljon, mutta ne eivät korvaa arkisten kohtaamisten arvoa kollektiivisen luottamuksen rakentajana. Kun astun porttikäytävästä kadulle, tapaan kotikorttelin väkeä: kukkakauppiaan, tutun tarjoilijan, korusepän koirineen, ompelijan, ruokakauppiaan… Päivittelen heidän kanssaan säätä, rapsutan koiria, haukun katujen ylläpitoa. Ruoat, työkalut, kiinalaisen muovinkappaleen. Ei puhuta oikein mistään, ja siinä on kaikki. Eristäytymisestä on tullut suoranainen kansalliseetos, vaikka se tekee ihmisistä onnettomia ja epäluuloisia. Silti elämme aikaa, jossa eristäytymisestä on tullut kansalaisoikeus. Yhteenkuuluvuuden haurastuminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma. 11 Teksti Jorma Ylönen kolumni Anna Perho on kirjoittaja ja yritysvalmentaja, joka asuu kunnassa. Elän arkea Helsingin keskustassa; kerrostalossa, jossa ei ole parveketta eikä oikein sisäpihaakaan. Miksi. Päinvastoin: kun ollaan vain oman porukan kesken, kynnykset ja epäluulo kasvavat
12 Suomussalmen kunta luottaa vanhaan menestyskaavaan. – Suomussalmi on kompaktina ja rauhallisena pitäjänä erinomainen paikka lapsiperhe-elämään. Alle kaksivuotiaiden lasten perheille sekä alle kouluikäisten erityislasten perheille ja alle kouluikäisten lasten yksinhuoltajaperheille apua tarjotaan 20 tuntia kuukaudessa. – Toiminnan aloittaminen sai vahvaa kannatusta, Maaninka kertoo. Nähdäkseni MLL:n kotiapu ja hyvinvointialueen tarjoamat palvelut täydentävät toisiaan. Viime vuonna Suomussalmen kunta saavutti kärkitavoitteensa ja oli muuttovoittokunta. Jouni Lampinen Harvinaislaatuista kotiapua perheille Kainuun muuttovoittokunnassa Elinvoimajohtaja Jonne Maaninka luottaa lapsiperheiden viihtyvän Suomussalmen kunnassa. Suomussalmen kodinhoitajamalli perustuu niin sanottuun klassiseen kodinhoitajatoimintaan, jota Suomessa harjoitettiin laajassa mittakaavassa erityisesti 1940–1990-lukujen aikana ja jonka on todettu vaikuttaneen positiivisesti lasten määrään. Suomussalmen kunta ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Kainuun piiri sopivat lapsiperheiden kotiavun toteuttamisesta. Kainuun pohjoisosassa sijaitsevan ja noin 7 000 asukkaan Suomussalmen kunta on toden teolla mukana lapsiperheiden arjessa. – Varaus on varsin pieni osa kunnan talousarviokokonaisuutta, kun huomioidaan lasten määrän ratkaiseva asema kunnan pitkän aikavälin elinvoimakehityksessä. Aikaa ei kuluteta turhaan tarvekartoituksiin. Uudella kotiapumallilla halutaan vahvistaa kunnan vetovoimaa. Keskustelut uudenlaisesta kotiavusta etenivät hyvähenkisesti viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden keskuudessa. Tuki on kohdennettu alle neljävuotiaiden lasten perheille. Kunta rahoittaa MLL:n tarjoamaa kotiapua Suomussalmella. – Lasten määrällä on ratkaiseva vaikutus kunnan tulevien vuosikymmenten olemassaolon mahdollistajana, Maaninka painottaa. Kokeilua varten talousarvioon on varattu 65 800 euroa. Toisin sanoen tuen pyytämiseksi ei tarvitse ajatella, että kyse olisi mistään epätavanomaisesta. Kuva: Tuula Leskinen lyhyesti. Kotiapua tarjotaan alle neljävuotiaiden lasten perheille kymmenen tuntia kuukaudessa. – Pienten lasten perheillä on mahdollisuus varata kotiapukäyntejä matalalla kynnyksellä. Tuttu juttu Suomussalmen kunnassa ei ole keksitty pyörää uudelleen. Miten suuresta panostuksesta tässä on kyse suhteessa Suomussalmen talouteen, kunnan elinvoimajohtaja Jonne Maaninka. – MLL:n kotiapu on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen apua perheille ja tarvetta ei arvioida. ”Tälle on tarvetta” MLL:n Kainuun piirin toiminnanjohtaja Seija Karjalainen kertoo, että lapsiperheille suunnattu kotiapu Suomussalmella pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. – Kodinhoitaja tulee tarjoamaan apua pikkulapsiperheiden arkisiin askareihin, kuten lastenhoitoon ja kotitaloustöihin
– Ensimmäiset tukioppilaat ovat jo eläkeiän kynnyksellä, Mannerheimin lastensuojeluliiton vastaava asiantuntija Anna-Kaisa Hiedanniemi kertoo. Tällä työllä on pitkät perinteet Suomen kouluissa. – Se on tutkitusti todella tärkeää, että kiusattu ei jää yksin. Tukioppilastoiminnalla ehkäistään kiusaamista ja yksinäisyyttä. Kuva: Jani Laukkanen Puheenjohtaja Timo Laitinen. Tukioppilastoiminta on kehitetty alun perin yläkouluihin. Toimikuntaan olisi hyvä saada laajalti toimijoita mukaan. – Toivon, että jokaiseen Suomen kuntaan perustettaisiin veteraaniperinnetoimikunta, Timo Laitinen sanoo. – Luontevaa olisi, että toimikunta toimisi kunnan johdolla. Kuva: Tammenlehvän Perinneliitto Veteraaniperinteistä uutta voimaa kuntaan Yksi asia nousee erityisesti esiin, kun Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja Timo Laitinen kertoo, miten kuntapäättäjät voivat vaalia veteraaniperinteitä. Jouni Lampinen Anna-Kaisa Hiedanniemi. Veteraaniperinnetoimikunta voi järjestää tapahtumia ja edistää tiedon keräämistä. – Kun vaalimme veteraaniperinnettä, vahvistamme nykyistä kriisinkestävyyttämme, Laitinen näkee. – Tukioppilastoiminta pohjautuu nuorten omaan osallisuuteen. Se on vertaistoimintaa nuorilta nuorille. Valinnassa painotettiin, miten MLL:n toimintamalli edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja kuulumista yhteisöön. Jouni Lampinen Säilöntäpääty.indd 1 12.2.2025 13.08. – Mitkä ovat veteraanisukupolven arvot. Kunnan valitsemana toimikuntaa voisi vetää luottamushenkilö tai viranhaltija. Sen voi tiivistää yhteen sanaa ja se sana on yhdessä. 13 Palkittu toimintamalli oppilaiden turvana Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilastoiminta sai Opetushallituksen ja Kuntaliiton myöntämän Cygnaeus-palkinnon. Suomessa on elossa tällä hetkellä noin 900 rintamatunnuksen omaavaa sotaveteraania. – Olemme huomanneet, että myös alakouluissa on tarvetta vastaavalle oppilaita osallistavalle ja yhteisölliselle toimintamallille
OVTES, KVTES, TS) Varaa esittely linkity.net/ kunnat Linkity Total Linkity HR Työvuorosuunnittelu TES-tulkinta Palkanlaskenta Työajanseuranta. 14 Tiesitkö, että saat kaiken tämän yhdellä järjestelmällä. Linkityä käyttää päivittäin jo yli 10 000 tyytyväistä kuntasektorin käyttäjää. Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus miettiä henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan kokonaisuutta ja sen hankintaa fiksummin. Markkinoiden edistyksellisin henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan järjestelmä. Hankintalaki muuttuu. Lue lisää: linkity.net/kunnat 100 % 10 000+ 1 500+ suomalainen käyttäjää kuntasektorilla automatisoitua TES-tulkintaa (mm. K U N T A P Ä Ä T T Ä J Ä : Linkity Total – Yksi järjestelmä, yksi yhtenäinen prosessi, yksi kilpailutus. Se että työvuorosuunnittelu ja työajanseuranta ovat samassa järjestelmässä ja tiedot siirtyvät saumattomasti palkanlaskentaan, on vähentänyt turhaa työtä ja parantanut merkittävästi tehokkuutta – tämä on Linkity Totalin paras puoli.” – Linkity Total -asiakas Linkity. Linkityllä HR, työvuorosuunnittelu, työajanseuranta, TES-tulkinnat ja palkanlaskenta toimivat saumattomana ja hallittuna kokonaisuutena alusta loppuun
Toiseksi yleisin syy oli eläköityminen. Hakijamäärien vaihtelua selittävät Kuntaliiton selvityksen mukaan työn vetovoimaan liittyvät tekijät, kuten palkkaus ja työmarkkinatilanne, mutta myös kunnan sijainti, koko, maine sekä muiden avoinna olevien johtajapestien määrä. Keskusteluilmapiirillä on aina vaikutusta siihen, miten ihmiset jaksavat hoitaa työtään. Toisaalta parhaimmillaan työ voi olla niin palkitsevaa ja hyödyllistä, että unelmaduunista puhuminen on muutakin kuin sanahelinää. 15 Tiina Ojutkangas on Kuntalehden päätoimittaja pääkirjoitus Vaikea unelmatyö Kunnanjohtajien roolit ovat erilaisia ja varmasti tuntuvatkin erilaisilta riippuen kunnasta. Joissakin kunnissa yhteistyö luottamusjohdon ja luottamushenkilöiden kanssa toimii. Kuntajohtajavaihdoksia on tehty runsaasti viime vuosina, ja yleisin muutoksen syy on johtajan siirtyminen toiseen tehtävään. Tiedot selviävät Kuntaliiton tuoreesta Acta-julkaisusta ”Merkityksellinen ja haastava kuntajohtajan työ”. joku kutsuu kuntajohtajan työtä unelmapestiksi ja niin se monelle onkin. Pelkkä työmäärä ei ratkaise. Myös virkaa hoitavat muotoilevat itse omaa rooliaan kuten mitä tahansa johtajan pestiä. keskusteluiden ja tapaamisten perusteella on syntynyt käsitys, että johtajat ottavat työnsä tosissaan ja omistautuvat. Kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja ajan ilmiöiden puristuksissa varmasti tulee hetkiä, jolloin katuu ammatinvalintaansa. Maailma on muuttunut eikä kunnanjohtajan tehtävä ole eläkevirka kuten se ehkä aiemmin historiassa on ollut. Kaksi kolmasosaa johtajista kuitenkin edelleen asuu johtamassaan kunnassa, ja heistäkin, jotka eivät asu, monen kotikunta on ihan naapurissa. Kuntalehden vinkkelistä näkee kuntien elämää ympäri Suomen. Tässäkään asiassa ei ole yhtä ainutta oikeata ratkaisua. Vaikka kunnanjohtajan työ olisi se unelmaduuni, mistään helposta pestistä tuskin on koskaan kysymys. Ihan välttämättä enää ei olla kunnan isiä ja äitejä vaan käydään töissä kuin lähes missä tahansa yrityksessä. Silti kuntajohtajaviroista kilpaillaan aiempaa vähemmän. Lisäksi runsas viidennes kuntajohtajista irtisanoutui joko omasta aloitteestaan tai valtuuston erottamana. Jossakin se on käsittämättömän vaikeata. Monessa kunnassa yhteistyö luottamusjohdon kanssa toimii.. Kuntajohtajien vaihtuvuutta vauhdittavat urasiirtymät ja eläköityminen. Viime vuosina kuntajohtajien vaihtuvuus on ollut huomattavaa. Valintaprosesseissa noin kolmannes kuntajohtajista on valittu yksimielisesti
Panelisteja olivat vasemmalta lukien Ari Kolehmainen, Kari Hakari, Minna Karhunen, Linda Leinonen, Erno Heikkinen ja Venla Hatakka.. 16 Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen toi juhlaseminaariin ministerin tervehdyksen
Viimeisenä puheenvuoron saanut, 1970-luvulla opiskellut Flow Learning Instituten toimitusjohtaja Ari Kolehmainen ei käyttänyt tekoälyä, ei somea eikä edes tietokoneita. Ja Paras-hanke oli tulossa, Leinonen sanoi. Säästöjä etsittiin silloin kaikkialta. Ministeri Ikonen on yhteiskuntatieteiden tohtori ja itsekin Tampereen yliopiston alumni. 100 vuotta kunnallisalan korkeakoulutusta -juhlaseminaari kokosi paikalle noin 180 hallintotieteilijää: tutkijoita, opettajia, alumneja ja opiskelijoita sekä keskeisiä kunta-alan vaikuttajia ja asiantuntijoita. tammikuuta kunta-alan silmäätekeviä, kun alan korkeakoulutus Suomessa täytti tasavuosia. – Remington ja korjauslakka olivat kovia sanoja, Kolehmainen nauratti yleisöä. Toinen asia, mistä puhuttiin, oli pormestareiden tulo Suomeen, Karhunen muistelee. Kunta-alan kehittämissäätiön toimitusjohtaja Jenni Airaksinen on aiemmin työurallaan opettanut Tampereen yliopistolla.. 17 Tampereen yliopiston juhlasali vilisi torstaina 29. Ikosen pääaine oli sosiaalipolitiikka, mutta hän luki hallintotieteitä sivuaineena. Tekoälyä alettiin käyttää, Hatakka listasi. Vuonna 1991 syöksyttiinkin sitten pankkikriisiin ja syvään lamaan. Myös Kainuun hallintomalli oli kova sana. – Se (kunnallisalan koulutus) antoi minulle tiedollisesti tosi paljon ja opetti kriittistä ajattelukykyä, Ikonen kiittelee. 2000-luvulla opiskellut Laukaan kunnanjohtaja Linda Leinonen muisti, kuinka some jo teki tuloaan, mutta kunnallispolitiikan professori Pentti Rönkkö yhä piti sitkeästi piirtoheittimellä kalvosulkeisia. ”Palvelulupaus” alkoi sanana nousta esiin. Vastaukset summasivat upeasti puoli vuosisataa lähihistoriaa ja suomalaista kunnallishallintoa erilaisine uudistuksineen ja villityksineen. Seminaarissa puhunut kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kehui Kuntalehdelle, että suomalaiset kuntajohtajat ovat saaneet läpi vuosikymmenten hyvät pohjavalmiudet omalle työuralleen Tampereen yliopistosta. 2020-luvulla opiskellut Hämeen liiton yhteyskoordinaattori Venla Hatakka sanoi heti ykskantaan: korona. Hyvinvointialueuudistus puhutti ja ratikka näkyi todella vahvasti opetuksessa käytetyissä esimerkeissä. Kasinotaloudesta lamaan Seminaarin hauskinta antia oli paneelikeskustelu, joka kokosi yhteen kuusi alumnia kuudelta eri vuosikymmeneltä muistelemaan omia opiskeluaikojaan. Samoin alkoi olla puhetta tilaaja–tuottajamallista ja hyvinvointialueista. – Ensimmäiset kaksi vuotta opiskeltiin kokonaan etänä, ei nähty ketään. Panelisteille esitettiin kysymys, mitkä yhteiskunnalliset teemat ja mullistukset puhuttivat kunnallisalan opiskelijoita sinun opiskeluvuosinasi. Remingtonista tekoälyyn 2010-luvulla opiskellut Suomussalmen kunnanjohtaja Erno Heikkinen muisti, kuinka paljon silloisen kuntaministerin Henna Virkkusen (kok.) suunnitelmat 70–100 kunnasta puhuttivat. 1990-luvulla opiskellut Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen oli sitten lama-ajan opiskelija. – Mieleen on jäänyt se säästäminen. 1980-luvulla opiskellut Sitran vanhempi neuvonantaja Kari Hakari muisteli Suomen kasinotaloutta ja sitä, kuinka auliisti lainahanoja löysällä pitäneet pankit rahoittivat opiskelijoiden kosteita illanistujaisia. – Kestävä kehitys alkoi nousta käsitteenä esille. Teksti Esko Pihkala Kuvat Timo Marttila Vuosisadan täydeltä kunta-alan oppia Kunta-alan korkeakoulutuksen satavuotisjuhlasta kehkeytyi lämminhenkinen tapahtuma, jossa jaettiin opiskelumuistoja ja naurettiin
Professori Arto Haveri. Vuorovaikuttajana yhteisössä Kuntaja aluejohtamisen opintosuunnassa koulutetaan kunnille ja alueille johtamisen ja kehittämisen asiantuntijoita. Kunta-asiantuntijoita koulutetaan toimimaan vuorovaikuttajina tässä yhteisössä, jossa politiikka, yritykset ja asukkaat tulevat aivan kunta-asiantuntijan iholle. Kunnallisalan korkeakoulutus alkoi Helsingin kansalaiskorkeakoulussa vuonna 1926. Kuntajohtajan työ on päätöksentekoa, päätöksenteon valmistelua, johtamista, palvelujen järjestämisen vaihtoehtoja ja hallintasuhteita eri organisaatioiden ja yhteisöjen välillä, Haveri luettelee. Kunta-alan korkeakoulutus on sijoitettu Tampereen yliopiston organisaatiossa johtamisen ja talouden tiedekuntaan hallintotieteiden tutkinto-ohjelmaan. Vuonna 1930 Kansalaiskorkeakoulu muutti nimensä Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi, joka muutti Tampereelle vuonna 1960. Moderni kuntajohtaja etsii tietoa Maailman muutostahti on nykyään hengästyttävä. Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri toteaa, että hallintotieteiden tutkinto-ohjelma sai nykyisen muotonsa yliopiston organisaatiomuutoksen yhteydessä vuonna 2011. Haverin omaan, kuntaja aluejohtamisen opintosuuntaan valitaan joka vuosi noin parikymmentä opiskelijaa. – Kuntajohtajat ovat demokratian vaalijoita paikallistasolla. Haverin mukaan kunta-alan korkeakoulutuksen tutkintorakenteessa ja sisällössä on tehty 2000-luvulla isoja muutoksia, koska maailma muuttuu nykyään nopeasti. Kunnat eivät ole vain julkisia organisaatioita vaan paikallisyhteisöjä. Hallintotieteiden tutkinto-ohjelmaan Tampereelle on vuosittain parituhatta hakijaa, joista 140 pääsee sisään. Kunnallistutkinto oli alusta lähtien himoittu valtaväylä kunnan virkoihin. Yritämme opettaa opiskelijoita hankkimaan tietoa, jäsentämään tietoa ja kehittämään ja uudistamaan omaa kuntaa sillä tiedolla, Haveri kuvailee. Valtionhallinto ottaa oman osansa ministeriöihin. Haverin arvion mukaan 60–80 prosenttia kuntaja aluejohtamisen opintosuunnasta valmistuneista maistereista työskentelee kuntien asiantuntijaja johtamistehtävissä. Haverin mukaan 2020-luvun kunta-asiantuntijan täytyy kyetä analyyttiseen ajatteluun ja nähdä eri toimintojen muodostama kokonaisuus. Tutkinto-ohjelmassa on viisi eri opintosuuntaa: ympäristöpolitiikka ja aluetiede, kuntaja aluejohtaminen, julkinen talousjohtaminen, julkisoikeus sekä hallintotiede. Kunta-alan maistereita viedään töihin myös maakuntaliittoihin, hyvinvointialueille tai johtotehtäviin kuntien kanssa läheistä yhteistyötä tekeviin yrityksiin ja järjestöihin. 18 SATA VUOTTA ALAN KORKEAKOULUTUSTA Kunta-alan korkeakoulutus viettää Suomessa satavuotisjuhlavuottaan. Toisen lukuvuoden syksyllä haetaan omaan opintosuuntaan. Kuntajohtajat ovat demokratian vaalijoita paikallistasolla. – Opiskelija hakee sisään hallintotieteiden tutkinto-ohjelmaan ja käy kandidaattivaiheessa kaikille yhteiset opinnot. Digitalisaation ja tekoälyn myötä muutostahti ei ainakaan hidastu. Osa kunta-alan ihmisistä työskentelee konsulttimaailmassa. Teksti Esko Pihkala Kuvat Timo Marttila. – Oleellista on kyky hankkia uutta tietoa. Maisteriopinnot ovat sitten opintosuuntakohtaisia, Haveri pilkkoo osiin. Kuntajohtajakoulutuksessa opetetaan nykyään vähemmän yksittäisiä tietoja tai taitoja, koska ne vanhentuvat nopeasti. Kunta-alan korkeakoulutuksessa ei enää painoteta yksittäisiä tietoja tai taitoja, koska ne vanhentuvat nykyään nopeasti
Sainion mukaan kursseilla ei tarvitse koskaan kirota, että taas tätä samaa. Teksti Esko Pihkala Kuvat Timo Marttila. Kuntaja aluejohtamisen yliopistonlehtori ja pääaineopiskelija vastaavat oman tarinansa kautta. Kuntaja aluejohtamisen yliopistonlehtori Anni Jäntti ja pääaineopiskelija Mikko Sainio toteavat, että kunta-alan korkeakoulutuksessa on parasta monipuolisuus. 19 Mistä ovat kunta-alan ihmiset tehty. Kuntalehti kysyi kunta-alan korkeakoulutuksen satavuotisen taipaleen kunniaksi, millaiset ihmiset valitsevat elämäntyökseen kunta-alan
Luin, että tästä koulutusohjelmasta tulee kunnanjohtajia. Hän valmistui kunnallispolitiikan pääaineesta vuonna 2005. Monipuolinen toimintakenttä Tampereen yliopiston organisaatiota ja hallintotieteiden tutkintorakenteita on myllätty 2000-luvulla samalla antaumuksella kuin kuntakenttää. Sainio aloitti opiskelun Tampereella johtamisen ja talouden tiedekunnassa hallintotieteiden tutkinto-ohjelmassa vuonna 2022. – Päätin silloin, että haluan tulla opiskelemaan Tampereelle jotain yhteiskunnallista ainetta. Jäntti pääsi opiskelemaan Tampereelle taloudellis–hallinnolliseen tiedekuntaan kunnallisalan koulutusohjelmaan vuonna 2001. Kunta-alan opinnot vaikuttivat käytännönläheisiltä ja myös työllisyysnäkymät vaikuttivat päätökseeni, Sainio kertaa. Jäntti oli vain tyttö Kajaanista, jonka kohtalon sinetöi se, että hän oli kerran käynyt kavereidensa kanssa Tampereella ja ihastui kaupunkiin. Minulla ei ole sellaista taustaa. Jäntti lisää, että ala sopii todella monenlaisille ihmisille, koska kunnat ovat toimijoina niin laaja-alaisia. Jäntti ja Sainio asettavat molemmat itsensä viimeksi mainittuun ryhmään. Jäntin ja Sainion mielestä kunta-alan opinnoissa onkin ehdotMeillä on hallintotieteiden tutkinto-ohjelmassa paljon opiskelijoita, jotka ovat kunta-alan viranhaltijoiden tai kunnallispoliitikkojen lapsia. Esimerkki. Koska olen kiinnostunut vähän kaikesta, niin kunnallisala tuntui puoleensavetävältä, koska kunta on mukana kaikessa. Tällainen jaottelu syntyy, kun antaa Tampereen yliopiston kuntaja aluejohtamisen yliopistonlehtorin Anni Jäntin ja pääaineopiskelijan Mikko Sainion puhua valitsemastaan alasta tunnin verran. 20 Kunta-alan opiskelijoiksi Tampereen yliopistoon hakeutuu kolmenlaisia ihmisiä. Kun sitten kuulin kuntaja aluejohtamisen koulutusohjelmasta, niin se kuulosti mielenkiintoiselta. Päätin, että hyvä on, minusta tulee sitten kunnanjohtaja, Jäntti muistelee. Niitä, joilla välkkyy mielessä ura politiikassa tai kunnanjohtajana. Sainion mukaan kunta-alan opintoja voi suositella nuorille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, seuraavat uutisia ja politiikkaa ja tykkäävät pohtia asioita monelta eri kantilta. – Meillä on hallintotieteiden tutkinto-ohjelmassa paljon opiskelijoita, jotka ovat kunta-alan viranhaltijoiden tai kunnallispoliitikkojen lapsia. Ja niitä, jotka muuten vain tuntevat määrittelemätöntä mielenkiintoa hyvin monenlaisiin asioihin yhteiskunnassamme. Niitä, joille kiinnostus kunta-asioihin on tullut verenperintönä. Kumpikin kertoo olleensa jo lukioiässä kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, mutta kummallakaan ei ollut silloin vielä mitään hajua, että he päätyisivät opiskelemaan kunta-alaa. Anni Jäntti ei osaa kuvitella toista työtä, jossa hän viihtyisi yhtä hyvin kuin kunta-alan tutkijana.. Minulla ei ollut mitään käsitystä, että yliopistossa voi edes opiskella kunnallisalaa, Jäntti aloittaa. – Selailin pitkään, minkälaista koulutustarjontaa on Tampereella, kun olen kotoisin ihan naapurista Kangasalta. Tutkintorakenteet ja -nimikkeet muuttuvat, kunta-alan korkeakoulutus pysyy. Minulla ei ollut vahvaa näkemystä siitä, mitä haluan alkaa opiskella. Sainio toteaa, että hänen tarinansa on aika samanlainen. Hän valitsi opintosuunnakseen kuntaja aluejohtamisen, joka on syntynyt kunnallispolitiikan ja aluetieteen yhdistelmänä