Muutosta ei pidä pelätä Maaliskuu 2025 Ruuan alkulähde. Mikä ratkaisee menestyksen
Dynaaminen arkkitehtuuri perustuu ajatukseen, että rakennusten tulisi olla yhtä muuttuvia ja joustavia kuin yhteisöt, joita ne palvelevat. Tämä ei ainoastaan vähennä asiakkaidemme kustannuksia, vaan myös pienentää rakennusteollisuuden aiheuttamaa hiilijalanjälkeä – mikä on ratkaiseva tekijä kestävän tulevaisuuden kannalta. www.parmaco.fi. mainos mainos Dynaamista arkkitehtuuria Rakennus silloin kun tarvitset. Vapautta silloin kun et. Pysyvien rakenteiden sijaan me suunnittelemme, valmistamme ja vuokraamme rakennuksia, jotka on helppo siirtää, muokata ja käyttää uudelleen
Eväitä onnistumiseen löytyy toivottavasti sinullekin myös tästä lehdestä. Mika Rinne Työssä tunnetaan innostusta Kevan Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus osoittaa, että aiempaa useampi työntekijä tuntee työssään innostusta ja työn iloa. Siksi tulevat vaalit koskettavat jokaista ihmistä. Läheisellä maatilalla tuotetaan ruokaa, josta kuntalaisten ruoka valmistetaan. TALOUS Näissä kaupungeissa ja kunnissa kulkee lujaa, vaikka muualla Suomessa ei kulkisikaan – katso listat elinvoimaisimmista 2. /KUNTALEHTI Juha Vimpari. Elämme vaativia aikoja, mutta uskoa ja osaamista riittää monessa Suomen kolkassa. LAKI Oulainen nappasi Sieviltä ohutlevyteollisuuden – "On aina voittajia ja häviäjiä" 108. Tiina Ojutkangas Tuottaja Väestönsuojelua voi harjoitella Omatoiminen varautuminen ja väestönsuojelu ovat olleet Suomessa pinnalla siitä asti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Vapaaehtoisen pelastuspalvelu Vapepan ja reserviläisjärjestöjen aktiivitoimija ja kouluttaja Juha Vimpari kertoo, että kyse on aktiivisesta valmiudesta. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 0053 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tommy Pohjola TUOTTAJA Tiina Ojutkangas Juttuvinkit osoitteeseen juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet ja kutsut toimitus@kuntalehti.fi Mielipiteet mielipide@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. Niin itsestään selvää kuin se onkin, uuden kolumnistin sanoin, ”jokainen ihminen on kuntalainen”. Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas tekee työtä rajan pinnassa. Kunnissa ja hyvinvointialueilla kun päätetään meidän ihmisten asioista. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. – Tässä ei vain kouluteta massaa vaan osaava ja sitoutunut resurssi, joka voidaan hälyttää paikalle pyörittämään väestönsuojien toimintaa. Pelastuslaitoksella riittää tehtäviä yli oman kapasiteetin, jos kriisi iskee päälle, Vimpari selvittää. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. LAKI Hallinto-oikeus kumosi opettajan irtisanomisen – Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio kritisoi oikeuden päätöstä 3. Oikaisupyynnöt: toimitus@ kuntalehti.fi TAITTO JA ULKOASU Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/ mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Lohilahti Puh. 03 4246 5375 Kuukauden luetuimmat KUNTALEHTI 2/2025 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Kuntalehti kertoo tässäkin numerossa kuntien asioista myös ihmisten kautta. Tällaisella näköalapaikalla työskentelee Varman toimitusjohtaja Risto Murto, joka puhuu tässä lehdessä kunta-asiaa. 3 Jokainen meistä on kuntalainen tässä lehdessä verkossa SPR:n puheenjohtaja, Kelan ex-pääjohtaja Elli Aaltonen on miettinyt suhdettaan kuntiin lupautuessaan Kuntalehden kolumnistiksi. Tiina Ojutkangas 1. Kevan tiedotteesta selviää myös se, että aiempaa useampi on myös valmis suosittelemaan työpaikkaansa. Kunnanjohtaja Ahokas tekee töitä rakkaudesta lajiin pienen kunnan elinvoimaan uskoen. Yli 90 prosenttia julkisen alan työntekijöistä arvioi aiempien vuosien tapaan työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Erityisesti hyvinvointialueiden ja valtion työntekijöiden kokemus on tältä osin heikentynyt, lukuun ottamatta valtion maanpuolustusta ja rajavartiointia. Jonkun on päätettävä hankinnoista. Jyväskylässä turvallisuustilanteen muuttumiseen on varauduttu kouluttamalla toimintaryhmiä väestönsuojien käyttöönottoa varten. Kuva: Mika Rinne. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.fi Puh. Koulun keittiössä valmistetaan ruokaa kuntalaisille. Talouden ja hallinnon näköalapaikalta näkee kauas kaikkiin ilmansuuntiin. Myönteisestä kehityksestä huolimatta aiempaa useampi kunta-alan, hyvinvointialueiden ja valtion työntekijä kokee epävarmuutta työnsä jatkuvuuden suhteen. Siksi jokainen Kuntalehden juttu voisi olla tarkoitettu vaikkapa jokaiselle suomalaiselle
56. 4 Mikä rokkari! Ritva Nyberg johtaa Espoon kirjastopalveluita
Kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat kipeästi toisiaan. 5 6 Kriisiviestintä on tärkeää näkökulma 8 Alueja kuntavaalit tukee yhteistyötä 10 Uusia johtajia on taas valittu kolumni 11 Kunnat tarvitsevat yhteistyötä, kun varaudutaan 12 Terveysdata kiinnostaa kuntia päätoimittajalta 15 Ensitiedot ovat huolestuttavia 16 Piileviä voimavaroja työpaikoilla 18 Tästä syystä keskusta porskuttaa edelleen 21 Sitkeitä päätöksentekijöitä analyysi 22 Pienten kuntien iso pelko 26 Ilon kautta ja samalla kriittisesti 32 Kapellimestari on kuin majakka 34 "Tästä tulee yhä vaikeampaa" kuntajohtajan blogi 39 Kuntien pitää saada sopia ehdoista paikallisesti 40 Kouluissa syödään jo nyt kotimaista pottua 46 Yhdessä kohti hyviä ratkaisuja 50 Mielipiteet + Somessa 52 Sivistyspalvelut pikkuhiljaa tutuiksi 55 Tutkimus: Leikkipuistot lisäävät tasa-arvoa vasara ja neuloja 56 Kirjastotädin nahkahousut eivät pääse pölyttymään lakia lukien 58 Toimitilat ovat vaarassa ilman uusia sopimuksia 59 Arvaa ellet tiedä! Sisällys 22 34 Hankintalainsäädäntö on vaikeaa. Alueet ja kunnat ovat hyvin erilaisia, muistuttaa toimitusjohtaja Risto Murto. Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi Kuntalehdessä. 8
Ollaan kävelyllä, napsitaan kuvia ja julkaistaan. Teksti Tommy Pohjola Kriisiviestintä on tärkeää KOLME VINKKIÄ HANGOSTA Sisäinen viestintä kuntoon Selkeät johtovastuut Sujuva viranomaisyhteistyö. Entä mitä jos Suomen etelärannikolla tapahtuu suuri öljyonnettomuus. Keskeinen oppi on se, että on oltava hereillä ja reagoitava nopeasti, mutta joustavasti. 6 Tammikuun loppu ja helmikuun alku oli kuumottavaa aikaa Hangossa. Kaupunginjohtaja painottaa kyseessä olleen vakava ympäristöongelma: Mieluiten varautumista ja kriisiviestintää ei harjoitella oikeassa tilanteessa. – Kaupungille tilanne valkeni nopeasti kiitos ihmisten eri somekanaviin tekemien päivitysten. Kaupungin rannoille huuhtoutui epäilyttävää valkeaa mönjää ja pian sen jälkeen suuret määrät kuolleita kaloja. Tämän lehden ilmestyessä kilometreittäin rantaa on puhdistettu vapaaehtoisvoimin pelastuslaitoksen johtaessa toimintaa yhdessä maailman luonnonsäätiö WWF:n kanssa. hangossa rannoille ajautuneista valkoisista rakeista Itämeri tankkerien pesualtaana. Ihmiset myös ihan soittivat meille päin, Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhl sanoo
Omalle organisaatiolle pitää kertoa mitä tapahtuu ja kuka tekee mitäkin. Suunnitelma paperilla on kuitenkin eri asia kuin käytäntö. Paikallisia vapaaehtoisia ilmoittautui runsaasti. Jälkikäteen voimme todeta siivousoperaation sujuneen mainiosti. Kuva: Tommy Pohjola Hangon rannoilla oli tammi-helmikuun vaihteessa käynnissä laaja siivousoperaatio, joka alkoi perjantaina 31. 7 on kokemusta viimeksi muutaman vuoden takaa. Ikävä maailmantilanne heijastuu kaikkien arkeen ja ajatuksiin. Ja varmaan se pätee suurempiinkin paikkoihin, että sijais järjestelyjen pitää olla kunnossa niin, että kaikki saman tien tietävät mitä tekevät. Vapaaehtoiset työskentelivät päivittäin klo 9-18, ja heille tarjottiin tarvittavat työkalut ja suojavarusteet. Hän kehuu vuolaasti maailman luonnonsäätiö WWF:ää rantojen puhdistamisen koordinoimisesta. Johtovastuut olivat selkeät ja viranomaisten välinen yhteistyö on ollut hyvää. Sisäinen viestintä unohtuu helposti, kun paine viestintään tulee ulkoa. Tähän kannattaa kaikkien osallistua. Monella kaupunkilaisella oli luonnollisesti omat pahat aavistukset. Hangossa on vajaat 8 000 asukasta eli resurssit ovat pienen kaupungin. Kalojen kuolinsyy ei mitä todennäköisemmin liity valkoisiin rasvarakeisiin. Puhdistustyö oli kuitenkin mittava operaatio, jota johti pelastuslaitos ja sitä koordinoi WWF yhdessä Hangon kaupungin kanssa. Alkuun viranomaisilla oli epätietoisuutta aineen alkuperästä sekä sen myrkyllisyydestä. Yleensäkin varautumista kannattaa säännöllisesti harjoitella muiden viranomaisten kanssa. Yhtiön mukaan pesuvesi on sisältänyt käytettyä paistinrasvaa, eläinrasvaa ja kasviöljyjä. Käytännössä esimerkiksi harjoitellaan viestintää. Rasvaseos on vaaraton ihmisille, mutta haitallinen eläimille, jos ne syövät sitä. kuten useimmilla suomen kunnista on myös Hangon kaupungilla varautumissuunnitelmat. Rannoille huuhtoutui kiinteytynyttä rasvaseosta, joka oli peräisi polttoaineyhtiö Nesteen aluksen pesuvedestä. tammikuuta. Nyt kun tiedämme, että täällä ei ole kyse mistään henkeä uhkaavasta, uskaltaa kenties sanoa, että tämän parempaa harjoitusta vakavampien tilanteiden varalta emme voisi saada. Venäjän varjolaivasto ja satelliittipaikannuksen häirintä ovat lisänneet ympäristöriskejä Itämerellä ja Suomenlahdella. Lue lisää kuntien varautumisesta sivulla 11. Johtovastuut olivat selkeät ja viranomaisten välinen yhteistyö on ollut hyvää. Silloinkin kyseessä oli mitä todennäköisimmin laivan pesuvedestä, mutta määrät olivat paljon pienempiä. Kysymyksiä voi olla paljon ja niitä tulee eri kanavissa medialta ja kaupungin asukkailta. Petra Ståhlin mukaan viranomaisyhteistyö on sujunut erinomaisesti. – Kokonaismäärän hahmottuessa havaittiin nopeasti, että nyt puhutaan ihan eri mittaluokan asioista. Lähteet: Hangon kaupunki, WWF TÄ ST Ä ON KY SE. Kuva: Lehtikuva, Heikki Saukkomaa Vapaaehtoisten suuri määrä kertoo kaupunkimme valtavasta yhteisöllisyydestä, kaupunginjohtaja Petra Ståhl sanoo. Siivoustöitä koordinoi WWF yhteistyössä Hangon kaupungin ja operaatiota johtaneen pelastuslaitoksen kanssa. Hangon rannoilta löytynyt valkoinen aine on onneksi seos luonnollisia rasvoja
Samalla eriytyivät strateginen suunnittelu, kehittäminen ja päätöksenteko. Kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat kipeästi toisiaan. Ilmassa oli hetkellistä epäluuloa, vähintäänkin rahasta. Tehtiin omaisuuden ja henkilöstön jakoa, laadittiin keskinäisiä sopimuksia tilojen vuokrauksesta sekä sopimusten vastuista. Hyvinvointialueet ovat siirtymässä asteittain kohti tiivistettyä valtion ohjausta.. Erossa korostui kuntien ja hyvinvointialueiden intressien ristiriita. Suomen vuosikymmenten suurin hallinnollinen murros toteutui. Ongelmien syitä etsittiin ensin toiselta ja vasta sitten omalta puolelta. kunnat , sosiaali ja terveydenhuolto ja pelastus eriytyivät vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueelle itsenäisyys on oleellinen arvo. Erokriisi kesti onneksi vain hetken. Onko itsenäisyyden menetys ja tulla liitetyksi toiseen pahinta, mitä voi tapahtua. Niin kuin usein erotilanteessa, haluttiin myös uudistuksessa korostaa erillisyyttä ja erityisyyttä. Kun hyvinvointialueiden perustaminen irrotti sotepe-palvelut kuntaemosta, ero oli paikoin kipeä. Nyt erosta on kulunut aikaa ja on helpompi nähdä myös mahdollisuuksia. Tämän kaiken seurauksena Kuntaliiton rinnalle perustettiin Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy. Pykälä pykälältä on kuitenkin vahvistunut valtion ohjauksen Kirjoittaja on Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi. Siirtymä toteutettiin turvallisesti, mutta uudistuminen on edelleen kesken. Jännittävää hyvinvointialueiden uudenvuodenyötä edelsi usean hallituskauden mittainen valmistautuminen uudistukseen. Oleellisin erottava tekijä oli omistajaja rahoitusohjauksen siirtyminen kunnalta hyvinvointialueelle tai oikeammin valtiolle. Muutoksen toteutusaika jäi kuitenkin lyhyeksi ja samalla tuli turvata väestön palveluidensaanti. Tätä kysymystä on pohdittu paljon hyvinvointialueiden ensimmäisinä toimintavuosina. Hyvinvointialueen hallinto perustuu vaaleilla valittavan aluevaltuuston päätösvaltaan ja itsehallintoon. onko hyvinvointialue sittenkään itsenäinen. 8 näkökulma Alueja kuntavaalit tukee yhteistyötä Tässä Näkökulmassa Minna Korkiakoski-Västi pohtii alueja kuntavaalien alla muun muassa aluevaltuutetun päätösmahdollisuuksia ja vaalien merkitystä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle. Näyttää siltä, että meitä yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia: On aika panostaa yhteiseen strategiseen suunnitteluun ja edunvalvontaan
Itsehallinto valtuustotasolla kulminoituu strategiaan, hallintosääntöön, budjettiin sekä johtajan valintaan. Jos valtion ohjaus päätöksenteossa etenee lain mahdollistamaan suuntaan ja aluevaltuutetun mahdollisuudet päätöksenteossa rajoittuvat, on tarpeen arvioida itsehallinnon vaihtoehtoisia keinoja. Mitä arviointimenettely viime kädessä merkitsee, tullaan näkemään pian. yhdistettynä järjestettävät alueja kuntavaalit on normaalia työläämpi ponnistus järjestelyistä vastaavalle kunnalle. Valtiolla tulee olla oikeus ohjata alueita, joiden rahoituksesta se täysimääräisesti vastaa. Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. Useiden hyvinvointialueiden lähitulevaisuudessa siintää pääsy valtion arviointimenettelyyn. Parhaimmillaan yhteiset vaalit yhdistävät kuntia ja hyvinvointialueita. 9 merkitys. ennakollisella talouden ohjauksella. Ei välttämättä ole huono asia, jos keskustelussa menevät kunnan ja hyvinvointialueen asiat sekaisin, jos valitut valtuutetut osaavat poimia omaan rooliinsa sopivat teemat. On mahdollista, että hyvinvointialueiden suoriin vaaleihin perustuva itsehallinto siirtyy osallisuuteen ja osallistamiseen ja aluevaltuutetun työ saa uuden merkityksen. Aluevaltuutetun päätösvaltapaketista puuttuu kokonaisrahoitus. Useiden alueiden hallintosäännöllä päätösvalta keskittyy aluehallitukselle tai viranhaltijalle. Mikä on vaaleilla valitun aluevaltuutetun todellinen mahdollisuus päättää hyvinvointialueen asioista. Valtion ohjausta on vahvistettu mm. Aluevaltuutetun päätösvaltapaketista puuttuu kokonaisrahoitus, kun ilman verotusoikeutta budjetin kokonaissumma tulee annettuna. Se haastaa ehdokkaat ja äänestäjät erottamaan kunnanja aluevaltuuston erilaiset tehtävät. Hyvinvointialueiden perustamisvaiheessa korostettiin kriittisenä edellytyksenä suoran demokratian mukaista itsehallintoa. Joka tapauksessa valtion ohjaus tulee vahvistumaan hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Samalla muuttuu aluevaltuutetun pelikenttä. Vaikka juridiset lähtökohdat eivät ole muuttuneet, uusia ohjauspykäliä lukuun ottamatta, on ilmapiirissä tapahtumassa muutos. Hyvinvointialueet ovat siirtymässä asteittain kohti tiivistettyä valtion ohjausta, mikä vähentää alueellisen perinteisen itsehallinnon roolia. Nyt huomataan, että hyvinvointialueen itsehallintoa ei ehkä tulisikaan verrata kunnalliseen itsehallintoon. Huomionarvoista on, että aluevaltuustot ovat suuria kokoonpanoja myös pienimmillä hyvinvointialueilla. Aluevaltuutettu päättää rahoituksen kohdentamisesta eri järjestämisvastuullisille toiminnoille, mutta niitäkin sääntelee tiukka normiohjaus
Pormestarina on toiminut koko ajan Kärkölä-ryhmän Markku Koskinen. Vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Petteri Seppänen hoitaa muutaman kuukauden ajan kunnanjohtajan tehtäviä, kunnes uusi kunnanjohtaja aloittaa työnsä. helmikuuta uudeksi kunnanjohtajaksi Eija Liikamaan. Uudenmaan liiton hallitus valitsi Isokankaan tehtävään 27. Oksanen on toiminut viimeksi Elinkeinoelämän keskusliiton johtavana asiantuntijana ja aiemmin toiminut aiemmin muun muassa Kuntaliiton lakimiehenä, Jyväskylän ja Mikkelin kaupunginlakimiehenä sekä Jämsän hallintojohtajana. Hän on työskennellyt Uudenmaan liiton palveluksessa joulukuusta 2008, ensin erityisasiantuntijana ja vuodesta 2019 hallintopäällikkönä. TÖITÄ JA VALINTOJA Teksti Jorma Ylönen Ristijärven kunnanjohtajaksi valittiin Katri Aula. tammikuuta. Aulan mukaan Ristijärvi on hieno, perhemyönteinen kunta, jossa on yhteisöllisyyttä. Viimeinen kunnanjohtaja ennen pormestarimalliin siirtymistä oli Seppo Huldén. Molemmissa eduskuntapuolueet jäivät sivuosaan ja saivat yhteensä vain kolmanneksen äänistä. Hitaasti, mutta varmasti. Hän toimi vuonna 2022 hetken aikaa Taivalkosken kunnanjohtajana. Kärkölä siirtyi pormestarimalliin vuonna 2018 kesken valtuustokauden äänin 14–13. – Ilmainen varhaiskasvatus, turvallinen ja terveellinen koulu sekä harrastusmahdollisuudet mahdollistavat onnellisen lapsuuden ja aktiivisen nuoruuden. Tiesitkö, että muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien ehdokkaiden määrä on lisääntynyt 2017 kuntavaalien 643 (1,9 %) ehdokkaasta 2021 vaalien 850 (2,4 %) ehdokkaaseen. Koko maan kunnanvaltuutetuista vasta 40 prosenttia on naisia, mutta tiesitkö, että kuntavaaleissa 2021 valituista valtuustoista naisvaltaisimmat löytyvät Espoosta (63 % naisia), Riihimäeltä (60 %) ja Posiolta (59 %)?. 10 Ristijärvi valitsi Aulan yksimielisesti Ristijärven kunnanvaltuusto valitsi 27. Kunnanjohtajan työssä näen tärkeänä yhteistyön sekä laaja-alaisen mahdollisuuden vaikuttaa kuntalaisten arkeen ja tulevaisuuteen, Aula sanoo. tammikuuta uudeksi kunnanjohtajaksi Katri Aulan. Aula oli ehdolla Kirkkonummen kuntavaaleissa 2021 keskustan listalla ja on Kirkkonummen tarkastuslautakunnan jäsen. Luontomatkailuun Ristijärvellä on loistavat mahdollisuudet vesistöjen ja vaaramaisemien äärellä. Lue lisää kuntaja aluevaaleista sivuilla 18-21 2 kk Kuntavaalit & aluevaalit Median huomio on usein vain eduskuntapuolueissa. Virka tuli avoimeksi, kun keväällä 2024 kansliapäälliköksi valittu Reijo Siltala jätti viran koeaikana. Valtuuston päätös oli yksimielinen. Haukiputaalta lähtöisin oleva Aula on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Oulun yliopistosta ja on työskennellyt liikkeenjohdon konsulttina. Tiesitkö, että muut ehdolleasettajat kuin eduskuntapuolueet asettivat kuntavaaleissa 2021 eniten ehdokkaita Pyhärannassa (60 %) ja Pelkosenniemellä (57 %). Isokangas on hoitanut hallintojohtajan tehtävää 11. Liisa Isokangas hallintojohtajaksi Uudenmaan liiton uusi hallintojohtaja on filosofian maisteri Liisa Isokangas. Vuoden 2021 vaaleissa Kärkölä-ryhmä menetti valta-asemansa ja helmikuussa 2024 valtuusto äänesti pormestarimallin kumoon lukemin 12–9. Eija Liikamaa Kärkölän johtoon Pormestarimallista kevään kuntavaalien jälkeen luopuva Kärkölä valitsi 17. Annaliisa Oksanen EK:sta Tuusulaan Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Annaliisa Oksanen on valittu Tuusulan kansliapäälliköksi. Paula Autioniemi siirtyi eläkkeelle. marraskuuta alkaen. Tuolloin pormestarimallia kannattaneella sitoutumattomalla Kärkölä-ryhmällä oli valtuustossa yksinkertainen enemmistö. Eija Liikamaa on kasvatustieteen maisteri ja Kauhajoen hyvinvointijohtaja. Tuusulassa on käytössä pormestarimalli, joten kansliapäällikkö on kunnan ylin viranhaltija. Valinta oli yksimielinen. Suomen kansainvälistyminen näkyy myös kuntavaaleissa. – Olen iloinen ja otettu mahdollisuudesta päästä kehittämään Ristijärveä yhdessä kuntalaisten kanssa. Avoinna olleeseen kansliapäällikön virkaan oli 20 hakijaa
Vaaran merkit nousivat useimmiten idästä määrittäen harjoitussisällöt. YTS on valmiutta ja varautumista siihen, että meillä jokaisella olisi turvallista elää. Noista harjoituksista ovat mieleeni jääneet majoitusja huoltojoukkojen henkilövaraukset, väestön suojaaminen ja evakuointi, polttoaineen ja veden saanti ja tiestön kunnossapito. kolumni Kunnat tarvitsevat yhteistyötä, kun varaudutaan kuntalehden lukijat ovat ehkä tutustuneet tuoreeseen Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan eli YTS:iin. Suomen Kylät ry. Samoin huoli on yhteinen siitä, jos suomi.fi sivuille ladattu digitaalinen turvallisuusopas ei tavoita kaikkia iäkkäitä. Yhteistyössä on voimaa, tehdäänkö treffit, kunnanjohtaja sanoi. Uhkakuvat ovat noista ajoista tulleet moninkertaisiksi. fi) vaikkapa kunnan johtoryhmän, tai luottamuselinten infoa varten. ollessani aikoinaan kunnissa töissä, tärkeintä oli sisäistää oma valmiuden ja varautumisen rooli. Äskettäiset Hangon kalakuolemat olivat samanaikaisesti pelastustehtävä, eläinsuojelutehtävä, ympäristötehtävä ja kuntalaisten terveyteen kohdistuva turvallisuustehtävä. Tunnemmeko paremmin valtakunnalliset vastuutahot kuin paikalliset valmiuden ja varautumisen toimijat. YTS:ssä korostuu yhteistyövelvoite kaikilla tasoilla, paikallis-, alueja valtakunnan tasoilla. Totesin, että heitä on enemmän kuin kunnan kasvatushenkilöstöä. 11 Elli Aaltonen on SPR:n puheenjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tehtävässäni SPR:n puheenjohtajana kysyin kunnanjohtajalta, paljonko kunnassa on toimintavalmiudessa olevia vapaaehtoistoimijoita. Uhkakuvat koskettavat samanaikaisesti julkista ja elinkeinosektoria sekä kansalaisyhteiskuntaa. Ei ollut havaintoa. Uusi YTS on minusta paras tähänastisista. Sitä kautta voimme parhaiten vahvistaa kuntalaisten omia turvallisuustaitoja ja turvallisuustyön sisäistä koordinointia. Hallitsematon maahanmuutto, tulvat, myrskyt ja muut ilmastoriskit, energian saanti, netti-, puhelinja tietoyhteyksien katkeaminen, näitä riittää. Uutta on konkretia siitä, miten vastaamme erilaisiin häiriötilanteisiin ja riskeihin eli mikä on vaste. Henkisen kriisinkestävyyden merkitys on entisestään vahvistunut.. tai Martat saattavat olla kansalaisille arjen turvallisuuden toimeenpanossa keskeisiä toimijoita. Suosittelen. Henkisen kriisinkestävyyden merkitys on entisestään vahvistunut. On tärkeää kantaa huolta siitä, että selviämme turvallisuustoimijoina ja selviämme kansalaisina. Tasavallan presidentti korosti julkistamistilaisuuden puheenvuorossaan kokonaisturvallisuuden yhteistä kuvaa ja yhteistä toimeenpanoa. kunnan energiayhtiö huolehtii sähköstä, SPR:n tehtävä on huolehtia verestä ja muusta tuesta, vesilaitos huolehtii vedestä. Tarvitaan sopeutumiskykyä ja sisua, mutta paljon myös tulevaisuususkon todentavia tekoja. Tiedon saaminen perille voisi olla yksi vuoden 2025 paikallinen yhteistoiminnan teko. YTS löytyy Turvallisuuskomitean sivuilta (https://turvallisuuskomitea. Näitä treffejä kannattaisi kunnissa tehdä enemmänkin. Puolustusministeri korosti julkistamistilaisuudessa juuri paikallistasoa, kuntien johtoa ja virkamiehiä ja heidän yhteistyötaitojaan elinkeinoelämän ja järjestöjen suuntaan
Jo työn ensimmäisessä vaiheessa järjestetyssä kyselyssä selvitettiin, millaisia esteitä on havaittu. 12 Millaisista esteistä nyt puhutaan, valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasma. – Harvoin voimmekin tulkinnoissa tarkastella asiaa vain tietosuoja-asetuksen kautta. – Tietysti pelkkä oikeus tietoon ei riitä, vaan tiedon laadun pitää olla kunnossa ja sen pitää palvella myös uutta tehtävää. Yksi esimerkki, johon meidän on tarkoitus paneutua tarkemmin, ovat kuntien hyvinvointitehtävät. Hyvinvointitehtävää on hyvin vaikea hoitaa ainakaan yksilötasolla, kun terveysdata on siirtynyt hyvinvointialueille. Olemme ottaneet nämä huolet vakavasti ja aiomme jatkotyössä haarukoida joitain vaihtoehtoja. – Näistä pyrittiin kokoamaan kokonaisuuksia. Ministeriössä seurataan myös koko ajan muiden maiden tekemisiä. Emme saa mitään eteenpäin, jos emme saa kaikkia osapuolia sitoutumaan hankkeisiin. jouni lampinen Terveysdata kiinnostaa kuntia Valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasma vastaa julkisen hallinnon tietoja viestintätekniikasta. Työtä tehdään norminpurun hengessä. Kuntaja alueosaston kokoamat ehdotukset purettavista kuntasäädöksistä on myös otettu huomioon. Tällainen viesti on välittynyt kuntien kautta ministeriöön. Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on tullut voimaan jo 2018, mutta edelleen se hämmentää ja aiheuttaa päänvaivaa. – Vältämme päällekkäisyyttä ja teemme työtä yhdessä. Joissain kohdissa on tunnistettu, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa ja pelkkä ohjeistus riittää. Erillisyysperiaate varmistaa toimivallan ja hallinnon selkeyden, mutta tiedon vaihdossa se koetaan esteeksi, Levasma lisää. Pinon päällimmäiseksi pyrittiin nostamaan yhteiskunnallisesti vaikuttavia esteitä. Valintakriteerinä oli myös meidän käsityksemme toimeenpanosta. – Miltei kaikissa esimerkkitapauksissa yhdistävänä tekijänä ovat ongelmat tiedonsaantioikeuksien kanssa. lyhyesti. Data siirtyi alueille Digitalisaation ja tiedon liikkuvuuden esteitä purkavaa työtä jatketaan osana hallitusohjelman toimeenpanoa. Esimerkit kiikarissa Tietosuoja on oma erityiskysymyksensä. – Työn aikana on noussut esiin useamman kunnan ja hyvinvointialueen toive, että joku viranomainen tukisi heitä ja sanoisi, mikä on mahdollista ja sallittua. Kuva: Valtiovarainiministeriö Julkisen hallinnon digitalisaation ja tiedon liikkuvuuden esteitä purkava hanke on jo hyvässä vauhdissa. – Tämä on samalla esimerkki, kuinka tarvitsemme työhön edustusta monesta ministeriöstä ja kunnista. Julkisessa hallinnossa on paljon hyviä tietovarantoja, mutta viranomaisrajat estävät niiden käyttöä. – Aiemmin tietosuojavaltuutetulla oli tällainen rooli, mutta ei enää tämän uuden asetuksen aikana. – Kyseessä ovat ensisijaisesti lainsäädännölliset esteet. Mukana ovat aina esimerkiksi kuntalainsäädäntö, erityislainsäädäntö, yleislait ja jopa perustuslaki
Päättävät elimet ja runsaat oheismateriaalit löytyvät Kuntalehden sivuilta sekä useista eri somekanavista. Nyt on vertailtu sekä yrityksille suunnatun kyselyn tuloksia että aluekohtaisia kuntatalousja yrittäjyystilastoja. Vesilahden rooli on toimia kylänä metropolissa. Tuottajana Sami Kuusela. tommy pohjola Tampereen seudun kuntien yhteistyö on vahvuus. Kuntaranking-kyselyyn vastasi tammikuussa 2025 yhteensä 2 515 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Myös pankit ovat kiinnostuneita sijoittamaan vesilahtelaisten kiinteistöjen hankintaa. Vesilahden kunnanjohtaja pitää Mikko Latvala pitää sijaintia osana Tampereen kaupunkiseutua tärkeimpänä kasvutekijänä. 13 Tampereen menestys heijastuu muihin Kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa on jälleen tarkasteltu. Virka täytetään 1.8.2025 alkaen tai sopimuksen mukaan. Kolmestakymmenestä parhaiten pärjänneestä 21 sijaitsee pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun muodostamassa kolmiossa. Hakemukset 24.3.2025 klo 15 mennessä Kuntarekry.fi -palveluun tai os. Tuotantokaudella on ehditty Helsingin Malmin lentoasemalta Länsi-Hattulan hirvimaille, Kyyjärven kautta Kittilään rikospaikalle ja sieltä Vantaalle mielikuvitus-ajamaan spåralla, Jyväskylästä Rautavaaralle, Sipooseen ja vielä Säkylään elämystielle. Lisätietoja: kuntarekry.fi tai Miska Keisanen khall pj p. – Vesilahdessa on hyvä tonttien hintalaatu -suhde. Kuva: Atacan Ergin / Pirkanmaan liitto mainos Karstula on kestävästi omavarainen, elämää sykkivä kunta ja sellaisena haluamme sitä myös kehittää. Väri c100 m47 y22 k82. Karstula on ennakoiva ja tulevaisuuteen suuntautunut maaseutumainen kunta, jonka toimintaa ohjaavat kestävä kehitys ja elinvoimaisuus. Tampereen seutu nousi ensi kertaa pronssille, Elinkeinoelämän keskusliitto tiedottaa. Kunta on panostanut muun muassa etäyhteyksiin. leena hirvonen Seinäjoki on Suomen paras Seinäjoen seutu arvioitiin jälleen Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi yritystoiminnalle ja Rauman seutu uusi hopeasijansa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä vertailussa hyödynnetään kahdentyyppistä aineistoa. Karstulan kunta hakee KUNNANJOHTAJAA toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Pirkkalassa on käytössä pormestarimalli. Päättävät elimet -podcastissa Kuntapolitiikan kiemuroita tutkaillaan ex-alivaltiosihteeri Jyrki Liikan ja Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Isotaluksen ruotimana. Karstulan kunnanhallitus, Virastotie 4, 43500 Karstula tai kirjaamo@karstula.fi. Hyvinvoiva ja elinvoimainen Karstula kuuluu ja näkyy. Ut wisi. 050 468 8251 OTISKKO CALIBRI BOLD Kappale Calibri light. – Koko Tampereen kaupunkiseudun toimintaa siivittää erinomainen yhteistyö, jossa Pirkkala on osaltaan aktiivinen vaikuttaja. Tulosparantajia olivat myös Lahti (sija 5), Vaasa (sija 8) ja Lappeenranta (sija 16). Pormestari Marko Jarvan mukaan se tuo päätöksentekoon läpinäkyvyyttä ja ketteryyttä, sillä pormestarin yksi keskeinen tehtävä on olla kuntalaisten saavutettavissa. Karstula tarjoaa asukkailleen viihtyisän ympäristön asumiseen, yrittämiseen ja vapaa-ajan viettoon, yhdistäen luonnonläheisyyden ja monipuoliset palvelut. Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys, oman alueen julkiset yrityspalvelut ja hankintojen toteutustapa. Kiinnostavia pärjääjiä ovat esimerkiksi Pirkanmaan ja erityisesti Tampereen välittömän läheisyyden kunnat. Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden (seutukuntien) vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Kuntalehden julkaisema podi sisältää asiallista byrokratiaa, hyväntuulista narinaa ja ihmeellisiä katastrofeja. jouni lampinen Päättävät elimet tietävät kaiken Eihän sitä kuulematta uskokaan, mutta nyt voit omin korvin ja ahkeran, tuntikausien tutkiskelun avulla todeta kunta-alalta löytyvän huikean määrän hyvinkin persoonallista elämää
Toisen päivän teemaseminaareissa tarkastelemme mm. kunnallisjohto.fi ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi toimittaja Jan Andersson taloustieteilijä, professori Mika Maliranta tutkimusjohtaja Timo Aro kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen digi-, innovaatioja korkeakoulupolitiikan asiantuntija Maria Nyroos mainos mainos. Mihin suuntaan Suomi on matkalla, ja mitä se merkitsee kunnallesi. Seminaarissa selviää, missä maakunnissa onnistutaan. 14 KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 14.-15.5.2025 KUOPIO KASVU SYNTYY UUDESTA AJATTELUSTA Yrittäjien elinvoimabarometri 2025 Astu mukaan keskusteluun, kun pohdimme kasvua ja uusia menestysmahdollisuuksia. koulutusta kunnan kilpailuvalttina ja työllisyysalueiden hyviä käytäntöjä. Ensimmäisen seminaaripäivän päätteeksi julkistetaan Yrittäjien Elinvoimabarometri 2025. Mikä on yrittäjän näkemys oman maakuntansa elinvoimasta
Erityisen ahnaassa käytössä sana on Yhdysvaltain presidentillä, joka vaatii saada ostaa Grönlannin, haluaa pakonomaisesti ottaa haltuun Panaman kanavan ja väkivalloin tehdä Gazasta hienon uimarannan. ehkä varoisin käyttämästä . Myös palveluita käyttävät työnhakijat eli veronmaksajat ja äänestäjät odottavat parannusta. itse mietin , että hallintohimmeleitä suunniteltaessa unohtui sujuva arki, aivan kuten hyvinvointialueita synnytettäessä, mutta samalla voi kysyä olisiko mikään aika ja raha riittänyt siellä verstaalla. He eivät puhu haasteista vaan ongelmista. Diili voi tarkoittaa mitä tahansa kaupallista järjestelyä, kuten myyntiä, ostoa tai yhteistyösopimusta. Yhdellä ainoalla sanalla voi olla monta eri merkitystä, riippuen siitä kuka sanoo, missä yhteydessä ja miten sitä toistetaan ja lopulta siinä, miten kuulija sanan ymmärtää. Käsittääkseni siihen ei kuitenkaan diiliä tarvittu, että amerikkalaisissa virastoissa hänen päätöksellään siirrytään käyttämään ainoastaan muovista tehtyjä juomapillejä. Niinpä työtiloja joudutaan lainaamaan muilta yksiköiltä. ”Turun työllisyyspalveluissa työskentelevä Kirsi kertoo esimerkin typerästä suunnittelusta. Työntekijöitä on reilut pari sataa. Ryysistä pahentaa, että työntekijöillä on asiakkaiden tietojen suhteen salassapitovelvollisuus. Helsingin Sanomien juttu helmikuun alussa, toki vasta reilun kuukauden kuluttua historiallisen suuresta muutoksesta, on ikävä todiste siitä, että tekemistä riittää. Onhan meillä fiksumpia ilmaisuja kuin diili, eikö?. 15 Tommy Pohjola on Kuntalehden päätoimittaja päätoimittajalta Ensitiedot ovat huolestuttavia kuten tiedämme julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu on vuodenvaihteessa siirtynyt työja elinkeinotoimistoilta kunnille. Hänen työpaikallaan on linjattu, että lähitöissä pitää olla vähintään kolme päivää viikossa. Työllisyyspalvelujen henkilöstölle on noin sata työpistettä. Näin mahdollisimman moni työtön tavataan kasvokkain. Jälkiviisaita olemme kaikki. Toimittajat ja tv:ssä esiintyvät asiantuntijat esimerkiksi puhuvat sopimuksista ja ihmisten välisestä kanssakäymisestä niin, että lopputulemana on diili eli englanniksi deal. Niinpä he eivät voi esimerkiksi puhua puhelimessa asiakkaan kanssa toisen yksikön avoimissa tiloissa.” Henkilöstön kokemat ongelmat näyttäytyvät johdolle haasteina, jotka pian korjataan
– Erilaiset työjärjestelyt ovat lopulta usein kohtuullisen helppoja ja kustannuksiltaan edullisia toteuttaa. Osa oppimisvaikeuksista jää lapsuudessa tunnistamatta, mikä voi lisätä niiden aiheuttamaa kuormitusta elämän aikana. Laitteet auttavat Työskentely-ympäristöjen ja toimintatapojen kehittäminen voi olla muillekin kuin oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileville hyödyksi. Arviolta joka viidennellä suomalaisella on oppimisen vaikeuksia ja niitä esiintyy kaiken ikäisillä ja kaikilla koulutustasoilla. Aluevaltuutetun päätösvaltapaketista puuttuu kokonaisrahoitus.. Lisäksi hän on työskennellyt erikoissairaanhoidossa neurologisten potilaiden parissa. Työnantajan on hyvä arvioida yksilöllisen työn ja toimenkuvan muokkauksen mahdollisuudet, Stenberg lisää. – Kun esimerkiksi lukeminen, laskeminen tai keskittyminen on tavallista vaikeampaa, opinnoissa ja työelämässä joutuu ponnistelemaan ja etsimään itselle soveltuvia toimintatapoja. Työpaikkojen ja työyhteisöjen psykologinen turvallisuus mahdollistaa haasteiden ja toimintakyvyn rajoitteiden käsittelyn. – Epävarmuus työllistymisestä tai työsuhteen jatkumisesta voi aiheuttaa työntekijöissä tarvetta korostaa omia vahvuuksia ja hyviä puolia vaikeuksien sijaan, Stenberg huomauttaa. Kuva: Roni Risulainen Suomessa on piilossa valtava potentiaali niissä työikäisissä, jotka systemaattisesti alisuoriutuvat läpi opiskeluja työuransa oppimisvaikeuksien vuoksi. 16 Tällaisen viestin välittää kuntapäättäjille Johanna Stenberg, joka on oppimisen ja mielenterveyden tuen kehittämispäällikkö Kuntoutussäätiössä. Työpaikoilla on tärkeää ymmärtää tiedonkäsittelyvalmiuksien moninaisuutta ja tarjota työntekijöille tarvittavaa tukea. – Työntekoa voi sujuvoittaa esimerkiksi laitteilla ja ohjelmilla sekä koko työyhteisöä hyödyttävillä käytännöillä. – Oppimisvaikeudet ovat synnynnäisiä ja varsin pysyviä erilaiseen aivotoimintaan pohjautuvia tiedonkäsittelyn ongelmia, Johanna Stenberg sanoo. Oikea tuen tapa puntaroitavana Stenbergillä on vuosien kokemus nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien ja muiden kehityksellisten häiriöiden arvioinnista ja kuntoutuksesta. Oppimisen tuki työelämässä sisältää esimerkiksi tietoa, ohjausta ja validointia eli oppimisvaikeuksia kokevan henkilön asiallisen ja ymmärtävän kohtaamisen. Nämä haasteet ovat yhteydessä työelämässä pärjäämisen vaikeuksiin ja riittävän tuen puuttuessa myös kasautuviin ongelmiin, kuten uupumiseen ja mielenterveysongelmiin. Oppimisvaikeuksien asianmukainen tunnistaminen ja tarpeen vaatiessa esimerkiksi erityisopettajan, psykologin tai lääkärin tutkimukset kuuluvat asiaan. – Tuen muotoja pohdittaessa voi konsultoida ammattilaisia ja kysyä työntekijöiltä suoraan, millaisia joustoja ja tukitoimia he kaipaavat. Suomessa yli miljoona ihmistä kokee oppimisen haasteita. jouni lampinen Piileviä voimavaroja työpaikoilla Toimintatapojen kehittäminen voi olla muillekin kuin oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileville hyödyksi työpaikoilla, huomauttaa Johanna Stenberg
17 mainos mainos Sa?ilo?nta?pa?a?ty.indd 1 12.2.2025 13.08 Triplan Oy | p. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan Ota pieni hetki hyvissä ajoin kuntasi Jouluvaloille ja säästä 10 % alennus tilattaessa ennen kesäkuuta Tomi Poikola myynti@tunnevalo.fi 0400 312 345
Korkean profiilin ehdokkailla on luonnollisesti merkitystä oman kuntansa ja hyvinvointialueensa vaalitulokseen. Teksti Antti Kähkönen/Suomen vaalidatapalvelu Visualisoinnit Suomen vaalidatapalvelu / Tietomuotoilutoimisto KRUT Tästä syystä keskusta porskuttaa edelleen – ehdokasmäärä ratkaisee menestyksen 2 kk Kuntavaalit & aluevaalit Keskustalla edelleen eniten kuntavaaliehdokkaita KV 2004 33 904 38 507 37 124 33 618 35 627 EHDOKKAITA YHTEENSÄ KV 2008 KV 2012 KV 2017 KV 2021 KD Kesk Kok Liik Muut PS RKP SDP Vas Vihr 4,3% 5% 5% 5,9% 5,5% 28% 25,9% 22,6% 22,2% 19,3% 19% 19,8% 18,5% 17,1% 16,9% 1,3% 5,2% 4,5% 3,9% 4% 4,4% 2,2% 4,8% 11,8% 11,4% 16,7% 3,7% 3,7% 3,6% 3,9% 3,9% 22,2% 20% 18,8% 18,2% 15,8% 10,7% 10,7% 9,4% 9,5% 8,4% 4,6% 5,7% 6,2% 7,7% 7,9% Puolueiden osuus kaikista asetetuista ehdokkaista kuntavaaleissa 2004–2022. Mitä enemmän, sen parempi. Ja silloin tarkoitetaan nimenomaan ehdokasmäärää. Jos kyseessä on suuri kunta, kuten vaikkapa Helsinki, voi näkyvän poliitikon ehdolle asettumisella olla vaikutusta myös puolueen koko maan kannatusprosenttiin. Keskustellaan kaksoisja kolmoisedustuksesta eduskunnassa, aluevaltuustossa ja kunnanvaltuustossa (HS 31.1.). 18 Puolueet sanovat usein, että kuntavaalit ratkaisee ehdokasasettelu. Ehdokasasettelussa huomio kiinnittyy usein yksittäisiin ministereihin ja kansanedustajiin ja erityisesti siihen, jättävätkö he kuntaja aluevaalit väliin, jos he viimeksi olivat ehdolla. Järjestys suurimmasta pienimpään joka vaalin kohdalla.. Koko maan kannatusprosentti puolestaan on se, johon mediahuomio ja siten myös puolueiKorkean profiilin ehdokkailla on luonnollisesti merkitystä oman kuntansa ja hyvinvointialueensa vaalitulokseen
19 den huomio yleensä keskittyy. Tämä on näkynyt esimerkiksi puolustusministeri Antti Häkkästä käsittelevässä kuntavaalien ehdokasasettelu-uutisoinnissa (IL 12.12.2024). Asettelimme nämä tiedot kolmesta viime kuntavaalista (2012–2021) parvikuvaan Perussuomalaiset: Ehdokasmäärätja kannatus noussut vahvasti 2017-2021 Vihreät ( ) Keskusta: Ehdokasmäärät ja kannatus laskenut 2012–2021 Kokoomus ( ) Saavat kuntavaaleissa suuremman osan äänistä kuin mitä voitaisiin päätellä sen perusteella, kuinka suuri osuus niillä on ehdokkaista. Missä puolueiden kannatus ja ehdokasmäärät kuntavaaleissa pyörivät. Mitä suuremman osan ehdokkaista puolue on asettanut, sitä suuremman osan se saa kokonaiskannatuksesta ja myös valtuutetuista. SDP ( ) Muut RKP Liike nyt KD Vasemmistoliitto 0% 20 % 10 % 5% 25 % 15 % Puolueen osuus ehdokkaista, kasvaa oikealle 0% 20% 10% 5% 25% 15% Puolueen osuus äänistä, kasvaa ylöspäin 2012 2017 2021 2012 2021 2017 2012 2021 2012 2017 2021 2012 2017 2021 2012 2017 2021 2012 2017 2021 2017 2021 Tilastollinen trendiviiva: Puolueet viivan yläpuolella pärjäsivät odotettua paremmin. Ne ovat yllä näkyvässä kuvaajassa siis viivan alapuolella, vihreät, SDP ja kokoomus puolestaan ovat yläpuolella Mitä suurempi osuus ehdokkaista, sitä suurempi kannatus puolueelle Puolueen osuus ehdokkaista (kasvaa oikealle ) verrattuna puolueen saamaan osuuteen äänistä (kasvaa ylöspäin kuntavaaleissa 2012, 2017 ja 2021. Kun tarkastellaan puolueiden ehdokasasettelun määrällistä onnistumista suhteessa muihin puolueisiin, havaitaan selkeä yhteys ehdokasasettelun määrällisen onnistumisen ja vaalimenestyksen välillä. Mitä suurempi osuus ehdokkaista, sitä suurempi osuus äänistä. Erityisen tärkeänä tätä pidetään puolueissa, joilla on realistinen mahdollisuus tavoitella koko maan ykköspaikkaa kannatuksessa mittattuna. Kunnallisjärjestöjen rooli on aivan keskeinen.. Keskusta, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja muut ehdolleasettajat kuin eduskuntapuolueet alisuoriutuvat koko maan kannatuksessa selkeästi siihen nähden, kuinka suuri osuus niillä on ehdokkaista. Ei auta, jos puolue saa kasvatettua ehdokasmääräänsä, jos kilpakumppanit kasvattavat omaa ehdokasmääräänsä samassa suhteessa. Sen vuoksi varsinkin kokoomus ja SDP, jotka jäävät keskustalle selkeästi jälkeen valtuutettujen määrässä, mielellään kiinnittävät huomion valtakunnalliseen kokonaiskannatukseen. Tämä näkyy esimerkiksi pyrkimyksinä saada näkyviä nimiä juuri suurten kaupunkien kuntavaalilistoille; ei välttämättä pelkästään kyseisen kunnan vaalituloksen nimissä, vaan myös, jotta koko maan kannatuslukemaa saataisiin hilattua ylöspäin. On mitattava puolueiden osuuksia ehdokasmääristä
Sama yhteys on sinänsä havaittavissa, vaikka laskettaisiin absoluuttisia ehdokasmääriä ja valtuutettujen määriä. 20 ja ylisuoriutuvat ehdokasasetteluunsa nähden. PS 10,1% Kesk = isompi kuin = isompi kuin Ehdokasasettelun määrällisen onnistumisen ja valtuutettujen määrässä mitattavan vaalimenestyksen välillä on pysyvä yhteys.. Jotta puolue voi menestyä kuntavaaleissa valtuutettujen määrässä laskien, eivät yksittäiset vahvat ehdokkaat riitä, vaikka he saisivat kuinka paljon ääniä, vaan tarvitaan paljon ehdokkaita mahdollisimman monessa kunnassa. Siinä sitä auttaa laaja ja lähes koko maan kattava kunnallisjärjestöjen verkosto, joiden vastuulla ehdokkaiden rekrytointi kuntavaaleissa on. KD 19,2% 13,9% 21,6% 15,4% 8,8% 4,2% 7,4% 11,1% 19,3% 15,4% 11,2% 8% 4,3% 2,4% 4,9% 2,9% 3,3% 1,8% Kok Liik Muut RKP SDP Vas Vihr 0% 20% 10% Suurimmat puolueet ja RKP saivat suuremman osuuden äänistä kuin mitä niillä oli ehdokkaista Puolueiden osuus äänistä vs niiden osuus ehdokkaista aluevaaleissa 2022 Kokoomuksella ja SDP:llä oli yhtä suuri osuus ehdokkaita, mutta kokoomus sai suuremman osuuden äänistä. Yhteys on selkeä myös tarkasteltaessa kutakin puoluetta yksitellen kussakin vaalissa. Tämä johtuu siitä, että niillä on vahva kannatus suurissa kaupungeissa, joissa annetaan iso osa kuntavaalien äänistä. Kuvaajassa yllä tämä näkyy siten, että mm. Näin eri vuosien vaalit saadaan keskenään vertailukelpoisiksi, vaikka vaaleissa on ollut eri määrä kuntia tai samassa kunnassa valtuuston koko muuttunut ja sen myötä ehdokaslistojen enimmäispituus ja siten eräissä tapauksissa myös kunnan ehdokkaiden kokonaismäärä. Kun poraudutaan kuntatasolle 2012, 2017 ja 2021 vaaleissa ja tarkastellaan kaikkien puolueiden osuutta ehdokkaista ja valtuutetuista, havaitaan ehdokasasettelun määrällisen onnistumisen ja valtuutettujen määrässä mitattavan vaalimenestyksen välisen yhteyden pysyvyys. Näissä kunnissa ne saavat hyvin ehdokkaita ja valtuutettuja verrattuna muihin puolueisiin. Puolueet, jotka saavat valtakunnallista kannatustaan suuremman osuuden koko maan valtuutettujen määrästä, puhuvat mielellään valtuutettujen määrästä ja asettavat valtuutettujen määrään liittyviä tavoitteita. RKP ja keskusta ovat vahvoja useissa pienissä kunnissa. keskusta ja RKP saivat isomman osuuden äänistä kuin oli heidän osuudet ehdokkaista (sininen väri). Nämä kaksi puoluetta saavat siis ehdokasmääräänsä suhteutettuna paljon valtuutettuja. Vuosien 2012–2021 kuntavaalien kehitystä tarkastelevasta kuvaajasta onkin havaittavissa, että ehdokasmäärällä on suora yhteys myös valtuutettujen määrään. Keskusta on edelleen vahva kuntavaaleissa ja saa selkeästi eniten valtuutettuja. Tarkastelemalla suhteellisia osuuksia ehdokasmäärästä ja valtuutettujen määrästä voidaan kuntamäärän ja valtuustojen koon muutokset huomioida