Muutosta ei pidä pelätä Maaliskuu 2025 Ruuan alkulähde. Mikä ratkaisee menestyksen
Dynaaminen arkkitehtuuri perustuu ajatukseen, että rakennusten tulisi olla yhtä muuttuvia ja joustavia kuin yhteisöt, joita ne palvelevat. Tämä ei ainoastaan vähennä asiakkaidemme kustannuksia, vaan myös pienentää rakennusteollisuuden aiheuttamaa hiilijalanjälkeä – mikä on ratkaiseva tekijä kestävän tulevaisuuden kannalta. www.parmaco.fi. mainos mainos Dynaamista arkkitehtuuria Rakennus silloin kun tarvitset. Vapautta silloin kun et. Pysyvien rakenteiden sijaan me suunnittelemme, valmistamme ja vuokraamme rakennuksia, jotka on helppo siirtää, muokata ja käyttää uudelleen
Eväitä onnistumiseen löytyy toivottavasti sinullekin myös tästä lehdestä. Mika Rinne Työssä tunnetaan innostusta Kevan Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus osoittaa, että aiempaa useampi työntekijä tuntee työssään innostusta ja työn iloa. Siksi tulevat vaalit koskettavat jokaista ihmistä. Läheisellä maatilalla tuotetaan ruokaa, josta kuntalaisten ruoka valmistetaan. TALOUS Näissä kaupungeissa ja kunnissa kulkee lujaa, vaikka muualla Suomessa ei kulkisikaan – katso listat elinvoimaisimmista 2. /KUNTALEHTI Juha Vimpari. Elämme vaativia aikoja, mutta uskoa ja osaamista riittää monessa Suomen kolkassa. LAKI Oulainen nappasi Sieviltä ohutlevyteollisuuden – "On aina voittajia ja häviäjiä" 108. Tiina Ojutkangas Tuottaja Väestönsuojelua voi harjoitella Omatoiminen varautuminen ja väestönsuojelu ovat olleet Suomessa pinnalla siitä asti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Vapaaehtoisen pelastuspalvelu Vapepan ja reserviläisjärjestöjen aktiivitoimija ja kouluttaja Juha Vimpari kertoo, että kyse on aktiivisesta valmiudesta. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 0053 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tommy Pohjola TUOTTAJA Tiina Ojutkangas Juttuvinkit osoitteeseen juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet ja kutsut toimitus@kuntalehti.fi Mielipiteet mielipide@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. Niin itsestään selvää kuin se onkin, uuden kolumnistin sanoin, ”jokainen ihminen on kuntalainen”. Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas tekee työtä rajan pinnassa. Kunnissa ja hyvinvointialueilla kun päätetään meidän ihmisten asioista. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. – Tässä ei vain kouluteta massaa vaan osaava ja sitoutunut resurssi, joka voidaan hälyttää paikalle pyörittämään väestönsuojien toimintaa. Pelastuslaitoksella riittää tehtäviä yli oman kapasiteetin, jos kriisi iskee päälle, Vimpari selvittää. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. LAKI Hallinto-oikeus kumosi opettajan irtisanomisen – Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio kritisoi oikeuden päätöstä 3. Oikaisupyynnöt: toimitus@ kuntalehti.fi TAITTO JA ULKOASU Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/ mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Lohilahti Puh. 03 4246 5375 Kuukauden luetuimmat KUNTALEHTI 2/2025 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Kuntalehti kertoo tässäkin numerossa kuntien asioista myös ihmisten kautta. Tällaisella näköalapaikalla työskentelee Varman toimitusjohtaja Risto Murto, joka puhuu tässä lehdessä kunta-asiaa. 3 Jokainen meistä on kuntalainen tässä lehdessä verkossa SPR:n puheenjohtaja, Kelan ex-pääjohtaja Elli Aaltonen on miettinyt suhdettaan kuntiin lupautuessaan Kuntalehden kolumnistiksi. Tiina Ojutkangas 1. Kevan tiedotteesta selviää myös se, että aiempaa useampi on myös valmis suosittelemaan työpaikkaansa. Kunnanjohtaja Ahokas tekee töitä rakkaudesta lajiin pienen kunnan elinvoimaan uskoen. Yli 90 prosenttia julkisen alan työntekijöistä arvioi aiempien vuosien tapaan työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Erityisesti hyvinvointialueiden ja valtion työntekijöiden kokemus on tältä osin heikentynyt, lukuun ottamatta valtion maanpuolustusta ja rajavartiointia. Jonkun on päätettävä hankinnoista. Jyväskylässä turvallisuustilanteen muuttumiseen on varauduttu kouluttamalla toimintaryhmiä väestönsuojien käyttöönottoa varten. Kuva: Mika Rinne. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.fi Puh. Koulun keittiössä valmistetaan ruokaa kuntalaisille. Talouden ja hallinnon näköalapaikalta näkee kauas kaikkiin ilmansuuntiin. Myönteisestä kehityksestä huolimatta aiempaa useampi kunta-alan, hyvinvointialueiden ja valtion työntekijä kokee epävarmuutta työnsä jatkuvuuden suhteen. Siksi jokainen Kuntalehden juttu voisi olla tarkoitettu vaikkapa jokaiselle suomalaiselle
56. 4 Mikä rokkari! Ritva Nyberg johtaa Espoon kirjastopalveluita
Kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat kipeästi toisiaan. 5 6 Kriisiviestintä on tärkeää näkökulma 8 Alueja kuntavaalit tukee yhteistyötä 10 Uusia johtajia on taas valittu kolumni 11 Kunnat tarvitsevat yhteistyötä, kun varaudutaan 12 Terveysdata kiinnostaa kuntia päätoimittajalta 15 Ensitiedot ovat huolestuttavia 16 Piileviä voimavaroja työpaikoilla 18 Tästä syystä keskusta porskuttaa edelleen 21 Sitkeitä päätöksentekijöitä analyysi 22 Pienten kuntien iso pelko 26 Ilon kautta ja samalla kriittisesti 32 Kapellimestari on kuin majakka 34 "Tästä tulee yhä vaikeampaa" kuntajohtajan blogi 39 Kuntien pitää saada sopia ehdoista paikallisesti 40 Kouluissa syödään jo nyt kotimaista pottua 46 Yhdessä kohti hyviä ratkaisuja 50 Mielipiteet + Somessa 52 Sivistyspalvelut pikkuhiljaa tutuiksi 55 Tutkimus: Leikkipuistot lisäävät tasa-arvoa vasara ja neuloja 56 Kirjastotädin nahkahousut eivät pääse pölyttymään lakia lukien 58 Toimitilat ovat vaarassa ilman uusia sopimuksia 59 Arvaa ellet tiedä! Sisällys 22 34 Hankintalainsäädäntö on vaikeaa. Alueet ja kunnat ovat hyvin erilaisia, muistuttaa toimitusjohtaja Risto Murto. Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi Kuntalehdessä. 8
Ollaan kävelyllä, napsitaan kuvia ja julkaistaan. Teksti Tommy Pohjola Kriisiviestintä on tärkeää KOLME VINKKIÄ HANGOSTA Sisäinen viestintä kuntoon Selkeät johtovastuut Sujuva viranomaisyhteistyö. Entä mitä jos Suomen etelärannikolla tapahtuu suuri öljyonnettomuus. Keskeinen oppi on se, että on oltava hereillä ja reagoitava nopeasti, mutta joustavasti. 6 Tammikuun loppu ja helmikuun alku oli kuumottavaa aikaa Hangossa. Kaupunginjohtaja painottaa kyseessä olleen vakava ympäristöongelma: Mieluiten varautumista ja kriisiviestintää ei harjoitella oikeassa tilanteessa. – Kaupungille tilanne valkeni nopeasti kiitos ihmisten eri somekanaviin tekemien päivitysten. Kaupungin rannoille huuhtoutui epäilyttävää valkeaa mönjää ja pian sen jälkeen suuret määrät kuolleita kaloja. Tämän lehden ilmestyessä kilometreittäin rantaa on puhdistettu vapaaehtoisvoimin pelastuslaitoksen johtaessa toimintaa yhdessä maailman luonnonsäätiö WWF:n kanssa. hangossa rannoille ajautuneista valkoisista rakeista Itämeri tankkerien pesualtaana. Ihmiset myös ihan soittivat meille päin, Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhl sanoo
Omalle organisaatiolle pitää kertoa mitä tapahtuu ja kuka tekee mitäkin. Suunnitelma paperilla on kuitenkin eri asia kuin käytäntö. Paikallisia vapaaehtoisia ilmoittautui runsaasti. Jälkikäteen voimme todeta siivousoperaation sujuneen mainiosti. Kuva: Tommy Pohjola Hangon rannoilla oli tammi-helmikuun vaihteessa käynnissä laaja siivousoperaatio, joka alkoi perjantaina 31. 7 on kokemusta viimeksi muutaman vuoden takaa. Ikävä maailmantilanne heijastuu kaikkien arkeen ja ajatuksiin. Ja varmaan se pätee suurempiinkin paikkoihin, että sijais järjestelyjen pitää olla kunnossa niin, että kaikki saman tien tietävät mitä tekevät. Vapaaehtoiset työskentelivät päivittäin klo 9-18, ja heille tarjottiin tarvittavat työkalut ja suojavarusteet. Hän kehuu vuolaasti maailman luonnonsäätiö WWF:ää rantojen puhdistamisen koordinoimisesta. Johtovastuut olivat selkeät ja viranomaisten välinen yhteistyö on ollut hyvää. Sisäinen viestintä unohtuu helposti, kun paine viestintään tulee ulkoa. Tähän kannattaa kaikkien osallistua. Monella kaupunkilaisella oli luonnollisesti omat pahat aavistukset. Hangossa on vajaat 8 000 asukasta eli resurssit ovat pienen kaupungin. Kalojen kuolinsyy ei mitä todennäköisemmin liity valkoisiin rasvarakeisiin. Puhdistustyö oli kuitenkin mittava operaatio, jota johti pelastuslaitos ja sitä koordinoi WWF yhdessä Hangon kaupungin kanssa. Alkuun viranomaisilla oli epätietoisuutta aineen alkuperästä sekä sen myrkyllisyydestä. Yleensäkin varautumista kannattaa säännöllisesti harjoitella muiden viranomaisten kanssa. Yhtiön mukaan pesuvesi on sisältänyt käytettyä paistinrasvaa, eläinrasvaa ja kasviöljyjä. Käytännössä esimerkiksi harjoitellaan viestintää. Rasvaseos on vaaraton ihmisille, mutta haitallinen eläimille, jos ne syövät sitä. kuten useimmilla suomen kunnista on myös Hangon kaupungilla varautumissuunnitelmat. Rannoille huuhtoutui kiinteytynyttä rasvaseosta, joka oli peräisi polttoaineyhtiö Nesteen aluksen pesuvedestä. tammikuuta. Nyt kun tiedämme, että täällä ei ole kyse mistään henkeä uhkaavasta, uskaltaa kenties sanoa, että tämän parempaa harjoitusta vakavampien tilanteiden varalta emme voisi saada. Venäjän varjolaivasto ja satelliittipaikannuksen häirintä ovat lisänneet ympäristöriskejä Itämerellä ja Suomenlahdella. Lue lisää kuntien varautumisesta sivulla 11. Johtovastuut olivat selkeät ja viranomaisten välinen yhteistyö on ollut hyvää. Silloinkin kyseessä oli mitä todennäköisimmin laivan pesuvedestä, mutta määrät olivat paljon pienempiä. Kysymyksiä voi olla paljon ja niitä tulee eri kanavissa medialta ja kaupungin asukkailta. Petra Ståhlin mukaan viranomaisyhteistyö on sujunut erinomaisesti. – Kokonaismäärän hahmottuessa havaittiin nopeasti, että nyt puhutaan ihan eri mittaluokan asioista. Lähteet: Hangon kaupunki, WWF TÄ ST Ä ON KY SE. Kuva: Lehtikuva, Heikki Saukkomaa Vapaaehtoisten suuri määrä kertoo kaupunkimme valtavasta yhteisöllisyydestä, kaupunginjohtaja Petra Ståhl sanoo. Siivoustöitä koordinoi WWF yhteistyössä Hangon kaupungin ja operaatiota johtaneen pelastuslaitoksen kanssa. Hangon rannoilta löytynyt valkoinen aine on onneksi seos luonnollisia rasvoja
Samalla eriytyivät strateginen suunnittelu, kehittäminen ja päätöksenteko. Kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat kipeästi toisiaan. Ilmassa oli hetkellistä epäluuloa, vähintäänkin rahasta. Tehtiin omaisuuden ja henkilöstön jakoa, laadittiin keskinäisiä sopimuksia tilojen vuokrauksesta sekä sopimusten vastuista. Hyvinvointialueet ovat siirtymässä asteittain kohti tiivistettyä valtion ohjausta.. Erossa korostui kuntien ja hyvinvointialueiden intressien ristiriita. Suomen vuosikymmenten suurin hallinnollinen murros toteutui. Ongelmien syitä etsittiin ensin toiselta ja vasta sitten omalta puolelta. kunnat , sosiaali ja terveydenhuolto ja pelastus eriytyivät vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueelle itsenäisyys on oleellinen arvo. Erokriisi kesti onneksi vain hetken. Onko itsenäisyyden menetys ja tulla liitetyksi toiseen pahinta, mitä voi tapahtua. Niin kuin usein erotilanteessa, haluttiin myös uudistuksessa korostaa erillisyyttä ja erityisyyttä. Kun hyvinvointialueiden perustaminen irrotti sotepe-palvelut kuntaemosta, ero oli paikoin kipeä. Nyt erosta on kulunut aikaa ja on helpompi nähdä myös mahdollisuuksia. Tämän kaiken seurauksena Kuntaliiton rinnalle perustettiin Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy. Pykälä pykälältä on kuitenkin vahvistunut valtion ohjauksen Kirjoittaja on Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi. Siirtymä toteutettiin turvallisesti, mutta uudistuminen on edelleen kesken. Jännittävää hyvinvointialueiden uudenvuodenyötä edelsi usean hallituskauden mittainen valmistautuminen uudistukseen. Oleellisin erottava tekijä oli omistajaja rahoitusohjauksen siirtyminen kunnalta hyvinvointialueelle tai oikeammin valtiolle. Muutoksen toteutusaika jäi kuitenkin lyhyeksi ja samalla tuli turvata väestön palveluidensaanti. Tätä kysymystä on pohdittu paljon hyvinvointialueiden ensimmäisinä toimintavuosina. Hyvinvointialueen hallinto perustuu vaaleilla valittavan aluevaltuuston päätösvaltaan ja itsehallintoon. onko hyvinvointialue sittenkään itsenäinen. 8 näkökulma Alueja kuntavaalit tukee yhteistyötä Tässä Näkökulmassa Minna Korkiakoski-Västi pohtii alueja kuntavaalien alla muun muassa aluevaltuutetun päätösmahdollisuuksia ja vaalien merkitystä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle. Näyttää siltä, että meitä yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia: On aika panostaa yhteiseen strategiseen suunnitteluun ja edunvalvontaan
Itsehallinto valtuustotasolla kulminoituu strategiaan, hallintosääntöön, budjettiin sekä johtajan valintaan. Jos valtion ohjaus päätöksenteossa etenee lain mahdollistamaan suuntaan ja aluevaltuutetun mahdollisuudet päätöksenteossa rajoittuvat, on tarpeen arvioida itsehallinnon vaihtoehtoisia keinoja. Mitä arviointimenettely viime kädessä merkitsee, tullaan näkemään pian. yhdistettynä järjestettävät alueja kuntavaalit on normaalia työläämpi ponnistus järjestelyistä vastaavalle kunnalle. Valtiolla tulee olla oikeus ohjata alueita, joiden rahoituksesta se täysimääräisesti vastaa. Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. Useiden hyvinvointialueiden lähitulevaisuudessa siintää pääsy valtion arviointimenettelyyn. Parhaimmillaan yhteiset vaalit yhdistävät kuntia ja hyvinvointialueita. 9 merkitys. ennakollisella talouden ohjauksella. Ei välttämättä ole huono asia, jos keskustelussa menevät kunnan ja hyvinvointialueen asiat sekaisin, jos valitut valtuutetut osaavat poimia omaan rooliinsa sopivat teemat. On mahdollista, että hyvinvointialueiden suoriin vaaleihin perustuva itsehallinto siirtyy osallisuuteen ja osallistamiseen ja aluevaltuutetun työ saa uuden merkityksen. Aluevaltuutetun päätösvaltapaketista puuttuu kokonaisrahoitus. Useiden alueiden hallintosäännöllä päätösvalta keskittyy aluehallitukselle tai viranhaltijalle. Mikä on vaaleilla valitun aluevaltuutetun todellinen mahdollisuus päättää hyvinvointialueen asioista. Valtion ohjausta on vahvistettu mm. Aluevaltuutetun päätösvaltapaketista puuttuu kokonaisrahoitus, kun ilman verotusoikeutta budjetin kokonaissumma tulee annettuna. Se haastaa ehdokkaat ja äänestäjät erottamaan kunnanja aluevaltuuston erilaiset tehtävät. Hyvinvointialueiden perustamisvaiheessa korostettiin kriittisenä edellytyksenä suoran demokratian mukaista itsehallintoa. Joka tapauksessa valtion ohjaus tulee vahvistumaan hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Samalla muuttuu aluevaltuutetun pelikenttä. Vaikka juridiset lähtökohdat eivät ole muuttuneet, uusia ohjauspykäliä lukuun ottamatta, on ilmapiirissä tapahtumassa muutos. Hyvinvointialueet ovat siirtymässä asteittain kohti tiivistettyä valtion ohjausta, mikä vähentää alueellisen perinteisen itsehallinnon roolia. Nyt huomataan, että hyvinvointialueen itsehallintoa ei ehkä tulisikaan verrata kunnalliseen itsehallintoon. Huomionarvoista on, että aluevaltuustot ovat suuria kokoonpanoja myös pienimmillä hyvinvointialueilla. Aluevaltuutettu päättää rahoituksen kohdentamisesta eri järjestämisvastuullisille toiminnoille, mutta niitäkin sääntelee tiukka normiohjaus
Pormestarina on toiminut koko ajan Kärkölä-ryhmän Markku Koskinen. Vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Petteri Seppänen hoitaa muutaman kuukauden ajan kunnanjohtajan tehtäviä, kunnes uusi kunnanjohtaja aloittaa työnsä. helmikuuta uudeksi kunnanjohtajaksi Eija Liikamaan. Uudenmaan liiton hallitus valitsi Isokankaan tehtävään 27. Oksanen on toiminut viimeksi Elinkeinoelämän keskusliiton johtavana asiantuntijana ja aiemmin toiminut aiemmin muun muassa Kuntaliiton lakimiehenä, Jyväskylän ja Mikkelin kaupunginlakimiehenä sekä Jämsän hallintojohtajana. Hän on työskennellyt Uudenmaan liiton palveluksessa joulukuusta 2008, ensin erityisasiantuntijana ja vuodesta 2019 hallintopäällikkönä. TÖITÄ JA VALINTOJA Teksti Jorma Ylönen Ristijärven kunnanjohtajaksi valittiin Katri Aula. tammikuuta. Aulan mukaan Ristijärvi on hieno, perhemyönteinen kunta, jossa on yhteisöllisyyttä. Viimeinen kunnanjohtaja ennen pormestarimalliin siirtymistä oli Seppo Huldén. Molemmissa eduskuntapuolueet jäivät sivuosaan ja saivat yhteensä vain kolmanneksen äänistä. Hitaasti, mutta varmasti. Hän toimi vuonna 2022 hetken aikaa Taivalkosken kunnanjohtajana. Kärkölä siirtyi pormestarimalliin vuonna 2018 kesken valtuustokauden äänin 14–13. – Ilmainen varhaiskasvatus, turvallinen ja terveellinen koulu sekä harrastusmahdollisuudet mahdollistavat onnellisen lapsuuden ja aktiivisen nuoruuden. Tiesitkö, että muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien ehdokkaiden määrä on lisääntynyt 2017 kuntavaalien 643 (1,9 %) ehdokkaasta 2021 vaalien 850 (2,4 %) ehdokkaaseen. Koko maan kunnanvaltuutetuista vasta 40 prosenttia on naisia, mutta tiesitkö, että kuntavaaleissa 2021 valituista valtuustoista naisvaltaisimmat löytyvät Espoosta (63 % naisia), Riihimäeltä (60 %) ja Posiolta (59 %)?. 10 Ristijärvi valitsi Aulan yksimielisesti Ristijärven kunnanvaltuusto valitsi 27. Kunnanjohtajan työssä näen tärkeänä yhteistyön sekä laaja-alaisen mahdollisuuden vaikuttaa kuntalaisten arkeen ja tulevaisuuteen, Aula sanoo. tammikuuta uudeksi kunnanjohtajaksi Katri Aulan. Aula oli ehdolla Kirkkonummen kuntavaaleissa 2021 keskustan listalla ja on Kirkkonummen tarkastuslautakunnan jäsen. Luontomatkailuun Ristijärvellä on loistavat mahdollisuudet vesistöjen ja vaaramaisemien äärellä. Lue lisää kuntaja aluevaaleista sivuilla 18-21 2 kk Kuntavaalit & aluevaalit Median huomio on usein vain eduskuntapuolueissa. Virka tuli avoimeksi, kun keväällä 2024 kansliapäälliköksi valittu Reijo Siltala jätti viran koeaikana. Valtuuston päätös oli yksimielinen. Haukiputaalta lähtöisin oleva Aula on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Oulun yliopistosta ja on työskennellyt liikkeenjohdon konsulttina. Tiesitkö, että muut ehdolleasettajat kuin eduskuntapuolueet asettivat kuntavaaleissa 2021 eniten ehdokkaita Pyhärannassa (60 %) ja Pelkosenniemellä (57 %). Isokangas on hoitanut hallintojohtajan tehtävää 11. Liisa Isokangas hallintojohtajaksi Uudenmaan liiton uusi hallintojohtaja on filosofian maisteri Liisa Isokangas. Vuoden 2021 vaaleissa Kärkölä-ryhmä menetti valta-asemansa ja helmikuussa 2024 valtuusto äänesti pormestarimallin kumoon lukemin 12–9. Eija Liikamaa Kärkölän johtoon Pormestarimallista kevään kuntavaalien jälkeen luopuva Kärkölä valitsi 17. Annaliisa Oksanen EK:sta Tuusulaan Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Annaliisa Oksanen on valittu Tuusulan kansliapäälliköksi. Paula Autioniemi siirtyi eläkkeelle. marraskuuta alkaen. Tuolloin pormestarimallia kannattaneella sitoutumattomalla Kärkölä-ryhmällä oli valtuustossa yksinkertainen enemmistö. Eija Liikamaa on kasvatustieteen maisteri ja Kauhajoen hyvinvointijohtaja. Tuusulassa on käytössä pormestarimalli, joten kansliapäällikkö on kunnan ylin viranhaltija. Valinta oli yksimielinen. Suomen kansainvälistyminen näkyy myös kuntavaaleissa. – Olen iloinen ja otettu mahdollisuudesta päästä kehittämään Ristijärveä yhdessä kuntalaisten kanssa. Avoinna olleeseen kansliapäällikön virkaan oli 20 hakijaa
Vaaran merkit nousivat useimmiten idästä määrittäen harjoitussisällöt. YTS on valmiutta ja varautumista siihen, että meillä jokaisella olisi turvallista elää. Noista harjoituksista ovat mieleeni jääneet majoitusja huoltojoukkojen henkilövaraukset, väestön suojaaminen ja evakuointi, polttoaineen ja veden saanti ja tiestön kunnossapito. kolumni Kunnat tarvitsevat yhteistyötä, kun varaudutaan kuntalehden lukijat ovat ehkä tutustuneet tuoreeseen Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan eli YTS:iin. Suomen Kylät ry. Samoin huoli on yhteinen siitä, jos suomi.fi sivuille ladattu digitaalinen turvallisuusopas ei tavoita kaikkia iäkkäitä. Yhteistyössä on voimaa, tehdäänkö treffit, kunnanjohtaja sanoi. Uhkakuvat ovat noista ajoista tulleet moninkertaisiksi. fi) vaikkapa kunnan johtoryhmän, tai luottamuselinten infoa varten. ollessani aikoinaan kunnissa töissä, tärkeintä oli sisäistää oma valmiuden ja varautumisen rooli. Äskettäiset Hangon kalakuolemat olivat samanaikaisesti pelastustehtävä, eläinsuojelutehtävä, ympäristötehtävä ja kuntalaisten terveyteen kohdistuva turvallisuustehtävä. Tunnemmeko paremmin valtakunnalliset vastuutahot kuin paikalliset valmiuden ja varautumisen toimijat. YTS:ssä korostuu yhteistyövelvoite kaikilla tasoilla, paikallis-, alueja valtakunnan tasoilla. Totesin, että heitä on enemmän kuin kunnan kasvatushenkilöstöä. 11 Elli Aaltonen on SPR:n puheenjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tehtävässäni SPR:n puheenjohtajana kysyin kunnanjohtajalta, paljonko kunnassa on toimintavalmiudessa olevia vapaaehtoistoimijoita. Uhkakuvat koskettavat samanaikaisesti julkista ja elinkeinosektoria sekä kansalaisyhteiskuntaa. Ei ollut havaintoa. Uusi YTS on minusta paras tähänastisista. Sitä kautta voimme parhaiten vahvistaa kuntalaisten omia turvallisuustaitoja ja turvallisuustyön sisäistä koordinointia. Hallitsematon maahanmuutto, tulvat, myrskyt ja muut ilmastoriskit, energian saanti, netti-, puhelinja tietoyhteyksien katkeaminen, näitä riittää. Uutta on konkretia siitä, miten vastaamme erilaisiin häiriötilanteisiin ja riskeihin eli mikä on vaste. Henkisen kriisinkestävyyden merkitys on entisestään vahvistunut.. tai Martat saattavat olla kansalaisille arjen turvallisuuden toimeenpanossa keskeisiä toimijoita. Suosittelen. Henkisen kriisinkestävyyden merkitys on entisestään vahvistunut. On tärkeää kantaa huolta siitä, että selviämme turvallisuustoimijoina ja selviämme kansalaisina. Tasavallan presidentti korosti julkistamistilaisuuden puheenvuorossaan kokonaisturvallisuuden yhteistä kuvaa ja yhteistä toimeenpanoa. kunnan energiayhtiö huolehtii sähköstä, SPR:n tehtävä on huolehtia verestä ja muusta tuesta, vesilaitos huolehtii vedestä. Tarvitaan sopeutumiskykyä ja sisua, mutta paljon myös tulevaisuususkon todentavia tekoja. Tiedon saaminen perille voisi olla yksi vuoden 2025 paikallinen yhteistoiminnan teko. YTS löytyy Turvallisuuskomitean sivuilta (https://turvallisuuskomitea. Näitä treffejä kannattaisi kunnissa tehdä enemmänkin. Puolustusministeri korosti julkistamistilaisuudessa juuri paikallistasoa, kuntien johtoa ja virkamiehiä ja heidän yhteistyötaitojaan elinkeinoelämän ja järjestöjen suuntaan
Jo työn ensimmäisessä vaiheessa järjestetyssä kyselyssä selvitettiin, millaisia esteitä on havaittu. 12 Millaisista esteistä nyt puhutaan, valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasma. – Harvoin voimmekin tulkinnoissa tarkastella asiaa vain tietosuoja-asetuksen kautta. – Tietysti pelkkä oikeus tietoon ei riitä, vaan tiedon laadun pitää olla kunnossa ja sen pitää palvella myös uutta tehtävää. Yksi esimerkki, johon meidän on tarkoitus paneutua tarkemmin, ovat kuntien hyvinvointitehtävät. Hyvinvointitehtävää on hyvin vaikea hoitaa ainakaan yksilötasolla, kun terveysdata on siirtynyt hyvinvointialueille. Olemme ottaneet nämä huolet vakavasti ja aiomme jatkotyössä haarukoida joitain vaihtoehtoja. – Näistä pyrittiin kokoamaan kokonaisuuksia. Ministeriössä seurataan myös koko ajan muiden maiden tekemisiä. Emme saa mitään eteenpäin, jos emme saa kaikkia osapuolia sitoutumaan hankkeisiin. jouni lampinen Terveysdata kiinnostaa kuntia Valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasma vastaa julkisen hallinnon tietoja viestintätekniikasta. Työtä tehdään norminpurun hengessä. Kuntaja alueosaston kokoamat ehdotukset purettavista kuntasäädöksistä on myös otettu huomioon. Tällainen viesti on välittynyt kuntien kautta ministeriöön. Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on tullut voimaan jo 2018, mutta edelleen se hämmentää ja aiheuttaa päänvaivaa. – Vältämme päällekkäisyyttä ja teemme työtä yhdessä. Joissain kohdissa on tunnistettu, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa ja pelkkä ohjeistus riittää. Erillisyysperiaate varmistaa toimivallan ja hallinnon selkeyden, mutta tiedon vaihdossa se koetaan esteeksi, Levasma lisää. Pinon päällimmäiseksi pyrittiin nostamaan yhteiskunnallisesti vaikuttavia esteitä. Valintakriteerinä oli myös meidän käsityksemme toimeenpanosta. – Miltei kaikissa esimerkkitapauksissa yhdistävänä tekijänä ovat ongelmat tiedonsaantioikeuksien kanssa. lyhyesti. Data siirtyi alueille Digitalisaation ja tiedon liikkuvuuden esteitä purkavaa työtä jatketaan osana hallitusohjelman toimeenpanoa. Esimerkit kiikarissa Tietosuoja on oma erityiskysymyksensä. – Työn aikana on noussut esiin useamman kunnan ja hyvinvointialueen toive, että joku viranomainen tukisi heitä ja sanoisi, mikä on mahdollista ja sallittua. Kuva: Valtiovarainiministeriö Julkisen hallinnon digitalisaation ja tiedon liikkuvuuden esteitä purkava hanke on jo hyvässä vauhdissa. – Tämä on samalla esimerkki, kuinka tarvitsemme työhön edustusta monesta ministeriöstä ja kunnista. Julkisessa hallinnossa on paljon hyviä tietovarantoja, mutta viranomaisrajat estävät niiden käyttöä. – Aiemmin tietosuojavaltuutetulla oli tällainen rooli, mutta ei enää tämän uuden asetuksen aikana. – Kyseessä ovat ensisijaisesti lainsäädännölliset esteet. Mukana ovat aina esimerkiksi kuntalainsäädäntö, erityislainsäädäntö, yleislait ja jopa perustuslaki
Päättävät elimet ja runsaat oheismateriaalit löytyvät Kuntalehden sivuilta sekä useista eri somekanavista. Nyt on vertailtu sekä yrityksille suunnatun kyselyn tuloksia että aluekohtaisia kuntatalousja yrittäjyystilastoja. Vesilahden rooli on toimia kylänä metropolissa. Tuottajana Sami Kuusela. tommy pohjola Tampereen seudun kuntien yhteistyö on vahvuus. Kuntaranking-kyselyyn vastasi tammikuussa 2025 yhteensä 2 515 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Myös pankit ovat kiinnostuneita sijoittamaan vesilahtelaisten kiinteistöjen hankintaa. Vesilahden kunnanjohtaja pitää Mikko Latvala pitää sijaintia osana Tampereen kaupunkiseutua tärkeimpänä kasvutekijänä. 13 Tampereen menestys heijastuu muihin Kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa on jälleen tarkasteltu. Virka täytetään 1.8.2025 alkaen tai sopimuksen mukaan. Kolmestakymmenestä parhaiten pärjänneestä 21 sijaitsee pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun muodostamassa kolmiossa. Hakemukset 24.3.2025 klo 15 mennessä Kuntarekry.fi -palveluun tai os. Tuotantokaudella on ehditty Helsingin Malmin lentoasemalta Länsi-Hattulan hirvimaille, Kyyjärven kautta Kittilään rikospaikalle ja sieltä Vantaalle mielikuvitus-ajamaan spåralla, Jyväskylästä Rautavaaralle, Sipooseen ja vielä Säkylään elämystielle. Lisätietoja: kuntarekry.fi tai Miska Keisanen khall pj p. – Vesilahdessa on hyvä tonttien hintalaatu -suhde. Kuva: Atacan Ergin / Pirkanmaan liitto mainos Karstula on kestävästi omavarainen, elämää sykkivä kunta ja sellaisena haluamme sitä myös kehittää. Väri c100 m47 y22 k82. Karstula on ennakoiva ja tulevaisuuteen suuntautunut maaseutumainen kunta, jonka toimintaa ohjaavat kestävä kehitys ja elinvoimaisuus. Tampereen seutu nousi ensi kertaa pronssille, Elinkeinoelämän keskusliitto tiedottaa. Kunta on panostanut muun muassa etäyhteyksiin. leena hirvonen Seinäjoki on Suomen paras Seinäjoen seutu arvioitiin jälleen Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi yritystoiminnalle ja Rauman seutu uusi hopeasijansa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä vertailussa hyödynnetään kahdentyyppistä aineistoa. Karstulan kunta hakee KUNNANJOHTAJAA toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Pirkkalassa on käytössä pormestarimalli. Päättävät elimet -podcastissa Kuntapolitiikan kiemuroita tutkaillaan ex-alivaltiosihteeri Jyrki Liikan ja Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Isotaluksen ruotimana. Karstulan kunnanhallitus, Virastotie 4, 43500 Karstula tai kirjaamo@karstula.fi. Hyvinvoiva ja elinvoimainen Karstula kuuluu ja näkyy. Ut wisi. 050 468 8251 OTISKKO CALIBRI BOLD Kappale Calibri light. – Koko Tampereen kaupunkiseudun toimintaa siivittää erinomainen yhteistyö, jossa Pirkkala on osaltaan aktiivinen vaikuttaja. Tulosparantajia olivat myös Lahti (sija 5), Vaasa (sija 8) ja Lappeenranta (sija 16). Pormestari Marko Jarvan mukaan se tuo päätöksentekoon läpinäkyvyyttä ja ketteryyttä, sillä pormestarin yksi keskeinen tehtävä on olla kuntalaisten saavutettavissa. Karstula tarjoaa asukkailleen viihtyisän ympäristön asumiseen, yrittämiseen ja vapaa-ajan viettoon, yhdistäen luonnonläheisyyden ja monipuoliset palvelut. Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys, oman alueen julkiset yrityspalvelut ja hankintojen toteutustapa. Kiinnostavia pärjääjiä ovat esimerkiksi Pirkanmaan ja erityisesti Tampereen välittömän läheisyyden kunnat. Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden (seutukuntien) vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam erat volutpat. Kuntalehden julkaisema podi sisältää asiallista byrokratiaa, hyväntuulista narinaa ja ihmeellisiä katastrofeja. jouni lampinen Päättävät elimet tietävät kaiken Eihän sitä kuulematta uskokaan, mutta nyt voit omin korvin ja ahkeran, tuntikausien tutkiskelun avulla todeta kunta-alalta löytyvän huikean määrän hyvinkin persoonallista elämää
Toisen päivän teemaseminaareissa tarkastelemme mm. kunnallisjohto.fi ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi toimittaja Jan Andersson taloustieteilijä, professori Mika Maliranta tutkimusjohtaja Timo Aro kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen digi-, innovaatioja korkeakoulupolitiikan asiantuntija Maria Nyroos mainos mainos. Mihin suuntaan Suomi on matkalla, ja mitä se merkitsee kunnallesi. Seminaarissa selviää, missä maakunnissa onnistutaan. 14 KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 14.-15.5.2025 KUOPIO KASVU SYNTYY UUDESTA AJATTELUSTA Yrittäjien elinvoimabarometri 2025 Astu mukaan keskusteluun, kun pohdimme kasvua ja uusia menestysmahdollisuuksia. koulutusta kunnan kilpailuvalttina ja työllisyysalueiden hyviä käytäntöjä. Ensimmäisen seminaaripäivän päätteeksi julkistetaan Yrittäjien Elinvoimabarometri 2025. Mikä on yrittäjän näkemys oman maakuntansa elinvoimasta
Erityisen ahnaassa käytössä sana on Yhdysvaltain presidentillä, joka vaatii saada ostaa Grönlannin, haluaa pakonomaisesti ottaa haltuun Panaman kanavan ja väkivalloin tehdä Gazasta hienon uimarannan. ehkä varoisin käyttämästä . Myös palveluita käyttävät työnhakijat eli veronmaksajat ja äänestäjät odottavat parannusta. itse mietin , että hallintohimmeleitä suunniteltaessa unohtui sujuva arki, aivan kuten hyvinvointialueita synnytettäessä, mutta samalla voi kysyä olisiko mikään aika ja raha riittänyt siellä verstaalla. He eivät puhu haasteista vaan ongelmista. Diili voi tarkoittaa mitä tahansa kaupallista järjestelyä, kuten myyntiä, ostoa tai yhteistyösopimusta. Yhdellä ainoalla sanalla voi olla monta eri merkitystä, riippuen siitä kuka sanoo, missä yhteydessä ja miten sitä toistetaan ja lopulta siinä, miten kuulija sanan ymmärtää. Käsittääkseni siihen ei kuitenkaan diiliä tarvittu, että amerikkalaisissa virastoissa hänen päätöksellään siirrytään käyttämään ainoastaan muovista tehtyjä juomapillejä. Niinpä työtiloja joudutaan lainaamaan muilta yksiköiltä. ”Turun työllisyyspalveluissa työskentelevä Kirsi kertoo esimerkin typerästä suunnittelusta. Työntekijöitä on reilut pari sataa. Ryysistä pahentaa, että työntekijöillä on asiakkaiden tietojen suhteen salassapitovelvollisuus. Helsingin Sanomien juttu helmikuun alussa, toki vasta reilun kuukauden kuluttua historiallisen suuresta muutoksesta, on ikävä todiste siitä, että tekemistä riittää. Onhan meillä fiksumpia ilmaisuja kuin diili, eikö?. 15 Tommy Pohjola on Kuntalehden päätoimittaja päätoimittajalta Ensitiedot ovat huolestuttavia kuten tiedämme julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu on vuodenvaihteessa siirtynyt työja elinkeinotoimistoilta kunnille. Hänen työpaikallaan on linjattu, että lähitöissä pitää olla vähintään kolme päivää viikossa. Työllisyyspalvelujen henkilöstölle on noin sata työpistettä. Näin mahdollisimman moni työtön tavataan kasvokkain. Jälkiviisaita olemme kaikki. Toimittajat ja tv:ssä esiintyvät asiantuntijat esimerkiksi puhuvat sopimuksista ja ihmisten välisestä kanssakäymisestä niin, että lopputulemana on diili eli englanniksi deal. Niinpä he eivät voi esimerkiksi puhua puhelimessa asiakkaan kanssa toisen yksikön avoimissa tiloissa.” Henkilöstön kokemat ongelmat näyttäytyvät johdolle haasteina, jotka pian korjataan
– Erilaiset työjärjestelyt ovat lopulta usein kohtuullisen helppoja ja kustannuksiltaan edullisia toteuttaa. Osa oppimisvaikeuksista jää lapsuudessa tunnistamatta, mikä voi lisätä niiden aiheuttamaa kuormitusta elämän aikana. Laitteet auttavat Työskentely-ympäristöjen ja toimintatapojen kehittäminen voi olla muillekin kuin oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileville hyödyksi. Arviolta joka viidennellä suomalaisella on oppimisen vaikeuksia ja niitä esiintyy kaiken ikäisillä ja kaikilla koulutustasoilla. Aluevaltuutetun päätösvaltapaketista puuttuu kokonaisrahoitus.. Lisäksi hän on työskennellyt erikoissairaanhoidossa neurologisten potilaiden parissa. Työnantajan on hyvä arvioida yksilöllisen työn ja toimenkuvan muokkauksen mahdollisuudet, Stenberg lisää. – Kun esimerkiksi lukeminen, laskeminen tai keskittyminen on tavallista vaikeampaa, opinnoissa ja työelämässä joutuu ponnistelemaan ja etsimään itselle soveltuvia toimintatapoja. Työpaikkojen ja työyhteisöjen psykologinen turvallisuus mahdollistaa haasteiden ja toimintakyvyn rajoitteiden käsittelyn. – Epävarmuus työllistymisestä tai työsuhteen jatkumisesta voi aiheuttaa työntekijöissä tarvetta korostaa omia vahvuuksia ja hyviä puolia vaikeuksien sijaan, Stenberg huomauttaa. Kuva: Roni Risulainen Suomessa on piilossa valtava potentiaali niissä työikäisissä, jotka systemaattisesti alisuoriutuvat läpi opiskeluja työuransa oppimisvaikeuksien vuoksi. 16 Tällaisen viestin välittää kuntapäättäjille Johanna Stenberg, joka on oppimisen ja mielenterveyden tuen kehittämispäällikkö Kuntoutussäätiössä. Työpaikoilla on tärkeää ymmärtää tiedonkäsittelyvalmiuksien moninaisuutta ja tarjota työntekijöille tarvittavaa tukea. – Työntekoa voi sujuvoittaa esimerkiksi laitteilla ja ohjelmilla sekä koko työyhteisöä hyödyttävillä käytännöillä. – Oppimisvaikeudet ovat synnynnäisiä ja varsin pysyviä erilaiseen aivotoimintaan pohjautuvia tiedonkäsittelyn ongelmia, Johanna Stenberg sanoo. Oikea tuen tapa puntaroitavana Stenbergillä on vuosien kokemus nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien ja muiden kehityksellisten häiriöiden arvioinnista ja kuntoutuksesta. Oppimisen tuki työelämässä sisältää esimerkiksi tietoa, ohjausta ja validointia eli oppimisvaikeuksia kokevan henkilön asiallisen ja ymmärtävän kohtaamisen. Nämä haasteet ovat yhteydessä työelämässä pärjäämisen vaikeuksiin ja riittävän tuen puuttuessa myös kasautuviin ongelmiin, kuten uupumiseen ja mielenterveysongelmiin. Oppimisvaikeuksien asianmukainen tunnistaminen ja tarpeen vaatiessa esimerkiksi erityisopettajan, psykologin tai lääkärin tutkimukset kuuluvat asiaan. – Tuen muotoja pohdittaessa voi konsultoida ammattilaisia ja kysyä työntekijöiltä suoraan, millaisia joustoja ja tukitoimia he kaipaavat. Suomessa yli miljoona ihmistä kokee oppimisen haasteita. jouni lampinen Piileviä voimavaroja työpaikoilla Toimintatapojen kehittäminen voi olla muillekin kuin oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileville hyödyksi työpaikoilla, huomauttaa Johanna Stenberg
17 mainos mainos Sa?ilo?nta?pa?a?ty.indd 1 12.2.2025 13.08 Triplan Oy | p. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan Ota pieni hetki hyvissä ajoin kuntasi Jouluvaloille ja säästä 10 % alennus tilattaessa ennen kesäkuuta Tomi Poikola myynti@tunnevalo.fi 0400 312 345
Korkean profiilin ehdokkailla on luonnollisesti merkitystä oman kuntansa ja hyvinvointialueensa vaalitulokseen. Teksti Antti Kähkönen/Suomen vaalidatapalvelu Visualisoinnit Suomen vaalidatapalvelu / Tietomuotoilutoimisto KRUT Tästä syystä keskusta porskuttaa edelleen – ehdokasmäärä ratkaisee menestyksen 2 kk Kuntavaalit & aluevaalit Keskustalla edelleen eniten kuntavaaliehdokkaita KV 2004 33 904 38 507 37 124 33 618 35 627 EHDOKKAITA YHTEENSÄ KV 2008 KV 2012 KV 2017 KV 2021 KD Kesk Kok Liik Muut PS RKP SDP Vas Vihr 4,3% 5% 5% 5,9% 5,5% 28% 25,9% 22,6% 22,2% 19,3% 19% 19,8% 18,5% 17,1% 16,9% 1,3% 5,2% 4,5% 3,9% 4% 4,4% 2,2% 4,8% 11,8% 11,4% 16,7% 3,7% 3,7% 3,6% 3,9% 3,9% 22,2% 20% 18,8% 18,2% 15,8% 10,7% 10,7% 9,4% 9,5% 8,4% 4,6% 5,7% 6,2% 7,7% 7,9% Puolueiden osuus kaikista asetetuista ehdokkaista kuntavaaleissa 2004–2022. Mitä enemmän, sen parempi. Ja silloin tarkoitetaan nimenomaan ehdokasmäärää. Jos kyseessä on suuri kunta, kuten vaikkapa Helsinki, voi näkyvän poliitikon ehdolle asettumisella olla vaikutusta myös puolueen koko maan kannatusprosenttiin. Keskustellaan kaksoisja kolmoisedustuksesta eduskunnassa, aluevaltuustossa ja kunnanvaltuustossa (HS 31.1.). 18 Puolueet sanovat usein, että kuntavaalit ratkaisee ehdokasasettelu. Ehdokasasettelussa huomio kiinnittyy usein yksittäisiin ministereihin ja kansanedustajiin ja erityisesti siihen, jättävätkö he kuntaja aluevaalit väliin, jos he viimeksi olivat ehdolla. Järjestys suurimmasta pienimpään joka vaalin kohdalla.. Koko maan kannatusprosentti puolestaan on se, johon mediahuomio ja siten myös puolueiKorkean profiilin ehdokkailla on luonnollisesti merkitystä oman kuntansa ja hyvinvointialueensa vaalitulokseen
19 den huomio yleensä keskittyy. Tämä on näkynyt esimerkiksi puolustusministeri Antti Häkkästä käsittelevässä kuntavaalien ehdokasasettelu-uutisoinnissa (IL 12.12.2024). Asettelimme nämä tiedot kolmesta viime kuntavaalista (2012–2021) parvikuvaan Perussuomalaiset: Ehdokasmäärätja kannatus noussut vahvasti 2017-2021 Vihreät ( ) Keskusta: Ehdokasmäärät ja kannatus laskenut 2012–2021 Kokoomus ( ) Saavat kuntavaaleissa suuremman osan äänistä kuin mitä voitaisiin päätellä sen perusteella, kuinka suuri osuus niillä on ehdokkaista. Missä puolueiden kannatus ja ehdokasmäärät kuntavaaleissa pyörivät. Mitä suuremman osan ehdokkaista puolue on asettanut, sitä suuremman osan se saa kokonaiskannatuksesta ja myös valtuutetuista. SDP ( ) Muut RKP Liike nyt KD Vasemmistoliitto 0% 20 % 10 % 5% 25 % 15 % Puolueen osuus ehdokkaista, kasvaa oikealle 0% 20% 10% 5% 25% 15% Puolueen osuus äänistä, kasvaa ylöspäin 2012 2017 2021 2012 2021 2017 2012 2021 2012 2017 2021 2012 2017 2021 2012 2017 2021 2012 2017 2021 2017 2021 Tilastollinen trendiviiva: Puolueet viivan yläpuolella pärjäsivät odotettua paremmin. Ne ovat yllä näkyvässä kuvaajassa siis viivan alapuolella, vihreät, SDP ja kokoomus puolestaan ovat yläpuolella Mitä suurempi osuus ehdokkaista, sitä suurempi kannatus puolueelle Puolueen osuus ehdokkaista (kasvaa oikealle ) verrattuna puolueen saamaan osuuteen äänistä (kasvaa ylöspäin kuntavaaleissa 2012, 2017 ja 2021. Kun tarkastellaan puolueiden ehdokasasettelun määrällistä onnistumista suhteessa muihin puolueisiin, havaitaan selkeä yhteys ehdokasasettelun määrällisen onnistumisen ja vaalimenestyksen välillä. Mitä suurempi osuus ehdokkaista, sitä suurempi osuus äänistä. Erityisen tärkeänä tätä pidetään puolueissa, joilla on realistinen mahdollisuus tavoitella koko maan ykköspaikkaa kannatuksessa mittattuna. Kunnallisjärjestöjen rooli on aivan keskeinen.. Keskusta, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja muut ehdolleasettajat kuin eduskuntapuolueet alisuoriutuvat koko maan kannatuksessa selkeästi siihen nähden, kuinka suuri osuus niillä on ehdokkaista. Ei auta, jos puolue saa kasvatettua ehdokasmääräänsä, jos kilpakumppanit kasvattavat omaa ehdokasmääräänsä samassa suhteessa. Sen vuoksi varsinkin kokoomus ja SDP, jotka jäävät keskustalle selkeästi jälkeen valtuutettujen määrässä, mielellään kiinnittävät huomion valtakunnalliseen kokonaiskannatukseen. Tämä näkyy esimerkiksi pyrkimyksinä saada näkyviä nimiä juuri suurten kaupunkien kuntavaalilistoille; ei välttämättä pelkästään kyseisen kunnan vaalituloksen nimissä, vaan myös, jotta koko maan kannatuslukemaa saataisiin hilattua ylöspäin. On mitattava puolueiden osuuksia ehdokasmääristä
Sama yhteys on sinänsä havaittavissa, vaikka laskettaisiin absoluuttisia ehdokasmääriä ja valtuutettujen määriä. 20 ja ylisuoriutuvat ehdokasasetteluunsa nähden. PS 10,1% Kesk = isompi kuin = isompi kuin Ehdokasasettelun määrällisen onnistumisen ja valtuutettujen määrässä mitattavan vaalimenestyksen välillä on pysyvä yhteys.. Jotta puolue voi menestyä kuntavaaleissa valtuutettujen määrässä laskien, eivät yksittäiset vahvat ehdokkaat riitä, vaikka he saisivat kuinka paljon ääniä, vaan tarvitaan paljon ehdokkaita mahdollisimman monessa kunnassa. Siinä sitä auttaa laaja ja lähes koko maan kattava kunnallisjärjestöjen verkosto, joiden vastuulla ehdokkaiden rekrytointi kuntavaaleissa on. KD 19,2% 13,9% 21,6% 15,4% 8,8% 4,2% 7,4% 11,1% 19,3% 15,4% 11,2% 8% 4,3% 2,4% 4,9% 2,9% 3,3% 1,8% Kok Liik Muut RKP SDP Vas Vihr 0% 20% 10% Suurimmat puolueet ja RKP saivat suuremman osuuden äänistä kuin mitä niillä oli ehdokkaista Puolueiden osuus äänistä vs niiden osuus ehdokkaista aluevaaleissa 2022 Kokoomuksella ja SDP:llä oli yhtä suuri osuus ehdokkaita, mutta kokoomus sai suuremman osuuden äänistä. Yhteys on selkeä myös tarkasteltaessa kutakin puoluetta yksitellen kussakin vaalissa. Tämä johtuu siitä, että niillä on vahva kannatus suurissa kaupungeissa, joissa annetaan iso osa kuntavaalien äänistä. Kuvaajassa yllä tämä näkyy siten, että mm. Näin eri vuosien vaalit saadaan keskenään vertailukelpoisiksi, vaikka vaaleissa on ollut eri määrä kuntia tai samassa kunnassa valtuuston koko muuttunut ja sen myötä ehdokaslistojen enimmäispituus ja siten eräissä tapauksissa myös kunnan ehdokkaiden kokonaismäärä. Kun poraudutaan kuntatasolle 2012, 2017 ja 2021 vaaleissa ja tarkastellaan kaikkien puolueiden osuutta ehdokkaista ja valtuutetuista, havaitaan ehdokasasettelun määrällisen onnistumisen ja valtuutettujen määrässä mitattavan vaalimenestyksen välisen yhteyden pysyvyys. Näissä kunnissa ne saavat hyvin ehdokkaita ja valtuutettuja verrattuna muihin puolueisiin. Puolueet, jotka saavat valtakunnallista kannatustaan suuremman osuuden koko maan valtuutettujen määrästä, puhuvat mielellään valtuutettujen määrästä ja asettavat valtuutettujen määrään liittyviä tavoitteita. RKP ja keskusta ovat vahvoja useissa pienissä kunnissa. keskusta ja RKP saivat isomman osuuden äänistä kuin oli heidän osuudet ehdokkaista (sininen väri). Nämä kaksi puoluetta saavat siis ehdokasmääräänsä suhteutettuna paljon valtuutettuja. Vuosien 2012–2021 kuntavaalien kehitystä tarkastelevasta kuvaajasta onkin havaittavissa, että ehdokasmäärällä on suora yhteys myös valtuutettujen määrään. Keskusta on edelleen vahva kuntavaaleissa ja saa selkeästi eniten valtuutettuja. Tarkastelemalla suhteellisia osuuksia ehdokasmäärästä ja valtuutettujen määrästä voidaan kuntamäärän ja valtuustojen koon muutokset huomioida
Isoja kysymyksiä on kuntapäättäjien pohdittavana kaavoituksesta, kirjastoista, liikuntatiloista sekä kouluja työasioista lähtien. jouni lampinen Sitkeitä päätöksentekijöitä Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho huomauttaa, että puolueet luovat kuntavaaleissa pohjaa menestymiselle myös muissa vaaleissa. On kulttuurisotia ja identiteettitaisteluita, ja populismi tuottaa jatkuvasti uusia kysymyksiä, Siika-aho miettii. Se on hyvä huomioida, että puolueet tekevät töitä aiempaa kapeammilla hartioilla. – Kunnallisjärjestöjen rooli on aivan keskeinen. Puoluesihteerin mukaan valtuutettujen tehtävänä onkin tehdä selväksi kuntalaisille, mistä asioista paikallisesti päätetään. Kuntavaaleissa äänestäville voi olla osittain epäselvää, mistä kuntapäättäjät lopulta päättävät. Ilman tätä paikallista tasoa ei voi onnistua. Muun muassa opetussuunnitelmaa ei tarvitse luoda kunnanvaltuustossa. – Paikallinen päätöksenteko on demokratian keskeinen ydin. Tämä verkosto on todella tärkeä keskustalle, puoluesihteeri Antti Siika-aho (kesk.) sanoo. Poliittiset puolueet eivät ole jäsenmääriltään läheskään yhtä suuria. Siika-ahon mukaan puolueen hyvä maine kunnissa auttaa uusien ehdokkaiden saamisessa. – Keskustalaiset paikallispäättäjät tunnetaan jämpteinä ja sinnikkäinä yhteisten asioiden hoitajina. – Emme voi ohjata kädestä pitäen ehdokashankintaa yhdessäkään kunnassa, vaan se lähtee paikalliselta tasolta. Eikä se ole ihme, jos äänestäjää hämmentää, kun kunnan roolikin on muuttunut verrattain lyhyessä ajassa. – Se on kansalaistehtävä. Puoluetta paikallisessa toiminnassa edustava kunnallisjärjestö toimii piirin, valtuustoryhmän ja jäsenten yhdyssiteenä. – On ollut isoja rakennemuutoksia soteja TE-uudistuksista lähtien. Tosin sekin pitää muistaa, että esimerkiksi kaikki kouluasiat eivät ole kuntapäättäjän vastuulla. Kuva: Keskusta Paikallinen päätöksenteko on demokratian keskeinen ydin.. Siellä on paras tietämys, millaisia nimiä ja ehdokkaita tarvitaan omalle listalle, jotta vaaleissa menestyy. Ja puolueelle on elintärkeää saada hyviä ehdokkaita, Siika-aho lisää. – Maailma on muuttunut ja puolueetkin ovat mukana kilpailussa ihmisten vapaa-ajasta. Kuntavaalit ovatkin erityisen tärkeitä keskustalle, hän lisää. 21 Keskustalla on vahva kunnallisjärjestöjen verkosto. Siika-ahon mukaan on upeaa, miten eri puolueet ovat saaneet asioihin paneutuneita ja rohkeita ehdokkaita vaaleista toiseen, vaikka päätöksenteko vaatii osallisiltaan niin paljon. Puolue on valtakunnankin tasolla tunnettu Siika-ahon mukaan siitä, että se kannattaa Suomen säilyttämistä laajalti elinvoimaisena. – Etenkään tällaisessa myllertävässä maailmanajassa. Verkosto vastaa ehdokkaiden rekrytoinnista kuntavaaleissa. Rohkeita riittää Ei ole aina helppoa olla mukana paikallisessa tai alueellisessa päätöksenteossa, keskustan puoluesihteeri näkee. Heillä on sitkoa ja kanttia. Se on jämpti niin Lonkkatuntumalta puoluesihteeri kertoo laskevansa, että keskustalaisissa on paljon sellaisia, jotka viihtyvät keskimääräistä pitempään mukana päätöksenteossa. – Suomalainen puoluelaitos on menettänyt viimeisen 40 vuoden ajan vaikuttavuuttaan
Teksti Kirsi Riipinen Kuvitus KRUT Collective, krut.fi analyysi. Jos muutokset toteutuvat, helisemässä ovat etenkin pienet kunnat, kun ne joutuisivat hankkimaan aiemmin sidosyksiköiltä ostetut palvelut nopealla aikataululla markkinoilta, kirjoittaa toimittaja Kirsi Riipinen analyysissään. 22 PIENTEN KUNTIEN ISO PELKO Hallitus haluaa puuttua julkisiin hankintakilpailuihin
Kaikkein eniten hallituksen suunnitelmissa hiertää ehdotus kuntien omistamien sidosyksiköiden, niin sanottujen inhouse-yhtiöiden, omistamisesta ja määräysvallasta. Hankintoja joudutaan toteuttamaan kiireessä, eikä resursseja ole tarpeeksi, Högnäs sanoo. 23 M arkkinat toimivimmiksi, lisää kilpailua ja huomiota huoltovarmuuden tarpeisiin. – Eivät kunnat riko hankintalakia tahallaan, mutta toisinaan tulkintatilanteet ovat vaikeita rajanvetoja. Syksyllä 2023 Euroopan tilintarkastustuomioistuin huomautti raportissaan, ettei nykyinen hankintadirektiivi täytä tavoitteitaan. O ngelmallisia hankintoja on kiistämättä ollut, niin omistusosuuksissa kuin suorahankinnoissa. KKV:n mukaan Seinäjoki ei voinut soveltaa uuteen hankintaansa suorahankintaperustetta. Hallitus haluaa nostaa omistusosuuden kymmeneen prosenttiin. Tässä on esimerkkejä melko tuoreista: Rovaniemi on markkinaoikeudessa Kilpailuja kuluttajaviraston (KKV) esityksestä, sillä kaupunki laiminlöi kilpailuttamisvelvoitteen hankkiessaan matkailuja markkinointipalveluita. Monimutkainen pykäläviidakko voi olla taustalla, kun hankintaprosesseja yritetään oikaista. kiinteistöpäällikkö joutuu vastaamaan Lapin käräjäoikeudessa syytteeseen virkavelvollisuuden rikkomisesta. EK kiittää inhouse-yhtiöiden omistusrajan nostoa 10 prosenttiin, mutta ei unohda kiitoksissaan mainita myöskään pakollisia markkinakartoituksia eikä velvoitetta uusia kilpailutus, jos tarjouksia tulee vain yksi. Etenkin pienissä kunnissa aikaa ja osaamista silloin tällöin tehtäviin hankintoihin voi olla hyvin rajallisesti. Hyvinvointialue omisti tuolloin 0,04 prosentin osuuden Sarastiasta. Myös hyvinvointialueiden hankinnat ovat edenneet markkinaoikeuteen. Kunta voi omistaa kilpailutuksen välttääkseen vaikka vain murto-osan inhousesta. Markkinaoikeus totesi viime keväänä, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstöhallinnon palvelujen ja -järjestelmien inhouse-suorahankinta Sarastialta oli lainvastainen. KKV:n huomautusten listalla on Utsjoki, joka hankki koulujen ja monitoimitalon rakennustöiden valvontapalvelut 2018–20 kilpailuttamatta niitä. Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) hallituksen ehdotus on otettu kiitoksin vastaan. Syyskuussa markkinaoikeus totesi lainvastaiseksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) 1,9 miljoonan euron perintäpalveluiden hankinnan Sarastia-konsernin yhtiöltä. Kainuun käräjäoikeuteen puolestaan joutuvat virkavelvollisuuden rikkomisesta Puolangan kunnan pormestari ja viisi kunnanhallituksen jäsentä, koska he päättivät vuoden 2020 alussa hankkia sosiaalija terveyspalvelut kilpailuttamatta niitä hankintasäännösten mukaisesti. Tavat, joilla hallitus pyrkii höyläämään julkisista hankinnoista, on nostattanut kunnissa metelin. Silloinen vt. Julkishallinnon on nykyisen lainsäädännön mukaan kilpailutettava kaikki isot hankintansa, mutta kilpailutusta ei tarvita, jos palvelu tulee inhouse-yhtiöltä. Eikä toisaalta resursseja osallistua tarjouskilEivät kunnat riko hankintalakia tahallaan.. Toisinaan on epäselvää, mikä kuuluu hankintalain piiriin ja mikä ei. Seinäjoki sai loppuvuodesta KKV:n huomautuksen, koska kaupunki jatkoi kilpailuttamatta aiemmin kilpailuttamiaan metsänhoitopalveluja. Yrityksille lisää edellytyksiä osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. H ankintalainsäädäntö on vaikeutunut, ja jo edelliset hallitukset ovat suunnitelleet sen selkeyttämistä. Kuntaliiton johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs sanoo, ettei Suomi ole ongelmineen yksin. Varha omisti 0,09 prosenttia Sarastiasta. Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on säästää julkisista hankinnoista, joita tehdään vuodessa yli 37 miljardin euron verran – lähes viidennes maan bruttokansantuotteesta. Kun työja elinkeinoministeriön (TEM) valmistelemat lakimuutokset lähtivät lausuntokierrokselle tammikuun puolivälissä, EK kiitti oitis hallitusta kilpailun lisäämisestä ja puuttumisesta hankintalain kiertämiseen
Kenenkään ei tarvitse enää uskotella, että yksi osake isosta inhousesta oikeuttaa ohittamaan kilpailutukset. Högnäs antaa tällaisesta tilanteesta esimerkin. Hänen mielestään on hyvä, että markkinaoikeudesta on saatu oikeuskäytäntöä. Virasto on huomauttanut, että mikäli ehdotettuun omistusrajaukseen päädytään, kärsijöitä ovat talousvaikeuksien kanssa painivat pienet ja keskisuuret kunnat sekä hyvinvointialueet, joilla on paljon alle 10 prosentin omistuksia sidosyksiköissä. KKV ilmoitti kantanaan jo kesällä, että sidosyksiköiden liian laajaan käyttöön on puututtava mutta että hallituksen ehdottama lakimuutos 10 prosentin omistusosuudesta nostaisi julkisen sektorin kustannuksia. Jos omistajia olisi vaikkapa parikymmentä, tilanne olisi aivan toinen. H ankintojen valvonnan tutkimuspäällikkö Anni Vanonen KKV:stä sanoo, että kenties tähän mennessä saatu oikeuskäytäntö saa kunnissa aikaan pohdintaa omista sidosyksikkösuhteista. Summa on esimerkiksi rakennusurakoissa noin 5,5 miljoonaa euroa. Vain määräysvalta oikeuttaa tekemään hankintoja ilman kilpailutuksia. 24 pailuun ole välttämättä myöskään paikallisilla yrittäjillä. Suomalaisten sidosyksiköiden käyttö poikkeaa eurooppalaisesta käytännöstä, koska täällä sidosyksiköllä voi olla jopa satoja omistajia. Hän muistuttaa, että KKV voi tehdä markkinaoikeusesityksiä vain sellaisista suorahankinnoista, jotka ylittävät EU:n kynnysarvot tai jotka joissakin tapauksissa ylittävät kansalliset kynnysarvot. KKV:n selvitysten mukaan ongelmallisia sidosyksiköitä on vähän. Moniko heistä voi todellisuudessa käyttää yhteisessä yhtiössä määräysvaltaa. Högnäs sanoo, ettei hallituksen tarvitsisi tästä huolimatta hypätä suoraan toiseen päätyyn. Siinä suurin omistaja saisi itselleen oman hallituspaikan, ja pienemmät omistajat ryhmittyisivät neljän muun hallituksen jäsenen taakse. Hän kertoo, että virastossa on parhaillaankin menossa tutkintoja hankintayksiköiden suorahankinnoista. Kaikkein heikoimmassa asemassa olisivat pienet kunnat, jos ne pakotettaisiin hankkimaan aiemmin sidosyksiköiltä ostetut palvelut nopealla aikataululla markkinoilta. Maan tapa on hämärtänyt määräysvallan käsitettä.. – Tärkeää on, että hallituksen jäsen tietää, mitä kuntia hän edustaa ja kenen etuja ajaa. K eskeinen kysymys on, minkä verran sidosyksiköstä pitää omistaa, jotta se takaa määräysvaltaa yhteisen yhtiön asioissa. Tilanne on kuitenkin päässyt nykyisenkaltaiseksi, koska maan tapa on hämärtänyt määräysvallan käsitettä. Hallituksen ehdotus sidosyksiköiden omistuksen 10 prosentin rajasta on hänen mielestään täysin väärä. Omistusrajaus ei KKV:n mukaan nimittäin ota tarpeeksi huomioon eri toimialojen, alueiden eikä myöskään erilaisten hankintayksiköiden ja sidosyksiköiden eroja. – Sen sijaan tulisi katsoa, mitä oikeuskäytäntöä meillä jo on, ja kannustaa Kilpailuja kuluttajavirastoa jatkamaan valvontaansa. Jos sääntelyä muutetaan, siirtymäajan olisi oltava pitkä, KKV on huomauttanut. 85 prosentilla inhouse-yhtiöistä on korkeintaan kymmenen omistajaa
Högnäsin mielestä tämä olisi periaatteessa hyvä uudistus. Kuntien omistajaohjauksen roolia terävöitetään, jotta määräysvalta varmistetaan. Sipilän hallitus halusi lisätä innovatiivisten hankintojen osuutta. Nykyisellään hankintayksiköt joutuvat hakemaan tarjoajien rikosrekisteriotteet. Jälleen kerran törmätään hankkijan resursseihin. Yrittäjäjärjestöt ovat ajaneet uuteen hankintalainsäädäntöön omistusrajoituksen lisäksi pakollista markkinakartoitusta. Vähintään kaksi tarjoajaa Kunnissa on pelästytty sidosyksikkösuunnitelmien lisäksi hallituksen näkemystä siitä, että kilpailutus pitää uusia, jos tarjouksia tulee vain yksi. – Tosin edelliseltä hallitukselta nykyiselle hallitukselle periytyi ympäristörikosten poissulun peruste. Tästä huolimatta Högnäsin mielestä riskinä on, että jakamisen velvoitteesta voisi tulla uusi keino valittaa kilpailutuksesta. Mukana on tekstimuutos, joka selkeyttäisi nykyistä pykälätulkintaa. Kuntaliiton johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs sanoo, että markkinakartoitukset ovat lähes poikkeuksetta hyödyllisiä mutta toisinaan myös työläitä. Mitään kestävyyttä ei lakiuudistuksessa muuten näy. Elinkeinoelämä on jo pitkään halunnut estää hankintojen räätälöintiä jollekin tietylle yhtiölle. Rikosrekisterirumba päättymässä Hyvääkin uudistuksessa on mukana. Tilannetta on syytetty, jälleen kerran, vaikeasta ja monimutkaisesta direktiivistä, mikä tekee monelle yritykselle tarjoamisesta liian vaikeaa. Högnäs huomauttaa, että rajauksia sattuu vahingossa mutta toisinaan tarkoituksella. Esimerkiksi jossakin tietojärjestelmähankinnassa on voinut olla mukana hyvin rajaavia ehtoja. Liikevaihtoon perustuva raja sallisi laajemman omistajapohjan, mutta rajoittaisi sidosyksikön liiketaloudellista kokoa. Nykyiseen lakitekstiin on kirjattu vuoropuhelu asiantuntijoiden kanssa, muutosehdotuksessa asiantuntijat on korvattu nimenomaan alalla toimivien yritysten kuulemisilla. Markkinaoikeuden ratkaisut osoittavat, että KKV:n valvonnalla voidaan puuttua väärinkäytöksiin. Tuolloin omistajien ja sidosyksiköiden kannattaisi hyödyntää markkinoita aina kun se on mahdollista. Taustalla lakimuutoksessa on tarkoitus saada kilpailutuksen tekijä pohtimaan etukäteen markkinakartoituksen avulla, kuinka kisaan saadaan mukaan vähintään kaksi tarjoajaa. 25 Kuntaliitto: Jos sidosyksiköiden määräysvalta ei toteudu, niiden toimintaan tulee puuttua ja sidosyksikköjärjestämisen väärinkäytöksiin reagoida valvonnan keinoilla. Isot hankinnat osiksi Ongelmaton ei ole myöskään uudistuksen kaavailema hankintojen osiin jakamisen velvoite. Hankintalain uudistuksessa huomio on kiinnittynyt omistusrajaukseen, mutta se on tuomassa mukanaan muitakin muutoksia. Markkinakartoituksia ja pilkkomisia. Uudistus olisi yrittäjien mieleen, sillä pienempiin hankintoihin olisi pienten yritysten helpompi osallistua. Työllistävyys unohtui Muutoksissa ei puhuta ympäristöstä, työllistävyydestä, paikallisuudesta tai ylipäätään kestävistä hankinnoista, joita vielä jokunen vuosi sitten haluttiin nostaa kilpailutuksiin. – Nyt ollaan menossa vakuutusmaailmaan, jossa tarjoajan johto vakuuttaa, ettei taustalla ole rikoksia. Toisin sanoen jos tarjoaja on tehnyt törkeän ympäristörikoksen, tarjous on poissuljettava kilpailutuksesta. Kilpailuja kuluttajavirastolla on hankintojen valvonnan rooli. Miten ratkaista omistuskysymys. Hallitus onkin ottamassa sen pakollisena hankintoihin mukaan, mutta yrittäjien pettymykseksi vasta yli 10 miljoonan hankinnoissa. Sidosyksiköissä olisi mahdollista olla myös 10:tä prosenttia pienempiä omistusosuuksia, kunhan sidosyksikön liikevaihto pysyisi riittävän alhaisena. Ei ihme, sillä kilpailua ja tarjoajia on maassa vähän. Tietosuojakysymyksineen niiden saaminen Oikeusrekisterikeskuksesta kestää kuukausia ja ne toimitetaan paperilla. Silloin kilpailutusta ei tarvitsisi uusia, sillä jos markkinakartoituksen on tehnyt, yhden tarjouksen kanssa voi edetä. Nykyisen lain mukaan hankintayksikkö voi jakaa hankintansa osiin, mutta nyt siihen ollaan velvoittamassa kaikki EU:n kynnysarvot ylittävät hankinnat. Kun hankkija tekee markkinakartoituksen ja tuntee markkinat, vaatimusten muotoilu helpottuu ja pelko kilpailutuksen uusimisesta vähenee. Högnäs nimeää hetkeäkään empimättä kiitosten väärtiksi maininnan, joka on lopettamassa rikosrekisterirumban. Högnäsin mukaan uusi kirjaus on hyvä, sillä hankintoja tekevillä on paikka paikoin ollut epäselvyyttä siitä, missä vaiheessa hankintamenettelyä keskustelut yritysten kanssa ovat sallittuja, missä eivät. Kilpailuja kuluttajavirasto: Suurimpien sidosyksiköiden käyttöä rajoitettaisiin, mutta omistusosuusvaatimuksessa olisi poikkeus, joka mahdollistaisi sellaiset sidosyksiköiden tuottamat palvelut, jotka tuotettaisiin joka tapauksessa itse. Mukana velvoitteessa on poikkeuksia. Högnäs on kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Muutosehdotus on lausuntokierroksella 11.3.2025 asti
26
SPR:n puheenjohtajan moite osuu terävästi vanhustenhoidon tilaan. 27 Ilon kautta ja samalla kriittisesti Kuntalehden uusi kolumnisti Elli Aaltonen löytää Suomesta paljon hyvää, mutta hyvinvointiyhteiskunnan meno saa Kelan ex-pääjohtajan myös erittäin kriittiseksi. Teksti Tiina Ojutkangas Kuvat Timo Seppäläinen Elli Aaltonen katselee suomalaista yhteiskuntaa kriittisesti ja parannusehdotuksia pohtien.
– Huimaa uskallusta, toteaa hän itsekin. Viidenkymmenen vuoden ajan suomalaista yhteiskuntaa työelämässä tarkkailtuaan hän tietää, että yksikään vuosikymmen ei ole ollut edeltäjänsä kopio. Elli Aaltonen tunnetaan monesta asiasta. Kenen tehtävä ja velvollisuus olisi ohjata Suomea parempaan suuntaan. Tukea vanhemmille Lapset ja nuoret ovat olleet aina lähelle Elli Aaltosen sydäntä. Aaltonen tuntee itsensä normaalin tarmokkaaksi, myös ottamaan kantaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Me nyt valitettavasti elämme hyvinvoinnin ohjaustehtävässä lyhyellä aikajänteellä. Vaikka hän nauttiikin erilaisista vapaaajan harrastuksista, Ellin tuntevat tietävät, että monessa mukana ollut leidi ei jää laakereilleen lepäämään. Tässä kohtaa haastattelua Kelan ex-pomo kiihtyy. Jos vanhemmat eivät voi hyvin, niin hankala siinä on lastenkin olla. Ovatko toivon teot jääneet nyt taaemmaksi. Hänen yhteiskunnallisia näkemyksiään ei kuitenkaan pyydetä siksi, että ilmoille tulisi hymyä ja hymistelyä. Ainakin minulla on edelleen kiinnostusta erilaisiin ajassa liikkuviin ilmiöihin, löytyy vastaus. – Tämä moralisoiva puhe syö entisestään lapsiperheiden Yksinäisyys on tuleva kansansairaus.. Aaltosen lista hyvistä kehityksistä on pitkä. – Samaan aikaan kysytään, miksi lapsia ei synny. Missä ovat toivon teot. On pakko kysyä, mikä hänet saa keskustelemaan yhteiskunnasta ja ihmisten hyvinvoinnista vuosikymmenestä toiseen. – Myös Kelan pääjohtajan tehtävässä ja työelämäprofessorina merkitsi paljon, että ymmärsin kuntalaisuuden ja kunnallishallinnon. Se kuvaa, miten arvostamme toisiamme ja annamme kaikille elämisen eväitä. Onhan jokainen ihminen jonkin kunnan asukas, hän muistuttaa. – Siihen kuuluu kunkin voimavarojen mukainen yksilön vastuu ja vastuu lähimmäisitään ja se, että julkisen ja yksityisen toimijuuden yhteistyö toimii. Elli Aaltosen työhistoria on lievästi sanottuna monipuolinen. Yksi kestoaihe on vanhustenhoito. Kunnat ja kuntayhtymät olivat työnantajina sosiaalija terveydenhuollon erilaisissa johtajaposteissa viisitoista vuotta. – Meistä kukaan ei elä tyhjiössä eläkkeelläkään. Aina ruuhkavuosia on ollut, mutta toisaalta nyt tuntuu työelämä olevan entistä kiihkeämpää ja vaatimukset monella tavalla kovia. Elli Aaltonen on erityisen huolissaan puheesta, joka koskee kasvavaa hoitovastuuta, kun julkinen ei pysty hoitamaan iäkkäitä. Sitä SPR:n puheenjohtajalta ja Kelan ex-pääjohtajalta toivotaan säännöllisesti myös valtakunnan medioissa. Hän muistuttaa turvallisuuden erilaisista muodoista. – Kansakuntana huolettaa ihmisten jaksaminen, kun uhkia ja kriisejä on niin paljon globaalisti kuin kansallisesti. Meidän ei tarvitse avata polemiikille kaikkia ikkunoita. –Tiedon avulla on helpompi tehdä hyviä päätöksiä. Ajan ilmiöt Aaltonen on lopettanut varsinaiset palkkatyöt viime vuonna. Elli Aaltonen tunnetaan ystävällisenä ja vieraanvaraisena emäntänä ja lämpimänä äitinä kahdelle aikuiselle pojalleen. Suurin huoli on polarisaatio, koska aiemmin on osattu paremmin hakea tukea toisistamme ja luoda yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kaikkien kanssa. Tämä on hänen mukaansa se hyvinvoinnin laiva. Suomalaisille nuorille Aaltosella on toivon sanoma: – Nuorille sanoisin, että unelmia kohti vaan. Rohkeutta elää omannäköistä elämää, johon kuuluvat hyvät asiat luonnon kestävyydestä omaan kestävyyteen. Eri-ikäisten ihmisten elämään sekä työssä että omakohtaisesti perehtynyt Elli Aaltonen katsoo ruuhkavuosia myös uudella tavalla. Myös mielenterveyssairaiden tilanne huolestuttaa. Elli Aaltonen jatkaa, että rinnalla toimivat yksityiset palvelun tuottajat ja kansalaisyhteiskunta yksilöineen, perheineen ja järjestöineen. Yhteys kuntiin säilyi edelleen sosiaalineuvoksen ja sosiaalija terveysosaston osastopäällikön tehtävissä lääninhallituksissa ja sitten ylijohtajana Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Perheiden hyvinvointi on kansakunnan tulevaisuuskysymys. Ehkä se ei ole kovin hyvin tiedossa, että hän aloitti ensimmäisessä vakituisessa työpaikassaan viiden kunnan omistamassa vanhainkodissa johtajana jo 22-vuotiaana. Siinä vaiheessa ensimmäinen yliopistotutkinto oli taskussa ja työelämä alkoi toinen toistaan vaativammissa tehtävissä. Aaltonen pohtii, kuinka Suomi on kyennyt selviämään monesta kriisistä, sodistakin sillä kuuluisalla sisulla, mutta myös toivolla paremmasta. Sen mahdollisti paljolti silloinen puolisoni ottamalla osavastuuta perheestä. Siksi tarvitaan niitä palveluja ja niitä tukia, jotta isät ja äidit jaksavat vaativan työnsä ja kasvatusvastuunsa kanssa. 28 Elli Aaltonen silittelee iloisen näköisenä koiraansa Gubbea. Edelleen ilahduttaa suhteellisen hyvä keskustelukulttuuri. Kun me vuonna 2025 olemme huolissamme turvallisuudesta, on tärkeä huomioida monenlaisen turvattomuuden tunteen yhteys ihmisten kriisinkestävyyteen. – No, nyt me olemme murrosvaiheessa näiden molempien, palvelujen ja etuuksien osalta, kun julkinen talous on kriisissä. – Paljon monenlaista ja samalla kuitenkin myös yksityistä elämää perheen ja jatko-opintojen muodossa. –Hyvinvointiyhteiskunta on suunnannäyttäjä. Perheen, työn ja opiskelun yhdistämisestä hänellä on myös kokemusta
Gubbe tuli taloon liian työn tekemisen estämiseksi.. 29 ELLI AALTONEN Perhe: 2 aikuista poikaa perheineen Äiti ja SPR:n puheenjohtaja Tärkein arvo: oikeudenmukaisuus Gubbe-koira ja Elli ovat parhaat ystävät
30 Elli Aaltonen nauttii elämästään. Sopivasti töitä ja harrastuksia kuten ulkoilua.
– Heidän pitää tehdä sitä, mitä hallituskin haluaa eli työllistyä. Uraputken jälkeen rentoa elämää viettävä Aaltonen kertoo , että jokapäiväisen elämän täyttävät rakkaat pojat ja heidän perheensä. Rinnalle on tullut odotus: Odotus hoitoon, päivystyksessä odottaminen, palvelujen odottaminen ja ihmisen odottaminen. – Käytän paljon sanoja, joilla kuvaan heille välittämistä ja rakkauttani. Joutuvat puun ja kuoren väliin, kun ei ole vaihtoehtoja. Pitää hoitaa empatia ja tunne edellä äitimme ja isämme tai vanhempia veljiä ja siskoja vai pitäisikö meidän nyt olla töissä, koulussa ja tehdä se oma elämä, kerryttää omaa eläkettä. Kun muisti pelasi loppuun saakka, voi huoletta soittaessa luottaa kuulemaansa. – Luonto on voimavarani, klassinen musiikki on päiväni avaus. SPR puheenjohtajuus vie arviolta viikon kuukaudessa: on kokouksia, puheita ja matkoja. Aaltosen koira Gubbe, jota puhutellaan sekä suomeksi että ruotsiksi, kulkee haastattelun ja kuvauksen ajan ihmisen luota toisen luo ja haluaa leikkiä. 71-vuotiaana Elli Aaltonen säteilee elämäniloa ja hän sanoo itsekin nauttivansa. Iäkkäiden lapset eivät ole moraalittomia. Kirjoittamiseen tarvitaankin aikaa, sillä Elli Aaltonen kirjoittaa kirjaa, jolla on useampi työnimi. Elämä on ihanaa Elli Aaltonen lopetti säännöllisen työelämän viime vuonna. Nyt me ollaan tekemässä se, että työikäinen väestö alkaa olla ristiriitaisessa tilanteessa. Ne ovat ns. Tarvitaanko niitä. kirjoittajavapaita, jolloin voin Savonlinnan sukuni ja ystävieni tapaamisten sekä kulttuurin ohella keskittyä kirjoittamaan. Aluevaltuustojen rooli on jäänyt hänelle epäselväksi. 31 jaksamista. Ja omaan aikatauluun sovitetut työt ovat intohimoni. Muistisairas iäkäs kotona ilman apua on meidän hyvinvoinnin häpeäpilkku tällä hetkellä, jyrähtää Aaltonen Hän ihmettelee erityisesti sitä, että ainakin kaksi hyvinvointialuetta on lopettanut omaishoidon tuen. En ole lasteni yksityisyyttä häiritsevä, mutta molemmin puolin tarkistamme, että kaikki sujuu hyvin ja usein tapaamme, kun kaikki asumme nyt pääkaupunkiseudulla. Tiedän, että ei näinkään jatku ikuisesti, aina voi sattua jotain dramaattista huonoa. – Yksinäisyys on Suomessa tuleva kansansairaus. Joutuvat syylliseksi tahtomattaan. –Samaan aikaan keski-ikäiset lapset ovat alkaneet ajatella, että heidän pitää varmaan hoitaa läheisiään. Yksinäisin on iäkäs, kotona asuva vanhus, jonka kotihoito on minimaalinen ja sosiaalisia kontakteja ei ole. Ja sitten on niitä 'koiraystäviä'. Nyt voin aikatauluttaa elämääni siten, että Savonlinna jaksot ovat usean viikon, jopa kuukauden pituisia. Ellin pojat hankkivat äidilleen koiran, että tämä ei tekisi niin paljon töitä. – Tämä lienee vitsi, mutta kuvaa sitä, miten me olemme samiksia koirani Gubben kanssa. Sisaret ovat tärkeitä ja luottamusystäviä on. Luonto on Aaltosen voimavara ja terveyttä tulee hoidettua osana päivärutiinia, jollaiseksi voi laskea vaikkapa Gubben kanssa lenkkeilyn. – Suurin huoli oli poissa, kun pitkäikäinen isämme sai säännöllisen kontaktin päivittäisen ateriapalvelun ja kotisairaanhoidon sekä paikkakunnalle asuneen vanhimman siskoni kautta. Aaltonen on itsekin huolehtinut ja huolehtii omaisistaan, mutta kyseenalaistaa ajatuksen, että nykyiset nuoret polvet laitettaisiin sotien jälkeisen sukupolven hoitajiksi. – Ja sitten on synnyinja koulukaupunkini Savonlinna. Elli Aaltosen mukaan tässä näkyy arvoasetelma pahimmillaan. –Aluevaltuustoilla on tietysti demokratiarooli, edustaa alueen väestöä päätöksenteossaan. Yksi niistä on ”Sosiaalitapaus”. Nykyään eläkkeellä oleva seitsemänkymppinen Aaltonen on asunut työn vuoksi useilla suomalaisilla paikkakunnilla. -Juuri samaan aikaan kuin ympärivuorokautista hoivaa vähennetään! Nyt kaikki ovat sitä mieltä, että omaishoitajille pitää antaa tukea, palkkioita, työterveyshuoltoa. Erityisesti kysyn tämän demokratian perään tässä ilmapiirissä, jossa hyvinvointialueet ovat kovin VM-johdettua resursseiltaan, että sisällöiltään. Sen jälkeenkin hän on toiminut vierailevana luennoitsijana, kirjoittajana ja yhteiskunnallisena keskustelijana monella foorumilla. Ajatellaan tuen olevan niin pieni, ettei kukaan sitä kaipaa. Nyt kiinnekohdat ovat koti idyllisessä Porvoossa ja kakkoskoti synnyinseudulla Savonlinnassa, Saimaan rannalla. Työssä olevista aikuisista 80 prosenttia jo tällä hetkellä huolehtii mahdollisuuksien mukaan vanhemmistaan ja osa tekee oman työn ohella raskastakin omaishoitotyötä. Tiedon avulla on helpompi tehdä hyviä päätöksiä.. Hyvinvointialueisiin Aaltonen ottaa kantaa sanomalla, että aluevaltuustoja ja ei tarvita. Sitten, kun vaalit ovat ohi, tämä unohtuu. Aaltosen omat vanhemmat ovat jo kuolleet, mutta muistissa on, kuinka hoitovastuuta jaettiin sisarusten kanssa. Mielenkiinnolla kirjoittaja odottaa, löytyykö kirjalle kustantaja. –Elämä on ihanaa, kiitän siitä joka päivä. Mutta sitä en suostu nyt murehtimaan. Yksinäisyyden taakka Punaisen Ristin työssä Aaltonen näkee suurta iäkkäiden yksinäisyyden taakkaa. SPR, jonka puheenjohtajana hän on, merkitys kansallisissa ja globaaleissa kriiseissä on kasvanut. – Borderterrieri Gubbe saa mukamas parempaa hoitoa kuin he lapsina, nauraa Aaltonen ja silittää ruskeata lemmikkiään. Ei niin kiire, ettenkö joka aamu keskustelisi itseni kanssa, miten teen tästä päivästä hyvän päivän ja illalla kysyen itseltäni, mitä tässä päivässä oli hyvää. SPR tekee vuosittain yksinäisyys -barometrin ja yksinäisyyden tunne kasvaa kaiken aikaa myös nuoremmissa ikäryhmissä. Ja sittenhän se välittäminen tulee takaisin. Pääkaupunkiseudulla monet ammattitaustan kautta tulleet upeat ihmiset ovat jääneet ystäviksi. Ja aina löytyy joku juttu
Elokuvien perusteella saattaa syntyä aika värikäskin käsitys siitä, mikä ja millainen on kapellimestari. Soittajat menevät lukkoon. Aikoinaan orkesterikoot alkoivat kasvaa ja tarvittiin visuaalista metronomia. – Käytetäänkö paljon vibraattoa vai soitetaanko suoralla äänellä, mestarikapellimestari kuvailee. Jos kapellimestari on metsässä tai kokematon, orkesteri osaa itse ohjata itseään siinä kohtaa, missä kapellimestarista ei ole apua. Sen aikana huomataan, että ”että tää on nyt tämmöinen”. Hänellä on mielikuva koko sävykartasta. Onko jokaisella ajatus siitä, miten pitäisi soittaa. – Kuitenkin brittiorkesterit ovat meille hyvin läheisiä ja keskinäinen ymmärryksemme täydellinen. Orkesterit lukevat sitä suurin piirtein samalla tavalla. Muistuttaa jumppatuntia, jossa tamburiinilla annetaan tahtia. Orkesterit ovat myös itseohjautuvia. Ei ihme, että kuopiolainen Almila hurmaa kaikkialla. Puhelinhaastattelun sekä Rahoitusja johtamisfoorumin, Rafon helmikuisen esiintymisen perusteella maestro on oppinut elämästä ja johtamisesta. Hän on toiminut myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kapellimestarija orkesterikoulutuksen professorina. – Ei ole kovin suvaittavaa, että on huutava kapellimestari, joka lannistaa. Kapellimestarin kätten keli on kansainvälistä. Ei jää kovin hyvä muisto. perinteisessä konserttiohjelmistossa keskieurooppalaisissa orkestereissa voi olla näkemystä, että tämä on soitettu aina näin. ”Näytä miten tämä menee ja me soitetaan niin kuin lyöt.” Atso Almila puhuu ensimmäisen minuutin merkityksestä. – Yhdessä hiotaan kokonaisuutta. Almila on eläkkeellä, mutta johtaa edelleen. Pohjoismaissa on raikkautta ja nuorta rutiinia, taito on korkealla mutta ollaan valmiita kokeilemaan. Esimerkiksi Britannian ja Suomen välillä. Mitä kapellimestari oikeastaan konsertissa tekee. Rooli vaihtelee senkin mukaan, onko kapellimestari pitkällä kiinnityksellä orkesterissa vai johtaako hän yhden konsertin tai konserttisarjan. Kansainvälinen kieli Monet kapellimestarit tekevät työtä eri puolilla maailmaa ja monenmaalaisten orkesterien kanssa. Miten voimakkaita näkemyksiä soittajilla sitten on. Kotityö on iso osa orkesterin arkea. Almila tunnistaa työkulttuurin muuttumisen. Hänellä on kokemusta muun muassa kaupunginorkestereiden johtamisesta. Teksti Tiina Ojutkangas Kuva Anssi Kumpula / FCG Kapellimestari on kuin majakka Täytyy vaalia ammatti-ihmisten joukkoa.. Nykyään huutaminen ja nolaaminen ei käy, tietää huippukapellimestari ja johtajien johtaja Atso Almila. Atso Almila kuvailee sen yksinkertaisesti: – Näytetään koska ja kuinka nopeasti (soitetaan), hiljaa vai kovaa, katsotaan majakkana seisovasta kapellimestarista, että soitto toimii. Ajat ja tavat ovat muuttuneet. Siis siitä, millaista soiton pitäisi olla. Yleisössä on erojakin. – Ns. Orkesterit ovat muuttuneet ja niin myös johtajat. Orkesterin soittajien elämässä kaikki työ ei tapahdu yhteisissä harjoituksissa eikä varsinkaaan konserteissa. Jos ajatellaan orkesteria sata vuotta sitten, kaikki soittajat olivat miehiä ja kapellimestarit saattoivat olla raivokkaita. 32 Kapellimestari Atso Almilan habitus vastaa elokuvien kapellimestaria, mutta orkesterin johtajan työ on kenties toisenlaista kuin draamoissa. Atso Almila jatkaa, että kapellimestari on sisäistänyt musiikin. Tyrannimainen johtaminen ja pomottaminen on yhä vähemmän arvossaan
Ihan pieni havainto ei ole sekään, että soittajatkin ovat ihmisiä joilla on elämä. Atso Almila muistuttaa dialogin merkitsevän sitä, että kapellimestari ei yksin päätä kaikesta. Soittajat ovat ihmisiä Atso Almila on johtanut lukemattomia orkestereita ja tehnyt työtä vuosikymmeniä. Johtaja on soittajiaan varten. Aina ei tarvitse lyödä niin kauheasti. Koskaan ei saa nolata ketään toisten edessä, koska tilanteet ovat hyvin paineisia. Musiikillista dialogia syntyy ideaalissa tilanteessa kaikkien kesken. Katsotaan majakkana seisovasta kapellimestarista, että soitto toimii.. Vuodet ovat tuoneet palvelualttiutta ja kannustamista. Miten ollaan ihmisten kanssa. 33 Vielä kapellimestarin vaativasta työstä, jossa elämä ei siis ole kuin elokuvissa. Silloin alkaa arkielämä. Jos diivan elkeille ei ole tilaa maailmalla eikä harjoitussaleissa, huonosti se sopii myöskään kotielämään. Kapellimestari Atso Almila kertoo, että vuodet ovat tuoneet palvelualttiutta. – Lapset on sairaita tai auto on hajonnut. Kapellimestari palvelee orkesteria, jotta orkesteri voi tehdä parhaansa. – Orkesterin johtaminen loppuu musiikkikeskuksen ovelle. Tämä on palveluammatti. Parhaiten yhteinen tekeminen voi viedä tasolle, jossa musiikki itse auttaa unohtamaan nämä asiat. Riittää dialogi ja katsekontakti. Tämä on suuren suomalaisen kapellimestarin ja opettajan Jorma Panulan ohje tuleville orkesterinjohtajille. Koskaan ei pidä sorkkia, jos homma menee itsellänsä hyvin. Auta, älä häiritse. Atso Almila kuvailee, että koko orkesterilaitokselle on kehittynyt tapa, jonka mukaan konsertissa tehdään aina parhaansa vaikka olisi ollut minkälainen viikko
34 Pientä positiivista virettä kunnissa on, sanoo Risto Murto.
Teksti Leena Hirvonen Kuvat Markus Sommers. 35 "Tästä tulee yhä vaikeampaa" Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto listaa asiat, jotka vaikuttavat kuntien kehittymiseen: ”Muutosta ei pidä pelätä”, hän sanoo Kuntalehdelle
Viime syksynä ilmestyneessä kirjassaan Miksi Suomi pysähtyi Murto ruotii kotimaisen kansantalouden surkeaa tilaa: miksi emme kehittyneet ja mitä pitäisi tehdä. Mutta totta kai, työllisyyden kannalta näillä päätöksillä on kuntiinkin iso vaikutus. Väistämätön muutos Mikä yhdistää investointeja, kansainvälistä rekrytointia, sivistyksen ja kasvatuksen kasvua ja hyvinvointia edistäviä palveluja, paikallisen työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta sekä liikenteellistä saavutettavuutta. Päätoimensa lisäksi Murto johtaa erästä kuntien kannalta elintärkeää hanketta: hän on pääministeri Petteri Orpon käynnistämän Kasvuriihi-hankkeen vetäjä. Murto mainitsee esimerkkinä mahdollisen kauppasodan ja kasvavat tullit. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin talouspoliittiset avaukset voivat pahimmillaan sammuttaa kyteviä kasvuaikoja. Tällaisella näköalapaikalla työskentelee Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Kaikkiaan Suomessa olisi tehtävä rohkeaa talouspolitiikkaa yli hallituskausien. – Suomi on ollut kehityksessä vuosikaudet lähtökohtaisesti myöhässä”, Murto sanoo ja viittaa Suomen talouskasvun pysähtyneeseen tilaan suhteessa muihin Pohjoismaihin. – Nythän esimerkiksi EU:n kanssa neuvottelut eivät ole vielä edes käynnissä, joten nähtäväksi jää. – Vaikuttaa siltä, että julkisen sektorin tasapainottaminen väistämättä jatkuu ja työ on iso sekä vaikeampi kuin aiemmin odotettiin, Murto sanoo. Työn tavoite on yksinkertainen: kasvua. Kirjan ilmestymisen jälkeen maailman talouspolitiikan näyttämö on muuttunut ja vaikutusta on myös suomalaisiin kuntiin. – Ripeä kasvu vaatii yleensä myös hyvää viennin kasvua, hän sanoo. Suomi ei ole enää mallioppilas, joka kasvaa koulutetun väestön, tutkimuksen ja investointien avulla, Murto sanoo. – Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että emme voisi kehittyä toivottuun suuntaan ja onnistua siinä, missä muutkin. Kaikki nämä kestävän kasvun toimet sekä paljon muuta tehdään Suomessa kunnissa, ja kaikkien näiden onnistumiseen tarvitaan onnistuRipeä kasvu vaatii yleensä myös hyvää viennin kasvua.. Ne voivat leikata suomalaisten yritysten vientiä ja näkyä työllisyydessä. 36 Talouden ja hallinnon näköalapaikalta näkee kauas kaikkiin ilmansuuntiin. – Keskeisenä tekijänä Suomen heikossa kehityksessä on ollut tuottavuuden vaisu kehitys. Kunnissa on vedettävä yhtä köyttä joka sektorilla. Hän näkee mahdollisuuksia vihreässä siirtymässä, mutta uskoo, että onnistuminen vaatii muutoksia myös luvittamisen ketteryydessä
– Se työ, mitä yliopistoissa alueellisesti tehdään elinvoiman edistämiseksi, on tärkeää. Murto uskoo, että osaajat suurella todennäköisyydellä kesJulkisen sektorin tasapainottaminen väistämättä jatkuu.. – Näyttää siltä, että ilman aktiivisia toimia emme ole lähitulevaisuudessa enää millään mittarilla korkean koulutuksen mallimaa. Näitä ovat Murron mukaan ikäluokkien radikaali pienentyminen, korkeasti koulutettujen määrän merkittävä väheneminen ja kansainvälisen muuttoliikkeen välttämättömyys. On olennaista, että meille tulee kansainvälisiä opiskelijoita, ja vielä tärkeämpää on, että he työllistyvät ja jäävät alueelle. – Alueet ja kunnat ovat hyvin erilaisia. Murto on sitä mieltä, että ammattikoulut eivät saa keskusteluissa riittävästi näkyvyyttä. – Pientä positiivista virettä kunnissa on, mutta edessä on sellaisia vaiheita, jotka eivät näytä hyvältä kokonaisuudessaan ilman muutoksia, hän aloittaa. Murto on rehellinen: nykyinen syntyvyyden suunta ei turvaa kuntia eikä taloutta, eikä ylläpidä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Edellä mainitut seikat muuttavat myös kuntakenttää. Tosin alueellista merkitystä korkeakouluilla on. 37 nutta kuntien, valtion ja elinkeinoelämän kumppanuutta. – Tilastoista selviää kirkkaasti, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien lasten koulutusaste on liian alhainen. Yksi synkimmistä skenaarioista kehityksessä liittyy suomalaiseen sivistykseen ja korkean koulutuksen ihanteisiin. Murto peräänkuuluttaa alueellisen erilaisuuden ymmärtämistä. Hänen mielestään toisen asteen ammatillinen koulutus on tuotava paremmin esiin. Yhteistyötä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa tarvitaan. Elinvoiman ylläpitämisen ja työllistymisen kannalta jopa todella paljon. Ehkä näitä seikkoja voisi pitää jopa inhorealistisina havaintoina, jotka täytyy tunnustaa ja joiden mukaan täytyy muuttua. Vain harva jatkaa opintoja esimerkiksi korkeakouluun. Oma kasvustrategia kannattaa rakentaa omien vahvuuksien varaan – kaikkien ei ole järkevää esimerkiksi tavoitella väestönkasvua. Katsoessaan tulevaisuuteen hän on selvästi realisti eikä halua maalata turhan ruusuisia kuvia. – On myös niin, ettei nykyinen maahanmuutto toistaiseksi paikkaa koulutetun työvoiman vajetta, hän sanoo. Murto nostaa esiin kolme seikkaa, jotka kuntien olisi otettava vakavasti pohtiessaan kasvun askelia. Korkeasti koulutetun työvoiman määrän pieneneminen on yksi muutos suomalaisuudessa. Pohjoisen elinvoimaa määrittää matkailu, rannikolla eletään puhtaan energian siirtymää, eteläisimmän Suomen elinvoimaa ylläpitää väestönkasvullinen vetovoima ja koulutettu työvoima, Murto pohtii
Etelä-Suomessa asuva Murto sanoo seuraavansa kotiseudun kehitystä yhä mielenkiinnolla. Mitkä kehityskulut ovat johtaneet nykyhetkeen. Onnistunut kaavoitus Sujuvat viranomaisprosessit Aineellisten investointien osalta ilmeisen tärkeitä Puhtaan siirtymän hankkeista kilpailtaessa merkitys vain korostunut tilanteessa, jossa valtiontukien määrä verratuna isoihin EU-maihin jää Suomessa väistämättä alhaisemmaksi Tuotannollisten investointien osalta säännökset samalla kiristyneet Risto Murto muistuttaa siitä, että alueet ovat hyvin erilaisia. Murto rauhoittelee. – Esimerkiksi tekoälyn osalta olemme vielä alkutekijöissä. Hän peräänkuuluttaa alueellisen erilaisuuden ymmärtämistä.. – Muutosta ei pidä pelätä, Murto sanoo. Jos ei tunne mennyttä Vanhan sananlaskun mukaan se, ken ei tunne mennyttä, ei voi tuntea tulevaa. Mitä voimme historiasta oppia. On selvää, että muutoksessa osa perinteisistä työpaikoista lakkaa ja toisaalta, syntyy uusia ja uudenlaisia töitä. Eivät nämä Lapin matkailuihmeetkään tai vaikkapa Kainuun kehitys tapahtuneet ihan parissa päivässä. Hän myöntyy hieman johdattelevaan kysymykseen siitä, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehikosta on pidetty liian tiukasti kiinni näkemättä muuttunutta tilannekuvaa ja naurahtaa ajatukselle siitä, että Ruotsissa on taas onnistuttu Suomea paremmin. Tuottavuuden huomioiminen esimerkiksi tekoälyn käyttöönotossa tuntuu Ruotsissa luonnistuvan suomalaista elinkeinoelämää näkemyksellisemmin: ei mietitä vain sitä, mitä tekoäly säästää vaan myös, miten säästetty resurssi organisoidaan tuottavaksi uudella tavalla. Murto sanoo peilaavansa näkemyksiään usein historiaan. Kasvu ja kehitys vaativat pitkäjänteisyyttä. Heistä hyvin harva on nykyisin menossa suoraan korkeakouluun johtavalle polulle. Hän mainitsee ohimennen myös maineen merkityksen vetovoimatekijänä ja harmittelee esimerkiksi Oulun kaupungin julkisuudessa viime aikoina olleita hallinnon epäselvyyksiä. 38 kittyvät kasvukeskuksiin pienten kuntien sijaan. Se vain on pakko hyväksyä. Näyttää siltä, että talouden suunta ja vaikutukset voivat globaalisti muuttua lähes päivittäin. – Valitettavaa. RISTO MURRON KOLME NOSTOA KUNTALIITON KASVUOHJELMASTA: Ammatillinen koulutus Kasvu vaatii osaavaa työvoimaa Kuntien ja kaupunkien vastuulla on ammatillinen koulutus Suomessa kaikkien koulutuksen tasojen on toimittava paremmin, jota tavoitteet korkeasti koulutetusta nuorista ikäluokista voivat toteutua Maahanmuuttajien täällä syntyville lapsille, etenkin pojille, toimivat ammattikoulut ovat erittäin tärkeitä. Murto on kotoisin Kuusamosta ja hän on asunut Pohjois-Pohjanmaalla muun muassa Kempeleessä sekä toiminut Oulun yliopiston hallituksen jäsenenä. Samalla ennustettavuus on uudella tavalla vaikeaa. Eivät anna hyvää kuvaa kaupungista, jonka alueellinen ja jopa strateginen merkitys on todella suuri. – Kannattaa kuitenkin muistaa, että kasvu ja kehitys vaativat pitkäjänteisyyttä
Tilastojen mukaan julkisen alan työntekijä on noin 30 prosenttia poissa töistä vuoden aikana (keskimääräiset lomapäivät, vapaat sekä sairaspoissaolot). Haastan kaikkia osapuolia kertomaan omat näkemyksensä tähän kuntien ja valtion hallinnon kannalta hyvin kriittiseen kysymykseen. Ahdinko ei ole tulevaisuuden uhkakuva, vaan kylmää arkea. Monessa kunnassa talous on ajautunut kestämättömälle pohjalle. Tämä on todellisuutta kunnissa. Kun kuntien yhtenä työkaluna säästötoimissa on myös lomarahojen vaihtaminen vapaaksi, työntekijä saattaa olla vuoden aikana jopa kvartaalin pois. Niin vaikeaa kuin sen ääneen sanominen onkin, sopimus on todella kallis – myös esimerkiksi yksityistä sektoria pidempine lomineen, saati kun lauantaita ei lasketa lomapäiviksi. Mutta myös kuntalaiset ansaitsevat palvelut, joita ilman hyvinvointiyhteiskunta ei toimi. Niiden – niin kuin meidän muidenkin – on kannettava vastuu koko Suomen tulevaisuudesta. Tässä tilanteessa ammattiliittojen ei voida enää katsoa olevan vastuussa vain jäsenilleen. julkinen sektori on tottunut hädän hetkellä vetoamaan joko omiin veronmaksajiin tai valtion kukkaroon – molempien nyörit ovat äärimmillään. Pidempi versio Kuntalehti.fi Työntekijä saattaa olla vuoden aikana jopa kvartaalin pois. Yhdessäkään yrityksessä tällainen ei olisi talouden näkökulmasta mahdollista. Palkankorotukset eivät lämmitä, jos töitä ei esimerkiksi pienen kunnan ajautuessa maksuvaikeuksiin ole juuri kenellekään työntekijälle. ammattiliittojen on tunnustettava vastuu koko yhteiskunnan kestävyydestä. Meidän on pakko puhua avoimesti nykyisestä julkisalan työehtosopimuksesta. tarvitsemme avoimen ja rehellisen keskustelun siitä, kuinka työn tuottavuutta voidaan parantaa ilman, että henkilöstön hyvinvointi kärsii. 39 kunnat ja johtajat Kuntien pitää saada sopia ehdoista paikallisesti kuvittele neljän hengen tiimi , josta yksi on aina poissa. jos emme uskalla puhua tästä nyt, joudumme lähivuosina tekemään paljon kivuliaampia päätöksiä. Työntekijät ansaitsevat hyvät työolot. Työpanos, jonka pitäisi olla 100 prosenttia, jääkin noin 70 prosenttiin – mutta palvelutarpeet eivät vähene vastaavasti. Samalla jo ennestään tiukilla oleva henkilöstömme joutuu venymään kohtuuttomasti, kun käsipareja ei ole riittävästi. Katarina Helander Pukkilan kunnanjohtaja. Liittojen tehtävä on toki puolustaa työntekijöiden oikeuksia, mutta jos työehdot ja palkkavaatimukset eivät kohtaa talouden realiteetteja, seurauksena on lopulta palveluiden alasajo, irtisanomisia ja kuntien konkurssimaisia tilanteita. Tämä ei ole kenenkään etu – ei työntekijöiden, ei kuntalaisten eikä Suomen talouden. Tähän yhtälöön on pakko tarttua, myös työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta. Samalla julkisen sektorin työntekijöiden poissaolot ovat merkittävä haaste. On kuntia, jotka joutuvat toimimaan jopa negatiivisilla valtionosuuksilla
40 Kokki Anne Närhi 200-litraisen ruokapadan ääressä.
Niina Ruuskanen tietää, että kilpailutukset poikivat usein valituksia. Kouluissa syödään jo nyt kotimaista pottua Suomalaiset ovat maksaneet oppirahansa kilpailutuksen kiemuroissa ja nostaneet julkisten ruokahankintojen kotimaisuusasteen 75 prosenttiin. Täällä valmistetaan lounas paitsi oman koulun oppilaille, myös liki kymmeneen muuhun päiväkotiin tai kouluun. – Edelleen EU:n hankintalainsäädäntö lähtee siitä, että kaikkia toimijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti. – Paljon valitetaan julkisista hankinnoista, mutta ei erityisesti ruokahankinnoista. – Silloin ollaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun kannalta ongelmallisessa tilanteessa. Sieltä lähtee kouluihin, päiväkoteihin, hoivalaitoksiin ja ravintoloihin valmisruokaa noin 30 000 kilon päivätahdilla. Kun hankintakilpailut tulivat osaksi suomalaista ruokahuoltoa parikymmentä vuotta sitten, peruna tuli usein Puolasta, maito Ruotsista ja leipä Virosta. Hänen työhuoneestaan on näkymä suoraan tuotantoon, jossa valkotakkiset elintarviketyöläiset pyörittelevät suuria raaka-ainelaatikoita näppärästi. Vieläkään ei voi laittaa kriteeriä, että perunan pitää olla kotimaista. Pohjanmaalla sikatilojen ja perunapeltojen naapurissa syötiin yhtäkkiä ulkomaista ruokaa niin vanhainkodeissa kuin kouluissa, koska kilpailutus oli perustunut pelkkään hintaan. Käykö ekologisuus – turhan pitkät kuljetusmatkat pois. – Makarooniruuat maistuvat lapsille. Eli esimerkiksi lähiruokaa ei voida kilpailulainsäädännön perusteella asettaa kriteeriksi. Silti kriteerit on asetettava kieli keskellä suuta ja voittajat valittava niiden perusteella. Tänään tehdään mifu-makaroonilaatikkoa, josta on tullut uusien ravintosuositusten mukainen korvike entisajan lihamakaroonilaatikolle. – Tietyssä määrin se voidaan ottaa huomioon, mutta sen pitää olla yhdenvertainen kaikille toimijoille. – Meillä on neljäsataa erilaista valmisruokavaihtoehtoa ja olemme julkisella puolella kilpailutuksissa mukana, kertoo toimitusjohtaja Jukka Ojala. Valmisruuat yleistyvät Muutaman kilometrin päässä Isokylän koulun suurkeittiöstä Kokkolassa sijaitsee Feelian tehdas. Varsinainen päätehdas sijaitsee Pyhännällä hiukan pohjoisemmassa. Suosikkeja ovat myös nugetit, tonnikalapasta ja kasvissosekeitot, paljastaa kokki Anne Närhi. Sen sijaan voidaan asettaa muita kriteereitä, joiden avulla suomalaisen ruuan on parempi menestyä, kertoo erityisasiantuntija Niina Ruuskanen Kuntaliiton julkisten hankintojen yksiköstä. Teksti Outi Airola Kuvat Päivi Karjalainen. Esimerkiksi säilyvyyden perusteella voidaan asettaa aikamääreitä, ei niinkään kilometrimääreitä. 41 Isokylän koulun keittiössä Kokkolassa on melkoinen hulina. Siellä tehdään tänään seitanlastuja yhdellä osastolla, toisella jauhelihaa. – Motiva tarjoaa nykyisin paljon kriteeristöä, jolla voidaan edistää esimerkiksi ekologisuutta elintarvikehankinnoissa, vinkkaa Ruuskanen. Osaaminen on jo nykyisin aika hyvää. Vieläkään ei voi laittaa kriteeriä, että perunan pitää olla kotimaista. Mitä nuo kriteerit voivat olla. Yhteensä annoksia syntyy noin 2200 päivässä
Kun tiedetään, että ruokahävikkiä syntyy Suomessa noin 84 miljoonaa kiloa vuodessa, yksi pyrkimys on hävikin vähentäminen. Vaikka toimisto on pikemminkin arkinen kuin pröystäilevä, sen seinältä katselee menoa kaksikin Suomen presidenttiä. Perunatiloilla vilskettä ympäri vuoden Voisi kuvitella, että helmikuun alussa pohjalaisella perunatilalla pötkötellään ja kerätään voimia kevään istutuksia varten. Näin romanttinen kuva ei ole totta enää tällä vuosituhannella. – Ongelmana on se, että kaikkia raaka-aineita ei saa kotimaasta. – Valmisruuissa hävikkiä ei tule paljoa, kun ruokaa saa nopeasti lisää. Tavallisia ja kysyttyjä valmisruokia ovat keitot, erilaiset kiusaukset ja pastat sekä vegaanivaihtoehdot. Ennen saattoi olla tilanteita, jossa tuhannen syöjän linjastolta jopa neljäsosa meni hävikkiin, kertoo Ojala. Keittorintamalla näkyvät trendit ja ravintosuositukset: lohikeiton rinnalle ovat kirineet vaikkapa tomaatti-vuohenjuustokeitto ja linssikeitto. Esimerkiksi kotimainen kala on vaikeasti saatavissa. – Vielä kymmenen vuotta sitten ruokalista oli aika lihapainotteinen, nyt kala ja kasvikset ovat vallanneet alaa. Jossain vaiheessa ehkä broilerista tulee puutetta, kun suomalaiset syövät jo enemmän broileria kuin muuta lihaa. Maitotuotteet, perunat ja lihat ovat suomalaisia, mutta etenkään lihan riittävyydestä ei ole takeita. – Viime vuonna valmisruokiemme kotimaisuusaste oli 81,4 prosenttia. Tämä on hyvin suomalainen ilmiö:. 42 Ruokapalveluesimies Tarja Kalliokoski ja ruokapalvelutyöntekijä Eewert Kalliokoski vievät lämmitettyjä kananuggetteja ruokalan linjastolle Isokylän koululla. Hän naurahtaa kertomukselleni noin viidentoista vuoden takaa, jolloin pohjalaiskoulussa syötiin puolalaista perunaa. Uusitalo on innokas testaamaan uusia lajeja. Maatiloilla eletään nykyisin melkoista matalalentoa, kun tuottajahinnat eivät ole nousseet kustannusten nousun myötä. Toimintaa ohjaavat paitsi ravintosuositukset, myös pyrkimys kotimaisuusasteen nostamiseen edelleen. – Nythän se olisi parempi viedä täältä peruna Puolaan, kun kaikissa muissa maissa tuntuu olevan paremmat hinnat kuin meillä! Mutta onhan se hyvä, että meidän peruna menee nyt pääosin kotimaahan, kiittelee viljelijä. – Käytämme kotimaista niin kauan kuin Suomessa raaka-ainetta riittää. Valmisruuat ovat puolivalmisteita, ne kypsytetään päätepisteessään tarjoilukuntoon. Mikko Uusitalon tilalla Himangan Hillilässä pakataan perunaa kauppoihin ja kuorimoon, josta peruna siirtyy kilpailutusten kautta minne milloinkin. Ojala on selvästi ylpeä, kun hän kertoo yrityksen tuotannon kotimaisuusasteesta. Laareista löytyy toistakymmentä perunalajia Teresasta Annabellaan, Gaalasta Moniqueen. Laatikollinen raaka-ainetta lentää myllyyn, toisesta päästä tulee valmista tavaraa. Hän on viljellyt perunaa pari-kolmekymmentä vuotta, viljelyalaa on vajaat 27 hehtaaria. – Kilpailutuksessa toivoisin, että myös laatuun kiinnitettäisiin huomiota, vinkkaa perunanviljelijä. Kun sitä saa, teemme esimerkiksi särkipullia. Tilalla peruna lajitellaan, putsataan ja pakataan joko kuorimolle jatkokäsittelyyn tai kauppoihin
Uusitalot ovat perunanviljelijöitä.. 43 Maanviljelijä Mikko Uusitalo ja vaimo Maija Uusitalo sylissäään perheen nuorimmainen Mimmi Vadelma Himangan Hillilässä Kalajoella
44 Oppilaat antavat palautetta ruuasta myös piirrosten välityksellä.
– Tällä tavoin voidaan painottaa kotimaista. – Hankintakilpailussa on mahdollisuus käyttää laatukriteerejä, ei ole pakko operoida vain halvalla hinnalla. Hyvinvointialueilla kilpailutuksessa on Jaakolan mukaan monenkirjavaa mallia. Talven 2022 hinnoista ruoan kuluttajahinta nousi reilussa vuodessa noin 20 prosenttia. Se osallistuu kilpailutuksiin ja toimittaa viljelijöiltä tulevat perunat, porkkanat, kaalit, salaatit ja muut vihannekset keittiöihin mahdollisimman tuoreena: juurekset kuoritaan, raastetaan tai kuutioidaan haluttuun muotoon. Tai mikä on hankintakilpailun alue ja volyymi. – Esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Ruotsissa hinnat ovat noin 20-30 prosenttia korkeammat kuin meillä. – No, kyllä eteenpäin on tultu, toteaa ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen MTK:sta. 45 perunanviljelijän tuottajahinta on lähes kymmenen vuoden takaisella tasolla, vaikka kustannusten nousu on ollut rajua. Ruokaa ei pitäisi nähdä vain välttämättömänä pahana.. On ymmärretty, että tarvitaan omaa tuotantoa, jotta voidaan huolehtia omasta porukasta. – Osa kilpailutuksista on selkeitä, mutta monissa yhteishankinnoissa ei aina tiedä, mihin on lupautunut, kuvailee Jaakola. Hankintakilpailut ovat nekin selkiytyneet, vaikka parannettavaa on yhä. Ihan tarkkoja lukemia julkisten ruokahankintojen kotimaisuusasteesta ei ole, mutta selvä käsitys kuitenkin. Perunalle voidaan määrittää aika, minkä verran se voi olla kuorittuna ennen toimitusta. Se tuo itselle ja tilalle vakautta toimintaan, kiittelee Uusitalo. MTK:n Heidi Siivonen rohkaisee kuntia ja hyvinvointialueita hankintoihin, jotka palvelevat suomalaista ruuantuotantoa ja eläinten hyvinvointia. Millä mallilla ruokahuollon hankintakilpailu on viljelijöiden näkökulmasta. Laatukriteeriksi voidaan määrittää vaikka salmonellavapaa tuotantoketju, jolloin kotimaiset kananmunat ja koko siipikarjaketju on vahvoilla. – Viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut paljon koronapandemiasta Ukrainan sotaan. Noin miljoonan kilon vuositahdilla perunaa tuottava Uusitalo on kuitenkin tyytyväinen siihen, että pääsee kilpailutuksiin mukaan suuremman vihannestukun kautta. – Ylipäätään toivon, että ruokaan olisi varattu enemmän rahaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Tällaiset eläinten hyvinvointiin liittyvät seikat voidaan hyödyntää hankintakilpailuissa. Ja tosiasia on, että suomalaisessa ruuassa on laatutekijöitä, joita ei kaikkialla ole. – Kaiken ruuan kotimaisuusaste on tällä hetkellä arvioni mukaan noin 75 prosenttia. – Kun halvin hinta oli ainut kriteeri, paljon tuli ulkomailta. Sianlihatuotannossa meillä ei esimerkiksi typistetä saparoita eikä broilerituotannossa nokkia. Kotimaisia ovat pääsääntöisesti perunat, viljatuotteet, suuri osa maitotuotteista, lihat, kananmunat ja perusjuurekset, luettelee Siivonen. Hän toivoo kotimaiselta elintarviketuotannolta lisää kalaja palkokasvituotteita, jolloin kotimaisuusaste nousisi vielä. MTK:n Heidi Siivonen on tyytyväinen siihen, että kunnissa on opittu tekemään kriteereitä, jotka suosivat kotimaisia tuottajia. Tilaajilta hän toivoo lisää rahaa esimerkiksi kotimaisten marjojen ja kalan käyttöön ulkomaisten sijaan. Tämä kaikki on vaikuttanut siihen, että ihmisille on valjennut mitä huoltovarmuus tarkoittaa. – Oulun alueella kilpailutus toimii hyvin. – Kriteeristön pitäisi olla selvä sen osalta, millä perustein tullaan valituksi tai ei tulla. Kotimaisuusaste siis vaihtelee sen mukaan, tarjotaanko ruoka päiväkodissa vai hoivakodissa, jossa kahvit ja teet kuuluvat päivärutiiniin. Siellä voidaan tarjota vain jollekin alueelle tai koko alueelle, joten kaikenkokoiset yritykset voivat osallistua, kiittelee Jaakola. Ruokaa ei pitäisi nähdä vain välttämättömänä pahana, mikä voidaan hoitaa mahdollisimman halvalla. – Yhä pienemmillä euroilla pitäisi pystyä tekemään maistuva ja kotimainen ateria, eikä tämä yhtälö ole helppo. Pidemmät sopimukset hyviä Vakautta kiittelee myös Kotirannan vihannesjalostamo Ylivieskassa. Kotimaisuusaste noussut Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä pitää kysyä maataloustuottajien etujärjestön MTK:n mielipidettä. – Totta kai se on hyvä asia. Tuontituotteita ovat aina kahvi ja tee, useimmiten myös erilaiset hedelmäja vihannessäilykkeet, hedelmät ja mehut. Se antaa mahdollisuuden pitkiin viljelijäsopimuksiin, kiittelee toimitusjohtaja Ville Jaakola. – Se, että sopimukset ovat nykyisin kolmen-neljän vuoden mittaisia, on hyvä asia. Pakkasmarjat pitää voida käyttää ilman kuumentamista. Jos jotain parannettavaa löytyy, se liittyy juuri tähän. Laadulle lisää arvoa Viime vuosina kiihtynyt inflaatio on nostanut hintoja ja tehnyt kuntataloudesta tiukkaa. Sen jälkeen on opittu jotain
Kahvilta siirrytään kunnanjohtajan hulppeaan työhuoneeseen, jossa käydään läpi päivän aikataulua. 46 lomantsin kunnanvirasto huokuu arvokkuutta, mutta rento vastaanotto karistaa 80-luvulla rakennetun viraston ”suureellisuutta”. – Olen nuuka tyttö. Kunnanjohtaja Marjut Ahokas istuu pöydän päässä punaisessa mekossaan ja kertoo juttua korvakorut heiluen. Itä-Suomessa sijaitseva Ilomantsi on 4400 asukkaan rajakunta, joka on perustettu vuonna 1875. Teksti Tiina Ojutkangas Kuvat Timo Seppäläinen 09:39 Marjut Ahokas hoitaa hommat mieluiten ravakasti, mutta tietää, että joillekin asioille on annettava aikaa. Ilomantsi-rekvisiittaan ei tuhlata vaikka esimerkiksi oman kunnan kynät ovat suosittuja. Tiina Ojutkangas, toimittaja. Tervetuloa, hymyilee Erja Karvinen, joka oli odotellut mediaväkeä pääovella. Mikäs se meillä on kynänjakelupolitiikkaa. Kokemus on tuonut maltti ja peruspositiivisuutta. Kunnan verkkosivuilla kerrotaan, että kunta 1400-luvulla perustettuna Pogostan pitäjänä, jolle leimallisia ovat karjalainen kulttuuri ja ekumeenisuus. Punamusta väritys toistuu verhoissa ja pöytäliinassa. Sieltä juontaa juurensa myös paikallislehden nimi. Kuntalehden toimittaja ja valokuvaaja kuljetetaan toiseen kerrokseen kohti kahvihuoneesta kuuluvaa naurua. Yhdessä kohti hyviä ratkaisuja Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas tuntee rauhaa ja varmuutta omaa kuntaa johtaessaan. On kiva, että Ilomantsi-kynnää kehutaan ja jaetaan, mutta se maksaa, tuumii Marjut. Tämä aamu alkaa ilon kautta. Pogostan uutiset näkyy pöydällä. Pohjois-Karjalan värit näkyvät kuntapomon huoneessa
aiken keskellä Ilomantsin johtaja ajattelee peruspositiivisesti elämästä ja kuntaelämästä. Silloin valtuuston puheenjohtaja ”sanoi” äänettä, että ”älä itke”. Voitko kertoa, milloin on oikeasti itkettänyt, kokeilee toimittaja kysyä. Nopeasti hän siirtyy päivän töissä yhdestä aiheesta toiseen ja keskustelee väleissä työstään. Tänään muun muassa Dynasty-koulutuksen setviminen kuuluu kunnanjohtajan ”rooteliin”, mutta apuna ovat muutkin. – Ei kuitenkaan päiväni murmelina, nauraa henkilöstösuunnittelija Laura Jormanainen. Ilomantsin kunnassa on hyviä tunnuslukua tilinpäätöksen lisäksi: tulomuutto ilahduttaa ja luokallinen lapsia syntyy vuodessa, mutta toisaalta iso kuolleisuus verottaa. – Meillä nauretaan ja tarpeen mukaan itketäänkin, vahvistaa Marjut Ahokas. Sekin selviää nopeasti, mitä ilomantsilaiset tarvitsevat: juhlavuoden ämpärin, koska ihmiset on marjastusja sienestyshulluja. Kymmenen kieppeillä keskustellaan tienvarsikylteistä, yksi jos toinen käy käytävällä nykimässä kunnanjohtajaa hihasta. Tuntui, että mikään valmistelusta ei ollut oikein. – On tullut malttia ja varmuutta, että löydetään yhdessä ratkaisu. Tapoja tehdä töitä on monia. On ollut tiukin paikka. Eija Laitila ja Mervi Kokkonen ovat viestijöitä, ja he ovat olleet valmistelemassa uudistuksia. Talous on kunnanjohtajan työssä isossa osassa. – Talous tiukentuu ja mietitään, minkälaisilla keinoilla mennään tulevaisuuteen, ei uskota äkkiliikkeisiin. Mietinnässä ovat tänään muun muassa markkinointimateriaalit, kun henkilöstösuunnittelija Laura Jormanainen (vasemmalla), Marjut Ahokas, toimistosihteeri Mervi Kokkonen ja osastosihteeri Eija Laitila kokoustavat. Nyt on syytä tyytyväisyyteen on, sillä viime vuonna Ilomantsin tilinpäätös oli hyvä, ja lupaavalta näyttää tämäkin vuosi. Pystytään tekemään sopeuttaminen pehmeästi ja ennakoiden, Ahokas listaa. Kuntakentässä muutokset ei ole niin nopeita kuin minä olisin halunnut. Minä en olisi tällä persoonalla pystynyt tekemään tätä työtä, jos olisi ollut pienet lapset, kertoo kahden jo aikuisen lapsen äiti. – Ei olla lopun aikojen peräkylä. hokkaan oma ura kunnanjohtajana alkoi runsaat seitsemän vuotta sitten jo kokeneena viranhaltijana. – Olen oppinut, että vuodet eivät ole veljeksiä ja kuntalaiva kääntyy, kun luottamushenkilöt ovat mukana. Moni rajaa työaikaa, kun sulkee kunnanviraston oven. Ahokas oli ennen valintaansa kunnanjohtajaksi vuonna 2017 saman kunnan sivistysjohtaja. ”Kaikki päivät ei ole niin ihania ja selkeitä.” Varmuus on tullut, että vaikeisiinkin asioihin löytyy ratkaisu. Kyläkouluasia on tunneasia. Se merkitsee paljon tapahtumia, mutta myös käytännön töitä. Ilomantsi on luottavaisesti eteenpäin katsova ja tekevä. Kunnanviraston isossa kokoushuoneessa on pitkä vanha pöytä ja kirjahylly, jonka päällinen täynnä kuntaviirejä. Marjut Ahokkaalle sopii tämä tapa. Ei jäädä odottamaan, tapahtuuko jotain vaan ollaan aktiivisesti edistämässä. Kunnanviraston tunnelmasta kertonee se, että tästäkin asiasta otetaan hyvillä mielin ilo irti. Luottamushenkilöiden kanssa on äärimmäisen tärkeä käydä keskusteluja ja kuunnella. Palvelut, metsä ja kaivannaisuus tuovat elinvoimaa. Silloin minua on tytötelty ja uhattukin. Yksi merkittävä asia on koko kunnan alueelle ulottuva valokuituverkko, joka oli kunnalle iso investointi. –Olen sanonut, että arvostan ihan hirveästi niitä nuoria ihmisiä, jotka lähtevät kunnanjohtajan tehtävään. Henkilökunnalle kerrotaan, että tänään seurataan Marjut Ahokkaan päivää Päiväni johtajana -sarjaan. – Lakkahan se on, mitä meillä poimitaan, kertoo Marjut Ahokas. Tiina Ojutkangas, toimittaja. 47 MARJUT AHOKAS Ilomantsin kunnanjohtaja Asuu Ilomantsissa, koti myös Joensuussa Perhe Puoliso ja aikuiset lapset Iloa tuottavat lemmikit iistaipäivän ensimmäinen varsinainen kokous käsittelee brändija kotisivu-uudistusta, sillä Ilomantsi täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Isommissa kunnissa monelle asialle on omat tekijänsä. – Olin sivistysjohtajana ja kerran kunnanhallituksessa tuli sellainen olo, että purskahdan itkuun. Kasvatus09:43 Olen oppinut, että vuodet eivät ole veljeksiä. Mihin kaikkeen juhlavuoden vietto vaikuttaakaan. Se on tuonut rauhaa, ja oma elämäntilanne on mahdollistanut työntekoa
– Näissä hommissa ei voi olla, jos ei kestä, että on aina jonkun mielestä huono. Marjutilla on tuntumaa moniin kuntiin, sillä hän on pienten kuntien verkoston puheenjohtaja. 12:13 Ei olla lopun aikojen peräkylä. Alakoulu ja lukio ovat nyt samassa tilassa, yläkoulu puolestaan on siirtokoulu. 48 Ison kokouspöydän ääressä keskustellaan Dynasty-järjestelmästä. Nyt meillä on yksi yhteinen kyläkoulu, joka on rakennettu vuonna 64 ja peruskorjattu 2006. Samojen asioiden parissa askaroidaan eri puolilla Suomea. Pitää pystyä pitämään järkevä linja ja nähdä mihin suuntaan ollaan menossa. uomen sadat kunnanjohtajat ovat erilaisia ihmisiä, mutta mikä on ihan välttämätön ominaisuus kunnanjohtajalle. Kritiikinsietokyky. Miten pystyy pitämään talouden kunnossa, kun pitää uudisrakentaa, pohtii Marjut Ahokas. – Valitettavasti ne kyläkoulut tuli lakkautettua. Vaalit ovat lähellä ja kunnanjohtajalta voi kysyä, onko toiveita tulevien ehdokkaiden ja päättäjien suhteen: – Toivoisin, että he ottaisivat selkoa siitä, mistä se valtuusto päättää ja mitä se tekee. tieteen maisterina hänellä on erityinen asiantuntemus kouluasioihin. Voi olla erilainen mielikuva kuin työskentelyn todellisuus. Myöhemmin tänään kunnanjohtajan johdolla pidetään palaveri myös koulurakentamisesta. 11:23 Kunnanjohtaja Marjut Ahokas Ilomantsin kunnantalolla kokouksessa, jossa puhutaan koulurakentamisesta. – Kun kysymys on pienestä kunnasta, talouspaine on aina taustalla, vaikka tehdään älykästä sopeutumista. Ollaan tilanteessa, että sisäilmaja rakenteelliset ongelmat johtavat uuden koulun rakentamiseen. Paikalla on toimitilapäällikkö Jari Ahonen, sivistysjohtaja-lukion rehtori Päivi Nenonen ja yhtenäisen perusopetuksen rehtori Kaisu Saari.
– On ihana näitä lemmikkien touhuja seurailla. Ahokas kuvailee itseään jämptiksi johtajaksi: Hän haluaa, että asiat ja hallinto hoituvat ja että tehdään kuten on sovittu. Marjut Ahokas toivoo, etteivät ehdokkaat lupaisi sellaista, johon eivät voi vaikuttaa. Vapaa-aikoina Marjut pitää siitä, että saa rauhassa laittaa ruokaa. Yksi kuntalainen sanoo Marjut Ahokasta kunnan äidiksi. TV:ssä mieluista ovat englantilaiset rikossarjat. Sieltä sitten Ilomantsin kotiin. – Ja tykkään sanaristikoista. Koko aikaa en ole tiukkapipo. Oman kunnan ja Joensuun kaupunginteatterin esityksiä tulee katsottua. Yksi rentouttava asia elämässä ovat eläimet: tyttären koira ja kaksi omaa kissaa: mamman poika Torsti 17 vuotta ja mamman tyttö Tiltu 2 vuotta. On oltu muutamissa asioissa oman tiensä kulkijana. – Kierroslukumittari alkaa nousta, jos on ollut aikaa tehdä joku asia, mutta se on puolitiessään. Toinen koti, jossa pääosa vapaa-ajasta vietetään, on kuitenkin Joensuussa. Oli näköpiirissä, että kurssit olisivat vähentyneet kyliltä ja siellä ihmiset kuitenkin asuvat. – On pidettävä huolta itsestään, tietää Marjut.. – On harvinaista ja keskusteltu aikanaan, oltaisiinko osa seutuopistoa. Hän on tyytyväinen, kun kunta on hyvin hoidettu ja kuntalaiset voisivat hyvin. Olen napakka ja pidän minkä lupaan. Marjut Ahokas arvioi olevansa ikänsä puolesta kulttuurin kuluttajatäti. 13:50 15:55 Iltapäivällä neljältä on aika lähteä uimahalliin kansanopiston vesijumppaan. Myös elokuvat kuuluvat ohjelmaan. 49 Iltapäivän happihyppely tehdään Ilomantsin talviseen keskustaan. unnanjohtajana Ahokas kertoo kuuluvansa siihen vanhanaikaiseen ryhmään, joka haluaa asua ja maksaa verot johtamaansa kuntaan. Ilomantsissa on sekin harvinaisuus, että pieni kansalaisopisto toimii kunnan toimintana. Sen jälkeen odottaa lautakunnan kokous. Siksi haluttiin pitää oma opisto. Toinen mukava asia löytyy keskustasta: kunnallinen elokuvateatteri digilaitteistoineen. Vesijumpasta Marjut lähtee hiukset kosteina takaisin kunnanvirastolle lautakunnan kokoukseen. arjutin työpäivä keskeytyy klo 16 maissa, jolloin on lähtö Ilomantsin uimahallille, jossa on kansalaisopiston vesijumppa. Loma-aikoina hän saattaa lukea monta kirjaa peräkkäin. Elokuvasäätiö ja kunta sen kustansivat. Omiin harrastuksiin on otettava aikaa
Punaisena lankana ovat asiakaslähtöisyys ja digitaaliset markkinointija myyntikanavat. Erityisesti verkkokauppaohjelma ja sosiaalisessa mediassa markkinointiin liittyvät sisällöt ovat saaneet kiitosta osallistujilta. Yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Savonlinnan Hankekehitys Oy:n ja ProAgria Etelä-Savon kanssa toteutettu Digiportaat on tarjonnut yrityksille kattavaa koulutusta ja neuvontaa digitaalisuuden hyödyntämisessä. miia kosonen tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, miia.kosonen@xamk.fi anna ollanketo projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, anna.ollanketo@xamk.fi Digiportaat on menestystarina Kuvassa Anna Ollanketo projektipäällikkö, Xamk sekä Emmi Liikanen projektityöntekijä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Sari Kujala ja yritysneuvoja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.. Toinen onnistumisen tae on sparrausmalli, jonka avulla yrittäjät oppivat itse tekemällä, tiivistää yritysneuvoja Sari Kujala Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:sta. Koulutukset ovat olleet käytännönläheisiä ja tarvelähtöisiä. Kirvesniemi arvostaa koulutuksen kattavaa ja ajankohtaista verkkoliiketoiminnan osaamista sekä asiantuntijoiden monipuolista tietotaitoa, jota on täydentänyt yrityskohtainen sparraus. Entä tärkeimmät oppimme muille alueille ja kaupungeille. Mikkeliläinen fysioterapeutti ja THM Anssi Kirvesniemi, Body Wellbeing Training Oy, on hyödyntänyt Digiportaiden koulutusta jo usean vuoden ajan ja ollut siihen erittäin tyytyväinen. – Digiportaiden vahvuutena ovat hyvät kouluttajat ”kuumista aiheista” kuten tekoäly, Metan mainosalusta ja verkkokaupan kasvuohjelma. On tärkeää yhdistää voimat sen sijaan, että kaikki toimijat puuhailevat pienesti omiaan. Digiportaiden koulutukset ja työkalut ovat vahvistaneet hänen verkkonäkyvyyttään, mikä tukee ammattilaisten tavoittamista ja lisää tietoisuutta äänen merkityksestä asiantuntijuuden ja uskottavuuden rakentamisessa. digiportaat hankkeen menestys perustuu sen kykyyn vastata yritysten todellisiin tarpeisiin, yhdistää yritysneuvojien ja ammattikorkeakoulun osaaminen yhteisen sateenvarjon alle ja tarjota konkreettista apua digitaalisuuden hyödyntämisessä. Riittävän kovat tavoitteet, volyymi, tasokas kouluttajaverkosto sekä laaja-alainen ja osaava projektitiimi takaavat, että hankerahoituksella voi saada aikaan aidosti vaikuttavia ja laadukkaita palveluita alueen yrittäjille. Rohkaisemme vastaavanlaisiin toteutuksiin kaikkia, jotka haluavat tukea yrityksiä kasvuun kotimaassa tai kansainvälisillä markkinoilla. Yli 90 prosenttia palautekyselyyn vastanneista on antanut koulutuksille yleisarvosanaksi hyvä tai erinomainen, ja 95 prosenttia kertoo oppineensa uusia asioita. Hanke on herättänyt paljon kiinnostusta ympäri Suomen. Euroopan komissio on nostanut Digiportaat esiin hankemaailman onnistujana. Hänen yrityksensä tarjoaa verkkovalmennusta raskaana oleville ja synnytyksestä palautuville. Savonlinnalainen äänivalmentaja, FT, vokologi Jaana Tyrmi kouluttaa puhetyöläisiä äänen palautumisessa ja vaikuttavassa ilmaisussa yrityksessään VoxBalancessa. Osallistujat arvostavat selkeyttä, käytännön esimerkkejä ja henkilökohtaista ohjausta. 50 mielipiteet digiportaat hankkeissa on vuosina 2018-25 kasvatettu eteläsavolaisten pk-yritysten digiosaamista. Koulutuksissa on keskitytty digitaitoihin, kuten verkkosisällön tuottamiseen, digitaaliseen mainontaan, verkkonäkyvyyteen ja sosiaalisen median hyödyntämiseen. Yrittäjät ovat oppineet uutta ja voineet viedä tuloksia käytäntöön oman liiketoimintansa kehittämisessä. asiakaspalautteen perusteella sekä koulutukset että sparraukset ovat olleet erittäin onnistuneita. Tulokset jäävät käyttöön muun muassa oppaina ja julkaisuina
Kunnanjohtajaa valitessa määritettävänä on: 1. ylipäätään ehdoissa ja toiveissa olisi perusteltua pohtia sitä, onko ne aidosti todennettavissa. anja hottinen KommENTTI jUTTUUN KUNTAKoNKArIT LIsTAAvAT KUNTIEN vUodEN TärKEImmäT TEHTäväT : ” jA NoUsUKAUsI voI oLLA AsKELEEN LäHEmpäNä ” Kiinteistövero pitäis laittaa tasajakoon. kaija KommENTTI jUTTUUN TAsATA vAI EI . johtamisosaaminen (edellytetäänkö kuntakokemusta) 3. merja pulakka fAcEbooK Vierasta vaikuttamista aina ollut ja on ihan selvää, että sitä on nytkin sähköisen viestinnän kaikissa muodoissa erityisesti. Tule mukaan, ota yhteyttä! tiina ojutkangas Tuottaja KERRO MIELIPITEESI. Kunnista 15 edellyttää ylempää ja kaksi ylipäätään korkeakoulututkintoa johtajaltaan. Alle 25 v oli kuollut nelinkertainen määrä 2015-2020 välillä. Kaikki kunnat edellyttävät tai pitävät ansiona johtamiskokemusta tai -osaamista. Lähinnä yksittäisiä mainintoja saivat paineensietokyky, päätöksentekokyky, visionäärinen ajattelu, positiivinen ajattelu, halu tehdä kaupungin eteen töitä hihat käärittynä sekä kyky ja halu olla positiivisesti esillä kunnan puolesta. pääTTäjILLä EdEssääN TIUKKA pAIKKA , KUN oN oTETTAvA KANTAA TUULIvoImALoIdEN KIINTEIsTövEroTUoTToIHIN kokosin tietoja viime vuonna kunnan ylintä viranhaltijaa hakeneiden kaupunkien ja kuntien hakuilmoituksista. Tarkasteluun päätyi kuusi kaupunkia (Kemijärvi, Keuruu, Lappeenranta, Loviisa, Oulu ja Raahe) ja 11 muuta kuntaa (Enontekiö, Janakkala, Kärkölä, Kärsämäki, Laihia, Pelkosenniemi, Pyhäntä, Taivalkoski, Teuva, Vehmaa ja Ylitornio). Jopa viisi kuntaa vaatii englannin kielen hallintaa. Eikö se ole kauheaa! Ehk.päihdetyöhön erikoistuin sairaanhoitajana, koska pidin asiaa tärkeänä. Pienessä kunnassa työ on erittäin käytännönläheistä ja suurissa kaupungeissa strategisempaa. Oppilaiden on tiedettävä, miten herkästi niihin samoin kuin tupakkaan ja huumeisiin jää kiinni. Kokemusta tai osaamista edellytettiin tai toivottiin edunvalvonnasta, yhteiskuntasuhteiden hoitamisesta, työllisyystoimesta, tekniseltä toimialalta ja lakiasioista. Kunnanjohtajan rekrytoinnissa ei riitä vain sopivan kandidaatin valinta – on varmistettava, että valittu johtaja pystyy menestymään vaativassa tehtävässä. koulutustaso 2. Samaan aikaan haluamme virkeätä ja terävääkin keskustelua kuntiin ja hyvinvointialueisiin liittyvistä aiheista. janne tapola yrittäjä, GOUMA Oy Kirjoittaja on kunta-alan asiantuntija ja konsultti Kunnantai kaupunginjohtajaa valitsemassa Kuntalehti julkaisee erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia säännöllisesti. 51 keskustelua /KUNTALEHTI Kunnianpalautus perhepäivähoidolle! Hyvä vaihtoehto pienimmille, voittaa isot päiväkotiryhmät mennen, tullen. Johtajan tueksi tarvitaan toimivat rakenteet, kuten ammatillista asiantuntijatukea. Suosimme omalla nimellä kirjoittamista ja asiallista keskustelua. Hakuilmoitukset voisivat kuvata nykyistä tarkemmin johtajan työn sisältöä. Pienen kunnan erityispiirteiden tuntemusta toivottiin yhdessä kunnassa. Saamen kielen taito on eräässä kunnassa erityinen meriitti. Kokonaisuus, joka kattaa hyvät esiintymis-, vuorovaikutus-, viestintäja verkostoitumistaidot on 13 kunnassa edellytyksenä tai toiveena. Ainoastaan kahdessa kunnassa ei ole edes toiveena perehtyneisyys kuntahallintoon. Kriittinen talousosaaminen on sinänsä myös mitattavissa, vaikka kunnat käyttävätkin tämäntyyppistä testaamista vähän. talousosaaminen: (kunnan tarpeisiin kohdennettu talousosaaminen). Onnistunut rekrytointi varmistetaan viime kädessä arjessa. Valinnan ehdottomin vaatimus liittyy koulutukseen. Ne aiheuttavat kansanterveydelle ja sos.asioihin hallaa. kielitaito 4. Kielitaitovaatimusten kärjessä on suomen kielen taito, jota edellyttää seitsemän kuntaa. pintavakoojatoiminta lienee vaikeutunut, mutta sitä ei enää niin paljon tarvita, koska sähköinen viestintä on avointa eri suojauksista huolimatta valittavasti. Viidessä kunnassa ehtona on (hyvä) elinkeinoelämän kokemus tai tuntemus. Tavoitteena on kuitenkin pitää koko Suomi asuttuna, ItäSuomeen löydettävä muita keinoja kuin lähteä jakamaan muutaman kymmenen miljoonan euron tuulivoimaveroa. lauri oinonen KommENTTI jUTTUUN rAporTTI : vENäjä pyrKII vAIKUT TAmAAN pääTöKsENTEKooN sUomEssA – NäIN KUNNAT voIvAT vAsTATA mENTAALIsEEN sodANKäyNTIIN Ehkäisevää päihdetyötä toivon kouluihin. Ns. Kolmesatoista kunnassa talousosaaminen on edellytyksenä tai toiveena. Helsingin kiinteistöverotuotto on yli seitsemänkertainen koko Suomen tuulivoiman kiinteistöverotuottoon
– Kokouksissa kannattaa tutustua materiaaleihin ja kysyä viranhaltijoilta lisätietoja tarvittaessa. Kerromme esimerkiksi siitä, mikä on valtuuston puheenjohtajan rooli ja miten valtuustoryhmissä toimitaan. Kunnan budjetista keskimäärin noin puolet ohjautuu varhaiskasvatukseen sekä esija perusopetukseen. Muutokset syntyvyydessä vaikuttavat kaikkiin kuntiin, mutta maahanmuutto tasoittaa tilannetta suurimmissa kaupungeissa, Myllymäki jatkaa. Koska etäopetusjärjestelyihin jouduttiin valmistautumatta, tuli siitä oppilaille valitettavasti paljon myös negatiivisia vaikutuksia. – Samalla vieraskielisten oppilaiden määrä on lisääntynyt, mikä tuo myös uudenlaisia tarpeita opetuksen ja koulutuksen järjestämiseen kaikilla koulutusasteilla. – Eri tehtävät linkittyvät toisiinsa monin tavoin. Oppimisen polku Sivistyspalvelujen kokonaisuuteen kuuluvat varhaiskasvatus sekä esija perusopetus, johon sisältyy myös koululaisten aamuja iltapäivätoiminta. – Suurin muutos neljän vuoden takaiseen lienee se, että syntyvyyden romahdus näkyy nyt jo selvästi koululaisikäluokkien pienenemisessä. Lisäksi sivistyspalveluihin lukeutuvat lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut sekä kulttuurija kirjastopalvelut. Myös Kuntaliitto järjestää paljon koulutuksia, Myllymäki sanoo. Mitä kuntapäättäjän tulee tietää hyvinvointija sivistyspalveluista. – Siksi sivistyspalveluihin liittyvät päätökset ovat kuntalaisille tärkeitä ja kiinnostavia. Tämä ohjenuora koskee uusia valtuutettuja ja konkareitakin, sillä asiat muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti. OPASSUOSITUS Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki suosittelee opasta, joka tarjoaa kattavaa tietoa päättäjille sivistyspalveluista. 52 MIKÄ ON KUNTAKOULU. Kysyvä ei eksy Tilannekuvaa on aina hyvä selventää ennen päätöksiä. Kokeneilta kuntapoliitikoilta saamme tietoa siitä, miten valtuustossa voi osallistua rakentavan paikallispolitiikan tekemisessä. Pikkuhiljaa sivistyspalvelujen toimintaympäristö tulee tutuksi. Kuntalehden oma koulu auttaa päättämään. Tämä kysymys on oppaan otsikkona ja sen avulla opasta voi hakea Kuntaliiton sivuilta. Kuntaliiton 2021 valmistunutta opasta päivitettiin tätä juttua kirjoitettaessa. Luvassa on siis oikeata tietoa ja hyviä vinkkejä paikallispolitiikkaan. Oppaassa on kuvattu pähkinänkuoressa niitä asioita, mitä valtuuston tai sivistyslautakunnan päätöksenteossa tulee vastaan, ja oppaaseen on kirjattu keskeisiä lain velvoitteita, Irmeli Myllymäki kertoo.. Koronapandemia muutti jonkin verran työtapoja kouluissa. Kokouksissa kannattaa tutustua materiaaleihin. Opas on kaikille maksuton. Kuntalehti haastattelee konkareita ja pyytää parhaita vinkkejä hyvään päätöksentekoon. Koulussa kerrataan kuntien luottamushenkilöiden tarvitsemia perustietoja. Teksti Jouni Lampinen Kuntaliiton koulutusasioiden Irmeli Myllymäki kertoo, että sivistyspalvelut edustavat kunnan suurinta toimialaa ja niillä tavoitetaan päivittäisessä arjessa suuri määrä kuntalaisia. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei sitä riittävästi mahdollista. – Kun mukaan lasketaan toisen asteen koulutus sekä vapaa-aikaja kulttuuripalvelut, on osuus yhteensä noin 70 prosenttia. Toisella asteella ja korkeakouluissa etäyhteyksillä opiskelu on jo vahvasti mukana arjessa. – Kuntaliitto pitää tärkeänä, että etäopetuksen mahdollisuuksia lähdetään kehittämään myös perusopetuksessa. – Opittiin käyttämään digitaalisuutta. Sivistyspalvelut pikkuhiljaa tutuiksi Kuntakoulussa syvennytään tällä kertaa koulutusasioihin. – Kulttuuri-, ja kirjastopalveluissa sekä liikuntaja nuorisopalveluissa tehdään myös paljon yhteistyötä koulujen kanssa. Kasvun ja oppimisen polku muodostuu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja siitäkin eteenpäin
– Esimerkkinä tällaisesta yhteistyöstä voisi mainita opiskeluhuollon. 53 Viime kuntavaalien jälkeen oppivelvollisuus laajeni 18 ikävuoteen ja samalla toteutettiin maksuton toisen asteen koulutus. Uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.6. Kuntalehden joulukuussa alkanut oma koulu auttaa päättämään. – Sivistyspalveluiden ja sote-palveluiden väliltä löytyy paljon yhdyspintoja, joissa kuntien ja muiden koulutuksenjärjestäjien yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on välttämätöntä. Kuluneen neljän vuoden sisään mahtuu myös sote-uudistus, joka muutti järjestämisvastuita ja vaikutti osaltaan lasten ja nuorten palveluihin. VAALIT Aluevaalit ja kuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoäänestys järjestetään 2.–8.4. Kuntakoulussa kerrotaan, mitä tapahtuu ennen vaalipäivää. Yhdyspintayhteistyön kehittämiseen on myös panostettava jatkossa. – Nyt toiminta on vakiintunutta, mutta samalla uudistus on nostanut selvemmin esiin ne opiskelijat, jotka tarvitsevat enemmän tukea oppivelvollisuuden suorittamiseen toisella asteella. Kuva: Timo Seppäläinen. Suomessa. – Kuntaliitto on esittänyt valmisteltavaksi eräänlaista kuntouttavan opetuksen väylää ammatilliseen koulutukseen
Projekti DENin kanssa sujui niin hyvin, että uusia hankkeita on jo suunnitteilla. ”Meillä oli vahva toive välttää jatkossa sisäilmaongelmat”, kertoo koulun hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Tarri. 54 O lipa asiakkaan toiveena suuri ja näyttävä rakennus tai nopea ja kustannustehokas toteutus, DEN varmistaa, että asiakkaan visio toteutuu laadukkaasti ja toiveiden mukaisesti. Pirttirannan päiväkodin kiireellinen lisätilan tarve ratkaistiin siirrettävällä laajennuksella, joka valmistui vain neljässä kuukaudessa. Tyytyväisiä asiakkaita ympäri Suomen DEN on rakentanut hirsikouluja ja -päiväkoteja eri puolille Suomea, ja uusia hankkeita on jatkuvasti rakenteilla. ”Rakennusprosessimme on huippuunsa hiottu, joten pystymme toteuttamaan laadukkaita, terveellisiä ja turvallisia rakennuksia nopealla aikataululla. Se tasaa lämpöä, luo miellyttävän akustiikan ja tarjoaa rauhallisen visuaalisen ilmeen. Lisäksi se on ympäristöystävällinen ja lähes ikuinen materiaali. Lisäksi rakennukset kestävät vuosisatoja ja ovat tarvittaessa siirrettävissä tai muokattavissa”, kertoo DENin projektimyynnistä vastaava Tero Havinen. Myös Järvikylän koulu rakennettiin osittain siirrettäväksi Kuvissa DENin rakentama Pirttirannan päiväkoti Nivalassa sisältä ja ulkoa. DENin hirsipäiväkodeilla ja kouluilla on tyytyväisiä kunta-asiakkaita eri puolilla Suomea. Esimerkiksi tilapäinen päiväkoti voidaan myöhemmin liittää osaksi koulukeskusta tai koulurakennus muuttaa palveluasunnoiksi. DENin kustannustehokas hirsirakennus mahdollistaa merkittäviä säästöjä, sillä se voidaan siirtää tai muokata uusiin käyttötarpeisiin. Monet asiakkaat valitsevat hirsirakennuksen juuri hyvän sisäilman takia. Viimeisimpiä hankkeita ovat Pirttirannan päiväkodin laajennus ja Järvikylän koulu Nivalassa. Tärkeintä on kuitenkin hyvä sisäilma: hirsi sitoo ja luovuttaa kosteutta tasaisesti, ja kun kosteus on tasapainossa, ei homekaan pääse kasvamaan. ”Mihin käyttöön kunnissa uusia tiloja tarvitaankaan, me toteutamme ne”, Havinen lupaa. Esimerkiksi Porin Kristillisen koulun rakennusmateriaaliksi valittiin DENin hirsi nimenomaan terveellisen sisäilman varmistamiseksi. ”Kun asiakas ostaa meiltä siirrettävän hirsirakennuksen, hän voi säästää lähes päiväkodin hinnan verran uuden koulukeskuksen rakentamisessa”, Havinen toteaa. Hyvästit sisäilmaongelmille Hirsi kasvattaa suosiotaan julkisissa tiloissa ainutlaatuisten ominaisuuksiensa ansiosta. Oppimisympäristöjen lisäksi DEN toteuttaa myös muita julkisia rakennuksia, kuten kirjastoja, seurakuntataloja, palvelukeskuksia ja sotetiloja. Lue lisää DENin toteuttamista hirsikohteista kuntalehti.fi -palvelun etusivulta löytyvästä artikkelista sekä osoitteesta finnlamelli.fi/ammattirakentajille/referenssit DENin konsepti hirsisistä kouluja päiväkotirakennuksista on pitkälle viety ja tarjoaa loistavan vaihtoehdon vuokrakontille.” “ mainos mainos. Omaksi ostettava hirsirakennus tuo asiakkaalle kustannussäästöjä Rakentamisen uusi aika: DEN toteuttaa kuntien rakennushankkeet laadukkaasti ja edullisesti DEN Finland tunnetaan omakotitaloistaan, mutta yritys rakentaa terveellisiä ja ekologisia hirsirakennuksia myös yrityksille ja julkisille toimijoille. Kunnissa puntaroidaan usein vuokrattavien parakkien, omaksi ostettavien väliaikaisten rakennusten ja myöhemmin toteutettavan kalliin koulukeskuksen tai muun ison rakennushankkeen välillä. DENin ainutlaatuisella hirsirakentamisen konseptilla toteutettujen rakennusten koko voi vaihdella 300 neliöstä jopa 2500 neliöön
-Kaupungit voisivat panostaa leikkipuistojen talvikunnossapitoon ja valaistukseen, jotta niiden käyttö lisääntyisi myös lumisina ja pimeinä talvikuukausina. Nykyperheiden kokemuksiin pohjaava tutkimus antaa viitteitä siitä, että leikkiympäristöjen saavutettavuus on heikentynyt, eikä kuntien tarjoama puistojen ylläpito ole entisellä tasolla. Tutkimuksessa tarkasteltiin Jyväskylän ja Oulun leikkikenttäverkostojen rakentumista sekä entisten kävijöiden kokemuksia leikkikenttien merkityksestä. Leikkipuistot ovat perheiden arjessa keskeisessä asemassa ja tarjoavat mahdollisuuksia monipuoliseen ja turvalliseen ulkoiluun. Historian tutkijatohtori Essi Jouhkin ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Veera Mollin tutkimuksissa korostuu sosiaalinen kestävyys, eli leikkipuistojen merkitys lasten ja perheiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tekijöinä. leena hirvonen Tutkimus: Leikkipuistot lisäävät tasa-arvoa Perhekohtaisilla taustatekijöillä, kuten kodin sijainnilla on vaikutusta siihen, kuinka usein leikkipuistoissa vieraillaan. -Positiivisena tuloksena voidaan kuitenkin todeta, että lapsen sukupuoli tai maksulliset harrastukset eivät vaikuta vähentävästi leikkipuistokäynteihin, summaa Jouhki. Kesäisin monet puistot ovat paahteisia, ja niihin kaivattaisiin varjoisia paikkoja, kertoo historian tutkijatohtori Essi Jouhki. 55 Pikkulapsiperheiden leikkipuistokäyntien taustalla vaikuttavia tekijöitä tarkastelleet tuoreet tutkimukset paljastavat, että lapsiperheet vierailevat kotikuntansa leikkipuistoissa aktiivisesti ympäri vuoden ja kaipaavat puistoihin parannuksia. Myös vanhempien omilla lapsuudenkokemuksilla oli myönteisiä vaikutuksia leikkipuistoissa käymiseen. Perhe ratkaisee Perhekohtaisilla taustatekijöillä, kuten kodin sijainnilla, asumismuodolla tai vanhempien koulutustasolla, on vaikutusta siihen, kuinka usein leikkipuistoissa vieraillaan. Satsaukset saattaisivat jopa kannattaa, sillä tutkimuksissa on havaittu leikkipuistojen tukevan perheiden tasa-arvoa ja kokemusta yhdenvertaisuudesta. Liikuntakasvatuksen dosentti Anne Soini tarkastelee leikkipuistojen käyttöä eri vuodenaikoina. Kuva: Ville Miettinen Päättävät elimet -podcast tarttuu kiinnostaviin kuntakentän ilmiöihin.. Talvisin leikkipuistoissa vietettyä aikaa vähentävät tutkimusten mukaan erityisesti nuoret sekä alemmin kouluttautuneet vanhemmat
– Se oli päämäärätöntä hippimeininkiä, vaikka On ihana rokata. Bändi soittaa pääosin covereita Deep Purplesta Amy Winehouseen, Jimi Hendrixsista David Bowieen. Bändin viidestä miessoittajasta neljä on professoreita. Tiukat nahkahousut eivät silti pääse pölyttymään. Kuusikymppisen Ritva Nybergin rokkibändissä laulaa myös oma kaksossisko ja soittaa neljä professoria. Musiikki vei kaksoset muusikkoystävineen vuodeksi Espanjaan ja vähän myöhemmin Saksaan sekä Unkariin. Katulaulajana maailmalla Teatteria lapsina harrastaneet, vilkkaat kaksoset ajautuivat teini-iässä alakulttuuristaan silloin tunnetun Kouvolan musapiireihin. – Bänditouhut olivat dna:ssani jo, kun lähdin Helsinkiin opiskelemaan. Parasta on, kun saamme yleisön mukaan. 56 VASARA JA NEULOJA Sarjassa kerrotaan päättäjistä vapaa-aikana. Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto ja Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen. Silloin kaduilla on näkynyt juuri muita soittajia kuin me ja perulaiset. Toinen kaksosista, Ritva Nyberg, 61, johtaa nykyisin Espoon kirjastopalveluita. Kirjastotädin nahkahousut eivät pääse pölyttymään Harrastus ei katso ikää. He lauloivat siellä monissa bändeissä sekä akustisissa kokoonpanoissa. Bändi keikkailee harvoin, mutta sitäkin intohimoisemmin. Esiinnyimme Helsingin kaduilla pari kesää 1980-luvun puolivälissä. Silloin kaikki muu unohtuu, enkä tajua edes omaa ikääni. Toisin kävi. Ihanaa, että myös nuoret innostuvat musiikistamme. Tytöt lauloivat siellä eri bändeissä ja esiintyivät myös kaduilla. Ritva Nyberg käy edelleen laulutunneilla, ja tietää, että ääni voi kehittyä vanhemmallakin iällä.. – Olemme demokraattinen bändi ja pidämme yhdessä hauskaa. Hän laulaa bändissä yhdessä kaksossiskonsa Raija Cserin kanssa. Silloin kaikki muu unohtuu, enkä tajua edes omaa ikääni. He ovat esiintyneet myös Bottalla sekä rokkibaareissa. Ritvalla on takanaan liki 30 vuoden kirjastoura ja lähes 300 alaista. En olisi nuorena uskonut, että esiinnyn Tavastialla ensimmäisen kerran kuusikymppisenä. Ne hän vetää jalkaansa, kun lähtee rokkikeikoille bändinsä, Rectors´s Nightmaren kanssa. Kaksoset ovat laulaneet bändissä viitisen vuotta. Teksti Vuokko Viljakka Kuvat Laura Oja ja Ritva Nybergin kotialbumi Suomessa saattaisi olla kansainvälisesti tunnettu, identtisten kaksosten, Ritvan ja Raijan rokkiduo. Nuorekkaan bändin ikähaitari venyy 50 vuodesta 70 vuoteen. Huippuhetkiä ovat olleet Tavastian keikat Professors`Rock -tapahtumissa. Aiemmin sarjassa ovat kertoneet harrastuksistaan mm. – On ihana rokata
Hän lauloi myös entisen työpaikkansa, Vantaan kirjaston bändissä. Nykyisin olen enemmän kuin kompromissihalukas. – Halusimme laulaa vain englanninkielistä poppia, mutta levy-yhtiö tahtoi iskelmiä. Emme enää vain kestäneet toisiamme. Niissä voi käydä äänittämässä ilmaiseksi demoja. Kysymyksiin, tuleeko heille vielä riitoja ja kumpi on parempi laulaja, Ritva vastaa näin: – Käyn edelleen laulutunneilla, Raija ei. Meille se ei sopinut. Olisipa kirjastoissa silloin ollut samanlaisia studioita kuin nyt. Tuli ura ja perhe, mutta musiikkia Ritva ei jättänyt. Kuvassa Titus Hjelm (vas.), Raija Cser, Ritva Nyberg, Markus Mervola (rummut) ja Jussi Pakkasvirta (kitara, laulu). Toisinaan hän miettii, jos olisi tehnyt läpimurron laulajana. Katusoitto oli kuitenkin rankkaa. Kuvasta puuttuu Heikki Ruismäki (koskettimet).. Halusimme seikkailla ja kokeilla. Näin se ihminen muuttuu. Laulutunteja ja duokeikkoja Raija-sisko jätti musahommat 1980-luvun lopussa. Levy-yhtiö kiinnostui heistä. Olen tehnyt hyviä valintoja, enkä kadu mitään. – Olimme olleet siihen asti aina yhdessä. Rector´s Nightmare -bändi soittaa uutta ja vanhaa rokkia. Hän valmistui ja päätyi kirjastoalalle. Olen aina rakastanut työtäni. – Se ollut sitä, mitä halusin. Sinne ilmestyy meidän biisejä ehkä vielä keväällä. – YouTube-kanava on jo valmiina. Jos nuoruudessani ei ollut tarpeeksi rahaa, ei ollut mahdollista levyttää omaa, valtavirrasta poikkeavaa musiikkia. Laulavat kaksoset pääsivät pari kertaa televisioonkin, kykykilpailuihin ja Kevään sävel -finaaliin. Olin pikkuidiootti kolmikymppiseksi asti. Rector´s Nightmare -rock-bändin solisti. Tunnemme niin hyvin toisemme, että tiedämme jo äänenvärähtelystä, mitä toinen aikoo. – Olin aina ajatellut, että kirjastoala on tylsää, enkä menisi koskaan ainakaan sinne. Hän jatkoi laulutunteja ja esiintyi pienillä duokeikoilla. toki meillä oli ajatus valloittaa maailma. Se söi monia mahdollisuuksia. Hän työskenteli sitä ennen Vantaan kaupungin kaupunkikulttuurin kehittämispäällikkönä. 57 RITVA NYBERG Ritva Nyberg on työskennellyt Espoon kaupungin kirjastopalveluiden johtajana vuodesta 2021. Ritva ryhtyi hetkeksi tanssiorkesterin solistiksi. Olen bändin solisti, mutta laulamme paljon yhdessä ja stemmalaulu on oleellinen osa esiintymisessä. Työt olivat tiukassa. Vannoimme, ettemme soittaisi koskaan enää kadulla. Ritva iloitsee myös siitä, että on löytänyt yhteisen sävelen uuden puolisonsa kanssa. Ohjelmistossa on myös yksi kaksosten veljen säveltämä kappale. Enpä olisi arvannut, millaista siellä on. Halusin elämäni järjestykseen ja opinnot päätökseen. Käy lisäksi kuntosalilla, lenkkeilee ja juoksee Tärkeintä Ritvan elämässä on tasapaino. He tekevät yhdessä musiikkia. Lama ja todellisuus iskivät 1990-luvun alussa. Laulamisen tuoma hyvä olo säteilee myös muihin. – Siitä olisi voinut tulla jotain, jos olisin silloin ollut määrätietoisempi ja kompromissihalukkaampi. Yhteinen sävel puolison kanssa Kaksoset mahtuvat taas samaan bändiin. Aion laulaa niin kauan kuin henki pihisee
Kunnat eivät voi perustaa yhtiöitä, joiden toiminta ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Kuntien ja hyvinvointialueiden on päästävä pikaisesti neuvottelupöytään. Tilanne on kriittinen, sillä ilman uusia vuokrasopimuksia hyvinvointialueilla ei ole oikeutta käyttää kuntien omistamia toimitiloja vuoden 2026 alusta lähtien, kirjoittaa Kuntaliiton johtava juristi Riikka Lehtimäki. Kentältä kuuluva viesti hyvinvointialueiden mahdollisten edellytysten puuttumisesta tehdä pitkäaikaisia vuokrasopimuksia ja epätietoisuus sopimusten hintatasosta on huolestuttava. Julkaisu löytyy kuntaliiton internetsivuilta. Saamiemme tietojen mukaan yksikään hyvinvointialueista ei ole käyttänyt voimaanpanolain mukaista optio-oikeuttaan sopimuskauden jatkamiseen vuoden 2026 loppuun. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä sopimusten uusiminen vaatii huolellista valmistelua ja yhteistyötä. Lisäksi hyvinvointialueet ovat irtisanomassa ilmeisesti muutkin toimitiloja koskevat sopimuksensa, mikäli lainsäädäntö tai yksittäinen vuokrasopimus sen mahdollistaa. Perustettavan yhtiön taloudenmallinnus tilanteessa, jossa kunnilla on ainoastaan toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia lyhyillä irtisanomisajoilla, käytännössä merkittävästi vaikeuttaa tai jopa estää yhtiöittämisen. 58 Sosiaalija terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) (jäljempänä myös voimaanpanolaki) mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden välille tehtiin määräaikaiset vuokrasopimukset, jotka päättyvät vuoden 2025 lopussa, ellei hyvinvointialue käytä sen yksipuolista oikeutta jatkaa vuokrakautta vuodella. epätietoisuus vaikeuttaa valmistautumista kiinteistökannan yhtiöittämiseen. Lisäksi kilpailuneutraliteetti -ja valtiontukilainsäädäntö velvoittavat kuntia tekemään vuokrasopimukset markkinahinnoinja ehdoin, joka lisää neuvotteluiden haasteellisuutta hyvinvointialueiden nykyisessä haasteellisessa taloustilanteessa. Kuntalaki edellyttää kuntia yhtiöittämään markkinoilla tapahtuvat toimintansa. Ilman voimassa olevia vuokrasopimuksia hyvinvointialueet eivät voi käyttää kuntien omistamia toimitiloja, mikä voi johtaa palveluiden keskeytymiseen ja asiakkaiden jäämiseen ilman tarvittavaa hoitoa ja tukea. Näihin tilanteisiin tuskin yksikään kunta saati hyvinvointialue haluaa päätyä. Kuntien tulisi ottaa aktiivinen rooli neuvotteluissa varmistaakseen, että sopimukset saadaan valmiiksi ajoissa. mitä tapahtuu , jos sopimuksia ei uusita?Jos sopimuksia ei saada uusittua ennen vuoden 2025 loppua, hyvinvointialueet ja kunnat joutuvat vaikeaan tilanteeseen. Lisäksi kuntien tulee ryhtyä toimenpiteisiin ilman vuokrasopimusta tiloja hallitsevien vuokralaisten kanssa viime kädessä häädön uhalla. Kuntien ja hyvinvointialueiden on toimittava nopeasti ja hyvässä yhteistyössä.. kuntien ja hyvinvointialueiden on toimittava nopeasti ja hyvässä yhteistyössä varmistaakseen, että vuokrasopimukset saadaan valmiiksi ajoissa. Aikaa on vähän, mutta ripeillä toimilla ja hyvällä yhteistyöllä sopimukset voidaan saada uusittua ennen määräaikaa turvaten samalla sen, että kunnilla on mahdollisuus yhtiöittää tarvittavilta osin kiinteistökantansa siten, että yhtiöt ovat elinkelpoisia markkinatoimijoita. Teksti Riikka Lehtimäki lakia lukien Toimitilat ovat vaarassa ilman uusia sopimuksia Hyvinvointialueiden ja kuntien väliset sosiaalija terveyspalveluita sekä pelastustoimea koskevat vuokrasopimukset ovat pitkälti edelleen uusimatta. Sieltä löytyy lisätietoa kuntien yhtiöittämisvelvoitteesta ja siihen valmistautumisesta. Voimaanpanolaki antoi kunnille lisäaikaa toimintojensa uudelleen organisointiin, mutta voimaanpanolain mukaisesti määräaikaisten sopimusten päättyminen tarkoittaa kunnille laajamittaista kiinteistökannan yhtiöittämisvelvoitteen realisoitumista vuoden 2025 lopussa. Tämä tarkoittaa, että neuvotteluita vaativien sopimusten määrä on huomattava. Kuntaliitto on julkaissut kunnille muistilistan avuksi yhtiöittämisessä. Ainoastaan jokin kuntalain 127 §:ssä mainittu poikkeusperuste voi pelastaa kunnat yhtiöittämisvelvoitteelta
Janne Happonen on pisimmälle hypännyt suomalainen mäkimies. Mikä on Suomen rautateiden raideleveys. 10 . Su om en po hj oi si n va ru sm ie hi ä ko ul ut ta va yk si kk ö on Iv al on ra ja jä äk är ik om pp an ia . Ro va ni em es tä tu li ka up un ki vu on na 19 60 . 6. Hiihdon MM-kilpailut ovat tänä talvena Norjan Trondheimissa. K ak si vi ik at et ta lö yt yy Al av ie sk an va ak un as ta . Va st au ks et 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 Arvaa ellet tiedä! 1. Tietovisa, helmikuu Kysymykset Simo Kattilakoski. 9. 8. Te tr ao ur og al lu s tu nn et aa n pa re m m in m et so na . Ra id el ev ey s VR :n ki sk oi lla on 15 24 m ill im et ri ä. Ru ot si n su om al ai si a la sk et aa n ol ev an no in 47 00 0. 5. Kuinka pitkä on hänen pisin hyppynsä. Ro va ni em en ke nt än m at ku st aj am ää rä 20 24 ol i no in 94 8 00 0. J. Missä on Suomen pohjoisin varusmiehiä kouluttava puolustusvoimien yksikkö. K . Kuinka paljon Ruotsissa lasketaan nykyisin olevan niin sanottuja Ruotsin suomalaisia. Kuinka monta kertaa ja milloin presidentti Juho Kusti Paasikivi oli pääministerinä. Milloin Rovaniemen kauppalasta tuli kaupunki. 7. Sa lp au ss el kä on is än nö in yt M M -h iih to ja se its em än ke rt aa (1 92 6, 19 38 , 19 58 , 19 78 , 19 89 , 20 01 ja 20 17 ). 4. Mikä oli Rovaniemen lentoaseman matkustajamäärä vuonna 2024. Pa as ik iv i ol i pä äm in is te ri nä ko lm es ti (v . 2. 59 Minkä kunnan vaakunassa on kaksi viikatetta. Ja nn e H ap po ne n hy pp äs i 20 11 N or ja n Vi ke rs un di n le nt om äe ss ä 24 m et ri ä. 3. 7. Minkä Suomen luonnossa hyvin viihtyvän eläimen latinankielinen nimi on tetrao urogallus. Kuinka monta kertaa Salpausselkä on isännöinyt MMhiihtoja. 19 18 , 19 44 -4 5 ja 19 45 -4 6)
Varmista että saat jatkossakin tämän tehtäväsi kannalta olennaisen työvälineen käyttöösi. Tässäkin Kuntalehden numerossa käsitellään kunta-alan ajankohtaisia teemoja monipuolisesti – johtamisen, hankintojen ja kuntien elinvoiman näkökulmista. Tilaa osoitteessa: kuntalehti.fi/tilaa PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA.. 60 Hyödyntäkää vaalivuoden tarjous koko valtuustolle, hallitukselle sekä johtoryhmälle! Lisätietoa: kuntalehti.fi/vaalivuosi 2025 Päätöksenteon kannalta merkityksellisiä aiheita