[ Kolumni ] Timo Viherkenttä: Mitä kunnallisveroleikkauksen jälkeen. VALLAN VARTIAINEN Himoverottajan leima pelottaa Moni kunta joutui velkakierteeseen Vienti vetää Joensuussa KL2_1.indd 1 1.2.2022 7.53. 2 I 2022 I 9.2
PARHAAT PAIKAT MYYDÄÄN NYT! Ilmoittaudu: www.kunnallisjohto.fi KL2_2-5.indd 2 1.2.2022 7.54. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2022 Tapahtumapaikkana on Vaasan Sähkö Areena. VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN KEVÄÄLL Ä 2022 VAASAAN VARAA PAIKKASI NYT! Vaasa 18.–19.5.2022 www.kunnallisjohto.. Kaksipäiväisen seminaarin hinta on 385 eur + alv 24% (hinta voimassa 31.3. asti) sisältäen seminaariohjelman, verkostoitumisillan ja tarjoilut
Äänestäjät eivät vain olleet kiinnostuneet aluevaaleista. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2022 Tapahtumapaikkana on Vaasan Sähkö Areena. asti) sisältäen seminaariohjelman, verkostoitumisillan ja tarjoilut. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/ Digija väestötietovirasto. Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun. Koko läntiseen maailmaan on rynninyt epäilys demokratian tulevaisuudesta. Pandemia vähensi osallistumisinnokkuutta. En olisi niinkään varma. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2022 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Selityksiä on kuultu paljon. Tämä ei ole realistinen ajatus, sillä vaikka eduskuntavaalit on käytännössä järjestetty viime vuosikymmenet neljän vuoden välein, aina on se mahdollisuus, että eduskunta hajotetaan ja joudutaan uusiin vaaleihin. PARHAAT PAIKAT MYYDÄÄN NYT! Ilmoittaudu: www.kunnallisjohto.fi A luevaalien äänestysvilkkaus jäi odotetusti alle 50 prosentin, mutta 47,5 prosenttia ei ollut niin katastrofaalinen kuin pessimistisimmissä arvioissa ennustettiin. nukkuvien puolue voi tässäkin asiassa päästä voitolle. Demokratia on suomalaisen yhteiskunnan perusarvo, joka sisältää paitsi oikeuden vaikuttaa ympäristöönsä, myös velvollisuuden ottaa ympäristö huomioon. Äänestäjät eivät ymmärtäneet, mistä vaaleissa on kysymys. • KL2_2-5.indd 3 1.2.2022 7.54. Tämä taas murentaisi tasaisen neljän vuoden aikataulun tai sitten ohjaisi puolueita välttämään uusien vaalien järjestämistä, jolloin eduskunnan hajotuksen uhan poistuminen muuttaisi koko järjestelmää. Mutta ei demokratia täälläkään ole mikään itsestäänselvyys, joka ikään kuin kuuluu automaattisesti suomalaiseen geenistöön. Vaikka harva kouluneuvostoja haikailee takaisin, otollisin maaperä demokratian vahvistamiselle löytyy juuri koulumaailmasta. Kaksipäiväisen seminaarin hinta on 385 eur + alv 24% (hinta voimassa 31.3. Onneksi nuorissa on tulevaisuus, jälleen kerran. Läpeensä politisoituneella 1970-luvulla demokratiaa opeteltiin kouluissa käytännössä. Korona esti reippaan markkinatunnelman luomisen ja äänestäjien houkuttelun uurnille. Vaalien yhdistämisen toivotaan lisäävän innostusta äänestämistä kohtaan. Esillä on ollut myös ns. Mutta näin matalaa äänestysprosenttia ei voida pitää hyväksyttävänä, oli selitys mikä hyvänsä. Ja niin edelleen. Tietojen tekninen toimitus: Bisnode Marketing Oy, Kumpulantie 3, 00520 HELSINKI VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN KEVÄÄLL Ä 2022 VAASAAN VARAA PAIKKASI NYT! Vaasa 18.–19.5.2022 www.kunnallisjohto.. Kyse on aivan perusasioista. Demokratia on liian tärkeä asia jätettäväksi vain poliitikoille. Demokratian tyyssija Yhdysvallat natisee liitoksissaan, eurooppalaisuuden kehto EU kamppailee useammankin jäsenensä epädemokraattisen kehityksen kanssa. Nuorissa on tulevaisuus – demokratiassakin Yhteiskuntaopin määrää opetussuunnitelmassa on syytä lisätä. supervaalien järjestäminen, jolloin myös eduskuntavaalit järjestettäisiin samanaikaisesti. Kuntalehti 2 / 2022 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 107. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Ja olihan se kuitenkin enemmän kuin edellisissä vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa, joissa osallistuminen jäi 40 prosentin pintaan. Käytännössä hallinto saadaan toki toimimaan matalallakin osallistumisella ja hyvinvointialue alkaa toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään, mutta demokratiavajeen kasvulla tulee olemaan asukkaita passivoiva vaikutus. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. KUNTAVAALIEN ja aluevaalien matalaa äänestysaktiivisuutta on syytä tarkastella isossa kuvassa. Ei mahdollista Suomessa. Kouluneuvostovaalit oppikouluissa ja lukioissa kasvattivat nuorten ymmärrystä yhteiskunnan peruspilareiden tärkeydestä. Edustaako aluevaltuusto hyvinvointialueensa asukkaita, jos alle puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Seuraavat kuntavaalit ja aluevaalit järjestetään yhtä aikaa vuonna 2025. Yhteiskuntaopin määrää opetussuunnitelmassa on syytä lisätä. Kunnanja kaupunginvaltuustojen asettamat nuorisovaltuustot ovat hyvä esimerkki nuorison aktivoimisesta, mutta ilman opetussuunnitelmien vahvaa tukea ns. POPPAKONSTIA saatavilla ei ole, mutta toivoa kuitenkin on. Kiusallista kyllä, selitykset pitävät arvatenkin paikkansa
03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 42 Suomi toipuu hyvin 46 Kemi aikoo selvitä kriisistä [ Kunnan töissä ] 48 Paluumuuttaja [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Miten suu nyt pannaan. [ Lakia lukien ] 51 Neuvontapuheluiden oltava maksuttomia [ Lakiklinikka ] 52 Ennakoitua arvoa vastaamattomat tarjoukset, Julkinen hankinta leasingilla 53 Asiantuntija: Käyttöomaisuuden alaskirjaukset ja kunnan talouden tasapaino [ Työ ja tekijä ] 54 Etelä-Pohjanmaan näytön paikka [ Luottamuksella ] 56 Savonlinnassa valoa näkyvissä [ Seuraava numero ] 58 Teema: Muuttoliike ja asuminen • Tuplaroolista jääviystilanteita aluehallitusten ja -lautakuntien jäsenille • Kuinka lastensuojelu saadaan vaikuttavaksi hyvinvointialueella. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 12 ja s.18 Kuva: Benjamin Suomela / Yle Aluevaalien voittaja oli kokoomus. Kaupungintalo näkyy taustalla. 17 Kirjat: Vaihtoehtoja ylikulutukselle, Tape [ Teema: Rahoitus ja talous ] 18 Aluevaalianalyysi: Käännekohta 24 Tusina syytä veroalelle 30 Kriisimenettely mahdollinen myös hyvinvointialueella 33 10 kysymystä kiinteistöistä 34 Velkaa, velkaa, enemmän velkaa 38 Vastakkain: Sote-peto syö kunnat [ Kolumni ] 41 Timo Viherkenttä: Mitä kunnallisveroleikkauksen jälkeen. Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja ja Turun kaupunginvaltuutettu Petteri Orpo nousi VarsinaisSuomen aluevaltuustoon. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Helsingin vahti 12 Aluevaalit: Aluevaltuustot töihin 16 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. [ Kansi ] Laura Oja kuvasi Helsingin pormestaria Juhana Vartiaista myös Kauppatorilla. – Asiantuntijat kertovat, miten palvelua tulisi kehittää KL2_2-5.indd 4 1.2.2022 7.54. Tulijoita on ihan riittävästi sekä valtakunnan sisältä että ulkomailta. 6 [ Sisältö 2/2022 ] Kuva: Laura Oja Juhana Vartiainen: Meidän ei varsinaisesti tarvitse houkutella tänne ketään. s
Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Kuva: Akseli Muraja Kuuntele Valiokunta-podcast! • Tammikuun jaksossa Timo Aronkytö käy läpi hyvinvointialueiden valmistelua. • Helmikuussa Henrik Rainio ja Miira Raiskila katsovat kuntatalouden tulevaisuuteen. Kuva: Liisa Takala Ville-Veikko Ahonen: Lähtökohta siis on, ettei alueilla näy juoksentelemassa valtiovarainministeriön tummapukuisia virkamiehiä. 30 s. KL2_2-5.indd 5 1.2.2022 7.54. 48 Eeva Suomalainen: Meillä maatalouslomituksen yhdistyminen maakunnalliseksi lisää Iisalmen kaupungin toimintaa
6 Kuntalehti 2 / 2022 Kaupungistumista ei pidä häiritä tai estää, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen. KL2_6-11.indd 6 1.2.2022 7.58
[ Hän ] HELSINGIN VAHTI Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen, kok., mielestä sote-uudistuksen vaikutukset Helsingille eivät ole kaikille valjenneet. Tässä sälytetään koko maan kestävyysvajetta entistä enemmän helsinkiläisten maksettavaksi. KL2_6-11.indd 7 1.2.2022 7.58. Kuntalehti 2/ 2022 7
Vartiaisen mielestä Kontula on toimiva ja eloisa asuinalue, mutta hän myöntää, että kaupunginosalla on ongelmansa. Helsinki on kuitenkin viidennes koko kansantaloudesta, joten se on iso, hän vielä lisää. Minua tervehditään iloisesti, kun kävelen kaupungilla. Hän on vaimonsa ja lukuisten muiden kanssa kahvilan omistajia. KL2_6-11.indd 8 1.2.2022 7.58. Kokoomuksen kansanedustajana ollut Vartiainen oli eduskunnassa ensin hallituspuolueen edustajana ja lopussa oppositiossa. RATKAISUJA LÄHIÖILLE Tällä kertaa pormestarin työpäivä aloitetaan kahvilassa hänen kotikaupunginosassaan Kruununhaassa. Ei tätä muuten jaksa, hän sanoo. Vartiaista moikkaillaan, tuttujakin näkyy. Helsingin laaja virkakoneisto on viime kädessä pormestarin johdossa. Pormestarina voi vaikuttaa todella paljon enemmän asioihin. Pienet päiväunetkin kuuluvat rutiineihin. Käyn usein lapsuudenmaisemissani ja paikallisessa ravintolassa syömässä shish kebabia tai maksavarrasta. Pohjoismainen yhteistyö on pitkään Tukholmassa asuneelle taloustieteilijälle tärkeää. Hän myöntää, että oppositiopuolueen kansanedustajana oli turhauttavaa, kun ei voinut samalla tavalla vaikuttaa. Vartiainen kertoo, että yleensä hän herää kuudelta ja menee nukkumaan puoli kymmeneltä. Pitää nukkua riittävästi, urheilla riittävästi ja käyttää alkoholia hyvin kohtuullisesti. Pormestarin saattaa nähdä myös sauvakävelemässä tai pyöräilemässä eri kaupunginosissa tai jonottamassa muiden kaupunkilaisten kanssa koronarokotukseen. [ Hän ] 8 Kuntalehti 2 / 2022 A Aamuvirkku Juhana Vartiainen on herännyt jo neljältä. Kaupunginosien eriarvoistumista Juhana Vartiainen kävelee kohti ”etätyöpaikkaansa” eli pormestarin virka-asuntoa Aleksanterinkadulla. Pormestarilla on paljon samanlaista päätösvaltaa kuin toimitusjohtajalla. Siellä on esimerkiksi huumekauppaa, joka toivottavasti onnistutaan pitämään kurissa ja johon pystytään reagoimaan. Kaupunkilaiset ovat kiinnostuneita hänestä. Pormestarin työ on hyvin kiinnostava tehtävä, mutta koska tämä on erittäin vaativaa ja rasittavaa, pitää huolehtia oman elämän tasapainosta. Helsingin pormestari on hoidellut heti herättyään Pohjola-Nordenin asioita, koska hän on järjestön hallituksen puheenjohtaja. Lapsena Vartiainen asui perheensä kanssa kolme vuotta Pariisissa, mutta valtaosan lapsuusvuosistaan hän vietti itäisessä lähiössä Kontulassa. Pormestari on yhtä aikaa virkamies ja poliitikko. Tässä on yhtä aikaa kansliapäällikkö ja pääministeri, jos Helsinkiä ajattelee pienenä maana
Sellaisilla alueilla, joissa tarpeita on, rahaa pannaan lisää erityisesti päiväkoteihin ja kouluihin. Suuret kaupungit ovat yhtä mieltä myös siitä, että työvoimapalveluiden siirto kunnille pitäisi tehdä eri tavalla kuin hallitus suunnittelee. Haluamme kaupunkisuunnittelussa rakentaa kaikkialle kaikenlaisia asuntoja eli sekoitetaan eri asuntotyyppejä ja toivotaan, että pienija suurituloisia kotitalouksia asuisi kaikkialla Helsingissä. Helsinki on kärsinyt eniten taloudellisesti ja täällä on ollut eniten sairastuneita niin määrällisesti kuin suhteellisestikin, mutta silti Helsinkiä ei ole tuettu yhtä voimakkaasti kuin muita alueita. Helsinki-ymmärrystä ei ole hänen mielestään riittävästi yhdelläkään hallituspuolueella, ei edes vihreillä, joka on kokoomuksen jälkeen toiseksi suurin puolue Helsingin kaupunginvaltuustossa. Tässä on yhtä aikaa kansliapäällikkö ja pääministeri, jos Helsinkiä ajattelee pienenä maana. KL2_6-11.indd 9 1.2.2022 7.58. HALLITUKSELTA EI TUKEA Edellisellä pormestarilla Jan Vapaavuorella, kok., tuntui olevan tämän tästä sanaharkkaa maan hallituksen kanssa. Parempi olisi siirtää vastuut ja rahat kunnille ja antaa meidän itse luoda organisaatiomme, Vartiainen sanoo. Vartiaista ihmetyttävät keskustalaisen tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvisen julkituomat päätökset lisätä aloituspaikkoja ja tutkintoja korkeakouluissa ympäri maata. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Ministeri on perustellut päätöksiä osaajapulalla, yritysten tarpeilla – ja aluepolitiikalla. Suurten kaupunkien mielestä MALsopimukset ovat toimineet hyvin. Olisi tärkeämpää vahvistaa Helsingin yliopistoa ja Aalto-yliopistoa. Hallitushan ei olisi pystyssä ilman keskustaa, joka siksi on voinut sanella monia ehtoja. Mitä kaikkea tämä lause tarkoittaa, on pitkä tarina. pyritään torjumaan tällä valtuustokaudella voimakkaasti. Vartiaista rasittaa ennen kaikkea se, miten suhtaudutaan koronapandemian aiheuttamiin haittoihin. Kuusi suurinta kaupunkia ja C21ryhmä eli 21 suurinta kaupunkia ovat sitä mieltä, että uudistus pitää keskeyttää. Helsinki kärsii Vartiaisen mukaan myös siitä, että työperäisen maahanmuuton helpottamisessa on edetty nihkeästi. PÄÄ PENSAASSA Valtiovaltaan yritetään vaikuttaa myös yhdessä eri kaupunkien ja kuntien kanssa. Kuntalehti 2/ 2022 9 . Korkeakoulupäätökset ovat omiaan hajauttamaan edelleen Suomen yliopistolaitosta, josta asiasta perillä olevat ovat sitä mieltä, että meillä on liikaa liian pieniä yksiköitä. Vartiainen lisää vielä yhden oleellisen toimen, johon panostetaan lähivuosina. Sen piti muka yksinkertaistaa maankäytön suunnittelua, mutta itse asiassa se monimutkaistaisi. Keskustalla on vaa’ankieliasema monessa kysymyksessä. SDP:stä kokoomukseen aikoinaan loikannut Vartiainen vakuuttaa, että hallituksen kokoonpanolla on merkitystä. Hän huomauttaa, että Helsingin tilanne on parempi kuin Tukholmassa ja monessa muussa isossa kaupungissa. Hallitus suunnittelee tekevänsä siirron liikkeenluovutuksena, jolloin organisaatiot siirtyisivät sellaisinaan, kaikkine ongelmineen. Tässä hallitus panee päänsä pensaaseen eikä uskalla tehdä järkeviä ratkaisuja. Se on keskeisesti esillä kaupunkistrategiassa, Vartiainen muistuttaa. Vartiainen muistuttaa, että kaikki kaupungit, kunnat ja maakunnat vastustavat sitä suuntaa, johon maankäyttöja rakennuslain uudistus on menossa. On myös pidettävä huolta hyvästä joukkoliikenteestä, että kaikkialle pääsee ja kaikkialta voi käydä töissä. Vartiainen sanoo, että hänen suhteensa hallitukseen ovat ”ihan korrektit”, mutta hän on kyllä karvaasti huomannut, että hallitukseen on vaikea vaikuttaa. Ylimääräistä byrokraattista kitkaa ei todellakaan tarvita, Vartiainen ihan kiihtyy. Meillä on kaupunkiuudistusalueita, kuten Malminkartano-Kannelmäki. Meillä on toivomisen varaa siinä, miten suhtaudutaan esimerkiksi pelastuskoulutuksen rahoitukseen täällä Helsingissä. Hallitus ei ole erityisen Helsinkimyönteinen
Vastaavasti valtionverotusta kiristetään. Rahoitus tulee kuitenkin valtiolta, samaan tapaan kuin 21 hyvinvointialueellakin. KL2_6-11.indd 10 1.2.2022 7.58. Tehotonta toimintaa on jo tunnistettu. Siihen pitää suhtautua täysin avoimin mielin. Kouluruoan kustannukset ovat liian korkeat. HUOLI PALVELUISTA Pormestari pelkää, että Helsingin sote-palvelut tulevat heikkenemään sote-uudistuksen rahoitusratkaisujen myötä. Julkisten palveluiden järjestämisessä on hänen mielestään aina löydettävä paras tapa tuottaa palvelu – eli halvemmalla. Sote-uudistus kohtelee Helsinkiä huonosti. Sopiva määrä olisi 5–12. Tai kun rakennamme uusia kiinteistöjä kasUskon, että se, että Helsinki on menettänyt pandemian aikana asukkaita, jäi tilapäiseksi ilmiöksi, sanoo Juhana Vartiainen. Helsingin taloudelliseen tehottomuuteen aiotaan käydä käsiksi. Se ei tarkoita, että meillä olisi parempi kouluruoka, vaan meillä on tehotonta tuotantoa. Valitettavasti Suomessa poliittisen järjestelmän tapa ratkoa näitä ongelmia on naurettava, Vartiainen puuskahtaa. Helsingissä näiden toimintojen talous on eriytettävä kaupungin talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Meillä ei ole tässä varaa sen kummempaan ideologisuuteen. Ensi vuonna Helsingin kaupunki on taloudellisesti ainakin puolta pienempi kuin nyt, kun kaupungin soteja pelastustoimi toimii valtion rahoilla ja veroprosenttia leikataan reilusti. HOITAJIA PALKITTAVA Soteen kuuluu oleellisesti sosiaalipalvelut eli esimerkiksi vanhustenhoito. Pääekonomistin tehtävänä on suojella helsinkiläisten taloutta, jotta me saamme meille kuuluvan palvelupaketin pienemmin kustannuksin. Meidän niihin palveluihin käyttämien rahojen pitää siis rajoittua siihen, mitä valtiolta saadaan. Tämä ei ole hänestä poliittisesti kestävää. Joskus tuottaja on yksityinen, joskus julkinen. Se rahavirta, jonka valtiovalta meiltä ottaa, on suurempi kuin se, minkä me saamme takaisin. Helsinki on ollut vauras niin kauan, että kaupungissa ei ole riittävää painetta tehdä asioita tehokkaasti, Vartiainen selittää. Kaupunki yrittää keksiä mahdollisimman paljon keinoja lieventää henkilöstöpulaa ilman, että talouden tasapainosta tingitään. Kouluruoan kustannukset ovat liian korkeat. Helsinki tekee nyt Vartiaisen mukaan sen minkä voi. Helsingissä aluevaaleja ei tarvinnut järjestää, koska kaupunginvaltuusto päättää samoista asioista kuin aluevaltuustot. Se pitää olla selvää ilman sote-uudistustakin. Hän arvioi, että uudistus ottaa tällä ja ensi vuosikymmenellä Helsingiltä paljon enemmän kuin antaa. Silloin moni helsinkiläinen keskiluokkainen kotitalous joutuu käytännössä käyttämään yksityisiä palveluja. Ylipäätään hyvinvointialueita on hänen mielestään liikaa, kun niitä on nyt 21. Työterveyden laatukilpailutus on jo ohjelmassa. Pääkaupungin historian ensimmäiseksi pääekonomistiksi palkattu Mikko Kiesiläinen tekee sitä työtä. Riskinä on, että yhä suurempi osa helsinkiläisistä joutuu itse rahoittamaan terveyspalvelujaan erilaisilla yksityisillä vakuutuksilla. Samat helsinkiläiset rahoittavat verorahoillaan koko maan palveluita, mutta joutuvat sen lisäksi maksamaan omistaan itse. Aktiivivihreä toimi aiemmin ekonomistina Elinkeinoelämän keskusliitossa. Eiväthän mitkään mitoitukset tai normit voi toteutua, jos meillä ei ole ihmisiä ja rahaa. [ Hän ] 10 Kuntalehti 2 / 2022 SOTE-UUDISTUS OTTAA Koronapandemian kiristyksessä Helsingissäkin on pitänyt valmistautua suureen sote-uudistukseen. Myös kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara voisi toimia nykyistäkin kustannustehokkaammin. Määrä on täysin järjetön. Uusi tilanne ei ole Vartiaisen mielestä ehkä valjennut kaikille helsinkiläisille. On myös pantu merkille, että kouluruoka maksaa Helsingissä enemmän kuin Vantaalla ja Espoossa. Kaikkialla hoitopaikoissa henkilöstöpula on kova, niin myös Helsingissä. Siellä tulee olemaan pitkät jonot. On yhtä tyhjän kanssa, että säädetään lakeja mitoituksesta ja hoitoon pääsyn vähimmäisajoista. Pääkaupunki sai haluamansa eli saa jatkossakin järjestää itse lakisääteiset sosiaalija terveystoimen sekä pelastustoimen palvelut. Minun suuri oma strateginen näkemykseni on, että Helsingissä pitää muuten tehostaa taloudenpitoa, jotta me saamme liikkumavaraa eli rahaa siihen, että voimme esimerkiksi palkita hoitajia paremmin. Nyt veroprosentti on 18, ensi vuonna mahdollisesti yli 12 prosenttiyksikköä pienempi. Tässä sälytetään koko maan kestävyysvajetta entistä enemmän helsinkiläisten maksettavaksi
Pidetään huoli siitä, että täällä on hyvä olla – erityisesti nuorten perheiden. Se näkyy asuntojen hinnoissa, koska kysyntä on kovaa. Meidän ei varsinaisesti tarvitse houkutella tänne ketään. Hän muistuttaa, että kaupungistuminen on megatrendi. Me uskomme Helsingin edelleen kasvavan, Vartiainen sanoo. Uusia asuintaloja ja koulujakin nousee joka puolelle kaupunkia. KL2_6-11.indd 11 1.2.2022 7.58. Helsingin ponnistelut keskittyvät Vartiaisen mukaan nyt siihen, että rakennetaan asuntoja niin paljon, että ihmisten muuttohalut pääkaupunkiin voivat toteutua. Tällaisilla uudistuksilla siihen tähdätään. Helsinki myös investoi rohkeasti ja velkaantuu lisää tällä valtuustokaudella. • Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja Meidän ei varsinaisesti tarvitse houkutella tänne ketään. HELSINKI KASVAA VAIN Vaikka Vartiaisen piirtämä tulevaisuudenkuva Helsingin sotesta on synkkä, talouslukujen perusteella Helsingillä menee hyvin. Kuntalehti 2/ 2022 11 . Mutta kyllä tässä tietysti riskejä otetaan. Jos Helsingin talouden kasvu ja väestönkasvu jatkuu, rohkea investointistrategia on hänestä perusteltu. ] Juhana Vartiainen • Syntyi vuonna 1958 Helsingissä • Asuu Helsingissä • Väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1992 • Työskennellyt uransa alkuaikoina tutkijana Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella, Palkansaajien tutkimuslaitoksessa sekä Tukholmassa ammattiliittojen taloustutkimuksen instituutissa, jossa oli myös vanhempana tutkijana sekä toimitusjohtajana vuosina 2002–2005, jonka jälkeen Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtajana vuosina 2005–2012 ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajana vuosina 2012–2015 • Erosi SDP:n jäsenyydestä vuonna 2015, samana vuonna hänet valittiin kokoomuksen kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä ja toiselle kaudelle vuonna 2019 • Helsingin kaupunginvaltuustossa vuodesta 2017 • Helsingin pormestarina vuodesta 2021 • Perheeseen kuuluu vaimo, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä ja aikuinen poika, joka on jo muuttanut kotoa • Harrastaa muun muassa vaellusta, pyöräilyä, konsertteja ja kirjallisuutta vatukseen ja koulutukseen, rakennuskustannuksemme ovat korkeimpia koko maassa. Aiomme pureutua siihen, miksi näin on. Osa työkalupakkia on työsuhdeasuntojen lisääminen, mutta Vartiaisen mielestä on parempi maksaa ihmisille kunnon palkkaa, jotta he voivat itse valita asumisensa. Jos kaupunginvaltuuston kokous kestää joskus myöhään, voin kömpiä virkaasunnolle nukkumaan. Myös kiistelty Sörnäisten tunneli päätettiin rakentaa. Vartiainen asuu vaimonsa kanssa kerrostaloasunnossa Liisankadun varrella ja omistaa sisartensa kanssa ison huonokuntoisen huvilan Päijänteen rannalla Padasjoella. Vaikka muuttotilastot ovat näyttäneet korona-aikana siltä, että Helsingistä valuu huolestuttavan paljon väkeä pois, Vartiainen vakuuttaa, että se on tilapäistä. Rahaa uppoaa esimerkiksi Kruunuvuorenrannan uuden kaupunginosan ja keskustan välille rakennettaviin siltoihin. Nuoret koulutetut ihmiset viihtyvät kaupungeissa, koska niissä on kiva elää ja niissä on työja opiskelumahdollisuuksia. Totta kai. Siinä on riittävä etäisyys. Kuten Osmo Soininvaara uudessa kirjassaan näyttää, puolet Suomen korkeakoulutetuista muuttaa jonnekin tänne pääkaupunkiseudulle. Ihmiset saavat elää miten haluavat, kuittaa Vartiainen. Tulijoita on ihan riittävästi sekä valtakunnan sisältä että ulkomailta. Hänen etätyöpaikkansa ei ole kuitenkaan kummassakaan, vaan pormestarin virka-asunnossa sadan metrin päässä kaupungintalolta. [ Kuka. Vartiainen uskoo, että kilpailuttamalla enemmän esimerkiksi kouluruoan tuotantoa voidaan alentaa kustannuksia ja keskittyä ydinpalveluihin eli sosiaalija terveydenhuoltoon ja kasvatukseen. Kaupunginvaltuuston joulun alla hyväksymässä kaupunkistrategiassa sanotaan, että valtuustokaudella tehdään rakenneuudistuksia, joilla tehostetaan kaupungin taloutta vähintään 50 miljoonalla eurolla. Kaikille kustannuseroille ei ole hyviä selityksiä. RIITTÄVÄ ETÄISYYS Aika monet helsinkiläiset ovat viettäneet aikaa ja työskennelleet koronaaikana pitkiäkin aikoja mökeillä
Nyt on valtuustojen aika päästä töihin. 12 Kuntalehti 2 / 2022 [ Aluevaalit ] ALUEVALTUUSTOT TÖIHIN Aluevaaleista selvittiin koronapandemiasta huolimatta. KL2_12-17.indd 12 1.2.2022 7.58. Vaalien suurin voittaja oli kokoomus, mutta SDP:n jälkeen kolmanneksi tullut keskusta sai eniten paikkoja valtuustoissa
Helsinkiläiset Kokko ja Valtonen eivät olisi voineet osallistua aluevaaleihin. Autto pääsi Lapin, Orpo Varsinais-Suomen ja Mykkänen LänsiUudenmaan aluevaltuustoon. Kaikki ovat kuntapoliitikkoja, Kokko ja Valtonen Helsingissä, Autto Rovaniemellä, Orpo Turussa ja Mykkänen Espoossa. Kuntalehti 2 / 2022 13 SOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko (vas.), puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto, puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Petteri Orpo, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ja puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen juhlivat voittoa vaali-iltana Helsingissä. KL2_12-17.indd 13 1.2.2022 7.58
KL2_12-17.indd 14 1.2.2022 7.58. Heitä oli todella vaikea herätellä näihin vaaleihin, Borg sanoo. Vaikka vihreät olisi puolueena yrittänyt mitä, vihreät ei olisi päässyt siitä ongelmasta eroon, että heidän ydinkannattajaporukkansa on niin nuorta eikä heistä terveysasiat ole niin kiinnostavia. 14 Kuntalehti 2 / 2022 [ Aluevaalit ] S ekä tammikuisista aluevaaleista että viime kesän kuntavaaleista opittiin se, että koronankin aikana pystytään järjestämään vaaleja, kunhan järjestelyt tehdään riittävän tarkasti, sanoo vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta. Pitää myös huomata, että vihreiden tulos ei ollut suinkaan mikään täysi katastrofi, koska Helsinki ei ollut mukana aluevaaleissa. Kun nyt aluevaaleissa mentiin voimakkaasti terveysasiat edellä, aktivoituvat iäkkäämmät ihmiset ja reuna-alueiden ihmiset, joille nämä palvelut ovat tärkeimpiä. Pikkuisen hymyilyttää tämä vihreiden likapyykinpesu. Oripään kunnanvaltuutettunakin toimiva Saarikko nousi Varsinais-Suomen aluevaltuustoon. Kyllähän jo ennen vaaleja tiedettiin, että vihreillä ja perussuomalaisilla on ylivoimaisesti vaikeinta saada väkensä liikkeelle näissä vaaleissa. SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin ei itse ollut aluevaaliehdokkaana, mutta on Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen. Se söi uskottavuutta. VIHREILLÄ EI KATASTROFI Aluevaaleissa viimeistään kaikille tuli selväksi, että silloin kun äänestysaktiivisuus jää heikoksi, niin sanotut vanhat puolueet menestyvät. Perussuomalaisten ongelma hänestä on, että puolueella on vakiintunutta puoluekannatusta vähiten. Borg huomauttaa, ettei vihreiden kannattajien eikä myöskään poliitikkojen asialistoilla sote ole ollut tärkeällä sijalla. Historian ensimmäisten aluevaalien äänestysprosentti ei ollut häävi, 47,5 prosenttia, mutta oli kuitenkin parempi kuin monet kyselytutkimukset ennakoivat. Li Andersson ja Sari Essayah Hyvinvointialueille on hyväksi, että käynnistysvaiheessa valtuustoihin saatiin kokeneita poliitikkoja ja pitkän kokemuksen omaavia sote-asiantuntijoita. Tammikuu saattoi olla huono vaaliajankohta, mutta Borgin mielestä viime kuntavaalien perusteella voi sanoa, ettei Suomessa kannata järjestää vaaleja keskellä kesääkään. Etenkin hallituspuolue vasemmistoliitto ja oppositiopuolue kristillisdemokraatit saivat ylimääräistä plussaa puheenjohtajiensa takia. Edellisten eduskuntavaalien jälkeen tehdyn Politiikan ilmastonmuutos – Eduskuntavaalitutkimus 2019 -raportin mukaan vihreiden äänestäjistä joka toinen piti ympäristöja ilmastokysymyksiä tärkeimpinä. Ilmeisesti siellä on muitakin paineita, jotka pitää purkaa, tutkija toteaa. Puolue teki myös ison strategisen virheen, kun meni vaaleihin ihan puhtaasti eduskuntavaalit edellä ja valtakunnallisilla teemoillaan. Borg huomauttaa, että aluevaaleille oli yllättävän leimallista se, että myös pienet hallitusja oppositiopuolueet pärjäsivät hyvin. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko iloitsi puolueensa menestyksestä. Niiden järjestökoneet ovat ihan erityyppisiä kuin uusilla puolueilla. Vihreiden ja perussuomalaisten heikkoa menestystä päivitellään edelleen, vaikka Borgin mielestä siitä oli selviä viitteitä
• Martta Nieminen Kuvat: Benjamin Suomela / Yle Vaalitutkimukset vauhtiin ALUEVAALEISTA on meneillään jo useita tutkimushankkeita, vaikka kuntavaalitutkimusten tuloksiakin vielä odotellaan. Jorma Ylönen KOKO MAAN VAALITULOS Ääniosuus % Paikat Kok. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson oli aluevaaleissa koko maan ääniharava 7 797 äänellään. Vaalitutkimuskonsortio, jota johtaa professori Åsa von Schoultz Helsingin yliopistosta, sai oikeusministeriöltä rahoituksen aluevaalien äänioikeutettujen tutkimiseen. Hyvinvointialueille on hyväksi, että käynnistysvaiheessa valtuustoihin saatiin kokeneita poliitikkoja ja pitkän kokemuksen omaavia soteasiantuntijoita. Tampereen Anna-Kaisa Ikonen, kok., ja Pirkkalan pormestari Marko Jarva, kok., pääsivät Pirkanmaalla, Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä, kok., Keski-Uudellamaalla ja Puolangan Harri Peltola, kesk., Kainuussa aluevaltuustoon. Luodon kunnanjohtaja Gun Kaptens, r., sai paikan Pohjanmaan valtuustossa. 21,6 289 SDP 19,3 277 Kesk. HYVÄ KOKOONPANO Aluevaltuustot ovat ensimmäisen kerran koolla maaliskuussa, mutta valmistelutyöt ovat tietysti jo kovassa vauhdissa. Kyselyn tulokset julkaistaan syksyllä. Suomen seitsemästä pormestarista neljä oli ehdolla aluevaaleissa, ja he kaikki saivat paikan. 7,4 90 RKP 4,9 76 KD 4,2 57 Liik. 19,2 297 PS 11,1 155 Vas. Vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta on aloittamassa aluevaalitutkimusta Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) rahoituksella. 1,8 20 VKK 1,3 10 Muut 0,7 8 Lähde: tulospalvelu.vaalit.fi KL2_12-17.indd 15 1.2.2022 7.58. Siinä äänestysmotivaatioon tai sen puutteeseen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä tutkimuskohteita. Valtuustoihin valittiin runsaasti myös sote-ammattilaisia. Borgin mielestä ensimmäisten valtuustojen kokoonpano vaikuttaa hyvältä. Helmikuun lopussa eläkkeelle jäävä Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio, kesk., nousi Lapin valtuustoon. Hyvinvointialueiden valtuustoihin valittiin yhteensä 1 379 aluevaltuutettua, joista noin 77 prosenttia istuu myös kuntiensa valtuustoissa. Borg on Vaalitutkimuskonsortion johtoryhmässä, mutta keskittyy nyt KAKSin tutkimukseen. Hän tekee tutkimustaan lähinnä tilastojen ja rekistereiden pohjalta, mutta käytössä on myös kyselyaineistoa. Keski-Pohjanmaan valtuustoon valittiin Kaustisen kunnanjohtaja Arto Alpia. Varmasti eteen tulee esteellisyyskysymyksiä, mutta niitä sitten ratkotaan. Noin sadalla uudella aluevaltuutetulla on kolmoisrooli eli he työskentelevät aluevaltuutettuina, kansanedustajina ja kunnanvaltuutettuina. Samaan valtuuston valittiin myös Alavieskan kunnanjohtaja Kari Pentti, joka oli keskustan listalla sitoutumattomana. Perussuomalaisten tulokseen pettynyt puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra valittiin LänsiUudenmaan valtuustoon. Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen, kesk., valittiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutetuksi. Martta Nieminen Vähän kuntajohtajia KUNTAJOHTAJIA oli aluevaaliehdokkaina vähän, joten valittujen joukkokaan ei ollut suuri. Erityisesti häntä kiinnostaa oman kunnan ehdokkaan äänestäminen. Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, kesk., pääsi Etelä-Savon valtuustoon. Hän istuu Kirkkonummen kunnanvaltuustossa. Toki minua kiinnostaa myös kannatuksen alueellinen keskittyminen. VarsinaisSuomen aluevaltuustoon valittu Andersson on myös Turun kaupunginvaltuustossa. Hän oli keskustan listalla sitoutumattomana. Kuntalehti 2 / 2022 15 saavat vaaleista toiseen yli puoluerajojen myönteistä palautetta. 8,0 100 Vihr
Vaikutelmia tyylinsä Jokelan sanotaan saaneen moderneista asetelmamaalauksistaan tunnetulta italialaiselta kuvataiteilijalta Gior gio Morandilta, jota häntäkin on vaikea lokeroida. Seinämaalauksesta järjestettiin avoin kilpailu. Koska nykytaiteella on ollut kautta aikain vaikea elättää itseään, myös Jokela hankki lisätienestejä paitsi hoitamalla kotitilaansa Vantaalla myös opettamalla Suomen Taideakatemian koulussa sekä Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella. Hänen taiteellinen tuotantonsa koostuu pääasiassa öljyja temperamaalauksista, kertoo Kähärä. Mutta hän maalasi vuosien saatossa myös muotokuvia – sekä miehiä että naisia – joiden kasvonpiirteet usein muistuttivat hänen omiaan. Jokelan aiheita olivat ankarasti sommitellut asetelmat ja maisemat, joiden väriskaala oli niukka. Siihen kuuluu noin 10 000 teosta, ja kokoelma painottuu suomalaiseen ja pohjoismaiseen nykytaiteeseen. 16 Kuntalehti 2 / 2022 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Vaakuna hyväksyttiin vuonna 1951, kun Vantaa oli vielä Helsingin maalaiskunta. Vantaan kaupungin kokoelmaa on kartutettu aina vuodesta 1961 lähtien. Kähärä sanoo, että Jokelan teos edustaa 1940–1960-lukujen tyypillistä julkista maalaustaidetta. LAHDESSA syntynyt Jokela oli saanut oppinsa Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Suomen Taideakatemian koulussa. Kuva-aihe symboloi lohijokena tunnettua Vantaanjokea. Jokelan luonnos miellytti palkintolautakuntaa, johon kuului kunnan edustajien lisäksi useampikin kuvataiteilija. Evästyksenä kilpailutöille oli, että aiheen tuli liittyä kunnalliseen elämään tai kunnan historiaan. Monumentaalimaalauksia toteutettiin tuolloin lukuisiin julkisiin tiloihin. Se on taidemaalari Tapani Jokelan (1922– 2014) kuusimetrinen seinämaalaus Vesiratas (1964). Tyyli on viitteellinen, mutta ei abstrakti. Valitsimme kaupungintalon aulassa Tikkurilassa sijaitsevan Vesirattaan, koska se on kokoelman lähtökohta, Kähärä kertoo. [ Mikä vaakuna. JOKELAN seinämaalauksessa neljä ihmishahmoa puuhaa kahden vesirattaan ympärillä. ”Sommitelmassa on maskuliinista ryhdikkyyttä, suoritus on hyvin maalauksellinen ja luonnos täyttää kilpailujulistuksessa aiheen suhteen lausutut toivomukset ja on väreissään hienostunut”, lautakunta perusteli valintaansa. Vesiratas tilattiin vuonna 1962, kun Vantaa oli vielä Helsingin maalaiskunta. ] MUSEOAMANUENSSI Pauliina Kähärä taidemuseo Artsista poimii Kuntalehdelle Vantaan kaupungin aarteen. Taideteoksen hankintaan oli varattu noin puolitoista miljoonaa markkaa. • Katja Martelius Vantaa: Vesiratas (1964) Kuva: Vantaan taidemuseo Artsi VANTAAN vaakunassa on selityksen mukaan ”sinisessä kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta oikealle kaartuva kultainen kalanpyrstö”. KL2_12-17.indd 16 1.2.2022 7.58. Taustalla, jossain horisontissa nähdään Helsingin Tuomiokirkon siluetin piirtyvän taivasta vasten. Vaakunan piirsi suunnittelukilpailun perusteella valittu Kullervo Telamaa, Malmin kaupallisen keskikoulun opettaja
Jos vastaus on piristyksen hakeminen, voi kysyä, miten muuten kokisin oloni pirteämmäksi kuin ostamalla. Ja kaikkeen tähän kulutamme yhä enemmän rahaa ja tavaraa. Merja Ojansivu Julia Thurén, Kaikki kuluttamisesta. Kirjan nimi ja alaotsikko Näin aloin käyttää rahojani paremmin lupaavat paljon. Voi kuitenkin kysyä itseltään, miksi ostan uuden puseron, vaikka en sitä tarvitse. Kuluttaminen paljastuu monisyiseksi ilmiöksi, jolle me kaikki altistumme. siis oikeasti! [ Kirjat ] KULUTTAMISESTA voi kirjoittaa myös kevyesti ja syyllistämättä. Minimalismi valtaa alaa nuorten sukupolvien elämäntavassa, ja esimerkiksi auton omistamista ei enää pidetä järkevänä. Thurén on haastatellut kirjaansa varten ison joukon kuluttamiseen perehtyneitä tutkijoita. Onko meidän talouskasvun vuoksi kulutettava yhä enemmän. Näin aloin käyttää rahojani paremmin. Kuntalehti 2 / 2022 17 [ Tape ] aluevaalit meni ja sote tuli. Tutkijat puhuvat kuluttamisesta heimoilmiönä. Vaihtoehtoja ylikulutukselle KL2_12-17.indd 17 1.2.2022 7.58. Thurén toteaakin kirjoittaneensa kirjan juttelemalla ystäviensä kanssa. Miksi ostamme aina vain uutta, vaikka kaapit ovat jo täynnä kamaa. Jatkuvan (yli)kuluttamisen vaihtoehtoina Thurén esittelee uusia jakamistalouden malleja ja astetta rennompaa elämänasennetta. Sen osoittaa toimittaja ja tietokirjailija Julia Thurén kirjassaan Kaikki kuluttamisesta. Onko talouden jatkuva kasvu välttämätöntä. Miten voimme kuluttaa viisaammin ympäristöä ja luonnonvaroja säästäen. Vaatteilla, kodin sisustuksella, autolla ja sillä, miten puemme lapsemme viestimme kaiken aikaa sosioekonomisesta asemastamme ja myös leikittelemme identiteeteillä. Samanlaisen urheilukellon tai älysormuksen omistajat löytävät yhteisiä puheenaiheita ja osoittavat kuuluvansa urheilullisten ja terveydestään kiinnostuneiden heimoon. Keskusteluihin nostetut teemat ovat kuitenkin isoja ja kiinnostavia. pakko poistaa haamuhoitajat, vaikka eihän teitä ole edes olemassa... Gummerus 2021. Oikeasti kyse on varsin kevyellä otteella kirjoitetusta opuksesta
Myös terveysalan yritykset miettivät mahdollisuuksiaan. 18 Kuntalehti 2 / 2022 KÄÄNNEKOHTA Aluevaaleissa suomalaiset valitsivat soteja pelastuspalveluiden uudistajat. KL2_18-33.indd 18 1.2.2022 8.04. Keskellä koronatalvea järjestettyjen vaalien seurauksia pohditaan nyt niin hyvinvointialueilla kuin eduskuntavaaleihin valmistautuvissa puolueissakin
Kuntalehti 2/ 2022 19 . Hän tuli äänestämään siitä huolimatta, että liikkuminen on hänelle kivuliasta. [ Aluevaalianalyysi ] KÄÄNNEKOHTA Aluevaalipäivänä Suoma Miettinen tuli ensimmäisenä Kuopion kaupungintalolle äänestämään. SIIRTO SOTEN SUURI sotensuurisiirto.indd 1 17.1.2022 10.36 KL2_18-33.indd 19 1.2.2022 8.05
Vaalivoitot ja -tappiot saavat erilaisen sävyn, jos vertaa muutoksia äänimäärissä. Vaalien voittaja kokoomus menetti 36 000 ääntä hyvin menneistä kuntavaaleista ja 38 000 ääntä huonommin menneistä vuoden 2019 eduskuntavaaleista. 20 Kuntalehti 2 / 2022 [ Aluevaalianalyysi ] K eskustan hyvä tulos ensimmäisissä aluevaaleissa kertoo, että ainakaan useimmilla hyvinvointialueilla toimintaa ei tehosteta seiniä vähentämällä. Kasvavaa tukea saaville alueille syntynee myös työpaikkoja – jos vain tekijöitä löytyy. • Eero Karisto Kuvat: Akseli Muraja Useilla alueilla ääniharaviksi nousi alan ammattilaisia. Osassa keskustelua painotettiin alueiden katsomista kokonaisuuksina, minkä jotkut taas tulkitsivat keskuskaupunkien puolustamiseksi. Myös vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit menettivät kymmeniä tuhansia äänestäjiä. Perussuomalaiset menetti aluevaaleissa kuntavaaleista runsaat 11 000 ääntä ja eduskuntavaaleista 285 000 ääntä, mikä tarkoittaa, että puolue menetti lähes kaksi viidestä eduskuntavaalien äänestäjästään. MENETTÄNEET VOITTAJAT Puolueissa riemuitaan ja murehditaan tulosten ääressä, kun valmistaudutaan ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Oma kunta koetaan synonyyminä lähipalveluille, mitä se usein onkin, mutta ei läheskään aina. Kakkoseksi tulleen SDP:n äänimäärä putosi kuntavaaleista 27 000:lla ja eduskuntavaaleista 127 000:lla. Ylipäätään alueille siirtyy ostovoimaa, vaikka toisaalla tulonsiirrot vähenevät valtionosuuksien muutosten myötä. Mutta aluevaltuutetun ei tarvitse osata hoitaa potilaita, sammuttaa tulipaloja tai kuntouttaa vanhusta, vaan järjestää puitteet, joissa ammattilaiset voivat tehdä työnsä. Ammattilaiset tietävät, miten ala toimii ja tuntevat myös tilanteen alueellaan. Vaaleissa menestyivät myös useat viime eduskuntavaaleissa rannalle jääneet poliitikot. Voi tulla eteen samanlaisia tilanteita kuin kuntapolitiikassa, jossa työntekijät päättävät omaan työhönsä liittyvistä asioista, elleivät jäävää itseään. Monet ehdokkaat ja vaalituloksen perusteella myös äänestäjät kokivat sote-alan osaamisen tärkeäksi äänestyskriteeriksi. Kokoomuksen tulos taas lienee viesti terveysyrityksille siitä, millä alueilla valmius yritysyhteistyöhön on suurimmillaan. Äänestysprosentit vaikuttavat todella huomattavasti siihen, miltä kunkin puolueen tulos näyttää. Erilaisia intressejä on myös yksityisen sektorin palveluksessa olevilla ammattilaisilla, ammatinharjoittajilla tai yrittäjillä. Jos valtuutetut tuntevat valmiiksi alaa, alueiden ammattihenkilöstön ei tarvitse perustella eri asioiden tarpeellisuutta. RKP sai ruotsinkieliset äänestäjät liikkeelle, ja ruotsinkieliset palvelut hoidettaneen hyvin erityisesti Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Länsi-Uudellamaalla. Tässä olevat vertailut äänestysprosentteja lukuun ottamatta on kaikki tehty ilman Helsinkiä eli luvut ovat vertailukelpoisia. TAPPIOT KOROSTUVAT Äänestysprosentin aiheuttama ero näkyy myös tappion kärsineissä puolueissa. Eturiviin nousi uusi joukko, vaaleissa hyvin menestyneet sote-alan ammattilaiset, joista moni nähtäneen ensi vuonna eduskuntavaalien ehdokaslistoilla. Vihreät menetti kuntavaaleista 56 000 ja eduskuntavaaleista 127 000 ääntä eli miltei puolet. Myös entisiä kansanedustajia oli paljon mukana, joko keräämässä puolueelleen ääniä tai valmistautumassa paluuseen. Aluevaalien yllätysmenestyjä keskusta sai runsaat tuhat ääntä enemmän kuin hyvin menneissä kuntavaaleissa, mutta 56 000 ääntä vähemmän kuin puolueelle katastrofaalisissa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Rahaa siirtyy karkeasti sanoen Eteläja Länsi-Suomesta Pohjoisja Itä-Suomeen, mikä voi tarkoittaa kasvavia markkinoita alan tavarantoimittajille ja alihankintayrityksille. Voittajia olivat ne, jotka kadottivat vähiten äänestäjiä. Toisaalta puolueet painostivat kansanedustajia keräämään ääniä. SOTE-OSAAJIA ESIIN Yli puolet kansanedustajista oli ehdolla aluevaaleissa. Liike Nytin äänimäärä kasvoi, mutta sen tuloksia ei voi verrata, koska nämä olivat ensimmäiset vaalit, joissa sillä oli ehdokkaita koko maassa. Perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., huomautti jo heti vaalien jälkeen, että luottamushenkilöiden pitää keskittyä suuriin linjoihin ja katsoa tulevaisuuteen, ei puuttua yksittäiseen käytännön toimintaan. Useilla alueilla ääniharaviksi nousi alan ammattilaisia, joista monilla ei ole mainittavaa poliittista taustaa. Kyynikot selittivät asiaa sillä, että haluttiin turvata oma näkyvyys eduskuntavaalien lähestyessä. Monet päätökset voivat vaikuttaa omaan työyksikköön. KL2_18-33.indd 20 1.2.2022 8.05. Aluevaaleissa keskusteltiin sitkeästi kuntien edustuksesta, vaikka kunnat eivät ole palveluissa yksiköitä. Vaalitulokseen saattoi siis vaikuttaa tavallista enemmän se, miten kukin puolue sai omansa liikkeelle, ehkä taas vähemmän se, miten onnistuttiin hankkimaan uusia äänestäjiä tai menetettiin muille. Maassa on noin viisikymmentä kuntaa, joiden asukkaista ketään ei valittu aluevaltuustoihin. Aluevaaleissa äänesti 47,5 prosenttia, kuntavaaleissa 55,1 prosenttia ja vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 72,1 prosenttia äänioikeutetuista. Ammattilaisilla luottamushenkilöinä voi olla myös erilaisia intressejä. Siinä sivussa on pohdittu myös sitä, mikä on aluevaltuutettujen rooli tehtävässään