2 I 2021 I 8.2. Työllisyystoimissa riittää tutkimista KL2_1.indd 1 29.1.2021 7.36. [ Kolumni ] Markku Jokisipilä: Kansanvallan voimannäyte KAKSI KOTIKUNTAA Timo Aro sallisi Johtajien erokorvaukset pienenivät Talousviisaiden neuvot kuntapäättäjille Uskaltaako irtisanottu ehdokkaaksi Jämsässä
Varaa ilmoitustilasi nyt. Työ, Talous, Rakentaminen, Suuri kuntavaalinumero, Sote ja hankinnat, Kuntien markkinointi, Uusi valtuustokausi, Koulutus, Johtaminen, Sote, Ympäristö ja Talous Lisätietoa Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 KL2_2-5.indd 2 29.1.2021 7.49. Kohdenna mainosta tavoita Kuntalehden teemat vuodelle 2021 on julkaistu. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA
Varaa ilmoitustilasi nyt. Valkeakosken, Pälkäneen, Kangasniemen, Kokemäen ja Mänttä-Vilppulan kuntajohtajat jättivät tehtävänsä. Kohdenna mainosta tavoita Kuntalehden teemat vuodelle 2021 on julkaistu. Vielä vuosien 2017–2018 yli 40 johtajasopimuksessa lähes puolessa erokorvaus vastasi 12 kuukauden palkkaa. Toivottavasti on, sopimuksista riippumatta. Niistä vain neljässä erokorvaus on vuoden palkka. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Sepponen on valittanut prosessista Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. KUNTALEHDEN tässä numerossa sivuilla 24–29 Ruokolahden tilannetta on käyty tarkemmin läpi esimerkkinä kuntajohtajien johtajasopimusten solmimisesta. Kyse ei ole pelkästään Pohjois-Suomesta, sillä muualtakin on esimerkkejä. Usein luottamushenkilöillä saattaa olla käsitys, että erokorvauksessa on kyse pelkästä kultaisesta kädenpuristuksesta kuntajohtajalle, mutta yhtä lailla se turvaa kunnan oikeudellisen aseman eikä repiviä ja kalliita oikeusriitoja tällöin tarvita. Kuntalehden tuoreen selvityksen mukaan erokorvaukset ovat supistuneet merkittävästi johtajasopimuksissa. Kuntalehti 2 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. Saako kunta varmasti parhaat hakijat tavoittelemaan johtajapaikkaa. Ristiriidoista huolimatta monet kuntajohtajien vaihdokset on viime aikoina pystytty viemään läpi ilman kunnan toimintaa halvauttavaa ja mainetta pilaamaa julkista kiistelyä. Nyt tehdyssä selvityksessä mukana on 28 sopimusta. Anu Sepponen valittiin Ruokolahdella kunnanjohtajaksi elokuussa yhden äänen erolla. Tai solmimatta jättämisestä. Työ, Talous, Rakentaminen, Suuri kuntavaalinumero, Sote ja hankinnat, Kuntien markkinointi, Uusi valtuustokausi, Koulutus, Johtaminen, Sote, Ympäristö ja Talous Lisätietoa Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 K untajohtajien vaihtuvuus on puhuttanut kunta-alaa viime vuosina. • KL2_2-5.indd 3 29.1.2021 7.49. Tilanne kuumentui monin paikoin erityisesti viime vuonna. Syynä siihen on ollut juuri johtajasopimus. MIKSI kuntajohtajalla sitten pitäisi olla muusta kunnan henkilöstöstä poikkeava irtisanomissuoja ja erokorvaus. Värikkäiden vaiheiden jälkeen, joihin sisältyi muun muassa palkan alentaminen, valtuusto katsoi lokakuussa valinnan rauenneeksi. Millaisen kuvan kunta antaa itsestään, kun se joutuu rekrytoimaan ylintä johtoa. Esiin nousee muutama tärkeä tekijä. Kehityksen suunta on selvä. Pahimmillaan tilanne on kärjistynyt jo ennen itse töiden aloittamista, kuten kävi viime syksynä Ruokolahdella. Johtajasopimuksessa määritellään yleisten Kontrolli hyvä, luottamus parempi Saako kunta varmasti parhaat hakijat tavoittelemaan johtajapaikkaa. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Ja millaiseksi muodostuu heti kättelyssä uuden kuntajohtajan ja kunnan suhde: onko ilmassa molemminpuolisen luottamuksen ja tukemisen henkeä. Kittilän saaga on kestänyt vuosia ja yllättävätkin käänteet ovat pitäneet mielenkiintoa yllä. Kuinka paljon kunta arvostaa uuden johtajansa sitoutumista työhönsä. Tämä vuosi alkoi tutuissa merkeissä, kun Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Mars ilmoitti tammikuun alkupuolella eroavansa virastaan. Sodankylässä kymmenen kuukautta toiminut kunnanjohtaja sai lähteä kesällä, Kolarissa vajaat kaksi vuotta työskennellyt kunnanjohtaja erotettiin syyskuussa. Usein kyse on ollut melko tuoreen kuntajohtajan joutumisesta törmäyskurssille kunnan ja kaupungin luottamushenkilöjohdon kanssa. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. työehtojen kuten palkan lisäksi tavat toimia, jos erottamiseen tai irtisanoutumiseen joudutaan
Kuntatalouden suuria kysymyksiä pohtivat podcastin vieraat Sanna Lehtonen ja Erkki Eerola. Entä valtionosuusjärjestelmälle. Mitä kuntien eriytymiskehitykselle pitäisi tehdä. 16 Minna Punakallio: Perusasiat on pidettävä kunnossa, siis esimerkiksi koulut ja vanhustenhoito. [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi aluetutkija Timo Aron hänen Vantaan-kotinsa kulmilla Kivistössä. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 6 [ Sisältö 2/2021 ] Kuva: Liisa Takala • Lehden teemaa käsitellään myös Kuntalehden podcastissa. Kuuntele Kuntalehden podcastit: kuntalehti.fi/podcast Timo Aro: Kaksoiskuntalaisuus pitäisi ehdottomasti toteuttaa. [ Lakia lukien ] 51 Luottamuspäättäjä ja rikosvastuu – varo heikkoja jäitä! [ Lakiklinikka ] 52 Mikä on tarkastuslautakunnan tehtävä ja mikä ei. [ Kirjat ] 53 Saamattomien sukupolvi [ Työ ja tekijä ] 54 Pikahälytyksellä Karkkilaan [ Luottamuksella ] 56 Kuntapolitiikkaa 45 vuotta [ Seuraava numero ] 58 Teema: Rakentaminen KL2_2-5.indd 4 29.1.2021 7.49. Kuva: Liisa Takala s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Koko Suomen tutkija [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 13 Kuntavaalit 14 Sanottua, Kuvattua, Imago 15 3 x, Tape [ Teema: Talous ] 16 Rohkeutta ja uskallusta tuleviin päätöksiin 23 10 kysymystä työttömyydestä 24 Erokorvaukset kutistuivat 30 Kuntavaalit 2021: Kaipolan jälkeen 36 Kaikki kouluun! 40 Hyvinvointia joukkorahoituksella [ Kolumni ] 43 Markku Jokisipilä: Kansanvallan voimannäyte 44 Talousjohtajista on pulaa 46 Hallitustyöskentely syyniin [ Kunnan töissä ] 48 Unelmatyössä työpajaohjaajana [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Nyt lyödään lujaa – kestääkö demokratia
Hanna Helaste: Rakennemuutos ei upota meitä vielä tänä vuonna, mutta siitä eteenpäin on aika mustaa ja kylmää vettä laiturin päässä. Annu Kuusisto Teemu Puolijoki Sami Alasara Vivi Marttila Marjut Silvast Helena Vuopionperä-Ko vanen Juha-Pekka Rusanen Johanna Rannanjärvi Pia Harmokivi Juha Rehula Leena Ruotsalainen Seppo Niskanen Timo Tolppanen 12 500 12 500 12 000 11 500 9 950 10 324 9 060 9 307 8 500 8 300 8 100 7 500 8 152 6 200 6 500 6 600 6 750 7 000 7 074 6 650 6 100 6 300 6 000 6 500 6 300 6 000 6 300 6 200 9 kk 9 kk 9 kk 9 kk 9 kk 7 kk 3/6 kk* 12 kk 9 kk 6 kk 6 kk 12 kk 6 kk 6 kk 8 kk 6 kk 12 kk 6 kk 6 kk 6 kk 6 kk 6 kk 12 kk 13.9.2027 31.8.2026 2026 loppuun 1.9.2024 2021 loppuun 31.3.2027 2022 loppuun Kunta Asukkaita Nimi Palkka Erokorvaus Irtisanomisajan palkka Virkasuhteen pituus Toistaiseksi voimassa ellei muuta mainita. Erokorvauksiin on tullut myös nollalinja Kuva: Petteri Kivimäki KL2_2-5.indd 5 29.1.2021 7.49. En voinut hyväksyä menettelyä. Kuva: Akseli Muraja Anu Sepponen: Sopimuksen käsittelystä tehtiin näytelmä viemällä se valtuustoon. 24 s. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 30 UUSIA JOHTAJASOPIM UKSIA KESÄKUUN ALUSTA 2019 VUODEN 2020 LOPPUUN Erokorvausten summat pienenivät Koonnut: Merja Ojansivu Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi * erokorvaus porrastettu virassaoloajan mukaan sisältää ei mainintaa ei sisällä Seinäjoki Rovaniemi Salo Rauma Raisio Jämsä Pieksämäki Janakkala Ulvila Laitila Sodankylä Virrat Kittilä Siikalatva Ruokolahti Urjala Kuortane Lappajärvi Simo Reisjärvi Toivakka Keitele Soini Vesanto Pukkila Pertunmaa Tervo Oripää 63 781 63 042 51 833 39 205 24 056 20 182 17 682 16 413 12 871 8 588 8 303 6 544 6 453 5 231 4 994 4 688 3 551 2 996 2 988 2 718 2 388 2 202 2 052 2 014 1 860 1 690 1 520 1 329 Jaakko Kiiskilä Ulla-Kirsikka Vainio Tero Nissinen Johanna Luukkonen Eero Vainio Hanna Helaste Ulla Nykänen Reijo Siltala Mikko Löfbacka Lauri Kattelus Petri Härkönen Juha Viitasaari Antti Jämsén Pirre Seppänen Matias Hilden, vt
6 Kuntalehti 2 / 2021 [ Hän ] KOKO SUOMEN TUTKIJA Hyvät julkisen liikenteen yhteydet ovat Timo Arolle tärkeitä. Kehäradan läheisyys vaikutti siihen, että hän hankki asunnon Vantaan Kivistöstä. KL2_6-11.indd 6 29.1.2021 7.37
KOKO SUOMEN TUTKIJA Maan tunnetuin aluetutkija Timo Aro sanoo, että Nurmijärvi-ilmiö on tullut takaisin. Aron mukaan vahvistumassa on myös uusi Järvenpää-ilmiö, joka tarkoittaa urbaanien piirteiden vahvistumista kehysalueilla. Kuntalehti 2 / 2021 7 . Se ei ole tullut niin vahvana kuin 2000-luvun alussa ennen finanssikriisiä, mutta kyllä se on täällä. KL2_6-11.indd 7 29.1.2021 7.37
Kolme vuotta sitten valmistuneen selvityksen mukaan kaksoiskuntalaisuus törmää perustuslakiin. Vantaan-koti on pieni kaksio uudehkossa kerrostalossa Kehäradan varrella. Jättävätkö suomalaiset suuret kaupungit. Olen ottanut sellaisen linjan, että vastaan Twitterissäkin kaikille asiallisesti, vaikka tulisi kuinka tyhmiä kysymyksiä tai kommentteja, hän kertoo. Tätä kaikkea kysytään Suomen tunnetuimmalta aluetutkijalta Timo Arolta. Ne liittyvät kaupunki-, maaseutuja kuntakysymyksiin sekä sote-uudistukseen. Jos johonkin Porista pitäisi lähteä, se olisi Turun suunta. Siellä porilainen törmää nuoriin ja valtavaan kasvuun ympärillä, mikä on hänestä virkistävää. Tapaamme pienessä ravintolassa, joka sijaitsee kätevästi hänen Vantaan-kotinsa alakerrassa Kivistössä. Aro on näitä monipaikkaisia, joista on puhuttu vuosia. KL2_6-11.indd 8 29.1.2021 7.37. Korona-aikana kakkoskunnissa on vietetty aikaa jopa enemmän kuin varsinaisissa kotikunnissa. Ja Aro vastaa. Aron vaimo on kotoisin Turusta ja kaksi uusperheen lasta asuu Turussa. Aro itse ilmaisee, että hänellä on ”sydän Porissa, toinen jalka Vantaalla”. Vantaan-kodissa majailevat välillä myös muut perheenjäsenet. VISERRYKSET OMIA Porin kaupungin kehittämispäällikkönä työskennellessään Aro alkoi panna Twitterissä näkyville kaikkea mahdollista, mitä hän tekee. Kymmenen minuutin välein menee molempiin suuntiin junia. Jos siellä saa jonkun kartan tai graafin ymmärretyksi ja toimimaan, se toimii myös livetilanteissa, kun alustan ja puhun eri tilaisuuksissa. Herkät aiheet on helppo arvata. Aro näkee räikeän ristiriidan siinä, että yhä useammat asuvat hänen itsensä tapaan kahdella paikkakunnalla, mutta verot maksetaan vain toiseen kuntaan. Minulla on vahva porilainen identiteetti. Twitterissä tulee usein esille monenlaisia näkökulmia esimerkiksi siitä, miten saman asian voi esittää toisella tavalla, hän perustelee. Suomalaiseen monipaikkaisuuteen ei voi esimerkiksi liittyä verotuksellisia ja äänioikeuteen liittyviä oikeuksia tai velvollisuuksia. Asunnon valinnassa tärkeintä oli rata. Monipaikkaisuus on monen kunnan pelastusrengas jo nyt, mutta kaksoiskuntalaisuus pitäisi ehdottomasti toteuttaa. [ Hän ] 8 Kuntalehti 2 / 2021 M Mitä tarkoittaa, kun Helsinki ei olekaan enää muuttovoittoisten kuntien kärjessä. Lisäksi hän julkaisee Twitterissä viikoittain, joskus jopa useammin, tilastoa ja karttaa toisensa perään. Parinkymmenen vuoden uran aikana on syntynyt aika hyvä käsitys, mistä löytyy mikäkin tieto ja mitä tilastoja kannattaa käyttää. Häntä harmittaa, ettei kaksoiskuntalaisuus ole näillä näkymin toteutumassa. Onko maallemuutto todellista. ”Pataporilaiseksikin” kutsuttu Aro asuu synnyinkaupungissaan satavuotiaassa omakotitalossa kymmenen minuutin päässä keskustasta, rautatieasemasta ja lentoasemasta. Ja vastaa sielläkin kysymyksiin. Eniten ristiriitaisia tulkinKivistössä on panostettu arkkitehtuuriin ja tiiviiseen rakentamiseen, mutta Timo Aro arvostaa myös sitä, että luontoa on lähellä ja siellä pääsee helposti lenkille. Mille alueelle kannattaa perustaa yritys. Aro selvästi nauttii työstään ja Twitter-roolistaan. Maailmassa on vaikeampiakin asioita ratkaistu, joten tulee mieleen, että onko Suomessa aitoa halua pohtia sitä, hän puuskahtaa. Pata on Aron suosikkijääkiekkojoukkueen Porin Ässien tunnus
On siis Maskun syytä tai ansiota koko Aron ura. Kiinnostuin enemmän ja enemmän, koska se on aika monitieteellistä. Jos nostaa jonkun kuntatai aluekohtaisen esimerkin esille, se herättää aika usein kysymyksiä, että miksi tämä on nostettu esille. Kaikkein herkimpiä aiheita ovat kaupungistumiseen ja kaupunkipolitiikkaan liittyvät kysymykset. Olin vähän huuli pyöreänä, että mistä muuttoliiketutkimuksessa on kysymys, Aro muistelee. Samoin suhtauduttiin Porin kaupungin johdossa eli sielläkin nähtiin, että mitä tunnetumpi heidän palkkatyöntekijänsä on, sitä parempi se on kaupungin kannalta. On muuttoliikeanalyysejä, väestöennusteita, työllisyysennusteita ja arvioita toimintojen sijoittumisesta palveluverkkoon. Sitten hän pääsi Turun yliopistoon opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa, sosiologiaa, psykologiaa ja valtio-oppia. Aro ei tästä välitä. Maskun kasvu oli 90-luvulla poikkeuksellisen suurta. Aro pääsi harjoittelijaksi Turun lähelle Maskun kuntaan, joka halusi tietää, ketkä sinne muuttavat ja ketkä lähtevät pois. Twitter-Aron ”viserrykset” ovat hänen omiaan eli eivät kuulu suoranaisesti hänen palkkatyöhönsä. Selvitys valmistui ja Aron innostus kasvoi. Kun hänelle selvisi, että Siirtolaisinstituutti Turussa koordinoi muuttoliiketutkimusta, hän meni heidän juttusille. Töissä hän on jatkuvasti mukana useissa projekteissa. Ne ovat pikkujuttuja, joita Twitterissä jakelen. Innostuin muuttoliikkeestä niin paljon, että tein aiheesta gradun. Toiset puolustavat vahvasti kehityskulkua ja toiset vastustavat. Hänelle kävi, kuten aika monelle muullekin valtiotieteilijälle, että harjoittelupaikka ja gradun aihe ohjasivat työelämään. MASKUN ANSIOTA Duunariperheestä lähtöisin oleva Aro suuntasi peruskoulun jälkeen kauppaoppilaitokseen ja sieltä merkanttina moninaisiin pätkätöihin. Monesti ne ovat tosi hyviä ideoita, joita itselläni ei ole tullut mieleenkään. Viimeisen vuoden aikana hän on huomannut, että koko ajan tulee enemmän toiveita, että tekisitkö kartan tai selvityksen tästä tai tuosta asiasta. Vaikka faktat ja numerot puhuvat puolestaan, sekään ei aina riitä, Aro hymähtää. Lamavuosina hän päätti opiskella lisää ja suoritti iltalukion. Yksityiseltä puolelta tulee tilauksia silloin, kun suunnitellaan liiketoimintaa jollekin alueelle. Halutaan tietää, kasvaako alue vai ei kasva. Esille tulee sellaisia asioita, joita ei edes tule ajatelleeksi. Nostan Twitteriin vain sellaisia asioita, jotka voivat kiinnostaa suurempaa yleisöä. Kyllä! Huomasin, että tykkään tällaisesta tutkimuksesta tosi paljon. Kuntalehti 2 / 2021 9 . Kun Aro siirtyi muutama vuosi sitten Porin kaupungin palkkalistoilta aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:lle töihin, hän sanoi haluavansa jatkaa Twitterissä omalla nimellään eikä halua tavallaan sotkea yritystä siihen mukaan. Olen myös kokenut, että mitä enemmän pystyn Twitterissä synnyttämään keskustelua, se vie itse asiaa ja ymmärrystä eteenpäin. Maantieteilijät, sosiaalitieteilijät, psykologit ja aluetieteilijät ovat lähestyneet muuttoliikettä omista näkökulmistaan. Usein nähdään, että kaupungistumiseen liittyviä asioita nostamalla yritetään rakentaa vastakkainasettelua kaupunkien ja muiden alueiden välillä. toja keräävät kartat ja tilastot, joissa arvioidaan eri alueiden kasvua, elinvoimaa ja vetovoimaa. Kaupungistuminen on todella arka aihe. Twitter-julkisuus on Arolle kuitenkin vain tärkeä harrastus. Se KL2_6-11.indd 9 29.1.2021 7.37. Hän vakuuttaa suhtautuvansa kritiikkiin niin, että se auttaa häntä kehittämään itseään. Uudelle työnantajalle se sopi, koska asiantuntijan esillä oleminen palvelee tietysti myös yrityksen bisnestä
Korona-aikana maaseutu on kuitenkin alkanut kiinnostaa kaupunkilaisiakin. Oma yliopisto olisi Porin keuhkot tai piristysruiske, joka loisi seudulle valtavasti tulevaisuudenuskoa Aro ei ole säästellyt sanojaan, kun hän on MDI-aikanaan arvostellut julkisuudessa Porin elinvoiman ja aseman jatkuvaa heikkenemistä ja myös kaupunginjohtajan johtamistapaa. Vanhakantainen vastakkainasettelu vasemmiston ja oikeiston kesken on edelleen voimakasta. Ajattelin, että viidessä vuodessa yhdessä tehtävässä alkaa helposti urautua. Aro käyttää hyvin usein Poria esimerkkinä antaakseen perspektiiviä tekemisilleen. Hän valitsi EU-projekteja ja valvoi niitä. Aro haki vuonna 2017 työvapaata Porin kaupungilta vuodeksi ja hyppäsi MDI:hin, jossa hän oli ollut jo neuvonantajana. [ Hän ] 10 Kuntalehti 2 / 2021 yhdistää monia minua kiinnostavia kohteita. Nyt pääsen paremmin kiinni koko maahan, kaikenlaisiin alueisiin ja kuntiin, pieniin ja isoihin. Halusin vielä oppia lisää. Mökkilainoja otettiin ennätysmäärä. Sieltä hän siirtyi Porin kaupungin konsernihallintoon kehittämispäälliköksi Siellä oli sellainen henki, että mitä enemmän kierrän ja käyn puhumassa, sitä parempi se on Porin kannalta. Väitöskirjassaan hän selvitti, miten julkinen valta on vaikuttanut koko maan muuttoliikkeeseen. Tein samalla väitöskirjaa. Ratayhteydetkin ovat heikot muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna. Kaupungistuminen ja keskittyminen on edelleen jatkunut tästä hypetyksestä eli etätöistä ja maallemuutosta huolimatta. Aro on tekemässä useille alueille ja kaupungeille tarkkaa analyysiä koronavuodesta ja myös kaupunkipolitiikan tiekarttaa koronan jälkeiseen aikaan. Maaseudun pientalojen kysyntäkin vähän elpyi. Se ei ole tullut niin vahvana kuin Oma yliopisto olisi Porin keuhkot ja piristysruiske, joka toisi seudulle valtavasti tulevaisuudenuskoa. Verkostoa tuli valtavan paljon. Kaupungin kehitystä hän katsoo murheellisena. Se on tietysti monelle kunnalle erittäin kiinnostava tieto. Aro painottaa, että kaikkien suurten kaupunkien kehyskunnat ovat nousseet. Hän on ennakoinut jo vuosia, että väki ja menestys pakkautuu suuriin kaupunkeihin ja rannikoille. Koin olevani jäävi kehittämispäällikön toimen vuoksi ja jäin pois, mutta myöhemmin selvisi, etten olisi ollut juridisesti jäävi. Aro piipahti välillä kehitysjohtajana konsulttitoimisto Net Effectissä Helsingissä, mutta palasi taas Poriin, Satakunnan ELY-keskukseen. Ikärakenne on päässyt kuitenkin vinoutumaan. Sinne hän jäi. Mennyt kehitys muodostaa kuitenkin uran, jonka perusteella voi arvioida erilaisia vaihtoehtoja. Myös teollinen rakennemuutos on jatkunut vuosikymmenien ajan eikä kaupunki ole pystynyt riittävästi uusiutumaan. Niin sanottu iso kuva ei Aron mukaan ole muuttunut. Tuhottoman paljon menee energiaa sisäiseen riitelyyn ja siihen, ketkä ovat kimpassa ja ketkä eivät. Nurmijärvi-ilmiö on tullut takaisin. Sekin oli tärkeä työkokemus. Porissa ollaan myös politiikassa menneisyyden vankeja. Omena ei ole kauas pudonnut. Poriin Aro palasi, kun pääsi EUkoordinaattoriksi Satakunnan työvoimapiiriin. KL2_6-11.indd 10 29.1.2021 7.37. Hän joutui perehtymään kaikkiin mahdollisiin asioihin, jotka liittyvät aluekehitykseen, alueiden työllisyyskehitykseen, yritystoimintaan ja investointeihin. Jos tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikon, kesk., taannoin väläyttämää uutta yliopistoa joskus oikeasti suunnitellaan, Aron mielestä sijaintipaikan pitäisi ehdottomasti olla Pori. TAAS NURMIJÄRVI-ILMIÖ Aro liikkuu usein tutkimuksissaan herkällä alueella, koska ennusteiden mukaan voidaan tehdä päätöksiä isoistakin sijoituksista alueille. Vanhin poika Rasmus Aro on myös väestötutkija ja isänsä kanssa samassa firmassa töissä. Pori on hänen mukaansa pudonnut kelkasta, kun sitä vertaa muihin rannikkokaupunkeihin, jotka ovat menneet pitkin askelin eteenpäin. Yhteinen henki, mikä esimerkiksi Raumalla on, puuttuu Porista, hän harmittelee. Ensin sitoutumattomana keskustan ryhmässä ja myöhemmin vihreiden valtuutettuna. Aina minut kuitenkin esiteltiin, että porilainen se ja se. Porissa kaikki peruspalikat ovat kunnossa, koska siellä on selkeä kaupunkirakenne ja identiteetti, tapahtumia ja elämyksiä. Suomi on pieni maa, hän sanoo vaatimattomana. Hän alkoi saada kutsuja kaikkiin mahdollisiin alueja väestökehityshankkeisiin. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä suurista kaupungeista kuitenkin esimerkiksi Tampereen, Oulun ja Kuopion luvut ovat paljon parempia viime vuonna kuin viitenä edeltävänä vuonna. Hän on tympääntynyt myös Porin poliittiseen kulttuuriin. HYVÄ JA PAHA PORI Pikkuhiljaa mielenkiinto Aron aluetutkimuksia kohtaan kasvoi. Jälkimmäisen kauden hän jätti kesken, kun hänet valittiin kehittämispäälliköksi. Uutta on se, että ihmisillä on nyt entistä enemmän vaihtoehtoja, kun he ovat vaihtamassa esimerkiksi asuntoa tai kuntaa. He voivat helpommin harkita muuttoa eri kuntien välillä. Hän pääsi tutustumaan myös ministeriöihin ja valtion virastoihin, maakuntaliittoihin ja ELY-keskuksiin. Kyllä vuosi 2020 oli poikkeuksellinen. Politiikasta hänellä on omaakin kokemusta, koska oli kaupunginvaltuustossa kahteen otteeseen. Alkoi näkyä, että suurin muuttoliikenteen kasvu varsinkin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle, hidastui selvästi aikaisempaan verrattuna, hän sanoo
Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala Timo Aro • Syntyi vuonna 1967 Porissa • Asuu Porissa ja Vantaalla • Koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori • Johtava asiantuntija aluekehittämisen konsulttiyhtiö MDI:ssä vuodesta 2019, toimi samassa yhtiössä aiemmin asiantuntijana ja neuvonantajana • Työskennellyt Porin kaupungin konsernihallinnossa kehittämispäällikkönä vuosina 2011–2017, projektipäällikkönä Satakunnan ELY-keskuksessa vuosina 2008–2011, kehitysjohtajana julkisen hallinnon konsulttitoimistossa Net Effectissä vuosina 2006–2008 ja EU-koordinaattorina Satakunnan ELY-keskuksessa vuosina 1999–2006 • Perusti Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy:n vuonna 2003, yhtiö nyt lepotilassa • Perheeseen kuuluu vaimo Maija Saari ja uusperheen neljä aikuista lasta sekä kaksi lastenlasta • Harrastaa sulkapalloilua, padelia ja lenkkeilyä Äänekoskella oli suuret odotukset väestönkasvusta ja investoinneista, kun sinne tuli suuri biotuotetehdas, mutta kävikin niin, että luvut ovat entistä rumemmat. Nurmijärvi-ilmiö syntyi, kun uusimaalainen Nurmijärvi nousi esimerkiksi kunnasta, joka veti puoleensa erityisesti lapsiperheitä ympäröivistä kaupungeista. Esimerkiksi vuosina 2015–2019 muuttovoittoa sai vain keskimäärin 40 kuntaa, mutta viime vuonna muuttovoittoisia kuntia oli yli 100 kuntaa. Millä sitten houkutellaan muuttajia. Kuntalehti 2 / 2021 11 [ Kuka. Se on vähän kuin täällä Kivistössä, jossa korostuu kerrostaloasuminen, tiivis rakentaminen ja ratayhteys, Aro sanoo. Vaikka paremmalta näyttää, syntyneiden määrä on useimmissa muuttajia saaneissa kunnissa liian pieni verrattuna kuolleiden määrää. MILLÄ ON MERKITYSTÄ. Määrä siis yli kaksinkertaistui verrattuna viiteen edeltävään vuoteen. Koko Itä-Lappi on nousussa. Paikan hengellä, tapahtumilla, elämyksillä, vetovoimalla ja kiinnostavuudella, Aro vastaa. • Timo Aro nauttii esiintymisestä silloin, kun on kyse työstä. Aro muistuttaa, että isoissa kaupungeissa kasvun suuruutta on usein aliarvioitu, mutta taantuvilla alueilla helposti yliarvioidaan jonkun ison investoinnin tai muutoksen merkitystä. Ne ovat saaneet monen vuosikymmenen jälkeen ensimmäistä kertaa muuttovoittoa viime vuonna. Voi puhua myös uudesta Järvenpää-ilmiöstä, joka tarkoittaa urbaanien piirteiden vahvistumista kehysalueilla. ] tuli 2000-luvun alussa ennen finanssikriisiä, mutta kyllä se on täällä, hän vahvistaa koko viime vuoden tilastojen perusteella. Esimerkiksi Itä-Lapin seutu on uinut tosi syvissä vesissä, mutta nyt sekin kiinnostaa. Mitä nuoremmista on kysymys, sitä suurempi merkitys on muulla, joka on koulutuksen ja työn ulkopuolella. Kaupungistumisen, Nurmijärvija Järvenpää-ilmiöiden lisäksi meneillään on toki myös pienimuotoinen maallemuuttobuumi. Positiivisina esimerkkeinä Aro mainitsee Kuusamon, Sallan, Kolarin, Kemiönsaaren, Sulkavan ja Puumalan, joissa on vapaa-ajan ja matkailun keskittymiä, kansallispuistoja ja kaunista luontoa. KL2_6-11.indd 11 29.1.2021 7.37. Hän päivittelee etenkin Äänekosken tilannetta. Porukka pendelöi sinne Jyväskylästä tai Laukaalta. Se vetää lukuja alaspäin
Aikanaan maalaus tilattiin Wirtaselta nimenomaan ravintola Rautaruukin seinälle sen esteettiseksi yksityiskohdaksi, Kuutsa kertoo. Rautaruukin ravintolan remontin yhteydessä maalaus heitettiin arvottomana roskalavalle. Katja Martelius KARKKILAN kaupungin vaakuna on saanut aiheensa metalliteollisuudesta. KL2_12-15.indd 12 29.1.2021 7.40. 1980-luvulla Valureille oli vähällä käydä kalpaten. ] KUN RAUTAKAUPUNKI Karkkilasta kysyy kunnan taideaarretta, Museotoimen johtajan Tommi Kuutsan vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: Kaapo Wirtasen suuri öljyvärimaalaus Valurit (Muuripatojen valantaa Högforsin tehtaalla) vuodelta 1942 tietysti. Tekeillä on jyhkeä valurautainen muuripata, joita aikanaan käytettiin yleisesti muun muassa pyykinpesuun ja pesuveden kuumentamiseen. Wirtanen maalasi valoa, maisemaa ja muotokuvia välillä ihmeen heleällä, välillä synkeämmällä paletilla. Vuonna 1820 Karkkilan Korkeakosken partaalle perustettiin Högforsin ruukki, joka valmisti paitsi takomiseen soveltuvaa rautaa, myös patoja ja pannuja, silitysrautoja ja vesipyöriä ja 1900-luvun vaihteen jälkeen myös muun muassa lämpöpattereita ja vesijohtoja. Hänen tuotantoonsa kuuluu useita teollisia aiheita ja ylipäätään aiheita, jotka esittävät ihmisiä työnsä ääressä. Näitä vuosia kuvaa Wirtasen Valurit. Kuutsa kertoo, että Högforsin päämetallurgin mukaan maalauksen muoteista puuttuivat lopputulokselle olennaiset ramput eli alaja Karkkila: Valurit (1942) Kuva: Karkkilan ruukkimuseo yläkehykset. Paikka onkin teokselle sopiva. Sieltä sen pelasti Karkkilan tuolloinen kulttuurisihteeri, kertoo Kuutsa. Tehdas kasvoi, ja sodan jälkeen Högforsista oli tullut Pohjoismaiden suurin valimo, joka työllisti jopa 1 800 työntekijää. [ Mikä vaakuna. Muotti ei olisi valaessa pysynyt paikoillaan. 12 Kuntalehti 2 / 2021 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä liekkikoroinen tyviö, jonka yläpuolella kaksi vasaraa ristikkäin; kaikki kultaa”. Valurit liitettiin aarteena Karkkilan taidekokoelmaan, johon kuuluu nykyään 201 työtä – muun muassa maalauksia, taidevalokuvia, grafiikkaa, veistoksia ja tekstiilitaidetta. Sen historia alkoi Karkkilassa vuonna 1823, kun Karkkilan kosken partaalle perustettiin Högforsin masuuni, johon rautamalmi saatiin alueelle hieman aiemmin avatusta kaivoksesta. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja se vahvistettiin käyttöön syyskuussa 1956. TOSIELÄMÄN valajien keskuudessa teos on kuitenkin herättänyt vuosien saatossa rankkaa taidekritiikkiä. Valurit on vastikään siirretty esille Högforsin ruukin klubirakennukseen, jossa vuosi sitten avasi ovensa hotelli, jonka aulassa se on kävijöiden ihasteltavissa. Tässä valetaan susikappaleita, metallurgi oli Kuutsan mukaan sanonut. Wirtanen tunnetaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa oppia saaneena, ansioituneena maalarina, jonka teoksia on muun muassa Ateneumin kokoelmissa. Lähes kolmimetrinen maalaus esittää viittä miestä, jotka kaatavat sulaa metallia puusta tehtyyn muottiin
Naisvastaajat arvioivat, että kaikki mikä liittyy luottamushenkilötyön julkisuuteen, estää ihmisiä lähtemästä ehdokkaiksi. Osaltaan syy tähän voi olla omissa kokemuksissa. Luottamushenkilöiden raportoitu viikkotuntien määrä kasvoi vuodesta 1995 vuoteen 2010, mutta on sen jälkeen ollut lievässä laskussa. Päättäjien kuva mahdolliseen ehdokkuuteen vaikuttavista asioista on pysynyt yleisesti suurin piirtein samana kuin neljä vuotta sitten. Kyllä se ehkä kumpuaa omasta kokemusmaailmasta. Pienissä kunnissa valtuutetut käyttävät selkeästi vähemmän aikaa luottamustehtävien hoitoon kuin suurissa kunnissa. Tutkimuksen naisvastaajista peräti 57,1 prosenttia arvioi häirinnän ja uhkailun vaikuttavan halukkuuteen kuntavaaliehdokkaaksi, kun miehistä tähän arvioon päätyi selvästi pienempi osa, 41,3 prosenttia. Viime vuonna valtuutetut käyttivät keskimäärin 6,8 viikkotuntia luottamustehtävien hoitoon ja hallituksen jäsenet keskimäärin 9,4 viikkotuntia, kun vastaavat luvut vuonna 2015 olivat 8,5 ja 11,5 viikkotuntia. Vastaajat arvioivat lähinnä muiden ihmisten halukkuuteen vaikuttavia asioita. Sandberg yllättyi myös siitä, että naiset arvioivat nyt miehiä useammin, että yksityiselämään liittyvät syyt sekä luottamushenkilötyöhön liittyvä julkisuus eli häirintä, median raportointi ja kuntalaisten palaute vähentävät ihmisten halukkuutta asettua ehdolle. Naisten ja miesten ero näissä kysymyksissä pisti kyllä silmään. Vuoden 2017 kyselyyn vastanneista 36 prosenttia arvioi, että talous rajoittaa ihmisten vaali-intoa, kun tuoreessa kyselyssä 53 prosenttia oli tätä mieltä. Kuntapäättäjiä pyydettiin tutkimuksessa arvioimaan, miten erilaiset asiat kunnan ympäristössä ja toiminnassa vaikuttavat ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle seuraavissa kuntavaaleissa. Vastaajia viime syksynä tehdyssä kyselyssä oli yli 40 kunnassa kaikkiaan 812, joista luottamushenkilöitä oli 630 ja johtavia viranhaltijoita 182. Arviot kunnan yleisten tulevaisuudennäkymien vaikutuksesta ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle ovat huonontuneet etenkin pienemmissä kunnissa. Tutkimuksen tehnyt Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg pitää tuloksissa yllättävimpänä sitä, että päättäjät arvioivat talouden näkymien jarruttavan ihmisten halua lähteä kuntavaaliehdokkaaksi. Muutos näkyy kaikissa kuntakokoluokissa. AJANKÄYTTÖÄ on tutkittu 25 vuoden ajan, ja sitä tutkittiin nytkin. Kysymyspatteristo oli mukana myös päättäjäkyselyssä 2017, joka toteutettiin ennen edellisiä kuntavaaleja. Åbo Akademin ja Kuntaliiton tutkimuksen mukaan halukkuutta ehdokkaaksi lisäävät eniten ajankohtaiset asiakysymykset, kunnan tulevaisuudennäkymät yleensä ja kuntalaisten palaute. Myös avovastauksissa tuli esille, että naisille julkisuus on raaempaa, Sandberg sanoo. Martta Nieminen Häirinnällä ja uhkailulla on vaikutusta Lähde: Päättäjätutkimus 2020, Åbo Akademi ja Kuntaliitto KL2_12-15.indd 13 29.1.2021 7.40. Ero pienten ja suurten kuntien välillä on kasvanut, Sandberg huomauttaa. Kuntalehti 2 / 2021 13 [ Kuntavaalit ] IHMISTEN halukkuutta asettua ehdolle kuntavaaleissa vähentävät eniten ihmisten yksityiselämään liittyvät syyt, kunnan taloudellinen tilanne sekä luottamushenkilöihin kohdistunut häirintä ja uhkailu, arvioidaan tuoreessa kuntapäättäjätutkimuksessa. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden arviot eri asioiden merkityksestä ovat melko yhteneväisiä. Uutena kysymyksenä oli luottamushenkilöihin kohdistuvat häirintä ja uhkailu
Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Taloustaito-lehdessä. Helsingissä oli lunta paikoin jopa enemmän kuin Lapissa. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Martti Hetemäki Yhteiskunta-ala-julkaisussa. Oikaisu Kuntalehden numerossa 1/2021 Kainuun työllisyyttä käsittelevän jutun kuvatekstissä luki virheellisesti Juha Virkkunen. Hauskoja ja turvallisia talvilomaviikkoja! Martta Nieminen Kuva: Laura Oja Talvi saatiin etelään ”ONHAN meilläkin ollut kaikenlaista maskisotkua, lentokenttäsotkua, suojavarusteongelmaa ja epäselvää viestintää. Toimittaja ja tietokirjailija Matti Mörttinen Kanava-lehdessä. Jopa pakkanen paukkui. Toimittaja Esa Lilja Viikon lopuksi -kolumnissa Helsingin Sanomissa. 14 Kuntalehti 2 / 2021 [ Kuvattua ] [ Sanottua ] ERI PUOLILLA pääkaupunkiseutua mitattiin tammikuussa harvinaisen paksuja lumihankia. Lisäksi hän on sanonut, että tietenkään hän ei nykyään kirjoittaisi samalla tavalla. Suomen koronakriisin hoito on kuitenkin vähän kuin Wagnerin musiikki: parempaa kuin miltä kuulostaa. Läntisillä demokratioilla on saavutusten valossa hyvä tili. Heikoimmin on mennyt täyspopulistien hallinnassa olevilla mailla. Lumen runsaudesta nautittiin täysin rinnoin hiihtoladuilla ja pulkkamäissä, mutta liikenteessä oli tietysti välillä ongelmia. ”SEN, minkä koronavuosi on osoittanut, voi tiivistää sanoihin kansanvalta, tasa-arvo, sananvapaus ja oikeusvaltio. ”YLEENSÄ vanhoista asioista irtisanoutuminen, kuten Jussikin on monta kertaa sanonut, siitä ei ole mitään hyötyä, se vain pahentaa asioita. Niistä monissa ovat johtajat itsekin sairastuneet. Pahoittelemme virhettä. Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja Kirkkonummen valtuutettu Riikka Purra Image-lehdessä. Osaisi ehkä muotoilla asiansa niin, tai siis paremmin, että niistä ei voisi saada vääriä tai tehdä vääriä tulkintoja. Kuvassa on Juha Torvinen. Muistetaan pestä käsiä, käytetään maskeja ja pidetään turvavälit. Koululaisten hiihtolomat alkavat pian, joten toivottavasti kaikki pääsevät nauttimaan ulkoilusta – oli lunta tai ei. Tärkeitä siteitä voi olla moneen paikkaan. ”PÄÄTÖKSIÄ mahdollisesta maakuntaverosta kannattaa harkita vasta siinä tilanteessa, jossa myös maakuntien tehtäviä hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen kenties olennaisesti muutetaan. Jos joku on kuvitellut, että kriisejä taltutetaan parhaiten autoritäärisellä nyrkkikurilla, hänen on hyvä katsoa koronatuloksia maailmalla. Viimeksi alue oli yhtä luminen kymmenen vuotta sitten. Ainakaan tällä vaalikaudella sellaista ei tulla päättämään. ”TILASTOISSA ihminen on aina hyvin yksioikoisesti vain jotakin tiettyä asiaa: helsinkiläinen tai taivalkoskelainen. KL2_12-15.indd 14 29.1.2021 7.40. Oikea elämä on sävykkäämpää
Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1998–2019 sekä ennakkotieto 2020 KL2_12-15.indd 15 29.1.2021 7.40. Kuolleiden määrä oli 54 943, mikä on 994 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Koronarajoitusten vaikutukset näkyvät näissä kansainvälisen muuttoliikkeen luvuissa. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 19 378 enemmän kuin maastamuuttoja. 2 Syntyvyys kääntyi viime vuonna lievään nousuun. Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuonna 2020 syntyi 46 452 lasta, mikä on 839 lasta enemmän kuin vuonna 2019. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 11 076 muuttoa vuoden 2020 kuntajaon mukaan. 3 Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden 2020 aikana ennakkotietojen mukaan 297 776. Lähde: Tilastokeskus. [ 3 X ] Kuntalehti 2 / 2021 15 [ Kuvattua ] [ Tape ] 1 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli joulukuun lopussa 5 536 146. Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2020 aikana 10 854 hengellä
KL2_16-35.indd 16 29.1.2021 7.38. Kuusi talousviisasta kokosi näkemyksensä tulevasta sekä muotoili terveisensä kuntien johdolle ja tuleville päättäjille. Entä onko pian luvassa suuri määrä uusia kuntaliitoksia. [ Talous ] 16 Kuntalehti 2 / 2021 ROHKEUTTA JA USKALLUSTA TULEVIIN PÄÄTÖKSIIN Pitäisikö eri kunnilla olla erilaisia tehtäviä. Vaikka sote-uudistus toteutuessaan poistaisi kuntatalouden epävarmuutta, krooninen talouden epätasapaino näyttää silti jatkuvan, talousviisaat varoittavat
Kuva: Liisa Takala Perusasiat on pidettävä kunnossa, siis esimerkiksi koulut ja vanhustenhoito. Rahat on saatava riittämään niihin hyvin. Ilman niitä kunnat olisivat syvässä kriisissä ja joutuisivat sopeuttamaan säästölistoineen todella hurjasti. Soten tuloon kesken valtuustokauden on vaikea etukäteen valmistautua, sillä tulot ja menot voivat koronan jälkipyykkinä vaihdella. Fiksut kunnat käyttävät tukensa järkevästi ja suunnittelevat tulevaisuuttaan pitkälle. Investoinnit tietävät lisälaskuja, mutta toisaalta pitäisi ajatella kokonaisetua ja viedä asioita eteenpäin pitkäjänteisesti. Kuntalehti 2 / 2021 17 . Edellisessä kokouksessa kuntaedustajilta tuli hyviä raikkaita puheenvuoroja. Tilannetta seurataan tarkkaan ja tehdään laskelmia siitä, kuinka paljon kunta sote-uudistuksessa menettää tai voittaa. Kyseessä ovat valtavan suuret ja sote-puolen normaaliin toimintaan vaikuttavat rahat. Kuntataloudessa on eletty ennen poikkeusaikaakin perusasioiden äärellä ja sovitettu yhteen menoja ja tuloja. Koronatuet helpottivat tilannetta, sillä kunnille jäi hengähdysaikaa suunnitella tulevaa. Nykyisen hallituksen tavoitteena on ollut etsiä keinoja erilaisten kuntien järkevään toimintaan. Jälkikäteen saatetaan huomata, ettei hyvin dramaattisia muutoksia tullutkaan, mutta toisaalta kaikki mahdollisuudet sellaisiin on olemassa. Tulevaisuuden ennustaminen on aina epävarmaa, mutta nyt se on superepävarmaa. Superepävarmat ennusteet K untaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo, että tulevat päättäjät aloittavat valtuustokautensa huonosti ennustettavissa olevassa tilanteessa. Muusta kehittämisestä ja prosesseista voi karsia. Pahoin pelkään, että tämä on aikamoinen pelinpaikka. Kunnissa joudutaan pohtimaan, kannattaako esimerkiksi terveyskeskuksiin tai muutoin terveydenhuoltoon tässä tilanteessa satsata. Punakallio nostaa hattua kuntajohtajille ja tuleville päättäjille. Näin tehdään jatkossakin. Perusasiat on pidettävä kunnossa, siis esimerkiksi koulut ja vanhustenhoito. Kukaan ei vielä tiedä, muuttaako poikkeusaika ihmisten elämäntapaa ja toimintaa pysyvästi. Minna Punakallio KL2_16-35.indd 17 29.1.2021 7.38. Punakallion mielestä on todella tärkeää, että kunnissa otetaan asioista selvää ja pysytään kärryillä. Olen itsekin työryhmässä, jossa tätä selvitetään. Koronan vaikutusten kanssa joudutaan elämään vielä jonkun aikaa. Samalla hän kehottaa heitä viemään katseen korkealle ja kauas. Punakallio kaipaa hyviä ideoita keskusteluun kuntien polarisoitumisesta ja erilaistumisesta. Kuntiin on saatu vakautta, joillekin jopa hieman löysyyttä
Meklin on huomannut joissakin kunnissa uutta yhdessä rakentamisen henkeä ja vapaaehtoistyötä. Kotitalouksien pankkitileillä makaa 100 miljardia euroa, melkein 20 000 euroa per kansalainen. Kuntalaisten kannattaa varautua ottamaan itse aiempaa enemmän vastuuta kuntansa elinvoimaisuudesta. Kunnilla on nykyisellään yli 500 tehtävää ja lähes tuhat niihin liittyvää velvoitetta. Toisaalta isolla väkimäärällä ei ole rahaa. Pysytäänkö koronan jälkeenkin kotona virkkaamassa vai ryhdytäänkö käyttämään esimerkiksi paikallisia palveluja monipuolisesti. Niiden karsiminen ei auta taloutta, jos ne kaikki eivät muutoinkaan ole käytössä. Kunnissa tulisi löytää keinoja pitää väestömäärä entisellään ja pysäyttää muuttoliike, joka synnyttää kahdet menot mutta yhdet tulot. Kuva: Rami Marjamäki Pentti Meklin KL2_16-35.indd 18 29.1.2021 7.38. Kouluverkostosta keskusteltaessa olisi kuitenkin muistettava, että koulu ei tarkoita vain opinahjoa, vaan se on myös kylän elinvoimatekijä. Eivätkä eurot liiku mihinkään. Koulu ei tarkoita vain opinahjoa, vaan se on myös kylän elinvoimatekijä. Tulokunnan on puolestaan usein rakennettava lisää palvelukapasiteettia. Olisi hyvä harjoitus käydä läpi, mitä kaikkea tehtävälistalla nyt on ja mitä tarvitsisi olla. Kulutusta ei saada vauhtiin eikä sen kautta nostettua työllisyyttä ja julkiselle sektorille lisää verotuloja. Viime vuosina määrä on pudonnut alle 50 000:n. Tiet on edelleen pidettävä kunnossa, yleishallintoa pyöritettävä ja opetusta annettava. Häntä askarruttaa, millaisia vaikutuksia ilmastokysymyksillä ja asennemuutoksilla on kulutukseen. Jo yksittäinen järjestö voi polkea kuntaan elämää. Onko vaikkapa teatterin oltava viimeisen päälle huipputasoa vai voisiko harrastajateatteri tuoda arkeen piristystä, hän kysyy. [ Talous ] 18 Kuntalehti 2 / 2021 Kuntalaisille vastuuta K unnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin sanoo, että kunnat tarvitsevat nyt kipeästi yleistä talouden kasvua, joka kasvattaisi verotuloja korottamatta veroprosentteja. Meklinin mielestä valtakunnan politiikassa pitäisi painottaa nykyistä enemmän kulutuskysyntää, sillä sitä kautta saataisiin hoidettua työllisyyttä. Kouluverkosto rakennettiin sotien jälkeen, jolloin syntyvyys oli yli 100 000 lasta vuodessa. Meklinin mielestä keskustelussa talouskasvusta on keskitytty puhumaan yritysten kilpailukyvystä ja viennistä, sen sijaan kotimaan markkina ja ostovoima sivuutetaan. Meklin huomauttaa, että valtio joutuu ottamaan yhä enemmän osuutta kuntiin jäävistä palveluista, jos palvelut halutaan säilyttää. Kun väkimäärä vähenee, ihmiset vievät lähtökunnan verotuloja tulokuntaan, mutta lähtökuntaan jää ylläpidettäväksi tyhjää kapasiteettia sekä enemmän ja vähemmän entiset menot
Mutta samalla on kyettävä huolehtimaan henkilökunnasta, sillä ilman sitä ei yksikään kunta toimi. Tehostettaessa on pidettävä huolta siitä, etteivät ihmiset polta itseään loppuun. Etenkin pienillä paikkakunnilla tämä voi johtaa työttömyyden suureen kasvuun. Hän toivoo, että tulevat kuntapäättäjät paneutuisivat todella syvällisesti talouspuoleen ja ymmärtäisivät hyvin lainanoton dynamiikan. Riski tästä on viime aikoina ollut aivan eri luokkaa kuin aiemmin. Puhumattakaan siitä, miten ihmiset saadaan jaksamaan todella pitkään. Keskustelu jatkuu esimerkiksi siitä, mikä on kestävä velkataso ja millainen voi julkisen velan maturiteetti eli pituus olla. Työhyvinvointi tärkeää P ääekonomisti Heidi Schauman Swedbankista huomauttaa, ettei poikkeuksellinen vuosi muuttanut isoa maailmanlaajuista trendiä, väestön ikääntymistä, miksikään. Hänen mielestään oli hyvä, että valtio myönsi koronatukia kohtalaisen avokätisesti heti kriisin alussa. Meillä ei välttämättä ole menetelmiä käsitellä tilanteita, kun työtaakka vain kasvaa ja on puskettava eteenpäin. Suomi ei ole tässä yksin, mutta ikääntymisen vauhti on meillä muihin verrattuna todella nopea. Kuntalehti 2 / 2021 19 . Mutta samalla on olemassa riski, että ongelmia on peitelty tukien avulla ja että seurauksena on konkurssiaalto. Julkisen sektorin toiminnan tehostamisesta on puhuttu pitkään. Kuva: Liisa Takala Heidi Schauman KL2_16-35.indd 19 29.1.2021 7.38. Mutta sekä koulutuksessa että terveydenhuollossa ihminen on kaiken ytimessä. Nyt olisi paikallaan tarkastella, millaista velkaa on otettu ja millaiset riskit siihen liittyvät. Oli parempi, että poikkeuksellisessa tilanteessa tukea oli mieluummin reilusti kuin liian vähän. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että pystymme reagoimaan nopeasti ja siirtämään resursseja paikasta toiseen. Tehostettaessa on pidettävä huolta siitä, etteivät ihmiset polta itseään loppuun. Schauman huomauttaa, että tulevan nelivuotiskauden iso aihe on työhyvinvointi ja kysymys, miten ihmiset saadaan jaksamaan. Jos korot yhtäkkiä lähtevät nousuun, riskinä on paljon velkaa ottaneen valtion tai kunnan tilanteen nopea heikentyminen. Schauman arvioi, että koronan jälkipyykkiä pestään vielä pitkään. Väestön ikääntyessä huoli julkisen talouden kestävyydestä kasvaa. Hän toivoo korona-ajan opettaneen ketteryyttä ja joustavuutta. Schaumanin mielestä on edelleen paikallaan huolehtia töiden tehokkaasta organisoinnista
Kuntien verotulot ovat koronasta huolimatta lähestulkoon kirineet tasolle, mitä Kuntaliitto arvioi 2019 joulukuussa. Päinvastoin, sillä joissakin vähemmän ikääntyneen väestön kehyskunnissa, kuten Pirkkalassa, Tuusulassa, Liedossa tai Kempeleessä, kuntien talousvastaavien voi olla helpompi hengittää. Riippuu porkkanoista eli rahoista. Laesterä on kollegoineen laskenut, että 20–30 kuntaa on avustuksen avulla nostanut tilinpäätöksensä taseen alijäämän plussan puolelle. Talousjohtajien uskottavuus tosin saattoi saada kolauksen, sillä he olivat ehtineet ennustaa paljon synkempää tilannetta. Toisaalta soten siirtyminen pois kunnilta helpottaa niiden talouden suunnittelua, mutta jos talouden peruskysymykset jätetään ratkaisematta, arviointimenettely on edessä. Talousahdinko olisi syventynyt nopeasti, ellei valtio olisi tukevasti rahoittanut kuntia. Tästä huolimatta niiden veronkorotuspaineet ovat vähäisempiä kuin pienillä kunnilla. Uudet valtuustot aloittavat kuitenkin hyvin poikkeuksellisen vuoden jälkeen. Jos yhdistymisavustukset saadaan järkevälle tasolle, liitoksia voi hyvinkin tulla. Tilanne ei ole täysin pelastettu myöskään kriisikuntamenettelyyn joutumiselta kun koronatuki poistuu. Perusasiat eivät ole muuttuneet mihinkään: väestö ikääntyy ja maaltamuutto jatkuu edelleen. Jos ja kun niitä annetaan, ne on myös kompensoitava täysin. Kuinka ne asiallisesti ottaen pystyvät hoitamaan jäljelle jäävät palvelut. Sote-uudistuksen takia kunnat eivät kuitenkaan varsinaisesti kaadu. Kuva: Liisa Takala Olen velkapessimisti. Tuleville kuntapäättäjille Laesterä lähettää terveisinä kehotuksen uskoa talousjohtoa ja taloussuuntautunutta kunnanjohtajaa. Tosin poikkeustilanteessa velkaantuminen on paikallaan, jos velka käytetään investointeihin, joilla puretaan pöhöjä rakenteita. [ Talous ] 20 Kuntalehti 2 / 2021 Avustuksilla plussalle H allintotieteiden tohtori Eero Laesterä konsulttiyhtiö FCG:stä sanoo kevään tilanteen muistuttavan neljän vuoden takaista vaalikevään aikaa ainakin sikäli, että myös tuolloin soten piti siirtyä maakunnille kesken tulevan valtuustokauden. Lisäksi silloinen rahoitusjärjestelmä vastasi pitkälle nykyistä. Toisin sanoen alenemia ei olisi juuri tulossa. Kuntien tilinpäätökset olivatkin vuoden lopussa parempia kuin pitkään aikaan. Vaaliretoriikkaa kuunnellessa ihmetyttää, ettei sopeuttamiseen kannusteta edes valtion tasolla enää ollenkaan. Jo tammikuussa 2020 näytti, että kuntatalouden tilanne syöksyy nopeasti tosi hankalaan tilanteeseen. Kuuntelen huolissani valtiolta kunnille tulevia lisätehtäviä. Korona kuritti lujaa palveluvaltaisia isoja kaupunkeja, jotka ottivat iskuja vastaan muidenkin puolesta. Velkaantuminen tuntuu pahalta, jos näitä euroja menee käyttötalouteen. Mutta sitten iski korona, ja alkoi näyttää, että nyt ollaan yhä pahemmin lirissä. Kuntien kahtiajaon Laesterä ennakoi syvenevän edelleen. Entä onko näkyvissä uusia kuntaliitoksia. Jos sote toteutuu, jäljelle jäävistä kunnista osa on seurakunnan kokoisia. Eero Laesterä KL2_16-35.indd 20 29.1.2021 7.38. Taustalla oli vuosikymmenen huonoin tilinpäätöstilanne. Olen velkapessimisti. Poikkeusaikana saadut tuet eivät kuitenkaan riitä pitkälle, ja tosiasiat ovat vastassa viimeistään ensi vuonna