12 I 2023 I 5.12. [ Kolumni ] Atte Jääskeläinen: Suomen tulevaisuus ratkaistaan kunnissa PELASTAJA ”Synkkä-Eero” Laesterä voi olla myös kunnan Lähiöiden uusi elämä Pakastevirat puhuttavat Velattomiakin kuntia on! KL12_1.indd 1 23.11.2023 14.45
Yhdeksi säästökeinoksi on noussut yhteisöllisen asumisen lisääminen. Asukkaiden omat palveluhankinnat ja ostokäyttäytymisen muutos keventävät myös osaltaan kunnallisen palvelurakenteen kuormitusta”, Ronkainen linjaa. Myös liikkuminen alueella suunnitellaan kokonaisuutena. Energiaratkaisut, kuten aurinkopaneelit, pystytään suunnittelemaan isompana kokonaisuutena. KL12_2-5.indd 2 23.11.2023 14.46. YHTEISÖLLISYYS ON MYÖS TEHOKKUUTTA JA VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ Ronkaisen mukaan korttelitason kaavoitus ja suunnittelu luo kestävän kehityksen mukaista ja kustannustehokasta asuinrakentamista. Tämä tuo merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä, sillä jo yhden henkilön osalta lykkääntyminen yhdellä vuodella voi merkitä jopa 60.000 euron säästöä yhteiskunnalle. Sen sijaan pitäisi miettiä, kuinka kaavoituksella mahdollistetaan nykyaikaisen asuinja palveluympäristön syntyminen, ja kuinka varmistetaan, ettei yhteisöllisyyden nimissä rakenneta vain seniorikyliä. Korttelin palveluoperaattori ylläpitää laajoja yhteistiloja luontevia kohtaamisia varten, tukee asukkaita yhteisten tapahtumien järjestämisessä ja kilpailuttaa kotiin tuotettavat arjen ja hyvinvoinnin palvelut asukkaille. Kotikatu365 Hatsala Kuopiossa sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. VEROTULOJA JA SÄÄSTÖJÄ SOTEKULUISSA Kotikatu365 tarjoaa 2020-luvun yhteisöllisen asumisen mallin, jossa eri elämänvaiheissa olevat asukkaat muodostavat monisukupolvisen asuinyhteisön. Moderni yhteisöllisyys antaa asukkaille mahdollisuuden luoda merkityksellisiä ihmissuhteita, mikä ehkäisee yksinäisyyttä, turvattomuutta ja syrjäytymistä – tämän päivän suuria ongelmia, joista aiheutuu myös yhteiskunnalle merkittävät kustannukset. Jos lykkääntyminen koskee esimerkiksi 50 henkilöä, puhutaan kymmenessä vuodessa kaikkiaan 30 miljoonan euron säästöstä”, Ronkainen laskee. Kolmen sukupolven yhteisöllinen asuminen säästää yhteiskunnan kustannuksia Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Kestävästi rakennetussa yhteisöllisessä korttelissa taloyhtiöillä on myös todennäköisesti mahdollisuus tulevaisuudessa saada edullisempaa rahoitusta remontteja varten”, Ronkainen uskoo. Suomen pitää säästää ja fiksuja keinoja säästöjen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Yhteisöllisessä asumisessa piileekin huomattava kehityspotentiaali kunnille ja hyvinvointialueille – kunhan se toteutetaan kestävällä tavalla. ”Aktiivinen elämäntapa yhteisöllisessä ja palveluja tarjoavassa asuinympäristössä tukee asukkaiden hyvinvointia, pitää heidät työkykyisinä ja tuottamassa toivottuja verotuloja yhteiskunnalle. Lisäksi eri energiamuotojen hyödyntämismahdollisuudet paranevat. ”Yhteisöllisen suurkorttelin alueisännöinti mahdollistaa yhteistyön eri taloyhtiöiden välillä, jolloin hankintoihin ja kunnossapitoon saadaan kustannushyötyjä. Kokonaisuutena suunnitellussa, tehokkaammin rakennetussa suurkorttelissa ei tehdä kerhotai liiketiloja erikseen jokaiseen taloon, vaan asukkaiden yhteistilat toteutetaan järkevästi keskitetysti. Yhteisöllinen asuminen ei tarkoita senioreiden asumista omissa yksiköissään erillään muusta yhteiskunnasta, vaan eri-ikäisten asukkaiden elämistä kaupunkiyhteisössä, joka mahdollistaa luontevan sosiaalisen kanssakäymisen eri sukupolvien kesken”, painottaa Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. ”Tavallista sosiaalisempi asuinyhteisö ja yksityisiltä toimijoilta kotiin tilattavat palvelut mahdollistavat myös ikääntyneen pärjäämisen omassa asunnossaan pidempään – ilman tukeutumista voimakkaasti julkisen sektorin kotihoidon palveluihin. ”Useissa kunnissa maankäytöllinen ajattelu on vielä viime vuosituhannella, kun maankäyttöä mietitään vain matemaattisena ratkaisuna. Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Henkilökohtainen aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan kotiovelle tai pihapiiriin – Korttelin ytimessä on päiväkoti lapsiperheille ja hoivakoti ikääntyneille Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin
Yhteisöllinen asuminen ei tarkoita senioreiden asumista omissa yksiköissään erillään muusta yhteiskunnasta, vaan eri-ikäisten asukkaiden elämistä kaupunkiyhteisössä, joka mahdollistaa luontevan sosiaalisen kanssakäymisen eri sukupolvien kesken”, painottaa Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. Toki tämä vaatisi menojen leikkauksia muualta. Samalla kuntien talouden ennustettavuus on tässä tilanteessa vaikeaa, kun laskelmat tarkentuvat ja muutokset aiempiin laskelmiin ovat nyt nähdyn luokkaa. Yhteisöllisessä asumisessa piileekin huomattava kehityspotentiaali kunnille ja hyvinvointialueille – kunhan se toteutetaan kestävällä tavalla. Mistä koko valtionosuuksiin liittyvä härdelli oikein johtuu. Kotikatu365 Hatsala Kuopiossa sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. ”Useissa kunnissa maankäytöllinen ajattelu on vielä viime vuosituhannella, kun maankäyttöä mietitään vain matemaattisena ratkaisuna. Energiaratkaisut, kuten aurinkopaneelit, pystytään suunnittelemaan isompana kokonaisuutena. Tämä ei todennäköisesti riitä. Viikonlopun hässäkän jälkeen valtionosuuksien vähennyksiin haettiin poliittisessa ohjauksessa yhdessä päivässä ratkaisu, jossa vähennykset tehdään jaksoittain vuosina 2025–2027. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on monimutkainen himmeli, joka ei palvele ketään. • KL12_2-5.indd 3 23.11.2023 14.46. Todellisuus ei tällä laskelmalla vielä muuksi muuttunut. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti Suomen pitää säästää ja fiksuja keinoja säästöjen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kolmen sukupolven yhteisöllinen asuminen säästää yhteiskunnan kustannuksia Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Toinenkin asia on aika selvä. Todennäköisesti lähes jokaisen suomalaisen kunnanjohtajan viikonloppu oli pilalla. Monen kunnan näkökulmasta valtionosuuksien heikennykset kohtelevat kuntia eriarvoisesti ja muun muassa aiempien vuosien satsaukset soteen ovatkin nyt kääntymässä kuntia vastaan. Tämän jatkoksi VM:n viranhaltijat kertovat auliisti, että Suomi on yhteiskuntana elänyt yli varojensa ja nyt maksetaan hintaa. Kuntien rahoituspohja pitää miettiä kokonaisuutena uusiksi. Kestävästi rakennetussa yhteisöllisessä korttelissa taloyhtiöillä on myös todennäköisesti mahdollisuus tulevaisuudessa saada edullisempaa rahoitusta remontteja varten”, Ronkainen uskoo. Jos lykkääntyminen koskee esimerkiksi 50 henkilöä, puhutaan kymmenessä vuodessa kaikkiaan 30 miljoonan euron säästöstä”, Ronkainen laskee. VEROTULOJA JA SÄÄSTÖJÄ SOTEKULUISSA Kotikatu365 tarjoaa 2020-luvun yhteisöllisen asumisen mallin, jossa eri elämänvaiheissa olevat asukkaat muodostavat monisukupolvisen asuinyhteisön. Asukkaiden omat palveluhankinnat ja ostokäyttäytymisen muutos keventävät myös osaltaan kunnallisen palvelurakenteen kuormitusta”, Ronkainen linjaa. Myös VM:n tapa tiedottaa asioista on herättänyt ymmärrettävää ärtymystä. Sen sijaan pitäisi miettiä, kuinka kaavoituksella mahdollistetaan nykyaikaisen asuinja palveluympäristön syntyminen, ja kuinka varmistetaan, ettei yhteisöllisyyden nimissä rakenneta vain seniorikyliä. Moderni yhteisöllisyys antaa asukkaille mahdollisuuden luoda merkityksellisiä ihmissuhteita, mikä ehkäisee yksinäisyyttä, turvattomuutta ja syrjäytymistä – tämän päivän suuria ongelmia, joista aiheutuu myös yhteiskunnalle merkittävät kustannukset. Lisäksi eri energiamuotojen hyödyntämismahdollisuudet paranevat. marraskuuta, että ”Vuoden 2022 verotuksen valmistuminen aiheuttaa muutoksia sote-siirtolaskelmaan ja kuntien valtionosuuksiin”. Muuten edessä voi olla kovat ajat ennen kaikkea niille, jotka rakentavat tulevaisuutemme – lapsille ja nuorille. jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Kuva: Liisa Takala K unnat saivat tänä vuonna todellisen Black Friday -yllätyksen, kun valtiovarainministeriö (VM) ilmoitti tiedotteessaan perjantaina 17. Kohua ei yhtään helpottanut se, että viikonlopun aikana VM:n vero-osaston osastopäällikkö Terhi Järvikareen haastattelusta Helsingin Sanomissa sai käsityksen, että yksittäinen huono sijoitusvuosi ja siitä johtuneet pääomatulojen pienennykset toisivat valtionosuuksiin pysyvät heikennykset. ”Tavallista sosiaalisempi asuinyhteisö ja yksityisiltä toimijoilta kotiin tilattavat palvelut mahdollistavat myös ikääntyneen pärjäämisen omassa asunnossaan pidempään – ilman tukeutumista voimakkaasti julkisen sektorin kotihoidon palveluihin. Niin kuin kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä tässä lehdessä sanoo, veroprosentit, liitokset ja muu sopeuttaminen ovat jälleen enemmän kuin ajankohtaisia. Se on varmaa, että niitä tulee. Tämä helpottaa kuntien ensi vuotta. Otsikko oli laimeudessaan jopa ironinen. YHTEISÖLLISYYS ON MYÖS TEHOKKUUTTA JA VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ Ronkaisen mukaan korttelitason kaavoitus ja suunnittelu luo kestävän kehityksen mukaista ja kustannustehokasta asuinrakentamista. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Kuntataloudessa on tulossa jälleen kovemmat ajat muutaman paremman vuoden jälkeen. Alkoi poikkeuksellisen kova mylläkkä sekä julkisuudessa että sosiaalisessa mediassa, kun sekä kuntien johto että kuntien edunvalvoja Kuntaliitto nostivat aiheesta äläkän. Tämä tuo merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä, sillä jo yhden henkilön osalta lykkääntyminen yhdellä vuodella voi merkitä jopa 60.000 euron säästöä yhteiskunnalle. ”Aktiivinen elämäntapa yhteisöllisessä ja palveluja tarjoavassa asuinympäristössä tukee asukkaiden hyvinvointia, pitää heidät työkykyisinä ja tuottamassa toivottuja verotuloja yhteiskunnalle. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Yhdestä asiasta kaikki ovat samaa mieltä. Yhdeksi säästökeinoksi on noussut yhteisöllisen asumisen lisääminen. VM:n mielestä kyseessä on se, että 22 Kuntien rahoituksen uudistamisella on kiire Todennäköisesti lähes jokaisen suomalaisen kunnanjohtajan viikonloppu oli pilalla. Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Henkilökohtainen aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan kotiovelle tai pihapiiriin – Korttelin ytimessä on päiväkoti lapsiperheille ja hoivakoti ikääntyneille Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin. Todennäköisesti kaikki. Kokonaisuutena suunnitellussa, tehokkaammin rakennetussa suurkorttelissa ei tehdä kerhotai liiketiloja erikseen jokaiseen taloon, vaan asukkaiden yhteistilat toteutetaan järkevästi keskitetysti. Järvikare kiisti myöhemmin puhuneensa sijoitusvuodesta ”yhtään mitään”. KUKA sitten on oikeassa. Suomen kaikkien aikojen hallintouudistuksessa promillellakin on miljoonaluokan vaikutukset. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. miljardin euron potin siirtäminen hallinnolta toiselle on vaikeasti toteutettava ja ennustettava. Valtionosuusuudistus pitäisi olla valmis vuoden 2026 alusta. Tämä olisi tarkoittanut 80 euron lisäleikkausta per jokainen kuntalainen aiemman 59 euron päälle. ”Yhteisöllisen suurkorttelin alueisännöinti mahdollistaa yhteistyön eri taloyhtiöiden välillä, jolloin hankintoihin ja kunnossapitoon saadaan kustannushyötyjä. Kuntalehti 12 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Jarkko Ambrusin 108. Pari päivää myöhemmin valtiovarainministeri Riikka Purra, ps., väläytti valtionosuuksien vähennyksen kompensointia valtion taholta. Korttelin palveluoperaattori ylläpitää laajoja yhteistiloja luontevia kohtaamisia varten, tukee asukkaita yhteisten tapahtumien järjestämisessä ja kilpailuttaa kotiin tuotettavat arjen ja hyvinvoinnin palvelut asukkaille. Tämän lehden mennessä painoon asiaan ei ole tullut uusia käänteitä. Vastaukset riippuvat siitä, keneltä kysyy. Laskelman mukaan valtionosuuksien vähennys olisi tuplaantunut 224 miljoonasta 501 miljoonaan euroon. Myös liikkuminen alueella suunnitellaan kokonaisuutena
18 s. • Kuntaliitto: Kuntien valmiussuunnitelmien julkisuutta on syytä arvioida uudelleen • Nyt kaivataan korjaussarjaa valtionosuusjärjestelmään – "Eihän tässä ole mitään järkeä" • Tuulivoimakunta Pyhäjoki laskee tuloveroprosenttia – miljoonien kiinteistöverotulot yllättävästä suunnasta KL12_2-5.indd 4 23.11.2023 14.46. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com [ Sisältö 12/2023 ] s. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Synkkä-Eero tien päällä 12 Kunnan aarre: Pelkosenniemi, Mikä vaakuna. Kuva: Laura Oja [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi kuntatalouden asiantuntijan Eero Laesterän Pälkäneellä sijaitsevassa keskiaikaisessa rauniokirkossa. 6 Kuva: Liisa Takala Eero Laesterä: Joskus tilaisuuteen tuli ihmisiä pesäpallomailojen kanssa. 26 Virka pakkaseen! 30 Tässä onnistuimme: Viisi velatonta 36 Etätyö jäi myös kuntiin 38 Sote-uudistus mullistaa valtionosuusjärjestelmää 42 Suuri Turku houkutteli 46 10 kysymystä kuntien ostotiedoista [ Kolumni ] 47 Atte Jääskeläinen: Suomen tulevaisuus ratkaistaan kunnissa [ Kunnan töissä ] 48 Runoileva kunnanjohtaja [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Viimeinen Uutisanalyysi: Jännityksen vuosi edessä [ Lakia lukien ] 51 Kotikuntalaki remontissa – mikä pysyy, mikä muuttuu. [ Lakiklinikka ] 52 TE-palveluiden siirrossa paljon toimivaltakysymyksiä [ Työ ja tekijä ] 54 Museoiden kehittäjä [ Luottamuksella ] 56 Itsehallinto on valtava voimavara [ Seuraava numero ] 58 Kari Långsjö kuvasi merimaisemaa Tammisalon ja Laajasalon välisen kanavan kävelysillalla Helsingissä. Leela Johansen: Haluan tavata täällä muita aikuisia. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. 13 Pystytkö puhumaan?: Mitä itärajalla tapahtuu?, Valtionosuudet: Yllätysleikkaus tyrmistyttää kuntia 14 Kirja: Pelastettavana Suomen talous, Tape 15 Koulun arki: Tampereella satsataan kouluvalmentajiin 16 Kuntaliitos?, 3 x, Luku [ Teema: Talous ] 18 Onko lähiöillä toivoa. Taustalla näkyy Vartiosaari
48 Juha Herrala: Kaikki vetävät köyttä samaan suuntaan, mikä on meille iso asia. KL12_2-5.indd 5 23.11.2023 14.46. Kuva: Jussi Partanen Kuva: Elina Hakala Valiokunta puhuu rumista luvuista Mitä ovat väestödatan rumat luvut ja miksi niistä on tärkeää puhua myös kunnissa. Sosiaalija terveysministeriön ekonomisti Stina Oksa avaa Valiokunnassa rumien lukujen merkitystä ja kertoo mm. Kuntalehti 6 / 2019 5 Kuva: Jonna Juvonen s. 30 s. lapsiperheköyhyyden, syrjäytymisen ja väkivallan rumista luvuista. Kuva: Karoliina Paatos Päivi Vauhkonen: Kunnanjohtajan täytyy olla tosi varovainen, kun pyrkii palvelemaan kuntalaisia
6 Kuntalehti 12 / 2023 SYNKKÄ-EERO TIEN PÄÄLLÄ Kun Suomen kuuluisin kuntatalouskonsultti Eero Laesterä tulee kylään, moni pelkää suorasukaista suupalttia. Silti toivotaan, että ”Synkkä-Eero” pelastaisi kunnan. KL12_6-11.indd 6 23.11.2023 14.49
Hän asuu vaimonsa ja koiransa kanssa Onkkaalan eli kirkonkylän keskustassa. KL12_6-11.indd 7 23.11.2023 14.49. Kuntalehti 12 / 2023 7 . [ Hän ] Eero Laesterän kotikunnassa Pälkäneellä Pirkanmaalla on runsaat 6 300 asukasta ja kolme suurta taajamaa
Vuonna 2020 Perlacon myytiin Kuntaliiton omistamalle FCG:lle, jonka palvelukseen Laesterä jäi. Kuntatalouden guruksi ylistetty Laesterä esittelee oman kotikuntansa Pälkäneen idyllistä kirkonkylää Onkkaalaa, jossa on runsaasti vanhoja liikerakennuksia. Kuntatalous koheni kohisten koronatuilla. Nyt kun ne joutuvat sopeuttamaan, ne joutuvat leikkaamaan enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Keräsin tilauksia ja rahoitin opintoni. Nyt on hankalin tilanne missä minä olen ikinä ollut. On talouteen liittyvää konsultointia, rakennemuutoksia, alijäämän kattamistyötä, kuntaliitoksiin ja rakenneselvityksiin liittyvää työtä. [ Hän ] 8 Kuntalehti 12 / 2023 T änä vuonna kuntatalouden asiantuntijalla Eero Laesterällä on takanaan jo pari sataa matkapäivää. Silloin Applen tietokoneet tulivat Suomeen. Junalla mieluiten, mutta välillä autolla. Kunnilla meni paremmin kuin koskaan. Seuraavana päivänä hän suunnistaa Karkkilaan ja Järvenpäähän. Hän ei haaveillut kunnanjohtajan urasta, vaan kiinnostui tietotekniikasta. Siitä sitten loppu onkin jonkinmoista historiaa. Kunnat eivät kyllä itse ole huomanneet sitä. Isojakin kaupunkeja saneerataan. Monet kunnista ovat olleet kohteina useita kertoja. Eero-poika hakeutui kunnallisalan opintoihin Tampereen yliopistoon. Samalla hän tutustui Excel-ohjelmiin, joita sai ensimmäisenä juuri Mac-koneisiin. Hulppeiden koronatukien huono puoli oli siinä, että ne kunnat, jotka olivat vuoden 2019 ja 2020 aikoihin sopeuttamassa menojaan, antoivat asian olla, kun rahaa tuli. Excel on ollut kovassa käytössä. Pakolla on iso merkitys tai vapaaehtoisiin helvetin isoilla porkkanarahoilla. Niistä kaksi kolmasosaa on kuulunut Laesterän työkohteisiin. Olin mukana yhtiössä, jonka kautta opiskelijat saivat koneita 40 prosentin alennuksella. Ja seuraavalla viikolla hän poikkeaa Joensuussa, sitten Suonenjoella ja samalla suunnittelee toista Rovaniemen-matkaa. Ja taas moni kunta on kriisissä, vaikka soteuudistuksen piti viedä kunnilta pahimmat miinat ja suurimmat kulut. VEROJA NOSTETTAVA. KL12_6-11.indd 8 23.11.2023 14.49. Neljään viimeiseen vuoteen kunnilla ei ollut hänen mukaansa mitään hätää. Laesterä on pannut merkille, että ”jotkut viisaat” ovat kuluneen syksyn aikana väittäneet kuntien taloudesta, että ihan hyvinhän kunnilla menee. Aloin tehdä kuntalaskelmia ja pystyin tekemään tietokoneilla kolmen ihmisen työt. Niissä näyttää olevan toimintaa ja monipuolista palvelutarjontaa. Opetin myös tietokoneiden käyttöä. TAAS KRIISISSÄ Manner-Suomessa on melkein 300 kuntaa. Laesterän kuntaura alkoi jo vuonna 1985, kun hän perusti Juvan kunnanjohtajana toimineen Pertti-isänsä johdolla kuntakonsultointiin erikoistuneen Perlacon Oy:n. Paikkakuntien nimet vilahtelevat Laesterän puheessa hengästyttävää tahtia. Se ylimääräinen menotaakka, joka niillä silloin oli, on kasvanut vähintään inflaation tahdissa. Haastattelupäivänä hän on lähdössä Haminaan. Hän sinkoilee Pälkäneeltä ympäri Suomea. Siellä on aika isoja alijäämiä ja myös veroprosentin nostoja. Tulee mieleen Sammy Babitzinin 70-luvun hitti Daada, daa-da, jossa hän laulaa, että ”eilen oltiin Mikkelissä, huomenna en muista missä”
Kun ajelemme Laesterän mustalla maasturimersulla katselemaan Syrjänharjulle huikeita järvinäkymiä, hän rauhoittuu mielenmaisemansa äärellä. Nyt on hankalin tilanne missä minä olen ikinä ollut, hän vakuuttaa. Ei edes kuntaliitos yksin auttaisi sellaisissa tapauksissa. Sitten kun minä menen, sanotaan, että Synkkä-Eero tulee paikalle. Kymenlaakson seudulla kaikki kunnat vuotavat niin paljon, että vaikka ne pantaisiin yhteen nippuun, eivät valtiovarainministeriön Lainalla elinvoimahankkeita ei kannata miettiä. PAKKO JA PORKKANARAHA Laesterä tunnetaan suorasuuna ja realistina sekä siitä, että hän pukeutuu usein mustiin. Ja puhettahan vilkkaalta mieheltä tulee. Se on höpötystä. Suomessa on kuntajoukko, joka on saneerannut ja saneerannut ja saneerannut, mutta mikään ei tunnu auttavan. Tilanne on Laesterän mukaan tosi hankala. Hänellä vain sattuu olemaan lievän sarkastinen sävy puheissaan – melkein aina. Sitten kun minä menen, sanotaan, että Synkkä-Eero tulee paikalle. Kunnan tilanne on Laesterän mielestä tosi surkea, jos asukkaiden mediaani-ikä on yli 60 vuotta ja väkiluku vain pienenee. KL12_6-11.indd 9 23.11.2023 14.49. Kesällä Laesterä teki Kunnallisalan kehittämissäätiölle teoksen Kunnat hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen. Myös kotikulmista puhuessaan. Suuri kysymys kuitenkin on, että miten kunnat selviävät. Kuntaväki kehuu Laesterää silti siitä, että hän myös jaksaa kuunnella muita. Ainakaan isot kunnat eivät nostaneet veroprosenttejaan kovin paljon, mutta roimat veronkorotukset ovat Laesterän mukaan edessä. Kuntalehti 12 / 2023 9 . Tämä on jatkuvaa syöksyä, ja kunnat yrittävät ottaa syöksystä kiinni. Se on hirveän kiva, kun sen kuulee ensimmäisen tai toisen kerran, mutta kun sen kuulee kolmannen ja neljännen kerran samojen ihmisten suusta, jotka tekevät kivoja temppuja valtuutettujen edessä, ei se niin kivalta enää tunnukaan. Sehän ei tarkasti ottaen ole totta, mutta sanokaa nyt kunta, joka ryhtyisi perustamaan yhtiön tarjotakseen sote-palveluita. Siinä hän yrittää opastaa ”uusia” kuntia uuteen aikakauteen ja korostaa, että hyvinvointialueiden perustaminen oli perusteltua, koska entisillä rakenteilla olisi ollut jopa mahdotonta hoitaa kasvava palveluntarve. Kirkonkylän raitti näyttää poikkeuksellisen eläväiseltä, mutta Laesterä ei innostu kehumaan näkymää, vaikka itse asuu ihan keskustassa. Nytkin hän on sonnustautunut mustiin farkkuihin, paitaan, kenkiin ja nahkatakkiin. Nyt valmistellaan Haminan ja Virolahden liitosta Kymenlaaksossa. Jos kunnat haluavat säilyä itsenäisinä, ei niillä ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin verojen nosto. On tietty konsulttiporukka, joka hauskuuttaa sellaisilla jutuilla, että ei tarvitse välittää yhtään mistään mitään eli maailma pelastuu kyllä. Laesterä kertoo, että muutamissa kunnissa naureskellaankin, että pitää laittaa sopeutumisohjelman vuosikello käyntiin eli samalla kun tehdään talousarvio, sopeutusohjelma pannaan käyntiin. Pakkohan veroprosentteja on nostaa, jos talous ei muuten sopeudu. Joku oli loukkaantunut, kun hän oli kirjoittanut kirjaan, että kuntia kiellettiin lailla järjestämästä sote-palveluita. Kuntaliitosmiehenä tunnetun Laesterän mukaan liitos pelastaisi vain silloin, jos toisella liitoskumppanilla tai jollakin menee hyvin, kun muut tarvitsevat liitoksen. Lempinimeensä ”Synkkä-Eero” hän suhtautuu kaksijakoisesti. Ja kun piipahdamme Pälkäneen rauniokirkossa, kotiseutuylpeys alkaa loistaa hänestä. Sellaisia keskittymiä löytyy hänen mukaansa esimerkiksi Keski-Suomesta
Laesterän mielestä alueiden oma verotus voisi olla ratkaisu moniin ongelmiin, mutta KL12_6-11.indd 10 23.11.2023 14.49. Nyt Petteri Orpon, kok., hallituksen ohjelmassa kannustetaan varovaisin sanankääntein kuntaliitoksiin. Ne ovat vaikeassa ja hämmentävässä tilanteessa. Laesterän mukaan kuntaliitostilaisuuksissa piti joskus varautua vaarallisiinkin yhteenottoihin. Sen voi Laesterän mielestä tiivistää niinkin, että samat ihmiset kunnissa, jotka vuosi sitten pohtivat, että miten sote-kuluja saisi pienemmiksi, ovat nyt kirjelmöimässä, ettei mistään saisi säästää. Esimerkiksi hän nostaa Luhangan pikkukunnan. Kun sinne tulee riittävästi tuulta ja aurinkoa, tehdään sitten sellainen vetymeijeri, josta myydään energiaa, Laesterä innostuu. Eivät päätökset kuntaliitoksista yleensä helposti synny. Siellä matkailu ja Tenon kalastus ovat olleet jumissa, ja pahimpana korona-aikana naiset eivät päässeet Norjaan töihin. Sote-uudistustahan perusteltiin kunnille sillä, että niistä voi sitten tulla elinvoimakuntia. Kannonkosken valtuusto hylkäsi esityksen yhdellä äänellä helmikuussa 2021. Kittilän taloudella menee käytännössä lähes paremmin kuin Kauniaisilla. Vaikeuskerrointa lisää hänen mukaansa se, että hyvinvointialueiden valtuustoissa on runsaasti kunnanvaltuutettuja ja myös kansanedustajia. Jos alueita vähennetään, aika vaikeaa se olisi, koska sitten tehdään uudet palkkaharmonisoinnit, hallinnon rakenteet ja tietojärjestelmät. Tuulivoima auttaa, mutta sitä ei tule Kivijärvelle eikä Kannonkosken päätöksillä Kannonkoskelle. Hän pelkää, että pienet kunnat rupeavat hulluttelemaan elinvoimahaluillaan. On myös kolmoisrooleja. YHDELLÄ ÄÄNELLÄ NURIN Erityisesti yhden liitoksen kaatuminen harmittaa Laesterää edelleen. Se vaikuttaa edelleen, hän harmittelee. Sodankylässäkin on kaivos. Siellä kunnat voivat menestyä. Hyvinvointialuemallin korjaamista väläytellään, mutta Laesterä kysyy, onko siihen varaa. Laesterä on sitä mieltä, että kuntaja hallintoministerinä toimineen Henna Virkkusen, kok., aikoina suurta meteliä aiheuttanut melkein 60 kunnan kartta oli ”hyvä harjoitus”. Ja lainalla elinvoimahankkeita ei kannata miettiä. Liitoksesta olisi ollut oikeasti hyötyä niille neljälle kunnalle sillä tavalla, että ihmisiä ei olisi pantu pois, mutta johtoryhmät olisivat täydentäneet toisiaan. Liitos tulikin kalliimmaksi kuin kuviteltiin. Siellä on Levi ja kaivoksia. Olemme laskeneet riittävätkö hyvinvointialueiden eurot. Tällä hallituskaudella tuskin sellaista tehdään. Sellaisia liitoskuntia, joihin pöhö jäi, oli kuulemma aiemmin Suomi täynnä. Laesterän mielestä laajamittaisten liitosten toteuttamiseen tarvittaisiin ehdottomasti pakkoa ja vapaaehtoisiin liitoksiin porkkanarahoja. Laesterän mielestä Pelkosenniemen eteläisellä naapurikunnalla Kemijärvellä olisi paljon mahdollisuuksia, mutta kaupunki on jälleen kerran saanut kielteistä julkisuutta poliitikkojen ja virkaväen keskinäisten kähinöiden takia. Hyvinvointialueiden heikoin lenkki hänestä on päätöksenteko. Pakolla on iso merkitys tai vapaaehtoisiin helvetin isoilla porkkanarahoilla. Kuntajakoselvittäjänä toiminut Laesterä esitti ensimmäisenä koronavuonna 2020 pohjoisessa Keski-Suomessa ”neljän koon” eli Kyyjärven, Kannonkosken, Karstulan ja Kivijärven yhdistymistä uudeksi Suomenselän kunnaksi. [ Hän ] 10 Kuntalehti 12 / 2023 kriteerit täysin täyty, hän kommentoi. Hän kertoo pitävänsä tiiviisti yhteyttä juvalaisiin, muun muassa Etelä-Savon hyvinvointialueen hallituksen johdossa toimivaan Heikki Laukkaseen, kesk., joka oli Laesterän isän jälkeen pitkään Juvan kunnanjohtajana. Se olisi ollut järkevä juttu. Hänen mielestään hankkeen kannalta haitallista oli, kun Jyrki Kataisen, kok., hallitus perui demarien vahvalla vaikutuksella pakkoliitokset. Eihän niissä liitossopimuksissa sovittu, että tuolta poistuu tuollainen piste ja tuolta tuollainen, vaan ne sementoitiin rahalla. Varsinkin Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla on alueita, joista voi tulla vihreän siirtymän keskuksia. Tilanne neljässä kunnassa ei ole Laesterän mukaan ainakaan parantunut. Kemijärvellä voisi olla tosi hyvä tilanne. Joskus tilaisuuteen tuli ihmisiä pesäpallomailojen kanssa, hän muistelee. EI KUNNANJOHTAJAKSI Laesterän puheissa vilahtaa usein kouluajan kotikunta Juva Etelä-Savossa. Jos liitoksia alkaisi syntyä, hänen mielestään ehtona pitäisi olla, että sitten syntyy oikeasti uusi kunta eikä sellaista kuntaa, jossa porkkanoilla tehdään uusia rakenteita ja sementoidaan ”vanhaa pöhöä”. Ensimmäiseksi esimerkiksi hän nostaa maineeltaan ryvettyneen Kittilän. Varmaan elinvoimaa voisi kehittää, mutta eihän niillä ole euroja kehittää. Juttua riittää, sillä hyvinvointialueita on sattuneesta syystä tullut viime aikoina asiakaskuntaan. Kävin siellä juuri. LAPILLA MENEE LUJAA Laesterän mukaan Lapissa on todella hyväkuntoisia kuntia. Jos se nostaa veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä, siitä tulee noin 135 000 euroa lisää rahaa. Väkisinhän nämä tehtävät lyövät toisiaan korvalle. Rautatieyhteys on sille hyvin tärkeä. Pohjoisesta ”lempikunnastaan” Utsjoesta hän on vähän huolissaan. Pienten kuntien selviytymismahdollisuudet ovat hänen mielestään pienet, ellei kunnalla ole ulkoisia tuloja, esimerkiksi juuri tuulivoimaa, kaivoksia tai ympärivuotisia matkailukeskuksia. Ongelmana on, että sieltä uhkaavat loppua ihmiset. Ei sillä hirveästi elinvoimaa kehitetä. Hyvinvointialueiden ja kuntien suhteet ovat monella alueella kireät. Selvitystyö jatkui sitten Kyyjärven ja Karstulan kuntien kesken, mutta siitäkään ei tullut mitään. Lapin pienin kunta Pelkosenniemikin pärjää juuri ja juuri, koska tunturikeskuksesta tulee kiinteistöveroa. Niillä on oikeita sopeutuspaineita. Niin kova paikka se saattoi joillekin olla. Nythän esimerkiksi Kyyjärvellä yksi ihminen tekee usean ihmisen työt. Myös Sodankylän ja Inarin kunnilla menee aika hyvin, koska niissä on pysyvää, ympärivuotista matkailua
Mitään muuta keinoa en keksi alueiden rahoitukseen. ] Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala Eero Laesterä • Syntyi vuonna 1963 Pälkäneellä • Käynyt koulunsa ylioppilaaksi asti Juvalla • Valmistui sosionomiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1988, hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2000 ja väitteli hallintotieteiden tohtoriksi vuonna 2010 • Perusti kuntatalouteen erikoistuneen Perlacon Oy:n isänsä Pertti Laesterän kanssa vuonna 1985 • Kun Perlacon myytiin Kuntaliiton omistamalle Finnish Consulting Groupille (FCG) vuonna 2020, Laesterä jatkoi FCG:ssä kuntatalouden asiantuntijana • Pälkäneen kunnanvaltuustossa kokoomuksen ryhmässä vuosina 2005–2020, kaksi valtuustokautta kunnanhallituksen puheenjohtajana, ei ole kokoomuksen jäsen • Perheeseen kuuluu puoliso, kaksi aikuista lasta ja koira • Ei harrasta mitään sekään ei hallitusohjelman mukaan toteudu ainakaan tällä kaudella. Kuntalehti 12 / 2023 11 [ Kuka. Kuntien ongelmien ratkominen kiehtoo Laesterää kuitenkin enemmän kuin hyvinvointialueiden pulmat. Häntä on tietysti kyselty kunnanjohtajaksi – ihan viime aikoinakin. Ei minusta ole kunnanjohtajaksi.• Eero Laesterän mielenmaisema avautuu Syrjänharjulta, joka jakaa Onkkaalan länsipuolella sijaitsevan Mallasveden ja itäpuolella sijaitsevan Pälkäneveden. KL12_6-11.indd 11 23.11.2023 14.49. Niillä pitäisi olla enemmän omaa rahoitusvastuuta
Kyseessä on kuvittajan ja graafisen suunnittelijan Anna Pakkasen akryyliguassilla paperille maalaama talvimaisema Kylläpä meitä lykästi (2022). RIEKKOJEN lisäksi toinen ruokasalin seinälle valittu maalaus on nimeltään Leppälän revontulet (2021), joka esittää erämaatupaa Utsjoella. Sekin perustuu tositapahtumiin. Pelkosenniemen uusi keltainen koulu-päiväkoti avasi nimittäin ovensa tammikuussa tänä vuonna. ”Helmikuisen illan hämy värjäsi tunturin pastelliväreihin. Oli sydäntalvi, kirkas keli ja rapsakka pakkanen”, kuvailee Pakkanen tapausta oheistekstissä. Pakkanen kirjoittaa saavansa inspiraationsa töihinsä pohjoisen luonnosta. Rakennuksen ollessa valmistumassa otti pelkosenniemeläinen taiteilija Pakkanen yhteyttä kuntaan ja kertoi, että olisi halukas lahjoittamaan yhden taulun koululle, kertoo kunnanjohtaja Vauhkonen. [ Mikä vaakuna. Naivistinen tyyli on löytynyt kokeilujen kautta ja tuntuu hänestä omalta. Hänellä oli jatkuva kaipuu luontoon. Vaikka maalauksen tyyli on naivistinen, kokemus on tosi ja tekijän oma. Nyt Pakkanen asuu Pyhätunturilla ja on tyytyväinen. • Katja Martelius Pelkosenniemi: Kylläpä meitä lykästi Kuva: Anna Pakkanen PELKOSENNIEMEN kunnan vaakunan aihe viittaa kunnan alueella sijaitsevaan Pyhätunturiin. Pelkosenniemen kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan tammikuussa 1960. Noin tuhannen asukkaan kunta on tunnettu paitsi Pyhätunturista hiihtokeskuksineen myös jokimaisemistaan, järvistään ja kansallispuistosta. Vaakunan selitys on ”hopeakentässä sininen naularisti ja sen alapuolella sini-hopeakatkoinen kolmoisvuori”. Näkyihän siellä. RANNIKOLTA kotoisin oleva Pakkanen muutti Pelkosenniemelle saatuaan tarpeekseen etelän hektisestä elämänmuodosta. Jopa Rovaniemen hulina oli Pakkaselle liikaa. NYT peruskoululaiset ja varhaiskasvatuksen asiakkaat murkinoivat kilvan Pakkasen riekkojen kanssa – vaikka ruokalista onkin yleensä eri. Siinä kaksi riekkoa tassuttelee yksinäisen pihlajan alla ja kyttää punaisia marjoja ylhäällä oksissa. Ehdotus otettiin kiitollisuudella vastaan, ja päätettiin hankkia toinen taulu kaveriksi. Sen rakentamisesta oli väännetty monta vuotta. 12 Kuntalehti 12 / 2023 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Paikkakunnan suuri poika on tietysti Andy McCoy eli Antti Hulkko, joka on tehnyt näyttävän uran kevyen musiikin saralla. Vauhkonen kertoo, että oppilaskunnalle annettiin mahdollisuus valita teokset, jotka sittemmin sijoitettiin koulun ruokasaliin ja paljastettiin rakennuksen vihkiäistilaisuudessa. Pelkosenniemellä ihminen saa olla rauhassa. Ne ovat gastronomisia löytöjä keskellä talvea muuten puuttomassa kurussa. maaliskuuta samana vuonna. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar. ] PELKOSENNIEMEN kunnan taideaarre on päätetty mitä korkeimmalla taholla: sen ilmoittaa itsensä kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 24. Erätuvalla oleillessaan Pakkaselle muodostui nimittäin tavaksi käydä aina ennen nukkumaanmenoa pihalla tarkistamassa, näkyisikö taivaalla revontulia. KL12_12-17.indd 12 23.11.2023 14.50
Vartius sekä Kuusamon ja Sallan raja-asemat päätettiin myöhemmin sulkea kokonaan ja jättää itärajalla vain Raja-Joosepin rajanylityspaikka Inarissa auki. Kuhmon sahalle on tulossa lisää työpaikkoja. Kuhmossa kävi Venäjältä varsinkin Kostamuksesta aika paljon ostosmatkailijoita. Myös luontomatkailu on kehittyvä ala. Millainen on ollut kaupungin rooli. Olet ollut 16 vuotta Kuhmon kaupungin palveluksessa. Vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa pysyväksi valtionosuuden vähennykseksi arvioitiin 224 miljoonaa euroa ja vuotta 2023 koskevaksi osuudeksi 112 miljoonaa euroa. Vartiuksen rajanylityspaikka on noin 75 kilometrin päässä Kuhmon kaupungintaMitä itärajalla tapahtuu. Olin aiemmin Kuhmon hallintojohtaja, ja matkailu kuului työnkuvaankin. Palveluverkkoa on pakko tarkastella. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan se oli kohtuullisen vilkas rajanylityspaikka. joulukuuta saakka. Meidän puhtausja ateriapalvelumme toimitti eväspusseja Rajavartiolaitoksen pyynnöstä Vartiukseen. Asiasta kunnissa syntyneen valtavan kohun jälkeen VM ilmoitti, että kuntien valtionosuuksien lisävähennystä ei tehdäkään vuonna 2024, vaan se jaksotetaan vuosille 2025–2027. • Ville Miettinen Lue lisää aiheesta osoitteesta kuntalehti.fi. Millainen tilanne Kuhmossa on. • Martta Nieminen VALTIOVARAINMINISTERIÖN (VM) 17. Millainen merkitys rajanylityspaikalla on ollut Kuhmon elämään. Rajavartiolaitos otti kaupunkikonsernin tiloja käyttöön. Joo, pystyn. Siksi Kuva: Kuhmon kaupunki Kuhmon kaupunginjohtaja Juhana Juntunen vieraili aiemmin ahkerasti Kuhmon ystävyyskaupungissa Kostamuksessa. Sitä on vaikea tietää. [ Valtionosuudet ] Yllätysleikkaus hämmästytti kuntia KL12_12-17.indd 13 23.11.2023 14.50. Tietysti luotan viranomaisiin ja valtioneuvostoon, että siellä osataan asia ratkaista. Reissasitko itse paljon rajan takana. Ostosmatkailu tietysti väheni, kun korona iski. Millaiseen määrään turvapaikanhakijoita siellä oli varauduttu. Rajan takaa tuotiin tänne aika paljon raakapuuta ja haketta. Kuntaliitto suositteli kunnille lähettämässään muistiossa, että kunnat tarkastavat ja arvioivat valmiussuunnitelmien julkisuutta siltä näkökulmalta, onko niissä mahdollisesti turvallisuusjärjestelyjä vaarantavia salassa pidettäviä osuuksia. Kuntatalous heikkenee ja erilaisten kuntien mahdollisuudet menestyä eriytyvät tulevina vuosina jo ilman tätäkin lisäleikkausta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo. Rauhallisin mielin muuten, mutta valtiovarainministeriön marraskuussa tiedottama uusi valtionosuuksien leikkaus aiheuttaa Kuhmossakin paljon ongelmia lähivuosina. Ensi vuonna lisäleikkausta ei vielä tehdä, vaan vuosina 2025–2027, mutta silti meidän on supistettava menoja. Valmiusja varautumisasiat kuuluivat työhöni hallintojohtajana. Pystytkö puhumaan. Karhunen tähdentää, että jos lisäleikkaukset aiotaan tehdä, ne tulee tehdä kuntien valtionosuuksien näkökulmasta kustannusneutraalisti. Ja kuhmolaiset kävivät usein Kostamuksessa. Leikkausten jaksotus ja lykkääminen vuodella on vain tilapäinen laastari shokkiin, joka kunnissa koettiin. Kostamushan on Kuhmon ystävyyskaupunki, joten meillä oli aika aktiivista ystävyyskaupunkitoimintaa. Vuotta 2023 koskeva määräaikainen osuus vuodelle 2024 kasvaa yhteensä 250 miljoonaan euroon. Itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat suljettiin marraskuussa. Ei se nyt turvattomalta tunnu, mutta toki tämä aiheuttaa ihmisissä huolta. Sinut valittiin kaupunginjohtajaksi toukokuussa, mutta ehdit hoitaa virkaa sijaisena. Osalla on siellä sukulaisia, ja monet tekivät tankkausmatkoja. Näen sen ihan positiivisena, vaikka venäläisten matkailijoiden käyntien loppuminen vaikuttaakin. Millaisena näet Kuhmon tulevaisuuden. Millaisin mielin valmistaudut jouluun. Onko sulkeminen järkevää. Kuntaliitto vaatii, että valtio kattaa kunnille koituvan iskun. Päätös on voimassa 23. Tiedän, että osassa kuntia on kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa netissä, mutta meillä Kuhmossa ei ole koskaan viety niitä nettiin. Turvapaikanhaku keskitettiin Kainuussa Kuhmon Vartiuksen ja Lapissa Sallan rajanylityspaikoille. ] Kuhmon kaupunginjohtaja Juhana Juntunen vastaa puhelimeen. Kuhmossa biotalous ja siinä varsinkin metsäsektori ovat vahvuuksia. Kuntalehti 12 / 2023 13 [ Pystytkö puhumaan. VM:n mukaan verotuksen valmistuminen kuitenkin muuttaa edelleen vuoden 2024 valtionosuuksia siten, että pysyvä vähennys kuntien valtionosuuksiin kasvaa yhteensä 501 miljoonaan euroon. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi vastikään, että kunnista vuotaa kriittistä tietoa varautumisesta. järjestimme pikaisella aikataululla keskusteluja tiedotustilaisuuden kuntalaisille. marraskuuta tiedottama muutos kuntien sotesiirtolaskelmissa ja valtionosuuslaskelmissa herätti hämmennystä kuntakentällä. losta. Tuntuuko olonne turvattomalta
Sen sijaan maahanmuuton tiukennuksia Kangasharju ei kannata, sillä Suomen talous kaipaa kipeästi ulkomaista työvoimaa. Niin pitkiä, että Lyydian kuningas Kroisoskin mainitaan ja se, miten velka sai alkunsa, miten syntyy inflaatio ja milloin – hyvin äskettäin – syntyi moderni taloustiede. Kangasharju vetää pitkiä linjoja. Se onnistuisi hänen mielestään kilpailun lisäämisellä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien välillä. Tuoreena esimerkkinä Kangasharju käy läpi Antti Rinteen, sd., ja Sanna Marinin, sd., hallituksen toimia koronakriisissä ja inflaation torjunnassa. • Merja Ojansivu Aki Kangasharju, Talouden ilmestyskirja – Velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja. Katsaukset talouselämän historiaan osoittavat todeksi yhden kirjoittajan teesin: taloustiede kehittyy kriisien myötä. Kun valta vaihtuu usein, poliitikoilla ei ole rohkeutta tehdä kipeitä päätöksiä. 14 Kuntalehti 12 / 2023 [ Kirja ] [ Tape ] ELINKEINOELÄMÄN tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju on paljon käytetty Suomen talouden kommentaattori. Lupaavana hän pitää työllisyyttä kohentavia toimia ja etenkin kannustinloukkujen purkamista. Useimmiten vasta jälkikäteen tiedetään, mikä kriisien hoidossa oli viisasta ja mikä ei toiminut. Hänen tuore opuksensa Talouden ilmestyskirja – Velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja on ajankohtainen ja painava puheenvuoro maan talouskurssin muutoksen välttämättömyydestä. KUNTAPÄÄTTÄJIÄ varmasti kiinnostaa Kangasharjun vaatimus julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi. Kangasharjun mukaan järkevät talouspäätökset jäävät usein tekemättä poliitikkojen pelin vuoksi. Docendo 2023. Vallan vaihtuessa painotus muuttuu, mutta velkaantuminen ei. Oikeisto ajaa veronalennuksia ja vasemmisto menolisäyksiä. Akuutti koronan hoito onnistui, mutta sen päälle hallitus lisäsi menoja perin löperösti arviolta 10 miljardin euron verran, Kangasharju summaa. Kangasharju päättää kirjansa Petteri Orpon, kok., johtaman hallituksen ohjelman ruotimiseen. Pelastettavana Suomen talous KL12_12-17.indd 14 23.11.2023 14.50
Koska työ on ennaltaehkäisevää, eivätkä kouluvalmentajat tee kirjauksia, vaikutusta on vaikea mitata. Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto, kuten sosionomi, yhteisöpedagogi tai liikunnanohjaaja. Esimerkiksi kiusaamistilanteissa juuri kouluvalmentaja saa usein ensimmäisenä signaalin siitä, että jotain on meneillään. Ratkaisuksi valikoituivat kouluvalmentajat. Tampereella kouluvalmentajien työ painottuu 7.–9. Oppilashuollon palvelut taas eivät riitä vastaamaan tarpeeseen, ja esimerkiksi psykologien tai kuraattorien vastaanotolle pitää pääsääntöisesti varata aika, Raatikainen sanoo. Monella on korkea kynnys lähestyä opettajaa, mutta kouluvalmentajalle nuoret kertovat avoimesti sekoiluista, riidoista, päihteiden käytöstä, seurusteluasioista tai siitä, mitä kukakin on julkaissut Snapchatissa, Pasma kuvailee. Koulupolku koostuu yhdestä yhtenäiskoulusta ja niistä alakouluista, joilta siirrytään kyseisen yhtenäiskoulun 7.–9.-luokille. • Katri Puranen Kuva: Pixabay KL12_12-17.indd 15 23.11.2023 14.50. Välitunneilla heillä on valvontavastuu. NUORILLE TÄRKEÄ IHMINEN Tampereen kaupunki on lisännyt kouluvalmentajien määrää tasaisesti viimeisen viiden vuoden ajan. He ovat siellä missä nuoretkin ovat – välitunneilla, somessa ja tarvittaessa myös oppitunneilla. Itätamperelaisella Linnainmaan koulupolulla yksi kouluvalmentaja työskentelee myös kuudesluokkalaisten kanssa. Kuntalehti 12 / 2023 15 [ Koulun arki ] K oulujen perinteiset keinot eivät riitä vastaamaan nuorten kasvaviin tuen tarpeisiin, todettiin Tampereen sivistyspalveluissa joitain vuosia sitten. Kouluvalmentajalle nuoret kertovat avoimesti sekoiluista, riidoista, päihteiden käytöstä, seurusteluasioista tai siitä, mitä kukakin on julkaissut Snapchatissa. Pasma arvioi yläkoulun turvallisuushaasteeksi sen, että nuorten pulmat ja ristiriidat valuvat vapaa-ajalta kouluun. Tampereella satsataan kouluvalmentajiin Kouluvalmentajat pääsevät muita aikuisia helpommin kiinni nuorten pulmiin ja pystyvät ehkäisemään ennalta tilanteiden kärjistymistä. Kaikissa koululla tehdyissä kyselyissä nousee esiin, että kouluvalmentaja on heille tärkeä ihminen. Opetusjohtaja Ville Raatikainen kertoo, että nuorilla on tarve jutella koulupäivän aikana omista asioistaan aikuisen kanssa, mutta koulujen henkilöstörakenteessa ei ollut tähän sopivaa ammattilaista. He eivät opeta eivätkä hoida ketään, vaan ovat läsnä ja kulkevat nuorten rinnalla. Huolta herättivät esimerkiksi kovista paineista kärsivät tytöt ja oppilaat, joilla on huomattavan paljon terveydellisistä syistä johtuvia poissaoloja. Opettajien työ on sidottu oppitunteihin. Linnainmaan nuorten palaute on kuitenkin selkeä. Tällä hetkellä kouluvalmentajia on yhteensä 42, Tampereen jokaisella koulupolulla. Kouluvalmentaja voi päästä käsiksi tilanteisiin ja tukea nuorten välistä vuorovaikutusta ennen kuin mitään tapahtuu. Osa rahoituksesta tulee valtion erityisavustuksista. luokille. Koulupolun toisesta alakoulusta yläkouluun siirtyville nuorille hän on ensimmäinen tuttu aikuinen uudessa ympäristössä, rehtori Ilona Pasma kertoo. Kouluvalmentajat ovat aikuisia, joiden kanssa nuoret voivat jutella matalalla kynnyksellä. LISÄÄ TURVALLISUUTTA Turvallisuusnäkökulmasta kouluvalmentajat ovat ennaltaehkäisevässä roolissa. Hintalappu on noin 900 000 euroa vuodessa
Alarajan korotuksen takia 245 Manner-Suomen kuntaa nostaa maapohjan kiinteistöveroprosenttia ensi vuodeksi. Ensi vuoden alussa ei toteudu yhtään kuntaliitosta. Kehitystä vie eteenpäin hyvin suunniteltu ja toteutettu järjestelmien kilpailutus. Kunnat ovat jo vuosia ulkoistaneet paljon toimintoja ja siinä valossa päätös ryhtyä nyt itse vastaamaan tietojärjestelmien kehittämisestä, on todella hämmentävä. Esimerkiksi eVaka on muutaman kaupungin kehittämä varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tuotekehityksestä ja ylläpidosta he vastaavat itse. Markkinatoimija kehittää jatkuvasti järjestelmiään tuhansia henkilötyötunteja käyttäen kaikkien asiakkaiden palautteen ja tarpeiden perusteella, jonka ansiosta järjestelmät kehittyvät nopeasti ja uusia versioita päivitetään asiakkaille useitakin kertoja vuodessa. 3 x Valkeakoski korottaa eniten kuntaveroa KL12_12-17.indd 16 23.11.2023 14.50. Alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 6,4 prosenttiyksikköä. [ Luku ] Julkinen sektori toimii suurten tehostamispaineiden alla, kun toimintaa ja prosesseja tulee jatkuvasti kehittää. 3 Manner-Suomessa suurimman korotuksen kuntaveroonsa tekee Valkeakosken kaupunki (korotus 1,29 prosenttiyksikköä) ja eniten kuntaveroa laskee Tervola (lasku 0,46 prosenttiyksikköä). Muun muassa digitalisaatiota ja automatisointia pidetään yhtenä ratkaisuna kuntien vaikeaan tilanteeseen, jossa toimintaa yritetään tehostaa entistä vähemmillä käsipareilla ja niukoilla budjeteilla. Kunnat taas kehittävät oman budjettinsa ja resurssiensa varassa, jolloin kehitystahti on aivan toinen. On kuitenkin huolestuttavaa todeta, että moni kunta välttää kilpailuttamasta tietojärjestelmiä. Tehtäviä ja vastuita on paljon, eikä yksikään ole kovin helppo. Rajanaapureina Etelä-Savossa ovat Mäntyharju ja Hirvensalmi ja Päijät-Hämeessä Heinola ja Hartola. Manner-Suomessa kuntia on 293 ja Ahvenanmaalla 16. Kehittämistyö asettaa aivan uudenlaisia haasteita kuntien toiminnalle. Toimenpide edellyttää maapohjan veroprosentin eriyttämistä yleisestä kiinteistöveroprosentista. Myös mm. Kaikista kalleinta on tekemättömyys – Tietojärjestelmät luovat pitkälti raamit kunnan toiminnan kehittämiselle, Salmela toteaa. Suuriin talousvaikeuksiin joutuneella Pertunmaalla on noin 1 600 asukasta. Oma tuotanto vai parhaat ratkaisut markkinoilta Uusi, sekä mielenkiintoinen että huolestuttava ilmiö kilpailuttamatta jättämisen lisäksi on se, että kunnat ovat lähteneet haastamaan kaupallisia toimijoita ja kehittävät nyt itse tietojärjestelmäratkaisuja. Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on Halsuan kunnassa (10,8 %) ja matalin Kauniaisissa (4,4 %). 2 Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on koko maassa ensi vuonna 7,51. Suuri osa muutoksista johtuu veroprosenttien pyöristämisestä joko ylös tai alas kymmenyksen tarkkuuteen. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Oma tuotanto tarkoittaa kehittämisvapauden lisäksi myös sitä, että on riippuvainen siitä omasta tuotannostaan. Kunnat ovat itse vastuussa myös uusien ominaisuuksien testauksesta ja tuotantoon ottamisesta, ylläpidosta sekä tuesta. KeskiSuomessa rajanaapurina on Joutsa. Tietojärjestelmien kilpailuttamisella tukea toiminnan kehittämiseen ILMOITUS www.abilita.fi Kuntalehti kiittää kuluneesta vuodesta Toivotamme lukijoillemme onnellista joulun aikaa ja iloa vuodelle 2024. Yhteensä maapohjien veroprosentin korottajia on Kuntaliiton laskelman mukaan 248 kuntaa. Maapohjan kiinteistöveron vaihteluväli olisi 1,30–2,00 prosenttia. • 1,30 PERTUNMAA on todennäköisesti yksi niistä Manner-Suomen kunnista, jonka itsenäinen taival voi päättyä vuoden 2025 alussa. Osana kehittämistoimenpiteitä moni kunta on viimeisen vuosikymmenen aikana ulkoistanut paljon toimintoja aina lumen aurauksesta talousja henkilöstöpalveluihin. Moni kunta on pienentänyt ICT osastojaan, ja moni on myös ulkoistanut tietohallintonsa. HALLITUKSEN esityksen mukaan yleisen maapohjan kiinteistöveron alaraja korotetaan 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin ensi vuodesta alkaen. [ Kuntaliitos. Kun päätetään lähteä itse kehittämään järjestelmäratkaisuja, päätetään samalla myös ICT-osaamisen lisätarpeesta, koska jonkun täytyy vastata järjestelmän tuotekehityksestä, riippumatta siitä, keneltä kehitystyö ostetaan. Kuntia, jotka korottavat veroprosenttiaan yli pyöristyksen, on 88 kappaletta. Helsingillä on ollut oma vastaava Asti-hankkeensa. ihmettelee Salmela. Jos kunta välttelee kilpailutusta tai valitsee in-house hankinnalla sen ainoan valittavissa olevan järjestelmän, tekee se silloin myös päätöksen jatkaa tavalla, joka ei välttämättä ole paras ja hyödyllisin ratkaisu kunnan toiminnan kehittämisen kannalta. Kun vielä huomioidaan, että järjestelmien elinkaari tulee olla vähintään 10 vuotta, sitoudutaan isoihin haasteisiin todella pitkäksi aikaa. Katso kuntien veroprosentit osoitteesta kuntaliitto.fi. ] 1 Kuntavero kiristyy 202 kunnassa ja laskee 97 kunnassa vuonna 2024. Parhaillaan käydään jälleen keskustelua kuntien perustehtävistä ja miten jotain vastuita ja tehtäviä voitaisiin karsia. Kunnat ovat vuosia kamppailleet budjettien, resurssivajeen ja tehtäviensä kanssa, eikä tilanne ole helpottumassa. Ja se saattaa käydä kalliiksi. Ei myöskään tämän vuoden alussa eikä vuosina 2022 ja 2021 ole ollut kuntaliitoksia. Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 309 kuntaa, joista 108 käyttää itsestään kaupunkinimitystä ja 201 kuntaa kuntanimitystä. – Kysymys kuuluukin, onko tietojärjestelmien kehittäminen kuntien uusi perustehtävä. Erityisen suureen rooliin ICT-kilpailutus nousee silloin, kun käytössä on vanhentuneita järjestelmiä, jotka estävät toimijan, kuten kunnan, oman toiminnan eteenpäin viemisen. – Nykyaikaiset ja joustavat tietojärjestelmät ovat edellytys julkisen sektorin kehittymiselle, sanoo Abilitan myyntijohtaja Frej Salmela
Tehtäviä ja vastuita on paljon, eikä yksikään ole kovin helppo. Oma tuotanto vai parhaat ratkaisut markkinoilta Uusi, sekä mielenkiintoinen että huolestuttava ilmiö kilpailuttamatta jättämisen lisäksi on se, että kunnat ovat lähteneet haastamaan kaupallisia toimijoita ja kehittävät nyt itse tietojärjestelmäratkaisuja. – Nykyaikaiset ja joustavat tietojärjestelmät ovat edellytys julkisen sektorin kehittymiselle, sanoo Abilitan myyntijohtaja Frej Salmela. Julkinen sektori toimii suurten tehostamispaineiden alla, kun toimintaa ja prosesseja tulee jatkuvasti kehittää. Helsingillä on ollut oma vastaava Asti-hankkeensa. Muun muassa digitalisaatiota ja automatisointia pidetään yhtenä ratkaisuna kuntien vaikeaan tilanteeseen, jossa toimintaa yritetään tehostaa entistä vähemmillä käsipareilla ja niukoilla budjeteilla. Tietojärjestelmien kilpailuttamisella tukea toiminnan kehittämiseen ILMOITUS www.abilita.fi KL12_12-17.indd 17 23.11.2023 14.50. Markkinatoimija kehittää jatkuvasti järjestelmiään tuhansia henkilötyötunteja käyttäen kaikkien asiakkaiden palautteen ja tarpeiden perusteella, jonka ansiosta järjestelmät kehittyvät nopeasti ja uusia versioita päivitetään asiakkaille useitakin kertoja vuodessa. On kuitenkin huolestuttavaa todeta, että moni kunta välttää kilpailuttamasta tietojärjestelmiä. Kunnat ovat itse vastuussa myös uusien ominaisuuksien testauksesta ja tuotantoon ottamisesta, ylläpidosta sekä tuesta. Kunnat ovat jo vuosia ulkoistaneet paljon toimintoja ja siinä valossa päätös ryhtyä nyt itse vastaamaan tietojärjestelmien kehittämisestä, on todella hämmentävä. Myös mm. Erityisen suureen rooliin ICT-kilpailutus nousee silloin, kun käytössä on vanhentuneita järjestelmiä, jotka estävät toimijan, kuten kunnan, oman toiminnan eteenpäin viemisen. Kun vielä huomioidaan, että järjestelmien elinkaari tulee olla vähintään 10 vuotta, sitoudutaan isoihin haasteisiin todella pitkäksi aikaa. Parhaillaan käydään jälleen keskustelua kuntien perustehtävistä ja miten jotain vastuita ja tehtäviä voitaisiin karsia. Osana kehittämistoimenpiteitä moni kunta on viimeisen vuosikymmenen aikana ulkoistanut paljon toimintoja aina lumen aurauksesta talousja henkilöstöpalveluihin. Esimerkiksi eVaka on muutaman kaupungin kehittämä varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tuotekehityksestä ja ylläpidosta he vastaavat itse. Moni kunta on pienentänyt ICT osastojaan, ja moni on myös ulkoistanut tietohallintonsa. Kehitystä vie eteenpäin hyvin suunniteltu ja toteutettu järjestelmien kilpailutus. Jos kunta välttelee kilpailutusta tai valitsee in-house hankinnalla sen ainoan valittavissa olevan järjestelmän, tekee se silloin myös päätöksen jatkaa tavalla, joka ei välttämättä ole paras ja hyödyllisin ratkaisu kunnan toiminnan kehittämisen kannalta. Kehittämistyö asettaa aivan uudenlaisia haasteita kuntien toiminnalle. Oma tuotanto tarkoittaa kehittämisvapauden lisäksi myös sitä, että on riippuvainen siitä omasta tuotannostaan. ihmettelee Salmela. Kunnat taas kehittävät oman budjettinsa ja resurssiensa varassa, jolloin kehitystahti on aivan toinen. Kunnat ovat vuosia kamppailleet budjettien, resurssivajeen ja tehtäviensä kanssa, eikä tilanne ole helpottumassa. – Kysymys kuuluukin, onko tietojärjestelmien kehittäminen kuntien uusi perustehtävä. Kaikista kalleinta on tekemättömyys – Tietojärjestelmät luovat pitkälti raamit kunnan toiminnan kehittämiselle, Salmela toteaa. Kun päätetään lähteä itse kehittämään järjestelmäratkaisuja, päätetään samalla myös ICT-osaamisen lisätarpeesta, koska jonkun täytyy vastata järjestelmän tuotekehityksestä, riippumatta siitä, keneltä kehitystyö ostetaan. Ja se saattaa käydä kalliiksi
Fernanda Koivuluoma tuli Liviavauvansa kanssa Koivukylän avoimeen kohtaamispaikkaan Vantaalla leikkimään ja tapaamaan muita vauvaperheitä. KL12_16-47.indd 18 23.11.2023 14.47. 18 Kuntalehti 12 / 2023 [ Talous ] ONKO LÄHIÖILLÄ TOIVOA. Paikka on Havukosken lähiön vieressä
Uudistaminen on jäämässä kaupunkien vastuulle. On, jos ne pystytään päivittämään 2000-luvulle. ONKO LÄHIÖILLÄ TOIVOA. Kuntalehti 12 / 2023 19 . KL12_16-47.indd 19 23.11.2023 14.47. Onko 1960ja 1970-luvun lähiöillä tulevaisuuden toivoa suurilla kasvavilla kaupunkiseuduilla
Kaupunkeihin kuuluu aina kerroksellisuutta. Muualla Euroopassa näin on tehty, mutta Suomessa on hänen mukaansa vain vähän onnistuneita kohteita. Liiketaloudellisestikin voi olla kannattavampaa korottaa kerrostaloja parilla kerroksella. Kaupunkisuunnittelijat käyvät nyt vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö kaikki ränsistyvät elementtirakennukset jyrätä maan tasalle vai purkaa vain osa niistä ja rakentaa perheitä houkuttelevia asuintaloja kotoisiin, vihreisiin pihapiireihin. Suomessa rakennusteollisuus on kuitenkin orientoitunut rakentamaan uutta. Kaupunkien kaavoitusvirastotkaan eivät useinkaan tarjoa vaihtoehdoksi korottamista. Ei pidä lähteä Länsi-Euroopan tielle, jossa ongelmalähiöt jyrätään maan tasalle, ja asukkaat ajetaan vastoin heidän tahtoaan jonnekin muualle, varoittaa korjausrakentamisen ja kierrätyksen professori Satu Huuhka Tampereen yliopistosta. Kaupunkeihin kuuluu aina kerroksellisuutta, Huuhka muistuttaa. Työikäiset näyttävät siirtyvän lähiöistä muille asuinalueille, arvioi kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta. Sosiaalisia ongelmia ei hoideta purkamalla rakennuksia maan tasalle. Suomessa on kansainvälisin mittarein hyvin rakennettu asuntokanta, joten hänen mukaansa ei ole teknisesti pakottavaa syytä purkaa. Maahanmuuttajaperheiden joukko taas kasvaa kasvamistaan. Kysymyksiä pohditaan nyt monissa kaupungeissa. Korjaaminen on tutkimusten mukaan reilusti halvempaa, eikä se juurikaan lisää päästöjä toisin kuin purkaminen. Ja miten estetään arkisen ympäristön muuttuminen levottomaksi. Siksi täällä on hyvin vähän rakennusten korottamiseen erikoistuneita yrityksiä, vaikka kysyntää saattaisi olla, Huuska sanoo. KORJAAMINEN EI RIITÄ Yhä polttavammaksi aiheeksi nousee kuitenkin segregaatio eli eriytyminen, joka tutkimusten mukaan edelleen syvenee lähiöissä, joissa asuu paljon pienituloisia, työttömiä ja ulkomaalaistaustaisia. Tieto löytyy Lähiöohjelma 2020–2022 -rahoituksella tehdystä tutkimuksesta, johon valittiin Helsingistä Kontula, Espoosta Matinkylä, Vantaalta Koivukylä-Havukoski, Tampereelta Multisilta sekä Jyväskylästä Huhtasuo. Esimerkiksi vuokrataloyhtiöt omistavat lähiöissä paljon kerrostaloja, joihin voisi tehdä lisäkerroksia ja asentaa samalla hissit. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lähiöiden asukasluku vähentyi 13 000 asukkaalla 30 viime vuoden aikana, kun seudun väestö kasvoi 325 000 asukkaalla samaan aikaan, hän kertoo. KL12_16-47.indd 20 23.11.2023 14.47. Väljien lähiöiden kortteleita voitaisiin Huuhkan mielestä tiivistää myös matalilla talotyypeillä, kuten rivitaloilla. Sosioekonominen ja etninen segregaatio ovat jyrkkenemässä. Julkisen vallan pitäisi ottaa vastuuta purkamisen hiilijalanjäljestä. Rapistuneet elementtitalot ja ränsistyneet ostarit eivät houkuttele keskiluokkaisia lapsiperheitä. Kiinteistön omistaja haluaa purkaa asuintalot sosiaalisten ongelmien takia tavoitteenaan rakentaa uusia, joihin houkutellaan parempia vuokranmaksajia, Huuska arvioi. Samalla pitäisi ymmärtää rakennusperintöarvoja. [ Talous ] 20 Kuntalehti 12 / 2023 S uomen lähiöistä valtaosa on eläkeiässä. Millä keinoin sitä pystytään torjumaan