12 I 2020 I 3.12. Savi kohensi koulun sisäilmaa Hangossa Kuntaliitos tuo jännittävät vaalit Satakuntaan Nuoret innostuivat hyvinvointirannekkeesta Kuopiossa Olavi Sydänmaanlakkaa huolettaa IHMISTEN HÄTÄ KL12_1.indd 1 25.11.2020 10.51. [ Kolumni ] Jari Hakanen: Uupumusta vai työuupumusta
MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa. Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut KL12_2-5.indd 2 25.11.2020 10.59
Puun ja saven käyttö tämän päivän rakenteissa kertoo siitä, että ihan kaiken huipputekniikan ei tarvitse olla rakettitiedettä. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Pitkäaikaisaltistusten seurauksena koulujen henkilökunta saattoi alkaa oireilla ja myös oppilailla alkoi esiintyä muun muassa pitkittyvää nuhaa sekä silmäja iho-oireita. Pinnalle vedettiin kolme savikerrosta, jotka tasoitettiin ja siveltiin lopulta pellavaöljyllä pinnan kovettamiseksi. Päivällä puu sitoo ilmasta liian kosteuden ja luovuttaa sen sitten yön aikana takaisin. Puhutaan myös sukupolvikokemuksesta samalla tavoin kuin vaikkapa Vanhan ylioppilastalon valtauksesta tai WTC-tornien terrori-iskusta. Etenkin 1970–1980-luvuilla tehtyjen koulujen rakenneongelmat kielivät aikakautensa vankkumattomasta uskosta muoviin ja ilmatiiviiseen eristykseen ilman riittävää ilmanvaihtoa, jotta saavutettaisiin haluttu energiansäästö. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut E nnakkoluulottomat ratkaisut ovat usein ennakkoon ajateltuina ennen kuulumattomia, mutta joskus tarkemmin tarkasteltuina vanhoja ja hyväksi koettuja. sen verran täydellisesti, että kosteus alkoi liuottaa muovimattojen liimoja, jolloin haitalliset kemikaalit pääsivät huoneilmaan. Hangossa savesta tehtiin uusi lattiapinta Hankoniemen yläasteen ja lukion tiloihin. Tästä vuodesta puhutaan ja sitä muistellaan vielä pitkään. Savilattia päästää kosteutta ilmaan, mutta haitallisia kemikaaleja ei enää liukene, kun ilmanvaihto hoitaa kosteuden poiston. Energiansäästö on kuitenkin eri asia kuin energiatehokkuus. Muovimatot on nyt poistettu ja liimakerros jyrsitty. Ja ajan myötä sankaritarinat nousevat esille. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Uusia ratkaisuja perinteisin menetelmin markku.vento@kuntalehti.fi MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Hyvästi 2020 VUOSI 2020 jää varmasti kaikkien mieliin. Kuntalehti 12 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105. Projektista ja tuloksista kerrotaan tarkemmin tämän numeron sivuilla 16–21. Korona kurittaa paitsi kuntia, myös meitä kuntalaisia. Maavaraisen betonilaatan peittänyt linoleumi ja sittemmin muovimatto tiivistivät lattian Toimivat sisäilmaratkaisut ovat hyvinvointia parhaimmillaan. Toimivat sisäilmaratkaisut ovat hyvinvointia parhaimmillaan. Näinä korona-ahdistuksen aikoina on mukava tietää, että hyvinvointia voidaan edistää tutuilla luonnonmenetelmillä. Tämän päivän hirsirakennukset eivät pahemmin kuitenkaan muistuta sadan vuoden takaisia läpihengittäviä tönöjä, vaan ne on yleensä tehty ristiinliimatusta CLT-puusta. Ilmanvaihto on koneellinen, mutta puu toimii sisäilman toimivuuden tasaajana. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Olemassa olevan rakennuskannan ja myös uudisrakennusten elinkaaren pidentämiseksi tarvittiin hyviä ideoita. Sillä kyllähän me oikeasti melkoisia sankareita olemme olleet! • KL12_2-5.indd 3 25.11.2020 10.59. Olennaista on uusvanhojen materiaalien, kuten puun ja saven, kosteuden säätelykyky ja luonnonmukaisuus. Kovin tehokkaaksi ei nimittäin ole voinut kehua säästötapaa, joka sitten aiheutti esimerkiksi rakenteiden homehtumista ja sädesienten syntymistä. Kunnallisten tilojen sisäilmaongelmat ovat monissa kunnissa keskittyneet päiväkotija koulurakennuksiin. PUUN LISÄKSI myös toista ikiaikaista rakennusmateriaalia eli savea on käytetty sisäilmaongelmien ratkomisessa. Eräs sellainen oli kokonaan puurakenteisiin siirtyminen. Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä. Hirsikampuksia onkin rakennettu viime vuosikymmeninä useita
s. [ Lakiklinikka ] 58 Kuntien viestintä somessa ja chatboteilla – oikeudellisia huomioita [ Mielipide ] 59 Sote-esitys on perustuslain vastainen [ Kirjat ] 60 Eroon jumeista, Kaikki hyvin, Kuuliainen kansa pandemiassa [ Työ ja tekijä ] 62 Kunta-alalla heti kotonaan [ Luottamuksella ] 64 Kaupunki ja yhtiöt eri aikaperspektiivissä [ Seuraava numero ] 66 Teema: Työ • Katse soten ja kuntaan jäävien palvelujen väliseen yhdyspintaan, kehottavat kaupunkien toimialajohtajat – ”Työllisyysaste ei nouse ilman toimivaa yhteistyötä” KL12_2-5.indd 4 25.11.2020 10.59. 6 [ Sisältö 12/2020 ] Veli-Jukka Rousu: Tärkeintä on, että opettajat jaksavat työssään. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. [ Kunnan töissä ] 54 Uudet tavat madalsivat osallistumiskynnystä [ Uutisanalyysi ] 56 Hannu Lehtilä: Helsinki ei ollutkaan Vapaavuoren juttu [ Lakia lukien ] 57 Mikä on kuntalain kaunein, mikä kamalin pykälä. 16 Inkeri Konttinen: Hyvän sisäilman aistii siitä, ettei sitä edes huomaa. [ Kansi ] Milka Alanen kuvasi Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Olavi Sydänmaanlakan Keravalla. 14 Kuvattua, 3 x, Työelämä, Luku 15 Sanottua, Tape [ Teema: Hyvinvointi ] 16 Työkyky takaisin 22 Kuntavaalit 2021: Yksi vaakuna jää historiaan 30 Koliikkivauvojen luontaishoidon tutkimukselle tulossa jatkoa 32 Vastakkain: Hyvinvoinnin valinnat 38 VM:n asiantuntija: Soten rahoituksen kritiikissä unohdettu tasausjärjestelmät 40 Siisti ranneke! 42 Arkiliikunta ratkaisee 46 Sotea, hyteä vai kumpaakin. 13 Pystytkö puhumaan. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Kadun mies [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. Kuva: Milka Alanen Kuva: Liisa Takala Olavi Sydänmaanlakka: Mikäli soten halutaan onnistuvan, terapiatakuu on leivottava siihen mukaan. 50 Kuumien lähteiden syliin [ Kolumni ] 53 Jari Hakanen: Uupumusta vai työuupumusta
Aulis Vehmasto: Kaksi köyhää kun menee yhteen, ei siitä voi rikasta tulla. Kuva: Jussi Partanen Tapio Rauhala: Rahkeet eivät enää olisi riittäneet itsenäisenä kuntana. 32 Hanna Sarkkinen: Jokaiselta nuorelta pitää edellyttää, että tutkinto suoritetaan. • Julkisen keskustelun uhkailua ollaan suitsimassa lailla • Jyväskylän kaupunginjohto säästökuurille, kannustaa muitakin palkattomille vapaille • Kyläkoulun lakkautusuhka herättää tunteita – Kuntatalouden konsultti ei ota kantaa arvoihin vaan tarjoaa dataa päätöksentekoon KL12_2-5.indd 5 25.11.2020 10.59. Anna-Kaisa Ikonen: Oppiminen lähtee eriytymään jo alakouluvaiheessa. 22 s. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• Kuva: Laura Oja s
Hän on huomannut jo ikävöivänsä satunnaisia ja näennäisen merkityksettömiä kohtaamisia kollegoiden kanssa. KL12_6-11.indd 6 25.11.2020 10.56. 6 Kuntalehti 12 / 2020 [ Hän ] Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka vetää nyt korona-aikana järjestöään kotoa Keravalta
Kuntalehti 12 / 2020 7 . KADUN Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan elämäntehtävä on tehdä niiden ääni kuultavaksi, joita ei mieluiten kuultaisi lainkaan. MIES KL12_6-11.indd 7 25.11.2020 10.56
Onneksi sentään jäljellä on Risto, joka välillä vaatii Sydänmaanlakan huomiota tyytymättömästi ulvomalla. Viime vuosien saatossa kolme lasta on aikuistunut, ja nuorinkin lensi äskettäin pesästä. M KL12_6-11.indd 8 25.11.2020 10.56. [ Hän ] 8 Kuntalehti 12 / 2020 Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, 55, on jo huomannut koronaviruksen sosiaalista elämää rappeuttavan vaikutuksen omassa elämässään. Nyt Sydänmaanlakka noudattaa hallituksen suositusta ja enimmäkseen työskentelee etänä Keravalla, jossa asuu omakotitaloa vaimonsa Marianna Sydänmaanlakan ja espanjanvesikoira Riston kanssa. KOVA KORONA Kun ihmiseltä puuttuvat työkaverit, jotka kannattelevat, häneltä puuttuvat myös reflektiiviset pinnat, joista saada palautetta siitä, mitä on muiden mielissä, sanoo Sydänmaanlakka, joka on paitsi pitkän linjan järjestöihminen myös koulutettu terapeutti. Sydänmaanlakka sanoo, että koko elämän tarkoitus on vuorovaikutuksessa, sillä vain sen kautta ihminen tulee merkitykselliseksi. Vaikka etätyössä on kiistämättömät puolensa, hän sanoo alkaneensa kaivata tuttuja naamoja omalta virastokäytävältä, arkista piipahdusta viereiseen huoneeseen vaihtamaan pari näennäisesti kevyttä ja samantekevää sanaa
Moni niistä on aloittanut aikanaan potilasorganisaationa ja pyörii kokonaan vapaaehtoisvoimin. Uudenlaiselle etsivälle nuorisotyölle tuli tarvetta, kun helsinkiläiset lapset ja nuoret alkoivat 1990-luvun taitteessa parveilla julkisilla paikoilla ongelmaksi asti. Hänelle on 55 elinvuoden aikana ehtinyt kerääntyä oma osuutensa elämänkriisejä sekä työssä että parisuhteessa. Pelkona on, että he vetäytyvät takaisin kammioihinsa potemaan itsekseen. MIELENTERVEYSKRIISI Sydänmaanlakka muistuttaa, että YK varoitti jo toukokuussa valtioita koronapandemian jälkijunassa seuraavasta globaalista mielenterveyskriisistä. Monen vuoden kuntouttavan työn hedelmät uhkaavat valua kokonaan hukkaan. Sydänmaanlakka vetää Mielenterveyden keskusliittoa nyt kahdeksatta vuotta. Muutama vuosi myöhemmin Sydänmaanlakka perusti Walkers-kahvilaverkoston. Silloin monen vointi ja toimintakyky huononee. Mielenterveyskuntoutujat ovat ihmisten mielikuvissa aina vain markettien peliautomaateilla notkuvaa tuulipukukansaa, niitä toisia. Olisi tärkeää nähdä, että kenen tahansa elämä on altis hallinnan menetykselle. Mutta not in my backyard. Sydänmaanlakka oli moderni auttaja, joka lähestyi kohteitaan vertaisena, ei ylhäältä päin tai heitä pienentäen. Lasten ja nuorten oireilu on yleensä aiheellista ja johtuu lähes aina aikuisten ongelmista. Mutta not in my backyard. Lokakuussa myös Maailman terveysjärjestö WHO toisti varoituksen, sillä pandemian on todettu vakavasti vaikeuttaneen mielenterveyspalveluiden saatavuutta jäsenmaissa hetkellä, jolla niille olisi ollut eniten tarvetta. Kyllä tämä nyt pitää ajatella isossa kuvassa. Olavi Sydänmaanlakka virittäytyy joulutunnelmaan kotipihallaan. Välillä ovat suorasNyt on ookoo, että mielenterveysongelmia on jollain toisella. Kaiken tämän puheen ja näiden tarinoiden valossa ihmiset ovat saaneet asiaan etäisyyden, ja nyt on ookoo, että mielenterveysongelmia on jollain toisella. Ongelma on, että vaikka puhe mielenterveyden ongelmista onkin jo valtavirtaa, näin on edelleen vain siinä tapauksessa, että ne koskevat muita ihmisiä. Mielenterveyden keskusliitolla on 160 jäsenyhdistystä, joiden toimintaa Sydänmaanlakka kuvaa ruohonjuuritasoiseksi. Sydänmaanlakka sanoo tietävänsä hyvin omasta elämänkokemuksestaan, että jo aivan pienet asiat saattavat kaataa arjen tasapainon. Siinä kyllä tehdään kärpäsestä härkänen. Vaikka asenteet mielenterveyden ongelmia kohtaan ovat vuosien ja vuosikymmenien aikana hitaasti muuttuneet, työtä riittää edelleen, hän sanoo. Jäi silti tunne, että aivan kokonaisena hän ei sinnekään mahtunut. Olen ollut hyvin kriittinen kirkkoa kohtaan. Etenkin Sydänmaanlakka on huolissaan asiakkaistaan, mielenterveyskuntoutujista. Sydänmaanlakalla on asiaan pitkä perspektiivi, sillä hän tuli aikanaan tunnetuksi Aseman Lapset ry:n karismaattisena kenttätyön johtajana. KL12_6-11.indd 9 25.11.2020 10.56. Seurana on espanjanvesikoira Risto. NUORTEN OIREILU Tuoretta keskustelua Helsingissä tapahtuneista nuorten väkivallanteoista ja jengiytymisestä Sydänmaanlakka seuraa lähinnä turhautuneena. OMAT KOKEMUKSET Sydänmaanlakan halu työskennellä katuelämän ilmiöiden kanssa nousee hänen oman lapsuutensa ja nuoruutensa turbulenteista kokemuksista. Tuolloin helsinkiläisissä jengeissä oli parhaimmillaan satoja jäseniä. Kun asiaa on kysytty, edelleenkin joka viides ihminen ei haluaisi mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen. Olen löytänyt oman elämäni yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden, ja se on auttanut kohtaamaan asiakkaita niin, että he kokevat tulevansa vertaisina nähdyiksi. Omalla kohdalla asian hyväksyminen on edelleen kovin vaikeaa. Siksi korona on ihmisyydelle kova paikka. Samaan aikaan kansalaisia ohjeistetaan välttämään ihmiskontakteja ja eristämään itsensä viruksen leviämisen estämiseksi. Sydänmaanlakka sanoo jääneensä ehkä vähän katkeraksi siitä, että koki vaikeuksissaan lopulta tulleensa seurakunnan hylkäämäksi. Kuntalehti 12 / 2020 9 . Minäkään en ole kliini, vaan yhtä lailla altis. Kyse on yksittäisistä tapahtumaketjuista, joista ei voi tehdä sen kummempia yleistyksiä, Sydänmaanlakka sanoo. Ne ovat monelta osin samoja kuin hänen kohtaamillaan asiakkailla, ja asioita, joiden kanssa Sydänmaanlakka on halunnut tehdä töitä. Kouvolassa kasvaneelle Sydänmaanlakalle muodostui aikanaan tärkeäksi etapiksi kirkko ja seurakuntanuorten yhteisö, jonka hän koki kannattelevan itseään tärkeinä vuosina. Tulevaisuuden huoli on, miten meidän kaikki ihmiset tulevat selviämään – ja missä kunnossa, Sydänmaanlakka sanoo. Yhdistysten tärkein tehtävä on mielenterveyskuntoutujien vertaistoiminta, kuten päiväkeskustoiminta. Liiton tavoitteena on, että ihmiset eivät jäisi mielenterveysongelmiensa kanssa kaappiin, vaan että ne arkipäiväistyisivät vielä nykyisestäkin. Juuri sen koronaohjeistukset ja kokoontumisrajoitukset ovat lamauttaneet. Ideana oli luoda matalan kynnyksen paikkoja, jotka mahdollistivat sosiaalityön kontaktien luomisen muuten vaikeasti tavoitettaviin päihdeongelmaisiin nuoriin. Sydänmaanlakka on huolissaan siitä, mitä tämä kaikki tarkoittaa mielenterveyskuntoutujien arjen kannalta
HelsinkiMission vuosina Sydänmaanlakan asiakkaat olivat huumediilereitä ja velanperijöitä, väkivallan ammattilaisia. KL12_6-11.indd 10 25.11.2020 10.56. Mutta sellainen on poliisin hommaa. Kun tutustuu ihmisen maailmaan ja toimintaympäristöön, myös väkivalta asettuu kontekstiinsa ja tulee ymmärrettäväksi, sanoo Sydänmaanlakka. Väkivallasta Sydänmaanlakka teki myös terapeutinopintojensa lopputyön nimellä Auttajan eettiset lataukset. Tätä pestiä seurasivat vuodet helsinkiläisten katunuorten parissa. Sen sijaan väkivaltaisten asiakkaiden ongelmat liittyvät siihen mihin muidenkin: vuorovaikutuksen maailmaan, itselle merkityksellisiin ihmisiin ja näiden suhteiden problematiikkaan. Hän sanoo työstäneensä lopulta omia pelkojaan työskennellessään väkivaltatilanteiden parissa. Sydänmaanlakka seuraa nykyistä sote-valmistelua melko toiveikkaana. Mutta on se niinkin, että jotta perustyötä voisi tehdä hyvin, resurssien ja puitteiden pitää olla kunnossa. Se on merkittävää, että asiakkaita kunnioitetaan jo nyt eikä vasta sitten, kun he ovat muuttuneet. Se oli minulle kyllä aivan loistava polku. Se on hyvin tärkeää. Hän kertoo, miten näissä kulttuureissa väkivalta on koko ajan läsnä ja miten kuolleet kadulla saattavat olla aivan tavallinen näky. Jo edesmennyt velanperijä sanoi hyvin: se vaan nyt on niin, että meillä tämä maksuliikenne ei mene postisiirtona. Vaikka ei hyväksy väkivaltaa, voi hyväksyä ihmisen ja ymmärtää häntä, sanoo Sydänmaanlakka. Harvalla ihmisellä on kavereita tällä tavalla laidasta laitaan. On ymmärrettävä, että nimenomaan väkivalta ei ole ongelma heille. Me katsomme asiaa oikean ja väärän näkökulmasta. taan sylettäneet nämä kristityt. VÄKIVALTA Vuonna 2003 Sydänmaanlakkaa kysyttiin Helsingin kaupunkilähetyksen HelsinkiMission nuorten kriisityön johtajaksi. Vastasin tuolloin toimintaa vetäneelle Olli Valtoselle, että jos etsit tänne jotain evankelistaa, niin kysy jotain toista. Ystäviäkin on matkoilta jäänyt: sellainen on entinen guatemalalainen jengipomo ja nykyinen kulttuuriministeriön virkamies Gustafo Cifuentes, joka on nimennyt oman poikansa Sydänmaanlakan mukaan. [ Hän ] 10 Kuntalehti 12 / 2020 Mikäli soten halutaan onnistuvan, terapiatakuu on leivottava siihen mukaan. Sydänmaanlakka huomasi, miten vaikeaa auttajien oli suhtautua väkivaltaiseen elämäntapaan ja miten hyödytöntä se asiakkaiden kannalta on. TERAPIATAKUU SOTEEN Olipa Sydänmaanlakka missä kohtaa organisaatiokaaviota tahansa, hän on aina tavannut suoraan niitä, joita järjestö pyrkii auttamaan. Mutta vaikka olen ollut pettynyt ihmisten kykyyn toimia rinnallakulkijana, en ole koskaan osannut Jumalaa kieltää, hän lisää. Sydänmaanlakka on Cifuenteksen kanssa sopinut, että kun jompikumpi kuolee, toinen matkustaa kantamaan hänen arkkuaan. Terapiatakuun tarkoitus olisi taata kaikille apua tarvitseville hoitoon pääsy julkisen terveydenhoidon piiOlavi Sydänmaanlakka on tehnyt pitkän päivätyön väkivaltaisten ja päihdeongelmaisten nuorten parissa. Nämä ajat ja tämä teema ovat jättäneet Sydänmaanlakkaan lähtemättömän jäljen. Hänestä tärkeintä olisi saada mukaan kansalaisaloitteena eduskuntakäsittelyyn noussut terapiatakuu. Aikuisuuden kynnyksellä Sydänmaanlakka opiskeli sosiaalityöhön erikoistuneeksi diakoniksi, sillä hän halusi työskennellä päihdeongelmaisten ja nuorisorikollisten parissa. Sydänmaanlakka sanoo olevansa ihmisten rikastuttama mies. Kun jonakin päivänä jään eläkkeelle, ei ole ainakaan huolta, että jotain jäi näkemättä ja tekemättä. LAIDASTA LAITAAN Sydänmaanlakka kävi osana opintojaan useamman kerran tutustumassa latinalaisen Amerikan väkivaltaisiin kulttuureihin. Ensimmäinen työpaikka oli Tikkurilan seurakunnassa Vantaalla. Työssään Sydänmaanlakka on päässyt käyttämään sitä osaamista ja tietopankkia, jota hänelle on vuosien saatossa kertynyt. Se on pelottavaa, mutta samalla saa nähdä, miten ihmiset siitäkin huolimatta elävät arkista elämäänsä. Kun otin toiminnanjohtajan pestin Mielenterveyden keskusliitossa vuonna 2012, minulta kysyttiin, tuleeko sinusta nyt hallintomies
TYÖHÖN KUTSUTTU Sydänmaanlakka on tehnyt koko työuransa järjestöjen ja kadun elämän rajapinnassa. Hänen mielestään on olennaisinta, että ihmiset kokevat saavansa apua ilman, että sille asetetaan keinotekoisia kynnyksiä. Se on ollut enemmän kuin pelkkää työtä. ] riin kuukauden sisällä ja ilman erikoislääkärin lähetettä. Tunnistan itsestäni, että olen järjettömän sitoutunut tehtävääni, hän sanoo. Että uskotaan ja luotetaan asiakkaan kertomukseen. Minut on tähän työhön kutsuttu. Pidän itseäni tavattoman varakkaana miehenä, koska olen saanut nähdä, miten erilaisista lähtökohdista ihmiset rakentavat elämänsä. Näiden ihmisten hätä on minun kannettavanani. • Katja Martelius Kuvat: Milka Alanen KL12_6-11.indd 11 25.11.2020 10.56. Hoitoa pitäisi saada terveyskeskuksissa, ja sen pitäisi olla asiakkaalle maksutonta. Kuntalehti 12 / 2020 11 Olavi Sydänmaanlakka • Syntyi 1965 Kouvolassa • Asuu Keravalla • Koulutukseltaan diakoni ja perheterapeutti • Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja vuodesta 2012 alkaen • Työskennellyt päihdeja väkivaltaongelmista kärsivien nuorten ja lasten parissa mm. Hän sanoo olleensa yhteiskuntaan päin edusmiehenä erilaisille ryhmille, joiden ääntä ei muuten mieluiten kuultaisi lainkaan. Että tartutaan heti kiinni ja vedetään avun piiriin. Aseman Lapset ry:n kenttätyön johtajana vuosina 1992–1994, Walkers-kahviloiden perustajana ja toiminnanjohtajana vuosina 1994–2001 sekä HelsinkiMission nuorten kriisityön johtajana vuosina 2003–2012 • Perheeseen kuuluu puoliso Marianna Sydänmaanlakka, kolme aikuista lasta sekä espanjanvesikoira Risto • Harrastaa kotona oleilua, kalastamista, ruuanlaittoa ja naapurien kanssa seurustelemista [ Kuka. Mikäli soten halutaan onnistuvan, terapiatakuu on leivottava siihen mukaan, Sydänmaanlakka sanoo
Taidetta taas se, että seinä ja katto ovatkin plastiikkinen aalto, joka loiskahtaa dynaamisesti sinisiä kannatintolppia päin. Helenelund kirjoittaa Kohta-teoksestaan, että sen inspiraation lähteitä ovat olleet meditatiiviset olotilat, jotka syntyvät ajatusten vapaasta virrasta ja sellaisista asioista kuin pilvien ja ohi virtaavan veden tarkkailu, tanssi ja musiikki. Mitään aavistamaton käyttäjä luulee veistoksen suojissa vain odottavansa arkisesti bussia, mutta saakin vahingossa kaupan päälle taide-elämyksen. [ Mikä vaakuna. Bussipysäkkiä Kohta-teoksessa on se, että se tarjoaa odottajalle suojan sekä sadetta että tuulta vastaan sekä pienen penkin, jolle linja-auton odottaja voi asettaa arjen väsyttämän ahterinsa. Näyttelyn teemana oli kivun kokemus, ja siinä nähtiin muutaman huoneen verran tekstiiliveistosmakkaroita, samettipäällysteisiä luurankoja, kankaisia kudoksia ja hermosäikeitä. Taideamanuenssi Susanna Widjeskog ilmoittaa kaupungin valinnan, joka on Corinna Helenelundin Kohta (2018). Porvoossa halutaan muokata kaupunkikuvaa nykytaiteella ja luoda mahdollisuuksia sen kokemiseen arkisissa ympäristöissä. ] JOULUKUUN kunniaksi Kuntalehti luotaa Porvoon kaupungin taidekokoelmaa: mikä mahtaa olla kunnan aarre. Tässä pysähtyvät Porvoonjoen yli ajavat bussit. Vaakunassa on sinisessä kentässä tulusrautaa muistuttava hopeinen C-kirjain linnaa merkitsevän latinankielisen castrum tai castellum -sanan mukaan. Porvoon vaakuna on lisäksi ainoa vaakuna, jossa on säilynyt suippokärkisen goottilaisen kilven muoto. Nykytaidetta hankitaan ehkä yllätyksellisiinkin paikkoihin, Widjeskjog sanoo. Parhaat muistoni Länsirannasta ovat ajalta jolloin alue oli rakentamatonta niittyä, pensaikkoa ja avointa taivasta, hän kirjoittaa. Maamme keskiaikaisten kaupunkien vaakunoissa oli kaikissa aiheena kirjain. Nämä kokemukset ovat peräisin siltä paikalta, jossa Kohta nyt on. Penkki taas on muodoltaan sininen pilvi. • Katja Martelius PORVOON kaupungin vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers keskiaikaisen sinettipainauman mukaan. KL12_12-15.indd 12 25.11.2020 11.01. 12 Kuntalehti 12 / 2020 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Paikka on sopiva katukalustetaiteelle, sillä aivan sen vieressä kohoaa Taidetehdas, Porvoon nykytaide-elämän eittämätön keskus. Kohta on veistos, mutta samalla se on bussipysäkki osoitteessa Läntinen Aleksanterinkatu 1. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön kesäkuun alussa vuonna 1960. Widjeskog kertoo, että Kohta on toteutettu osana Länsirannan taideohjelmaa: kun kaupunki myy Porvoonjoen länsipuolen tontteja rakennuttajille, osalla myyntihinnasta hankitaan paikalle taideteoksia. Taiteen ystävät muistavat hänet vuoden takaisesta näyttelystä SeitsePorvoo: Kohta (2018) Kuva: Susanne Widjeskog männen kerroksen takapiha Helsingin taidemuseossa HAMissa. KUVANVEISTÄJÄ Helenelund, 35, on itsekin porvoolainen ja suomalaisen kuvanveistotaiteen nouseva tähti
Mitä vaikutusta liitoshalukkuuteen voi olla sillä, että liitosavustusta saaneet kunnat voisivat jatkossa saada korvausta mahdollisesta valtionosuuksien vähenemisestä toteutumisvuotena ja sen jälkeisinä kolmena vuotena. Kyllä, se on ensimmäinen liitos, johon annetaan sillä perusteella avustusta. Ensi vuoden alussa toteutuu vain yksi kuntaliitos. Kyllä siinä uskossa olen. Muut tulevat uuden pykälän nojalla. Se on samalla rahoitusmallilla. Pystytkö puhumaan. Uuden odotus, rauhoittuminen, yhdessäolo, aikaa lukea. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISELLA. Kai se saadaan voimaan vuoden alussa. Onko teillä arvioita siitä, kuinka paljon liitoksia voisi tulla. Hallituksen esitys on nyt eduskunnan käsittelyssä. Avustuksiin vuosittain käytettävä 10 miljoonan euron summa on tarkoitus ottaa kuntien peruspalveluiden valtionosuuspotista. Ei ole. Totta kai kuntia on närästänyt rahoitus. Ja raha lähtee valtionosuuksista vain siinä tapauksessa, että tulee yhdistymisiä. Onko niin, että Kankaanpään ja Honkajoen yhdistymiseen saatiin kriisikuntien liitosten avustusta ensimmäisen kerran. Harkinnanvaraista avustusta voisi hakea vuoden 2022 alusta voimaan tuleviin kuntien yhdistymisiin. Meillähän on jo olemassa yhdistämisavustus kriisikuntien liitoksiin. Onko jatkossa mahdollisuus saada sekä harkinnanvaraista yhdistymisavustusta että kriisikuntien vapaaehtoisiin yhdistymisiin tarkoitettua avustusta. Kuntalehti toivottaa lukijoilleen rauhallista joulun aikaa ja iloa vuodelle 2021. Kuntarakennelakiin ehdotetaan harkinnanvaraista yhdistymisavustusta vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Esitykseen ei ole kohdistunut eduskunnassa vastustusta. ] Hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen valtiovarainministeriöstä vastaa puhelimeen. Oletus on se, että nopealla tahdilla tällä ei ole välttämättä suurta vaikutusta, mutta toivomme, että jatkossa liitoksia olisi enemmän. Jos liitoksessa on joku kriisikuntakriteerit täyttävä tai sitä lähestyvä, silloin avustus tulee 56a-pykälän nojalla eli kriisikuntia koskevasta osuudesta. Nyt pystyn. Kyllä tällä voi olla vaikutusta, sillä joissain tapauksissa on ollut mahdollista, että kuntaliitos tekee sellaisen tempun, että yhdistyneen kunnan peruspalveluiden valtionosuuksien määrä on pienempi kuin se summa, jonka kunnat saivat ennen yhdistymistä . Tämä nousi esille lausuntokierroksella. [ Pystytkö puhumaan. Martta Nieminen KL12_12-15.indd 13 25.11.2020 11.01
Myönteistä on, että suurin osa palkansaajista koki työssään työn imua – innostusta, tarmokkuutta sekä työhön uppoutumista. Kuva: Kaisa Sirén [ 3 X ] 1 Kuntaveroa nostaa ensi vuonna vain 39 kuntaa. Koronatilanteen takia joulupukkikin käyttää suojana pleksiä eikä hän kättele vieraita. Lumi suli pohjoisessakin välillä, mutta marraskuun lopulla maa oli taas valkoinen. [ Työelämä ] KL12_12-15.indd 14 25.11.2020 11.01. Turisteja on tullut kuitenkin jonkin verran kotimaasta. Valtaosa korottajista on pieniä kuntia, mutta joukossa on myös suuria kaupunkeja, kuten Oulu ja Pori. Vastaajia oli 1 555. 2 Kuntaveroa laskee neljä kuntaa, Kitee, Outokumpu, Sulkava ja Taivassalo. Korona-aika ei siis näy vielä näissä tuloksissa, mutta seuraavassa jo näkyy. Napapiirin ”julkkis”, Joulupukki, on tavattavissa pajakylässä vuoden jokaisena päivänä. Lähde: Kuntaliitto [ Luku ] VALTIONEUVOSTO on myöntänyt harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotusta 66 kunnalle, yhteensä 60 miljoonaa euroa. Veron korottajia on vähemmän kuin edellisellä kerralla, jolloin veroprosenttia korotti 53 kuntaa. Näissä kunnissa asuu 4,8 miljoonaa ihmistä. Näissä kunnissa on yhteensä 21 000 asukasta. Asukasta kohti eniten, 145 euroa, sai Karijoki, jonka saama summa oli yhteensä 180 000 euroa. 66 Kiire painoi palkansaajia KIIRE oli viime vuonna tavallinen osa palkansaajan työn arkea, työja elinkeinoministeriön marraskuussa julkaisema työolobarometri kertoo. Koronavuonna joukossa oli myös suuria kaupunkeja. Helsingissä yli 20 vuotta asuneet filippiiniläiset kävivät kuukauden sisällä peräti kaksi kertaa Rovaniemellä. 14 Kuntalehti 12 / 2020 [ Kuvattua ] JOULUPUKIN pajakylä Napapiirillä, Rovaniemen lentokentän läheisyydessä, on elänyt korona-aikana hiljaiseloa ulkomaalaisten turistien puuttuessa. Tutkimuksen tulokset perustuvat syksyllä 2019 tehtyihin puhelinhaastatteluihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Hakemuksia tuli peräti 149 kunnalta eli noin puolelta kunnista. Korottajakunnissa asuu yhteensä noin 700 000 kuntalaista. Perinteistä valokuvaa, jossa lapsi – tai aikuinen – on joulupukin sylissä, ei tietysti voi ottaa. Aikaisempaa useampi palkansaaja koki työnsä henkisesti raskaaksi ja lähes puolet koki haitallista stressiä työssään. 3 Kuntavero pysyy ennallaan 266 kunnassa. Eniten korotusta saivat Kouvola ja Lappeenranta, kumpikin 3,3 miljoonaa euroa
Ja aika usein sopivat, vaikka läheisempi yhteys kuntatason ratkaisuilla on esimerkiksi vanhustenhoitoon ja opetukseen. ”KEVÄÄN kuntavaaleista on tulossa henkilökysymysten lisäksi valtakunnan politiikkaa, vaikka niissä ei äänestetä EU:n elvytyspaketista, maahanmuuttopolitiikasta, turpeesta tai autoilijoiden verokohtelusta. Päätoimittaja Matti Kalliokoski Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa. Se olisi minusta ihanteellista.” Nikarin ja Woodnotesin toimitusjohtaja Johanna Vuorio Asun-lehdessä. Kolikon kääntöpuolena ovat pelko tulla suljetuksi lauman ulkopuolelle tai tulla nähdyksi väärällä tavalla, häpeä. ”KESKUSTELUUN osallistuessamme toteutamme luonnollisia sosiaalisia tarpeita kuulua joukkoon ja tulla nähdyksi. Burnoutin ei kuulu olla uusi normaali.” Toimittaja Susanne Salmi Helsingin Sanomissa. ”MUISTETAAN turvavälit ja tavataan ulkoilun merkeissä, muistetaan puheluiden tärkeys ja postin kantaman kortin esiin laittamisen tuoma ilo.” Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri, päätoimittaja Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset -lehdessä. ”HUONO-OSAISUUS voi selittää osan rikoksista, mutta usein tausta näkyy siinä, kuka joutuu rikoksen uhriksi. minä ohjelmoin sinua ohjelmoimaan minua. Ja jos ympäriltä puuttuu luotettavien aikuisten verkosto, sieltäkään ei tule tukea. Näitä aiheita tuodaan kerkeästi esille silloin, kun ne sopivat ehdokkaan tai puolueen profiiliin. ”YKSILÖISTÄ puhumisen sijaan tarvitaan keskustelua työurista, työhyvinvoinnista ja mielenterveysongelmien ennakoinnista. Jos tuntee oikeutensa huonosti, niitä on vaikea puolustaa. Olen päätynyt ajattelemaan, että häpeän hyväksyminen toimii pidemmän päälle välttelyä paremmin.” Psykoterapeutti Emilia Kujala kolumnissaan Ylellä. Lännen Median toimittaja Jussi Orell Keskipohjanmaa-lehdessä. [ Sanottua ] KL12_12-15.indd 15 25.11.2020 11.01. Silloin nuori tulee helposti hyväksikäytetyksi eikä saa oikeutta itselleen. Kuntalehti 12 / 2020 15 [ Tape ] hetkinen! kukahan tässä ohjelmoi ketä. Se on luonnollinen sosiaalinen tunne, jolta on sosiaalisissa tilanteissa, some mukaan lukien, vaikea välttyä. ”KULUTTAMALLA harkiten pääsemme sellaiseen aikaisempaan maapallon vaiheeseen, jossa tavaroita on vähemmän mutta ne kaikki olivat rakkaita, arvokkaita ja toimivat hyvin. Se luo taustapainetta, että muutoksia perusterveydenhuollossa tapahtuu.” Terveystaloustieteen dosentti Markku Pekurinen Talouselämässä. ”ON ERITTÄIN tärkeää, että hoitotakuu laajenee
Kuntalehti 12 / 2020 17 . KL12_16-37.indd 17 25.11.2020 11.08. TYÖKYKY TAKAISIN Hankolainen koulurakennus voi huonosti, kuten osa opettajistakin. Sisäilmaa kohennettiin savella. Rehtori Veli-Jukka Rousu ja opettaja Päivi Lind esittelevät Hankoniemen koulun kotitalousluokan lattiaa, joka on osaksi savea
Kuntien rakennuksista eniten sisäilmaongelmia on koettu peruskouluissa. Tikkaista on jäänyt ilkeät jäljet. Niin on tehty myös Hangossa, Suomen eteläisimmässä kaupungissa, jossa asukkaita on reilut 8 000. Opettaja Inkeri Konttinen voi hyvin uusitussa taideluokassaan. Silloin myös myönnettiin määrärahoja koulujen rakentamiseen ja peruskorjaukseen, mutta enää ei. Peruskouluja siellä on yhdeksän, joista yläasteita on kaksi. Arkakin se on, sanoo kotitalousopettaja Päivi Lind. RATKAISUKSI SAVI Hankoniemen yläaste ja lukio toimivat 1980-luvun alun kaksikerroksisesValtaosa kunnista on laatinut ohjeet siitä, miten sisäilmaongelmia hoidetaan. Vettä savilattia ei siedä, ja siksi keittiön vesipisteiden ympärille asennettiin kosteutta ja kulutusta kestäviä kvartsivinyylilaattoja. Viivästykset saattavat johtaa kosteusja sisäilmaongelmiin. Mutta mitäs pienistä, Lind sanoo. Tuo kaikki selviää valtioneuvoston julkaisuista ja Terveet tilat 2028 -ohjelman selvityksistä. Suomessa sisäilmaoireilusta on tullut lähes kansantauti. Kaunis lattia ei ole. Oppilaiden työtuolien jaloissa on varsinaiset iskunvaimentimet, keltaiset tennispallot. Hän on työskennellyt koulussa reilut parikymmentä vuotta ja sairasteli jatkuvasti, kunnes keittiön liesituulettimet uusittiin, ilmanvaihtoa säädettiin ja luokkahuone peruskorjattiin. Lind käyttää muovisia puutarhasandaaleja. Peruskorjauksia on silti laiminlyöty, ja yleensä syynä ovat kustannukset. Seinät, lattia ja jopa vesipisteen tausta ovat savea. Pesuaineita lattianpesussa ei saa käyttää. Vielä 2000-luvun alun hallitusohjelmissa oli linjauksia terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön kehittämisestä. Ne ovat siis laskennallisesti peruskorjausiässä. Tällöin osa lattiasta sai savipäällysteen. Luokassa saa kävellä vain sisäkengillä tai villasukilla, joita paikallinen marttayhdistys on lahjoittanut ison kassillisen. Se on savea. Terveet tilat 2028 -ohjelmalla pyritään tervehdyttämään julkiset rakennukset ja tehostamaan sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden hoitoa. Usein kunnat ovat venyttäneet korjauksia liian pitkään tai niin kutsutusti tekohengittäneet rakennuksia pienillä vuosikorjauksilla. Kolhuja ja naarmuja näkyy. PIENTÄ PAIKKAUSTA Suomessa on karkeasti 2 600 peruskouluja lukiorakennusta, joista yli kahdeksan kymmenestä on rakennettu ennen 1990-luvun alkua. Tahroja jää, koska niitä voi poistaa savesta vain nihkeällä veteen kostutetulla sienellä. [ Hyvinvointi ] 18 Kuntalehti 12 / 2020 L attia Hankoniemen yläasteen ja lukion kotitalousluokassa Hangossa on harmaanvihertävä, vähän likaisenvärinen, kirjava kuin isolla pensselillä ronskisti sudittu. KL12_16-37.indd 18 25.11.2020 11.08. Koloja voi paikata kätevästi savella, mutta paikat näkyvät selvästi. Savilattialla saa kävellä vain muovisilla puutarhasandaaleilla tai villasukilla. Valtaosa kunnista on laatinut ohjeet siitä, miten sisäilmaongelmia hoidetaan
Vähitellen liima hajoaa, ja ilmaan pääsee haitallisia kemikaaleja. Ensinnäkin rakennus on paalutettu hyvin kostealle savimaalle, joka oli alun perin merenpohjaa ja sen jälkeen tiilitehtaan savenkaivuualuetta. Maaperän kosteus ei pääse haihtumaan maton läpi vaan jää muhimaan liimaja tasoitekerroksiin betonilaatan ja maton väliin. Suunnittelija, arkkitehti Kasper Järnefelt ehdotti savea, joka päästää vesihöyryn läpi. Kuntalehti 12 / 2020 19 . sa tiilirakennuksessa, jossa on painittu kosteusja sisäilmaongelmien kanssa pitkään, luultavasti jopa vuosikymmeniä. Sisäilmaja kosteustutkimuksessa vuonna 2014 selvisi, että linoleumimatosta Konttisen työpöydän vierestä löytyi mikrobikasvustoa ja muualta lattiasta paikoin kosteutta. KL12_16-37.indd 19 25.11.2020 11.08. Rakennuksessa on muitakin tuolle ajalle tyypillisiä riskirakenteita kuin tasakatto. Kotitalousluokan lattiassa on savea ja tavallista pienempiä kvartsivinyylilaattoja. Niin on käynyt Hankoniemen koulussakin. Ilma taideluokassa tuntui tunkkaiselta. Kotitalousopettaja Päivi Lind oli oireillut sisäilmasta pitkään. Ongelmallisinta on, että matot ovat liian tiiviitä. Ulkomailla savea oli käytetty julkisten rakennusten korjauksissa, Saviseinä vaurioituu herkästi. Matto oli myös repeillyt, ja sen alle oli päässyt vettä. Savesta Lindholm ei tiennyt mitään, mutta se kiinnosti häntä. Vaihtoehtoja lattian uudeksi päällysteeksi olivat kvartsivinyylilaatat, klinkkeri ja parketti. Luokkahuone oli kunnostettava, ja perusteellisesti. Ilmanvaihto oli pitkään riittämätön, ja lisäksi rakennuksen julkisivusta löytyi hometta ja sädesientä. Hangon kaupungin talopäällikkö Bengt Lindholm halusi löytää koulun sisäilmaongelmiin pysyvän ratkaisun. Alapohjassa on maanvastainen betonilaatta, jonka päälle oli liimattu linoleumimatto, joka on osittain vaihdettu muovimatoksi. Myös taideopettaja Inkeri Konttinen voi luokassaan huonosti
Mahdollista on, että savi vaikuttaa merkittävästikin sisäilmaan, Pitkäranta sanoo. Siinä olen tarkka, ja sen oppilaat tietävät, Konttinen sanoo. Teknisesti lattia uusittiin näin: matto pois ja betonilaatan jyrsintä kolmen millimetrin syvyydeltä, jotta liima poistuu. Konttinen iloitsee siitä, että voi hyvin. Kasper Järnefelt uskoo, että savi tulee uudestaan. Konttisen luokka valmistui vuonna 2016. Vihertävässä lattiassa, joka on kuin marmoroitu. Kolminkertainen savirappaus ja sively pellavaöljyllä, joka tuo kovuutta. Sen jälkeen savi unohtui vuosikymmeniksi. Mutta sitä ei tiedetä, voiko savi puhdistaa sisäilmaa, Järnefelt sanoo. Kolhuja on kuitenkin tullut, ja paikkaukset lattiassa näyttävät kuin jalanjäljiltä. Tutkittua tietoa on se, että savi pystyy sitomaan ilmasta vesihöyryä ja luovuttamaan sitoutunutta kosteutta takaisin, kun ilman suhteellinen kosteus muuttuu. HYVÄLTÄ TUNTUU Päivän viimeinen taidetunti Hankoniemen koulussa on ohi, ja opettaja Inkeri Konttinen esittelee luokkaansa. Rehtori Veli-Jukka Rousu ja opettaja Inkeri Konttinen pyöräilevät töihin. Kokemuksia saven vaikutuksesta sisäilmaan on, tutkimuksia vain vähän. Savirakentaminen nousi Suomessa suosituksi 1700-luvun lopulla ja hiipui 1900-luvun puolivälissä, jolloin teollistuminen toi markkinoille uusia rakennusmateriaaleja, kuten betonin. Hyvän sisäilman aistii siitä, ettei sitä edes huomaa. Hangosta tulisi Suomen ensimmäinen kaupunki, joka korjauttaisi julkisia tilojaan savirappauksilla. Siihen kuuluu jo mikrobiologi Miia Pitkäranta, joka on väitellyt sisäympäristöjen mikrobiologiasta ja setvinyt satojen rakennusten sisäilmaongelmia. Savea on kaikkialla. Läträtä ei saa. Tiiliseinissä, joiden rappaamiseen kului tuhansia kiloja savilaastia. Savea on jopa seinässä vesipisteen takana. UUDESSA NOUSUSSA Puhdas savi on hienojakoista kiviainesta, joka ei sisällä orgaanisia aineita. Isot laatat leikattiin paloiksi, koska pienet laatat tiheällä saumoituksella päästävät maaperän Hankoniemen yläaste ja lukio on tyypillinen 1980-luvun alun rakennus. Tuon selvittämiseksi hän on kokoamassa poikkitieteellistä tutkimusryhmää. [ Hyvinvointi ] 20 Kuntalehti 12 / 2020 Suomessa ei. Hän asettelee sanansa varovasti. Huonosta tulee oireita. Ne ovat orgaanisesti haihtuvia kaasuja, joita erittyy esimerkiksi pesuaineista sekä rakennusja sisustusmateriaaleista. Lämpötilaa se säätelee samalla tavalla. Rakennusten sisäilmaongelmat ovat yleistyneet, ja saven kaltaiset luonnonmateriaalit kiinnostavat. Sen jälkeen vuorossa oli Päivi Lindin kotitalousluokka, jonka lattiassa käytettiin savea ja kvartsivinyylilaattoja. Savi siis tasapainottaa tehokkaasti sisäilman kosteutta. KL12_16-37.indd 20 25.11.2020 11.08. Hän tietää kemian alalta kammiotutkimuksia, joiden mukaan savi voisi sitoa ilman epäpuhtauksia, kuten haitallisia voc-yhdisteitä