Myös päättäjiin voi sattua Kun on johtajana ihmisten edessä Joulukuu 2024 Mahdollisuus vaikuttaa
Tilaa Kuntalehti osoitteessa kuntalehti.fi/tilaa. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tulossa suuri vaalivuosi 2025! Suuri vaalivuosi lähestyy. Kuntalehti tutkii, syventää ja taustoittaa alan tärkeimmät puheenaiheet ja ajankohtaisimmat ilmiöt. Pysy keskustelussa mukana ja tiedä mitä kunnissa ja hyvinvointialueilla tapahtuu
Tällä kertaa talouspuhetta saadaan Kuntaliiton asiantuntijan, kuntatalousasioiden johtajan Sanna Lehtosen analyysin kautta. Vuonna 1993 Suomessa oli yli 3 100 lautakuntaa ja nyt niitä on alle 900. Joulukuun numerossa starttaa uusi sarja, jonka nimi on Päiväni johtajana. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 0053 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tommy Pohjola TUOTTAJA Tiina Ojutkangas Juttuvinkit osoitteeseen juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet ja kutsut toimitus@kuntalehti.fi Mielipiteet mielipide@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. Oikaisupyynnöt: toimitus@ kuntalehti.fi TAITTO JA ULKOASU Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/ mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Lohilahti Puh. kärnä aloitti keskustelun ihmisen kuolleeksi toteamisen vaikeudesta pikkukunnassa . Yhden oppilaan aterian hinta oli keskimäärin 3,25 euroa, kun se sitä edellisenä vuotena oli 24 senttiä halvempi. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. Huomaat varmasti myös lehden visuaalisessa asussa muutoksia. LAKI Valevalittaja iski hallinto-oikeuteen – KHO purki päätöksen Olisi se kunnioittavampaa myös vainajia kohtaan. Maailman paras työ on vaativaa parhaimmillaankin. Kuntalehden tekijöinä toivomme vilkasta keskustelua ja siksi odotan lisää mielipidekirjoituksia, pitkiä näkemyksiä ja lyhyitä kommentteja. LAKI Kateissa ollut sairaanhoitaja löytyi lääkärin tutkimuspöydältä – hovioikeus piti potkut voimassa 3. Juttuvinkkejä, palautetta ja taustatietoja saa lähettää toimitukseen osoitteeseen toimitus@kuntalehti.fi. Samaan aikaan perunankin hintakehitys on arvailujen varassa. Vaikuttavatko suositukset kouluruuan hintaan. Sarjan aloittaa merikaupunki Kokkolan johtaja Stina Mattila, joka luo uskoa siihen, että kuntajohtajan työ on ihan mahdollinen ja mukava. Talous on merkittävässä osassa lehtemme sisältöä myös joulukuussa. Jouni Lampinen Kuntien rakenteet muuttuvat Kuntien toimielinrakenteet ovat keventyneet merkittävästi. Niiden pitäisi vaikuttaa siihen, mitä lapsi syö koulussa. Ottakaa kantaa! Tämä lehti sisältää muutamia sisältöuudistuksia. TALOUS 71 miljoonan euron kaupalla Kemi välttyisi kriisikuntamenettelyltä – Kemi aikoo myydä enemmistön energiaja vesiyhtiöstään Ouluun 2. /KUNTALEHTI Kuva: Pixabay Kuva: Seppo Haavisto. mikko kärnä , rautavaaran kunnanjohtaja , hs 25.11 . Jouni Lampinen 1. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.fi Puh. Sarjassamme Vasara ja neuloja on laajennettu aihepiiriä käsillä tekemisestä muihinkin harrastuksiin. 108. 3 Taloutta ja elämää tässä lehdessä verkossa Maailma muuttuu koko ajan. Kunnissa päätetään nyt, miten paljon kouluruokailuun riittää euroja, vaikka vielä ynnätään kuluvan vuoden menoja. Tässä lehdessä selviää, mikä kiinnostaa Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtajaa. TE-uudistus on niin lähellä, että Kuntalehti keskittyy kahdessa jutussa pelkästään tähän muutokseen. Kuntien ja hyvinvointialueiden johtajat tietävät tarkkaan, miten vaikeata johtaminen on tiukoissa tilanteissa. Me tekijät toivomme, että Kuntalehdestä on hyötyä ja iloa. Kuntaliiton tuore julkaisu kertoo, että kunnissa on keskimäärin 2,7 harkinnanvaraista lautakuntaa. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. Marraskuun lopulla julkaistiin uudet kansalliset ravitsemussuositukset. 03 4246 5375 Kuukauden luetuimmat KUNTALEHTI 11/2024 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Tiina Ojutkangas Tuottaja Ei ole helppoa kuntapäättäjällä Viime vuonna perusopetus maksoi oppilasta kohden keskimäärin 11 300 euroa, kun vuotta aiemmin vastaava kustannus oli 10 300 euroa
4 Se oli hyvä tapa auttaa ja toteuttaa jouluhenkeä, kuvailee Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen jouluun liittyvää harrastustaan. 56
32 Digimullistuksen riskit ovat ovella 34 Imatra teki oman ratkaisun 40 Päiväni johtajana 45 Mielipiteet + Somessa 46 Vaalitunnelma vahvistuu kuntakoulussa 48 Vaalit eivät ole (vain) rahakysymys näkökulma 52 Ameeboita, ydinfysiikkaa ja tilivelvollisuuskysymyksiä 53 Töitä ja valintoja 54 Mahdoton tehtävä on mahdollinen vasara ja neuloja 56 Kotikylä antoi eväät urheiluun ja politiikkaan lakia lukien 58 Poteeko kuntajohtaja jouluahdistusta. 13. 5 6 Kuntien veropäätökset jopa yllättävän maltillisia 8 Uutiset kolumni 10 Visuaalisuuden vaade on suuri tuottajalta 13 Yhteistyössä syntyy kuntapuolue analyysi 14 Tarvitaan kykyä ja rohkeutta 18 Jokainen ihminen on tärkeä 24 Töitä entistä nopeammin useammalle kuntajohtajan blogi 29 Mistä lisää työvoimaa. 59 Arvaa ellet tiedä! Sisällys 18 14 Ylijohtaja Petri Knaapinen korostaa johtamisessään ihmisten kohtaamista. Kuntatalous on tasapainotaloutta. Pelisäännöt ovat tärkeitä: mitä ja miten puhutaan Näin kirjoittaa tuottaja Tiina Ojutkangas kolumnissaan
Kynnyksen nostaminen vaikuttaa verotuloihin erityisesti pienissä kunnissa. Korotukset olivat maltillisia odotuksiin nähden. Koko maassa tyypillisin kunnallisveron korotus, 0,3 prosenttiyksikköä, tehdään 15 kunnassa. – Kuntaliiton syksyllä julkaisema Talousbarometri oli selkeä viesti kunnilta siitä, että taloutta on hyvä vahvistaa. Tuloveroprosenttia korottavissa kunnissa asuu Valtaosa kunnista pitäytyy nykyisessä kunnallisveroprosentissa myös ensi vuonna, vaikka kuntatalousnäkymät ovat heikentyneet. – Asukasluvultaan suurimmat korottajakunnat ovat Oulu, Turku, Jyväskylä, Pori ja Joensuu, joiden korotukset ovat varsin maltillisia. Teksti Jouni Lampinen Visualisoinnit Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi Kuntien veropäätökset jopa yllättävän maltillisia MERKITTÄVÄ KYNNYS Aivan pienimmistä tuloista ei makseta kunnallisveroa lainkaan. Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä tehtiin vain yksi korotus. Samalla kuntien tulopuolta ovat nakertaneet hallituksen yhä kasvavien valtionosuusleikkausten ohella muun muassa rakennusalan romahduksen seurauksena pienentyneet maanmyyntitulot. – Kunnissa voidaan miettiä, mikä on oma veroprosentti naapureihin ja verrokkikuntiin nähden. Veroprosenttiaan laskivat Kittilä, Kivijärvi, Korsnäs ja Teuva, joiden päätöksiä yhdistää talouden vahva tila ja kenties tahto houkutella kuntaan uusia asukkaita. Kuusamolta iso korotus Tuloveron korotukset tuovat kuntien kassaan noin 85 miljoonaa euroa vuonna 2025. Kunnallisverokynnyksellä tarkoitetaan tulorajaa, jonka jälkeen kuntalainen ryhtyy maksamaan kunnassaan tuloveroa. Kunnallisverokynnys on noussut 2015–2025 jokaisena vuonna. Kunnallisverokynnys nousee palkansaajalla 18 600 euroon vuonna 2025. Kuntaliiton erityisasiantuntija huomioi, miten paljon veronkorotuksia tehneiden joukossa oli suuria kaupunkeja. Kunnat eivät mielellään nosta tuloveroprosenttia.. – Verotusta koskevat päätökset kertovat siitä, että tulopuolella on tultu näin pitkälle ja sitten on varmaan edetty karsimalla menoja. Imagoasiasta kyse Kunnat eivät mielellään nosta tuloveroprosenttia, Pekka Montell myöntää. Kunnallisvero on lievästi progressiivinen vero erilaisten verovähennysten vuoksi. 6 Tuloveroaan nostaa 68 kuntaa ja sitä laskee neljä. Tuloveroprosentin painotettu keskiarvo Manner-Suomessa on 7,54 prosenttia ensi vuonna. Montell ei ajattele asiaa siltä kantilta, että kunnat kilpailisivat pienimmästä veroprosentista. Kuntien mukaan tulojen ja menojen epätasapainoa ovat lisänneet kuntien uudet tehtävät ja nopeasti kasvaneet kustannukset sekä kuntien kovat investointipaineet. – Tämä oli lievä yllätys. Merkittävimmät tuloveroon kohdistuneet korotukset sijoittuivat maakunnittain katsottuna Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle. Kunnallisverokynnys on erilainen palkansaajilla, eläkeläisillä ja etuudensaajilla. Peräti 13 kuntaa päätti vähintään yhden prosenttiyksikön korotuksesta, kun pienimpään mahdolliseen eli 0,1 prosenttiyksikön korotukseen päätyi viisi kuntaa. Suurista kaupungeista poikkeuksellisen iso korotus tehtiin Seinäjoella, 0,8 prosenttiyksikköä. Suuren veroprosentin aiheuttamaa kielteistä mainetta saatetaan vältellä, hän epäilee. Suurimman korotuksen teki Kuusamo, 1,2 prosenttiyksikköä. Kuntien veronkorotuspaineet eivät purkautuneet suoraan veronkorotuspäätöksiin, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell
Useita tapoja Veronkorotukset eivät ole ainoa tapa vahvistaa taloutta. Korkeimman ja matalimman tuloveroprosentin vaihteluväli on 6,2 prosenttiyksikköä. Tuloveroprosentin painotettu keskiarvo on 17,96 Ahvenanmaalla, jota sote-uudistus ei koskenut. 4-4,5% 5-5,5% 6-6,5% 6,5-7% 7-7,5% 7,5-8% 8-8,5% 8,5-9% 9-9,5% 9,5-10% 10-10,5% 10,5-11% Kunnan tuloveroaste 84 kunnassa kuntaveroaste on 9–9,5 prosenttia Kuntien määrä, joissa veroaste on yli 9%, on noussut vuonna 2025 1 4 5 8 9 26 58 76 35 7 1 1 3 6 5 11 17 50 62 84 42 8 3 7,54% on kuntaveroasteen asukasmäärään painotettu keskiarvo Lähde: Kuntaliitto, tiedote 19.11.2024 Kunnan tuloveroprosentti nousi 68 :ssa kunnassa. Kuntien tuloveroaste vaihtelee: neljästä yhteentoista prosenttia Kuva näyttää kuinka Manner-Suomen kuntien veroasteet jakautuvat vuonna 2024 ja 2025. Tuloveroprosenttiaan laski 4 kuntaa. 7 yhteensä 1,35 miljoonaa suomalaista. – Menojen ja tulojen on oltava tasapainossa. Kiinteistövero kiristyy yhteensä 31 kunnassa, ja korotuksia voidaan luonnehtia maltillisiksi. Kauniainen kiristää kuluvaan vuoteen verrattuna verotustaan 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2025. Näissä kunnissa asuu 1,3 miljoonaa suomalaista.. Kiinteistöverotuotoilla rahoitetaan noin kymmenesosa kuntien menoista. Matalin kunnan tuloveroprosentti on jatkossakin Kauniaisissa, 4,7 prosenttia. Vielä kuluvana vuonna Manner-Suomen korkein kunnan tuloveroprosentti on Halsualla. – Kiinteistöverojen nostoista saatu tuotto on todella vähäinen verrattuna siihen, että kiinteistöveroista yhteenlasketun tuoton arvioidaan olevan 2,4 miljardia euroa. Suuri vaihteluväli Manner-Suomen korkein kunnan tuloveroprosentti ensi vuonna on Pomarkussa, 10,9 prosenttia ja toiseksi korkein Halsualla, 10,8 prosenttia. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 22 kuntaa, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Montell. Kiinteistöjen merkitys Kiinteistöverokiristykset lisäävät kuntien verotuloja vuonna 2025 arviolta vain noin seitsemän miljoonaa euroa. Tavalla tai toisella, voidaan päästä siihen, että toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla ja vältetään turhaa velkaantumista, Montell painottaa. Valtaosa kuntien tuloveroprosenteista on 8,4 ja 9,4 prosentin välillä
Kiinteistöveron tuotto nousi noin 160 miljoonaa (7,2 prosenttia) suuremmaksi kuin viime vuonna. jouni lampinen Kiinteistöveroista jopa kaksi kolmasosaa tuulija aurinkovoimaloista Koko maan tasolla tuulija aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on vajaat kaksi prosenttia. Muutoksen seurauksena maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 245 kunnassa, ylitarkastaja Jenna Lempiäinen lisää. Tuntuva lakimuutos Verohallinnon juuri valmistuneiden tilastojen mukaan kiinteistöveroja kerättiin tänä vuonna kunnille yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. Seuraavaksi suurimmat tuulija aurinkovoimaloiden osuudet olivat Isojoella (56,2 prosenttia), Siikajoella (52,7 prosenttia), Lestijärvellä (51,2 prosenttia), Kristiinankaupungissa (50,5 prosenttia) ja Hyrynsalmella (50,4 prosenttia. Tuulija aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määrä on 10,7 miljoonaa (29,9 prosenttia) suurempi kuin vuonna 2023 ja 31 miljoonaa euroa (197,6 prosenttia) suurempi kuin vuonna 2020. Tuulinen Keski-Pohjanmaa Tuulija aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on suurin Keski-Pohjanmaalla (12,1 prosenttia maakunnan kiinteistöverosta tuulija aurinkovoimasta), Pohjois-Pohjanmaalla (10,9 prosenttia), Pohjanmaalla (10,1 prosenttia), Etelä-Pohjanmaalla (6,7 prosenttia) ja Kainuussa (6,3 prosenttia). Koko maan tasolla tuulija aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on kuitenkin edelleen suhteellisen pieni, noin 1,9 prosenttia. . Kiinteistöverosta noin 1,74 miljardia euroa kertyi rakennuksista ja noin 662 miljoonaa euroa maapohjista. Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille alaja ylärajat, joiden puitteissa kunta määrää veroprosentit. 8 Osuus on suurimmillaan Simossa (68,8 prosenttia kunnan kiinteistöveroista), Pyhäjoella (66,9 prosenttia), Kannuksessa (59,6 prosenttia) sekä Pyhännällä (58,5 prosenttia). Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä tuulija aurinkovoimaloiden osuus kiinteistöverokertymästä on lähellä nollaa, Verohallinnon ylitarkastaja Jenna Lempiäinen kertoo. Kuva: Clas-Olav Slotte Tuulija aurinkovoimalat ovat merkittävä tulonlähde monille kunnille. Hurja verotulojen kasvu Tuulija aurinkovoimaloista kiinteistöveroa määrättiin vuonna 2024 yhteensä 46,7 miljoonaa euroa, mikä on 1,9 prosenttia koko maan kiinteistöverotuotosta. . Tämän vuoden alussa maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti eriytettiin yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen vaihteluvälin alarajaa korotettiin 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Verohallinnon tiedotteen mukaan kasvu johtui pääosin vuoden 2024 alussa voimaan astuneesta kiinteistöverolain muutoksesta. Lisäksi Verohallinto tiedottaa, että suurinta euromääräinen kasvu oli Pohjanmaalla, jossa tuulija aurinkovoimaloiden kiinteistövero kasvoi 3,7 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. lyhyesti. Vuonna 2024 on kaikkiaan 33 kuntaa, joissa tuulija aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöverotuotoista on yli 20 prosenttia. Vuonna 2023 vastaava lukumäärä oli 27 kuntaa, Verohallinnosta kerrotaan. Tuulija aurinkovoimaloista saatu kiinteistöverotuotto kasvoi vuonna 2024 euromääräisesti eniten Kristiinankaupungissa (1,6 miljoonaa euroa), Närpiössä (1,5 miljoonaa) sekä Alajärvellä (0,9 miljoonaa).
. Kuntatekniikan kohderyhmää ovat kuntapäättäjät. Henkilöstömenot saadaan synenergiaetujen ja eläkeratkaisujen ansiosta laskemaan, mutta kuntavero piti tasapainotella 8,5 prosenttiin. Kunnan tulevaisuutta ajatelleen katseen pitää kuitenkin olla jo 2030-luvulla, sanoo kunnanjohtaja Juho Järvenpää. Kevan arvioitu rahoitusasema on parantunut 2010-luvun puolivälin jälkeen, kertoo Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander. Lisäksi Keva tiedottaa, että maksutaso alenee jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Pertunmaan ja Mäntyharjun kuntaliitos tulee voimaan ensi vuoden alusta. 9 Kuntatekniikan ilmestyminen loppuu Kuntatekniikka-erikoislehti lakkaa ilmestymästä. Lehden lukijoita ovat myös usean alan ammattilaiset ja vaikuttajat kunnissa ja kaupungeissa, yrityksissä ja valtionhallinnossa sekä liitoissa ja yhdistyksissä. Liitoskunnan ensimmäinen talousarvio on laskettu 0,6 miljoonaa alijäämäiseksi. Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän rahoituksellinen kokonaistilanne on tämän hetken tiedoilla ja oletuksilla parempi kuin vuotta aikaisemmin. KL-Kustannus Oy on julkaissut Kuntatekniikka-lehteä vuodesta 2007 lähtien. Budjetinteko vaati Etelä-Savon liitoskunnilta tiukkaa säätämistä Talouden paineet sävyttivät uuden liitoskunnan Mäntyharjun ensi vuoden talousarviovalmistelua. Lisäksi KL-Kustannus Oy tiedottaa, että lakkauttamispäätös johtuu lehden taloudellisesta kannattamattomuudesta. Liitoksen taustalla on Pertunmaan vaikea, ennen muuta sote-menoista syntynyt taloustilanne. Kuntien eläkemaksutaso laskee Kevan valtuutetut ovat päättäneet, että kunnilta ja hyvinvointialueilta perittävää tasausmaksua alennetaan edelleen ensi vuonna. Myös verkkolehti lakkaa ilmestymästä. Viimeinen KL-Kustannus Oy:n julkaisema painettu lehti menee tilaajille joulukuussa. Kuva: Keva. Taloustilanne on kireä, mutta selviämme kyllä. Järjestely tapahtuu niin, että Pertunmaa liittyy Mäntyharjuun. Tasausmaksun kokonaismäärä olisi 577 miljoonaa euroa, joka on 55 miljoonaa euroa alempi kuin vuonna 2024. Kokonaismaksutaso alenee 0,4 prosenttiyksikköä ja on 26,75 prosenttia Kevan jäsenyhteisöjen palkkasummasta. Ennen liitosta myös Mäntyharju päätti poikkeuksellisesta menokurista. Valtionosuutta noin 7000 asukkaan uusi kunta saa yhteensä vain noin 1,6 miljoonaa euroa. Nollatulosta ei tavoiteltu
Vaakuna osoittautui monipuoliseksi ja -käyttöiseksi. Yhä visuaalisemmaksi kehittyvä sosiaalinen media vaan kiihdyttää kehitystä. Kunnat ovat keskenään kilpailutilanteessa. Monet meistä osaavat sommitella Instagramiin ja TikTokiin niin hienoja visuaalisia kokonaisuuksia, että vielä hetki sitten vain graafisen suunnittelun ammattilaiset pystyivät moiseen. vaakuna oli pitkään vähän liiankin helppo tapa kuvittaa kuntaan liittyviä asioita. Mutta enää se riitä, vaikka kilpi olisi miten komea. Visuaalisuuden vaade kun on hyvin nopeasti kasvanut. Voikohan heraldikko paremmin työssään enää onnistua. Ja tuohon oikeuteen totisesti tartuttiin. kolumni Visuaalisuuden vaade on suuri jokaisella suomalaisella kunnalla on vaakuna. Vaakuna on taisteluvälineeseen – kilpeen – maalattu kuva. Sen tuli olla nuolenkantaman päästä tunnistettava, eikä kenelläkään muulla saanut samanlaista tunnusta. Mutta kun eivät osaa. Mielikuvat syntyvät yhä useammin visuaalisen kokemuksen kautta.. Visuaalisia elementtejä – valokuvia, tunnuksia, yhtenäisiä värejä – tarvitaan viestinnässä kymmenkertainen määrä takavuosiin verrattuna. Riippuu kunnianhimon tasosta ja siitä kuinka monta elämää nähnyttä kylttiä ja infotaulua pitää päivittää. Harva enää muistaa niiden syntyneen alun perin tehostamaan taisteluita. Niiden merkitys hiipui pitkäksi aikaa. Vaakuna maalattiin kaikkiin mahdollisiin suojiin kypäristä rintapanssareihin osoittamaan kenen poikia tässä oikein ollaankaan. Haarniskojen alta oli tappelun melskeessä vaikea tunnistaa omiaan sitäkään vähää kuin aiemmin. Toiseksi paras päivä on tänään. Se paransi hengissä pysymisen todennäköisyyttä, mutta aiheutti vastaavasti uuden ongelman. Vaakunat syntyivät 1000luvun alussa, kun sotilaat kehittivät ennen näkemättömän innovaation, ihmisen panssaroimisen. Väitän että liian moni kunta on alipanostanut omaan visuaalisuuteensa. Sellaisia sai olla vain ja ainoastaan kaupungeilla. Paras päivä tuon työn aloittamiselle oli viisi vuotta sitten. Joko Suomen sisällä tai kansainvälisesti. Visuaalisen ilmeen ajantasaistaminen ja oman kuvapankin kasvattaminen on vähintäänkin keskisuuri projekti. Jopa siinä määrin, että Suomessa laki kielsi kuntia käyttämästä sellaisia. Vaakunoiden kuvien aiheita ja asettelua valvottiin erilaisissa heraldisissa virastoissa. Kunnes 1900-luvulla Keski-Euroopassa syntyi aivan uudenlainen idea ihmisten organisoitumiseen. Mielikuvat ovat tuossa kilpailussa erittäin isossa roolissa. Mainostoimistot tuntuvat jotenkin kalliilta kumppaneilta ja kuvista tuntuu pöhköltä maksaa, kun kaikkihan osaavat kuvia ottaa. Vaakunoista tuli suomalaisten kuntien visuaalisen identiteetin kovakipsinen ydin. Kansallisvaltiot tarvitsivat äkisti uusia heraldisia mestariteoksia. 10 Jani Halme on Parikkalassa ja Helsingin Käpylässä asuva luennoitsija ja luova johtaja. Vasta 1950 -luvulla myös maalaiskunnat saivat laillisen ja virallisen oikeuden käyttää vaakunaa. Noista ajoista meitä muistuttaa edelleen käytössä oleva perusasettelu. Vaakunoissa oli voimaa. Ja mielikuvat syntyvät yhä useammin visuaalisen kokemuksen kautta. Monimutkaiset säännöt määräsivät, miten vaakunoita voitiin muokata tai periyttää sukupolvelta toiselle. Ruudin keksiminen muutti sotimisen tapaa, eikä vaakunoita enää tantereella tarvittu. Sillä saattoi kuvittaa niin esitteet kuin esityksetkin, sen saattoi painaa niin kyniin kuin kasseihin. Ystävistäni Aku on tatuoinut käteensä Kurikan ja Lissu Nakkilan vaakunat. Ja ihoon. Eivätkä mainostoimistot ole nykyään laisinkaan hintavia, päinvastoin. Vaakunat palasivat muotiin ja niistä tuli hyvin tärkeä asia
Lue lisää Adapteon muuntojoustavista kouluista. 11 Kuntalehti kiittää kuluneesta vuodesta Toivotamme lukijoillemme onnellista joulun aikaa ja iloa vuodelle 2025. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. MODULAARISET KOULURAKENNUKSET, JOTKA TUKEVAT KEHITTYMISTÄ JA OPPIMISTA Adapteon koulutilat tarjoavat joustavan ja viihtyisän oppimisympäristön, joka mukautuu koulujen arkeen ja tukee lasten oikeutta lähikouluun – nyt ja tulevaisuudessa
Lisäksi valtion ja kuntien tulee edistää luvitusja kaavoitusasioita konkreettisin keinoin. Viimeiset 15 vuotta ovat olleet todelliset kantaverkon kasvuvuodet ja rakentaminen kiihtyy edelleen. Kallista ja monivuotisen työn vaativaa infrastruktuuria ei siis voida rakentaa jollekin alueelle varmuuden vuoksi, odottamalla sille joskus tulevaisuudessa käyttöä. Puhdas ja vuositasolla Euroopan halvimpiin kuuluva sähkö puolestaan houkuttelevat luokseen uutta kulutusta. TEKSTI Marjut Määttänen, Fingrid | KUVA Fingrid mainos mainos. Siirtymä puhtaaseen sähköjärjestelmään onkin Suomessa ollut Euroopan nopeinta. Fingrid käynnistää verkon vahvistamisen, kun riittävä määrä hankkeita alkaa edetä kohti toteutusta. Samaan aikaan sähköverkkoon kohdistuvat toiveet ovat suuremmat kuin koskaan. Paljon on siis Suomessa suunnitteilla ja työn alla energiamurrokseen vastaamiseksi. Toivomme uutta liiketoimintaa suunnittelevilta yrityksiltä sekä maakuntien päättäjiltä aktiivista vuoropuhelua kanssamme, kuin myös paikallisten jakeluverkkoyhtiöiden kanssa. 12 Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa on rakennettu viimeisten 15 vuoden ajan enemmän kuin koskaan. Kantaverkon rakentamisen tahti, samoin kuin sähkön tuotanto ja kulutus kiihtyvät edelleen. Parhaillaan on käynnissä toistasataa voimajohtoja sähköasemahanketta energiamurroksen tukemiseksi. Näillä hankkeilla vahvistetaan Suomen sähkönsiirron selkärankaa ja mahdollistetaan uusien teollisuuslaitosten, uuden sähköntuotannon ja esimerkiksi sähkövarastojen liittäminen kantaverkkoon. Hajautettu sähkön tuotanto on eduksi myös Suomen sähköjärjestelmälle, sillä hajautus tasapainottaa sähköntuotannon vaihteluita koko maassa. Kalliin infrastruktuurin kehittäminen käynnistetään, kun alueella riittävän moni hanke on edennyt kohti toteutusta. Ensisijaisesti nämä työt kohdistuvat alueille, joilla sähkön tuotantoja kulutussuunnitelmat ovat konkretisoituneet ja edenneet kaavoituksessa riittävän pitkälle. Myös puhtaan sähkön tuotanto on kasvanut Suomessa voimakkaasti ja jatkaa edelleen kasvuaan. Samaan aikaan yhteiskunnan, päättäjien ja yritysten toiveet sähköverkolle ovat suuremmat kuin koskaan. Rakennamme kantaverkkoa sähkönsiirtopalvelusta maksavien yritysasiakkaidemme tarpeiden perusteella. Niissäkin riittää niin paljon tekemistä, että olemme verkon kehittämisen äärirajoilla sekä yhtiön talouden että muiden resurssien osalta. Fingrid julkaisee kahden vuoden välein kantaverkon kehittämissuunnitelman, joka on kulloinkin paras näkemys kantaverkon tulevista kehittämistarpeista. Sen myötä sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan yli 1,5-kertaiseksi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistyessä. Tilaa uudelle tuotannolle on jopa 1 000 megawatin verran eli alueelle mahtuisi merkittävä määrä esimerkiksi maatuulivoimaa. Vuoteen 2033 mennessä kantaverkon voimajohtoja rakennetaan yli 2 700 kilometriä enemmän kuin vuosina 2010–2023. MAINOS Sähköverkkoa rakennetaan konkreettisiin asiakastarpeisiin Siirtymä puhtaaseen sähköjärjestelmään on ollut Suomessa Euroopan nopeinta. Näin voimme valmistautua mahdollisimman etupainotteisesti tuleviin sähköverkkotarpeisiin. SÄHKÖN TUOTANTOJA KULUTUSHANKKEIDEN EDETTÄVÄ ENSIN Fingrid on saanut kriittistä palautetta siitä, että emme kehitä kantaverkkoa kaikkialla Suomessa tasapuolisesti. Esimerkiksi ItäSuomen on koettu jäävän kantaverkon rakentamisen katveeseen. Kysymyksessä on kuitenkin väärinkäsitys, sillä kantaverkossa on Itä-Suomessa hyvin tilaa uusille sähkön tuotantohankkeille ja sähköintensiiviselle teollisuudelle. Seuraava kehittämissuunnitelma julkaistaan vuonna 2025
Osa äänestää, osa on ehdokkaana ja joidenkin roolina ovat molemmat mainitut. Ihmisten kiinnostusta paikallispolitiikkaan motivoivat erilaiset asiat. Vaikka kuntaja aluepäättäjät ovat monesti omien alojensa ammattilaisia, eivät he välttämättä ole kunnallisen päätöksenteon spesialisteja. Myös päättäjät ovat ihmisiä, joihin sattuu, kun some täyttyy kiukusta ja kritiikistä. Valtuustojen yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä: mitä ja miten puhutaan. Siis oikeasti. "Hyvä päätöksentekokulttuuri voi toimia houkuttimena uusille ehdokkaille ja vahvistaa luottamusta paikallispolitiikkaan", arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen Kuntaliiton tiedotteessa. Yhteistyökyvyn merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetään sekä kuntavaalit että aluevaalit yhtä aikaa. Välillä poliittinen keskustelu niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti on repivää ja jopa epäkunnioittavaa. Tarkoitus on tietysti, että luottamustehtävätkin ovat ihmisen kokoisia töitä. Sellaiset päättäjät, jotka perehtyvät, kuuntelevat kansalaisia ja uskaltavat tehdä päätöksiä, usein menestyvät. Mikä motivoi luottamushenkilöitä ehdolle kuntavaaleissa, ja mitkä tekijät vähentävät halukkuutta hoitaa luottamustehtäviä. Kysymykset esitetään etukäteen ja vaikka kokouksessa. Osa ehdokkaista ja tulevista valituistakin on samoja. Joskus on vaikea löytää rakentavaa yhteistyötä paikallisen median kanssa. Siksi luottamustehtävät eivät ole helppoja. Tulevat kuntavaalit ovat keskeisessä roolissa luottamuksen vahvistamisessa. Siksi vaalit kuuluvat meille kaikille. Myös päättäjät ovat ihmisiä, joihin sattuu.. Tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta selviävät 1700 luottamushenkilön ja johtavan viranhaltijan näkemykset luottamushenkilötyöstä. Suurin tekijä on yksityiselämä ja kuormitus. Suomalaiset haluavat olla mukana paikallispolitiikassa, mutta on havaittavissa myös niitä syitä, jotka estävät ehdokkuuden. Silloin voi auttaa keskustelu rooleista ja kunkin tehtävistä. On ymmärrettävää, että ilmapiiri vaikuttaa. Valtuustoihin ei tarvita ihmisiä, jotka kokouksen jälkeen sanovat, etteivät ymmärtäneet, mitä päättivät. Myös rivivaltuutetun työ vie aikaa, kun päätettäväksi tuleviin asioihin pitää perehtyä, keskustella ja arvioida. Mitä sitten kuntalaiset ajattelevat päättäjistään. Jos yhtään mietitte siellä kotona, että tekisi mieli ehdokkaaksi, niin ryhtykää! Suomi tarvitsee hyviä päättäjiä. Se on vastuullista toimintaa. valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat saavat varmasti vapaa-aikansa kulumaan kunnan asioita hoitaessa. Suomessa on monta hienoa esimerkkiä kunnista, joissa oikeasti puolue on se oma kunta. Avoin, vuorovaikutteinen ja osallistava päätöksenteko on välttämätöntä, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi. Kunnan päätöksentekokulttuuri on yksi tärkeimmistä asioista, joka lisää halukkuutta ehdokkaaksi. Vain harva hallituksen puheenjohtaja tekee sitä palkallisena kokopäivätyönä vaikka varmasti monessa isommassa kaupungissa tehtävä on hyvin työläs. Tutkimuksen mukaan kuntalaisten luottamus päätöksentekoon vahvistuu, kun kuntalaiset kokevat, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon ja että se on avointa. On realistista arvioida sitä, riittääkö aika, jos ehdokkuus päättyy valituksi tulemiseen. 13 Tiina Ojutkangas on Kuntalehden tuottaja tuottajalta Yhteistyössä syntyy kuntapuolue tekee mieli edelleen uskoa siihen, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista
14 TARVITAAN KYKYÄ JA ROHKEUTTA Kunnan talous on tasapainossa, kun menot riittävät tuloihin keskipitkällä aikavälillä. Teksti Sanna Lehtonen, Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Kuvitus Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi analyysi. Myös kyky ja rohkeus tehdä vaikeiltakin tuntuvia päätöksiä erottelee voittajia ja häviäjiä
Kaupunkiseuduilla palvelutarpeet ovat kasvaneet. Työpaikat ja kuntien tärkeimmät tuloerät, verotulot, keskittyvät ihmisten vanavedessä kaupunkiseuduille. Talouden riskiä lisää riippuvuus yksittäisistä tulonlähteistä, kuten yksittäisestä yrityksestä, energiayhtiöiden tuloutuksista tai voimalaitosten kiinteistöverotuloista. Ja kerran lakiin määriteltyjen tehtävien poistaminen on osoittautunut kaikille eduskuntapuolueille mahdottomaksi. Osana kunnallista itsehallintoa kunta voi vapaasti päättää tarjota palveluita lakisääteistä tasoa parempina. 15 K untatalouden näkymä on heikentynyt monessa kunnassa. Ongelmaa on myös lakimuutosten toteutustavassa. Alueellinen eriytyminen on lisännyt kuntien välisiä eroja sekä tuloissa että menoissa. Syntyvyyden lasku ja väestön keskittyminen vähentävät monen kunnan lapsija nuorisoikäluokkien kokoa ja pienentävät erityisesti sivistyspalvelujen tarvetta supistuvilla alueilla. Ikääntyminen kasvattaa julkisen talouden eläke-, terveysja hoivamenoja, kunnissa ennen kaikkea pienentää hyvinvointipalveluita rahoittavan työikäisen väestön määrää. Kuntien välistä eriytymistä ovat lisänneet myös isojen hallintouudistusten, erityisesti sote-uudistuksen, talousvaikutukset ja elinkeinorakenteen muutos. Valtio vetäytyi kuntapalvelujen rahoituksesta erityisen voimalla sote-uudistuksessa. Mitä vähemmän kunta itse pystyy vaikuttamaan palveluidensa järjestämistapaan, sitä suurempi osa myös taloudesta on sidottua ja sitä pienemmäksi kunnan vaikutusvalta omaan talouteensa kutistuu. Valtion kuntiin kohdistama finanssipolitiikka on ollut myötäsyklistä: Alueellinen eriytyminen on lisännyt kuntien välisiä eroja.. Kuntien vastuu peruspalvelujen rahoituksesta on kasvanut viimeisten 30 vuoden aikana. Uudet työpaikat vaativat usein korkeampaa koulutustasoa ja erikoisosaamista, ja ne sijoittuvat kasvukeskuksiin. Myös kunnan kyky ja rohkeus tehdä vaikeiltakin tuntuvia päätöksiä muutosten keskellä on ollut erottelemassa kuntia voittajiin ja häviäjiin. Yksilölle lailla turvatut subjektiiviset oikeudet ovat samat jokaiselle kansalaiselle kotikunnasta riippumatta maan kaikissa osissa. Yleisimmät syyt kunnan talouden heikentymisen taustalla ovat väestörakenteen muutos, palvelumenojen kasvu ja rahoituspohjan heikkeneminen. Itsehallinnostaan huolimatta kuntien harkintavalta tehtävien järjestämisessä on rajallista, sillä arviolta jopa 75 prosenttiin kuntien tehtävistä liittyy toiminnan järjestämistä ohjaavia normeja. Yleisimpiä ei-lakisääteisiä kuntien, erityisesti isompien kaupunkien järjestämiä tehtäviä ovat kulttuurilaitokset, liikuntapalvelut, kansanopistot ja kansalaisopistot ja avustusjärjestelyt kunnassa toimiville yhdistyksille ja yhteisöille. Toisaalta maahanmuutto on paikannut odotettua paremmin heikkoa syntyvyyttä. On pitänyt investoida infrastruktuuriin ja palveluihin, jotta kysynnän kasvu on saatu tyydytetyksi. Lakisääteisten tehtävien lisäksi kunnat voivat järjestää myös muita palveluita. Entistä useampi kunta, myös iso kaupunki, maan eri osissa, on entistä vaikeammassa taloudellisessa tilanteessa, kun mittarina käytetään korkeaa kunnallisveroprosenttia, toistuvia veronkorotuksia, matalaa veroprosentin tuottoa (heikkoa veropohjaa), korkeita yksikkökustannuksia ja velkaantumista. Myös investointien osalta kunnilla on laajat vapaudet, sillä kuntien mahdollisuus lainanottoon on käytännössä rajatonta yhteisvastuullisesta takausjärjestelystä ja rajoittamattomasta verotusoikeudesta johtuen. Vaikka asiantuntijat ovat koko 2000-luvun korostaneet, että kuntien talous ei kestä jatkuvaa tehtävien laajentamista, uusien velvoitteiden antamisesta kunnille ei ole yksikään hallitus pidättäytynyt. J ulkisen talouden tehtävänjaon mukaisesti valtio osallistuu kuntien järjestämien peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuuksilla. Kunta voi ylimitoittaa investointinsa suhteessa palvelutarpeeseen tai jättää kokonaan huomiotta kuntien välisen yhteistyön. Valtionosuusjärjestelmä on monimutkainen ja sen jatkuvat muutokset ovat vaikeuttaneet kuntien taloussuunnittelua ja tulojen ennakointia. Lisäksi yksi kuntien menoja lisännyt kehityskulku liittyy hankkeisiin. V altio ohjaa kuntia lainsäädännöllä. Valtion kehittämishankkeina käynnistämät ja valtionavustuksella alkuun saattamat toiminnot jäävät helposti kunnan pysyväksi toiminnaksi
Kunnat kokevat, että liian usein valtio kattaa omia alijäämiään kuntien valtionrahoituksesta leikkaamalla. S osiaalija terveydenhuollon uudistus vuonna 2023 oli kuntien hallintohistorian merkittävin muutos. Kunnan talous on tasapainossa, kun menot riittävät tuloihin keskipitkällä aikavälillä. Kunnat ovat olemassa kuntalaisiaan varten. Kunnan talouden ongelmiin on puututtava ajoissa.. Työpaikkojen sijainti vaikuttaa siihen, missä verotulot kertyvät. Lain edellyttämät palvelut tulee olla kuntalaisten saavutettavissa, mutta niiden ei tarvitse olla kunnan itsensä tuottamia tai sijaita kunnan alueella. Toimialoille kasautunutta hankekuormaa voidaan ehkä purkaa. 16 kuntien valtionosuuksia on kuntatalouden hyvinä vuosina lisätty, ja valtionosuuksien leikkaukset ovat osuneet vuosiin, jolloin myös kuntien verotulojen kertymät ovat olleet heikkoja. Kuntien elinkeinorakenteet ovat erilaistuneet. Menosäästöjä voi etsiä myös digitalisaation avulla, joskin erityisesti kalliista alkuinvestoinneista johtuen digihankkeiden euromääräiset hyödyt eivät realisoidu nopeasti. Kansalaisten palvelujen parantaminen palautuu aina tavalla tai toisella veronmaksajien maksettavaksi. Jos kunnan verotulojen kasvu ei riitä rahoittamaan palvelujen kustannuksia ja investointimenoja, puuttuvat rahat joko säästetään toiminnasta tinkimällä, lisätulot kerätään veroja kiristämällä tai lainaa ottamalla. Sote-uudistuksen onnistumista on vielä vaikea arvioida, mutta jo nyt on viitteitä siitä, että sattumanvaraisen kuntakohtaisen lopputuloksen lisäksi rahoitusvastuuta valuu alueilta takaisin kuntiin erityisesti toimitiloissa, oppilashuollossa, ikäihmisten palveluissa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuntatalouden tavoitteena ei ole pelkästään taloudellinen tehokkuus, vaan kunnan tärkein tehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen, mielellään lisääminen. Useassa kunnassa menosäästöjä on mahdollista saada toimintoja keskittämällä tai vähintään ”saada samalla eurolla enemmän” parantamalla kuntalaisten palvelukokemusta esimerkiksi luovuttamalla enemmän julkisia tiloja kuntalaisten ympärivuotiseen käyttöön. Suuret kaupungit ja niiden lähialueet ovat houkutelleet uutta työvoimaa ja yrityksiä, kun taas pienemmät, maaseutumaiset kunnat ovat menettäneet väestöään ja työpaikkoja. Hyvinvointia kunnat luovat vaikuttavilla palveluilla, joiden tulee olla laadukkaita ja kuntalaisten saavutettavissa. Suomen kansantalouden kannalta tärkeää on, että mahdollisimman moni Pohjoismaihin suuntautuvista, erityisesti vihreän siirtymän investoinneista saadaan kotiutettua Suomeen ja suomalaisiin kuntiin. Taloudellinen selviytyminen väestörakenteen muutoksesta edellyttää taantuvissa kunnissa älykästä sopeutumista. Palvelujen tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta voi olla varaa lisätä. Kuntien talous puolittui ja uusi yhdyspinta valtion tiukalla rahoituksella toimivien hyvinvointialueiden kanssa syntyi. Helpointa säästämistä on pidättäytyminen sellaisista menoista, joita ei vielä ole syntynyt. Kunnilla voi olla myös muita keinoja menojen hallintaan. K untatalous on tasapainotaloutta. Myös muuttuneet osaamisvaatimukset ovat lisänneet kuntien eriytymistä. Pienten kuntien talouden ennakoitavuus helpottui uudistuksen myötä, mutta isot kaupungit menettivät miljardeittain tärkeitä pelimerkkejä julkisen talouden pelilaudan toiseen nurkkaan. Jos palvelujen laatu on paremmalla tasolla, mitä laki edellyttää, heikennyksen varaa on. Suurissa kaupungeissa palvelusektori on kasvanut, kun taas pienemmissä kunnissa teollisuuden ja alkutuotannon osuus on edelleen merkittävä. Sote-uudistuksen talousvaikutukset olivat yksittäisten kuntien kannalta osittain ennakoimattomat. Sote-siirron pysyvien tasausmekanismien vaikutus on vähentänyt yksittäisten kuntien valtionosuutta dramaattisesti, rikkonut valtionosuusjärjestelmän ja ajanut kuntia taloudeltaan erittäin hankalaan tilanteeseen. V ahva ja monipuolinen elinkeinorakenne tukee työllisyyttä ja verotulojen kasvua. Kunnan tulotasoon ja väestön määrään nähden liian laajojen palvelujen tarjoamisesta ja kalliiden rakenteiden ylläpidosta pitää luopua
Viimeistään nyt kunnan strategian toteuttaminen pitää ulottaa koko konserniin. Valtio voi tukea kuntia taloudellisesti erityisesti yhtäkkisen ja akuutin kriisiytymisen hetkellä, mutta valtion tuki ei voi olla pysyvä ratkaisu kunnan talouden ongelmiin. Kuntien johtamisella ja päätöksentekokyvyllä on suuri merkitys kunnan talouden pitkän aikavälin kestävyydessä ja tulojen ja menojen tasapainoon saattamisessa. Omistajaohjausta tulee tehostaa, kuntayhtiöille asettaa selkeät tavoitteet ja tarkastella korostetun kriittisesti kaikkia niitä omistuksia, jotka eivät liity suoraan kunnan lakisääteisiin tehtäviin (esim. Kunnan talouteen vaikuttavia päätöksiä ei saa tehdä haaveisiin, unelmiin tai hiha-arvioihin perustuen, vaan talouden päätöksenteon tulee kunnalla olla aina päätöksentekohetkellä parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuvaa. Paljon hyödyntämätöntä potentiaalia on kuntien välisessä yhteistyössä. Yhteistyö palveluiden järjestämisessä voi tuoda sekä kustannussäästöjä että parantaa palveluiden laatua. Onnistuneeseen taloudenpitoon tarvitaan rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä, pitkäjänteisyyttä ja kykyä sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön. Yhteistyöllä voidaan varmistaa, että palvelut ovat saatavilla myös harvaan asutuilla alueilla ja edistää alueen elinkeinoelämää. Pysyvämpiä ratkaisuja kuntien tulopohjan vahvistamiseksi olisi esimerkiksi kunnallisverotuksen laajentaminen uusiin veromuotoihin, esimerkiksi pääomatuloihin, liikenteen veroihin, kulutuksesta maksettaviin veroihin tai turistiveron käyttöönotto. Sote-uudistus muutti kuntakonsernien sisäisiä voimasuhteita. kunnan toimintaa kiinteistökehittäjänä sote-toimitiloissa). Tutkijoiden piirissä ei ole yksimielisyyttä siitä, minkä veromuotojen sisällyttäminen kunnallisverotukseen piiriin olisi oikein tai yksiselitteisen järkevää. Mitä pidempään ongelmat kasautuvat esimerkiksi ylijäämiksi tai velaksi, sitä vaikeampaa niiden ratkaiseminen on erityisesti supistuvilla alueilla. Läpinäkyvyyden lisääminen päätöksenteossa ja avoin viestintä lisäävät luottamusta ja parantavat päätösten laatua. Triplan Oy | p. Yhteistyöllä voidaan välttää päällekkäisten palvelujen tuottamista, hyödyntää mittakaavaetuja, turvata osaavan henkilöstön saatavuus ja koota yhteen osaamista ja resursseja, mikä mahdollistaa erikoistuneempien ja laadukkaampien palveluiden tarjoamisen. Kunnan talouden ongelmiin on puututtava ajoissa, jo ennen arviointimenettelyn raja-arvojen täyttymistä. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan Kunnat ovat olemassa kuntalaisiaan varten.. Kuntataloutta tulee arvioida koko kuntakonsernin tasolla. 17 Myös kuntarakenteen muutokset voivat olla ratkaisu. Analyysin pidempi versio on Kuntalehden verkossa kuntalehti.fi
Niin hän kannustaa toimimaan myös TE-uudistuksen keskellä. Teksti Leena Hirvonen Kuvat Markus Sommers Elämä kuljetti agronomi Petri Knaapisen ely-keskuksen ylijohtajaksi. Jokainen ihminen on tärkeä Uudenmaan Ely-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen tietää, että muutosten läpivienti edellyttää johtajuutta ja rohkeutta katsoa tästä hetkestä tulevaisuuteen. Hänen mielestään on uskallettava ajatella sen tiukan paikan yli, tulevaisuuteen.
19
Helsingissä oli syyskuun lopussa 41 847 työtöntä työnhakijaa, käytännössä suomalaisen pikkukaupungin verran. Vaikka minulla ei ole kokemusta työstä kunnissa, uskallan väittää, että tämäkin vaihe kyllä hoituu. Kuten hän sanoo: Joku muu näki potentiaalin, jota hän itse ei ollut tullut ajatelleeksi. Sitä ei pidä unohtaa. Valtakunnasta puuttui tutkijatason ymmärrystä puutarhatalouJohtajuus perustuu molemminpuoliselle kunnioitukselle ja luottamukselle. Keskusten tehtävä on kehittää ja tukea taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. Työuransa ylijohtaja ajattelee edenneen osin sattumusten kautta. Knaapinen toimii elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajana. Ylijohtaja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja keskuksen yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä toimii keskuksen johtoryhmän puheenjohtajana. Puutarha-alan viehätyksen ymmärtää, kun Knaapinen kertoo olevansa kotoisin Helsingin vanhasta puutaloja puutarhakaupunginosasta Tapanilasta. Aika on karu. Hän johtaa Elyä keskellä poikkeuksellisen haastavia julkisen talouden aikoja ja isoja muutoksia. Oikeastaan hän murtaa jo ensikohtaamisella harmaan, kuivakan, epäempaattisen ja vain papereidensa takaa kurkistelevan virkamiesjohtajan julkikuvaa mutkattomuudellaan. Paljasjalkainen helsinkiläispoika meni mummolaan Helsingin Kruununhakaan, silloin kun muut suuntasivat eri puolille Suomea. – Minulla ei ollut mitään suhdetta maaseutuun, kun valitsin alan itselleni, mutta maaseutu, puutarha ja talous kiinnostivat. Työllisyyden näkökulmasta haasteita riittää niin isoissa kuin pienissä kunnissa. Hän myöntää senkin, että aika näin isolle muutokselle ei juuri nyt ole paras mahdollinen, sillä kunnat ovat muutenkin tiukassa tilanteessa, mutta toimeenpanijan roolissa toteutetaan se, mitä toteuttaa täytyy. Ely-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen pyyhkäisee leikillisesti hikeä, kaataa vettä neuvotteluhuoneen pöydällä odottavaan tyhjään lasiin ja huokaisee: onneksi on perjantai. Hän naureskelee olleensa ”outolintu” jo opinnoista lähtien. Jo pelkästään Uudenmaan alueella, Knaapisen sektorilla, työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Ihmisten edessä Asiat, joita ylijohtajan pöydälle toimeenpantavaksi vyöryy, koskettavat eri tavoin monien ihmisten elämää niin työssä kuin asiakkaina. Kun kesällä on enemmän aikaa, lähden perhokalastamaan pohjoiseen tai syksyllä viikonloppuisin metsälle, kahden aikuisen lapsen isä sanoo. – Pihahommat vaimon kanssa ja ulkona oleminen on parasta vastapainoa työlle. Agronomiksi tultiin opiskelemaan maaseudulta, hänen kanssaan Helsingistä opiskeli vain kaksi henkilöä. – Ely-keskuksen ja TE-toimiston henkilöt tekevät töitä ihmisten kanssa ja jokaisella kohtaamisella. Alun perin Petri Knaapisesta piti tulla puutarhuri. Ely-keskuksen ylijohtajan tehtävässä hän on ollut vuodesta 2016 lähtien. PETRI KNAAPINEN Ikä: 59 Työ: Uudenmaan Ely-keskuksen ylijohtaja Koulutus: Maatalousja metsätieteiden maisteri Motto: Vilkaisu taakse ja täysillä eteenpäin. – Virkamiestä tai jotakin hallinnon tahoa on helppo arvostella päätöksistä, mutta kyllä meillä silti jokainen ihminen on tärkeä. Onneksi Knaapisella ei ole enää varsinaisia ruuhkavuosia, sillä työtä on paljon. Kaupungin maalaispoika Agronomiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1995 valmistunut Knaapinen työskenteli valmistumisensa jälkeen hetken aikaa tutkimuksen parissa. Kun Knaapinen sai opintonsa valmiiksi vuonna 1995, Suomesta tuli osa Euroopan unionia. Hyvinvointi jakautuu harvalle. Knaapinen tietää, ettei kyse ole helposta tai yksinkertaisesta muutoksesta, vaikka tarkoitus on hyvä. 20 Aina työ ei ole simppeliä eikä näppärää. Hän puhuu vuolaasti ihmisistä, kohtaamisesta, kuuntelemisesta ja no, vähän myös lohikaloista, pihatöistä ja pihan viime syksyn ennätyksellisestä omenasadosta. Ja silti on uskottava tulevaisuuteen. Työttömiä on jo keskisuuren kaupungin verran. Yksi suurista muutoksista on TE-uudistus ja työllistämispalveluiden siirtäminen valtiolta kunnille, niin sanotusti lähemmäksi ihmisiä. – Varmasti johtajat, päättäjät ja luottamushenkilöt joutuvat nyt monella tavoin olemaan tiukoissa tilanteissa muutenkin. Petri Knaapinen ei vaikuta byrokraattiselta viranhaltijalta. Vaikka kyse onkin niin sanotusti isosta kuvasta, korostan, että aina on kyse yksittäisen ihmisen elämästä jollakin tavalla. Olen nähnyt kaikki johtamisen eri virtaukset, joita tarjotaan temppuina esihenkilötyön onnistumiseen, tietää Petri Knaapinen. Päätökset velvoittavat ja niiden tarpeellisuuteen, oikeisiin päätöksiin, on sitouduttava. Ei hän ajatellut pyrkivänsä johtajaksi, mutta ovet avautuivat oikeissa vaiheissa. Kokoukset venyvät, päivät ovat pitkiä, pino pöydällä kasvaa