11 I 2023 I 8.11. Helsinki paljastaa miten käyttää tekoälyä KL11_1.indd 1 31.10.2023 8.37. [ Kolumni ] Jere Finne: Johtaja, mikä on kuntasi hyökkäyspinta. POIKKEUSKEINOT Antti Lindtman haluaa rakennusalan pelastamiseen Venäjä hyödytti Virolahtea – sitten kaikki hiljeni Väläyttääkö armeija vihreää valoa idän tuulivoimahankkeille
SUURKORTTELISUUNNITTELU LUO KESTÄVÄN KEHITYKSEN KAUPUNKIASUMISTA Nykyaikainen yhteisöllinen suurkorttelisuunnittelu luo samalla puitteet kestävän kehityksen kaupunkiasumiselle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä – niin ekologisen ja sosiaalisen vastuun kuin hyvän hallinnonkin osalta. Tutkimusten mukaan ihmisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa vahvimmin oma lähipiiri, kuten perhe, työyhteisö ja asuinympäristö. Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Niin tekevät myös kotiin saatavat, arkea helpottavat palvelut. Perinteinen tulokulma ei riitä, vaan on nähtävä kokonaisuus yhtä taloyhtiötä laajemmin ja kyettävä hyödyntämään suuremman kokonaisuuden ostovoimaa mm. Energiatehokkaat ratkaisut sekä rakentamisen että asumisen aikana on mahdollista suunnitella suurempana kokonaisuutena. Alueisännöinti mahdollistaa kustannushyötyjä tuovan yhteistyön korttelin eri taloyhtiöiden välillä”, Ronkainen sanoo. Yhteisöllinen asuinympäristö on arjen turvallisuutta ja kestävää kehitystä KL11_2-5.indd 2 31.10.2023 8.37. ”Yhteisöllinen suurkortteli vaatii uudenlaista isännöintiä ja osaamista hallitustyöskentelyyn. Lapsiperheen elämää helpottavat oman korttelin yhteispalvelut ja ikäihmiset pystyvät digitaalisen palvelualustan kautta tilattavien palveluiden avulla asumaan pidempään kotonaan. Mahdollisuus liikkua, samoin kuin toisten näkyvä esimerkki liikkumisesta, kannustavat asukasta hyödyntämään alueen liikuntamahdollisuuksia”, Ronkainen kertoo. Tällaiset palvelut voidaan toteuttaa kestävästi luomalla kaavoituksella mahdollisuudet suurkortteleille, joissa yhden rakennuspaikan sijaan toteutetaan yhteinen palveluekosysteemi sadoille asukkaille”, linjaa Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. vuosikymmenien varrella eteen tulevissa energiahankkeissa ja remonteissa. Kotikatu365 Hatsala Kuopiossa sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. Ronkaisen mukaan tehokkaammin rakennettu, kokonaisuutena suunniteltu suurkortteli mahdollistaa yhteistilojen järkevän ja ympäristön kannalta vastuullisen suunnittelun. ”Yhteistilojen käyttö ja jaetut kokemukset lisäävät sosiaalista pitoa yhteisöön. Yhteisöllisen asuinympäristön on todettu parantavan päivittäisen elämän turvallisuutta: ympärillä olevat tutut eri-ikäiset asukkaat, matalan kynnyksen naapuriapu ja asukkaiden yhteinen tekeminen lisäävät turvallisuuden tunnetta. Kotikatu 365 Oy:n kolmen sukupolven asuinja palvelukortteleissa hyvinvointia ja arkiturvallisuutta luovat kohtuuhintaiset kodit, yhteiskäyttöiset tilat ja välineet, henkilökohtainen palvelu sekä päivittäistä arkea helpottavat lähipalvelut, jotka ovat helposti saatavissa korttelin oman digitaalisen palveluportaalin kautta. ”On hyvä muistaa, että arkiturvallisuus ja yhteisöllisyys koskettavat kaikenikäisiä asukkaita. Kuuluminen asuinyhteisöön luo turvallisuuden tunnetta – ja sivuvaikutuksena ehkäisee ilkivaltaa ja yksinäisyyttä. Jokaiseen taloon ei erikseen tehdä kerhotiloja tai liiketiloja, minkä lisäksi liikkuminen alueella mietitään kokonaisuutena. ILMOITUS Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Henkilökohtainen aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan kotiovelle tai pihapiiriin – Korttelin ytimessä on päiväkoti lapsiperheille ja hoivakoti ikääntyneille Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin
Kotikatu365 Hatsala Kuopiossa sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. Tällä hetkellä uhkien torjumisen suurimmat kärsijät ovat itäiset kunnat etelästä pohjoiseen. Itäja Pohjois-Suomen kunnilla on Suomen kannalta pelkkää taloudellista tuotteliaisuutta suurempi merkitys. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Turun radan parannusrahoilla olisi autettu Apu rajaseudulle on tukea turvallisuudelle Tällä hetkellä uhkien torjumisen suurimmat kärsijät ovat itäiset kunnat etelästä pohjoiseen. Energiatehokkaat ratkaisut sekä rakentamisen että asumisen aikana on mahdollista suunnitella suurempana kokonaisuutena. ”Yhteistilojen käyttö ja jaetut kokemukset lisäävät sosiaalista pitoa yhteisöön. Naapurimaamme Venäjän kansalaisille ei voi myydä kiinteistöjä entiseen malliin. Valtakunnan politiikka on ollut aina myös aluepolitiikkaa, jossa myös ministereiden kotiseudulla on merkitystä. Matkailutulojen korvaamiseksi Itä-Suomen kunnat tekevät kovasti töitä. vuosikymmenien varrella eteen tulevissa energiahankkeissa ja remonteissa. Tosiasia on kuitenkin se, että meihin vaikutetaan ja turvallisuuttamme koetellaan. Matkustamisen ja kanssakäymisen rajoitukset ovat vähentäneet yksistään paikallisten yritysten saamia tuloja vuositasolla vähintään sadoilla miljoonilla euroilla. Ankkurit eivät riko merenpohjan kaapeleita itsestään. Niin tekevät myös kotiin saatavat, arkea helpottavat palvelut. Hallituksen investoinnit ja panostukset esimerkiksi liikenneinfraan painottuvat länteen. TOKKOPA meistä suomalaisista kukaan haluaa, että itäisistä alueista tulee autiota rajaseutua, joka on entistä alttiimpaa ulkopuoliselle vaikuttamiselle. Lapsiperheen elämää helpottavat oman korttelin yhteispalvelut ja ikäihmiset pystyvät digitaalisen palvelualustan kautta tilattavien palveluiden avulla asumaan pidempään kotonaan. Mahdollisuus liikkua, samoin kuin toisten näkyvä esimerkki liikkumisesta, kannustavat asukasta hyödyntämään alueen liikuntamahdollisuuksia”, Ronkainen kertoo. ”Yhteisöllinen suurkortteli vaatii uudenlaista isännöintiä ja osaamista hallitustyöskentelyyn. Siksi on myös läntisen Suomen etu, että rajaseuduilla menee nykyistä paremmin. Tätä taustaa vasten on reilua kysyä, miksi valtio ei ole vielä herännyt auttamaan itäisiä alueita nykyistä vahvemmin. Erilaisia keinoja on olemassa. Yhteisöllinen asuinympäristö on arjen turvallisuutta ja kestävää kehitystä jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Kuva: Liisa Takala T ämän syksyn tapahtumat osoittavat selvästi, että turvallisuuttamme koetellaan monin eri tavoin. Yhteisöllisen asuinympäristön on todettu parantavan päivittäisen elämän turvallisuutta: ympärillä olevat tutut eri-ikäiset asukkaat, matalan kynnyksen naapuriapu ja asukkaiden yhteinen tekeminen lisäävät turvallisuuden tunnetta. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kelloa käännettäisiin ajassa 500 vuotta taakse päin. Herkästi ikävät asiat leimaavat Itä-Suomen uutisointia, mikä voi pahimmillaan vaikuttaa sekä mielikuviin että itäsuomalaisten omiin tunnelmiin. Perinteinen tulokulma ei riitä, vaan on nähtävä kokonaisuus yhtä taloyhtiötä laajemmin ja kyettävä hyödyntämään suuremman kokonaisuuden ostovoimaa mm. SUURKORTTELISUUNNITTELU LUO KESTÄVÄN KEHITYKSEN KAUPUNKIASUMISTA Nykyaikainen yhteisöllinen suurkorttelisuunnittelu luo samalla puitteet kestävän kehityksen kaupunkiasumiselle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä – niin ekologisen ja sosiaalisen vastuun kuin hyvän hallinnonkin osalta. Kuuluminen asuinyhteisöön luo turvallisuuden tunnetta – ja sivuvaikutuksena ehkäisee ilkivaltaa ja yksinäisyyttä. • KL11_2-5.indd 3 31.10.2023 8.37. Siksi uhkat ovat jopa aiempaa vaarallisempia. useaa itäsuomalaista aluetta. Kuntalehti 11 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Jarkko Ambrusin 108. Yksittäinen kunta voi joutua kyberhyökkäyksen kohteeksi, niin kuin Rautavaaralla kävi. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. ”On hyvä muistaa, että arkiturvallisuus ja yhteisöllisyys koskettavat kaikenikäisiä asukkaita. Jos uhkan aiheuttajia ei suoraan tiedetä tai syyllisistä ei poliittisista syistä voida kertoa, ilmaan jää roikkumaan epämääräisyyttä ja usvaa. Tällaiset palvelut voidaan toteuttaa kestävästi luomalla kaavoituksella mahdollisuudet suurkortteleille, joissa yhden rakennuspaikan sijaan toteutetaan yhteinen palveluekosysteemi sadoille asukkaille”, linjaa Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. Nyt kyseessä on kuitenkin toisen kokoluokan asia kuin vain alueellinen jakopolitiikka. Jokaiseen taloon ei erikseen tehdä kerhotiloja tai liiketiloja, minkä lisäksi liikkuminen alueella mietitään kokonaisuutena. Uhkat eivät ole samalla tavalla näkyviä kuin aiemmin. Toki elinvoima ja menestys syntyy alueista ja ihmisistä, mutta julkinen valta voi omilla toimillaan auttaa kehityksessä – varsinkin jos seudut ovat kokeneet iskun elinvoimaansa ilman omaa syytään. Tuulivoimaa ei voi rakentaa kaikkiin niihin paikkoihin, mihin se muutoin olisi kannattavaa. Alueisännöinti mahdollistaa kustannushyötyjä tuovan yhteistyön korttelin eri taloyhtiöiden välillä”, Ronkainen sanoo. Kotikatu 365 Oy:n kolmen sukupolven asuinja palvelukortteleissa hyvinvointia ja arkiturvallisuutta luovat kohtuuhintaiset kodit, yhteiskäyttöiset tilat ja välineet, henkilökohtainen palvelu sekä päivittäistä arkea helpottavat lähipalvelut, jotka ovat helposti saatavissa korttelin oman digitaalisen palveluportaalin kautta. Vaikka Ukrainan sota loppuisi huomenna, toimeliaisuus rajan yli ei piristy vuosikausiin. Turvallisuuspolitiikka ja erilaiset uhkat heijastuvat myös kuntiin. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Pahimmillaan kuntien rasitteeksi jää satoja venäläisten omistamia asuntoja, niin kuin Imatralla on käymässä. Tahto onkin sitten jo toinen asia. Nyt luvassa on lähinnä hitaampaa tai nopeampaa näivettymistä. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti Tutkimusten mukaan ihmisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa vahvimmin oma lähipiiri, kuten perhe, työyhteisö ja asuinympäristö. ILMOITUS Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Henkilökohtainen aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan kotiovelle tai pihapiiriin – Korttelin ytimessä on päiväkoti lapsiperheille ja hoivakoti ikääntyneille Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin. Esimerkiksi Savonlinnassa urakoidaan suorien Keski-Euroopan lentojen saamiseksi. Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Ronkaisen mukaan tehokkaammin rakennettu, kokonaisuutena suunniteltu suurkortteli mahdollistaa yhteistilojen järkevän ja ympäristön kannalta vastuullisen suunnittelun. Kun tämän kaiken lisää itäisten rajakuntien väestöja talouskehitykseen pidemmältä ajalta, hätä alkaa olla monin paikoin jo suuri
[ Lakiklinikka ] 52 Kuka vastaa tuulivoimaloiden turvallisuudesta. 6 Kuva: Liisa Takala Antti Lindtman: Kyllä poikkeuksellisina aikoina pitää miettiä poikkeuksellisia keinoja. [ Kunnan töissä ] 48 Pyöräillen uralle [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Presidenttiehdokkaat kirjojen keskellä [ Lakia lukien ] 51 Virkakielipoliisi jokaiseen kuntaan. 14 Kirja: Varautumisopas tuli tarpeeseen, Tape 17 3 x, Luku [ Teemat: Turvallisuus ja liikenne ] 18 Kun kaikki hiljeni 26 Tutkaverkko rajoittaa tuulivoiman rakentamista 30 Pelastusala palaa varjosta 34 Tekoälylle omat pelisäännöt 38 Kylätie on kuoppainen 44 10 kysymystä turvallisuussuunnitelmasta 45 Imatra kiinnostaa venäläisiä [ Kolumni ] 46 Jere Finne: Johtaja, mikä on kuntasi hyökkäyspinta. [ Työ ja tekijä ] 54 Unelmatyö Kainuussa [ Luottamuksella ] 56 Politiikka imaisi sairaanhoitajan [ Seuraava numero ] 58 Teema: Talous • Kuinka kunnat suojaavat infraansa muuttuneessa turvallisuustilanteessa. 54 s. Kuva: Riikka Hurri Riikka Pirkkalainen: Olen kadehtinut Kainuun monipuolista elinkeinorakennetta ja valtavaa kulttuurihistoriaa. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Vihdoin huipulla 12 Kunnan aarre: Kemijärvi, Mikä vaakuna. Kuuntele Valiokunta-podcast: kuntalehti.fi/valiokunta KL11_2-5.indd 4 31.10.2023 8.37. [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin Vantaan kaupungintalon aulassa Tikkurilassa. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com [ Sisältö 11/2023 ] s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. 13 Pystytkö puhumaan?: Mitä vikaa eläkejärjestelmässä on
18 s. Kuva: Juha Metso Otto Koskela: Kunta laski paljon sen varaan, että Vaalimaan alue kasvaa ja kehittyy, ja nyt se kortti on toistaiseksi pelattu. Kuntalehti 6 / 2019 5 Kuva: Jonna Juvonen s. Kuva: Lauri Rotko • Päättäjät huolissaan Kustoksen kyselyssä: Mikä on inhouse-yhtiöiden tulevaisuus. 48 Aliisa Heinäaro: Tavoitteena on edistää joustavuutta kulkutavoissa. • Valviran tiukentunut linjaus pahentaa pulaa sosiaalityöntekijöistä • Rautavaaralla korjataan kyberhyökkäyksen jälkiä KL11_2-5.indd 5 31.10.2023 8.37
6 Kuntalehti 11 / 2023 [ Hän ] Antti Lindtmanin lisäksi Vantaan kaupungintalon aulassa huomiota herättävät Laila Pullisen veistos sekä postilaatikko euroviisuvoittaja Käärijän fanipostille. KL11_6-11.indd 6 31.10.2023 8.38
Ensi vuodesta on tulossa kriisivuosi. Nyt hän vaatii rakennusalalle pikaista pelastuspakettia. KL11_6-11.indd 7 31.10.2023 8.38. VIHDOIN HUIPULLA Antti Lindtman on vihdoin päässyt huipulle, SDP:n johtoon. Kuntalehti 11 / 2023 7
Kun työt lähtivät taas vetämään ja väkeä kutsuttiin takaisin töihin, ei heistä tullut kuin joka toinen, koska he olivat hakeutuneet muualle. Pääministeriksi hän kyllä pyrki vuoden 2019 lopulla, kun pääministerinä ollut Antti Rinne, sd., joutui eroamaan tehtävästään. Hän vakuuttaa, että kun sekä valtion tukema että vapaarahoitteinen asuntotuotanto loppuu, se tietää isoa jarrua kaupunkien kasvulle. Nyt hänellä on suuri huoli rakentamisen syöksystä. Lindtman itse ei ainakaan paljasta hermostustaan galluplukuihin. ÄKKIPYSÄHDYKSEEN Lindtman toki jatkaa Vantaan rivivaltuutettuna, joten kotiseudun asiat pysyvät valtakunnan asioiden rinnalla. Väyliä ja aukiota korjataan. Asuntokauppa pitää saada ensi vuonna liikkeelle. Ja niiden työntekijät hakeutuvat myös muihin töihin. Puoluekokouksen jälkeen hän päätti luopua Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta, koska haluaa keskittyä täysillä puoluejohtajan tehtävään. Vantaa on nyt Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Tämän hän ilmoitti myös aikoinaan tulevalle puolisolleen Kaija Stormbomille, joka asui aiemmin Helsingissä. Vantaan kaupungintalon ja Tikkurilan kirkon välisellä aukealla on kova myllerrys meneillään. Petteri Orpon, kok., johtama hallitus on jo tarjonnut SDP:lle niin paljon sytykkeitä, että luulisi puolueen kannatuksen nousevan kohisten. Nyt Lindtman on vihdoin päässyt huipulle. Eräs rakennusalan keskeinen toimija arvioi jo, että alalle tulee 100 000 työtöntä. Mutta ei. Näillä nurkilla hän on pyörinyt koko elämänsä. Ensinnäkin ensiasunnon ostajilta ei pitäisi viedä pois vapautusta varainsiirtoTässä on iso riski, että rakentamisen lama vetää koko Suomea perässä. Lapsuudenkoti oli Vantaan Koivukylässä. Lindtman on tyytyväinen hankkeeseen, mutta hän pelkää rakentamisen romahdusta. Ainakin lokakuussa median teettämät gallupit näyttivät kokoomuksen olevan suosituin puolue. [ Hän ] 8 Kuntalehti 11 / 2023 V antaata en jätä. Sitähän rakennusalan pomot pelkäävät. Kaija halusi asua veden lähellä, mutta löysimme onneksi Keravanjoen varrelta paritalon puolikkaan yhteiseksi kodiksi, Lindtman muistelee. Työvoimapulan takia kentällä oli sitten hirvittävät turvatarkastusjonot. KL11_6-11.indd 8 31.10.2023 8.38. Lindtman kertoo kuntapolitiikan motivoivan häntä monesta syystä. Se on SDP:n puheenjohtajaksi nousseen kansanedustaja Antti Lindtmanin vakaa päätös. Hän soimaa Orpon hallitusta siitä, että se perui budjettiriihessään ”vain osittain” rakentamista vaikeuttavia päätöksiä. Vantaalla ei turhaan pokkuroida, nuorempi Lindtman vahvistaa. Helsinki-Vantaan lentokentän lentokenttäpalveluista lomautettiin 2 000 työntekijää. Ilmankos vantaalaiset näyttävät suhtautuvan rennon tuttavallisesti Lindtmaniin. Tässä on iso riski, että rakentamisen lama vetää koko Suomea perässä. Työttömien määrä voi hänen mukaansa nousta tosi suureksi, paljon suuremmaksi kuin hänen omat alustavat arvionsa. Sanna Marin voitti Lindtmanin puoluevaltuuston äänestyksessä ja nousi myöhemmin myös puolueen johtoon. Tilanne kärjistyy suurimmissa kaupungeissa parin vuoden sisällä. Se vaikuttaa investointeihimme koko Suomessa, ja se vaikuttaa oleellisesti kaupunkien kasvukykyyn. Olen tosi huolissani, jos hallitus seuraa tumput suorana tilannetta. Kuntapolitiikassa on lupa katsoa seuraavaa vuotta tai neljää vuotta pidemmälle. Silloin ei ole tarvetta hakea pikkunäppäriä pikavoittoja, vaan yhteistyötä eri puolueiden kesken. Hitto soikoon, tilanne on mennyt joka kuukausi ja joka viikko pahempaan suuntaan. Rakennushankkeiden peruuntuminen vaikuttaa suunnitteluun, rakennustuoteteollisuuteen, tukkukauppaan, rautakauppaan sekä heijastuu sahoille ja vientiin. Vähän haikeaa on kyllä, sillä motivaatiota jatkaa olisi ollut, hän myöntää. Siinä täällä on onnistuttu. Nyt rakennusalalla näkyy hänestä jo samoja piirteitä. Hän on johtanut valtuustoa lähes 15 vuotta. Esimerkiksi Vantaalle on tulossa paljon uusia asukkaita, varsinkin maahanmuuttajia. Lindtman on ollut vuosikausia keskeisessä tehtävässä SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana, mutta ministeriksi hän ei ole halunnut, vaikka häntä on pyydetty. Koko ketju ajetaan äkkipysähdykseen. SDP jäi kakkoseksi. KAUPPA VAUHTIIN Vaikka Lindtman synkistelee, kokeneella poliitikolla on aina takataskussaan tukku ratkaisuehdotuksia. Ensi vuodesta tulee kriisivuosi, hän sanoo ja pamauttaa vielä sanojensa vahvistukseksi nyrkillä pöytään kaupungintalon kabinetissa. Tapaamme Vantaan kaupungintalolla Tikkurilassa. Hänen isänsä Jouko Lindtman, sd., on myös näkyvä paikallispoliitikko ja istuu nyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuustossa. Jos rakentamisen kriisi pitkittyy, eikä tehdä kuoppaa tasoittavia toimia, voi olla, että alalta lähtee aika paljon väkeä. Hän on poliittisissa peleissä marinoitu poliitikko, mutta paineet päästä Marinin varjosta ovat kovat. Vuoden 2025 lopussa täällä on kova asuntojen kysyntä, mutta ei tarjontaa. Ja taas oppositiojohtajan vaativa katse suuntautuu Orpon hallitukseen. Olen pitänyt ohjenuorana sitä, että katsotaan seuraavienkin vaalien yli. On siis edessä kova asuntopula, jos ei tehdä mitään. Lindtman arvioi, että ainakin 20 000– 30 000 perhettä joutuu kärsimään rakentamisalan työttömyydestä tänä talvena. Lindtman palauttaa mieliin koronapandemian alkuvaiheen. Asukkaita on jo reilusti yli 240 000. ASUNTOPULA UHKAA Pahin uhkakuva Lindtmanin mukaan on se, että jos alamäki pitkittyy ja rakennusyritykset menevät konkurssiin, yritysten alihankkijoina toimineet yritykset siirtyvät muille aloille. Yksi on haasteiden voittaminen ja toinen se, että Vantaan kehittämisnäkymät ovat hyviä
Hän johti valtuustoa lähes 15 vuotta. Antti Lindtman on jo viidettä kautta Vantaan kaupunginvaltuutettu. Täällä on saatu aikaan Vantaahenki, hän sanoo. KL11_6-11.indd 9 31.10.2023 8.39. Kuntalehti 11 / 2023 9
Emme halua avata avointa piikkiä, vaan pitäisi päättää määräaikaisista jykevistä täsmätoimista. KL11_6-11.indd 10 31.10.2023 8.39. Lindtmanin mielestä hallituksen kaikki rakentamista vähentävät toimenpiteet pitäisi perua. Lindtman huomauttaa, että SDP:n puolelta myös kritisoitiin välimallia, koska malli oli lopulta liian antelias investoijille. VAPAAVUORELLE KIITOSTA ARA-puolelle kaavailtua valtuutta ei pitäisi Lindtmanin mielestä leikata, vaan päinvastoin ARAn ehtoja pitäisi hänestä helpottaa. Olisi järkevää rakentaa, koska mahdollisimman pian liikkeelle lähtevät hankkeet valmistuisivat vuonna 2025 eli juuri silloin, kun paha asuntopula on käsillä. Mallissa asuntoja oli pidettävä ensimmäiset kymmenen vuotta vuokralla. Päinvastoin ensiasunnon ostajille pitäisi antaa määräaikainen korkovähennys. Kyllä se siinä suhdannetilanteessa oli hyvä teko rakentamisen kannalta. Esimerkiksi energia-avustus asuinrakennusten korjaushankkeisiin päättyy, ikääntyneiden avustus tavallisten ARAvuokratalojen ja -asuntojen korjaamiseen esteettömiksi päättyy sekä käynnistysavustus pitkäaikaisella korkotukilainalla rakennettavien tavallisten vuokra-asuntojen rakentamiseen päättyy. Kaikki, hän toistaa. Hän on varma siitä, että korkovähennys sysäisi liikkeelle koko asuntokaupan ja samalla piristäisi asuntorakentamista. Se koski myös tavallisten asuntoosakeyhtiöiden energiaremontteja. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) myöntää erilaisia asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia, mutta ensi vuodenvaihteessa monet avustukset päättyvät. Vuokravelvoitteesta sai vapautuksen jo viiden vuoden kuluttua, jos valtio vapautettiin lainan vastuista. Tämä niin sanottu välimalli nousikin hittituotteeksi, sillä ARA hyväksyi vuosina 2009 ja 2010 lähes 7 500 välimallin asunnon rakentamisen. Mitään pysyviä korkovähennyksiä hän ei kannata, sillä niillä voisi olla haittavaikutuksia sitten, kun tilanne kohenee. Valtio toi uudenlaisen tuen rakennuttajille, rakennusliikkeille, eläkeyhtiöille sekä asuntosijoittamiseen erikoistuneille yrityksille. Kun asuntojen aloitukset putoavat vuosien 1948–1949 tasolle ja samaan aikaan maahanmuutto on vilkasta, se tarkoittaa, että vuonna 2025 olemme asuntopulassa, SDP:n uusi puheenjohtaja varoittaa. Kyllä poikkeuksellisina aikoina pitää miettiä poikkeuksellisia keinoja, hän sanoo ja napauttaa taas nyrkillä pöytään. Nyt pitäisi saada liikkeelle myös investoinnit erityisryhmien eli esimerkiksi opiskelijoiden ja vammaisten asuntoihin. Hallitusohjelmaan kirjattiin päätös, että uusille asumisoikeuskohteille ei myönnetä tukia, mutta syksyllä hallitus päätti, että tämä toteutuu vasta vuodesta 2025 alkaen. TALOUS KUNTOON Vuoden 2009 finanssikriisin taustalla oli syksyn 2008 tapahtumat Yhdysvalloissa, kun Wall Streetin vanhimpiin ja huomattavimpiin investointipankkeihin kuulunut Lehman Brothers kaatui. Lindtmanin mielestä määräaikainen, yhdenkin vuoden tuki, voisi riittää avuksi. Lindtman antaa yllättäen vuolaat kiitokset varsinkin Vapaavuorelle. Jos siis ostat asunnon ensi vuonna, saisit esimerkiksi viideksi vuodeksi korkovähennyksen, hän aloittaa. Taas hän löytää hyvän esimerkiksi Vanhasen kakkoshallituksen ajalta. Koska tilanne on nyt niin hankala, olisin valmis harkitsemaan samankaltaisia valtion tukitoimia kuin vuonna 2009 tehtiin, Lindtman viittaa Matti Vanhasen, kesk., johtaman hallituksen mittavaan rakennusalan tukipakettiin. Silloin peruskorjauksiin annettiin 10 prosentin tuki. [ Hän ] 10 Kuntalehti 11 / 2023 verosta. Korjausrakentamiseen pitäisi miettiä vauhdittajia, koska nyt alkaa myös korjausrakentaminen sakata. Tilanne on hänestä tällä hetkellä poikkeuksellisen poikkeuksellinen, sillä maamme ei ole putoamassa asuntorakentamisessa vuoden 2009 finanssikriisin tasolle eikä edes 1990-luvun laman tasolle, vaan 40-luvun lopun tasolle. Nyt hänen mielestään pitäisi kuitenkin miettiä vastaavaa. Tuella saatiin peräti 40 000 henkilötyövuoden vaikutus. Asunnot sai myydä sen jälkeen. Silloinen asuntoministeri Jan Vapaavuori, kok., kampanjoi erityisesti korkotukilain puolesta. Silloin lähti moni hanke liikkeelle. Lindtman työskenteli tuolloin SAK:n nuorisosihteerinä ja oli ollut jo vuosia kaupunginvaltuustossa. Kolmas, mutta ei suinkaan vähäpätöisin toimenpidekohta hänen listallaan on korjausrakentaminen
Lindtman näkee, että liikennehankkeilla toki voidaan toki auttaa kurjaa tilannetta, mutta akuuttiin suhdannetilanteeseen ratikka ei vielä ehdi auttaa. Se oli pääjuttu. Meillä kasvoivat verot, velka ja työttömyys. Ratikka on hänen mukaansa Vantaan kaupunkirakenteelle äärimmäisen tärkeä. Siitä ei hyvää seuraa. Rata valmistui kesällä 2015, kun meillä oli asuntomessut. Ratikkahanketta ei Lindtmanin mielestä saa missään nimessä siirtää heikon taloustilanteen takia. Valtio ei ole vielä päättänyt omasta 30 prosentin rahoituspanostuksestaan. Ja se saatiin valmiiksi juuri silloin, kun talous lähti nousuun. Investoinneissa ja rakentamisessa tapahtui juuri silloin käänne, jolloin rakentamisbuumi lähti vauhtiin. Vasta kun talon perustukset ja elementit saadaan paikoilleen sekä katto päälle, alkaa suurin työllistävä osuus eli asuntojen rakentaminen. Kuntalehti 11 / 2023 11 [ Kuka. Vantaalla oli valmiina tontteja, joten sekin asia oli kunnossa. Kun Vantaan ratikkahanke lähti liikkeelle, moni muukin rakennushanke lähti liikkeelle. Vaikea tilanne ei saa olla syy jarruttaa investointia, vaan se on syy sysiä sitä liikkeelle. Edessä on putkiremontteja ja muita isoja remontteja. Meille tulee rytmihäiriö. Se on iso välitarkastelu kulloisellakin hallituskaudella. Täällä tehtiin se valinta, että jatketaan itsenäisenä, mutta pannaan talous kuntoon. Siitä vuodesta lähtien vantaalaisten velkataakka on pienentynyt joka vuonna. Tuli täydellinen pysäytys ja pitkä kitulias kausi. Koska ratikan rakentaminen ei tuo helpotusta heti ensi vuoteen, ARA-tuotantoa pitäisi puskea eteenpäin. Kehärata oli rohkea investointi vaikeina aikoina. Huoli nuorisotyöttömyyden kasvusta toi hänelle myös työpaineita. Kyllä meidän tavoitteenamme on olla niissä vaaleissa suurin puolue. Myös Vantaan taloustilanne koheni. ] Kun hän seuraavana vuonna aloitti Vantaan valtuuston puheenjohtajana, kaupungissa elettiin ”tosi synkkää aikaa”. Finanssikriisin jälkeiset vuodet vuoteen menivät siinä, että taloutta pantiin kuntoon. KL11_6-11.indd 11 31.10.2023 8.39. • Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala Kuntaja aluevaalit ovat jo mielessä. Vantaalla meni niin huonosti, että harkinnassa oli yhdistyminen Helsingin kanssa. Pikaraitiotieyhteys on suunniteltu Itä-Helsingin Mellunmäestä Vantaan Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle. Verotuloja ja maanmyyntituloja on tullut runsaasti, joten kehärata on maksanut itsensä erittäin hyvin takaisin. Nyt hankkeet voivat hidastua, siirtyä tai peruuntua. Jotta ihmiset haluavat investoida korjauksiin ja sinne saadaan täydennysrakentamista, se edellyttää kaupunkikehityshanketta eli ratikkaa. Näin tapahtuu tänäkin vuonna. Kehärataa rakennettiin läpi kituliaan kasvun vuodet. Rakentamisen ajoitus oli täydellinen, koska sitä rakennettiin juuri silloin, kun muuten oli hiljaista. Suomessa tuli finanssikriisin lisäksi vielä teollisuuden rakennemuutos, kun Nokia menetti pelin ja paperiteollisuuden alamäki alkoi. Ties monennenko kerran hän muistuttaa rakentamisen ajoituksen tärkeydestä. Ennen ratikan valmistumista, vuonna 2027, on seuraavat eduskuntavaalit, jos mennään normaalin aikataulun mukaan. Muuten on riski, että alue näivettyy. Pituutta raitiotiellä olisi noin 19 kilometriä. Vantaan ratikkareitin rakentamisen pitäisi alkaa vuoden kuluttua ja liikenteen olla vauhdissa vuonna 2029. Esimerkiksi hän nostaa Hakunilan 20 minuutin päässä Helsingin keskustasta, jossa joidenkin vanhojen omistusasuntojen neliöhinta on alle 1 500 euroa. Kevään 2025 kuntaja aluevaalit ovat tosi tärkeät vaalit, vaikka sitä ennen käydään presidentinvaalit ja europarlamenttivaalitkin. Mieleen painunut muisto valtuuston puheenjohtajakauden alusta hänellä on, kun hän oli mukana muuraamassa kehäradan peruskiveä Ruskeasannassa. Se on osaltaan mahdollistanut Vantaan velkataakan pienenemisen suurten kaupunkien korkeimmalta tasolta reilusti keskitason alapuolelle. Kuntaja aluevaalit ovat jo mielessä. RYTMIHÄIRIÖ JA RATIKKA Kaupungintalon nurkalla on iso kyltti ”Vantaa Antti Lindtman • Syntyi vuonna 1982 Vantaalla • Asuu Vantaan Tikkurilassa • Valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 2016 Helsingin yliopistosta • SAK:n projektisihteerinä vuosina 2003–2007 ja nuorisosihteerinä vuosina 2007–2011, työskennellyt aiemmin myös betoniauton kuljettajana • SDP:n kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä vuodesta 2011 lähtien • SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja vuosina 2015–2023 • Vantaan kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2004, jatkaa edelleen valtuutettuna • Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 2009–2023 • Perheeseen kuuluu puoliso ja alle kouluikäinen tytär • Harrastaa jalkapalloa, lenkkeilyä ja talvisin murtomaahiihtoa rakentaa – Vantaa bygger”, jonka vieressä on ratikkavaunun muotoinen kyltti. Sehän on hanke, joka tuottaa lisää rakentamista. Sitä ennen ehtii tapahtua vaikka mitä, mutta Lindtmanin tavoitteena on tietysti johtaa SDP vaalivoittoon – ja päästä itse pääministeriksi
Tuolloin tiloissa tosin toimi opettajia kouluttanut Kemijärven seminaari. Sisäasianministeriö vahvisti päätöksen vuonna 1954. Se on tehty vuonna 1960 tilauksesta ja Kulttuurirahaston varoin entisen Särkelän koulun juhlasalin seinälle. ] KEMIJÄRVEN aarre on kuvataiteilija, arkkitehti Unto Pusan (1913–1973) monumentaalimaalaus Suma. Jotain pitäisi pian keksiä Suman varalle, sillä näillä näkymin teoksen tilanne vain pahenee. Teos ehti inhimillisen virheen vuoksi taannoin päätyä nettihuutokauppaankin, mutta vedettiin pois. Teoksen irrottaminen seinästä on lähes mahdotonta ilman että se vahingoittuisi, sillä levyt, joiden päälle Pusa on aikanaan maalannut, on sitä ennen ruuvattu kiinni seinään. Suman siirtäminen ja sijoittaminen arvoiselleen paikalle – mahdollisesti Rovaniemen taidemuseoon – on askarruttanut Kemijärven kaupunkia. • Katja Martelius Kemijärvi: Suma Kuva: Kemijärven kaupunki KEMIJÄRVEN kaupungin vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Henkilönä Pusa oli temperamenttinen, kiivaskin, kerrotaan. Suma on ylistys sodanjälkeiselle jälleenrakennuksen ajalle – eikä mikään ihan pieni ylistys olekaan. [ Mikä vaakuna. Pusa oli saanut reilusti vaikutteita etenkin kubismista. Hänen maalauksensa ovat värikkäitä ja moderneja. 12 Kuntalehti 11 / 2023 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Eräskin muistuttaa ruudullisessa paidassaan venetsialaista gondolieeriä. Kun maalaiskunta ja kauppala yhdistyivät Kemijärven kaupungiksi vuonna 1973, kaupunki otti maalaiskunnan käyttämän alkuperäisen koko kunnalle vahvistetun vaakunan käyttöön. Mutta enää kukaan ei saa sen värikylläisyydestä puhtia koulunkäynnilleen, sillä joitain vuosia sitten kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa havaittiin sisäilmaongelmia ja koulu jäi tyhjilleen. Vaihtoehtoina ovat olleet myynti tai lahjoitus, mikäli irrottamisesta, siirrosta ja restauroinnin kustannuksista päästään yhteisymmärrykseen. Vaakunaselitys on ”mustassa kentässä kanto, jonka yläpää on teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa”. Taiteilijaystävien mukaan Pusa oli silti tasainen luonne – nimittäin siinä mielessä, että hän oli aina vihainen. Kriitikot eivät luonnollisesti Pusan mielestä tienneet mistään mitään. Mitoiltaan monumentaalimaalaus on peräti kymmenen metriä pitkä ja kolme ja puoli korkea, ja se koostuu seitsemästä erillisestä levystä. TÄLLÄKIN hetkellä Suma on paikallaan Särkelän koulun juhlasalissa. Teos esittää nousevaa päivää, jokea ja tukinuittajia kekseineen. Vain Suma on jäljellä. Sanotaan, että juuri Pusa oli tuomassa modernia taidetta Suomeen. Silti työt ovat edelleen selkeästi esittäviä. Taustalla nähdään kaatuneita honkia ja käkkäräoksainen, tyylitelty metsämaisema. PUSA oli vankasti sitä mieltä, että ihminen tarvitsee taidetta osaksi rakennettua ympäristöänsä, sillä niin kaikki työkin sujuu joutuisammin. He taiteilevat klassisissa asennoissa liukkaiden tukkien päällä. • KL11_12-17.indd 12 31.10.2023 8.46. Monta vuosikymmentä Pusa opetti arkkitehtuuria ja piirustusta uusille sukupolville ja kirjoitti teoksia, joista otettiin aina vain uusia painoksia. Vaikka aihe on metsäteollinen, se on toteutettu helein ja hämmästyttävin värein. Hän syntyi Viipurissa vuonna 1913 ja sai oppia sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä että myöhemmin Pariisissa. Nimittäin kaupunki on päättänyt, että Särkelän koulu jätetään kylmilleen. Kun kunnan keskustaajama erotettiin Kemijärven kauppalaksi vuonna 1957, vaakuna jäi Kemijärven maalaiskunnan käyttöön. Taidon välittäminen eteenpäin oli tärkeä osa hänen elämäntyötään. Suma on kaikkein parasta Pusaa: hän loi arvostetuimmat ja vaikuttavimmat monumentaalimaalauksensa juuri noihin aikoihin. Kun Eriksson voitti Kemijärven kunnan vuoden 1952 lopulla järjestämän vaakunansuunnittelukilpailun, kunnanvaltuusto hyväksyi voittaneen ehdotuksen Kemijärven vaakunaksi
Mitä vikaa eläkejärjestelmässä on. Jos tammikuussa 2025 työmarkkinajärjestöillä ja hallituksella on yhteinen käsitys siitä, mikä on viisasta, ministeriössä alkaa lainsäädännön valmistelutyö. Ne ovat fiksuja juttuja ja osoittaneet toimivuutensa. Kyllähän uudistuksen pitäisi merkitä kuntatyönantajille ja hyvinvointialueiden työnantajille sitä, että eläkemaksut eivät olisi liian haasteellisia. Kun tilanne on tällainen ja tulevaisuutta koskee syntyvyyden kysymysmerkki, meillä pitäisi olla valmiutta miettiä työeläkejärjestelmän rahoitusta niin, että epävarmuustekijät huomioidaan. Suurin ongelma on matala syntyvyys, joka on pudonnut noin 60 000 lapsen tasolta vähän yli 40 000 lapseen vuodessa. Tarkoitan ensinnäkin sitä, että sijoitustuotot voivat vaihdella voimakkaastikin. Onko kuntien ja hyvinvointialueiden kannalta jotain erityistä, joka pitäisi uudistuksessa huomioida. Tämä ei ole sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta reilua. Sosiaalija terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat asettaneet työryhmän selvittämään työeläkejärjestelmän uudistamista. Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden työvoimakustannukset ovat olleet sote-uudistuksen jälkeen paljon tapetilla. Mitä tarkoitat. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto vastaa puhelimeen. Toinen kysymys liittyy työllisyyteen ja palkkasumman kehitykseen. Valmistelussa menee oma aikansa, jonka jälkeen esitys menee lausunnoille ja lopulta eduskuntakäsittelyyn. Eläkeläiset saavat eläkkeensä, ja rahoituskin on kunnossa. Jos eläkeuudistuksessa on eläketurvaan eli eläkkeen määräytymiseen liittyviä asioita, siirtymäaikoja tulee suurella todennäköisyydellä. Mitä vikaa tässä nykyisessä työeläkejärjestelmässä on. Paljon riippuu siitä, millaisia sisältöjä uudistuksessa aiotaan saada aikaan eli puhutaanko rahoituksen vahvistamisesta vai onko siellä eläke-etuuksiin liittyviä sääntöjä. Jos on etuuksiin liittyviä sääntöjä, tärkeä kysymys on se, vaikuttavatko ne tuleviin eläkeoikeuksiin vai voiko niillä olla jollakin aikataululla vaikutusta lyhyemmälläkin aikavälillä. Suomessa on maailman mitassa aika hyväkin eläkejärjestelmä, jos ajatellaan eläkeläisten asemaa ja rahoituksen kestävyyden näkökulmaa. Meiltä kuitenkin puuttuu rahoituksen epävarmuuteen reagoiminen. • Martta Nieminen Mikko Kautto muistuttaa, että työeläkejärjestelmän rahoituksessa olisi otettava huomioon epävarmuustekijät. Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden näkökulmasta se ei kyllä ole mikään sellainen asia, jolla suuntaan tai toiseen asioita ratkottaisiin. Kun katsotaan viimeistä kahta vuotta, meillä on ollut miinusmerkkiset tuotot, kun sitä ennen oli valtavan positiiviset tuotot. Kuva: Karoliina Paatos Millainen työeläkejärjestelmä olisi sinun mielestäsi järkevä. Onko siitä tarpeen luopua uudistuksen yhteydessä. Kuntalehti 11 / 2023 13 [ Pystytkö puhumaan. Edellisissä työeläkeuudistuksissa on vastattu kuolevuuden muutoksiin. Kyllä ratkaisut pitää löytää jostain muualta. Meillähän ei ole esimerkiksi toimialakohtaisesti lisäeläkkeitä, ja meillä on hyvin vähän yksilölliseen säästämiseen perustuvia ratkaisuja. Ne joko menevät ylös tai alas eli voi tulla isojakin muutoksia. Uudistusten jälkeen meillä on jo niin sanottu elinaikakerroin, ja vanhuuseläkeikää muutetaan automaattisesti sen mukaan, mitä elinajanodotteessa tapahtuu. Haasteena on se, että työeläkejärjestelmän rooli kokonaiseläketurvassa on suuri. Pystytkö puhumaan. Tällä hetkellä järjestelmä toimii ihan hyvin. Esimerkiksi tänä vuonna korkojen kehitys on muuttanut sijoitustoiminnan edellytyksiä voimakkaasti. Joo. Siinä on suomalaisen työeläkejärjestelmän mahdollinen laadullinen parannuskohde. Kun elinikä on pidentynyt, eläkkeitä maksetaan pidempään kuin ennen. Miten valmistelu etenee. KL11_12-17.indd 13 31.10.2023 8.46. Kaikki haasteet, jotka tulevat toimintaympäristön muutoksista, liittyvät etuusperusteisen työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyteen. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien (KT), Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK), SAK:n, Akavan ja STTK:n edustajien lisäksi ryhmässä on Eläketurvakeskuksen edustaja asiantuntijajäsenenä. Ei siis ole mitään akuuttia ongelmaa. Sen maksaminen jatkuu siihen saakka, kunnes jää vanhuuseläkkeelle. Kun tulevaisuudessa on entistä vähemmän työllisiä, se tarkoittaa sitä, että työikäisen väestön pitäisi maksaa enemmän, jotta saadaan eläkkeet maksettua. Tuottojen ennakoitavuus on siis heikkoa. Osittaista vanhuuseläkettä voi hakea nykyään aikaisintaan 61-vuotiaana. Nämä vaikuttavat työeläkejärjestelmässä maksutuloon eli kuinka paljon rahaa on kerättävissä. Miksi uudistusta valmistellaan. ] . Tämä on ollut suosittu tuote, ja ainakin valtiovarainministeriössä siihen suhtaudutaan nihkeästi. Meillä on nyt etuusperäinen eläkejärjestelmä, jossa työssäkäyvät maksavat eläkkeellä olevien eläkkeistä valtaosan
VARAUTUMINEN on työllistänyt viime aikoina etenkin kuntia. • Merja Ojansivu Riitta Björn, Juha-Antero Puistola, Kansalaisen varautumisopas. Jos palvelutarpeet muuttuvat, voidaan rakennuksen käyttötarkoitusta muuttaa huomattavasti helpommin kuin staattisissa rakennuksissa. Vuosien saatossa vanhat sotekiinteistöt ovat jääneet toiminnallisesti jälkeen nykypäivän vaatimuksista iän ja muuttuneiden käyttötarkoitusten seurauksena. Kirja antaa hyvän kuvan yhteiskunnan näkymättömästä varautumiskoneistosta, jota tavallinen kansalainen ei juuri tule ajatelleeksi. KL11_12-17.indd 14 31.10.2023 8.46. Tämä on tärkeä kriteeri työpaikan valinnassa monille meistä. Kaikkiin edellä mainittuihin ongelmiin vastaavat Parmacon vuokramallilla tarjoamat, dynaamiset rakennukset. THL varoittaa jo palvelujen saatavuuden heikkenevän ja hoitoon pääsyn hidastuvan. Lopulta tärkeintä on huolehtia, että pärjää 72 tuntia omin varastoin. Patteriradio, vesikanisteri, taskulamput, ruokaa, lääkkeet, lämmintä vaatetta, käteistä rahaa jne. Varautumisesta ja huoltovarmuudesta tuli ajankohtaisia puheenaiheita. Kunnat ovat päivittäneet valmiussuunnitelmiaan ja toteuttaneet samaan aikaan paloja pelastustoimen siirron hyvinvointialueille. Tässä mallissa asiakas hankkii rakenVoiko rakennus auttaa soten henkilöstöpulassa. Parmaco Parmaco on perinteikäs suomalainen yritys, joka suunnittelee, rahoittaa, toimittaa ja vuokraa laadukkaita rakennuksia. nukset juuri oikean kokoisina, oikeaan paikkaan ja vain siksi aikaa, kun niitä tarvitaan. Koko sotekentän suurimpia haasteita tulevina vuosina on työvoiman saatavuus. Yritys työllistää noin 200 henkilöä ja sillä on toimintaa myös Ruotsissa. Parmacon toimistot sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä, tuotantolaitokset Leppävirralla, Pyhäjoella ja Hämeenlinnassa. Sen jälkeen kuvaan astuu yhteiskunnan varautumiskoneisto. Kunnissa on osattava hoitaa laajat sähkökatkot ja juomavesien pilaantumisesta johtuneet vesikriisit sekä koetun pandemian kaltaiset poikkeusolot. Docendo 2023. On hyvä oivaltaa, että jokainen voi omalta osaltaan huolehtia yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta. Riitta Björnin ja Juha-Antero Puistolan tuore Kansalaisen varautumisopas vastaa kattavasti kysymykseen, miten juuri minä voin parhaiten varautua pienempiin ja isompiin kriiseihin ja poikkeusoloihin. TUTKIMU S PALJAST AA: AUTOIL IJAT NÄPEL ÖIVÄT TINDER IÄ LIIKEN TEEN KESKE LLÄ liikenneja viestintäministeri lulu ranne pitää alkaa lapuTaa reippaammin. Kansalaisten huoli omasta varautumisesta kasvoi. Rakennukset eivät koskaan jää vajaakäytölle, vääriin paikkoihin, aiheuttaen ongelmia henkilöstön saatavuuden kanssa. Yhteiskunta ja sen väestörakenne muuttuvat vuosien kuluessa ja edessämme on nopeasti vanheneva väestö, joka tarvitsee uudenlaisia palveluita ja uudenlaista ajattelua myös rakentamisen osalta. Kirjaa lukiessa voi ruksia mielessään, onko oma varautuminen kunnossa. info@parmaco.fi Suomessa on 4 miljoonaa * neliötä peruskorjausta vaativia soterakennuksia. Pienien ja vanhojen yksiköiden ylläpitokustannukset ovat helposti kaksinkertaiset verrattuna moderniin, energiatehokkaaseen ja keskitettyyn palveluyksikköön. Varautumisopas tuli tarpeeseen ILMOITUS M Monin paikoin käytössä olevat sotekiinteistöt ovat vanhoja ja heikkokuntoisia, pieniä yksiköitä, jotka sijaitsevat henkilöstön saatavuuden kannalta huonoilla paikoilla. Parmaco kantaa asiakkaidensa puolesta kaikki rakentamiseen liittyvät tekniset ja taloudelliset riskit ja säästää asiakkailleen merkittävästi rahaa. Ole meihin yhteydessä, niin niin ratkotaan ongelmat yhdessä. Suuri osa niistä sijaitsee väärässä paikassa. 14 Kuntalehti 11 / 2023 [ Kirja ] [ Tape ] SUOMALAISET heräsivät varautumiseen covid-19-viruksen alkaessa levitä keväällä 2020. Vuokrakauden aikana rakennuksen kokoa voidaan muuttaa ja vuokrakauden jälkeen rakennus voidaan tarvittaessa siirtää uuteen paikkaan. Olennaista olisi, että sotekiinteistöt voitaisiin sijoittaa tavoitettavuudeltaan optimaalisille sijainneille, mielellään julkisen liikenteen toiminta-alueelle. Kuntien vastuulla on väestöstä huolehtiminen kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Työvoiman tarpeen minimoimiseksi ja työntekijöiden viihtyvyyden varmistamiseksi on olennaista, että palvelukiinteistö on optimoitu juuri siinä tarjottaviin palveluihin. Nyt on päätösten aika! *Lähde: YLE Voi. Työvoiman tarpeen ja työntekijöiden viihtyvyyden ja sitä kautta vaihtuvuuden minimoinnin kannalta on olennaista, että palvelukiinteistö on optimoitu juuri siinä tarjottaviin palveluihin. Autamme mielellämme pienissä ja isoissa tiloihin liittyvissä kysymyksissä ja vaikkapa kustannusvertailujen laatimisessa. Vessapaperi, tomaattimurska ja hernekeitto loppuivat lähikaupasta. Se ei kuulu vain viranomaisille ja Puolustusvoimille. Miten rakennus voi auttaa tässä asiassa. Mutta myös tärkeät asiapaperit, passi, ajokortti ja henkilöllisyystodistus on hyvä säilyttää paikassa, josta ne saa helposti mukaansa. Toinen ja järkyttävämpi herätys oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. Björn työskentelee varautumisen johtajana järjestökentällä, Puistola toimii tutkimusjohtajana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksella
Tässä mallissa asiakas hankkii rakenVoiko rakennus auttaa soten henkilöstöpulassa. ILMOITUS M Monin paikoin käytössä olevat sotekiinteistöt ovat vanhoja ja heikkokuntoisia, pieniä yksiköitä, jotka sijaitsevat henkilöstön saatavuuden kannalta huonoilla paikoilla. Ole meihin yhteydessä, niin niin ratkotaan ongelmat yhdessä. Rakennukset eivät koskaan jää vajaakäytölle, vääriin paikkoihin, aiheuttaen ongelmia henkilöstön saatavuuden kanssa. Vuosien saatossa vanhat sotekiinteistöt ovat jääneet toiminnallisesti jälkeen nykypäivän vaatimuksista iän ja muuttuneiden käyttötarkoitusten seurauksena. Nyt on päätösten aika! *Lähde: YLE Voi. KL11_12-17.indd 15 31.10.2023 8.46. Kaikkiin edellä mainittuihin ongelmiin vastaavat Parmacon vuokramallilla tarjoamat, dynaamiset rakennukset. Miten rakennus voi auttaa tässä asiassa. Parmaco kantaa asiakkaidensa puolesta kaikki rakentamiseen liittyvät tekniset ja taloudelliset riskit ja säästää asiakkailleen merkittävästi rahaa. Työvoiman tarpeen ja työntekijöiden viihtyvyyden ja sitä kautta vaihtuvuuden minimoinnin kannalta on olennaista, että palvelukiinteistö on optimoitu juuri siinä tarjottaviin palveluihin. Autamme mielellämme pienissä ja isoissa tiloihin liittyvissä kysymyksissä ja vaikkapa kustannusvertailujen laatimisessa. Suuri osa niistä sijaitsee väärässä paikassa. info@parmaco.fi Suomessa on 4 miljoonaa * neliötä peruskorjausta vaativia soterakennuksia. Yritys työllistää noin 200 henkilöä ja sillä on toimintaa myös Ruotsissa. Vuokrakauden aikana rakennuksen kokoa voidaan muuttaa ja vuokrakauden jälkeen rakennus voidaan tarvittaessa siirtää uuteen paikkaan. Yhteiskunta ja sen väestörakenne muuttuvat vuosien kuluessa ja edessämme on nopeasti vanheneva väestö, joka tarvitsee uudenlaisia palveluita ja uudenlaista ajattelua myös rakentamisen osalta. THL varoittaa jo palvelujen saatavuuden heikkenevän ja hoitoon pääsyn hidastuvan. Olennaista olisi, että sotekiinteistöt voitaisiin sijoittaa tavoitettavuudeltaan optimaalisille sijainneille, mielellään julkisen liikenteen toiminta-alueelle. Koko sotekentän suurimpia haasteita tulevina vuosina on työvoiman saatavuus. Työvoiman tarpeen minimoimiseksi ja työntekijöiden viihtyvyyden varmistamiseksi on olennaista, että palvelukiinteistö on optimoitu juuri siinä tarjottaviin palveluihin. Jos palvelutarpeet muuttuvat, voidaan rakennuksen käyttötarkoitusta muuttaa huomattavasti helpommin kuin staattisissa rakennuksissa. Parmaco Parmaco on perinteikäs suomalainen yritys, joka suunnittelee, rahoittaa, toimittaa ja vuokraa laadukkaita rakennuksia. nukset juuri oikean kokoisina, oikeaan paikkaan ja vain siksi aikaa, kun niitä tarvitaan. Parmacon toimistot sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä, tuotantolaitokset Leppävirralla, Pyhäjoella ja Hämeenlinnassa. Tämä on tärkeä kriteeri työpaikan valinnassa monille meistä. Pienien ja vanhojen yksiköiden ylläpitokustannukset ovat helposti kaksinkertaiset verrattuna moderniin, energiatehokkaaseen ja keskitettyyn palveluyksikköön
Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon. PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ KL11_12-17.indd 16 31.10.2023 8.46
Kuntien hakemat summat vaihtelevat 200 000 eurosta 8,9 miljoonaan euroon. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ KL11_12-17.indd 17 31.10.2023 8.46. 15 PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. 3 Korotusta hakivat Akaa, Haapajärvi, Heinävesi, Humppila, Hämeenkyrö, Ii, Ikaalinen, Imatra, Joutsa, Jämijärvi, Kaavi, Kannonkoski, Karvia, Kaskinen, Kaustinen, Keitele, Kemi, Keminmaa, Keuruu, Kinnula, Kouvola, Kustavi, Kyyjärvi, Kärkölä, Lapinlahti, Lappajärvi, Laukaa, Lemi, Lestijärvi, Liperi, Lumijoki, Merijärvi, Merikarvia, Miehikkälä, Multia, Myrskylä, Mänttä-Vilppula, Outokumpu, Paltamo, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pietarsaari, Pomarkku, Pukkila, Pyhäjärvi, Raahe, Reisjärvi, Rääkkylä, Toivakka, Tuusniemi, Urjala, Vimpeli, Virolahti ja Ähtäri. Korotukseen on käytettävissä enintään 10 miljoonaa euroa. Mitä vaikuttavia työkykyjohtamisen toimia arjessa voidaan tehdä, jotta henkilöstö voi paremmin. Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon. Kasvukaupungeiksi itseään kutsuvien kaupunkien joukkoon on kutsuttu Hämeenlinna, Hyvinkää, Joensuu, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori, Porvoo, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki ja Vaasa. klo 14.00-15.30 1 Kuntatalouden hyvä tilanne vuosina 2021 ja 2022 pudotti harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakijajoukon pienimmäksi koko hakuhistorian aikana. Kuntien harkinnanvaraisesta korotuksesta päättää valtioneuvosto kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen, kok., esityksestä. Suurinta summaa haki Pietarsaari ja suurinta korotusta asukasta kohti 695 asukkaan Lestijärvi, 1 466 euroa per asukas. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.keva.fi/kestavaatyoelamaa Tervetuloa Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan työpaikoilla -verkkoseminaariin! 14.12. Jorma Ylönen Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakijamäärä putosi 3 x KESKISUURET kaupungit ovat perustaneet yhteisen verkoston, johon kuuluu tässä vaiheessa 15 kaupunkia. 2 Haettu avustussumma oli yhteensä 67,6 miljoonaa euroa. Tule mukaan verkkoseminaariimme, kuulet samalla tuoreet tutkimustulokset aiheesta. [ Luku ] Kuinka henkilöstön työkykyä johdetaan julkisen alan työpaikoilla. Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä. Korotusta haki tänä vuonna 56 kuntaa. Keskimäärin korotusta haettiin 176 euroa asukasta kohden
18 Kuntalehti 11 / 2023 [ Turvallisuus ja liikenne ] Naton lippu nostettiin Pyterlahden ilmavalvontatorniin Virolahdella ensimmäisen kerran sinä päivänä, kun Suomesta tuli Naton täysjäsen eli 4. KL11_18-47.indd 18 31.10.2023 8.39. huhtikuuta tänä vuonna. Horisontissa siintää Venäjä
KL11_18-47.indd 19 31.10.2023 8.39. KUN KAIKKI HILJENI Virolahti on Suomen kaakkoisin kunta, joka hyötyi valtavasti Venäjän läheisyydestä. Kuntalehti 11 / 2023 19 . Liikenteen hiljennyttyä alue joutuu pohtimaan uusiksi sekä tulevaisuuden näkymänsä että selviytymisstrategiansa
Juureni ovat siinä kivenheiton päässä rajalta, Otto Koskela sanoo. Niiden seuraukset näkyvät erityisesti itäisen Suomen rajaseuduilla. Nyt liikenne on hiljentynyt. [ Turvallisuus ja liikenne ] 20 Kuntalehti 11 / 2023 V aalimaanjoen itärannalla Venäjällä sijaitsee kylä, jonka nimi oli Koskela. Siellä syntyi ja kasvoi Reijo Koskela. Itänaapurista on tullut jälleen arvaamaton, ja se käy Ukrainassa julmaa valloitussotaa. Rakennukset seisovat tyhjillään. Jatkosodan rauhassa Koskelan kylä jäi rajan taakse. Paikkakunnalla aivan rajan tuntumassa sijaitsi myös vuosi sitten konkurssin tehnyt Zsar-ostoskylä. Kunta laski paljon sen varaan, että Vaalimaan alue kasvaa ja kehittyy, ja nyt se kortti on toistaiseksi pelattu, Koskela kuvaa tilannetta. Ennen koronapandemiaa se ylitettiin yhteensä liki kaksi ja puoli miljoonaa kertaa vuodessa. SUMEA NÄKYMÄ Virolahdella sijaitseva Vaalimaan rajanylityspaikka on seudun vilkkain. Tie yhdistää edelleen Kymenlaakson ja pääkaupunkiseudun yhteiseksi työssäkäyntialueeksi, Koskela muistuttaa. Länsi on asettanut ennenäkemättömät pakotteet ja matkustusrajoitukset venäläisille. Nyt näkymä on sumea, mutta kyse on KL11_18-47.indd 20 31.10.2023 8.39. Virolahti on Suomen kaakkoisimmassa kulmassa sijaitseva rajapitäjä ja viimeinen suomalaiskunta, jonka kautta Turusta Pietariin ulottuva E18-valtatie kulkee. Virolahti hyötyi vilkkaasta rajaliikenteestä ja venäläisten ostosmatkailusta. Hän joutui sodissa perheineen evakkoon kaksi kertaa, joista jälkimmäinen kerta merkitsi lopullista lähtöä kotoa. Kunnanjohtaja Koskela yrittää silti virittää toiveikkuutta. Tänä vuonna rajanylityksiä on ollut lokakuuhun mennessä alle 700 000. Reijo Koskela oli hänen isänsä isä. Hiljaista on myös viereisessä Rajamarketin ostoskeskuksessa. Kun Otto Koskela, 30, aloitti maaliskuussa työnsä Virolahden uutena kunnanjohtajana, hän käytännössä palasi isiensä maille. Matkustusrajoitukset kiristyivät edelleen, kun Suomi kielsi syyskuussa maahantulon Venäjälle rekisteröidyiltä autoilta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Konkurssin takia myös Virolahti joutui tekemään viime tilikaudella 350 000 euron suoran luottotappiokirjauksen menetettyinä maavuokrina ja vesimaksuina