11 I 2022 I 9.11. [ Kolumni ] Helka-Liisa Hentilä: Ympäristö vaikuttaa terveyteen ILMASTOGURU Markku Ollikainen on Vanhan talon vaihtoehdot Moni rakennushanke siirtyy tai perutaan Rakentamislakiesitys hämmentää KL11_1.indd 1 1.11.2022 9.13
Kunnat voivat jatkossakin laatia rakennetun ympäristön tiedoista omia tietotuotteitaan ja myydä niitä. Valtakunnallisen järjestelmän tiedot ovat maksutta käytettävissä viranomaisten lakisääteisiin tehtäviin. Yhteinen tapa toimia tuo digitaalista turvallisuutta – valtakunnallinen tietojärjestelmä on tietoturvallinen ja toimintavarma. Valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä tulee käyttöön vuonna 2024. ILMOITUS Kuntien kaavoituksessa ja rakennuslupien käsittelyssä syntyvä tieto tuodaan saataville uuteen yhteiseen järjestelmään. KL11_2-5.indd 2 1.11.2022 9.20. Siirtymäaika rakentamisen tiedoille on 1.1.2027 ja alueidenkäytön tiedoille 1.1.2029 asti. Osa tiedoista on avointa. Uudistus vähentää manuaalista tiedonkäsittelyä, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan kertaan. Lue lisää ja tule mukaan Ryhti-yhteistyöhön! ym.fi/ryhti Tiesitkö tämän rakennetun ympäristön digiuudistuksesta. Toimintatapa yhtenäistyy, mutta tiedontuotannon vastuut tai kaavoituksen ja rakentamisluvituksen roolit eivät muutu. Mikä muuttuu. Turvallisuuden kannalta kriittiseksi tunnistettua aineistoa tai henkilötietoja ei jaeta avoimesti. Suomen ympäristökeskus vastaa digiturvan korkeasta tasosta ja siitä, että saatavilla on ajantasaisin saatu tieto
Valtakunnallisen järjestelmän tiedot ovat maksutta käytettävissä viranomaisten lakisääteisiin tehtäviin. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä tulee käyttöön vuonna 2024. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Oulu jatkaa myös jäsenyyttään KETSissä ja säästi esimerkiksi vuonna 2020 noin 830 megawattituntia energiaa parantamalla kaupungin energiatehokkuutta. Kun energian hintoihin ja saatavuuteen on vaikea paikallistasolla vaikuttaa, säästötoimenpiteet ovat nousseet ratkaisevan tärkeiksi. Kaukolämpö itsessään ei ole tuotantomuoto, mutta kun sillä on yhteiskunnallinen varautumisvelvoite, lämmitysmuodolle on rakennettu varajärjestelmiä, jotta torpat pysyvät lämpiminä talvellakin. ILMOITUS Kuntien kaavoituksessa ja rakennuslupien käsittelyssä syntyvä tieto tuodaan saataville uuteen yhteiseen järjestelmään. Ja toisin kuin Ruotsi ja Saksa, Suomi ei ole ajanut ydinvoimaa alas vanhojen populististen mielikuvien vuoksi, vaan ydinvoima on ymmärretty jo ajat sitten varmaksi keinoksi kamppailla ilmastonmuutosta vastaan. Mikä muuttuu. Vuoteen 2025 asti kestävään nykyiseen sopimukseen on liittynyt 124 kuntaa ja kuntayhtymää. Kuntaliiton energiansäästökyselyyn elo-syyskuun vaihteessa vastanneista kunnista 97 prosenttia kertoi jo päättäneensä tai selvittävänsä lisätoimenpiteitä lisäsäästöjen tekemiseksi. Se vastaa lähes 15 000 omakotitalon vuosikulutusta. Turvallisuuden kannalta kriittiseksi tunnistettua aineistoa tai henkilötietoja ei jaeta avoimesti. Kunnat voivat jatkossakin laatia rakennetun ympäristön tiedoista omia tietotuotteitaan ja myydä niitä. Uudistus vähentää manuaalista tiedonkäsittelyä, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan kertaan. Toimintatapa yhtenäistyy, mutta tiedontuotannon vastuut tai kaavoituksen ja rakentamisluvituksen roolit eivät muutu. siirtymässä juhlapuheista käytännön tekoihin. Mutta tämä ei tietenkään enää riitä. TÄSSÄ Kuntalehden numerossa kerrotaan muun muassa, kuinka Oulun kaupunki pudottaa julkisten rakennustensa sisälämpötilaa asteella, sammuttaa niistä valot yön ajaksi, säästää ulkovalaistuksessa eikä lämmitä esimerkiksi jalkapallokentän tekonurmea enää, monen muun asian lisäksi. Kunnissa energiatehokkuus on ollut tapetilla jo vuosia, ja etenkin Kunta-alan energiatehokkuussopimus KETS on ollut ohjaamassa kuntia ja kaupunkeja kohti energiansäästöjä. Lähes puolet asuinrakennuksista ja palvelukiinteistöistä lämpenee kaukolämmöllä, ja kaupungeissa ja taajamissa verkostossa on mukana yli 90 prosenttia kiinteistöistä. Suomen ympäristökeskus vastaa digiturvan korkeasta tasosta ja siitä, että saatavilla on ajantasaisin saatu tieto. Osa tiedoista on avointa. Kuntalehti 11 / 2022 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 107. Yhteispelillä se sujuu, energiakriisinkin selättäminen. Huoltovarmuusvelvoite hoituu yhdessä kuntien, pelastuslaitoksen, sähköverkkoyhtiöiden ja alueen muiden kriittisten toimijoiden kanssa. Määrä on vain noin kolmannes kuntien määrästä, mutta sopimuksen piirissä on kuitenkin 76 prosenttia Suomen asukkaista. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Kaikkiaan säästöjä etsitään 5 500 kiinteistöstä. Lue lisää ja tule mukaan Ryhti-yhteistyöhön! ym.fi/ryhti Tiesitkö tämän rakennetun ympäristön digiuudistuksesta. SUOMELLA on myös yksi poikkeuksellinen vahvuus: kattava kaukolämpöverkosto. Yhteinen tapa toimia tuo digitaalista turvallisuutta – valtakunnallinen tietojärjestelmä on tietoturvallinen ja toimintavarma. V enäjän hyökkäyssota Ukrainassa näkyy Suomessa ennen kaikkea energiakriisinä. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2022 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Siirtymäaika rakentamisen tiedoille on 1.1.2027 ja alueidenkäytön tiedoille 1.1.2029 asti. Monella kaupungilla ja kunnalla haastavat hiilineutraaliustavoitteet ovat parhaillaan Yhdessä rintamassa energiakriisiä vastaan Vihreä siirtymä auttaa taklaamaan myös energiakriisiä. Vihreä siirtymä auttaa taklaamaan myös energiakriisiä, kun tuulivoiman, aurinkoenergian ja muiden uusien energiamuotojen kehitys ja käyttöönotto etenee. • KL11_2-5.indd 3 1.11.2022 9.20. Nyt jos koskaan KETS on osoittanut tarpeellisuutensa, sillä vuonna 2017 alkaneen sopimuskauden aikana kuntien noin 3 000 toimenpiteen ansiosta energiaa on säästynyt lähes 300 gigawattituntia
03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 16 [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen Helsingissä. Kuva: Milka Alanen s. 13 Kirja: Valtamerten elintärkeä hiilinielu, Tape 14 Työmarkkinat: Palkkaharmonisoinnissa riittää työsarkaa [ Teemat: Ympäristö ja rakentaminen ] 16 Vanhojen talojen kohtalot 22 Rakentamislaki hämmentää kunnissa 28 Infrahankkeissa tulee usein yllätyksiä 29 10 kysymystä kaivoslaista 32 Peli poikki [ Kolumni ] 37 Helka-Liisa Hentilä: Ympäristö vaikuttaa terveyteen 38 Energiakriisiin varauduttava 42 Rempallaan 44 Apoli painottaa ilmastotoimia 47 Laskureilla päästöjä ja kuluja karsimaan [ Kunnan töissä ] 48 Pienestä pitäen sortoa vastaan [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Nyt punnitaan EKP:n osaaminen [ Lakia lukien ] 51 Muistutus luottamuspäättäjille: Suunsoitolla on rajansa [ Lakiklinikka ] 52 Ennallistamisasetus koskisi myös kaupunkivihreää [ Työ ja tekijä ] 54 Sellisti, tutkija ja kulttuurijohtaja [ Luottamuksella ] 56 Tuplapuheenjohtaja [ Seuraava numero ] 58 Teemat: Hyvinvointi ja hoivapalvelut KL11_2-5.indd 4 1.11.2022 9.20. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Herra Ilmasto [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. Kuva: Liisa Takala Marko Suomela: Kuntien korjausvelka on todella iso. 6 [ Sisältö 11/2022 ] Markku Ollikainen: Kyllä päättäjät tietävät tilanteen vakavuuden
38 s. Kuva: Kai Tirkkonen Juha Takamaa: Hyvinvointialueiden aloittaessa emme halunneet ottaa ylimääräistä taloudellista riskiä. Kuva: Timo Aalto • Kuntaliitto perustaa Hyvinvointialueyhtiö Oy:n takaamaan alueille siirtymävaiheen palvelut • Ruotsin uusi hallitus selvittää terveydenhuollon valtiollistamista • Klash-kilpailusta ponnistanut Annie-tukibotti vähensi opintojen keskeyttämistä • Iikko B. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 32 Carina Honkanen: Turha lämpimän veden käyttö on energiasyöppö. Voipio Taipalsaarelta: Monipaikkainen hybridikunta uuden kunnan malliksi KL11_2-5.indd 5 1.11.2022 9.20
KL11_6-11.indd 6 1.11.2022 9.13. 6 Kuntalehti 11 / 2022 [ Hän ] Markku Ollikainen täytti maaliskuussa 70 vuotta, mutta hän ei kiirehdi eläköitymään vielä ainakaan muutamaan vuoteen
Luulisi, että ilmastotoimet ja niiden välttämättömyys olisivat kaikkein vaikein pala nielaista taloudellisille toimijoille. Ollikainen sanoo, että lähinnä yritykset haluavat saada hyvissä ajoin tietoonsa reunaehdot, jotta voivat sopeuttaa tehokkaasti omaa toimintaansa ja ajatella sitä eteenpäin. Mutta kukaan ei oikeastaan epäile enää itse asiaa. Mutta oikeastaan hänen työtään on pitää päättäjät ajan tasalla siitä, mitä Suomen ilmastotavoitteelle kuuluu. Ilmastonmuutoksen todellisuutta vastustaneet äänet ovat yksi kerrallaan vaienneet. Erilaisia näkemyksiä yksityiskohdista toki löytyy ja kriittisiä kysymyksiä esitetään. HERRA ILMASTO KL11_6-11.indd 7 1.11.2022 9.13. Mutta Ollikaisen mukaan niin ei oikeastaan ole. Kunnat ovat hänen mukaansa ilmastotavoitteen saavuttamisessa aivan keskeisessä roolissa. Sellaista toki yritetään, että ilmaston lämpeneminen ei johtuisi ihmisen toiminnasta vaan luonnosta itsestään. Kuntalehti 11 / 2022 7 . Mutta vaisua sekin on. Toimijoilla on ollut selkeä tarve saada tietää aikahorisontti. Talouselämä on asiassa yllättävänkin sopuisa kumppani. Muutoksesta on vallinnut tiedeyhteisössä niin laaja konsensus jo niin pitkään, ja vaikutukset näkyvät jo ihmisten arjessa. Kyllä päättäjät tietävät tilanteen vakavuuden, Ollikainen sanoo. S Professori Markku Ollikainen ei menetä toivoaan, vaikka Suomi lämpenee. Maapallon ilmasto lämpenee, ja vauhti on raju. Tilaisuus siihen on usein lyhyt – tärkeillä ihmisillä on rajallisesti aikaa – ja asia pitää saada tiivistettyä olennaisimpaan. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, 70, on alvariinsa julkisuudessa
Ollikainen sanoo, että on jo lyöty lukkoon, että Antarktis tulee sulamaan. Metsästettiin ja kalastettiin, tehtiin metsätöitä, nukuttiin rakovalkealla. Jo toimeentulon saamiseksi perhe oli paljon luonnossa. [ Hän ] 8 Kuntalehti 11 / 2022 LAPINKIN LUONTO MUUTTUU Ollikainen on kotoisin Lapista, Pelkosenniemeltä. KL11_6-11.indd 8 1.11.2022 9.14. RUOTSI ON EDELLÄ Suomi on sitoutunut vuoteen 2035 mennessä vähentämään päästöjään Markku Ollikainen vetää ilmastopaneelia työhuoneeltaan Helsingin yliopiston Viikin kampukselta käsin. Metsäkauriit laiduntavat Lapissa, johon ne eivät lainkaan ennen kuuluneet. Kaiken huipennus oli, kun Ollikainen näki joitain vuosia sitten Pelkosenniemen naapurikunnassa Savukoskella ollessaan tien laidassa hääräävän puluparven. On kyse siitä, pysyykö ihmisen kekseliäisyys muuttuvan tilanteen tasalla. Tutkimukset osoittavat, että jäätä syntyy vähemmän kuin sitä sulaa. Kun Ollikainen nyt katsoo lapsuutensa maisemaa Pelkosenniemellä, hän näkee väistämättömän muutoksen, jota on jo liian myöhäistä estää. Miten siinä voi säilyttää toivonsa. Onhan muutos aivan hillitön. Elin luontoelämää. Ei ole enää mitään jäätä kehittävää prosessia. Joku lähtemätön peruskokemus siitä jäi elämän matkalle, Ollikainen pohtii. Ne olivat siis puluja, eivät edes sepelkyyhkyjä. Näyttää vielä siltä, että muutos tapahtuu oletettua nopeammin ja kiihdyttää itseään. Olemassaolon fundamentti. Pysyvä lumi tulee aina vain myöhemmin, vasta marraskuussa, kun se aiemmin saattoi jäädä maahan jo lokakuussa. Minulla on maalaispojan tausta, hän kertoo. Luonto oli koti ja elämäntapa. Ollikainen näkee tilanteen kilpajuoksuna aikaa vastaan
Mutta Suomen metsät ovat nuoria. Tilastokeskuksen alustavan laskelman mukaan tänä vuonna Suomen metsät eivät ensimmäistä kertaa laskentahistoriassa riitä sitomaan maankäytöstä, kuten turvepelloista aiheutuvia päästöjä. Juuri nyt se nielu ei voi erityisen hyvin. Ollikaisen mukaan tutkimusten perusteella hakkuiden lisääminen vähentää yksiselitteisesti metsänielua. Mutta siihen kyllä sitten tarvitaan nykyistä suurempaa metsänielua. Ruotsi on lähes hiilineutraali, Ollikainen sanoo. Ruotsin tavoin myös Tanskan päästötavoitteet ovat korkeat, mutta yllättäen ne perustuvat suurelta osin tulevaisuuden teknologisten nielujen varaan, joita ei ole edes vielä keksitty, hän kertoo. 80 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna ja kompensoimaan jäljelle jäävät päästöt vastaavalla hiilinielulla. Hänen mukaansa olennaista olisi vähentää turvemaiden päästöjä, sillä niistä tulee aivan hirveät päästöt. KL11_6-11.indd 9 1.11.2022 9.14. Jos hakkuut lopetettaisiin nyt kokonaan, hiilinielu kasvaisi vielä pitkään, sanoo Ollikainen, joka omistaa itsekin ”kohtuullisen” läntin metsää Pelkosenniemellä. Ollikainen purskahtaa sydämelliseen nauruun, kun häneltä kysyy, onko se tosiaan niin. Ollikaisen mukaan vaikutusta on silläkin, että Ruotsin maatalous on Suomea markkinaehtoisempaa eikä niin laajaperäistä ja turvemaihin nojaavaa kuin meillä. No ei ole. Ruotsin energiatuotannon rakenne ydin-, vesija tuulivoimineen on aivan erilainen kuin Suomessa. Syy on metsän heikentynyt kasvu. Metsäteollisuuden puolelta on joskus argumentoitu, että metsän kasvu ja sitä myöten hiilensitovuus kärsii, jos sitä ei hoideta hakkaamalla. Pikemminkin päinvastoin, huokaa Ollikainen. Onko mustalla pilvellä kultareunus ja ilmastotavoitteet saavutettu välttämättömyyden pakosta nyt yhdessä rysäyksessä. Se tekee koko asiasta melko hypoteettisen, joskaan ei mahdottoman. Suomen keskustelussa olennaisin juttu on hoitaa nämä päästöt pois, Ollikainen muistuttaa. Meillä on todella suuret maaperäpäästöt. Turvemaiden ennallistaminen, metsittäminen ja siirtäminen kosteikkoviljelyyn ovat kaikkein tehokkaimmat keinot vähentää maaperäpäästöjä, sillä niistä syntyy yli puolet maatalouden kokonaispäästöistä. On totta, että jos puusto on kovin vanhaa, sen kyky sitoa hiiltä vähenee. Maailman mittakaavassa Suomi on tavoitteineen ehkä edelläkävijä, mutta osa Euroopan maista vähentää fossiilisia päästöjään meitä tehokkaammin. Se remontti – kivihiilen ja turpeen ulossulkeminen lämmön tuotannosta – odottaa meitäkin, hän sanoo. Ongelma on Luonnonvarakeskuksen mukaan pikemminkin se, että nyt puita hakataan niin nuorina, ja metsien kasvu on siksi hidastunut. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna tulemme pahan kerran jälkijunassa. LISÄVAUHTIA TARVITAAN Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan myötä Eurooppa joutuu selviämään tulevasta talvesta pitkälti omillaan. Kuntalehti 11 / 2022 9 . Silloin hiilinielua on ostettava isolla rahalla muualta. Nettonielun tärkein osa on metsänielu, jota vasten fossiilisia päästöjä tasapainotetaan. SUUREMPI METSÄNIELU Niin EU:ssa kuin Suomessakin maankäyttösektorin nettonielulla on tärkeä rooli, Ollikainen muistuttaa. Se syö nielua ja uhkaa aiheuttaa Suomelle kovan laskun, kun Suomi ei saavuta maankäyttösektorin päästötavoitteita koskevaa sitoumustaan
Nyt pitäisi ottaa loikka irti fossiilista. Suunta on Ollikaisen mukaan täysin mahdollista kääntää. työstä Itämeren suojelun hyväksi, etunimiyhdistys Suomalaisen Markku-liiton palkitsema Vuoden Markku 2019 • Perheeseen kuuluu puoliso, kaksi lasta ja neljä lastenlasta • Harrastaa kalastusta ja luonnossa liikkumista Venäjän tuonnin ehdyttyä energiavajetta on paikattu etenkin fossiilisilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä, turpeella ja jopa öljyllä, hän harmittelee. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi maalämpö suuressa mittakaavassa toteutettuna, hukkalämmön talteenotto ja teolliset lämpöpumput. Hänestä näyttää pahan kerran siltä, että Eurooppa on kääntymässä afrikkalaisen tuotannon puoleen kaasuhuolissaan. Nyt luottamus Venäjään energiantuottajana on mennyttä ja putket rikki. Pitäisi pystyä välttämään se, että Ympäristöekonomi Markku Ollikainen näkee taistelun ilmastonmuutosta vastaan ihmisen kekseliäisyyden ja muuttuvien olosuhteiden välisenä kilpajuoksuna. Mutta kaasun ja kivihiilen hintasuhteen muutos on jo kahdesti tuonut kivihiilen takaisin tuotantoon, vaikka siitä oli jo päästy laajalti eroon, sanoo Ollikainen. KUNNAN ENERGIAPALETTI Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa avainasemassa, sillä ne tekevät paljon hankintoja, vastaavat liikennejärjestelyistä ja omistavat kunnallisia energialaitoksia, sanoo Ollikainen. Niiden tuoman kaasun ei koskaan ollut tarkoitus olla pitkäaikainen ratkaisu, vaan sen piti toimia Euroopan energiasiirtymän siirtymävaiheen polttoaineena. Vihreän siirtymän jouduttaminen on kaikki kaikessa. Sen sijaan Ollikaista huolestuttavat tuoreet suunnitelmat vetää kaasuputki Eurooppaan Espanjan kautta. KL11_6-11.indd 10 1.11.2022 9.14. Nojaaminen kaasuun on viivästyttänyt välttämätöntä siirtymää pois fossiilisista energianlähteistä. Nyt tarvitaan lisävauhtia fossiilienergian korvaamiseen ja energian säästötoimiin. Itämeren pohjassa luikertelevien NordStreamin kaasuputkien rakentaminen huolestutti Ollikaista jo aikoinaan, eikä pelkästään turvallisuuspoliittisista syistä. Niiden kautta kaasua ei Eurooppaan enää tule, ja hyvä niin, sanoo Ollikainen. [ Hän ] 10 Kuntalehti 11 / 2022 [ Kuka. Kaasua tosin tuotetaan edelleen jonkin verran Norjasta, mutta määrä on niin pieni, että sen vaikutus on lähinnä marginaalinen, sanoo Ollikainen. Sen sijaan että tukeuduttaisiin vain yhteen ratkaisuun, olisi suositeltavaa, että kunnalla olisi ilmastoystävällinen energiapaletti, jossa on monia eri tekniikoita. Esimerkiksi Suomessa on suunnitteilla jo toistakymmentä vihreän vedyn ja siitä jalostettavien sähköpolttoaineiden tuotantolaitosta. Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa avainasemassa. ] Markku Ollikainen • Syntyi äitinsä kotitalossa Tolosen kylässä, Rovaniemen maalaiskunnassa vuonna 1952 • Asuu Helsingissä • Koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori • Toiminut Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajana vuodesta 2014 lähtien • Ympäristöekonomian emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja Helsingin yliopistossa • Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen • Palkittu mm. Uudet tekniikat, kuten vetytalous, ovat aivan nurkan takana. Omistajana kunta pystyy ohjaamaan, mitä energialaitokset tekevät. Ollikaisen mukaan olisi tärkeää, että ilmastopolitiikan fokus ei nyt katoaisi. Hänen mukaansa tärkeintä nyt olisi, että energia saataisiin muuta kautta kuin polttamalla
Ollikaisen mielestä se pitäisi ottaa huomioon viherrakentamisessa. • Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa avainasemassa. Suomen lämpöennätys, 37,2 astetta, tehtiin vuonna 2010 Joensuussa. BUSSIT SÄHKÖLLÄ Kuntien ilmastotyössä on energian lisäksi keskeisessä roolissa liikenne. Ollikainen sanoo, ettei hän ole näissä asioissa mikään niuhottaja eikä muutenkaan tyyppinä sellainen, joka kuuntelee äänikirjansa nopeutettuna. Työlle syntyi luonteva kehys, kun Ollikaiselle hahmottui mikä oli se kysymys, johon hän oikeastaan etsi vastausta. Ollikainen ottaa esimerkin Helsingistä, jossa paraatipaikalle TakaTöölöön ei saa terveyssyistä rakentaa uusia asuntoja tyhjilleen jääneeseen kiinteistöön, koska viereisen Mannerheimintien päästöt ylittävät kaikki kuviteltavissa olevat raja-arvot. Ruokavaliossa on runsaasti kasviksia, ja siihen kuuluu paljon itse kalastettua kalaa. Jotkut ovat vielä sitäkin rivakampia otteissaan. On kuviteltu, että on hyvinkin ilmastoystävällinen teko siirtyä biomassan polttoon, Ollikainen sanoo. Hiilijalanjälkeni on näiden ansiosta alle puolet keskimääräisestä. Kansantaloustiede voitti, sillä Ollikaisen mielestä ympäristön ja luonnonvarojen tutkimus oli tuolloin niin paljon pitemmälle kehittynyttä kuin filosofian ala. Proaktiivinen kunta etsii ratkaisuja, jotka eivät perustu polttoon. Myös bussien olisi kuljettava järjestään sähköllä. Liikennejärjestelmän kokonaisuudessaan tulisi palvella ilmastoystävällisyyttä, ja asia tulisi ottaa huomioon kaavoituksessa, hän muistuttaa. Ollikainen kertoo, miten häneltä kerran haastattelussa kysyttiin, tullaanko Suomessa vielä kokemaan yli 40 asteen lämpötiloja. Ja kattia kanssa, on hänen kantansa. Jos kuntien polttomoottoria käyttävät kulkuvälineet korvattaisiin kautta linjan sähkökäyttöisillä, hänen mukaansa sillä olisi valtava ilmastovaikutus. Viilennyksestä tulee iso asia. Asialla on kerrannaisvaikutuksia, eikä pelkästään ihmisten terveydelle. Sillä on myös suora vaikutus alueen neliöhintoihin. KL11_6-11.indd 11 1.11.2022 9.14. Se on: miten sovittaa yhteen talousjärjestelmä ja luonto. Tuolloin oli jo selvää, että hänen työnsä kohteena tulee olemaan luonto ja ympäristö, koska loppujen lopuksi vain se on todella tärkeää. No, miten. Ollikainen tähdentää, että kuntien olisi tärkeintä mahdollistaa joukkoliikennettä ja siirtymistä sähköliikenteeseen. Kaupunkien ilmanlaadun parantamisessa sillä on aivan keskeinen vaikutus, sillä dieselin hiukkaspäästöt ovat merkittäviä, hän lisää. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on oikeastaan yksi valtava laskutoimitus. Siksi kaupunkien tulee miettiä, miten jatkossa suojataan sairaat kuumuudelta ja miten järjestetään turvallisesti ikäihmisten asuminen, hän muistuttaa. Ilmaston lämmetessä kaupunkien viheralueet ja kadunvarsien varjostavat puut saavat entistä suuremman roolin. Se oli ennen viime kesää, jolloin Eurooppaa kuritti taas helleaaltojen sarja ja jolloin Suomessakin mitattiin 32,9 asteen lukema. Kuntalehti 11 / 2022 11 Katja Martelius Kuvat: Liisa Takala kaikki polttavat nyt puuta. Kun tuli lopulta aika ryhdistäytyä ja päättää, mitä tekee elääkseen, Ollikainen joutui valitsemaan kahden tieteenalan väliltä. On tutkittu, että kun lämpötila nousee yli 25 asteen, sillä on välitön kuolemia lisäävä vaikutus. Olen tehnyt suunnilleen sen, mitä yksittäinen ihminen voi. Ja se tarkoittaa erityisesti biomassan polttoa. Kun on pihi mies, niin mistään kerskakulutuksesta ei voida puhua. Toinen hyvä ilmastoesimerkki on Lahti, joka tähtää hiilineutraaliudessa vuoteen 2025. Paitsi vieheiden, intohimoinen kalastuksen harrastaja tuumaa. Ollikainen oli tuolloin sanonut ei ja tuntenut itsensä melko varmaksi asiastaan. PIHI EI KERSKAKULUTA Ollikainen itse ajelee hybridillä ja ostaa vain päästötöntä sähköä. Hinku-verkoston yli 90 kuntaa ovat sitoutuneet saavuttamaan hiilineutraaliuden viisi vuotta ennen Suomen valtion tavoitetta, eli jo vuonna 2030. Suurista kaupungeista Tampere, Helsinki ja Vantaa ovat satsaamassa uusiin raitiotiehankkeisiin, mikä on ilmaston kannalta hyvä. Iin kunta ilmoitti, että on hiilineutraali jo vuoden kahden kuluttua, Ollikainen iloitsee. On toki paljon kuntia, jotka eivät jää odottamaan Suomen verkkaisia tavoitteita, vaan jotka ovat ottaneet aloitteen omiin käsiinsä. Olen tehnyt suunnilleen sen, mitä yksittäinen ihminen voi. Kollega oli täysin eri mieltä. Syksyllä Ollikainen sai huomata olleensa väärässä, kun Ilmatieteen laitoksen tutkija antoi samasta asiasta haastattelun. Nuorena miehenä Ollikainen opiskeli samanaikaisesti kansantaloustiedettä ja filosofiaa. Hintajärjestelmä on muutettava niin, että se tulee otetuksi huomioon jokapäiväisessä taloudellisessa toiminnassa. Heti kun siirrytään sähköbusseihin, loppuvat hiukkaspäästöt ja melu. VARJOA JA VIILENNYSTÄ Kaavoituksella on roolinsa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Se on kyllä niin, että luonto luo reunaehdot taloudelliselle toiminnalle
1975) mediateos Kuppikivi, joka sijaitsee rautatieaseman alikulkutunnelissa. Riihimäki oli silloin vielä kauppala. Tulenliekit kuvaavat teollisuutta ja lyhteet maaseudun viljelyksiä. Rautatietä symboloiva kultainen vyö jakaa vaakunan kahteen osaan: yläkentässä on seitsemän ylöspäin nousevaa punaista tulenliekkiä ja punaisessa alakentässä kultainen lyhde. Perinne on yleismaailmallinen, ja tällainen kuppikivi sijaitsee Riihimäelläkin, Szolnokinpuistossa aseman lähellä. Kuppikivi-mediataideteos on laajennettu muotokuva ja maisema Riihimäestä, Vesén sanoo. Puiston kuppikivi laserkeilattiin ja siitä tehtiin 3D-malli. Kaiken tekniikan lopputulemana asematunneliin ohikulkijoiden ihmeteltäväksi projisoidaan ympäri vuoden tekoälyn muuntamia videoita, joissa näkyy muun muassa paikallisia peuroja ja lintuja, maisemia, ihmisiä ja graffiteja. Prosessissa saadut kuvasarjat toimivat sitten koneoppimisen ja neuroverkkojen materiaalina, joista lopullinen mediateos koostuu. Kuppikiven valitsimme, koska se ammentaa aiheensa riihimäkeläisyydestä, Vesén perustelee. KAUPUNGIN taidekokoelmaan kuuluu noin kahdeksansataa työtä, josta suurin osa on maalauksia ja grafiikkaa. Ne olivat paikkoja, joihin tuotiin ruokaa ja joissa kohdattiin. [ Mikä vaakuna. • KL11_12-15.indd 12 1.11.2022 9.14. Hänen taiteensa sijoittuu mediataiteen, biologisen taiteen ja kaupunkitaiteen rajapintaan. Kuvasto vaihtuu vuodenkierron mukaan. Se oli siis jonkinlainen yhtymäkohta tai portaali tuonpuoleiseen. Tuoreimmat hankinnat ovat tältä vuodelta. KUPPIKIVEKSI kutsutaan muinaisjäännöstä, kiveä tai kalliota, jonka koverrettuihin kuoppiin ihmiset muinaisina aikoina jättivät Riihimäki: Mediateos Kuppikivi Kuva: Riihimäen kaupunki uhriksi esimerkiksi viljaa ja toivoivat sen siitä päätyvän vainajille tai henkimaailman väelle. Aikanaan kuppikivet yhdistivät ympäröivän luonnon ja ihmisen yhteen paikkaan, niistä väitetään löytyvän taivaankappaleiden tai maastonkohtien sijainteja ja karttoja. ] RIIHIMÄEN kaupungin vastaavan kulttuurituottajan Anna Vesénin valinta kunnan aarteeksi on Antti Tenetzin (S. Taide on Riihimäellä vahvasti läsnä kaupunkikuvassa, sanoo Vesén, ja julkista taidetta hankitaan järjestelmällisesti osana kaupungin rakennushankkeita. Kun Riihimäestä tuli kaupunki vuonna 1960, vaakuna pysyi entisellään. • Katja Martelius RIIHIMÄEN kaupungin heraldisen tunnuksen eli vaakunan on suunnitellut Arttu BrummerKorvenkontio vuonna 1947. Tenetz käyttää töissään usein erilaisia teknologioita, kuten droneja, satelliittiseurantaa, pelimoottoreita ja koneoppimista. Sen lisäksi pysyviä ja väliaikaisia teoksia tuotetaan kaupunkilaisten ja taiteilijoiden aloitteesta sekä yhteistuotantoina yritysten kanssa. Mediataideteoksen toteuttaminen tunneliin on ollut rohkea valinta ja teknisesti haasteellinen tehtävä, joka lopulta onnistui erinomaisesti. Tätä kaikkea kehystää riihimäkeläisistä äänistä koottu äänimaisema. 12 Kuntalehti 11 / 2022 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. TENETZ sai siitä innoituksen omaan Kuppikiveensä. Kuppikivi on asematunnelin peruskorjauksen yhteydessä järjestetyn kutsukilpailun voittajateos ja ollut paikallaan nyt kesäkuusta asti. Riihimäen teollisuudessa erityisesti lasiteollisuudella on ollut suuri merkitys
Ilman merten tarjoamaa valtavaa hiilinielua peli olisi jo menetetty, sillä meret ovat varastoineet 93 prosenttia ihmisen tuottamasta lisälämmöstä. Monien lajien elinolosuhteet muuttuvat ja merten rikas eliöstö hupenee. Haapkylä kuitenkin muistuttaa, etteivät taitavimmatkaan ennallistamisprojektit tai geoinsinööritekniikan hankkeet ole vastaus ilmastonmuutokseen. KL11_12-15.indd 13 1.11.2022 9.14. Valtamerten elintärkeä hiilinielu ennen vanhaan suomen pääministereiLä oli kotiryssiä neuvostoliitosta... Minerva Kustannus 2022. Kun hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa, lisälämpö lämmittää ja happamoittaa meriä. Merja Ojansivu Jessica Haapkylä, Valtameret ja ilmastonmuutos. ”Kaikkein tärkeintä on kasvihuonekaasujen radikaali vähentäminen”, Haapkylä painottaa. Kuntalehti 11 / 2022 13 [ Tape ] [ Kirja ] SUOMEN harvalukuisiin meribiologeihin lukeutuva Jessica Haapkylä on kirjoittanut tuoretta tutkimustietoa hyödyntävän perusteoksen Valtameret ja ilmastonmuutos. Hän tuntee omien sukellustutkimustensa kautta myös lukuisia ennallistamisprojekteja eri puolilta maailmaa. Meret peittävät 70 prosenttia maapallon pinta-alasta. siTemmin suomen entisiä pääministereitä on oLut kotitsuhnina venäjäLä. Lupaavia kokemuksia on saatu jopa koralliriuttojen ennallistamisesta. Haapkylän kirjasta saa hyvän kuvan merten hiilinielusta, joka koostuu lukemattomista kasvija eläinlajeista, kuten suurista merilevistä, mikrolevistä, meriruohoniityistä, mangrovemetsistä, koralliriutoista ja kaloista. ”Sillä välin voimme istuttaa koralleja varmistaaksemme, että meillä on tulevaisuudessakin riuttoja, jotka voivat toipua.” Entä miten yksittäinen ihminen voi auttaa valtameriä. Meribiologian tohtori Jessica Haapkylä on opiskellut pitkään Ranskassa ja Australiassa. Kun seuraavan kerran katselet kaupan sushitiskiä, valitse kasvisversio. Sushin ja sashimin valtava suosio on yksi syy tonnikalan liikakalastukseen
Sote ry:n jäsenilleen ”omima” kuusi prosenttia käytetään vuosina 2023–2025. Lisäksi sovittiin siitä, miten hoitajien palkkoja yhteensovitetaan uusilla hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä. Valmista pitäisi olla vuonna 2024, ja paikallisesti uusi palkkausjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään lokakuussa 2024. Tätä epäkohtien korjaamista on kuitenkin jatkettava edelleen, Laurila-Rontti toteaa. KT:n mukaan kesäkuun sopimusratkaisu ja nyt hyväksytty sopimus nostavat Sote-sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkkoja keskimäärin 13 prosenttia sopimuskaudella vuosina 2022–2025. KT:lla ja sovittelijalla oli sama näkemys sovituista asioista, mutta vastapuolen näkemys oli yllätys. MARRASKUUN alussa Oma Hämeen henkilöstöjohtajana aloittanut Johanna Bjerregård Madsen on toiminut viime vuodet Siun soten henkilöstöjohtajana. Tuollaisen aikataulun puitteissa pitäisi pystyä toteuttamaan harmonisointi – sitä ei saa liikaa pitkittääkään, Laurila-Rontti korostaa. Sotesopimuksen piirissä on noin 180 000 työntekijää hyvinvointialueilla, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) ja Helsingin kaupungin palveluksessa. On muistettava, että jokainen hyvinvointialue on erilainen ja harmonisointitarpeet myös erilaiset. Pohjois-Karjala lukeutuu niihin maakuntiin, joissa väki vähenee ja vanhenee. Ja tämä palkkaharmonisointi koskee kaikkia muitakin hyvinvointialueille siirtyviä työntekijöitä, Jalonen jatkaa. KL11_12-15.indd 14 1.11.2022 9.14. Raha on keskeisessä asemassa neuvotteluissa, sillä Siun soten kunnat eivät ole osoittaneet palkkaharmonisaatioon riittävästi rahaa, toteaa Tehyn Siun soten ammattiosaston puheenjohtajanakin toimiva LaurilaRontti. 14 Kuntalehti 11 / 2022 SOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 LOKAKUUN alussa päästiin sopuun hoitajien pitkässä työriidassa. Meillä harmonisointia ei ole saatu [ Työmarkkinat ] Palkkaharmonisoinnissa riittää työsarkaa Ja kaikista sopimuksista kannattaa lukea se pienellä präntätty teksti. Kahden vuoden tavoiteaikataulu on ehdottomasti liian lyhyt aika palkkaharmonisointiin. Hoitavia käsiä tarvitaan, joten nyt on aika saada alan pitovoima kuntoon. Sovintoehdotukseen on kirjattu, että esimerkiksi kesäkuussa 2023 maksettava 1,5 prosentin valmistautumiserä kohdistetaan paikallisesti kussakin voimassa olevassa hinnoittelukohdassa muihin kuin tasoryhmien ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin. SOVINTOEHDOTUKSEN hyväksymisen jälkeen neuvotteluosapuolilla olleet erilaiset näkemykset eivät ainakaan vielä ole näkyneet kentällä Itä-Suomen suunnalla. Vastaavasti on yksilöity myös lokakuun 2024 ja kesäkuun 2025 paikallisten erien käytöstä. Asia on kuitenkin yhä keskeneräinen ja juurisyy asian venymiseen on perin tuttu. ERIKOINEN jälkinäytös syntyi, kun osapuolet alkoivat arvioimaan kuuden prosentin alkuperää. Vuonna 2017 toimintansa aloittaneessa Siun sotessa on viime vuodet tehty palkkaharmonisointia. On syytä huomioida, että jos paikallisissa neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, sopimuksen mukaan työnantaja päättää erien käytöstä, Jalonen toteaa. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Sote ry:n välisen työriidan päätti valtakunnansovittelijan tekemä sovintoehdotus, joka piti sisällään kesäkuussa kunta-alalle sovitun sovittelulautakunnan sovintoehdotukseen perustuvan työmarkkinaratkaisun. Työtä kuitenkin riittää, sillä parhaillaan työn alla on palkkausjärjestelmän uudistus. Kyseessä on lain mukainen palkkaharmonisointiin ja palkkausjärjestelmien kehittämiseen varattava summa, jonka kustannukseksi KT on arvioinut parhaimmilla käytettävissä olevilla tiedoilla kuudeksi prosentiksi Sote-sopimuksen palkkasummasta, KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen kertoo. Hyvinvointialueiden palkkaharmonisointi on lähivuosien iso urakka, jota nyt saavutettu hoitoalan työrauha auttaa merkittävästi. Hän tietää, mitä on edessä niillä hyvinvointialueilla, joilla lähdetään liikkeelle palkkaharmonisoinnissa vasta nyt. Sopimus on hyvä alku alan vetoja pitovoimaan, sillä siinä on tunnustettu hoitajapula ja alan ongelmat. Nähdään, että sopimus tuo parannuksia palkkaukseen ja korjaa työoloja sekä työehtojen epäkohtia. KT:n tekemien laskelmien mukaan palkkojen yhteensovittaminen ja palkkausjärjestelmien kehittämisen kustannus on Sote-sopimuksessa 6 prosenttia. Vaikka oman alueen palkkaharmonisointi on vienyt aikaa, hän pitää mahdollisena, että uusilla hyvinvointialueilla palkkojen yhteensovittaminen saadaan vietyä läpi jopa esillä olleessa 2–3 vuoden tavoiteaikataulussa. Erilaiset näkemykset valtakunnan tasolla eivät ole meidän alueellamme aiheuttaneet kysymyksiä luottamusmiehille toistaiseksi, Tehyn pääluottamusmies Vilja LaurilaRontti sanoo
**) Seuraavien sopimuskausien ratkaisut. 2027 Yhteensä Yhteensä 2,5 4,6 5,4 13,00 2,8 0,8 1,2 18,50 Yleinen sopimusratkaisu 2022–2024 2,5 1,9* 1,9* ** ** ** Kehittämisohjelma 2022–2027 1,2 1,0 0,8 0,8 1,2 Palkkojen yhteensovittaminen 2023–2025 1,5 2,5 2,0 *) Korotukset vähintään. Viime kädessä työnantaja päättää korotusten kohdentamisesta muun muassa palkkausjärjestelmän uudistamiseen ja henkilöstön saatavuuden edistämiseen. Jalonen muistuttaa, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on yksipuolisesti aikoinaan luopunut keskitetyistä palkkaratkaisuista, joilla työrauha kyetään yleensä paremmin turvaamaan. Vaikka valtakunnallinen Sote-sopimukseen liittyvä sopu on syntynyt, haasteita riittää. 2025 v. Tällaisia ovat esimerkiksi yleistyöajassa niin kutsuttu joustava ruokailu. SOVUN synnyttyä on ilmaantunut arvostelijoita myös kuntapuolen sopimukselle. 2023 v. Sehän koskee vain valmiuslain aikaa, ja tuolloin koronatilanne oli esimerkiksi täällä meillä Pohjois-Karjalassa aika rauhallinen, Johanna Bjerregård Madsen huomauttaa. Ja kaikista sopimuksista kannattaa lukea se pienellä präntätty teksti. Se on myös eräänlainen liukumatakuu, koska palkkaliukumat ovat yksityissektorilla suurempia. Vastaavanlainen kehittämisohjelma oli kuntasektorilla aiemminkin vuosina 2003–2007, Jalonen muistuttaa. Vuosien 2023–2024 osalta korotusten suuruus on kytketty vientialojen korotuksiin. Kuntalehti 11 / 2020 15 SOTE-sopimuksen korotukset vuosina 2022–2027, prosenttia v. Huom. 600 euron koronakorvaus on hyvä asia, mutta pettyneitä tulee olemaan paljon. Kesäkuun alussa hyväksytty kunta-alan erillissopimus perustui sovittelulautakunnan antamaan sovintoehdotukseen. 2026 v. Se nostaa palkkoja yhteensä viisi prosenttia normaalien sopimuskorotusten lisäksi. vielä päätökseen, mutta askel kerrallaan olemme nostaneet esimerkiksi sairaanhoitajien palkkoja ensin yleisempään palkkatasoon ja edelleen kohti kärkipalkkoja. • Pekka Moliis Lähde: KT KL11_12-15.indd 15 1.11.2022 9.14. Opiskelijaohjauksesta maksettava korvaus on tarpeellinen, mutta vielä ei vain tiedetä kenelle, miten ja minkä verran maksetaan. Sovittelulautakunnan sovintoehdotukseen sisältyvä määräaikainen ja irtisanottavissa oleva viisivuotinen kunta-alan palkkausjärjestelmien kehittämisohjelma toteutetaan paikallisesti. Hänen mukaansa ongelman muodostavat niin sanonut kärkieli piikkipalkat, joiden kohdalla ei ole dokumentoitu sitä, miksi jollekin henkilölle maksetaan satoja euroja korkeampaa palkkaa kuin muille vastaavaa työtä tekeville. Ratkaisu sisälsi myös viisivuotisen palkkaohjelman vuosille 2023–2027. perälauta. Jos kriisiajan sovittelulautakunnan ratkaisua ei olisi hyväksytty keväällä, kevään lakot olisivat laajentuneet ja meillä olisi heti kesälomien jälkeen ollut edessä lähes yleislakkomainen tilanne kuntapuolella, Jalonen toteaa. 2022 v. Ongelma on myös työnantajan ja työntekijän erilaiset näkemykset palkkaharmonisoinnin aikataulusta ja siitä, mihin tasoon palkat harmonisoidaan, Bjerregård Madsen jatkaa. Talousarvioon saadaan kyllä ne prosentit paikalleen, mutta siellä on sovittu myös muita asioita, joiden tarkka kustannusvaikutus ei vielä ole selvillä. Kertaerää ei ole huomioitu taulukossa. Tiettyjen yksityisen sektorin sopimusten palkankorotukset voivat nostaa prosenttia, ns. Neuvotteluosapuolten osin erilainen käsitys siitä, mitä on sovittu, ei tilannetta helpota. 2024 Sopimuskausi yhteensä v
Toiminta kuitenkin loppuu pian. KL11_16-31.indd 17 1.11.2022 11.14. [ Ympäristö ja rakentaminen ] Kannattaako vanhat talot kunnostaa kunnan omaan käyttöön. Järvenpään kaupunki päätti hakea aiemmin entisöityyn Vanhankylänniemen kartanoon yrittäjiä. Järvenpään kaupungin omistamassa Vanhankylänniemen kartanossa pyöritetään vielä ammatillista kahvilatyöpajatoimintaa. Kuntalehti 11 / 2022 17 . Korjausvastuu ehkä siirtyy ulkopuolisille. Sitä mietitään lukuisissa kunnissa
Tai korjataanko joku toinen tarpeeton kiinteistö esimerkiksi koulun käyttöön. Järvenpään kaupunki lopettaa vuoden lopussa ammatillisen kahvilatyöpajatoiminnan omistamassaan kiinteistössä. Kunnat ovat pakotettuja pohtimaan esimerkiksi koulupalveluverkkojaan uusista lähtökohdista, sanoo kuntien kiinteistöjen tilanteen hyvin tunteva tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi Kuntaliitosta. Kartanorakennusta on kyllä remontoitu matkan varrella, joten työpajakahvilatoiminnan puitteet ovat olleet ihan ok. Kun kiistely pitkittyy, rakennus voi rappeutua entisestään. Vuodenvaihteen jälkeen kaupunki ei tarvitse rakennusta omaan toimintaansa ainakaan toistaiseksi. Koulut ovat purku-uhan alla, jos niissä on todettu sisäilmaongelmia. Vanhankylänniemen kartanon pääsalin kattomaalaukset paljastuivat restauroinnin aikana. PURKUVIMMAA Vanhankylänniemen kartanoa ei uhkaa purkaminen, mutta vanhojen talojen kohtaloa mietitään lukuisissa muissakin kunnissa. Kun Järvenpää irtautui vuoden 1951 alussa Tuusulasta, uusi kauppala sai lahjaksi kartanon. KL11_16-31.indd 18 1.11.2022 11.14. [ Ympäristö ja rakentaminen ] 18 Kuntalehti 11 / 2022 T uusulanjärven helmeksi kuvailtuun Vanhankylänniemen kartanoon Järvenpäässä haetaan nyt yrittäjävetoista toimintaa. Joskus kuntapoliitikot kiistelevät vuosikausia siitä, puretaanko rakennus vai korjataanko se. Hän sanoo, että rakennuksessa on pystytty hyvin pyörittämään kahvilatoimintaa. Syntyvyyden lasku vaikuttaa tietysti suoraan oppilasmäärien vähentymiseen, mikä on ollut varsin hurjaa viime vuosina. Alueeseen kuuluvat lomamökit ovat olleet heikossa kunnossa eikä niitä ole remontoitu sillä tavalla, että ne vastaisivat nykypäivän vaatimuksia. Siinä mielessä remonttia ei kannata alkaa tekemään, koska kaupungilla ei ole tilassa omaa toimintaa. Kartano oli alun perin yksityisessä omistuksessa, kunnes päätyi Tuusulan kunnan omistukseen. Ei ole vielä varmaa pysyvätkö rakennukset kaupungin omistuksessa. Vuonna 1830 valmistuneessa kartanossa ja sen alueella on aiemminkin toiminut yrittäjiä eli nyt kaupunki yrittää paluuta vanhaan. Hyvinvoinnin palvelualueen palvelualuejohtaja Kristiina Soots vastaa työpajatoiminnasta. Vaakakuppi kääntyy kunnissa usein riskittömään suuntaan. Totta kai vanhassa rakennuksessa aina on jotain korjattavaa. Siitäkin pitää mahdollisen yrittäjäkokonaisuuden kanssa miettiä, Soots sanoo. Tilalle haluttaisiin ”toimivampia” uusia rakennuksia, joten purkaminen on yksi vaihtoehto. Kannattaisiko kaupungin itse nyt kunnostaa tällaista rakennusta, riippuu hänen mielestään siitä, millaista toimintaa tiloihin on tulossa
Nyt vihtiläisiä on noin 30 000. Urakat saattavat venyä ja kustannukset nousevat. Rakennukset vaativat tietysti jatkuvaa huoltoa, Niemi tähdentää. Kuntalehti 11 / 2022 19 . Hirsitaloista ovat innostuneet myös kunnat. Purettujen koulujen tilalle tai vaikka entisen rakennuksen kanssa samalle tontille on rakennettu uusi koulu. Kuntien korjausvelka on todella iso. Maakuntien tilakeskuksen kuntakyselyn perusteella tehdyn arvion mukaan kuntien korjausvelka on lähes 10 miljardia euroa, kun kuntien rakennusten arvioitu jälleenhankinta-arvo on noin 93 miljardia euroa. Varsinkaan kuntapoliitikot eivät uskalla ottaa sitä riskiä, että sisäilmaongelmia ei saada kunnolla korjattua. KIERRÄTYS LISÄÄNTYY Purettuja rakennusosia käytetään Suomessa hyvin vähän, vaikka puretuissa materiaaleissa on paljon hyödyntämismahdollisuuksia, todetaan Vaakakuppi kääntyy kunnissa usein riskittömään suuntaan. Hän tosin lisää, että kun kunta teettää jotain, tarvitaan iso määrä hirttä. Ehkä vanhoja hirsiä olisi helpompi hyödyntää jossain pienimuotoisessa rakentamisessa. Hänkin on uransa aikana huomannut, että koska sisäilmaongelmia pelätään kunnissa, rakennetaan mieluummin uutta kuin korjataan vanhaa. Rappin mielestä kunnatkin voisivat joskus hankkia esimerkiksi purkutalojen hirsiä ja rakennuttaa niistä uusia rakennuksia. Myös korjauskustannusten paisumista pelätään. Esimerkkejä löytyy ympäri Suomea. Maakuntien tilakeskuksen kuntien tilatietopalvelut toimii nykyään osana Senaatti-kiinteistöjä, ja Maakuntien tilakeskus palvelee hyvinvointialueita. Vaakakuppi kääntyy kunnissa usein riskittömään suuntaan, Niemi toteaa. Kuntien korjausvelka on todella iso. Ja päiväkoteja ja koulurakennuksia on alettu tekemään puusta, sekä CLT:stä että hirrestä, Rapp huomauttaa. Se on heijastunut viime aikoina myös pientaloihin. Vihdin kunnan johtava rakennustarkastaja Jouko Rapp kertoo, että maailmantilanne vaikuttaa rakentamisintoon kunnassa. Viime aikoina, kun rakennusmateriaalit ovat kallistuneet, peruskorjausta mietitään kuitenkin hyvänä vaihtoehtona entistä enemmän. Kyllä se on varteenotettava riski. Ikäluokittaiset väestöennusteet 2020–2040 Tilastokeskuksen väestöennusteisiin pohjautuva palvelutarpeiden kehitys vuosina 2020–2040 Lähde: Maakuntien tilakeskus: Kuntien rakennuskannan tilannekuva ja ennusteet vuoteen 2040 asti -raportti KL11_16-31.indd 19 1.11.2022 11.14. Tosin uuden rakennuksen rakentamisessakin riittää riskejä. Nythän Tuusulassa rakennetaan isoa hirsikoulua. Kyllä siinä on vinha perä. Kunnat omistavat suurimman tilakannan Suomessa, sanoo kuntien tilatietopalveluyksikön päällikkö Marko Suomela Senaatti-kiinteistöistä. Koska hirsirakentamista pidetään perinteisestikin sisäilmaystävällisenä, se on lisääntynyt. Viime vuosina onkin ollut jonkinlainen koulurakentamisbuumi. Nyt on ollut pikkaisen hiljaisempaa. HIRSITALOVILLITYS Helsingin kehyskuntiin Järvenpään tavoin kuuluva Vihti on myös kasvava kunta. CLT on lyhenne sanoista Cross Laminated Timber eli ristiinliimattu massiivipuu
Kyllä kunnat ovat jo hyvin valveutuneita. Valtavirta on se, että korjataan, jos rakennuksella on vielä käyttöä. Uusi laki velvoittaa tekemään luvanvaraisissa hankkeissa purkumateriaalija rakennusjäteselvityksen sekä ohjaa uudisrakentamista purkumateriaalien hyödyntämiseen. Voi olla, että uudisrakentamisen pitää tulevaisuudessa sisältää tietty osa käytettyjä materiaaleja, jotta pankki antaa rahoitusta, Hakaste sanoo. Se löytyy Valtioneuvoston julkaisuarkistosta. Se vaikuttaa ainakin vähän siihen suuntaan, että säilyttävä vaihtoehto on suotuisampi. Korjausrakentamiseen ja kiertotalouteen erikoistunut yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä uskoo, että purkamisen haitalliset ympäristövaikutukset nousevat uuden lain myötä esille. Hakaste muistuttaa, että jo nyt, kun rakennuksia puretaan, pitää huolehtia siitä, että materiaalit saadaan mahdollisimman tarkkaan kiertoon. Tampereen yliopiston ja VTT:n tutkijoiden mukaan peruskorjaus on kannattavampaa kuin purkaminen ja uuden rakentaminen ainakin silloin, kun asiaa tarkastelee hiilijalanjäljen ja elinkaarikustannusten näkökulmasta (Kuntalehti 11/2021). Vaatimukset rakennusmateriaalin uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä kuitenkin lisääntyvät eduskunnassa valmisteilla olevan uuden rakentamislain myötä. KUNNAT VALVEUTUNEITA Hakaste näkee, että kunnat ovat kallistuneet nykyään yhä enemmän rakennuksen korjaamisen kuin purkamisen tai uuden rakentamisen kannalle. Jo rakentamislupaa hakiessa pitää tehdä selvitys purettavista materiaaleista. Hakaste muistuttaa, että korjaaminen on kustannustehokkaampaa kuin uuden rakentaminen ja myös hiilijalanjäljeltään ja ympäristönäkökulmasta usein paras vaihtoehto. EU on luonut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän (EU-taksonomia), jonka tavoitteena olisi saada myös rahoitusmarkkinat suosimaan ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja. Tilasimme selvityksen siksi, koska tiedetään, että purkaminen on Vanhankylänniemen kartanon upea uuni ihastuttaa. Purkumateriaalien hyödyntämistä voisi edistää myös muin taloudellisin keinoin, kuten alv-helpotuksin. Se tarkoittaa sitä, että pankit ottavat tämän huomioon rahoitusehdoissaan. KL11_16-31.indd 20 1.11.2022 11.14. Hakasteen mielestä valtiovalta voisi edistää taloudellisestikin purkumateriaalien käyttöä. Laki tullee voimaan vuoden 2024 alussa. Ehdotus on, että hiilijalanjäljen laskentaan tulee todennäköisesti sisältymään myös vanhan rakennuksen purkutoimenpide. En usko, että purkaminen ja uuden rakentaminen olisi enää ensisijainen ratkaisu. [ Ympäristö ja rakentaminen ] 20 Kuntalehti 11 / 2022 helmikuussa julkaistussa Purkumateriaalien kelpoisuus eri käyttökohteisiin turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta -raportissa. Hän viittaa ympäristöministeriön tilaamaan selvitykseen Purkaa vai korjata?. Jos esimerkiksi koulurakennus jää käyttämättä, voidaan harkita purkamista