11 I 2021 I 11.11. [ Kolumni ] Ulla-Kirsikka Vainio: Lappi ottaa ilmastotyön vakavasti Krista Mikkonen ymmärtää ympäristöaktivismia KAPINOIJASTA MINISTERIKSI Nyt riidellään rakentamislain luonnoksesta Aurinkovoimala valaisee Hyvinkään lukiota Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava! KL11_1.indd 1 2.11.2021 13.19
Lausuntokierros käynnistyi lopulta ympäristöministeriön omana virkamiestyönä. • SOMEVIDEOT WEBINAARIT VIDEOMAINOKSET ANIMAATIOT SUORAT LÄHETYKSET Pyydä tarjous! AMMATTITAIDOLLA JULKISELLE JA YKSITYISELLE SEKTORILLE PÄÄKAUPUNKISEUDULTA VIDEOT JA SUORAT kunta.tv/tilaa-tuotanto KL11_2-5.indd 3 2.11.2021 13.20. Ainoa siitä tiedettävä Rakennuslain uudistus kovassa vastatuulessa Tällaisessa jättimäisessä uudistuksessa olisi syytä varmistaa poliittinen sitoutuneisuus ennen lausuntokierrosta. Kuntalehti 11 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. Ehdotuksesta löytyy myös kunnille sälytettävät selvitysvelvollisuudet kaikista kunnan maapoliittisista toimenpiteistä, lunastuksista, etuostoista ja maapoliittisista linjauksista. EHDOTUKSEN hyväksi puoleksi on mainittu ilmastonmuutoksen torjumisen nostaminen omaksi pykäläkseen. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Lausuntokierros on auki 7. Esimerkiksi pakollinen kaupunkiseutusuunnitelma toisi kaavoitukseen uuden toimenpiteen, jonka merkitys ilman sitovuutta jää hämärän peittoon. Tietojen tekninen toimitus: Bisnode Marketing Oy, Kumpulantie 3, 00520 HELSINKI MAANKÄYTTÖja rakennuslain uudistusehdotus on joutunut kovaan vastatuuleen lausuntokierroksellaan. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Se ei kuulosta kovinkaan lupaavalta lakiuudistuksen läpimenon kannalta. joulukuuta saakka, joten nyt on hyvin tärkeää antaa palautetta lakiuudistuksesta. Arvostelun mukaan toisaalta lupaprosessia on kyllä pystytty yksinkertaistamaan, mutta samalla on luotu uusia pakollisia toimintoja, joilla ei kuitenkaan ole oikeusvaikutuksia. Uudistus on kuitenkin tässä asiassa jälkijunassa: kunnat ja kaupungit ovat jo nyt omaehtoisesti tarttuneet härkää sarvista. Lakiuudistus vain lisäisi selvitysten, vaikutusten arvioinnin ja muun toimistotyön määrää, kun kunnat etenevät jo täydellä vauhdilla käytännön toimien avulla omiin hiilineutraaliustavoitteisiinsa. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/ Digija väestötietovirasto. ALUN perin ajatuksena oli sujuvoittaa kaavoitusta ja maankäyttöä sekä nopeuttaa lupaprosesseja. Tällaisessa jättimäisessä uudistuksessa olisi syytä varmistaa poliittinen sitoutuneisuus ennen lausuntokierrosta. Niinpä maankäyttöja rakennuslaki lähti lausunnoille kaavoitusja rakentamislakina, mutta niin, että lakiuudistusta valmistellut poliittinen työryhmä oli jo aikaa sitten luovuttanut hankkeen suhteen. Uudistuksen myötä nämä pitäisi päättää valtuustossa vuosittain. Lakiluonnosta pitäisi liiton mukaan rukata isolla kädellä, mutta tarvittavien muutosten tekeminen ja niiden vaikutusten arvioiminen tuskin onnistuu suunnitellussa aikataulussa. Kritiikkiä on tullut laidasta laitaan, ja lokakuun lopulla esimerkiksi Kuntaliitto tyrmäsi omassa lausunnossaan täysin ehdotuksen hallituksen esitykseksi linjaten, ettei sitä pidä viedä eteenpäin tarkoitetussa muodossa. Myös tarvittavien muutosten tekemisen suhteen Kuntaliitto on epäileväinen. Kuntalehden tässä numerossa sivuilla 14–19 kerrotaan laajasti lakiuudistuksen taustoista. Erilaisia green dealeja, EU-tasoisia yhteistyökuvioita ja myös paikallisia toimia niin Hinkukuntien kuin muidenkin hankkeiden osalta viedään jatkuvasti eteenpäin. Lain uudistushanke pantiin vireille jo edellisen hallituksen aikana, ja se aikataulutettiin niin, että tänä syksynä olisi lausuntokierros. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. asia on, että se lisäisi kaupunkien työtä ja byrokratiaa. Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun
13 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teema: Ympäristö ] 14 Mullistuu, mutkistuu vai vihertää. 20 Anssi Salmi: Kaikki käytetään mitä paneelit tuottavat. 38 Helsingin uhat 42 Kaukolämpöön etsitään uusia energiaratkaisuja [ Kolumni ] 45 Ulla-Kirsikka Vainio: Lappi ottaa ilmastotyön vakavasti 46 Tutkittua: Ilmastotyön superkunta vai toivoton takapajula. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Metsänvihreä [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 20 Valoa taivaalta 24 On kiire sopeutua 28 Kansallispuistoilla vetoapua matkailuun 31 10 kysymystä kierrätyksestä 32 70-luku kunniaan 36 Purkaa vai korjata. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Kuva: Liisa Takala Kuva: Milka Alanen [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi Krista Mikkosen Eduskuntatalon edessä. s. 6 [ Sisältö 11/2021 ] Krista Mikkonen: Näen mielenosoitukset tosi tärkeänä tapana vaikuttaa asioihin. Kuuntele osoitteessa kuntalehti.fi/podcast • Ympäristöterveydenhuollon tehtävät jäämässä kuntiin – ”Yhteistyötä on tehtävä joka suuntaan” KL11_2-5.indd 4 2.11.2021 13.20. [ Kunnan töissä ] 48 Pienin askelin ympäristön hyväksi [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Aluevaalit sanelevat politiikkaa [ Lakia lukien ] 51 Luottamuspäättäjä, varo övereitä ja vajareita vallankäytössäsi! [ Lakiklinikka ] 52 Hurlumhei lainvalmistelussa [ Kirjat ] 53 Ympäristöherätystä kuntapäättäjille [ Kysely ] 53 Ympäristönsuojelun viranhaltijoiden painostus on lisääntynyt [ Työ ja tekijä ] 54 Brysselistä Päijät-Hämeeseen [ Luottamuksella ] 56 Ensimmäinen kausi karaisi [ Seuraava numero ] 58 Teema: Talous • Kuntalehden podcastissa kuntien ilmastotoimien mahdollisuuksia avaa Sitran Tatu Leinonen. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh
• Osatyökykyiset ripeästi töihin – hankintoihin työllistämisehdot mukaan, työnantajille tuhdimpaa rekrytointipalvelua KL11_2-5.indd 5 2.11.2021 13.20. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Kuva: Laura Oja Kuva: Laura Oja • Kittilän hissijupakassa rajoitettu valitusoikeus korkeimpaan oikeuteen • Valtuutetuilla pitkä ilta Tampereella: Mitä on kuunneltava ja mistä saa puhua. 14 Hilppa Gregow: Myös kunnan johtamisessa ilmastonmuutokseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Jenna Kotilehto: Toivottavasti lakiuudistus etenee ja saadaan vauhdilla voimaan. 24 s
KL11_6-11.indd 6 2.11.2021 13.22. Ilmastoa koskevat ratkaisut ovat pitkälti kuntien käsissä. 6 Kuntalehti 11 / 2021 METSÄNVIHREÄ Reilut kaksi vuotta ympäristöja ilmastoministerinä toiminut joensuulainen Krista Mikkonen, vihr., kehuu kuntia kunnianhimoisesta ilmastotyöstä
Kuntalehti 11 / 2021 7 . KL11_6-11.indd 7 2.11.2021 13.22. [ Hän ] METSÄNVIHREÄ Krista Mikkonen osallistui opiskeluaikoinaan aktivismiin Kuusamon vanhojen metsien hakkuita vastaan
Totta kai olisin mielelläni jatkanut ensi kesään, mutta tilanne tuli yllättäen ja tämä tehty ratkaisu oli puolueen edun kannalta paras. Perinteisesti on ollut luonnonsuojeluohjelmia, joilla vain suojellaan, mutta Helmi-ohjelmassa myös ennallistetaan, kunnostetaan ja hoidetaan heikentyneitä elinympäristöjä, esimerkiksi umpeen kasvaneita lintuY KL11_6-11.indd 8 2.11.2021 13.22. [ Hän ] 8 Kuntalehti 11 / 2021 Ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen siirtyy sisäministeriksi marraskuun puolivälin jälkeen. Mikkonen nostaa kautensa saavutuksista esille kuntien merkityksen vahvistumisen luontoja ilmastotyössä, kiertotalouden strategian ja ilmastolain uudistamisen. Joensuulainen biologi olisi mielellään jatkanut kauttaan ensi kesään, jolloin Vihreän liiton puheenjohtajan Maria Ohisalon on määrä vanhempainvapaalta palattuaan siirtyä ympäristöja ilmastoministeriksi. Vihreiden eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston yhteisessä maratonkokouksessa 11. Mikkonen on ministerikaudellaan ajanut myös uudenlaista Helmi-luonnonsuojeluohjelmaa, jossa kunnille on annettu rahoitusta heikentyneiden luontotyyppien kunnostamiseen ja hoitoon. On ministerikauden tilinpäätöksen aika. lokakuuta toisen kauden kansanedustaja Emma Kari valittiin pätkäministeriksi ympäristöministeriöön ja ministerikokemusta hankkinut Mikkonen valittiin sisäministeriksi
Pienet kunnat voivat Mikkosen mukaan yhdistää voimansa ja laatia suunnitelman yhdessä. Krista Mikkonen kävelee työpaikaltaan ministeriöstä keskustelemaan mielenosoittajien kanssa. KL11_6-11.indd 9 2.11.2021 13.22. Näistä asioista hän sanoo olevansa hyvin ylpeä. Viime eduskuntavaalien alla meillä nousi tosi vahva ilmastoliike, ja kyllä se vaikutti osaltaan siihen, että hiilineutraalisuustavoite otettiin hallitusohjelmaan. Jos nämä tavoitteet toteutuvat, ne kattaisivat puolet Suomen hiilineutraalisuustavoitteesta. Elokapinaliike osoitti lokakuussa mieltään Pikkuparlamentin edessä Helsingissä. Toiminnallisestikin kunnille voi olla fiksumpaa tehdä suunnitelma yhdessä, jos niillä on esimerkiksi yhteinen energialaitos. Kunnat ovat olleet todella aktiivisia. Lokakuisena perjantaipäivänä mielenosoittajat ovat kokoontuneet Senaatintorille ja Pikkuparlamentin eteen. Ilmastoliike Elokapina on järjestänyt syksyn mittaan mielenosoituksia Helsingin keskustassa. kosteikkoja. Kaiken kaikkiaan kaksi kolmesta kunnasta on asettanut itselleen ilmastotavoitteen. Merkittävin kuntia koskeva muutos on ilmastosuunnitelma, joka kuntien on laadittava. Yli puolet suomalaisista asuu kunnassa, jonka hiilineutraalisuustavoite on kireämpi kuin valtakunnallinen tavoite. ILMASTOSUUNNITELMA TULEE Tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Kuntalehti 11 / 2021 9 . Kuntien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on iso. Tavoite tuntuu kovalta, mutta Mikkonen toteaa, että jo nyt voidaan kysyä, onko se liian myöhään. Siitä huolimatta uudistettavan ilmastolain tuomat uudet velvoitteet myös arveluttavat kunnissa. Esimerkiksi Iin kunta, joka on kansainvälisestikin tunnettu ilmastotoimistaan. Energiantuotanto on joka tapauksessa oleellinen asia siinä, miten fossiilisista energiamuoKun esimerkiksi rakennushankkeesta tulee luonnolle haittaa, sen voisi kompensoida jollain tavalla. Krista Mikkonen keskusteli ilmastoasioista Siiri Hännisen kanssa. Hän ymmärtää hyvin ilmastohätätilaa vaativien elokapinallisten huolen
Mikkosen mukaan lakiin tulee myös muiden elinkeinojen parempi huomioiminen. Luonnonsuojelualueet on perustettu siksi, että niillä on merkittäviä suojeluarvoja eikä odottamaan sitä, että jospa niille tulisi jotakin muuta käyttöä, Mikkonen painottaa. Mikkosen kaudella on valmisteltu luonnonsuojelulain kokonaisuudistusta, johon on tulossa kielto etsiä malmia luonnonsuojelualueilla. Myös maanomistajien päätösvalta kasvaa nykyisestä. Kunta on saamassa 60 prosenttia tuotosta, valtio loput. Edelleenkin muut viranomaiset päättävät, täyttääkö kaivos viranomaisten vaatimat luvat. SUITSIA KAIVOKSILLE Krista Mikkosen tuntevat tietävät, että hänelle tärkeisiin asioihin kuuluvat vanhojen metsien suojelun ohella kaivosten ympäristövaikutukset. Arjen ympäristötoimet tehdään kunnissa, Mikkonen sanoo. [ Hän ] 10 Kuntalehti 11 / 2021 doista päästään eroon. Hänen mukaansa malminetsintäkielto saattaa tulla myös muille arvokkaille alueille, kuten maailmanperintökohteille. Kaivoslain uudistamisen jälkeen esimerkiksi maanomistajalta vaaditaan suostumus maillaan olevan varauksen tai malminetsintäluvan jatkamiseen. Mikkosen mukaan merkittävin muutos tulee olemaan se, että kaivos on oltava merkittynä kuntakaavassa. Uuden lain mukaan yhteiskunnan kokonaisetu arvioitaisiin paremmin. Myös työja elinkeinoministeriössä valmisteltu kaivoslaki on tuomassa tiukennuksia kaivosten perustamiseen. Mikkonen huomauttaa, että monet ilmastoteot, esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen, tuovat kunnille myös säästöjä. Kunnalla olisi kuitenkin mahdollisuus olla kaavoittamatta kaivosta, hän tähdentää. Kaivoslain on määrä tulla edusKrista Mikkonen jää historiaan Suomen ensimmäisenä ilmastoministerinä. Kunnat ovat paljon toivoneet lisää päätösvaltaa ja nyt se Mikkosen mukaan sitä saavat. Kaivosvero on Mikkosen mukaan merkittävä uusi ympäristövero, joka päästää myös kaivoskunnat hyötymään entistä enemmän kaivoksen tuotosta. Kevään kehysriihessä päätetään, onko verotuskohteena mineraalin arvo, louhintamäärä tai jokin näiden välimuoto. KL11_6-11.indd 10 2.11.2021 13.22. Hän on ajanut muun muassa malminetsinnän kieltämistä luonnonsuojelualueilla. Kunnilla on paljon käytännön työkaluja, kuten maankäytön ratkaisut, liikennesuunnittelu, energialaitokset, hankinnat ja yleinen tietoisuuden lisääminen asukkaille esimerkiksi päiväkotien ja koulujen kautta. KAIVOSVEROSTA TULOA Hallitus päätti viime budjettiriihessä myös kaivosverosta ja sen tuoton jakautumisesta kunnan ja valtion kesken. Mikkonen huomauttaa, että kaivokset maksavat lisäksi veroa myös tuloksestaan, mutta käytännössä ne myös voivat minimoida tätä veroa aggressiivisella verosuunnittelulla. Kaivosveroa ei voisi kiertää. On tärkeä linjakysymys, onko kunnalla valtaa kaivoksen perustamisessa. Pohjoisessa kaivostoiminta voi haitata poronhoitoa. Meillä on esimerkiksi Saimaan alueella kaivoshankkeita, jotka syntyessään haittaisivat merkittävästi matkailua tai marjanviljelyä. Kunnilla on laaja toimivalta ja ilmastoa koskevat ratkaisut ovat enimmäkseen kuntien käsissä. Samalla paikallisten ihmisten oikeudet tulevat huomioiduiksi. Toive kuntien panoksen noteeraamisesta ilmastolaissa on noussut myös kunnista
Pakolliset ulkomaan lentomatkat hän kompensoi henkilökohtaisesti tukemalla YK:n sertifioimia kompensaatiotoimijoita. Vihreiden kannatus lyö usein yksiin korkeasti koulutetun ja nuoren väen määrän kanssa. KOMPENSOIDAAN Suomen historian ensimmäinen ilmastoministeri matkustaa viikonlopuiksi Helsingistä Joensuuhun junalla. Ei poliittinen vaikuttaminen ja sen hitaus kaikille sovi. Olen nähnyt Pohjois-Karjalassa, että yksi aktiivi voi saada kannatuksen nousuun. Mikkonen arvioi luonnon kompensaatioiden olevan seuraava suuri keskustelunaihe ilmastokeskustelun jälkeen. Mikkonen toimi aktiivisesti yliopiston ympäristöryhmässä ja metsäryhmässä. Se auttaa tavoitteen saavuttamisessa. Aktivistit vastustivat vanhojen metsien hakkuita vahtimalla metsiä ja raportoimalla käänteistä tiiviisti medialle ja päättäjille. EI VAIN CITYVIHREITÄ Mikkonen muistuttaa, että huolimatta puolueen cityvihreästä mielikuvasta vihreillä on merkittäviä asemia myös pienissä maaseutukunnissa. Kuntalehti 11 / 2021 11 Näen mielenosoitukset tosi tärkeänä tapana vaikuttaa asioihin. Meillä on paljon metsiä eli hiilinieluja. Vapaaehtoisen kompensaation periaatteita on lainmuutoksessa haluttu kirkastaa, koska kuluttajan on voitava luottaa, että kompensaatio on aidosti tehty. Korialla asunut Mikkonen liittyi Pohjois-Kymen Luontoon, ja harrastuksesta syntyi innostus lähteä opiskelemaan biologiaa. Olin ollut sitä ennen vain itse osoittamassa mieltä esimerkiksi metsähakkuissa, mutta nyt olinkin toisella puolella kantamassa vastuuta. Joensuu tunnetaan myös mainiona pyöräilykaupunkina. METSÄAKTIVISTINA Krista Mikkonen on pitkän linjan vihreä vaikuttaja. Ja jos hän muuttaa pois, homma hiipuu. Kun esimerkiksi rakennushankkeesta tulee luonnolle haittaa, sen voisi kompensoida jollain tavalla. Etenkin opiskelijat ovat innokkaita pyöräilijöitä ja siihen on pieni pakkokin, sillä kaupungin julkinen liikenne ei ole niin toimivaa kuin isommissa kaupungeissa. Hän koki ympäristöherätyksen kouluaikoinaan 1990-luvulla. Ajattelin, että biologit pelastavat maailman. Koulutuslautakunnan jäsenenä Mikkonen on joutunut myös mielenosoittajien eteen vastaamaan erään koulun lakkauttamisesta vihastuneille kaupunkilaisille. Hän toimii edelleen valtuutettuna ja on vaikuttanut myös kaupunginhallituksessa. Näen mielenosoitukset tosi tärkeänä tapana vaikuttaa asioihin. [ Kuka. Se kaikki herätti ja päätin, että näin ei voi jatkaa. Vihreiden ministerisalkkujen uusjaossa Krista Mikkonen piti ehdottoman tärkeänä pitää kiinni ainakin yhdestä salkusta myös Helsingin ulkopuolelta tulevalle. Hän on halunnut suojella vanhoja hienoja rakennuksia, joita Joensuussa on vielä jäljellä muistuttamassa kaupungin pitkästä iästä. Opiskelin Joensuun yliopistossa ja lähdin ehdolle kunnallisvaaleihin, koska tajusin, että kunnissa päätetään maankäytöstä ja samalla ympäristöstä. • KL11_6-11.indd 11 2.11.2021 13.22. Hän osallistui aktivistina metsäkiistoihin Kuusamon yhteismetsän alueella. Joensuun vihreässä valtuustoryhmässä on tätä nykyä seitsemän jäsentä, mistä voi isolta osalta kiittää ItäSuomen yliopistoa. Hän välttää lentomatkustamista. ] Krista Mikkonen • Syntyi Haminassa vuonna 1972 • Asuu Joensuussa • Koulutus filosofian maisteri (biologia) Joensuun yliopistosta 2003 • Ympäristöalan asiantuntijatehtäviä vuosina 2005–2009 • Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n seurakehittäjä vuosina 2009–2012 • Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen suunnittelija vuonna 2006 • Puhas Oy:n projektipäällikkö vuosina 2012–2015 • Joensuun kaupunginvaltuustossa vuosina 1997–2000, uudelleen vuodesta 2005 • Joensuun kaupunginhallituksessa vuosina 2005–2012 • Vihreän liiton kansanedustaja vuodesta 2015 • Ympäristöja ilmastoministeri vuodesta 2019 • Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme poikaa • Harrastaa lautapelejä, kulttuuria ja mökkeilyä Merja Ojansivu Kuvat: Liisa Takala kunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella. Kuntapolitiikassa Mikkoselle tärkeitä asioita ovat rakennussuojelu ja kouluasiat. Joensuussa vihreät ovat olleet ajamassa kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali jo vuoteen 2025 mennessä. Happosateet muuttivat eläviä metsiä kummitusmaisiksi luurankometsiksi ja metsäkuolemat hallitsivat ympäristökeskustelua. Uudistettava luonnonsuojelulaki sisältää ekologisten kompensaatioiden mahdollisuuden eli luonnon monimuotoisuudelle tuotetun haitan hyvittämisen toisaalla. Mikkonen liittyi Vihreään liittoon nuorena opiskelijana ja tuli valituksi Joensuun kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 1996. Meillä on hyviä kannatuslukemia esimerkiksi Sodankylässä Riikka Karppisen ansiosta ja Kangasniemellä Juntusen Maisan ansiosta
Niin on myös Asetelmassa. Lieksa: Asetelma (1984) Kuva: Ilkka Karppanen 1980-luvun töissään Mäkelä maalasi runsaita maalikerroksia ja röykkiöitä, mikä sai aikaan kolmiulotteisen vaikutelman. Mäkelä oli 1980-luvun suomalaisen maalaustaiteen merkittävimpiä vaikuttajia, abstrakti ekspressionisti, joka innoittui suomalaisesta luonnosta ja sen vuodenajoista, etenkin syksystä ja talvesta. Yleensä Asetelma sijaitsee Lieksan kulttuurikeskuksen aulassa – mutta ei kuitenkaan aina. Lieksan kulttuurikeskuksessa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyjä, joten Mäkelän teos ei ole jatkuvasti esillä, kertoo Saarelainen. KL11_12-13.indd 12 2.11.2021 13.24. Pohjoiskarjalainen luonto kiemurtelevine vesistöineen, vanhoine metsineen ja suomaisemineen jätti voimakkaan vaikutuksen Mäkelän muotokieleen ja värimaailmaan, Saarelainen luonnehtii. MÄKELÄ sai oppinsa 1960ja 1970-lukujen taitteessa Helsingissä Taideteollisessa oppilaitoksessa ja Suomen Taideakatemian koulussa. Maalaus on ollut esillä muun muassa Mäkelän retrospektiivisessä näyttelyssä Merkki ja ele vuonna 1999 Kiasmassa. Hän kertoo, miten Mäkelä on itse muistellut nuoruutensa maisemaa 2000-luvun alussa: Ainutlaatuiset maisemat Lieksasta itään ovat olleet minulle hyvin merkittäviä. Saarelainen kertoo, että Asetelma hankittiin Lieksan kaupungin omistukseen kulttuurikeskuksen valmistuttua, 1980-luvun puolivälissä. ] REHTORI Asko Saarelainen Lieksan kansalaisopistosta poimii Kuntalehdelle aarteen Lieksan taidekokoelmasta. • Katja Martelius LIEKSAN kaupungin vaakuna on saanut aiheensa vuodelta 1669 peräisin olevasta vanhan Brahean kaupungin sinetistä. Kaikkia maalauksiaan hän ei koskaan asettanut yleisön nähtäväksi, jos ei ollut niihin tyytyväinen. Vaakunan selitys kuuluu ”punaisessa kentässä tyvestä nouseva käsijousella ampuva mies, karvalakki päässä, kirves vyöllä; kaikki hopeaa”. Lieksa sijaitsee lyhytikäiseksi jääneen kaupungin paikalla. Se on joitain vuosia sitten edesmenneen taidemaalari Jukka Mäkelän (1949–2018) suurikokoinen akryylimaalaus Asetelma (1984), joka sijaitsee Lieksan kulttuurikeskuksen aulassa. VAIKKA Mäkelä tunnetaan maalauksistaan, hän teki myös grafiikkaa ja puupiirroksia. Hän teki läpimurtonsa hyvin pian ensimmäisten näyttelyittensä jälkeen. huhtikuuta 1953. Se vahvistettiin käyttöön 20. 12 Kuntalehti 11 / 2021 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Jotain Mäkelän tinkimättömästä suhtautumisesta kertoo kai sekin, että hänen tiedetään polttaneen itse hiilipiirroksissaan käyttämänsä hiilen. Mäkelä huomattiin pian myös ulkomailla, ja sittemmin hän piti näyttelyitä muun muassa Pohjoismaissa. Saarelainen kertoo, että Mäkelä vietti lapsuusja nuoruusvuotensa kansallispuistostaan ja jylhistä koskimaisemistaan tunnetussa Lieksassa. Kerrotaan, että Mäkelä saattoi työstää yhtä teosta usean vuoden ajan. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. [ Mikä vaakuna. Ikimetsä kaatuneine ja kelottuneine puineen ja kaikkine venkuroineen ovat vieläkin hyvin elävästi mielessäni. Mäkelän maalaukset ovat olleet erittäin suosittuja paitsi taiteenystävien myös sijoittajien keskuudessa
On kiinnostavaa nähdä, kuinka paljon tämän alan ehdokkaita tulee. On äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, miten puolueet ottavat ehdokasasettelussaan huomioon alueellisen edustuksen ja sen turvaamisen. Hyvin vähän, mutta onhan puolueilla tietysti metakampanjavaihe alkanut. Valistunut arvio on, että liikutaan jossain europarlamenttivaalien ja kuntavaalien äänestysprosentin välissä. ’’PItÄÄ MEtElIÄ JA pilaa MAISEMAN’’. ] Vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta vastaa puhelimeen. Se että vaalit pidetään ennen kuin varsinaiset hallinnolliset yksiköt aloittavat toimintansa, on tietenkin demokratian kannalta hyvä asia. Europarlamenttivaaleissa äänestysprosentti on yleensä ollut 40 prosentissa ja kuntavaaleissa mentiin nyt 55 prosenttiin. Pystytkö puhumaan. Näkyykö jo merkkejä 23. tammikuuta pidettävistä aluevaaleista. Puolueet ja media ovat nyt keskeisessä asemassa. Jos joulukuussa saataisiin parin viikon ajan kerrottua, mistä on kysymys. Joulun tienoilla ihmiset ovat lomalla eikä silloin kannata mitään tehdä. Kuinka paljon sote-asiantuntemus voi vaikuttaa ehdokkaan menestymiseen. Ennakkoäänestys alkaa 12. • Martta Nieminen KL11_12-13.indd 13 2.11.2021 13.24. Monilla hyvinvointialueilla tulee olemaan kuntia, jotka eivät saa oman kylän miestä tai naista aluevaltuustoon. Se voi painottua aluevaaleissa enemmän kuin kuntaja eduskuntavaaleissa. Kyllä pitää olla optimisti, jos sanoo, että äänestysprosentti aluevaaleissa on päälle 50. Varmaan kaikilla äänestäjillä on enemmän tai vähemmän sellainen näkemys, että he voivat äänestää tiettyjen puolueiden ehdokkaita, mutta ei missään tapauksessa tiettyjen puolueiden ehdokkaita. Millainen vaikutus edeltävällä pyhien sumalla on. Äänestetäänkö aluevaaleissa henkilö vai puolue edellä. Olisi tällainen kaksi viikkoa joulukuussa ja kaksi viikkoa tammikuussa -malli. Kuntalehti 11 / 2021 13 [ Tape ] mikä ei kuulu joukkoon. tammikuuta. Sitten ehtii ennen vaaleja kampanjoida kaksi viikkoa. Sillä tarkoitetaan imagonrakennukseen keskittymistä ennen kuin mennään suoraan asioihin. Voi olettaa, että sote-alalla työskentelevien äänestysaktiivisuus on muihin väestöryhmiin verrattuna korkeampaa. [Pystytkö puhumaan. c a b VAStAUS: C. Pystyn. Kyllä varmaan vaikuttaa. Ymmärretäänkö tulevilla hyvinvointialueilla, kuinka tärkeistä vaaleista on kysymys. Hyvin voimakas näkyvyys mediassa herättää kyllä ne ihmiset, jotka ylipäätään ovat saatavissa äänestämään aluevaaleissa. Missä määrin äänestäjät sitten painottavat alueellista tekijää, on hyvin kiinnostavaa. Eihän tämä optimaalinen aika ole, mutta olen pitkään ollut sitä mieltä, etteivät meillä mitkään vaalit tarvitse tavattoman pitkiä kampanjoita. Pyritään tavoittamaan uutta äänestäjäkuntaa ja hakemaan hyviä lähtöasetelmia. Mille tasolle äänestysprosentti voi nousta
KL11_14-31.indd 15 2.11.2021 13.27. Kuntalehti 11 / 2021 15 . Mitä tämä kunnissa käytännössä tarkoittaisi, on vielä epäselvää. Uusi kaavoitusja rakentamislaki nostaisi toteutuessaan ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen sekä luontoarvot nykyistä lakia näkyvämmin esille. MULLISTUU, MUTKISTUU VAI VIHERTÄÄ
Lohjan kaupunki vastasi kustannuksista, joita messualueen rakennusten hiilijalanjäljen laskemisista tuli rakentajille. Hän toivoo, että sen laskemiseksi ja raja-arvoja varten saadaan mahdollisimman pian valtakunnalliset säädökset. Laskemisesta tulee arkea muuallakin kuin asuntomessuilla, mikäli lausuntokierroksella oleva kaavoitusja rakentamislakiluonnos etenee hallituksen esitykseksi ja eduskunta sen hyväksyy. AUTOMAATIO AVUKSI Kierros Lohjalla jatkuu. Rakentamisessa vaadittaisiin elinkaarisen hiilijalanjäljen arvioimista. Tiedot rakennuksen materiaaleista auttavat myös materiaalien kierrättämistä rakennuksen elinkaaren lopussa. Suurimmissa kaupungeissa päästöttömyyttä päästään tavoittelemaan esimerkiksi tontinluovutusehdoissa. Rakennustyypeille halutaan hiilijalanjäljen raja-arvot. Ilmastonmuutoksen hillintä on esityksen mukaan otettava huomioon jo alueidenkäytön suunnittelussa. Myös kaavoihin on tulossa laadullisia vaatimuksia. Suomen Asuntomessut teetti rakennuksista hiilijalanjälkilaskelman jo edellisille asuntomessuille Tuusulassa, ja nyt Hiidensalmessa rakennuksista oli mahdollista tehdä hiilijalanjälkilaskelmat ympäristöministeriön päivitetyn mallin mukaisesti. [ Ympäristö ] 16 Kuntalehti 11 / 2021 P rojektivastaava Jenna Kotilehto Lohjan kaupungilta vie kierrokselle Hiidensalmen asuntomessualueelle. Olennaista olisi vertailla myös eri rakennustuotteiden päästöjä tuoteryhmien sisällä. Laskemisesta tulee arkea muuallakin kuin asuntomessuilla. Sään ääri-ilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen riskeihin on varauduttava. KL11_14-31.indd 16 2.11.2021 13.28. Kotilehto pohtii, että laskemiseen tarvittava rakennusmateriaalien ja -tuotteiden luettelointi voi tuntua kuormittavana lisätyönä, mutta tulevaisuudessa automaatio tulee avuksi. Kotilehto on tyytyväinen siitä, että lakiluonnos nostaa hiilijalanjäljen arvioimisen esiin. Lakiluonnos pitää sisällään paljon muutakin. Laskennat teki Granlund. Esimerkiksi merkittävästi tavanomaista vähähiilisempiä betonituotteita on jo markkinoilla, Kotilehto sanoo. Autokatoksilla on viherkatot. Vuorossa on kerrostalokortteli, jossa esimerkiksi hulevesien kulkua on suunniteltu huolellisesti. Kotilehto kertoo olevansa hyvillään siitä, että ilmastoasiat nousivat Lohjan asuntomessuilla hyvin esille. Korttelin sadevesiä kerätään kasteluvesikaivoon, josta ne pumpataan käsin pinnoittamattoman pihaalueen viljelyksille. Hiilijalanjäljen laskeminen Hiidensalmessa sai aikaan vilkasta keskustelua eri rakennusmateriaalien paremmuudesta. Ilmastovaatimukset ovat uudessa esityksessä aiempaa selvemmin näkyvissä. Kaupungille maksettavaa tuli tästä noin 20 000–30 000 euroa. Hänen mielestään yhtenäinen valtakunnallinen sääntely on tarpeen
Hän muistuttaa, että kaavoitusja rakentamislainsäädännön uudistaminen on ollut perinteisesti vaikeaa. KL11_14-31.indd 17 2.11.2021 13.28. Lohjalla halutaan toivottaa tervetulleiksi kaikki, jotka tänne haluavat rakentaa. Suurimpien kaupunkien C21-kaupunkiverkosto ilmoitti yhteisessä kannanotossaan, että kaavoitusja rakentamislakia ei tule viedä eteenpäin nykymuodossaan. Osittain hieman sattumanvaraiset muutokset toinen toisensa päälle ovat muodostaneet paikoitellen erikoisia ratkaisuja. Verkoston mukaan laki tarkoittaisi kaupungeille uusia tai entistä raskaampia menettelyitä, laajempia selvitysvelvoitteita ja resurssien tarvetta. Sittemmin radikaalimmat uudistukset ovat paljolti karsiutuneet pois, todennäköisesti eri intressiryhmien vastustuksesta. Heti perään tulee kuitenkin mutta: ilmastonmuutoksen hillintä ohjaa muutoinkin kuntien toimintaa. Hän luettelee, kuinka kaupungin yleiskaava ohjaa jo nykyisellään Oulua yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, täydennysrakentamiseen ja kestäviin kulkumuotoihin siirtymiseen. Hänen mielestään nykyinen maankäyttöja rakennuslaki on kohtuullisen toimiva, mutta 20 voimassaolovuotensa aikana sitä on tilkkutäkkimäisesti uudistettu. Eri intressiryhmien odotusten rinnalla lain pitäisi kuitenkin turvata myös ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä yleisiä etuja, Heinilä sanoo. Kritiikki kohdistuu hieman eri asioihin sen mukaan, kuka kritiikkiä esittää. Heinilä pelkää, että noita erikoisuuksia on siirtymässä myös uuteen lakikokonaisuuteen. Toinen suuri uudistus raukesi eduskunnassa vaalien ollessa liian lähellä. Edellisen hallituksen aikana käynnistyneessä lakiuudistuksessa oli Heinilän mukaan alun perin radikaalejakin uudistusaikeita, kun hallitus haki kaavoitukseen joustavuutta. Samaan asiaan puuttuu myös Kuntaliitto. YLEISKAAVA OHJAA JO NYT Oulun yhdyskuntajohtaja Marko Kilpeläinen pitää myönteisenä, että lakiluonnoksessa ilmastonmuutoksen hillintä on nostettu omaksi pykäläkseen. Heinilä on seurannut lausuntokierroksella olevan lakiehdotuksen valmistelua yliopiston edustajana sidosryhmäfoorumissa ja sanoo, että valmistelun vaikeus on välittynyt sinne asti. Tämän toteutuminen on hyvin tärkeää, jotta lain järjestelmä toimisi ja laille asetetut tavoitteet voisivat toteutua. Kuntalehti 11 / 2021 17 . Kunnilla on kuitenkin toisaalta myös lakisääteinen velvollisuus pitää yleiskaavat ajan tasalla. Ne tietävät selvitettävää, mutta sitä näyttäisi olevan tulossa mahdollisessa uudessa laissa lisää. Lohjan kaltaisessa kaupungissa on kuitenkin vaikea asettaa säädöstasoa tiukempia vaatimuksia rakentajille, kun tonteista ei kilpailla. Heinilä huomauttaa, että ilmastosääntelyn kirjaamiselle on joka tapauksessa tarvetta jo kansainvälisten ilmastotavoitteiden takia. Esimerkiksi jo hallituksen esitykseksi kirjoitettu kokonaisuudistus jäi poliittisten erimielisyyksien vuoksi antamatta eduskunnalle. Heinilä mainitsee esimerkkinä tästä vuonna 2017 tehdyn lakimuutoksen, jonka jälkeen asemakaava on voitu laatia voimassa olevan yleiskaavan ohjausvaikutuksesta poiketen, jos kyseinen yleiskaava on ”ilmeisen vanhentunut”. Yksittäisten pykälien lisäykset ovat tehneet kokonaisuudesta vaikeasti hallittavan, eivätkä kaikki lisäykset ole istuneet kunnolla kokonaisuuteen. Juha Sipilän, kesk., hallitus olisi esimerkiksi ollut valmis kajoamaan kuntien kaavoitusmonopoliin. EI RADIKAALIA MUUTOSTA Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Aleksi Heinilä ei ole yllättynyt lakiluonnoksen osakseen saamasta kritiikistä. Hiidensalmen asuntomessualueella rakentamisen ilmastovaikutusten vähentäminen perustui vapaaehtoisuuteen. Muuttumassa on samaan aikaan myös luonnonsuojelulaki, josta sieltäkin näyttää tulevan lisää velvoitteita selvitysten laatimisiin ja vaikutusten arviointeihin. Se pohjautuu nimittäin paljolti olemassa olevaan. Ilmastonmuutosta on hillittävä ja siihen on sopeuduttava, mutta tarkoittaako lakiuudistus käytännössä lähinnä byrokratian ja kustannusten kasvua sekä prosessien viivytyksiä
Ilmastokysymyksiä on otettu huomioon jo nykyisessä lainsäädännössä. Lakiluonnoksessa on uusia nimenomaisia vaatimuksia kaavoitukseen, yleisten alueiden toteuttamiseen ja rakentamiseen. Uudistuksen ajatuksena varmasti on, että ilmastotyötä tehdään entistä laajemmin ja syvemmin. Myös siinä monimuotoisuus nostetaan esille. Lakiluonnos korostaa myös luontoarvoja ja ottaa mukaan monimuotoisuuden. Mutta miten kaavoituksessa voidaan varmuudella todeta, että kaavaratkaisu on ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen kannalta varmasti riittävä. Myös sään ääri-ilmiöihin on sopeuduttava. Jenna Kotilehto iloitsee siitä, että asuntomessujen avulla voidaan nostaa ilmastoasioita näkyvästi esille. Mullistuksesta ei siis ole kyse, sillä pykälän alakohdatkin ovat jo nykyisellään kunnille tuttuja juttuja osana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Pykälän alakohdissa muun muassa halutaan vahvistaa alueiden eheyttä hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria, mikä käytännössä tarkoittanee tiiviimpää rakentamista. Se pitää sisällään vaatimuksen kaavoitukselle, jonka on edistettävä ilmastonmuutoksen hillintää. Lakimies Minna Mättö Kuntaliitosta pohtii, että tuskin kukaan osaa vielä kertoa aivan tarkasti, mitä lakiluonnoksen ilmastopainotukset käytännössä tarkoittaisivat kuntien työssä. 800-sivuista lakipakettia läpikäydessään hän on huomannut, että rakentamisen osalta ehdotus on ilmastokysymyksissä valmiimpi ja tarkempi, sen sijaan kaavoituksessa ja maankäytössä herää kysyttävää. Ilmastonmuutokselle on lakiluonnoksessa oma erityinen pykälänsä, numero 5. Häntä pohdituttaa, mitä lakien välille uudella tavalla rakennettava Jos kunnille tulee uusia tai laajenevia tehtäviä, tarvitaan myös resursseja. KL11_14-31.indd 18 2.11.2021 13.28. Juristina hän ei malta olla huomauttamatta, että tuomioistuimessa viime kädessä ratkaistaan, onko esimerkiksi vaikutukset selvitetty riittävällä tavalla. Mättö huomauttaa, että ympäristöministeriön tarkoituksena on saada uusi luonnonsuojelulaki vahvistamaan erityisesti uhanalaisten luontoarvojen ottamista huomioon kaavoituksessa. Jää nähtäväksi, mitä uudet vaatimukset konkreettisesti tarkoittavat vai jäävätkö ne vain yleistyyppisiksi vaatimuksiksi. MIKÄ ON RIITTÄVÄSTI. [ Ympäristö ] 18 Kuntalehti 11 / 2021 Nyt kaavoituksen osalta ilmastonmuutoksen huomioiminen on nousemassa lain tasolle, mutta en lopulta tunnista tässä kovin radikaalia muutosta aiempaan. Mättö viittaa Oulun Kilpeläisen tavoin tekeillä olevaan luonnonsuojelulain uudistukseen. Kaavoitusja rakentamislaki sisältäisi kuitenkin jo itsessään nykyistä vahvemmin luontoarvojen huomioon ottamisen
Mikäli jokin laissa esitetty muutos koetaan byrokratiaa lisäävänä, kuulemme siitä mielellämme käynnissä olevan lausuntokierroksen aikana. Hyvien asioiden edistäminen voi vaikeutua, jos prosesseista tehdään tarpeettoman raskaita. Mättö korostaa, että kukaan ei vastusta ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Lakiuudistus on merkittävä ja koskettaa suomalaista yhteiskuntaa laaja-alaisesti. Mättö sanoo, että ainakin tässä vaiheessa on epäselvää, miten paljon laki toisi toteutuessaan uutta opeteltavaa ja kehitettävää, millaisia uusia työkaluja tarvitaan. Lausunnot käydään läpi huolella ja niistä tehty koonti otetaan huomioon lain loppuvalmistelussa. Kaavoitus ja rakentaminen siirretään digiaikaan, mikä nopeuttaa suunnitteluja viranomaisprosesseja sekä vähentää samojen tietojen syöttämistä moneen eri paikkaan. Jos kunnille tulee uusia tai laajenevia tehtäviä, tarvitaan myös resursseja, Mättö sanoo. • Ehdotus hallituksen esitykseksi kaavoitusja rakentamislaiksi on lausuntokierroksella 7. Mukana on valtuus antaa asetus hiilijalanjäljen rakennustyyppikohtaisista raja-arvoista. Kun kustannukset kasvavat, tuleeko valtio apuun vai nostetaanko lupamaksuja tai verotusta – tai kumpiakin. Ympäristöministeriössä on valmisteltu muun muassa vähähiilisyyden arviointimenetelmää. joulukuuta asti. • Alueidenkäytön ohjauksessa ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen kannalta keskeisiä tekijöitä nostetaan osaksi kaavojen laadullisia vaatimuksia. Lausuntoja odotetaan ja toivotaan runsaasti. Realiteetit olisi muistettava, toisin sanoen olisi mietittävä euroja, rahoitusperiaatetta. Kuntalehti 11 / 2021 19 [ Info ] Kirsi Riipinen Kuvat: Laura Oja Kaavoitusja rakentamislain luonnos • Alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on edistettävä ilmastonmuutoksen hillintää ja varauduttava lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin sekä muihin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin ja riskeihin. • Kirsi Riipinen linkki tarkoittaisi käytännössä lain soveltamisessa. Toivottavasti lakiuudistus etenee ja saadaan vauhdilla voimaan. Sen sijaan kaavoituksen puolella ei ole käytettävissä riittävän kehittyneitä yhteisiä työkaluja. Hän pitää suunniteltua kaavoitusja rakentamislakia tosi tärkeänä, sillä kaavoituksella, maankäytöllä ja rakentamisella on mahdollista saada tuntuvat vähennykset ilmastopäästöihin. • Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta. • Laki tunnetaan nykyään nimellä maankäyttöja rakennuslaki (MRL). • Rakennuksille on tulossa vaatimus rakennuksen elinkaarisen hiilijalanjäljen arvioimisesta. • Rakennusten elinkaarinäkökulma ilmenee säädöksissä uusina kirjauksina (materiaalitehokkuus, rakennusten purettavuus ja suunnittelu pitkäikäisiksi). KL11_14-31.indd 19 2.11.2021 13.28. Kritiikkiä byrokratian lisääntymisestä on kuulunut, mutta jos lakiuudistusta tarkastelee kokonaisuutena, se sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamista. Hän kysyy, onko ilmastoja luontokysymyksistä riittävästi tietoa lakiuudistuksen vaatimusten toteuttamista varten. Sen rakentamisen päästötietokannassa on puolueetonta dataa rakennustuotteiden ilmastovaikutuksista, kuten hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä, materiaalitehokkuudesta sekä kierrätettävyydestä. • Tervetuloa sähköja hybridiautot! Latauspistokkeet ovat valmiina. Kuinka lakiuudistuksen lausunnot käsitellään. ”Sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamista” Lisätäänkö nyt byrokratiaa, ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen, vihr.. Niitä kuitenkin koko ajan kehitetään valtakunnallisesti, ja kunnat ovat kehittäneet myös omia työkaluja. Hän kertoo, että Hiidensalmen alueella rakentamisen ilmastovaikutusten vähentäminen perustui vapaaehtoisuuteen. VAUHDILLA VOIMAAN. Hän kuitenkin kysyy, ovatko laki ja lisäbyrokratia oikeat tavat vastata isoihin asioihin. Ilmastonäkökulman huomioon ottaminen näkyi Kotilehdon mukaan lopulta hyvin vajaassa puolessa messutaloista. Jatketaan vielä kierrosta Lohjan asuntomessualueella Jenna Kotilehdon opastuksella
20 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] VALOA TAIVAALTA Hyvinkään uusi lukiorakennus Kipinä on yli tuhannen ihmisen oppimisympäristö, jossa on oma aurinkovoimala. KL11_14-31.indd 20 2.11.2021 13.28