11 I 2020 I 5.11. [ Kolumni ] Michael Laakasuo: Ole kuin Picard APUA ETÄTYÖSTÄ Tuula Haatainen uskoo uusiin työllistämiskeinoihin Sometörky voi pilata kaiken Ei enää paperisotaa rakentamisessa Nyt verkkosivut ajan tasalle KL11_1.indd 1 28.10.2020 13.22
Palvelun hyödyt 1. Turhien rutiinien ja työvaiheiden väheneminen 2. Virheiden minimointi ja helppo tiedon hallinta Nykytilanne Lomake luodaan ja jaellaan verkkosivuilla, paperipostina tai toimipisteessä Hakija täyttää lomakkeen, sekä lisää liitteet Hakija toimittaa hakemuksen kunnalle kirjeenä tai muulla tavalla Hakemus toimitetaan kirjaamolle Kirjaamo tekee kirjaukset järjestelmään ja/tai diaariin Kirjaamo toimittaa hakemuksen päättäjälle Päättäjä käsittelee hakemuksen Päättäjä toimittaa hakemuksen kirjaamoon Päätös toimitetaan hakijalle kirjeenä tai muulla tavalla Hakija kirjautuu verkkopalveluun ja täyttää hakemuksen sekä lisää liitteet Käsittelijä saa ilmoituksen ja tarkistaa hakemuksen palvelussa Päättäjä käsittelee hakemuksen palvelussa Päätös toimitetaan hakijalle automaattisesti Visman Kunta-avustus -palvelu Hakemus täytetään verkkopalvelussa Käsittelijä tarkistaa hakemuksen palvelussa Päätös tehdään palvelussa Päätös toimitetaan hakijalle automaattisesti Näin helppoa se on! • Tehty kuntien tarpeisiin • Valmiit ja helpot toiminnot • Turvallinen ja GDPR-yhteensopiva • Helppo integroida ja muokata LUE LISÄÄ PALVELUSTA: kunta-avustukset.fi Visman digitaalinen Kunta-avustukset -palvelu on ylivoimaisesti paras tapa hoitaa kaikki kunnan avustustoiminta, ja saatte sen käyttöönne jopa muutamassa päivässä! Hoida kunta-avustukset helpommin! KL11_2-5.indd 2 28.10.2020 13.29. Visman Kunta-avustukset -palvelu – Paras tapa hoitaa kunnan avustukset. Helppo prosessi hakijalle sekä käsittelijälle 3
Hurjin päämäärä on perussuomalaisilla, joka tavoittelee vuoden 2017 ehdokasmääränsä nostamista 3 831 ehdokkaasta 6 000–6 500 ehdokkaaseen. Jossain vaiheessa vaikutti lupaavasti siltä, että politiikka olisi tekemässä paluuta myös kuntapolitiikkaan, ja se saattaisi innostaa kuntalaisia osallistumaan kuntansa kehittämiseen ahkerasti. Äänestyshalua löytyy presidentinvaaleihin ja myös eduskunnan valitsemiseen, mutta kuntavaaleissa osallistumisinto jää näitä pienemmäksi. Törkypuheesta on tullut ikään kuin ”uutta normaalia”, jonka poliittisen keskustelukulttuurin murentuminen eduskunnassa on sinetöinyt. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. SOMEÖYHÖTTÄMISELLÄ on valitettavasti toinenkin negatiivinen puoli. Perussuomalaiset aikoo haastaa nimenomaan keskustan, joka on perinteisesti ollut valtuutettujen lukumäärällä Suomen suurin kuntapuolue. Vuoden 2017 vaaleissa koko maan ehdokkaiden lukumäärä putosi runsaalla kymmenellä prosentilla. Eikä tilanne ole siitä parantunut, vaan pikemminkin huonontunut. Kuntalehden tässä numerossa sivuilla 16–20 kerrotaan somen vihapuheesta. Turhien rutiinien ja työvaiheiden väheneminen 2. KUNTALEHDEN selvityksen mukaan (Kuntalehti 9/2020) käytännössä jokainen puolueryhmä tavoittelee ehdokasmääränsä kasvua ensi kevään kuntavaaleissa. Toivottavasti kuntapolitiikan keskustelukulttuuri aikuistuu ja vastuullistuu, jolloin demokratian negatiiviselta kierteeltä vältytään. • Toivottavasti kuntapolitiikan keskustelukulttuuri aikuistuu. Virheiden minimointi ja helppo tiedon hallinta Nykytilanne Lomake luodaan ja jaellaan verkkosivuilla, paperipostina tai toimipisteessä Hakija täyttää lomakkeen, sekä lisää liitteet Hakija toimittaa hakemuksen kunnalle kirjeenä tai muulla tavalla Hakemus toimitetaan kirjaamolle Kirjaamo tekee kirjaukset järjestelmään ja/tai diaariin Kirjaamo toimittaa hakemuksen päättäjälle Päättäjä käsittelee hakemuksen Päättäjä toimittaa hakemuksen kirjaamoon Päätös toimitetaan hakijalle kirjeenä tai muulla tavalla Hakija kirjautuu verkkopalveluun ja täyttää hakemuksen sekä lisää liitteet Käsittelijä saa ilmoituksen ja tarkistaa hakemuksen palvelussa Päättäjä käsittelee hakemuksen palvelussa Päätös toimitetaan hakijalle automaattisesti Visman Kunta-avustus -palvelu Hakemus täytetään verkkopalvelussa Käsittelijä tarkistaa hakemuksen palvelussa Päätös tehdään palvelussa Päätös toimitetaan hakijalle automaattisesti Näin helppoa se on! • Tehty kuntien tarpeisiin • Valmiit ja helpot toiminnot • Turvallinen ja GDPR-yhteensopiva • Helppo integroida ja muokata LUE LISÄÄ PALVELUSTA: kunta-avustukset.fi Visman digitaalinen Kunta-avustukset -palvelu on ylivoimaisesti paras tapa hoitaa kaikki kunnan avustustoiminta, ja saatte sen käyttöönne jopa muutamassa päivässä! Hoida kunta-avustukset helpommin! S uomen tärkeimmät vaalit eli kuntavaalit pidetään huhtikuun 18. Kuntalehti 11 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105. Helppo prosessi hakijalle sekä käsittelijälle 3. Kehittämistyö peittyy kuitenkin nykyään liian usein törkyja vihapuheen alle, eikä sillä viedä asioita eteenpäin. Perinteisesti kuntavaalien mediaseksikkyys ei kuitenkaan ole kohonnut vaalien merkitsevyyden tasolle. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Demokratiavaje uhkaa markku.vento@kuntalehti.fi Visman Kunta-avustukset -palvelu – Paras tapa hoitaa kunnan avustukset. Palvelun hyödyt 1. Mistään demokratiavajeesta ei kuitenkaan äänestysprosentin osalta tarvitse puhua, sillä myös kuntavaaliuurnille on löytänyt aina reilusti yli puolet äänioikeutetuista, joskin 2000-luvulla on oltu alle 60 prosentin tasoissa vuoden 2008 vaaleja lukuun ottamatta, jolloin kirjattiin 61,2 prosentin aktiivisuus. Kun legendaarinen parlamentaarikko ja kuntaministerinäkin toiminut Hannes Manninen, kesk., ilmoitti Iltalehdessä vuoden 2010 eduskuntavaalien yhteydessä, että ”41 vuotta julkisena kusitolppana riittää”, lausunto ei ollut vitsi vaan oraakkelimainen näkemys tulevaisuuden politiikan haasteista. päivänä 2021. Nyt jos koskaan tarvitaan tolkun kuntapäättäjiä, kaikissa puolueissa ja ryhmissä. Tuolloin yhdeksi syyksi arveltiin sitä, että pakolaiskriisin myötä normaali rakentava kritiikki oli kadonnut ja tilalle oli tullut sosiaalisen median raivoisaa öyhöttämistä. Tähtäimessä on toistaa valtakunnallinen gallupsuosio nyt kuntatasolla ja asettaa ehdokkaita jokaiseen kuntaan. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Mutta demokratiavaje uhkaa kuntia toiselta suunnalta: löytyykö valtuutetuiksi ja lautakuntien jäseniksi kunkin kunnan parhaita voimia. Todellinen demokratiavaje uhkaakin kuntia, jos kyvykkäimmät kuntalaiset eivät enää asetu ehdolle siksi, että hillotolppa on muuttunut kusitolpaksi. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. KL11_2-5.indd 3 28.10.2020 13.29
[ Kansi ] Liisa Takala kuvasi työministeri Tuula Haataisen lenkkipolulla Helsingin Tammisalossa. [ Lakiklinikka ] 52 Tiedon yhteentoimivuus on meidän yhteinen asia [ Työ ja tekijä ] 54 Jyväskylän viestinviejä [ Luottamuksella ] 56 Työsarkana tulevaisuus [ Seuraava numero ] 58 Teema: Hyvinvointi KL11_2-5.indd 4 28.10.2020 13.29. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Etätyö vaatii johdolta paljon [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 22 Ei enää paperisotaa 28 Tavoitteena helppokäyttöisyys 32 Sivut ajan tasalle 34 Verkkosivujen puutteista on kanneltu 36 Vastakkain: Lääkärin puhelinsoitto voi voittaa äpin 40 Maailman älykkäin. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 16 Kuva: Liisa Takala • Asiantuntija muistuttaa kuntia: Auditointi maksaa, mutta kyberhyökkäykset ja tietoturvamurrot tulevat vielä kalliimmiksi Tuula Haatainen: Jos työpaikat menevät alta ja asuntoja ei voi myydä, etätyö voi auttaa työllistymistä, kun voi käydä vaikka vain osittain varsinaisella työpaikalla. 13 Pystytkö puhumaan?, Koulutus 14 Kuvattua 15 Sanottua, Tape [ Teema: Digi ] 16 Kuntavaalit 2021: Vain paksunahkaisille. 44 Verkkovalmennus lisäsi työn imua [ Kolumni ] 45 Michael Laakasuo: Ole kuin Picard [ Kunnan töissä ] 46 Digiongelmien ratkaisija [ Ajassa ] 48 Sote-palaute näkyy uudessa esityksessä [ Kirjat ] 49 Digi-Strömsö vai dystopia. 6 [ Sisältö 11/2020 ] s. [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Mediasta ja maailmasta [ Lakia lukien ] 51 Mikä on kuntalain hauskin, mikä inhottavin pykälä. Piirros: Matti Pikkujämsä Jenni Airaksinen: On kyllä suuri vahinko, jos kehitys johtaa siihen, että luottamustehtäviin hakeutuvat vain paksunahkaisimmat, ne, jotka eivät pelkää mitään
Nelli Nurminen: Peijas oli koekäyttöön liian iso, mutta varmasti siitä on opittu paljon. Kuva: Laura Oja KL11_2-5.indd 5 28.10.2020 13.29. 36 s. Visa Honkanen: Peijaksen koekäyttö tehtiin kantapään kautta. 28 • Vaasan henkilöstöjohtaja huolissaan henkilöstön jaksamisesta koronan ja lomautusten aikaan, Marttilan kunta jakaa jaksamissataset • Kuntien maksamat työttömyyden sakkomaksut nousukiidossa • Soteuudistuksella on voittajia ja häviäjiä myös kuntien sisällä – Länsi-Uudellamaalla ”lyödään lyötyä” Mikael Grannas: Ei ole mitään järkeä käyttää rahaa kaiken maailman vipstaakkeleihin, ellei kukaan käytä niitä. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• Kuva: Laura Oja s
6 Kuntalehti 11 / 2020 Tuula Haatainen lenkkeilee kotimaisemissaan Itä-Helsingissä. KL11_6-11.indd 6 28.10.2020 13.31. Kyllä se on niin, että on pakko pakottaa itsensä lenkille, hän sanoo
[ Hän ] ETÄTYÖ VAATII JOHDOLTA PALJON Työministeri Tuula Haatainen, sd., yrittää karistaa työasiat mielestään pitkillä juoksulenkeillä. Kuntalehti 11 / 2020 7 . Haatainen uskoo, että etätyö voi auttaa työllistymisessä. Se on ollut viime aikoina vaikeaa, koska työttömyys vain kasvaa. Etätyö vaatii johtamiselta ihan uudenlaista otetta, hän painottaa. KL11_6-11.indd 7 28.10.2020 13.31
Maratonejakin juossut intohimoinen lenkkeilijä myöntää, että lenkit ovat jääneet viime aikoina vähiin. KL11_6-11.indd 8 28.10.2020 13.31. [ Hän ] 8 Kuntalehti 11 / 2020 M Maassa on kriisi. Kun maailmanlaajuinen pandemia iskee talouteen näin voimakkaasti, niin olisihan se aikamoista sokeutta, jos työllisyystavoitetta ei siirrettäisi. Työyhteisöissä hyvin moni asia ratkotaan yhdessä. Täällä ministeriössä voin mennä ruokalaan syömään, mutta kotona pitää alkaa raapia jääkaapista ruokaa. Tuntui heti erilaiselta, hän kertoo työpaikallaan työja elinkeinoministeriössä. Etätyöskentelyn haitat hän on kyllä huomannut. Nyt on Teamsit, Skypet, Zoomit ja puhelinpalaverit eikä kasvotusten tapaamisia. Erityisesti on kritisoitu sitä, että hallitus siirsi työllisyystavoitteensa tämän vuosikymmenen loppuun. Kalenteri tulee äkkiä täyteen. Tämä on ihan toisenlaista. Hän vetoaa herkästi hallitusohjelman kirjauksiin ja varoo puuttumasta asioihin, jotka kuuluvat toisen ministerin tontille. Syntyi myös entistä selvempi ero työllisten kesken. Hän on kovissa liemissä keitetty poliitikko, johon demarit luottavat. On pakko pakottaa itsensä lenkille. Työministeri Tuula Haatainen, sd., näyttää silti viilipyttymäisen rauhalliselta. Korona aiheuttaa sen, että pitää ottaa pidempi tarkastelujakso. Työllisyyspolitiikkaa siis ratkotaan itähelsinkiläisessä rivitalokeittiössä! Osin kyllä, mutta Haatainen muistuttaa, että suurin osa työajasta kuluu työja elinkeinoministeriössä ja eduskunnassa. TYÖPÖYTÄ KEITTIÖSSÄ Haatainen on ehtinyt poliitikkouransa aikana olla myös opetusministeri, sosiaalija terveysministeri ja SDP:n presidenttiehdokas. On se erilaista tehdä töitä kotona, paljon raskaampaa. Miksi ei, Haatainen puuskahti päivittelijöille. Etäkokouksiin toki voi osallistua missä vain. Kaikki ei ole kuitenkaan kuin ennen. Haatainen kertoo nyt ryhdistäytyneensä. Osa tekee etätöitä ja osan on pakko pysyä työpaikoillaan – jos ei ole lomautettu tai jäänyt työttömäksi. Hänen mielestään päätökselle ei tarvita mitään puolustuspuheenvuoroja. Haataista luonnehditaan usein tavalliseksi. Tavismaine on seurannut häntä jo 90-luvulta, jolloin hän nousi eduskuntaan ”itähelsinkiläisten naisten äänillä”, kuten hän itse on sanonut. Hän uskoo kuitenkin, ettei paluuta entiseen ole. Kyllä siellä varmasti on oltu lujilla, mutta kun selvityksiä on tehty, iso osa on tosi tyytyväinen etätyöhön ja haluaisi jatkaa. Viime viikolla kävin töiden jälkeen neljänä päivänä tunnin lenkin. Haatainen hieman hiiltyy, kun puhutaan tavoitteen siirrosta. ENTISEEN EI PALUUTA Koronakevään pakollinen digiloikka muutti työtavat melkein yhdessä yössä. Haatainen miettii usein sitä, miten kodeissa todella pärjätään. Koko ajan pitää olla puhelimitse yhteydessä assistenttiin. Jo silloin paineet hallituksen työllisyystoimia kohtaan olivat kovat. Kun eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä toiminut Haatainen otti työministerin pestin vastaan viime talven hallituskriisin jälkeen, moni ihmetteli, että miksi ihmeessä. Työministerin korona-arkikin kuulostaa kenen tahansa etätöitä tekevän arjelta. Työmatkoillakin minulla on ollut lenkkikengät mukana. Silti ne päätökset toimenpiteistä, jotka asetettiin 30 000 lisätyöllisen saamiseen, hallitus teki. Helpommallakin pääsisi. Haataisen työmatkat ovat viime aikoina suuntautuneet suurista irtisanomisista kärsiville paikkakunnille. Haatainen aloitti juoksuharrastuksensa 15-vuotiaana, samoihin aikoihin, kun lähti kotoaan Vehmersalmelta Kuopioon lukioon. Etäpäiviä varten keittiöön on pystytetty säädettävä työpöytä. Siksi häntä pidetään myös varovaisena. Kun korona tuli, Haatainen sanoo pohtineensa ankarasti, kuinka valmiita ihmiset oikeasti ovat etätyöhön. Korona vei kaiken huomion keväällä, mutta syksyllä hallitus on joutunut kovaan ryöpytykseen työllisyystoimistaan. Haatainen sujahtaa edelleen luontevasti muiden tavisten sekaan niin Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla kuin metrossa ja lenkkipoluillakin. Häntä harmittaa se, että työyhteisöille tyypillinen vuorovaikutus puuttuu etätöistä. Nyt kun minulla on lounastauko, käyn kävelemässä. Siellä työministeri on kuunnellut ihmisten huolia ja kertonut mahdollisista valtion vastaantuloista. Myöhemmin Helsingissä, kiireisenä poliitikkona ja pienten lasten äitinä, juoksu oli helppo harrastus. Tällaisia matkoja saattaa olla vielä edessä. Työttömyysluvut pahenevat. Haatainen perehtyy huolellisesti asioihin eikä anna suuna päänä lausuntoja. Kootaan porukka ja katsotaan, mietitään ja pyöritellään, että miten jonkun asian kanssa mennään eteenpäin. Yrityksiä kaatuu. Silloin oli niin vahva poikkeusolo, että ihmiset alkoivat noudattaa ohjeita ja pystyttää koteihinsa toimistojaan
Työn tekemisen tapa muuttuu varmasti. Haatainen muistuttaa, että työn tekemisen muuttuminen voi edesauttaa työn ja perheen yhteensovittamista. LOMAUTETUT KOULUTUKSEEN Hallituksen tavoitteena on saada 55 vuotta täyttäneistä jopa 10 000 lisätyöllistä. Kuntalehti 11 / 2020 9 . Se vähentää työyhteisön sisäisiä ristiriitoja. Jos työpaikat menevät alta ja asuntoja ei voi myydä, etätyö voi auttaa työllistymistä, kun voi käydä vaikka vain osittain varsinaisella työpaikalla. Suunnitellusti ja hyvin johdettuna tämä voi onnistua. Se helpottaa esimerkiksi työssäkäyntiä toiselta paikkakunnalta. Toimenpide-ehdotusten teko annettiin työmarkkinajärjestöille. Ihmisten työhyvinvointi ja työssäjaksaminen saavat uudenlaisia ulottuvuuksia. Miten hoidetaan se, että ihmiset kokevat olevansa osa yhteisöä. Hänen mielestään työnjohdon pitää panostaa yhä enemmän vuorovaikutukseen, koska ei ole kahvihetkiä töissä tai ruokalatörmäämisiä. Ikärajahan nousi tämän vuoden alussa vuonna 1961 ja sen jälkeen Tuula Haataisella on paljon tuttuja, jotka kulkevat töissä pitkän matkan päästä, mutta ovat vain pari päivää fyysisesti työpaikassa ja loput päivät etänä. Haatainen sanoo luottavansa siihen, että järjestöiltä tulee marraskuun loppuun mennessä tuloksia. KL11_6-11.indd 9 28.10.2020 13.31. Kun saadaan tämä korona pois pelistä, niin olen sen verran perinteisempi tyyppi, että pidän enemmän hybridimallista eli tehdään osa etänä ja osa yhdessä. Harkinnassa on ikääntyneiden työttömien eläkeputken poistaminen tai ainakin sen ikärajojen nostaminen. Miten tavoitteet asetetaan ja millä tavalla työn lopputulosta seurataan. Korona-aikana hänestä on järkevää tehdä niin paljon töitä kotona kuin vain on mahdollista. Monissa työnjohtotehtävissä olleena hän näkee, että etätyö vaatii johtamiselta ihan uudenlaista otetta. Esimerkiksi selvitystyö voi hänestä olla valtaosin etänä tehtävää, mutta esimerkiksi taloushallinnossa ja suunnittelutyössä olevien pitäisi päästä myös sisälle työyhteisöön ja tuntea ihmisiä henkilökohtaisesti
Haataisen mukaan tarkoitus on luoda malli koulutusmahdollisuuksille. Marinin mukaan kuuden tunnin työstä on voitu maksaa ongelmitta seitsemän tai kahdeksan tunnin työtä vastaavaa palkkaa ja julkisella puolella työaikojen lyhentäminen on näkynyt työhyvinvoinnin parantumisena ja sairauspoissaolojen vähentymisenä. [ Hän ] 10 Kuntalehti 11 / 2020 syntyneillä vuodella, hän huomauttaa. KL11_6-11.indd 10 28.10.2020 13.31. Nykyisessä tilanteessa pohdinta työajasta eli tarkoista tuntimääristä on Haataisen mielestä mennyt uusiksi. lisääminen ja henkilökohtainen neuvonta on tärkeää Ikääntyneet eivät ole diginatiiveja, mutta digitaitojen täydentämistä tarvitaan. Haatainen pyörittelee hetken kantaansa. Elinikäistä oppimista pohditaan opetusministerin johdolla parlamentaarisessa työryhmässä, jonka pitäisi antaa keväällä selonteko eduskunnalle. Marin ehdotti samaa toki jo vuotta aiemmin. Haataisen mielestä kummassakin ikäryhmässä koulutuksen Työllisyyden kuntakokeilu on Tuula Haataisen mielestä vaativa operaatio. Mutta luotan siihen, että se sujuu. Pääministeri puhui puolueen puheenjohtajana, mutta kyllä hän näkee tämän, että meidän työntekomme ja -tapamme, tuloksellisuus ja kaikki tämä on ihan erilaista kuin entinen tehdasmaailma liukuhihnalla. Työja elinkeinoministeriön virkamiehet käyvät nyt läpi sitä, miten lomautusajan voisi käyttää paremmin opiskeluun, kannustaa opiskelemaan. Nopeita koulutusratkaisuja mietitään myös työministerin alaisuudessa. Kahta ikäryhmää ei haluta asettaa vastakkain. Siksihän politiikkaa tehdään, että mietitään, millainen parempi tulevaisuus voisi olla. Yhä enemmän ollaan töissä, joissa fyysinen rasitus on pienempi, tosin henkistä rasitusta voi olla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on kuitenkin noussut yli kymmenellä prosentilla. Samoin työttömäksi jäävät nuoret pitäisi saada koulutukseen, Haatainen sanoo. TYÖAJAN MYLLERRYS Tänä syksynä on kohistu pääministeri Sanna Marinin, sd., ehdotuksesta lyhentää työaikaa. Hän itse ajattelee, että pitäisi olla selkeä paikka, mistä koulutusta löytää. Mikäli työn tuottavuus saadaan kohenemaan työaikaa lyhentämällä, kyseessä on tavoite, johon luulisi kaikkien voivan lopulta yhtyä. Pitää selvittää myös se, ketkä rahoittavat koulutuksen eli miten työnantaja tulee mukaan ja miten valtiovalta. Tällaisilla kuusikymppisillä kuin minä se on erityisesti noussut. Koronatilanne on lisännyt nuorten työttömyyttä räjähdysmäisesti, mutta ennen koronatilannetta nuoret työllistyivät melko hyvin. Työministerinä en voi sanoa, että se on huomenna totta, mutta on tärkeää, että meillä on myös tulevaisuutta koskevia visioita. Ehkä syynä on se, että työelämän rakenne on muuttunut. Elokuussa hän muistutti SDP:n puoluekokouksessa, että eri kokeiluista on kertynyt näyttöä siitä, että työajan lyhentäminen voi parantaa tuottavuutta. Lomautusaika pitäisi pystyä hyödyntämään. Se on asioihin perehtymistä, lukemista, kirjoittamista ja yhdessä tiimissä pusertamista. Pohjoismaisissa vertailuissa Suomi jää niin sanottujen ikääntyvien työllistämisessä muista jälkeen. Nuorten riesana ovat määräaikaiset työsuhteet. Elinikäiseen oppimiseen pitää satsata. Haatainen painottaa, että iso osa työstä on nykyään henkistä työtä
Kuntalehti 11 / 2020 11 [ Kuka. Sen jälkeen ensimmäisen kolmen kuukauden aikana keskusteluja käydään kahden viikon välein. Niihin palkataan työttömien tueksi 1 200 uutta virkailijaa. Alueiden eli kuntien vastuulle siirtyisivät TE-toimistoista Kela-etuuksilla olevat, alle 30-vuotiaat ja maahanmuuttajat. Haatainen korottaa ääntään. Palkansaajapuoli kyllä puhuu tästä, mutta Haataisen mielestä koko tilanne on muuttunut. Eli siitä puuttuivat pohjoismaisen mallin elementit perusteellisesti. Järkyttävän epäoikeudenmukaisessa mallissa alennettiin viidellä prosentilla ihmisen työttömyysturvaa, jos hän ei työllistynyt. • Lomautusaika pitäisi pystyä hyödyntämään. Veikkaan, että aika moni alkaa sunnuntaina suunnitella maanantaina ja lauantaina vielä käy läpi sähköposteja. Täytyy käydä vielä keskustelua, minkä tyyppisiä ja minkä kokoisia alueet ovat. Miettikää, mitä tapahtuisi, jos nyt olisi sellainen malli, kun korona on päällä ja missään ei ole töitä. Kyllä se vaativaa operaatio tulee olemaan, mutta luotan siihen, että se sujuu. Haluan nostaa työllisyyspalvelujen arvostuksen sille tasolle, mihin se kuuluu. Hänestä työajan lyhentäminen tarkoittaa myös sitä, että osaamme erotella työajan ja vapaa-ajan toisistaan samalla, kun työelämä muuttaa muotoaan. Kuntakokeilun lisäksi iso ponnistus on henkilökohtaisen palvelun lisääminen TE-toimistoissa. Eikä Lindströmin mallissa ollut TE-toimistojen merkittävää vahvistamista 70 miljoonalla eurolla. Hänen mukaansa Lindström jättää mainitsematta sen, että heidän mallinsa olisi tehty sen ensimmäisen aktiivimallin päälle, jonka tämä hallitus ensitöikseen poisti. Aloite on hänen mukaansa siinä mielessä tärkeä, että se nostaa esille sen, että ihmiset kaipaavat enemmän aikaa itselleen ja perheelleen. Tämän kanssahan tässä koko ajan taiteillaan, ensin on pienet lapset ja sitten kun he alkavat olla tolpillaan, sitten ovat ikääntyvät vanhukset. Tässä nyt tulossa olevassa mallissa on huomattavasti lievemmät karenssit kuin Lindströmin mainitsemassa mallissa, Haatainen muistuttaa. Sama porukka puristaa entistä enemmän itsestään irti. Kokeilu on jo eduskuntakäsittelyssä. Helsingin sivistysja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajana vuosina 2007–2012 sekä Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtajana vuosina 2012–2015 • SDP:n kansanedustaja Helsingistä vuosina 1996–2007 sekä vuodesta 2015 lähtien • Helsingin kaupunginvaltuustossa vuosina 1989–2007 sekä vuodesta 2017 lähtien • On ehdolla valtuustoon myös ensi kevään kuntavaaleissa • Perheeseen kuuluu aviopuoliso Janne Metsämäki sekä kaksi aikuista lasta perheineen • Harrastaa juoksua ja lukemista Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala kuntakokeilusta esimerkiksi Pirkanmaalta. Hän hakee todennäköisesti sellaisiin paikkoihin, jotka näyttäytyvät hänelle sellaisina, joihin hän voi työllistyä. Seuraamme koko ajan, mitä alueilla tapahtuu. Ihmisillä on sekoittunut työ ja vapaa-aika täysin. KUNTAKOKEILU ALKAA Laaja työllisyyden kuntakokeilu on alkamassa vuoden alussa. TE-toimistoissa on tehty liian vähillä resursseilla töitä. Kokeiluun piti tulla 25 aluetta, mutta ainakin Maisema-Karjalan alue on jäämässä pois, koska Lieksa ja Ilomantsi päättivät, etteivät lähde mukaan. Jos alueen työtilanne tai työnhakijan työkyky on heikko, määrä voi olla pienempi kuin neljä. ] Tämä taas on johtanut siihen, että myös vapaa-ajalla tehdään töitä. Jos yksi alue jää pois, jäljelle jääviin alueisiin kuuluu kuitenkin lähes 120 kuntaa. Olen sitä mieltä, että se pitää viedä alueille. Haataisen mukaan tavoitteena on, että järjestely vakinaistettaisiin alueiden hoitoon, mutta ensin pitää katsoa kokeilun tulokset. Sipilän hallituksen työministerinä ollut Jari Lindström, sin., on irvaillut, että uusi malli olisi lähes samanlainen kuin viime vaalikaudella valmisteltu malli, jota silloinen oppositio kutsui aktiivimalli kakkoseksi. Jos vapaa-ajalla tehdään töitä, kenelläkään ei tule mieleenkään laskuttaa siitä. Jää jokaisen itse mietittäväksi, paljonko vapaa-aikaa annat. Hän tuntee varmasti tilanteensa paremmin kuin TE-toimiston virkailija tai automaattikone, joka heittelee työtarjouksia, Haatainen sanoo. KL11_6-11.indd 11 28.10.2020 13.31. Samalla työtön sitoutuu siihen, että hän hakee 0–4 työpaikkaa kuukaudessa. Marinin aloite korostaa Haataisen mielestä työn tuloksellisuuden jatkuvaa kasvua. Senkin takia laahaamme työllisyystavoitteissa muista Pohjoismaista jäljessä. Tavoitteena on, että viidentenä työttömyyspäivänä on työttömän ensimmäinen tapaaminen virkailijan kanssa. Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastot valvovat kokeilua. On vahva tahtotila, että sitä viedään eteenpäin, Haatainen sanoo. Pohjalla on tietoa edellisestä Tuula Haatainen • Syntyi 11.2.1960 Tuusniemellä • Koulutukseltaan sairaanhoitaja ja valtiotieteiden maisteri • Työministeri 10.12.2019 lähtien • Toiminut aiemmin opetusministerinä sekä sosiaalija terveysministerinä • Työskennellyt myös mm
Teos aivan hohtaa valoa, Viherluoto sanoo. Liikkua ei saanut, tai Ranttila tuli heti korjaamaan asentoa, ja jalkojenkin paikat oli piirretty liidulla lattiaan. Hän oli tuolloin 65-vuotias Orvokki, joka ilahtui kovasti nähdessään maalauksen. Pienen kompensaation menetetyisHämeenlinna: Jaa–ei (1948) Kuva: Hämeenlinnan taidemuseo tä kesäpäivistä toi kuitenkin se, että mallina olosta maksettiin palkkaa kahdeksan penniä per tunti. Taideteollista keskuskoulua käynyt ja Italiaankin opintomatkoja tehnyt Ranttila maalasi klassiseen tapaan maisemia ja henkilöaiheita. TIEDETÄÄN, että naapuruston lapset arastelivat Ranttilaa ja pitivät tätä synkkänä erakkona, jolla oli omituinen musta polkkatukka ja parta. Viherluotoon vetoaa teoksen aiheen lisäksi myös sen käsittelytapa. Siksi tiedämme, mitä maalauksen päivänkakkaran lehtiä nyppivä lettipäinen tyttö aikanaan ajatteli. 12 Kuntalehti 11 / 2020 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Nykyisen vaakunan on vanhan vaakunan pohjalta suunnitellut Gustaf von Numers. Äiti oli kuitenkin luvannut Orvokin Ranttilalle malliksi. HÄMEENLINNAN taidemuseon amanuenssi Päivi Viherluoto poimii kaupungin taidekokoelmasta Kuntalehdelle mieleisensä aarteen. Kokoelmaa kartutetaan edelleen. Viherluoto kertoo, että hänen työskentelylleen tyypillistä oli verkkaus ja se, että samaa maalausta hiottiin useita vuosia – niinpä Ranttilan tuontanto jäikin suhteellisen suppeaksi. Ranttila asui tuolloin Korsossa, ja teoksen mallina toiminut 12-vuotias tyttö löytyi naapuritalosta. Se on taidemaalari Martti Ranttilan (1897– 1964) öljyvärimaalaus Jaa–ei (1948), joka kuvaa lettipäistä, päivänkakkaran lehtiä yksi kerrallaan nyppivää tyttöä. [ Mikä vaakuna. Jaa–eikin valmistui vasta vuonna 1948, vaikka työ oli aloitettu jo neljä vuotta aiemmin. Se on vahvistettu käyttöön syksyllä 1956. Ylipäätään Hämeenlinnan noin 7 000 teoksen taidekokoelma on paitsi laaja myös korkeatasoinen: siihen kuuluu teoksia 1800-luvun lopusta tähän päivään, ja joukossa on sellaisia nimiä kuin Hugo Simberg, Helene Schjerfbeck ja Albert Edelfelt. Tunnus viittaa keskiajalla Vanajaveden äärelle rakennettuun Hämeen linnaan, jonka liepeille kaupunki vuonna 1639 perustettiin. Olennaisin ero uuden ja vanhan vaakunan välillä on väritys. ] KL11_12-15.indd 12 28.10.2020 13.26. Jaa–ei on parhaillaan esillä Hämeenlinnan taidemuseon Lyhyitä tarinoita taiteesta -näyttelyssä, joten sen voi halutessaan nähdä nyt omin silmin. Niinpä tuona kesänä 1944 Orvokki-parka seisoi omakotitalon vinttiateljeessa, piti kädessään iänikuista päivänkakkaraa ja kuunteli avoimesta ikkunasta, miten muut lapset leikkivät ulkona. Tämän kaiken tiedämme amanuenssi Viherluodon valppauden ansiosta. Viherluoto huomasi tilaisuutensa, nappasi vieraan haastatteluun ja kirjasi muistiin teoksen syntyhistorian. Maalauksesta voi suorastaan aistia kesäisen päivän kuumuuden ja auringonpaisteen. Vuonna 1997 Jaa–ei oli nimittäin esillä Hämeenlinnan taidemuseossa, kun ovesta sisään tuli erityinen museovieras. Vintissä oli kuuma ja kattoikkunasta porotti sisään aurinko. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä alareunaltaan aaltokoroinen, kilven reunasta toiseen ulottuva muuri, josta nousee kaksi jyrkkäkattoista tornia ja näiden välissä rakennus; kaikki hopeaa, ikkuna-aukot ovat mustat ja linnan yläpuolella saatteena kultaiset auringonkasvot”. • Katja Martelius HÄMEENLINNAN vaakuna perustuu 1600-luvun kaupunginsinettiin. Hänen nimensä oli Orvokki, ja hän oli toiminut Ranttilan mallina viisivuotiaasta asti
On varmaan organisaatiokohtaista, miten asiat on hoidettu. Ei ole pitkä aika, kun Huoltovarmuusorganisaation Digipooli teki kartoituksen eri toimialojen tietoturvallisuuden tasosta. Lisäksi meillä on paljon erilaisia tukitoimenpiteitä tarjolla. Kun on yli 300 kuntaa, siinä on yli 300 tapaa pitää yllä tietoturvaa. Voiko hankintaprosessissa varmistaa hankittujen palveluiden tietoturva. viime vuosina aika paljon huomiota. Se koettelee yleistä luottamusta viranomaisiin, terveydenhuoltojärjestelmään ja ylipäätään tietojen suojaamiseen. Finanssiala oli ihan kärjessä kyberturvallisuudessa. Kuntaliitossa kyllä nostetaan sitä esille vahvasti. Nimittäin EU:n rahoittamassa DigiTaito-hankkeessa on luotu oppimisympäristö sote-alan ammattilaisten digitaitojen kehittämiseen. Viime vuonna valmistui Kuntaliiton ja sosiaalija terveysministeriön kyberturvallisuusohje sosiaalija terveydenhuollon toimijoille. Kyllä voi ja pitääkin. Tämä on niin iso asia, että kaikki toimijat pitää saada avuksi. Pystyn. Onko se uutta. Missä on käsityksesi mukaan pahimmat tietoturva-aukot. Palvelu on ilmainen. Keskitymme tietomurron uhrien henkiseen tukeen ja pyrimme ohjaamaan ihmisiä oikean tiedon ja palveluiden äärelle. Pääasiassa ne alat, joissa käsitellään kriittistä tietoa, ovat parhaiten suojeltuja. Tietysti kuntien sosiaalija kriisipäivystykset tuottavat tukea. Pystytkö puhumaan. Nyt on apu lähellä. Keväällä koulutettiin satoja vapaaehtoisia, joten meillä on hyvää ja osaavaa porukkaa. Miten näet kuntien roolin. Mekin olemme keskustelleet Vantaan sosiaalija kriisipäivystyksen kanssa, joka vastaa valtakunnallisesta koordinaatiosta isoissa kriisitilanteissa. Muutenkin kunnat ostavat paljon palveluita ulkopuolelta. Keskustelemme siitä, miten voimme tehdä yhteistyötä. Puhutaan sopimusperusteisesta varautumisesta. Siirryit viime kesänä SPR:ään Kuntaliitosta, jossa työskentelit yli kolme vuotta asiantuntijana turvallisuusasioissa. Missä ovat kuntien riskit tietoturvallisuudessa. Se on aika vaihtelevaa. Toivon tosi paljon, että näihin asioihin olisi herätty viimeisten vuosien aikana. Tietoturvaan on sote-puolella kiinnitetty Kuva: Kuntaliitto Ehkä oli vain ajan kysymys, milloin uhat realisoituvat tässä mittakaavassa, sanoo SPR:n kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Aki Pihlaja. Ainakin Lahdessa, Kokemäellä ja Porissa oli hyökkäyksiä. Niitä on viime vuosien aikana tullutkin jonkin verran esille, ja on hyvä, että niitä on tuotu julkisuuteen. Erityisesti nyt huomaa somesta, että on kampanjoita esimerkiksi siitä, että älä lue tietoja. SPR avasi auttavan puhelimen Vastaamo-tapauksen uhreille ja läheisille. On nähtävissä, että aika pitkälti ihmiset ovat tämmöistä vastaan. Etsitkö kotihoitoa tukevia teknisiä laitteita. Miten tämä ikävä tapaus vaikuttaa yhteiskuntaan. Koronakriisin aikana digitaalisten palveluiden käyttö on kasvanut huomattavasti. Oikaisu KUNTALEHDEN numerossa 10 savonlinnalaisen Eija Stenbergin etunimi oli virheellisesti Eira. Ei sosiaalija terveydenhuoltokaan mitenkään huono ollut. Pahoittelemme virhettä. Se ei ole meidän normaalia toimintaamme, mutta voimme aika nopeasti avata häiriötilanteessa tällaisen yhteyden. Ehkä oli vain ajan kysymys, milloin uhat realisoituvat tässä mittakaavassa. Kunnilla on tässäkin asiassa iso vastuu. Veikkaisin kuitenkin, että ei varauduttu näin massiiviseen häiriötilanteeseen. Tarjolla on kolme kokonaisuutta: • Yleisimpien sähköisten työkalujen perustaidot • Kotihoidon työntekijöiden digitaaliset palvelut ja teknologia • Mobiilisovellusten hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa Tutustu osoitteessa https://www.digitaito.fi/oppimisympäristö. Vai haluatko mobiilin hyödyntämisestä uutta inspiraatiota varhaiskasvatukseen. Jos ei ole omia läheisiä tai sosiaaliset turvaverkot ovat heikot, löytyy kyllä erilaisia palveluita, mistä saa apua siihen omaan tilanteeseensa. Kuntalehti 11 / 2020 13 [ Koulutus ] [ Pystytkö puhumaan. • Martta Nieminen Digioppia sote-alan ammattilaisille TÖKKIIKÖ Teams. Monet kunnatkin ovat olleet yhteistyössä Vastaamon kanssa. Tietoturva on yksi selkeä juttu, mihin sopimuksissa pitäisi ottaa kantaa. Kyllä tämä varmaan myös sosiaalitoimessa yleisesti tulee näkymään. ] Suomen Punaisen Ristin kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Aki Pihlaja vastaa puhelimeen. Kyllä näitä mietitty on eli eivät kyberuhat mitään uusia ole. Se on hyvä juttu. Viimeksi tällainen oli käytössä koronan takia keväällä, ja siitä saatiin hyviä kokemuksia. Nyt kun syyskuussa julkaistiin Kunnan varautumisen johtaminen -opas, siinä tuodaan vahvasti esille sitä, että kun palveluja ostetaan ulkopuolelta ja tehdään sopimuksia ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa, on otettava huomioon varautumiseen liittyvät asiat. Toisaalta tässä on hyviäkin puolia. Psykoterapiakeskus Vastaamoon lokakuussa kohdistunut tietomurto on herättänyt suurta huolta kaikkialla. KL11_12-15.indd 13 28.10.2020 13.26
Pääasiassa luvat vähentyivät Pohjois-Suomessa. Puumalan mukaan hänen tuntemansa hirvestäjät yrittävät noudattaa riistakeskuksen koronaohjeita ja myös eettisiä ohjeita. Hirven pyyntilupia on kuitenkin myönnetty noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuonna, kerrotaan Suomen riistakeskuksesta. Martta Nieminen Koronaohjeet myös hirvimetsälle KL11_12-15.indd 14 28.10.2020 13.26. 14 Kuntalehti 11 / 2020 [ Kuvattua ] HIRVENMETSÄSTYS on nyt täydessä vauhdissa. Puumala ikuisti syksyn ensimmäisellä reissulla jämtlanninpystykorva Kamun sen haukkuman saaliin äärellä. Hän osallistuu hirvijahteihin Paltamossa. Kajaanilainen valokuvaaja Miska Puumala ei ole huomannut hirvenpyynnin vähentyneen korona-aikana. Kyllä tämä tuntuu vastuulliselta toiminnalta, hän sanoo. Suomen riistakeskuksen julkaisemat koronaohjeet ja ohjeet eettiseen metsästykseen löytyvät osoitteesta riista.fi
Kuntalehti 11 / 2020 15 [ Tape ] [ Sanottua ] hetkinen! kukahan tässä ohjelmoi ketä. Helsingin yliopiston julkistalouden professori Jukka Pirttilä Talous ja yhteiskunta -lehdessä. ”HALUAISIN viestittää nuorille, että se, mitä somessa näkee, ei todellakaan ole aina koko totuus tai totta lainkaan. ”LUENTOJEN pitäminen läppärille on aika tylsää, ja se on ihan varmasti paljon tylsempää siellä toisessa päässä kuunnella puolitoista tuntia sitä monologia ruudulta. Jatkossa virtuaalitapahtumat lähestyvät tv-tuotantoa. Olisiko nyt aika astua askel eteenpäin ja antaa kansalaisille oikeus hallita omia terveystietojaan nykyistä enemmän. Mitäpä jos potilas saisi rajata tietojensa tallentamista yhteisiin tietokantoihin ja edellyttää niiden säilyttämistä vain potilaalla itsellään ja hoitavan lääkärin tiedostoissa, jotka eivät ole yhteydessä tietoverkkoihin. ”IHMINEN, joka kieltäytyy luovuttamasta sen takia, että häntä sanotaan hankalaksi, osaa ja uskaltaa puolustaa itseään ja myös toisia. Internetin tietoturvaasioissa sinisilmäisyyden ajan on viimeistään nyt syytä olla ohi. Usein on myös niin, että jos haluaa puolustaa toisia ja erityisesti heikommassa asemassa olevia, pitää uskaltaa olla hankala. ”VETOAMME tässä meihin kaikkiin, jotta kukaan meistä ei katso, levitä tai kommentoi rikollisesti hankittua, vahvasti yksityisyyden suojan alaista sisältöä. Lastenkirjailija ja ohjelmoija Linda Liukas Talouselämässä. Toimittaja Kalevi Rantanen pohtii Tiedelehdessä millaista voi olla vuonna 2060. ”DIGITAALISEN kaksosensa avulla jokainen voi teettä itsestään luonnollisen oloisen robottikaksosen, jonka nahoissa voi liikkua vaikka toisella puolella maapalloa. ”VASTAAMON asiakastietojan ryöväämisestä ja viattomien ihmisten kärsimyksestä on jotain opittavaakin. Ei, vaikka sellaista verkossa eteemme sattuisi osumaan. ”LÄHES kolmekymmentä vuotta sitten voimaan tullut laki potilaan oikeuksista antoi kansalaisille oikeuden nähdä omat potilastietonsa. Helsingin Sanomien päätoimittajat Kaius Niemi, Antero Mukka ja Anu Ubaud. Taiteilijanimellä ”Cheek” tunnettu räppäri ja liikemies Jare Tiihonen Pirkka-lehdessä. Kun kävelemme täällä, kopiomme kävelee siellä, mihin olemme sen lähettäneet. ”ALUKSI oli jännittävää nähdä oma esimies tai yhdysvaltalainen talk show -vetäjä pyjamassa kotisohvalla, mutta kestäväksi ratkaisuksi siitä ei ole, että lasketaan tuotannon tasoa. Etäläsnäolo mahdollistaa aidontuntuiset vierailut matkailukohteissa, osallistumisen kaukaisiin kokouksiin ja etätyön teon jopa hoitoalalla. Ilta-Sanomat pääkirjoituksessaan. minä ohjelmoin sinua ohjelmoimaan minua. KL11_12-15.indd 15 28.10.2020 13.26. Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson Kodin Kuvalehdessä. Terveysviestinnän yliopistotutkija Sinikka Torkkola Aamulehdessä
Karjalaisen mukaan poliisiltakin tulee kommentteja, että tällainen kuuluu asiaan julkisessa tehtävässä. Hänen mukaansa taustalla on ajatus, että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön – ja tämä nyt vain kuuluu asiaan. Kuntalehti 11 / 2020 17 . S osiaalisessa mediassa eli somessa yleistynyt aggressiivisuus on yllättänyt monet kuntapoliitikot ja kuntien viranhaltijat. Sillä on hyvät puolensa, mutta somen törkypuhe voi pilata kaiken, koska se karkottaa ihmisiä kuntapolitiikasta. Tämä ei kuitenkaan päde someen. Puolueilla ei riitä resursseja kuntapoliitikkojen kouluttamiseen yleisöpaineiden vastaanottamisessa. VAIN PAKSU NAHKAISILLE. NELJÄ RYHMÄÄ Tutkimuksissa kuntapoliitikkoja häiriköivät ihmiset on ryhmitelty neljään KL11_16-31.indd 17 28.10.2020 13.23. mielipidekirjoituksissa näkyy kirjoittajan nimi, kirjoitus on sävyltään maltillisempi kuin nimimerkin taakse kätkeytyvillä. Kun yleisönosastojen Somen rooli kuntapolitiikassa väistämättä kasvaa. Tutkija pelkää, että kehitys johtaa siihen, että luottamustehtäviin hakeutuvat vain paksunahkaisimmat. Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen johtaa Tampereen yliopistossa tutkimusta, jossa kartoitetaan johtavien luottamushenkilöiden kokemaa häirintää. Yleensä keskeisessä roolissa häirinnässä on some. On ajateltu, että kun ihminen esiintyy nimellään, hän olisi varovaisempi ilmaisuissaan. Painetussa viestinnässä on edelleen havaittavissa selvä ero omalla nimellään ja nimettöminä kirjoittavien välillä. Suomen kuntajohtajien puheenjohtaja, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoo, että sama leikin kestäköön -kehotus nousee esiin, kun asiasta keskustellaan kuntajohtajien kanssa. Siinä vaiheessa se lienee kuitenkin jo myöhäistä. On kyllä suuri vahinko, jos kehitys johtaa siihen, että luottamustehtäviin hakeutuvat vain paksunahkaisimmat, ne, jotka eivät pelkää mitään. Usein somekeskusteluista on pääteltävissä, että kaikkia kommentteja ei ole kirjoitettu ihan selvin päin. Eräs puoluevirkailija neuvoi omiaan, että korkki pitää panna kiinni, kun avaa somen. Onneksi Kuntaliitossa on jo pidempään ollut kuntapuheenjohtajien valmennusta, Airaksinen sanoo. Ehdokkaista on muutenkin pula. Selitykseksi arvellaan, että somekommentti lähtee niin helposti ja nopeasti, ettei sen sisältöä aina ehditä harkita. Airaksisen mukaan kuntapolitiikan ammattimaistuminen lisää poliitikkojen näkyvyyttä, mikä osaltaan vaikuttaa yleisöpalautteeseen. Airaksinen on yllättynyt siitä, kuinka paljon vastaajat pelkäävät sitä, että heidät leimataan uhriutujiksi. Airaksinen pitää kehitystä huolestuttavana
Toisen ryhmän ihmiset ottavat jonkun tietyn kuntapoliitikon tähtäimeensä, levittävät hänestä pahaa, leimaavat. Some on myös perinteiselle medialle runsas uutisten lähde. Airaksisen havaintojen mukaan kasvava ilmiö on myös luottamushenkilöiden keskinäinen sekä kunnan viranhaltijoihin kohdistuva häirintä. On ihmisiä, jotka näkevät kaiken poliittisen toiminnan kelvottomana ja poliittiset toimijat epärehellisinä tai taitamattomina. Alkusyitä voi olla erilaisia. Tiedämme, missä asut -viesti on tarkoitettu pelottavaksi. Häirintä ja riitely somessa ovat yhä yleisempi puheenaihe kuntasektorilla. Puhutaan salaliitoista ja suhmuroinnista. Melko yleisesti Niinistön selitettiin osoittaneen viestinsä nimenomaan perussuomalaisille. Mediasta otettujen leikkeiden lähteet ylhäältä alas: Keski-Pohjanmaa, Kaleva ja Uusi Suomi [ Digi ] [ Kuntavaalit 2021 ] KL11_16-31.indd 18 28.10.2020 13.23. 18 Kuntalehti 11 / 2020 kategoriaan: päättäjiä yleisesti vihaavat häiriköt, johonkin tiettyyn henkilöön leimautuneet häiriköt, poliittisista päätöksistä tai suunnitelmista suuttuneet kansalaiset sekä neljäntenä poliittiset ääriryhmät ja organisoitu rikollisuus. Kyseessä voi olla myös asia, joka ei edes kuulu kunnan hallinnonalaan. NIINISTÖN TERVEISET Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti tämänvuotisessa uudenvuodenpuheessaan huomiota keskustelukulttuuriin. Heitä näkee paljon somessa. Siltä puolelta voidaan vihjata poliitikkoon kohdistuviin riskeihin ilmeisenä tarkoituksena vaikuttaa tietynlaisiin päätöksiin, Airaksinen kertoo. Hän kertoo luottamushenkilöiden havainnoista, joissa esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtaja häiritsee kunnanjohtajaa. Voidaan esimerkiksi lähettää ryhmän nimissä postia valtuutetuille. Hän nosti esiin tahallisen väärinymmärtämisen, puolitotuudet ja valheet -pyrkimyksen vahvistaa rajalinjoja sen sijaan, että haettaisiin yhteistä näkemystä. Ne näkyvät kuitenkin enemmän muualla kuin somessa. Kolmannessa ryhmässä on ihmisiä, jotka ovat suivaantuneet usein jostakin yhdestä asiasta, joka liittyy heidän omaan tonttiinsa, lähikouluun tai vaikka suojatiehen. Siitä voi sitten syntyä laajakin operaatio ja kansanliike, huomauttaa Airaksinen. On kuitenkin helppo havaita, että somessa Niinistön kuvaamaa viestintää harjoittavat useimpien ellei kaikkien puolueiden kannattajat, vaikka määrässä ja laadussa onkin eroja. Neljäs ryhmä eli poliittiset ääriryhmät ja organisoitu rikollisuus on uusi tulokas. Kari Karjalaisen mukaan luottamushenkilöiden paineet viranhaltijoita kohtaan ovat tuttuja ja seuraukset näkyvät julkisuudessakin esimerkiksi erottamishankkeina
RAJOJA VEDETÄÄN Perussuomalaisten somekäyttäytymistä pidetään kauttaaltaan värikkäämpänä kuin muiden puolueiden edustajien käyttäytymistä. Kuntapolitiikka ei ole niissä yleensä yleisin keskustelunaihe, mutta ne tarjoavat foorumin myös sille ja toisaalta poliitikoille yhden kanavan näkyä somessa. Tieto synnytti lukuisia kommenttiketjuja Twitterissä. ”Alkaa tämä punikkien politiikka näyttää siltä, että kohta taas joitakin viedään saunan taakse. MONISSA KUNNISSA on omia Facebookryhmiä, joissakin useampikin. • Eero Karisto Keskustelufoorumi paikallisille asioille Erittäin värikästä somekeskustelua voi seurata puolueiden lehtien ja esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivujen keskustelupalstoilla. Niitä käsitellään ilmeisesti vielä oikeudessa. Vetelin kunnanvaltuutettu Jarno Vähäkainu, ps., erosi perussuomalaisten puoluevaltuustosta sen jälkeen, kun hänen tviittinsä olivat herättäneet kohua. Positiivisten ihmisten Kouvola Facebook-ryhmä ainakin nimestään päätellen tavoittelee myönteistä keskustelua, mutta epäkohtia sielläkin toki käsitellään. Keskustan Suomenmaan ja Maaseudun Tulevaisuuden somekeskusteluissa ylivoimainen kritiikin kohde on vihreät. Monilla paikkakunnilla toimii Puskaradio-ryhmiä. Syyskuun lopulla Twitterissä levisi tieto, että Porin valtuusto ei päässyt antamaan lausuntoa sote-uudistuksessa, koska valtuuston puheenjohtaja, sote-uudistuksesta vastaava perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., peruutti kokouksen. Tviiteissä oli suoria ja kiertoviittauksia maahanmuuttoon ja sen kustannuksiin. VÄÄRÄ TIETO EI KUOLE Kun somessa lähtee väärä tieto leviämään, sitä on vaikea pysäyttää. Lähes 20 000 ihmistä keskustelee Helsingin kehittämisestä. Kuntalehti 11 / 2020 19 . Kokoomuksen Verkkouutisten sivuilla huutia saa koko hallitus. Ryhmän esimerkin mukaisesti on perustettu myös ryhmät, joissa kaivataan lisää kaupunkia Tampereelle, Espooseen, Ouluun ja jopa eräisiin kaupunginosiin. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. Kun Lohjalaiset-ryhmän moderaattorit poistivat joitakin julkaisuja, suivaantuneet perustivat uuden Lohjalaiset (sana vapaa, ei sensuuria) -ryhmän. Moni on päätellyt, että nimet viittaavat maahanmuuttajataustaisiin helsinkiläisiin valtuutettuihin Abdirahim ”Husu” Husseiniin, sd., ja Suldaan Said Ahmediin, vas. Jotkut ovat avoimia, joidenkin jäsenyyttä täytyy hakea. Kankaanpäässä toimii avoin Puskaradio, mutta myös suljettu Puskaradio Kankaanpää (sensuroimaton). Puolue onkin joutunut vetämään rajoja sille, mitä somessa saa sanoa. On myös kyläyhdistysten ryhmiä, kuten Kuivasjärven seutu Oulussa tai Kukkolan kyläyhdistys Torniossa. Ryhmä on kaikille avoin, ja myös muun muassa naapurikuntien poliitikot kommentoivat siinä. Kun paikallisissa Facebook-ryhmissä keskustellaan kuntapolitiikasta, tarkastelukulma on usein aika kriittinen ja yleistävä: ”Tämäkin asia on tietysti huonosti.” Päättäjät, niin luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin, saavat usein kuulla kunniansa. Vähäkainu on kiistänyt yhteydet ja selittänyt nimet sattumalla. Pilkallinen postaus poliisin surmaamasta mustasta amerikkalaisesta johti alkukesällä Ano Turtiaisen erottamiseen perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Turtiainen on Juvan valtuustossa. Kiurun väitettiin Kun somessa lähtee väärä tieto leviämään, sitä on vaikea pysäyttää. KL11_16-31.indd 19 28.10.2020 13.23. Kiuru oli tämän tiedon mukaan perustellut peruuttamista sillä, että listalla olisi ollut vain kaksi asiaa. Tästä on melko tuore esimerkki Porista. Peltokangas kuitenkin poisti kommenttinsa. Hän vastasi kritiikkiin toteamalla, että jos joku ei halua lukea hänen kommenttejaan, ei kannata lukea niitä. #historiatoistaaitseään”, Vähäkainu kirjoitti syyskuussa Vähäkainu on tviitannut toistuvasti myös sioistaan, jotka hän on nimennyt Husuksi ja Suldaaniksi. Eikä sitä ole myös helppo oikoa. Pelkkää kritiikkiä somekeskustelut eivät kuitenkaan ole. Muissa hallituspuolueissa moititaan eniten kokoomusta, mutta vihreiden keskustelusivuilla keskustan ilmastopolitiikkakin saa osansa. Kunnalliset luottamustehtävänsä hän sen sijaan piti. SUOSITUIMPIA kuntapolitiikkaa koskevia someaktiviteetteja on Facebookissa vuodesta 2009 toiminut Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä. Hän pahoitteli tviittiensä herättämiä reaktioita. Peltokangas istuu nyt Kaustisen valtuustossa ja aikoo pyrkiä ensi keväänä Kokkolan valtuustoon. Puolueen kansanedustaja Mauri Peltokangas totesi heinäkuussa Twitterissä ministereidemme olevan ”säälittäviä persereikiä”, kun nämä eivät ottaneet hän mielestään tarpeeksi nopeasti kantaa puolueen aktiivin murhayritykseen. Mutta myös kehittämisehdotuksia ja toivomuksia näkee, samoin päättäjien vastauksia hyvinkin kriittisiin keskustelunavauksiin. Pahimmillaan mennään hyvinkin syvälle henkilökohtaisuuksiin
Uusi tietojärjestelmä tarvitaan, jotta yhteis kunnan toimivuuden kannalta tärkeä raken nettuun ympäristöön liittyvä tieto saadaan käyttöön valtakunnallisesti yhteentoimivassa muodossa. Väärää tietoa tahallaan tai vahingossa levittäneet eivät läheskään aina kovin tehokkaasti korjaa väitteitään. Myös tuomioita on tullut. MIKÄ Ryhtihanke MITÄ Toteuttaa rakennetun ympäristön uutta tietojärjestelmää KOSKA 2020–2023 LISÄÄ ym.fi/ryhti ja #ryhti YHTEYS ryhti@ym.fi Missä järjestelmissä ja muodossa tiedot sijaitsevat, miten tietoja tallennetaan ja käytetään. Luodaan ja ote taan yhdessä parhaat opit käyttöön. Lokan omatkin tekemiset ovat työllistäneet poliisia ja oikeuslaitosta. Se suojaa jonkin verran asiattomalta kommentoinnilta. Se kokoaa yhteen rakentamiseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvät tiedot yhteentoimivassa muodossa. Aggressioita herättävät aiheet laidasta laitaan, mutta takuuvarmoja ovat toisaalta tasa-arvo ja feminismi, toisaalta miehisiksi koetut aiheet, kuten liikennepolitiikka tai autoilu, joista keskustellessa kohtaa tytöttelyä melko takuuvarmasti, Kentala kertoo. Kuulun valtaväestöön. Ota kaikki irti digiloikasta. Tule mukaan Ryhtityöhön ja saat viimeistä tietoa siitä, miten rakennetun ympäristön digitalisaatioon kannattaa varau tua, miten uudet määritykset ja tietopalvelut otetaan käyttöön, sekä miten edistää olemassa olevan tiedon digitalisointia. Tätä väitetään myös harkituksi taktiikaksi, eli perättömiä spekulaatioita laitetaan tietoisesti liikkeelle tietoisena siitä, että ne leviävät. Oikeuden mukaan muun muassa natsipelleksi nimittely ei käsitellyt Lokan poliittista toimintaa. DIGIASKELIA KUNNILLE HELSINGIN apulaispormestarin Anni Sinnemäen, vihr., poliittinen erityisavustaja Julianna Kentala, vihr., kertoo, että aggressiivinen, useimmiten sukupuoleen kohdistuva kommentointi on tuttua. Tutkimusten mukaan vähemmistöihin kuuluvat ja maahanmuuttajataustaiset ihmiset kohtaavat muita enemmän verkkohäirintää, hän sanoo. Valtaosa aggressiivisesta tai vihamielisestä itseeni kohdistuvasta kommentoinnista viittaa ikään tai sukupuoleen, joten siinä mielessä tämä kommentti on tyypillinen, tosin suorasukaisemmasta päästä. Mistä oheisessa kuvakaappauksessa oleva keskustelu kertoo. Ympäristöministeriö tekee tiivistä yhteis työtä muun muassa Kuntaliiton, Maan mittauslaitoksen sekä Digi ja väestötietoviras ton kanssa, jotta työ digitalisaation edistämi seksi tehdään yhteisissä raameissa. Hovioikeus kirjasi, että poliitikon kielenkäyttö muita henkilöitä kohtaan ei oikeuta loukkaamaan hänen kunniaansa, ei edes suljetussa Facebookryhmässä. Hovioikeus piti näin voimassa Vehkoon Oulun käräjäoikeudessa saaman tuomion Lokan kunnian loukkaamisesta. Tiedot on tallennettu eri jär jestelmiin, eri muodoissa, ja kunnat toimittavat tietoja moneen paikkaan. Lukijoille jää epämääräinen mielikuva, jossa myös perättömät väitteet elävät mukana. Rovaniemen hovioikeus katsoi, että kuntapoliitikkoa ei saa kutsua natsiksi, natsipelleksi ja rasistiksi, riippumatta siitä, millaista poliitikon oma somekäyttäytyminen on. Hyö dynnä luotettava tieto päätöksen teon ja palvelui den pohjana. • Tiedämme, missä asut -viesti on tarkoitettu pelottavaksi. Digitalisoi nykyiset kaava ja rakennustiedot yhteen toimiviksi. Kaikkein alatyylisimmät kommentit tulevat useimmiten anonyymeina, joten siinä suhteessa tämä omalla nimellään esiintynyt kommentoija teki ehkä pienen poikkeuksen. Ei savua ilman tulta, sanoi jo vanha kansa. [ Digi ] [ Kuntavaalit 2021 ] KL11_16-31.indd 20 28.10.2020 13.23. Laadi uudet kaavat ja rakennusluvat yhteisesti määritettyjen tietorakenteiden mukaisina. Eero Karisto Piirros: Matti Pikkujämsä Twitteristä otetusta kuvakaappauksesta on poistettu muiden keskustelijoiden nimet ja kasvot. Jatkossa kunnat tukeutuvat yhdessä Ryhti-hanke haluaa rakennetun ympäristön tiedot käyttöön ILMOITUS Ympäristöministeriössä on käynnissä työ, jossa luodaan valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Totuus oli, että Porin kaupunginhallitus oli päättänyt antaa kaupungin lausunnon sote-luonnoksesta. määriteltyihin tietomalleihin ja voivat halutes saan hallita osaa rakennetun ympäristön tie doista uudessa tietojärjestelmässä. 20 Kuntalehti 11 / 2020 Tilannekuva ja muutostarve Tiedon yhteentoimivuus Tiedon digitalisoin Digitaalisen edon yhteiskäy ö ”Digitaalinen kaksonen” Va lta kun nal lise t eto rak ent eet Ku nta koh tai set eto rak ent eet Kunnat tuottavat ja käyttävät jatkuvasti tie toa, jota syntyy muun muassa kaavoituksessa ja rakennusluvituksessa. Valtakunnallisesti tietojen käyttö on kuitenkin usein hankalaa, sil lä eri järjestelmissä tuotetut tiedot eivät nykyi sin toimi yhteen. TÖLVIJÄÄ EI SAA TÖLVIÄ Viime aikoina on saanut paljon huomiota myös toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon ja oululaisen valtuutetun Junes Lokan, sit., kunnianloukkauskiista. Monet kunnat ovat jo pitkään digitalisoineet näitä tietoja ja automati soineet omia järjestelmiään. Asia siis ei ollut peruutetun kokouksen esityslistalla. Sinne kommenttiketjuihin hukkuivat sitten vastaukset, joissa kerrottiin, miten asia todella meni. Syytteen taustalla on Vehkoon vuonna 2016 julkaisema Facebookpäivitys. Sinnemäki johtaa Helsingissä kaupunkiympäristön toimialaa, joten siihen liittyvää kommentointia saa myös Kentala. Laita tieto virtaamaan ja kytke kaava ja rakennus tiedot osaksi valtakunnal lisia tietovarantoja sekä kunnan omia prosesseja ja palveluita. Minkälaiset sopimukset järjestelmistä on. Joskus väärä tieto laitetaan liikkeelle arveluna, kysymyksenä tai jotenkin muuten kuin suoranaisena väitteenä. Huolehdi niiden laadusta, ajantasaisuudesta ja saatavuudesta. Käytännössä tämä aiheuttaa tarpeetonta kä sityötä, aineiston tulkintaa, päällekkäistä työtä sekä tietojen muuntamista muodosta toiseen. Tämän kokoisessa muutoksessa ei kukaan voi onnistua yksin. • Eero Karisto Alatyylisimmät anonyymeinä estäneen Porin luottamushenkilöitä ottamasta kantaa sote-uudistukseen. Päätös oli yksimielinen, ja samalla tavalla meneteltiin lukuisissa muissakin kunnissa. Muutosta tarvitaan niin toimintatapoihin kuin teknologiaan, mutta se tehdään hallitusti ja yhdessä. Kukaan ei onnistu korjaamaan tietoa niin tehokkaasti, että alkuperäinen väite ei jäisi elämään