[ Kolumni ] Hanna Tainio: Sotessa kaadettava raja-aitoja ESPOON PUOLUSTAJA Soten rahoitusmalli ei käy Jukka Mäkelälle Mistä apu soten työvoimapulaan. 10 I 2020 I 8.10. Digi vaikeuttaa vuorovaikutusta Etelä-Savon repivä sote-kiista KL10_1.indd 1 30.9.2020 10.49
Testaa ja voita 150 € kirjalahjakortti! parmaco.fi/smarterlearning @pikku_eikka @pikku_amu @pikku_stepa @pikku_toive Seuraa Parmacoa ja oppimisympäristöjen uusia tuulia Parmaco Oy @parmaco_oy @parmaco KL10_2-5.indd 2 30.9.2020 10.48. Kuka pikkumestari olet. Oppimisen iloa fiksummissa tiloissa! Jokainen lapsi ansaitsee oppimisympäristön, joka innostaa ja tukee häntä oppimisessa parhaalla mahdollisella tavalla
Kuulostaa demokratialta. Käytännössä valta olisi ministeriöillä ja myös yhteistyöalueilla, joiden kautta vaativimmat ja kalleimmat palvelut kulkevat. Kuntalehti 10 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105. Kuntapuolella taloudellisesti heikkojen kuntien joutuminen valtiovallan selvitysmenettelyyn voi kestää kuusikin vuotta, jonka jälkeen ryhdytään junailemaan pakkoliitosta. Luonnos sai paljon kritiikkiä, ja esimerkiksi Kuntaliiton lausunnossa todettiin, että kuntien ja kaupunkien näkökulmaa ei ole riittävästi huomioitu. Lausuntokierroksen päätyttyä RKP piti tärkeänä, että uudistuksen rahoitusta on vielä arvioitava uudestaan. Lakiesitys aiotaan antaa eduskunnalle joulukuussa. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Siinä säädettäisiin sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Sote-uudistuksen keskeinen rakenneratkaisu on luoda sote-maakunnat ja maakuntavaltuustot, joihin edustajat valitaan maakuntavaaleilla. Lakiluonnoksesta annettiin kesän ja syksyn aikana kaikkiaan 773 lausuntoa. Valtuutetut päättävät kyllä strategiasta ja talousarviosta, mutta valtion vartioima rahakirstu sijaitseekin pääkaupungissa. Mutta velat jäävät täysimääräisinä jäljelle. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Soteen vauhtia markku.vento@kuntalehti.fi Oppimisen iloa fiksummissa tiloissa! Jokainen lapsi ansaitsee oppimisympäristön, joka innostaa ja tukee häntä oppimisessa parhaalla mahdollisella tavalla. Toki kritiikki oli monin paikoin myös rakentavaa, kuten olla pitääkin. Kuka pikkumestari olet. Samalla syntyy viisi yhteistyöaluetta vaativampien palvelujen hoitamiseen. Yksi suurimpia maakuntavaltuustojen toimintaa rajoittavia toimintoja Kuinka sotemaakunnat selviävät taloudellisesti ja toiminnallisesti. VALTAKUNNAN politiikassa oppositio ei sanojaan säästellyt, mutta merkittävää oli myös hallituspuolueiden rakoilu. Sepä vasta sote-ratkaisu olisikin. Kunnat itsessään olivat hyvinkin kriittisiä laidasta laitaan, mutta kaikkein kipakinta lausumista löytyi niistä kunnista ja kuntayhtymistä, joiden tekemiä soteulkoistuksia uudistus yksiselitteisesti uhkaa sopimusten mitätöinnillä. Voikin olla, että koko järjestelmä on rakennettu siten, että joidenkin vuosien kuluttua maassamme on jäljellä enää viisi yhteistyöaluetta eli uutta maakuntaa nyt synnytettäväksi aiotun 21 sote-maakunnan ja Helsingin erityisratkaisun sijasta. on rahoitus, joka tulee valtiolta. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Jos maakunnalla on kaksi peräjälkeistä alijäämäistä vuotta, selvitysmenettely uhkaa. Pitääkö budjetti, onko tarpeeksi sote-henkilöstöä, kuinka kalliiksi erikoissairaanhoito tulee. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. YKSI esillä ollut näkökulma on syytä nostaa esille. Testaa ja voita 150 € kirjalahjakortti! parmaco.fi/smarterlearning @pikku_eikka @pikku_amu @pikku_stepa @pikku_toive Seuraa Parmacoa ja oppimisympäristöjen uusia tuulia Parmaco Oy @parmaco_oy @parmaco V uosituhannen sote-uudistus nytkähti syyskuun loppupuolella eteenpäin, kun laaja lausuntokierros päättyi. Sote-maakuntien kohdalla menettely on suoraviivaisempi. Kuinka sote-maakunnat selviävät taloudellisesti ja toiminnallisesti. Olennaista on kuitenkin katsoa, mistä asioista maakuntavaltuusto päättää ja millä rahoilla. • KL10_2-5.indd 3 30.9.2020 10.48. Monin paikoin uudistuksen rahoitus ja uudistuksesta johtuvat omaisuusjärjestelyt herättävät suurta huolta: koetaan, että vaarana on kiinteistöjen ja omaisuuden siirtäminen maakunnille ilman riittävää korvausta
14 Sanottua, 3 x, Mikä vaakuna?, Palkinto, Oikaisu 15 Kirjat, Tape [ Teema: Sote ] 24 Sote-uudistus kuumentaa taas tunteita 30 Yhteisöasuminen rantautuu Suomeen 36 Tässä onnistuimme: Jämsän puukoulu palautui loistoonsa työllisyystyönä 38 Kuntavaalit 2021: Ei vaaleja ilman sotea 41 10 kysymystä koronasta tiedottamisesta 42 Hyväntekijä: Tiituksen tukena [ Kolumni ] 43 Hanna Tainio: Sotessa kaadettava raja-aitoja 44 Asiantuntijat: Sote-maakunnat – valtion keskushallinnon vallan palautushanke [ Kunnan töissä ] 46 Hygieniahoitajan tulipaloarki [ Ajassa ] 48 Vallankumousmiehen kommunistikunta [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Korona saneeraa hyvässä ja pahassa [ Lakia lukien ] 51 Autiotalo-Tinder jokaiseen kuihtuvaan kuntaan. 6 [ Sisältö 10/2020 ] Kuva: Liisa Takala Kuva: Liisa Takala Jukka Mäkelä: Kritiikkini kohdistuu valtionosuusjärjestelmään. [ Lakiklinikka ] 52 Yhtenäiskunnista yhtenäismaakuntiin [ Työ ja tekijä ] 54 SoteDigin uusi alku [ Luottamuksella ] 56 Yrittäjyyden puolesta [ Seuraava numero ] 58 Teema: Digi • Paljon palveluja käyttäviä ei edelleenkään tunnisteta, vain osassa sote-organisaatioita työvälineet heidän tunnistamisekseen KL10_2-5.indd 4 30.9.2020 10.48. Nosje Heybroek-Nikkilä: Minulla on tässä talossa turvallinen olo. s. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Kotikylä kasvaa [ Alussa ] 12 Kunnan aarre 13 Kuvattua, Pystytkö puhumaan. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 30 [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän ja hänen perheensä Rocky-koiran Gumbölen kartanossa Espoossa
Kuntalehti 6 / 2019 5 Eira Stenberg: Savonlinnan keskussairaala toisi apua ruuhkien purkamisessa. Kuva: Arttu Muukkonen s. 24 Kuva: Riikka Hurri s.16 • Tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen: Sote-maakuntien itsehallintoa ei ainakaan vahvisteta sörkkimällä tuotantotapojakin • KHO kiinnitti lausunnossaan huomiota sote-sopimusten siirtoon ja mitätöintiin • Kuntien tulopohjan riittävyydestä laaja huoli – Sote-lakiluonnoksen lausunnoissa kritisoidaan laajasti esitettyä rahoitusratkaisua KL10_2-5.indd 5 30.9.2020 10.48. •••• Tomi Kiiala: Työvoimapula tuntuu ajoittain selkänahassa asti
6 Kuntalehti 10 / 2020 [ Hän ] KOTIKYLÄ KASVAA KL10_6-11.indd 6 30.9.2020 10.47
E Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän kelpaa kutsua vieraita hulppeaan Gumbölen empirekartanoon. Jo silloin kun Tapiolaa rakennettiin, tehtiin asuntoja suomalaisille lapsiperheille. Kaupunginjohtaja pitää tiukasti Espoon ja muiden kasvavien kaupunkien puolta ja vaatii valtionosuusuudistusta. Sain jopa toisen nimeni Tapion Tapiolan mukaan. Vanhemmat muuttivat sinne ennen hänen syntymäänsä. Kuopusta rauhoitellakseen vanhemmat hankkivat silloin koiran, länsiylämaanterrieri Rockyn, jonka Mäkelä esittelee Länsi-Uudenmaan terrieriksi. Minulle sanottiin, että voit kyllä Mäksy asua missä haluat, mutta kaupunginjohtaja asuu Gumbölessä, Jukka Mäkelä muistelee naureskellen. Hän ottaa vastaan kaupungin edustuspuolella, jossa korona-aikana on luonnollisesti ollut hiljaista. Vastapainoksi on huipputeknologiaa, suurten yritysten pääkonttoreita ja tietysti Aalto-yliopisto Otaniemessä. Kunnallispolitiikan harrastamisen Mäkelä aloitti kuitenkin Helsingissä, jonne muutti opintojensa loppuvaiheessa. Mäkelän kotikylä kasvaa ja muuttuu hurjaa vauhtia. Kuntalehti 10 / 2020 7 . Kun Mäkelä oli lapsi 1960-luvulla, Tapiolan Naulakalliontien kahdessa pienessä kerrostalossa oli yli sata Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän virka-asunto on Gumbölen kartanossa, keskellä peltoja ja metsiä. Kaupungin edustuskartanoa voi joku pitää ökyilynä, mutta sen ylläpito kaupungin ainoana edustustilana ei tule Mäkelän mukaan kalliiksi. Viime vuonna tuli 6 000 uutta asukasta, mikä oli määrällisesti eniten koko Suomessa. TAPIO TAPIOLASTA Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa on nykyään yli 290 000 asukasta, ja kaupunki kasvaa huimaa vauhtia. Se on Espoon kaupungin edustustila, mutta rakennuksen yläkerrassa on kaupunginjohtajan virkaasunto. Isäni tosin joskus sanoo minua juntiksi, kun en ole syntynyt Helsingissä. Kartanon kokki puuhailee tarjottavaa oman puutarhan antimista. Luonnonläheisestä elämästä nauttii myös Rocky-koira. Kaupunki on aina ollut lapsirikas ja lapsirakas, Mäkelä muistuttaa. Espoon kasvu on aina ollut hyvin valtiojohtoista. Valtion kanssa tehdyt MAL-sopimukset eli maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät isot sopimukset ovat entisestään vauhdittaneet kasvua. Hän arvioi, että hallituksen ajamalle sote-uudistukselle tulee vaikeuksia, jos kasvukaupunkien kritiikkiä ei kuunnella. Työsuhde-etuna minulla on mahdollisuus katsella yläkerran pikkuJukka Mäkelä on johtanut synnyinkaupunkiaan Espoota pian kymmenen vuotta. Mäkelän perheellä ei ollut kymmenen vuotta sitten muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa Espoon Tontunmäestä ”syrjäiseen” kartanoon. Muutimme takaisin kotikonnuille, koska vanhimmalla pojalla oli lapsiastma ja silloisessa asuinpaikassamme Töölössä oli liikaa katupölyä. KL10_6-11.indd 7 30.9.2020 10.47. Jos lasketaan Espoon edustuskulut ja -tilat per asukas, ne taitavat olla kaupungeista Suomen edullisimmat. Ehdotetulla rahoitusratkaisulla ei voi jatkaa, hän painottaa. Ja siitä läheltä, Tapiolasta, hän on kotoisin. Mäkelän toimisto sijaitsee Espoon keskuksessa, joka on kymmenen minuutin ajomatkan päässä. Espoossa on hämmästyttävän paljon luontoa ja maaseutua, myös toimivia maatiloja. keittiön ikkunasta maisemaa, jossa keväällä on kaikki vihreän värit ja talvella usein luminen satumaisema. Gumböleen on Mäkelän mukaan vuosien mittaan sopeuduttu hyvin. Lähes kaikki tapahtuu Teamsin ja Skypen kautta. Koronaaikana toimisto on hänen mukaansa paremminkin studio. Olen siis toimistolla, mutta muut työskentelevät etänä. Mäkelä oli muuten ensimmäinen kaupunginjohtaja, joka toi Gumböleen lapsiperheen – tosin hieman vastentahtoisen. Otaniemen teekkareita Mäkeläkin on. Vuonna 2050 Espoossa pitäisi olla ennusteiden mukaan noin 400 000 asukasta
Edelleenkin syntyvyyden kasvu on merkittävä, mutta esimerkiksi tänä vuonna kasvu on ollut lähes sataprosenttisesti maahanmuuttoa, kaupunginjohtaja kertoo. Mäkelä muistuttaa, että Espoon käyttömenot ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot. Mäkelän mukaan nyt on pakko priorisoida, mutta keskusteluja käydään vielä. Vieraskielisten iso osuus kasvattaa haastetta, hän sanoo. Suomen toiseksi suurinta kaupunkia tunnetaan hänen mukaansa myös eduskunnassakin yllättävän huonosti. Espoota verrattiin siis Vantaaseen, Tampereeseen, Turkuun ja Ouluun kustannusrakenteessa ja palveluiden järjestämisessä. Konsulttien tyly viesti tiivistettynä oli, että käyttötaloutta pitäisi sopeuttaa viiden vuoden aikana peräti noin 150 miljoonan euron edestä ja omaisuutta myydä 500 miljoonan euron edestä. Ennen kaikkea kuitenkin käyttömenojen Jukka Mäkelä esitelmöi innokkaasti Espoosta ja sen historiasta. Vuoteen 2000 asti Espoo kasvoi syntyvyyden kasvulla ja maassamuutolla, mutta sen jälkeen tilanne on muuttunut. Aiemminhan verotulot kasvoivat samassa suhteessa kuin asukasluku, mutta näin ei enää ole. Valtuusto käsittelee asiaa lokakuun puolivälin jälkeen. Kasvaminen on kallista, ja Espoon pitää investoida infraan ja palveluiden järjestämiseen. 8 Kuntalehti 10 / 2020 [ Hän ] lasta ja perheet olivat tulleet ympäri Suomea. Espoon asukkaista jo noin 19 prosenttia eli noin 55 000 on vieraskielisiä. LEIKKAUKSIA TULEE Espoo on ollut syksyn mittaan runsaasti julkisuudessa mittavien säästösuunnitelmiensa ja sote-uudistuksen vastustamisen vuoksi. On myös sellaisia ilmaisia palveluja, joista voisi periä maksua, kaupunginjohtaja sanoo, mutta ei halua sen yksityiskohtaisemmin ruotia kohteita. Espoon tuloveroprosentti on tänä vuonna 18 ja kiinteistöveroprosentit lain mukaisilla alarajoilla. Espoossa on paljon sellaisia palveluita, joita ei muilla kaupungeilla ole. Espoon pihoilla on edelleen paljon lapsia, mutta suomen ja ruotsin murteiden lisäksi siellä puhutaan lukuisia eri kieliä. Kyllä myös tulopohjaa tarkastellaan viiden vuoden aikana. Espoo kasvaa pitkälti sellaisten ryhmien kautta, jotka käyttävät paljon kaupungin palveluja, hän selittää. Erityisesti meitä kiinnosti se, että Laesterä on tehnyt arvioita myös muista suurista kaupungeista Helsinkiä lukuun ottamatta, Mäkelä sanoo. Meidän on varmistettava, että rahat riittävät tärkeimpien palveluiden järjestämiseen. KL10_6-11.indd 8 30.9.2020 10.47. ”Taloudellisesti kestävä Espoo” -ohjelmaa valmisteltiin helmikuusta lähtien kaupungin omin voimin, ja lopulta konsulttiyhtiö FCG:n kuntatalousasiantuntijat Eero Laesterän johdolla tekivät analyysin. Pihalla puhuttiin kaikkia Suomen murteita, hän muistelee. Konsulttien mielestä Espoon palvelut ovat liian runsaat – eivätkä nekään takaa hyvätuloisten pysymistä kaupungissa
Valtuuston mukaan ehdotettu malli leikkaa suoraan ja perusteettomasti kaupungin rahoitusta ja muuttaa rahoituksen rakennetta vahingollisesti. KOVA KIISTA SOTESTA Espoossa kuohuttaa myös sote-uudistus. Vaikka Mäkelä nostaa esille vieraskielisten palveluiden kalleuden, hän ei torju työperäistä maahanmuuttoa. Nykyinen rahoitusmalli ei ole Espoolle mahdollinen. Espoon ja Länsi-Uudenmaan alueellinen yhteistyö on Mäkelän mielestä muuten perusteltua. Kaupunginvaltuusto lyttäsi lausunnossaan uudistuksen rahoitusratkaisun kovin sanoin. Suuret kaupungit eivät kolmatta hallintotasoa tarvitse, mutta meidän pitää miettiä näiden naapureidemme kanssa tulevaisuutta. Jos toinen yrittää tehdä jotain, siitä helposti sakotetaan. Hän on vakuuttunut siitä, että valtionosuusjärjestelmä on elinkaarensa lopussa. Ei minun käy kateeksi pienten kuntien johtajia. Kuntalehti 10 / 2020 9 . Ne ovat isoja investointeja Suomen kansantalouden kannalta, mutta ne eivät tulouta esimerkiksi Espooseen juurikaan verotuloja lyhyellä aikavälillä. Nyt järjestelmä asettaa kaksi pientäkin kuntaa helposti erilaisiin asemiin. Mäkelä sanoo suhtautuvansa kriittisesti uusiin palveluihin ja velvoitteisiin, koska rahat eivät riitä nykyisinkään. Lähtökohtaisesti malli voisi olla myös kuntayhtymä tai vastaava, hän pohtii. Mäkelä harmittelee myös sitä, että valtionosuusjärjestelmä ei juurikaan Gumbölen kartanon mailla on luumupuiden lisäksi myös omenapuita ja yrttitarha sekä Jukka Mäkelän oma pieni perunamaa. En myöskään näe, että Länsi-Uudenmaan sote-maakunta saisi tuossa mallissa jatkoedellytyksiä. Suomen ikärakenne on sellainen, että jos meillä ei olisi työperäistä maahanmuuttoa, huoltosuhteen kävisi huonosti. Sen uudistaminen on pakko tehdä. Maakuntien rahoituskriteerien viilauskaan ei Mäkelän mukaan riitä, vaan ministeriöiden tulisi avata kuntien rahoitusmalli aitoon vaihtoehtojen tarkasteluun. Se johtaisi voimakkaaseen palvelutason leikkaukseen heti kättelyssä. Tähän työhön osallistumme mielellämme. Hän muistuttaa, että lausuntokierroksella ollut malli ottaisi suuren osan Espoon verotuloista pois, mutta jättäisi velkataakan. Hän kannattaa kuntien yhdessä tekemistä vaikka ilman nyt ehdotettua sotemaakuntaa. KL10_6-11.indd 9 30.9.2020 10.47. Valtuusto oli Mäkelän mukaan hyvin yksimielinen, kriittinen ja tosissaan. Mäkelä on miettinyt myös sitä vaihtoehtoa, ettei sote-uudistus tälläkään kierroksella onnistu. EI VASTAKKAINASETTELUA Mäkelän lempiaihe vuodesta toiseen on kunta-valtiosuhde, joka rahoituksen osalta pitäisi hänen mielestään saada ”edes jollekin järjelliselle tasolle”. Se ei vastaa tätä päivää. Hän korostaa, ettei halua pienten ja suurten kuntien vastakkainasettelua. Mäkelän mukaan sote ei Espoossa ja Länsi-Uudellamaalla onnistu, jos sitä ei tehdä asukasja asiakaslähtöisesti. Sen lisäksi että tuetaan taantuvia kuntia palveluiden järjestämisessä, pitäisi huomioida kasvukaupunkien tarpeet. kasvua pitää hillitä ja investointiohjelmaa rajata ja tehostaa niin, että se on kestävällä tasolla. Olen sitä mieltä, että meillä pitää olla verotulontasaus ja koko Suomesta on pidettävä huolta, mutta pitäisi olla reilu peli. Ehdotetulla rahoitusratkaisulla ei voida jatkaa. Nyt esitetty uudistus ei sellainen ikävä kyllä ole. Nyt kuitenkin Espoo ja Vantaa kantavat korostetusti vastuuta siitä, että vieraskielisille järjestetään palvelut. Heillä on tosi kova paikka. Jos jo koko järjestelmän esittely alkaa sillä, että sitä on vaikea ymmärtää, hälytyskellojen pitäisi soida Hän vakuuttaa, että Espoo ei pakene vastuutaan. Mäkelän mielestä on selvää, että sote-ratkaisussa ei voida edetä ehdotetun mallin pohjalta. Jos kasvukaupungeista tulevat lausunnot nyt sivuutetaan, prosessiin varmasti tulee vaikeusasteita, hän lupaa. Kritiikkini kohdistuu valtionosuusjärjestelmään, jonka pitäisi toimia niin, että se kannustaa kaikkia toimimaan taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Sitten kannattaisi harkita, pitääkö mallia korjata vai tehdä kokonaan uusi. On valtavan suuri epäkohta, että espoolaiset veronmaksajat maksavat muiden Suomen kuntien ja kaupunkien palveluiden järjestämisestä ja samalla Espoo velkaantuu voimakkaasti. Siinä on sama logiikka kuin että tekemisen pitäisi aina kannattaa
Kumpaakin löytyy Espoosta, niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Näin niistä muodostuu hyviä asumis-, asiointi-, opiskeluja työpaikkakeskuksia hyvillä liikenneyhteyksillä, lähipalveluilla ja harrastusmahdollisuuksilla sekä erityisesti hyvällä lähiluonnolla, Mäkelä kehuu. Ensimmäiseen laajaan kyselyyn vuonna 2012 tuli yli 20 000 kommenttia. Mäkelälle tulee pian kymmenen vuotta täyteen kaupunginjohtajana. ] tunnista vieraskielisten palveluiden järjestämistä ja kaikkia siihen liittyviä tekijöitä. Siksi tarjoamme nyt myös yhteiskunnallista rahoitusta hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja oppimista. Kaikki luin. Kun on seurannut kuntakenttää, ehkä johtajuudessa henkilöllä tuntuu olevan enemmän merMartta Nieminen Kuvat: Liisa Takala Jukka Mäkelä • Syntyi 7.7.1960 Espoossa • Koulutukseltaan diplomi-insinööri, suorittanut myös Executive MBA -tutkinnon • Espoon kaupunginjohtaja vuoden 2011 alusta lähtien • Eduskunnassa kokoomuksen kansanedustaja vuosina 2007–2010 • Työskennellyt aiemmin yksikönjohtajana, osastopäällikkönä ja projektipäällikkönä Tekniikan Akateemisten Liitossa sekä vs. Kestävyys on kuitenkin muutakin kuin ympäristötekoja. Yhteyksiä pidetään niin pieniin kuin suuriinkin piireihin, myös kansainvälisesti. Mäkelän mukaan lähiluonto ja turvallisuus ovat pysyneet koko 2010-luvun tärkeällä sijalla arvostuksessa. Paraikaa on meneillään yksi kysely. Eduskunnassahan kansanedustajat kertovat tarinoita omista kotikunnistaan, mutta Espoosta oli jäänyt kertomatta. • Kyllä tässä on oppinut paljon sellaisia asioita, joita voisi käyttää muuallakin. Hän myöntää, että työn kovuus on yllättänyt, vaikka tehtävä on hieno. Mäkelä yllättyi, miten huonosti kansanedustajat tunsivat hänen kotikaupunkiaan. Kaikissa keskuksissa on kaupunkimainen tiivis keskusta ja ympärillä pientaloja kerrostalovaltaista asutusta. Olen niin innokas kotikylän poika, Mäkelä naurahtaa. Kun puhutaan paljon siitä, että ihmisten arvot olisivat city-pöhinän, koronan tai Nurmijärvi-ilmiön takia muuttuneet, niin minun mielestäni se on potaskaa. Se on varmaan se syy, miksi Espoon etujakaan ei ole oikein valvottu eduskunnassa. • Harrastaa liikuntaa, perunamaan hoitoa ja ruoanlaittoa sekä seuraa mielellään urheilua ja kulttuuria. Työajan hallinta on tässä työssä vaikeaa, kun kaupassa käyntikin kestää. Kierrätin yli sata kansanedustajaa Espoossa ja esittelin tätä meidän viiden kaupunkikeskuksemme mallia. Jokaisen mallin voi saada toimimaan ja jokaisen mallin voi saada toimimaan huonosti. asiamiehenä Suomen Teknillisessä Seurassa • Espoon kaupunginvaltuutettu vuosina 1997–2010, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2009–2010, kaupunginhallituksen puheenjohtaja vuosina 2005–2008 • Perheeseen kuuluu vaimo Saijaliisa Mäkelä ja kolme lasta, joista vanhin on jo muuttanut pois kotoa. Mäkelä uskoi, että suuret kaupungit siihen siirtyvät, mutta enemmistö Espoon valtuustoryhmistä kannattikin nykyistä mallia. Espoo on jatkanut asukkaiden kuulemista. kitystä kuin mallilla. Mäkelällä on kuitenkin oma mielipide pormestarimallista. Liity edelläkävijöiden joukkoon. [ Kuka. Sen tarkoituksena on auttaa kuntia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla rahoitus edullisemmin, kun se käytetään ympäristöinvestointeihin. Tietyt ihmisryhmät arvostavat kaupunkikeskuksen tiiviyttä ja tietyt väljempää pientalovaltaisempaa lähiympäristöä. Espoolaiset arvostivat kyselyn mukaan erityisesti oman asuinalueensa lähiluontoa ja turvallisuutta. Mäkelää ihmetyttää, miten monissa kaupungeissa on vain kuvitelmia siitä, mitä asukkaat haluavat. 10 Kuntalehti 10 / 2020 [ Hän ] Investoi kestävään kuntaan Ehkä tiedätkin, että toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille ympäristöinvestointeihin tarkoitetun vihreän rahoituksen. Leppävaaran suuralueella asuu nyt noin 70 000 asukasta ja kaikissa muissa kaupunkikeskuksissa on jatkossa yli 50 000 asukasta. Olivat tyytyväisiä. VIISI KESKUSTA ON JÄRKEVÄÄ Kun Mäkelä aloitti eduskunnassa vuonna 2007, hän oli kautta aikojen vasta toinen syntyperäinen espoolainen, joka oli valittu Uudeltamaalta. Perheen herkkua ovat uudet perunat ja savustetut ahvenet. Yllättynyt hän on ollut siitä, kuinka monipuolista työ on. Kaikkien rakenne on saman tyyppinen. PÖHINÄ JA NURMIJÄRVI-ILMIÖ Espoossa on jo pitkään kysytty asukkaiden mielipiteitä kaupungin kehittämisestä. Palvelut ovat kaupunkirakenteen sisällä. KL10_6-11.indd 10 30.9.2020 10.47. Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti sijaitsevat metron äärellä, ja kaupunkiradan äärellä ovat Leppävaara ja Espoon keskus. Sen kyllä huomasi. Hän toivoo, että Euroopan unionin elvytysrahojen jaossa huomioitaisiin kasvukaupunkien kestävä kehitys. Koska maksamme itse enemmän ja enemmän raidehankkeista, meidän täytyisi antaa pitää verotuloja enemmän itsellämme, että pystyisimme lyhentämään lainoja. Työaika on ollut keskimäärin 70 tuntia viikossa. Haasteet tuntuvat kotikylän pojalle kuitenkin omilta. Lisäksi on pienempiä paikalliskeskuksia. Se antaa meille sellaisen ostovoiman, että yksityiset ja julkiset palvelut on hyvä hoitaa, Mäkelä uskoo. Kyllä tässä on oppinut paljon sellaisia asioita, joita voisi käyttää muuallakin. Jos Espoo olisi rakennettu yhden keskuksen ympärille, se olisi ollut hölmöläisten hommaa. Sanotaan, että siellä pitää olla pöhinää, mutta silloin asukkailta ei varmasti ole kysytty. | kuntarahoitus.. PALJON OPPIA Espoossa on pohdittu myös pormestarimallia. Siinä menee helposti malli ja henkilö sekaisin
Sen tarkoituksena on auttaa kuntia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla rahoitus edullisemmin, kun se käytetään ympäristöinvestointeihin. Siksi tarjoamme nyt myös yhteiskunnallista rahoitusta hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja oppimista. | kuntarahoitus.. Investoi kestävään kuntaan Ehkä tiedätkin, että toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille ympäristöinvestointeihin tarkoitetun vihreän rahoituksen. Kestävyys on kuitenkin muutakin kuin ympäristötekoja. KL10_6-11.indd 11 30.9.2020 10.47. Liity edelläkävijöiden joukkoon
Vuosisadan vaihteessa Imatralle tuli päivittäin peräti 14 junavuoroa Pietarista. Tuolloin joukko kuuluisia taiteilijoita – Akseli Gallen-Kallela yhtenä heistä – oli kutsuttu Imatralle kosken varrella avattavan hotellin vihkiäisiin. Ja vaikka kunnian olisi aivan yhtä hyvin voinut saada Väinö Kamppurin jokimaisema Kaksi puuta (1937), Imatran kunnan aarre olkoon kuitenkin kansallisen suuruutemme Akseli Gallen-Kallelan (1865– 1931) Imatra-niminen vesivärimaalaus 1800-luvun lopusta. • Katja Martelius KL10_12-15.indd 12 30.9.2020 10.44. Sihvolan kokoelma kuuluu Suomen merkittävimpiin. Tilaisuudesta on säilynyt valokuva, jossa kolmikon nähdään työskentevän kosken länsirannalla sijainneella tasanteella. Intendentti Eero Laajo Imatran taidemuseosta poimii Kuntalehteä varten kaksi teosta Sihvolan kokoelmasta. Mukana juhlallisuuksissa olivat muun muassa Albert Edelfelt ja Louis Sparre. Sihvola keräsi myös vaikuttavan valikoiman aikansa uutta suomalaista taidetta. 12 Kuntalehti 10 / 2020 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Gallen-Kallela teki Imatrankoskesta ja sitä valaisevasta erikoisesta lampusta myös modernin julisteen, jonka piti olla osa kansainvälistä Imatraa esittelevää näyttelyä. Näkymää reunustavat metsäiset kalliot korkeine kuusineen. TUONA PÄIVÄNÄ Gallen-Kallela siis maalasi Imatraa. Vesivärimaalausta katsoessa pyörteilevän kosken jylyn voi melkein kuulla korvissaan. On merkillepantavaa, että Gallen-Kallela on jättänyt maisemastaan pois Imatrankosken yli kulkeneen sillan, joka oli rakennettu vuotta maalausajankohtaa aiemmin. Vesivärimaalaus on ajoitettu tammikuun alkuun vuonna 1893. IMATRAN yli tuhannen taideteoksen kokoelman selkäranka on diplomi-insinööri, taiteenkeräilijä Jalo Sihvolan (1882–1969) kokoelma, joka käsittää yli 360 työtä. Kuuluisuus oli alkanut jo 1700-luvun lopussa, kun keisarinna Katariina II vieraili paikalla ja ihastui jylhään maisemaan ja kosken pauhuun, joka kuului pitkien matkojen päähän. Imatrankoski oli noihin aikoihin erittäin suosittu matkailukohde ja luonnonnähtävyys. Tammikuista hyytävää koskea, joka syöksyy ja hyppelee yhtenä kellertävänä kuohuna ja vaahtopäänä alas kiveltä toiselle. Hänen jäljiltään Imatran kaupungin hallussa on muun muassa Marc Chagallin, Picasson ja Auguste Renoirin töitä. Sen sijaan sillan voi nähdä häämöttävän jäätävän vesihöyryn takaa Gallen-Kallelan samana vuonna maalaamassa öljyvärimaalauksessa Imatra talvella, joka kehitteli aihetta edelleen ja joka on Ateneumin kokoelmissa. Hanke kuitenkin lässähti sittemmin, kuten liian suurilla ajatuksilla on tapana. Koskea ympäröivästä maisemasta tuli Suomen ensimmäinen luonnonsuojeluImatra: Imatra (1893) Kuva: Imatran taidemuseo alue vuonna 1842 keisari Nikolai I:n määräyksellä
Maan hallitus reagoi budjettiriihessään kuntatalouden vaikeaan tilanteeseen esittämällä mittavaa tukipakettia ensi vuodeksi. Keskiöön nousi kuntien talous. • Hallitus sitoutuu purkamaan hoitoja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023. Kyllä ovat. Uudistusten vaikutus kuntien talouteen nousee monissa tehtävissä asteittain. Peruspalvelujen valtionosuuksien kertaluonteinen lisäys on 400 miljoonaa euroa ja sairaanhoitopiireille 200 miljoonaa. Paneeliin osallistuivat myös vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo, RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sekä oppositiopuolueista perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Kuvassa ovat vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson (vas.), keskustan juuri valittu puheenjohtaja, tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko sekä SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin. Kuntalehti 10 / 2020 13 [ Kuvattua ] Kuva: Kari Långsjö KUNTA-ALAN suurtapahtuma Kuntamarkkinat järjestettiin jo 27. Lisäksi yhteisöveron jako-osuuteen tehdään 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus vuodelle 2021. [ Pystytkö puhumaan. KL10_12-15.indd 13 30.9.2020 10.44. Siinä minun ymmärtääkseni pannaan liikkeelle budjettiriihessä päätettyjä asioita. Odotetaanko tämän vuoden kuudenteen lisäbudjettiin mitään uutta. Valtio korvaa kunnille ja sairaanhoitopiireille täysimääräisesti koronaan välittömästi liittyvät testausynnä muut menot. Pystytkö puhumaan. Osalla kaupungeista ja kunnista olisi vaikeuksia ilman koronaakin eli ne joutuisivat tekemään sopeutustoimia. No, on selvää, että eihän tämäkään tuki vielä kata kaikkia menetyksiä koronasta, mutta kyllä kunnilla pitää olla myös puskuria ottaa vastaan iskuja. Myös tälle vuodelle tulee tukea vielä lisäbudjetissa. Syyskuussa järjestetyn tapahtuman yksi kohokohdista oli puoluejohtajapaneeli, joka tarjosi esimakua ensi kevään kuntavaalien kannalta oleellisista kysymyksistä. Lähde: Valtioneuvosto [ Info ] Kuva: Kuntaliitto Korona-ajan markkinat Studion ja paneelien tallenteet löytyvät osoitteesta kunta.tv. • Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 12,5 miljardia euroa vuonna 2021. • Vuoden 2021 talousarvioesityksessä kuntatalouteen kohdentuu merkittäviä uudistuksia, jotka liittyvät muun muassa oppivelvollisuuden laajentamiseen ja hoivahenkilöstön sitovaan vähimmäishenkilöstömitoitukseen. Martta Nieminen Hallituksen budjettiriihen antia • Hallitus päätti budjettiriihessään syyskuussa esittää, että kuntataloutta tuettaisiin ensi vuonna niin, että peruspalveluiden valtionosuuksiin tehdään kertaluonteinen 300 miljoonan euron korotus, josta 20 miljoonaa euroa kohdennetaan harkinnanvaraiseen korotukseen. Valtionavut kasvavat vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 0,9 miljardia euroa. Ovatko valtion toimet riittäviä. Siinä mielessä on ollut yllättävänkin vahvaa tämä valtion vastaantulo. Eiväthän nämä helppoja aikoja ole, mutta kyllä kunnilla on myös oma vastuu. kerran, mutta koronan takia tällä kertaa kokonaan verkossa. Niillä on verotusoikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa. Vaikeuksia kyllä riittää, esimerkiksi Lapissa varsinkin yrityselämä kärsii. ] Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio vastaa puhelimeen. Valtio ei voi kuitenkaan kaikkia menetyksiä täysimääräisesti maksaa ja korvata. Joo. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 8,7 miljardia euroa, mikä on noin 0,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Todennäköisesti siellä ei mitään uutta tukea tule. Kunnat saavat laajeneviin tehtäviinsä täyden valtionrahoituksen. Kyllä kunnat ovat saaneet hyvin tukea. Ei siis ole valittamista. • Tämän syksyn lisätalousarvioesityksessä kunnille ja sairaanhoitopiireille on tarkoitus osoittaa yhteensä 600 miljoonaa euroa
Kilpailun takana ovat Suomen Kuntaliitto, Suomen Elinkeinoja Kehitysyhtiöt SEKES sekä Suomen matkailuorganisaatiot SUOMA. Päätoimittaja Matti Kalliokoski Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa. ”MAASEUTU ei ole mikään pinta-alamitta, vaan siellä asuu samanlaisia itsenäisesti ajattelevia yksilöitä kuin Kalliossakin. ] IMATRAN kaupungin vaakunan aihe viittaa voimalaitoksiin, joita alettiin rakentaa 1920-luvun alussa sekä Tainionkoskeen että Imatrankoskeen. Heikki Hakala nimettiin vuoden valtuutetuksi LEMPÄÄLÄN kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Hakala, kok., on nimetty vuoden valtuutetuksi Kuntaliiton keräämistä ehdotuksista. 3 Pronssikampanja käytti voimakkaasti kansalaisten osallistumista markkinoinnissa. ”SAMA jämäkkyys ja yksituumaisuus, jolla koronan, tuon covid-19-pandemian, nitistämiseen on tartuttu, on paikallaan siirtää 10–20 miljardia maksavien suomalaisten kansantautien nujertamiseen. Vaakunan punaisessa kentässä on kolme pystyasentoon asetettua kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista nuolen muotoista kultakärkistä hopeasalamaa. Tampereen yliopiston työelämäprofessori Reetta Räty kolumnissaan Imagelehdessä. Lappi voitti 1 Luontaisten vahvuuksien markkinointi toi kuntamarkkinoinnin Suomen mestaruuden Lapin kansainväliselle matkailukampanjalle ”Sound of Lapland”. Ihanteellista terveysauvolaa hallitus kuitenkin kalvoissaan markkinoi. Rakennusalan maineelle ja käytännön työlle on tärkeää, että työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan. Paheneva rahapula ja rahojen uusjako on siivottu maton alle. [ Mikä vaakuna. Kaupungistuminen epäilemättä jatkuu, mutta maaseudun kohteleminen “viimeinen sammuttaa valot” -asenteella on julmaa ja epäeettistä. Tällaista ihmemaata ei ole luvassa. Mutta millaista jengiä niissä asuu. Kymsote-kuntayhtymä aloitti viime vuonna toimintansa kutsumalla kymenlaaksolaisia suunnittelemaan ja testaamaan palveluja. ”ULKOMAALAISIA työntekijöitä ei pidä korona-aikaan leimata – Suomen rakennusala tarvitsee heidän panostaan – mutta ei heitä pidä unohtaakaan oman onnensa nojaan. Toista kertaa järjestetyssä kilpailussa oli mukana 50 valtuutettua 36 kunnasta. Teemme niitä.” Iisalmen kaupungin toteuttamassa kampanjassa on tukena 30 yrityksen, oppilaitoksen ja yhdistyksen verkosto. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Maaseudun asukkaat ansaitsevat täsmälleen saman kunnioituksen ja ihmisarvon kuin metropolinkin. Kun kotimaan roadtripit on tehty, voi kysyä, tiedämmekö toisistamme jotain lisää. Vastuullisten toimijoiden pitää huolehtia koko alihankintaketjun hyvinvoinnista. "OLEMME nyt ihastelleet, millaisia ovat kotimaan rannat, vesireitit, vegaanivalikoimat ja puutalot. 14 Kuntalehti 10 / 2020 [ Kuvattua ] [ 3 X ] [ Sanottua ] ”HÄTÄAPU pitää hoitaa, mutta kallis jälkilasku voi syntyä siitä, jos sairaudet jäävät hoitamatta, perheet eivät saa apua, talous hyytyy eivätkä valtio ja kunnat pysty enää kohtaamaan seuraavaa kriisiä. 2 Hopealle nousi Iisalmen markkinointikampanja ”Emme odota ihmeitä. Kampanjassa järjestettiin Iisalmeen koeajaksi muuttaneen somettajan asuminen, hääkilpailu, videoita ja markkinointitilaisuuksia muualla Suomessa. Värien sanotaan edustavan imatralaisille ”kehittymistä, elämänhalua, vaurautta ja hyvinvointia”. Helppo hengittää millaisena vain. Vaakunan värit ovat punainen, hopea ja kulta. Helsingin yliopiston työelämäprofessori Pekka Sauri kolumnissaan MTV Uutisissa. [ Palkinto ] Oikaisu KUNTALEHDEN numerossa 9 sisältöaukeamalla lukee virheellisesti Linda Pelkonen, kun pitää olla Linda Leinonen. ”JOS olisi millä mällätä, lähipalvelujen saatavuus ei olisi uhan alla, ennaltaehkäisyyn voisi investoida ja vaativin sairaanhoito voisi toteuttaa kalleimmatkin tehokkaat täsmähoidot. Päätoimittaja Tapio Kivistö Rakennuslehden pääkirjoituksessa. Imatran kauppalanvaltuusto hyväksyi vaakunan elokuussa 1950, ja sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön saman vuoden lokakuussa. Toimittaja Seija Holtari kolumnissaan Talouselämässä. KL10_12-15.indd 14 30.9.2020 10.44. Kampanjan on toteuttanut Lapin alueellinen markkinointija viestintäyhtiö House of Lapland, jonka omistavat Lapin kunnat, korkeakoulut ja Lapin Yrittäjät. Asiantuntijaraati arvosti erityisesti Hakalan uudistamisja yhteistyötaitoja. Onko hyviä tyyppejä. Päätoimittaja Antti Mykkänen Polemiikki-lehden pääkirjoituksessa
• Merja Ojansivu Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila, Erica Åberg, Ulkonäköyhteiskunta. Yleisen normin mukaan kun naisen säärten kuuluisi olla silkoiset ja kainaloiden vailla karvoja. Nainen voi kokea rehottavat kainaloja säärikarvansa ulkonäköpääomana ainakin feministisessä kuplassa, jossa ne viestivät tasa-arvoa, omanarvontuntoa ja voimaantumista. Väite herättää äänekkäitä vastalauseita meiltä vaatimattomilta suomalaisilta, mutta kun sosiologit pääsevät aiheen kimppuun, ulkonäön merkitykset on pakko nähdä. Entä klassinen kysymys reittä pitkin etenemisestä. Tutkijoiden mukaan etenkin työelämässä vallitsee kaksoisstandardi: naista, joka hyödyntää ulkonäköään saadakseen työpaikan tai palkankorotuksen, paheksutaan enemmän kuin miestä, joka toimii samoin. Ja totta vie, karvoillakin on merkitystä. Sosiologien karvapohdinta vasta onkin kiinnostavaa. Lukija saa muistutuksen siitä, ettei ulkonäön kommentointi ole asiallista olipa kyse kehusta tai moitteesta. Ulkonäköpääoma ei siis ole mitenkään yksiselitteinen juttu, vaan tulkinnat riippuvat viitekehyksestä. Ulkonäköyhteiskuntaa pohtivat eri kanteilta Turun yliopiston taloussosiologit Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila ja Erica Åberg kirjassaan Ulkonäköyhteiskunta. Kuntalehti 10 / 2020 15 [ Tape ] IHMISTÄ ei määritä vain aineellinen pääoma, kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen pääoma, vaan täyspottiin vaaditaan myös ulkonäköpääomaa. Siihen sisältyy piiloviesti: olitkin aikaisemmin melkoinen läski ja myös siitä, että laihuus on normi. Vakavammissa teemoissaan tutkijat pureutuvat lihavuuteen ja muihin ulkonäköpaineisiin. [ Kirjat ] Ulkonäkö pääomana minäpä lasken. sotekonsulTi KL10_12-15.indd 15 30.9.2020 10.44. Siis pannaanpa suu suppuun, kun seuraavan kerran tekisi mieli kehua, kuinka kaveri on laihtunut. Into 2019. Siis karkeasti ottaen pitäisi olla myös hyvän näköinen kelvatakseen tuotteena markkinoilla
KL10_16-29.indd 16 30.9.2020 10.45. Kotoperäiset konstit eivät riitä täyttämään työpaikkoja, kun iso joukko sote-ammattilaisia jää lähivuosina eläkkeelle ja nuorten ikäluokat pienenevät. 16 Kuntalehti 10 / 2020 SOTE HUUTAA TEKIJÖITÄ Sosiaalija terveydenhuollon pelätään kaatuvan rahapulaan, mutta isompi ja ajankohtaisempi uhka on työvoimapula
[ Sote ] Joensuun Niinivaaran terveysasemalla toteutetaan tiimimallia. KL10_16-29.indd 17 30.9.2020 10.45. Kuntalehti 10 / 2020 17 . Ylilääkäri Tomi Kiiala (vas.) toteaa, että tiimimallilla tavoitellaan paremman asiakaspalvelun lisäksi myös työntekijöiden parempaa työtyytyväisyyttä ja sitä kautta helpotusta työvoimapulaan. Kuvassa Kiialan kanssa lääkintävahtimestari Olli Korkeakoski
Kun lähivuosina eläköityminen kiihtyy ja vanhusten määrä kasvaa, lisätyövoiman tarvetta ei pystytä kattamaan koulutusta lisäämällä. Sosiaalija terveydenhuoltoalojen koulutuspaikkoja pitäisi lisätä tuntuvasti, mutta suurta muutosta aloituspaikkoihin ei ole tulossa. Lääkärit ovat kriittinen voimavara, joita ilman terveysasema ei pyöri. Siun soten vastaanottopalvelujen palvelujohtajan Jussi Malisen mukaan neljäntoista kunnan terveysasemilla keskimäärin 20 prosenttia viroista on täyttämättä hakijapulan vuoksi. Kaikkien näiltä aloilta valmistuvien työnsaanti on varmaa. Ikäluokat ovat yhä pienempiä ja maa tarvitsee muitakin työntekijöitä kuin sote-ammattilaisia. Työvoimapulan ratkaisuksi on esitetty robotteja ja digitalisaatiota. Ruskoahon mukaan lääkäriin pääsy on epätasa-arvoista sekä alueellisesti että eri väestöryhmien välillä. Esimerkiksi sairaanhoitajien paikkoja on auki joka kuukausi yli 2 000. Tällä hetkellä se ei toimi mitenkään. SELKÄNAHASSA TUNTUU Joensuun Niinivaaran terveysaseman ylilääkäri Tomi Kiiala tokaisee, että kyllä työvoimapula tuntuu ajoittain selkänahassa asti. Niinivaara on Siun soten eli Pohjois-Karjalan sosiaalija terveydenhoidon kuntayhtymän voimakkaimmin kasvavia alueita ja työmäärä on sen mukainen. Koko maan eri ammattien työvoimatarve on vuodessa 62 000 ja Suomeen syntyy noin 45 000 vauvaa vuodessa. Lisää ammattilaisia valmistuu lähivuosina muun muassa sairaanhoitajiksi, sosionomeiksi, fysioterapeuteiksi, bioanalyytikoiksi, geronomeiksi, röntgenhoitajiksi ja puheterapeuteiksi. Maan pahimmat työvoimapulaalat ovat pysytelleet viime vuosina samoina: puheterapeutit, lääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lähihoitajat. Kuntien 420 000 työntekijästä vain neljä prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, mikä on todella vähän. Hallituksen päätöksillä sote-aloille tulee 447 lisäopiskelupaikkaa vuoteen 2021 mennessä. Yhtälö ei toimi nykyisillä eväillä ja tulevaisuus näyttää vielä huonommalta. Lääkärilehden viime talvena tekemän selvityksen mukaan lääkärien saatavuudessa Siun sote on valtakunnallisesti pahnan pohjimmaisia. Teollisuusrobotit on todettu liian kömpelöiksi hienomotoriikkaa vaativiin hoitotehtäviin. Sivosen mukaan nyt kaivataan herättelyä tulevaisuuden työvoimatarpeisiin ja ensiksi olisi rakennettava luotisuora prosessi ulkomaisiin rekrytointeihin. TYÖVOIMAA ULKOMAILTA Sivosen mukaan sote-aloille tarvitaan paljon ulkomaista työvoimaa, jos lakisääteiset palvelut aiotaan pitää pyörimässä tulevaisuudessakin. Ihan kaikki lisäpaikat otetaan kiitollisuudella vastaan, sanoo KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen. Sivonen muistuttaa, että roboteista parhaiten toimii sylissä pidettävä hylje. Työn sujuvoittamiseksi Niinivaaran terveysasemalla siirryttiin loppukesällä tiimimalliin, jossa lääkäHoitoja hoivatyöt ovat ja pysyvät kasvokkain ja käsin tehtävänä työnä. Väestö vanhenee ja palveluntarve kasvaa samaan aikaan, kun tekijöitä on yhä vähemmän. Hän uskoo, että opetusja kulttuuriministeriö tekee parhaansa, mutta tarve ei täyty läheskään edes lisätyillä opiskelupaikoilla. Lääkäreiden määrä suhteutettuna väestöön on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin ja alle OECD-maiden keskiarvon. Työperäiseen maahanmuuttoon tarvitaan ihan oma kokonaisuutensa, kun kyse on sosiaalija terveysalojen ammateista, koska tarvitaan oleskeluluvat, Valviran lupaprosessit, kielikoulutukset ja ammattiin pätevöittämisen koulutukset. Vuodesta 2016 lääkärivaje on kasvanut 600 tehtävästä lähes 900 tehtävään vuonna 2019. [ Sote ] 18 Kuntalehti 10 / 2020 L uvut ovat karuja. Lääkäreistä kymmenen prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, sairaanhoitajista 3,3 prosenttia ja lähihoitajista ja muista terveydenhuollon henkilöistä sekä kodinhoitajista 6,1 prosenttia. Euroopan komissio on maakohtaisissa suosituksissaan vuosille 2020–2021 puuttunut Suomen pitkiin hoitojonoihin ja epätasa-arvoiseen [ Info ] 10 vaikeinta työvoimapulaammattia sosiaalija terveydenhuollossa: 1 Lähihoitajat (6 126) 2 Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat (3 241) 3 Kodinhoitajat, kotipalvelutoiminta (1 677) 4 Sosiaalityön erityisasiantuntijat (600) 5 Psykologit (378) 6 Ylilääkärit ja erikoislääkärit (228) 7 Yleislääkärit (214) 8 Bioanalyytikot (207) 9 Hammaslääkärit (132) 10 Kuulontutkijat ja puheterapeutit (123) Lähde: Ammattibarometri, syyskuu 2020, TEM. Suluissa avointen työpaikkojen määrä tammi-kesäkuussa 2020. LÄÄKÄRIPULA EI HELLITÄ Krooniseen lääkäripulaan tuli lopulta viisikymmentä lisäpaikkaa. KT Kuntatyönantajien työmarkkinatutkija Juho Ruskoahon mukaan Suomeen tarvittaisiin useita tuhansia lääkäreitä lisää, jotta pääsisimme muiden Pohjoismaiden tasolle. KL10_16-29.indd 18 30.9.2020 10.45. järjestelmään. Hoitoja hoivatyöt ovat ja pysyvät kasvokkain ja käsin tehtävänä työnä
Hoitoja hoivatyöt ovat ja pysyvät kasvokkain ja käsin tehtävänä työnä. Niinivaaran terveysasemalla pidetään päivittäin lyhyt palaveri kehittämisen taulun edessä. Kuvassa ylilääkäri Tomi Kiiala, sairaanhoitaja Tarja Hämäläinen ja terveydenhoitaja Anna Hartikainen. Kuntalehti 10 / 2020 19 . KL10_16-29.indd 19 30.9.2020 10.45
Tomi Kiialan mukaan tiimimallissa potilaan asian ratkaisuun lähdetään heti ensimmäisestä puhelusta. Vanhustenhoitoon on tällä haavaa vaikea saada tekijöitä. Lievonen harmittelee, että aluepoliittisista syistä koulutuspaikkoja lisätään muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja pääkaupunkiseudun nuoret joutuvat hakeutumaan opintoihin muualle Suomeen. Me pääkaupunkiseudun kunnat olemme kasvukuntia ja täällä palvelujen tarve sote-sektorilla kasvaa, mutta koulutusta lisätään suhteessa enemmän muualla. VANHUSTENHOITAJIA EKSOTEEN Rekrytointi on vaikeampaa syrjäisempiin kuntiin kuin asutuskeskuksiin, sanoo Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin Eksoten henkilöstöja viestintäjohtaja Santtu Niemi. Yleisesti ottaen hakijapulaa on lääkäreistä, psykologeista, sosiaalityöntekijöistä, puheterapeuteista, hammaslääkäreistä ja hammashoitajista. • Lääkärit ovat kriittinen voimavara, joita ilman terveysasema ei pyöri. Samalla koronatilanne on huolestuttava ja testaukset vaativat paljon henkilökuntaa. Terveyskeskuksen vuodeosastoilla, terveyskeskuksen vastaanotolla ja kotihoidossa tilanne on sama. Siun soten syrjäisimmässä kulmassa sijaitsevan Juuan terveysaseman kaikki 4,5 lääkärin virkaa on saatu täytettyä, sillä uusien työtapojen myötä osa työstä voidaan hoitaa etänä esimerkiksi Kuopiosta. Helpotusta odotetaan lähivuosina, kun Itä-Suomen yliopistossa käynnistyy puheterapeuttikoulutus. Myös Vantaa potee perusterveydenhuollossa lääkäripulaa. Hoidon vaikuttavuuden kannalta haluttaisiin pestata lääkärit virkoihin keikkailun sijasta. Hoitajien saatavuus on Pohjois-Karjalassa parempi kuin lääkärien, mutta sijaisten saaminen on jo vaikeampaa. Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtajan Arja Aroheinän mukaan pulaa on sairaanhoitajista ja lähihoitajista. KL10_16-29.indd 20 30.9.2020 10.45. Koronan vuoksi tilanne on vaikea. Lähihoitajat ovat meillä suurin ammattiryhmä, ja nyt joudutaan menemään joitakin työvuoroja vajaalla miehityksellä, kun tekijöitä ei ole. Lastensuojelutyössä on haastavat asiakasryhmät ja se on vaativaa työtä, sosiaalityön ydintä, johon vastavalmistuneita ei kannattaisi laittaa. Kiinnostusta pohjoiseen muuttamiseen on. Sosiaalityöntekijöistä on Siun sotessa krooninen pula, samoin lasten puheterapeuteista. Lääkäri on kuitenkin avainasemassa palveluntarpeen ratkaisemisessa. Sosiaalityöntekijöitä saamme palkattua vielä muihin tehtäviin, mutta lastensuojelussa on suurimmat vaikeudet. Monella heistä on kaksi tutkintoa. Tarkoitus on, että lääkäri on käytettävissä heti ensi kontaktista lähtien ja ratkaisua pystyttäisiin miettimään yhdessä. Sairaanhoitajien vakituiset paikat on saatu täytettyä hyvin ja esimerkiksi fysioterapeutteja meillä on valtakunnallisesti verrattuna parhaiten saatavana. Rekrytointeja on käynnissä moneen sote-alan tehtävään. [ Sote ] 20 Kuntalehti 10 / 2020 Merja Ojansivu Kuvat: Riikka Hurri VANTAAN kaupungin henkilöstöja konsernijohtajan Kirsi-Marja Lievosen mukaan sote-ammattien hakijamäärät ovat kasvaneet kymmenellä prosentilla vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Korkeammin koulutettujen, kuten lääkäreiden, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden saatavuus on aavistuksen parempi, mutta perussyy ei ole kadonnut eli heitä ei valmistu riittävästi tarpeeseen nähden. Tarvittaessa hoitaja voi siirtää asian lääkärin ratkaistavaksi ja lääkäri ottaakin puhelusta jatkon ja hoitaa asian loppuun. Lievonen arvioi, että talouden yleinen trendi näkyy siten, että vakituisiin paikkoihin löytyy nyt enemmän hakijoita kuin sijaisuuksiin. HOITAJIA JYVÄSKYLÄÄN Jyväskylän kaupungissa on meneillään koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Meillä ei ole paikkakunnalla minkäänlaista lähihoitajareserviä. Ostoja vuokralääkäreitä saadaan paremmin kuin vuosi sitten, mutta virkoihin ei ole riittävästi hakijoita. Etenkin ikääntyneiden palveluihin kaivataan lisää tekijöitä. Vaikeus on se, että viimeisen parin vuoden aikana saatavuus on heikentynyt voimakkaasti. Jos soiton vastaanottanut sairaanhoitaja ei pysty heti puhelimessa auttamaan, hän konsultoi tiimiä. Inarin vanhustenhoidossa työvoimapula näkyy siten, että henkilöstöä siirretään palvelutalosta toiseen. • Merja Ojansivu Vantaalla vaikeuksia lastensuojelussa rin kanssa työskentelee eri alojen hoitajia, fysioterapeutteja ja jatkossa myös hammashoitaja, suuhygienisti ja sosiaalipuolen työntekijä. Myös ostopalveluna puheterapiaa on vaikea saada. LÄHIHOITAJIA INARIIN Inarin kunnan avohoidon johtaja Mirja Laiti pestaisi heti lähihoitajia sekä vakinaisiin toimiin että lyhytaikaisiin sijaisuuksiin, jos heitä vain löytyisi. Nyt lähihoitajien saatavuus on alkanut parantua, koska heitä on alkanut palata kunta-alalle takaisin niin sanotun ensimmäisen ammattitutkinnon pariin. Vapaita paikkoja on myös sosiaalialan ohjaajille, lastensuojelun laitoksissa ja lääkäreille