1 I 2024 I 18.1. Markkinat repivät inhouset kappaleiksi Kalervo Kummola ja talous: Se oli ihan tyrmistyttävä tieto, ja hullu tilanne KL1_1-31.indd 1 8.1.2024 15.48
PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ KL1_1-31.indd 2 8.1.2024 15.48
Yleensä asia on painava, kun Kale jyrähtää. Vaikka sote-uudistus lisää varmasti ajan mittaan enemmän ennustettavuutta kuntatalouteen, rahaa se ei tuo lisää. TOIVOTTAVASTI tämän lehden sisältö saa sinut palaamaan Kuntalehden pariin useasti. Tähän pureutuu muun muassa uusi sarjamme ”Vasara ja neuloja”. Jos taas haluat ottaa kantaa kunta-alan ilmiöihin, meille kannattaa tarjota mielipidetekstejä. Tähän aiheeseen ottaa kantaa myös uusi kolumnistimme, Kunnallisalan kehittämissäätiön tuleva toimitusjohtaja Jenni Airaksinen. Välillä pitää luoda nahkaansa uudelleen, jotta elinvoima säilyy. Otamme myös terävästi kantaa – jos sellaisen paikka on. Mihin meillä on varaa pienemmillä resursseilla. Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon. Kunnat ovatkin – jälleen kerran – arvovalintojen äärellä. Haluamme olla mukana rakentamassa Suomeen parempia kuntia. Ja Tampereen rautakansleria, pormestari Kalervo Kummolaa kannattaa aina kuunnella. Maailmalta rantautuneet kriisit ja vuosi sitten toteutunut Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus ja siitä seurannut hyvinvointialueiden startti ovat heijastuneet myös kuntiin. Kunta on se hallinnon taso, joka on eniten mukana ihmisten perusarjessa. Kehitämme lehteä ja sisältöjä saamamme palautteen mukaisesti. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ Pääkirjoitus / Jarkko Ambrusin Uudistuminen edistää elinvoimaa VUOSI 2023 oli monessa mielessä kuntakentällä uuden opettelua. Hyvinvointialueiden tilanne ja vaikutus kuntiin on aihe, joka ei häviä sivuiltamme tänäkään vuonna. KUNTALEHTIKIN on uuden äärellä. Vuoden ensimmäisessä Kuntalehdessä pureudutaan juuri nyt käsillä oleviin kuumiin aiheisiin. Pidät käsissäsi lehteä, joka on samalla uudistunut, mutta pitänyt monia hyväksi havaittuja elementtejä mukanaan. Kerromme uutisia, syvennämme ja taustoitamme. Esimerkiksi Etelä-Savossa ja Lapissa pohditaan muun muassa sairaaloiden kohtaloa. Sisältöä on jatkossa myös entistä enemmän sekä videoiden ja podcastien muodossa verkkosivuillamme, josta löydät myös aina tuoreimmat ja ajankohtaisimmat uutiset. TOISTAISEKSI kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö ei ole esimerkiksi koululaisten oppilashuollon palveluissa ollut vielä niin hyvää kuin sen pitäisi olla. LOPPUVUODEN ”musta perjantai” tulevien vuosien valtionosuuksien mahdollisine leikkauksineen herätti viimeisetkin kunnat uuteen todellisuuteen: kuntataloudessa mennään jälleen kohti kireämpiä aikoja. Haluamme kuulla mielellämme palautteesi lehdestä. Haluamme olla mukana rakentamassa Suomeen parempia kuntia. Inhouse-yritysten tulevaisuus mietityttää monessa kunnassa. 3 PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. Me haluamme kertoa niistä asioista, jotka lopulta vaikuttavat arkeemme ja rakentavat tulevaisuutta. Ne löytyvät lehdestä jatkossa omalta aukeamaltaan. Me olemme tehneet uudistuksen täysin omin voimin ja olemme siitä todella ylpeitä. Tämä on todellisuutta jokaisessa kunnassakin. Tämä käsissäsi oleva lehti on uudistuksen alkupiste. KL1_1-31.indd 3 8.1.2024 15.48. Kansijutustamme voit lukea, mitä aiheesta ajatellaan muun muassa Siikajoella. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on kohtalonyhteys. Olemme entistä enemmän jatkossa kiinni juuri nyt pinnalla olevissa ajankohtaisissa aiheissa. Vaikutukset näkyvät tänäkin vuonna. Kasvatimme muuten kävijämääriämme verkossa viime vuonna yli 50 prosentilla, joten kunta-alan uutiset todellakin kiinnostavat! KANNATTAA tutkia tämänkin lehden sivuja, koska niissä olevien QR-koodien avulla pääset suoraan katsomaan muun muassa tuottajamme Tiina Ojutkankaan inhimillisen näkökulman sote-uudistukseen. Toisaalta on hyvä muistaa, että hallinnon ja työn takana on myös aina ihminen, jolla on muutakin kuin työelämä. Olemme kunta-alan pää-äänenkannattaja, joka uskaltaa nosta myös vaikeampia aiheita esille. Onko meillä mahdollisuutta jatkaa itsenäisinä. Me teemme tätä lehteä sinulle. Itse asiassa yhteistyö on saattanut jopa vähentyä. Kannattaako meidän rakentaa uutta koulurakennusta, vaikka oppilasennusteet näyttävät tulevaisuudessa entistä pienempiä koululuokkia
Kuva: Päivi Karjalainen s.40 KL1_1-31.indd 4 8.1.2024 15.48. Kyläpäällikkö Vesa Hihnala on syystä tyytyväinen. 4 Kuntalehti / 1 • 2024 Raution kylä on palkittu ja kiitetty eikä syyttä. Kalajokisen kylän hengessä on jotain ihmeen kiehtovaa ja sen voi suomentaa vapaasti puhumalla talkoohengestä
Pysyykö johtaja järjissään tämän kaiken keskellä. Kannen kuva: Måns Eklund/ Tietomuotoilutoimisto KRUT Seuraava nro ilmestyy 8.2.2024 KL1_1-31.indd 5 8.1.2024 15.48. Oliko yllätys iloinen. Ylivieskalainen Maria Sorvisto on innokas käsityönharrastaja. Kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen vetoaa sairaaloiden puolesta. Voisivatko muutkin ottaa mallia. Johtajien tunteet Kuntajohtajat elävät monenlaisten paineiden keskellä. Sivu 37 Ajankohtaista: vaalit Presidenttiehdokkaat Kuntalehden tentissä. Lue, miten paineita arvioi neljä suomalaista kuntajohtajaa. 32 s.46 s.52 s.64 Jenni Airaksinen on Kuntalehden uusi kolumnisti. Siikajoen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas ei kursaile puhuessaan inhousesta. Sivut 24-24 Tätä mieltä Kuntalehden tuottaja Tiina Ojutkangas hämmästyi päivystysvastaanotolla. Sivut 60-63 Pormestari ja kiekkomies Kalervo Kummola kertoo visioistaan. Sivut 58-59 Nokialla tehdään yhteistyötä Urheiluseurat tekevät yhteistyötä ja lapset voittavat. Keskussairaala on myös työpaikka. 5 s.7 s.20 s . Rautavaaran tuore kunnanjohtaja Mikko Kärnä haaveilee myös vaaleista. Sivut 30-31 Lakia lukien Kunnissa saadaan tarpoa melkoisessa lakiviidakossa. Ihan helpointa mahdollista työkenttää ei tarjoa myöskään nykyinen taloustilanne. Sivu 39 Luottamuksella Riitta Raatikaisen nopea nousu luottamusmaailmassa. Sivut 12-15 Ota kantaa Kuntalehden mielipidesivut odottavat kirjoituksianne
– Siihen kuuluu hallintasuhteiden uudelleen järjestäytyminen. 6 T ajusin, miten iso rooli kunnilla on yhteiskuntajärjestelmässämme. Kahden jo melkein aikuisen lapsen äitinä Airaksinen toivoo, että nykyajan nuoret saisivat rauhassa miettiä tulevaisuuttaan. Tutkija haluaa kirjoittaa siitä, mitä kunnissa voidaan tehdä yhteisen hyvän eteen. – Rakastan olla keulakuvana. Jenni Airaksinen ei ole ikinä ollut keskivertotallaaja. pitäen hän on erottunut joukosta ja toisinaan hän on saanut myös negatiivista huomiota. Airaksinen on Kuntalehden uusi kolumnisti. Työväen tanssiopiston balettitunneilla lapsena viihtynyt Airaksinen esiintyy mielellään myös vapaa-ajallaan. – Nuorena tuli seikkailtua ja törppöiltyä. – Eihän sellainen tee hyvää noille tähtisilmille. Lapsia ja nuoria on suojeltava illuusiolta, että olisi oltava ylivertainen suorittaja. Näin oivaltaessaan Airaksinen oli opiskelijana Tampereen yliopistossa. Tämä kaikki voi näyttäytyä jännitteisenä maailmana kuntalaisille. KL1_1-31.indd 6 8.1.2024 15.48. Näin kävi esimerkiksi silloin, kun hän oli kahdeksannella luokalla. Uskon dialogiin ja siihen, että saadaan erilaiset viisaudet toimimaan keskenään, hän jatkaa. – Imu lavalle on olemassa. Silloin se oli ainakin mahdollista, eikä sellaisesta syntynyt loputonta stigmaa. Lavasäteilyä Jenni Airaksinen on kansainvälisen kumppanuusohjelman hankkeen johtava asiantuntija Tampereen yliopistossa. Seuraavaksi hän toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa aloittaessaan työnsä Kunnallisalan kehittämissäätön toimitusjohtajana maaliskuun alussa. Jenni Airaksinen on Kuntalehden uusi kolumnisti. Ennen haastattelua Airaksinen osallistui tiedekunnan bänditreeneihin. Nuorille rauhaa Pieniä ja suuria murroksia tapahtuu kunnissa, hän lisää. – Sanoin puolileikkisästi kymmenen vuotta sitten, että menen vielä jokin päivä töihin kehittämissäätiöön. Mihinkään aikaisempaan on vaikea verrata, kun Airaksinen katsoo, minkälaisiin muutoksiin kunnissa on sopeuduttava tänä päivänä. Jenni Airaksinen kertoo, että myös kunnissa tarvitaan yhdessä ajattelemista uudella tavalla. Pienestä Ei mikään tavallinen tallaaja Jouni Lampinen, teksti Rami Välimäki, kuva Hallintotieteiden tohtori Jenni Airaksinen kertoo kuntiin liittyvästä ja tajunnanräjäyttäneestä kokemuksestaan. Opettaja sanoi, että Jenni Airaksisesta ei tule mitään, jos hän ei muuta asennettaan. Sitten hän huomasi Kunnallisalan kehittämissäätiön hakevan uutta keulakuvaa. Hän ei pelkää astua tarpeen tullen parrasvaloihin. – Menin yliopistoon lukemaan eri ainetta kuin mistä valmistuin. – Minulla on lukkarin rakkautta yhteiskuntaa kohtaan. Hänellä on taustallaan yli 20 vuoden tutkimusura kuntien ja alueiden johtamisesta, kehittämisestä ja uudistamisesta. Moni lapsi elää suorituspaineiden ja kiireiden keskellä tänä päivänä. Siihen tilaisuuteen Airaksinen tarttui ja haki toimitusjohtajan paikkaa. Olen esimerkki hyvinvointiyhteiskunnan kasvatista. Elämä on mukavampaa, kun on pikkuisen tanssia ja laulua. Samalla hän päätti tutustua toisenlaisiin oppikirjoihin. Paljasjalkaisella tamperelaisella on erinomaiset edellytykset jakaa lukijoille tietoa ja ajatuksia kuntatyön tueksi
Hyvinvointialueuudistuksessa puhutaan paljon integraatiosta, jonka varaan lasketaan paljon. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että uudistus myös omalta osaltaan purki integraatiota, On purettava vanhaa, että voi rakentaa uutta mikä näkyy selkeimmin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Rakenteellisilla uudistuksilla luodaan mahdollisuuksia johtamisen, organisoinnin ja käytäntöjen muutoksen kautta saavuttaa joitain tavoitteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että parannusta ei tapahdu, elleivät ne ihmiset ja tahot, joita tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan, usko siihen. Olen silti toiveikas. Johtamisen perustehtävänä on tuoda yhteen toimijoita ja luoda julkista arvoa ratkaisemalla aitoja ongelmia. Kaikkia uudistuspyrkimyksiä on kehystänyt periaate rakentaa uusia, suurempia kokonaisuuksia, joiden ajatellaan kykenevän vastaamaan paremmin ongelmiin, jotka ovat joko jo käsillä tai tulevat olemaan edessä lähitulevaisuudessa. Vaikka uudistaminen voi ensi vilkaisulta tuntua tempoilulta erilaisten lähestymistapojen välillä, on perusjuoni yksinkertaistettuna ollut kuitenkin sama. Kiinnitämme huomiomme helposti uuden rakentamiseen, mutta lisäksi kyse on myös purkamisesta. Viimeisimpänä olemme päässeet seuraamaan uudistusta, jossa toimintoja on koottu kokonaan uuden hallintotason (hyvinvointialueet) varaan. Viisautta on hyödyntää hallintasuhteita ja ottaa tulevaisuuden ratkaisujen suunnitteluun mukaan mahdollisimman monesta eri lähteestä kumpuavaa ymmärrystä. YHTEISKUNTAMME tulevaisuuden kannalta eri toimijoiden on esimerkiksi löydettävä hyvinvointipalveluissa itselleen mielekäs rooli. Hyvinvointialueet perustavat retoriikkansa ”valtio määrää” ja ”tämä on nyt tehtävä” -tyyppiseen lähestymistapaan, jossa korostuu kulkeminen jostain pois, ei jotain kohti. KOKO 2000-LUKU on ollut kuntaja aluehallinnon uudistusmylläkkää. KL1_1-31.indd 7 8.1.2024 15.48. Julkinen arvo ja ongelmien aitous puolestaan määrittyvät eri näkökulmista eri tavoin. 7 Kolumni / Jenni Airaksinen • Kirjoittaja on pitkän linjan kuntatutkijaja kehittäjä Johtamisen tehtävänä on tuoda yhteen toimijoita. Hallinnon uudistamisen perusajatus voidaan kuvata rankasti yksinkertaistaen prosessina, joka ensin hajottaa olemassa olevia rakenteita, toimintatapoja ja käytäntöjä. Kyse on kokonaisuuden johtamisesta. Viimeistään palveluverkkokeskustelu ja hyvinvointialueiden ja kuntien talouden ongelmat ovat osoittaneet, että hallintasuhteet kuntien ja hyvinvointialueiden välillä eivät ole ongelmattomat. Hyvinvoinnin ja terveyden tulevaisuuden kysymyksissä mikään hallinnon taso ei voi onnistua yksin, vaan onnistumiset edellyttävät toimivia hallintasuhteita niin valtion, hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja kansalaisten välillä kuin näiden ryhmien sisälläkin. Välillä ratkaisua yhteiskunnallisiin pulmiin on haettu kuntien vapaaehtoisen yhteistyön kautta, välillä on nojattu kuntarakennemuutoksiin. Varhaiskasvatusja sivistys toimivat eri päätöksenteon alaisuudessa kuin sosiaalija terveyspalvelut, eikä uudenlainen yhteistyö ainakaan tällä hetkellä näytä kovin nerokkaasti toimivan. Näihin hallintasuhteisiin aion kolumneissani keskittyä. MIKÄÄN hallinnollinen, rakenteellinen uudistus tai uudelleenjärjestely ei itsessään takaa mitään tehokkaampaa, parempaa tai yhdenvertaisempaa järjestelmää. Sen jälkeen se kokoaa ne uusiksi kokonaisuuksiksi, joiden tulisi optimaalisesti toimiessaan vastata paremmin ihmisten tarpeisiin. Tällä hetkellä usko on monin paikoin koetuksella. Ylväs puhe yhteisistä asukkaista ja yhteisistä tehtävistä on korvautunut paikoitellen rajuillakin vastakkainasetteluilla, joissa sekä kunnat että kuntalaiset kokevat jääneensä ulos hyvinvointipalveluiden tulevaisuuskeskustelusta
Haasteita riittää tietenkin myös väestön ikääntymisen myötä. – Fokuksen siirtoa asukkaiden hyvinvointiin ja palvelujen sisällölliseen laatuun erityisesti sivistystoimessa. Huoltovarmuudenkin kannalta esimerkiksi ratayhteys länteen on ensiarvoisen tärkeä. Vuoden 2026 Asuntomessujen valmistelu oli myös aktiivista. Toiveet vuodelle 2024: – Toivon, että Lempäälä jatkaa nykyisellä kasvun linjalla, jossa valmistaudutaan tuleviin liikenneyhteyksien parannuksiin ja niiden mahdollistamiin uusiin merkittäviin yritysja asuinalueisiin. – Syyskuun alussa aloittanut kunnanjohtaja pääsi heti tositoimiin. LEPPÄVIRRAN kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Aholainen (sd): – Leppävirralla on positiivinen pohjavire tekemisessä. Meillä on tiedossa tiukkeneva kuntatalous ja tarve palata talouden tasapainottamisen tielle. Olemme tehneet jo valinnan Keski-Savon työllisyysalueen toiminnasta. Meillä oli todella laadukkaat palvelut aikaisemmin. Oli hienoa, että Laurila-Tornio/Haaparanta -rautatien sähköistys käynnistyi. Nyt tiedossa olevat ennusteet tuleville vuosille ei hyvää lupaa. –Kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa aloimme elvyttää kunnan ja yrittäjäjärjestöjen välistä yhteistyötä. SUONENJOEN valtuuston puheenjohtaja Kirsi Nuutinen (kesk.): Soteuudistus on tuonut paljon muutoksia kuntalaisten aikaisemmin käyttämien palvelujen saatavuuteen, henkilöstö on vaihtunut, epävarmuus on lisääntynyt. kunnanjohtaja) oman viran ohella ja johtavien kuntapäättäjien yhteistyöllä. Kuntapalvelujen laadun ja asukkaiden hyvinvoinnin on oltava ensisijainen elinvoiman lähde lähitulevaisuudessa seinien rakentamisen sijaan. Näen, että älykäs sopeutuminen ja yhteistyö naapurikuntien kanssa on meidän tiemme. KYSYIMME kunnanja kaupunginvaltuustojen puheenjohtajilta, kuinka vuosi 2023 sujui. Uusia johtavia viranhaltijoita aloitti alkuvuodesta useita. – Olemme panostaneet erityisesti liikuntakeskukseen ja sen ohella ulkoliikuntapaikkojen kuntoon, tavoitteena hyvinvoiva suonenjokelainen. Miljoonainvestointi marjojen jalostukseen on hyvä joululahja koko alueelle. 8 Uutisia Fokus asukkaisiin, lisää investointeja Jocka Träsbäck, Kirsi Nuutinen, Markku Ponkala, Minna Rissanen ja Anne Aholainen. KL1_1-31.indd 8 8.1.2024 15.48. Ollaan ylpeitä sitkeästä ja modernista kunnastamme! – Valtatie viiteen panostuksen eteneminen sekä Riikinvoiman alueen edistäminen. TORNION kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Ponkala (kesk.): – Itärajan sulkeutumisen seurauksena kiinnostus Torniota ja Ruotsin rajaa kohtaan on lisääntynyt huomattavasti. Kuntia ei käytettäisi hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisessa. Haasteita vuoteen toi heikosti valmisteltu sote-uudistus ja sen vaikutukset kunnan talouteen. – Tuulivoimakeskustelut kävivät välillä liian kuumaksi. – Merilapin kunnat, Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio päättivät, että Tornion kaupunki toimii työllisyysalueen vastuukuntana. Toiveet vuodelle 2024: – Jokaisella luottamushenkilöllä olisi intohimoa tarttua asioihin, tutustua niihin ja osallistua käytäviin keskusteluihin sekä päätöksenteossa ajatella asioita laaja-alaisesti. LAPINLAHDEN kunnanvaltuuston puheenjohtaja Minna Rissanen (ps.): – Lapinlahdella kulunut vuosi oli yhdellä sanalla mielenkiintoinen. – Viranhaltijat osaltaan muistavat kuntastrategian velvoitteet. Samalla valmisteltiin myös tulevaa kaavoitusta. Pyysimme heitä myös esittämään toiveensa kotikunnan uudelle vuodelle 2024. Jälkiviisaana voi sanoa, että se oli iso virhe. Syksyyn saakka kuntaa johdettiin hallintojohtajan (vs./vt. – Valtionosuusuudistus etenisi ja selkeytyisi. LEMPÄÄLÄN kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jocka Träskbäck (kok.): – Kohisten kasvavassa Lempäälässä vuosi 2023 oli kasvun ja kehityksen vuosi, jolloin panostettiin erityisesti kuntalaisten liikuntaan esimerkiksi uimahalli-kylpylän, liikuntahallien ja tekojääradan osalta. Toiveet vuodelle 2024: – Toiveena on, että kuntatalous pysyisi plussan puolella. – Tuulivoimaloiden kiinteistöveroa ei laitettaisi valtionosuuksien tasausjärjestelmään. Toiveet uudelle vuodelle: – Tornioon suunniteltujen isojen energian tuotantoon liittyvien investointien eteneminen myönteisesti jatkuisi. Meillä oli ennen hyvinvointialuetta oma kunnallinen sote. Toiveet vuodelle 2024: – Positiivista ja tulevaisuuteen uskovaa mieltä. Käynnistyvä sopeutusohjelma tervehdyttää kunnan taloutta ja turvaa peruspalvelut ilman veroprosentin lisäkorotuksia. – Taloudelliset haasteet olivat tiedossa
joulukuuta 2023. Psykologien määrään on ryhdytty vaikuttamaan alan koulutuksen aloituspaikkoja lisäämällä. Koulupsykologien riittävyyden kanssa on taisteltu jo vuosia. Kyselyyn vastasi yhteensä 941 henkilöä, mikä oli 21 prosenttia kaikista Psykologiliiton palkansaajina työskentelevistä jäsenistä mittausajankohtana. Psykologit huolissaan nuorista Hanna Rautio, teksti Pixabay, kuva KL1_1-31.indd 9 8.1.2024 15.48. Liiton mukaan psykologien saatavuus on yleisellä tasolla hyvä, joten aiemmat ja nykyiset rekrytointihaasteet liittyvät pääosin muihin tekijöihin kuin heikkoon saatavuuteen. Psykologin koulutus kestää 5,5 vuotta, joten suurempaa määrää alan ammattilaisia joudutaan odottamaan vielä muutamia vuosia. Muun muassa organisaation johdon toiminta sai kunnissa ja hyvinvointialueilla huonommat arviot kuin muilla työnantajilla. 9 SUURI osa psykologeista katsoo, että siirtyminen hyvinvointialueille sujui alussa oman työn näkökulmasta huonosti tai erittäin huonosti. Uuden 1.8.2023 voimaan tulleen oppilasja opiskelijahuoltolain mukaisesti opiskeluhuollon psykologeja koskevat sitovat mitoitukset, eli yhtä psykologia kohden saa olla korkeintaan 780 opiskelijaa. Suurin osa kyselyyn osallistuneista, 72 prosenttia, työskenteli hyvinvointialueen palveluksessa eli kuului SOTEtai KVTES-sopimukseen. – On aivan selvää, että aivan jokaisen työnantajan tulee noudattaa lakia ja järjestää sen mukaisesti työnohjausta. Myös työnohjauksen ja täydennyskoulutuksen saannissa oli suurta vaihtelua. Suosituksia annetaan muun muassa palkkaukseen, työn mitoitukseen ja sisältöön, joustavuuteen ja liikkuvuuteen, työn johtamiseen ja työtiloihin ja välineisiin. Lisäksi kattavuus ei ollut parantunut koulujen kevätlukukauden 2023 aikana. Liitto myöntää, että kyselyn ajankohtana töiden järjestely oli vielä monella hyvinvointialueella kesken ja järjestelyistä saattoi olla vielä epätietoisuutta. Kyselytulosten perusteella psykologiliiton mukaan käytännön asioissa on monia puutteita, jotka hyvinvointialueiden kannattaa korjata parantaakseen vetoja pitovoimaansa työnantajina. Tätä mieltä oli 40 prosenttia Suomen Psykologiliitto ry:n keväällä 2023 tekemään Psykologien työolotutkimukseen vastanneista psykologeista. Suomen Psykologiliiton mukaan aloituspaikkojen määrää on lisätty vuodesta 2019 vuoteen 2022 53 prosentilla. Psykologiliitto antaa suosituksia hyvinvointialueille opiskeluhuollon psykologien rekrytoinnin helpottamiseksi etenkin suurempien kaupunkien ulkopuolella. Huoli opiskeluhuollon psykologipalveluista Viime heinäkuussa antamassaan lausunnossa Psykologiliitto toteaa, että opiskeluhuollon psykologipalvelut eivät ole toteutuneet lähipalveluna toivotulla tavalla kaikilla hyvinvointialueilla. Vastaajista 225 työskenteli oppilashuollossa. Kohtalaisena siirtymän onnistumista piti niin ikään lähes 40 prosenttia ja melko tai erittäin hyvänä 20 prosenttia vastaajista. Kun opiskeluhuollon psykologipalveluiden järjestäminen oli aiemmin kuntien vastuulla, monissa kunnissa ei saatu avoimia koulupsykologivirkoja täytettyä. Psykologien työtehtävät ovat lähtökohtaisesti vaativia ja edellyttävät itsenäistä vastuuta, joten Psykologiliiton mukaan psykologeilla tulisi olla 10 täydennyskoulutuspäivää vuodessa, Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen totesi tulosten julkaisua käsittelevässä tiedotteessa 7
Lausuntoaika lakiesityksestä päättyi 5.1.2024. Helsinki muistuttaa, että hallitusohjelman mukaan hallitus lisää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia erityisesti sosiaalija terveydenhuollon alalla sekä kasvatusaloilla. Verkosta 18. – Esimerkiksi opetusalalla päiväkodinjohtajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen sosionomit sekä erityisopettajat ovat ryhmiä, mihin tehtäviin on pystytty päteKuntaliitos ei välttämättä auta talousongelmissa KUNTALIITON kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen sanoo, että kuntaliitos ei automaattisesti takaa taloudellisia hyötyjä kunnille. Tällä hetkellä liitosvalmistelua odottaa Pertunmaan kunta. Kuntaliitto esittää lausunnossaan erityishuolensa varhaiskasvatuksen osalta. Paikat jaetaan varausjärjestyksessä, joten kannattaa toimia pian halutun paikan saamiseksi. On kuitenkin tutkimusnäyttöä siitä, että kuntaliitoksilla ei ole säästövaikutuksia. Kuntaliitto tarjoaa jäsenkuntiensa edustajille tuttuun tapaan ajankohtaisia seminaareja, paneeleja ja klinikoita. Aikuiskoulutustuen lakkautus kurittaa kuntiakin vöitymään osin aikuiskoulutustuen turvin. Esitys herätti runsaasti kritiikkiä lausunnoissa. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT vaatii korvaavaa ratkaisua aikuiskoulutustuen tilalle. Useat lausujat pitivät hallituksen esitystä ristiriitaisena hallituksen omien tavoitteiden kanssa. Kuva: Ville Miettinen Kuva: Marko Pekkanen KL1_1-31.indd 10 8.1.2024 15.48. Odotamme Kuntatalolle päättäjiä niin kunnista kuin hyvinvointialueilta. 19.9. Lausunnossaan lakiesitykseen KT arvioi tuen lakkauttamisella olevan naisvaltaisille kuntaja hyvinvointialoille jopa kriittisiä vaikutuksia. Lehtosen mukaan liitos tuo parhaimmillaan mittakaavaetuja, kun palvelujen piirissä oleva väkimäärä kasvaa ja tuotantotekijöitä, tiloja ja henkilöstöä, voidaan hyödyntää tehokkaammin. – Esitysluonnoksessa ei kuitenkaan ole esitetty aikuiskoulutustuelle korvaavaa järjestelmää jatkuvan oppimisen tukemiseksi, Helsingin lausunnossa sanotaan. Lämpimästi tervetuloa mukaan julkisen sektorin vuoden suurimpaan tapahtumaan! Lisätietoa: kuntamarkkinat.fi Tapahtuman järjestävät Kumppaniksi Kuntamarkkinoille HALLITUS aikoo lakkauttaa aikuiskoulutustuen elokuun alussa. 2024 Kuntamarkkinoiden vapaana olevien osastopaikkojen varaus aukeaa 11.1.2024 klo 10.00
Tape KL1_1-31.indd 11 8.1.2024 15.48. osoitteessa tuusula.fi/tyopaikat Elämisen taidetta. HAEMME KANSLIAPÄÄLLIKKÖÄ! Jätä hakemuksesi viimeistään 11.2. eikä ainakaan eipäjokelaisia. rouva puheenjohtaja! minä ehdotan, eTä kunnanvaltuuston ja -haLituksen puheenjohtajien on oltava syntyperäisiä täkäläisiä... Tule töihin Tuusulaan! TULE KIRJOITTAMAAN TUUSULAN MENESTYSTARINAA
12 Tunteet KL1_1-31.indd 12 8.1.2024 15.48
Meidän pitää järjestää palvelut ja kehittää kuntaa, mutta kauaskantoisia investointisuunnitelmia on hankala tehdä, kritisoi kunnanjohtaja Tuomas Lohi. Nyt on pelkkä epävarmuus, paine ja kvartaalien sykleissä pyörivä kuntatalous. Nuo loiston ja ilon päivät ovat nyt mennyttä – Kyllä tässä on herännyt iso kateus menneiden aikojen kollegoja kohtaan. Motivaatiota tuntuu Kuntalehden haastattelemilla johtajilla kaikesta huolimatta riittävän. KL1_1-31.indd 13 8.1.2024 15.48. Nyt aika on erityisen vaikeasti tulkittavaa ja siksi stressaavaa. Mieluiten yli vaalikauden ulottuvaa pitkäjänteisyyttä. Musta perjantai vei voimat täen, mutta kuntataloudessa pitäisi olla ennustettavuutta. Hän on johtanut parin tuhannen asukkaan Pukkilaa Uudellamaalla vajaat pari vuotta. Siksi omasta hyvinvoinnista huolen pitäminen on välttämätöntä. – Valtio menee paiskaamaan tänäkin syksynä kolme kertaa luvut uusiksi. Huonosti voiva johto ja ylikuormittunut henkilöstö ei pysty pitkän päälle hoitamaan kunnan asioita, sanoo Lohi. – Sodat ja energiakriisit tulevat yllätOuti Airola, teksti Päivi Karjalainen, kuvitus Näköalan puute ja epävarmuus painavat suomalaisia kuntajohtajia. Silloin voitiin tehdä kahden, kolmen ja viiden vuoden suunnitelmia. Syyttävä sormi osoittaa valtiovallan suuntaan. Kunta Oulun kupeessa kasvaa ja houkuttelee lapsiperheitä, mikä panee kynät sauhuamaan kunnantalolla. Hän ymmärtää, että elämme epävarmoja aikoja. Kaikenlainen kuntatalouden pitkäjänteinen ennakointi puuttuu. Kun näkymä hämärtyy Tuomas Lohi tietää, että kuntajohtajan työ ei ole koskaan helppoa. Yritä siinä pitää kuntaorganisaatio ja päättäjät kyydissä! Juuri kun asiat tuntuvat loksahtavan kohdalleen, huomaat että taas lähti 200 000 euroa. – Kyllä muutosten frekvenssi on nyt aika nopea. Viisitoista vuotta alalla ovat opettaneet, että haasteita riittää niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Pukkila muistetaan kunnanisien lottotempauksen lisäksi Nokia-miljoonien testamentista, jolla rakennettiin kuntaan hulppea vanhusten hyvinvointikeskus. Paljon pitäisi tehdä, mutta näkymä kunnan rahoituspohjasta on sumea. Iso kateus herännyt Katarina Helander huokaa raskaasti puhelimen toisessa päässä. 13 P arinkymmenen tuhannen asukkaan Kempele ei kuulu kuntakentän häviäjiin ainakaan väestörakenteensa puolesta. – Siksi juuri nyt on erittäin tärkeä huolehtia omasta ja toisten jaksamisesta. Tarvitaan asuinalueita, päivähoitoa, kouluja, lapsiperheiden palveluja. Näköalattomuus painaa niin työntekijöitä kuin päättäjiä
– Yleisesti ottaen ajateltiin, että sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli saada kuntatalous kuntoon. (Kuva: Pukkilan kunta) Kyllä tässä on herännyt iso kateus menneiden aikojen kollegoita kohtaan. – Ihmiset, jotka ovat tottuneet työskentelemään seesteisemmällä syklillä, eivät kaikki pysty mukautumaan jatkuviin muutoksiin ja uudistuksiin. Sulkavalla pärjättiin Juho Järvenpää on vuosilomalla keräämässä voimia. Talousarvion valmistuessa päädyimme lopulta lisäleikkausten myötä negatiivisille valtionosuuksille. – Vääristä asioista leikkaamalla hinta tulee vain kovenemaan. Kyllä kuntajohtajien Whatsapp-ryhmässä oli aika synkät tunnelmat, muistaa Masar. – Sote-uudistus kohteli meitä huonosti. Voi sanoa, että sote-uudistuksessa rahat meni ja palvelut heikkeni, kuvailee Masar. Christoffer Masar valittiin Kauniaisten johtoon vuonna 2015. Kunta mainitaan yleensä ykkösenä, kun kehaistaan hyvin menestyvää ja kuntalaisia kevyesti verottavaa kaupunkia. kuvaa Järvenpää urakkaa. Niin ei nyt näytä käyvän. Katarina Helander valittiin Pukkilan kunnanjohtajaksi kaksi vuotta sitten. 14 Tunteet Helander on huolissaan ajasta, joka vetää johtajat, työntekijät ja päättäjät liian tiukoille. Ratkaisuksi napattu leikkausten siirtäminen tuleville vuosille ei Masarin mielestä ratkaise mitään. Meiltä vietiin paljon enemmän verotuloja kuin lähti sote-menoja. Syy löytyy sote-uudistuksesta. Tieto, että viedään satoja tuhansia. Jaksamisongelmilla on yksinkertainen tausta. Tuomas Lohi valittiin kunnanjohtajaksi vuonna 2012. Hän ei usko, että kuntia kurittamalla syntyy kestäviä säästöjä. Ja se lasku tulee lopulta valtion maksettavaksi, uskoo Helander. – Meilläkin on aika huono taloustilanne, paljastaa kaksikielisen kunnan johtaja Christoffer Masar yllättäen. Ei niin, että kunnat ajetaan pakkoliitoksiin, koska rahat on loppu. Juho Järvenpää aloitti Mäntyharjun johdossa tänä syksynä. Tämä logiikka saa vereni kiehumaan! kiihtyy Helander. Loppukaneetti kuvaa johtajien joulutuntoja. – Uusi Kauniainen ei ole enää sama kuin ennen. Musta perjantai Masar muistelee tiettyä perjantaita, joka veti maton alta kunnanisiltä. – Ymmärrän myös valtion tuskan, mutta nyt tuntuu siltä, että kunnat jätettiin oman onnensa nojaan. Me siis maksamme toisille kunnille siitä, että saamme tuottaa omille kuntalaisille palveluita. Kuusi vuotta Sulkavan kunnanjohtajana päättyy pian ja uusi pesti alkaa Etelä-Savossa. – Lähdettiin tekemään 2.0 kuntaa ja kun päästiin hyvään pisteeseen, loputkin rahat viedään yhtäkkiä pois. Tämä stressaa ja vaikuttaa päätöksenteon ilmapiiriin. Sitten tuli musta perjantai. KL1_1-31.indd 14 8.1.2024 15.48. – Kuntaa pitäisi johtaa ja kehittää pitkäjänteisesti, mutta nyt vallitsee epävarmuus siitä, mikä on taloudellinen kantokyky tulevaisuudessa. – Oli pitkään jumpattu säästötoimia, otettu kymppitonni sieltä, toinen täältä. Hän toivoo tilanteen selkiyttämistä mahdollisimman pian. – Rahoitus sellaiseksi, että kunnat voivat tosiasiallisesti selvitä tehtävistään. Varakas kaiku Kauniaisten kunnan nimellä on varakas kaiku. Kauniaisten valtuusto sai käsiteltäväkseen vielä ennen joulua ison säästöpaketin. – Kuntatalous on henkitoreissaan, nyt vain katsotaan mitä palveluja voidaan säilyttää, arvioi Masar. Hän tietää, mistä kuntajohtajien väsymys ja epätoivo juontaa. – Siirryn Mäntyharjulle, jossa 5500 asukkaan kunnassa on 800 000 euron alijäämä ensi vuodelle. Sen sisältö on tuttu monista kunnista: kotihoidon kuntalisän lopettaminen, vakanssien täyttämättä jättäminen, luokkakokojen kasvattaminen. Helander kertoo puolitoista vuotta kestäneestä kuntauudistuksesta, jolla Pukkilassa saatiin homma toimimaan ja kunnan imago hyvälle mallille
Aronkydön mukaan hyvinvointialueuudistus oli vasta alku, ja nyt tarvitaan jatko reformille. Siitä saattaa tulla hankaluuksia, koska jää ennalta ehkäisevä työ tekemättä. Tähänkin voisi valtion ohjauksella vaikuttaa, hän sanoo. – Mutta tällä hetkellä, kun on rakennettu näin monta hyvinvointialuetta, jotta aidosti päästään jakamaan työtä alueiden välillä ja keskittämään tiettyjä erikoispalveluita, varmasti vaaditaan valtiolta ohjaukseen muutakin kuin keskusteluohjausta. Palvelujen keskittäminen yli alue”Valtio, ota roolia sote-ratkaisuissa” Timo Aronkytö toivoo soten ”päämiehen” eli valtion tarttuvan tymäkämmin hyvinvointialueiden toimintaan. Kuuntele podcast: kuntalehti.fi/valiokunta. KL1_1-31.indd 15 8.1.2024 15.48. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö on tammikuun Valiokunta-podcastissa Ville Miettisen haastateltavana. rajojen ei ole yksinkertaista johtuen mm. Mutta hätiköinti tuoda uusia ongelmia. –Tuntuu että sellaisissakin asioissa, joissa päämiehen ohjausta tarvittaisiin, se on vähän kuin narulla työntäisi. – Pelkään, että säästö tulee siitä, että asukkaille tehdään niin hankalaksi se terveysasemalle meno, että he eivät enää mene sinne. Ja sekään ei ehkä riitä, vaan siihen pitää sitoa tulevaisuuden rahoitus, jonka pitää olla kestävä rahoitus. Eivät. Esimerkiksi ajanvarauksilla tehtävää tekonivelkirurgiaa varten ei tarvita välttämättä 23 yksikköä, vaan nämä leikkaukset voisi keskittää viiteen tai kymmeneen keskukseen, Aronkytö sanoo. Aronkydön mukaan valtion antama palvelulupaus kansalaisille on liian suuri. Rahoituksen ja palvelujen reformit tulisi yhdistää. 15 Podcast S ote-uudistus on käynnistynyt kenties odotettuakin paremmin, mutta palvelujen kehittämisessä valtion tulisi käyttää voimakkaammin ohjausvaltaansa, sanoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö tammikuun Valiokunta-podcastissa. Mutta haluavatko hyvinvointialueet tulla ohjatuksikaan. – Mutta onko alueilla halua keskittää. Ei kovinkaan paljon. Aronkytö myöntää, että toimipisteiden sulkeminen on perusteltua, jos henkilökuntaa ei yksinkertaisesti riitä palveluverkon ylläpitämiseen. – Jos halutaan vaikka vaativinta erikoissairaanhoitoa keskittää, se ei onnistu ilman, että valtio tulee antamaan ohjausta, jopa normittaa. alueiden halusta pitää kiinni omasta palvelutarjonnastaan. Hyvinvointialueet tekivät miljardialijäämän vuonna 2023, ja samanmoinen voi olla edessä tänä vuonna. – En sano, että jotain on tehty väärin, mutta voisiko jotain tehdä vielä paremmin, eri tavalla, valtionohjaukseen liittyen. Mutta onko alueilla halua keskittää. – Säästö tulee vain, jos henkilöstömäärä vähenee. Hallitusohjelman kirjaukset tiettyjen palvelujen keskittämisestä, peruspalvelujen turvaamisesta ja ennaltaehkäisyyn panostamisesta ovat hyviä ja linjassa sote-uudistuksen tavoitteiden kanssa. Alueiden päätöksiä ”lakkauttaa periferian seiniä” Aronkytö pitää osin hätiköityinä, koska se ei tuo varsinaista säästöä. Kunnista on kuulunut kauhistuneita reaktioita, kun hyvinvointialueet karsivat palvelupisteitään. Hän vaatii valtiolta ja hyvinvointialueilta aitoa yhteispeliä kestävyysvajeen hoitamiseksi ja samaan aikaan kestävän soten luomiseksi vanhenevalle väestölle
Mikko Särelä toivoo lisää kaupunkia Helsinkiin. 16 Pääkaupunki Helsinginkujalle nousi uusi asuinrakennus kallion paikalle. KL1_1-31.indd 16 8.1.2024 15.48
Helsingin kasvulle ei ollut loppua näkyvissä. Kaupungissa syntyy enemmän bruttokansantuotetta, verotuloja, tietoa ja kulttuuria kuin maassa keskimäärin, kuuluu helsinkiläisten yleinen argumentti. Ensimmäiset hampurilaispaikat, pizzeriat, lattekahvilat, sushit, kauramaito ja monet muut asiat ovat kukin vuorollaan levinneet Helsingin kautta muualle maahan. Ensinnäkin jos Helsinki olisi jatkanut silloista kehitystään, tulevaisuus näyttäisi samalta kuin San Diegossa silloin. – Aina piti ajaa autolla 50 kilometriä, kun halusi mennä vaikka kavereiden kanssa ravintolaan. Silloin kolmen miljoonan asukkaan kaupungissa oli pieni keskusta ja sen ympärillä lähes Uudenmaan kokoinen omakotitaloalue. Kun urbaania elämää jossakin on, Helsingin kasvu kuumentaa Eero Karisto, teksti Laura Oja, kuvat se houkuttelee lisää ihmisiä, jotka entisestään rikastuttavat kaupunkia. Suomessa elettiin NurmijärBetoninhalaajia, viheralueiden hävittäjiä, yksityisautoilun vihollisia. Särelä, kuten useimmat helsinkiläispoliitikot sanoo, että koko maan taloudellinen hyvinvointi edellyttää vahvaa Helsinkiä. 17 K aikki alkoi, kun Mikko Särelä oli 2005–2006 tutkijavaihdossa Yhdysvalloissa San Diegossa. Osin samasta asiasta on kysymys, kun yritykset ovat alkaneet kaivata työntekijöitään etätöistä takaisin työpaikoille. Isossa kaupungissa syntyy paljon vuorovaikutusta. Mitä enemmän on ihmisiä, sitä enemmän palveluja ja suurempi palvelujen kirjo, sitä enemmän ihmisten välisiä kohtaamisia ja vuorovaikutusta, joukkoliikennettä, monipuolisempi työpaikkaja työvoimatarjonta, erilaisia ihmisiä, jotka tuovat erilaisia asioita muidenkin nähtäville. Miljoonakaupunki San Diegon keskusta oli pienempi kuin Helsingin. Keskustan kokoon siis voidaan vaikuttaa. Iso väestöKL1_1-31.indd 17 8.1.2024 15.48. Ryhmän perustaja Mikko Särelä sanoo ymmärtävänsä kritiikin. Kaupunki oli kasvanut kehä kerrallaan: 1960-luvulla metsälähiöt, seuraavilla vuosikymmenillä Espoo ja Vantaa, ja niiden jälkeen kehyskunnat. Ja ihmisiä. Särelä kertoo heränneensä silloin kahteen asiaan. Näin kuvaavat kriitikot Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmää. Helsingin kautta muuhun Suomeen Kaupunki tarkoittaa ryhmälle kantakaupunkia: – Umpikortteleita, kivijalkaliikkeitä, asiat lähellä, puistoja, joukkoliikenne… Särelä luettelee. Mutta kysymys ei ole vain siitä, että urbaani elämä on kivaa. Toiseksi Särelä oivalsi, että keskustan koko ei ole vakio. Sitä pidetään urbaaneimman Helsingin tavoittelijoiden ydinjoukkona. Särelä muistuttaa myös, että monet asiat kulkeutuvat Suomeen Helsingin kautta. vi-ilmiön kulta-aikaa
Särelä luettelee kolme tapaa, jolla kaupunkiin mahtuu lisää ihmisiä. Kaupungin, joka voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, täytyy olla yhä suurempi. Ryhmä on laajentanut keskustelua Keskustakirjasto Oodi valmistui viisi vuotta sitten. – Tarvitaan kykyä erottaa, mikä on asukkaille eniten tärkeää, mikä vähemmän. Näin on tapahtunut San Franciscossa. Jatkuvasti on vireillä jokin kiista siitä, mikä jää rakentamisen alle. Arvokkaimmat pitää sitten voida säästää, ja se vaatii taitoa. Se on paitsi kirjasto, myös tapaamis-, opiskeluja työskentelypaikka. Särelä perusti 2009 Facebookiin LKP-ryhmän San Diegosta palattuaan. San Diegon jälkeen Lisää kaupunkia Helsinkiin on osa neljättä sektoria, sitä joka on syntynyt yksityisen, julkisen ja organisoidun järjestötoiminnan rinnalle. Särelä myöntää, että LKH:n ajamassa kehityksessä joskus puitakin joudutaan kaatamaan. Vaikutusvaltaa niillä kuitenkin on ja ne näkyvät kaupunkikuvassa muun muassa tapahtumina ja mielenilmauksina. Meiltä lähtee jo nyt koulutettuja ihmisiä enemmän kuin tänne tulee. – Urbaania ympäristöä ei voi luoda etäälle kaupungista, Särelä sanoo. Autojen väheneminen auttaisi myös liikuntarajoitteisia sekä satunnaista suurta tavarankuljetusta varten autoa tarvitsevia kaupunkilaisia. Konflikteilta ei voi välttyä Helsingin kasvutavoitteet herättävät kritiikkiä sekä muualla maassa että kaupungin sisällä. Helsinki on perinteisesti kasvanut rakentamalla uusia lähiöitä. 18 Ihmisillä on erilaisia näkemyksiä siitä, millainen on hyvä kaupunki. Särelä myöntää, että LKH-ryhmä on tavoitteena yksityisautoilun väheneminen. Kysymykseen, mahtuuko Suomeen enemmän kuin yksi iso kaupunki Särelä vastaa, että täytyy pitää huoli siitä, että on edes yksi. Neljäs sektori on lähinnä kansanliikkeitä, joilla ei ole selkeitä organisaatioita eikä johtajia. Autoilu aiheuttaa kuohua Yksityisautoilu on yksi eniten mielenkuohuja herättävä asia Helsingin kaupunkisuunnittelussa. Tavoitteena ei silti ole kieltää yksityisautoilua. pohja luo paremmat edellytykset uusille kokeiluille. Kysymys ei ole vain siitä, että urbaani elämä on kivaa. Kaava hermostutti varsinkin naapurikaupungit ja muun muassa liikenneviraston. Ajatus oli, että sisääntulomoottoriteiden loppupäät muutetaan kaduiksi, joiden varteen rakennetaan asuntoja ja joille tulisi myös raideliikennettä. Siksi kaupungin alueelta haetaan paikkoja, joita voidaan käyttää tehokkaammin ja kaupunkimaisemmin. Nyt ryhmässä on 22 000 jäsentä. – Kolmas vaihtoehto on sitten se, että ihmiset asuvat ahtaammin. Siihen keskusteluun osallistuvat aktiivisesti myös naapurikaupunkien asukkaat. Kaupunki voi levittäytyä ulospäin tai tiivistyä sisäänpäin eli rakentaa olemassa olevien rakennusten väliin tai päälle lisää. Teollista toimintaa halutaan kauemmas kantakaupungista. Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä ja Särelä silloisena vihreiden kuntapoliitikkona ajoivat kaupunkibulevardit Helsingin 2016 yleiskaavaan. Uusimmassa, 2016 yleiskaavassa halutaan rakentaa lisää kantakaupunkia. Kovapalkkaisetkin ihmiset asuvat jaetuissa huoneissa, joskus jopa autoissa, Särelä kertoo. Pääkaupunki KL1_1-31.indd 18 8.1.2024 15.48. Mitä vähemmän autoja kaduilla liikkuu, sitä parempi niille, joiden todella täytyy liikkua autolla, Särelä sanoo. Satamia on siirretty, lentokenttä lopetettu, golf-kenttä olisi haluttu rakennusmaaksi. Hänen mukaansa ryhmässä on myös ammattiautoilijoita, jotka jakavat tämän käsityksen. VR:n konepajojen alueelle Helsingin Vallilassa on noussut isoja asuinkortteleita ja kehittymässä on kulttuuri-, vapaaaikaja tapahtumakeskus. Sähköautotkin vievät paljon tilaa. – Halusin vaikuttaa, mutta en arvannut, että näin moni ihminen kiinnostuisi asiasta. Eikä konflikteilta voi välttyä. Ryhmän suosio on yllättänyt Särelän. Ja aina viheralueitakin on nirhattu. Kun jotain rakennetaan uuteen paikkaan, aina jotain jää alle. Valitusten jälkeen KHO kumosi neljä kuudesta suunnitellusta bulevardisoinnista. Puhutaan betoninhalaajista. – Jos Helsinki ei pysy kansainvälisessä vauhdissa mukana, vaihtoehtona osaajille on Berliini, Tukholma tai Tallinna eikä Kuopio tai Joensuu
Särkijärvi on aktiivinen LKH-ryhmässä. Uuden normin mukaan noin puolet asuintilasta pitää varata perheasunnoille. Kauan sitten vahvistetussa kaavassa sinne oli varattu tila luisteluareenalle. Särelä sanoo, että lasten koulunkäynti vaikuttaa nyt asumisen tulevaisuuteen. Voittoihin Särelä laskee muun muassa asuntojen keskikokonormin korvaamisen perheasuntonormilla. Rakennuttajat halusivat rakentaa pieniä asuntoja, mutta aiemmin asunnoille oli määrätty keskikoko, ja seurauksena oli, että rakennettiin pieniä ja hyvin suuria asuntoja, mikä jätti keskikokoiset perheasunnot vähemmälle. – Ehkä myös joskus vielä löydän aiheen, josta on hyödyllistä tehdä väitöskirja, hän sanoo. Hän sanoo osallistuvansa keskusteluun yhdyskuntasuunnittelua harrastavan arkkitehdin, ei niinkään kunnallispoliitikon roolissa. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoomuslainen puheenjohtaja Jouni J. Ryhmän mallin mukaisesti Facebookiin on perustettu lisää kaupunkia Tampereelle, Espooseen, Vantaalle, Ouluun, Hyrylään ja Itä-Helsinkiin -ryhmät. Näiden aiheiden ilmentymistä keskusteluun hän sanoo odottavansa. Särkijärven mukaan Helsingissä olisi eniten hyötyä talvikaupungin, Matokallio on yksi kiistanaiheita Helsingin maankäytössä. Aktiivisimpia ovat Tampereen ja Espoon ryhmät, jotka nekin jäävät selvästi jälkeen Helsingistä. Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus on uusi malli, jossa kiinteistölle voidaan määritellä sijainti syvyysja korkeussuunnassa, kun perinteinen kiinteistö määritellään vain maan pinnassa. Ryhmässä on mukana suuri joukko kuntapäättäjiä eri puolueista. Autopaikkanormiston muutokset ovat tavoitelistalla. Paluu Helsinkiin jossain elämänvaiheessa on kuitenkin mielessä. oman kaupunkinsa etuja. Naapureistakin on jäseniä Ryhmässä on mukana paljon naapurikaupunkien asukkaita, erityisesti kuntapoliitikkoja, joiden joskus arvellaan olevan ajamassa kaupunkipientalojen ja kolmiulotteisen kiinteistönmuodostuksen hyödyntämisestä. Helsinkiläisiin näkökulmiin Särkijärvi sanoo törmäävänsä myös Uudenmaan maakuntavaltuustossa, jonka varsinaiseksi jäseneksi hän on palaamassa. Hän on esimerkki ihmisestä, jonka perhe ei löytänyt Helsingistä asuntoa, joka vastaisi perheen tarpeita ja resursseja. 19 sekä kaupunkisuunnittelun tavoitteista ja periaatteista että käytännön toteutuksesta. LKH-ryhmän perustaminen toi hänelle vuoden kaupunkilainen -tunnustuksen 2014. – Näin pystyttiin rakentamaan enemmän asuntoja ja saatiin Helsinkiin isompi joukko rakennusyrityksiä asuntoja rakentamaan. Ryhmässä poliitikot myös testaavat ajatuksia. Talvikaupungilla hän tarkoittaa erilaisia säältä – tuulelta ja sateelta – suojattuja tiloja ja kulkuväyliä. Espoolainen haaveilee Mikko Särelä on tekniikan tohtori ja työskentelee Tekniikan akateemisten innovaatioja elinkeinopolitiikan asiantuntijana. Sentään raidejokerin varrella. Niistä suurin on Tampereen ryhmä 4 200 jäsenellään. Mutta millainen kaupunkilainen Särelä itse sitten on. Hän asuu perheineen Laajalahdessa. Taustalla olivat koronan aiheuttamat muutokset elämässä ja suunnitelmissa. Särkijärvi kertoo, että ei ole edes ollut tietoinen Lisää kaupunkia Espooseen -ryhmästä. Särelä on nykyisin espoolainen. KL1_1-31.indd 19 8.1.2024 15.48