1 I 2022 I 19.1. ALUEV AALIT NYT! KL1_1.indd 1 11.1.2022 9.19
www.kela.fi/varaa-aika-asiakkaallesi KL1_2-5.indd 2 11.1.2022 10.54. Kun varaat puhelinajan asiakkaallesi, me soitamme ja selvitämme asiat yhdessä hänen kanssaan. Pyöriikö päässä. Jos asiakkaallasi on mieltä askarruttavia Kela-asioita, voit ohjata hänet meille. Varaa asiakkaallesi puhelinaika verkossa
Tietojen tekninen toimitus: Bisnode Marketing Oy, Kumpulantie 3, 00520 HELSINKI Pyöriikö päässä. Jos asiakkaallasi on mieltä askarruttavia Kela-asioita, voit ohjata hänet meille. VAIKKA aluevaalien suurimpana peikkona nähdään äänestysvilkkauden jääminen alle 50 prosentin, varsinaiset aluevaltuustot voisi ajatella myös hienoksi mahdollisuudeksi vahvistaa demokratiaa. Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2022 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Kuntalehti 1 / 2022 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 107. Viisasten kivi on vielä löytämättä. www.kela.fi/varaa-aika-asiakkaallesi A luevaalit 23. tammikuuta on siitä harvinainen tapaus suomalaisessa historiassa, että vaalien myötä syntyy kokonaan uusi hallintotaso valtakunnallisen eduskunnan sekä kaupunkien ja kuntien paikallisten valtuustojen väliin. Vaaleissa valitaan 21 hyvinvointialueelle omat valtuustonsa, joihin tulee näissä ensimmäisissä vaaleissa yhteensä 1 379 valtuutettua. ALUEVALTUUSTOILLA on tämä vuosi aikaa organisoida suuri siirto, sillä vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueet ovat järjestämisvastuussa alueidensa sosiaalija terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Silloin olisi mahdollista parantaa muutakin kuin soteja pelastuspalveluiden saatavuutta ja laatua. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Millainen olisi sellainen hallintomalli, jossa kansalaisella olisi muitakin mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin kuin käydä pudottamassa neljän vuoden välein äänestyslippu uurnaan tai jättää peräti äänestämättä. Onneksi kulisseissa on tehty työtä muutoksen eteen jo kuukausia vuoden 2021 puolella, mutta nyt vauhti kiihtyy. Mutta kuten Kuntaliiton sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen muistuttaa haastattelussaan tässä aluevaaleihin keskittyvässä Kuntalehdessä sivuilla 28–31, varsinainen hallintohimmeli ei kasva, sillä samaan aikaan mm. kuntien sote-lautakunnat ja sairaanhoitopiirien hallitukset ja valtuustot katoavat. Olennaista olisi lisätä vaikuttamisen mahdollisuuksia ennen kuin asioista päätetään. Nimittäin demokratiaa. Aluevaltuustot tekevät erittäin tärkeitä valmistelevia päätöksiä koko vuoden ajan. Ahvenanmaallakaan vaaleja ei järjestetä. Varaa asiakkaallesi puhelinaika verkossa. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/ Digija väestötietovirasto. Aluevaltuustot ovat suuri mahdollisuus Olennaista olisi lisätä vaikuttamisen mahdollisuuksia ennen kuin asioista päätetään. Helsinki, 22. • KL1_2-5.indd 3 11.1.2022 10.54. alue, pärjää ilman vaaleja nykyisellä kaupunginvaltuustollaan. Aluevaltuustojen syntyminen on nostanut esille pelon hallintobyrokratian lisääntymisestä, vaikka tavoitteena on sosiaalija terveyspalvelujen sujuvuuden ja saatavuuden lisääminen. Toimintaa ohjaava hallintosääntö on hyväksyttävä aluevaltuustojen ensimmäisessä kokouksessa. Sitran vetämässä työryhmässä, johon kuuluvat Sitran lisäksi hyvinvointialueet, sosiaalija terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö. Kun varaat puhelinajan asiakkaallesi, me soitamme ja selvitämme asiat yhdessä hänen kanssaan. Demokratian vahvistaminen on noussut esille mm. Haaste on valtava. Joidenkin mielestä osallistuminen tarkoittaa öyhöttämistä sosiaalisen median kanavilla, mutta toivottavasti hyvinvointialueiden syntymisen yhteydessä pystytään luomaan toimiva ja mukaansa houkutteleva hallintomalli. Sitran työryhmä nostaa esille kansalaisfoorumit, osallistamisen ja osallistumisen. Ihan nollasta ei hallintosääntöä tarvitse kuitenkaan jokaisen aluevaltuuston rakentaa, sillä Kuntaliitto on valmistellut laajalla yhteistyöllä hallintosääntömallia, jota valtuustot voivat käyttää hyväkseen. Hallintosääntöä voidaan myös rukata vuoden aikana. Jos tässä onnistutaan, koko sote-uudistus voisi toimia kansalaisia aktivoivana uudistuksena
36 Eri alueilla omat haasteensa 40 Sote-palveluja myös saameksi 43 10 kysymystä aluevaalien järjestämisestä [ Kolumni ] 45 Hanna Wass: Siltarumpu ja stetoskooppi kainalossa aluevaltuustoon [ Kunnan töissä ] 46 Ergonomia edellä [ Uutisanalyysi ] 48 Hannu Lehtilä: Luottamus kateissa [ Lakia lukien ] 49 Laki hyvinvointialueesta – tärpit uusille aluevaltuutetuille [ Lakiklinikka ] 50 Kahdet vaalit, yhdet ehdokkaat [ Kirjat ] 51 Korona tuli kotiovelle 51 Aluevaalit: Turvatoimia äänestyspaikoille [ Työ ja tekijä ] 52 Kunnanjohtaja soutaa töihin 53 Työpaikkauutiset [ Luottamuksella ] 56 Yrittäjyyden puolestapuhuja [ Seuraava numero ] 58 Teema: Rahoitus ja talous Marina Erhola: Pandemiatyössä olevat eivät ole mitään ylimääräisiä työntekijöitä. 6 [ Sisältö 1/2022 ] s. Koonnut Eero Karisto Lähde Suomen virallinen tilasto (SVT): Eduskuntavaalit Grafiikka KRUT Collective, krut.fi PAIKKAJAKO YHTEENSÄ 267 269 221 243 129 103 66 55 20 6 SDP PS KOK KESK VIHR VAS RKP KD NYT SIN Puolueet järjestettynä suurimmasta pienimpään ääniosuuden mukaan. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Rohkeasti omalla tiellä 12 Aluevaalit: Äänestysinto nousuun loppumetreillä! 14 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. Jos suomalaiset äänestäisivät aluevaaleissa samalla tavalla kuin viime eduskuntavaaleissa, perussuomalaiset saisivat eniten paikkoja, vaikka SDP saisi eniten ääniä. Laskelma on teoreettinen. 4 Kuntalehti 6 / 2019 21 13 12 11 10 4 3 3 2 LÄNSIUUSIMAA 17 12 11 9 621 1 ETELÄKARJALA 17 10 8 8 6 5221 ITÄUUSIMAA 15 14 13 8 8 5 321 KESKIUUSIMAA 15 13 11 6 5 4 311 KYMEN LAAKSO 16 14 14 10 4 4 3211 VANTAA JA KERAVA 18 17 12 10 7 41 SATAKUNTA 16 16 15 10 9 7 411 VARSINAISSUOMI 30 9 6 4 42 22 POHJANMAA 16 12 12 6 5 5 3 KANTAHÄME 20 14 11 6 4 211 ETELÄPOHJANMAA 16 13 10 10 6 6 6 11 POHJOIS-SAVO 15 13 12 6 5 4 31 POHJOISKARJALA 15 13 12 10 6 21 ETELÄSAVO 20 12 10 44 432 KESKIPOHJANMAA 18 10 9 8 7 6 1 LAPPI 20 13 11 64 41 KAINUU 26 17 10 9 9 7 1 POHJOISPOHJANMAA 19 16 15 10 7 7 4 1 PIRKANMAA 14 13 13 9 8 6 4 2 KESKI-SUOMI 17 16 14 7 6 4 41 PÄIJÄTHÄME Suurin puolue Pienin Paikkajakolaskelma eduskuntavaalien tuloksen perusteella Piirakkakaaviot näyttävät paikkajaon uusilla hyvinvointialueilla eduskuntavaalien 2019 tuloksen pohjalta. Piirakan koko vastaa alueen asukaslukua. 15 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teema: Aluevaalit ja sote ] 18 Eduskuntavaalit vertauskohteena 22 Ex-kuntajohtajat innostuivat vaaleista 24 Hyvinvoivaa vai pahoinvoivaa aluetta. 18 Kuva: Jussi Partanen [ Kansi ] Matti Pikkujämsän piirros kuvaa aluevaaleja. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 28 Kovan paikan edessä 32 Vastakkain: Keskittämistä vai keskittymistä. Kuva: Lauri Rotko • Minna Karhunen: Kuntaliitto voisi tarjota foorumin kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle – ”Vastakkainasettelussa kunnat häviävät” KL1_2-5.indd 4 11.1.2022 10.54
12 s. Johanna Vuorelma: Palveluja, työpaikkoja ja resursseja keskitetään suurempiin kaupunkeihin. 32 Stiina Ikonen: On ollut niin monta heimojen välistä vedonlyöntikisaa, joten arvelin sellaisen käyvän vaaleihinkin. Kuva: Riikka Hurri Kuva: Laura Oja • Nuorisovaltuustojen Liitto haluaa hyvinvointialueiden nuorille aidot vaikuttamisen välineet eikä mitään kahvikerhoa – ”Aikuiset loppupelissä päättävät, kiinnostaako heitä ottaa nuoret mukaan” • Ministeriöt varoittavat kuntia sellaisista omaisuusjärjestelyistä, joita ei tehtäisi ilman sote-uudistusta • Kinastelu terveysasemien sijainnista ei synnytä alueuudistuksessa uutta demokratiaa KL1_2-5.indd 5 11.1.2022 10.54. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Osmo Soininvaara: Ei kukaan päätä toisen puolesta, että kaupunkiin pitää muuttaa
Yksityiselämässään hän on kokenut perheen pojan huumekierteen. KL1_6-11.indd 6 11.1.2022 9.25. 6 Kuntalehti 1 / 2022 ROHKEASTI OMALLA TIELLÄ [ Hän ] Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajana reilut kaksi vuotta toiminut Marina Erhola on kääntänyt yhtymän talouskriisin kohti ratkaisuja
KL1_6-11.indd 7 11.1.2022 9.25. Kuntalehti 1/ 2022 7 . Vaikenemme vaikeista asioista, ja se saattaa periytyä sodasta, Marina Erhola pohtii
Nyt Erholan työmatka on vain pieni pyrähdys Salpausselän harjulta Jalkarannasta Salpakankaalla sijaitsevaan keskussairaalaan. Palvelujen tarvetta Päijät-Hämeessä ja etenkin Lahdessa riittää. Hän oli asiantuntijana sosiaalija terveydenhuollon uudistusta valmistelleissa työryhmissä ja antamassa lausuntoja salamavalojen räiskyessä. Kaipasin lähelle ihmisiä. Minähän olen vanha lahtelainen, lähdin opiskelemaan 39 vuotta sitten ja nyt olen palannut asumaan lähelle lapsuudenkotiani. Ulkopuolella vanhan sairaalan ympärillä jylisee laajennustyömaa. Lasiseinäisen käytävän päässä kuhisee korkeapaineella toimiva keskussairaala. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen väliaikaishallinto nimitti joulukuussa Erholan johtamaan hyvinvointialuetta tämän vuoden maaliskuusta lähtien siihen asti, kunnes tuleva aluevaltuusto on täyttänyt viran vakinaisesti. Talouskurimuksessa kamppailevat kunnat olivat tympääntyneet kuntayhtymästä tulleisiin lisälaskuihin ja odottivat säästötoimia. Marina Erhola veikkaa pandemian jatkuvan vielä pitkään. KL1_6-11.indd 8 11.1.2022 9.25. KRIISI JA RATKAISUT Kun Marina Erhola aloitti Päijät-Soten toimitusjohtajana, kuntayhtymän ja omistajakuntien näkemykset yhtymän taloudellisesta tilanteesta olivat kaukana toisistaan. Muuton myötä jäivät taakse työmatkat Hämeenlinnasta Lahteen. Kuntien talous ei kestä lisämenoja, vaikka sote-palvelut tuotetaankin edullisesti. Erhola istuu valoisassa ja hiljaisessa työhuoneessaan sairaalakompleksin toimistosiivessä. Erholalle siirtyminen palvelutuotantoon oli luontevaa ja Lahti vanhana kotikaupunkina mieluinen paikka perheen paluumuutolle. Hänet kuvattiin lasiseinäisessä käytävässä, joka yhdistää toimistorakennuksen Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Tiesin mihin tulen. Hän on toiminut viime kesästä lähtien väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtajana. [ Hän ] 8 Kuntalehti 1 / 2022 T Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtajana työskennellessään Marina Erhola oli tunnettu ja näkyvä hahmo. Ihmetystä herätti, kun hän vuonna 2019 siirtyi talouskriisiin ajautuneen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän, Päijät-Soten, toimitusjohtajaksi. On maan keskitasoa enemmän huonoosaisuutta, työttömyyttä, yksinhuoltajatalouksia, huostaanottoja ja ikääntyvä väestö. Se, että täällä oli vaikea tilanne, oli minulle pikemminkin houkutus, Erhola vakuuttaa
HENKILÖSTÖ KOVILLA Kuntayhtymän viisivuotisen muutosohjelman väliarvio valmistui hiljattain. Muutosohjelma tähtää tulevaisuuteen. Riittävyyttä ei määritellä laissa tarkemmin. KL1_6-11.indd 9 11.1.2022 9.25. Uudelta toimitusjohtajalta odotettiin jotain merkittävää avausta, ja sen hän teki. Tämä seikka sai aika vähän huomiota julkisuudessa. Yhtymä toteutti mittavat yhteistoimintamenettelyt, väkeä vähennettiin ja laadittiin viisivuotinen muutosohjelma. Ulkopuoliset arvioitsijat toteavat, että muutoksessa on menty oikeaan suuntaan ja toiminta on aikaisempaa tehokkaampaa. Laaja perusterveydenhuollon ulkoistus oli kiistanalainen, sillä vuoden 2023 alussa toteutuvassa sotemallissa etusijalla ovat hyvinvointialueen itse tuottamat palvelut. Esimerkiksi Harjun terveyden toiminnalle hän ei näe jatkossakaan esteitä. Yhteisyritys ei merkittävästi lisännyt ulkoistusten määrää kuntayhtymässä. Halusimme mallin, jossa olemme mukana omistamassa kumppania. Yritys on pyörittänyt vuoden 2021 alusta lähtien perusterveydenhoitoa Lahdessa, Kärkölässä ja Iitissä. Lain mukaan hyvinvointialueella tulee olla riittävää omaa palvelutuotantoa. Kuntayhtymä perusti Harjun terveys -nimisen yhteisyrityksen terveydenhoitoyritys Mehiläisen kanssa. Uuden toimitusjohtajan ensimmäiseksi tehtäväksi tuli talouden ja toiminnan sopeuttaminen. Sen Olen tyytyväinen, että lainsäädäntö saatiin valmiiksi. Lainsäädäntö suitsii Erholan mukaan vain joitain asioita. Kuntalehti 1/ 2022 9 . Silloin päätettiin, ettemme odota mitään valmista sote-mallia, vaan teemme alueen kannalta tarkoituksenmukaista työtä yhdessä omistajakuntien kanssa sopien, Erhola kertoo. Järjestäjä ja tilaaja eli hyvinvointikuntayhtymä asetti varsin kunnianhimoiset tavoitteet, sitten kilpailutettiin julkisena hankintana, ja tosi tiukalla erolla Mehiläinen sen voitti. Alueen perusterveydenhoidossa toteutettiin uudenlainen malli. Erholan mukaan kokemukset Harjun terveyden ensimmäisestä vuodesta ovat hyviä. Erhola muistuttaa, että Lahdella on pitkät perinteet terveysasemien ulkoistuksista. Esimerkiksi päivystystoimintaa ei voi ulkoistaa. Aikaisemmin omistimme avosairaanhoidon ulkoistuskumppaneista nolla prosenttia. Oleellista on, että järjestäjällä on koko setti vahvasti käsissä ja järjestäjä on isäntä, kuten ministeri Krista Kiuru aina meitä muistuttaa. Muiden maakunnan kuntien odotetaan tulevan mukaan myöhemmin. Erhola näkee, että tulevassa sotemallissa on erittäin paljon mahdollisuuksia myös yksityisille. Omistamme Harjun terveydestä 49 prosenttia
[ Hän ] 10 Kuntalehti 1 / 2022 sijaan henkilöstön tyytyväisyys on vielä alle tavoitteen. Pelkästään pandemiatyöhön oli irrotettu ennen joulua jo sata työntekijää. Palaute paljasti Erholalle asian, jota hän oli aavistellutkin, että kyseessä oli metoo-tyyppinen ilmiö, että meidänkin perheessä. KL1_6-11.indd 10 11.1.2022 9.25. Meille ponnin oli toivon viestin tuominen niille, jotka kokevat läheisen päihdeongelman sietämättömänä. Sitähän hän haastattelussa toivoikin, että saisi oman perheen. Hän on opiskelija ja pienen perheen isä. Erhola veikkaa pandemian jatkuvan vielä pitkään, ja joka tapauksessa alkanut vuosi tulee olemaan jo kolmas pandemiavuosi. Marina Erhola on keuhkosairauksiin erikoistunut lääketieteen tohtori. Aluksi oli irtisanomisia ja lomautuksia sekä suuri huoli sopeuttamisesta. Meillähän sitä kesti seitsemän vuotta, ja se oli ihan oikea maanpäällinen helvetti vanhemmille ja läheisille, Erhola muistelee. Ohjelmasta seurannut palaute yllätti julkisuuteen tottuneen Erholan. Pääosin sitä lähettivät ihmiset, joiden omassa perheessä tai lähipiirissä oli päihdeongelma. Samaan aikaan kun Erholan oma sairaus paheni, hänen poikansa päihdeongelma syveni ja alkoi tuntua toivottomalta. Yhtymän palveluksessa on yhteensä noin 7 000 työntekijää. Sitten tuli pandemia. Kuluvana vuonna kuntayhtymä panostaa ikääntyneiden sekä lapsiperheiden palveluihin. Jos en olisi ollut työssä, minulla olisi ollut varmasti vielä raskaampaa. Pitkällä virkaurallani en ole mistään saanut niin paljon palautetta. Työssä sain ajatukset pois niistä perhemurheista. MIKSI VAIKENEMME. Yleisin palaute oli kiitos. Loppuvuodesta 2019 syntyi paljon huomiota herättänyt ohjelma Kuinka katosin narkkimaahan. Koronatukipaketin varoilla lisättiin varoja lastensuojeluun, jotta mitoituslainsäädännön vaatimukset pystytään täyttämään. Kuntayhtymässä on lisätty resursseja lasten, nuorten ja perheiden palveluihin sekä mielenterveyspalveluihin. Erholan mukaan yhtymässä voidaan nyt keskittyä ihmisten kannalta keskeisempiin kysymyksiin, kuten palvelutuotannon uudistamiseen, laadun ja saatavuuden parantamiseen sekä akuutteihin henkilöstökysymyksiin. Hän on myös itse sairastunut vakavaan, harvinaiseen keuhkosairauteen ja joutunut useasti tehohoitoon ja hengityskoneeseen. Edessä on vähemmän hallinnollista työtä kuin monella muulla alueella. Pandemiatyössä olevat eivät ole mitään ylimääräisiä työntekijöitä, koska sellaisia ei ole, vaan he ovat päivittäin pois muualta palvelutuotannosta. Hän halusi poikansa kanssa murtaa vaikenemista ja häpeää, joka liittyy päihdeongelmaan. Olisi ollut enemmän aikaa miettiä, miten lapseni jaksaa ja onko hän elossa. Nämä ovat erityisen haavoittuvia ryhmiä, ja heidän kuormituksensa pandemian keskellä on kasvanut entisestään. Olen tyytyväinen, että lainsäädäntö saatiin valmiiksi. Uutta on valtion rahoitus ja ohjaus sekä suorilla vaaleilla valitut hyvinvointialueiden aluevaltuutetut. Marina Erholan mielestä sote-uudistus tuli hyvään ja oikeaan aikaan. Kun toimittaja Maarit Tastula pyysi Erholaa Flinkkilä & Tastula -ohjelmaan kertomaan kokemuksestaan äitinä, hän suostui, kun sai mukaan huumeriippuvuudesta toipuneen poikansa Aslakin. OPIN RENTOUTUMAAN Marina Erhola on työskennellyt useaan otteeseen kehitysmaissa, muun muassa slummilääkärinä Pandemiatyössä olevat eivät ole mitään ylimääräisiä työntekijöitä, koska sellaisia ei ole. Ikääntyneiden palveluihin lisätään 179 henkilötyövuotta. Tekemistä on paljon, mutta niinhän sitä aina on. YHÄ VAIN PANDEMIA Koronapandemian vuoksi keskussairaalan kuormitus on ollut vuodenvaihteessa äärimmillään. Tällä hetkellä meillä on viitisenkymmentä täyttämätöntä lähihoitajan vakanssia kotihoidossa, mikä on aika paljon. Muutoin edessä on aika raaka priorisointi ja vastaan tulee hoitotakuulainsäädäntöä, joka takaa ihmisille oikeuden hoitoon. Erhola toteaa, että henkilöstö on ollut koko ajan kovilla. Sen takia me siihen ohjelmaan menimmekin, että halusimme tuoda toivoa niille, jotka kokivat, ettei sitä ole. Meillä on paljon yksinhuoltajia, paljon toimeentulo-ongelmia, paljon ylisukupolvista syrjäytyneisyyttä, matala koulutustaso nuorilla. Työvoimapulahan meillä on koko maassa, joten aika näyttää, saadaanko rekrytoitua näin paljon. Aslak voi nyt hyvin. Monet huono-osaisuudesta kertovat indikaattorit ovat Päijät-Hämeessä huolestuttavia. Oppisopimusopiskelijoita hankitaan sekä kotimaasta että ulkomailta. Erittäin tärkeänä Erhola pitää uuden demokraattisen päätöksentekomallin rakentamista. Päijät-Hämeessä uudistuksen toteutus on hyvässä vauhdissa, sillä kunnat muodostivat vapaaehtoisen sotekuntayhtymän jo vuonna 2017. Tämä on taistelua täällä ja koko maassa, Erhola toteaa. Tällä hetkellä Erhola on erityisen huolissaan lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta ja psykososiaalisten palveluiden riittävyydestä. Erhola toivoo, että hallitus jatkaa pandemiatukia myös kuluvana vuonna, koska minkään alueen resursointi ei kestä pandemian aiheuttamia lisämenoja
On tullut nöyryys ja kunnioitus ihmisten erilaisia olosuhteita kohtaan ja siihen, miten eri puolilla maailmaa hyvin erilaisista lähtökohdista tehdään terveydenhuoltoa. • Luottamustehtävissä parhaillaan muun muassa Hengitysliiton liittohallituksen puheenjohtajana • Perheeseen kuuluu mies, neljä lasta ja yksi lapsenlapsi • Harrastaa mökkeilyä, kuntoliikuntaa ja dekkareita Nicaraguassa ja kymmenen vuoden ajan terveydenhuollon kehityshankkeessa Kirgisiassa. Kuntalehti 1/ 2022 11 Merja Ojansivu Kuvat: Lauri Rotko [ Kuka. On tullut myös kiitollisuus siihen, miten meillä Suomessa on asiat. Erhola on oppinut elämässään myös rentoutumaan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun oma keuhkosairaus vei voimat, oli opittava lepäämään. Erhola asuikin vuoden Kirgisiassa, ja siellä tapahtui sinä aikana vallankumous. THL:n ylijohtajana hän toimi vuosina 2009–2019. Erholan mukaan sekä kokemus nuorena lääkärinä Nicaraguassa että Kirgisiassa ja muualla maailmalla WHO:n asiantuntijatehtävissä ovat jättäneet häneen lähtemättömän jäljen ja vaikuttaneet hänen omiin valintoihinsa elämässä ja työssä. Jos on oikein aikaa, niin luen dekkareita, pääosin ruotsalaisia. Tätä nykyä hän viettää kaikki vapaa-ajat mökillä Padasjoella ja kuntoilee niin paljon kuin kerkeää. On tullut nöyryys ja kunnioitus ihmisten erilaisia olosuhteita kohtaan. Siellä oli erilaista ”hardshippiä”, mutta hyvin miellyttävä, ystävällinen ja vieraanvarainen kansa. • Päijät-Hämeen sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän toimitusjohtaja vuodesta 2019 • WHO:n asiantuntijana useissa eri jaksoissa eri puolilla maailmaa. ] Marina Erhola • Syntyi Lahdessa vuonna 1962 • Asuu Lahdessa • Koulutus lääketieteen tohtori, erikoistunut keuhkosairauksiin, MQI -tutkinto (Master of Quality Improvement), tehnyt tieteellistä tutkimusta erityisesti keuhkosairauksista • Työskennellyt aiemmin lääkärinä ja kehitysyhteistyössä vuosina 1988–1997 muun muassa Nicaraguassa, sen jälkeen Lammin-Tuuloksen terveystyön kuntayhtymän johtajana, Hämeenlinnan seudun palvelurakennehankkeen johdossa, Kirgisiassa ulkoasiainministeriön ja maailman terveysjärjestön yhteistyöhankkeessa asiantuntijana ja Hämeenlinnan kansanterveystyön kuntayhtymän johtajana. • Raskaina vuosina työ auttoi saamaan ajatukset pois perhemurheista, Marina Erhola sanoo. KL1_6-11.indd 11 11.1.2022 9.25
ÄÄNESTYSINTO NOUSUUN LOPPUMETREILLÄ! Aluevaalien äänestysprosentin arvelleen jäävän jopa alle 40:n, mutta eri alueilla yritetään tehdä kaikki voitava äänestysinnon kasvattamiseksi. KL1_12-17.indd 13 11.1.2022 9.31. Riemastuttavin keino on Pohjois-Karjalasta liikkeelle lähtenyt aluevaalihaaste. Nissinen teki talkootyötä Joensuun Katajan hiihtojaoston hyväksi. Kuntalehti 1 / 2022 13 Ilari Nissinen pani vaalimainoksia paikoilleen Joensuun torilla
Sitten muillakin alueilla innostuttiin. Haasteen sisälle on lisäksi syntynyt liuta pienempiä haasteita. Hävinneet hyvinvointialueet tarjoavat yhteisvastuullisesti torikahvit siinä voittaja-alueen kunnassa, jossa on äänestetty kaikkein vilkkaimmin. Pohjois-Karjalasta marraskuussa liikkeelle lähteneessä aluevaalihaasteessa eri hyvinvointialueet ympäri maata kisaavat nyt siitä, millä alueilla ovat korkeimmat äänestysprosentit. ”Tää kisa myö voitetaa ja juuaa aluevaalie jälkee savolaiste maksamat torikahvit EteläKarjalas! Myö ei millekää kalakukolle hävitä. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä on muistuttanut, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on sitä mieltä, vaalit voidaan toimittaa terveysturvallisesti. KORONA PEIKKONA Koronan pelko voi tietysti vaikuttaa äänestysprosenttiin, vaikka terveysturvallisuus äänestyspaikoilla pitäisi olla turvattu. Hän kertoo tottuneensa siihen, että maakuntien rajan yli käydään monenlaista leikkimielistä kisailua, joten ajatteli, että miksei äänestysprosentistakin voisi kisailla. Äänestäjillä ja vaalivirkailijoilla ei ole äänestyspaikoilla maskipakkoa, mutta maskinkäyttöä suositellaan vahvasti. On ollut niin monta heimojen välistä vedonlyöntikisaa, joten arvelin sellaisen käyvän vaaleihinkin. Hän on levittänyt sanaa aluevaalihaasteesta sekä ohjannut ja neuvonut kisassa myös kollegoitaan muilla hyvinvointialueilla. Pohjois-Karjala kilvoittelee Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon kanssa aluevaaleissa siitä, millä niistä on korkein äänestysprosentti. Aiemmin neljän paikallislehden ja Hevosurheilun päätoimittajana toiminut Ikonen aloitti lokakuun puolivälissä hyvinvointialueen viestintäsuunnittelijana. Aluevaalien äänestyshaasteen merkeissä kisataan ympäri maata erilaisissa ryhmissä. KISAILUA RYHMITTÄIN Aluevaalihaasteeseen lähti lopulta mukaan 16 hyvinvointialuetta eli vain viisi jäi ulkopuolelle. Miun ideahan se oli, Ikonen kertoo. Tilanne on erilainen kuin kuntavaalien alla, koska äänestysikäisistä suuri osa on saanut jo rokotukset, osa jo kolmannenkin. Ahonen kiittelee, että kampanja tuo alueille positiivista henkeä, vaikka sillä ei olisikaan kovin suurta vaikutusta äänestysprosenttiin. Twiittien lennellessä aluevaalihaasteesta myös hyvinvointialueiden toimeenpanon muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä viehättyi ideasta ja jakoi Twitterissä viestejä aiheesta. Kun Pohjois-Karjalassa näytettiin vihreää valoa, Ikonen kertoi ideastaan hyvinvointialueiden viestintäverkoston Teams-palaverissa. Kiinnostuin sotesta jo työskennellessäni paikallislehdissä. Ikonen on kotoisin Outokummusta, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja PohjoisSavon rajalta. 14 Kuntalehti 1 / 2022 [ Aluevaalit ] P ohjois-Karjalan hyvinvointialueen viestintäsuunnittelijalla Stiina Ikosella on pitänyt viime aikoina kiirettä. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen väkeä hän kehuu ennakkoluulottomaksi. Karjalaisilla on tietysti karjalanpiirakat ja savolaisilla kalakukko. KL1_12-17.indd 14 11.1.2022 9.31. Idea on kiva ja riisuu vakavuutta vaaleista, hän sanoo. Myö ollaa mukan kissaamassa mis äänestettää vilkkaimmi aluevaaleis”, on eteläkarjalaisten sanoma, joka tietysti levisi myös sosiaalisessa mediassa. Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet kisaavat keskenään, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu keskenään, Päijät-Häme, Häme, Keski-Suomi ja Kymenlaakso keskenään sekä viimeisimpänä joukkoon liittyneet Vantaa-Keravan ja KeskiUudenmaan hyvinvointialueet keskenään. Aluevaalihaasteen markkinoinnissa on nostettu esille paikallisia herkkuja, jotka myös leikkisästi kisaavat keskenään. Hän mietti, mitä voisi tehdä äänestysinnon parantamiseksi, koska aluevaalit ovat täysin uudet vaalit eivätkä monet edes tiedä, mistä oikein on kysymys. Oikeusministeriö suositteli vaalien alla kuntia kiirehtimään rokotusten antamista niin, että mahdollisimman monen vaalivirkaiStiina Ikosen takana Joensuun torilla pyörii mainos aluevaalihaasteesta. Ensin ajattelin kyllä, että tohtiiko tätä ideaa ääneen sanoa, mutta kun sanoin, kaikki innostuivat muutosjohtaja Elina Felinistä alkaen
EVAn joulun alla julkistaman tutkimuksen mukaan suomalaisista vain 35 prosenttia on hyvin kiinnostuneita äänestämään aluevaaleissa. Sama päinvastoin eli jos voittajakunta sijaitsee Pohjois-Savossa, molemmat Karjalat jakavat kahvituskustannukset omasta sijoituksestaan riippumatta. Aluevaltuustojen kokoonpanoissa painottuisivat puolueet, joiden äänestäjäkunta on aluevaaleista kaikkein kiinnostuneinta ja äänestysvarminta. Mikäli voittajakunta on esimerkiksi kunta Pohjois-Karjalassa, molemmat savolaiset hyvinvointialueet sitoutuvat tarjoamaan yhteisvastuullisesti kahvit ko. Tavoitteena tietysti on, että PohjoisKarjala loistaa kaikista kirkkaimpana. Torikahvit tulee järjestää maaliskuun loppuun mennessä kahvien maksajan ja voittaja-alueen yhteisesti sopivaksi katsomana päivänä. Lähde: vaalit.fi Aluevaalihaastekilpailun säännöt Karjalassa ja Savossa: ALUEVAALIHAASTEESSA kilvoitellaan hyvinvointialueen korkeimmasta äänestysprosentista. Alhainen äänestysprosentti myös suosisi kansanedustajien ja kunnanvaltuustojen kärkipoliitikkojen valintaa aluevaltuustoihin, hän kommentoi. tammikuuta tiedetään, ketkä nousevat historian ensimmäisiksi aluevaltuutetuiksi – ja mitkä hyvinvointialueet voittavat haastekisan. Aluevaalihaasteen panoksena ovat torikahvit siinä voittaja-alueen kunnassa, jossa äänestetään kaikkein vilkkaimmin. Tulos enteilee äänestysprosentin jäävän jopa alle 40 prosentin tason. Jatkossa aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Sunnuntai-iltana 23. tammikuuta. Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo ovat samassa haasteessa kilpailemassa keskenään. • Aluevaalit järjestetään kaikilla hyvinvointialueilla. Aluevaalien äänestysaktiivisuuden jääminen alhaiseksi on kuitenkin esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tutkimusten mukaan hyvin mahdollista. • Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. KAKSin marraskuun lopulla teettämässä kyselyssä kaikista äänestysikäisistä 41 prosenttia ilmoitti, että olisi varmasti äänestämässä aluevaaleissa. PERIKSI EI ANNETA Pohjois-Karjalassa ei kuitenkaan anneta periksi, vaan tehdään töitä äänestysinnon nostamiseksi viime hetkille asti. Suurelle enemmistölle (69 prosenttia) hyvinvointialueiden asiat olivat ainakin siinä vaiheessa enemmän tai vähemmän vieraita. lijan täysi rokotussarja olisi saatu annettua hyvissä ajoin ennen vaaleja. Kuntalehti 1 / 2022 15 [ Info ] Ensimmäiset aluevaalit • Aluevaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto muistutti tutkimuksen julkistuksen yhteydessä, että aluevaalien lässähtäminen pannukakuksi kyseenalaistaisi niiden demokraattisen legitimiteetin. Se hyvinvointialue, jolla on keskinäisistä haasteeseen osallistuvista alueista korkein äänestysprosentti, on voittaja. kunnassa riippumatta omasta sijoituksestaan. Kysely oli tehty syyskuun lopulla ja lokakuun alkupuolella. Stiina Ikonen sanoo, että jos Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella äänestysprosentti menee 50 prosentin tietämille, vaalit ovat menneet tosi hyvin. • Ensimmäisten aluevaltuustojen toimikausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025. • Martta Nieminen Kuvat: Riikka Hurri KL1_12-17.indd 15 11.1.2022 9.31. Samansuuntainen tulos saatiin vastaavassa kyselyssä viime syyskuussa (43 prosenttia). Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan. • Aluevaltuutetut päättävät hyvinvointialueen ja sosiaalija terveydenhuollon palvelustrategiasta, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen taloudesta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Helsingissä ja Ahvenanmaalla vaaleja ei järjestetä. tammikuuta. • Tulokset vahvistetaan 26. Voittaneen hyvinvointialueen edustaja/edustajat ovat paikan päällä kahvituksessa, ja tappioalueiden edustajillekin lähetetään kutsu tapahtumaan
] KULTTUURIJOHTAJA Jennika Friman valitsee Kuntalehdelle Hangon kaupungin aarteen. Talvisodan rauhanehtojen perusteella Hankoniemen aluetta vuosina 1940–1941 hallinnut Neuvostoliitto oli pommittanut vanhan kaupungintalon maan tasalle ennen poistumistaan. Hangon lisäksi Forsbäckin tuotantoon kuuluu toinenkin suuri seinämaalaus, jonka hän teki Tammisaaren Säästöpankin satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1959. Toiveena oli ollut löytää seinämaalauksen tekijäksi länsiuusimaalainen taiteilija, ja alustavien hahmotelmien perusteella komitean valinta osui tammisaarelaiseen Forsbäckiin. Se huomattiin, ja arvostelut maan päälehdissä olivat kiittäviä. Forsbäck toimikin 1960-luvulta alkaen Tammisaaren ja Karjaan työnväenopistossa opettajana sekä myöhemmin Tammisaaren opettajaseminaarissa virkaatekevänä lehtorina. Taideteoksesta on useita luonnoksia, joista Hangon kaupungin omistuksessa on neljä kappaletta, kertoo Friman. Forsbäckin käsialaa on myös Utön majakkakirkon alttaritaulu. Näemme siinä riuskan kalastajan selvittämässä verkkojaan; lämpöisellä hiekalla rantapallolla leikkivän tytön; rakennusmiehiä ja sataman jätkiä; purjeveneitä, laivoja ja reimareita, ja kaiken takana valoisan meren. Tyyli ja tekniikka vaihtelivat vuosien saatossa. Maalaus kuvaa Hangon elämää ja keskeisiä elinkeinoja: satamatoimintaa, kalastusta ja matkailua, muiden muassa. Tähti oli aiheena jo 1881 vahvistetussa vaakunassa, josta nykyinen vaakuna polveutuu. AIHEET olivat usein maisemia ja motiiveja saaristosta, mutta Forsbäck maalasi myös muotokuvia ja asetelmia. Vaikka stipendit auttoivat asiaa, ammattitaiteilijana oli vaikea elättää perhettä. Eniten on maalauksia, mutta mukana on myös veistoksia, valokuvia ja käsitöitä. Kuvataiteilija Bore Forsbäckin (1909– 1994) kymmenen metriä pitkä ja yli kaksi metriä korkea Hanko (1957) on maalattu suoraan Hangon kaupungintalon seinään. syyskuuta 1959, ja sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 4. tammikuuta 1960. Vuonna 1936 Forsbäck muutti Tammisaaren saaristoon, mutta maalasi edelleen ahkerasti. KL1_12-17.indd 16 11.1.2022 9.31. Forsbäckin perheeseen Rut Lundbergin kanssa kuului kolme poikaa ja kaksostytöt. Vaakunan selitys kuuluu ”sinihopeakatkoisessa kilvessä hopea-punakatkoinen majakka, jonka ovija ikkuna-aukot ovat siniset, tornin yläpuolella kuusisakarainen hopeatähti”. Hanko tilattiin vuonna 1953 uuteen kaupungintaloon, jonka suunnittelivat arkkitehdit Bertel Liljeqvist ja Sam Salvesen. Hangon kaupungin taidekokoelmaan kuuluu yli 400 taideteosta, kertoo kulttuurijohtaja Friman. 16 Kuntalehti 1 / 2022 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Hangon kaupunginvaltuusto hyväksyi vaakunan 9. Välillä öljyväri vaihtui akvarelleihin, ja realismi sai ajan kanssa tyyliteltyjä ja kubistisia sävyjä. [ Mikä vaakuna. Vaakunan on piirtänyt vanhan vaakunan pohjalta Gustaf von Numers. • Katja Martelius Hanko: Hanko (1957) Kuva: Tomi Parkkonen HANGON vaakunan aiheena on vuonna 1863 rakennettu Russarön majakka. Forsbäckin töitä oli esillä muun muassa Suomen Taiteilijain ryhmänäyttelyissä, minkä lisäksi hän piti oman näyttelynsä Strindbergin taidesalongissa vuonna 1946. FORSBÄCK oli syntyjään Snappertunasta, mutta perhe muutti Helsinkiin hänen ollessaan kolmevuotias. Eikä se ole mikään miniatyyri. Monet teoksista ovat hankolaisten tekemiä, sanoo Friman. Vuonna 1929 Forsbäck aloitti opinnot Ateneumissa, minkä lisäksi hän opiskeli taidehistoriaa Helsingin yliopistossa
Opetteluvaihe jää siis lyhyemmäksi. Valtaosa ehdolla olevista kansanedustajista on myös kunnanvaltuutettuja. Aluevaltuustossa pitäisi vain uskaltaa irtautua kunnanvaltuutetun roolista. Jos aluevaltuutettu on myös kunnanvaltuustossa, voiko intressiristiriitaa välttää. Jos joudutaan päättämään palveluverkoston supistuksesta, on inhimillisesti ymmärrettävää, että aluevaltuutettuna toimiva kunnanvaltuutettu pyrkii ohjaamaan supistukset jonnekin muualle kuin omaan kotikuntaansa. Lakihan sen sallii, mutta kyllä väistämättä herää kysymyksiä intressikonflikteista. Kunnat ymmärrettävästi yrittävät valvoa etujaan hyvinvointialueen sisällä. Kuntaliiton selvityksen mukaan aluevaltuustoihin on ehdolla yhteensä 111 kansanedustajaa eli yli puolet eduskunnasta. ] miksei tääLä helsingissä ole aluevaaleja. • Martta Nieminen KL1_12-17.indd 17 11.1.2022 9.31. ne pidetään hyvinvointialueiLa. Pystytkö puhumaan. Jos kansanedustajien aluevaaliehdokkuuksia haluaa puolustaa, Päivi Räsänen sanoi Ylen tentissä hyvin, että koska hänellä on vuosikymmenten kokemus eduskunnasta ja Riihimäen valtuustosta, hänellä on soteja pelastusasioiden asiantuntemusta valmiiksi. Onko se hyvä peruste. Tässä on melkoinen mentaaliakrobatiatilanne, kun on kolme edustustehtävää, jotka osin ovat samojen aihepiirien kanssa tekemisissä, mutta roolit ovat erilaiset. Täydellisessä optimitilanteessa aluevaltuutetut ajattelevat koko alueen etua eivätkä pelkästään kotikuntiaan. Kaikista aluevaaliehdokkaista kunnanvaltuutettujen osuus on noin kolmannes. Kuntalehti 1 / 2022 17 [ Tape ] [Pystytkö puhumaan. Kun todennäköisesti tulee myös kolmen tason ihmisiä, eduskunnassa budjettivaltaa käyttämällä he ovat päättämässä hyvinvointialueiden rahoituksesta. Silläkin on vaikutuksia siihen, millaista elämä kuntatasolla on. Ensimmäinen mahdollinen ristiriita syntyy siitä, että yksittäinen aluevaltuutettu priorisoi sitä, että on kotikuntansa edustaja. Sillä perusteella voi sanoa, että kansanedustajuus on hyvä meriitti. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen tutkimusjohtaja, apulaisprofessori Markku Jokisipilä vastaa puhelimeen. Kansanedustajien aluevaaliehdokkuutta on perusteltu sillä, että heidän avullaan voidaan nostaa äänestysprosenttia. Joo, kyllä vain. Aluevaltuustossahan pitäisi tavoitella hyvinvointialueen kokonaisetua ja kotikunnassa miettiä asioita ennen kaikkea oman kunnan kannalta. Ehkä se tuo lisää kiinnostavuutta, mutta ehkä tuollaisella perusteella on enemmänkin tehty välttämättömyydestä hyve. Miten suhtaudut mahdolliseen kolmella tasolla toimimiseen
Ilmiö on sama kuin kuntavaaleissa, mutta selvästi lievempi. SDP saisi eniten ääniä, mutta perussuomalaiset keräisi vaalituloksen perusteella eniten paikkoja. Varsinais-Suomessa kokoomus ja Jos suomalaiset äänestäisivät aluevaaleissa samalla tavalla kuin viime eduskuntavaaleissa, perussuomalaiset saisivat eniten paikkoja, vaikka SDP saisi eniten ääniä, selviää Kuntalehden tekemästä laskelmasta. Tältä näyttäisi Kuntalehden tekemän teoreettisen laskelman mukaan. Kokoomus saisi 221 paikkaa, vihreät 129, vasemmistoliitto 103, RKP 66, kristillisdemokraatit 55 ja Liike Nyt 20 paikkaa. Perussuomalaiset olisi suurin Keski-Uudellamaalla. Keskusta olisi suurin yhdeksällä alueella. Kakkoseksi tulisi SDP 267 valtuutetulla ja kolmanneksi keskusta 243 valtuutetulla. Perussuomalaisten osuus jakaantuu tasaisemmin. SDP olisi suurin seitsemällä alueella Eteläja Lounais-Suomessa. Muiden puolueiden äänija paikkamäärien järjestys vastaavat toisiaan. RKP olisi suurin ruotsinkielisillä alueilla Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla. Liike Nytin äänet on poimittu ehdokaskohtaisesti vaalituloksista käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Pohjanmaa olisi ainoa alue, jossa yhdellä puolueella olisi ehdoton enemmistö. Sen laskelman mukaan keskusta olisi suurin puolue yhdeksässä aluevaltuustossa, kokoomus kuudessa, SDP kolmessa ja RKP kahKL1_18-31.indd 18 11.1.2022 10.57. KUNTAVAALEISSA ERI SUUNTA Aluevaalien tulos olisi eduskuntavaalien tuloksen mukaan arvioituna kovin erilainen kuin jos äänet jakautuisivat samalla tavalla kuin viime kesän kuntavaaleissa. Sinisetkin saisivat paikan kuudella alueella. Liike Nyt ei ollut vielä tuolloin puoluerekisterissä eikä sen ääniä ole erikseen tilastoitu, vaan ne ovat Tilastokeskuksen tilastoissa eri valitsijayhdistysten yhteissummissa. Kuntalehti laski tulokset eduskuntavaalien äänien perusteella olettaen, että vaaliliittoja ei solmita. EDUSKUNTAVAALIT VERTAUSKOHTEENA perussuomalaiset saisivat yhtä monta paikkaa, mutta äänimäärässä perussuomalaiset ohittaisi kokoomuksen. Keskusta olisi suurin puolue yhdeksällä alueella Pohjoisja Itä-Suomessa. Pohjanmaa olisi ainoa hyvinvointialue, jossa yksi puolue saisi ehdottoman enemmistön, kun RKP veisi 30 paikkaa 59:stä. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom on laskenut, millainen aluevaalien tulos voisi olla kuntavaalien tuloksen mukaan. Jos äänestysprosentti jää alas, perussuomalaiset ja vihreät kärsivät. Keskusta saisi enemmän paikkoja kuin kokoomus, vaikka äänimäärissä järjestys olisi päinvastainen. JÄRJESTYKSET RISTIIN Puolueiden järjestys äänimäärissä ja toisaalta paikkajaossa olisivat kovin erilaiset. Kokoomus olisi suurin Länsi-Uudellamaalla. [ Aluevaalit ja sote ] 18 Kuntalehti 1 / 2022 J os suomalaiset äänestävät nyt aluevaaleissa samalla tavalla kuin kevään 2019 eduskuntavaaleissa, perussuomalaiset saisivat eniten aluevaltuutettuja, yhteensä 269. Keskustan osuutta paikkajaossa korostaa se, että sen vahvoilla alueilla pienillä hyvinvointialueilla valitaan suhteessa enemmän aluevaltuutettuja kuin SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden vahvoilla alueilla. Se olisi toiseksi suurin puolue noin puolella alueista