[ Kolumni ] Terhi-Anna Wilska: Nuoret kärsivät eniten KORONAN KAMPITTAJA Johanna Luukkonen taistelee Rauman talouden puolesta Töihin päästävä kokeilulla tai ilman Kunnantalojen uudet valtiaat Saako yli 55-vuotias kunnasta töitä. KL1_1.indd 1 4.1.2021 14.07. 1 I 2021 I 14.1
Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut KL1_2-5.indd 2 4.1.2021 14.21. MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa
Kun pandemia toivon mukaan kesän jälkeen on ohi, palaammeko enää täysimääräisesti toimistolle tietokoneittemme äärelle vai pienenevätkö kunnantalojen toimistoneliöt suhteessa etätyön kasvuun. Digiloikka muuttui digiharppaukseksi, kun Suomi siirtyi työskentelemään tietoverkoissa. Kun perinteisissä kokoustilanteissa ilma on sakeana läsnäoloa, Teamskokoukset muuttuvat helposti yksinpuheluiksi, jolloin voi olla vaikea tukea työkuorman alle joutuvaa kollegaa. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut T ämä vuosi 2021 alkaa ikään kuin usvan takaa, sillä kaikkea tuntuu varjostavan koronakriisi. Työntekijän onkin nyt johdettava itse itseään. Anna Kukan haastattelussa mainitsema mielenterveysjohtaminen onkin erinomainen termi havahduttamaan työpaineessa olevia esimiehiä. Kuntalehti 1 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. ROKOTUSTEN alkaminen antaa toivoa pandemian voittamisesta. Ja esimiesten esimiehiä. Oikea vastaus: Me emme tiedä. Havainto on karmiva. Milloin virus on voitettu, milloin alkaa palautuminen normaaliin. Ja ennen kaikkea: mikä on uusi normaali. Suuret kysymykset vaikeuttavat kuntien toiminnan suunnittelua. • Kotitoimisto harvoin on ergonomisesti työpaikan veroinen. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Sivulla 39 KT Kuntatyönantajien työelämän kehittämisen asiantuntija Anna Kukka kertoo, että korona-aika on lisännyt henkistä kuormitusta samaan aikaan, kun mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyden syyt ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Keittiön pöytä korvaa sähköisesti säädettävän työpöydän, keittiön jakkara tai sohvan nurkka pumpputuolin ja pieninäyttöinen kannettava tietokone ajaa kunnon näppäimistöllä ja erillisellä näytöllä varustetun työtä varten suunnitellun työpisteen asiaa. Kotitoimisto harvoin on ergonomisesti työpaikan veroinen. Mutta onko niin, että kun koronapandemia on ohi, se myös on ohi. Tämän vuoden ensimmäisen Kuntalehden teemana on työ. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Mitä koronan jälkeen. markku.vento@kuntalehti.fi MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa. Mielenterveyden syyt ovat ohittaneet tukija liikuntaelimistön sairaudet työkyvyttömyyden aiheuttajina, Kukka sanoo. On löydettävä keinoja tukea työtoveria myös etätyöskentelyssä. Mutta sen lisäksi pitää voida tunnistaa, jos jossain asiassa itse tarvitsee apua. Mitä pysyviä muutoksia koronavirus on yhteiskuntaan ja kuntien toimintaan aiheuttanut. Monin paikoin kunta-alan etätyöskentelysuositukset jatkuvat vielä pitkälle syksyyn. ETÄTÖIDEN aikana myös työnjohdon haasteet ovat kasvaneet. Kun ihminen kohtaa ihmisen, molemmilla on parhaat mahdollisuudet kasvattaa työhyvinvointia myös etätöissä. Viime vuoden maaliskuussa alkanut pandemia muutti kuntien työpaikkojen ja työntekijöiden kotien käyttöä. Jo tämän perusteella oikean ja sosiaalisesti toimivan fyysisen työyhteisön merkitys ajaa kirkkaasti etätyöskentelyn mahdollisten etujen ohi. KL1_2-5.indd 3 4.1.2021 14.21. Yksi sellainen on aito välittäminen
Kuva: Jussi Partanen Johanna Luukkonen: On äärimmäisen tärkeää hahmottaa, mihin isojen teollisten yritysten lonkerot ulottuvat ja missä riskit piilevät. 13 Kuntavaalit 2021 14 Kuvattua, Sanottua, Luku 15 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teema: Työ ] 16 Töihin kokeilulla tai ilman 22 Politiikkaa avoimesti 26 Mistä valoa matkailuun. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Ohi karikoiden [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 6 [ Sisältö 1/2021 ] s. 31 10 kysymystä osatyökykyisistä 32 Tässä onnistuimme: Tuulivoimalla kunta kuntoon 34 Kuntajohtajilla oli tuulinen vuosi [ Kolumni ] 35 Terhi-Anna Wilska: Nuoret kärsivät eniten 36 55+, onko tie tukossa. • Korona lisännyt ruoka-avun tarvetta selvästi Tampereella – valtakunnallinen toimija pitää ruokaaputoiminnan kestokykyä uhattuna [ Kansi ] Jussi Partanen kuvasi Rauman kaupunginjohtajan Johanna Luukkosen Rauman satamassa. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 40 Nälkämaasta tuli työmaa 43 Sosionomien ylemmällä tutkinnolla on vaikea edetä 44 Kuntien henkilöstö lähes puolittuu 46 Sakkoa naisten yliedustuksesta [ Kunnan töissä ] 48 Ex-kansanedustajasta kunnanjohtajaksi [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Politiikassa aina jonkun sauna palaa [ Lakia lukien ] 51 Aluehallintovirastot palkittiin virkakielen selkeyttämisestä [ Lakiklinikka ] 52 Näin työllistetään hankinnoilla [ Kirjat ] 53 Hyvä ihminen on työihminen [ Työ ja tekijä ] 54 Sote-johtaja lepää kirjoittamalla [ Luottamuksella ] 56 Poliitikosta viestijäksi [ Seuraava numero ] 58 Teema: Talous KL1_2-5.indd 4 4.1.2021 14.21. 22 Piirros: Matti Pikkujämsä Jenni Airaksinen: Iso kysymys on poliittisen johtamisen ammattimaistuminen
Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. s. 28 Juha Rehula: Yksi osa pienen kunnan kunnanjohtajan tehtävistä on auttaa ihmisiä. Kuva: Rami Marjamäki Juha Viitasaari: Kokeilun siirtyminen on harmillista. Kuva: Riikka Hurri Marjut Ahokas: Kokeilu olisi ottanut enemmän kuin antanut. 36 s. 48 Kuva: Juha Tanhua • KT: Työvoimaja työllisyyspalveluja on vahvistettava ennen eläkeputken poistoa • Kunnilta oma malli työllisyydenhoitoon – Työministeri: Nyt on tervetullutta edetä vaihe vaiheelta ja saada kaikki mukaan • Helsinki avaa hävikkiruokaterminaalin ruoka-avun tehostamiseksi – ruoka voi olla myös ”sisäänheittotuote” palvelujen piiriin KL1_2-5.indd 5 4.1.2021 14.22. Kuva: Jouni Porsanger Jarno Jaksola: Onko valtiolla oikeasti halua turvata elinkeinotoimintaa pohjoisessakin. Kuva: Jouni Porsanger Mika Tenhunen: Odotan infran kehittämisen rinnalle myös pienen omarahoituksen ja kevyen byrokratian kehittämisja pilottitukia
Vaikutukset eivät ole vain paikallisia, hän sanoo. 6 Kuntalehti 1 / 2021 KARIKOIDEN Kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen luotsaa Raumaa ohi koronakarikoiden. Rauman satama menetti Kaipolan paperitehtaan sulkemisen myötä yhden suurimmista asiakkaistaan. On äärimmäisen tärkeää hahmottaa, mihin isojen teollisten yritysten lonkerot ulottuvat ja missä riskit piilevät. OHI KL1_6-11.indd 6 4.1.2021 14.08. Satama etsii nyt kuumeisesti uusia asiakkaita, sanoo kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen
Luotan, että tuuli puhaltaa tummat pilvet pois sataman yltä, sanoo Rauman kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Satamaoperaattori Euroports kävi loppuvuodesta yt-neuvottelut, jotka johtivat 55 työntekijän irtisanomiseen. Satamassa ei tarvitse katsoa kuin Kuntajohtaja on ammatillinen yleisjohtaja, jolla pitää olla itseään viisaampia toimialajohtajia, Johanna Luukkonen sanoo. Rauma on elinkeinorakenteeltaan sellainen, että täällä aina jollain menee hyvin. Siitä oli nyt hyötyä. Kaipola oli Rauman sataman suurimpia asiakkaita. Tummilla pilvillä hän viittaa Kaipolan paperitehtaan sulkemiseen, jonka laineet lyövät Raumalla asti, vaikka matkaa sinne on Jämsästä lähes 250 kilometriä. Hän otti yhteyttä Rauman kaupungin yritysasiantuntijaan ja kutsui koolle koulutusyhtiö Winnovan, Valmetin ja HKScanin edustajat pohtimaan, millaisia ratkaisuja irtisanotuille voisi tarjota. On äärimmäisen tärkeää hahmottaa, mihin isojen teollisten yritysten lonkerot ulottuvat ja missä riskit piilevät. Valmet on rekrytoimassa lisää väkeä. Sen sulkeminen voi vaikuttaa meriliikenteeseen niin, että tänne tulee entistä pienempiä laivoja tai liikenne harvenee. Vaikutukset eivät ole vain paikallisia, Luukkonen sanoo. En olisi huolestunut siitä niin paljon, jos en olisi tuntenut alueen elinkeinoelämää. Tyrskyt iskevät voimalla vasten Rauman sataman konttilaituria. Luukkonen tarttui Rauman peräsimeen heinäkuussa. Tehtaalla on 70 työntekijää, ja yli puolet heistä asuu Raumalla. Elokuussa samoihin aikoihin, kun UPM ilmoitti Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta, tuulilasivalmistaja T Saint-Gobain kertoi lopettavansa tehtaansa Pyhärannassa, joka on Laitilan tapaan Rauman eteläpuolella. [ Hän ] 8 Kuntalehti 1 / 2021 Tuuli ulvoo myrskylukemissa. Kaupungissa on 39 000 asukasta. Luukkonen tarttui toimeen. KL1_6-11.indd 8 4.1.2021 14.08. Ennen nimitystään hän työskenteli kolme vuotta Rauman etelänaapurin Laitilan kaupunginjohtajana. Aamupäivän sade on sentään jo lakannut
KL1_6-11.indd 9 4.1.2021 14.08. VALINTA TIESI MUUTTOA Keskiaikaisesta vanhasta kaupungistaan ja pitsistä tunnettu Rauma haki Kotimaan matkailijat löysivät meidät. Rauman seutu loppuu kesken, Luukkonen sanoo. Aloite tuli Luukkoselta. Elinkeinojohtaminen kuuluu Luukkosen vahvuuksiin. vastapäisen telakan suuntaan. Siellä valmistuu parhaillaan uusi autolautta Tallinkille ja ensi vuonna alkaa neljän monitoimikorvetin rakentaminen. Kuntalehti 1 / 2021 9 . Metsä Fibren uusi mäntysaha käynnistyy sekin ensi vuonna. Elinkeinoelämä ei katso kuntaeikä maakuntarajoja. Yksi osoitus tästä ajattelusta on se, että varsinaissuomalaiset Laitila ja Pyhäranta saivat lokakuussa kutsun liittyä Rauman seudun seutuhallitukseen, vaikka Rauman seutu on Satakuntaa. Laitila tarttui tarjoukseen. Meillä on tällä seudulla vahva elinkeinoelämä ja uskon, että sen kehittäminen on kaikkien siihen työhön osallistuvien etu, Luukkonen sanoo. Varsinais-Suomen Yrittäjät palkitsi hänet kaksi vuotta sitten Elinvoiman edistäjä -palkinnolla
Jos en ole osallisena kunnan arjessa, silloin kehitän kuntaa vain välillisesti. Työpaikkailmoituksessa Rauma etsi yhteistyöja verkostoitumiskykyistä henkilöä, joka on aidosti kiinnostunut palveluiden kehittämisestä. Se otti minulta paljon työaikaa, mutta olin todella tyytyväinen. Haluan olla sitoutumaton ammattijohtaja. Luottamus ei hänen mukaansa mene siksi, että osapuolet ovat eri mieltä. ERIKOKOISET KUNNAT Seutukaupunkiverkostoon kuuluu 56 kaupunkia, jotka Luukkonen sijoittaa maaseudun ja kasvukeskusten välimaastoon. Entä mitä ammattijohtaja sanoo siihen, että useissa kunnissa on nyt isoja ongelmia johdon ja luottamushenkilöiden välillä. Mieluummin keskustelen pienistä asioista usein ja ajoissa. Minusta on hedelmällistä työskennellä sellaisten hallituksen jäsenten kanssa, joilla on näkemystä. Luukkonen kokee, että hän on aina saanut viettää myös vapaa-aikaa kulloisessakin kotikunnassaan. Mieluummin keskustelen pienistä asioista usein ja ajoissa. ENEMMÄN KESKUSTELUA! Johanna Luukkonen aloitti uransa kuntajohtajana kuusi vuotta sitten Kangasniemellä Etelä-Savossa. Olen jo tehnyt Kuntaliitolle aloitteen siitä, miten saisimme verkostoja keskustelemaan ristiin. [ Hän ] 10 Kuntalehti 1 / 2021 marraskuussa 2019 uutta kaupunginjohtajaa viime kesänä eläköityneen Kari Kosken tilalle. Johtajan tehtävä on silloin seistä keulassa ja pitää oikea kurssi. Viime syksynä Luukkonen huomasi, että kuntajohtajan kannattaa käydä keskusteluja myös yksittäisten valtuustoryhmien kanssa. Johtajuus punnitaan silloin, kun on haasteita. Sitten kun on joku iso asia pöydällä, keskustelu on helpompaa, koska siitä on tullut jo tapa, Luukkonen toteaa. Minusta on helpompi pohtia kunnan kehittämistä, jos itse elän siellä. Ensimmäinen puoli vuosi Raumalla lupaa myös hyvää, Luukkonen sanoo. Hallituksen puheenjohtajat sekä Kangasniemellä että Laitilassa halusivat ja kykenivät keskustelemaan ja vuorovaikutus heidän kanssaan oli aitoa ja luottamuksellista. Hän suostui, mutta vieraili yhdenvertaisuuden nimissä kaikissa muissakin ryhmissä. Jos siitä paletista unohdat jonkun, kaikki kaatuu syliisi, hän vastaa. Hänen mukaansa isot asiakokonaisuudet eivät välttämättä hahmotu papereista lukemalla. Kuntajohtajan pitää huomioida henkilöstö, elinkeinoelämä, kolmas sektori ja verkostot. Keskustelut avasivat minulle uusia näkökulmia. Mies kulkee perässä, hän nauraa. Pitsinnypläyksen saloihin Luukkonen ei ole työkiireiltään ehtinyt heittäytyä, vaikka hän onkin kuulemma taitava käsitöissä. Hänen lääkkeensä kuntien johtamisongelmiin on keskustelu. Kun aurinko paistaa, on helppo olla esimies. Se liittyy myös työhön. Seutukaupunkien välisen yhteistyön rinnalle hän toivoo lisää erikokoisten kuntien välistä vuoropuhelua. Sitä keskustelua pitäisi käydä erityisesti poliittisten päättäjien suuntaan, sillä jos nyansseja ei kuulla, kuntia käsitellään blokkeina, eivätkä ne silloin voi kehittyä. Hyville johtajille on kysyntää etenkin huonoina aikoina, Luukkonen sanoo. Luukkonen ei tähänastisen uransa aikana ole joutunut kärsimään luottamuspulasta, vaikka takana onkin tiukkoja äänestysvalmisteluita. Kaupunkilaiset tykkäävät siitä, jos he näkevät kaupunginjohtajan vapaa-ajalla verkkarit jalassa. KL1_6-11.indd 10 4.1.2021 14.08. Rauman kerroksellisuus ja monimuotoisuus saivat minut hakemaan, Luukkonen sanoo. Ja sellaisen se Luukkosesta sai. Minusta on ihanaa, kun vastaan tulee joku uusi asia, josta en tiedä mitään ja sitten yhtäkkiä opin tai oivallan. Valinta tiesi Luukkoselle muuttoa Raumalle, sillä hän kuuluu niihin kuntajohtajiin, jotka haluavat asua johtamassaan kunnassa. Minulle on äärimmäisen tärkeää, että minut koetaan kaikissa puolueissa riippumattomaksi. Uusien asioiden opettelu on Luukkosen intohimo. Se voisi vahvistaa tulevaisuuden kehittämistä. Viihdyin Laitilassa, ja mietin miksi lähteä. Toisen asteen koulutuksen turvaaminen, osaavan työvoiman saanti ja muuttotappio ovat monille seutukaupungeille yhteisiä huolenaiheita, Luukkonen sanoo. Eräs valtuustoryhmä pyysi Luukkosta kokoukseensa esittelemään talousarviota. Jos asiat tuodaan suoraan päätöksentekoon, silloin ollaan helposti törmäyskurssilla, Luukkonen sanoo. Silloin hän mieluiten hikoilee juosten, pyöräillen ja joskus myös uiden. Elinkeinorakenteesta riippuen osalla seutukaupungeista on enemmän haasteita kuin toisilla. Mitä isompi asia, sitä enemmän siitä pitää keskustella. Hän toimii muun muassa seutukaupunkiverkoston puheenjohtajana ja istuu elinkeinoministeri Mika Lintilän, kesk., johtamassa kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä. Rauma on niistä vetovoimaisin, selvisi kaksi vuotta sitten toteutetussa tutkimuksessa. Kiitosta Luukkoselta saa syyskuussa Kuntamarkkinoilla järjestetty kuntajohtajien paneeli, joka toi saman pöydän ääreen neljän erikokoisen kunnan johtajat. Mietimme nyt, miten toteutamme tämän tänä vuonna. Luukkonen sanoo olleensa onnekas, sillä päättäjät ovat tukeneet häntä vaikeidenkin asioiden valmistelussa, vaikka hallituksessa ei aina ole vallinnutkaan yksimielisyyttä. Iltakoulussa ja lähetekeskusteluissa asioita voi taustoittaa ja niistä voi keskustella päättäjien kanssa ennen varsinaista päätöksentekoa
Luukkonen arvioi tuolloin, että valtion runsaan kymmenen miljoonan euron koronavirustuki on riittävä. Kolmivuotisen talousohjelman tähtäin on ensi vuodessa. Ne kunnat, jotka ovat investoineet koko ajan tasaisesti, pärjäävät. En usko, että se johtuu kehnosta taloudenpidosta. Minä halaan ihmisiä mielelläni. SOTE-RATKAISU PIAN Alkaneelta vuodelta Luukkonen toivoo pikaista sote-ratkaisua sekä perinpohjaista keskustelua kuntien valtionosuusjärjestelmästä. Se oli tärkeä ja arvokas tunti myös siksi, että kuulin, mitä muut puhuivat. Viime vuonna alijäämää kertyi 13,7 miljoonaa euroa. KL1_6-11.indd 11 4.1.2021 14.08. Elinkeinoelämä ei katso kuntaeikä maakuntarajoja. Keväällä hän iloitsi, kun kuntaministeri Sirpa Paatero, sd., kutsui kuntajohtajia säännöllisesti etäkokouksiin. ] Johanna Luukkonen • Syntyi 12.12.1966 Riihimäellä • Koulutukseltaan liikunnanohjaaja, lastentarhanopettaja ja hallintotieteiden maisteri • Rauman kaupunginjohtaja 1.7.2020 alkaen • Johti Laitilan kaupunkia vuosina 2017–2020 ja Kangasniemen kuntaa vuosina 2015–2017 • Toimi Hyvinkään kaupungin hankintapäällikkönä vuosina 2011–2014 ja varhaiskasvatuksen aluepäällikkönä vuosina 2002–2011 • Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja elokuusta 2019 alkaen • Hansel Oy:n hallituksen jäsen • Perheeseen kuuluu aviopuoliso • Harrastaa maastoja maantiepyöräilyä, juoksua, hikiliikuntaa ja golfia KORONATUKI PAIKKAA Ennen koronaa työ vei Johanna Luukkosen harva se viikko Helsinkiin. Kuluneesta koronavuodesta Luukkonen löytää jotain hyvääkin. Etäkokousten myötä kohtaamisten merkitys vuorovaikutuksessa korostuu, hän sanoo. Olemme toistaiseksi selvinneet kohtuullisilla kustannuksilla, mutta tulevaisuudesta emme tiedä. Tulevaisuuden haaste on, miten matkailijat pidetään. Hän seuraa nyt herkällä korvalla koronatilanteen kehitystä maailmalla ja sen vaikutuksia raumalaisille yrityksille. Jos koronatilanne maailmalla heikkenee, Suomen vienti voi sakata. Vielä joulukuussa Rauman koronavirustilanne vaikutti varsin hyvältä. Toinen ilonaihe liittyy viime kesän matkailuun. Kuntalehti 1 / 2021 11 Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Jussi Partanen [ Kuka. Silloin Rauman kaupungin verotulot laskevat, ja se on sitten isoa ropinaa. Siitä Vanhan Rauman toimijat ovat antaneet kaupungille kiitosta. • Lohdullista tässä ajassa on Johanna Luukkosesta se, että kaikkien kollegoiden kanssa voi keskustella samoista teemoista: sotesta, taloudesta ja koronasta. Kotimaan matkailijat löysivät meidät. Valtion tulisi pohtia, miksi kahdella kolmasosalla kunnista menee huonosti. Koronatukien ansiosta kuntien valtionosuudet nousevat sille tasolle, jolla ne olivat vuonna 2015, kun valtionosuuksien leikkaaminen alkoi, Luukkonen huomauttaa. Nyt näyttää siltä, että suhteessa tarpeeseen Rauma jää plussan puolelle. Rauman taloudessa oli vaikeuksia jo ennen koronaa. Luukkosen mukaan syypää Rauman ja monen muunkin kunnan talouskurimukseen on pitkittynyt korjausvelka. Olen sanonut kollegoille ja yhteistyökumppaneille, että sitten kun korona on ohi, en päästä teistä irti. Siinä tuli kuulluksi tulemisen tunne, kun jokainen sai vuorollaan viestiä suoraan ministerille. Sen vuoksi investointipaine on kerralla liian iso, Luukkonen summaa
Sen pieli puolestaan viittaa seudulla tapahtuvaan nopeaan maankohoamiseen. Joka toinen vuosi järjestettävä festivaali sai alkunsa vuonna 2008, kun kunnassa paikallisten taiteilijoiden ja kunnallispoliitikkojen synergiat kohtasivat ainutlaatuisella tavalla, kertoo Huttunen. Syntyi yhteinen tahtotila tehdä Iistä taidepaikkakunta. Kuukunen esimerkiksi on taiteilijan oman ilmauksen mukaan juurevan maan humoristinen sieni. Mutta toiset kestävät ajan hammasta, kuten Kummalliset kukat. Kummalliset kukat paljastettiin viime vuoden kesäkuussa, ja se on kunnan uusin taidehankinta. Julkisia taideteoksia Iissä on viitisenkymmentä. Kummalliset kukat on veistoskokonaisuus, joka käsittää kolme botanistin silmiin erikoista, mosaiikkipäällysteistä kukkaa: Kaihonkukan, Kultatyräkin ja Kuukusen. Siitä kertovat lukuisat kuvat, joita veistoksesta on postattu sosiaaliseen mediaan. HUTTUNEN on seurannut tarkalla korvalla, miten iiläiset ottavat kukkaveistoksen Ii: Kummalliset kukat (2020) Kuva: Inka Hyvönen vastaan. Teos aateloi puiston. ] TAIDEKESKUS KulttuuriKauppilan vastaava tuottaja Jetta Huttunen on tehnyt päätöksensä: Iin kunnan aarre ei sittenkään ole joen varrella sijaitseva Sanna Koiviston pronssiveistos Iijoen uitolle (2003), jossa kolme tukkijätkää haroo keksillä tukkia parempaan suuntaan. [ Mikä vaakuna. Vaakunan on suunnitellut Kaj Kajander. Hän oli suunnitellut myös aiemmin Iin vaakunan. Ainakin asumispalveluyksikön väki, joka näkee Kummalliset kukat suoraan ikkunastaan, pitää teoksesta kovasti. Osana teosta on käytetty paikallisia kierrätyslautasia ja Iin työhönvalmennuskeskuksen taidepajojen valmistamia mosaiikkipisaroita. 12 Kuntalehti 1 / 2021 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Iin vaakuna on vahvistettu alun perin vaakunaksi Kuivaniemelle, mutta vaakunasta tuli Iin tunnus vuonna 2007, kun kunnat yhdistyivät. Aiemmin horsmaa pukannut joutomaa haluttiin ottaa aktiiviseen virkistyskäyttöön ja ylentää se ympäristötaiteella, kertoo Huttunen. Tässä onkin juju: teoksella on haluttu houkutella ihmisiä vastaperustettuun Lähde!-nimiseen puistoon. Huttunen kertoo, että teos käsittelee luontoa ja luontoyhteyttä, kuten monet muutkin Suomisen työt. • Katja Martelius IIN kunnan vaakunan selitys on ”hopeakentässä aaltokoroinen vasen pieli ja hylje; molemmat sinisiä”. Kummallisista kukista onkin kovaa vauhtia tulossa kuntalaisten suosikki. KL1_12-15.indd 12 4.1.2021 14.28. Kun ihmiset alkavat ottaa selfieitä, niin jotain on tehty oikein. On tosin kuultu sellaisiakin kommentteja, että veistos sijaitsee turhan kaukana keskustasta. Sen sijaan aarre olkoon kuvataiteilija Paula Suomisen mosaiikkiveistos Kummalliset kukat (2020), joka sijaitsee hiukan syrjemmällä terveyskeskuksen takana. Suurin osa on paikallisen ympäristötaidefestivaalin Art Ii Biennaalen satoa. Hylje viittaan kunnan sijaintiin Pohjanlahden rannikolla. Usein nämä ympäristötaideteokset ovat luonteeltaan katoavaisia ja sulautuvat ajan kanssa osaksi iiläistä luontoa. Osana tapahtumaa kunta sitoutuu hankkimaan kokoelmaansa taidetta
Ehdokashankinta pääsi koronan takia kunnolla käyntiin vasta loppukesästä, joten olemme myöhässä aikataulusta. Aina tietysti pitkäaikaisia valtuutettuja ei enää asetu uudelleen ehdolle, mutta samalla ihan uusia ihmisiä politiikan ulkopuolelta haluaa mukaan, kertoo SDP:n puoluesihteeri Antton Grönholm. • Eero Karisto Enemmistö kansanedustajista on lähdössä ehdolle kuntavaaleihin, selviää STT:n kyselystä. Keskitymme erityisesti tietyille alueille, ja tavoitteemme on saada niissä paikoissa kattavia ja laadukkaita listoja. Suurin piirtein viime vaaleja edeltävässä tahdissa ollaan. KUNTALEHTI KYSYI näkymiä puoluesihteereiltä sähköpostitse ennen joulutaukoa. Ehdokashankinta on edennyt edelliskertaa nopeammin, ja nyt on julkistettu kiinnostavia uusia ehdokkaita, kuten Susijengin eli miesten koripallomaajoukkueen Shawn Huffin ehdokkuus Helsingissä. Puoluesihteeri Fredrik Guseffin mukaan ehdokasasettelu on kehittynyt mukavasti. Perussuomalaisilla on 3 300 ehdokasta ja tavoitteena on 6 000–6 500 ehdokasta, kertoo puoluesihteeri Simo Grönroos. Kokoomuksen ehdokkuus kiinnostaa. Vihreillä ehdokkaita on hiukan alle 1 500. Maksimaalinen ja monipuolinen ehdokasmäärä on puolueille tärkeä tavoite, sillä jokaisen ehdokkaan uskotaan tuovan ääniä, jotka puolueelta muuten voisivat jäädä saamatta. Tavoite on ennallaan, vuoden 2017 ehdokasmäärän ylittäminen. Keskustalla on perinteisesti ollut eniten kuntavaaliehdokkaita koko maassa. Liike Nytillä on useita satoja ehdokkaita ympäri maata, mutta puolue ei ole asettanut mitään tiettyä ehdokastavoitetta. Vuoden 2017 kuntavaaleissa vihreillä oli 2 600 ehdokasta. Niinpä puolueiden yleinen viesti on, että korona hiukan hidastaa hyvin sujuvaa ehdokashankintaa. Tavoitteemme on kasvattaa selkeästi ehdokasmäärää viime kuntavaaleista, jolloin ehdokkaita oli 5 739, kertoo kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko. Kuva: Eduskunta KL1_12-15.indd 13 4.1.2021 14.28. Sellaisen saa pienemmissä tai keskisuurissa kunnissa kokoon harva puolue. Tilanne näyttää hyvältä ja työ jatkuu, sanoo vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen. Kokoomuksella on tällä hetkellä koossa noin 3 000 ehdokasta. Vasemmistoliitolla on ehdokkaita noin 1 700–1 900 ja ehdokasasettelu etenee paikoitellen oikein ripeästikin, kertoo puoluesihteeri Mikko Koikkalainen. Haasteista huolimatta lähdemme kuntavaaleihin ihan positiivisilla näkymillä, Koikkalainen sanoo. Ehdokashankinta edistyy samaan tahtiin kuin viimeksikin, kertoo puoluesihteeri Asmo Maanselkä. Kuntalehti 1 / 2021 13 [ Kuntavaalit 2021 ] UUSI VUOSI vie ajatukset entistä tiiviimmin tuleviin kuntavaaleihin, vaikka korona on edelleen vaivanamme. SDP:llä ehdokkaita on lähes 3 500, ja se on yli puolet tavoitteesta. Koronatilanteen vaikeutuminen voi hankaloittaa ehdokasasettelua ja vaalien käymistä, mutta toisaalta puolueväki on tottunut toimimaan aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa ja verkossa, hän sanoo. Eduskunnassa on istuntotauko helmikuun alkuun saakka. Näkymät ovat oikein hyvät. Ehdokasasettelu käy kiivaana, sanoo puoluesihteeri Juhani Klemetti. Tavoitteena on ylittää vuoden 2017 tilanne, jolloin oli noin 3 200 ehdokasta. Kristillisdemokraateilla on 1 000 ehdokasta ja tavoite on 2 000 ehdokasta. Ehdokashankinta etenee edelleen nopeammassa tahdissa kuin neljä vuotta sitten, kertoo keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Tavoite on runsaat 6 000 ehdokasta eli sama kuin vuonna 2017, jolloin puolueella oli 6 132 ehdokasta. Täysi ehdokaslista on puolitoista kertaa valittavien määrä. Mikään puolue ei myönnä, että ehdokashankinta olisi vaikeuksissa, koska se antaisi mielikuvan puolueen vetovoiman hiipumisesta. Ehdokkaita on jo nyt kymmenillä paikkakunnilla enemmän kuin viime vaalien lopullisilla listoilla. Ehdokashankinta etenee sittenkin Meille hakeutuu tällä hetkellä paljon ehdokkaita, joille on tärkeää nähdä tulevaisuus positiivisesti ja varautua tuleviin vuosiin kunnissa määrätietoisella politiikalla, hän sanoo. Keskustalla on nyt 3 000 ehdokasta ja kokonaistavoite on 7 500 ehdokasta. Koronatilanne asettaa ehdokashankinnalle omat haasteensa, mutta puolueella on käytössä uusia konsteja ja jäsenmäärältään kasvavan puolueen kentältä löytyy kyllä intoa ja aktiivisuutta. Vaalivalmistelujen olennaisin osuus tässä vaiheessa on ehdokashankinta. RKP:llä on noin 800–850 sovittua ehdokasta
”SOSIAALISESSA mediassa jokainen käyttäjä rakentaa itsestään jonkinlaista imagoa viestiessään siellä. Kirjailija Risto Isomäki Aarre-lehden kolumnissaan. MustRead-verkkojulkaisun Brysselin-kirjeenvaihtaja Mika Horelli blogissaan. Etelä-Savo menetti kaksi kuntaa, kun Heinävesi siirtyi Pohjois-Karjalaan ja Joroinen Pohjois-Savoon. Kahdeksan työntekijää jää Honkajoen toimipisteeseen. ”EPÄTYYPILLISEN työn määrä ei ole räjähtänyt käsiin, mutta se on vakiintunut osaksi suomalaisia työmarkkinarakennetta. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jussi Välimaa Talous ja yhteiskunta -lehdessä. Norrbo tyhjentää kuitenkin työhuonettaan Honkajoella, sillä hänen päätoimipisteensä on Kankaanpäässä. Jotakin on tehtävä asian korjaamiseksi. Ilkka Kaitila, Sirkku Kupiainen, Nina Sajaniemi ja Vappu Taipale Kanava-lehdessä. Tämän vien kotiin. Ennen kuin epätyypillisellä työllä voi saavuttaa samanlaisen toimeentulon kuin tyypillisellä työllä, sitä on epärehellistä markkinoida kestävänä ratkaisuna. Vuoden ainoa kuntaliitos toteutui vuodenvaihteessa. Kunnantalo ei tyhjene, sillä vain neljä työntekijää siirtyy Kankaanpään kaupungintalolle. Se pitää ottaa huomioon, kun sosiaaliturvaa nyt uudistetaan. 14 Kuntalehti 1 / 2021 [ Kuvattua ] [ Sanottua ] VUODENVAIHTEESSA viisi kuntaa vaihtoi maakuntaa. ”NIIN kauan kuin ihminen liikkuu suomalaisissa metsissä, hän saa koko ajan lähes täydellistä tasapainoharjoitusta. Sen takia se pitää tehdä hyvin.” Teknologiayhtiö Vincitin johtaja Saana Rossi Helsingin Sanomissa. ”SE, MITEN kohtelemme ihmisiä rekrytointiprosessissa, on kriittistä. [ Luku ] 5 HONKAJOKI on nyt osa Kankaanpään kaupunkia. ”ERILAISISSA organisaatioissa ympäri maailman on viimeistään nyt herätty siihen, että merkittävää osaa toimistoissa tehdystä tietotyöstä tai aikaisemmin henkilökohtaisesti hoidetuista tapaamisista ei yksinkertaisesti kannata enää siirtää verkosta reaalimaailmaan: jatkamalla etätöitä ja pitämällä kokoukset verkossa säästetään merkittävästi rahaa sekä toimitilaettä matkakuluissa. Se kertoo organisaation tavasta toimia ja olla. Minullakin on täällä tekemistä, koska toimin lomituspalvelujen esimiehenä, kertoo Honkajoen kunnanjohtajana viimeksi toiminut Ulla Norrbo, joka siirtyi Kankaanpään kaupungin kehittämisjohtajaksi. Sain sen Honkajoen 150-vuotisjuhlavuonna, hän esittelee lahjaksi saamaansa Lea Bision tekemää mosaiikkiteosta, joka kuvaa Honkajoen vaakunaa. Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus Polemiikki-lehdessä. Kuhmoinen siirtyi Keski-Suomesta Pirkanmaahan. Iitti vaihtoi Kymenlaakson Päijät-Hämeeseen ja Isokyrö Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaahan. Martta Nieminen Kuva: Jussi Partanen KL1_12-15.indd 14 4.1.2021 14.28. Päätoimittaja Tuija Siltamäki Ylioppilaslehden pääkirjoituksessa. ”PIAN viisikymmentä vuotta täyttävä peruskoulu on tilanteessa, jossa ongelma – poikien tyttöjä heikompi menestys – on todettu ja sen seuraukset ovat nähtävissä. ”SUOMESSA on koulutuspoliittisesti huolestuttavaa se, että kotitaustan vaikutus oppimistuloksiin on vahvistunut
Kuntalehti 1 / 2021 15 [ Tape ] anteeks ny vaan, muTa mun tarTis päästä siivoon teitin jälkiänne. Pystytkö puhumaan. Se oli mielenkiintoinen tilanne, koska meillähän oli Olki20-turvallisuusharjoitus edellisenä päivänä. joulukuuta säteilypiikki, joka ei aiheuttanut vaaraa ihmisille ja ympäristölle. Sitten kun kokous oli päättymäisillään, huomattiin uutisista, että tämmöinen tilanne on päällä. Tilannetta pidettiin kuitenkin vakavana häiriönä. Kyllä me sitten laitoimme kunnan verkkosivuille tiedon siitä, että tilanne on hallinnassa. • Martta Nieminen KL1_12-15.indd 15 4.1.2021 14.28. Missä olit silloin, kun havaitsit uutisen. Kyllä tämmöinen häiriö oli ihan Säteilyturvakeskuksenkin mukaan poikkeuksellinen. vai hoitaako yhteiskunta. Siellä tekniikka on pelannut eikä ole tullut mitään vaaraa kenellekään eikä ympäristölle. Meillä alkoi silloin kahdentoista aikaan kunnan johtoryhmän kokous. Sehän oli Olkiluodossa niin sanottu nollatason häiriötilanne. ] Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi vastaa puhelimeen. Johtoryhmässä oli sen verran tiivistä settiä, ettei kukaan meistä katsonut puhelimiaan. Hyvässä yhteishengessä viedään hommaa eteenpäin, mutta tieto olisi kyllä meidän näkemyksemme mukaan pitänyt tulla kunnalle aikaisemmin. Onko vastaavia häiriöitä tapahtunut aiemmin kunnanjohtaja-aikanasi. Tietoa rupesi sitten tulemaan. Me haluamme nimenomaan oppia näistä tilanteista. Tietysti meillä on tarpeen vaatiessa mahdollisuus informoida kuntalaisia tekstiviestein, mutta nyt sellaista ei lähetetty. Onni tässä tietysti on se, että laitos on toiminut juuri niin kuin on pitänyt. Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalan kakkosyksikön sisällä havaittiin 10. Olet toiminut Eurajoen kunnanjohtajana neljä vuotta. Itselleni tuli ensimmäisenä mieleen se, että mahtaakohan tämä olla harjoitus eli onko jollakin lipsahtanut harjoitusviesti julkisuuteen. Olisiko kunnalle pitänyt ilmoittaa tapahtuneesta nopeammin kuin nyt tehtiin. Laitoksen turvajärjestelmät toimivat niin kuin pitikin. Kyllä pystyn. Olisiko kunnalla ollut mahdollisuutta rauhoitella kuntalaisia, jos tiedettiin, ettei vaaraa ole. On se sitten mikä tahansa kriisitilanne, tiedon täytyy tulla nopeasti, koska kunta voi sitten nostaa valmiusastettaan tarpeen mukaan. Tiedotusvälineissäkin oli silloin jo tieto siitä, että tilanne on hallinnassa. [ Pystytkö puhumaan. Kyllä se kuitenkin totista totta oli, ja sen jälkeen olimme pelastuslaitokseen yhteydessä. Kuulit itse ensimmäisen kerran häiriöstä vasta tiedotusvälineiden kautta monta tuntia tapahtuneen jälkeen. Mitä tästä pitää ottaa opiksi. Miten reagoitte uutiseen. Tässä oli Eurajoen kunnan lisäksi kyse koko seutukunnasta. Tässä on nyt käyty sitä prosessia läpi ja keskusteltu Teollisuuden Voiman ja Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa siitä, mistä viive johtui
16 Kuntalehti 1 / 2021 TÖIHIN KOKEILULLA TAI ILMAN Työllisyyden kuntakokeilu siirtyi vuodenvaihteesta maaliskuulle. Virtain kaupungissa Pirkanmaalla olisi haluttu aloittaa heti, mutta Pohjois-Karjalan Ilomantsia siirto ei hetkauta puoleen tai toiseen. Se kokeilee ennätyksellisen laajan työttömyyden taltuttamista omin keinoin. KL1_16-33.indd 16 4.1.2021 14.30
[ Työ ] Kuva: Riikka Hurri Kunnantalon raput puhtaiksi lumesta, siis tervetuloa palveltavaksi kunnan järjestämään työllisyyspalveluun. KL1_16-33.indd 17 4.1.2021 14.30. Kuntalehti 1 / 2021 17 . Lumille kyytiä Ilomantsissa antaa kiinteistönhoidon apulainen Kimmo Hurskainen
Viitasaari viittaa työja elinkeinotoimistojen URA-asiakastietojärjestelmään, jonka hallinnointiin vaaditaan kokeilukunnilta yli puolet yhden ihmisen työajasta. Ennemmin haaste on lainsäädäntö, sillä se huomioi isoja paremmin kuin pienten kuntien tilannetta. Jos ja kun fyysisiä kohtaamisia voidaan kevään aikana järjestää, kuntien työllisyyskokeiluja on tarkoitus edistää Virroilla näistä kahdesta rakennuksesta. Mukaan yhteistyöhön haalitaan ainakin Virroilla aiempaa rivakammin myös oppilaitoksia. TEtoimistojen vastuuta siirtyy kunnille, joissa paikallinen tilanne ymmärretään parhaiten. Ennen kaikkea kokeilu avaa mahdollisuuksia jouhevampaan toimintaan, mutta toki se tuo myös hieman lisäresursseja. Hankaluuksia on tullut siitä, voimmeko ohjata edellytettyä työaikaa yhdelle ihmiselle. Kaikilla on nyt kova motivaatio viedä tilannetta eteenpäin. KOKEILUSSA TOISTA KERTAA Pirkanmaalla työllisyyden kuntakokeilu on toinen. Kuinka hyvin pieniä kuntia kokeilun valmisteluissa on kuultu. Toista sataa kuntaa käsittävän kokeilun piti alkaa keväällä, mutta sitä lykättiin jo ennen koronapandemiaa syyskuulle. Kokeilun siirtyminen on harmillista, mutta olemme entistä valmiimpia maaliskuussa. Tietysti Tampere tekee omat isot päätöksensä, mutta meillä on ollut kokeilun valmisteluissa vastuu ja vapaus kehittää omaa paikallista toimintaa. Virroilla työllisyyttä hoitaa monta työntekijää osana työtään esimerkiksi sosiaalityössä. [ Työ ] 18 Kuntalehti 1 / 2021 T äällä se sitten alkaa! Virtain kaupungin kaupunginjohtaja Juha Viitasaari seisoo kaupungintalon ja sen naapurin, valtion virastotalon, edessä. Virroilla olisi Viitasaaren mukaan ollut täysi valmius aloittaa työllisyyden kuntakokeilu vuoden alussa, kuten tarkoitus oli. Ainakin aluksi. Hän pitää kokeilun tavoitteita konkreettisina ja tarpeellisina. Työllisyyden kuntakokeilun aloittaminen on takunnut useaan kertaan. Saamme kaupunkiin uuden kokopäiväisen työllisyyttä edistävän työntekijän. Käytännössä siirto ei aiheuta meillä merkittäviä kuluja, sillä voimme lykätä henkilöstöjärjestelyjä ja muita valmisteluja. Olemme saaneet vaikuttaa tilanteeseemme, eikä esimerkiksi Tampereen koko ole ollut meille ongelma. Yhteistyö pelaa hyvin. Tosin vielä joulukuussa ei tiedetty virastotaloon tulijaa nimeltä. Kaupungissa selvitetään parhaillaan, josko kokeilutoimintaa voitaisiin aloituksen jälkeen siirtää vielä lähemmäs kenttää, paikalliseen toisen asteen oppilaitokseen tai kirjastoon. Virroilla on asukkaita reilut 6 000, Tampereella noin 240 000 ja maakunnan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Nokialla, noin 34 000. Viitasaari kertoo mielissään, että Pirkanmaa on ollut järjestelyissään valtakunnallisesti kärjessä, sillä aiemmasta kokemuksesta on apua. Siitä alkua lykättiin alkuvuoteen ja nyt tuoreimpana lykkäyksenä maaliskuulle. Kuka tahansa Virroille sitten tuleekin, hän on virallisesti TE-toimiston palkkalistoilla mutta kunnan työnjohdon alla. Hänen mielestään työttömät ja työnantajat saadaan kokeilussa aiempaa vahvemmin ja saumattomammin yhteistyöhön. Juha Viitasaari, Virrat Kuva: Rami Marjamäki KL1_16-33.indd 18 4.1.2021 14.30
Kaupungissa on muovija metalliteollisuutta, joissa tarvitaan suorittavan tason lisäksi insinööritason osaamista. KL1_16-33.indd 19 4.1.2021 14.30. Meillä oli tosi kiire rekrytointien kanssa. Immosen mielestä Pirkanmaan kunnat ovat onnistuneet keskenään sopimisissa hyvin. Kokeilu ei ole ilmaista tehdä, siinä käytetään meidän ja kuntien resursseja. Kokeilun tavoitteena on ollut, että jos samassa kokeilussa on mukana useampi kunta, kunnat sopivat keskenään toiminnoista ja niiden hoitamisesta. Loppuvuodesta luku oli 9,2 prosenttia. Uusia yhteisiä toimintatapoja toivoo myös Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Riku Immonen. Niistä voi koitua lisäkustannuksia. Joutunemme varmistamaan sosiaalityöntekijälle vähintään tuon vaaditun työajan. Mutta on totta, että kansainvälisessä vertailuissa meillä TE-toimistoissa on ollut vähän resursseja vaikka naapurimaihin verrattaessa. MOTIVAATIO PÄÄLLÄ Virtain kaupungissa työttömyys on ollut hyvin hallinnassa. Työttömien määrä kulkee talousKokeilu ei ole ilmaista tehdä, siinä käytetään meidän ja kuntien resursseja. Näistä 50 rekrytoidaan siirtoa varten. Kaupungissa on niin sanottuja kohtaanto-ongelmia eli työttömät ja olemassa olevat työpaikat eivät syystä tai toisesta kohtaa. Tarkoitus on päästä kokeilun aikana samoihin lukemiin kuin ennen koronaa. Hän kuitenkin huomauttaa olevansa skeptinen, sillä yleiset taloussuhdanteet mahdollisine isoine irtisanomisineen vaikuttavat ratkaisevasti työllisyyden kehittymiseen. Nyt pääsemme saattamaan ne loppuun asti. Meidän näkökulmastamme on hyvä, että Tampereen kaupunki on neuvottelukumppani muiden kuntien kanssa ja myös meidän suuntaamme. Immonen huomauttaa, että kunnilla on ollut mahdollisuus kertoa toiveitaan ja vaikuttaa siirrettäviin rekrytoitaviin ihmisiin. Siitä aiheutuu henkilöstöjärjestelyjä, mahdollisesti uuden henkilön palkkaustarve ja siten lisäkuluja. Immonen nimeää teknologian uuden kokeilun selkeäksi eroksi edelliseen kokeiluun. Jos yli puolikasta työaikaa ei järjesty, myöskään oikeuksia järjestelmän käyttöön ei tule. Hän huomauttaa, että kunnille tulee lisää valtuuksia ja ne voivat hoitaa asiakkaan tilannetta kokonaisuutena. Meillä on samaan aikaan pulaa osaavasta työvoimasta jopa niin, että tilanne vaikuttaa yritysten kasvuhalukkuuteen, kaupunginjohtaja Juha Viitasaari kertoo. Tekniikka on kehittynyt nopeasti, ja asiakassiirrot TEtoimistosta kuntiin hoituvat nyt automaattisesti, ilman manuaalista työtä. Mutta myös sosiaalija terveystoimiala kaipaa lisää tekijöitä. Selkeä puute hänen mielestään sen sijaan on, että kokeilun kustannusvaikutuksia on arvioitu vähänlaisesti. Siinä on myös kokeilun keskeinen idea, eikä meillä TE-toimistoissa ole ollut sellaiseen aiemmin mahdollisuutta. Kuntiin siirretään Pirkanmaalla noin 170 työntekijää. Kaikkia näitä aloja varten olemme tehneet temppuja, ja muun muassa kouluttautumismahdollisuuksia on parannettu. Ennen koronapandemiaa työttömiä oli noin kuusi prosenttia työvoimasta. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, mitä kaikkea kokeilulla saadaan aikaan. Oletan, että kun ihmisiä saadaan kuntiin, läheisyys auttaa työllistymistä. Kokeilun lykkääntymistä Immonen kommentoi huomauttamalla, että lisäaika on tervetullutta. Lainvalmistelijat halusivat varmistaa, etteivät asiattomat pääse katsomaan järjestelmästä henkilötietoja. Eikä mitä tahansa insinööriosaamista, sillä teollisuusyritykset hyödyntävät muun muassa robotiikkaa. TUKEA TEKNOLOGIASTA Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Riku Immonen kertoo, että koronaresurssien myötä TE-toimistoon saatiin palkattua määräaikaisia työntekijöitä, joita voidaan kokeilun alkaessa siirtää kuntiin. Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto Virtain kaupunginjohtaja Juha Viitasaari kertoo, että kaupungissa joudutaan tekemään kokeilun takia henkilöstöjärjestelyjä. Viitasaari pohtii, että työllisyydenhoito on ollut Suomessa jäyhän toiminnan maineessa. Kummassakin päässä pitäisi selkeästi arvioida mahdolliset kustannushyödyt. Viitasaari sanoo ymmärtävänsä, miksi laissa on päädytty nykyisen kaltaiseen ratkaisuun. Kuntalehti 1 / 2021 19 . Hän toivoo, että kun yhteistyöstä saadaan joustavaa ja työllisyydenhoidon asiantuntijat pääsevät käymään työttömän tilannetta kokonaisuutena läpi, tuloksia syntyy nopeasti
Ilomantsissa tilanne ratkaistiin siten, että määräaikaisen työllisyyskoordinaattorin työpaikkaa varten varattiin talousarvioon kolmen vuoden pidennys. Hallitus halusi kokeiluun erittäin hyvän seurantajärjestelmän, joka välittää tietoa nopeasti kokeilujen hyödynnettäväksi ja myös muihin hankkeisiin. Korona-aikaan meille tuli melkein 20 000 uutta työtöntä. Ilomantsi ilmoitti ennen vuodenvaihdetta Lieksan tavoin jättäytyvänsä pois Maisema-Karjalan kuntakokeilusta, ja samalla kuntakokeilu jää toteutumatta myös Kiteellä, Juuassa, Rääkkylässä, Heinävedellä ja Tohmajärvellä. Myös työttömien työterveyshuollon palveluja on tarkoitus kehittää, sillä yli viisikymppisillä voi olla muun muassa tukija liikuntaelinten sairauksia. Marjut Ahokas, Ilomantsi Ilomantsi aikoo tehdä oman kokeilunsa ja hakee siihen Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. PIILOTYÖPAIKAT ESILLE Koronapandemia on nostanut kuntien työmarkkinatuen maksuosuuksia reippaasti. [ Työ ] 20 Kuntalehti 1 / 2021 Siirtymäaika hiomiseen kehityksen sykleissä. Toivon, ettei kokeilu kaadu mihinkään turhanpäiväiseen, vaan työttömien asiaa päästään parantamaan laajemmin koko maassa, hän summaa. Viitasaari on toiveikas. Ilomantsiin pyritään saamaan myös oma uusi työllisyyden hanke, johon kunta hakee ESR-rahoitusta. Ei haluttu riskiä, että yhdenkään ihmisen toimeentulo vaikeutuisi tietojärjestelmän takia. Joidenkin elämänhallinnantaidot ovat voineet karata, ja heillekin pyritään löytämään työelämän polkuja. Ståhlberg muistuttaa, että työllisyyden kuntakokeilun rinnalla valmistellaan kovalla vauhdilla muitakin työllisyyshankkeita ja pysyvää työvoimapalvelurakennetta. Kokeilu olisi ottanut enemmän kuin antanut. Kunnanjohtaja Marjut Ahokas sanoo, että työttömyyttä on pakko saada vähenemään. Kaikkialla valmistautuminen ei kuitenkaan ollut yhtä pitkällä, ja kokeilussa olevat kunnat olivat Ståhlbergin mukaan loppuvuodesta hyvin eri kohdissa. Tarkoitus on päästä pienentämään kunnalle tulevia työmarkkinatuen sakkomaksuja, Ahokas sanoo. Kokeilusta olisi tullut omat kustannuksensa, jotka lasketaan työmarkkinatukea vastaavasta kuntaosuudesta. Eniten kirvelsi kuitenkin se, että kokeilussa meille olisi jäänyt työllisyydenhoitoon nykyisen yhden ihmisen työpanoksen sijaan vain hänen puolikkaansa. Jokaisessa kokeilukunnassa on yhteisesti ri, Outokumpu ja Polvijärvi. Tai sitten käytetään aikaa heidän eläkeselvittelyihinsä. Hallinnointikustannus oli toki pieni. KL1_16-33.indd 20 4.1.2021 14.30. Täällä se ei sitten ala! Pohjois-Karjalan Ilomantsissa ja kuudessa alueen kunnassa päädyttiin päinvastaiseen ratkaisuun kuin Pirkanmaalla. Esimerkiksi osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi on valmisteilla useampi hanke, joilla on yhdyspintoja kuntakokeilun kanssa. Syy oli mielestäni tosi painava. Pohjois-Karjalassa Joensuun vetämässä työllisyyden kuntakokeilussa mukana ovat Kontiolahti, LipeVIRTAIN kaupungin tavoin monessa kunnassa oltiin täydessä valmiudessa kokeilun alkuun vuodenvaihteessa, tai olisi oltu jo ennen sitä, kertoo työja elinkeinoministeriön (TEM) johtava asiantuntija Tanja Ståhlberg. Kelan tilastojen mukaan puolessa vuodessa kuntien osuus työmarkkinatukikuluista kasvoi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 45,5 miljoonaa euroa. Ne etenevät käsi kädessä kokeilun kanssa, ja kokeilusta tuotetaan tietoa muuhun valmisteluun. Tarkoitus on saada töitä tai koulutusta erityisesti työttömille nuorille sekä yli 55-vuotiaille, joilla on jokin työllistymisen este. Ståhlberg korostaa kuntakokeilussa tiedon reaaliaikaisuutta. MIKSI POIS KOKEILUSTA. Toivottavasti myös valmiina olleissa kunnissa voidaan hyödyntää siirtymäaika omien toimintaja yhteistyömallien hiomiseen, hän sanoo. Ahokkaan mielestä ennakkokäsitys oli todellisuutta ruusuisempi. Mutta meidän on pakko tehdä jotakin. Poikkeusaikoina on vaikea arvioida minkään yksittäisen toimenpiteen vaikuttavuutta, Immonen sanoo. Ilomantsi toivoi työllisyyden kuntakokeilusta apua myös sakkojen pienentämiseen, jotka ovat kunnassa noin 410 000 euroa vuodessa. Myöskään URA-asiakastietojärjestelmää ei olisi saatu toimitettua kuntien käyttöön vuoden alussa. Silti hän uskoo, että vuoden aikana voidaan saada näkyviin, mihin suuntaan kokeilulla päästään. Ståhlberg sanoo, ettei kokeilua haluttu aloittaa vajaalla henkilöstöllä. Kaikilla on nyt kova motivaatio viedä tilannetta eteenpäin. Mittaaminen ja seuranta ovat tehokkaampia kuin edellisellä kerralla. Meillä oli kokeilusta poisjäämiseen selkeä peruste, sillä kokeilu olisi ottanut enemmän kuin antanut, perustelee Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas. Työttömyys on Ilomantsissa yksi maakunnan suurimmista ja pahimmillaan jopa 20 prosentin tuntumassa. Järjestelmän käyttöönotto keskeneräisenä ei ollut mahdollista, koska riskinä olisi ollut väärät tai puutteelliset etuuspäätökset. Ministeriö oli kysynyt tilannetta marraskuun alussa. Hänen avullaan on tarkoitus nostaa työllisyyttä yhdessä paikallisten kumppaneiden, TE-toimiston lisäksi esimerkiksi järjestöjen ja yritysten, kanssa. Kun valtion puolella yt-menettely eteni yksittäisten ihmisten tasolle, nousi huoli, saadaanko tiukassa aikataulussa tammikuun alkuun mennessä riittävä henkilötyövuosimäärä siirrettyä kuntiin