Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Kuparitie 1 A, Marttila • p. UUTISET 5 NRO 34. Me huollamme ja korjaamme pienkoneet. Useamman juhlatapahtuman kupeessa tavattiin ja kahviteltiin neljässä eri paikassa juhlakakun äärellä. Muut pienkoneet . (02) 731 6234 MA-PE 10-17 LA 10-14 Parkkitilaa sisäpihalla Deco pöydät Laadukas vuodesohva Tarjoushinta 1097,(ovh. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. Autoista romutustodistus. Ruohonleikkurit . Moottorisahat/Raivurit . 045 678 0926 tomi@tjj-tekniikka.fi • www.tjj-tekniikka.com • Suodatusteknologia puhdistaa sisäilmaa • Lisämukavuutta etäohjauksella • Lämmönohjaus sensorin avulla • Takkatilatoiminto• Viikkoajastin Vuosi korotonta maksuaikaa! Meiltä myös osamaksulla! Helsingintie 23, Salo, puh. PERJANTAINA 9.5.2025 109. 1995,-) NYT -45 % -30 % NYT -30 % Äidille yllätykselliset lahjat! Kaikki myymälässä ja varastossa olevat tuotteet VÄHINTÄÄN ja seuraa paikallisia uutisia Lataa Kuntsari puhelimeesi omasta sovelluskaupastasi KOKO KAUPUNGIN JUHLAPÄIVÄ. TAINA TUKIA Sauvon Tonttupolku säästyi hakkuilta. Paimio juhli keskiviikkona 7.5 syntymäpäiväänsä monimuotoisesti, värikkäästi ja rennon juhlavasti. . P. Suomal. 0500-760 658 Pienkonehuoltojen ajanvaraus 040-221 0772 service.tuominen@gmail.com Hirviöntie 9, 21555 Taatila RUOHONLEIKKURI JA PIENKONEHUOLLOT Nyt on aika tuoda ruohonleikkurit keväthuoltoon! Tarvitseeko moottori sahasi huoltoa vai onko ajoleikkurisi viime huollosta jo tovi. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi OSALLISTU ARVONTAAN Arvomme kaikkien liikkeessä käyvien parturipalveluiden asiakkaiden kesken PUUTARHASI PARHAAKSI MULLAT SAMILTA toimitettuna tai itse noutaen PUH. toimija. Päivän päätteeksi paimiolaiset kokoontuivat kivikirkkoon, joka on seissyt keskellä kylää jo kirkkoherra Florinuksen ajoista. Kuljetuspalvelu 5,5 SCOP -35°C WiFi A+++ 10,5 SEER ARCTIC WOOD Tyylikkäästi ekologinen uutuus Toshibalta! Markkinoiden ensimmäinen ilmalämpöpumppu, jossa on kestävästi viljellyllä, aidolla saarnilla verhoiltu sisäyksikkö. Saatavilla on myös ajoleikkureiden ja koneiden kuljetuspalvelu Paimio-Sauvo alueella. vuosikerta 2,90 € Irtonumero www.kuntsari.fi RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla
Naisten ykkösjoukkue juoksujärjestyksessä; Simonsén, Hirvonen, Viberg, Dambe, Väätäjä, Nymalm. – Viimeisen viikon aikana oli epävarmaa montako alkuperäisen ykkösjoukkueen naista saadaan viivalle. 9.00-16.00 www.mvagent.com OY maatalouskalustoa, traktorit, puimurit, työkoneet yms. Tervetuloa! Paimion seurakunnassa on haettavana KEITTIÖHENKILÖN määräaikainen toimi Rantalan leirikeskuksessa Hakuaika päättyy 18.5.2025. Kaikkiaan paimiolaisten eteen ehti vain seitsemän suomalaista joukkuetta. Kiitos Jari Mäkilä nasevasta mielipidekirjoituksestasi 6.5. JOHANNA PULKKINEN 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi HYVÄ KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ ON AINA MIELESSÄ Kultivaattoreihin Kyntöauroihin Lautasäkeisiin Puimureihin Kylvökoneisiin Murskaimiin Ruiskuihin Jyrsimiin MAATALOUSKONEISIIN VARAOSIA – KULUTUSOSIA – TARVIKKEITA Kärsämäentie 49, 20360 Turku p. 0400-514 846 Ark. IFK Göteborgin joukkue repi kahdeksan minuutin eron seuraaviin joukkueisiin, ja Paimio jäi puolestaan toiset kahdeksan minuuttia hopeaja pronssikuusikoista. Epätietoinen . Yhteensä naisten viestiin starttasi 281 joukkuetta. Maailman kovimpien viestijoukkueiden kilpailussa Paimion sijoitus on kova, mutta toki kovimmista ennakko-odotuksista hieman jäätiin. – Hienoa, että miesten osalta nähtiin todellisia huippusuorituksia, mutta toki tuli myös niitä vähemmän huippusuorituksia. — OSTETAAN — P. Maamiesseuran sääntömuutoksen ensimmäinen käsittely. Viestikilpailut jatkuvat toukokesäkuun taitteessa Viestiliigalla sekä Jukolan ja Venlojen viestillä viikkoa ennen juhannusta. Viestivoitto jäi jälleen Ruotsiin IFK Göteborgin palatessa voittokantaan yhden välivuoden jälkeen. Hakuohjeet ja tarkemmat tiedot www.paimionseurakunta.fi 2.6.-31.7.2025 Paimion Keskustanuorten VUOSIKOKOUS ke 14.5.2025 klo 18.00 Kerkolan navetan kokoustilassa, Kerkolankaari 3. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 9.5.2025 Paimio 700 -messut la 17.5.2025 klo 10-15 Vistan koulu Koko perheen tapahtuma Ilm aine n sisä änp ääsy Yli 60 näytteilleasettajaa, nähtävää ja koettavaa sisällä ja ulkona! Tivolilaitteita, taikuri, työkoneita, yrittäjiä, seuroja, ruokarekkoja ja paljon muuta! Pidätämme oikeudet muutoksiin. klo 18. Nurkkakuntaista toimintaa. Kun kakkosjoukkuekin paransi mukavasti sijoitustaan viime vuodesta, on tästä hyvä jatkaa kohti Venlojen viestiä, summasi Jesse Laukkarinen. sijan. Joukkueessa suunnistivat Aaro Lahdenperä, Saana Tranberg, Veera Mäkilä, Olavi Vilhonen, Eeli Pihlaja ja Milla Pyöli. Kokonaisuutena suoritukset vastasivat todennäköisesti ryhmän tämän hetken tasoa, summasi Laukkarinen. Miehet 35:nneksi Miesten viestissä erityisen kovia paimiolaissuorituksia nähtiin viestin alkuosuuksilla. Top 10 ei lopulta jäänyt kuitenkaan kauas. Suomalaisseuroista paimiolaiset olivat kahdeksanneksi vauhdikkaimpia, Helsingin Suunnistajien ollessa parhaana suomalaisena seurana viides. NOPEA KAUPPA! . Tobias Henriksson jatkoi hurjastelua seuraavalla osuudella ja vaihtoi kakkosena vain 15 sekuntia Kalevan Rastin Riccardo Rancanin perässä. PR:n managerikaksikon mukaan etenkin kisaa edeltävä terveystilanne jätti jossiteltavaa lopputuloksen suhteen, mutta antaa toisaalta luvan asettaa tavoitteet korkealle jatkossakin. Ex sitä sun tätä NASEVAT. Aloittaja Emil Jansson viihtyi kärkikahinoissa koko osuuden ajan ja tuli vaihtoon sijalla neljä. Nyt aikataulussa on vain kellonaika, mutta ei tietoa kulkeeko linja-auto Turkuun Valkojantietä Terveyskeskuksen kautta vai Vistantietä pitkin Tillintuvan ohi. Suunnistuksen arvokisakausi jatkuu reilun kahden viikon kuluttua Outokummussa SM-keskimatkalla. Nyt toimiin torin saamiseksi . TOBIAS HENRIKSSON . Tervetuloa! Johtokunta PR:n naiset Tiomilan kärjen tuntumassa SUUNNISTUS Kevään perinteinen suunnistuksen suurviesti Tiomila kilpailtiin viime viikonvaihteessa Ruotsin Finspångissa. Suomalaisseuroista paimiolaiset pitivät neljänneksi nopeinta vauhtia, Kalevan Rastin ollessa parhaana suomalaisena kolmas. Erityisesti säväytti Aaro Lahdenperä, joka tuli aloituksesta vaihtoon sijalla 19, vain 1,5 minuuttia kärjen perässä. Rastin naisten kakkosjoukkue sijoittui kisassa sijalle 60. Fölin tai Paimion kaupungin pitäisi tiedottaa paremmin linja-autoreiteistä. Käsitellään vuosikokousasiat. sijaan. Paimion Rastin naiset ylsi sijalle 12. Nuorten alle 16-vuotiaiden viestissä PR oli lähes 300 joukkueen kisassa sijalla 68. Paimiolaisten kohtaloksi jäi useiden suomalaisten tavoin jäädä pari minuuttia nopeimpien letkojen perään. Klassinen kevätkonsertti la 10.5.klo 15 Karunan kirkossa PAIMION SEURAKUNTA¤ Kammari-kvartetti Marja Koivusaari sopraano Patrik Kleemola kitara Marko Valtonen harmonikka Esa Moilanen piano Matti Moilanen sello Vapaa pääsy, ohjelma 10 e yhteisvastuun hyväksi Kahvitarjoilu SELKU ry MTK-Paimion ja Kalevan maamiesseuran KEVÄTKOKOUKSET Kalevan konehalli pe 23.5. Miesten viestin voiton vei norjalainen NTNUI. – Rutiinisuoritus riitti tällä kertaa 12. Myös isommat kokonaisuudet ja uudemmat koneet. Lopulta kärkikolmikkokaan ei jäänyt kovin kauas. Hyvä hiihto -ja naapurikuntien urheiluväki, hienosti neuvoteltu ja toimittu! Kun enemmistö Paimion päättäjistä ei ymmärrä pito-ja vetovoimaa… jopa kokoomus, mukamas yrittäjien puolue, vetää maton alta. Joukkueessa suunnistivat Suvi Simonsén, Eveliina Hirvonen, Tuulia Viberg, Inga Dambe, Milja Väätäjä ja Amy Nymalm. Onneksi lopulta vain Jasmina Gassner joutui jättäytymään pois, mutta ei valmistautuminen ollut tietenkään optimaalinen, harmitteli Henri Kalve. Miesten viestiin starttasi yhteensä 336 joukkuetta, joiden joukossa PR:n miehet kuittasivat lopulta 35. Suunnistuskesä huipentuu Kuopiossa käytäviin MM-kisoihin heinäkuun alussa. 0400 901373 Jarkko Luoma • Huittinen Perheyritys – kauppaa yli kymmenen vuoden ajan. Viestin ratkaisuksi kulminoitui monien suomalaisseurojen osalta jo viestin kolmas osuus, jossa haettiin asetelmia legendaarisille “pitkälle yölle”, jolla oli tänä vuonna mittaa yli 16 km
pantin 1,20 sis. pantin 1,20 11 99 99 RS 55 00 00 2 KPL 19 19 95 95 KG 17 17 99 99 KG 13 13 95 95 KPL 24 24 95 95 KG 11 99 99 PS Läheltä Läheltä Lindrothin Puutarha Lindrothin Puutarha Maaria Maaria DELIVERDE DELIVERDE JÄÄSALAATTI JÄÄSALAATTI TTuore kokonainen uore kokonainen MERILOHI MERILOHI Norja 33 8899 PKT 33 2299 PL 66 9999 PACK 88 99 99 PL 99 95 95 KG Meillä tehty Helppoa ja hyvää Meillä tehty Paimiolaine Paimiolaine SAVUINEN SAVUINEN KAURAOLUT KAURAOLUT 0,33 l klp 5,3 % (13,30/l) Fat Lizard Fat Lizard PAIMIO 700 V PAIMIO 700 V JUHLAOLUT JUHLAOLUT 0,5 l 5,2 % (7,68/l) Voimassa 31.8.2025 asti Voimassa 31.8.2025 asti Pantit 0,10/0,15 Pantit 0,10/0,15 Koff Koff BREEZER BREEZER MAUSTETUT MAUSTETUT MAKUJUOMAT MAKUJUOMAT 0,275 l klp 4,0 % (11,60/l) voimassa 2.9.2025 asti voimassa 2.9.2025 asti Arla Arla MEIJERIVOI MEIJERIVOI 500 g, Suomi (7,78/kg) Plussakortilla! Plussakortilla! Valio Valio AURA AURA SINIHOMEJUUSTO SINIHOMEJUUSTO 170 g (14,71/kg) Oman keittiön Oman keittiön KATKARAPUKATKARAPUKIMARA KIMARA TTuore ruodoton uore ruodoton MERILOHIFILEE MERILOHIFILEE Norja Erä! Erä! Greendeli Greendeli VOILEIPÄKAKUT VOILEIPÄKAKUT 750 g, Suomi (18,60/kg) Ruodoton Ruodoton SAVUSTETTU SAVUSTETTU MERILOHIFILEE MERILOHIFILEE Norja KIRSIKKAKIRSIKKATOMAATTI TOMAATTI 250 g, Suomi (7,96/kg) True Dates True Dates KARKKITAATELIT KARKKITAATELIT 100 g (19,90/kg) Lihamestarin Lihamestarin GRILLIPIHVIT GRILLIPIHVIT POSSUN POSSUN ULKOFILEESTÄ ULKOFILEESTÄ Suomi Lihamestarin Lihamestarin TTakuumurea akuumurea NAUDAN NAUDAN SISÄFILEEPIHVI SISÄFILEEPIHVI Suomi 39 39 95 95 KG Palvelussa ilmainen fileointi 11 99 99 PS 88 99 99 KG 44 4499 PL 33 9999 TLK Omasta savuuunista 10.10.3 RS Äidille! Alanteen tila Paimio Alanteen tila Paimio MARJAT MARJAT MANSIKKA & MANSIKKA & VADELMA VADELMA 175–200 g (16,66–19,04/kg) 175–200 g (16,66–19,04/kg) Iso valikoima Iso valikoima ÄITIENPÄIVÄÄITIENPÄIVÄKAKKUJA KAKKUJA Hinnat voimassa PE-SU 9.–11.5.2025 ellei toisin mainita. 800 g n. 800 g Tervetuloa maistamaan perjantaina 9.5. Tuotteita runsaat mutta rajoitetut erät. PAIMIO Jokipellontie 2 • Puh: 010 292 1150 Palvelemme MA–LA 7–23, SU 9–23 @kmspaimio k-supermarket.fi Uudet erät saapuneet! Hyvää äitienpäivää! Isokukkainen Isokukkainen RUUKKURUUSU RUUKKURUUSU 12 cm, Tanska 12 cm, Tanska 66 90 90 KPL KPL 10 10 9955 KPL ALKAEN 66 4499 KUPPI Äidille!. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 9.5.2025 Candy King Candy King IRTOKARKKIKUPPI IRTOKARKKIKUPPI n. klo 12–18 Helle Riesling Helle Riesling VALKOVIINI VALKOVIINI 1 l 8,0 % Voimassa 30.6.2025 asti Uutuus! Uutuus! Hartwall Hartwall ORIGINAL VICHY ORIGINAL VICHY 0,33 l kmp 12 x 0,33 l (1,46/l) sis
Haltiantien yksikkö on toinen Paimiossa oleva kehitysvammaisten asumisyksikkö. FAKTA . Näin tätä asiaa sanoo sananlasku Florinuksen kokoelmassa: Kyllä hyvän pinon tykönä on hyvä lastuja poimii. Tiettävästi joku onnittelijoista sen sanoikin, että tätä juhlinnan mallia voi joiltakin osin ottaa vinkkinä vaikka Turkukin vuosisataisjuhliinsa. Hankkeen kokonaisurakoitsija on Laawa Oy. Palvelukeskussäätiön hallituksen jäsen Riina Vihanto luki peruskiveen muurattuun lieriöön laitetun tekstin. Rakennushankkeen kokonaiskustannukset 3.791 milj. PAIMIO Taina Tukia Paimion Palvelukeskussäätiön rakennuttama uusi kehitysvammaisten asumisyksikkö on noussut hyvää vauhtia Koivulinnan alueen kupeessa Haltiantiellä. Yksin siitä sietää Paimiota onnitella. Rakennusten kokonaisala yhteensä 1303 m2 . Ensinnä on tietenkin onniteltava järjestäjiä, jotka tätä Paimion juhlintaa rakentavat. Sen mukaan tuetaan ja kehitetään kehitysvammaisten mahdollisimman itsenäistä asumista. Eikä vain nyt keskiviikkona 7.5., vaan jo monissa tapahtumissa tätä ennen ja lukuisissa vielä tulevissa. Hankkeelle saatiin 50 % Aran avustus ja 50% korkotukilaina, millä on merkittävä vaikutus asumiskustannuksiin. Tätä voimannäytettä saavat ihailla suuremmatkin toimijat. Varhan edustajana paikalla ollut Vammaispalveluiden johtaja Sari Hietala totesi, että tiloissa kiteytyykin Varhan kehitysvammaishuollon pitkäjänteinen linja. Toki mikään ei kai estä niin joskus toiste tekemästä. Rakennustöitä juhlistettiin peruskiven muurauksella. Esimerkiksi päärakennuksessa on niin sanottu tuulettuva alapohja, joka on kosteusturvallinen ja mahdollistaa osaltaan myös myöhempiä muutostarpeita. euroa, alv. – Timperintiellä meillä on yhdeksällä asukkaalla pienet huoneet ja vain kolme vessaa ja suihkua käytössä. Edellisessä Koskelan yksikössä asukkaat ovat ympärivuorokautisen hoidon piirissä. Vuosisatain Paimio-tarinassa on vivahteita jaettavaksi niin paljon, että hämmästyttää miten näihin juhlavuoden kuukausiin on saatu soviteltua niin monenlaista tekemistä ja esittämistä, että aivan vakavasti voi sanoa jokaiselle löytyvän ainakin jotain. Yhteinen tekeminen näkyy vahvana tekemisenä. Kun paljon tehdään ja tapahtuu, vaikeaksihan se käy kaikkeen osallistua. . Kyl kelppa! PÄÄKIRJOITUS TAINA TUKIA taina.tukia@kunnallislehti.fi. Valvonnasta vastaa HLC Oy, projektipäällikkö Olli Hokuni ja työmaavalvonnasta Klaus Aaltonen Kyl kelppa ol paimiolaine Eläköön Paimio! Keskiviikkona oli Paimion pitäjän 700-vuotisjuhlinnan yksi pääpäivä, ja sen tunnelmassa oli paljon yhteistä iloa. Osassa asuntoja on omat keittiöt ja myös tilojen myöhempään muunteluun on varauduttu jo suunnittelussa ja rakentamisessa. Näyttää myös siltä, että hyvä kaiku kauas kuuluu, jos jotain voi päätellä ministerin ja presidentin onnitteluista. Kehitysvammaisten asumisyksikkö on Paimiossa toinen Palvelukeskussäätiön toteuttama yksikkö, ja se toteutetaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen käyttöön. Hankkeen pääsuunnittelija ja arkkitehti on Markku Mäki-Opas Laitila Arkkitehdit Oy:stä . Marraskuussa siellä otetaan käyttöön 15 asuntoa, joista osassa tulevien asukkaiden on mahdollista ohjatusti harjoitella itsenäistä asumista ja osassa sitä jo harjoittaa. Rakentamisen klassinen juhlahetki järjestettiin tiistaina, kun päärakennuksen peruskiveen muurattiin kapseli, johon on talletettu työmaan tiedot ja tilannekuva rakennusajasta. . Odotamme kaikki muuttoa valoisalla ja positiivisella mielellä. 0% . Esimerkiksi vanhanajan koulupäivästä olisi varmasti saanut ihan omankin juhlapäivän niin koululaisille kuin heidän vanhemmilleen. TAINA TUKIA Maarian VPK:n puhaltajat juhlistivat muuraushetken aloitusta. Omatoimista arkea Haltiantien asumisyksikkö tulevat asukkaat siirtyvät Timperintiellä vuosituhannen alusta toimineesta Peimarin asumisyksiköstä. Kaikkiin huoneisiin rakennetaan jo nyt keittiövaraus, mikäli tarpeet muuttuvat tulevaisuudessa, kertoo rakennuttajan, eli Paimion Palvelukeskussäätiön toimitusjohtaja Taisto Nuutinen. Viime marraskuussa aloitetut rakennustyöt ovat jo näkyvästi muotoutuneet päärakennukseksi ja asuntolaosaksi. Haltiantien asumisyksikön peruskiven muurasivat myös molemmat kaupunginjohtajat Jari Jussinmäki ja Nina-Mari Turpela. En toki ollenkaan kuvittele, että laajat järjestelyt, tapahtumien rahoituskuviot tai ohjelmien lukkoon lyöminen olisi kaikilta osin helppoa ja sulavaa, mutta se näkyy, että täällä osataan ponnistella ja pönötyksen sijaan pinnalla on näkyvä yhteishenki. Asumisyksikköä edustanut Mika Salminen totesikin muuraustilaisuuden jälkeisessä kahvitilaisuudessa, että muutto tuo asukkaille suuren parannuksen. KUNNALLISLEHTI perjantaina 9.5.2025 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 PERJANTAI Haltiantielle muutetaan marraskuussa . Nyt ei juhlapäivänäkään voitu päällekkäisyyksiltä ja tilojen rajallisuudelta välttyä. Juhlinnasta ja ohjelman toteuttamisesta tulee luontevaa, hyväntuulista ja aitoa. Tulevasta esimerkkinä vaikkapa lähiajan Paimio race, Paimio 700-messut, Talot kertovat -sarjan uudet osat tai vaikkapa yhteen historiamme vieraampaan ajanjaksoon eli internointiaikaan pureutuva kesäteatteri. Haltiantien asumisyksikkö tarjoaa valmistuttuaan asukkailleen ajanmukaiset tilat, joissa asukkaat voivat elää arkeaan hieman tuetusti tai sitten pitkälti omatoimisesti ja itsenäisesti. Siellä nykyiset tilat ovat jo käyttöikänsä päähän ehtineessä kerrostalossa. Se näkyi niin tapaamisissa, ohjelmassa, keskusteluissa kuin tarjoilujen järjestämisessä ja siinä, miten monipolvinen ja ohjelmarikas päivä vielä illallakin jaksoi juhlamessussa sytyttää ihmiset spontaaneihin taputuksiin. Runsauden keskellä riittää kaikille jotain. – Rakennukset on rakennettu sadan vuoden pitoajalle ja niissä on pyritty huomioimaan tulevat muutostarpeet
– Kevät on hyvää aikaa hakkuille, sillä se on runsauden aikaa. Ja toivoisin, että kunnantalollakin olisi muita näkökulmia kuin vain taloudellinen hyöty, Kårlund sanoo. Puolueet halusivat korostaa, että sauvolaisten äänestäjien tahtoa noudatettiin ja paikat pyrittiin jakamaan äänestystuloksen mukaisesti. Kunnanvaltuuston varapuheenjohtajuudet menivät kokoomukselle ja keskustalle. Neuvotteluissa ei syntynyt teknisiä vaaliliittoja eli puolueet eivät neuvotteluissa liittoutuneet uusiin ryhmittymiin. Sauvo ei aloita hakkuita Hiirmetsän Tonttupolun alueella SAUVO Suvi Pulliainen Sauvon kunta ilmoitti huhtikuun lopulla tekevänsä harvennushakkuita omistamassaan metsässä Hiirmetsän alueella. Suunniteltu hakkuualue limittyi Tammireitteihin kuuluvan Hiirmetsän Tonttupolun kanssa. . Jatkossa alueelle ei ole suunnitelmissa hakkuita, ja kunnan metsänhoitosuunnitelma otetaan päivityksen alle. Lopullinen vahvistus paikkajaolle saadaan kesäkuussa, kun uusi kunnanvaltuusto kokoustaa ensimmäistä kertaa. Kaikki puolueet ja ehdokkaita asettaneet vaaliliitot kutsuttiin neuvotteluihin mukaan. Suunnitellut hakkuut oli tarkoitus toteuttaa touko–kesäkuussa. Syksyllä tehtävistä hakkuista aiheutuisi pysyvämmät haitat, sillä silloin luonnolla ei olisi aikaa korjata vaurioita. Birdlifen ja muiden luonnonsuojelujärjestöjen toteuttama kesähakkuukampanja ja sen nostattama yhteiskunnallinen keskustelu 2000-luvun alussa pienensi kesäaikaisia hakkuita muutamaksi vuodeksi, mutta sen jälkeen hakkuumäärät ovat jatkaneet kasvuaan. – Sauvo myy itseään luonnonläheisenä kuntana. Nähdäänkö metsää puilta. ”Hakkuuaukealla on hankala sienestää tai marjastaa.” . Lintujärjestön aktiivi perää kunnalta laajempaa näkökulmaa metsänhoitoon.. Hän kertoo, että pesimäaikaisista hakkuista on Suomessa väännetty kättä jo vuosikymmeniä. Paikalla neuvotteluissa olivat keskusta, vaaliliitto kokoomus-kristillisdemokraatit, SDP, perussuomalaiset ja vaaliliitto Vihreät-Vasemmistoliitto. Se on ilmeisesti ainoa syy olla harventamatta, Kårlund toteaa. Hiirmetsän alueen metsissä ei ole tavattu harvinaisia lintulajeja tai esimerkiksi petolintujen pesiä, joille suositellaan jättämään suojavyöhyke hakkuiden yhteydessä. Luottamushenkilöpaikat vahvistetaan ja henkilövalinnat julkistetaan maanantaina 2. Suurin syy hömötiaskannan vähenemiseen on nykyinen metsätalous, joka suosii nuoria talousmetsiä ja avohakkuita. Alue on teknisen ja ympäristölautakunnan päätöksellä hakkuukiellossa, mutta tieto tästä ei ollut päivittynyt kunnan metsänhoitosuunnitelmiin. Tekninen ja ympäristölautakunta on päättänyt viime syksynä näin, Mäki-Tasku kertoo. Mäki-Tasku ei näe ajankohtaa ongelmallisena ja pohjaa näkemyksensä metsänhoidon asiantuntijoiden kanssa käymiinsä keskusteluihin. Kunnanhallituspöydän ympärillä tulee jatkossa olemaan kaikki kunnanvaltuutettuja saaneet ryhmät, sillä kunnanhallituksen varapuheenjohtajuus meni SDP:lle ja kunnanhallituksen jäsenyyden saivat myös keskusta (kaksi paikkaa), kokoomus, perussuomalaiset sekä Vasemmistoliitto ja Vihreät yhteisen paikan. Sauvon tekninen johtaja Pekka Mäki-Tasku kertoo kuitenkin, että hakkuusuunnitelmat on nyt laitettu jäihin. Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajuus tuli suurimmalle ryhmälle keskustalle. Metsä on tärkeä niin elämille kuin ihmisille. kesäkuuta pidettävässä ensimmäisessä kunnanvaltuuston kokouksessa. Silloin tuhoutuisivat esimerkiksi oravien talvivarastot, Mäki-Tasku perustelee. Kesäajan hakkuista on kuitenkin merkittävää haittaa myös yleisille lintulajeille, ja lintukantojen tilanne saattaa muuttua nopeasti. Hakkuusuunnitelmat Hiirmetsän alueella nousivat puheenaiheeksi Sauvon kunnan Facebook-sivulla, jossa useampi kuntalainen ihmetteli hakkuiden ajankohtaa, joka olisi osunut lintujen pääasialliseen pesimisaikaan. Neuvottelujen puheenjohtajana toimi keskustan Perttu Laaksonen. Metsäteollisuus perustelee kesäajan hakkuita sillä, että niiden haitat kohdistuvat pääosin yleisiin lintulajeihin. Neuvotteluja käytiin tiedotteen mukaan hyvässä hengessä ja sauvolaiseen tyyliin ratkaisukeskeisesti. Myös Kårlund osallistui Sauvon kunnan somekanavilla käytyyn keskusteluun Hiirmetsän hakkuiden ajankohdasta. – Siellä toivotettiin tervetulleeksi toteamaan jokin harvinainen laji alueella. Mäki-Taskun mukaan tieto hakkuukiellosta ei tietokatkoksista johtuen päivittynyt kunnan metsänhoitosuunnitelmaan, jonka vuoksi tälle keväälle suunnitellut hakkuut olivat ristiriidassa aiemman päätöksen kanssa. Teknisen johtajan mukaan kunnalla ei ole aikeita luopua lintujen pesimisajan hakkuista. SUVI PULLIAINEN Jari Kårlund toivoisi ajattelun laajentumista taloudellisten näkökulmien tuolle puolen. Hiirmetsän alueella kulkee Tammireitteihin kuuluva lasten Tonttupolku. Jos linnut ovat jo ehtineet pesiä ja niiden pesät tuhoutuvat hakkuissa, ne ehtivät pesiä vielä uudestaan. KUNNALLISLEHTI perjantaina 9.5.2025 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. – Koko metsätila on merkattu hakkuukieltoon. – Näen metsässä muutakin kuin puut. Esimerkiksi vielä vuonna 2010 elinvoimaiseksi lajiksi luokiteltu hömötiainen on nykyisin Suomessa erittäin uhanalainen. 02 5888650/toimittajat Sauvon luottamushenkilöneuvottelut valmistuivat SAUVO Sauvon puolueet ovat käyneet kuntavaalien tuloksen pohjalta luottamushenkilöneuvotteluja suurimman ryhmän keskustan johdolla Sauvo-talolla kahden viikon ajan, ja kuluvan viikon tiistaina ryhmät pääsivät neuvotteluissa päätökseen. Sauvossa asuva pitkän linjan lintuharrastaja ja Turun lintutieteellisen yhdistyksen tiedotusvastaava Jari Kårlund on Mäki-Taskun kanssa eri mieltä. Näissä tapauksissa se taitaa unohtua, Kårlund summaa
Sen lisäksi kirjassa on selitysosa sekä outojen sanojen selitysosa, mikä helpottaa sananlaskujen ymmärtämistä. 700-vuotiaan Paimion ja Paimion seurakunnan yhteisessä juhlassa julkistettiin keskiviikkona paimiolaisen akateemikko Kaisa Häkkisen toimittama Florinuksen sananlaskut -uudisteos. Painettu vuonna 1702 Johan Winterin kirjapainossa. . Uudisteoksen esipuheessa todetaan, että Henrik Florinus jätti pysyvän jäljen paitsi suomen kirjakielen historiaan ja kielen kirjalliseen kulttuuriin, myös Paimioon mm. . Siinä nämä alkuperäiset sananlaskut on ymmärtämisen helpottamiseksi kirjoitettu siihen muotoon, jossa ne on luettu ääneen. Alkuteos on Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset, SananLascut,Mahdollisuden jälken monialda cootut, ja nyt Wastudest ahkerudella enätyt. Kirjan ulkoasun on suunnitellut paimiolainen graafikko Johanna Marttila, ja siinä on hyödynnetty alkuperäisteoksen piirroksia.. Teoksen toimitustyön suomen kielen tunnettu taitaja, emeritaprofessori Kaisa Häkkinen lahjoitti Paimion kaupungille. Sananlaskut ovat kansan yhteistä omaisuutta, mutta on teoksessa harvinaisuuksiakin. Florinus oli kuuluisa hyvästä suomen kielen taidostaan ja ahkeruudestaan, jolla hän saattoi päätökseen suuria kirjallisia hankkeita. – Hylkeellä valaskalakin ongitaan. Teos oli pieni, mutta ”kului aidosti kansan käsissä”, eikä alkuperäiskappaleita ole jäljellä tiettävästi kuin pari. Teoksen toimittanut Kaisa Häkkinen nimeää suosikikseen tämän: Hylkeellä valaskalakin ongitaan. . siksi, että hänen rakennuttamansa kivikirkko seisoo edelleen keskellä Vistaa. Suuret asiat vaativat suuret ponnistukset, tulkitsi hän suosikikseen nimeämäänsä sananlaskua. . Juhlassa Kaisa Häkkinen totesi, että Florinuksen nimi ja saavutukset tunnetaan edelleen suomalaisen perinteen tutkimuksen ja suomen kirjakielen kehityksen alalla. . Hän suomensi kirkkolain ja luterilaisen kirkon tunnustuskirjat sekä kokosi useina painoksina ilmestyneen latinalaisruotsalais-suomalaisen sanakirjan. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 9.5.2025 KUNNALLISLEHTI 105 vuotta Paimio Sauvo Kaarina Florinuksen sananlaskuista uudisteos Taina Tukia Vuonna 1702 Paimion kirkkoherra Herik Florinus julkaisi reilut 1500 sananlaskua sisältävän kirjan, joka esitteli ensimmäisenä suomalaista kansanperinnettä. Hän toimitti mm. tarkistetun painoksen suomenkielisestä Raamatusta, joka kätevän kokonsa ansiosta tunnetaan myös Sotaraamattuna (v.1685). Florinuksen sananlaskujen koostaminen uuteen teokseen kävi Häkkiseltä siinä mielessä luontevasti, että hän on käyttänyt niitä urallaan tutkimusaineistona. Useimmat Florinuksen sanalaskut ovat hyvinkin yleisesti tunnettuja, niin kuin asiaan kuuluu. Valaita ei pyydetä onkimalla, syöttinä ei käytetä hylkeitä, eikä valas ole kala, mutta silti kokonaisuus on tehokas ja toimii. . Sananlaskuja aikanaan keräsivät muutkin kirkkoherrat eri puolilla maata. Siksi niistä syntyy kuva vuosisatain takaisten ihmisten arjesta ja elämästä. . . KUVAN TAKAA TAINA TUKIA Parasta aikaa FAKTA . . . Uuteen ja helppolukuiseen teokseen on koottu koko kuuluisa sananlaskukokoelma, jota Florinus, hänen appensa Tammelan kirkkoherra Laurentius Petri Aboicus ja tämän poika kaikki vuorollaan keräsivät. . Työteliäintä oli hakea sananlaskuille tulkintoja muusta kirjallisuudesta. Kirkkoherra Henrik Florinus oli aikansa arvostettu suomen kielen käyttäjä
Rajoitus 2 erää /asiakas. 2 RS KokoKokonainen nainen VESIVESIMELONI MELONI Espanja 11 99 99 KG Valio Valio KOLMIOKOLMIOJUUSTOJUUSTOPALAT PALAT 245-300 g ilman Plussakorttia 6,69/kpl 44 99 99 KPL Plussa-etu AKTIVOI CITTARIN MEGAEDUT MOBIILIETU K-RUOKASOVELLUKSESSA Riitan Herkku Riitan Herkku VADELMAVADELMAMOUSSEKAKKU MOUSSEKAKKU 400 g ilman Plussakorttia 10,60/kpl Plussa-etu ERÄ! ERÄ! Plussa-etu 4 49 PKT Kulta Katriina Kulta Katriina JAUHETUT KAHVIT JAUHETUT KAHVIT 450-500 g myös tummat ja luomu, ei reilu, erikoissekoitukset eikä Plus kahvit ilman Plussakorttia 8,99 /pkt Rajoitus 2 pkt/talous Plussa-etu 12 12 9955 KPL Elonen Elonen MANSIKKAMANSIKKATÄYTEKAKKU TÄYTEKAKKU TAI KINUSKITAI KINUSKIKAKKU KAKKU 800g ERÄ! ERÄ! 22 9999 KPL Valio Valio NORMAALINORMAALISUOLAINEN SUOLAINEN MEIJERIVOI MEIJERIVOI 500 g ilman Plussakorttia 4,29 Rajoitus 2 kpl/talous Huipputuore Huipputuore premium premium ruodoton ruodoton LOHIFILEE LOHIFILEE D-leikkuu Norja 19 95 KG PALVELEVALTA KALATISKILTÄMME! ÄITIENPÄIVÄ KAIKILLA HERKUILLA. 5. ellei toisin mainita. pantit 0,90. Tuotteita reilut, mutta rajalliset erät. hinta 4,99€/rs ERÄ! ERÄ! KATSO KATSO HINTAA! HINTAA! ERÄ! ERÄ! KATSO KATSO HINTAA! HINTAA! 22 49 49 KPL Salonen York Salonen York SUOLASUOLAKARAMELLIKARAMELLIPITKO PITKO 360g (6,92/kg) Norm. hinta 5,19€/pkt 33 99 99 PKT Salonen Salonen Jussin Jussin tai Bari tai Bari VIIPALOIDUT VIIPALOIDUT LEIVÄT LEIVÄT 350-500g (5,38-7,69/kg) 22 69 69 PS Kariniemen Kariniemen KananKananpojan pojan MINUUTTIMINUUTTIPIHVIT PIHVIT 690-760 g ilman Plussakorttia 8,99 /rs 77 99 99 RS Ingman Ingman Creamy Creamy JÄÄTELÖT JÄÄTELÖT 825-850 ml myös laktoositon, Oreo ja Daim, ilman Plussa-korttia 4,95-5,79/pkt 10. hinta 5,49€/kpl 77 95 95 KPL Kieku Kieku vapaan vapaan KANANMUNA KANANMUNA L15 1020g (2,93/kg) 22 99 99 RS ISO RASIA! ISO RASIA! Arla Arla Luonto+ Luonto+ Poksis Poksis KERROSKERROSJOGURTIT JOGURTIT 150g UUTUUS! UUTUUS! 00 99 99 KPL Plussa-etu Kivikylän Kivikylän PULLED TURKEY PULLED TURKEY 215g (9,26€/kg) 11 99 99 KPL Pepsi Max tai Pepsi Max tai Hartwall Jaffa Hartwall Jaffa SOKERITTOMAT SOKERITTOMAT VIRVOITUSJUOMAT VIRVOITUSJUOMAT 0,33 l/tlk 6-pack sis. 3 PKT Plussa-etu MANSIKKA MANSIKKA 400 g Espanja yksittäin 3,29/rs 5. 10. pantit 0,90, ilman aktivointia ja Plussa-korttia 4,59-4,69/pack sis. 11 09 09 KG APPELSIINI APPELSIINI Egypti Pizzolato Pizzolato SPUMANTE SPUMANTE ROSE 8% ROSE 8% 0,75l (15,40l) sis.pantin 0,10 11 11 65 65 PLO HK HK AITOAITONAKKI NAKKI 360g (11,08/kg) norm. Tuore Tuore AHVENAHVENFILEE FILEE Suomi Säävaraus ERÄ! ERÄ! 24 24 9955 KG 13 13 9955 KPL Greendeli Greendeli VOILEIPÄKAKUT VOILEIPÄKAKUT 750 g ERÄ! ERÄ! 11 49 49 RS Rosten Rosten JUHLALEIVOS JUHLALEIVOS 2kpl/160g (9,31/kg) norm. KUNNALLISLEHTI 7 perjantaina 9.5.2025 AVOINNA JOKA PÄIVÄ klo 7-23! @kcmsalo Hämeentie 24-30, 24240 SALO 2 99 6-PACK SALO Tarjoukset voimassa PE-SU 9.-11.5
Paimio on ystävysten mielestä todella hyvä paikka asua, jossa ihmiset ovat mukavia. Paimiossa juuret ovat syvällä, mutta katse korkealla. PAIMIO 700 Taina Tukia Paimion vuosisataisen historian juhlinnassa keskiviikko oli merkittävä päivä, johon suorastaan ruuhkautui juhlavia ja kokemusrikkaita tapahtumia. Mikko Lindberg tarkistivat ohjelman kulkua maaja metsätalousministeri Sari Essayahin kanssa. Alastalo keksii pienen pohtimisen jälkeen pari kehityskohdetta. Paimion syntymäpäivässä vierailivat niin ministeri Sari Essayah kuin piispa Mari Leppänen, ja myös Tasavallan presidentti tervehti kaupunkia kirjeellä. – Kyllä pitäisi jo Paimio tuntea, mutta aina tulee esiin jotain uutta, Alastalo nauraa. Pyylammet ovat olleet tyytyväisiä valintaansa. Kaupunki ja Paimion seurakunta vastaanottivat lukuisia onnitteluja. 1700 -luvulla musiikkia kuultiin Paimiossa varmasti niin kartanoissa kuin kievareissa, ja Paimion musiikkiopiston opettajat Elina Jaanu ja Anna Pohjola siirsivät viulun ja sellonsoitolla yleisön niihin tunnelmiin. Viisun on säveltänyt Roope Kivimaa ja sanoittanut MeKulttuurituottaja Sanni Tuuppa ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja 700-juhlavuositoimikunnan pj. kaupunginjohtaja Nina-Mari Turpelan, ministeri Sari Essayahin ja eläköityvän kaupunginjohtaja Jari Jussinmäen kanssa. SUVI PULLIAINEN. Kaupungintalolle saapunut Pyylammen perhe on asunut Paimiossa reilun kolme vuotta. 1500-luvulle tunnelmat siirsi kirkkoherra Miika Rosendahlin virrenveisuu, joka nosti esiin sen, miten keskiajalla kunnat ja seurakunta oli sama asia. Nuorisovaltuutettujen Minttu Lindeqvistin ja Pauliina Lehtosen mielestä Paimio on turvallinen, viihtyisä ja lapsiperheille ystävällinen pieni kaupunki. 1600-lukua juhlisti itse kirkkoherra Henrik Florinus ( Aapo Soikkeli), kun hän lasketteli yleisölle runomittaan puettuja sananlaskuja, ja sen jälkeen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen julkisti uudisteoksen Florinuksen sananlaskuista. – Mil mää muija ja mukulat elätän jossai Paimios... Paikkakunnan ihmiset tuntevat toisensa ja katsovat maailmaa avoimin mielin. Mutta kyllä täältä kaikki muu löytyy, Kari-Pekka Pyylampi naurahtaa. Vapaa-aika kuluu partion, kuoron, pianonsoiton ja liikuntakerhon parissa. Kari Mandelin lateli värikkäästi, miten rakentaminen sujui oikukkaan ja lahjakkaan Aallon kanssa. Lisää pyöräteitä Tiina Alastalolla ja Margit Tuomolalla on kummallakin takana paimiolaiselämää kymmeniä vuosia. – Jos nyt keksimällä keksitään, niin kiipeilyseinä täältä taitaa puuttua. Juhlakahveilla oli helppo tavata tyytyväisiä kaupunkilaisia. – Harrastuksesta on löytynyt paljon kavereita, Leo huikkaa. Leo käyttääkin ahkerasti hyväksi Paimion harrastustarjontaa. Onnittelut ottivat vastaan kaupunginjohtaja Nina-Mari Turpela ja kirkkoherra Miika Rosendahl. Etsimme omakotitaloa Turun seudulta ja kaksi työkaveriani suosittelivat Paimiota. Koko perhe on tyytyväinen kaupungin lapsiperheiden palveluihin. Vapaa-ajan aktiviteetteja sen sijaan on runsaasti. Ystävällinen pieni kaupunki Myös Tillintuvalla ovi juhlakahveille käy tasaiseen tahtiin. 2000-luvun osiossa kuultiin videolta Paimio-viisu, jonka esitti Vilma Itäsalmi ja Jokelan koulun lapsikuoro johtajanaan Susanna Salo. – Muutto Paimioon oli oikeastaan sattumaa. Paimio ei ole vain historiallisia rakennuksia, se on myös kaunista luontoa, vehreitä jokimaisemia ja hiljaisia metsäpolkuja, jotka tarjoavat rauhaa ja tilaa ajatuksille. Pääjuhlassa vuosisatain kirjoa Paimiosalin pääjuhlassa ohjelma eteni näyttävästi vuosisatoihin palasteltuina Merita Seppälän käsikirjoitukseen ja ohjaukseen pohjautuen. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 9.5.2025 PAIMIO 700 VUOTTA Paimion syntymäpäivä pursui yhteistä iloa ja kohtaamisia . Täällä ei sisäiseen liikkumiseen paljon autoa tarvita, Johanna listaa. Alexander Stubb, Tasavallan Presidentti Hyvät harrastusmahdollisuudet ja palvelut saivat kiitosta juhlaväeltä . Nuorisovaltuuston jäsenien järjestämä kahvitus on kerännyt paikalle kaiken ikäistä paimiolaista. – Pyöräteitä voisi olla lisää. – Lapsille täällä on paljon harrastusmahdollisuuksia, Paimion opiston kurssit ovat hyviä ja erityisesti täytyy mainita Aikuisten olohuoneen toiminta. – Uimahalli, kirjasto ja keskustan palvelut ovat kaikki lähellä, ja kouluun ja päiväkotiin on kävelymatka. – Ja Paimionlahden rehevöitymiselle pitäisi kyllä tehdä jotain, hän jatkaa. Vistan koululla vietettiin keskiviikkona myös Paimion yhtenäiskoulun 100-vuotisjuhlaa, mikä sekin lisäsi juhlapäivän vetovoimaa. Piian matkoillaan tapaamia hahmoja esitti Mira Lattu. FAKTA Tasavallan presidentin tervehdys . Onko juhlaa, jossa Paimion parantolan voisi Paimiossa ohittaa. Palvelutarjontaa löytyy hyvin, ja harvoin kaupungin ulkopuolelle on syytä lähteä. Tuomola on asunut Paimiossa vuodesta -68 ja Alastalo -78 asti. Illalla tätä Paimion kaupungin ja Paimion seurakunnan yhteistä juhlintaa täydensi juhlamessu, jossa saarnasi piispa Mari Leppänen. Asukkaiden lämminhenkisyys ja nähtävyydet tarjoavat ihasteltavaa, kuten esimerkiksi Paimion parantola. Räväkkyyttä lavalle toi 1800-luvulle siirryttäessä teatteririimi Komeljanttareiden Paimion piika Venla Iisakintytär (Merita Seppälä) reissatessaan mukamas Lönnrothin ja Aleksis Kiven matkassa ja lääkitessä erilaisia vaivoja. . Toivotan teille menestyksekkäitä vuosia tulevaisuuteen entistä rohkeammin, entistä avoimemmin, mutta ennen kaikkea entistä paimiolaisemmin. Paimion juhlavuoden suunnittelussa johtolankana on ollut idea yhdistää paimiolaiset yksityishenkilöt ja yhteisöt rakentamaan tapahtumia ja toimintaa pisin vuotta. Niinpä 1900-luvun kuvaelmana oli K.A.Kilven monologi Pekka Saariston näytelmästä ”Aalto Paimiossa”. PAIMIO 700 Suvi Pulliainen Paimion 700:tta vuotta juhlistettiin keskiviikkona kakkukahvien merkeissä Paimion kaupungintalolla, Iskun talolla, Mikaelin talolla ja Tillintuvalla. Myös Leon harrastuksiin pääsee kävellen tai pyörällä. Toiveita tulevalle täytyy hetki miettiä. Ei tommosel kyläpahasel ol mittä tulevaisuut! 1400-lukua kuvasti AM Dancen Canvas Junior-pienryhmän tanssiesitys, jossa Erik Puranpojan sinetistä ja sittemmin Paimion vaakunasta tuttu napakaira oli innoittajana. – Täällä on toiminnallinen ja aktiivinen yhteisö, jossa moni tuntee toisensa ja tapahtumissa ihmisiin on helppo tutustua, Lindeqvist sanoo. Vasemmalla selin Paimion aiempi kirkkoherra Vesa Tuominen ja hänen vieressään nykyinen kirkkoherra Miika Rosendahl juttelemassa Paimion vs. Erityistä kiitosta saavat lyhyet etäisyydet kaupungin sisällä. Iltapäivällä järjestetyissä juhlakahvituksissa vieraili satamäärin kaikenikäisiä paimiolaisia. Täältä koti sitten löytyi, Johanna Pyylampi kertoo. Syntymäpäiväjuhla kaupungintalolla sai niin Tasavallan presidentin kirjetervehdyksen kuin myös ministerivieraan, kun juhlapuhujana paikalle saapui maaja metsätalousministeri Sari Essayah. Se tarjoaa vaikka mitä ikäihmisille ja siellä otetaan hienosti huomioon meidän toiveet, Tuomola kehuu. Koko Kravinkuja kaipaisi pyörätietä, hän sanoo. Nuorille Paimio tarjoaa heiJohanna, Minttu, Kari-Pekka ja Leo Pyylampi ovat suhteellisen tuoreita paimiolaisia. Jos jotain Paimioon voisi vielä toivoa lisää, olisi se lähijuna, jolla pääsisi näppärästi Turkuun ja takaisin, Johanna miettii. Lehtonen on asunut Paimiossa koko ikänsä ja Lindeqvistkin on muuttanut kaupunkiin kolmevuotiaana. Tässä vuorossa Kaarinan kaupunki, vasemmalta Pentti Kallio, Mikko Aaltonen ja Harri Virta. Tähän kuvaan kiteytyy paljon Paimion syntymäpäivän iloisesta tunnelmasta. Tulevalta toivottiin lähijunaa, pyöräteitä, vaateliikkeitä ja nuorten oleskelutiloja. En uskalla enää pyöräillä Sauvo-Kemiöntien vartta, koska siinä on niin paljon liikennettä ja tosi kapeat pientareet. Pitäjän syntymäpäivään liittyen juontana toiminut Turo Entonen kutsui paikalle seppä Hakunin ( Marko Pekkarinen) ihmettelemään piispan kanssa tehtyä maanvaihtoa. TAINA TUKIA . Tämä näkyi syntymäpäivän tapahtumissa pitkin päivää ja kiteytyi siihen, miten täydessä kirkossa iltamessussakin tunnelma oli vapautunut ja rennon iloinen
Vaimo Sirkku muutti Paimioon vuonna 1979. – Tämä on ihan hyvä paikka asua. Me asumme vähän syrjempänä keskustasta. – Paimion, Varsinais-Suomen ja koko Suomen maaseutualueiden kehityksen kannalta on tärkeää, että kasvavia yrityksiä sijaitsee kasvukeskusten ulkopuolella. Juhlakahveilla oli helppo tavata tyytyväisiä kaupunkilaisia. Essayah muistutti myös, että liikkumattomuutta on torjuttava monin tavoin, koska sen lisääntyminen heikentää hyvinvointia ja synnyttää yhteiskunnalle kalliita ongelmia. Paimio vaakunansa näköinen Ministeri Sari Essayah toi juhlaan niin ministeriönsä kuin valtiovallan onnittelut unohtamatta entisena paimiolaisena sitäkään, miten antoisia vuodet Paimiossa hänen perheelleen olivat. – Yhteistyö ja vuorovaikutus sekä kaupunki ja maaseutu ovat vahvasti läsnä kaupungin arjessa. Sirkku ja Jaakko Melassuo nauttivat juhlakahveista Tillintuvalla. Suurin muutos on kaupungin kasvu. Musiikkivieraana nähtiin myös Petri Laaksonen. Päivä oli ollut raskas. Juhlakakuissa toistuivat sininen ja valkoinen ja juhlavuoden tunnus. – Hiihtoputken toiminta saisi jatkua yli tämän hetkisenkin sopimuksen, sillä talvisin hiihtäminen ei täällä enää onnistu. Paimiossa tehdään asioita asukasta ajatellen ja maaseutukaupungissa on aktiivista asukastoimintaa niin keskustaajamassa kuin kylillä. Rennossa, mutta silti toki juhlavassa messussa oli musiikki isossa roolissa, ja . Vilén on muuttanut alueelle aikanaan Aurasta, Helminen Salosta. – Yhteisön heikoimmat eivät ole siellä, missä kaikuvat äänekkäimpien vaatimukset. On mentävä heidän luokseen, jotka eivät jaksa huutaa. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 9.5.2025 PAIMIO 700 VUOTTA Paimion syntymäpäivä pursui yhteistä iloa ja kohtaamisia . Tulevalta toivottiin lähijunaa, pyöräteitä, vaateliikkeitä ja nuorten oleskelutiloja. Nuorisovaltuutetut Minttu Lindeqvist ja Pauliina Lehtonen toivoisivat nuorille lisää oleskelupaikkoja nuorisotalon lisäksi. 1300-luvulla Paimio mainittiin ensimmäisen kerran, kun Turun piispa vaihtoi seppä Hokunin kanssa maita Paimiossa. Valtavan arvokasta on se, että toimimme yhdessä tulevaisuutta tehden.. Sitä juhlisti kirkolliskokouksesta paikalle kiirehtineen piispa Mari Leppäsen saarna. Messussa esitettiin myös Eeva Moilasen säveltämä ja hänen ja Päivi Nurmen sanoittama Paimion iltavirsi, jonka kirkkoherra Miika Rosendahl toivoi tulevan ahkeraan paikalliseen käyttöön. Erityiskiitokset heiltä sai Aikuisten olohuoneen monipuolinen toiminta. Maaseudun kehittämishankkeilla on tehty Paimiossa paljon; kuntoportaista kesäteatteriin ja energiaratkaisuista alkutuotannon kehittämiseen. Hän lainasi Roope Lipastin kirjoittamaa Mikaelin kirjaa, joka kertoo Mikael Agricolan matkasta Venäjälle rauhanneuvotteluihin vuonna 1557. Juhlamessussa piispaa avusti joukko seurakuntalaisia, seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Jaakko muisteli käyneensä aikanaan samassa talossa myös tanssimassa. Hän huomautti, että Paimio on hyvinkin vaakunansa näköinen kaupunki. Jaakolla on takana paimiolaiselämää jo yli 70 vuotta, vaikkei hän paikkakunnalla syntynyt olekaan. Hyvät harrastusmahdollisuudet ja palvelut saivat kiitosta juhlaväeltä . Tällaisia kehittämismahdollisuuksia Essayah myös kannusti jatkossakin ideoimaan ”Lisää vain liike”. Kaupunki tarjoaa heille riittävästi palveluita, mutta nuoret paimiolaiset saattaisivat kaivata enemmän elämää ja liikkeitä keskustaan. Ei ole lunta, Sirkku huomauttaa. ”Paimion pappila se vain on”, vastasi piispa Mikael Hannulle. Yksi huolenaihe on, että tuoreiden Move-mittausten mukaan nuorten liikkumattomuus on yleisempää maaseutualueilla. Myös heiltä Paimion monet harrastusmahdollisuudet saavat kiitosta. Mikaelin apupoika Hannu näki valon kajastusta hämärtyvässä illassa ja huudahti: ”Pimeydessä loistaa Herran merkki”. Seppä Hakunina lavalle saapui Marko Pekkarinen. Paimion menneet vuosisadat tulivat eläviksi ohjelmakavalkadissa. – Teillä Paimiossa on rikkauksia, vahvuuksia ja keinoja erilaisten haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. Edelleen Essayah seuraa viikottain pitäjän arkea paikallislehden kautta. – Ehkä sisätekemistä voisi olla enemmän. Jaakko miettii toimittajan pyynnöstä, miten Paimio on muuttunut viimeisten 70 vuoden aikana. Hän myös vahvasti kannusti maaseudun mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja esimerkiksi ruokalähtöiseen kestävän kehityksen edelläkävijyyteen. Enemmän shoppailumahdollisuuksia 12-vuotiaat, mutta kohta jo 13-vuotiaat, Veina Vilén ja Mariella Helminen ovat saapuneet juhlatilaisuuteen Vilénin äidin innoittamana. Siellä on tosi viihtyisää ja luonto on lähellä, Sirkku hymyilee. Paimio päivän kahvitusta Paimion kaupungintalolla. Tärkeä sanoma saarnassa oli myös se, että kuuluvimpien ääni voi painaa piiloon ne äänet, jotka pitäisi tai on tärkeää kuulla. Mutta samoin ovat myös harrastusmahdollisuudet, Jaakko toteaa. – Ja ulkona oli kylmä, Helminen lisää naurahtaen. Hän kehotti paimiolaisia pitämään kiinni siitä, että kaupunki on aktiivinen urheilupitäjä joka kannustaa asukkaita liikkumiseen jatkossakin. Luonto on lähellä Tillintuvan juhlatunnelmasta olivat saapuneet myös Jaakko ja Sirkku Melassuo. Yksi oleellinen asia Paimiosta kuitenkin nuorten mielestä puuttuu: mahdollisuus vaateostoksiin. Pariskunnalla olisi toiveena, että nykyiset palvelut pysyisivät ennallaan myös tulevaisuudessa. – Ehkä toivoisin Paimioon lisää nuorille turvallisia hengailuun tarkoitettuja paikkoja, Lindeqvist pohtii. – Kirjaston aulassa voisi vaikka olla nuorten nurkka, Lehtonen ideoi. Kumpikaan tytöistä ei ole syntyperäinen paimiolainen. dän mukaansa paljon mahdollisuuksia harrastuksiin. Kaikki juhlapäivän jutut ovat ilmaiseksi luettavissa Kunnallislehden verkkosivuilta osoitteessa kuntsari.fi rita Seppälä. Paimion syntymäpäivässä vierailivat niin ministeri Sari Essayah kuin piispa Mari Leppänen, ja myös Tasavallan presidentti tervehti kaupunkia kirjeellä. Jos vaikka sisäliikuntahalliin pääsisi tekemään itsenäisesti, mutta valvotusti jotain urheilua, miettii lentopalloa harrastava Vilén. Niitä varten on suunnattava Turkuun. Ensimmäisen matkapäivän illalla piispa Mikael seurueineen saapui Paimioon. Essayah ihasteli, miten moninaisesti juhlavuotta vietetään. Silloin kaivataan Herran merkkiä, valoa pimeyteen. Videolla sitä elävöittivät myös teatteriryhmä Onnenpotkun esiintyjät. – Väestö on täällä kasvanut paljon. SUVI PULLIAINEN Tiina Alastalolla ja Margit Tuomolalla on kokemusta Paimiossa asumisesta useilta vuosikymmeniltä. Piispa Leppänen totesi maailman tilanteeseen viitaten, että jokainen tuntee oman elämänsä vaikeat taipaleet, joihin on uupua. – Äiti on töissä kaupungilla, niin ajattelin, että olisi kiva tulla, Vilén kertoo. Leppänen totesi, että keskellä kylää Pyhän Mikaelin kirkon ikkunoista loistaa valo ohi kulkevien ihmisten elämään, kuin Herran merkki. Iltamessu täytti kirkon Juhlapäivän Paimiossa päätti juhlamessu Pyhän Mikaelin kirkossa
Viime vuosina Paimion messutoiminta on ollut pienimuotoisempaa, mutta hankkeen tavoitteena on selvittää, miten messutoimintaa voitaisiin elvyttää ja millaisia mahdollisuuksia se toisi paikalliselle elinkeinoelämälle, yhteisölle ja yhteisöllisyydelle. Mukana 60 näytteilleasettajaa. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 05:04 21:48 04:04 22:48 Lauantai +10°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 05:01 21:50 04:00 22:52 Sunnuntai +10°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:59 21:53 03:57 22:55 Maanantai +12°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:56 21:55 03:53 22:59 Tiistai +14°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:53 21:58 03:50 23:02. TÄST NY Näyttelyn avajaisissa esiintyi myös kolme vuotta sitten perustettu Pikku Artistit -niminen ryhmä. Myös Karjalan Liiton puheenjohtaja Martti Talja piti tilaisuudessa tervehdyspuheen. Olemme matkan varrella oppineet valtavasti – ja monia asioita tekisimme nyt jo toisin kuin alussa. Hankkeen merkittävyyttä korostaa se, että Varsin Hyvä ry:n hallitus on puoltanut hankehakemusta – osoitus siitä, että tapahtumalla nähdään olevan alueellista merkitystä ja potentiaalia tulevaisuudessa. Heidät palkittiin avajaisissa stipendein. Paimion 700-vuotisjuhlaa vietetään siis näyttävästi myös paikallisen yrittäjyyden voimin, kun Paimio 700 -messut järjestetään osana kaupungin virallista juhlavuoden ohjelmaa. Messut kokoavat yhteen yrittäjiä, seuroja ja yhdistyksiä. Myös hän vertasi karjalaisevakoiden ja ukrainalaispakolaisten tilannetta. Mukaan on tulossa yli 60 näytteilleasettajaa. Automatka kesti kolme vuorokautta. PAIMIO Jaana Pakarinen Kiovalaiset veljekset Misha ja Pasha Dykal ovat asuneet Paimiossa nyt reilut kaksi vuotta. Lapset ja nuoret tekemässä näyttelyä Paimioon päätyneet -näyttely on 80 vuotta täyttäneen Paimion Karjalaseuran juhlanäyttely. Pilottina tulevaan Paimio 700 -messut toimivat samalla pilottitapahtumana osana Paimion Yrittäjät ry:n ja Paimion Kehitys Oy:n yhteistyössä toteuttamaa Paimion messut -hanketta. Lisäksi esillä on ukrainalaisia esineitä ja muun muassa Paimiossa asuvien ukrainalaislasten taidetta. Rinnakkain Paimioon päätyneiden ukrainalaisten tarinoiden kanssa näyttelyssä on esillä Paimioon päätyneiden karjalaisten evakoiden tarinoita 85 vuoden takaa. KUNNALLISLEHTI 10 perjantaina 9.5.2025 Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Leipomo-Konditoria Muista äitiä Muista äitiä Cafe Astan kakulla Cafe Astan kakulla Hän ansaitsee sen! Hän ansaitsee sen! Ark. 02-473 2602 Paimioon päätyneet -näyttely kertoo kotinsa menettäneiden tarinoita . Valmistelut loppusuoralla. Muun muassa Mishan ja Pashan tarinaan voi tutustua Paimion kaupungintalon näyttelyparvella juuri avautuneessa Paimioon päätyneet -näyttelyssä. 13.5. Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +8 +8 +8 3 Sää 9.5. Paimion Karjalaseuran puheenjohtaja Maija Mäki kertoo, että karjalaisten muistoja näyttelyyn on saatu sekä evakoilta itseltään että seuraavalta sukupolvelta. . Juhlapuheen piti Helsingin yliopiston dosentti Ulla Savolainen, joka on tehnyt muistitietotutkimusta karjalaista evakoista. Kokemukset yhdistävät Näyttelyn avajaisia vietettiin maanantaina 5.5. Ensi viikon messuilla kerätäänkin palautetta sekä kävijöiltä että näytteilleasettajilta tulevaisuuden tapahtumien suunnittelua varten. – Tapahtumasta on muotoutumassa koko kaupungin yhteinen juhlapäivä ja lämminhenkinen kohtaamispaikka. JAANA PAKARINEN Vain kuukausi sitten perustettu Jampartykids-ryhmä koostuu 4–7-vuotiaista ukrainalaislapsista. – Odotettavissa on ainutlaatuinen ja elämyksellinen juhlapäivä, joka tarjoaa runsaasti nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille, lupaa Paimion Yrittäjien puheenjohtaja Hanneli Salo tiedotteessa. Matkan varrella on kuultu tarinoita ja oppeja myös niiltä paimiolaisilta, jotka ovat olleet mukana järjestämässä Paimion historian suurimpia, kaksipäiväisiä messuja vuosituhannen molemmin puolin. Samalla näitä on pitänyt peilata tähän aikaan ja soveltaa siten, että vain validit opit otetaan käyttöön, kertoo Salo. Ukrainalaisten tarinoissa taas painottuvat lasten ja nuorten tarinat. Viikon päästä lauantaina järjestettävät messut ovat osa kaupungin juhlavuoden virallista ohjelmaa. Messut järjestetään Vistan koulun saleissa ja piha-alueella, ja messutiedotteena mukaan näytteilleasettajien lisäksi ohjelmassa on muun muassa tivolilaitteita, ruokarekkoja, taikuriesitys ja nuorten bändin keikka sekä Paimio Avainten jako. – Samankaltaiset kokemukset yhdistävät heitä ja molemmathan joutuivat jättämään kotinsa Venäjän, silloisen Neuvostoliiton takia, hän huomautti. Suomeen suunnattiin myöhemmin autolla Puolan ja Baltian kautta. Paimio-salissa, jossa sali oli täynnä niin ukrainalaiskuin karjalaistaustaisia paimiolaisia. Messujen valmistelut ovat edenneet rauhallisesti, mutta kiihtyvällä tahdilla paikallisten yrittäjien pienen ja pippurisen vapaaehtoisjoukon vetäminä. 02 473 2602 www.cafeasta.fi Varmista kakkusi tilaamalla p. Hän tunnustautui myös kesäpaimiolaiseksi ja innokkaaksi mökkeilijäksi. – On ollut hienoa kuulla kokemuksia ja vinkkejä vanhoilta messukonkareilta. Näyttelyä tekemässä oli sekä suomalaisia että ukrainalaisia nuoria. Paimion Karjalaseuran 80-vuotisjuhlanäyttely yhdistää evakoiden ja ukrainalaisten pakolaisten tarinoita. Kun sota alkoi kolme vuotta sitten, lähti poikien perhe ensin pakoon LänsiUkrainaan. Juhlapuheessaan Savolainen huomautti, että historiatietämys karjalaisista evakoista voi auttaa myös ymmärtämään nykypäivän ukrainalaissiirtolaisten tilannetta paremmin. Tämä oppiminen on arvokasta paitsi tämän tapahtuman, myös tulevan messutoiminnan kehittämisen kannalta, Salo linjaa. Paimio 700 -messut tulossa viikon päästä . Tilaisuudessa nähtiin myös useita ukrainalaistaustaisten lasten tanssiesityksiä. Paimio 700 -messut ovat Paimion Yrittäjien panos kaupungin juhlavuoteen. Näyttelyä tekemässä on Paimion Karjalaseuran lisäksi ollut nuoria tekijöitä, niin ukrainalaistaustaisia nuoria kuin Vistan koulun valinnaisen historianryhmän kahdeksasluokkalaisia oppilaita. Messuille on yleisöllä vapaa pääsy. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. – Hankkeen myötä messujen valmisteluun on tullut uudenlainen, pidemmän tähtäimen näkökulma
Viite 20250513 eräpäivä 12.5. Taapparukset klo 9, Pontela. Ulkoilua Paltan kerhotalon pihalla, lounas klo 11.15 Wanhalla, voit myös ottaa omat eväät * ruokakassijako ja hartaus klo 11.30 Mikaelintalolla (Pyölint. Paimion Teatterin tulevan talven arkkitehti Aino Aallosta kertovaan näytelmään Aino A. 2). yhteinen Bocciaturnaus klo 12, Pontela. Ilm. alkaen klo 19, orkesteri on Unelmavävyt. messu klo 10 Paimion kirkossa. Lisätiedot Joukolta. SAUVO El Sauvo-Karunan yhdistys ry. klo 16-17 Vistan koulun II-salissa. Ti 13.5. 02 5888650 WWW. fi/ajankohtaista/casting/ Paimion AA-ryhmän kokoukset: Alkoholi ongelmana. bocciaa klo 12 sekä senioritanssijat klo 13.30 Pontela. 050 5224447 tai s.posti irmeli. klo 10-15, tulethan teltalle keskustelemaan tulevasta! Ohjelmassa myös Taapparusten tanssi-esitys. Paimiossa: Pe 9.5. eläkeläisjärj.karaokekerho klo 15 Pontela. Ke 14.5. Yhteistreenit RastiPiikkiön kanssa. Kerokoski, Kopponen. * Rova 2030 -hankkeen kuulemistilaisuus klo 18 Mikaelintalolla. URHEILUSEURAT YHDISTYKSET KAARINA RASTI PIIKKIÖ GANT-rastit la 10.5. ke 19 ja la 21 Pussitie 6, alakerta tien puoli. Ne peitteellä hiljaisina on suonin sinisin. Ilmoittautumiset Joukolle 0400-883354 tai kerhoissa! Apua AlAnon vertaistukiryhmästä. Mut seurana sulla on enkeleitä. Talot kertovat sarjan Spurilatapahtuma on 8.6. Kuulonäkökerhon vierailu Salon Muistiyhdistykseen ja Ilolansaloon. Moilanen, Rosendahl. Rakkaamme Anja Anelma Mattila o.s. klo 11-12. Lisätiedot ja varaukset puh. Näyttelyn jälkeen lounasriteyly Suvisaaristossa. Tällä hetkellä on 2 vapaata paikkaa. 04.04.2025 Paimio Me kutsumme häntä, mutta hän ei käänny enää. Kerho klo 12, paikallisen hammaslääkäri Tatjana Teräväisen GretWal Oy:n info, arpajaiset, järjestelyvastuu Kult./ matkailuryhmä. klo 1416. klo 12, arpajaiset. Eläkeläisyhd. Ahdistaako läheisesi juominen. 3). 10.6. Keilailua Hanhivaarassa ke 14.5. perhekerhopäivä lapsiperheille klo 10-15 välisenä aikana oman aikataulun mukaan. klo 13.1515.30 Varhan palveluohjaaja paikalla, Seniori kahvilassa. Toivotimme Seija-rakas hyvää matkaa Tästä sun täytyy yksin jatkaa. Marika-diakonille puh. klo 14 “Kirka musikaaliin.” Omin / kimppakyydein. isokoski@kolumbus.fi Eläkeliiton Paimion yhdistys ry Ma kerhoon 12.5. Piikkiöpäivä la 24.5. 2.6. Kiitos myötäelämisestä surussamme. Satavassa, opastus Kakskerrantien ja Höyttistentien risteyksestä, lähdöt klo 10-12. 040 7374 009 tai Saila Myllykylä p. Vuoronumerojen jako klo 11.15. Toimintaan ja tapahtumiin voit tutustua kotisivuillamme www.paimio.elakkeensaajat.fi/ Paltanpuiston palvelutalo tiedottaa Ti 13.5. Kenkäkellarista voi noutaa liput esitykseen. Matka Helsinkiin Särestöniemen taidenäyttelyyn ja kirjasto Oodiin 22.5. klo 12 Miran liikuntatuokio ja klo 12.30 kahvit ja asiantuntijavieraana EKL:n IThenkilö tulee kertomaan meille tekoälystä ja nettihuijauksista. Tanssit Laurilan lavalla 17.5. Astala s. 044 7735 892. 25.5. Lisätietoja ja ilmoittautumisia ottaa vastaan myös Leila Heininen puh. PAIMIO PAIMION RASTI Ma 12.5. La 10.5. Lämmöllä muistaen Lapset Lapsenlapset Sisar perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Museomäellä klo 13. To 15.5. * raamattupiiri Ilonetsijät klo 17 Mikaelintalolla. V-S: n piirin kulttuuripäivä Uudessakaupungissa ti 17.6. Virsikirjan Siionin virret tutuksi yhteisesti laulamalla. Matkat: Marja-Liisa 040 729 3909. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ISSN 0356-1801 (painettu) ISSN 2984-245X (digilehti) ISSN 1798-3681 (verkkolehti Kuntsari) www.kuntsari.fi. aluejärjestön järjestämä matka Sarka-museoon. klo 10-15. Lähtö klo 9.30 Mikaelintalolta, paluu n klo 15. Lisäksi Marja Koivusaari sopraano, Patrik Kleemola kitara, Marko Valtonen harmonikka, Esa Moilanen piano. Me hyvästelemme silmissä kyyneleitä. Paltanpuiston palvelutalo on Seniori ikäisten kohtaamispaikka. Ke 14.5. Kammari-kvartetti: Katariina Sallinen viulu, Marja Sihvo viulu, Riikka Hoefft – alttoviulu ja Matti Moilanen sello. Kaffetassin retki Rantalaan. Ti 13.5. Ne viimeisen, viimeisen kerran on käyneet ristihin. varsinais-suomi@ elakeliitto.fi tai 044 35 000 65. klo 11-14.30 Ruissalossa. Seurakuntalaisten kuuleminen seurakuntarakenteen uudistusta suunnittelevassa Rova2030 -hankkeessa. Eläkeliitto Piikkiö Kevään viimeinen kerho Pontelassa torstaina 15.5. klo 10.15 urheilupuiston parkkipaikalle ja lähtevät kimppakyydein Salon Hanhivaaran keilahalliin. saamme vieraaksi Anu Klemolan suutariliike Viimeisestä Niitistä! Hän tietää kengistä kaiken mitä niistä vaan voi tietää, tulkaahan kuulolle! Keilaajat kokoontuvat pe 9.5. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (viim. To 15.5. p. Järj, Selku ry ja srk. Kesäkuun 11-12 päivinä vierailemme Pohjanmaan pienissä rannikkokaupungeissa. Lisätietoja myös kotisivuillamme www.elakeliitto/Sauvo-Karuna. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen. Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Päätoimittaja Taina Tukia p. klo 12-16 Liedon kaupungintalolla, Kirkkotie 13. klo 1314.30. aamun sana ja virsi klo 9 Mikaelintalon kappelissa (Pyölint. Maksu piirin tilille: FI85 5434 0820 0409 42. Kesäteatterin Leiri no 5 esitykseen 27.7. OikeinNurin -kerho klo 10 ja lauluryhmä Esakööri klo 10.30 alkaen myös silloin Tillillä. Seppo Micki Elmo ja Jasna Mimmi Simo ja Riitta Lauri ja Sanni Walter Tiina Kati Jäähyväiset jätetty perhepiirissä. Nuorten treenit klo 18. Pe 16.5. Kassien jakojärjestys arvotaan. Koivunen * 17.9.1926 † 6.4.2025 Kädet paljon työtä tehneet, mua lasna kantaneet, kädet väsyneet, kädet rakkaat, mun puolestani rukoilleet. Ke 14.5. Kaivaten ja muistaen Risto Samu ja Anni Pirjo ja Sauli perheineen Berta ja Reijo perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu. Tarjalle 0505672903 hinta sisältää kuljetuksen, ruokailun ja ohjelman paikan päällä. Ruskakuoron harjoitukset klo 10 Wanhalla. Auttamisen iloa ti 20.5. Rakkaamme Seija Elina Lindén * 13.8.1946 Kuortane † 1.4.2025 Turku Voimas uupui olit väsynyt niin me katsoimme silmiisi sammuviin. klo 9-11 Seniori kahvila avoinna klo 10.1511 Viimeinen kevään yhteislaulu tilaisuus. Luennoitsijoita Outi Mäenpää, Markku Ojanen ja Maria Isotupa. Sieltä ei voi varata Spurilakierrokseen paikkoja. EKL:n valtakunnallinen 2 kk:n ”Liikunnan haastekampanja” on päättynyt, Joukolle ilmoitukset 14.5. Rakkaamme Paula Onerva Hjerp * 17.3.1949 Ranua † 20.3.2025 Paimio On lähdön hetki salainen vain Taivaan Isä tietää sen. klo 12.30-13.30. Sauvossa ja Karunassa: Pe 9.5. Esteetön kulku rakennuksen takaa. hinta 65e kuljetus yhdessä paimiolaisten kanssa, ilm. Korttipelikerho klo 12, Pontelan yläkerta. Kuntosali Kolinassa to 15.5. klo 13. Äitien yhdessäoloa, grillausta, jutustelua. 16.5. lääninrovasti Risto Leppänen, hiippakuntasihteeri Mika Piittala, kirkkoherra Miika Rosendahl ja ohjausryhmä. lähdemme klo 8 kohti Didrichsenin museota ja Särestöniemi näyttelyä. Yhdistys varannut lippuja Uittamon kesäteatteriin 13.8. Varaukset Pirkko puh 04056528537. Nyt kaikilla Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin yhdistysten jäsenillä on upea tilaisuus tulla kuuntelemaan huippuluennoitsijoita Lietoon. Hentopalloa ke 14.5. V-S KompassiCup 2 klo 18 Turun Yliopiston aluella järjestäjänä Turun Suunnistajat. Kaivolan kesäteatteri ”Unelmien poikamies” 5.8. 25.5.): https://paimionteatteri. Paluu Hangon kautta. Kahvitarjoilu klo 11.30-12.15. Osallistumismaksuun sisältyy luentotilaisuuden väliajalla kahvitarjoilu, suolaista ja makeaa. Kiitämme Iki?t Oy Herttuankulmaa Äidin hyvästä hoidosta. Lauri Pohjanpää Kaivaten Eero Maarit jaTeuvo Hillevi ja Aku Helena Lastenlapset perh. Ma 12.5. Siellä laulavat toisenlaiset linnut. Vapaaehtoistoiminta voi olla vertaistukea, vaikuttamista yhteisten asioiden puolesta, hallitustyöskentelyä ja talkootyötä. Su 11.5. 24.5. KUNTSARI.FI ILMESTYY TIISTAISIN JA PERJANTAISIN Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy. Hän on matkalla lapsuutensa metsiin, sinisen kukan ja kultaisen syksyn maahan. Hartauden jälkeen mahdollisuus hiljentymiseen. 3). mennessä. Boccia klo 9, Pontela. Yhteiskuljetus! EKL:n kesäretki Hiittinen – Rosala ke 25.6. 3-alueen juhla Sastamalan Ellivuorella. perhekerho klo 9.30-11.30 Sauvon srk-talossa (Pappilant. 050 348 6567. Tulossa: Kriivarin päiväkodin lapset laulaa 19.5. KAARINA Piikkiön Eläkeläiset ry: 14.5. klo 10.15-10.45. bocciaa ja laulajat klo 12 sekä senioritanssijat klo 13.30 Pontela. Lähtö kimppakyydein klo 9.45 Wanhalta, paluu n. Muut yhdistyksen kesäajan teatteriym. Tiistaikerhossa Tillintuvalla ti 13.5. Ilmoittautumiset Eläkeliiton Varsinais-Suomen piiriin viimeistään 13.5. Ke 14.5. Asiakaspalvelu avoinna toimistolla maanantaisin klo 8.30–12, tai erikseen sovitusti. (Sirkka Turkka) Meillä on ikävä sinua. Kaarinan Al-Anon kokoontuu joka ke klo 18.30 Mäkitupalaisenkuja 2 toimintakeskus Touko. Paino: Lehtitehdas, Salo 2025 PAIMIO-SAUVO-KAARINA Uutismedian liiton jäsen ASIAKASPALVELU Tilausasiat ja yksityishenkilöiden ilmoitukset Puhelin: 02 770 2626, arkisin klo 8.15–16 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi Sähköposti: asiakaspalvelu@kunnallislehti.fi Vistantie 19, Toimiston asiakaspalvelu maanantaisin klo 8.30–12.00. Piikkiön Eläkkeensaajat Ry Ti 13.5. Liikuntaryhmä kokoontuu klo 11.30 kirjaston yläkerrassa (nuorisotila). 21.11.1928 Urjala k. * Siionin virret -yhteislaulutilaisuus klo 18 Mikaelintalolla. Boccia Tillillä to 15.5. 22.5. Lisätietoja toiminnasta kotisivuilta www. kevään viimeinen kerho klo 12 Pontela, kahvia, bingoa, arvontaa, tietokilpailu ym. tapahtumat loppuunmyyty. To 15.5. Pe 16.5. klo 9-11 Seniori kahvila avoinna klo 10.15-11 Leikkimielinen kisailu/visailu. viim. Kuulokojeen huoltoa vapaaehtoistyönä ma 26.5. PAIMION SEURAKUNTA¤ Paimio Sauvo Karuna Kuollut: Anja Anelma Mattila, 96 v., Jarmo Kalevi Vismanen, 83 v., Pirjo Kristiina Pasu, 64 v., Toni Marko Tapani Nieminen, 47 v. 050 441 1115, netti: vsaa.fi. 2.9. Piikkiöpäivät, esiintymässä myös senioritanssiryhmämme Piikarit. To 22.5. Lämmin kiitos osanotosta. 12.7. eläkeläisjärjestöjen välinen bocciaturnaus klo 12 Pontela. (kysy peruutuspaikkoja). * Äitipiiri klo 18 Paltan kerhotalon pihalla. Yhteistä puuhastelua lapsiperheille, tarjolla aamupalaa. retki Seilin saarelle. Kassit valmiina, 1 kassi/talous, kasseja rajoitetusti. Klassinen kevätkonsertti klo 15 Karunan kirkossa. Läsnä ohjausryhmän pj. elakeliitto.fi/paimio Paimion Eläkkeensaajat ry. ma 12.5. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 9.5.2025 PAIMIO Aikuisten Olohuone ry seuraava tapaaminen on Paimion messuilla 17.5. Rakkaamme Hilkka Elisabeth Virtanen o.s. Hallitus kokoontuu klo 11. Lämmin kiitos osanotosta. sekä ti 5.8. EKL V-S piirin kesäjuhlat Ti 27.5. 21.5. * Ilon ja valon koti-ilta klo 18.30 Jaakkolassa (Mesiangervo 8 B). kevätkauden päättäjäiset Nunnan kerhotalon piha-alueella klo 12, kahvia, makkaranpaistoa, lettuja, pelejä ym. on vain muutama vapa paikka jäljellä. Esitys/kierros kokonaisuuden paikkavaraukset tehdään allaolevasta puhelinnumerosta. avoin casting su 8.6
KUNNALLISLEHTI 12 perjantaina 9.5.2025 UUTISET Jätä meille uutisvinkki: toimitus@kunnallislehti.fi p. 1970-luvulla koulunkäyntikustannukset siirtyivät perheiltä valtiolle, ja nykyisellään maksuton koulunkäynti ulottuu aina täysi-ikäisyyteen asti. Mukana olivat muun muassa Anita Peltonen ja Kaija Hovi, jotka kertoivat valmistuneensa vuonna 1962 keskikoulusta. Luotan teihin ja toivotan menestystä teille jokaiselle, Kaunismaa päätti. Koulussa aamunavauksen piti Vistan koulun entinen rehtori Kari Kaunismaa, joka muisteli puheessaan niin Suomen taivalta kuin myös suomalaisen koululaitoksen monivaiheista historiaa. Jopa koulunkäynnin ja opiskelun osalta tulee varautua jatkuvaan itsensä kehittämiseen, koska mikään ei ole varmaa, paitsi muutos. 50-vuotias yläkoulurakennus Paimion yhteiskoulu perustettiin vuonna 1925. Anita Peltonen ja Kaija Hovi ovat valmistuneet keskikoulusta vuonna 1962. Terveiset kuultiin myös vuosina 1961–1989 koulussa matematiikan, fysiikan ja kemianopettajana toimineelta Severi Aaltoselta. Oppilaat ja opettajat olivat saaneet pukeutua vanhanaikaisiin vaatteisiin ja menneet vuosikymmenet näkyivät myös opetuksessa. – Pidän arvokkaana, että suomalaiseen opetussuunnitelmaan kuuluvat tiedollisten valmiuksien kehittämisen lisäksi taitoja taideaineet. Meidän pitääkin korvata sana ”onnellinen” sanalla ”tyytyväinen”, niin olemme kestävämmällä pohjalla. Harjoiteltiin myös kaunokirjoitusta, Sofia Heikkilä ja Jonna Harkia kertovat. Yhteensä eri rakennuksia Vistan yhtenäiskoululla on kymmenen. Kari Kaunismaan pukeutuminen Vistan koulun 100-vuotisjuhlapäivänä kertoi sadan vuoden takaisista ajoista ja edustaa juhla-asuja. 99-vuotiaan Aaltosen terveiset välitti hänen poikansa Ilkka Aaltonen, joka esitti juhlassa itse sanoittamansa kupletin, jossa muisteli myös omaa opintietään Paimiossa. Juhlassa nähtiin myös Mira Latun ohjaama oppilaiden näytelmä ”Jottai sata vuatta Vistalla”, jossa nykyoppilaat törmäsivät sadan vuoden takaisiin oppilaisiin ja pääsivät ihmettelemään muun muassa lauantaikoulupäiviä. 02 5888 650 / toimittajat, whatsapp 0504780 686 ”Mikään ei ole varmaa, paitsi muutos” . Te, nykyiset kahdeksasja yhdeksäsluokkalaiset olisitte tuolloin aloittaneet koulutienne Venäjään kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa, Kaunismaa muistutti. Kaikkien maiden kouluissa ei voi opiskella samanaikaisesti käsitöitä, kuvataidetta, liikuntaa ja musiikkia, vaan näitä on opittava maksullisesti kouluajan ulkopuolella, Kaunismaa jatkoi. Ensimmäisenä siksi, että koulu vietti 100-vuotisen taipaleensa merkkipäivää. – Piti viitata ja kun sai puheenvuoron, piti nousta seisomaan. – Suomalaiset ovat tutkimuksen mukaan maailman onnellisin kansa. Juhlassa kuultiin muun muassa puhe koulun entiseltä oppilaalta, nykyiseltä kauppatieteiden tohtori, tulevaisuuden tutkija Tarja Meristöltä, joka kertoi tulevaisuuden tutkimuksesta. Tämä ihmetyttää, koska usein meillä on taipumus mököttää ja purnata. Se ken tulee viimeiseksi, ompi kuolemaks” -rallatus kaikuu Vistan yhtenäiskoulun aulassa. Ruutumekkoihin ja esiliinoihin pukeutuneet tytöt leikkivät perinteistä välituntien leikkiä, aikana ennen kännyköitä. PAIMIO Jan Sundman Vistan koulussa Paimiossa oli keskiviikkona juhlan tuntua kahdestakin syystä. KARI KAUNISMAAN KOTIALBUMI Satavuotiasta yhteiskoulua juhlittiin keskiviikkona PAIMIO Jaana Pakarinen ”...keisari seisoo palatsissa. Olemme tavanneet muun muassa Karhulammella ja parantolalla, he kertovat. Ja toiseksi siksi, että samalla koko Paimio juhlii 700-vuotista taivaltaan. Loppukaneettina Kaunismaa kannusti koulun oppilaita uskomaan niin itseensä kuin myös tulevaisuuteen. Keltainen yhteiskoulurakennus rakennettiin vuonna 1928 ja nykyisin rakennus toimii Vistan yhtenäiskoulun yhdestä opetusrakennuksista. Ja siihen paras tapa valmistautua on kouluttautua sekä olla utelias oppimaan uutta. Meitä on 16 vanhaa oppilasta. Jonna Harkia ja Sofia Heikkilä pääsivät koulupäivän aikana muun muassa harjoittelemaan kaunokirjoitusta jota ei nykykoululaisille enää muulloin opeteta. – Kun Paimion yhteiskoulu perustettiin sata vuotta sitten, Suomi oli ollut itsenäinen valtio vasta seitsemän vuotta. – En usko tekoälyn tai kännykän käännösohjelman nopeasti korvaavan inhimillistä vuorovaikutusta eri kieliä puhuvien kesken. Kaunismaa uskoo sen olevan hyväksi, joskin yksinään se ei tee ketään autuaaksi tulevaisuudessakaan. EMMA KARJALAINEN Satavuotisjuhlan aloitti nelosluokkalaisten kuoroesitys. Vanhoja oppilaita kutsuvieraina Puolen päivän aikaan salissa vietettiin satavuotisjuhlaa, joka striimattiin oppilaille luokkiin ja saliin oli puolestaan kutsuttu kutsuvieraita, esimerkiksi koulun vanhoja oppilaita. Alussa aina viiden vuoden välein, nykyisin parin vuoden välein. Keskiviikkona Vistan koulussa juhlittiin satavuotiasta yhteiskoulua. Vistan koulun ex-rehtori Kari Kaunismaa avasi 100-vuotisjuhlaansa viettävän Vistan yhteiskoulun aamun. Tekoäly on hyvä renki Hän otti kantaa puheessaan myös 2020-luvun ilmiöön, eli tekoälyyn. Vistan koulussa vietettiin keskiviikkona vanhanaikaista koulupäivää välituntileikkeineen. Niin musta kuin multa, niin valkea kuin varsa. – Tapaamme säännöllisesti. Yläkoulurakennus on rakennettu vuonna 1975, joten samalla kun juhlittiin yhteiskoulun satavuotista taivalta, täytti yläkoulurakennus 50 vuotta. Aivan samoin on tarpeen pystyä nopeasti arvioimaan vaikkapa tuotteiden hintoja kerto-, jakoja prosenttilaskun avulla. Siitä lähtien he ovat tavanneet luokkatovereitaan säännöllisesti.. Peruskouluksi Vistan koulu on muuttunut vuonna 1976