0500 205 512 www.saarentila.fi Aukioloajat: Ma–Pe klo 9–18, La klo 9–14, Su klo 9–18 Perinteinen Yhteislaulutilaisuus • Säestäjänä Tytti Pelkonen • Murosmöttöset esiintyy • Arpajaiset Paimion nuorisoseura Ry Kerkolan makasiinissa 12.7. -30 -30 % % Kaikki Kaikki SATEENVARJOT SATEENVARJOT Norm. hinnoista Norm. Lue juttu sivulta 8. KL/SUSANNE HILTUNEN. Toshiba lämpötilillä jopa 12kk maksuaikaa Meiltä myös osamaksulla! Mansikkaa, herneitä ja uutta perunaa Kravinkuja 270, Paimio p. Toshiba Estia R32 -ilma-vesilämpöpumppu sopii erityisesti heille, jotka haluavat säästää asunnon lämmityskustannuksissa. vuosikerta Nro 53 Kuparitie 1 A, Marttila • p. PAIMIO: Jokipellontie 2, puh. Tiistai 7.7.2026 Irtonumero 3,10 € 110. Marianne ja Rauno Ketola avioituivat vuonna 1959, ja ovat edelleen yhdessä. hinnoista 77 99 99 NYT NYT /kpl /kpl 1,99 2,59-2,99/kpl 22 99 99 00 99 99 11 99 99 Halva Halva MEGAMAKU MEGAMAKU MIX MIX 500 g 500 g JENKKI ENJOY JENKKI ENJOY BERRY BERRY ICE CREAM ICE CREAM 35 g 35 g NIVEA MEN NIVEA MEN SUIHKUGEELI SUIHKUGEELI 250 ml tai 250 ml tai ROLL-ON ROLL-ON 50 ml 50 ml -50 -50 % % 2,99 11 99 99 Elina Elina HAJUVESI HAJUVESI 15 ml 15 ml • • erilaisia erilaisia Loppuerä Loppuerä NOPEILLE NOPEILLE 44 99 99 Delicada Delicada KAHVI KAHVI 500 g 500 g 12 12 99 99 14,99 Latz Jumbopack Latz Jumbopack ANNOSPUSSI ANNOSPUSSI • • 44 x 85 g 44 x 85 g • • Agail Agail 199 199 €€ 359€ Mustang Monterey Mustang Monterey KAASUGRILLI 3+1 KAASUGRILLI 3+1 • • kolmella polttimella kolmella polttimella • • Grillausala Grillausala 54 x 39 cm 54 x 39 cm • • Punainen Punainen 11 99 99 ORAL-B ORAL-B HAMMASHARJA HAMMASHARJA 3 kpl/pkt 3 kpl/pkt • • Classic Care Classic Care 99 99 99 12 12 99 99 Biolan Biolan SYKSYN SYKSYN PK-LANNOITE PK-LANNOITE 5,5 l pakki 10 l säkki 14,99 19,99 Tummeli Tummeli HOITOVOIDE HOITOVOIDE • • 410 g • hajusteeton 410 g • hajusteeton • • käsille ja käsille ja koko vartalolle koko vartalolle 9,99 00 89 89 11 29 29 Kertakäyttö Kertakäyttö SADETAKKI SADETAKKI SADEPONCHO SADEPONCHO Rakkaus ei kuole, vaikka muisti katoaisi ■ Kun paimiolainen Rauno Ketola muutti palvelutaloon, poti hänen vaimonsa Marianne huonoa omaatuntoa, vaikka oma jaksaminen rakoili. 0440 589 707. 9-19, la 9-16 Tarjoukset voimassa 12.7.2026 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittää. 045 678 0926 tomi@tjj-tekniikka.fi • www.tjj-tekniikka.com Lisätietoja verkkosivuiltamme toshibasuomi.fi sekä valtuuteltulta Toshiba-jälleenmyyjältä: Lämpöä kotiin ja turvaa talouteen Ilma-vesilämpöpumppu Toshiba Estia R32 Uudisrakennuksiin, vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien saneerauksiin sekä käytettäväksi useiden erilaisten lämmitysja jäähdytyslaitteiden rinnalla. Av.: ark. Klo 14.00 Kerkolankaari 7, 21530 Paimio TERVETULOA ! talousporssi.fi Tuotteet tarjolla myös muissa myymälöissä valikoiman mukaan
Sauvossa määrä oli tätäkin pienempi, vain 13. Erittäin hieno. SSS/MINNA MÄÄTTÄNEN HERNETTÄ JA MANSIKKAA Niemelän tila Järvenkyläntie 843, Sauvo Piikkiön ja Sauvon Piikkiön ja Sauvon S-Marketeilla ja suoraan tilalta. H. Tiedustelut: p. 0440311093 OSTETAAN Auton renkaat uudet viikon alla olleet 245x45, 20 tuumaiset. Pienehkö perälevy ja takakauha 040 3639708. +358 50 3428719 Opel Kadet 1,3 S -87, ml. 050 563 9811 Myös itse Myös itse poimintaa! poimintaa!. 1750 €. • Paljonko. 1500e. Kelan tilastojen mukaan valinnanvapauskokeilun vastaanottoja tuottaneita lääkäreitä ja toimipisteitä on yli 100 kunnassa. 200 m² ja pihassa iso halli ja saunamökki ja uima-allas. Löytölaari on tarkoitettu yksityishenkilöiden yksittäisille ostoja myynti-ilmoituksille, ei jälleenmyyjille tai yritystoimintaa harjoittaville. P. 80 x 180 cm. 2018, hyväkuntoinen, h. Suurin osa kokeilua hyödyntäneistä on käyttänyt palvelua kerran, sillä keskimääräinen käyntimäärä per käyttäjä vaihtelee 1,2–1,25. 0500578389. 140 tkm. Kelan valinnanvapauskokeilu alkoi viime syksynä. Täysin entisöity Dexta 3000e. Pikku Valmet 20, puskulevyllä ja niittokoneella. p. Puh: 044 276 6382. Merkki Rxmotion 2025 tehty. P. Valmistunut 1963. 0500 780458 UUTISET Jätä meille uutisvinkki: toimitus@kunnallislehti.fi p. Hp. Lisäksi Suzuki Vitara vm -93, 4 veto, automaatti. Eri väri-/ raitavaihtoehtoja. 2003. Taittuvarunkoinen putkisänky koko n. Kokeilu on voimassa vuoden 2027 loppuun asti. 0407305138 Jämtlannin pystykorvan pentuja, vanhemmat hyviä hirvenhaukkujia. Keskimäärin kunnissa, joissa ei ole omaa palveluntuottajaa, on kokeilua hyödyntänyt 2,9 prosenttia kokeiluun oikeutetuista. Kaikkein eniten kokeilua on hyödynnetty Pohjois-Pohjanmaan Sievissä, jossa kokeilua on käyttänyt 19 prosenttia eläkeikäisistä. Automaatti, ilmastointi, kahdet renkaat. Vähiten kokeilu taas on kiinnostanut Kaskisten lisäksi Närpiössä ja Kihniössä. Hp. Sähköt ja kaivo löytyy. Neljän sarjoina, pituudet n. Suurimmassa osassa Suomen kuntia palvelua ei kuitenkaan ole tarjolla. Teksti-ilmoitus 15,50 € ja kuvallinen ilmoitus 23 €. HP. 2 kpl 70 kpl. Kaarinassa sen sijaan käyttö on ollut runsaampaa. Käyntejä palveluntarjoajien luo tehtiin yhteensä 66 kappaletta. Käyttöaste eli kokeilun asiakkaiden osuus 65 vuotta täyttäneistä vaihtelee kuitenkin kunnittain. 040 7053213 Renault Captur vm. h. Mansikkaa myös saatavilla 4 kg:n laatikoissa Tiedustelut puh. Ainoastaan Pohjanmaan Kaskisissa ei ole ollut yhtäkään kokeilun käyttäjää, selviää Kelan tiedotteesta. Vintin ja autotallin tyhjennykset ja siivoukset. P. Siinä 65 vuotta täyttäneet voivat käyttää vuodessa tietyn määrän yksityislääkärin palveluja julkisen terveydenhuollon hinnalla. Joka kunnassa kysyntä ei kuitenkaan riitä kiinteään toimipisteeseen. Metsäkärry traktorin perään, teli, ilman kuormaajaakin kelpaa, tarjoa myös laittoa vaativaa. 0400 327 237, Uusikaupunki. 0400323734 Käyt. Kokeilun käyttö keskittyy määrällisesti suuriin kaupunkeihin, joissa on paljon ikääntynyttä väestöä ja runsaasti palvelutarjontaa. 53300 km, kats. P. Citroen 5 sedan vm. Pihapiirissä ulkorakennus, jossa varasto ja autotalli. 040 518 0123. Paimiossa vain kaksi prosenttia kokeiluun oikeutetuista käytti palvelua ensimmäisen puolen vuoden aikana. 0400 744185 Ilta-aurinkoinen kesämökki läheltä Kodisjokea, esim. 040 419 6879 Tihkuvesiletkua, kumivene, etupainot + teline, trukkilavanostin, juontosakset 3 har., vetokolmiotrakt., työmaakeskus + johtoja. 040 575 9642 Kerrostalohuoneisto Riihikoskella 1h+alkovi+kph/wc 45m² palveluiden lähellä. perinteisiä kauniita räsymattoja lev n 70 ja 80cm. Esimerkiksi Turussa palveluntuottajia on kymmenessä toimipisteessä, ja palvelua tarjoavia lääkäreitä 73. 2 kpl bensa Ferguja käyntivikaisia yht. Rakennukset myydään purkukuntoisina. 1500e. Näissä kunnissa matkustamisen tai etäpalvelujen tukeminen ovat tärkeitä saatavuuden parantamiseksi, pohtii Kelan erikoistutkija Riina Hiltunen tiedotteessa. S-Marketeilla ja suoraan tilalta. 24000€. 2000e / tarjous. Tied. Hintapyyntö 150 000. Soittele. 0505949266 IWalk kävelymaton sähkömoottori, 500 w, + ohjauspaneeli. Kalanti 0400-228364. 02 5888 650 / toimittajat, whatsapp 0504780 686 Kelan valinnanvapauskokeilu kiinnosti kaarinalaisia kohtalaisesti ■ Paimiossa ja Sauvossa käyttäjämäärät jäivät selvästi keskimääräistä pienemmiksi. Tavoitamme lähes 100 000 lukijaa! ILMOITA SEITSEMÄSSÄ LEHDESSÄ SAMALLA KERTAA! • Mitä. 310 m, erittäin kuivaa, puhdasta ja suoraa. P. Kerro selkeästi, mitä myyt tai ostat, paikkakuntasi ja yhteystietosi. 3, 4, 4 ja 5m. 044 0475739. – Yrityksissä käytetään jo nyt luovuutta esimerkiksi tarjoamalla palveluja siirrettävissä olevissa konteissa. • Miten. Pöytyä Omakotitalo Virttaan keskustassa yhdessä kerroksessa 117 m². Myydään omakotitalo Kyrössä. p. P. 040 511 0992, Somero Myydään 2" x 6" lankkua n. p. 5,1 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä kaarinalaisista käytti palvelua ja käyntejä kertyi yhteensä 510 kappaletta. Lähimmät vastaanotot löytyvät Turusta, Liedosta, Salosta ja Kemiönsaarelta. P. 0400 742 596. 3 kerrostalo-osaketta Pöytyältä: 2 kpl Ollilantie 6 (56 ja 49 m², vuokrattu) ja 1 kpl Manttaalintie 9 (31,5 m², vapaa). P. Kaikissa muissa kunnissa vähintään joku eläkeikäinen on käyttänyt palveluita joko omassa kunnassaan tai toisen kunnan alueella. PAIMIO, SAUVO, KAARINA Suvi Pulliainen Kelan tuoreiden tietojen mukaan 65 vuotta täyttäneiden terveydenhuollon valinnanvapauskokeilua on käytetty ajanjaksolla 1.9.2025–31.3.2026 lähes kaikissa Suomen kunnissa. Puh. Hp./tarjous 1800 e. P. 2015, ajettu 55 tkm, hyväkuntoinen, katsastettu, kesäja talvirenkaat. Oma ranta ja autotie perille. Seuraavina ovat Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää ja Valkeakoski. Toyota Avensis 1.8, vm. 040 722 6444 Cormic 414 etukuormaajalla + takalevy, ketjut ja muuta 2500e. Jätä ilmoitus viimeistään torstaina klo 10 osoitteessa tilaajapalvelija.fi/loytolaari tai soittamalla numeroon 02 269 3400 (arkisin klo 8.00-16.30). 0400 502161 Venetraileri AKU BP1600LB kokonaispaino 1600 kg, v. 9/25, 2:t renk. 3200 €/ tarjous. Mekanismituoli 20e. P. 0443204891 Toivonen MYYDÄÄN Entisöity emännänkaappi. Otajärvi, Mustajärvi, Narvijärvi, Kaljasjärvi. KUNNALLISLEHTI 2 tiistaina 7.7.2026 Löytölaari julkaistaan TIISTAISIN Auranmaan Viikkolehdessä, Kunnallislehdessä, Laitilan Sanomissa, Loimaan Lehdessä, Paikallislehti Somerossa ja Uudenkaupungin Sanomissa sekä KESKIVIIKKOISIN Kaarina-lehdessä. Puh. Aj. Hinta sovittavissa. Tilaajamme saavat kaksi ilmoitusta vuodessa puoleen hintaan. Niissä kunnissa, joista tuottaja löytyy, kohoaa käyttäjien osuus 6,9 prosenttiin. hp. Palvelutarjonta vaikuttaa Missään kolmessa Peimarin alueen kunnassa ei tarjota vastaanottoa valinnanvapauskokeiluun. 2300,p. 040 761 3744. Pidätämme oikeuden jättää julkaisematta palstalle soveltumattomat ilmoitukset. Keskustaan matkaa noin 3 km. Mynämäki p. 040 558 8676. Siellä uuden kokeilun pariin tiensä oli löytänyt 1,3 prosenttia kunnan 65 vuotta täyttäneistä. P. -07. ruosteeton, hienokuntoinen, helpolla museorek. 55,p. Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen perusterveydenhuollon hinnalla. Mökki/ rintamamiestalo Pyhärannan valkamassa 6500 m² tontilla
KUNNALLISLEHTI 3 tiistaina 7.7.2026 UUTISET Sauvossa lototaan ahkerasti PAIMIO, SAUVO, KAARINA Sauvossa on Kunnallislehden ja Kaarina-lehden levikkialueiden ahkerimmat lottoajat, selviää Veikkauksen tilastosta. Lounais-Suomessa on viime vuosina tapahtunut keskimäärin noin kahdeksan henkirikosta vuodessa. Epäiltyjen henkirikoksen lisäksi poliisi selvittää viittä epäselvää kuolemantapausta. sija. Silloin hyvälle ystävälle kertominen ja avun pyytäminen voi auttaa alkuun asian selvittämisessä. Valtaosa henkirikoksista tapahtuu yksityisasunnoissa ja teoissa on mukana teräase. Poliisin tehtävänä on havaita ja tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tekijöitä, jotka voisivat indikoida lähisuhdeväkivallan riskiä. Poliisi suorittaa lähisuhdeväkivaltatapauksissa aina riskiarvioinnin jo tapahtumapaikalla tai heti teon tullessa poliisin tietoon. Teoista yhtä tutkitaan murhana ja seitsemää tappona. Tilastoituja epäiltyjä henkirikoksia on yhteensä kahdeksan tammi–kesäkuun ajalta. Teoista yhtä tutkitaan murhana ja seitsemää tappona. – Useimmissa tapauksissa tekijä ja uhri ovat tunteneet toisensa jollain asteella, Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Risto Lammi kuvailee tiedotteessa. Lounais-Suomen poliisilaitoksella on tarkennettu ohjeistuksia ja koulutettu henkilöstöä. Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa ketä tahansa, eikä se katso ikää, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, kulttuuria tai taloudellista asemaa.. – Henkirikos tai vakava väkivalta on aina asia, jonka selvittämisintressi on suuri ja jonka tutkintaa priorisoidaan. Tilastoituja epäiltyjä henkirikoksia on yhteensä kahdeksan tammi-kesäkuun ajalta. Yleisellä tasolla epäiltyjä henkirikoksia tarkastellessa ei voida nähdä yhtä yhteistä nimittäjää tai tiettyä ilmiötä, mutta osassa tekoja on samankaltaisia piirteitä. Tapon yrityksiä poliisin tietoon on tullut reilut kymmenen kappaletta. Näissä tapauksissa esitutkinnassa ei ole voitu vielä täysin poissulkea rikoksen mahdollisuutta. Risto Lammi painottaa, että kotona tapahtuvasta väkivallasta on äärimmäisen tärkeää ilmoittaa viranomaisille. Näissä tapauksissa epäilty tekijä on ollut lähes aina mies. Jos loppuvuonna ei enää kirjata henkirikoksia, on tilanne siis määrällisesti linjassa aiempien vuosien kanssa. Varsinais-Suomessa Lottoa pelataan kaikkein innokkaimmin Kustavissa, jossa täysi-ikäistä asukasta kohden pelattiin 82 eurolla. Sauvolaiset aikuiset käyttivät vuonna 2025 Lottoon keskimäärin 68 euroa. Osassa tapauksia epäilty tekijä ja uhri ovat olleet tekohetkellä tai aiemmin parisuhteessa. Suuri selvittämisintressi Koska osa rikostutkinnoista on kesken, poliisi ei voi yksityiskohtaisemmin avata tapauksia. Arviointia jatketaan koko esitutkinnan ajan, jotta voidaan kartoittaa eri toimenpiteet ja mahdolliset pakkokeinot, joilla asianomistajaa voidaan suojella tai väkivaltakierre katkaista. Lisäksi poliisilaitoksella tehdään painotetusti sisäistä laillisuusvalvontaa lähisuhdeväkivaltaan liittyvien prosessien kehittämiseksi ja parantamiseksi. Paimiossa Lottoon käytettiin 58 euroa aikuista kohden. Kuvituskuva. – Lähisuhdeväkivalta on yhteiskunnassamme vakava ongelma, jonka pahin lopputulema on henkirikos, Lammi toteaa. Seuraavilla sijoilla tilastossa ovat Taivassalo (80 euroa) ja Kemiönsaari (71 euroa). ■ Muista, että et ole yksin. Vuonna 2025 Sauvossa pelattiin jokaista täysi-ikäistä asukasta kohden Lottoa 68 eurolla, mikä riitti VarsinaisSuomen kuntavertailussa viidenteen sijaan. Tapon yrityksiä poliisin tietoon on tullut reilut kymmenen kappaletta. Kaarinassa vastaava summa oli 55 euroa, jolla kunta sijoittui sijalle 18. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskitämme muiden tehtävien hoitamiseen varattua voimavaraa aina ensisijaisesti henkirikoksen selvittämiseen, hän jatkaa. Osassa tapauksia taustalla on lähisuhdeväkivaltaa. ■ Esimerkiksi pelko tai häpeä voivat olla esteinä avun hakemiselle. TS/JORI LIIMATAINEN ■ FAKTA Toimi näin, jos olet joutunut tai pelkäät joutuvasi lähisuhdeväkivallan uhriksi ■ Akuutissa tilanteessa soita 112. Lähisuhdeväkivallan uhreja auttavat muun muassa sosiaaliviranomaiset, Rikosuhripäivystys, Ensija turvakotien liitto sekä monet muut järjestöt. ■ Ota yhteyttä auttaviin palveluihin. US/MARI LEHTISALO Lounais-Suomessa synkkä alkuvuosi henkirikosten osalta ■ Taustalla on usein lähisuhdeväkivaltaa. Lounais-Suomen poliisilaitoksen toiminta-alueella on kuluneen vuoden aikana tehty useita epäiltyjä henkirikoksia ja niiden yrityksiä. Maakunnan häntäpäässä on Turku 37 eurolla. Sillä irtosi maakunnassa 16. Jo tapahtuneissa ja toistuvissa tilanteissa tee rikosilmoitus lähimmällä poliisiasemalla tai verkossa
Sauvon SPR:n Teemu Lehtikankare kertoo, että liikkuvalle deffalle sopiva teline on vielä mietinnässä, mutta laite tullaan sijoittamaan kesän jälkeen kirjastoon, josta se on lainattavissa yleisötapahtumiin. Lopputuloksena on valitettavan usein se, että hoitaja uupuu ja lopulta hoidettavia olisi kaksi. Jos ottaa rinnasta, voi hakeutua lähimmän laitteen luo. Riskinä on, että toista hoidettaessa oma hyvinvointi unohtuu.. Kerran kuussa perjantaisin omaishoitajille tarjolla on palvelu, josta vastaavat yhteistyössä Paimion kaupunki ja Turun seudun omaishoitajat ry. SAUVO Susanne Hiltunen Sauvo-Karunan SPR:n osasto on hyvä esimerkki varautumisesta. Sama tunne on monella tunnollisella omaishoitajalla. Vihreävalkoiset tarrrat ilmoittavat, missä on deffa. Jotta näihin tilanteisiin ei jouduttaisi, on Paimiossa tämän vuoden alusta lähtien toiminut myös toinen, omaishoitajien toiminnallinen vertaistukiryhmä, joka kokoontuu perjantaisin. Lainaus on maksutonta, mutta halutessaan lainaaja voi tukea SPR:n paikallisosastoa omatunnon mukaisella lahjoitussummalla. Apua pysäkiltä on saanut muun muassa useita vuosia muistisairaan miehensä omaishoitajana toiminut paimiolainen Marianne Ketola (sivu 9). KUNNALLISLEHTI tiistaina 7.7.2026 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 TIISTAI PÄÄKIRJOITUS SUSANNE HILTUNEN susanne.hiltunen@kunnallislehti.fi Liikkuva deffa palvelee sauvolaisia ■ Laite on lainattavissa maksutta yleisötapahtumiin. Virallisena omaishoitajana hän ehätti olla nelisen vuotta, epävirallisena yli kymmenen. Keskellä rintakehää on merkittynä punainen risti. – Laite kertoo loput. Suomessa on virallisen sopimuksen piirissä noin 62 000 omaishoitajaa. Käynnistä virta ■ 2. – Saa sitä lainata myös vaikka ihan vain perhetai sukujuhliin, Lehtikankare muistuttaa. Hälytä apua ■ 6. Kiinnitä elektrodi paljaaseen rintaan Defi.fi -osoitteesta löytyy kartalta kaikki Suomessa rekisteröidyt defibrilaattorit. Deffa neuvoo käyttäjää ■ 1. Laite opastaa painantaelvytyksen antajaa selkein suomenkielisin äänikomennoin, kuten ”paina voimakkaammin” tai ”tehokas painanta”, auttaen näin löytämään oikean painelutahdin. KL/SUSANNE HILTUNEN Kun deffan kansi on irrotettu, alta paljastuu itse laite (vas.) ja siihen johdolla yhdistetty elektrodipaketti, joka sisältää rintakehälle aseteltavan, kertakäyttöisen anturin. Elokuussa käynnistyy lisäksi hyvin tervetullut, omaishoitajille suunnattu uusi virkistysmahdollisuus. Kesän jälkeen kirjastoon Talven ajan uutta sydäniskuria aiotaan säilyttää kirjastossa, josta se on vapaasti lainattavissa, kunhan ottaa ensin yhteyttä SPR:n Lehtikankareeseen. Avaa luukku ■ 3. Elektrodien keskellä oleva anturi auttaa löytämään oikean painelukohdan. Tarkista hengitys ■ 7. Koululle hankittiin deffa viime vuoden lopussa, mutta tällä liikkuvalla deffalla paikkaamme tarvetta muualla, osaston puheenjohtaja Teemu Lehtikankare toteaa. Sauvon uusin deffa ei kuitenkaan tule näkyviin kartalle, koska sen sijaintipaikka vaihtelee. Osaston viimeisin hankinta on liikkuva defibrilaattori eli sydäniskuri, deffa. Pysy rauhallisena ■ 4. – Seuraavaksi tämä lähtee palokuntanuorten leirille, mutta muuten se on kesän ajan Sandön syrjäisellä uimarannalla, jossa käy paljon veteraaneja, Lehtikankare kertoo. Laitteen mukana tulevat kertakäyttöiset elektrodit sekä sakset, joilla voi hätätilanteessa leikata potilaan vaatteet pois tieltä. – Meillä on jo kunnassa sydäniskureita kaupoissa. Sydäniskurin hankintahinta, vajaat 2000 euroa, on rahoitettu sekä omin varoin että kunnalta saadun avustuksen turvin. Se opastaa vaihe vaiheelta, miten toimia elottoman potilaan kanssa. Liikkuvaksi laitteen tekee se, että sen on tarkoitus kulkea mukana erilaisissa yleisötapahtumissa. Se osoittaa oikean kohdan paineluelvytystä annettaessa. ”Kun aloin väsymään, mietin, että minussa on joku vika”, Ketola mietti. – Sydänkohtauksessa sydän menee värinään, jonka tämä laite keskeyttää. Iskuria voidaan sydänkohtausten lisäksi käyttää esimerkiksi hukkumistilanteissa, laite antaa analyysiä potilaan tilasta, mutta ei koskaan iske yhtäkkiä mitään iskua. Paimiossa omaishoitajien tukena toimii Hyvän Olon pysäkki, jonne jokainen omaishoitaja, virallinen tai epävirallinen, on tervetullut saamaan vertaistukea kerran kuussa maanantaisin. Riskinä on silloin se, että toista hoidettaessa oma hyvinvointi unohtuu. Anturien sijoittaminen rintakehälle ilmenee kuvasta. Aikuisten elvytykseen tarkoitettu elektrodipaketti on esikytkettynä laitteeseen. Omaishoidettavan voi silloin jättää maksutta Hyvän Olon Pysäkille neljäksi tunniksi hoitoon. Myös SPR:n suosituissa bingoilloissa aiotaan jatkossa pitää sydäniskuri lähellä. Ei vain sydänkohtausta varten Suurinta rohkeutta sydäniskurin käyttäjältä vaaditaan Lehtikankareen mukaan siinä, että uskaltaa painaa laitteen virtanappulaa ja avata deffan kannen. Ole rauhallinen on ensimmäinen neuvo, Lehtikankare kertoo. Tarkista, onko potilas herätettävissä ■ 5. Aiheesta puhuminen nostaa edelleen tunteet pintaan ja kyyneleet silmiin. Valtaosa heistä on yli 65-vuotiaita. Sydäniskuri antaa myös välittömän palautteen elvytyksen laadusta. Samaan aikaan omaishoitaja voi olla joko vapaalla tai osallistua vertaistukiryhmän toimintaan Kairan elinvoimakeskuksessa. Ketola kertoo, miten hän edelleen, lähes puoli vuotta miehen palvelutaloon muuton jälkeen, kokee ajoittain syyyllisyyttä siitä, että tähän päädyttiin puolison muistisairauden edetessä. Eikä toimintaa ole ajettu alas edes Varhan tultua mukaan kuvioihin. Kiitoksia ja papukaijanmerkkejä Papukaijanmerkin ansaitsee jokainen maamme omaishoitaja. Yhteistyö Sauvossa SPR:n osaston ja vapaapalokunnan välillä on tiivistä ja kumpaakin tahoa hyödyntäviä hankintoja on optimoitu. Epävirallisesti, ilman virallista sopimusta, omaistaan hoitavia arvioidaan olevan jopa 300 000 – 500 000 ihmistä. Paimiolle onkin annettava nöyrä kiitos siitä, että kaupungissa on jo parinkymmenen vuoden ajan huolehdittu omaishoitajien hyvinvoinnista, vaikka kyseessä ei ole lakisääteinen tehtävä
SAUVO Ilona Lähteenmäki Luomutuotteiden markkinat ovat olleet jo muutaman vuoden laskussa. Kamparsin luomutilalla tuotanto on kannattavaa, vaikka viime vuosina asiakkaat ovat tinkineet ruokaan käytettävistä rahoista. PEKKA SALMI Luomuviljelyn markkina on jälleen kasvussa ■ Luomutuotteiden myynti kääntyi laskuun 2020-luvulla, mutta viime vuonna havaittiin maltillista kasvua. Paimiolaisille suunnatussa Facebook-ryhmässä kerrotaan, että pesä tuhoutui viime tiistaina päiväsaikaan. Lammelta puuttuu hänen mukaansa suojapaikat, sekä uimarit voivat häiritä pesintää. Facebookissa pohditaan, olisiko tuhoutumisen syynä voinut olla ihminen. – Luomuvilja on lähivuosina ollut välillä saman hintaista kuin ei-luomuvilja, mikä on tietysti haaste. – Yleensä luomutuotteet runnotaan johonkin perimmäiseen nurkkalaariin mahdollisimman piiloon ihmisiltä, Katajainen kuvailee. Havaintoja ei kuitenkaan ole todistettu. Uusille luomutuottajille markkina on kuitenkin vaikea, uskoo Eero Liikkanen. – Toivoisin, että jokainen miettisi tässä maailmantilanteessa kotimaista ruoantuotantoa ja sen tukemista. – Meillä on kuitenkin vakiintuneet myyntipaikat ja asiakkaat, mutta monella uudella tilalla niitä ei luonnollisestikaan ole. Myös rikosilmoituksen voi tehdä, jos tekijät ovat tiedossa. KUNNALLISLEHTI tiistaina 7.7.2026 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. Kuitenkin esimerkiksi luomuviljan kohdalla näin ei aina ole, koska hinta vaihtelee markkinoiden mukaisesti. – Varikset ja harakat on ainakin semmoisia, että ne kyllä rikkoo minkä tahansa. Mutta on meilläkin aika uskollisia luomuasiakkaita ja uusiakin tullut, että ei tilanne mahdoton ole, hän miettii. En sitä mahdollisuutta sulkisi tosiaan pois. Mikäli mustakurkku-uikkupariskunta selvisi pesän tuhoutumisesta, voivat ne saada vielä poikasia tänä vuonna, Karilahti kertoo. Jaana ja Eero Liikkanen ovat luomuviljelleet Kamparsin tilalla jo pitkään. Idea luomuun siirtymisestä tuli Jaanalta. Luomutuotteet ovat lähtökohtaisesti kalliimpia korkeiden tuotantokustannusten vuoksi. Karunassa sijaitsevan Kamparsin luomutilan viljelijät Jaana ja Eero Liikkanen kertovat, että ovat myös huomanneet ihmisten ostovoiman piristyneen viime vuosilta. Entinen Turun eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti kertoo, että Ankkalammen ympäristö ei ole mustakurkku-uikulle tavallinen pesimäpaikka. Omavaraisuus ei pysy pystyssä ilman tekoja, Eero Liikkanen nyökkää. Tutkimuksessa vastaajista yli puolet kertovat ostavansa vähintään säännöllisesti luomutuotteita. Sauvolaisen Wanhan Liesniemen isäntä Seppo Katajainen kertoo, että kaupoissa luomua harvemmin arvostetaan. – Moni varmasti ostaisi enemmän luomua, jos olisi parempi taloustilanne. Samoja kasveja ei myöskään kasvateta samassa paikassa toistuvasti, vaan kasveja siirrellään viljelykierron mukaan. – Tuskin sitä kuitenkaan ihan ensimmäisenä kannattaa tehdä, Karilahti toteaa. Wanhan Liesniemen luomutilalla viljellään viljan lisäksi paljon hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Maaja elintarviketalouteen erikoistuneen markkinatutkimusyrityksen Kantar Agrin laatimasta luomun kuluttajatutkimuksesta selviää, että suomalaisille etenkin puhtaus ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeimpiä syitä ostaa luomua. Luomuviljely on yksi ratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseen, Liikkaset uskovat. Katajainen ei ota kantaa oman tilansa kannattavuuteen, mutta toteaa luomuviljelyn markkinan olevan yleisesti heikohko. Monet luomutilat myyvätkin suurimman osan tuotteistaan suoraan kuluttajille paremman hinnan ja katteen vuoksi. Kuitenkin kauppakassiin katsoessa sieltä usein löytyy vain ulkomaista halpatuontia. – Paljon puhutaan biodiversiteetin kuihtumisesta ja siitä, että pörriäiset ja perhoset ovat hävinneet, mutta ei ne kyllä meidän pelloilta ole menneet minnekään, toteavat Liikkaset. Luomuviljelyllä ei rikastu Kaupoissa luomutuotteiden myynti on vaikeaa, Liikkanen kertoo. Katajainen kertoo ymmärtävänsä, että raha on monilla tiukilla, minkä vuoksi luomun ostaminen voi jäädä vähemmälle. Viime vuonna myynnissä tapahtui kuitenkin kaivattua maltillista kasvua, selviää Pro Luomun tutkimuksesta. Jaana Liikkanen ei tätä tietoa kuitenkaan purematta niele. Arvostus luomua ja kotimaisia tuotteita kohtaan on kasvanut, mutta konkreettisia tekoja tarvittaisiin vielä lisää, Kamparsin tilalla ajatellaan. KL/ILONA LÄHTEENMÄKI Seppo Katajainen kertoo, että luomuviljelyllä tuotteelle saadaan usein parempi hinta.. 02 5888650/toimittajat Mustakurkkuuikun pesä tuhoutui Ankkalammella ■ Uhanalaisen linnun pesä tuhoutui viime tiistaina. – Syötäisiin vaikka vähemmän herkutellen, mutta oikeasti laadukasta suomalaista ruokaa, Jaana Liikkanen ehdottaa. Facebook-ryhmässä arvellaan, että se olisi tapahtunut lasten toimesta. Mustakurkku-uikun pesinnän tuhoamisesta voi saada lähes neljän tuhannen euron sakon. – Me haluamme jättää tuleville sukupolville sellaista maata, joka kasvaa myös tulevaisudessakin ilman keinotekoisia lannoitteita, Jaana Liikkanen sanoo. Kantar Agrin tutkimuksessa arvioidaan, että juuri aikuistuminen ja perheen perustaminen lisäävät luomun kulutusta. Kahden luomutilan viljelijät kertovat, miten suomalainen luomuviljely tällä hetkellä voi. Hän ajattelee, että jos lapset ovat pesän tuhonneet, on heille pidettävä puhuttelu asiasta. Luomuviljelyssä lannoitus tehdään typensidontakasveilla, kuten apilalla ja herneellä. Enemmän tekoja, vähemmän puhetta Jaana Liikkasen mukaan erityisesti pienten lasten äidit suosivat luomutuotteita. – Ei tingata etelän matkoista tai lomailusta, mutta ruoan kotimaisuudesta kyllä. Muutama kertoo kommenttikentässä havainneen nuoria poikia pesän läheisyydessä juuri sillä aikavälillä, kun pesä tuhoutui. Tämän vuoksi moni luomuviljelijä on siirtynytkin takaisin tavanomaiseen viljelyyn, Katajainen avaa. Jaana Liikkanen kummastelee toimintatapaa, jossa ensiksi pihistetään ruoan laadusta rahojen vähentyessä. Viljelykierrolla maaperä pysyy ravinteikkaana ja kasvitautien riski pienenee. – En usko, että luomu olisi lähivuosina ollut kenellekään mikään kultakaivos. PAIMIO Ilona Lähteenmäki Ankkalammella pesineen uhanalaisen mustakurkkuuikun pesä on tuhoutunut. – Kuluttajabarometreja kun katsoo, niin aina monet kertovat ostavansa luomua ja kotimaista. Karhilahden mukaan tekijänä voi olla myös toiset eläimet. Ideologinen valinta Kamparsin tilalla ja Wanhalla Liesniemellä luomuviljelyssä on kyse enemmänkin ideologiasta kuin rahasta
ja 24. Iltatorien tapahtuma-aika on kello 16–19. heinäkuuta jammaillaan bluesin tahtiin, kun esiintymään saapuu Pinewood Corporation. – Paikkamaksuja ei ole, ja meille saa tulla Sauvon ulkopuoleltakin. Heinäkuun viimeisenä perjantaina (31.7.) järjestelyvastuussa on Sauvon kunta. – Saatiin kaikkea paisteesta salamointiin, iltatoreja organisoivan Sauvon tori ry:n varapuheenjohtaja Taina Högman naurahtaa. heinäkuuta. Sauvon iltatoritoiminta alkoi vuonna 2021. Tunnelma oli silti yhtä hyvä kuin edellisinä vuosina, hän suitsuttaa. Perheen pienimpiä ilostuttavat Esteri ja Papufantti, minkä lisäksi torille raijataan suuri pomppulinna. Ensimmäisellä iltatorilla kansaa viihdytti paikallinen Viikonvaihde-yhtye. Toritohina ei onneksi ollut vain yhden kortin varassa. heinäkuuta. – Tämä on rakkauslapseni, alusta asti mukana ollut Taina Högman kuvailee. Toriyhdistys pitää tuolloisessa Sauvo lautasella -tapahtumassa auki sympaattista Mirkun kioskia. Kävijöiden joukossa on paljon esimerkiksi mökkiläisiä ja turkulaisia, Högman tietää. Tapahtuma järjestetään myös 10., 17. Tulevana perjantaina riemuitaan toritanssien tahtiin, ja musisoinnista vastaa Jarkko Salmi Duo. Perjantaina 24. – Se on torimme maamerkki, Högman kiteyttää ja muistuttaa kioskin olevan avoinna myös iltatoreilla. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 tiistaina 7.7.2026 KUNNALLISLEHTI Paimio Sauvo Kaarina SAUVO Julian Rauhaniemi Sauvon iltatorisesonki käynnistyi perjantaina 3. Toriyhdistys perustettiin vuotta myöhemmin. Ensi viikon perjantaina on lasten teemapäivä. – Kirppismyyjät puuttuivat käytännössä kokonaan huonon sääennusteen vuoksi. KUVAN TAKAA Sauvon iltatorilla on jokaiselle jotakin Parasta aikaa. – Perusajatuksemme on selvä: jokaiselle jotakin, hän lisää. Tori-illan keliä voi kuvailla vähintäänkin vaihtelevaksi
Kaiken kaikkiaan näyttelyn kerrotaan olleen laajan ja monipuolisen. Pienillä teoilla on vaikutusta Paikallisella tasolla Nolan pitää tärkeinä arkisia tekoja. Koneita oli esillä lähes kymmeneltä liikkeeltä, kotieläinosastolla oli noin 100 nautaa, 25 hevosta ja 20 sikaa. Vuosittain järjestetään ainoastaan yksi iso maatalousnäyttely. – Yleensä keskustelut ovat aika lyhyitä. Koneosasto on ollut Pietilän pellolla (melko tarkoin nykyisen kaupungintalon alue). Mutta jos mukaan saadaan enemmän ihmisiä, se voi olla parhaimmillaan hyvin toimiva tapa, Nolan tuumii. vuosittain toistuvat Ylivieskan Rysky-päivät ja Helsingin Maatalouskonemessut. Okran laajenemisesta johtuen onkin 2018 sovittu, että Pro Agria Tapahtumat Oy:n yhteistyökumppaneineen organisoima, kiertävä Farrmari-näyttely järjestetään parillisina vuosina ja aina Oripäässä järjestettävä Okra parittomina vuosina. Sotien jälkeisenä aikana, maatalouden kehityksen vauhdittuessa neuvonnan merkitys korostui niin, että vuosittain saattoi olla lähemmäs kymmenenkin näyttelyä, vuonna 1964 vielä yhdeksän. Nolan on myös todennut, etteivät kaikki koe ilmastonmuutosta yhtä tärkeäksi asiaksi kuin hän itse. Paimion kaupungin päättäjistä Nolan kertoo aiemman kaupunginjohtajan, Jari Jussinmäen, pysähtyneen juttelemaan hänen kanssaan muutaman kerran. Ilmastonmuutoksessa Nolania huolettaa kokonaisuus sekä asian laajuus. Näyttelyiden Turkuun keskittämisen jälkeen alkoivat Artukaisissa määrävuosina järjestetyt alueelliset Farmanäyttelyt vuosina 1970–1986. Sunnuntain juhlajumalanpalvelus radioitiin Paimion kirkosta valtakunnallisena Lahden suuraseman kautta. Kaikki palaute ei kuitenkaan ole ollut myönteistä. Nykyinen kaupunginjohtaja ei ole vielä tullut juttusille. Osa ihmisistä ei pidä mielenosoittamista rakentavimpana tapana vaikuttaa. mielenosoituskerta täyteen, Nolan ei näe syytä lopettaa mielenilmauksia. Arimo Lähdeniitty MIELIPIDE Sata mielenosoitusta ilmaston puolesta ■ Lumi Nolan tulee kaupungintalon edustalle säällä kuin säällä PAIMIO Timo Koskensalo Lumi Nolan, 15, on pitänyt Paimion kaupungintalon edustalla olevan puun alla ilmastomielensoituksen sata kertaa. Autojen pysäköintialueeksi on riittänyt nykyisen Iivarin edessä oleva kolmion muotoinen, entisen torin alue. Ammattipoliitikoksi Nolan ei ole aikeissa ryhtyä, joskin hän pitää perinteistä politiikkaa yhtenä tapana vaikuttaa ilmastoasioihin ja edistää myönteisiä ilmastotekoja. Miesten ja naisten kädentaitoja oli runsaasti esillä. Vaikka perjantaina 3.7. Elokuussa 1952 järjestettiin Tuorlan pellolla ”Koneellistettu maatalous esittäytyy” tapahtuma, jossa oli 50 näytteilleasettajaa, se ei siis ollut maatalousnäyttely. Mielenilmaukset ovat herättäneet ohikulkijoissa sekä kannustusta että kritiikkiä. ■ Lakkoilu nousi maailmanlaajuiseen tietoisuuteen ruotsalaisen Greta Thunbergin myötä. Jos on ainoa, joka haluaa niitä asioita edistää, voi jäädä vähemmistöön. Suurten näyttelyitten lisäksi on pienempiä erikoisnäyttelyitä, esim. Sisäosastot ovat olleet Kansanopiston päärakennuksessa, sekä Vistan kansakoulun (puukoulu) ja Yhteiskoulun (vanhin osa) silloisissa tiloissa. Hän muistuttaa, että jokainen voi vaikuttaa esimerkiksi laittamalla kasvisruokaa, vähentämällä kertakäyttökulutusta, liikkumalla auton sijaan kävellen tai pyörällä ja puhumalla ilmastoasioiden puolesta. Nolan on menossa syksyllä yhdeksännelle luokalle. Kotitalousosastot ja Kerho-osastot olivat laajat. Yksistään sunnuntain kävijämääräksi mainitaan 15 000 henkeä. Sää on suosinut näyttelyväkeä. Maatalousnäyttelyyn liittyen lähetettiin 2.6.1946 Turun aseman kautta yhteiskoulun juhlasalista monipuolinen, tunnin pituinen ”Paimio esittäytyy” ohjelma. Näyttelyn johdosta julkaistiin juhlaopas jossa on 113 numeroitua sivua, oppaan hinta on ollut 40 mk. Okrasta johtuen Farmaria ei järjestetä Varsinais-Suomessa. – Ainakaan nyt ei ole näköpiirissä syytä, miksi en jatkaisi, hän sanoo. Paimion maataloudellisten järjestöjen todellinen voimainponnistus oli kesäkuun viimeisessä viikonvaihteessa 1946 järjestetty Paimion maatalousnäyttely, johon liittyi Paimion Maamiesseuran 40-vuotisjuhla. ■ Ilmiö sai alkunsa 2015, kun oppilaita jäi pois kouluista ilmastolakon merkeissä. Hän sanoo haluavansa pitää ilmastoasioita esillä tulevaisuudessakin. KL/TIMO KOSKENSALO ■ FAKTA ■ Lumi Nolanin toiminta on osa Fridays for future -liikettä. Yhteiskoulun kenttä on toiminut juhlakenttänä. – Yksi asia voi johtaa toiseen, ja sitten seuraukset voivat olla todella suuria. Mukaan on tullut muitakin Nolan on osoittanut mieltään joka perjantai kello 15– 17 säällä kuin säällä. 1960-luvulta lähtien vuosittaisten näyttelyiden määrää ruvettiin karsimaan. Oppaassa ovat erittäin yksityiskohtaiset tiedot 29.–30.6.1946 järjestetystä näyttelystä, mutta pääsylippujen hintaa ei mainita. Aluksi hän oli mielenosoituksissa yksin, mutta sittemmin mukaan on tullut muita. Omaa luokkaansa on Lions-Club Oripään yhteistyökumppaneineen vuodesta 1982 järjestämä, suurnäyttelyksi paisunut Okra Oripään lentokentällä. Positiivisessa palautteessa on korostunut kannustus ja se, että mielenosoitusta on pidetty merkityksellisenä, Nolan sanoo. Rovasti Johannes Kantele saarnasi. Paimion ja Perniön lisäksi lähiseudun maalaiskunnissa maatalousnäyttelyitä on ollut mm. ”Mielenosoitusta on pidetty merkityksellisenä.” Lumi Nolanin mielestä pelottavaa ilmastonmuutoksessa on dominoefekti, jonka myötä yksi muutos voi saada aikaan koko joukon muita vaikeasti hallittavia asioita. Koskella (TL) 1949, Karinaisten Kyrössä 1953, Alastarolla 1956, Laitilassa 1957 ja Varsinais-Suomen viimeiseksi maaseutunäyttelyksi jäänyt Mynämäen maatalousnäyttely 1967. Vuoden 1986 kesä-Farma jäikin Varsinais-Suomen viimeiseksi alueelliseksi maatalousnäyttelyksi. Kesällä 1946 myös Perniössä oli maatalousnäyttely. Kotieläinosasto on ollut yhteiskoulun ja Vistan koulun välisellä alueella. tuli 100. KUNNALLISLEHTI 7 tiistaina 7.7.2026 TÄST NY Instagram kuntsari_kl / Facebook Kuntsari Paimion maatalousnäyttelystä 80 vuotta Merkittävänä maataloudellisen neuvonnan muotona maataluosnäyttelyiden historia Suomessa alkaa jo 1800-luvulta. ”Vanhasta uutta” oli todellinen pula-ajan osasto. – Siinä voi olla sekä hyvää että huonoa. ■ Nolan osoittaa mieltään vasta koulupäivien päätyttyä.
Varhan Paimiossa toimiva palveluohjaaja Marjut Pirhonen havaitsi tämän ja otti asian puheeksi. – Sitten rupesi tapahtumaan kaikenlaista kotona. Paimiossa tarjolla oli muistisairaille mukavaa päivätoimintaa, johon iloinen, hyväntuulinen ja seurallinen Rauno Ketola osallistui mielellään. MARIANNE KETOLAN KOTIALBUMI. En uskaltanut enää jättää miestä yksin, kun en tiennyt, mitä hän rupeaisi yksin ollessaan hääräämään. – Keskustelimme silloin, myös Raunon kanssa, siitä, että naapurissa olisi palvelutalo, mihin hän voisi muuttaa. Minun kokemuksistani on ehkä apua jollekin muulle. – Omaishoitajien kokouksissa olen käynyt pitkään, vetäjät haluavat, että kävisin siellä edelleen. PAIMIO Susanne Hiltunen Paimiolainen Marianne Ketola hoiti muistisairasta aviopuolisoaan Rauno Ketolaa kotona, kunnes tämä helmikuussa 2026 siirtyi yksityiseen Esperin hoivakoti Viljaskaan. Yhteiselämä muuttui miehen muistisairauden myötä. Taunuksen kojelauta on tehty siten, että ratti ja hallintalaitteet voidaan asentaa helposti joko vasemmalle tai oikealle. Ei hän ollut sitä vastaan, jos nyt mitä ymmärsi. Kotoa voi olla poissa vaikka kokonaisen päivän ilman, että siellä tapahtuu jotain outoa. Kraanat saattoivat valua vettä, eikä hellan käyttö tullut enää kyseeseen, Marianne Ketola muistelee. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 tiistaina 7.7.2026 TÄST NY Instagram kuntsari_kl / Facebook Kuntsari Thunderbirdin sisustus on punaista nahkaa. KL/SUSANNE HILTUNEN Marianne ja Rauno Ketola avioituivat 18-vuotiaina. – Viljaskassa käydessäni me yleensä ulkoillaan ja muistellaan vanhoja. Taunuksen konepellin alla hyrisee V4-moottori. Omaishoitajana pitkään toiminut vaimo asuu nykyisin yksin, puoliso on palvelutalossa. Syyllisyyteen ei ole aihetta Keskustelu johti siihen, että kotiin tuli kaksi henkilöä arvioimaan tilannetta ja lääkäri laati puolisosta lausunnon. – Kun aloin väsymään, mietin, että minussa on joku vika kun kaikki sanoo, että Rauno on aina noin iloinen. Ensimmäiset merkit alkavasta muistisairaudesta, lähimuistin heikkenemisen, havaitsi Sauvon terveyskeskuslääkäri jo yli 20 vuotta sitten. Ketola kokee, että usein miespuoliset omaishoitajat ovat naisia parempia irtiottoihin, silloin kun on omaishoitajan lakimääräinen vapaapäivä. Marjut Pirhonen kuitenkin vakuutti, että päätös on ihan oikea ja vakuutti, ettei syyllisyyteen ole mitään syytä. – Seuraavaksi tulivat pissaamisja kakkaamisjutut. Muistisairaus mullistaa läheisten elämän ■ Paimiolaiset Ketolat päätyivät lopulta eri osoitteisiin, sillä omaishoitajan ympärivuorokautinen työ kävi raskaaksi. Tuossa vaiheessa omaishoitajan oma jaksaminen alkoi loppua. Sanoin muille omaishoitajille, että teette niin arvokasta työtä, mutta muistakaa ottaa huomioon oma jaksamisenne, Marianne Ketola kertoo. Viljaskaan muutto tapahtui kuluvan vuoden helmikuun alussa. Virallisesti sairaus diagnosoitiin paljon myöhemmin ja vuonna 2022 vaimosta tuli virallisesti aviomiehensä omaishoitaja. Rauno Ketolalla on kaikki hyvin. Lopetin sen toisen Visan, mutta toinen hänellä oli vielä muutaman vuoden ja yritettiin sinnitellä, 18-vuotiaana puolisonsa kanssa avioitunut Marianne Ketola muistelee. Marianne Ketola onkin käynyt ystävättäriensä kanssa elokuvissa, kesäteatterissa ja jopa seurakunnan päiväretkellä. Sopeutuminen vie aikaa – Silloin kun Rauno oli juuri mennyt palvelutaloon, puhuin tapaamisessa itkien. Vaikka ei voi tietää, mitä hänen päässään liikkuu, mutta päätös tuli ja kesti yli kaksi kuukautta. Puoliso Marianne käy katsomassa miestään säännöllisesti ja tuo tälle muun muassa herkkuja naposteltavaksi. Ketola onkin kuullut tarinoita siitä, miten usein omaishoitajat kuolevat lopulta ennen hoidettaviaan, kun eivät enää jaksa. Meillä on ollut rikas elämä. Enkä voinut enää aikoihin olla kotoa poissa kuin ihan maksimissaan puoli tuntia kerrallaan. Syyllisyys tilanteesta painaa silti edelleen ajoittain mieltä. Naiset saattavat siivota, miehet ymmärtävät ottaa rennommin. Asuimme aikoinaan 12 vuotta Espanjassakin Raunon reuman takia. Päivätoiminnasta hetken helpotus Pikkuhiljaa kotona piti ottaa erilaisia asioita pois miehen ulottuvilta, mutta vaimo kantoi yksin vastuuta tilanteesta, eikä jakanut vastuuta tilanteesta muille. – Minä tein silloin päätöksen. Edelleen tykätään toinen toisistamme – tai niin ainakin luulen, Ketola hymyilee. Sairauden alkuvaiheessa puoliso vingutti kahta Visakorttiaan holtittomasti, hankki jatkuvasti uusia työkaluja entisten lisäksi ja osti kaupasta kahmakaupalla ruokaa. Nykyään olo on helpottunut. Tuossa vaiheessa Marianne Ketola koki kovaa syyllisyyttä ja mietti, olisiko kuitenkin jaksanut hoitaa itse puolisoaan, jonka kanssa on ollut naimisissa jo 67 vuotta
Hän hankki sen paimiolaiselta sotaveteraanilta sillä ehdolla, että auto entisöidään eikä sitä myydä eteenpäin. Rättisitikka on varmatoiminen Havumäen ensimmäinen harrasteautohankinta oli vuoden 1974 Citroën 2 CV 4, kansanomaisemmin Rättisitikka. Kun autoa on käytetty enemmän, se käynnistyy alkuperäisellä 6-volttisella järjestelmällä. Vaikka kyseessä on kookas auto, Havumäki pitää sitä ajettavuudeltaan onnistuneena. – Sillä on hieno ajaa, kun auto vähän kallistelee, katto on auki ja linnunlaulu kuuluu. – Sain moottorin käymään yllättävän helposti ja kytkin toimii. – Luulin ensin, että joku on vaihtanut moottorin, mutta sitten selvisi, että japanilaiset ja englantilaiset olivat tehneet yhteistyötä. Käytiin katsomassa, ja ajattelin heti, että ilman muuta. Työn ei pitäisi olla erityisen suuri: lähinnä pientä siistimistä, maalipinnan korjailua ja yksityiskohtien ehostusta. Tällä hetkellä se odottaa vuoroaan varastossa, kunnes muut projektit ovat valmiimpia. Austin Cambridge odottaa vuoroaan Neljäs projekti on vuoden 1959 Austin Cambridge, joka löytyi Havumäen vanhemman pojan anopin suvun ladosta. Thunderbird on Amerikan serkku Kun Taunus alkoi valmistua, Havumäki huomasi kaipaavansa sen rinnalle amerikkalaista autoa. Hän kertoo nähneensä samaisen yksilön jo mopoiässä. Apua hän sai viereiselle pumpulle pysähtyneeltä autoilijalta. Harrastuksessa tarvitaan myös yhteistyötä. Austin on vielä kesken, mutta edistystä on tapahtunut. – Tein sitä yhdeksän ja puoli vuotta pikkuhiljaa leipätyön ohessa. – Siinä on vahvaa muotoilua ja toisaalta keveyttä, vaikka kokoa onkin, Havumäki täsmentää. Vaalea katto, harmaa Taunus ja ratin takana istui vaaleatukkainen mies. – Rakensin 6-volttisen järjestelmän rinnalle Kuplavolkkarin 12 voltin starttipiirin. Sehän olisi kauhea tilanne, jos ei olisi mitään ongelmaa. 6 volttia riittää juuri ja juuri Taunuksen sähköjärjestelmä on kuusivolttinen. Kaikkea ei kannata tehdä itse, jos joku toinen osaa jonkin osa-alueen paremmin. 6-volttisuus on huomioitava esimerkiksi siten, ettei valoja sovi unohtaa hetkeksikään päälle. – Kaikki pultit ja mutterit irti, lasit pois. Citroënissa on kaksisylinterinen bokserimoottori ja 24 hevosvoimaa, mutta suoritusarvot eivät ole Havumäelle pääasia. Pieni työntäisy riitti. Thunderbirdissä on runsaasti aikansa huippuvarusteita. Sitten löytyi vuoden 1964 Ford Thunderbird. Taunus purettiin ihan paljaaksi. KUNNALLISLEHTI 9 tiistaina 7.7.2026 TÄST NY Sitikka ja kaksi Fordia ■ Harri Havumäen autot henkivät aikaa, jolloin kullakin kulkupeleillä oli oma luonteensa. Aiemmin projektit etenivät hitaammin, kun päivätöiden vuoksi autot piti työntää syrjään. Taunus on kotikulmien auto Vuoden 1965 Ford Taunus 17M Super on Havumäen silmäterä. Rättisitikka on myös osoittautunut luotettavaksi. – Poikkesin Marttilassa tankille, mutta tankkauksen jälkeen moottori ei enää pyörähtänytkään kunnolla ympäri. Taunus purettiin ihan paljaaksi.” Autoharrastaja Harri Havumäki Harri Havumäki säilyttää Citroën 2 CV 4:ää, Ford Taunus 17M Superia ja Ford Thunderbirdia hallissa, joka toimi aiemmin trukkihuollon työtiloina. Thunderbirdissä viehättävät sekä muotoilu että tunnelma. Se on hieman kulmikkaampi Dyane-malli, jota hän kutsuu “Tiinaksi”. Yhtä niistä hän kuvaa hyvän olon autoksi, toista vuosien mittaiseksi entisöintityöksi ja kolmatta saksalaisen Fordin amerikkalaiseksi serkuksi. Kaikki kuljettajan tarvitsemat säädöt toimivat pienillä sähkömoottoreilla. Olen jo ajanut Austinilla pienen lenkin. Vaihteistona on kaksipykäläinen automaatti. – Poika rupesi juttelemaan, että he siivoavat latoa ja olisiko mulla kiinnostusta autoon. Autossa on V8-moottori ja noin 300 hevosvoimaa SAElukemilla mitattuna. PAIMIO Timo Koskensalo Paimiolaisen Harri Havumäen harrasteautokokoelmassa on kolme klassikkoa: Citroën 2 CV 4, Ford Taunus 17M Super sekä Ford Thunderbird. Auto oli ollut säilytyksessä 1980-luvulta asti. – Sanoin, että minä menen autoon ja pistän virran päälle, että jos vähän työnnät, niin kyllä se lähtee. Silloin harrastus olisi tiensä päässä. – Minun mielestäni on parempi käyttää osaavaa ihmistä siinä, missä hän on hyvä. Nyt se on museokatsastettu. – Ei ole tullut kertaakaan tilannetta, ettei sillä olisi päästy liikkeelle. Havumäki ei kuitenkaan korosta tehoa, vaan äänimaailmaa ja ajotuntumaa. Siinä ajattelin, että voi sentään. Matala jytinä kuuluu kesäiltana jo kaukaa. Kun sillä menee vaikka liikennevaloihin, ihmisille tulee herkästi hymy huulille. KL/TIMO KOSKENSALO Thunderbirdin sisustus on punaista nahkaa.. Taunuksen entisöinti oli perusteellinen. Auto on ollut Havumäellä jo noin 15 vuotta ja se on edelleen yksi rakkaimmista – eikä vähiten tunnelmansa vuoksi. Muistutus järjestelmän haasteista ilmeni matkalla katsastukseen. Joku tekee verhoilut, toinen maalaukset, ja itse teen sen minkä osaan. Sanoin, että se on vahvaa rautaa, takapellistä vaan. Tavoitteena on saada rättisitikka museorekisteriin. Havumäen kiinnostus kohdistuu erityisesti 1960-luvun autoihin. Kaveri kysyi vielä, että mistä uskaltaa ottaa kiinni, kun auto oli niin kiillotettu. – Muistan hyvin, kun se tuli vastaan. ”Kaikki pultit ja mutterit irti, lasit pois. Hänen mielestään juuri silloin muotoilu oli tasapainossa. Kaikki muu oli edelleen 6-volttista, mutta tarvittaessa sillä saa moottorin pyörimään kunnolla. Havumäki on Taunuksen toinen omistaja. – Viisikymmentäluku oli pyöreää ja näyttävää, mutta kuusikymmentäluvulla oli jo keveyttä ja sopusuhtaisuutta. – Aina on jotain pientä laitettavaa, ja kuuluukin olla. – Kasin ääni on juuri sellainen moottorimiehen ääni. Kaiken on oltava moitteettomassa kunnossa, jotta moottori käynnistyy. Havumäki korostaa, ettei vanhojen autojen kanssa tule koskaan valmista. Kiinnostavuutta lisää se, että Austinissa oli alun perin Datsunin moottori, mikä yllätti Havumäen. Kun hänen luotsaamansa trukkihuollon yritystoiminta siirtyi uusiin tiloihin Marttilaan, vanha korjaamohalli jäi pitkälti harrastetilaksi. Harrastus vaatii tilaa Havumäen harrastusta edesauttaa, että käytössä on hyvä hallitila. Seitsemänkymmentäluku taas meni laatikkomaiseksi
Hassua tämä ajankulku. Kaksikko on pakkoraossa, sillä herttua Theseus peesaa Egeusta: isän tahtoon on taivuttava, rangaistuksena on muutoin kuolema. Etenkin palautuminen kestää pidempään. Myös vuodet läänintaiteilijana ja Tehdas Teatterin johtajana antoivat Väntsille mahdollisuuksia vauhdittaa nukketeatterin ympärillä käynyttä pöhinää. – Vauhtini on menneinä vuosina ollut kova, nyt haluan nautiskella tekemisestä. Nuorikin lempi leiskuu: Lysander ( Tuomas Merranti) mielii alttarille mielitiettynsä Hermian ( Sylvi-Anna Airola) kanssa, mutta Hermian vanhakantainen Egeus-isä ( Konstantin Heltelä) ei ajatuksesta pidä. Valinta Sauvon kesäteatterin 40-vuotisjuhlateokseksi on kunnianhimoinen, mutta 20 näyttelijän ensemble onnistuu ensi-illassa erinomaisesti. Kun nukke tuodaan lavalle, katsoja alkaa heti hahmottamaan, että mikä tuo on, ahaa siinä on tuollainen pää, tuo on sen nenä. Anu Lehtonen-Sonkin suoritus stressaantuneena kirvesmies Lankkuna ansaitsee yhtäältä kehut. Nukketeatterin asema ja arvostus on muuttunut Väntsin uran aikana. Keijukuninkaalliset Oberon ja Titania (tuplaroolin tekevät Virta ja Helamaa) ovat riidoissa. Näytelmän episodimainen kerronta saattaa johtaa katsojan hämmennyksen tilaan. Kun kolmekymppinen Väntsi sitten pääsi Turun Taideakatemian nukketeatterikoulutukseen, hän koki, että oli löytänyt oman paikkansa. Tämä on Väntsin mukaan yleinen ongelma taiteen vapaalla kentällä, jossa freelance-taiteilijat ottavat töitä vastaan silloin kun niitä on. Myös siitä epävarmuudesta, mikä tekemiseen liittyy. Kaikkinensa Juhannusyön uni on kuitenkin ryhdikäs suoritus ohjaaja Timo Väntsiltä ja hänen nuorekkaalta näyttelijäkatraaltaan. Juhannusyön uni kestää kaksi ja puoli tuntia väliajan kera. – Ihan viime aikoina olen kyllä tajunnut, etten ole ihan nuori enää. Se jotenkin avasi silmäni. Väntsi kertoo, että haluaa nyt kuusikymppisenä oppia terveempää, mietiskelevämpää työtapaa. Näytelmä ei kaipaa lisää kohtauksia, päinvastoin osa tuntuu hieman venytetyiltä. TS/MARTTIINA SAIRANEN Teatteriarvio: Klassikkokomedia tekee kunniaa 40-vuotiaalle Sauvon kesäteatterille SAUVO Julian Rauhaniemi Ateenassa valmistaudutaan suurjuhlaan, kun Herttua Theseus ( Sami Virta) on naimassa rakastettunsa kuningatar Hippolitan ( Maija Helamaa). – Nukessa on jotain sellaista puhdasta draamaa, joka minua kiehtoo. Toisaalta on todettava, että ensimmäinen puoliaika on huomattavasti toista pidempi, ja juoni etenee väliajan jälkeen joutuin. Oberon päätyy käyttämään vilunkikeinoja voittaakseen Titanian takaisin puolelleen. Eläkkeelle jäämistä Väntsi ei vielä ole pohtinut. Tutumpaa on asioiden luominen tyhjältä pöydältä. – 1990-luvulla tutustuin ihmisiin, jotka opiskelivat Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa nukketeatterialaa. – Jälkeenpäin olen ajatellut, että on varmaan ollut ihan hilkulla, etten jossain vaiheessa vakavasti väsähtänyt. Kuvassa Demetrius (Iiris Sonkki, ylhäällä vasemmalla), Lysander (Tuomas Merranti), Helena (Amanda Alexandersson, alhaalla vas.) ja Hermia (Sylvi-Anna Airola). Neljän nuoren ateenalaisen suhteet menevät pahasti solmuun taianomaisessa metsässä. Kyllähän se usein sellaista selviytymistaistelua on. Palkka on koko ajan ailahtelevaa, sitä tulee vähän sieltä, vähän tuolta. Hänestä tuntuu nimenomaan kuusikymppiseltä. Väntsi ei voi yhtyä heidän kokemukseensa. Nuoret rakastavaiset päätyvät Ateenaa ympäröivään metsään, joka on keijujen ja muiden taikaolentojen leikkikenttää. Maija Helamaan lauluääni on suorastaan sulosointuinen. Intressit eivät kuitenkaan kohtaa – Demetrius kun on kiinnostunut Hermiasta. Lue pidempi juttu Timo Väntsistä Kunnallislehden verkkosivuilta kuntsari.fi Merkkipäivänsä kunniaksi Timo Väntsi pyöräytti käden käänteessä Puppet Studion verstaalta löytyvistä tarvikkeista sympaattisen ”Party Animalin”. 2000-luvulla kentälle tulleiden uusien tekijöiden myötä nukketeatteri on alettu mieltää teatterillisesti kunnianhimoiseksi taiteenlajiksi, jota ei suinkaan tehdä pelkästään lapsille. Juhannusyön uni Sauvon kesäteatterissa Vahtistenmäellä. Hän muistuttaa, että nukke ei ole näyttelijän korvike, vaan itsenäinen olento, joka ikään kuin herää eloon nukettajan käsissä. Kuuden käsityöläisen porukka herkistää yleisön nauruhermot. Klassikkoteos tekee kunniaa merkkivuottaan viettävälle Sauvon kesäteatterille. – Välillä se on vähän raskasta, mutta enimmäkseen kiinnostavaa ja kivaa. Aikaisemmin nukketeatteri miellettiin ehkä enemmän marginaaliseksi lastenkulttuurin ilmiöksi. Demetrius ( Iiris Sonkki) olisi isän mielestä parempi sulhaskandidaatti, mutta Hermia ei kilpakosijasta piittaa. Nukketeatteritaiteilija Timo Väntsi ei voi yhtyä heidän kokemukseensa. – Yhtäkkiä on voinut kulua useampia vuosia ilman kunnollista lomaa. Väntsiä on aina puhutellut se, miten nukke voi ilmaista asioita eri tavoin kuin näyttelijä. – Sen vuoksi haluan nyt keskittyä vain niihin töihin, jotka olen päättänyt tehdä, enkä huseeraa yhtään enempää. Kuka nyt haluaisi jäädä paikoilleen. Kunniamaininta on annettava kutoja Sukkulalle ( Frans-Erik Heikkinen), jonka flambojantti tyyli on sopivan yliampuvaa. Jotkut sanovat: ”en tunne itseäni yhtään kuusikymppiseksi”. Esitykset 1. 60 VUOTTA Annina Karhu, TS Sauvossa lapsuutensa ja nuoruutensa asuneella Timo Väntsillä on kirkkaana mielessä tilanne, jolloin hän tajusi, että nukketeatteri voisi olla hänen hommansa. Tekniikkakin pelaa, ja Sari Stenlundin pukusuunnittelu osuu naulan kantaan. – Vaikka rahaa oli vähän, teimme isojakin esityksiä, esimerkiksi Shakespearen klassikoita. Komedia on ennättänyt yli 400 vuoden ikään, mutta se riemastuttaa edelleen ympäri maailmaa. Ulosanti on itsevarmaa, ja stipluilta vältytään kaikkinensa. JUSSI KIRJONEN. Mainittakoon, että näytelmän sauvolaistulkinta on alkuperäisteokselle varsin uskollinen. Kuviota mutkistaa Hermian ystävätär Helena ( Amanda Alexandersson), joka on pihkassa Demetriukseen. Suhdekoukerot ajavat Hermian ja Lysanderin pakosalle. Ja sitten alkaakin tapahtua. KUNNALLISLEHTI 10 tiistaina 7.7.2026 KULTTUURI Tyhjistä pöydistä tuli tuttu juttu ■ Jotkut sanovat: ”en tunne itseäni yhtään kuusikymppiseksi”. William Shakespearen 1590-luvulla kirjoittama Juhannusyön uni (alkuperäiseltä nimeltään A Midsummer Night’s Dream) kestää merivettä. Väntsi myöntää vuosien varrella olleensa ylikuormittunut paljosta työstä. Haluan haastaa itseäni uudenlaiseen työskentelytapaan ja ilmaisuun. Toimessa häntä avustaa ilkikurinen menninkäinen Puk ( Emmi Laaksonen), joka saa osin tahattomasti Hermian ja Lysanderin sekä heitä seuraamaan lähteneiden Demetriuksen ja Helenan kemiat tyystin sekaisin. Näytelmä sisältää muutamia musiikkinumeroita, joista vastaa kokenut Kari Mäkiranta. Jotenkin hienoakin. elokuuta saakka. Minua pyydettiin mukaan yhteen lopputyöhön esiintyjäksi. Että tällaista on nukketeatteri, näin hienovireistä. Esimerkiksi keijukuninkaallisten riidan lähde jäi allekirjoittaneelle hieman epäselväksi. Väntsi kokee, että hänen elämässään on ollut paljon sellaisia tilanteita, joissa ei ole ollut mitään valmiita pöytiä
Asiatunnus: MML 81044/03 04/2026. PAIMIO-SAUVO-KAARINA toimittaja Jaana Pakarinen (02) 588 8617 Uutismedian liiton jäsen myyntineuvottelija Raija Korhonen (02) 588 8653 TOIMITUS päätoimittaja Timo Koskensalo (02) 588 8651 MEDIAMYYNTI toimittaja Julian Rauhaniemi (02) 588 8669 myynti, asiakaspalvelu Sami Lindström (02) 588 8652 tuottaja Jan Sundman (02) 588 8654 toimittaja Suvi Pulliainen (050) 330 7313 PAIMIO Aikuisten Olohuone ry kokoontuu ystäviensä kanssa laulamaan 9.7. Mahdollisena muistamisena toivotaan yksi kukka. Ohjelmassa rantapelejä, saunomista, uimista, pientä purtavaa ja keskustelua. kuntsari.fi/uutiskirje Tilaa helposti osoitteesta Maanmittauslaitos on myöntänyt lunastuslain 5 §:n mukaisen lunastusluvan Caruna Oy:lle Valkojannummi-Paimio 2x110 kV voimansiirtojohtoa varten tarvittavaan kiinteistöjen käyttöoikeuden pysyvään rajoittamiseen sekä lunastuslain 58 §:n mukaista lupaa voimansiirtojohtoa varten tarvittavien alueiden ennakkohaltuunottoon Paimion kaupungin alueella. 15,50 €/kk Digisisällöt alk. Omat grillimakkarat mukaan. Saimme muutaman paikan lisää nopeasti täyttyneelle taideretkelle 27.8. Käytä Ankkalammen toista P-aluetta, Jägerhornintie 4. Lisätietoa ja varaukset puh. Painovalmiit aineistot: edellisenä arkipäivänä klo 12 mennessä ilmoitukset@kunnallislehti.fi Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ISSN 0356-1801 (painettu) ISSN 2984-245X (digilehti) ISSN 1798-3681 (verkkolehti Kuntsari) toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 269 4644 Katja Hägg, kaupallinen johtaja, katja.hagg@ts.fi ILMESTYY TIISTAISIN JA PERJANTAISIN Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy. Huom! Naiset käyttävät ”miesten” saunaa. Laulua johtaa Jyrki Laine ja Pentti Kaituri. Ankkalammen saunavuoro klo 18:30-19:30. P. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi KUULUTUKSET OSTETAAN Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +16 +17 +17 4 Sää 7.7. Keskiviikkoisin klo 9 ja lauantaisin klo 21, Pussitie 6, alakerta tien puolelta. RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. Tiistai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:13 22:53 02:34 00:32 Keskiviikko +15°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:15 22:52 02:38 00:28 Torstai +20°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:16 22:51 02:41 00:25 Perjantai +22°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:18 22:49 02:45 00:21 Lauantai +28°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:20 22:48 02:48 00:18 Leipomo-Konditoria Leipomo-Konditoria Kahvila-Konditoria-Myymälä www.cafeasta.fi Ark. Elokuun EloVista päivillä 21-22.8 on runsaasti tapahtumia. KUNNALLISLEHTI 11 tiistaina 7.7.2026 Meille rakas Timo Kari Katajainen * 6.10.1948 † 23.6.2026 Kädet ahkerat paljon uurastaneet lepoon rauhaisaan ovat vaipuneet Syvästi kaivaten Eila Sanna jaTimo Elias, Elina ja Ilona Emma, Mika, Onni ja Sisu Sari, Jani, Auri ja Konsta Kati perheineen Martti, Raimo ja Ulla puolisoineen muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan 11.7. Kiertoajelun jälkeen lounas Tampereen keskustan tuntumassa. Pysähdymme Urjalassa aamukahvilla ja sämpylällä. saavumme Laukontorille, jossa astumme Hopealinjan kyytii sisävesiristeilylle Pyhäjärvellä. 9,50 €/kk Tarkemmat tilaushinnat ja -veloitukset: www.tilaajapalvelija.fi/tilausehdot JAKELUPÄIVYSTYS Puhelin: 02 269 3434, arkisin klo 6–16.30, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 7–11 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi/jakelupaivystys MEDIAMYYNTI Yritysasiakkaiden ilmoitukset kuntsari.fi > mediakortti. Eija Onali, Maanmittauslaitos Ilmoitus lunastusluvan myöntämisestä. Risteily päättyy klo 17, jonka jälkeen paluumatka. 050 441 1115, nettisivut vsaa.fi. Sateen sattuessa sisällä. Suomal. 21.8. ja 22.8. YHDISTYKSET Tilaa ilmainen uutiskirje Uudesta uutiskirjeestä löydät joka maanantai ja torstai seudun tuoreimmat uutiset sekä mielenkiintoisimmat paikalliset jutut. 02-473 2602 TIISTAI: TIISTAI: Naudanlihastroganoff L, Keitettyä Naudanlihastroganoff L, Keitettyä perunaa ja muusia L, Koskenlaskijan kasvisperunaa ja muusia L, Koskenlaskijan kasvissosekeitto L, GL sosekeitto L, GL KESKIVIIKKO: KESKIVIIKKO: Lasagne L, Lasagne L, Itämainen kanakeitto L, GL Itämainen kanakeitto L, GL TORSTAI: TORSTAI: Broileripastakastike L, GL, Keitettyä Broileripastakastike L, GL, Keitettyä perunaa ja pastaa L, Sienikeitto L perunaa ja pastaa L, Sienikeitto L PERJANTAI: PERJANTAI: Talon lihamureke L, Ruskea Talon lihamureke L, Ruskea kastike L, Keitettyä perunaa ja muusia L, kastike L, Keitettyä perunaa ja muusia L, Juuressosekeitto L, GL Juuressosekeitto L, GL PAIMIO PAIMION RASTI Paimion Rasti ry: Keskiviikkona 8.7. Tiedoksisaannin päätöksestä katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä kun tämä ilmoitus on julkaistu (2.7.2026) Maanmittauslaitoksen verkkosivulla: www.maanmittauslaitos.fi/ kuulutukset. Sydänyhdistyksen retkelle to 9.7. Muistotilaisuus läheisten kesken. Välissä nautimme kevyen aterian. klo 18 Iskun pihalle. Peimarin Rastit Luontopolulla. Autoista romutustodistus. Ruokailun jälkeen hetki aikaa Tallipihallan hurmaavalla käsityöläispihalla. 14.7. − 11.7. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Klo 15.15. Paino: Lehtitehdas, Salo 2026 Toimiston asiakaspalvelu on avoinna maanantaisin klo 8.30–12 tai sovittaessa. Paimion AA-ryhmän kokoukset: Alkoholi ongelmana. 050 522 4447. klo 16.30-18 Aikuisten Olohuone ry järjestää yhteistyössä Pakurlan talonväen kanssa Pakurlan talon esittely “Talot kertovat tyyliin.” Liput tulevat myyntiin Kenkätaivaasen parin viikon kuluttua. klo 13 Sauvon kirkossa. TILAUSHINNAT Varsinais-Suomeen jatkuvana tilauksena 1.12.2025 alkaen Painettu lehti ja digisisällöt alk. Jos haluatte valita mukaan jonkin lempilaulunne tai lähettää laulutervehdyksen ystäville, otakkaa yhteyteyttä viim. Paimiossa olemme arviolta klo 19.30. Paimion-Sauvon Sydänyhdistys ry. KAARINA RASTI PIIKKIÖ GANT-rastit la 11.7 Piikkiössä, opastus Turun Kehätie (Ohikulkutie) Jättänväljäntien risteyksestä, lähdöt klo 10-12. Ilmoittautuneille tiedoksi: Bussi aamulla Kemiön sillan luona klo 7.50, Torikassa klo 8.00, Sauvon torilla klo 8.15, Paimion keskustan Kmarketin pihalla klo 8.30, josta läthö kohti Tamperetta. URHEILUSEURAT ASIAKASPALVELU Tilausasiat ja yksityishenkilöiden ilmoitukset Puhelin: 02 269 3400, arkisin klo 8–16.30 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi Sähköposti: asiakaspalvelu@kunnallislehti.fi Vistantie 19, Toimiston asiakaspalvelu maanantaisin klo 8.30–12.00. Valmistettavat ilmoitukset: materiaali 2 arkipäivää ennen julkaisua. SAUVO Sauvon Keskustan rantailta Sarapistossa ma 13.7. Molemmat saunat ovat käytössä. Lähdöt klo 17:00 19:00. 8.7. Opastus tie (2351) Paimio Hajala. Perillä aloitamme päivän Tampereen kiälisellä kiertoajelulla oppaan johdolla. Kohteina Naantalin Kultarannan patsaspuisto sekä upea Frameless näyttely Logomossa. P. Omatoimirastit 9.7. Torstaina 9.7. klo 17-20. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. Päätös valitusosoituksineen on nähtävissä kuulutuksen liitteenä Maanmittauslaitoksen verkkosivulla. toimija. 19.9. Tampereen tarinoita ja tunnelmia. “Laululavat sadepisarat” näytökseen Tampereella vain 2 paikkaa jäljellä
elokuuta. Nyt osallistujamäärä jäänee selvästi pienemmäksi, alle 20 joukkueen. Pelaajamäärä on vähentynyt viime vuosina reippaasti ja samalla järjestelytehtävät kasautuvat entistä harvempien harteille. Valmentajat Kari Löytönen ja Tero Blomroos näkevät että joukkue on mennyt eteenpäin ja suunta on parempaan. Piikkiön Eläkkeensaajien boccia-treeneissä voi kokeilla lajia keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 10–12. Sarjan tasaisuudesta kertoo, että eroa sarjakärkeen on vain kymmenen pistettä. Päivämääräksi on sovittu 10.–11. Entistä harvempi ehtii osallistua yhdistystoimintaan kuin vasta vähän vanhempana, Ekman kertoo. Monipuolinen laji Eläkkeensaajien bocciaryhmää vetävä Ilkka Ekman kannustaa vasta eläkkeelle jääneitä kokeilemaan lajia. Paimennon mukaan piirinmestaruuskisoihin on osallistunut parhaimmillaan kolmisenkymmentä joukkuetta eri puolilta Varsinais-Suomea. PaiHan miesten edustusjoukkue on kevätkauden päättyessä sarjataulukossa yhdeksäntenä. Seuraava kotiottelu pelataan 31. Nyt tilanne on siinä pisteessä, että piikkiöläisten vastuulla perinteisesti olleiden piirinmestaruuskisojen järjestäminen uhkaa olla vaakalaudalla. Nuorella joukkueella kauteen lähtenyt PaiHa on haastanut vastustajansa ennakkoluulottomasti ottelusta toiseen. Karhu-Futis–PaiHa 5–0 PaiHan miesten edustusjoukkue pelasi kevätkauden viimeisen ottelunsa torstaina 2. – Pisteitä olisi ollut tarjolla enemmän, jos olisimme saaneet alkukauden tasaiset ottelut käännettyä voitoiksi. Kilpailut yhdistys aikoo järjestää, vaikka tekijöitä onkin vähän. heinäkuuta Someron Voimaa vastaan. Se tarjoaa kevyttä liikuntaa sekä sosiaalista kanssakäymistä ja pitää älynystyrät vireessä. Tästä huolimatta PaiHa saapui Poriin kolmen ottelun voittoputkessa. Boccia-kenttä on Piikkiön Tupasvillan palvelutalon vieressä, Hepojoentiellä. KUNNALLISLEHTI 12 tiistaina 7.7.2026 URHEILU PaiHan voittoputki katkesi Porissa ■ Joukkueen nuoret debytantit toivat ilonaiheita muuten karuihin lukemiin päättyneeseen peliin. Elis Kaila viimeisteli varmasti pallon ohi useita hyviä torjuntoja ottelussa esittäneen PaiHan maalivahdin Otto Viitakankaan. Toisella puoliajalla PaiHa teki paljon töitä ja sai pelistä paremman otteen, mutta selkeitä maalintekopaikkoja syntyi vähän. Otteluun lähdettiin haastavista lähtökohdista lukuisten loukkaantumisten ja poissaolojen rasittaessa joukkuetta. KL/TIMO KOSKENSALO. PAIMIO, PORI Miesten Nelosta 2.7. Juhlavuosi menossa Piikkiön Eläkkeensaajille boccia on tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Piikkiön Eläkkeensaajien boccia-ryhmä harjoittelee Tupasvillan kentällä Piikkiössä. Tasainen sarja Kevätkierroksen jälkeen PaiHa on sarjataulukossa yhdeksäntenä. He liikkuvat ja matkustelevat paljon. Seppo Paimento on toiminut Varsinais-Suomen piirissä boccian ylituomarina 11 vuotta. Joukkueen nuoruus näkyy ajoittaisena peliesitysten ailahtelevuutena, mutta samalla kehitystä on tapahtunut kauden edetessä. – Moni uusi eläkeläinen elää aktiivista elämää. Harvinaisen tasaisessa sarjassa eroa kärkeen on vain kymmenen pistettä. Selvästä tappiosta huolimatta PaiHan taisteluilme säilyi hyvänä läpi ottelun. Pienen kesätauon jälkeen PaiHa jatkaa Nelosen otteluitaan vieraskentällä 25. Tärkeintä on kuitenkin, että joukkue kehittyy sarjan edetessä, valmentajat toteavat. Piikkiön Eläkkeensaajien ryhmä on menestynyt lajissa hienosti. Erityisiä ilonaiheita olivat myös seuran omien kasvattien Nuutti Aaltosen ja Eero Hakalan debyytit miesten edustusjoukkueessa. Tänä vuonna asialla on erityistä painoarvoa, sillä yhdistys viettää 50-vuotisjuhlavuottaan ja piirinmestaruuskilpailut on osa juhlallisuuksia. Yhdistyksessä muistetaan erityisesti vuosi 2015, jolloin piikkiöläiset saavuttivat Teuvalla boccian Suomen mestaruuden. Vain kahdeksan minuuttia myöhemmin kotijoukkue iski uudelleen. Piikkiöläinen Seppo Paimento, 83, kertoo, että ryhmässä kaivattaisiin kipeästi uusia pelaajia ja etenkin nuorempia eläkeläisiä mukaan toimintaan. PIIKKIÖ Timo Koskensalo Piikkiön Eläkkeensaajien boccia-ryhmässä on huoli tulevasta. Ennen taukoa Karhu-Futis kasvatti johtonsa jo kolmeen maaliin, kun Joose Mäkinen laukoi illan näyttävimmän osuman suoraan vapaapotkusta PaiHan maalin ylänurkkaan. – Meillä oli aiemmissa piirinmestaruuskilpailuissa viisi joukkuetta, mutta nyt saadaan koottua hädin tuskin kaksi joukkuetta, Paimento sanoo. Lähimpänä kameraa istuu ryhmän vetäjä Ilkka Ekman. Karhu-Futis käytti omat paikkansa tehokkaasti ja viimeisteli ottelun loppuun vielä kaksi maalia. heinäkuuta Porissa, jossa vastaan asettui Karhu-Futis. heinäkuuta, jolloin vieraaksi saapuu FC Global. Ottelu käynnistyi tasaisissa merkeissä, mutta jo neljännellä minuutilla Karhu-Futis pääsi PaiHan syöttövirheen jälkeen nopeaan vastahyökkäykseen. PAIHA PALLOLIITTO Boccia-ryhmä janoaa uusia pelaajia ■ Piirinmestaruuskisojen järjestäminen uhkaa käydä mahdottomaksi. Tällä kertaa nopean vastahyökkäyksen päätteeksi maalinteossa onnistui Johannes Järvinen. Loppulukemat kirjattiin kotijoukkueelle 5–0. Niiden pitopaikkana on Kultanummen kenttä Littoisissa. Joukkueen saldo on viisi voittoa ja kuusi tappiota