äänimaljoista, sadekepeistä, kristallimaljoista, gongista, enkelikelloista. K KLLO O 1100--1166 PAIMIO Pussitie 4 (Poimarin kiinteistö) Tervetuloa! Sievi, Ajavat, Kuoma ym. 346€ 21.–27.12. 045 678 0926 tomi@tjj-tekniikka.fi • www.tjj-tekniikka.com Lisätietoja verkkosivuiltamme toshibasuomi.fi sekä valtuuteltulta Toshiba-jälleenmyyjältä: Lämpöä kotiin ja turvaa talouteen Ilma-vesilämpöpumppu Toshiba Estia R32 Uudisrakennuksiin, vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien saneerauksiin sekä käytettäväksi useiden erilaisten lämmitysja jäähdytyslaitteiden rinnalla. 680€ Katso myös muut matkat nettisivuiltamme! Ilpo Litjo 044 077 2647 Liikemiehentie 5, Tarvasjoki ilpo.litjo@tarvasjoenromu.fi TARVASJOEN ROMU • Voit tuoda itse • Nosturinoudot • Vaihtolavojen toimitus ROMUJEN OSTO YKSITYISILTÄ JA YRITYKSILTÄ • Orto-sisätossuja • Työja turvakenkiä • Retkija vaellus kenkiä • SYYSKENKIÄ • Juhlakenkiä • Syysnilkkureita • Varsilenkkareita • Avokkaita • Talvikenkiä • Nokian kumisaappaita • Orto-kenkiä • Erikoistilavia kenkiä • Nahkapistokkaita • Työja terveyssandaaleja • Kävelykenkiä ym. KUMISAAPPAITA AAMUTOSSUJA TANSSIKENKIÄ TARRALENKKAREITA VVAAIIN N M MAAAAN NAAN NTTAAIIN NAA 2288..99.. 045 678 0926 tomi@tjj-tekniikka.fi • www.tjj-tekniikka.com Lisätietoja verkkosivuiltamme toshibasuomi.fi sekä valtuuteltulta Toshiba-jälleenmyyjältä: Lämpöä kotiin ja turvaa talouteen Ilma-vesilämpöpumppu Toshiba Estia R32 Uudisrakennuksiin, vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien saneerauksiin sekä käytettäväksi useiden erilaisten lämmitysja jäähdytyslaitteiden rinnalla. klo 18 Sauvon kirkossa Sauvon kirkossa www.startours.fi Tornikatu 4, Raisio p. Tansanian lasten ja nuorten naisten hyväksi. Toshiba Estia R32 -ilma-vesilämpöpumppu sopii erityisesti heille, jotka haluavat säästää asunnon lämmityskustannuksissa. Juhlamatkat 40 v: Estonia Medical Spa puolihoito ....... Meiltä myös osamaksulla! Meiltä myös osamaksulla! info@tjj-tekniikka.com www.tjj-tekniikka.com Kuparitie 1 A, Marttila. Soittajat Mira Kallio, Marianne Kuusisto ja Soittajat Mira Kallio, Marianne Kuusisto ja Katja Toivonen. 044-971 4525 Kuljetus sopimuksen mukaan. Ennakkomyynti Paimion Kenkätaivas (Vistant. 52€ 14.11. Kylpylämatka Fra Mare Spa puolih 3 hoitoa pv .......................... 020 793 1040 • Ritva 040 132 6217 • Ari 040 512 0903 9.-11.10. su 4.10. 95€ 25.10.–1.11. Tuotto Paimion Kenkätaivas (Vistant. Toshiba Estia R32 -ilma-vesilämpöpumppu sopii erityisesti heille, jotka haluavat säästää asunnon lämmityskustannuksissa. 19). 020 7931 040 P. 611€ Tervis Spa puolihoito ...................... kristallimaljoista, gongista, enkelikelloista. Puolihoito ... Ohjelmalehtinen 15 €. 143€ 17.10. 683€ Viiking Spa puolihoito .................... Pikkujoulumatka Tallinnaan ....................................................... 643€ 20.–22.11. äänimaljoista, sadekepeistä, Sointuja mm. Tervetuloa! Tervetuloa! PAIMION SRK PAIMION SRK Sointuja mm. Joulumatka Tallinnaan Metropol Spa Hotel puolih. Ilta teatterin lumoissa. 365€ 4.–6.12. Hulvaton Huvila, Rauma .......123 € 20.–28.11. Perjantai 25.9.2026 Irtonumero 3,10 € 110. Ostokset mieluiten käteisellä myös MobilePay. Ennakkomyynti Ohjelmalehtinen 15 €. klo 10-17 Su 27.9. Huumorivekkulit vauhdissa ...143€ 14.11. klo 10-17 KUOLINPESÄN TYHJENNYSMYYNTI! Arvokasta antiikkia ja runsaasti kaikenlaisia käyttöesineitä lusikoista erilaisiin maatilan koneisiin. Lämpimästi tervetuloa!. Toshiba lämpötilillä jopa 12kk maksuaikaa Meiltä myös osamaksulla! KIRPPIS PAIMIOSSA Rinnekuja 1, Kevola La 26.9. 19). P. Tuotto Tansanian lasten ja nuorten naisten hyväksi. Musta Aurinko nousee, Rauma .. 634€ 13.11. ............. Syyskauden matka Tallinnaan. vuosikerta Nro 76 Kuivaa Kuivaa polttopuuta polttopuuta P. 338€ 13.10. Juhlamatka 40 v: Hotel Strand puolihoito .................. 045-678 0926 www.tjj-tekniikka.com OSTA NYT! MAKSA KESÄKUUSSA Kuparitie 1 A, Marttila • p. Katja Toivonen. Akseli Gallen-Kallelan museo & Fazer Vierailukeskus, Nuuksion Poropuisto ....................................................... VARASTON POISTOMYYNTI! VARASTON POISTOMYYNTI! TILAVIA KOTIMAISIA JALKINEITA! TILAVIA KOTIMAISIA JALKINEITA! LEVEITÄ JA MYÖS LEVEITÄ JA MYÖS ISOJA KOKOJA! ISOJA KOKOJA! • • Lenkkareit a Lenkkareit a • • Slip ins -kenkiä Slip ins -kenkiä Kuparitie 1 A, Marttila • p. klo 18 su 4.10. Kädentaidon messut Tampere .
Siksi hänen kerrontatyylinsä etenee nopeasti. Hän tietää, että lukijat odottavat Saran maailmalta yllätyksiä. 040 526 4281 www.jama-power.fi TEEMANA Autoilu ja liikenne TIISTAINA 13.10. – Jos olet presidentti, julkinen henkilö tai urheilija, kirja kiinnostaa jo lähtökohtaisesti. Se on tyyliltään aivan erilainen: tositapahtumiin pohjautuva tarina hyväksikäytetystä lapsesta aikuisuuteen ja pohjalta nousemiseen. Paljon onnea Olivia 27 vuotta! T. Sen työnimenä on Millan tarina. Nou dam me kon eet huo ltoih in ja kor jau ksiin , jos et itse pää se tuo ma an. Samalla Koponen miettii, miten pitää jännite yllä ilman että tarina muuttuu kaavamaiseksi. Jatko-osa onkin jo puoliksi kirjoitettu. Lukijoilta tullut palaute on ollut Koposen mukaan kannustavaa ja he ovat vaatineet tarinalle jatkoa. Sen jälkeen seurasi vielä oikolukua ja kannen suunnittelua. Koponen tiesi, että vastausajat ovat pitkiä, mutta silti useiden kuukausien odottaminen yllätti. – Naisiin kohdistuva väkivalta on yleistynyt. Jos elämässä on kaikki ulkoisesti kohdallaan – hyvä lapsuus, ystäviä, menestystä ja empatiaa – mistä paha silti nousee. Mutta jos sitä on 15 sivua, en itse jaksa lukea. PAIMIO Timo Koskensalo Paimiolainen Sanna Koponen kirjoitti esikoisromaaninsa työn ohessa – usein öisin. OST OT & NO UD OT 045 671 111 9 040 438 971 KOR JAU KSE T 044 982 413 3 Ink eer inti e 102 1 251 90 Per tte li Avo inn a ma -pe 9-1 7 040 680 658 9 Am pee rin tie 7 ovi 5 251 30 Paim io (soit a ja sovi etuk ätee n) ko ne ko rp ela .fi K O N E K O R PE LA H U O LT A A , KO RJ A A , O ST A A JA M YY Aje tta vat ja työ nn ett ävä t ruo ho nle ikk urit Tra kto rit • M ön kijä t • Au tot • M op ot • M op oa uto t M oo tto rip yör ät • Po lku pyö rät • Ve ne et • Tra ile rit Pe räk ärr yt • M oo tto risa ha t • M uu t pie nko ne et Ota m m e vas taa n rik kin äis et ja eh jät tar pe ett om at ko ne et. Kuusi naista oli vuokrannut ison asunnon ja illallisen jälkeen Koponen luki muille katkelmia tekstistään. Lue lisää osoitteessa tilaajapalvelija.fi/sovellus Lataa uutissovellus. Heti vapaa! Puh. Romaani alkoi rakentua noin vuosi sitten. Siinäpä vasta kysymys, Koponen pohtii. Koposta kiinnostaa kysymys, mikä saa näennäisesti hyvän ihmisen muuttumaan. Ota yhteyttä: Raija Korhonen 02 588 8653 Sami Lindström 02 588 8652 etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi Varaa ilmoituspaikka viimeistään pe 9.10. Äiti ja isä ja Auri Seuraa uutisia helposti pitkin päivää ja lue näppärästi näköislehteä. No ud am m e ko ne et hu olto ihin ja ko rja uk siin , jos et itse pä äse tuo m aa n. Mutta kun minun kaltaisellani esikoisromaanin tekijällä ei ole näyttöä mistään, se on vaikea paikka. – He sanoivat, että tämä pitää saada kirjaksi, että se on koukuttava. Katkeruudella – Sara – on nopeatempoinen tarina ihmisestä, jonka sisältä kasvaa pimeä puoli. Aluksi tarina syntyi runkona, lähes elokuvana mielessä. Koposella on tekeillä myös toinen käsikirjoitus. Silti kirjassa on yksityiskohtia, jotka nousevat Koposen omasta elämästä, hänen kohtaamiensa ihmisten piirteistä, tilanteista ja paikoista. KL/TIMO KOSKENSALO ■ KUKA. mennessä. Koponen nostaa esiin parisuhdeja perheväkivallan sekä henkisen alistamisen. Kunnallislehti jaetaan laajennettuna jakeluna Paimion, Sauvon, Piikkiön, Kaarinan itäosien, Kemiön, Tarvasjoen ja Marttilan alueille. ■ Sanna Koponen (s.1969) on paimiolainen yrittäjä ja esikoiskirjailija ■ Pyörittää Turussa Café Carré -kahvilaa ■ Asuu Paimiossa ■ On kiinnostunut ihmismielen ristiriitaisuuksista sekä ihmisten käyttäytymisestä ■ On kirjoittanut Ossi eksyksissä -lastenkirjan ja viimeistelee tositapahtumiin perustuvaa Millan tarina -teosta ■ Koposen esikoisromaania saa kirjakaupoista, kirjastoista ja Café Carrésta KantoKantojyrsintää jyrsintää minimi jyrsintäsyvyys 15 cm maanpinnan alapuolelle KattoKattohuoltoa huoltoa JaMaJaMaPower Oy Power Oy P. 041-5073 401 VUOKRATTAVANA KULTTUURI Sanna Koponen toteutti unelmansa ja kirjoitti romaanin ■ Esikoisteos kertoo koukuttavasti ihmisestä, jossa paha herää. OS TO T & NO UD OT 04 5 67 1 11 19 04 00 43 8 97 1 KO RJA UK SET 04 4 98 2 41 33 Ink eer int ie 10 21 25 19 Pe rtte li Avo inn a m a-p e 9-1 7 04 68 65 89 Am pe erin tie 7 ovi 5 25 13 Pa im io (soit a ja sovi etu käte en) ko ne ko rp ela .fi K O N E K O R PE LA H U O LT A A , KO RJ A A , O ST A A JA M YY Aje tta vat ja työ nn ett ävä t ruo ho nle ikk urit Tra kto rit • M ön kijä t • Au tot • M op ot • M op oa uto t M oo tto rip yör ät • Po lku pyö rät • Ve ne et • Tra ile rit Pe räk ärr yt • M oo tto risa ha t • M uu t pie nko ne et Ota m m e vas taa n rik kin äis et ja eh jät tar pe ett om at ko ne et. No ud am m e ko ne et hu olto ihin ja ko rja uk siin , jos et itse pä äse tuo m aa n. Kaikki ei valmistunut hetkessä, mutta lopulta romaani tuli painosta. Jatkoa on luvassa Koposen tekstiä leimaa tiiviys ja vauhti. – Onko ihmisessä jo syntyessään jotain pahaa vai muokkaako maailma sen esiin. Sen jälkeen Koponen täydensi sitä kuvauksilla ja siirtymillä. Lopulta Aviador vastasi ja yhteistyö käynnistyi. – Arvostan kirjailijaa, joka pystyy kuvailemaan 15 sivun verran, kuinka valo osuu johonkin. Hän sanoo sen tulevan omasta mieltymyksestään. ”Onko ihmisessä jo syntyessään jotain pahaa vai muokkaako maailma sen esiin?” Ansiokkaan uran yrittäjänä tehnyt Sanna Koponen kertoo haaveilevansa päätoimisesta kirjailijan työstä ja siitä, että joku tekisi hänen teoksensa pohjalta elokuvan. Katkeruudella – Sara – on viihdyttävä ja jännitteinen romaani, mutta sen taustalla on vakavia teemoja. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 25.9.2026 KONE KORPELA HUOLTAA, KORJAA, OSTAA JA MYY Ajettavat ja työnnettävät ruohonleikkurit Traktorit • Mönkijät • Autot • Mopot • Mopoautot Moottoripyörät • Polkupyörät • Veneet • Trailerit Peräkärryt • Moottorisahat • Muut pienkoneet Otamme vastaan rikkinäiset ja ehjät tarpeettomat koneet. Koponen muistaa hetken, jolloin käsikirjoitus tuntui jo lähes valmiilta: hän oli ystäväporukan kanssa ulkomailla viettämässä pikkujouluja. Niitä on yhdistetty, väritetty ja muokattu. Lataa sovellus käyttöösi ilmaiseksi mobiililaitteesi omasta sovelluskaupastasi. Kustantamon etsintä osoittautui aikaa vieväksi prosessiksi. Noudamme koneet huoltoihin ja korjauksiin, jos et itse pääse tuomaan. Ja vaikka väkivalta ei olisi fyysistä, henkinen alistaminen voi olla todella vahvaa. OS TO T & NO UD OT 04 5 67 1 11 19 04 00 43 8 97 1 KO RJA UK SET 04 4 98 2 41 33 Ink eer int ie 10 21 25 19 Pe rtte li Avo inn a m a-p e 9-1 7 04 68 65 89 Am pe erin tie 7 ovi 5 25 13 Pa im io (soit a ja sovi etu käte en) ko ne ko rp ela .fi Inkereentie 1021 Ampeeritie 7 ovi 5 21530 Paimio • KATTOJEN pesut, maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti-, huopajat iilikatot • Kattoremontit myös pienemmät kohteet ja remontoinnit • Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset 040 663 3377 040 663 3377 katonmaalaus turku Y-tunnus 2016815-0 2H+K lasitettu parveke 58,5 m 2 Paimio, Pussitie 5 A. OSTOT & NOUDOT 045 671 1119 0400 438 971 KORJAUKSET 044 982 4133 Inkeerintie 1021 25190 Pertteli Avoinna ma-pe 9-17 040 680 6589 Ampeerintie 7 ovi 5 25130 Paimio (soita ja sovi etukäteen) konekorpela.fi KO N E KO RP EL A HU OL TA A, KO RJA A, OS TA A JA M YY Aje tta vat ja työ nne ttä vät ruo hon leik kur it Tra kto rit • Mö nkij ät • Aut ot • Mo pot • Mo poa uto t Mo otto ripy örä t • Polk upy örä t • Ven eet • Tra iler it Per äkä rryt • Mo otto risa hat • Mu ut pie nko nee t Ota mm e vas taa n rikk inä iset ja ehjä t tarp eet tom at kon eet . Tarina sivuaa vakavia teemoja Romaanin Sara ja muut henkilöt ovat täysin fiktiivisiä hahmoja. Se on taito
2845320 vuodesta 1979 Luotettavaa kiinteistönvälitystä yksiöistä maaja metsätiloihin. 02 474 511 Avoinna: ma 9.00-17.00 ti 9.00-15.30 ke 10.00-15.30 to-pe 9.00-15.30 puh. PAIMIO-SAUVO-KAARINA toimittaja Jaana Pakarinen (02) 588 8617 Uutismedian liiton jäsen myyntineuvottelija Raija Korhonen (02) 588 8653 TOIMITUS päätoimittaja Timo Koskensalo (02) 588 8651 MEDIAMYYNTI toimittaja Julian Rauhaniemi (02) 588 8669 myynti, asiakaspalvelu Sami Lindström (02) 588 8652 tuottaja Jan Sundman (02) 588 8654 toimittaja Suvi Pulliainen (050) 330 7313 DW T U O T E Lasi-inssi ja Pihakiven lasiliike on nyt DW-Tuote Oy Kailinniituntie 8, 24800 Halikko 040 196 3629, 044 987 6402 LASILIIKKEET AUTOKORJAAMO SONKKI Teollisuustie 8, Paimio puh. 041 546 8784 • Lvi-asennukset • Huollot • Öljypoltinhuolto HALIKON HINAUS P. krs 20100 Turku, p. '._ . puh. '._ . .� �. Ongelmia jäteveden käsittelyssä. 02 474 4100 Avoinna: ma 9.00–11.00, 12.00–17.00 ti–to 9.00–11.00, 12.00–15.00 pe 9.00–11.00, 12.00–13.00 PORAKAIVOT Maahan ja kallioon ammattitaidolla. Vuotaako vesijohto. 15,50 €/kk Digisisällöt alk. '._ . Takuu 2 vuotta. .� �. 5 5 9 9 5 5 9 5 m o n a @ h a u s l k v . Kestävä. -� \ ·= 'AGCD SUOMI ACCO SUOMI OY Ruopankatu 8, Turku Verneri Karppinen, 040 770 2763 Timo Marttila, 0400 541 233 www.agcosuomi.fi ,:,,cu ..... -� \ ·= 'AGCD SUOMI ACCO SUOMI OY Ruopankatu 8, Turku Verneri Karppinen, 040 770 2763 Timo Marttila, 0400 541 233 www.agcosuomi.fi ,:,,cu ..... ,:,,cu ..... -� \ ·= 'AGCD SUOMI ACCO SUOMI OY Ruopankatu 8, Turku Verneri Karppinen, 040 770 2763 Timo Marttila, 0400 541 233 www.agcosuomi.fi Peräkärryt ja trailerit. -� \ ·= 'AGCD SUOMI ACCO SUOMI OY Ruopankatu 8, Turku Verneri Karppinen, 040 770 2763 Timo Marttila, 0400 541 233 www.agcosuomi.fi ,:,,cu ..... Takuu 2 vuotta. '._ . 050-5221255 www.saarentila.fi OMAANKOTIIN Tatja Vahtivaara, puh. Takuu 2 vuotta. (02) 4734 322 Ihonhoidon ammattilainen Peipposen liiketalo Hirsitie 2 II kerros, Paimio .fi Kasvo-, käsija jalkahoitola Vistantie 40, katutaso Paimio p. Dermajet, diatermia ja hierova tuoli Paimion torikeskus, p. Kestävä. Kestävä. (02) 4704599 Paimion KAUPUNGINTALO Vistantie 18. ,:,,cu ..... TILAUSHINNAT Varsinais-Suomeen jatkuvana tilauksena 1.12.2025 alkaen Painettu lehti ja digisisällöt alk. '._ . 4704 599 AJANVARAUS KLO 14 JÄLKEEN KOSMETOLOGINEN HOITOLA Ti, ke 9–17, to-pe 11–19, la 9–14, Monipuoliset hoidot ja huippulaitteet. Puh. 050 303 2322, tatja.vahtivaara@remax.fi Aina vähän enemmän KIINTEISTÖVÄLITTÄJIÄ AIRISTON ASUNTOKESKUS OY Puutarhakatu 16A 5. '._ . Kestävä. .� �. -� \ ·= 'AGCD SUOMI ACCO SUOMI OY Ruopankatu 8, Turku Verneri Karppinen, 040 770 2763 Timo Marttila, 0400 541 233 www.agcosuomi.fi ,:,,cu ..... 9,50 €/kk Tarkemmat tilaushinnat ja -veloitukset: www.tilaajapalvelija.fi/tilausehdot JAKELUPÄIVYSTYS Puhelin: 02 269 3434, arkisin klo 6–16.30, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 7–11 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi/jakelupaivystys MEDIAMYYNTI Yritysasiakkaiden ilmoitukset kuntsari.fi > mediakortti. Kestävä. 0400 823109, 040 7684502 PARHAAN PALVELUN PAIKAT PARHAAN PALVELUN PAIKAT PERÄKÄRRYT JA TRAILERIT KAIVONPORAUS/ MAALÄMPÖPUMPUT Ark. Valmistettavat ilmoitukset: materiaali 2 arkipäivää ennen julkaisua. Ota yhteyttä: Raija 02 588 8653 Sami 02 588 8652 SÄHKÖURAKOINTIA SOITA MEILLE, SE ON TURVALLISTA! SÄHKÖASENNUKSET HUOLLOT KORJAUKSET SUUNNITTELU ILMALÄMPÖPUMPUT AURINKOVOIMALAT www.arituomi.fi 00440000 552277997711 24h KALEVALAINEN JÄSENKORJAUS MATKATOIMISTO matkatoimisto@vistamatkat.fi puh. 02-4732 130 huolto@autokorjaamosonkki.fi www.autokorjaamosonkki.fi LOUHINTAA MURSKETTA p. -� \ ·= 'AGCD SUOMI ACCO SUOMI OY Ruopankatu 8, Turku Verneri Karppinen, 040 770 2763 Timo Marttila, 0400 541 233 www.agcosuomi.fi Peräkärryt ja trailerit. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Kestävä. Takuu 2 vuotta. .� �. Painovalmiit aineistot: edellisenä arkipäivänä klo 12 mennessä ilmoitukset@kunnallislehti.fi Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ISSN 0356-1801 (painettu) ISSN 2984-245X (digilehti) ISSN 1798-3681 (verkkolehti Kuntsari) toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 269 4644 Katja Hägg, kaupallinen johtaja, katja.hagg@ts.fi ILMESTYY TIISTAISIN JA PERJANTAISIN Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy. Kestävä. matti.bastman@listing.fi Mona Ilola p . 470 2100 p. Kestävä. Takuu 2 vuotta. Matti Bastman, LKV, ekonomi 050 654 22. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Leipomo-Konditoria Sauvon kunta Vahtistentie 5, p. '._ . -� \ ·= 'AGCD SUOMI ACCO SUOMI OY Ruopankatu 8, Turku Verneri Karppinen, 040 770 2763 Timo Marttila, 0400 541 233 www.agcosuomi.fi Peräkärryt ja trailerit. Takuu 2 vuotta. Alander Oy p. '._ . Takuu 2 vuotta. 02-473 2600 tai www.paimionhammaslaakariasema.fi ASIAKASPALVELU Tilausasiat ja yksityishenkilöiden ilmoitukset Puhelin: 02 269 3400, arkisin klo 8–16.30 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi Sähköposti: asiakaspalvelu@kunnallislehti.fi Vistantie 19, Toimiston asiakaspalvelu maanantaisin klo 8.30–12.00. Paino: Lehtitehdas, Salo 2026 Toimiston asiakaspalvelu on avoinna maanantaisin klo 8.30–12 tai sovittaessa. .� �. 4305 324, 0400 124124 Lehtonen, Mynämäki Kaivoporausta vuodesta 1972 Puh. (02) 733 7737 Vistantie 24, 21530 Paimio kokoproteesit pohjaukset korjaukset HALUATKO OMAN ILMOITUKSESI TÄLLE SIVULLE. Takuu 2 vuotta. TEMARSI KY:N KAUNEUSHOITOLA Mm. -� \ ·= 'AGCD SUOMI ACCO SUOMI OY Ruopankatu 8, Turku Verneri Karppinen, 040 770 2763 Timo Marttila, 0400 541 233 www.agcosuomi.fi ,:,,cu ..... Pumput, tarvikkeet ja asennukset • Lämpökaivot • Lämpöpumput www.kalliokaivo.fi KALLIOKAIVO OY p. Kestävä. Takuu 2 vuotta. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 25.9.2026 AUTOKORJAAMOJA HAMMASTEKNIKOITA KAHVILA-LEIPOMOJA LVI-TÖITÄ HAMMASLÄÄKÄREITÄ HINAUSPALVELUJA RAKENNUSJA KORJAUSPALVELUJA MATKATOIMISTOJA JA BUSSITILAUKSET KEITTIÖKALUSTEITA PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. Takuu 2 vuotta. .� �. Takuu 2 vuotta. .� �. Kestävä. -� \ ·= 'AGCD SUOMI ACCO SUOMI OY Ruopankatu 8, Turku Verneri Karppinen, 040 770 2763 Timo Marttila, 0400 541 233 www.agcosuomi.fi ,:,,cu ..... Kalevalainen jäsenkorjaus Kari Kantola 050 306 0608 Tomerontie 14-4, 21530 Paimio Apu t kija l iku t e i o ge mi n Pe i n h t a p r a mmi l a. Kestävä. 02-477 5600 www.vistamatkat.fi VISTA VISTA MATKAT MATKAT Hammaslääkäri Jukka Hongisto Asematie 4 A 3 PAIMIO *Ei toimistomaksua Ajanv. EI HÄTÄÄ, ALANDER KORJAA! www.malander.fi M. .� �. 02-479 5115, 040-5455601 Keittiöt, kylpyhuoneet, komerot, liukuovet, vanerimyynti Taisanne Oy Paimiontie 90, 25260 VASKIO P. Takuu 2 vuotta. .� �. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ KOSMETOLOGEJA KASVO-, KÄSIja JALKAHOITOLA KATAJATIE 2 B 12 P. f i L K V , K i L A T , y r i t t ä j ä JOHANNA PULKKINEN 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi HYVÄ ASUNTOMYYJÄ ON AINA MIELESSÄ JOHANNA PULKKINEN 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi HYVÄ ASUNTOMYYJÄ ON AINA MIELESSÄ KIINTEISTÖNVÄLITYS VUOKRAVÄLITYS KIINTEISTÖARVIOT 0400 614111 ,:,,cu ..... Onko viemäri rikki. Kestävä. '._ . 044 012 1715 www.halikonhinaus.fi Tuleeko vesi kellariin
Maantieteelliset seikat on toki otettava huomioon. Bar Suoja on nyt Bar Pikkis PIIKKIÖ Julian Rauhaniemi Piikkiön keskustassa sijaitseva baari sai uuden nimen ja uudet omistajat, kun turkulainen Ravintolaliike Laivanvarustajat Oy otti pubista vetovastuun syyskuun alussa. – Ruokalistalle tulee ribsejä ja muuta pubiruokaa, Virtanen ennakoi. Tuolloin omaa henkilöstöä näissä toimipisteissä olisi vähennetty ja vuokralääkäreiden käyttö lopetettu. Biljardia, pubivisailua, livemusaa... – Karaokeakin lauletaan, muttei ihan joka ilta, Virtanen kertoo. Piikkiö on meille ehdottomasti mahdollisuus, ei uhka”, hän sanoo. Koska Varha ei olekaan korottamassa asiakasmaksuja maksimiin, tulee se näkymään hyvinvointialueen valtionavustuksen pienenemisenä. Monet pitävät hypistelystä ja kauppiaan kanssa juttelemisesta. Rosanna Virtanen työskentelee Bar Pikkiksen ravintolapäällikkönä. Musiikkifestivaali PomeFest riemuittiin kuluneena kesänä kolmatta kertaa, ja se saa jatkoa myös ensi vuonna – vaikkei suinkaan ole järjestäjilleen mikään rahasampo. Neuvottelut liiketoiminnan laajentamisesta Piikkiöön alkoivat kesällä. Lopullisesti asiasta päättää aluevaltuusto ensi keskiviikkona. Alati kehittyvä verkkomaailmakin iskee kapuloita rattaisiin. Se korvaa aiemman 46 euron tyhy-rahan. Lisäksi henkilöstön toivotaan pitävän palkattomia talkoovapaita 0,5 miljoonan euron edestä sekä vaihtamaan lomarahoja vapaiksi 300 000 tuhannella eurolla. Yrittäjät tekevät työtänsä paitsi ansaitakseen myös rakkaudesta lajiin. – Meidät on otettu todella hyvin vastaan. Neuvottelut eivät tällä hetkellä kohdistu mihinkään tiettyyn palvelualaan, vaan niitä käydään tarpeen mukaan. Tuetaan siis paikallista osaamista. Lisäksi henkilöstöön vaikuttaa se, että Varha siirtää omistamansa Länsirannikon Työterveys Oy:ltä hankitut työterveyspalvelut omaksi toiminnakseen ja pyrkii näin säästämään puoli miljoonaa euroa vuonna 2027. Yt-neuvottelut edessä Hyvinvointialueen henkilöstöllä on edessään yt-neuvottelut, joiden käynnistämisestä aluehallitus päätti maanantaina. Illan musiikillista annista vastaa humppaa ja rockia soinnissaan yhdistelevä Kakkupojat. Maksuihin piti tulla lähes kauttaaltaan noin 10–20 prosentin korotuksia. Palveluja on käytettävä, jotta ne pysyvät auki. Asiakkaiden makunystyröitä hemmotellaan tulevaisuudessa myös kiinteällä ravinnolla. Varha ei ole myöskään ottamassa käyttöön uutta erityistutkimusmaksua. Bar Pikkiksen viralliset avajaiset pidetään lauantaina 10. Livemusaa kuullaan muutaman kerran kuukaudessa, Virtanen valottaa suunnitelmia. Järjestöavustusten leikkauksia ei nielty aluehallituksessa tälläkään kertaa. Eletään syyskuista keskiviikkoiltapäivää. Pubiruokaa Baarin sisätilat ovat jo saaneet uutta väriä pintaansa. Baarikiinteistö on vakiasiakkaille tuttu. Viranhaltijaesitys oli, että järjestöavustuksia leikataan puolella miljoonalla eurolla, mutta aluehallitus piti ne ennallaan eli noin 2,7 miljoonassa eurossa. Suurin yllätys oli se, että Varha ei toteutakaan maan hallituksen määrittämiä enimmäisasiakasmaksuja, vaan pitää ne pääosin nykyisellä tasolla. Yksityishenkilöt voivat käydä kauppaa keskenään esimerkiksi Vintedissä ja Tisessä. Rokki soi, ja muuan miesporukka heittää dartsia virvokkeiden nauttimisen lomassa. Henkilöstöltä poistetaan yhteisöllisyysraha, mutta heille tarjotaan henkilökohtainen 50 euron liikunta-, kulttuurija hyvinvointiraha. Aluevaltuustoryhmissä vastustettiin jo etukäteen Uudenkaupungin ja Loimaan päivystysten aukioloaikojen ehdotettua lyhentämistä. Paimion ytimessä sijaitseva ravintola Poimari on monessa mukana. Piikkiön sijainti Turun kyljessä hyvien kulkuyhteyksien varrella on eduksi. Paimiosta on saatu surullisia yritysuutisia viime viikkojen aikana. Paimio ei jää paljon pekkaa pahemmaksi. Viranhaltijaesityksessä niiden aukioloaika ehdotettiin supistettavaksi niin, että ne olisivat olleet auki vain kello 8–16. – Biljardipöytää on toivottu, ja se on tulossa. Musabingo ja pubivisa vuorottelevat perjantaisin. KL/JULIAN RAUHANIEMI Piikkiön keskustassa sijaitseva pubi sai vastikään uudet omistajat. Samalla ravintolan nimi vaihtui Bar Suojasta Bar Pikkikseksi. Ykkösteistä voi valita kuljettavakseen vanhemman tai uudemman. Tiskin takana häärii ravintolapäällikkö Rosanna Virtanen. Paikkakunnan palvelut ovat edelleen melko kattavat: kylältä löytyy useampi kauppa, pankki ja jokusia erikoisliikkeitä. Nykyisin Loimaan päivystys on auki arkisin kello 10–20 ja Uudenkaupungin päivystys joka päivä kello 10–20. Rakkaudesta lajiin. Katjan Lemmikkipalvelu sulki elokuun lopussa, ja aivan Vistan ytimessä palvelevat Kenkätaivas ja Tintin Pukimo valmistautuvat yhtäältä lopettamaan. – Meidän porukassa on esimerkiksi paimiolaistaustaisia ihmisiä, joten seutu on tuttua, Virtanen huomauttaa. Vuoden 2027 talousarvioon tullaan sisällyttämään sote-palveluille, Tyks-sairaalapalveluille, ikääntyneiden palveluille sekä konsernipalveluille yhteensä 2,7 miljoonan euron lisätuottavuustavoite. Paikalliseen erikoisliiketarjontaan syntyy näin merkittävä lovi. Ei ole lainkaan itsestäänselvää, että noin 7 000 asukkaan paikkakunnalla on oma baari. Somepeukutukset eivät yrittäjää elätä. Ravintolaliike Laivanvarustajat pyörittää Pikkiksen lisäksi Aurajoessa kelluvaa Wanhaa Rahtilaivaa. Ajat ovat olleet – ja ovat edelleen – haastavat ravintola-alan yrittäjille: kustannukset kasvavat, mikä johtaa kulutuskäyttäytymisen muutoksiin. Uudelleenbrändätty baari on saanut suopean vastaanoton sosiaalisessa mediassa, mutta pelkät korulauseet eivät lopulta riitä. Aluehallitus kuitenkin torppasi muutoksen ja päätti säilyttää päivystysten aukioloajan ennallaan. Pahaa silmää ei ole tullut, vaikka emme ole paikallisia, Virtanen hymyilee. – Olemme etsineet tämäntyylistä paikkaa jo kauan. Aluehallitus perui kaavaillut korotukset terveyskeskus-, poliklinikkaja suun terveydenhuollon maksuihin. – Haemme enkkupubityylistä tunnelmaa, Virtanen kuvailee. Massiiviset kauppakeskukset hellivät kuluttajaa, mutta luovat samalla haasteen pienemmille erikoisliikkeille. Asiakasmaksujen korottaminen on aiheuttanut runsaasti palautetta Varhan ja sen päättäjien suuntaan. Aiemmin muun muassa Ihan vaan pubina ja Bar Suojana tunnettu ravintola kantaa nyt nimeä Bar Pikkis. – Yrityksemme omistajat tuntevat [Bar Pikkiksen] kiinteistön omistajat, ja kävi ilmi, että tällainen tilaisuus olisi aukeamassa, Rosanna Virtanen tietää. Kalustusta ehostetaan vielä uusilla sohvilla. Vaikka pubin uksi on vasta auennut, kiirii sen uumenista iloinen puheensorina. Piikkiö on meille ehdottomasti mahdollisuus, ei uhka, hän jatkaa. KUNNALLISLEHTI perjantaina 25.9.2026 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 PERJANTAI PÄÄKIRJOITUS JULIAN RAUHANIEMI julian.rauhaniemi@kunnallislehti.fi Varhan asiakasmaksut säilyvät pääosin ennallaan VARSINAIS-SUOMI Riitta Alakoski, TS Varhan piti ensi vuonna leikata toimintaansa 40 miljoonalla eurolla (TS 27.8.). Sieltä Virtanenkin on Piikkiöön päätynyt. Kaupungista ajaa noin parissakymmenessä minuutissa niin Turkuun kuin Saloonkin. Mikä muuttuu, vai muuttuuko mikään. Kivijalkakaupassa on tänäkin päivänä etunsa. Uutta yhtenäiskoulua rakennetaan pian. lokakuuta. ”Olemme etsineet tämäntyylistä paikkaa jo kauan. Lisäksi aluehallitus turvasi lakkautusuhan alla olleet toivetaksikokeilun ja työosuusrahan. ■ 40 miljoonan säästötavoite tippui aluehallituksessa kuudella miljoonalla eurolla. Vaatekappaletta voi kokeilla sovituskopissa. Koronapandemiakin on jättänyt syvän arven ravintolamaailmaan. Palataan Piikkiön paikallispubiin. Miten Bar Pikkiksen ensimmäiset viikot ovat sujuneet. Ehkä lähijunakin pysähtyy Paimiossa hamassa tulevaisuudessa. Säästöt uudelleen puntariin Varhan tiedotteen mukaan maanantaina päätettyjen säästötoimien riittävyyttä arvioidaan uudestaan, kunhan ensi vuoden valtionrahoituksen määrä sekä tämän vuoden ylijäämän suuruus on tiedossa. Aluehallitus ei kuitenkaan hyväksynyt viranhaltijaesitystä sellaisenaan, vaan laski maanantaina taloudellisuusja tuottavuusohjelmaan ehdotetut säästöt noin 34 miljoonaan euroon
Motorisen uimataidon lisäksi kiinnitetään huomiota turvallisuuteen, asenteeseen ja hengenpelastukseen. Taustalla vaikuttavat myös viime vuosien valitettavat hukkumiskuolemat. Harjoitteluun saa tarvittaessa tukiopetusta. Nuutinen saa vastuulleen erityisesti esikoululaiset, jotka uuden suunnitelman myötä pääsevät nyt ensimmäistä kertaa mukaan koulun uimaopetukseen. Yläkoululaiset taas pääsevät uimahalliin kerran vuodessa. S U O M EN U IM AO PE TU S J A H E N G E NP ELA S TU SLI I TT O. Se ei kuitenkaan poista kouluissa järjestettävän uimaopetuksen merkitystä. Uimataito hyvällä tasolla Kaikkien uimaopettajien mielestä sauvolaisten lasten ja nuorten uimataito on hyvällä tasolla, ja varsinkin alakoululaiset käyvät uimassa ahkerasti ja innokkaasti. Turvallisuustaidoista vastaavaa vertailupohjaa ei ole, sillä niitä on opetettu koulussa vasta hetken aikaa. Kun on testannut, kuinka paljon helpompaa pelastusliivien päälle pukeminen on kuivalla maalla kuin vedessä, voi olla että seuraavalla venereissulla koko perhe vetää liivit ylle jo lähtiessä. Kolmesti vuodessa Sauvossa uimaopetusta eskareille ja alakoululaisille järjestetään kolmesti vuodessa. – Kun harjoittelet asiaa rauhassa, niin sitten kun tulee todellinen tilanne, niin toivottavasti muistuu se, että oonhan mä tän ennenkin tehnyt. Kaisa Suvanto muistelee, että SUH suosittelee luokalle seitsemää opetuskertaa lukuvuodessa. Ja vaikka tukiopetus on tärkeä keino tukea lapsen uimataidon karttumista, ensisijainen keino on kannustaa harjoitteluun vapaa-ajalla. – Silloin asiat jää vähän takaraivoon. Ja tämähän ei ollutkaan hankala juttu, Laura Himanen toteaa. – Meillä on paljon kouluja, joissa käydään uimassa vain joka toinen vuosi. – Saattaa olla sellaisiakin, jotka eivät uimahalliin pääse oman perheen kanssa, Kaisa Suvanto pohtii. ■ Motorinen uimataito on vain osa vesipätevyyteen tähtäävässä opetuksessa. Yksi syy tähän on kunnassa vuosikausia järjestetty meriuimakoulu, jota vetää Sauvo-Karunan MLL:n yhdistys. Tukiopetuksesta vastaa Katri Nuutinen. Tämän vuoksi lapsen huoltajiin ollaan yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja kun menee sellaiseen paikkaan, niin ehkä tunnistaa vielä paremmin sen, että tässä on nyt vaikka kova virtaus ja osaa suhtautua siihen eri tavalla, Eetu Lehtiö sanoo. Suomen mittakaavassa Sauvon tilanne on heidän mukaansa kohtalaisen hyvä. Vaikka opetuskertojen määrät eivät Sauvossa ole suuria, toivovat uimaopettajat niiden antavan alkusysäyksen uimataidon opettelulle. – Pienen porukan kanssa voi olla aika tehokasta se opetus. Eli määrä voisi olla vieläkin pienempi, Suvanto toteaa. – Miten ollaan järkevästi vesistöjen ääressä, miten tunnistetaan riskinpaikkoja, esimerkiksi virtauskohdat, joissa voi olla heikkoa jäätä. Sysäys erillisen opetussuunnitelman tekemiselle saatiin kunnalle myönnetystä hankerahasta. Jonkun kun täytyy jäädä ohjaamaan koululle jäävää ryhmää. Katri Nuutinen, Eetu Lehtiö, Kaisa Suvanto ja Laura Himanen vastaavat siitä, että jokainen Sauvon peruskoululainen saa uimaopetusta ja ymmärtää vesipätevyyden vaatimukset. Koko peruskoulun kattavan uimaopetuksen raameja on kunnassa avattu erilliseen uinnin opetussuunnitelmaan, joka määrittelee tavat ja tavoitteet uimataidon saavuttamiseksi erikseen jokaiselle ikäryhmälle. 02 5888650/toimittajat Esikoululaiset mukaan Sauvon uimaopetukseen SAUVO Suvi Pulliainen Sauvossa jokainen lapsi ja nuori esikoulusta yhdeksänteen luokkaan pääsee osallistumaan koulun uimaopetukseen. KUNNALLISLEHTI perjantaina 25.9.2026 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. Kuudesluokkalaiset ovat saaneet esimerkiksi testata vaatteiden kanssa uimista ja niiden riisumista vedessä. Eli yhdelläkin kerralla voi saada paljon aikaan. Miten puetaan pelastusliivit, millaisia liikennesääntöjä on vesillä liikkumisesta ja miksi on tärkeää katsoa kaverin perään, Eetu Lehtiö listaa esimerkkejä uimataidon lisäksi. Syy siihen, miksi alakoululaiset ja eskarit pääsevät uimaan useammin, löytyy paitsi herkkyyskaudesta, myös innokkuudesta. Opetussuunnitelman takaa löytyvät Sauvon koulukeskuksen liikunnanopettajat Laura Himanen, Kaisa Suvanto ja Eetu Lehtiö. Kertaus ja keskustelut ovat joka tapauksessa paikallaan. – Herkkyyskausi oppimiselle sijoittuu eskarija alkuopetusikään, niin haluttiin ulottaa opetus sinne, Nuutinen sanoo. Isossa porukassa aremmat jäävät hiukan huomiotta, Laura Himanen sanoo. Ideana onkin kerätä kokemuksia, jotka kantavat tosipaikan tullen. Sauvossa tähän ei ylletä, ja syynä on yksinkertaisesti raha: koululaisten kuljettaminen uimahallille Sauvosta on kallista. Vesipätevyyden opetteluun kuuluvat motoristen taitojen lisäksi turvallisuustiedot, asenteet ja hengenpelastuksen perusteet. Monelle tilanne on uusi ja jännittävä. – Tavoite on, että pystyttäisiin antamaan se sysäys mahdollisimman pienenä, koska se on aina vaikeampaa mitä vanhemmaksi tullaan, Himanen jatkaa. Monelle alakoululaiselle uimahallireissut ovat liikuntatuntien kohokohtia. Uimataito osana vesipätevyyttä Suomen uimaopetusja hengenpelastusliitto SUH:in suositusten mukaan koululaiset eivät opettele enää pelkästään uimataitoa, vaan laajempaa vesipätevyyttä. KL/SUVI PULLIAINEN Vesipätevyys koostuu 15 eri osa-alueesta. Tukiopetusta tarvittaessa Opetussuunnitelman mukaan koululaisten uimataitoa testataan toisen, neljännen, kuudennen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan jälkeen. Yläkoululaiset taas jättäytyvät useammin pois uimareissuilta, joka tuo haasteita kouluarjen pyörittämiseen. Jos oppilas ei yllä määriteltyihin tavoitteisiin, hänelle järjestetään tukiopetusta koulupäivien jälkeen. Lasten kautta oppia saattaa kulkeutua myös kotiin asti. Opetussuunnitelman laatimisen lisäksi hankerahaa käytettiin uuden uimaopettajan kouluttamiseen, ja nykyisin koulun liikunnanopettajien lisäksi sauvolaislapsia uimaan opettaa koulunkäynnin avustaja Katri Nuutinen. – Kaksi vuotta sitten oli se surullinen kesä, kun hukkui paljon nuoria ja lapsia, niin saatiin vesiturvallisuuden ja uinninopetuksen kehittämiseen hankerahaa, Suvanto kertoo
Paimio-Seuran talkooväki poisti vanhan, aikansa eläneen tulisijan käytöstä alkuviikosta. Sitä voi ihastella esimerkiksi kiipeämällä kodan läheltä löytyvään näköalatorniin. Tornista avautuvat näkymät pitkälle Lietoon ja Halikkoon asti. KUVAN TAKAA KL/SUVI PULLIAINEN Uutta tulisijaa odotellaan Parasta aikaa. Reilun neljän kilometrin luontopolku tarjoilee parhaillaan ruskan alkuloistoa. Uutta nuotiopaikkaa odotellessa kodalla voi edelleen grillailla yhden tulisijan voimin. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 25.9.2026 KUNNALLISLEHTI Paimio Sauvo Kaarina PAIMIO Paimion luontopolun levähdyspaikan grillikota saa loppusyksystä uuden tulisijan
PAIMIO Suvi Pulliainen Ravintola Iivarissa vietetään tulevana lauantaina syysseikkailua. KUNNALLISLEHTI 7 perjantaina 25.9.2026 TÄST NY Instagram kuntsari_kl / Facebook Kuntsari Koen olevani äärettömän etuoikeutettu saadessani elää sääntö-Suomessa. Tällainen toiminta rapauttaa luottamusta päätöksentekoon. Avaamme keskusteluja, kirjoitamme huomioistamme, teemme lakialoitteita. Ei, vaikka pelko olisi piilotettu tarkkuuteen, huolellisuuteen, harkintaan, sääntöjen noudattamiseen ja lakien muistamiseen. Piilopelko. Hermoston terveyteen eli kehomme optimaaliseen tasapainoon vaaditaan hyvin vähäinen stressitaso. Iivari Café & Bistron Syysseikkailu lauantaina 26. Ettei nyt vaan sattuis mitään. Ketään ei voi ostaa, eikä päätöksiin vaikuttaa, säännöt ovat kaikille samat. Myöhemmin on luvassa oma October Fest, isänpäiväksi brunssia ja ennen joulua vanhuksille tarjoillaan joulupuuroa joululaulusäestyksellä. Maanomistajat ja viljelijät ovat sukupolvien ajan pitäneet huolta maaseudustamme, sen elinvoimasta ja luonnon monimuotoisuudesta. Muuten tulee sanomista, saa laatia vastineen AVI:in, vastata Valviralle tai laatia oikaisun lehteen. Varsinainen tapahtuma-alue rakentuu ravintolan taakse. Jos vuoropuhelu maaseudun toimijoiden kanssa on pelkkää yksisuuntaista ilmoitusmenettelyä, ei voida puhua yhteistyöstä. Iivarin syysseikkailu ei suinkaan jää ravintolan syksyn ainoaksi tapahtumaksi. Paikalla olleet MTK:n edustajat kiistivät jyrkästi minkäänlaisen todellisen yhteistyön kaavavalmistelussa. Mutta uupumista sattuu koko ajan. Iivari Café & Bistron yrittäjät Marica Laaksonen ja Tessa Sillanpää valmistelivat ravintolan piha-aluetta lauantain tapahtumaa varten. Tämä väite osoittautui pelkäksi silmänlumeeksi. – Hampparibuffaan kannattaa varata pöytä, jos on isommalla porukalla tulossa, Laasonen vinkkaa. Tilaisuuden vakavin ja eniten närkästystä herättänyt väite kuultiin, kun VarsinaisSuomen liitto esitteli kaavaluonnostaan ikään kuin se olisi valmisteltu hyvässä yhteisymmärryksessä maanomistajien ja maaseudun keskeisen etujärjestön, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) kanssa. syyskuuta kello 10–15, Vistantie 45. Useimmiten ei satu mitään. Virkamiesten on hylättävä sanelutyyli, omaksuttava hieman nöyrempi asenne, ja aloitettava aito, tasavertainen yhteistyö maanomistajien ja heidän edustajiensa kanssa. Turvallisessa maassa, jossa tiedän, mistä saan apua, mihin olen oikeutettu ja mihin en. Hermostomme ei siedä pelkoa. On osattava, on muistettava. Maanomistajien ja viljelijöiden oikeuksia on kunnioitettava, ja heidän äänensä on kuuluttava kaavoituksessa – ei vain muodollisena kuulemisena, vaan todellisena vaikuttamisena. Olethan vastuussa, tilivelvollinen. Eliisa Helin Kirjoittaja on asioiden laajan tarkastelun ja avoimen keskustelun puolella ”Ettei nyt vaan sattuis mitään” KOLUMNI Maanomistajien yli ei saa kävellä Piikkiön Tuorlassa järjestetty Varsinais-Suomen maakuntakaavan kuulemistilaisuus osoitti maanantaina, että alueemme asukkaiden ja maanomistajien mitta on täynnä. – Halutaan antaa matalan kynnyksen mahdollisuus kaikille osallistua kivan päivän viettoon, ilman että täytyy lähteä kauas, hän kiteyttää. Lapsia silmällä pitäen on valittu myös päivän menu. Suomalainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus nojaavat vankasti itsenäisiin, elinvoimaisiin tiloihin ja siihen, että maanomistaja voi luottaa omaisuudensuojaansa. Sääntö on sääntö, vaikka se ei toimisi tai sen toteuttamista juuri tähän tapaukseen ei osata perustella. KL/SUVI PULLIAINEN. Kannattaa mieluummin kieltäytyä kuin ottaa riski. Pertti Hemmilä, Salo kokoomuksen kansanedustaja MIELIPIDE Iloa syksyyn Iivarin pihalta ■ Lastentapahtumassa iloitellaan poniajelun, polkuautojen ja pomppulinnan kera. Pomppulinnassa tosin on säävaraus, eli jos sataa tai tuulee kovin, ei linnaa voida pystyttää. Jos olet valinnut elämääsi paljon tällaista pelkoa sisältävää tehtävää, hiipii hermostosi hälytystila varkain korkeammaksi. Mitä korkeammalla hierarkiassa olet, sitä tarkempi ja virheettömämpi sinun tulee olla. Suomalaisuuteen sisältyy edelleen voimakas hallinnan ja suojautumisen tarve. Vakuutus kattaa vain sen, mikä siihen on kirjattu. Muutos avoimempaan, joustavampaan ja pelottomampaan on hidas, mutta se alkaa siitä, että emme nojaudu sääntöön sääntönä. Emme suoralta kädeltä kieltäydy näkemästä jotain, perehtymästä sääntöön nojaten, vaan pidämme mielemme auki. Valvira hyväksyy tietyt, AVI huomauttaa jos, voidaan antaa muistutus, nostaa kantelu. Tuorlan auditorio täyttyi ääriään myöten, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet edes sisään. Millä perusteella päätöksiä tehdään. Heidän omaisuuttaan ja elinkeinoaan ei saa alistaa jäykälle sääntelylle ja ylhäältä sanelluille rajoituksille, jotka eivät ota huomioon käytännön arjen realiteetteja. Samaan aikaan järjestettävä Paimion muotiviikko on myös otettu suunnittelussa huomioon. Selvitämme poikkeukset, pohdimme sääntöjen juuria ja sitä, miten ja mitä sääntö palvelee. Olen myös törmännyt sääntöjen kääntöpuoleen: pelkoon ja joustamattomuuteen. Tuorlan tilaisuuden yksituumainen tunnelma ja täysi sali lähettivät maakuntaliiton suuntaan harvinaisen selvän ja painavan viestin. Laaksonen kertoo tapahtuman taustalla olevan halu tarjota paimiolaisille paikallista viihdykettä. Valtiovallan ja maakuntatason päätöksenteon on tuettava maaseudun elinvoimaa, ei kuristettava sitä. Puoliso pysyi samana, mutta lähes kaikki muu muuttui. ”Ettei nyt vaan sattuis mitään”. Tuntui toki myös turvalliselta, että selän takana oli jokin suurempi taho ja vankat säännöt, mutta jäin pohtimaan, onko meillä sääntöSuomen takana, sisällä ja rinnalla pelkoSuomi. Esimiestehtävässä koin hyvin raskaana, jos ”pienen yksilön etu” jäi säännön jalkoihin. Kyse ei ole vain teknisistä viivoista kartalla, vaan ihmisten perustuslaillisesta omaisuudensuojasta, elinkeinovapaudesta ja ylipäätään kotiseutumme tulevaisuudesta. Nykyisellä pohjalla oleva maakuntakaavaluonnos on palautettava takaisin valmistelupöydälle. Saattaa olla ristiriidassa säännön kanssa. Kuulijalle tuli vaikutelma, että heitä on kuultu mutta ei ollenkaan kuunneltu. Vedota sääntöön, kuin tutustua uuteen. On kestämätöntä ja hyvän hallintotavan vastaista, että virkakoneisto pyrkii perustelemaan kiistanalaisia ratkaisujaan näennäisellä sidosryhmätyöllä, jonka toinen osapuoli suoralta kädeltä tyrmää. Päivän aikana nähdään muun muassa musiikkiopiston ja AM Dance -tanssikoulun esityksiä, puolen päivän aikoihin ravintolan pihalle pistäytyy Paimion uusi Iivari-maskotti ja lapsille on luvassa poniajelua, kepparirataa, polkuautoja, ongintaa ja pomppulinna. Maakunnan kansanedustajana ja alueen asioita pitkään seuranneena minulle oli ensiarvoisen tärkeää olla paikalla kuulemassa sitä huolta ja suoranaista suuttumusta, jota virkamiesvalmistelu on kentällä herättänyt. Koska en pystynyt virheettömyyteen, enkä jaksanut enää pelätä, mitä seuraavaksi sattuu, mistä mahdan olla vastuussa, minkä virheen teen, tein mittavia muutoksia elämääni ja työhöni. Välillä erittäin kiivaaksi äityneessä keskustelussa kävi selväksi, että kaavaluonnos uhkaa kaventaa perusteettomasti maanomistajien oikeuksia ja asettaa kohtuuttomia rajoituksia maaseudun elinkeinoille. Jos perheen äitejä kiinnostaa muoti, mutta muuta perhettä ei, voivat isät lapsineen poiketa Iivariin, Laaksonen selittää ajatustaan. Vai ”Mikähän tämäkin uusi ilmiö on. Paikalle saapuneen yleisön viesti oli harvinaisen yksimielinen ja painokas: Varsinais-Suomen liiton nykyinen kaavaluonnos sai tilaisuudessa suoranaisen murskatuomion. Mutta tutkitaan, mielenkiintoista?”. – Mutta ei hätää, me ollaan tilattu hyvä sää, omistaja Marica Laaksonen naurahtaa
Luomuviljelijä Janne Rauhansuu muistutti, kuinka äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat niin viljelyyn kuin myös vesistöjen ravinnekuormitukseen. Maatalousyrittäjä Eeva Korimäki kysyi, miksi uomamerkintää tarvitaan, jos sen sanotaan olevan vailla vaikutusta maaja metsätalouteen. MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri puolestaan kysyi, onko kaavan vaikutuksia maatalouden kilpailukykyyn ja toimintaedellytyksiin arvioitu riittävästi. MTK-Varsinais-Suomi ei vakuuttunut. Hän totesi, että huomioon on otettava taajamat, tiet, yritykset, vapaa-ajan asutus ja laivaliikenne. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 25.9.2026 UUTISET Jätä meille uutisvinkki: toimitus@kunnallislehti.fi p. Hänen mielestään ilman vaikutusarviointia ei voida uskottavasti todeta, ettei merkinnöillä olisi vaikutuksia. Palautteen perusteella laaditaan myöhemmin kaavaehdotus, joka tulee uudelleen nähtäville. Järjestön kenttäpäällikkö Henna Takatalo totesi, että MTK:n kanta on pysynyt samana kaavaprosessin alusta asti: uomamerkinnät pitää poistaa kaavasta. Varsinais-Suomen liiton suunnittelujohtaja Heidi Saaristo-Levin esitteli vesien tilan parantamiseen ja energiamurrokseen keskittyvää kaavaluonnosta, minkä jälkeen MTK:n edustajat ja yleisö esittivät huolensa erityisesti uomamerkinnöistä. Linda Langh puolestaan korosti konkreettisten vesiensuojeluhankkeiden, kuten tulvavesien hallinnan, merkitystä. Tilaisuuden lopussa Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Jyri Arponen lupasi, että esitetyt näkemykset otetaan vakavasti. PIIKKIÖ Timo Koskensalo MTK-Varsinais-Suomen järjestämä yleisötilaisuus vesien ja voimien vaihemaakuntakaavaluonnoksesta veti maanantaina 21.9. Saaristo-Levin vastasi, että MTK:ta on kuultu ja alkuperäistä kaava-aineistoa on muutettu saadun palautteen perusteella, mutta yhteistä säveltä ei ole vielä löytynyt. Hänen mukaansa riskinä on, että esimerkiksi kauppa, mylly tai teollisuus alkaisi suhtautua varauksellisesti satoon, joka on tuotettu uomamerkinnän alueella. Aineistosta voi jättää mielipiteitä sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@varsinais-suomi.fi. Merkintöjen vaikutukset pelottavat Eniten keskustelua herättivät kaavakarttaan, muun muassa Paimionjokilaaksoon, merkityt vesienhoidon kannalta erityiset uomaosuudet. ■ Kaavaluonnoksessa eroosioherkille alueille, esimerkiksi Paimionjokilaaksoon, on tehty uomamerkintöjä. Saaristo-Levin painotti useaan otteeseen, ettei uomamerkintä velvoita maanomistajaa mihinkään eikä rajoita uomiin rajautuvien alueiden maaja metsätalouskäyttöä. Tuorlan auditorion täyteen väkeä. Hän nosti esiin myös sään ääri-ilmiöt ja rankkasateet, joiden vaikutuksia yksittäisen viljelijän on vaikea hallita. MTK-Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Harri Liven toivotti väkijoukon tervetulleeksi vaihemaakuntakaavaluonnoksen yleisötilaisuuteen Tuorlan auditorioon. Uomamerkintöjen lisäksi viljelijät kritisoivat peltolohkojen halki kaavailtuja vetyputkilinjoja, joiden he pelkäävät vaurioittavan ojitusjärjestelmiä ja aiheuttavan merkittävää haittaa elinkeinolleen. ■ Vaihemaakuntakaavan arvellaan etenevän hyväksymisvaiheeseen vuonna 2027.. mennessä. Takatalo nosti esiin myös vastuullisuusvaatimukset. – Arvioimme sekä kaavamerkintöjen merkitystä että sitä, jos niitä ei olisi, Arponen totesi. Myös Timo Ala-Kleme kyseenalaisti pelloilta ja metsistä tulevan kuormituksen merkityksen Saaristomeren tilaan ja toi esiin laivaliikenteen päästöt. Luomuviljelijä Janne Rauhansuu muistutti, kuinka viljelijät haluavat parantaa Saaristomeren tilaa ja tekevät jo nyt valtavasti työtä vesiensuojelun eteen. Siitä kerätään palautetta viranomaisilta, sidosryhmiltä, kunnilta ja asukkailta. Vesiteeman taustalla on Saaristomeren ja eteläisen Selkämeren heikko tila, energiateemassa taas varaudutaan sähkönsiirron, uusiutuvan energian, vetyverkon ja muun energiahuollon tarpeisiin. Takatalon mukaan on epäselvää, kuinka laajasti merkinnät lopulta kohdistuvat peltoihin, metsiin ja tiloihin. Yhtään enempää ulkoista fosforikuormitusta ei Saaristomereen kaivata. Hän myös kyseenalaisti käsityksen, että MTK:n ja Varsinais-Suomen liiton välillä olisi löytynyt yhteinen näkemys kaavasta. ■ Maakuntakaavalla pyritään luomaan edellytyksiä esimerkiksi vihreän siirtymän investoinneille ja energiaomavaraisuudelle. Viljelijät pelkäävät, että merkinnät vaikuttavat maan arvoon, kiinteistöjen vakuusarvoihin tai investointien rahoitukseen. Mielipiteet tulee toimittaa 30.9. ■ Se on maakuntakaavan osa, jolla päivitetään maakuntakaavaa rajattujen teemojen tai alueiden osalta. Saaristo-Levin korosti, että luonnos on vasta prosessin alkuvaiheessa. Merkinnöillä pyritään kohdentamaan vesiensuojelutoimia alueille, joilla voidaan saada selvästi vaikuttavia tuloksia. ■ Noin 80 prosenttia Saaristomeren fosforikuormituksesta tulee maataloudesta. KL/TIMO KOSKENSALO Varsinais-Suomen liiton suunnittelujohtaja Heidi SaaristoLevin (vas.) esitteli kaavaluonnosta, minkä jälkeen kenttäpäällikkö Henna Takatalo kertoi MTK-Varsinais-Suomen näkemyksen. MTK:n jäsenistön suurimmat huolet liittyvät uomamerkintöjen juridisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. MTK on tuonut esiin, ettei maakuntakaava ole oikea väline vesiensuojelun tai maatalouspolitiikan tekemiseen, sillä maataloutta ohjataan jo nyt laajasti muun muassa EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla, asetuksilla sekä ympäristötoimilla. Vastuu kuuluu kaikille Yleisöpuheenvuoroissa toistui huoli maanomistajien asemasta. saakka VarsinaisSuomen kuntien ilmoitustauluilla sekä kaavan verkkosivuilla. ■ Suurin fosforipankki ei lepää pelloilla vaan meren pohjassa, jossa happi vähenee, fosforia vapautuu ja leväkasvustot lisääntyvät. ■ FAKTA ■ Varsinais-Suomessa on tekeillä vesien ja voimien vaihemaakuntakaava. Vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto on nähtävillä 30.9. 02 5888 650 / toimittajat, whatsapp 0504780 686 Viljelijöiltä täystyrmäys uomamerkinnöille ■ Pelkona on maan arvon lasku. Suomen Kasvinviljelijöiden puheenjohtaja Juha Raininko painotti, että vastuu vesistökuormituksesta kuuluu koko yhteiskunnalle, ei ainoastaan uomamerkinnöillä osoitetuille alueille tai maataloudelle
Vähiten työttömiä oli Ruskolla (5,4 %) sekä Turunmaan saaristossa (6,7 %). PAIMIO Jan Sundman Paimion kaupunginvaltuuston syksyn ensimmäinen kokous oli nopeasti valmis. Kaupungin elokuun työttömyysasteeksi merkittiin 7,5 prosenttia, kun heinäkuussa se oli liki prosenttiyksikön (8,4 %) heikompi. ■ Paimion kaupungin ja Hartelan välinen kiinteistökauppa sai kaupunginvaltuuston sinetin. Varsinais-Suomen kaikissa seutukunnissa oli elokuussa enemmän työttömiä kuin vuosi sitten. Aloitteessa pyydettiin kaupunkia selvittämään, voisiko nykyistä varhaisemmalla puuttumisella lasten tunneja käyttäytymishaasteisiin olla vähentävä vaikutus myöhemmän vaiheen erikoistarpeisiin. Näin uusia työpaikkoja tuli elokuussa tarjolle saman verran kuin vuosi sitten. Varhaiskasvatuksessa kohdataan jo hyvin pieniä lapsia, joilla on merkittäviä vaikeuksia esimerkiksi tunteiden säätelyssä, pettymysten sietämisessä, ryhmässä toimimisessa ja aikuisten ohjauksen vastaanottamisessa. JAN SUNDMAN Valtuustoaloite: varhaista tukea lasten tunneja käyttäytymishaasteisiin Keskiviikon kaupunginvaltuuston kokouksen loppumetreillä tehtiin yksi uusi valtuustoaloite, jonka kävi lausumassa keskustan valtuutettu Sari Kuosmanen. Nykyiseen hinnoitteluun verrattuna Hanhijoen alueen tonttien maapohjan hinta alenee 12 eurosta 9 euroon, Tiilitehtaan alueen 15 eurosta 9 euroon, Saaren alueen omakotitonttien 10 eurosta 6 euroon ja Koivulinnan alueen townhouse-tonttien 20 eurosta 15 euroon neliöltä. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna elokuun aikana 3 200 kappaletta, joista 1 900 oli uusia, elokuun aikana avautuneita työpaikkoja. Kaikkein korkein työttömyysaste rekisteröitiin Turussa (14,9 %) ja Turun seutukunnassa (11,9 %). Paimiossa työttömiä työnhakijoita oli tämän vuoden elokuussa 400 ja viime vuonna vastaavaan aikaan 358. Muissa asioissa valtuusto hyväksyi niin hyvinvointikertomuksen, tarkastuslautakunnan arviontikertomuksen vastineen kaupunginhallitukselle kuin myös talousarvion toteutumisen vuoden alusta heinäkuun loppuun asti. – Tämä ei ole vain paimiolainen vaan ihan valtakunnallinen ilmiö. Kaarinan työttömyysasteeksi noteerattiin 7,0 prosenttia, kun heinäkuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,0 prosenttia. Hartela puolestaan saa tontin myötä mahdollisuuden toteuttaa Jokipuiston alueelle uuden kerrostalokohteen. Työttömien määräksi tilastoitiin elokuussa 1 274. Kehitys näkyy myöhemmin kouluissa ja lisää henkilöstön ja erilaisten tukija erityispalveluiden tarvetta, Kuosmanen sanoi. Samalla kaupungin tulisi tehdä tulosten perusteella toimenpide-ehdotukset varhaisen tuen vahvistamiseksi. Hinnanpudotuksen tavoitteena on kasvattaa tonttien kiinnostavuutta ostajien silmissä. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrä on toisaalta kohonnut vuodessa yli 40 prosenttia. Kaarinassa työttömiä on vähemmän kuin vuosi sitten. Kahdekan kokousasian esityslista paukuteltiin läpi runsaassa vartissa, eikä keskustelua päätettävistä asioista juuri syntynyt. Vastineeksi Hartela saa Ala-Vistan Jokipuiston asemakaava-alueelta tontin, jonka kauppahinta on sama. Kaarinassa oli elokuussa avoinna 70 työpaikkaa, mikä on 15 enemmän kuin heinäkuussa ja 25 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pientalotonttien hinnat alas Kaupunginvaltuusto sinetöi keskiviikon kokouksessaan myös jo pitkään vireillä olleen pientalotonttien hinnanpudotuksen. Arkistokuva kesältä 2025. Paimiossa oli tarjolla 18 avointa pestiä eli kolme enemmän kuin heinäkuussa ja kuusi enemmän kuin vuosi sitten. Paimiossakin kehitys oli myönteistä. Paimion keskustarakentamisen kannalta merkittävä asia oli se, että Paimion kaupungin ja rakennusliike Hartela Oy:n välinen kiinteistökaupan esisopimus sai myös valtuuston yksimielisen hyväksynnän. Maakunnassa asui elokuussa 27 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 900 vähemmän kuin heinäkuussa. Sauvossa avoimia työpaikkoja ei ollut tarjolla lainkaan. Kysyntä laahaa edelleen Työvoiman kysyntä on edelleen vaisua, joskin Kaarinassa ja Paimiossa käyrät osoittavat oikeaan suuntaan. Syyskuussa työttömien työnhakijoiden määrä laskee normaalivuosina hieman elokuuhun nähden, elinvoimakeskuksen työllisyyskatsauksessa muistutetaan.. Myös Sauvossa työttömien määrä on lisääntynyt vuotta aiemmasta (80–85). KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 25.9.2026 UUTISET Saako kerrostalojen rakennusputki pian jatkoa Paimiossa. Elinvoimakeskuksen työllisyyskatsauksessa mainitaan pitkäaikaistyöttömien kokonaismäärän laskeneen elokuussa. Elokuu toi valon pilkahduksia työllisyysrintamalle KAARINA, PAIMIO, SAUVO Julian Rauhaniemi Työllisyystilanne kohentui elokuussa merkittävästi Peimarin alueella. Aloitte koski lasten lisääntyneiden tunneja käyttäytymishaasteiden selvittämistä ja perheiden varhaisen tuen vahvistamista. Lukema parani heinäkuusta (1 464) liki 200:lla. Kaupunginvaltuuston syksyn ensimmäinen kokous oli alle 20 minuutissa käsitelty. Käytännössä kaupunki saa haltuunsa hajallaan olevia maa-alueita, joiden omistus on vaikeuttanut alueen kehittämistä. Kolmen viimeisimmän kuukauden aikana uusia työpaikkoja on avautunut 5 600 kappaletta eli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkän aikavälin kehitys Työttömien määrä väheni elokuussa kauttaaltaan Varsinais-Suomessa, LounaisSuomen elinvoimakeskuksen tuoreessa työllisyyskatsauksessa kerrotaan. Valtakunnan keskimääräinen työttömyysaste (12,0 %) on kuitenkin edelleen täkäläistä heikompi. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli elokuun lopussa VarsinaisSuomessa 11,4 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Arvoltaan noin 278 000 euron sopimuksen mukaan kaupunki ostaa Hartelalta sekä Asunto Oy Juliuksenportilta ja Asunto Oy Juliuksenriviltä useita kiinteistöjä ja niiden osia. Aloitteen takana ovat keskustan valtuustoryhmän lisäksi myös SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuustoryhmät. Varsinaissuomalaisten kuntien työllisyyspalveluissa oli elokuun viimeisenä päivänä tarjolla 1 500 avointa työpaikkaa, mikä on prosentin enemmän kuin vuosi sitten. Tuolloin työttömiä työnhakijoita asui kaupungin alueella 1 308. On kuitenkin huomioitava, että työttömien määrä on lisääntynyt neljä prosenttia vuoden takaiseen nähden. Sauvossa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli elokuussa 6,1 prosenttia eli 0,3 prosenttia matalampi kuin heinäkuussa (6,4 %). Työttömien määrä vähenee tyypillisesti elokuussa, joten vertailua kannattaa tehdä viimevuotisiin lukuihin
Ahokas kuvailee rahoitustason luomaa tilannetta noidankehäksi. Nämä lyövät toisiaan korville. Rahat riittävät Ahokkaan mukaan ensisijaisesti vain liikenneturvallisuutta vaarantavien reikien paikkaamiseen. – Näillä näkymin mitään lisärahoitusta ei olisi tulossa. – Tieverkko on kansallisomaisuutta ja valtion pitäisi pitää siitä huolta. – Mitä huonommassa kunnossa tiet ovat, sitä enemmän joudutaan paikkaamaan. Tänä vuonna rahaa irtosi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna, ja käytettävissä ollut sata miljoonaa euroa on riittänyt pääosin vilkkaimpien pääteiden kunnostamiseen. Siihen päästiin viimeksi vuonna 2024. ■ Tieverkon nykykunnon ylläpitäminen vaatisi vuosittain lähemmäs 500 kilometrin päällystysohjelmaa. Mutta nyt tilanne lähtee taas kiihtyvällä vauhdilla heikkenemään. Yhtiö otaksuu alueella aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella olevan muun muassa kultaa, hopeaa, kuparia, kobolttia ja nikkeliä sekä platinaa ja palladiumia. Varaus ei Tukesin päätöksen mukaan oikeuta malminetsintään, kaivamiseen eikä louhimiseen. – Korjaustavoitteista jäädään koko ajan kauemmas. Korjausvelka on LounaisSuomen elinvoimakeskuksen päällysteinsinööri Tero Ahokkaan mukaan lähtenyt tänä vuonna uudelleen kasvuun, ja edellisvuosina erillisen korjausvelan lisärahoituksen turvin tehdyt parannukset valuvat tätä menoa nopeasti hukkaan. Maantieverkko saadaan Ahokkaan mukaan kuntoon vain vakaalla ja riittävällä rahoitustasolla. 02 5888 650 / toimittajat, whatsapp 0504780 686 Paimiossa tutkitaan malmipotentiaalia tekoälyn avulla ■ Löytyykö Korvenalan maaperästä kultaa, hopeaa ja platinaa. Kaarinassa erityisen huonoon kuntoon päässyttä Verkakaarta korjattiin viime vuonna. Jos ei, se vaatii meiltä kaikilta kärsivällisyyttä ja ymmärrystä. Varauksen viimeinen voimassaolopäivä on 30.7.2027. Alueen tieverkon nykykunnon ylläpitäminen vaatisi elinvoimakeskuksen mukaan vuosittain lähemmäs 500 kilometrin päällystysohjelmaa. Ne alkavat tietysti olla meillä jokaisella vähän koetuksella, ja se näkyy meille tulevissa palautteissakin, Ahokas kertoo. Lounais-Suomessa korjausta olisi kaivannut noin 1 200 kilometriä huonokuntoista päällystettä, mutta Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen noin 33 miljoonan euron rahoitusosuus riittää tänä vuonna vain noin 240 kilometriin. Toistaiseksi vuosien 2027– 2029 rahoitustaso näyttää niukalta. ■ Viime vuonna päällystettiin noin 3 240 kilometriä ja vuonna 2024 noin 4 040 kilometriä. Tilanne pahenee koko ajan ja paikkausten määrä lisääntyy. ■ Kevyen liikenteen väylien osuus päällystyksistä on kymmenen prosentin luokkaa.. ■ Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen viimeisetkin päällystyskohteet saataneen valmiiksi lokakuun alkupuoliskolla. Niukka rahoitus Niukan rahoituksen vuoksi Lounais-Suomen vähäliikenteisiä teitä pystytään käytännössä pitämään tyydyttävässä kunnossa vain paikkauksilla. Tieverkon kunnossapidon niukka rahoitus näkyy eniten vähäliikenteisillä teillä, mutta Väyläviraston mukaan myös vilkkaimpien teiden kunto heikkenee tulevina vuosina. Varauksen oikeusvaikutukset ovat etuoikeus (toisiin hakijoihin nähden) hakea alueelle malminetsintälupaa sekä se ettei kullanhuuhdontaluvan, malminetsintäluvan eikä kaivosluvan myöntäminen ole mahdollista alueelle, johon on tehty hyväksytty varausilmoitus. Varaajan tulee ottaa huomioon kaivoslain säännökset etsintätyön suorittamisessa. Muutamana vuonna sitä pystyttiin jopa parantamaan. Yhtiö keskittyy geologisen tiedon analysointiin ja mineraaliesiintymien tunnistamiseen tekoälyn avulla. Insinööriltä synkkä arvio maakunnan teistä ■ ”Näitä teitä ei saada kohta millään rahalla korjattua.” VARSINAIS-SUOMI Viivi Laakkonen, TS Suomen maanteiden korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta. ■ Tämän vuoden päällystyskilometreistä hieman yli puolet tehdään vilkkaimmalla päätieverkolla ja noin viidesosa keskivilkkailla ja vähäliikenteisillä teillä. Niihin uppoavat rahat käytettäisiin mieluummin uusiin pintoihin. Kun katto vuotaa, koko katto pitäisi uusia, eikä vain lyödä vasaralla lappua sinne tänne. KUNNALLISLEHTI 10 perjantaina 25.9.2026 UUTISET Jätä meille uutisvinkki: toimitus@kunnallislehti.fi p. Karttakuvaan on piirretty alueet Ruokolinnan ja Korvenalan välillä, joissa malmipotentiaalia tutkitaan. Näistä ei saa kuitenkaan aiheutua vahinkoa maastoon. ■ Tämän vuoden aikana maanteitä sekä kävelyja pyöräilyväyliä päällystetään koko maassa reilut 2 400 kilometriä. Varaajalla on oikeus tehdä alueella geologisia mittauksia ja havaintoja, mutta ottaa myös vähäisiä näytteitä. Alueen tieverkko on menossa niin huonoon kuntoon, että näitä teitä ei saada kohta millään rahalla korjattua, Ahokas painottaa. Kuluva vuosi jäänee viimeiseksi peräkkäiseksi lisärahoitusvuodeksi. Yhteydet ovat pitkiä, ja ainoa tie perille on yleensä maantie. Varaajan tarkoituksena on kerätä varausaikana tietoa mahdollisen malminetsinnän vaikutuksista ja malmipotentiaalista, joita on mahdollista käyttää malminetsintälupahakemusta laadittaessa. HELMI ENTONEN ■ FAKTA Päällystyskilometrit ■ Pienempi kokonaisrahoitus näkyy toteutuneissa päällystyskilometreissä. Varaus ei rajoita maanomistajan oikeuksia eikä mahdollisia muita maankäytön tarpeita ja suunnitelmia. – Yhtään ainutta reikää ei haluttaisi paikata, vaan korjata samalla rahalla tiet siihen kuntoon, ettei paikkauksille olisi tarvetta. ■ Lounais-Suomessa päällystetään tänä vuonna tiestöä noin 240 kilometriä, josta kävelyja pyöräilyväylien osuus on noin 24 kilometriä. – Muutaman lisärahoitusvuoden aikana huonokuntoisten päällysteiden määrä pystyttiin pitämään samalla tasolla, mitä se oli edellisenä vuonna. Lähes viidesosa huonokuntoisia Lounais-Suomen päällystetystä tiestöstä noin 18 prosenttia on huonossa kunnossa. Alempi tieverkkokin alkaa olla jo niin huonossa kunnossa, että sitä ei pystytä enää edes paikkaamalla pitämään kasassa. Yritys on ilmoittanut tavoitteestaan hakea malminetsintälupaa ennen varausajan päättymistä. Kolmen viime vuoden aikana korjausvelkaa on paikattu hallituksen myöntämällä lisärahalla. Tavara kulkee täällä paikasta toiseen 80-prosenttisesti kumipyörillä, Ahokas korostaa. PAIMIO Jan Sundman Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes on hyväksynyt Geomorphic AI Finland oy:n tekemän varauksen noin 270 hehtaarin kokoiselle alueelle koillisessa Paimiossa, tarkemmin Ruokolinnan ja Korvenalan maastoissa. ■ Valtakunnallisesti tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin Väyläviraston mukaan vuosittain noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa. Mitä suuremmaksi korjausvelka kasvaa, sitä enemmän sen taittamiseen tarvitaan rahaa tulevaisuudessa. Suomi on pitkä ja kapea maa. Geomorphic AI Finland on viime syksynä rekisteröity yhtiö, joka toimii kanadalaistaustaisen Geomorphc AI:n tytäryhtiönä
Pe 2.10. 3). perhekerhopäivä lapsiperheille klo 10-15 välisenä aikana oman aikataulun mukaan. 8.4. bocciaa ja laulajat klo 12 sekä senioritanssijat klo 13.30 Pontela. Muutama paikka on on vielä vapaana. Su 4.10. Lähtö Paimiosta klo 12.45. Jäätelö ja kahvi ovat omakustanteisia. Vanhustenviikon pääjuhlatapahtuma Kaupungintalon Paimiosalissa klo 12.4515. Digikerho ke 30.9. Maksu 25 € käteisenä bussissa. Seuraava maanantaikerho on 28.9. Ke 30.9. Ke 7.10. Tarjalle 7.10. Vuoronumerojen jako klo 11.30. Voi tutustua myös museoon. Ulkoilua Paltan kerhotalon pihalla, lounas klo 11.15 Wanhalla (Pyölint. Maksu tilille FI54 5414 0440 0066 65, viite 9328. perheiden päivällinen klo 15-18 Paltan kerhotalossa ja Mikaelintalossa. Maalausta musiikin soidessa kuvataiteilija Kaisa Vanhalan ohjauksessa. Oktoberfestin merkeissä. Leena Järvi ottaa ilmoittautumiset matkalle ja puurojuhlaan, puh. Ma 28.9. Korpelan Martat Pidämme ke 30.9. 7.10. 3). Senioritreffit ti 20.10. Peimarin seutu rukoilee – yhteiskristillinen rukousilta klo 18 Sauvon kirkossa. m/s Viking Grace. Lisätietoja saatte noin kahden viikon sisällä. Lähde mukaan: Kädentaitomessut Tampereella la 14.11. Paimion Eläkkeensaajat ry. Maksullinen. 040 7742757. Boccia klo 9, Pontela. Valoa syksyyn -sointukylpykonsertti klo 18 Sauvon kirkossa. klo 12-14. Pikaiset ilmoittautumiset 28.9. Aamiaiskahvila klo 9 ja ruokakassijako klo 9.30 Sauvon srk-talossa (Pappilant. Tulossa: Ma 5.10. Observatoriokierros pääosin ulkona, joten huomioi riittävä vaatetus. Bocciaa to klo 14-16 Tillillä. www.paimionseurakunta.fi. Matkan hinta ilmoitetaan myöhemmin. viim. Liikuntaryhmä klo 11.30, Hadvalantie, (kirjaston yläkerta, esteetön kulku rakennuksen takaa). www.paimionseurakunta.fi Hyvänmielen kahvio ja oman leipomon myymälä Paimiossa! www.cafeasta.fi Leipomo-Konditoria Leipomo-Konditoria Ark. * avoin saunaja uinti-ilta klo 17.30-20 Rantalassa (Hirvonpäänt. yhteistyössä Vistamatkojen kanssa. Työtehtävissä keskitytään tänä vuonna Lemmenlammen alueelle. Rakkaudella muistaen ja kiittäen Marja Anne, Jussi ja Jesse Sampsa, Mirjami,Verneri ja Eino Satu, Petteri ja Sani Tapio, Mari, Amanda ja Aatos Muut sukulaiset ja ystävät. − 29.9. EKL V-S piirin syysristeily 5.-6.10. Varaukset Pirkko puh. * miestenilta klo 18 Mikaelintalossa. 040 5886377 tai sähköpostilla pirjo.siivonen@kolumbus.fi. Ke 30.9. klo 13 Iskulle tavalliseen tapaan. Nyt voi jo ilmoittautua myös Joulupuurotilaisuuteen, joka on tänä vuonna Tillintuvalla 30.11. * raamattupiiri Ilonetsijät klo 17 Mikaelintalossa. Ensinmäinen Nainen näytökseen 10.10. risteily Tku-Sto-Tku, Grace, iltalähtö, kuljetus satamaan, ilm. V-S piirin syysristeily ma-ti 5.-6.10. meillä on jälleen tapaaminen Iskulla klo 13. Toimintaan ja tapahtumiin voit tutustua tarkemmin yhdistyksen www.paimio.elakkeensaat. Otetaan mukaan oma muki ja sukat. klo 14 Piikkiön kirjasto. Hartauden jälkeen iltatee. varasin 2 ylimääräistä paikkaa, jos joku vielä innostuu viime hetkellä. mennessä. klo 14-15. klo 13-15 seniorikahvila avoinna. Lämmin kiitos osanotosta. Kuntosalivuoro to klo 12.30-13.30 Solinan Kolinassa. Käsitöitäkin voi tehdä sienikeskustelujen ja kahvittelun lomassa. fi/ ja EKL V-S piirin www.vspiiri.elakkeensaajat.fi/ kotisivuilla. Ti 29.9. klo 14-15 runoja ja musiikkia, to 8.10. Fuga-konsertti 18.11. Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +14 +14 +15 6 Sää 25.9. sieniaiheisen marttaillan Suojalassa klo 17 alkaen, Järvenkyläntie 166. Piikkiön Eläkeläiset: 30.9. Ilmoitathan mahd. Kassien jakojärjestys arvotaan. Korhonen, Nyman. klo 13 pelataan bingoa Sauvon Seuralassa. Lounas klo 11.30 Suomen maatalousmuseo Sarka. * ruokakassijako klo 11.30 Mikaelintalossa (Pyölint. Kahvitarjoilu. Töitä tehdään noin klo 15 asti ja voit tulla mukaan vain osaksi aikaa. hallituksen kokous klo 10, Pontela, kokoushuone. Parantolan metsät ry. Pelikerho Kespelit to 1.10. To 1.10. Laittakaa päivä allakkaan. Kerokoski, Aaltonen. Pyrin jakamaan liput kaikille alustavasti varaneille ensi viikin lopulla. Hartauden jälkeen mahdollisuus hiljentymiseen. Kahvit ainakin ja iloista seuraa. Sauvossa ja Karunassa: Pe 25.9. Sointuja äänija kristallimaljoista, ym. Liput tulevat myyntiin lokakuun alussa. Rakkaamme Minna Tellervo Oksanen o.s. Lisätietoa Jouko Aalto 0400883354 SAUVO El:n Sauvo-Karunan yhdistys ry: “Nauru pidentää iltaa” revyy 31.10. Lähtö ma 5.10. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:19 19:21 06:37 20:03 Lauantai +15°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:21 19:18 06:39 20:00 Sunnuntai +16°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:24 19:15 06:42 19:57 Maanantai +16°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:26 19:12 06:44 19:54 Tiistai +17°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:28 19:09 06:46 19:51 PAIMIO Aikuisten Olohuone ry kokoontuu to 1.10. Ti 29.9. klo 15 Pontelan yläkerta. Eläkeliitto Piikkiö Lokakuun kerho Pontelassa to 1.10. Pirkolle lokakuun aikana. AOH järjestää isot konserttitanssiaiset Paimiossa klo 18. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Vieraanamme on Perineyhdistys, joka on valinnut otteita uusimmasta kirjastaan. Kuollut: Santtu Eino Kustaa Peltola 84 v, Markku Juhani Jaatinen 75 v. hartaus klo 9 Mikaelintalon kirkkotilassa. La 25.9. seniorilounas klo 13 Karhulammella. 3). Bussin reitti: Sauvon tori klo 12.45, Paimion keskustan K-kaupan parkkipaikka (Jokipellontie 2) klo 13. 30.9. PAIMIO-SAUVO Paimion-Sauvon Sydänyhdistys ry Tapahtumiin ilmoittautuneille: Tiedekeskus Avaruuspuisto Väisälä, Tuorlan observatorio, vierailuun ti 29.9., Väisäläntie 20, 21500 Kaarina ilmoittautuneille. Ohjelmalehtinen 15 €, tuotto Tansanian lasten ja nuorten äitien hyväksi Oma Kapua 2026 – Kilimanjaro -hankkeen kautta. Ohjelma vielä avoin. Esitys alkaa klo 13.30. Jos olet kiinnostunut ystäväpiiristä tai vapaaehtoistoiminnasta, ota yhteyttä Tiinaan puh. klo 20.55 satamasta, paluu 6.10. Jatkaen siitä Ala-Vistan ja Tarvasjoen suuntaan. 560). klo 12, Maarit Pyökäri kertoo matkakertomuksia, arvonta. Hyvän Olon pysäkki Paltantie 5. La 3.10. Rosendahl, Aaltonen. Liput jaetaan satamassa. 24.11. Pe 13.11. Visiitin kuntosalin käyttövuoro ti klo 16-17.30. Viite 202610010. Eläkeliiton Paimion yhdistys ry. 0405652853. Ke 30.9. klo 14 ilmoittautuneille, tunnelmallisessa Kulttuuritalo Kivassa Salossa. Pysäköidä voi myös Parantolan parkkialueelle. * miesten sauna klo 18 Suojalassa (Järvenkylänt. Perillä oltaisiin puoli tuntia ennen alkua ja yhteyshenkilö hakee maksetut liput ja jakaa ne. Klo 12.30 ulkoilu ja grillimakkaraa. klo 15, ilm. Mennessä puh. TiisYHDISTYKSET. Sulkapalloa ma klo 16-17 Paimion sisäliikuntahallilla. Paimion ES tekee matkan Loimaalle to 19.11., lähtö Paimiosta klo 10.30. KAARINA Piikkiön Seniorit ry Koukkupolvet ke 30.9. Väliaikatarjoilua ei ole tilattu etukäteen. * Porinapiiri klo 9.30-11 Cafe Astassa (Asemat. Kassit valmiina, 1 kassi/talous, kasseja rajoitetusti. klo 12 Pontelassa. elakeliitto.fi. Ma 12.10. Lisätiedot ja ilm. Lisätietoa asiasta Timo Jälkö 0504641361. Kuukausikerhossa ti 6.10. Avioliittoon vihitty: Jussi Onni Oskari Artiola ja Lotta Jaana Karoliina Säilä. Lisätietoja toiminnastamme kotisivuillamme www.elakeliitto.sauvo-karunan yhdistys ry. Kerokoski. klo 18.30 Turun kaupunginteatteri ”Kielletty alle 60-vuotiailta – Joel Hallikainen & Heikki Hilander Show”, kuljetus, ilm. bocciaa klo 12 sekä senioritanssijat klo 13.30 Pontela. Muistotilaisuus erikseen kutsutuille. klo 19.55. 1.10. 0407345040 tai leena m.jarvi@ gmail.com Vanhustenviikon iltakirkko Mikaelintalon kirkkotilassa 8.10. Turun veteraanien perinneorkesterin konsertti musiikkitalo Fuugassa su 22.11. 3), voit myös ottaa omat eväät. Tämän lukuhetken myötä saamme sukeltaa Paimion historiaan poisnukkuneiden välityksellä. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 25.9.2026 taikerho Tillintuvalla 29.9. Säänja työnmukainen vaatetus, myös työhanskat on hyvä ottaa mukaan. Illan aihe; Armo, Tarmo ja Jarmo. EKL V-S piirin kirkkopäivät Loimaan Kaupunginkirkossa klo 13, Turuntie 32. Su 4.10. Vieraaksi saamme Pia Niemosen L-S Martoista. Vierailu päättyy noin klo 15.30. Sillanpää * 12.6.1970 † 14.9.2026 Anna surun muuttua kauniiksi muistoksi. klo 18-19. Su 27.9. 1). Teeman mukainen maksullinen lounas ja kahvi, ilmoittautumiset ja tiedustelut Anitalle 13.10. iltalähtö. klo 9-11 seniorikahvila avoinna. Ulkoilua, leikkiä, askartelua ja yhdessäoloa. PAIMION SEURAKUNTA¤ Paimio Sauvo Karuna Kastettu: Dalia Aurora Maria Apaja. ”Huhtikuun Manta” teatteriesitys Kaarinateatterissa 18.11. 166). 8.10. Illan päätteeksi iltapalapussit. Luvassa huumoria ja musiikkia. Vierailu alkaa ruokailulla klo 12 Tuorlan Majatalossa, Tuorlantie 1E, 21500 Kaarina. perhekerho klo 9.30-11.30 Sauvon srk-talossa (Pappilant. Matkat: Marja-Liisa 040 729 3909. 1.10. Sanan, sävelen ja rukouksen ilta klo 16 Mikaelintalossa (Pyölint. Keittolounas klo 11.30-12.30. Liput jaetaan aulassa ennen esitystä. Huom! Yhteislaulut Iskuntalolla, Seuratie 3, ti 29.9. 050522 4447. klo 10.30 Visiitin kuntosali. Ruokailu on omakustanteinen. klo 16–19 Salon Marinessa. * iltamessu klo 18 Mikaelintalon kirkkotilassa. sanajumalanpalvelus klo 10 Sauvon kirkossa. 2). Opastettu observatoriokierros alkaa klo 13 ja klo 14.15 planetaarioelokuva, jonka jälkeen klo 14.45 jäätelön teko nestemäisestä typestä ja kahvit. Lisätietoja tapahtumista kotisivuiltamme paimio. Joulun taikaa -konsertti su 13.12.klo 14, Musiikkitalo Fuuga. kerho klo 12 Pontela. Lounaskerho ti 29.9. Kahvi-, teeja mehutarjoilu. 0504014175. mennessä Pirjo Siivoselle puh. Kasari, Laakso, Arto Laakso – sähkökitara. Kiittäen ja rakkaudella kaivaten Mika Miro, Emilia,Vanessa Isä Lauri Veljet perheineen Kutsuna ilmoitamme; Minnan siunaus Karunan kirkossa 10.10.26 klo 13.00. Taapparukset klo 9, Pontela. OikeinNurin-käsityökerho klo 10 ja lauluryhmä Esakööri klo 10.30 myös silloin Tillillä. To 1.10. viim. 02-473 2602 Katamme herkullisen lounaan klo 11-13 Rakkaamme Santtu Eino Kustaa Peltola * 19.9.1941 † 30.8.2026 Elon päivä iltaan kallistuu, sato kypsä maahan painautuu, taipuu täysinäinen tähkäpää, työ ja muistot jälkeen jää. Yritetään järjestää yhteiskuljetus johon palataan myöhemmin. Kahvitarjoilu. Hänen aiheensa on varautuminen! Mitä kotona pitäisi olla jos jotain yllättävää tapahtuu! Tampereen Käsityömessuille matka 14.11. Keilailu ke 30.9. klo 13 Tuorlan majatalo. mennessä viite 6130. Tenori Jyrki Anttilan juhlakonsertti 60 V rakkaudella Italiasta la 3.10. To 8.10. Vivamon juhlakonserttiretkelle ilmoittautuneet: Lähtö klo 11 Wanhalta. klo 13.30 Kupittaan keilahalli. Korttipelikerho klo 12, Pontelan yläkerta. 560. 2). Yhteistä puuhastelua lapsiperheille, tarjolla aamupalaa. Kaffetassi – aikuisten kohtaamispaikka klo 10-12 Wanhalla (Pyölint. Ke 30.9. Paimiossa: Pe 25.9. Soittajat: Mira Kallio, Marianne Kuusisto ja Katja Toivonen. Lisätietoa ja lisvaraukset puh. Piikkiön Eläkkeensaajat ry Ti 29.9. viim. Bussikuljetus Jukantieltä klo 19.50, Urheilupuistosta klo 19. Hentopalloa ke klo 15.30-16.30 Vistan koulun II-salissa. Yhdistys tarjoaa opastetun observatoriokierroksen ja planetaarioelokuvan. Puhujavieraana pastori ja Mission Europe Finland ry:n julistaja Matti Hernesaho. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anitalle 20.10. Ohjelmassa myös arpajaiset. * perheilta klo 17.30 Rantalassa (Hirvonpäänt. klo 19 on meille paimiolaisillekin suurtapahtuma. Ilmoittautua voi myös kotisivuilla. Meitä on noin 90 henkeä osallistumassa. klo 9-11 seniorikahvila avoinna, klo 15-17 käsityökerho. Perinteiset syystalkoot la 26.9. Varattu lippuja Turun Fuugan konserttiin ”Neljä vuodenaikaa”. Vuoden 2027 rippikoulujen aloitusjumalanpalvelus. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. ruoka-aineraj. Klo 18 pohdimme yhdessä Tarjamurhaajien salaisuuksiä. Ke 30.9. klo 19. ilmoittautuessa. Maalaa messuun -taidetyöpaja klo 12-14 Sauvon kirkossa. * diakonian arkimessu klo 11 kirkkotilassa. Saunomismahdollisuus, omat pyyhkeet. Keilakerho ma 5.10. Välipalatarjoilu. 5.10. Bussi lähtee Jukantieltä klo 8 ja Vistamatkojen toimiston edestä klo 8.10. Su 27.9. klo 11-12 Rata57 Keilahallissa Salossa. Ilmoitt. klo 13-15. Marja on koonnut nähtäväksemme pienimuotoisen sieninäyttelyn. Töiden lomassa paistetaan makkaraa ja juodaan kahvit / mehut piparien kera. Pyhä henki eläväksi tekijänä – alustaa Turun arkkihiippakunnan asiantuntija Anssi Nurmi. 3.-4.11. Kokoontuminen Parantolan metsän parkkipaikalla (Ruokolinnantie 28) klo 9.30
Onnistuimme paineistamaan hyvin ottelun alussa, mutta emme lopulta pystyneet taistelemaan ottelun voitosta. minuutilla Tuuli Särkkä pääsi PaiHan puolustukselta karkuun ja viimeistelemään tilanteeksi 3–0. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi PAIMIO PAIMION RASTI Pe-su 25.-27.9. GrIFK sen sijaan rankaisi armottomasti ja siirtyi 4–0 johtoon Marianna Langhoffin viimeistelyllä. HARRI FALCK. Ottelun avausmaalissa onnistui kuitenkin GrIFK, kun Matilda Lille iski PaiHan purkupallon maaliin. PaiHa sai otteluun vahvan alun ja onnistui paineistamaan kotijoukkueen päätyä. PaiHa ei kuitenkaan yltänyt omalle tasolleen, vaan GrIFK vei ottelun lopulta selvin lukemin 5–1. Nuorten treenit klo 18 lähtien Paimiossa. La 26.9. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. Muutamaa minuuttia myöhemmin Viivi Lehtisen puskumaali vapaapotkusta sinetöi ottelun loppulukemiksi tylyt 5–1. URHEILUSEURAT Haasta itsesi! Joka päivä uudet pelit osoitteessa kuntsari.fi/pelit OSTETAAN URHEILU PaiHan säilymishaaveet kariutuivat Kauniaisissa ■ ”Heikko suoritus tärkeällä hetkellä” PAIMIO Naisten Kakkosta 20.9. Halikko-viesti ja Lasten Halikko-juoksu klo 10.40 lähtien. Ti 29.9. 10 minuuttia myöhemmin Lille oli jälleen asialla, kun hyökkääjän komea laukaus tippui yläriman alle. Tappion myötä PaiHa sijoittuu sarjataulukossa suoran putoajan paikalle. klo 15 Miehet Länsi-Suomen Kolmonen Peimari United – PiPS. KUNNALLISLEHTI 12 perjantaina 25.9.2026 RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. Synkistä numeroista huolimatta PaiHa jatkoi sisukkaasti taistelua ja onnistui maalinteossa 74. PEIMARI UNITED Hakkispaanalla la 26.9. Pinja Akkanen Meira Armanto viimeisteli PaiHan ainokaisen ottelussa Grankulla IFK:ta vastaan. P. PaiHan päävalmentaja Sami Haltia harmitteli tappiota ottelun jälkeen: – Ottelu oli meiltä heikko suoritus tärkeällä hetkellä. GrIFK–PaiHa 5–1 JALKAPALLO Paimion Hakan naisten edustusjoukkue lähti sunnuntain vierasotteluun Kauniaisiin kovat paineet niskassaan. PaiHan oli voitettava ottelu, jotta joukkue säilyttäisi paikkansa Naisten Kakkosessa. GrIFK rankaisi armottomasti paikoistaan. Meira Armannon komea laukaus löysi tiensä maaliin ja toi ilonpilkahduksen paimiolaisten iltaan. Joukkueella on kautta jäljellä enää yhden ottelun verran. toimija. Autoista romutustodistus. Kauden päätösottelu FC Honkaa vastaan pelataan KHT Soikalla lauantaina klo 15. PaiHan hyökkäykset eivät tuottaneet tulosta, joten joukkue joutui lähtemään ottelun toiselle puoliskolle 2–0 tappioasemasta. Suomal. minuutilla. Ottelun 56. PaiHa nosti entisestään riskitasojaan, mutta ei onnistunut maalinteossa. edustuksen majoitusvaraus Rastituvalla