PALVELEMME MA–PE 9–19, LA 9–15 17,95 (norm. Anniskelu päättyy klo 19.00 Jotta pysyisit ajan hermoilla, seuraa meitä Facebookissa, jonne päivitämme tietoja tapahtumistamme sekä muista tärkeistä asioista. Multivita Omegalive Strong 100 kaps. 14,50) Orionin keräilytuote – tuotelahja 6 leimalla Orionin keräilytuote – tuotelahja 6 leimalla . Ajankohtaisesti www.kuntsari.fi. Valitse itsellesi sopivin! Beko Strong B12 + foolihappo + B6 150 tabl. Multivita Magnesiumsitraatti + B6 Hyvin imeytyvästä magnesiumsitraattivalmisteesta saatavana useita vaihtoehtoja. Toivotamme teidät sydämellisesti tervetulleeksi nauttimaan maukkaista pizzoistamme tänäkin kesänä! RANTOLAN KIEVARI Karunantie 1205, 21590 KARUNA Puh. 21,00) 26,50 (norm. 02 470 2525 Ma-Ti-Ke-Pe 9.30-17.00 To 10.00-18.00 www.paimionoptiikka.fi PS. KLO 14 PALVELEMME: PE 14–20, LA–SU 12–20 Juhannuksesta lähtien avoinna joka päivä! Keittiöstä saa tilata pizzaa mukaanotettavaksi aina klo 20.00 saakka, jolloin myös ravintolamme sulkeutuu. PERJANTAINA 21.5.2021 105. Monivitamiinija hivenainevalmiste takaamaan aikuisten vitamiinien ja hivenaineiden saantia. Orionin keräilytuote – tuotelahja 6 leimalla 19,49 (norm. NRO 38. MEILTÄ MYÖS PASSIKUVAT 6 kk kulutonta korotonta maksuaikaa OPTIKON NÄÖNTARKASTUS KAUPAN PÄÄLLE Ostaessasi silmälasit kotimaisin PIILOSET linssein SAAT TOISET LASIT KAUPAN PÄÄLLE kirkkaana tai aurinkolaseina. 23,00) Orionin keräilytuote – tuotelahja 6 leimalla 12,30 (norm. 010 567 7080 MA-PE 9-19, LA 9-15 • Tervetuloa! Lisää tarjouksia apteekissamme! Tarjoukset voimassa 31.5.2021 asti. Tervetuloa sovittelemaan uutuus aurinkolaseja! 105 vuotta Juhlalehti Asematie 1, 21530 Paimio • Puh. 044 208 7885 / Ville Perälä www.peimarinrakennuspalvelu.fi PEIMARIN RAKENNUSPALVELU oy Teemme sen minkä lupaamme! KUNTOPEIMARI.FI ÄLÄ HARRASTA LiiKUNTAA! VaAn tee siiTä eLämäNTapA KuNTosALi RyHmäliikuNTa TReenikoNTTi RANTOLAN KIEVARI AVAAMME PE 4.6. 0400 203 245 / Anton Ahvenlampi Puh. vuosikerta 2,20 € Irtonumero www.kuntsari.fi Puh. 050 550 1137 Asematie 1, Paimio • P. B-vitamiinivalmiste ikääntyville ja kasvisruokavaliota noudattaville nieltävänä tai mustikkakarpalon makuisena tablettina. Omega-3-rasvahappoja sisältävä, helposti nieltävä vahva kalaöljykapseli. 31,00) Multivita Plus 200 tabl
0400-142 950, Järvenkyläntie 40, SAUVO www.salminpuutarha.fi Piristä mieltäsi kauniilla ja laadukkailla kesäkukilla! Runsas valikoima amppeleita ja ruukkukukkia. Äänestä ehdokasta, joka ajaa sinun asiaasi! KAARINA 2-37 Ilm oit uk se n m ak sa ja Piik kiö n so s.d em .ty. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 21.5.2021 AURAN AUTO ostaa käteisellä asuntovaunut sekä asuntoautot kaikki kiinnostaa P. MA-PE 9-20, LA 9-18, SU 10-20 P. Puh. Seuraa meitä facebookissa Kesäkukkien paratiisi Sauvon sydämessä! T E RV E T U L O A ! Tule, näe, koe ja ihastu KANKAANRANNAN PUUTARHA Sauvontie 1, Sauvo puh. 0500 691 473 KOTIKÄYNNIT TURVALLISESTI MATTOPESULA PAIMIOSSA MATOT • Konepesu • Laakapesu (Tasopesu) • Petarit • Täkit, tyynyt • Päiväpeitot ym... 040 523 2871 amkoy.fi Tarjan ATK-palvelu Soita Tarjalle puh. • Työhaalarit Peimarin mattopesu Avoinna: ma-to 10-17, pe 10-15 Vistantie 8, 21530 Paimio Puh. (02) 479 8914, 050 567 2787 | www.saksantila.fi savustettua kalkkunaa arkeen ja juhlaan LÄHIRUOKAA Kasvo-, käsija jalkahoitola Katajatie 2 B 12, Paimio p. 044-987 6402 Lasi-inssi oy www.lasi-inssi.fi Lauttarannankuja 35, Paimio 110-tien varressa hoitaa lasiasiat Puh. SAKSAN TILA Piikkiö P. klo 8–17, la 9–14 Asematie 2 Paimio p. Lihapuoti ja palveleva lihatiski avoinna perjantaisin. Tule ja ihastu! Meidät löydät myös Taalintehtaan torilta! 6 ROHKEA PÄÄTTÄJÄ Kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen/ vpj, Turun Seudun Vesi oy hallituksen jäsen, Kaarinan Yrittäjien hallituksen jäsen ELO ARTO Suomen Sosialidemokraattinen Puolue TARTU TOIMEEN. 9-18, La 9-15, Su 10-15 SALMIN PUUTARHA Av. 050-409 3201 www.peimarinmattopesu.fi www.immaisigraphics.com VERKKOSIVUT, LOGOT & YRITYSILMEET Ympäri vuoden. Tervetuloa hyvän luomulihan ostoksille! Olemme luomua! Kankaanrannan Puutarha Meillä myös Sauvon Käsien pikkukauppa. Paras omissa käsissä.” M ai no ks en m ak sa a Es ko Ki vi ra nt a ESKO KIVIRANTA Ä Ä N E S I A R V O I N E N ! www.eskokiviranta.fi 10 “ Laanilantie 70, 21570 Sauvo | www.salmensuu.com | P. 050 595 6252 Oman tilan naudanlihaa ja karitsaa. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria PAIMIOLAISISTA MANSIKOISTA kakut leivokset viinerit Meiltä myös herkut valmistujaisiin. 050 595 6252 Tervetuloa palvelevaan Lihapuotiin! Hereford lihapuoti Laanilantie 70, 21570 Sauvo | www.salmensuu.com | P. www.vistamatkat.fi KESÄRISTEILY SUOMENLAHDELLA 12.6., 3.7 ja 17.7 Eckerö Line/ms Finlandialla (Helsinki-Tallinna-Hanko-Helsinki) Vietä unohtumaton kesäpäivä Suomenlahdella ja yhdessä Suomen upeimmista kesäkaupungeista, Hangossa. 044-987 6402 Lasi-inssi oy www.lasi-inssi.fi Kansanedustaja Agronomi, lakimies Sauvon kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsen Varsinais-Suomen maakuntahallituksen jäsen Sauvo. *edulliset ostokset laivalta suoraan bussiin #matkustavastuullisesti ONNITTELEMME 105 V KUNNALLISLEHTEÄ! matkatoimisto@vistamatkat.fi puh.02 4775 600 puh.0400 114 738 puh.040 580 7343 Mansikka-aika alkoi! Mansikka-aika alkoi! Avoinna ark. Lauttarannankuja 35, Paimio 110-tien varressa hoitaa lasiasiat Puh. Itsepalvelukioski LihaLuukku avoinna päivittäin. (02) 4704 599 Vistantie 40, katutaso p. 050 300 8000, www.vuosikatsastus.fi Tervetuloa Katsastukseen?! Meillä käy myös muiden katsastuskirjeet, jos mitataan myös päästömittaus. 02 473 1101 Avoinna: Ark. (02) 4704 599 KEVÄTKATSASTUS Kotimaista yksityistä katsastuspalvelua
krs, Salo. Ajankohtaisesti www.kuntsari.fi. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 21.5.2021 Matkapuhelinja tablettihuolto Turuntie 12, 2. Pelikentät ja kuntoraportit: 02-36197961 vesivek.fi TARJOUKSET löydät sivuilta 8-9 Tervetuloa edullisille ostoksille! (2330,-) Meijeritie 5, 21530 Paimio. Käynti Katrineholminkadulta. Satu p. Tervetuloa katto-, rännija salaojaremonttityömaille! Luvassa kuivaa asiaa kotitalojen kosteudenhallinnasta sekä kunnon peliseuraa. 0400 525 455 kotiinkuljetus sovittaessa KUKKIA, YRTTEJÄ, VIH.TAIMIA, HUNAJAA, Isontuvan JÄÄTELÖÄ KUKKAMYYNTI ON AUKI TERVETULOA! MA, TI, PE klo 10–17 LA klo 9–14 Osoitteessa Puutarhatie 29, Paimio 6 kk korotonta maksuaikaa Tilaa Katto-/ikkunaremontti nyt ja saat (02) 4358 006 • WWW.KYMPPI-KATTO.FI Jalo LUX on parasta alalla, nyt saat sen huippuehdoin! Uusi katto tai ikkunat ja ovet asennettuna taloosi jo kesällä, maksut alkavat vasta syksyllä. 050 5590 534 markku.maattanen@paimio.fi Peruspalveluiden ja elinvoiman puolestapuhuja Määttänen takaisin Paimion valtuustoon 110 . P. 045 1511 668 asiakaspalvelu@puhelinpate.fi www.puhelinpate.fi LUOTTOPELAAJAT KOTIKENTTÄKIERTUEELLA. Osallistu netissä tai puhelimitse REMONTTI NYT, MAKSAT SYKSYLLÄ! Alueesi edustaja: Peetu Karlsson 0400 375 833 Ilmoituksen maksaja: Markku Määttänen Puh. Matias Varhi: 0400 583 346 Niklas Linna: 0400 214 288 VOITATKO SINÄ 10.000 € PÄÄVOITON. Puh. 040 769 0098 MA-PE 10–17, LA 10–15, SU SULJETTU YKSITYINEN, PAIKALLINEN HUONEKALULIIKE PETAUSPATJAT JOUSTINPATJAT RUNKOSÄNGYT JENKKISÄNGYT SÄÄTÖSÄNGYT Rajoitettu erä! MOOTTORISÄNKY 80x200 HETI VARASTOSTA! RIIPPUKORI Kaksi väriä Koko: large PIENI DINA LEPOTUOLI mökille, kotiin... 3 väriä, heti varastosta! 199 E 730 E 319 E SATOJA PATJOJA SAATAVILLA NOPEASTI VARASTOSTA! T. Tilaa ILMAINEN kartoitus! Pyydä ilmainen kartoituskäynti, voit voittaa 10 000 € remontin! LUX Parasta katolle
. 21.5. Sen kunniaksi tässä kuvakimaraa lehdistä eri vuosikymmeniltä. 25.2.1921 julkaistun lehden kansisivu. Kunnallislehden ensimmäinen numero ilmestyi 29.5.1916. 11.5.1991 Valokuvat olivat vielä mustavalkoisia, mutta ilmoittelussa ja otsikoinnissa lisääntyi värienkäyttö. 1931 Lehden kansi 18.5.1981. KUNNALLISLEHTI perjantaina 21.5.2021 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 PERJANTAI Sivuilla näkyy miten lehti muuttuu . Näihin aikoihin kuvamateraali vakiintui isoksi osaksi lehteä. 24.5.2001.. Sivujen kuvia pääset tarkastelemaan isompana nettisivuillamme www.kuntsari.fi Kaikki sidotut vuosikertamme ovat kiinnostuneiden tutkittavina Paimion kirjastossa
24.5.1951 26.5.1961 13.5.1971 20.5.2011. 02 5888650/toimittajat Sivuilla näkyy miten lehti muuttuu 29.5.1941 lehti täytti 25 vuotta. KUNNALLISLEHTI perjantaina 21.5.2021 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. Aukeama 20.5.2020 julkaistusta lehdestä. 105 VUOTTA
Luotettavuudessa kakkoseksi sijoittuva televisio jää selvästi takamatkalle (58 %). Muiden medioiden tarjonta ei ole onnistunut nakertamaan sanomalehden paikallista merkitystä millään tavalla, huima tulos on säilynyt samana vuodesta toiseen. Näin paikallislehtensä tilausta perustelee joka toinen nuori tilaaja. Hyviä aiheita jäi myös jemmaan. Paikkakunnan uutisten ja ajankohtaisten tapahtumien tiedonjanon täyttymisen ohella paikallislehti on erityisen merkittävä myös siinä, että sen välityksellä ”saa jatkuvasti tietoa paikallisten yritysten tarjonnasta sekä inspiraatiota ja välineitä tuotteiden ja palveluiden ostamiseen”. Tässä pääkirjoituksen yhteydessä on kuva 105-vuotiaan lehden ensimmäisestä kannesta ja edellisellä aukeamalla näitte kirjoa eri vuosikymmeniltä. Paikkakunnan ihmiset ja asiat, tilanteet ja tunnelmat tunteva paikallislehti on merkittävä tekijä myös yhteisön vahvistajana ja oman alueensa puolestapuhujana. Toivotaan, että tapaamme toreilla vaikka jo syksyllä! Paikallisuutta vaalien.. Luotettavimpien medioiden ylivoimaiseksi ykköseksi suomalaiset sijoittavat sanomalehdet. Paikallislehden elinvoima kun on kiinni siitä, että kuljemme kanssanne samaa matkaa. Mutta nykytilanteessa tämä ei onnistu. Väkisinkin se näkyy, sillä ei ilmeitä ja eleitä pysty puhelimessa tai maskin takaa niin havainnoimaan. Eikä sovi unohtaa näin kuntavaalien lähestyessä tosiasiaa, että suomalaiset aikovat hakea tietoa äänestyspäätöksensä tueksi eniten painetuista ja digitaalisista sanomalehdistä. Aikoinaan kuulutusten julkaisemisen tarpeesta syntynyt paikallislehti on muuntunut yhä enemmän asioiden, tapahtumien, tilanteiden ja ilmiöiden kirjavaksi uutistarjottimeksi. Kun selailee hetken vanhoja vuosikertoja, vahvistuu ajatus siitä, miten lehti on alueensa elämän laaja ja muuttuva kuvastin. Uutismedian liitto kysyi taannoin paikallislehtien alle 40-vuotiailta tilaajilta, miksi he ovat päätyneet tilaamaan lehtensä. Silloin ajateltiin, että kuntavaalit ehditään ensin käydä alta pois. Kiitokset täältä toimituksesta raikaavat siis teille lukijoille ja lehden ilmoittaja-asiakkaille: paikallislehti saa elinvoimansa teiltä. Mietimme, että juhlistaisimme lehdessä ihmisiä näiden 105 vuoden ajalta, heitä jotka ovat jo menneet, ja heitä jotka toimivat edelleen esimerkiksi yhteiskunnan, kulttuurin, tieteen, taiteen tai vaikka urheilun aloilla. Kun tätä suunnittelimme, totesimme, että emme yritäkään väittää, että lehteen päätyvät nyt seudun 105 tärkeintä historian ja nykypäivän henkilöä. Se työ kaipaa vinkkejä ja vihjeitä ja palautetta, joka auttaa meitä eteenpäin. Sirpa Kirjonen Kirjoittaja on Uutismedian liiton markkinointija tutkimusjohtaja. Samalla toivotamme mitä parhainta vuoden jatkoa Peimarin seudun asukkaille sekä Kuntsaria kaikkialla muullakin lukeville. Tärkeää lehden sisältöä heti alkuvuosista lähtien ovat ilmoitukset, jotka kertovat palveluista ja tuotteista, tuosta nykyisin paljon puhutusta elinvoimasta. Uutismedian liitto onnittelee lämpimästi 105 vuotta täyttävää Kunnallislehteä. Aikataulujen kanssa on ollut säätöä ja työtä ruuhkauttivat muutokset kuten tuo vaalien siirtokin. Onkin aina yhtä innostavaa ja jännittävää joskus toki kuluttavaakin tietää, että siellä ne seuraavan lehden sivutkin jo odottavat tyhjinä. Ei todellakaan, näissä jutuissa on tehty subjektiivisia ja satunnaisia valintoja ja poimintoja. Niin on, että näin pitkän iän saavuttavaa paikallista lehteä ei olisi ilman lukijoita, ilman yleisöä. Täällä eläviä ja täältä eteenpäin ponnistaneita. Ensi viikolla tartumme paikallisvaaleihin! Taina Tukia taina.tukia@kunnallislehti.fi Kiitos Perttu, Jaana, Maria, Heinimaija, Anni, Jari, Maija ja Raija! Kiitos sivunvalmistuksessa Mikko ja kumppanit, painossa ja jakelussa Esa ja kumppanit. Tämä on tietysti ihan luonnollista, koska kuntalaiset seuraavat asuinkuntaansa koskettavien asioiden uutisointiakin eniten painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Luet tätä lehteä sitten paperimuodossa tai näköislehtenä näytöltä, sama työ valmiiden sivujen takana aina tehdään. Aloimme alkuvuodesta miettimään ensimmäisen kerran, millaisen juhlalehden haluaisimme toukokuussa tehdä. Iloisiakin asioita tuli eteen, kuten tuore Kansakoulumuistoja Paimiostateos, josta oli iso apu. PÄÄKIRJOITUS Uutisia, elämää, ihmisiä ja tarinoita kiitos lukijat! Kunnallislehden 105 vuoden historiaan mahtuu tuhansittain tarinoita, jotka ovat syntyneet ihmisten arjesta ja juhlasta, paikallisesta elämästä. Asetimme maaliksi sen, että lehdessä olisi tavalla tai toisella huomioitu vähintäänkin 105 henkilöä. Suomalaisista 80 prosenttia, nuorista aikuisista 85 prosenttia, toteaa sanomalehtien olevan merkityksellisiä paikallisten asioiden edistäjänä. Toiseksi eniten tilausta perusteltiin lehden luotettavuudella (66 %) ja kolmanneksi sillä, että sitten tietää mistä puhutaan (64 %). Paikkakunnan ihmiset ja asiat tuntevaa paikallislehteä tarvitaan MIRKKU MERIMAA Suomalaisista 80 prosenttia, nuorista aikuisista 85 prosenttia, toteaa sanomalehtien olevan merkityksellisiä paikallisten asioiden edistäjänä. Korona on koetellut meidänkin työtä. Painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä pitää luotettavana kolme neljästä suomalaisesta, nuorista aikuisista peräti 88 prosenttia. Emme tuomaroineet, vaan kasasimme innostuksemme pohjalta tähän hetkeen nyt tällaisen kattauksen. Neljä viidestä (78 %) totesi perusteeksi sen, että lehdestä saa hyvän kuvan paikkakunnan asioista. Häntäpäähän sijoittuvaan sosiaaliseen mediaan luottaa vain pari prosenttia suomalaisista. Lehti on tänään kuten aina ilmestyessään sen hetken tuote. Ja vielä kerran: kiitos lukijat ja asiakkaat! Meiltä on kevään kuluessa moneen kertaan toivottu kuntavaalien merkeissä vaalitoria Paimioon ja Sauvoon, ja niin mielellään olisimme vaalitorin kupeessa tarjonneet myös synttärikakkua. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 21.5.2021 KOLUMNI KUNNALLISLEHTI 105 vuotta Paimio Sauvo Kaarina Kun suomalaisilta kysytään, mitkä ominaisuudet ovat tärkeimmät uutisja ajankohtaismedialle, kärkeen nousee vuodesta toiseen lähes kaikkien valintana luotettavuus. Moni juttu, joka aiemmin olisi tehty kasvokkain, syntyi nyt etänä
Meillä on Piikkiössä rikkautena mukavia ja osaavia ihmisiä ja yhteisöllisyyden tunne. Tunteja joutaisi siirtää isommille useammankin. Ei ole hyväksi, että valkoinen lippu nostetaan salkoon. KUNNALLISLEHTI 7 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +13 +13 +13 5 Sää 21.5. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:35 22:17 03:22 23:30 Lauantai +14°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:33 22:19 03:19 23:33 Sunnuntai +15°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:30 22:22 03:16 23:37 Maanantai +12°C 6 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:28 22:24 03:12 23:41 Tiistai +16°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:26 22:26 03:09 23:44 Nasevat: www.kuntsari.fi/nasevat, tekstiviesti 050 439 0009 tai Whatsapp 0504780686 MIELIPIDE Mielipiteet: toimitus@kunnallislehti.fi NASEVAT . Olin keskiviikkona 12.5 Saustilantiellä matkalla Sauvoon ja pyöräni takakumin venttiili petti, enkä saanut siihen pienellä pumpullani ilmaa vaan rengas tyhjeni. – Paikallislehdelle toiveena nostaa nuorten ääni kuuluviin ja tehdä esimerkiksi juttusarja eri alojen nuorista osaajista, joita lähiseudulta löytyy runsain mitoin. Miten tiedän, ketä äänestää, kun kaikki lupaavat elinvoimaa ja kehitystä. Seurakunta: 1) oksakasat pois, 2) ryteikön raivaus, 3) raha-anomus Kulttuurirahastoon alueen tutkimiseksi! Viri Teppo-Pärnä . Yleisuutisointia saa muistakin lähteistä, mutta asioiden taustoissa ja paikallisen näkökulman huomioimisessa paikallislehdellä on tärkeä merkitys. Kauniita käpyjä Piikkiön Harvaluodossa. Ajattelematon autoilija on kaikille riski . Näitä kaikkia nimiä käytetään! Iloinen mummi . Kuninkaantie-jutun Räpälä-kohdassa ”piknik” särähti korvaan eikö ideana voisi olla hiljentyminen! Tärkein on aidan takana: vanha hautausalue. Kiitokset Sauvoon Mariannelle! Hienot penkit sait loihdittua Liivalanlenkille ja emme malta odottaa ensi kevään narsissiistutuksia! Kyläläinen . Koivukujan ihailija . Jokainen meistä pystyy vaikuttamaan paikallisuuden kehittämiseen omilla teoillaan ja valinnoillaan. Holtittomien kuskien takia on mahdotonta estää kolareita, sitten pitäisi kallioleikkauksetkin tuhota. . klo 8–17, la 9–14 Asematie 2 Paimio p. . Ainakin kolmosilla selvästi tarvetta jakotunneille, kakkosilla ei niinkään. RAUNO AALTONEN Hannu Rastas Antti Kavalto Joanna Lintula Man s i kk a a i ka al ko i ! Avoinna ark. Kyse on paikan tuntemuksesta ja kodikkuudestakin. ”summamutikkaan” . . . . . . GALLUP Hannu Rastas, Piikkiö-Seura – Paikallisuus merkitsee verkostoitumista, joka ei synny hetkessä, vaan muodostuu, kun pysyy pidempään samassa paikassa. . Hyvää kesää kaikille . Edelleen löytää uutta tarjottavaa palveluiden, tuotteiden, luonnon ja historian saralla. Rauno Aaltonen . Antti Kavalto, Kavalton tila – Paikallisuus merkitsee todella paljon ja olen 11. . Pitääkö omasta innokkuudesta ilmoittaa, vai valitsetteko ns. Säästäkää terveet koivut! Kuinka monta kolaria on koivukujasuoralla ollut vuosien myötä . Kaveri lupasi lähteä vistalta apuun, mutta paikalle pysähtyi ystävällinen henkilö, joka auttoi. Kaunista on kattella maisemia niistä ja vielä Tyynen sanontojen kera. Näin äskeisessä päivityksessänne facebookissa, että aloitatte kuntavaaliehdokkaiden haastatteluja lehteen. . Yksin, yhdessä, edessä, takana, näyttää olevan nykyään tapana. Toivoisin, että piikkiöläiset arvostaisivat myös enemmän paikallisia palveluita. Joanna Lintula, Rastipiikkiö – Paikallisuus merkitsee minulle yhteenkuuluvuutta. Suurkiitos vielä! ebike . missä realismi. polven isäntä Kavalton tilalla Piikkiössä. Paimiontien koivut voi vielä pelastaa rakentamalla kaide niiden ja tien väliin. . Miksi jakotunteja on 1.-2.-luokilla joka päivä, mutta isommilla vain tunti viikossa. Kiva lukea näitä pieniä viestejä: Natisevia, näseviä tai nasisevia. Ymmärtääkseni suurin osa koivuista on aivan terveitä. tasapuolisuutta . . . Arkeni pyörii pitkälti Piikkiössä yritykseni ympärillä. Liikennnesääntöjen noudattaminen on A ja O . Ovatko vaalimainontaa vai mihin liittyvät. Mitä toivot paikallislehdeltä. Tänne oli aikoinaan helppo muuttaa ja kokea itsensä tervetulleeksi. Hymyile, tervehdi, huomioi muut. Kaikkien kanssa kyllä toimeen tuut. Kasperi Kaukonen . Olen tehnyt kävelylenkkejä Paimion keskustassa, huomioni on kiinnittynyt kuinka huonossa kunnossa ovat lipputangot, ruostuneet ja muutenkin likaisia. – Sekä ajankohtaisten tapahtumien uutisointia että pinnan alle menemistä. . Voit muuten olla varma, että perääsi ajelen ja saat maksaa omavastuuni, jos näin käy. . Vaihtakaa hyvät ihmiset ne nastarenkaat pois autoistanne! Hävettää puolestanne kuunnella maantieltä sitä rapinaa, enkä kyllä halua tuulilasiini ensimmäistäkään juuri sinun autosta lennähtänyttä nastaa. . Ihmisten ja paikan verkostoitumisesta, mihin liittyy tieto ja tunne. Joskus ihmetyttää ihmisen mieli, pahaa puhuu moni kieli. Asiasta huolestunut . 25.5. – Enemmän saisi olla Piikkiönkin asioita lehdessä. Lokkipari haluaa yhteiseloa laiturillani Karunassa. Mika Seppälä Jaana Pakarinen Mitä paikallisuus merkitsee sinulle. . Sauvossa väki vanhenee ja vähenee, näin on ollut jo kauan, ja silti ehdokkaat toivovat vaan kaikkea hyvää. Kiitos Huuhka Oy:lle penkeistä Sauvon Liivalassa. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria. Vaikka lehden rooli välineenä on varmasti joskus ollut suurempi, on se tärkeä edelleen. Hei! Olen kuntavaaliehdokas Kasperi Kaukonen. Jussi . LeenaKristiina
• PALVELEMME: MA–LA 7–23, SU 9–23 • JOKIPELLONTIE 2 21530 PAIMIO SORRIN PUUTARHA MAARIA ISOMIXI SALAATTISEKOITUS Suomi Voimassa 29.8.2021 asti KPL PKT KG KG NIPPU TANKOPARSA VIHREÄ 500 g (7,38/kg) Omasta myllystä, meillä jauhettu Iso erä KIVIKYLÄ GRILLERI GRILLIMAKKARA 400 g, Suomi (6,98/kg) Aina tuoretta ja raikasta Läheltä Läheltä Makea Tästä maukkaat burgerpihvit Helppoa ja hyvää Helppoa ja hyvää Helppoa ja hyvää Tervetuloa kesä Meillä tehty VALIO AURA SINIHOMEJUUSTO 170 g, Suomi (16,41/kg) SNELLMAN PALVIKINKKU & -KALKKUNA 350-400 g Suomi (9,98-11,40/kg) PLUSSAKORTILLA! VALKOSIPULI & YRTTIPATONKI 175 g (3,81/kg) pakaste Voimassa 25.8.2021 asti PLUSSAKORTILLA! MOZZARELLA 200 g/125 g, vedessä (8,00/kg) Voimassa 25.8.2021 asti 2 79 KPL 2 00 PKT 3 00 PKT 3 99 PKT 1 89 KPL 3 KPL 3 KPL 2 79 PKT Muista valmistuneita Iso erä Salaattiin, pitsaan, pihville, herkutteluun VAASAN ISOT PAAHTOLEIVÄT 500 g, Suomi (3,78/kg) Voimassa 29.8.2021 asti Perinteistä ja hyvää Perinteistä ja hyvää UUTUUS! :-) 2 KPL Meillä tehty Meillä tehty. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 21.5.2021 Maukasta ja edullista K-Supermarket Paimio Maukasta ja iloista kesää LIHAMESTARIN NAUTA-POSSU JAUHELIHA 20% Suomi LIHAMESTARIN HERKULLISET POSSUN GRILLIRIBSIT Suomi, myös maustettuna Voimassa 29.8.2021 asti 99 PS 2 99 RS 7 99 KG 9 99 KG 7 90 KG 22 95 KG 29 95 KG 1 00 1 99 99 2 29 3 69 1 49 KG 1 99 PS 6 99 KG 7 99 KG LINDROOSIN PUUTARHA PIIKKIÖ SALANOVA SALAATTIPUSSI KOKONAINEN MINIVESIMELOONI Espanja KIVIKYLÄN KYPSÄT KANAN WINGSIT 300 g, Suomi (9,97/kg) LIHAMESTARIN GRILLIPIHVIT POSSUN KASSLERISTA Suomi, myös maustettuna Voimassa 29.8.2021 asti LIHAMESTARIN GRILLIPIHVIT POSSUN ULKOFILEESTÄ Suomi, myös maustettuna Voimassa 29.8.2021 asti SAVUSTETTU KOKONAINEN KIRJOLOHI (vacum) Voimassa to-su 20.5.-23.5.2021 Palvelusta! KATKARAPUKIMARA HK BURGERI 100 g (5,00/kg) Suomi KESÄKURPITSA Espanja SITRUUNA Espanja HK CAMPING GRILLIMAKKARA 400 g, Suomi (4,98/kg) Palvelusta! GRAAVI MERILOHISIIVU TARJOUKSET VOIMASSA PE–SU 21.–23.5.2021 ellei toisin mainita
JOPA SAMAN PÄIVÄN AIKANA. • PALVELEMME: MA–LA 7–23, SU 9–23 • JOKIPELLONTIE 2 21530 PAIMIO 4 99 12-PACK Raikasta suomalaista läh devettä KIVENNÄISVESI sitruuna ja naturel, Suomi, 12 x 0,33 l (0,96/l) sis. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 21.5.2021 Maukasta ja edullista K-Supermarket Paimio toivottaa K-Supermarket Paimio TUORE KOKONAINEN KIRJOLOHI Suomi LIHAMESTARIN TAKUUMUREA NAUDAN ULKOFILEEPIHVI Suomi 69 PRK 2 29 PS 6 99 KG 8 99 KG 99 RS 1 99 KPL 7 90 KIMPPU 99 1 99 2 99 2 99 3 99 3 29 1 49 PKT 2 49 PKT 6 99 KG 18 95 KG ARLA LEMPI KERMAVIILI 200 g, Suomi (3,45/kg) VAASAN THE BRGR NAUGHTY BURGER -SÄMPYLÄ 4 kpl/320 g (7,16/kg) Voimassa 25.8.2021 asti TUORE POSSUN KASSLERPAISTI Suomi Palvelusta! KOTIKEITTIÖN COLESLAW SALAATTI Suomi FOGLIA PINAATTI, RUCOLA & ORIENTALMIX 100 g, Ruotsi (9,90/kg) KEVÄTSIPULINIPPU Suomi PIONIKIMPPU 3 kpl, Ranska/Hollanti LEIPOMO ROSTEN TURKU ROUHEVIIPALEET 380 g (2,61/kg) KOKKIKARTANO VALMISATERIAT 300 g, Suomi (9,97/kg) KOKKIKARTANO VALMISATERIAT 300 g, Suomi (9,97/kg) KOKKIKARTANO LIHAJA LOHIKEITTO 350 g, Suomi (11,40/kg) HK CAMPING GRILLIMAKKARA 400 g (4,98/kg) Suomi Palvelemme JOKA PÄIVÄ klo 23.00 asti! PLUSSAKORTILLA! VALIO PALAVOI 500 g, Suomi (4,98/kg) Rajoitus: 2 pkt/talous VAPAAN KANAN KANANMUNA M10 n. A 21510 21520 21530 21540 21555 21570 21500 21590 21420 21450 TARJOUKSET VOIMASSA PE–SU 21.–23.5.2021 ellei toisin mainita. 580 g (2,57/kg) PS PKT KPL KPL KPL PKT ATRIA SAUNAPALVIKINKKU 350 g, Suomi (9,40/kg) KURKKU Suomi Kunnon lonkero Oikea burgersämpylä Iso erä Helppoa ja hyvää Helppoa ja hyvää Uutta kevään satoa Palana/kokonaisena Helppoa ja hyvää Meillä tehty KARINIEMI BROILERIN FILEEPIHVI 1 kg, maustettu/maustamaton Suomi Voimassa 25.8.2021 asti TUORE RUODOTON TURSKAFILEE Norja KOFF GIN LONG DRINK 5,5% 6x0,33 l (6,11/l) sis.pantin 0,90, voimassa 28.4.2021 alkaen 8 99 KG 18 95 KG 12 99 PACK 1 99 KG Muista valmistuneita Läheltä VERKKOKAUPASSA 24/7 Iso erä Iso erä Palvelussa ilmainen fileointi Perinteistä ja hyvääUUTUUS! :-) VERKKOKAUPPAMME PALVELEE LAAJALLA ALUEELLA ME HALUAMME PALVELLA KOTIIN TOIMITTAEN TAI NOUTAEN • Tutustu nettikauppaamme: www.k-ruoka.fi/kauppa ja valitse hakukentästä K-Supermarket Paimio • Voit tilata ja noutaa tai valita turvallisen kotiin kuljetuksen. pantin 1,20 voimassa 29.8.2021 asti 11 99 PACK COCA COLA/COCA COLA ZERO VIRVOITUSJUOMA 24 x 0,33 l (1,21/1,34/l) sis.pantin 2,40, voimassa 29.8.2021 asti 12 99 PACK Raikasta isosti 20780 20781 21410 25260 21555 25210 25230 25240 25250 Laajensimme verkkokauppamme palvelualueita. • Helposti ja turvallisesti! OSTA HELPOSTI JA TURVALLISESTI NETTIKAUPASTAMME NOUTO TAI TOIMITUS, MAANANTAI–LAUANTAI
Liikuntaa ja terveellistä ravintoa Pitkän ikänsä salaisuudeksi Kaarima arvelee liikunnan ja terveellisen ruokavalion. Kaarima muistaa myös hauskoja kömmähdyksiä kielten opiskelusta. Kaisu Kaarima on Paimion, Sauvon ja Kaarinan alueen vanhin asukas. – Arki on sitä, että on elettävä eteenpäin. . Kaarima ulkoilee ja lukee edelleen päivittäin. Hänelle Kunnallislehti on tuttu lehti, ja hän on kuulunut sen tilaajiin vuosia. Varsinais-Suomessa yli 105-vuotiaita oli viime vuoden lopussa kuusi. Kaarima myös muistelee, että ennen talvet olivat lumisempia kuin ennen. Tällä hetkellä Kaarima pyrkii elämään arkea päivä kerrallaan. – Piikkiöön on vuosien varrella rakennettu paljon, vähän väliä, sekä kerrostaloja että kauppaliikkeitä. Minua kiehtoo tehtävissä ratkaisujen löytyminen ja hoksaamisen ilo, hän kertoo. Ei voi sanoa, että näin iäkkäänä olisin enää vallan haltioitunut nykyelämään – ennemminkin mennään päivä kerrallaan. Vaadin itseltäni paljon ja myös opiskelijoiden oli tehtävä työtä. Luistelin usein pitkiä matkoja, oli mahtavaa viilettää jäällä niemi niemen jälkeen!, hän kertoo. . – Olen muuttanut Piikkiöön Kuopion maalaiskunnasta ylioppilaaksi tuloni jälkeen. Minulla oli tapana merkitä muistiin vihkoon kaikki uimassa käymiseni ja niitä merkintöjä riitti – kävin meressä joka päivä aina myöhään syksyyn asti, ellei sattunut olemaan aivan mahdoton myrsky. Sain töitä Toivonlinnan koulusta, aluksi suomen kielen opettajana. – Oppikirjana englannin kielessä käytettiin Y. Monelle Kaarima on tuttu opettajana, sillä on työskennellyt vuosikymmeniä Toivonlinnan koulussa opettaen saksaa ja englantia. Kaarima kertoo, että vuosikymmenten varrella opetus muuttui väljemmäksi, vapaammaksi ja opiskelijoilla on nykyisin mahdollisuus tehdä enemmän itsenäisiä valintoja. Ja erityisen mieluinen harrastukseni on tehdä sanahakuja. Katson kyllä välillä tuonne taivaalle, että jokohan minun aikani koittaisi. Taloon kuului myös puutarha, jossa viljelimme erilaisia vihanneksia, hän kertoo. Valmistuttuani jatkoin työtä Toivonlinnassa opettaen sekä saksaa että englantia, ja tästä työstä jäin sitten aikoinaan eläkkeelle, Kaarima kertoo. Koko Suomessa oli viime vuoden lopussa 46 yli 105-vuotiasta. Seudun vanhin . Omaiset tuovat minulle aina uuden sanahakulehden, kun se ilmestyy. Paitsi opetus, myös Piikkiö on vuosien varrella muuttunut huomattavasti. – Liikuntaa olen pitänyt hyvin tärkeänä ja käyn edelleen ulkona kävelyllä joka päivä. Kestää monta viikkoa, kuukausiakin, että saan tehtävät valmiiksi. Olen myös pyrkinyt syömään mahdollisimman terveellisesti ja muutoinkin noudattamaan terveitä elämäntapoja. – Yhtenä motivointikeinona oli, että laulettiin englanninkielisiä lauluja, opiskelijat tykkäsivät niistä ja sanat jäivät mieleen. Heistä 5 oli miehiä, 40 naista. Odotan innokkaasti uusia tehtäviä. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 10 perjantaina 21.5.2021 106-vuotias Kaisu Kaarima lukee, liikkuu ja elää päivän kerrallaan PIIKKIÖ Jaana Pakarinen Varsinais-Suomessa ei ole montakaan ihmistä, joka olisi vanhempi kuin 105-vuotias Kunnallislehti. Hyvää arjessa on se, että löytyy ulkoilukavereita ja on turvallista liikkua lähiympäristössä. Piikkiöläinen Kaisu Kaarima on kuitenkin jopa vanhempi, 106-vuotias. Olen harrastanut paljon uimista, kun meren ranta on lähellä. Tällä hetkellä Kaarimaa ilahduttavat erityisesti lämpenevät säät. Lehdessä on 68 sivua eri tasoisia sanahaku-ristikoita. Mutta kun on jotain tekemistä, niin aika kuluu. . Vaikka olin vaativa opettaja, pyrin pitämään kuitenkin kohtuuden ja tasapainon, sillä onhan nuorilla ihmisillä muitakin asioita kuin opiskelu, hän muistelee. RUUT RUOHONEN Kaisu Kaarima asuu Toivonlinnan kristillisessä ikäkaariyhteisössä. Halusin opiskella opettajaksi, se oli toiveammattini, ja valmistuinkin kielten opettajaksi. Kaisu Kaarima nauttii sanahaku-tehtävien tekemisestä. . – Kerran piti saksan tunnilla kääntää lause ’Es ist Herbst’ (on syksy) – ja eräs Juho vastasi iloisesti: ”Se on Herbert!”, Kaarima naurahtaa. Biesen oppikirjaa. – Kevään ajasta nautin, kun tulee lämmintä ja aurinko paistaa, hän toteaa. Tarkkoja muistoja Opetusajoista Kaarimalla on yhä hämmästyttävän tarkkoja muistoja. Myös meren jäällä saattoi luistella. Yli satavuotiaita oli koko maassa viime vuoden lopussa elossa 472. 1960-luvulla omalle perheellenikin rakennettiin omakotitalo Toivonlinnan koulun lähelle. Kaarima toinen vasemmalta. Hän asuu Toivonlinnan kristillisessä ikäkaariyhteisössä. Lähde: Tilastokeskus. . Kävin kesäisin Englannissa kielitaitoani ylläpitämässä ja kohentamassa. . – Talvet olivat ennen runsaslumisia ja kaikkialla kulki hiihtolatuja. M. . Harrastan edelleen lukemista, nyt on lukuvuorossa Montgomeryn Annasarja. Avantouinti ei kuitenkaan kiinnostanut. Piikkiössä Kaarima on asunut 1930-luvulta saakka. Kohtuus ja viisaat valinnat ovat olleet tavoitteenani, hän kertoo
Ideaalissa tilanteessa työpaikalle meneminen on innostavaa, eikä töissä käydä vain rahan vuoksi. Piikkiöläiset nuoret Joona Kankaanpää, Pinja Aaltonen, Sara-Alma Kapuinen ja Eeria Niskakoski ovat tyytyväisiä tulevaisuuden valintoihinsa. – Opiskelu ja työ eivät saa myöskään viedä kaikkea aikaa, koska muuten voi menettää ihmissuhteita, Kankaanpää lisää. Hän haki Turun Klassillisen lukion ilmaisulinjalle kiinnostuksesta teatteriin ja ilmaisuun. Kirjallisuus veti – Ajattelin 7. – Haluaisin päästä palomieheksi. luokalla, että menisin ilmaisulinjalle, mutta sitten into vähän lopahti. Kapuinen myöntää miettivänsä läksyjen määrää, koska tunnistaa itsensä ylisuorittajaksi sekä tunnolliseksi oppilaaksi. Muut nyökyttelevät hyväksyvästi. Hänelle tulevaisuuden ammattinsa on selvä valinta, hänestä tulee lentäjä. Niskakoskelle muuttamiseen liittyy pelko, ettei saa aina asua kissansa kanssa. Helmikuun yhteishaussa hän pyrkii Puolalanmäen lukion musiikkilinjalle kiinnostuksesta musiikkia kohtaan. – En aio opiskella musiikkia lukion jälkeen, mutta näin saisin vähennettyä tylsiä aineita kuten historiaa, kemiaa ja fysiikkaa, Kankaanpää täsmentää. Hänellä ei ole selkeää suunnitelmaa ammatistaan, mutta hän haaveilee pääsevänsä tekemään jotain kirjallisuuden parissa. Eeria Niskakoski haluaa myös työskennellä kirjallisuuden parissa, mutta ei halua omien sanojensa mukaan siitä kahdeksasta viiteen -työtä itselleen. 15-vuotiaat Pinja Aaltonen, Joona Kankaanpää ja Sara-Alma Kapuinen ja 16-vuotias Eeria Niskakoski istuvat pyöreän pöydän ääressä muistellen hakuprosessia ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Joona Kankaanpäällä on myös selvä kuva opiskeluistaan sekä tulevaisuuden ammatistaan. ADA POTINKARA. – Sain itse päättää minne hain, mutta vanhemmilta voi tulla myös hyviä mielipiteitä, Niskakoski miettii. Avoin hän on sillekin ajatukselle, että ammatti saattaa vaihtua tulevaisuudessa, mutta tämänhetkinen tulevaisuuden haave olisi pelastusopistoon pääseminen. Pieni huolenaihe on myös oma jaksaminen opiskelujen ohessa. Määrätietoisia tavoitteita Nuorista ainoastaan Pinja Aaltonen suuntaa ammattikouluun sosiaalija terveysalalle. Erityislinjoille pyritään myös niiden etujen vuoksi. Pinja on lähes aina tiennyt haluavansa juuri ihmisiä auttavalle alalle, joten valinta oli helppo. – Ei ole monta vuotta, kun pitää muuttaa omaan asuntoon ja tehdä kaikki kotityöt itse eikä voi vain olettaa, että joku tekee ne puolestasi, Kankaanpää kertoo. Tavoitteena mielekäs työ Keskustelun edetessä ilmenee, että vanhempien rooli nähdään rohkaisevana, mutta samaan aikaan painostavana. Seuraavaan elämänvaiheeseen eli opiskelemaan haetaan intohimon ja kiinnostuksen ohjaamina. Tulevaisuus nähdään kirkkaana, vaikka moni asia vähän pelottaakin. Hakukohteeksi jäi kuitenkin Turun Klassillinen lukio, koska ajatus oli jo ehtinyt pinttyä niin pitkään, SaraAlma Kapuinen myöntää. Miten tasapainottaa koulu ja vapaa-aika ja mistä joutuu luopumaan. Äidin kanssa juteltiin vaihtoehdoista, mutta valinta tehtiin itsenäisesti. Tulevaisuuden muita huolenaiheita ovat lisääntyvä vastuu omasta tekemisestä ja muuttaminen omilleen. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 21.5.2021 105 vuotta Mielekäs työ ohjaa nuorten opiskeluvalintoja KAARINA Ada Potinkara Piikkiön yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalaiset tekivät tärkeitä valintoja helmikuussa yhteishaun merkeissä. Tulevaisuus myös huolettaa Vapaus tuntuu hyvältä, mutta uusi oppilaitos ja tekemisen määrä pelottaa. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että hakukohteet olivat tiedossa jo kauan ennen valintaa. Matkustajalentokoneen pilottina toimiminen olisi Kankaanpäälle unelma-ammatti, koska silloin hän pääsisi matkustelemaan paljon ja näkemään samalla maailmaa. – Minulle on tärkeää, että työ ei ole samanlaista vaan myös omassa ammatissa pääsisi käsiksi uusiin aiheisiin, Niskakoski kertoo. – Tavoitteena olisi päästä isompiin projekteihin ja Suomen Roolituspalveluun, Niskakoski kertoo. Erilaisista urahaaveista huolimatta nuoria yhdistää ajatus mielekkäästä työstä. – Tavoitteena olisi se, että saisin joskus yhden kirjan julkaistua, Kapuinen kertoo. Hän toivoo kirjoittamisesta itselleen sivutyötä, jota voisi tehdä harrastuksenomaisesti. – Jo yläkouluun siirtyessä huomasin, että pystyin viettämään vähemmän aikaa hevosten kanssa kokeiden takia, Niskakoski harmittelee. – Minua kiinnostaa auttaa muita ihmisiä ja se jotenkin tuntuu omalta jutulta, hän kuvailee
Laine Oy huuvat konesaumakatot muut rakennuspeltityöt VERKKOKAUPPA AVATTU PELTILAINE.FI p. 0500-760 658 / Sami Jokioinen Inkeriäistentie 80 PAIMIO www.jokioinenyhtiot.fi Me palvelemme sinua: • Kaivuuja maansiirtotöissä • Perustuksien rakentamisessa • Pihanrakennustöissä Kuljetus PERTTI J. Pesulla yli 70% puhallustehon kasvu. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 12 perjantaina 21.5.2021 • Jätekuljetukset • Myydään ja vuokrataan jäteastioita • Vaihtolavapalvelut • Noudetaan metalliromua Sauvo, Kemiönsaari, Piikkiö, Paimio, Särkisalo, Perniö, Kisko h.koskinenoy@smail.. Laine Oy huuvat konesaumakatot muut rakennuspeltityöt VERKKOKAUPPA AVATTU MYÖS VERKKOKAUPPA 040-743 2205 Soita ja varaa aika: MUISTA KOTITALOUSVÄHENNYS -50% PUHTAAMMAN SISÄILMAN PUOLESTA ILMALÄMPÖPUMPUN SÄÄSTÖPESU 290€ IV-JÄRJESTELMÄN PUHDISTUS (OKT koneellinen ilmanvaihto) ALK. LEINO OY Paimio 040 568 6650 kuljetusleino.fi PELTILAINE.FI p. Puh. PAKETTIHINTAAN: Ilmalämpöpumpun SÄÄSTÖPESU + IV-järjestelmän puhdistus 1 krs OKT 399€ PYYDÄ EDULLINEN PAKETTITARJOUKSEMME! IV-JÄRJESTELMÄN PUHDISTUS (OKT koneellinen ilmanvaihto) ILMALÄMPÖPUMPUN SÄÄSTÖPESU TEHOKKUUTTA ILMALÄMPÖ PUMPPUIHIN MUISTA KOTITALOUSVÄHENNYS 40% TM Rakennusmaailma nro 10/2019 esim. 050 4411090 SALO Peltisepänliike K. ME PESEMME, PYYDÄ EDULLINEN PAKETTITARJOUKSEMME ILMALÄMPÖPUMPUN PESUSTA JA IV-JÄRJESTELMÄN PUHDISTUKSESTA. 050 4411090 SALO Peltisepänliike K. 044 306 2525 info@parkettirinne.fi www.parkettirinne.fi MUISTATHAN KOTITALOUSVÄHENNYKSEN! SISUSTUSTEKSTIILIT TILAUSTYÖNÄ VERHOSUUNNITTELU Länsiranta 8, Salo 0405168726 SISUSTUSTYYNYT -50 % Länsiranta 8, Salo 040 516 8726 vesija lämpöjohtotyöt ilmastoinnit asennukset ja huollot Soita: Veijo Kraakkussuo, 044 329 3633 öljypoltinhuollot Soita: Veijo Kraakkussuo 044 329 3633 Mikko Kraakkussuo 041 546 8784 vesija lämpöjohtotyöt ilmastoinnit asennukset ja huollot Soita: Veijo Kraakkussuo, 044 329 3633 öljypoltinhuollot Toimitamme myös: • Murskeet • Sepelit • Hiekat • Mullat ja kuorikatteet Jokioinen Yhtiöt Oy Puh. 299€ Esim. (02) 736 5965 www.h-koskinen.com www.jätehuoltoa.fi • Jätekuljetukset • Myydään ja vuokrataan jäteastioita • Vaihtolavapalvelut • Noudetaan metalliromua toimisto@hkoskinenoy.fi ParkettityötRinne Oy Parkettialan työt, hionnat ja lakkaukset Sävytykset, öljyvahakäsittelyt ja asennukset p
Tähkämaa pohtii, että Suomen kannattaa jatkaa mahdollisimman puolueettomalla linjalla. Ei tällä tavalla pitäisi hoitaa asioita, vaikka elvytyspaketti onkin monipiippuinen juttu, joka ei ole ihan selvä puoleen tai toiseen. Sakari Virkkunen kirjoitti ja Otava julkaisi vuonna 1976 kirjan ”Korsimo, Kekkosen mies”. . Miltei samaan hengenvetoon on kuitenkin kritisoitu kyseisiä toimintatapoja ja lähes demonisoitu Korsimoa henkilönä. Hän on ollut neljä kertaa presidentin valitsijamiehenä, istunut kansaedustajana yhtäjaksoisesti 21 vuotta, toiminut ministerinä ja ollut lukuisissa keskeisissä valiokunnissa. Maanviljelysneuvos, agrologi Taisto Tähkämaa . JARI MALM . Korsman) lienee yhä monelle sauvolaisellekin jonkinasteinen mysteeri. Toiminut maanviljelijänä Liedossa ja Piikkiön Harvaluodossa. Paasikiven ulkopoliittisella linjalla. Meidän kannattaa edelleen jatkaa diplomatian keinoin ja mahdollisimman puolueettomalla linjalla, Tähkämaa kiteyttää. Hän joutui erimielisyyksiin useiden sauvolaisten kanssa menettäen kunnalliset luottamustehtävänsä. Ulkopolitiikka on Tähkämaalle sydämenasia KAARINA Jari Malm 96-vuotias kaarinalainen maanviljelysneuvos ja entinen ministeritason poliitikko Taisto Tähkämaa seuraa tiiviisti ulkopolitiikkaa. Tähkämaan mukaan myös vuosikausia jatkunut soteuudistuksen valmistelu on esimerkki siitä, ettei eduskunta ole täysin toimintakykyinen. – Eduskunnan tulisi hieman siivota käytöstapojaan. KUNNALLISLEHTI 13 perjantaina 21.5.2021 Sauvolainen Arvo Korsimo, Kekkosen uuttera työrukkanen SAUVO Perttu Hemminki Sauvossa 1901 syntynyt ja Liedossa vuonna 1969 kuollut Arvo Ilmari Korsimo (aik. Korsimo ei tiettävästi rikkonut toimissaan lakia, mutta toi uudenlaista ja vastustajien kannalta ei-toivottua – luultavasti epäreiluksikin koettua – debattia ja toimintakulttuuria suomalaisen vaalikampanjointiin. Keskustapuolueen varapuheenjohtaja 1980–1984. Imagopuolella Korsimo rakensi Kekkoselle tarunhohtoisen kansanmiehen roolihahmon. . Vuoden 1956 presidentinvaaleissa Korsimo otti itsestään täydet tehot irti. Mutta ei Korsimon nimellä suinkaan ole pelkästään kielteinen kaiku. . 1970-luvulla puolustusministerinä toiminut Tähkämaa kertoo, että hän kiinnostui ulkopolitiikasta jo 14-vuotiaana, kun Hitler aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan. Maalaisliiton puoluesihteerinä, Kekkosen vaalipäällikkönä ja pari vuotta ministerinäkin toimeen Korsimon organisointi-, taktikointija propagandataitoja on laajalti ylistetty. . . Maakunnan tasolla Korsimon poliittisiin kykyihin kuitenkin yhä uskottiin. Henkilöhistorian aikajanalla Kekkosen ensimmäiseksi meriitiksi kirjattiin syntyminen savupirtissä. . Mutta kun on kyse valtakunnantason puoluepolitiikasta, niin se ei luultavasti kirkastu koskaan. Hänen perustamansa säätiöt lapioivat Kekkosen vaalikampanjaan huomattavia summia rahaa silloiselta elinkeinoelämältä. Nykyisessä Ukrainan kriisissäkin Nato on luvannut ainoastaan poliittista apua, ei sotilaallista. Varsinaissuomalaisia opiskelijoita tukevan muistorahaston tarkoituksena on vähävaraisten auttaminen ja suomalaisen tasa-arvon edistäminen. K. Vaikka ulkopolitiikka on Tähkämaan lempiaihe, hän pohtii myös paikallisia asioita. J. Merkittävä poliittinen ura Keskustalaisen Tähkämaan poliittinen ura on ollut varsin merkittävä. Myöhemmin omat sotakokemukset JR 35:n riveissä vain vahvistivat kiinnostusta ulkopolitiikkaan ja sen arviointiin. Jossain keskellä on totuus. Äänestystä edelsi lähes historiallisen pitkä keskustelu. Vuoden 1956 presidentin vaaleissa Korsimo otti itsestään täydet tehot irti. . . Paimiossa ei ole annettu kokonaan anteeksi sitä, että vuonna 1964 sauvolainen Korsimo oli mukana syrjäyttämässä paimiolaista V. Nato ei ole koskaan auttanut mitään maata sotilaallisesti. Vuonna 1952 Korsimo valittiin Kekkosen tukemana Maalaisliiton puoluesihteeriksi. Puolustusministeri 1977–1979. Mutta ehkä oli muitakin ansioita. Ei korkeita tyylipisteitä eduskunnalle Viime päivien poliittinen kuuma peruna on ollut EU:n elvytyspaketti, josta eduskunta äänesti tiistaina. Eikä suotta, sillä Korsimo näytti pian kyntensä myös valtakunnanpolitiikassa. Suojeluskunnastakin hänet lempattiin ulos. . Mene ja tiedä. . Ja Moskova-korttiakin vilauteltiin. . Niissäkin maissa, joissa vaaleja käydään ilman vilppiä, vaalipäälliköt käyttävät monenlaisia – toisinaan kyseenalaisiakin keinoja – voittaakseen vaalit. Suomen kannattaa jatkaa diplomatian keinoin. Arvo Korsimon henkilökuva on kenties edelleen yksipuolinen. – Jos joudumme tilanteeseen, että kuntia pitää taas yhdistää, Kaarina ja Parainen voisivat harkita yhdistymistä sen sijaan, että mentäisiin yhteen Turun kanssa, Tähkämaa visioi. Kerttu ja Arvo Korsimon rahasto on yksi Varsinais-Suomen kulttuurirahaston alaisista rahastoista. Sukselaista Maalaisliiton puheenjohtajan paikalta. Kunnallispolitiikassa Tähkämaa on ollut mukana Paraisilla ja Piikkiössä. Muutamia vuosia sitten käydystä kuntien yhdistymiskeskustelusta syntyi uusi ajatus. Syntynyt 11.12.1924 Paraisilla . – Natoon meidän ei pidä mennä, eikä Suomen kansa ole sitä koskaan halunnutkaan. Kyseessä katsottiin olevan kiitollisuudenosoitus Kekkosen hyväksi tehdystä vaalityöstä. Maanviljelijän ammatin isältään perinyt Korsimo oli 20ja 30-luvuilla mukana sekä Sauvon kunnallispolitiikassa että suojeluskunnassa. . . FAKTA . Suurimpia diplomaattisia saavutuksiamme oli Neuvostoliiton kanssa solmittu YYAsopimus. Vahvasti kekkoslainen Korsimo raivasi sodan jälkeen tiensä Maalaisliiton vaalipäälliköksi ja edesauttoi puolueen vaalivoittoa vuoden 1948 eduskuntavaaleissa. Työskennellyt Juurikassasokerin piirikonsulenttina, Valion konsulenttina, Lounais-Suomen Osuusteurastamon osastopäällikkönä sekä sikaja nautakoeaseman johtajana. – Ennen toista maailmansotaa Suomen ulkopoliittinen linja oli kaksijakoinen, mutta sotien jälkeen se alkoi kypsyä selkeämmäksi. Metsäja maatalousministeri 1979–1983. Lukuisa määrä jäsenyyksiä eri valiokunnissa, neuvottelukunnissa, johtokunnissa ja hallintoneuvostoissa. Olisiko Kekkonen voittanut vaalit ilman Korsimon strategioita. . Hänen mukaansa toisen maailmansodan jälkeen syntynyt Suomen diplomaattinen linja on onnistunut ja siitä on pidettävä kiinni. Kansien välissä oli tarjolla sekä henkilöhistoriaa että muutaman edellisen vuosikymmenen valtapolitiikkaa 352 sivun verran. Asian käsittely ei saa Tähkämaalta tyylipisteitä. . Kansanedustaja vuosina 1970–1991. Samalla vakuuteltiin – mikä oli ehkä tottakin – että vain Kekkosella oli kykyä ja pontta jatkaa J.
Ota rohkeasti yhteyttä! 040 826 9088 kalle.toivonen@salonlvipalvelut.. ETSITÄÄN PAIMION PARANTOLAN ALKUPERÄISKALUSTEITA JA -VALAISIMIA MUSEOKOKOELMAAN. + 0,0595 min) 040 512 7825 www.oljykolmio.fi Peimarin Rakennustyö Kari Kauhanen 0400 840273 Husontie 154, 21530 PAIMIO Pitkäaikaisella ammattitaidolla! • Vesivahinkokorjaukset • Korjausja uudisrakentaminen • Sisustustyöt ym. 044 330 7152 sami.sipponen@putkiasennuksetsamisipponen.fi www.putkiasennuksetsamisipponen.fi Erilaiset maa-ainekset ja murskeet Kysy tarjousta! puh: 0400 525 079 MULTAA, HIEKKAA, MURSKETTA, KORISTEKATETTA, LUONNONKIVIÄ JA SEPELIÄ KÄTEVISSÄ SUURSÄKEISSÄ! NOPEASTI JA HELPOSTI! TOIMITUKSET ARKIPÄIVISIN JOKA VIIKKO! WWW.KIVIASEMA.FI 040 503 5988 MULTAA, HIEKKAA, MURSKETTA, KORISTEKATETTA, LUONNONKIVIÄ JA SEPELIÄ KÄTEVISSÄ SUURSÄKEISSÄ! NOPEASTI JA HELPOSTI! TOIMITUKSET ARKIPÄIVISIN JOKA VIIKKO! WWW.KIVIASEMA.FI 040 503 5988 Yli 23 vuoden kokemuksella parvekkeet, terassit, kaiteet, terassirungot, autotallinovet. 045 131 0428 K A T T O J A J U L K I S I V U R E M O N T I T V A R M A L L A A M M A T T I T A I D O L L A ! Tarjoamme myös muita remontteja niin ulko-, kuin sisätiloissakin. KUNNALLISLEHTI 14 perjantaina 21.5.2021 Paimiossa kaukolämpö on lähilämpöä www.plk.fi Salon LVI-palvelut Oy Kaipaako kotisi tai kiinteistösi putkiremonttia. www.salonlvipalvelut.. Takuuja mittatilaustyönä. 0400 745 181 Öljysäiliöhuoltoa jo yli 30 vuoden kokemuksella Puh. 025332975 tai 0445332975 sähköposti: ptjman@gmail.com • PUMPPUASENNUKSET ja HUOLLOT • VESIKAIVOT • LÄMPÖKAIVOT 31500 KOSKI Tl www.pohjavesiporaus.fi info@pohjavesiporaus.fi Vettä ja lämpöä kallioperästä Puh. 0102 866 080 (hinta 0,0282/puh. puh. p. Suoritamme myös viemäreiden avauksia, kuvauksia ja pesuja. 050 5140 796 K V K T E A M O Y www.kvk-team.fi / info@kvk-team.fi / puh. Hoidamme kiinteistöjen putkiremontit ja lvi-laitteiden korjaukset vuosien kokemuksella. KAIKKI MALLIT JA HUONOMPIKUNTOISETKIN KIINNOSTAVAT. Puh. Ota yhteyttä! VARAA AIKA ILMAISEEN KUNTOTARKASTUKSEEN! TEAM K K V Tue omaa, paikallisesti tehtyä uutislehteä. Sinun lehtesi
02 727 4300 srkv@srkv.fi www.srkv.fi • Henkilönostimet • Telineet • Kaivinkoneet • Klapikoneet • Oksasilppurit Pihatöihin! AurAnmAAn LAttiAtyö ViLLe 050 520 3902 • tApio 050 300 7484 KAiKKi BetoniLAttioiden VALutyöt Ota rohkeasti yhteyttä! Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/ Digija Väestötietovirasto Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun. Jos etsinnässäsi on siis senioriystävällinen asuinympäristö ja asunto, ota yhteyttä Paimion Palvelukeskussäätiön asiamieheen Christina Muuriseen puhelinnumeroon 050 337 3050 (ma-pe klo 9-16). www. 02 2531 532 www.lupin.fi Suunnittelu, valmistus ja asennus kaikki saman katon alta! Myös mittatilaustyönä juuri haluamasi ratkaisut! Liukuovet ja liukuovikaapistot suoraan valmistajalta! www.lämmitysöljy.com Tilaukset 02 734 7400 IKKUNANPESUT VAHAUKSET SISÄJA ULKOSIIVOUKSET Turun Suomiset Oy Puh. 040-5264281 www.jama-power.. 040 766 5965. 0500 228 721 Henry • Karkeaa salaojasoraa • Rakennussoraa • Mursketta ja sepeliä • Multaa • Rantahiekkaa • Rantasoraa SESLONKI verhoilua elina hilakari 0400 877 622 | www.seslonki. 8, 20380 TURKU (Oriketo) Puh. HORMIC .fi Meiltä myös: Savupiippujen kunnostukset Hormikuvaukset ja kartoitukset Piipunhatut Tikkaat email: hormic@hormic.fi puh: 0400-885055 Ammattitaidolla vuodesta 1989 Mittatilauksena valmistetulla takkasydämellä lisää lämmitystehoa Takkasydämen kiertoilmalämmmitys muuttaa avotakan tehokkaaksi lämmityslaitteeksi Katso lisää kotisivuiltamme www.aktialkv.fi Alueesi asiantuntija: Johanna Pulkkinen 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi BETONILATTIOIDEN VALUTYÖT Master-pinnoite valun yhteydessä Riihikosken Rakennuspalvelu JL Oy Jarno Laukkanen p. Hakemuslomakkeita löydät myös Paimion kaupungin nettisivuilta kohdasta Vanhuspalvelut. KANNOT PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaatoa JaMa-Power Oy P. | seslonki@postipoika.com Monipuolista verhoilua, vanhojen huonekalujen kunnioitusta, käsityötaitoa, kauniita kangasvaihtoehtoja jo vuodesta 1994 lähtien ” Ma-to 10-17, pe 10-15, la sulj. Me tiedämme, millä koneella onnistut. Rakennusliike Arto Mäkinen Oy • Uudisrakentaminen • Ulkoja sisäsaneeraukset • Huoneistoremontit Puh. KUNNALLISLEHTI 15 perjantaina 21.5.2021 www.louhintasalminen.fi info@louhintasalminen.fi • MAANRAKENNUSTYÖT • KALLIOLOUHINTA • KUNNALLISTEKNISET TYÖT Kimmo 050 301 1824 100% kotimaista työtä. 040-5264281 www.jama-power.. KANNOT PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaatoa Kantojyrsintää minimi jyrsintäsyvyys 15 cm maanpinnan alapuolelle KONEURAKOINTI ARVO puh. 050-541 0407 JaMa-Power Oy P. Tietojen tekninen toimitus: Posti Oy PL 7, 00011 Posti https://www.posti.fi/ kohderyhmapalveluiden-tuote-ehdot VAPAITA ASUNTOJA SENIORITALO A:SSA JA B:SSÄ Senioritalo A:ssa (Paltantie 6, 21530 Paimio) vapautuu 1.6.2021 39m² yksiö makuualkovilla. Ruunikkok. BETONILATTIOIDEN KORJAUSJA VALUTYÖT Sinä tiedät, mitä pitää tehdä. 0500 833 679 Soittele Jarno Laukkanen p. Satamakatu 15 24100 Salo p. Senioritalo B:ssä (Alvar Aallontie 2, 21530 Paimio) on heti vapaana muutamia 35 m² yksiöitä. 0500 833 679 Soittele Master-pinnoite valun yhteydessä myös jälkiasennettuna
Esimerkiksi kansakoulujen perustamisen kohdalla hänen työtään ja sinnikkyyttään on vaikea yliarvioida. Työkansa-lehden ja Tähtilehden toimittajanakin Kaarne ehti työskennellä. Messukylässä Tampereen kupeessa syntynyt Kaarne oli käynyt vain kansakoulun ja hieman ammattikoulua, mutta hän oli uuttera ja monipuolinen työmies, joka viihtyi myös ”komennuksilla”. Itse vaatimattomuus.” Näin muistelee paimiolainen pitkän linjan SDPvaikuttaja ja -päättäjä Salli Sahlström Reino Volmar Breiliniä, joka syntyi Paimiossa 20. Paimion 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun päätöksentekoa seuratessa Adam Halkilahden nimi ponnahtaa esiin tavan takaa. Breilin oli myös kansanedustaja ja ministeri. Vuonna 1978 hänet valittiin presidentin valitsijamieheksi. Poliittisella urallaan Breilin oli koko elämänsä ajan selkeästi salolainen. Sirénit muuttivat pois Piikkiöstä jo tulevan kansanedustajan lapsuusvuosina. Perkonojan puolue oli Suomen Kansan Demokraattinen Liitto eli SKDL. Liedossa vuonna 1836 syntynyt, mutta Paimiossa valtaosan elämätyöstään tehnyt Halkilahti edusti valtiopäivillä paitsi kotimaakuntaansa myös talonpoikaissäätyä. PAIMIO-SAUVO-KAARINA Perttu Hemminki Paimiolainen Adam Halkilahti ei varsinaisesti kuulu ryhmään paimiolaiset, piikkiöläiset ja sauvolaiset kansanedustajat. Hän oli Piikkiön tuomiokunnan edustajana valtiopäivillä vuosina 1872 ja 1885 tarjoten kykyjään ja osaamistaan myös yksityisen valitusvaliokunnan sekä talousja lakivaliokunnan käyttöön. Piikkiöläinen Antti Kaarne Piikkiöläinen pienviljelijä ja asioitsija Antti Johannes Kaarne (1875-1924) oli Suomen kristillisen työväen liiton kansanedustajana vuosina 1908-1911 ja Suomen sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajana 19221923. Hän oli lisäksi 16 vuotta Kristillisen työväenliiton matkasihteeri ja puhuja Turussa ja Piikkiössä. Mauri Perkonoja tiesi myös kaskut Paimiossa vuonna 1902 syntynyt Maurits (Mauri) Perkonoja ylsi eduskuntaan kansakoulupohjalta. . Yrjö Sirola ja Eric von Rettig Joku voi sanoa Kaarneen olleen kiistelty henkilö, mutta monin verroin kiistellympi hahmo oli – ja on jossain määrin yhä – Piikkiössä vuonna 1876 syntynyt Yrjö Sirola. Paimiossa Perkonoja oli kunnallislautakunnan ja kunnanhallituksen jäsen sekä kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja. Hän toimi useiden vuosien ajan Raadelman kartanon tilanhoitajana ja Piikkiön pitäjänkokouksen puheenjohtajana. Vuonna 1885 hän teki yhdessä muiden valtiopäiväedustajien kanssa useita suomen kielen käyttöä koskevia esityksiä. Hieman yli 70 vuoden iässä hän toimitti kaksi mainiota kotiseutuhistoriallista teosta: Lauluja vanhaan tapaan (1973) ja Paimiolaisia kaskuja ja juttuja (1974). Viipurista Paimioon Viipurissa vuonna 1927 syntynyt ja Paimiossa elokuussa 1991 kuollut Kaarlo Gunnar Johannes Joutsensaari oli suomalainen lakimies, kihlakunnantuomari , hovioikeudenneuvos ja SMP:n kansanedustaja. Perkonojan vanhemmat olivat torppari Juho Wiktor Perkonoja ja Iida Sofia Lindholm. Seuraavana vuonna käydyissä eduskuntavaaleissa Perkonoja onnistui uusimaan paikkansa ollen kansanedustajana vuoden 1951 loppupuolelle saakka. Runoilijanakin tunnettu Perkonoja kuoli Paimiossa vuonna 1994. SDP:n mandaatilla hän johti Salon kaupunginvaltuustoa vuosikymmenten ajan. Mauri Perkonoja kasvoi jo kotona työntekoon ollen maataloustöissä koko nuoruutensa ja varhaisen aikuisikänsä. Viime vuosiin saakka Suomi on vaikuttanut uudessa SKP:ssä. Lisäksi hän toimi Karjalan Liiton lakimiehenä vuodesta 1987. Ruotsalaisen Kansanpuolueen puheenjohtajaksi Eric von Rettig valittiin 1917. 1890-luvulta lähtien hän työskenteli koneenasettajana ja -käyttäjänä Tampereella, Turussa, Tukholmassa ja Pietarissa Piikkiössä hän ponnisteli pienviljelijänä vuodet 1912-1924. tammikuuta vuonna 1928. Piikkiö-Seuran vuoden 2017 Joululehti tiesi kertoa, että Yrjö Sirola syntyi Piikkiön Mäenpäässä kappalaisen poikana. Perkonojalla oli kyllä tiedonjanoa. Hän oli myös presidentin valitsijamiehenä vuoden 1950 presidentinvaaleissa. Valtiopäivämies Adam Halkilahti. Hänet vangittiin poliittisista syistä vuonna 1923. Paimioon muutettuaan Halkilahti toimi monissa kunnan luottamustehtävissä, muun muassa Paimion kuntakokouksen esimiehenä. Suomi toimi 1970-luvulla kahteen otteeseen kansanedustajana (1970–1972 ja 1977–1979). Hänen vanhempansa olivat Carl Gustav Sirén ja Margareta Wilhelmina Mattsdotter Sirén. Se ei ollut ennen vanhaan tavatonta, mutta ei yleistäkään. Valtakunnanpolitiikassakin hän oli leimallisesti salolainen saaden kuitenkin vaaleista toiseen vankkaa tukea myös Paimiosta ja Sauvosta. Breilinillä oli paimiolaiset sukujuuret, mutta hän muutti jo varhaisessa lapsuudessaan Halikkoon, missä hänen isänsä työskenteli Joensuun kartanon seppänä. KUNNALLISLEHTI 16 perjantaina 21.5.2021 Valtiopäivämies Adam Halkilahti raivasi tietä seudun kansanedustajille . Joutsensaari oli Paimion kunnanvaltuuston jäsen vuodesta 1964 ja valtuuston puheenjohtaja vuosina 1964– 1968 sekä Paimion kunnanhallituksen jäsen vuosina 1969–1976. Oili Suomi on nuoruudestaan alkaen toiminut aktiivisesti lukuisissa kansalaisjärjestöissä. Ihan tollanen kansanmies. Ennen täysipäiväistä politikointiaan Sirola asui perheineen muun muassa Michiganin Hancockissa, ”Amerikan Suomi-pääkaupungissa”. Kuten myös luottamustehtävissä Piikkiön kunnanvaltuustossa. Joutsensaari työskenteli eduskunnassa vaalikauden loppuun saakka. Turun kaupunginvaltuustossa hän ehti vaikuttaa parikymmentä vuotta. Antti Kaarne kiinnitti eduskuntatyössään huomiota erityisesti torpparikysymykseen sekä maattomien ongelmiin Piikkiöläinen Eric von Rettig vaikutti paitsi Raadelmassa myös Paimion Spurilassa.. Hän Adam Halkilahden nimi ponnahtaa esiin tavan takaa. Piikkiö-Seura kertoo joululehdessään, että vuoden 1917 lokakuun vaaleissa eduskuntaan valittiin kaksi kansanedustajaa, joilla oli jonkinlainen yhteys Piikkiöön: Yrjö Sirola ja Eric von Rettig. 1927 Turussa) ei ole paimiolainen sanan perimmäisessä merkityksessä, mutta poliitikkovuosiensa jälkeen hän on asunut Paimiossa useiden vuosien ajan. Rettig oli vuosina 1894– 1903 Spurilan tilan hoitaja Paimiossa. Hänellä oli merkittävä rooli myös Suomen sisällissotaan liittyvissä tapahtumaketjuissa. Kunnallisvaaleissa – ennen nykyistä ”Suur-Saloa” – Breilin ylsi kertaalleen jopa noin 1 200 äänen. Se ilmeni muun muassa siten, että hän suoritti vuonna 2028 kursseja pari vuotta aikaisemmin perustetussa Kauniaisten Työväen Akatemiassa. Tutkintovankeudessa heikentynyt terveys johti lopulta Kaarneen kuolemaan heinäkuussa 1924. Oili Suomi, SKDL & SKP Oili Suomi (s. Gunnar Joutsensaari nousi SMP:n kansanedustajaksi varasijalta Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä marraskuun alussa 1989, jolloin Pekka Vennamo erosi eduskunnasta siirtyessään Postija telelaitoksen pääjohtajaksi. Moskovassa aivohalvaukseen maaliskuussa 1936 kuollut Sirola oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä suomalaisen vasemmiston näkyviä ja keskeisiä johtohahmoja. Suomi edusti luottamustehtävissä SKDL:ää kuuluen myös Suomen kommunistiseen puolueeseen ja sen ”taistolaiseen” oppositioon. Halkilahti kuoli Paimiossa vuoden 1911 kesäkuussa – viitisen vuotta ennen Kunnallislehden ensimmäisen numeron ilmestymistä. Rettig, Kaarne, Perkonoja, Lampinen, Joutsensaari, Kiviranta... Hieman alle 30 vuoden iässä hän suuntasi rakennustyömaille kirvesmieheksi. Kyseinen kansanopisto – joka on toiminnassa tänäkin päivänä – tunnettiin jo 20-luvulla paitsi laaja-alaisesta yleissivistävästä opetuksestaan myös hyvästä ylöspidostaan. Hän oli kuitenkin arvostettu ja laajalti tunnettu valtiopäivämies, joka loi tekemisillään vankkaa pohjaa myöhempien miesja naispolvien eduskuntatyölle. Viimeksi mainittu oli Raadelman pitkäaikaisen isännän Fredric von Rettigin poika. Eduskuntaan hän nousi vuoden 1947 joulukuussa varasijalta SKDL:n Vihtori Metsärannan kuoltua kesken eduskuntakauden. ”Ihan tollanen kansanmies” ”Reino Breilin oli kotoisin Paimion Sukselan kylästä. Vuoden 1872 valtiopäivillä talollinen Halkilahti anoi muun muassa suomalaisen oppikoulun perustamista Turkuun
Paimion kunnanvaltuustossa hän oli vuosina 1985–1992.[ ”Sosiaalisena ja ystävällisenä, mutta samalla asioihin paneutuvana ja kantaa ottavana Arto Lampinen nautti suurta arvonantoa niissä yhteisöissä, joiden toimintaan hän osallistui”, todetaan HS:n julkaisemassa muistokirjoituksessa vielä. ”Kunnioitan syvästi Reino Breilinin tekemää työtä suomalaisen yhteiskunnallisen hyvinvoinnin hyväksi”, Leppänen jatkaa. Peimarin seudulta hän ehti kuitenkin kerätä poliittisen uransa alkupuolella ääniä kahmalokaupalla – puoluerajat ketterästi ylittäen. Muistan tuolta ajalta Reinon sosiaaliset kyvyt, joita kielirajat eivät kahlinneet.” Näin kirjoittaa Reino Breilinin (1928-2010) puoluetoveri Antero Leppänen blogisivustollaan. KUNNALLISLEHTI 17 perjantaina 21.5.2021 105 vuotta edusti kansaa Arkadianmäellä vuodet 1966–1982. 1967) asui ja vaikutti Paimiossa useiden vuosien ajan. Kaupunkineuvoksen arvonimen Breilin sai vuonna 1983. PERTTU HEMMINKI Vaalipiirien rajat ylittävää mainontaa. Vuonna 2015 hän uusi kansanedustajan pestinsä päätyen samalla puolueensa puheenjohtajaksi. Essayah oli kansanedustaja kaudella 2003–2007, jonka jälkeen hän oli Euroopan parlamentin jäsen vuodet 2009–2014. Hän kuului kokoomuksen eduskuntaryhmään. Runoja, lauluja, juttuja ja kaskuja. Enemmän asiaosaajana kuin julkkispoliitikkona tunnettu Kiviranta on koulutukseltaan agronomi, maatalousja metsätieteiden maisteri sekä varatuomari. Elämäntyönsä hän teki Huhtamäki-Yhtymän palveluksessa toimien muun muassa lakimiehenä, maatalousosaston päällikkönä ja Jalostajan apulaisjohtajana. 1950) on viidennen kauden kansanedustaja ja kuka tietää vaikka hänelle koittaisi vielä kuudeskin kausi. Oli hänen kanssaan päivänpolitiikasta samaa mieltä tai ei. Lisäksi hän istui pari vuotta liikenneministerinä Kalevi Sorsan kolmannessa hallituksessa. Lampisen sosiaalisuus tuli esiin siinä lämminhenkisyydessä ja huumorintajussa, jolla tämä hyvän ruuan ja juoman ystävä ja mainio seuramies toimi tilaisuuksien isäntänä.” Näin luonnehtivat Timo Merilahti ja Mikko Uola kansanedustaja Arto Lampista Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa marraskuussa 2017. Kivirannalla jo pitkä ura Sauvolainen Esko Kiviranta (s. Mauri Perkonojalla oli myös monipuolista kirjallista tuotantoa. Essayah on taustaltaan kauppatieteiden maisteri ja kilpakävelyn maailmanmestari. Ennen Paimion vuosiaan hän oli Lapinlahden kunnanvaltuutettu 1996–2000. Vuodesta 1982 Arto Lampinen viljeli äitinsä suvulta periytynyttä Pakurlan tilaa Paimiossa. PAIMION KAUPUNKI Oili Suomi kotonaan Paimion Meijeritiellä joulukuussa 2014. Jykevän SMP-vitjan sentterinä kihlakunnantuomari Gunnar Joutsensaari Paimiosta. Koulutukseltaan hän oli LVI-teknikko ja peruskoulunopettaja ”Muutin Saloon vuonna 1982 ja tutustuin Reino Breiliniin kesällä -83, kun minut oli palkattu tulkiksi pohjoismaiseen ystävyyskuntatapaamiseen. Herrasmies Arto Lampinen ”Lampinen oli ryhdikäs herrasmies, jolla oli laaja eri alojen asiantuntemus ja tietomäärä. Lisäksi Kiviranta on Suomen Pankin pankkivaltuuston sekä Yleisradion hallintoneuvoston jäsen. Kiviranta toimii eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan varsinaisena jäsenenä. Vuodesta 1982 Arto Lampinen viljeli omistamaansa, äitinsä suvulta periytynyttä Pakurlan tilaa Paimiossa puolentoista vuosikymmenen ajan. Essayah asui Paimiossa Ylä-Savon Lapinlahdelta kotoisin oleva kristillisdemokraattien kansanedustaja ja puoluejohtaja Sari Essayah (s. Hän istui Paimion kunnanvaltuustossa vuosina 2009–2012 ja kaupunginhallituksessa vuonna 2009. Essayah on toiminut myös kuntapolitiikassa. Valtiovarainvaliokunnassa hän on sivistysja tiedejaoston puheenjohtaja, verojaoston jäsen sekä maatalousjaoston jäsen. PERTTU HEMMINKI. Kauniisti sanottu ja tuskin kovinkaan paljon liioitellusti. Presidentin valitsijamies hän oli neljä kertaa. Vuonna 1933 syntynyt varatuomari, yritysjohtaja ja poliitikko Lampinen oli kuollessaan 84-vuotias. Tämän jälkeen Lampinen oli edustajana vielä kaksi vaalikautta. Eduskuntaan hän nousi vuonna 1974 Juha Vikatmaan kuoltua kesken kansanedustajakauden. Lampinen oli kansanedustaja vuosina 1974–1983. Presidentin valitsijamiehenä hän toimi vuosina 1978 ja 1982. Kun Lampisen tapasi, niin ensivaikutelma oli myönteinen. Kunnallispolitiikan tasolla Lampinen vaikutti enimmäkseen Turussa. Hän istui Turun kaupunginvaltuustossa vuosina 1969–1983. Mutta ei enää nykyisin. Sauvolaisella Esko Kivirannalla on meneillään jo viides kausi parlamentaarikkona
Oppilaat muistivat häntä kuitenkin jälkeenpäin hyvällä. Hän piti kiertokoulunopettajien seminaaria ja perusti Paimioon emäntäkoulun. Hevonpään koulun johtokunta valitsi Karlstedtin koulun ensimmäiseksi opettajaksi vuoden 1900 kesäkuussa. Siihen asti pitäjänkokoukset olivat olleet pitkälti seurakunnan ja kirkkoherran hyppysissä. Paimiolaisia opettajia ynnä muita kansanvalistajia PAIMIO Perttu Hemminki Kesäkuussa 1866, puoli vuosisataa ennen ensimmäisen Kunnallislehden ilmestymistä luettiin Paimion kuntalaisille pitäjänkokouksessa määräys kunnallishallinnon järjestämisestä. Hän työskenteli Paimion Jokelan koulun opettajana vuodesta 1882 vuoteen 1926 eli noin 45 vuotta. Olga Karlstedt, opettaja ja Paimion kunnanvaltuuston ensimmäinen naisjäsen.. urkurina ja harrasti muinaistutkimusta. Muun muassa Paimion kunnanvaltuuston ensimmäinen naisjäsen ja valtiopäiväehdokas. Tuimakatseisen koulumestarin muisto elää vähintäänkin perimätiedon kautta. Kansakouluasia oli esillä Paimion kuntakokouksessa joulukuussa 1869. Jopa niin aktiivisesti, että julkaisi aiheesta muutaman kirjankin. Lisäksi kuntakokous – lukuun ottamatta puheenjohtaja Adam Halkilahtea – lausui mielipahansa sen johdosta, että Björck oli ”asiattomilla kirjoituksilla” kääntynyt kouluhallituksen puoleen. Abraham Björckissä oli särmää. Björckin oppilaita ei Paimiossa liene enää elossa, mutta jotkut saattavat yhä muistaa hänen eläkepäivien olemuksensa. Olga Karlstedt Piikkiössä rakennusmestarin tyttärenä vuonna 1867 syntynyt, lapsuudestaan saakka Paimiossa asunut ja vuonna 1943 kuollut Olga Aleksandra Karlstedt toimi Paimion Hevonpään koulussa (aikaisemmin Viksbergin kansakoulu) opettajana 34 vuotta jääden eläkkeelle vuonna 1943. KUNNALLISLEHTI 18 perjantaina 21.5.2021 Tiedonvaloa Vistalle ja vähitellen kaikkiin kyliin . Jopa siinä mitassa, että hänen polttopuiden käyttöään jouduttiin rajoittamaan. Hän oli paljon muutakin kuin opettaja. Heidän takanaan vasemmalla Pitkäportaan koulun keittäjä Elli Kaskinen ja oikealla Lyydia Paturi. Ongelmana oli kuitenkin, että ”kaikki talonpoikaiset isännät” pitivät vakinaisen kansakoulun asettamista kuntaan kalliina kustantaa, osittain tarpeettomana ja lisäksi vielä vahingollisena kansalle. Abraham Björck Paimion pitäjän ensimmäiseksi kansakoulunopettajaksi valittiin Jyväskylän seminaarista vuonna 1872 opettajaksi valmistunut, 23-vuotias Kaustiselta kotoisin oleva sepän poika Abraham Björck (1849-1935). tammikuuta 1882. Hänen tunneillaan ei riehuttu, vaan istuttiin hiljaa, usein jopa kädet ristissä. Lisäksi hän toimi vt. Paimion Ylhäisempi kansakoulu (Jokelan koulu) aloitti toimintansa 13. . Björck toimi Paimiossa muuallakin kuin Jokelan koulun kateederin takana. Pian ajettiin jo koulun perustamista. Björck osasi pitää kiinni opettajantoimeen liittyvistä eduista, kuten saunasta, pesuhuoneesta ja kasvimaasta. Eturivissä vasemmalta Ida Korvenkylä, Iines Leiwo, Martta Liljeblad, Helvi Karjalainen ja Toivo Jokiniemi. Koulun vastustajat voittivat äänestyksessä, ja kuvernööri merkitytti kokouspöytäkirjaan seuraavat sanat: ”Minä surkuttelen Paimion yhteistä kansa, joiden joukosta ei löytynyt yksikän niin valistunut jäsen, joka huomava hyödyn ja tarpeen nuorison tarkemmasta kasvatuksesta.” Kuvernööri jatkoi: ”Havaitsen mielettömyyden ja halun puutteen sivistykseen niin suuresti vallitsevan nimitettyä yhteistä kansaa.” Mutta yllättäen kävi kuitenkin niin, että koulu rakennettiin. Opettaja Toivo Jokiniemen kirjoittamassa Paimion kansanopetuksen historia -teoksessa (1960) kerrotaan Karlstedtin olleen tarmokas ja Paimion lukuvuoden 1952-53 opettajia ryhmäkuvassa. Rovasti Juho Päiviö juurrutti kansanopistoaatteen Paimioon. Takarivissä vasemmalta Alli Nieminen, Anna Hellsten, Rode Kantele, Vuokko Alanko, Arvi Niemelä, Martti Lukkari, Einari Karjalainen, Reino Rajanto ja Pentti Kesti. PAIMION PERINNEYHDISTYS/KOULUMUISTOJA PAIMIOSTA Paimion ensimmäinen kuukausipalkkainen opettaja, muinaisuuden tutkija Abraham Björck kirjoitti hyvää suomen kieltä ja oli vahvasti kallellaan humanismiin päin
Siellä työmiehet viimeistelivät rakennuksen valmiiksituloa. Viimeisin Paimio-mitalin saaja (2020) on Vuokko Hurmeen poika, teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurme. Vuonna 2009 Aura Härmälälle myönnettiin Paimio-mitali. -arvonimen. Vuonna 2000 kuollut Niemelä oli töissään ja toimissaan monipuolinen. Hän oli innokas laulumies Paimion Mieslaulajien riveissä, johti kuoroja ja toimi Jaakobin kirkon kanttorina saaden dir.cant. Jokiniemen työn jälki näkyy tämän lehtiartikkelin sisällössä. Oheiset lainaukset teoksesta Kansakoulumuistoja Paimiosta: – Hän oli hyvin empaattinen, mukava ja huomioon ottava opettaja. Yhtenä lähteistä on käytetty hänen historiateostaan Paimion kansanopetuksen vaiheista. Hän aloitti opiston ensimmäisenä rehtorina marraskuussa 1899 ja jäi eläkkeelle vasta talvisodan koittaessa työskennellen kuitenkin suojeluskuntapiirin sairaalapappina jatkosodan vuosiin saakka. Samalla matkallani jouduin myöskin Paimioon. Siviä Siltanen tuli naisten käsityönopettajaksi vuonna 1919 ja työskenteli kansanopistolla vuoteen 1953 saakka. Paimion siltojen välisellä jokiniemekkeellä huomasin erään uutisrakennuksen, joka paikkakunnalla eroavan rakennustapansa ja kauniin asemansa puolesta veti huomioni puoleensa. VARSINAIS-SUOMEN KANSANOPISTO. – Ilma Jalo opetti koulun yläkerrassa. Hän työskenteli Kalevan koulun opettajana ja myöhemmin johtajaopettajana vuodet 1961-91. Opettajanvirkansa ohessa Jokiniemi toimi Kalevan Osuuskassan johtajana ja kirjanpitäjänä vuodet 1916-57, jolloin kassa toimi Kyysilän koululla. Hörkkö, Sukselan koulu 1958-1962). Jokiniemen kynästä on lähtöisin myös Paimion kunnanvaltuuston historiikki. Musiikkikoulun kannatusyhdistyksen puheenjohtajuus. Siviä Siltanen Varsinais-Suomen kansanopistoissa opettajakunta on yleensä vaihtunut melko tiuhaan tahtiin, mutta poikkeuksiakin on. (Maritta Lehtiö o.s. Juho Päiviö Turussa vuonna 1869 syntynyt Juho Aukusti Päiviö valmistui kolmekymppisenä papiksi. Opettajatar Siltanen myös asui kansanopistolla, kuten monet muutkin talon opettajista entisaikoina. Meninpä rakennusta lähemmin tarkastelemaan. Lisäksi hän harrasti laaja-alaisesti urheilua, piirsi ja maalasi. Eteenpäin ei menty ennen kuin kaikki oppivat opetetun asian. Elämäntyönsä hän teki kuitenkin – lukuun ottamatta muutamia sanomalehti Uuden Auran päätoimittajavuosia – Varsinais-Suomen kansanopiston rehtorina Paimiossa. Vistan kansakoulu sai uuden ajanmukaisen koulurakennuksen Niemelän johtajaopettajavuosina. Ei muuta kuin hakupaperit matkaan.” 105 vuotta Paimion Jokelan koulu sellaisena kuin Abraham Björck sen näki ja koki. Hänet muistetaan myös järjestöaktiivina ja innokkaana kuoroihmisenä. Keskustanaiset. Hänellä oli erittäin kaunis käsiala, ja hän oli hyvä piirtämään. Työuransa loppuvuosina Niemelä oli paimiolaistunut siinä määrin, että hänestä leivottiin presidentti Kekkosen päätöksellä pitäjänneuvos. Kirkkoja seniorikuoro. Naisten käsityön opettaja, tyylikäs ja kaunis Siviä Siltanen viihtyisässä pikku asunnossaan kansanopistolla. Hän oli äärettömän mukava, hyväsydäminen ja lempeä. Koulun lisärakennus ehti valmistua samana vuonna. Einari ja Helvi Karjalainen Vuolijoella kymmenlapsiseen maanviljelijäperheeseen vuonna 1901 syntynyt Einari Karjalainen valittiin Paimion Hevonpään koulun opettajaksi 25 hakijan joukosta vuonna 1934. Kyselin heiltä rakennuksen tarkoitusta, vaikka sen jo itse hyvin arvasin... Helvi oli Paimion Maamiesseuran Hevonpään naisosaston ja Hevonpään maatalousnaisten perustajajäseniä. Muun muassa Sukselan kansakoulussa ja Vistan koulussa opettanutta Ilma Jaloa (1917-2013) monet muistelevat yhä lämpimin sanoin. – Arvi Niemelä oli vitsikäs, hyvä opettaja, muistelee Vistan koulua oppilaana vuosina 1948-55 ollut Olli Kerkola hiljattain ilmestyneessä teoksessa Kansakoulumuistoja Paimiosta. – Saimme kuunnella kun Veikko Hakulinen voitti kultaa. Partiotoiminta. Sillanpää, Sukselan koulu 1965-69). Mieleeni jäi ajatus, että tuleehan vielä sellainenkin aika, että tällainenkin työmies tässä talossa tarvitaan. PAIMION PERINNEYHDISTYS Varsinais-Suomen kansanopisto 1900-luvun alkuvuosien asussa. – Opettaja Ilma Jalolla oli hyvin kaunis käsiala, ja hän oli myös erityisen kärsivällinen – eteenpäin ei menty ennen kuin kaikki oppivat opetetun asian. Kunnanhallituksessakin hän oli kahden vaalikauden ajan. Tärkein palkinto onnistuneesta opetustyöstä lienee entisten oppilaiden antama tunnustus. Jokiniemi työskenteli Kyysilän kansakoulussa vuoteen 1957 saakka, jolloin siirtyi täysin palvelleena eläkkeelle. Ei kauan viipynytkään ennen kuin sanomalehdissä ilmoitettiin, että Paimiossa on kansakoulunopettajan toimi haettavana... Miehensä ollessa rintamalla hän oli Hevonpään koulun sijaisopettaja. Ilma Jalo On plussaa, jos opettaja on aktiivinen monilla eri elämänaloilla, mutta ei hänen tarvitse olla. Pari sivua myöhemmin Seppo Kallio (Vistan koulu 1950-56) toteaa: ”Oli kunnia ja suuri ilo olla opettaja Arvi Niemelän oppilaana viisi vuotta. Vapaa-ajallaan Siviä harrasti muun muassa Martta-toimintaa vuonna 1929 perustetussa Paimion Kalevan Marttayhdistyksessä. Päiviö oli paitsi ”maahengen elähdyttämä kansanopistomies” myös aktiivinen vaikuttaja Paimion kunnallispolitiikassa, Paimion opettajayhdistyksessä, VarsinaisSuomen nuorisoseuraliikkeessä ja Lounais-Suomen Maanviljelysseurassa. ”Sällin tavoin jalkapatikassa” Kunnallislehdessä vuonna 1932 julkaistussa artikkelisarjassa Abraham Björck muistelee ensi kosketustaan Paimioon muun muassa seuraavin sanoin (tekstiä lyhennetty): ”Vuonna 1881 kesällä kuljin Piikkiön kihlakunnassa Suomen Muinaismuistoyhtiön stipendin nauttijana keräämässä ja kuvaamassa muinaismuistoja. Härmälä oli myös yhteiskunnallisesti toimelias. Hän sai Vapauden mitalit 1 ja 2 sekä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkin. Hän istui kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa, johti puhetta Paimion Urheilijoissa, toimi SVUL:n V-S piirissä, MLL:ssä opettajayhdistyksessä, partiossa ja Rotareissa. Kyysilän koulussa vuonna 1935 aloittanut Raija Aakula muistaa, ettei koulukiusaamista Kyysilässä juurikaan ollut ja että Jokiniemi opetti lapsia säästäväisyyteen: – Hän piti Kyysilässä Osuuspankkia ja velvoitti oppilaitaan tuomaan joka lauantai säästökassaan kolikon talletettavaksi. Arvi Niemelä Vistan kansakoulun opettajana ja Vistan kansakoulupiirin johtajaopettajana vuodet 1948-1976 työskennellyt Arvi Niemelä oli kotoisin Virolahdelta Kymenlaakson itäisimmästä, ikivanhasta kunnasta. KUNNALLISLEHTI 19 perjantaina 21.5.2021 taitava opettaja, joka täydensi opintojaan ”yliopistollisilla lomakursseilla” ja tekemällä vuonna 1910 opintomatkan Tukholmaan. Toinen kyseisen mitalin saajista oli tuona vuonna opettaja Vuokko Hurme. Hän oli Paimion kunnanvaltuuston järjestyksessä toinen puheenjohtaja (vuodet 19191936) Akseli Haikion ollessa ensimmäinen. Hän työskenteli myös kudonnanneuvojana. Länsisuomalaisuuteen hän sai ensituntuman jo parikymppisenä opiskelijana Rauman seminaarissa. Päiviön on luonnehdittu olleen ”moniulotteinen persoona, jonka kannanottoja leimasi tietynlainen ihanteellisuus”. Einari Karjalainen haavoittui molemmissa sodissa. (Hannele Uotila, Sukselan koulu 1968-69). Hänen Naantalista kotoisin oleva, Helsingissä ja Jyväskylässä opiskellut vaimonsa Helvi (1903-97) sai tyttöjen käsityönopettajan toimen. Hänet nähtiin arvokkuutta huokuvana hengen ja aatteen miehenä, jolla oli kuitenkin myös käytännön asioihin liittyvää käsityskykyä ja näkemystä. Hän toimi myös Lottajärjestössä. Hän kuoli Paimiossa vuonna 1983. Einari oli mukana myös kunnallisissa luottamustoimissa. Toivo Jokiniemi Rauman seminaarista opettajaksi valmistunut maanviljelijän poika Toivo Jokiniemi (1890-1968) toimi ensi alkuun opettajana Kuusjoella, mutta palasi kotikuntaansa Paimioon vuonna 1915, kun Kyysilän koulussa avautui johtajaopettajan paikka. Hän oli Paimion kunnanvaltuuston jäsen vuodesta 1972 vuoteen 1996 eli noin neljännesvuosisadan. Sotainvalidien naisjaosto. Arvi Niemelä oli opettajana asiallinen, jämpti, tasapuolinen ja otti kaikki huomioon.” Oslon olympialaisten aikaan, talvella 1952 Niemelä toi luokkaan kotoaan radion. Jokiniemi toimi uutterasti myös kunnallispolitiikassa. Kunnallisen musiikkikoulun johtokunnan puheenjohtajuus. Ne vuodet ovat olleet erittäin tärkeitä ja merkittäviä niin työkuin siviilielämässäkin. Aura Härmälä Pusulassa vuonna 1931 syntynyt ja Paimiossa vuonna 2000 kuollut Aura Härmälä valmistui Heinolan seminaarista opettajaksi vuonna 1957. Kulkuni tapahtui pääasiallisesti sällin tavoin jalkapatikassa pieni käsireppu kaverina. Perhe kotiutui nopeasti Hevonpään kyläyhteisöön ja loi järjestötoimintaan liittyviä kontakteja myös Piikkiön suuntaan. (Eeva Eskelinen o.s
Toimitamme myös 98-bensaa ja dieseliä Rantolan venesatamaan. 1.6. Koskee yksityistalouksin ostoja. sääja ajo-olosuhteet, kuljettajan ajotapa, ajonopeus ja auton kuormaus. Ford Kuga Ladattava Hybridi (PHEV) alk. 770 €; käyttöetu 605 €. toim. f i KATSO KAIKKI TARJOUKSEMME w w w . 39.982,09 € CO2-päästöillä 32 g/km. 39.982 € tai 474 €/kk *2 16.495 € 24.084 € Ford Fiesta -mallisto alk. HUIKEAT Juhlavuoden tarjoukset Kaikkiin Ford henkilöautoihin korko Kulut Koroton ja kuluton rahoitus! % € Ei koske Mustang Mach-E-mallia. f o r d p p a u t o . Avoinna ark 8–18 • La 9–15 MYYMÄLÄ PULLOLLAAN TAVARAA Erä sinistä ilmastointiteippiä 1 90 /rll PUUNKUORIKATE 50l 5sk 20 € Puucee ja kompostikuivike 50l 2sk 15 € PUUTARHAMULTA 40L 5sk 10 € Karunan palvelu Ky:n polttoaineiden kylmäasema! Voit tankata setelija korttiautomaatista ympäri vuorokauden ositteessa Karunantie 1195, Karuna. 02.01.2021 hinnaston mukaan. Koskee yksityisasiakkaiden uusia tilausja kauppasopimuksia rajoitettuun erään autoja rajoitetun ajan. f i FORD TAKUU vuotta tai 100 000 km Uuden auton ostajalle S-Bonusostokirjaus 2000€ FORD HYBRID KUGA LADATTAVA HYBRIDI SÄHKÖLLÄ JOPA 56 KM * Ford Kuga Ladattava Hybridi (PHEV) 225 hv suositushinta alk. KUNNALLISLEHTI 20 perjantaina 21.5.2021 * Akun ollessa täyteenladattu. suurempi erä 11.994,60 €. Tod. Kylmäasema Karunantie 1195, Karuna Karunan palvelu Ky 050 322 8488 Karunan palvelu Ky:n polttoaineiden kylmäasema avautuu 15.5.2020. Hinnat, CO2ja kulutust. 39.982,09 € (sis. Voit tankata setelija korttiautomaatista ympäri vuorokauden. *2 Kertaluoton rahoitusesim.: Kuga Ladattava Hybridi alk. Kuvan auto erikoisvarustein. Tilaukset numerosta 050 322 8488. 31.556,64 € CO2-päästöillä 151 g/km. Vapaa autoetu alk. Hinnat sis. Toimitamme myös 98-bensaa ja dieseliä Rantolan venesatamaan. Puma Titanium -mallissa mm. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. 1,4–5,9 l/100 km. p p a u t o . alkaen polkupyörien ja soutuveneiden vuokrausta! Polkupyörien ja soutuveneiden vuokrausta!. Rahoitusetu ei ole yhdistettävissä muihin etuihin/tarjouksiin. Ford Puma 1.0 Eco-Boost Hybrid (mHEV) 125hv Titanium tai ilman käsirahaa 199 €/kk tai ilman käsirahaa 289 €/kk LED-ajovalot päiväajovaloilla Imastointi Vakionopeudensäädin Automaatti-ilmastointi 17” kevytmetallivanteet FordPass Connect -modeemi Suomenkielinen SYNC tietoviihdejärjestelmä 8” kosketusnäytöllä Apple Car Play / Android Auto -tuki Osittain lämmitettävä tuulilasi Langaton latausalusta parkkitutka-anturit takana FiestaTrend -mallissa mm. Toimintamatkaan voivat vaikuttaa mm. kulut), sopimusaika 60 kk, kk-erä 474,36 €, viim. Uusi Ford Kuga -malliston CO2-päästöt 32–154 g/km ja EU-keskik. SALO, Örninkatu 3-5 Automyynti 075 3040 5110 ma-pe 9-18 | la 10-14 Huolto 075 3040 5130 ma-pe 7-17 Varaosat 075 3040 5140 ma-pe 7-17 w w w . vuosikorko %. Ford Kuga -mallisto alk. toimituskulut 600 €. Tilaukset numerosta 050 322 8488. Ford Credit palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki