Irtonumero 9,40 euroa | 41. Kulttuurivihkot 6?|?2013. vuosikerta 6 | 2013 | Kirjallisuus Kulttuurivihkot Kalle Päätalo Työn kuvauksen mestari ja kansan terapeutti Iso kirjallisuusnumero Iso kir jallisuusnumero Taija Tuo m i s e n n e uvot ki r j o it tam i s e sta ha ave i le vi lle Tapi o Ko ivu k ar i e l äy t yi k äpyk a arti l ai s i i n Ai m o M i n kki n e n : L e n i n ko t i a r e s t i s s a 1
fi / 09 4114 5369. K au pa n pä ä lle n u m ero 6/20 13 , j o n k a vo i va ikk a ki e ta i s ta pa k e t t ii n .. Mai nits e viesti s sä: Jou lu l ahjatar jou s . M u i sta ke rtoa s e k ä l ahjan sa a jan oso ite et tä l a s kutu sta varten oma oso it te es i . E r ik (n o Kuuma joululahjavinkki: oist Va i n a r j o u s : rma 38 e* alis ti 51 e) Kulttuurivihkot vuodeksi 2014 sukulaiselle tai ystävälle Mail a a tai so ita h eti: til au s@ku lt tu u rivih kot. Kulttuurivihkot * M ä ä r ä6?|?2013 a ik a i n e n t i l au s: 1 v u o s i , 6 n u m eroa . 2
Suomi käsittelyyn. Ruotsin vallan aikana Suomea kansakuntana ei kuitenkaan ollut vielä edes olemasvaihtoehtojen puuttuessa. Koululaisten historiankirjoissa esiintyvä Sen, mitkä aineet ovat pakollisia ja mitkä eivät, ei tietenkään pidä olla kiveen hakattua. sa. »Eikö Suomi enää halua olla osa pohpakollinen aine olisi ruotsi. Tarpeellisia kieliä on muilisen – kansallisvaltion rakentaminen pääsi takin kuin ruotsi ja englanti eikä opetettavivauhtiin. Joillekin isänmaallisina itseään pitävilmuuttamisesta vapaaehtoiseksi kaikilla koule suomalaisille voi olla tarpeen muistuttaa, luasteilla, ja aloite on menossa eduskunnan että Suomi ei sijaitse esimerkiksi Yhdysvalloissa eikä edes Euroopan ytimessä. en kielten lukumäärää voi loputtomiin lisätä. Nyt tällainen mielimusten, ja tasa-arvoa korostavan yhteiskunpide näyttää tulleen entistä salonkikelpoisemtamallin osalta. Suomessa man hyödyn rationaalista arvivastaava liikehdintä on hyvin väointia, vaikka tällainen vuosihäistä kaikesta amerikanenglankymmenien päähän tähtäävä laskelmointi ninkielisestä kaupallisesta vyörytyksestä huoon pakostakin varsin epävarmalla pohjalla. pääkirjoitus Ruotsin kieli on osa suomalaisuutta Yli 60 000 suomalaista on allekirjoittanut On tärkeää pohtia sitä, missä Suomi sijaitkansalaisaloitteen ruotsin kielen opiskelun see. Jos tunnustamme tämän ja maksi samaan tapaan kuin vaikkapa »maahaluamme kehittää pohjoismaista yhteistyöhanmuuttokriittisyys» ja muu vähemmistöjen tä arjen asioissa entistä läheisemmäksi, ruot»paapomisen» vastustaminen. Unohdetaan, että joismaista perhettä?» Rubensson ihmettelee. »Ruotsi-Suomi» on pelkkää suomalaisten itEri oppiaineiden hyödyllisyyden arviointi opsekorostusta. limatta. pitää ruotsin kielen ohella esillä monikielisyyttä ja vähemmistökieliä. ja yksilön eri oppiaineista saalen ylivaltaa vastaan. koko oppivelvollisuutemme perustuu »pakRubenssonin artikkelista on kieltämättä koon» – ajatukseen koko kansakunnalle yhluettavissa häivähdys myös vanhaa ruotsalaisteisestä perussivistyksestä. Kulttuurivihkot 6?|?2013. Pakkoenglannista ta suurvalta-asennetta, kun hän puhuu »600 ei puhu kukaan, vaikka käytännössä sekin on vuoden yhteisistä kärsimyksistä ja ilonaiheispakollinen lähes kaikissa kouluissa muiden ta». sin osaamisen tärkeys asettuu uuteen valoon. Vasta Venäjän vallan kaudella pilaiden tulevassa elämässä on kiistatta yksi autonomian aikana suomalaisen – kaksikietärkeä lähtökohta. Ne ovat Suomen jo ainakin parikymmentä vuotta, ja mielipidemittausten mukaan suomalaisten enemkanssa eniten samanlaisia maita esimerkiksi mistö haluaisi muuttaa toisen kotimaisen luonnonolojen, monien historiallisten kokekielen vapaaehtoiseksi. sijaitsee Pohjolassa, ja muut Pohjoismaat ovat »Pakkoruotsista» on Suomessa purnattu sen luonnollisin viiteryhmä. Täällä liikehditään vain ruotsin kieltä »Pakkoruotsista» puhuttaessa syntyy vastaan – ikään kuin se olisi uhka äidinkielelusein mielikuva, että Suomen kouluissa ainoa lemme. varet-järjestön varapuheenjohtasijaitse Syynä lienee ahdaskatseisen najan Arne Rubenssonin artikkeli Yhdysvalloissa tionalismin ohella aikamme in(sivuilla 40–41), jossa hän kertoo eikä edes dividualistinen eetos, joka suosii ruotsin kielen ja monikielisyyden Euroopan vapaaseen valintaan vetoamista puolustamisesta englannin kieytimessä. 3. Olisiko SuomesAloitteen taustalla lienee kuitenkin myös sakin aika aktivoitua kielipolitiikassa muullahalu murentaa Suomen kaksikielisyyttä muukin tavoin kuin ruotsin kielen vastustamisen tenkin kuin vain kouluopetuksen osalta. Språkförsvaret ei ole kuitenkaan mikään Toisaalta yhden kielen oppiminen parantaa aitosuomalaisten, Suomalaisuuden Liiton saati Suomen Sisun ruotsalainen vastine, vaan valmiuksia oppia lisää kieliä ja ruotsin ansiosta moni muu kieli voi avautua helpommin. Huomerkeissä. Tässä Kulttuurivihkoissa julRuotsin kielen yhteisen opiskelun puolustajat tuntuvat jääSuomi ei kaistaan ruotsalaisen Språkförsneen keskustelussa alakynteen. mio pitäisikin suunnata yksilöiden tarpeiden elias krohn ohella kulttuuri- ja identiteettikysymyksiin
| ISSN-L 0356-3367, ISSN 0356-3367 (painettu lehti), ISSN 2242-6736 (verkkojulkaisu). alv 10%). kannen kuva: gummerus tämän numeron tekijöitä Virpi Adamsson Raumalainen vapaa toimittaja. Opiskellut myös sukupuolentutkimusta ja psykologiaa. | KIRJAPAINO KTMP Ykkös-Offset, Singsby. Aiheiden tarjoaminen onnistuu parhaiten ottamalla yhteyttä toimitussihteeriin. Tekstit vain RTF- eli Rich Text Format - tai ASCII-tiedostomuodoissa sähköpostitse toimitussihteerille tai lehden osoitteesen (tuloste ja mahdollinen levyke). Ks. Kulttuurivihkoihin kertyvä aineisto luovutetaan vanhennuttuaan Kansan Arkistoon tallennettavaksi. alv 10%), vuoden määräaikainen 51 € (sis. KULTTUURIVIHKOT 41. Kari Sallamaa Dosentti, eläkkeellä oleva Oulun yliopiston kirjallisuuden opettaja. Kesällä 2013 Päätalon matkassa ilmestyi myös kirjana (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran julkaisemana). Kulttuurivihkot 6?|?2013. Kuuden numeron kestotilaus 43 € (sis. Hirvenoja | elokuva | Janne Hukka | Mari Lukkari | Tomi Toivio | TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT www.kulttuurivihkot.fi | (09) 4114 5369 (vastaaja) | Kaasutehtaankatu 1/12 00540 HKI | etunimi.sukunimi@kulttuurivihkot.fi | OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Kultuurivihkot ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tuomas Muraja Helsinkiläinen ulkomaantoimittaja, joka on muun muassa toiminut Turun Sanomien Brysselinkirjeenvaihtajana 2007–2011. Kai Hirvasnoro Kansan Uutisten toimittaja, joka on syyskuusta 2012 lähtien pitänyt KU:n verkkolehdessä Kalle Päätalo -aiheista lukupäiväkirjaa. Ollut Kiilan ja suomalais-ugrilaisen kirjailijaliiton (AFUL) puheenjohtaja. vuosikerta | JULKAISIJA Domirola Oy | PÄÄTOIMITTAJA Elias Krohn | politiikka, filosofia, mielipide, 200 sanaa | TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, KEHITYS Ari Lahdenmäki | TOIMITUSSIHTEERIT Katja Nissinen | yhteiskunta, tiede, Tampere | Juha Säijälä | populaarikulttuuri, musiikki | Kirsi Vanhamaa | kirjallisuus, kirja-arviot, teatteri, elokuvat | Riikka Ylitalo | kaunokirjalliset tekstit | TAITTO Jussi Kantonen | Toni Halonen | TOIMITTAJAT Aleksi Ahtola | historia | Johan Alen | Jouni Avelin | Turku | Riia Colliander | Maarit Haataja | Eero J. Tuotantoon kuuluu kaksi teosta Pentti Haanpäästä ja kaksi runokokoelmaa etnofuturistisista ja suomalais-ugrilaisista aiheista. | ILMOITUSHINNAT Koko sivu: 739 €, puoli sivua 474 € sekä arvonlisävero 24 %. | MEDIAKORTTI www.kulttuurivihkot.fi | KIRJOITUSTEN LÄHETTÄMINEN Toimitus ottaa sitoumuksetta vastaan lehdessä julkaistavaa materiaalia. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Lähetä tilaus tai tieto osoitteenmuutoksesta toimituksen osoitteeseen kirjeitse tai sähköpostitse: tilaus@kulttuurivihkot.fi tai käyttäen tilauspalvelua osoitteessa www.kulttuurivihkot.fi. Tuulikki Poutiainen Kirjallisuuden jatko-opiskelija, joka arvostaa mielenrauhaansa häiritsevää sanataidetta. Väitellyt 1994 kirjailijaryhmä Kiilasta. työnjako yltä. 4
20 Kalle Päätalo – väheksytty työväenkirjailija 28 Ei enää tähän sotaan kertoo verkostonsa toiminnasta ja tausta- Tapio Koivukari pohtii kirjassaan 48 Aimo Minkkisen uudet Leninpaljastukset sotilaskarkuruuden syitä. 16 »Fado on elämäni» Itä-Suomen yliopiston kirjailijatapahtumassa Suomessa ei ole näkyvissä minkäänlaista taiteilijat ja tieteilijät jäljittivät peitettyä ja järjestäytymistä englannin kielen ylivaltaa vähempiarvoista. kulttuurivihkot 6 | 2013 25 Pimennosta päivänvaloon 3 Pääkirjoitus 6 200 sanaa 11 Levyt 18 Kolumni: Avelin 47 Kolumni: Berger 57 Kirja-arviot 67 Kolumni: Soikkeli 16 Suomen Mannerheim ja huippu-urheilijat 14 R&A-raportissa kurkistetaan ELOKUVIA DIKTATUURISTA mustan Marskin kulisseihin ja tuuletetaan Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla dopingkäryn tuoksuja. 5. palkitut Indonesian ja Chilen sotilasdiktatuureja kuvaavat elokuvat pääsivät Eero Hirvenojan suurennuslasin alle. Hirvasnoro Rita Dahl pohtii runouden ja pienten »Työn tuntee omassa kropassaan, se menee luihin ja ytimiin aivan konkreettisesti», selvittää myös, miten Päätalo kuvaa suursodan etenemistä Euroopassa. vastaan, mutta Ruotsissa on. ajatuksista. 30 Kirjoittamisen pakko Pohjoinen kirjailija Jarmo Stoor kertoo tiestään kirjalliselle kentälle ja halustaan puolustaa heikkoja. Lenin-museon itsenäinen toiminta loppuu, mutta sen pitkäaikainen johtaja Aimo Minkkinen valmistelee kirjaa, jossa kerrotaan suurelle yleisölle uutta tietoa vallankumousjohtajan traagisista viimeisistä vaiheista. 46 Runoja työttömyydestä, työstä ja rahasta Elisa Itkonen. 53 Syväsulkellus laivastoon Kari Sallamaa ruotii laivaston kulttuurista merkitystä muun muassa Pierre Lotin, Tom of Finlandin ja Jean Genet´n teosten kautta. KAUNOKIRJALLISUUS 42 Pisara Hanna van der Steenin novelli. sanoo tekevänsä musiikkia ennen kaikkea itselleen. 34 irin kielen elvyttäjä Turkulainen panu höglund kirjoittaa romaaneja iiriksi ja tekee iirinnöksiä klassikoista. kirjoittaa Kai Hirvasnoro lukukokemuksista 38 Runous vastavoimana yhdenmukaistamiselle Kalle Päätalon romaanien parissa. Aktiivisesti toimivan Språkförsvaretin varapuheenjohtaja Suomessa vieraillut maailmankuulu portugalilainen fadolaulaja Cristina Branco 40 Oman kielen puolesta kielten merkitystä talouden ja politiikan globalisaation hallitsemana aikana. 32 Kirjoittamisen haaveista totta Luovan kirjoittamisen opettaja Taija Tuominen kannustaa kirjoittamisesta haaveilevia lopettamaan jahkailut ja ryhtymään hommiin, vaikka elämä olisi kiireistäkin. 45 Aforistisia lauseita Juha Tahkokallio. Kulttuurivihkot 6?|?2013
ristöään havaiten rakenteita, jotka asettivat sukupuolet eriarvoiseen asemaan. »Minulla oli viikon fyysisesti paha olo ajatuksesta, että joitakin ihmisiä kohdeltiin niin vain siksi, että he ovat naisia.» Pyykkönen alkoi tarkastella omaa ympä- lästä Joensuuhun opiskelemaan Pyykkösellä oli jo kokemusta feministisessä järjestössä toimimisesta. Olin varmaan ainoa, jolla ei edes ollut vielä naistutkimuksen opintoja», hän kertoo. Kulttuurivihkot 6?|?2013 että pidän viikon tauon, mutta ei mene kuin vartti, kun vaahtoan taas jostain epäkohdista», hän nauraa. Sitä paitsi hermostuminen voi olla myös terapeuttista», hän sanoo. »Joensuuhun muuttaessani toivoin, että siellä olisi vastaavaa toimintaa. »Ei olisi. »Kansalaisjärjestötaustastani johtuen toi-. Pyykkönen kertoo ihmisten kysyvän usein, kuinka hän jaksaa välittää epäkohdista, ja eikö olisi välillä helpompi antaa asioiden olla. 200 sanaa Ei päivääkään ilman feminismiä Teksti ja kuva Raisa Musakka »En olisi oma itseni ja eläisi täysillä, jos en välittäisi epäkohdista», tuumii Milla Pyykkönen. Naisasialiitto Unioni on puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja jäseninä on toimijoita kokoomuslaisista kommunisteihin. En olisi oma itseni ja eläisi täysillä, jos en välittäisi. Niin ikään feministiksi kasvamiseen liittyy kokemuksia, jotka ovat avanneet silmät sukupuolittuneille valtarakenteille. »Oman kokemukseni mukaan eri poliittisista taustoista tulevien toimijoiden välillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Viimeistään silloin feministisestä toiminnasta tuli erottamaton osa hänen elämäänsä. Milla Pyykkönen tietää tarkalleen, mikä antoi sysäyksen hänen kasvulleen feministiksi. Luin Jean Sassonin teoksen Prinsessa, jonka jälkeen tunsin sellaista maailmantuskaa, ettei sanat riitä kuvailemaan», Pyykkönen kertaa. Joskus olen uhonnut, 6. »Liityin Jyväskylässä Siskot ry:hyn, pääasiassa naistutkimuksen opiskelijoista koostuvaan järjestöön. Näistä feministit puhuvat nyt. Vasemmistolainen ja oikeistolainen feministi näkevät asiat yllättävän samalla tavalla, kun puhutaan käytännön poliittisista kysymyksistä, kuten päivähoito-oikeudesta tai 6-6-6-mallista», Pyykkönen toteaa. Pyykkönen perusti yhdessä paikallisten feministien kanssa Joensuun Feministit -yhdistyksen. Naiseksi ei synnytä, vaan kasvetaan. Hän aloittaa työn tammikuun alussa. »Joensuun aikaan feminismistä sai puhua koko ajan, aina löytyi joku, joka halusi siitä kanssani puhua. Prostituutio, seksin oston kriminalisointi, jäsenyyden avaaminen kaikille sukupuolille ja perustulon sukupuolivaikutukset. Jossain hänen oma taustansa silti saattaa tulla esiin. »En olisi oma itseni, jos en välittäisi epäkohdista» Vasemmistolaisissa liikkeissä toiminut Mil- Muuttaessaan 2000-luvun alussa Jyväsky- la Pyykkönen valittiin Naisasialiitto Unionin uudeksi pääsihteeriksi. Ei ollut.» Mutta kohta oli. »Lukiossa piti lukea kirja, joka jossain maassa oli kiellettyjen kirjojen listalla
»Tästä aiheesta keskustellaan yllättävän vähän. Omalaatuisia armeija- muut vaihtoehdot. Kutsuntapaikan edustalla oli tarjolla sambaa ja ilveilyä. Ehkä on strateginen valinta paukuttaa ensin perustulon idea läpi, ja miettiä sukupuolivaikutuksia vasta sitten», hän arvioi. miseen tähtäävä Ohi on -kansalaisaloite. Pellearmeija esittäytyi kutsunnoissa Seksin oston kriminalisointi ei ole sen yksiselitteisempi aihe naisliikkeelle. 200 sanaa voisin enemmän kaduilla näkymistä.» Pyykkönen pohtii valmisteilla olevassa gradussaan 2010-luvun vasemmistolaisuuden ja feminismin suhdetta. »Esimerkiksi Saksassa täyslaillistaminen on kasvattanut alaa hurjasti. Siksi vasemmistolaisuuden ideaan kuuluu feminismi.» Feministisessä keskustelussa on tällä het- kellä kaksi asemalinjoja vetävää kysymystä. Prostituutiota ei voida tarkastella ilman, että tarkastellaan taustalla olevia sukupuolisia valtarakenteita. Asevelvollisten kutsunnat eivät alkaneet tä- Aseistakieltäytyjäliiton aktiivit jakavat kutsun- näkään vuonna huomiotta. Performanssi päättyi sotaan, jossa kaikki pel- Kutsuntoihin saapuville oli learmeijan klovnit ampuivat toisensa. Vapauttaako se naiset jäämään kotiin hoitamaan lapsia, vai kasvattaisiko se samalla sukupuolten välisiä tuloeroja entisestään. rummuilla sambaa ja ilveillen armeijan ja sotimisen naurettavuudelle. tervehdyksiä tehtiin innokkaasti niin tyhjille bus- Kutsuntojen yhteydessä oli myös mahdolli- seille kuin nopeasti sisään pakenevalle puolus- suus allekirjoittaa asevelvollisuuden lakkautta- tusvoimien ammattisotilaallekin. Kulttuurivihkot 6?|?2013. Toinen niistä on Unionin jäsenyyden avaaminen kaikille sukupuolille, toinen seksin oston kriminalisointi. »Näen prostituution ongelmallisena ilmiönä, jossa on vahvasti sukupuolittunut valta-asetelma. »Diskurssi on ikään kuin kääntynyt päälaelleen. Jukka Liukkonen vista ruumiista. . »Kyllä minun mielestäni vasemmistolaisuus on lähtökohtaisesti feminististä siinä mielessä, että se pyrkii purkamaan sortavia rakenteita ja ihmisten välistä epätasa-arvoisuutta. »Näen tärkeänä, että feminismi on kaikille, mutta pidän myös naiserityistä toimintaa tärkeänä», vastaa Pyykkönen diplomaattisesti. Kutsuntoi- tarjolla muutakin kuin virallis- hin saapuvia nuoria odotti näky maassa makaa- ta näkemystä. Syynä on se, että kutsuntatilaisuuksissa ei vieläkään kerrota asiallisesti kaikista asevelvol- »Pellet tahtoo armeijaan!» huusivat sotilaik- lisille kuuluvista vaihtoehdoista, vaan usein Puo- si pukeutuneet klovnit ottaessaan mitä mieliku- lustusvoimat esittää vaihtoehdot puolueellisesti vituksellisimpia asentoja kyykistyen, koukistuen aseellista palvelusta suosien tai jopa sivuuttaen ja taaksepäin venyttäen. Ennen valtio vapautti naiset kotoa töihin, nyt se vapauttaisi naiset töistä kotiin. 7. Oston kriminalisointi ei kuitenkaan ole ollenkaan ongelmaton keino vähentää kysyntää.» Pyykkönen tutkii gradussaan myös sitä, miten perustulon sukupuolivaikutuksista keskustellaan. Rumpuryhmä Rythms tojen aikana oven edustalla esitteitä, jossa kerro- of Resistance Helsingin pellearmeija osoitti miel- taan siviilipalveluksesta, totaalikieltäytymisestä ja tään Helsingin kutsuntapaikan edessä soittaen muista vaihtoehdoista aseelliselle palvelukselle. Kysynnän vähentämiseen pitäisi pyrkiä poliittisin keinoin samalla luoden olosuhteita, joissa kenenkään ei tarvitsisi ryhtyä pakon edessä prostituutioon.» Pyykkösen mielestä kaupallisen seksin kysynnän määrää voidaan ohjailla myös lain keinoin. Ydinkysymys tässä joka tapauksessa on se, kuinka suuri perustulo olisi.» . Tämä ei ole poistanut alaan liittyvää hyväksikäyttöä ja rikollisuutta vaan jopa päinvastoin
Nähtävil- jo Erkki Kurenniemen näyttelyn tähden ansiokas, lä on myös koko joukko muita Kurenniemen luo- ja juuri se erottuu kirkkaana kaikesta siitä audio- mia soittimia, joiden tilaajakuntaan on kuulunut visuaalisesta vyörytyksestä, joka pahaa-aavista- muiden muassa undergroundtaiteilija M. 1941) näyttely »Kohti loin se päätyi hurskaan näyttelyvieraan tuhoavan vuotta 2048» taidemuseon neljännessä kerrok- vimman kohteeksi ja tuli uudelleen näyttelykun- sessa saa häkeltymään. Kulttuurivihkot 5?|?2013 Matias Halonen Luova on myös kone, joka muuntaa ihmisen aivo- Erkki Kurenniemen näyttely »Kohti vuotta 2048» sähkökäyrän musiikiksi. Ei ihme, että Master Chaynji- utopian kentillä, maksaa näyttelykäynti vaivan. 200 sanaa kuva: Kureniemen arkisto, Valtion taidemuseo / Kuvataiteen keskusarkisto Erkki Kurenniemi töissä Nokialla 1980-luvun alkupuolella Seksofoni ja muita vempeleitä suoraan tulevaisuudesta Mielikuvitusta, utopioita, teknisiä keksintöjä, elämän ja ympäristön dokumentointia. Kiasmassa 2.3.2014 saakka.. Kaikilta näiltä saroilta on näyttelyssä koettavissa jotain muodossa tai toisessa, joko käsinkosketeltavana vem- renniemi itse kertoo omas- Näyttely erottuu kirkkaana kaikesta audiovisuaalisesta vyörytyksestä. sin kohtalo oli karu ensinäyttelyssään (1982), jol- Erkki Kurenniemen (s. ta urastaan ja utopioistaan. 8. Se on kin täyttää odotuksia, mikäli on tottunut hake- karikatyyrinomainen pää, joka vaeltaa ilmeisen maan taide-elämyksensä kissantappo- ja leh- päämäärättömästi suorakaiteen muotoisessa ai- mänmaksansyleilyvideoista. minen. Ydinfyysikko, elektronisen musiikin pioneeri, keksijä, tieteellis-tai- Näyttelyn yksittäisistä töistä vaikuttavin ja teellinen utopisti, robotiikka-asiantuntija, por- inspiroivin on kuitenkin Mika Taanilan elokuva nograafikko ja pakkomielteinen oman elämänsä Tulevaisuus ei ole entisensä (2002), jossa Ku- tallentaja ovat vain joitakin Kurenniemelle ilmeisen oikuva: valtion taidemuseo / kuvataiteen keskusarkisto / petri virtanen keutetusti annettuja titteleitä. Käsiraudoilla kojeeseen kuin penkoisivat muinaisia arkistoja ja loisivat sa- liitetyt ihmiset saavat aikaan musiikkia kosket- tunnaista videotaidetta – itse veikkaan kuitenkin, telemalla toisiaan toimiessaan virtapiirin osina. Jos sen sijaan on tauksessaan, jonka rajoihin se törmää manaten valmis haastamaan itsensä mielikuvituksen ja »ihmisen pierua». . Kuinka monipuolisen toon vasta vuodeksi 2008. uran ihminen voi luoda. Muun muassa näistä aineksista koostuu monipuolisen Erkki Kurenniemen erikoislaatuinen näyttely. A. Ja joissakin töis- nu edes Kurenniemen pakonomainen oman elä- sä teknologia paitsi integroi kaikki nämä muodot mänsä dokumentointi, joka kattaa kaiken mah- toisiinsa myös sulauttaa taiteen kokijan melko dollisen kassakuittien keräämisestä jatkuvaan konkreettisesti teoksen välttämättömäksi osak- ympäristön äänittämiseen, valokuvaamiseen ja si sen sieluna. Eikä kai ihan hullulta tun- peleenä tai silminnähtävänä ja korvin kuultavana teoksena. Utopiat eivät ehkä tunnu niinkään mahdottomilta, jos huomioi monien taiteilijan aiemmista visioista jo jossakin muodossa toteutuneen. Kiasman tämänkertainen näytteillepano tus- Master Chaynjis sitä vastoin on outo. videointiin, jos uskoo taiteilijan tavoin, tätä vapaasti mukaillen, että: »mitäpä muutakaan golf- Dimi-S eli seksofoni (1972) Ehkä hämmentävimpiä Kurenniemen keksin- palloissaan halki avaruuden matkaavat kvantti- nöistä on seksofoni, jonka soittaminen vaatii use- mielet tekisivät tapahtumaköyhissä elämissään an ihmisen yhteistyötä. Num- mattoman näyttelyvieraan osaksi on asetettu. Nummisen tuotantoon lukeutuva instrumentaalisoitto Kaukana väijyy ystäviä (1970) on synnytetty niin kutsutulla »sähkökvartetilla». että he lähinnä katsovat pornoa.» Kokeiltavana on pehmoversio, jonka käyttöliitty- Kiasman tämänkertainen näytteillepano on mään eivät sentään kuulu käsiraudat
Vuonna 2011 avattu Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi sijaitsee Pirkanmaalla Sastamalan eli entisen Vammalan keskustassa. Begwickin leski (Tamara Klivadenko), Fatty (Luis Olivares Sandoval) ja Mooses (Karsten Küsters) haluavat Oopperassa luodaan ajaton allegoria kapitalistisesta maailmasta, jossa kaikki on kaupan. http://www.theaterbremen.de Brechtiläisen perinteen mukaan esityksessä demokratisoitiin kaikki alusta lähtien esitystilaa Lisää teatteri- ja ooppera-arvioita verkkolehdessä: http://www.kulttuurivihkot.fi 9. Tai minkä niminen oli Kiljusten koira. Kiljuset ovat vallanneet museon 1890-luvulla ra- Tornihuvilassa esitellään myös Jalmari Finnen kennetun tornihuvilan sekä levittäytyneet myös elämää ja uraa. keskelle katsomoa ja katsojia muodostaen vallattoman tilan, jota Mahagonnyssäkin etsitään. Pukstaavin päänäyttely »Inkunaabelista sähkökirjaan» kertoo suomalaisen ja hypätä ikkunasta ulos. Tauko- yhteiskunnallisen oopperan klassikko, jossa luo- tiloista esitys siirtyi jouhevasti väliajan aikoihin daan oopperan keinoin ajaton allegoria kapita- näyttämötilaan, jossa esitys edelleen sekoittui listisesta maailmasta, jossa kaik- Demokraattista teatteria ki on kaupan tunteista tavaraan ja jossa ihmiset ovat aina hiukan eksyksissä ja etsivät rakkauden lisäksi hyvää asuinsijaa. Kävijät ovat pitäneet erityi- Sastamalassa voi tutustua sesti siitä, että näyttelyssä on Kiljusen herrasväen hurjaan mahdollisuus piirtää seinille maailmaan. leissaan visiossa luonnottomasta maailmasta. Pallomeri on kaikkien kirjan tarinan. ta ja dekkareita. Näyttelyarkkitehtinä toimi palkittu kuvataiteilija Alexander Reichstein. co:n monologia nauhoitettiin koko esityksen ajan Kantaesityksensä Hitlerin val- Jimin (Michael Zabanoff) ja Jennyn (Marysol todellisuustelevisiomaisesti joka hetki visuaali- taannousun alla saanut Kurt Schalit) epätavallinen rakkaustarina kasvoi Bre- sesta kauneudesta viis veisaamatta. Mahagonnyn nousua ja tuhoa esitetään Theater Pääsolistit tekivät erinomaista työtä luonneroo- Bremenissä kevääseen asti. Mutta raha määrittää kaikkea ihmissuhteista työhön ja tekee ihmisten pyrkimyksistä välittömään aina välillistä. julkaistu yhteensä yli 80. Kaikista katsojista tuli Mahagonnyn kansalaisia. kea nimi. Pukstaavin vaihtuva näyttely »Hurjaa menoa! Kiljusen herrasväen vallaton maailma» on avoinna 28.2.2014 Jalmari Finne (1874–1938) julkaisi kaikkiaan saakka. 200 sanaa Kiljuset ovat yhä voimissaan Ensimmäinen Kiljusen herrasväen seikkailuista jaa vuosina 1914–1925, mutta Kiljusilla tuntuu kertova kirja julkaistiin 99 vuotta sitten. Finnen teoksia on Kiljusilla tuntuu olevan annettavaa 2000-luvunkin lapsille ja aikuisille. . Kiljusten poikien vanhan ajan koululuo- Outi Lähteenlahti kassa lapset käyvät leikkimässä koulua ja isovanhemmat muistelemassa omia kouluaikojaan. Jennyn ja perustaa uuden kaupungin, jossa rahan ansaitseminen olisi mahdollista. Toiminnallisessa näyttelyssä voi Kil- linen kirjailija, ja hän kirjoitti lastenkirjojen lisäk- justen tapaan olla kuriton eli piirtää seinälle, hei- si esimerkiksi historiallisia romaaneja, oopperoi- tellä paperitolloja ja lopuksi hypätä luokkahuoneen ikkunasta karkuun. Kulttuurivihkot 6?|?2013. suosikki. lyptiseksi visioksi epävarmasta maailmasta, jossa ihmiset muuttavat työn ja rakkauden perässä. Suoma- olevan annettavaa 2000-luvunkin lapsille ja ai- laisen kirjan museo Pukstaavi otti varaslähdön kuisille. Finne oli tuottelias ja monipuo- puutarhaan. menin teatterin taitavassa käsittelyssä apoka- Rita dahl Weilin ooppera Mahagonnyn nousu ja tuho sovitettiin Bremenin teatterissa taitavasti tähän päivään. Muistatko muuten, mikä oli Kiljusten oi- hätäisinä tunnettujen Kiljusten juhlavuoteen. . kahdeksan Kiljusen Herrasväestä kertovaa kir- http://www.pukstaavi.fi Mahagonnyn nousu ja tuho on Kurt Weillin ja katsojia myöten: esitys tapahtui yleisön kes- Bertolt Brechtin tekstiin perustuva 1900-luvun kellä heidän osallistuessaan näytelmään
nämäkin ihmiset keskiluokkaan. 200 sanaa »Olen brasilialainen, enkä ole 39 vuoden Custódion mukaan uusi keskiluokka taas on ikääni mennessä nähnyt mitään vastaavaa», jotain, jonka hallitus on luonut todistaakseen aloittaa Leonardo Custódio luentonsa Helsin- maailmalle, että Brasilia menee eteenpäin. Niin kansallinen kuin kansainvälinen me- dio sanoo. Cus- »Valkoisen talon asukas tódio osoittaa seinälle hei- taas ei pistäydy favelassa, jastettua kuvaa, jossa etualan ovat vallanneet loputtomien huterannäköisten tönöjen rivistö, joiden takaa kauempaa Brasiliassa on kaksi keskiluokkaa, uusi ja vanha. Tä- gin yliopiston Tiedekulman tapahtumassa »Tu- hän luokkaan kuuluu laaja kirjo ihmisiä laidasta levaisuuden maailmanjärjestys: Brasilialainen laitaan. luokkaa, uusi ja vanha. kennuksissa asuvat ihmiset ovat rikkaita. tutustuivat, he vastaavat yleensä, että molem- Hän tutki protesteja yhteiskuntaluokan käsitteen piin. kohoaa kauniiden, korkeiden, valkoisten kerrostalojen rivi vehreää vuorenrin- Jos kesäkuun protestien sitten väitettiin ol- nettä vasten. kaan iät ja ajat. Rocinhan favela Rio de Janeirossa 10. Mielenosoituksiin osallistui paljon ihmisiä, »Köyhien näkökulmasta noissa kauniissa ra- joilla ei ollut poliittista tai kansalaisliiketaustaa. »’En halua korruptiota’, mitä se pohjimmiltaan tarkoittaa», kysyy Custódio. mea työtä, käyttävät tuntikausia aikaa työmat- Tampereen yliopistolla työskentelevä Custódio koihinsa ja tekevät valtavia uhrauksia omista tar- kertoo seuranneensa Brasiliassa viime kesäkuus- peistaan maksaakseen lastensa koulunkäynnin. sa joukkoliikenteen suunnitelluista hinnankoro- Jos ei mitata elämänlaatua, vaan pelkkää tulota- tuksista alkusysäyksen saaneita protesteja alus- soa numeroina, mittaamatta uhrauksia, kuuluvat ta loppuun paikan päällä Riossa ja São Paulossa. Brasilialaiset itse eivät toimi näin», Custó- Tutkija Leonardo Custódio opas- kautta. Favela merkitsee luvattomasti rakennettua Brasiliassa on hänen mukaansa kaksi keski- asuinaluetta, usein slummia. »Jos Rio heräsi, niin faveloissa ei koskaan saatu nukuttua.» . kuva: Juan José Aguilar »Favelan asukkaat taas pitävät toisen puolen asukkaita snobeina, jotka eivät ymmärrä työtätekevien ihmisten todellisuutta.» Joukkoliikenteen lippujen hintojen jälkeen protestien vaatimukset jäivät abstraktimmalle tasolle. »Protestit kuvasivat hyvin sitä, kuinka brasilia- silta, kumpaan luokkaan kuuluviin ihmisiin he lainen yhteiskunta toimii», Custódio kertoo. »Favelan asukkaita hävettää, heistä tuntuu, etteivät he sopisi joukkoon». Mutta kysymys kuuluu, mitä keskiluokkaa media tarkoitti?» kysyy Custódio. leen keskiluokan protesti, kenen protestista oi- »Tämä on tyypillinen brasilialainen maisema», Custódio kertoo. taa luokkaretkelle protestoivaan dia kuvasivat protestit keskiluokan reaktiona yh- »Faveloissa asuvat poikkeavat harvoin tuon- teiskunnallisiin ongelmiin, kuten korruptioon, ne toiselle puolelle», Custódio kertoo osoittaen turvattomuuteen tai työttömyyteen. kein oli kyse. kuvan valkoisia taloja. aikaa», Custódio sanoo. koska siellähän on vaarallista, vain rikolliset asuvat siellä, siellä on likaista...» Custódio luettelee. He kyllä tekevät kovasti töitä Koska Brasilian keskiluokka ei ole yhtenäinen elintasonsa eteen, mutta voivat samalla käyttää yhteiskuntaluokka, eivät sen tavoitteetkaan voi laadukkaita palveluita ja heillä jää myös vapaa- sellaisia olla. Usein he tekevät vähintään kahta tai kol- kulttuuri – vaikutus maan sisällä ja maailmalla». »Kauniiden asuinalueiden ihmiset haluavat turvallisuutta, tulla suojelluiksi niiltä, jotka asuvat aidan toisella puolella», Custódio sanoo. He ovat Siksi lippuihin, symboleihin, poliittisiin puolueisiin vanha keskiluokka. Protestien sanottiin herättäneen Rion. He ovat kuuluneet keskiluok- ja järjestöihin suhtauduttiin nyrpeästi. Favela ei nuku »Kun kysyn Brasiliassa käyneiltä suomalai- Brasiliaan. Kulttuurivihkot 5?|?2013 Raisa Musakka. »Yhteiskuntaluokkaa ei voi sivuuttaa. Niihin oli helppo samaistua, vaikka ne eivät oikeastaan sanoneet mitään
http://ovro.someplaceelse.org/ http://www.owtkri.org/ Yllätyksiä osaavat tarjota myös uudet ni- http://syven.bandcamp.com/ met. että ahdistava; se muuttuu raidalta toiselle, mutta pysyy aina hypnoottisena ja poikkeuksetta erinomaisena. Tavara on tyyliuskollis- saitusti. Kenneth K:n [ówt krì]-projekti tarjoaa am- http://www.alrealon.co.uk/john316.html bientia, joka kallistuu vahvasti new age -musiikin suuntaan. Kauden kovin yllätys nousee kuitenkin niinkin perinteikkään genren kuin krautrockin suunnalta. Se on kita- den Tangerine Dreamin. Toisin sa- kokoelma Ten tarjoavat erinomaisen katsauksen noen, ne ovat sekä helppoja tarttua että help- artistin monipuoliseen, aina haastavaan linjaan. tulta Ovrolta. Tuoreempi Id|entities Kaikilla näistä levyistä on siis ja sen ennakkoseuralaisena saatu paljon jo tuttua, mutta toteutettu- (nyt verkkoladattavissa oleva) harvinaisuuksien na tavalla, joka tekee siitä silti uutta. levynurkka Soiva syyssato Teksti J. Se on huomattavan epätasainen, mut- http://www.svartrecords.com ta mikä kiehtovaa, saa erittäin paljon irti palasis- http://www.someplaceelse.net/ ta joiden ei periaatteessa pitäisi toimia yhdessä. Kulttuurivihkot 6?|?2013. Fuusio toimii niin noisea, neoklassista, neofolkia kuin äänimaisemiakin. Keskenään erilaiset välähdykset identiteeteistä osuvat eri suuntiin, mutta poikkeuksetta maaliin- E-Musikgruppe Lux Ohr: Kometenbahn sa. Orgaaninen sointi kietoutuu erittäin sujuvasti yhteen koneellisemman taustan kanssa synnyttäen melankolisen mutta kirkkaan tunnelman. Vaikutteita huomaa lukuisia, it- artisti JOHN 3:16:n Visions of the Hereafter: Vi- selleni keskeisimpänä kuitenkin vahvimman kau- sions of Heaven, Hell and Purgatory. . Pakkaustaan myöten Kometenbahn on loistava krautrock-albumi, millä tahansa mittapuulla. Ilmeisesti kantele-ambientbändi Nestin sivussa syntynyt, tummempi Syven yhdistää se- 11. Kentällä syntyy synkkään äänimaisemamusiikkiin. ta, tyylipuhdasta krautia, joka luo avaruudellista tunnelmaa, pulputtavia maisemia ja erittäin kau- Kauden kansainvälinen helmi on postrock- niita harmonioita. Se osoittaa hienosti, miten taiteilijan linja JOHN 3:16: Visions of the Hereafter: Visions of Heaven, on muovautunut. http://www.alrealonmusique.com/ Artistilla on taito rikkoa tylsältä vaikuttavia koko- http://kratik.dyndns.org/audiokratik naisuuksia niin, että ne yhtäkkiä muuttuvat hyvinkin kiinnostaviksi, ja vieläpä valita tarpeeksi erilaisia elementtejä, joilla rikkomisensa toteuttaa. Jotenkin mystisesti tämä ravetoista äänimaisemaa Troumin ja Tapheadin hyvin kokeneista muusikoista koostuva yhtye hengessä, kieppuvana, välillä sampleisena ja us- kuitenkin onnistuu säilyttämään omaperäisen komattoman kauniina. Molemmat kiekot ovat ehdot- Hell and Purgatory tomasti kuulemisen arvoisia ja muistuttavat siitä, että musiikin ei tarvitse olla helppoa (tai edes http://e-musikgruppeluxohr.bandcamp.com/ musikaalista) ollakseen todella hienoa. Ne pakottavat kuulijansa kohtaamaan outoja Ovro: Id|entities todellisuuksia. Tunnelma on sekä harras sävyn kautta linjan, niin että tuloksena on sen oma teos, ei kopio tai edes pastissi tai tribuutti. poja arvostaa – siis kerrassaan hyviä löytöjä. Sveitsissä asuva Philippe Gerber todellakin tietää mitä tekee, ja vakuuttaisi marginaalimman harrastajakunnan ohella taatusti suurempiakin postrock-yleisöjä. Ten puolestaan sisältää valikoi- Ovro: Ten man vanhempia töitä, muun muassa sekä julkai- ówt krì: The New Seed semattomia että poikkeavia ottoja tutuista rai- Syven: Corpus Christi doista. Tuomas Harviainen Juuri nyt suomalaisen marginaalimusiikin kin kanteletta ja muitakin akustisia elementtejä ystäviä hemmotellaan. Hiukan lisää hiomista ja koukkuja voisi ehkä silti olla, mutta mallikelpoisesti joka tapauksessa uutta luodaan. hyvin, erityisesti kun mukaan liitetään Arcanan ja Deine Lakaienin tyylisiä vokaaleja. Toinen herkkupala saapuu kehonkieli-kokeellisuudestaan tunne- Kometenbahn on loistava krautrockalbumi, millä tahansa mittapuulla. Se ei jää taus- Jo pitkään keikkaillut turkulainen E-Mu- tamusiikiksi, vaan ottaa ansaitsemansa huomion sikgruppe Lux Ohr räjäyttää kauniilla ensilevy- – jota toivon sen myös laajasti saavan, täysin an- tyksellään koko potin
Luulen, että hän silitteli kis- si: »Jumi-jumi-jumitan nurkkapöydässä ravintola saa tai haravoi lehtiä puutalon pihalta sen ajan, Juanitan, suren hintoja kaljan ja sätkätupakan», jonka olisi voinut käyttää vielä parempien lau- Puhakka laulaa, ja melodia jää jumittamaan pää- lujen tekemiseen. Tuloksena on usein ollut halpaa sesta. jäykimmällekään suomalaiselle iskelmänystäväl- Marraskuun sateessa Piiriä kuunnellessaan le, mutta silti Piirin yleissävy on universaali ja tätä kokee kyllä lievää vahvempaa inkongruenssia. Jumitan on nimeään Hän on lievä alisuoriutuja, jota ei kiinnosta teh- myöten oikein arkkityyppinen Muuan mies -bii- dä mestariteoksia. Sellaiselta Puhakka vaikuttaa itsekin. Hän tulee kuulijaa lähelle ja ky- mainstreamista, mutta ei oikein sovi alakulttuu- syy ystävällisesti, voisiko pummata röökin. Kulttuurivihkot 6?|?2013 Mä olen iloinen -levyn pluspuolelle kirjataan myös lievä musiikillinen uudistuminen. Loppusyksyllä Suomen on han- ihan rytmiikastakin, mutta on myös jännittävää kala esittää olevansa mitään muuta kuin Suomi. man yhtä hyvän esityksen. Mä olen iloinen sisältää muuta- naisena osana hänen taiteilijanluonteeseensa. Helpommin tämä musiikki sointuu vaihto- Kesätapahtumiin ja kaupungin puistoihin tämä ehtoväen festareille kuin tanssilavoille. Seit- loistavia sävellyksiä, kuten Sinä yönä, Torkkeli, senhenkisen yhtyeen käsissä siitä muokkautuu Rambla. . Sellainen rakkaus ei saa alkoholi- leihin ja yritykset sovittaa niitä kansalliseen is- soitumaan tai viiltämään ranteita auki. Prinssi Rohkea avautuu taas on Niko Peltonen poikkeuksellisen tunteellinen laulu toiminnasta, jota kansan keskuudessa kutsutaan pillun von- Muuan mies: Mä olen iloinen, Helmi- kaamiseksi. Madrugada on lajissaan erinomainen Madrugada, on löytänyt lähtökohdakseen koil- yhtye, Mirkka Kivilehto laulaa hyvin – joskin lisbrasilialaisen, siellä suositun, mutta maailmal- vähän sisäsiististi – ja levylle on päätynyt nippu la varsin tuntemattoman forró-musiikin. . Se on aika sympaattista. Tropiikki kohtaa Torkkelinmäen vaivatto- eksotiikkaa, mutta joku kaivautuu aina syvem- masti kuin tuhansien kilometrien välimatkaa ei mällekin. sä. Hel- rikliseisiinkään. hän saman tien. Itsensä näköisiä lauluja hän nut taiteilijanimessään korostaa olevansa vain kuitenkin laulaa, ja siihen hänen viehätyksensä joku tyyppi katukuvassa. huomata, että rakkaus – jota Madrugadan laulut Niko Peltonen tietysti enimmäkseen käsittelevät – näyttäytyy tässä aika erilaisena asiana kuin Suomessa yleen- Mirkka & Madrugada: Piiri, Suomen Musiikki, 2013. kaljalla tai kahvilla istuskelusta. Puhakka luo niin elävän rehellisyyden illuusion, että pitää erikseen yrittää muistaa hänen 12. Kuvaan sopii sekin, ettei Puhakka ole pitänyt hauskojen lelusyntikkariffien muodossa. levynurkka Forró rantautuu Suomalaisten rakkaus latinomusiikin tyy- van sellaisen. Brasilialaisten ja suomalaisten perinne- suomenkielisiä lauluja, joissa iskelmän haikeus tyylien fuusiota modernisoitaessa etsiydytään yhdistyy hienostuneen kepeään svengiin ja haa- mieluummin hiphopin kuin rockin suuntaan, ku- veelliseen romantiikkaan. Sekään ei ole tänä Tuskin tässä on mitään erityisen haastavaa päivänä mitenkään yllättävää. kelmäperinteeseen ovat vuosikymmeniä van- Tällaiset levyt ovat merkkejä aikojen muutok- hoja ilmiöitä. Kokemukseni mukaan Muuatta postihan hänenlaiselleen heittäisi, jos vain itse miestä kuuntelevat eksentrikot, jotka tykkäävät polttaisi. Mirkka & Madrugada, aiemmin Banda olisikaan. Tuon le- sa kappaleissa. ten kappaleessa Hyvä päivä. Useissa teksteissä se on jotain, mikä saapuu ja häipyy saman kesäisen illan aikana, jättää pysyvän muistijäljen, mutta lohdullisen ja rohkaise- Muuan mies ei kiirehdi Ismo Puhakka on lauluntekijänä melkoinen olevan kuitenkin artisti, joka ei välttämättä laula ulkopuolinen siihen nähden, että on halun- omasta elämästään. Hän on kovin kaukana kaiketi perustuu. levyt, 2013. Kyse on musiikki kuuluu. Tuntuu siltä, että tämä kuuluu olen- lman ikivihreitä. Nii- turhaa kiirettä 2009 julkaistun Tyhjyydestä tul- tä viljellään lähes kaikissa albumin parhais- laan -esikoislevynsä seuraajan kanssa. päivää. Välillä Puhakka päästää itsen- vyn parhaat laulut – Hummaus ja nimikkokap- sä liian helpolla ja uhkaa vaikuttaa parodialta pale ainakin – ansaitsisivat olla boheemin laule itsestään
Käsikirjoitus: niteltiin kokonaan Palon ja Ikosen varaan. Väärinkäsitykset kasautuvat, kunnes ri mylläri (1958). Mieheke kuitenkin loi tietä miljoona katsojaa keränneelle Juurakon Huldalle (1937), jossa kaikki loksahti kohdalleen. Henkilöhahmojen tyypit- niraidat ovat edelleen 1930-luvun elokuville tyy- tely on vielä hieman karkeaa, ja liitoon Kaikki ra- pillisesti hieman suttuisia. Hän oli jo näytellyt laulajatar Virva Suokuma (Regina Linnanheimo), Vaalan Fennica-filmille ohjaamassa komediassa Helsingin kuuluisin liikemies (1934), mutta Vaalan ensimmäinen Suomi-Filmin kokoillan elokuva, Kaikki rakastavat (1935), nosti Palon elokuvatähdeksi. Musiikki: Harry Bergström. Jo joulukuussa valkokankaille saapui Mieheke, johon Valtonen laati käsikirjoituksen. Kuvasuhde 4:3. Palon vastanäyttelijäksi Vaala nappasi statistina KAVA:n ja Finnkinon yhteistyönä Vaalan tuo- näytelleen klaffitytön Ansa Ikosen – Suomi-Fil- tannosta on tänä vuonna julkaistu kuusi eloku- min eteisaulasta. Musiikki: Into Arpa. tukee eleetön ja alleviivaamaton näyttelijäntyö. Onneksemme mo- kastavat nousee vain Ansa Ikosen ja Tauno Palon lemmissa on valinnainen tekstitys ruotsiksi tai yhteiskohtauksissa. kin oli vuoden katsotuin kotimainen. oikeat parit saavat toisensa. . DVD-arviot Kevyesti keskellä kesää Teksti Jouni Avelin Kaikki rakastavat ja Mieheke osoittavat, Ikosen suunnitellessa opintomatkaa Moskovaan mikä on ohuen ja kepeän komedian ero. Sihteerin Toivo Särkän Suomen Filmiteollisuuden keskit- paikan konttorista saadakseen naimaton Irmeli tyessä klassikkofilmatisointeihin ja kansanko- Venes (Paananen) esittelee työnantajan vaimol- medioihin. Tuotanto: Suomi-Filmi. Kesto: 1 h 16 min. miehekseen. Leikkaus: Valentin Vaala. Hilja Valentin Vaala, Topo Leistelä, Jussi Routa. KAVA oli löytänyt klassisen tyylinsä; kepeän, sujuvan, ja Finnkino 2013. vaa, viimeisimpänä Sysmäläinen (1938) ja väkevä Sillanpää-filmatisointi Ihmiset suviyössä Kaikki rakastavat on höyhenenkeveä kesäko- (1948), jota Vaala piti päätyönään. identiteeteillä ja sukupuolirooleilla leikittelevän Valentin Vaala: Mieheke (1936). amerikansuomalaisen tanssijan, Fennia-ravinto- tuneesta Fennica-Filmistä Suomi-Filmiin vuon- Identiteettisekaannukset, hätävalheet ja niitä na 1935. Vaimokkeen (1936) lemmenkaruselli suun- Valentin Vaala: Kaikki rakastavat (1935). Kuvaus: Theodor Luts. Käsikirjoitus: Hilja porvarillisen komedian. Säkenöivässä parissa on fil- englanniksi. Elokuva oli vuoden KAVA:n restauroimat Kaikki rakastavat ja toiseksi katsotuin kotimainen, joten Vaala sai yh- Mieheke tarjoavat laadukkaan kuvan, mutta ää- tiössä lentävän lähdön. Seuraa monenlaisia kommelluksia, joihin Brännas muutti ensin nimensä Brännas-Palok- sotketaan myös Lahtisen entinen tyttöystävä, si ja lopulta Tauno Paloksi. Loppuvuodes- media, jossa neljä nuorta perhostelee täysihoito- ta julkaistaan vielä Nummisuutarit (1957) ja Nuo- lan liepeillä. Kometenbahn on loistava krautrockalbumi, millä tahansa mittapuulla. Kulttuurivihkot 6?|?2013. Leikkaus: Valentin puun parissa viikossa, ja Vaalan elokuvasovitus- Vaala. Lavastus: Valtosen romaani Vaimoke (1933) myytiin lop- Ossi Elstelä. Yhdessä Topo Leistelän kanssa Vaala muokkasi Jussi Roudan (oik. Satsaus kannatti, Vaala ohjasi Suomi- le vastapäisessä ravintolassa istuskelevan tun- Filmille vuosina 1935?1940 kymmenen pitkää temattoman miehen, Reino Lahtisen (Palo) avio- elokuvaa. Kuvaus: Theodor Luts. Lahtinen heittäytyy mukaan leikkiin Kalle Kaarnan Jääkärin morsiamessa (1931) ja salaa myös Irmeliltä todellisen henkilöllisyy- pääroolin näytellyt Kansallisteatterin Tauno tensä. Pääosissa: Tuulikki Paananen, 13. Ernst Lu- Pääosissa: Ansa Ikonen, Tauno Palo, Birgit Nuotio, bitschin seurapiirikomedioita arvostanut Vaala Jalmari Rinne. Tuotanto: Suomi-Filmi. Palon ja Paanasen suoritukset ovat parasta A-luokkaa, mutta Linnanheimon kammottavasti yliampuva diiva luo synkän varjon muuten varsin nokkelasti kulkevan ja pirteän komedian ylle. Ansa Valtonen. set kohtaukset kuvattiin lokakuun koleilla säillä. Erkki Pakkala) filminovellin Aurinkoa ja vettä (1935) elokuvakäsikirjoitukseksi kesän vaihtuessa jo syksyksi, ja kesäi- Ansa Ikonen ja Tauno Palo elokuvassa Kaikki rakastavat kunnes lopussa Lahtinen paljastaa henkilöllisyytensä ja kosii Irmeliä. Vaala kiinnitti naispäärooliin Tuulikki Paanasen, Valentin Vaala siirtyi talousvaikeuksiin ajau- lan kabareesta. Lavastus: Ossi Elstelä. Laveasta tiestä (1931) lähtien urbaaneja seuraavat koomiset solmut ja aukomisyritykset aiheita kuvannut Vaala sopi mainiosti tuotanto- sekä kesynpuoleinen keskiluokan heikkoluontei- päällikkö Risto Orkon yhtiön uuteen profiiliin, suuden ivailu jatkuivat Miehekkeessä. Suomi-Filmin klassikot -sarja on to- millistä hohtoa ja vahvaa läsnäolon makua, jota dellinen kulttuuriteko
la hallinnut maan johto on edelleen syyllissyyllisyyttä 1960-luvun rikoksistaan. Ajankuvaukseltaan nen vuoden aikana. Tätä ilmentää osuvasti Alfredo Castkautta ja Anarkiaa -festivaalin aikana leikkaakustelua menneisyyden kipupisteistä. jäseniä, kunnes keskushenkilöksi valikoitui tanssijatar Nancy (ohjaajan vaimo Antonia Indonesian sotilasvallankaappaus vuonna nykyään seitsemänkymppinen Zegers), johon Mario rakastuu 1965 ja sitä seuranneet teloitukset ovat eräs Anwar Congo. hetta onkin jo jonkin verran käsitelty maan apulainen Mario Cornejo. näytöstä. distönäytöksessä sekä osassa festivaalinäyseuraa välinpitämättömänä sivusta, kun työtöksiä. Vuoden 1973 Santiagoon sijoittuvassa Post Samasta aiheesta jatkaa myös OppenMortemissa keskeisenä teemana on ulkopuoOhjaaja Oppenheimerin toiveena on, että heimerin seuraava elokuva, jota hän oli Rakhänen elokuvansa avaisi Indonesiassa keslisuus. Tuloksena on groteski sekoityi pois vallankahvasta vuonna 1998, mutta tus väkivaltaa ja vieraannuttavaa fantasiaa. Elokuvan lopussa syyllisyydentunne Killing (2012) on eräs viime vuosien puhutuimpia ja ylistetyimpiä dokumenttielokutoitunut valtio, jossa edesvastuulta säilyneet ilmenee fyysisenä pahoinvointina. Seuraavana vuonna presidentiksi julisPohjois-Sumatralla. ilmoittaa kuuluvasti vastalauseensa muiden miljoonaan ihmistä. läisen Pablo Larraínin ohjaustyötä: Post Morkiä aikoja Indonesiassa viimeisen noin kymmeToistaiseksi The Act of Killing on voitu tem (2010) ja NO (2012). tin johtama vallankaappaus taavoimesti tuntemattomiksi. Diktatuureissa selviää todennäköisimmin vat pääasiassa puolisotilaallisista joukoista ja tappaa toisinajattelijoita suosittujen elokuhengissä pitämällä mölyt mahassaan. Airon lakonisesti näyttelemä ruumiinavaajan massa Helsingissä. Vuosipäivä jäi todennäköisimmin & Anarkiaa -festivaaleilla, mishirmutöitä on käsitelty perinSuomessa vähälle huomiolle, ja nykyään tuo hengissä pitämällä sä siitä järjestettiin suuren kyteisesti voittajien näkökulmaspäivämäärä yhdistetään yleensä aivan muimölyt mahassaan. Muistoja alikehityksen ajoilta Teksti Eero Hirvenoja Länsimaiden tuella hallinnut Suharto väiskaali) keinoin. Hieman väriä koruttomaan arkeen tuo kaksi- ja puolituntinen pitkä versio. tysliikkeiden jäsenet, älymystön edustajat ja go kertoo ottaneensa mallia Hollywood -elokuTulevina päivinä Marion työpaikan huovista. sen jälkeen Indonesiassa on tapahtunut vain Elokuvassa Congon ystävä ja kollega Adi teloittajien, uhrien ja sivustakatsojien vähäisiä muutoksia. Kansalaisiaan pelon avulZulkadry väittää, ettei ole koskaan kokenut näkökulmasta. Teloituksista vastasiOhjaajan pyynnöstä miehet dramatisoivat välinpitämättömyydestä, mutta kukaan ei reavat pelätyt kuolemanpartiot, jotka koostuikameran edessä erilaisiaan tapojaan kiduttaa goi. Monet uhreistaan hän tukehdutti kuolineet ja käytävät täyttyvät vallankaappaukIndonesian kiinalaisväestö. Eräs naiskollega tiin arviolta puolesta miljoonasta reilusti yli oli nähnyt näin tehtävän mafiaelokuvassa. Anwar tynyt vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin esiCongoon vanhojen syntien muistelu näyttäisi Joshua Oppenheimerin ohjaama The Act of merkiksi Itä-Timorissa ja Papualla. päivänä tuli kuDiktatuureissa 1965?1966 joukkosurmista kerson esikuvia. synnän vuoksi yhteensä viisi ta. Lännut tappaneensa 1960-luvulla Kenraali Augusto Pinocheelokuvassa simaissa nämä tapahtumat ovat jääneet miltei omakätisesti yli tuhat ihmistä. set». ja gangstereista. Conitsemurha. synkimpiä lukuja Aasian lähihistoriassa. Ohjaaja oli paikalla The Act of Killingin lehVaatimatonta elämää viettävä yksineläjä valtamedioissa. miehelle, joka paljastuu Salvador Allendeksi. on puolusteltu välttämättömyyRakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla senYhdysvalloissa syntynyt, mutta nykyään tenä, jotta Indonesiasta ei olisi tullut marxitään esitettiin kaksi aiheeseen liittyvää chileTanskassa asuva Oppenheimer on viettänyt pitlaista diktatuuria. tä kuin huomaamatta. dattavaksi kaikille indonesialaisille. menttielokuvassaan The Globalization Tapes. Hän käsitteli Indonesian esittää Indonesiassa ainoastaan yksityisnäyhuolitellut elokuvat täydentävät Chilen sotitöksissä. Eräänä Syksyllä 1965 Indonesian armeija syrjäytja hänen johtamansa rikollisti väitetyn kommunistien vallankaappausyrijoukkio ansaitsivat elantonsa aamuna hänen työpaikalleen tyksen jälkeen vaaleilla valitun presidentin ja kontrolloimalla elokuvateattereiden mustan sairaalaan on ilmaantunut kasapäin ruumiita. Se on kuitenkin tarkoitus saada lälasdiktatuurin ajasta kertovan trilogian, jonvuoden 1965 sotilasvallankaappauksen seurauksia jo vuonna 2003 valmistuneessa dokuhitulevaisuudessa sähköisessä muodossa laka ensimmäinen osa on Tony Mañero (2008). Nuorena miehenä Congo pahtuu Marion näkövinkkelisrikoksistaan. maan itsenäistystaistelun sankarin Sukarpörssin lippukauppaa Medean kaupungissa Seuraavaksi Mario ja muutama kollega siirnon. Siellä he suorittavat korkeiden upseerien läsnäollessa ruumiinavauksen iäkkäälle Sotilasvallankaappausta seurasivat laajat työn tekijöiksi antikommunistiseen taistekommunisteihin kohdistuneet »puhdistukluun. Vuosina 1965 ja 1966 Indonesiassa surmataaksi kuristamalla heitä teräsköydellä, koska sen nimettömistä uhreista. sen jälkeen armeija värväsi heidät likaisen kaan. murhaajat ovat maan virallisessa mediassa Indonesian vuosien juhlittuja sankareita ja nuoriTämän vuoden syyskuun 11. Festivaaleilla elokuvasta esitettiin yli Oppenheimer haastatteli elokuvaansa varpaikalla ja naapurustossa puhutaan politiikten kymmeniä entisiä kuolemanpartioiden kaa. vaikuttavan hyvinkin voimakkaasti kuvausten Nykypäivän Indonesia on läpeensä korrupedetessä. Sotilasvallankaappaukretään armeijan kuljetuksella salaiseen paiktautui kenraali Suharto. Hän on kertoTeloittajat kertovat yksipuolisesti. vagenrejen (gangsterielokuva, western, musiSamaan aikaan Marion naisystävän NanPalkituissa elokuvissa valotetaan Indo- nesian ja Chilen sotilasdiktatuurien aikaa 14. Kulttuurivihkot 6?|?2013. Tulilinjalle joutuivat kaikki vasemmisPresidentin viralliseksi kuolinsyyksi kirjataan Teloittajat kertovat elokuvassa avoimesti tosympatioista epäillyt, kuten ammattiyhdisrikoksistaan, ja jopa kehuskelevat niillä. Vasemmiston likvidointeja hin tapahtumiin. via, eikä syyttä. luneeksi tasan neljäkymmentä vuotta Chilen tova teos sai Suomen ensiesisotilasvallankaappauksesta ja presidentti SalYhden totuuden maassa läselviää tyksensä syyskuussa Rakkautta hes puolen vuosisadan takaisia vador Allenden kuolemasta
Mario piilottelee etsintäkuulutettua Nancya takapihallaan. Diktatuurin vastustajat ovat vähitellen saaneet ääntään kuuluviin. Tuhansia toisinajattelijoita on tapettu tai lähtenyt maanpakoon. Näennäisen epäpoliittinen nuori mies suhtautuu hankkeeseen aluksi hieman vastahakoisesti, mutta lopulta siitä tulee hänelle suorastaan elämäntehtävä. Muu lähetysaika ja kaikki muut valtamediat ovat Pinochetin tukijoiden käytössä. Hän jatkoi kuitenkin vielä useita vuosia Chilen asevoimien komentajana. Toisaalta kansan »hiljainen enemmistö» on tyytyväinen Pinochetin hallintoon, sillä uusliberaali talouspolitiikka on lisännyt useimpien hyvinvointia. cyn vasemmistolaisia sukulaisia ja ystäviä pidetetään, ja he katoavat jälkiä jättämättä. The Act of killing 15. Tositapahtumiin pohjautuvassa elokuvassa NO armeijan vallankaappauksesta Chilessä on kulunut viisitoista vuotta. EI -kampanjan edustajia uhkaillaan, ja opposition julkiset kokoontumiset murskataan kovin ottein. Vuoden 1988 kansanäänestyksen tuoma muutos olikin pitkään lähinnä nimellinen. EI -kampanjalle annetaan viistoista minuuttia televisioaikaa esittää oma näkemyksensä. Lähes toivottomalta vaikuttavassa tilanteessa Saavedra avustajineen onnistuvat markkinoimaan demokratiaa positiivisen kautta, yrittämättä vedota sorrettujen ihmisten kostontunteeseen. . Hän on päättänyt pelastaa rakastamansa naisen, mutta tulee toisiin aatoksiin kun ei saa vastakaikua tunteilleen. Kulttuurivihkot 6?|?2013. Vuonna 1988 sotilasjuntta suostuu ulkomaisen painostuksen johdosta järjestämään kansanäänestyksen Pinochetin valtakauden jatkamisesta vielä kahdeksalla vuodella. Tai ainakin ihmisille on propagandakoneiston avulla luotu mielikuva yhteiskunnasta, jossa kuka hyvänsä voi vaurastua. Sotilashallinto ei muutenkaan suostu reiluun peliin. Indonesian tavoin Chilessä sotilasdiktatuurin ajan rikosten pääsyyllisiä ei ole koskaan rangaistu. Muutosta tukevan EI -kampanjan puuhamieheksi valitaan pitkään ulkomailla asunut mainosmies René Saavedra (Gael García Bernal). Kansanäänestyksessä sotilashallituksen vastustajat keräävät äänistä noin 54 prosenttia, mikä johti lopulta Pinochetin eroon
Vaikka portugalilaista avaa itseään yhä enemmän tois»Kun yhdistän kansanmusiikkia voidaan lauten tyylilajien suuntaan. Tällä tin 23-vuotiaana, jolloin olin vielä ’lapsi’. Tämä vaatii tulkitsijalta paljon. Tämän Branco tunnistaa myös itsestään. »Se opitaan sydämen kautta. Nyt, 41-vuotiaana, elämä on erilaista – minulla on levyllä hän ei laula perinteisen kaavan mukaan, sillä musiikki on tehty amerikkalaisin omia lapsia ja tarkastelen elämää eri kantilstandardein. »Silloin sain isoisältäni fadon kuningatJa tietenkin kehityn ihmisenä koko ajan. kiakatemiaa vastapäätä. Fado otti ensikoske»Vähemmän rikkaistakin kokemuksista tuksen Brancoon hänen ollessaan 18-vuotias. saan aina jotain uutta musiikkiini ja uralleni. Levystä inspiroituneena oivalta. Kulttuurivihkot 6?|?2013 kerroksessa Lissabonin maineikasta musiiktaa hänen tuotannossaan väkevänä. teiskunnista. »Se on prosessin toinen vaihe. Siksi se on hyvin henkilökohtaista ja intiimiä.» Vaikka Brancon tekemä fado onkin siis hänen itsensä omaisuutta, hän voi jakaa sen muiden kanssa. Fado on heijastus meistä kaikista Teksti ja kuva Juha Säijälä »Fado on elämäni», huudahtaa Suomessa syyskuussa vieraillut maailmankuulu fadista Cristina Branco. Kaikki koettu kuulystäväksi. Tämä on konkretisoitunut hänelle eri maita nustautuukin intohimoiseksi kirjallisuuden ja mantereita kierrellessä. Levyni on kuin matka Atlantin yli Latinalaisesta Amerikasta Eurooppaan.» Runot sytyttävät innostukseen Surumielisen ja syvällisen fadon keskiösCristina Branco uskoo musiikkinsa saavan sä ovat sanoitukset, joita rytmi vain mukailee. Aloitaren Amália Rodriguesin albumin. Urani teki minusta paremman ihmisen, ja se on suurin saavutukseni.» uutta ja omaa. »Teen tätä itselleni, omaan puhdistautumiseeni ja tunnetilojeni heijastamiseen. Kuullaa muilla kielillä, sitä ei voida tavissa on vaikutteita jazzin runoja lauluihini, enää Brancon mielestä kutsua tuon ne laajemman lisäksi myös tangosta ja jopa varsinaisesti fadoksi, sillä se on yleisön ulottuville.» ranskalaisista chansoneista. Fado vie paljon energiaa, mutta myös antaa paljon.» Vanhan portugalilaisen sanonnan mukaan fadolaulajalla virtaa fadoa suonissaan jo syntyessään. Cristina Brancon ura brasilialaisista lundu- mista ja modinhasta 1800-luvun alkupuolella Portugalissa kehittyneen fadon parissa alkoi hyvin itsekkäistä syistä, kuten hän voimakkaasti tähdentää.. Sen laulamiselle ei ole koulutusta, enkä usko, että sitä voisikaan oppia koulussa.» Lissabonin historiallisella taiteilija- ja työläisalueella, fadon syntysijoilla Bairro Alton kukkulalla työskentelevä ja asuva Branco muistelee uransa alkua studiollaan, ullakko- 16. Hän on tyylilajinsa tämän hetken valovoimaisin tulkitsijatar. Kun suljen silmäni ja ajattelen viidentoista sin, ettei fadoa tarvitse aina laulaa perinteivuoden uraani, minulla on vain maailmanlaasellä tyylillä, vaan siihen voi sekoittaa jotain juinen kuva siitä. Branco tunpaljon vaikutteita ympäröivästä elämästä. Hän lukee ja tutkii paljon uutta kir-. Fado / Tango -albumilla hän kaksi. Siitä lähtien Amálian levyillä Yhdeksännen pitkäsoittonsa Branco julon ollut suuri vaikutus musiikkiini.» Rodrigues lauloi levyllä italiaksi ja ranskaisi vuonna 2011. »Näillä kaikilla musiikkilajeilla on paljon yhteistä, ne ovat »Mutta toisaalta, onko sillä kosmopoliittista musiikkia urbaaneista yhväliä», hän silti pohtii.. Se on kuin sopimus jonka teen yleisön kanssa – okei, tämä on minusta itsestäni, enkä laita pahakseni jakaa kanssanne sitä, sen voimaa ja tunnetta. silloin jo jotain muuta
* Fadon kuningattarena, Rainha do Fado, on pidetty Amália Rodriguesta (1920–1999). Ennen se oli vanhanaikaista, nykyään se on koko kansan kulttuuria.» Sekä naiset että myös miehet ovat esittäneet fadoa jo vuosikymmenet. Häntä pidetään tyylilajin luojana. »Kun aloin laulaa, yleisö oli paljon vanhempaa kuin nykyään. Hän levytti kymmeniä albumeja ja teki fadoa tunnetuksi laajasti maansa ulkopuolella. 17. »Kertomalla heille sen ilmaisevan tarinaa hyvin intohimoisista ihmisistä kauniissa Portugalissa. Kaikki oli liian kaunista ja täydellistä ollakseen totta. Miehetkin osaavat tulkita fadoa hyvin mutta uskon, että vain nainen pystyy siihen täysin. Kun aiemmin fado oli suljettu laatikkoonsa, Brancon sukupolvi aukaisi tuon laatikon ja hankkiutui eroon vanhoista haamuista. Fado opitaan sydämmen kautta, uskoo Cristina Branco. Tänä päivänä 20–30-vuotiaiden mielestä on siistiä kuunnella fadoa. Kulttuurivihkot 6?|?2013. Näin runous tulee helpommin lähestyttäväksi ja ymmärrettäväksi», hän iloitsee. Vallankumouksen jälkeen fadon rooli alkoi muuttua hitaasti ja siihen, mitä se on nyt, meni 15–20 vuotta. * Fado syntyi 1820-luvulla Portugalissa brasilialaisen musiikin monista eri tyylilajeista. * Yleisin aihe, josta melankolisessa fadossa lauletaan, käsittelee kaipuuta. Branco iloitsee suuresti kuulijakuntansa laajentumisesta. Me naiset laulamme rakkaudesta ja intohimosta», hän maalailee musiikkinsa maisemaa. * Lissabonin fado syntyi muun muassa Bairro Alton ja Castellon työläiskaupunginosissa. Runoja harrastaa vain pieni osa väestöstä. Yleensä miehet ja naiset laulavat eri aiheista. Koska fado kertoo meistä itsestämme, se kasvaa mukanamme. Ennen vuoden 1974 neilikkavallankumousta fado oli Portugalissa tukahdetettu: se oli ikään kuin maata tuolloin johtaneen sotilasjuntan kulissi. jallisuutta, varsinkin runoutta: koko hänen laulujensa luomisprosessi alkaa tätä kautta. Se kertoo meistä itsestämme, se on heijastus meistä kaikista. * Tunnetuimpia Lissabonin fadon esittäjiä ovat tänä päivänä Christina Branco, Mariza ja Mísia. »Uskomme, että fado edustaa tätä yhteiskuntaa. ?Vaikea tie populaarimusiikiksi ?Fadon rooli on Cristina Brancon mukaan muuttunut paljon vuosien saatossa. Se on tässä ja nyt.» Ehkä juuri tämän myötä myös portugalilaiset nuoret aikuiset ovat löytäneet uudelleen fadon. Voima ja tunne rikkovat kielimuurit.». Nyt on uusi sukupolvi, ei vain muusikoita vaan myös kuulijoita, jotka tuovat uusia mahdollisuuksia musiikillemme», hän uskoo. * Merkittäviä tyylisuuntauksia tänä päivänä ovat Lissabonin fado, fado de Lisboa, ja Coimbran fado, fado de coimbra.?* Ensimmäinen tunnettu fadista oli Maria Severa de Sousa (1820–1846). »On siinä tosin feminiinen, äidillinen ja maanläheinen puoli. Miten Branco sitten rohkaisisi suomalaisia tutustumaan fadoon, mollivoittoiseen musiikkiin Euroopan toiselta laidalta. Kun yhdistän niitä lauluihini, tuon ne laajemman yleisön ulottuville. »Tarkoitus oli kertoa tarinaa onnellisista perheistä ja kansalaisista. MIKÄ FADO. »Rakastan runoutta, ja se näkyy lauluissani. Ei tarvitse ymmärtää portugalia, jos ymmärtää fadon perusolemuksen
Paljon kuitenkin riippuu tyksen malli on tarjonnut median rummunlyö- »siitä, miten kollektiivinen identiteettinäkökulma jille kohtalaisen helppoa riistaa. Ruokolahden leijonan kadotessa kansakun- tumista, informationaalista taloutta sekä ulottu- nan kollektiivisesta muistista Pekka Himasen ja vuuksien integrointia. sa verkostoyhteiskunnassa.» Teoreettisena älynväläyksenä esitellään »positiivinen kehä», joka tarkoittaa kaikkea kivaa ka Himasta tituleerataan pro- mistään kivasta luopumat- fessoriksi, vaikka Suomen kor- ta. Moinen puliveivaaminen seensä» sekä myös ymmärrettävä, että hän voi ja puljaaminen tuntuu tyystin turhalta: miksei Hi- »tehdä virheen olematta ihmisenä virhe». Kulttuurivihkot 6?|?2013. siis sopii sinne, koska se sopii kaikkialle. »Missä on sisäl- sisäistetään henkilökohtaisessa identiteettinäkö- tö?» kysytään. Kokonaisuudessaan raportti on tavan- On siis selvää, että koko kansa, vauvasta vaa- omaista lätinää tulevaisuuden haasteista ja mah- riin ja pääministerin konginvartijaan, ymmärtää dollisuuksista yhdistää toisiinsa yhtä ja toista, viimeinkin sen, mitä raportin lähes neljälläsadal- jotta saataisiin kolmatta, ensimmäistä ja toista la sivulla oikein yritetään sanoa: me ollaan kaikki uhraamatta. koulu- ja koulutusjärjestelmään arvokkuuskasva- Kestävän kehityksen mallissa Himasta sanotaan tus sopii »integroida» jo siksikin, että (professo- professoriksi pitkin matkaa, tiivistelmiä myöten. Kaikki alansa ylin opettaja ja toisaalta myös arvonimi. On verkostoi- tällaisen varassa.. AVELIN Suomen juttu, vanha tuttu Jouni Avelin on Kulttuurivihkojen toimittaja ja uusturkulainen ilonpilaaja. olisi paremmin eikä mikään huonommin. ri) Himasen mukaan itsensä arvokkaaksi kokeva Lisäksi professoriksi Pekka Himasta sanoo pro- näkee myös muiden ihmisten arvokkuuden. Kehän tuloksena olisi »ar- keakouluissa »professori» on vokas elämä» (jälleen). »Kankkulan kaivossa», vastataan kulmassa». Se fessori Pekka Himanen. Himasen omilla nettisivuilla- Koska arvokkuus on hyvä juttu, se on kytket- kin häntä tituleerataan professoriksi, vaikka Anu tävä myös vahvuuksiin (eikä siis heikkouksiin). Maail- Koska Himasella ei moista virkaa ole, on päätel- makin pelastuisi. Hyvähän se on tulevaisuuttaan pondeerata miskunnalle ja siten Suomellekin. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että märtää, että Katainen on pyytänyt »professori ihmisen on löydettävä »oma merkityksellinen Himasta» tutkimustyöhön hallituksen tulevai- juttunsa elämässä». Silfverberg ja Johanna Vehkoo kyselivät titte- Monenlaisesta hyvästä tunnettuun suomalaiseen lin perään Long Playn jutussaan jo alkuvuodesta. . Koristeena on ihan mukavasti erilai- niinku arvokkaita. tävä, että joku on jossakin myöntänyt hänelle tämän arvonimen. Eivät menneet hukkaan nämäkään se, että »arvokas elämä» voisi olla »se juttu» ih- lantit. Ihmisen on »uskottava it- suusselonteon tueksi. sia käppyröitä ja eettisenä oivalluksena esitetään Tattis, Jyrki. Lisäk- manen voi tituleerata itseään korrektisti tohtorik- si (professori) Himanen muistuttaa: »Et ole sama si, joka hän tosiaankin on. tunnainenkin poiminta raportista on väistämättä Koska pääministeri Jyrki Katainen aneli julki- myös yleinen ja kuvaava: »Pohtimatta kulttuu- sesti, että »toivottavasti mahdollisimman moni rin, informationaalisen ja inhimillisen kehityk- lukee Himasen raportin», on kai kohtuullista tart- sen välistä vuorovaikutusta emme voi ymmärtää tua kainosti pumaskaan. suuntauksia, jotka ovat yleisten kehitysproses- Hattu, pipo, sombrero tai sien takana jossakin tietyssä muu päähine kädessään nöy- yhteiskunnassa tai globaalis- ränä teoksen avaava tosin joutuu pysähtymään jo kirjoittajaluettelon kohdalla: Kuuden professorin lisäksi myös Pek- Me ollaan kaikki niinku arvokkaita. Samassa yhteydessä annetaan ym- tensa. Valtiokin voi tehdä paljon, Manuel Castellsin toimittama Kestävän kehi- jos se tekee sen oikein. Sikäli kuitenkin aika ovelaa, että sa- – siellä missä tilaustyöhön satsatut hynätkin. Tämä Sivulla 11 pääministeri Kataisen sanotaan kut- tarkoittaa muun muassa sitä, että koska ihminen suneen »professori Himasen» ajatustenvaihtoon on arvokas, hänen on tajuttava oma arvokkuu- syksyllä 2011. ALEKSI JALONEN 18. kuin virheesi», koska ilmeisesti edellinen lause ehti jo unohtua
Kulttuurivihkot 6?|?2013. 20 työväenkirjallisuuden väheksytty puurtaja 23 kirjoittamisen ohjaajan neuvo aloittelijoille: »HYPÄTKÄÄ SUORAAN AVANTOON» 25 kirjallisuus etsii kadonnutta jälkeä KIRJALLISUUS 28 käpykaartiin värväydyttiin monenlaisista syistä 30 informaatioteknologiasta kirjallisuuden kentälle 34 RAKKAUDESTA IIRIIN 38 Kilpailu kielestä MAASTA- JA MAAHANMUUTON AJALLA 40 Språkförsvaret puolustaa monikielisyyttä 19
Kaikista kolttosistaan hän kärsi suunnatonta häpeää, pahinta kahdesta sota-aikana saamastaan sukupuolitaudista. Moni tuntee Kallen suvun henkilöt ja vaiheet paremmin kuin omansa. Niiden yli nousee miehen häpeä. Köyhyydestä aiheutuneet traumat ja kotikylän tyttöjen ylenkatse seurasivat häntä läpi elämän loppuun asti. Hän kirjoittaa päättäneensä kuuden ensimmäisen kirjan jälkeen, ettei enää ikinä koske Päätalon kirjoihin. Kallen kirjojen erikoisiin piirteisiin kuuluu nimenomaan hänen tapansa ruoskia itseään ja tuoda heikkoutensa avoimesti kaiken kansan luettavaksi. Työn tuntee omassa kropassaan, se menee luihin ja ytimiin aivan konkreettisesti. 39 romaanistaan 26:ssa hän myös esiintyy omalla nimellään. Tänään omaelämäkerralliset romaanit ovat muodissa. Vasta armeijaan lähdöstään alkaen vuoden 1939 viimeisinä päivinä hän alkoi käyttää mukaan tulevista henkilöistä keksittyjä nimiä. Kulttuurivihkot 6?|?2013 1?|?2013 Mies ja hänen häpeänsä Kalle Päätalo kirjoitti 39 romaania ja kolme kertomuskokoelmaa. On siinä traaginenkin puoli. Helsinkiläisen Ritva Ylösen Tervaksinen toteemi tarkastelee juuri Iijoki-sarjan vastaanottoa. Kalle jos kuka oli työläiskirjailija, vaikkakaan ei poliittisessa mielessä. Niin paljon ulkoisia vastuksia ja omia töppäyksiä piti kokea uudelleen menestyksen päivinä. Kirjojen voima on niiden hitaudessa. Elämänsä jälkimmäisen puoliskon Kalle eli mielessään uusiksi ensimmäisen. Enimmillään kirjoista otettiin 100 000 kappaleen painoksia. 20. Hän toimi kirjailijana yli 40 vuotta, tuotti paksun romaanin aivan alkuvuosia lukuun ottamatta joka vuosi ja kirjoitti lähinnä omasta elämästään. Hitaus on voimaa Oikeat ihmiset, oikeat tapahtumat ja se, mistä Kallea on eniten moitittu, kerronnan hitaus, tekevät viitseliääseen lukijaan sen voimakkaan vaikutuksen, mikä selittää hänen valtaisaa suosiotaan. Vuonna 1971 aloitettua omaelämäkerrallista Iijoki-sarjaa hän kirjoitti yli 25 vuotta. Marraskuun alussa ilmestyi ensimmäinen väitöskirjatasoinen Päätalo-tutkimus. teema – XXX teema – kirjallisuus Työväenkirjallisuuden väheksytty puurtaja Teksti Kai Hirvasnoro Kalle Päätalo kirjoitti 26 romaania omasta itsestään. Hän joutui ottamaan vastuun perheen elatuksesta vähän yli 10-vuotiaana 1930-luvun pulavuosina ja oli esikoisromaanin Ihmisiä telineillä (1958) ilmestyessä jo nelikymppinen. Enää kriitikotkaan eivät voineet menestyskirjailijaa sivuuttaa. »Ei sillä, että teokset olisivat olleet tylsiä. Kallen lisäksi omilla nimillään romaanisarjassa esiintyvät kaikki muutkin henkilöt kuudessa ensimmäisessä osassa. Iijoki-sarjassa hän kertoi Kalle Päätalo -nimisen miehen elämän ensimmäisestä puoliskosta. Vauraudestaan ja arvostuksestaan hän ei näytä osanneen nauttia missään vaiheessa. Useimmissa muissakin kirjoissaan hän kirjoitti pitkälti itsestään, vaikka päähenkilön nimi vaihteli Ihmisiä telineillä -romaanin Mauno Joensivusta Nälkämäen Matti Liekoon. Siinä hän kuvaa joutuneensa ensimmäisellä yrityksellä jättämään Iijoki-sarjan kesken saamiensa fyysisten oireiden vuoksi. Lukijoiden vaatimuksesta hän täydensi sarjaa myöhemmin lisäosalla, joka kertoo rakastettujen henkilöiden myöhemmistä vaiheista. Kalle Päätalo ki rakennusmestarina matkatöissä ollessaan lapsen toiselle naiselle. Yksi syy Kallen ponnisteluun lieneekin halu »näyttää niille». Ennen ensimmäistä romaaniaan hänellä oli noin 25 vuoden kokemus »tavallisista» töistä ja lisäksi viidestä vuodesta armeijassa. Kalle kertoo, miten oli lapsena »korttipirun kelkassa» ja varasti rahaa selvitäkseen veloistaan. Ylösen mukaan kirjallisuuskäsitykset muuttuivat ja kritiikin normit kuitenkin väljentyivät 1980-luvulle tultaessa. Jälleenrakentajasukupolvea tutkiva Jenni Kirves (entinen Janatuinen) luki Iijoki-sarjan ja kirjoitti Päätalosta vuonna 2005 ilmestyneen kirjan Miehenkuva – Kalle Päätalon perintö. Hän saa lukijoissaan aikaan jopa fyysisiä reaktioita. Ensimmäistä vaimoaan hän petti jopa vuokraemäntänsä kanssa kotonaan ja te- KUVA : GUMMERUS kirjallisuuden erikoisimpia hahmoja. Lisäksi media nosti Kalle Päätalon ilmiöksi ja lukijoiden fanittamisen kohteeksi. Aiemmin häntä oli kiitetty vain Koillismaan menneen ajan elämänmenon ja työmenetelmien kuvauksesta sekä rikkaan murteen tallentamisesta – siis kansatieteellisistä ansioista. Kalle Päätalo (1919–2000) on suomalaisen Painosten kuningas ja ilmiö Kriitikot eivät Päätalon tuotannosta pitäneet, mutta lukijoidensa parissa hän oli enemmän kuin kirjailija – ilmiö. Ilman vahvaa eläytymisen kykyä hän ei olisi voinut palata vuosikymmenten takaisiin muistoihinsa niin elävästi kuin teki. Norjalaisen Karl Ove Knausgårdin kuusiosainen Min kamp (Taisteluni) on ollut arvostelu- ja myyntimenestys myös Suomessa. Kallen eläessä hänen kotiseudullaan Taivalkoskella aina heinäkuussa järjestettäville Päätalo-päiville tuli tuhansia vieraita. Juuri perusteellisuuden kautta Kalle synnyttää kirjoittamastaan vielä vahvempia mielikuvia kuin pelkkä teksti oikeastaan mahdollistaisi. Köyhyys, työteliäisyys ja kova pyrky elämässä eteenpäin ovat sen kantavia teemoja. Sarja alkaa Kallen varhaisimmista muistoista ja sen piti päättyä ensimmäisen romaanin saamaan vastaanottoon. Näyttelijä Peter Franzen muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan kahdessa romaanissa, ja viimeisimpänä faktaa ja fiktiota itsestään on sekoittanut ja sepittänyt Jari Tervo. Sarjan ilmestymisajan kritiikit, lehtikirjoitukset sekä Päätalon saamat lukijakirjeet kertovat aluksi syvästä railosta kansan ja asiantuntijoiden välillä. Jo 1960-luvulla hän nousi Suomen myydyimmäksi kirjailijaksi teoksellaan Viimeinen savotta. 1980-luvulla hän nousi niin suureksi ilmiöksi, että kriitikoidenkin oli hyväksyttävä tämä kansan sankari. Aikuinen Kalle oli mustasukkainen, mutta se ei estänyt häntä itseään seurustelemasta välirauhan aikana useiden naisten kanssa yhtä aikaa