Maailmallakin ilmestyy tasokkaita julkaisuja tutuista ja tuntemattomista vanhoista helmistä. Kulttuurivihkotkin iskee lusikkansa soppaan: teemapaketissa tutustutaan edellä mainittujen ilmiöiden lisäksi muun muassa suomalaisen elokuvan alkuaikoihin, elokuvan historian ensimmäiseen globaaliin naistähteen Mary Pickfordiin ja ranskalaiskoomikko Max Linderiin – Chapliniakaan unohtamatta. Irtonumero 9,40 euroa | 42. vuosikerta 3 | 2014 | MYKKÄELOKUVA Kulttuurivihkot MYKKÄELOKUVIEN UUSI KUKOISTUS Suomalainen mykkäelokuvakulttuuri elää nousukautta: festivaalit ja tutkimustyö kukoistavat, klassikkoja restauroidaan ja niihin sävelletään uutta musiikkia. Ritva Ylönen: Työläiskirjailija Kalle Päätalo Hannu Niklander: Värien ja tuoksujen Armenia Matti Rossi: Tulemanjoen tarinoita
Muistathan liittää mukaan yhteystietosi. 141–200 liuskaa 139 € 201–300 liuskaa 161 € TARKEMPIA TIETOJA: 301–400 liuskaa 183 € http://www.kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu. Lasku toimitetaan heti aineiston saavuttua, ja aineistoa ARVOSTELUPALVELUN HINNASTO AINEISTON LAAJUUS HINTA ryhdytään käsittelemään, kun lasku on maksettu. 1–30 liuskaa 73 € Pyrimme antamaan palautteen mahdollisimman Yli 400 liuskan käsikirjoitukset 31–70 liuskaa 95 € nopeasti, mutta 2–3 kuukauden odotukseen kannattaa sopimuksen mukaan. Saat lähettämästäsi aineistosta palautteen, jossa arvioidaan sen hyviä ja huonoja ominaisuuksia sekä annetaan ohjeita tekstin muokkaamiseen ja kirjoittajana kehittymiseen. Hintoihin sisältyy arvonlisävero, 24 %. LÄHETYSOHJEET Lähetä aineistosi joko sähköpostitse rtf-muotoisena liitetiedostona (sarjakuvat jpg-, tiff- tai pdf-muodossa) osoitteeseen arvostelupalvelu@kulttuurivihkot.fi tai tavallisessa postissa osoitteeseen: Kulttuurivihkot / arvostelupalvelu Kaasutehtaankatu 1 / 12 00540 Helsinki Voit halutessasi saatekirjeessä mainita, millaisista asioista erityisesti toivoisit palautetta. HYVÄ KIRJOITTAMISEN HARRASTAJA! Kulttuurivihkojen arvostelupalveluun voit lähettää asiantuntijoiden arvioitavaksi mitä tahansa kaunokirjallisia tai tietokirjallisia tekstejä, journalistisia juttuja tai sarjakuvia. 71–140 liuskaa 117 € varautua
Kun mahdollisuuksia monipuoliseen »Jos jatkossa haluaa aikuisena opiskella kouluttautumiseen karsitaan, hinta vähäisistoisen, samantasoisen tutkinnon, olemassa tä säästöistä voi olla pitemmän päälle kallis. Vuosikymon yksi askel eteenpäin uusliberalistisessa menten perspektiivissä määrä on tietysti jo koulutuspolitiikassa, jossa koulutus käsitemoninkertainen. Tämä merkitsee sitä, yrittäjänä toimiva, joka on ollut työelämässä että valtiotieteiden maisteri ei voi opintotuen yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja nyturvin opiskella vaikkapa matematiikan tai kyisen työnantajansa palveluksessa vähintään suomen kielen vastaavaa tutkintoa tai tievuoden ennen opiskelun alkua. On aihetta kuitenkin nosHiltunen tai häntä haastatellut toimittaja vaitaa esiin vielä yksi päätös, joka on jäänyt väkenee siitä, että aikuiskoulutustukea voi saada hemmälle huomiolle: Opintotuki poistuu vain »omaehtoiseen ammatilliseen koulutukensi vuoden syksystä alkaen toisesta samanseen» ja vain työ- tai virkasuhteessa oleva tai tasoisesta tutkinnosta. Rajaus on säätämässä aluksi EU- ja ETA-aluvalintaan. Mahdollisuus totekniikan ammattikorkeakoulututkinnon siis puuttuu esimerkiksi työttömiltä ja monilsuorittanut hotelli- ja ravintola-alan samanta pätkätyöläisiltä, vaikka juuri heidän joukostasoista tutkintoa. Kun teknologian kehitkansalaisille. Toisaalta myös tään ensisijaisesti yksilön invesrajauksella aikaansaatavat säästointina omaan tulevaisuuteentöt ovat vähäisiä: arvion mukaan Kun olet sa ja kuuluu siksi yksilön itsensä ensi vuonna alle kaksi miljoonaa rahoitettavaksi. Onhan ja opiskelijoiden indeksejä sekä lääkkeiden se olemassa, mutta ei sitä monikaan voi saada. nan etu. Kela-korvauksia. verrattuna moniin muihin leikkauspäätöksiin: tällä hetkellä hallituksen arvion muOpiskelumahdollisuuksien rajoittaminen kaan vajaata 4 000 opiskelijaa. Ne, joilla ei ole 18-vuotiaana ja vuoteen 2018 mennessä vajaat millä investoida, saavat jäädä väopintoalasi 11 miljoonaa euroa. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Opintotuen rajauksen kunnalla ollut varaa jättää ketään kykenevää myötä käy kuitenkin pahimmillaan niin, etkouluttamatta. hemmälle koulutukselle. ristiriidassa jatkuvasti toitotettaeen ulkopuolelta tuleville opiskevien ammatillisen ketteryyden, lijoille ja nykyisen linjan jatkuesmoniosaamisen ja elinikäisen oppimisen sa ennemmin tai myöhemmin myös Suomen vaatimusten kanssa. jättäytyä elämään ilman minkäänlaisia tuloja, Tietämyksen, osaamisen ja valmiuksien pelkäksi velaksi tai opintojen ohessa tehtävismonipuolisuus samoin kuin se, että kukin tä sivutöistä saatavilla vähäisillä tuloilla. Samaa valinnut, olet loppuikäsi ideologiaa edustavat lukukausiMuutos on kuitenkin huomionmaksut, joita ollaan Suomessakin sidottu tuohon arvoinen useista syistä. tä kun olet 18-vuotiaana opintoalasi valinnut Koulutuksen rajaamisen taustalla on myös ja siitä sittemmin tutkinnon suorittanut, olet groteski ja elämälle vieras teoria siitä, että korloppuikäsi sidottu tuohon valintaan, vaikka et keankin työttömyyden oloissa on keskityttävä saisi alalta töitä tai motivaatiosi alkaisi suunlisäämään työvoiman tarjontaa ja pidettävä tautua toisaalle. siksi mahdollisimman moni työmarkkinoiToisen tutkinnon voi toki suorittaa omalla den käytettävissä esimerkiksi uudelleenkoukustannuksellaan, mutta monellako on varaa luttautumisen sijasta. on myös aikuiskoulutustutki», lohduttaa opeElias Krohn Hallituksen kehysriihessä leikattiin muun 3. saan uudelleenkouluttautumisen tarvetta on Päätös koskettaa melko pientä joukkoa luultavasti eniten. PÄÄKIRJOITUS PUTKITUTKINTOJA KIITOS – JA VAIN YKSI KULLEKIN tusministeriön neuvotteleva virkamies Virpi muassa lapsilisiä, eläkeläisten, työttömien Hiltunen Helsingin Sanomissa (4.4.). tyminen ja elinkeinorakenteiden murrokset Kauaksi on tultu paitsi mahdollisuuksien muuttavat työllisyystilannetta ja työtehtäviä tasa-arvosta myös siitä snellmanilaisesta ajateri aloilla nopeasti ja arvaamattomasti, yksitelusta, jonka mukaan pienen kansan ainoan lön pitäisi olla aina valmiina kouluttautumaan voiman piti olla sen sivistyksessä eikä kansauudelleen – sanotaan. Nysaa tehdä itseään eniten kiinnostavia asioikyisen tasoinen opintotukikaan ei tosin riitä ta, ei ole vain yksilöiden vaan koko kansakunelämiseen
OUTI HUPANIITTU Tutkijatohtori (FT), erikoisalanaan elokuvahistoria ja arkistotiede. | ISSN-L 0356-3367, ISSN 0356-3367 (painettu lehti), ISSN 2242-6736 (verkkojulkaisu). | MEDIAKORTTI www.kulttuurivihkot.fi | KIRJOITUSTEN LÄHETTÄMINEN Toimitus ottaa sitoumuksetta vastaan lehdessä julkaistavaa materiaalia. Aiheiden tarjoaminen onnistuu parhaiten ottamalla yhteyttä toimitussihteeriin. Kuuden numeron kestotilaus 43 € (sis. Toimijuus ja kilpailu suomalaisella elokuva-alalla 1900?1920-luvuilla. Elokuvanteon ohella hän on sekä Oulun Musiikkivideofestivaalin että Loud Silents -mykkäelokuvafestivaalin taiteellinen johtaja. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Glödstaf ylläpitää kotimaista Mykkäelokuvasivustoa, toimii Forssan Mykkäelokuvafestivaalien organisaatiossa ja on julkaissut omakustannusteokset Kirjoituksia mykkäelokuvista (2011) ja Kirjoituksia mykkäelokuvista II (2013). »Kaikista mykkäelokuvista ei tarvitse pitää, mutta kaikki on nähtävä», on hänen ohjenuoransa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ks. Hänen nykyaikainen mykkäelokuvansa The Force esitettiin kotimaisten festivaalien lisäksi maailman parhailla kansainvälisillä mykkäfestivaaleilla Torontosta Pordenoneen. 4. Kylmälä asuu Vilnassa, Liettuassa. Lähetä tilaus tai tieto osoitteenmuutoksesta toimituksen osoitteeseen kirjeitse tai sähköpostitse: tilaus@ kulttuurivihkot.fi tai käyttäen tilauspalvelua osoitteessa www.kulttuurivihkot.fi. OTTO KYLMÄLÄ Vapaa kirjoittaja ja elokuvantekijä. Väitteli vuonna 2013 tutkimuksella Biografiliiketoiminnan valtakausi. vuosikerta | JULKAISIJA Domirola Oy | PÄÄTOIMITTAJA Elias Krohn | politiikka, filosofia, mielipide, 200 sanaa | TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, KEHITYS Ari Lahdenmäki | TOIMITUSSIHTEERIT Katja Nissinen | yhteiskunta, tiede, Tampere | Juha Säijälä | populaarikulttuuri, musiikki | Kirsi Vanhamaa | kirjallisuus, kirja-arviot, teatteri, elokuvat | Riikka Ylitalo | kaunokirjalliset tekstit | ULKOASU Tuuli Häggman | Pauliina Nykänen | TAITTO Ulla Eronen | TOIMITTAJAT Aleksi Ahtola | historia | Johan Alen | Jouni Avelin | Turku | Riia Colliander | Maarit Haataja | Eero J. Hirvenoja | elokuva | Janne Hukka | Mari Lukkari | Tomi Toivio | TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT www.kulttuurivihkot.fi | (09) 4114 5369 (vastaaja) | Kaasutehtaankatu 1/12 00540 HKI | etunimi.sukunimi@kulttuurivihkot.fi | OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Kultuurivihkot ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. alv 10%). alv 10%), vuoden määräaikainen 51 € (sis. työnjako yltä. | ILMOITUSHINNAT Koko sivu: 739 €, puoli sivua 474 € sekä arvonlisävero 24 %. 1974), joka menetti sielunsa viime vuosisadan alun elokuville jo lähes kaksi vuosikymmentä sitten. HANNU NIKLANDER Karkkilalainen kirjailija, joka novellien, romaanien ja runojen lisäksi on julkaissut kolme matkakirjaa. KULTTUURIVIHKOT 41. | KIRJAPAINO KTMP Ykkös-Offset, Singsby. Tekstit vain RTF- eli Rich Text Format - tai ASCII-tiedostomuodoissa sähköpostitse toimitussihteerille tai lehden osoitteesen (tuloste ja mahdollinen levyke). Parhaillaan hän tutkii suomalaisen 1920-luvun elokuvatuotannon taloutta ja näyttelijöiden asemaa elokuva-alalla. TÄMÄN NUMERON TEKIJÖITÄ KARI GLÖDSTAF Lappeenrantalainen mykkäelokuvaharrastaja (s. Kulttuurivihkoihin kertyvä aineisto luovutetaan vanhennuttuaan Kansan Arkistoon tallennettavaksi
3 PÄÄKIRJOITUS 6–9 200 SANAA 10 AITIOPAIKKA 11 LEVYT 15 KOLUMNI: AVELIN 28 DVD-ARVIO 59 KOLUMNI: BERGER 61 KIRJA-ARVIOT 66 KOLUMNI: SOIKKELI 36 HISTORIALLINEN MAMMUTTI 16 SUOMEN MANNERHEIM JA HUIPPU-URHEILIJAT 18 UNOHDETTU MARY PICKFORD 32 MUSIIKKI YHDISTÄÄ MAAILMOJA Elokuvan historian ensimmäinen Mykkäelokuvien säestys on paljon muuta kuin maailmanlaajuinen naistähti oli mykän hiljaisuuden peittämistä. TEEMA – MYKKÄELOKUVA KULTTUURIVIHKOT 3 | 2014 TEEMA: MYKKÄELOKUVA maailmojen välillä. 56 RUNOJA Maria Savela. Uudet säestykset kaunopuheisuuden mestari. Forssan mykkäelokuvafestivaalit ja työläiskirjailijuutta väitöskirjansa pohjalta Arkistonhoitaja Tommi Partanen esittelee Tampereen Loud Silents ovat suomalaisen kirjoittamassaan artikkelissa. 49 TULEMANJOEN TARINOITA Kirjailija Matti Rossi palaa uusissa runoissaan sota-aikoihin. toimivat tärkeänä siltana vanhojen ja uusien 22 SUOMALAISEN ELOKUVAN ALKUAJAT Historiankirjoituksen luomissa mielikuvissa Kari Glödstaf vaikuttui Abel Gancen R&A-raportissa kurkistetaan Suomi-Filmi nousee 1919 kuin feeniks-lintu Napoléonin (1927) restauroidun version mustan Marskin kulisseihin ja tuuletetaan tuhkasta. Linderiltä sai vaikutteita muiden muassa Charles Chaplin. työtä Kulttuurivihkoille. tuoretta Chaplin-kirjaa. 58 NORPPATUKKA, LUUMUNKUKKA Kari Saviniemen runo. 29 KOTIKOKOELMAA KARTUTTAMASSA 42 MIES KULKURIHAHMON TAKANA Kari Glödstaf arvioi mykkäelokuvien DVD- ja Eero Hirvenoja ruotii Peter von Baghin Blu-ray-versioiden eri julkaisijoiden tuotteita. Todellisuus on mutkikkaampi. esityksestä Lontoossa. 30 KOOMISTEN OIVALLUSTEN MESTARI Max Linderin Seitsemän vuoden onnettomuus on mykkäelokuvan huonosti tunnettu mestariteos. 44 VÄRIEN JA TUOKSUJEN MAA Hajastan eli Armenia on kiehtova sekoitus historiallisuutta ja modernia, eurooppalaisuutta ja aasialaisuutta. Kulttuurivihkot 3?|?2014. 26 NÄIN ELOKUVA RESTAUROIDAAN 40 FESTIVAALEJA PYÖRITETÄÄN INTOHIMOLLA Kansallinen audiovisuaalinen instituutti MUUT AIHEET 12 HEIKKOJA PUOLUSTAVA TYÖNARKOMAANI Ritva Ylönen pohtii Kalle Päätalon restauroi mykkäelokuvan aarteita. Haastattelussa festivaalien voimahahmoja. dopingkäryn tuoksuja. mykkäelokuvakulttuurin lippulaivoja. 5
Suomessa kokoomus säilyi suurim- Myös EU:n liittovaltiokehitystä ruo- pana puolueena. http://kulttuurivihkot.fi/lehti/jutut/eurovaalit Kari Heiskanen tekee paluun Savonlinnan Oop- missä muussa suomalaisen musiikin huippu- perajuhlille ohjaamalla Aulis Sallisen Kullervon, tuotteessa katsotaan miehen sielunmaisemaa joka on Savonlinnan Oopperajuhlien kesän 2014 kalevalaisin silmin. Savonlinnassa nähdään Opera Festival rocks! Täl- Amorphiksen perustaja ja kitaristi Esa Holo- löin lavalle astuu suomimetallin suurnimi Amor- painen on keikasta innoissaan: »Oopperajuhlat phis. Paavo Haavikon teksteihin ja Anselm maailman tyhjyydestä, sen lohduttomuudesta Hollon käännöksiin perustuvat tekstit olivat ai- kohoaa rakkaus. »Mietin, että juha säijälä 7. Kulttuurivihkot 3?|?2014. ?Kullervo johdattelee Savonlinnan Oopperajuhlat aivan uuden taiteenlajin pariin, sillä 13.7. mutta niiden toteutumisesta ollaan nyt entistä GUE/NGL (Yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden kauempana ja kriisimaiden tiukoista lainaehdois- vihreä vasemmisto) lisäsi puolestaan paikkamää- ta ovat kärsineet eniten kaikkein heikoimmassa räänsä 35:stä 52:een. muiden äänestämättömien vaalibileistä. Kulttuurivihkojen studiossa keskusteltiin tulosseurannan lomassa vilkkaasti EU-politiikasta. Vieraana oli nehti integraaiota Euroopan vanhojen suurvaltojen yritykseksi toteuttaa suurvaltahaaveitaan uudelleen EU:n kautta. Euroopan-mitassa konser- kriisi-Euroopan paheneva köyhyys ja eriarvoi- vatiivien ryhmä säilyi edelleen suurimpana, joten suus. Amorphista voisikin kutsua suomalaisen mytologian hevilähettilääksi. »Koko EU:n poliittinen luokka satsasi äärettö- Muusikkovieraana lähetyksen alussa oli Iida Umpikuja, ja house bändinä esiintyi Mjölkburg. päättyivät Yhtenä keskeisenä teemana lähetyksessä oli ristiriitaisiin tuloksiin. Kuka kuuntelee köyhää -verkoston aktii- merkittäviä muutoksia esimerkiksi talouspolitii- vi Tiina Saarela totesi, että EU:lla on kunnian- kan peruslinjaan tuskin on odotettavissa. Kullervon äitinä Olavinlinnan näyttämölle varamerkiksi muodostuneet Kalevala- ja Kante- palaa mezzosopraano Tuija Knihtilä. Samalla bändin ta- sanen. ja ympäri maailmaa. män paljon äänestysktiivisuuden kohottamiseen ja siihen, että olisi luotu edellytykset uudelle eu- KULLERVO INSPIROI AMORPHISIN SAVONLINNAAN rooppalaiselle integraation tiivistämiselle. Vaalien tuloslaskentaa seurattiin suorana videolähetyksenä Kulttuuri- Salmén luonnehti vaaleja EU-eliitin tappioksi. Vuon- Uhmakas Kullervo saa kipinän kostoretkelleen na 2006 julkaistu, Kullervon tarinaa käsittele- poltetun kotitalonsa raunioista. natun Kullervon roolissa hehkuu eturivin baritoni Musiikillinen uudistuminen on pitänyt pyö- Oopperajuhlilla katsotaan Tommi Hakala ja hänen orjaveljenään Kimmona rät pyörimässä, ja Amorphis on keikkaillut viime miehen sielunmaisemaa debytoi vuoden 2014 Vuoden taiteilija Ville Ru- vuosina runsaasti ulkomailla. Äidin rakkaus, rakkaus naiseen, kanaan omiaan luotsaamaan Amorphiksen raket- ystävään, maailmaan», kiteyttää Heiskanen.?Pii- timaista nousua suomalaisen metallin eliittiin. 200 SANAA VERKKOLEHTI SEURASI EUROVAALIT Euroopan Parlamentin vaalit 25.5. Studio-ohjelman lomassa nähtiin raportteja Musiikkitalolta, jossa puoluejohtajat olivat koolla, eri puolueiden vaalivalvojaisista sekä anarkistien ja muun muassa kirjailija ja journalisti Leif Salmén. Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma sekä varsinkin Olavinlinna on meille uusi, upea Silvasti kertoo idean Amorphis-vierailusta syn- ympäristö toteuttaa Amorphiksen produktio.» tyneen Aulis Sallisen Kullervosta. Ennak- Hän luonnehti vaalien tulosta EU-eliitin tappiok- koon tehdyissä videoissa haastateltavina olivat si, koska vain noin 43 prosenttia EU-kansalaisista muun muassa tutkijat Markku Kangaspuro ja käytti äänioikeuttaan, suunnilleen saman verran Katri Vallaste. vihkojen verkkolehdessä. Emeritusprofessori J P Roos luon- olivat oppositioon siirtynyt Vasemmistoliitto sekä Perussuomalaiset. Eniten kannatustaan menettivät SDP ja Vihreät. Suurimpia etenijöitä dittiin. yleisölle, joka ei ole ehkä koskaan käynyt Savon- Kalevalaan ja Aleksis Kiven Kullervo-näy- linnassa Oopperajuhlien aikaan.» telmään perustuvaa oopperaa on esitetty me- Konsertissa Amorphis esittää omaa tuotan- nestyksekkäästi maailman oopperalavoilla. Halusin sen tarjoavan jotain uutuustuotanto. asemassa olevat. letar-aiheiset laulut ovat tavoittaneet uusia fane- kalevalaisin silmin.. Äärioi- himoiset tavoitteet köyhyyden vähentämiseksi, keisto eteni, vaikkei niin vahvasti kuin oli pelätty. Tässä Lähetys on edelleen katsottavissa: on surkeasti epäonnistuttu», Salmén totesi. kuin edellisellä kerralla. kuitenkin viimeisimpään Circle-albumiin. toaan uransa alkutaipaleelta lähtien keskittyen Oopperan tarinaa kuljettaa sisäisen tuskan vire. vä Eclipse tulee myös olemaan keikalla vahvas- »Sallisen Kullervossa tuhkaksi palaneen ti läsnä
En juuri perusta maaseudusta. Toisena festivaalipäivänä opin muun muas- vioida.» Sampola tulkitsee nihilistisen päähenkilön sa, että sääsket voivat operoida sateellakin. Ulvila-elokuva puhutti sen nähneitä koko Neljä tuntia myöhemmin istuin festivaalin »Kohta Suomessakin pätee Jean-Pierre Mel- loppupäivän. Ulvilan murhamysteeri kertoo yhdestä Suomen historian omituisimmista oikeusprosesseista. Tragikoomisimmissa kohtauksissa, kuten kulttuurisokin ja näki vuoden tärkeimpiin lässä ensi-iltansa. levitykseen, ja se nähtiin ensimmäistä kertaa Yle tšadilaisessa kaupunkitrillerissä on mukana tut- Lehdon mielestä oikeuslaitos halusi ratkaisulla Fem -kanavalla marraskuussa. Hyönteisiä vi- haan. Helsingin Sano- tuja afrikkalaisia aiheita epävirallisesta taloudes- pelastaa kasvonsa. Minä ihmettelin, kuinka säätila oli baariteltassa ja odotin elokuvan alkua. Minä en. ta vammaisten osaan, prostituutioon ja kaupun- »Se on strategisesti järkevä tapa saada viisi Apeiron on kunnianhimoinen scifi-elokuva, gistumiseen. Kello ei ollut vielä 16:takaan. Hyttyskarkotekin Anneli Auerista, jota syytetään miehensä mur- tuntui purevan. hasta. toisistaan vain virkamerkki.» simmäisenä yönä oli keskiyön aurinko, toisena Pöydässäni istuneet veteraanikävijät olivat ker- Ulvilan murhamysteeri kertoo perheenäiti toneet, miten asiat toimivat. poliisin kertoessa turvautumisestaan selvänäki- kuuluvan ensi-illan. Oven poraaminen oikeussalin lattiaan rytmittää elokuvaa tragikoomisuudellaan. bra (1990). Kulttuurivihkot 3?|?2014. Yleisö oli innoissaan. kesäkuuta sinetöi Auerin ja hänen en- perustuu löyhästi Leena Krohnin romaaniin Um- Haroun on puhunut siitä, että afrikkalaisten tisen miesystävänsä seksuaali- ja väkivaltarikos- Ruotsinkielinen elokuva ei päässyt teatteri- pitäisi nähdä itsensä valkokankaalla, ja tässä tuomiot, kun se ei myöntänyt niihin valituslupaa. Kun taksin ovi aukesi, sisään lensi sääski. Lehto on dokumenteillaan ja fiktioelokuvillaankin sohinut aiheita, jotka Suomessa on ollut tapana jättää rauhaan. Minä olin ensimmäistä kertaa Sodankylän »Olen huolissani oikeusvaltiomme kehityk- elokuvajuhlilla ja toista kertaa Lapissa. jään, teltta täyttyi naurusta. hänen puolisonsa (Sampo Sarkola ja Irina Björk- Materiaali on salaista, eikä näytön tasoa voi ar- lund). Sääsket tosin olivat tiessään. Kult- villen toteamus, että rikollisen ja poliisin erottaa muuttunut päivä päivältä täysin erilaiseksi: en- tuurisokki oli tiessään, ja olo tuntui kotoisalta. Yleisö seurasi elokuvaa hämmennyksestä Perjantaina samaisessa teltassa nähtiin festi- haltioituneena. mat haukkui elokuvan. Ensikertalainen koki Sodankylässä kumentti Ulvilan murhamysteeri sai Sodanky- messa. Estetiikan hioo huippuunsa Antoine vuotta linnassa istuneelle rouvalle jokin tuomio, jonka päähenkilöt ovat rikollisia tutkiva mies ja Héberlén kuvaus. 200 SANAA AUER-DOKUMENTTI NOUSI ELOKUVAJUHLIEN PUHUTUIMMAKSI Teksti Ari Lahdenmäki Pekka Lehto: Ulvilan murhamysteeri. Monivaiheinen oikeuskäsittely on parai- Siirryin elokuvateatteri Lapinsuuhun katso- kaa vireillä. Vai ovatko tällaiset oikeusmurhat hänestä Suomessa yleisiä. Mutta kuka tahansa sen näh- losofiseen elokuvaan mukaan myös siihen sopi- kukoistaa aina vain, kun Cleaning Women -yhtye nyt aikuinen ymmärtää, ettei Aueria olisi olemas- vasti raikkautta tuovaa huumoria. Onneksi näin säesti täpötäydessä isossa teltassa suurmiehen sa olevalla näytöllä pitänyt tuomita. Se maan tšadilaisen ohjaajan Mahmat-Saleh Harou- Siihen liittyy myös toinen haara, jossa korkein nin viime vuonna valmistunutta elokuvaa GriGris. varhaisia mykkäelokuvia. Kulttuu- sestä», Lehto sanoi minulle puhelinhaastattelus- risokki alkoi kehittyä heti. oikeus 11. niin ettei valtiolle synny korvausvelvollisuutta. Kysyin näytännön jälkeen Lehdolta, uskooko hän, että kyseessä on yksittäistapaus. Li- Ulvilan murhamysteeri ei ratkaise, kuka mur- elämää harkitsevalla tarkkuudella, mutta saa fi- säksi huomasin, että Charles Chaplinin suosio hasi Auerin miehen. sa päivää ennen Sodankylään tuloaan. tämän valkokankaalta. rankkasade ja nyt tutistiin vain muutamassa lämpöasteessa. »Kyllä minäkin lapsena halusin poliisiksi, mutta en halua enää», Lehto vastasi. Suurin osa ei ollut ikinä voinut Lue Ulvilan murhamysteerin arvio verkkolehdestä: vaalin puhutuin elokuva, kun Pekka Lehdon do- kuvitellakaan, että tällaista voisi tapahtua Suo- http://kulttuurivihkot.fi/lehti/blogit/kinosilma 8. Lauantaina pienessä teltassa esitettiin Maria Ruotsalan viime vuonna valmistunut Apeiron
siitä huolimatta, että studio on toiminut innoituk- sä vastuussa elokuvastaan. see yhdysvaltalainen ohjaaja ja tuottaja kallista kalustoa.» Troma Entertainment -elokuvastudion perustajis- »Elokuva on valittu New Yorkin nykytaiteen »Tänä päivänä on enemmän hyviä elokuvia ja ta. Hollywood ei miestä kiinnosta, vaikka hän on- Bushin kanssa. Puheessa vilahtelevat mediakartellit ja massatuotantojen jalkoihin jäävät taiteilijat. Troma on perustettu vuonna 1974 ja on vanhin museon parhaiden elokuvien sarjaan. en tossun alla.» »Sieluttomien kassamagneettien ongelma on massaolon olevan jatkuvaa selviytymistaistelua »Heidän teoriansa mukaan ohjaaja on täydes- yleensä työryhmä, joka ei välitä lopputuloksesta. piirit ovat vihdoin tajunneet, että meillä on jo- aikaisemmin», hän toteaa. kuva, ellei ohjaaja olisi ollut umpihumalassa ja elokuvantekijöistä. Kuka tahan- Kaufmanin opastuksia elontekoon: tiossa. Kaufman kertoo Troman ole- Cinema -lehdestä. Tromavillen pienten ihmisten piinana ovat sa voi tehdä elokuvia. Yhä useampi kou- tiin, kukaan ei tule näkemään elokuvaasi.» Independent-elokuvan legenda Lloyd Kauf- luikäinen sairastuu tänä päivänä diabetekseen Kaufmanin uran alkuaikoina kaikki oli toisin. Elokuvien tapahtumapaik- sofian termein. Kaufman on toinen mauttaa. Kaufmanin elokuvia yhdistää yksi suuri tee- Ohjaaja kuvailee nykytilannetta kiinalaisen filo- ma: eliittien salaliitot. Enää ei tarvita rahaa tai https://www.youtube.com/user/TourOwnDamn https://www.youtube.com/user/Tromamovies 9. ja sai katsojia. »Jang eli huono puoli on se, että monopole- »Return to Nuke’Em High vol 1 (2013) kertoo ja ei enää vastusteta. Kos- työryhmä täynnä laiskoja surkimuksia.» ka halusin täyden vastuun teoksistani, minun oli lähdettävä tekemään underground-elokuvia pie- Kaufman puhuu indie-elokuvien kehityksestä nellä budjetilla.» paatoksella. Troma-studion elokuvia on katsottavissa veloituksetta: kana on pääasiassa kuvitteellinen Tromaville, »Jin eli hyvä puoli nykytilanteessa on se, että joka sijaitsee Yhdysvalloissa New Jerseyn osaval- elokuvanteko on demokratisoitunut. Hän kiinnostui elokuvanteosta lu- kin osallistunut suurten valtavirtaelokuvien ku- Tänä vuonna Troma on päättänyt antaa suu- ettuaan Jean-Luc Godardin ja Claude Chabrolin ten Rockyn (1976) ja Final Countdownin (1980) ren osan elokuviaan levitykseen ilmaiseksi kiit- kirjoituksia, joita löysi ranskalaisesta Cahiers du tekemiseen. Älykkö- loistavia nuoria elokuvantekijöitä kuin koskaan toiminnassa oleva indiestudio. »Älykköpiirit ovat vihdoin tajunneet, yhtiöeliitti (corporate elite), byrokraattinen eliitti että meillä on jotain sanottavaa», iloit- (bureaucracy elite) ja työväeneliitti (labor elite). Kaufman tutustui elokuvan maailmaan opiskellessaan Yalessa, josta valmistui vuonna 1968 tain sanottavaa. »Olin niin typerä, että nielaisin syötin. Eihän siihen mennytkään kuin 40 vuotta.» »Emme vain koskaan saa tietää heistä, koska valtamedia on tämän maailman rupertmurdochi- samaan aikaan Oliver Stonen ja George W. Elokuva on heijastus Final Countdownista olisi voinut tulla hyvä elo- sena monille tämän päivän nuorista mainstream- ohjaajansa sielusta», Kaufman kertoo. man vieraili tänä keväänä Helsingissä Night Visi- kelvottoman kouluruuan vuoksi», Kaufman huo- Jos elokuva oli viihdyttävä, se pääsi levitykseen ons -festivaalin yhteydessä. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Ellet ole suurten mediaryh- Lloyd Kaufman. tääkseen fanejaan. 200 SANAA ELOKUVIA ELIITTIEN SALALIITOISTA Teksti Heidi Merima Halonen Kuva Ville Järveläinen »Troma on jättänyt suuren jalanjäljen kulttuurimaisemaan», Lloyd Kaufman toteaa. salaliitosta, jonka toimien seurauksena koululai- mittymien kelkassa tai sinulla ei ole suhteita eliit- sille syötetään roskaruokaa
Merikanto iloitteli hauskasti kolmannes- Marsalkattaren Sprachkostümiin sa näytöksessä tanssiessaan ullakkohuoneessa kuuluu muun muassa filosofista ai- paljettipaidassaan. Miminä laulava Kybalova nimutkaisuus. petrasi loppua kohden ja sai äänensä resonoimaan vaikuttavimmin sairasvuoteella. Pie- 10. Quinquinin (Niina Keitel) savon murre ja Paroni Tanssijoita hyödynnettiin osuvasti toisen kohta- Boheemeista erityisesti Schaunard (Jussi Ochs von Lerchenaun (Jyrki Korhonen) välinen uksen lisäksi viimeisessä paholaisen, enkelin ja Merikanto) ja Colline (Koit Soasepp) vaikuttivat jutustelu on huomattavasti suorasukaisempaa muissa rooleissa. Ruusuritarin tulkinnanvaraisin kohta sijoittuu toisen näytöksen loppuun. AITIOPAIKKA BOHEEMIA SIRKUSTUNNELMAA JA WIENILÄISHENKEÄ Matti Leinosen suunnittelema täsmällinen valaistus on olennainen osa La Bohèmen verevyyttä. Marellin ohjauk- tiin vain yhteen sumppuun kokoontuvat ja nope- sopii erinomaisesti La Bohèmeen ensimmäisen sesta välittyi hyvin Straussin teoksen wieniläinen asti hajaantuvat farssista laulavat hovihenkilöt.. lisen hahmon erittäin hyvin sekä laulullisesti että ti oivaltavan dramaturgisen eleen kautta: tarvit- Katariina Lahden ohjauksen toiminnallisuus näyttämötyöskentelyn osalta. Korhonen välitti paronin monipuo- iloksi muuttuva pettymys realisoitui erinomaises- delmät roikkuivat esittäjien hameista. mahtavasti resonoivilla äänillään ja näyttelemi- ja arkisempaa. Strauss hyödyntää Ruusuritarissa mahtavaa Pieneen tarinaan sisältyy koko ihmissuhteiden monimutkaisuus. Paroni Ochs von Lerchenau mi- kuttavat taustat. ja nälkätaiteilijoiden arkinen toimeentulokamp- ti Hugo von Hoffmansthalin libreton ilmaisua, Marelli vastasi myös teoksen lavastuksesta ja pailu. Kuoro teki vaikuttavan eläväksi to- Erityisen tehokkaasti Sprachkostüm toimi pa- roihuavan.??Marsalkattaren, Octavianin ja Sophi- rin kaupustelumeiningin, ja Anna Sinkkonen oli ronin kohdalla: ökymaisen sovinistin ja vulgaa- en tertsetti ja rakkautensa säilyttäneiden Octa- vaatettanut väen persoonallisesti sisäkön pu- ripaskiaisen lisäksi paronin piirteeksi paljastui vianin ja Sophien duetto olivat muutenkin hui- vuista latinalaisamerikkalaishenkisiin hedelmä- hauskasti dramatisoidussa loppukohtauksessa man ohjauksen laulullisia kohokohtia. kaproblematiikkaa ja altruistisuut- Lavastaja Mark Väisänen oli loihtinut vai- ta. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Kuva: Stefan Bremer. jousiston ja torvien tuottamaa horisontaalista tekstuuria, joka velloo hyökyaallon tavoin vasemmalta oikealle, samalla tavoin kuin voisi kuvitella ylimaallisen rakkauden, himon tai mustasukkaisuuden kaltaisten tunteiden ihmissydämessä selvittelyyn. Yhteinen hitaasti Pariisilaisten nälkätaiteilijoiden elämästä ja rak- purkautuva still-kohtaus kuvasi tehokkaasti kol- kauksista kertovassa Giacomo Puccinin La Bohè- Marco Arturo Marellin ohjauksessa Richard lektiivista hämmästelyä paronin murhayrityso- messa kihisee verevänä italialaisten torien henki Straussin Ruusuritarista hyödynnettiin hienos- letusta kohtaan. Ruusuritarin ylväimmän hahmon sellään. kohtauksen boheemien ullakkohuonetapaami- tunnelma, joka on omituinen yhdistelmä äärim- sesta toisen näytöksen sirkuskohtaukseen ja mäistä aitoutta, keinotekoisuutta, groteskiutta, Rita Dahl sentimentaalisimpaan viimeiseen osaan, jossa La Dolce Vitaa ja elämän tragikoomisuutta. Rodolfon (Zach Borichevsky) Che gelida Sprachkostümia. molempiin ääniin toivonut vielä lisää. Visuaalisesti häikäisevä sirkus- tätöi ilkkuvilla kommenteillaan miljöö sopi erinomaisesti Musettan (Siphiwe edellä mainittujen parien runollisia McKenzie) ja Alcindoron (Heikki Aalto) välien- rakkaudentunnustuksia. parhaimmistoa. Octavianin (Niina Keitel) ja valaistuksesta: ilmiömäisin keksintö oli taustalla manina ja sitä seuraava Mimin (Stefanna Kyba- Marsalkattaren (Melanie Diener) sekä Sophien vaikuttanut rikkonainen peili, jonka saattoi tulki- lova) Si, mi chiamano Mimi kajahtivat oopperan (Hanna Rantala) väliset dialogit ovat täynnä yli- ta metaforisesti sekä minuuden että vuorovaiku- pääsalissa mahtavasti, vaikka resonaatiota olisin maallisen kauniita sanoja rakkaudesta, kun taas tussuhteen rikkoutumisena tai hämärtymisenä. Sophien pukuihin, joissa banaanit ja muut eksoottiset he- huumorintaju. La Bohème ja Ruusuritari olivat Rodolfo ja Mimi lausuvat jäähyväiset ja Mimi ma- neen tarinaan sisältyy koko ihmissuhteiden mo- Kansallisoopperan kevään tarjonnan kaa sairasvuoteellaan
1970-lukulaisesta rockbiisistä, johon on jätet- Niko Peltonen ty paljon tyhjää tilaa esimerkiksi kitarasooloille. Eleet ovat vähät, mutta intensiteetti valtava. Kukaan tuskin voi väittää viimeisen nen kortti musiikkibisneksen pelipakassa, mut- päälle ja vuosien ajan hiottua lopputulosta mi- ta viimeksi 1970-luvun alussa mitään relevanttia tenkään epäonnistuneeksi, mutta kysymyksiä tehnyt Willberg on tämä huomioidenkin melko herää silti. Ainoa poik- ilman mahtipontisimpaankin musiikkiin. 2010-luvun suomalainen taide ei tästä juuri paremmaksi muutu. Tämä toiminta ei voi olla taloudellisesti kannattavaa, enkä tiedä, miten kannattavaa se on jossa ei ole Destiaa. Laulaja-kitaris- laitoksen hiekkakuoppa pohjoissavolaisessa kor- ti Janne Westerlundin yhtye on tehnyt vuosi- vessa. Nimenomaan Tieliikelaitoksen: tämä on kymmenen ajan täysin ainutlaatuista vaikkakin musiikkia rannattoman taivaan alta, maailmasta amerikkalaisen ja vähän suomalaisen juurimusiikin ydinluusta ammentavaa musiikkia ilman, että sitä olisi muutaman sadan vihkiytyneen lisäksi löytänyt kukaan. ihan sävellyksenkin puolesta klassikon mitat.?. ?. Soundi on kuiva kuin Tieliike- detta kuin Plain Riden tekemä. ole odottanut juuri Willbergiltä yhtään mitään; Tavallaan Willberg on tyhjä kangas, jolle Mik- menneisyyden artistien päivittäminen uudelle kola on maalannut fantasioidensa poplevyn. Kun kuulijan sydän on jo pakahtunut, mukaan tulee vielä suomeksi laulava juhlallinen hautajaiskuoro jostain vaihtoehtokulttuurin tekemisestä saa pienessä körttiseutujen pimeämmiltä kolkilta. tuhlaamiseen jo Tehosekoitin-yhtyettä voitosta voittoon luotsatessaan, ja tuon bändin ha- Pepe Willberg: Pepe & Saimaa, jottua hän kurkotti rohkeasti kuuseen suureksi Suomen musiikki, 2014 lupaukseksi jääneen Saimaa-projektin kanssa. Esimerkiksi Empressavausraidalla Westerlund kurittaa kitaraansa intohimolla, joka tulee jo kaiuttimista läpi. laista pyrkimystä. Kaikki tä vajoamasta iskelmäsuohon, ellei Mestareita on kaunista eikä mikään tee kipeää, mutta sie- Pepe Willberg on kuin tyhjä Areenalla lasketa, ja iso, ikävuosien karttumisel- lua levyllä ei tunnu olevan, sille ei ole vuodatettu kangas, jolle tuottaja ja säveltä- ta säästynyt lauluääni, joka taipuu vaivatta maa- kenenkään asianosaisen sydänverta. ITKETTÄVÄÄ JA HÄMMENTÄVÄÄ On jotenkin kylmäävää, että marginaalin joka tuo mieleen liikaa viskiä juoneen 22-Piste- marginaalissa voi piilotella niin nerokasta tai- pirkon PK Keräsen. Lukijan on vain tutustuttava Resepti ei ole kovin monimutkainen: Plain Plain Rideen itse. niin nerokas levy, että se itkettää ja hämmentää Mikä tahansa arvostelu on lopulta yritys pu- ja tuntuu parhaalta tänä vuonna tähän mennes- kea sanoiksi jotain, joka pakenee aktiivisesti sel- sä kuulemaltani. Näin siksikin, ettei kukaan kai Pepe & Saimaan selkärangan. Westerlund laulaa nasaalisesti raakkuen tavalla, Plain Ride: Skeleton Kites, Ektro Records, 2014 11. Kulttuurivihkot 3?|?2014. LEVYNURKKA TYHJÄLLE KANKAALLE MAALATTU POPLEVY Pepe Willbergin voittoisa paluu on ollut kulu- Sen omissa nimissä ei koskaan julkaistu mitään, neen kevään isoin ja yllättävin ilmiö suomalaises- mutta tuolloin tehdyt popsinfoniat muodostavat sa popmusiikissa. Mikkola hurahti nuottipaperin kevytmieliseen Niko Peltonen jä Matti Mikkola on maalannut fantasioidensa poplevyn. Jou- vuosituhannelle nuorempien apuvoimien myö- set ja puhaltimet pauhaavat kilpaa päätähden it- tävaikutuksella alkaa olla kyllästyttävänkin ylei- sensä kanssa. Mutta jokin Westerlun- elämän yöpuolen musiikkia ilman halvan rappio- dia ja kumppaneita ajaa tekemään omaa juttu- romantiikan häivettäkään. Juuri sitä keus taitaa olla singlebiisi Tällä kadulla, jonka Pepe & Saimaa -levyn todellinen taustahahmo springsteenmäinen eeppinen nostalgia saa jo Matti Mikkola on hänet pistänytkin laulamaan. Lähinnä Timo Kiiskisen kirjoittamat odottamaton jokeri. Skeleton Kites on ja pimeän maan todellisia kansallislauluja. psyykkisestikään, kun palautetta Eleet ovat vähät, mutta intensiteetti valtava Plain Ride -yhtyeen uusimmalla levyllä.. 2010-luvun suomalainen taide Ride lähtee yleensä kiireettömästi etenevästä, ei tästä juuri paremmaksi muutu. Tämä on maassa arvattavan vähän. Country noiria, pitkän aan koko ajan vain paremmin. tekstit ovat vaivaannuttavia yrityksiä naamioida Willbergillä on kaksi keskeistä vahvuutta: iskelmäbanaliteetit syvällisiksi, ja Willberg itse tietty oppositioasenne, joka on estänyt hän- tuntuu palkkarengiltä omalla levyllään
PÄÄTALO 12. Kulttuurivihkot 3?|?2014
Se olisi sessaan (1983), miten hän sotien jälkeen Tamniin läpinäkyvän teennäistä, että karkottaisi pereelle muutettuaan tilasi ja luki Vapaa Sana lukijat. Sitoutumattomuus vei voiton. Usein määrittelyyn lisätään ilmaisun rehevyys ja voimakkuus sekä kielen tuoreus ja havainnollisuus. Lukijan tehtäväksi jäivät johtyöväenopistossa ja työväenlehtopäätökset. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Ajatus syitä ja seurauksia, vaan kuvasi puoluejäsenyydestä, opiskelu muutostakin. Järven mielestä Päätalolla oli jo työläistausPäätalon lapsuuden ja nuoruuden kasvutansa ja kokemuksiensa perusteella hyvät ympäristössä vallitsi työn tekemisen ja sen 13. Korkeinriippumatonta myötätuntoa, mikä parhaimtaan käytiin äänestämässä. Päätalo arvioi millaan johti konkreettiseen toimintaan olokirjailijanlaatunsa vain heikentyvän, jos hän jen parantamiseksi. Ne synnyttivät luokkasidonnaisuuksista kiihkoilun ja jäsenkirjan arvoisina. Tosin Haanpään idoliasemasta voi päätellä tämän yhteiskunnallisen aatemaailman löytäneen vastakaikua myös Päätalolta. Teosten muotorakenteetedellytykset kehittyä työläiskirjoittajaksi ja kaan eivät aina noudata yleisiä konventioita. Päätalo nimesi tärkeimmäksi esikuvakseen ja hengenheimolaisekseen Toivo Pekkasen, jonka nousu kansakoulupohjalta arvostetuksi kirjailijaksi antoi hänelle uskoa omiin mahdollisuuksiinsa. Pekkasen kuvaamat kaupunkimiljöö ja tehdastyöläisyys olivat Päätalolle kuitenkin outoja. kulttuuriyhdistys Kiilan alaosastoon, kynäiJo esikoiskirjassaan Ihmisiä telineillä lijäkerho Viiriin. Vähäosaisten puotiin kirjoittaminenkin hiipuivat lella hän oli. ryhtyisi vastentahtoisesti ja osaamattomana Päätalo kuvaa Pohjalta ponnistaen -teoksekoittamaan politiikkaa tekstiinsä. Hänen lapsuutensa ja nuoruutensa muutostakin, vaikka ei sitä ääneen julistanutelinpiirissä politiikkaa ja siihen liittyviä ilmikaan. Usein aihepiirinä on työläiselämä ja työväestö kokemuksineen ja tuntoineen. työväenopistossa ja liittyi vasemmistolaisen teoksensa. Hän aloitti suomen kielen opinnot Huonemiehen poika (1971) oli vasta hänen 12. ne. Mielestäni hän ainakin lä, ettei hän ole koskaan ollut poliittisesti valalitajuisesti ajoi näin takaa yhteiskunnallista veutunut. Päätaloa miellytti Pekkasen yhteiskunnallinen neutraalius, tapa kuvata asioita kenenkään puolelle erityisesti asettumatta. Hän oletti tekstinsä ilman poliittista -lehteä ja tutustui Eero Järveen, vankilaspaatostakin viestivän lukijoille, kenen puolelsakin istuneeseen vastarintaliikemieheen la hänen myötätuntonsa oli. Kaikentalon Siiranmäen vankileirin lainen politikoiminen ja luokpoliittisten vankien perusteella Päätalo katietoisuus olivat hänelle lähes muodostunutta ennakkokäsitysajoi ainakin tuntemattomia. Hän koki olevansa jo luontojaan työläiskirjailija metsä- ja rakennustyömiestaustansa vuoksi sekä teostensa keskeisten kuvauskohteiden, metsä- ja rakennustyömaiden, ansiosta. Kansan Sana tuntui kuiten(1958) Päätalo täytti kaikki muut Palmgrekin Päätalosta vieraalta, vaikka niin lehti kuin nin nimeämät työläiskirjailijan reunaehdot humaani ja avulias Eero Järvi muuttivat Pääpaitsi aatteellisuuden. Päätalo lupasi harkita asiEsikoiskirja kuvaa usein kirjailijan lapsuutaa: pohdinnot hän kirjasi Pohjalta ponnistaen ta toisin kuin Päätalolla, jonka lapsuuskirja -teokseen. Niistä hänellä ei ollut omakohtaista kokemusta toisin kuin toisen idolinsa Pentti Haanpään jätkäkuvauksista, jotka tuntuivat Päätalosta liiankin tutuilta, mutta kärkevä yhteiskuntakritiikki vieraalta. -kirjailijaksikin. Raoul Palmgrenin väitöskirjan Työläiskirjallisuus (1965) mukaan työläiskirjallisuus on työläisoloissa kasvaneiden, omakohtaisesti – ainakin osan elämäänsä – raskasta ruumiillista palkkatyötä tehneiden ja yleensä itseoppineiden kirjailijoiden kirjallisia tuotteita, joiden aatemaailma on yhteneväinen työväenliikkeen aatteen kanssa. PÄÄTALO Kalle Päätalo – työläiskirjailija ilman mandaattia Teksti Ritva Ylönen Kuvitus Pauliina Holma Kalle Päätalo ihmetteli Demarissa vuonna 1994, miksi työväen julkisuus ja auktoriteetit eivät aikanaan varauksettomasti luokitelleet ja hyväksyneet häntä työläiskirjailijaksi, vaikka hän suorastaan tyrkyttäytyi sellaiseksi. Lukijoihin kurjuuden kuvaukset vetosiöitä ei pidetty kovin tärkeinä – ei ainakaan vat. moille joutuminen merkitsi yksilön ja perheen Epäpoliittisuuttaan Päätalo perusteli silelämässä 1930-luvulla. Iijoki-sarjassaan Päätalo halusi ja unohtuivat sodanjälkeisen arjen kiireissä muun muassa kuvata, mitä yhteiskunnan arja vaikeuksissa. ten epäkohtien kuvaamisen sijaan ja lisäksi. Työväenlehtien ja kommunistiin, joka pyysi häntä kirjoittakriitikoille se ei riittänyt: he peräänkuulutmaan vasemmistolehtiin ja antoi ohjeita komtivat selkeitä kannanottoja yhteiskunnallismunistisen puoleen jäseneksi pyrkimiseen. Hän ei pohtinut alitajuisesti takaa tä kostoa henkivistä ja aggressiiajan yhteiskunnallisen tilanteen yhteiskunnallista visista kommunisteista
Sen kielteisessä valossa ja työläisiskielteisiä vaikutuksia olivat tietynlainen sotä etualalle nousivat työnantajaa myötäilekeutuminen itse asialle: huomiota kiinnitetvät puurtajat. tiin esimerkiksi kritiikeissä kansankuvauksePäätalon näkökulmaa pidettiin liian työnna, kun sitä vastoin urbaaniin ympäristöön ja johtajakeskeisenä. Suomalainen työläiskirjallisuus alkuperäisessä muodossaan hävisi lähes tyystin Muutamat kriitikot, Vesa Karonen etunetyöväenliikkeessä tapahtuneiden muutosten nässä, oivalsivat työn kaikkine sivumerkimyötä. Se koski myös kulttuuluottamusmiehet esitettiinkin rikritiikkiä ja sen sisältöä. Työ oli hänellä luonteenpiir- 14. Ansioita ei nostettu IDEOLOGISUUS lakkoilemalla, vaan ahkerointia lisäämällä. Päätalo ihmetteli joidenkin kollegoidensa vastahankaisuutta työläiskirjailijatitteliä kohtaan ja otaksui sen johtuvan nimityksen karsinoivasta vaikutuksesta. Päätalon asennetta ei ihanne. Teos tosin nähtiin jopa teollisuusväestöön sijoittuva työn ja työläistyöväenkirjallisuuden uutena muotona, josten kuvaus koettiin työläiskirjallisuudeksi. Sama koskee myös kritiikin väylinä toiviimeinen reviiri, jota piti puolustaa henkeen mivia lehtiä. Kirjallisuuskäsitykset ovat aikaan ja tyksineen korvaavan Päätalolla poliittiset konteksteihin sidonnaisia ja siten muuttuideologiat, jopa uskonnon. tiin kertoja Kallen, muonittajan ja rivimiehen, Ajan kuluessa poliittiset kahleet höltyinäkökulman kapeus. Teosta pidetettä Päätaloa ei mielletty työläiskirjailijaksi, tiin positiivisena kuvauksena rakentajan ja löytyy luokittelutavasta: Päätalon agraarisen työntekijäin maailmasta. Työ oli Päätalon via. oikeellisuuteen voivat vaikuttaa kritikoinLinnaa käytettiin vertailukohteena. tiin tekijöiden taustaan ja tarkoitusperiin. Yksi selitys siihen, puoluetaustasta riippumatta. Ainakin teosten levikin kannalta oli vain hyvä asia, että hän ei koskaan sitä saanut. Juuri tämä Päätalon intohimoinen ja kunniKirjailijanuran alku oli lupaava: Ihmisiä telioittava suhtautuminen työhön tekivät hänestä neillä sai myönteisen kriitikkovastaanoton ideologisesti epäilyttävän. Työn ideologian keskeisyys sen sijaan edisti menekkiä: työn eetos löysi kaikupohjaa lukijoissa. Kalle Päätalon Iijoki- sarjan vastaanotto ja vaikutus (2013, Tampere University Press).. alaistaja. sa ideologia jäi taka-alalle, mutta työläisten 1960-luvun ja vielä 1970-luvun alunkin kirajatustapa ja määrätyn ammattialan työymjailijakäsitystä leimasi yhteiskunpäristö ja prosessi kuvattiin asianTyö sai lähes nallisesti osallistuvan kirjailijan tuntevasti. Sarjassa on siis kapitalistinenkin piirre: yksilön kova työ ja edistysusko mahdollistivat lähtökohtia paremman taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman. Rakennustyöväen työn sekä metsä- ja uittotyön kuvauksia pidettoiminnan kuvaus herätti kuitenkin närää. Kulttuurivihkot 3?|?2014 re, elämäntapa, pakopaikka vieraantumista vastaan ja itsetunnon paikkaaja. Kirjoittaja on filosofian tohtori. Päätalon identiteetti oli työnteon kautta yhteydessä yhteiskunnallisen hyväksynnän hankkimiseen. Päätalo oli siis sitkeässä ismeihin sitoutumattomuudessaan suorastaan edelläTYÖN EETOS IDEOLOGIANA kävijä. TyönantaARVOTTAMISEN KOETINKIVENÄ jalle oltiin solidaarisia. Ne edustivat ylimitoitetusti suomalaiseen identiteettiin kuuluvaa protestanttista työetiikkaa, jossa omillaan pärjääminen on korostetun tärkeää. Ideologisuus tuli esille myös Iijoki-sarjan Ennakkoasenne ja usko oman ajattelutavan sota-aikaa käsittelevien osien kritiikeissä. Työtä kannatti tehdä jo sen vuoksi, että voi tuloksia tarkastellessa todeta aikaansaannosten syntyneen omin helvetillisin ponnistuksin. Artikkeli pohjautuu hänen väitöskirjaansa Tervaksinen toteemi. Kun kerrotaan vain se, vät: 1980-luvulle tultaessa kirjailijalta ei enää mitä on nähty ja koettu, kokonaisuus jää väedellytetty aatteellisuutta ja yhteiskunnallista kisinkin pinnalliseksi. Pakostikin herää kysymys, millaisia vaikutuksia esimerkiksi Iijoki-sarjan vastaanotossa olisi ollut, jos Päätalo olisi saanut heti esikoiskirjan jälkeen pysyvän mandaatin työläiskirjailijana. Työhön ankkuroidun identiteettinsä kautta Päätalo artikuloi ja vahvisti lukijoidensa identiteettiä. Päätalo lunasti työtä tekemällä lapsuus- ja nuoruusvuosina lupaamaansa näyttöä siitä, että kunnan apu ei ollut turhaa. . Vaikka tiin. Se oli heidän elämänsä johtoajatus, elämänteema. Persoonalliset puolustusmekanismit, Päätalo kuvasi sotapropagandan valheelliideologisista sidonnaisuuksista puhumattasuutta, hän ei kuitenkaan suhteuttanut sitä kaan, toimivat joissakin tapauksissa esteenä käsityksiinsä oikeasta ja väärästä. Kirjailijan tuli olla ideolotuolloin koettu työväen järjestäyuskonnollisen gisesti sitoutunut vallan kyseentymiselle vihamieliseksi, vaikka merkityksen. otetta. ja vereen saakka. Syyksi nählaajemmille näkemyksille. Työ sai lähes uskonnollisen merkityksen niin isä Hermannilla kuin Kallella. PÄÄTALO avulla eteenpäinmenon ideologia
menten saatossa jo eräänlainen tavaramerkki. Ei turhaa liikettä, pelkkää ja oman navan sfääristä on tullut vuosikympuhetta. Ensimmäisessä kohpuhetta, sitä keintä on touhotus, puhe ja viesmitättömämpiä tauksessa joku syyttää toista jostatintä sen itsensä vuoksi. Näiden elokuvien maailma jossa vihdoinkin selvitetään, kuka asetti luon aina jotenkin ahdas ja ummehtunut, ihmissikan illalliskattauksessa väärään paikkaan. Sight & Soundin päätoimittaja Nick James on. Ja suu käy. Oikeastaan se, ettei se ole lainkaan tyrmispuuttuu pääkirjoituksessaan (6/14) nykyelotyttävää. Ja siinä se on: mikään mankirjallisuuden klassikkoa. Draama on sitten sitä, että yhteen tilaan Sellaista on, millaiselta näyttää. Suu käy kin, välimatkaa noin kaksi metriä. Kolmas kohtaus, tömämpiä jutut. ja käyköön, eikä kukaan tunnu Toinen kohtaus, jossa joku syyttää hätkähtävän siitäkään, että mitoista jostakin, välimatkaa noin tä enemmän puhetta, sitä mitätkaksi metriä. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Eipä siion niin lähellä, ettei sitä huomaa. Pulinapitoisen röinyt – huolella tai huoletta – jotakin samaa valkokangaselokuvan ja pulinapitoisen telejostakin samasta: Richard Linklater, Woody visiosarjan ero taitaa olla lähellä sitä kuuluiAllen, Lukas Moodysson, Pedro Almodóvar, saa veteen piirrettyä viivaa, sikäli kuin ero voi valtaosa ranskalaisista, valtaosa briteistä, valolla lähellä mitään. Sitä mäkseen väkivaltaan, piinaan ja hikisenä rynsanotaan kriisiksi. ei ole niin vaaratonta kuin puhe. Kaikki tämä on tuttua… jostakin, joka kuvaa vaivaavaan pulinan määrään. Allenin elokuvien aikuiset täilevän protagonistin kiirastuleen, jostakin ovat lapsia, jotka pitelevät kädessään maailon tultava se vastapaino. ALEKSI JALONEN 15. Siksi sen voi ohittaa. jutut. AVELIN SIINÄ PUHE, MISSÄ PUUTE. Jouni Avelin on Kulttuurivihkojen toimittaja ja uusturkulainen ilonpilaaja. Ja tämän tunnemme me taosa kaikista – elokuvissa suu käy alvariinsa, kaikki, mekin, jotka emme edes katsele brittipariskunta kävelee ja sättii, kävelee ja sättii, sarjoja tai amerikkalaiseen pikkukaupunkiin istuu ja sättii, sättii ja seisoo. suhteen tai herneen kokoinen, ja purkautuu Menneisyydestä pulpahtaa kirje tai serkku. Ulkokohtauksia maailmaan uponneet tuskin huoon harvoin, enimmäkseen puljaMitä enemmän maavat mitään – tässäkään. sijoittuvaa humoristispainotteisKorviaan myöten lyhytviestita kevytdraamaa. Kun taideotai suhteeseen asetetaan muutama ihminen, rientoituneempi nykyelokuva keskittyy enimjotka kaikki hakevat vain omaa hyväänsä. Sillä siitä ei Mitä tyrmistyttävää kaikessa tässä sitten ole puutetta. Naps, telenä mitään, itse kukin on epäilemättä rekistevisio, tietenkin, taas kerran. Tärtaan sisällä. esille yleensä valituksen muodossa. Joku on menossa naimisiin ja hakee neuvoa vanhalta, jolla ei ole enää mitään muuta kuin Allenin elokuvien hahmojen infantiiliudesta puisevia neuvoja
16. TEEMA – XXX MYKKÄELOKUVASTA ON MONEKSI Suomalainen mykkäelokuvakulttuuri elää foniaorkesterin konserteista osoittavat, että nousukautta. Kulttuurivihkot 1?|?2013 Maailmalla ilmestyy jatkuvasti tasokkaita DVD- ja Blu-ray-julkaisuja sekä tutuista klassi- Ruohonjuuritason festivaalitarjonnan ja koista että tuntemattomista helmistä. vuosittaisine DVD-julkaisuineen, suomalainen Akateemisellakin saralla mykkäelokuva on mykkäelokuva ja yleisemminkin mykkäeloku- myötätuulessa, viimeisimpiä osoituksia tästä vakulttuuri alkaa löytää vähitellen tiensä myös ovat Jaakko Seppälän väitöskirja Hollywood suuremman yleisön tietoisuuteen. tulee Suomeen (2012) ja Outi Hupaniitun Biografiliiketoiminnan valtakausi (2013). tyksen kera, ja Sodankylän elokuvajuhlienkin Kun tähän vielä lisätään KAVI:n hienosti ohjelmistoon kuuluu joka vuosi useampikin restauroidut mykkäelokuvaklassikkomme mykkäelokuvaklassikko. kuvaklassikkoon. Tallennukset Radion sin- JOUNI AVELIN & KARI GLÖDSTAF. Onnek- tutkijankammioiden väliin sijoittuen erityisen semme niiden tilaaminen ulkomailta on nyky- merkittävä ja valistuksellinenkin tehtävänsä ään melko vaivatonta, joten takavuosien pula on ollut Yleisradion Mykkä valo -hankkeella, on vähitellen muuttumassa runsaudenpulaksi jossa viisi suomalaista nykysäveltäjää laati uu- – ja hyvä niin, sillä mykkäelokuvasta on muu- den musiikin viiteen suomalaiseen mykkäelo- tenkin moneksi. Forssan mykkäelokuvafestivaa- mykkäelokuva on harvinaisen joustava for- lit ja Tampereen Loud Silents -tapahtuma tar- maatti, johon istuu yhtä lailla perinteisempi joavat helmiä ja harvinaisuuksiakin livesäes- elokuvamusiikki kuin taidemusiikkikin
TEEMA – MYKKÄELOKUVA 18 UNOHDETTU MARY PICKFORD 22 MARKKINOINTIPUHEILLA TUETTUA KANSALLISTA HISTORIANKIRJOITUSTA 26 KUVALLA ON VÄLIÄ: ELOKUVARESTAUROINNIN PERUSTEET 29 MYKKÄELOKUVIA OMAAN KOKOELMAAN 32 HILJAISUUDEN DRAAMAA JA UNIVERSAALIA TARINANKERRONTAA 36 NAPOLÉON VU PAR ABEL GANCE 40 MYKKÄELOKUVAFESTIVAALEJA SUOMESSA 42 PIKKU KULKURIN KULTTUURIHISTORIA 30 TUNTEMATON NAURUPOMMI MYKKÄELOKUVAT 17. Kulttuurivihkot 3?|?2014
18. My Best Girl, 1927 Teksti Kari Glödstaf Turvattomat (Sparrows, 1926). Kulttuurivihkot 3?|?2014. Yksi tällaisista on Mary Pickford, jonka Kari Glödstaf haluaisi palauttaa parrasvaloihin. Kuvat julkaistu Milestone Filmsin luvalla. TEEMA – MYKKÄELOKUVA T Y TÖI STÄ PARHAI N: Unohdettu Mary Pickford Elokuvan historia on unohdettujen historiaa, täynnä aikakausiensa suuria tekijöitä, joita tänä päivänä tuskin edes muistetaan
Suosituimpia ja nykykatsojille tunnetuimpia olivat kuitenkin pikkutytön roolit: Pieni rikas tyttöparka (The Poor Little Rich Girl, 1917), Kaikki hauska kielletty (Rebecca of Sunnybrook Farm, 1917), Setä Pitkäsääri (Daddy-Long-Legs, 1919) sekä Pollyanna (1920) tekivät Pickfordista elokuvayleisön silmissä kuolemattoman. PIKKUTYTÖN LEIMA Asta Nielsen oli elokuvanäyttelijöiden aatelia, Greta Garbo edusti jumalaista kauneutta, Clara Bow oli silkkaa seksiä, Louise Brooks aistillinen ja hienostunut, Lillian Gish kuin haavoitettu lintu. Sudsissa (1920) hänen ruma ja pilkattu hahmonsa jää täysin vaille ihailemansa miehen rakkautta (elokuvaan jouduttiin lopulta kuvaamaan toisenlainen lopetus, sillä alkuperäistä pidettiin liian lohduttomana). Lapsi olisi sijoitettu lapsettoman tohtorin perheeseen, jossa hän olisi saanut paremmat asuinolosuhteet ja kaikin puolin valoisamman tulevaisuuden kuin köyhä äiti pystyi tarjoamaan. Kaikille ei ole käynyt yhtä hyvin. Kuka muu tuon ajan naistähti teki samanlaisia elokuvia. Hän murhaa elokuvassa Stella Maris (1918) ystävänsä rakkauden tiellä olevan, alkoholisoituneen ja väkivaltaisen naisen ja tekee sen jälkeen itsemurhan. Pickford oli tinkimätön. Avukseen hän sai vanhimman tyttärensä Maryn, joka alkoi huolehtia nuoremmista sisaruksistaan Charlottesta (»Lottie», 1895?1936) ja Jackista (1896?1933). Hän sai kuin saikin mahdollisuuden ja samalla myös taiteilijanimen. Hänen elokuviaan pidetään virheellisesti lapsellisina, jonkinlaisena mykän kauden Shirley Temple -tuotoksina, vaikka ne ovat tosiasiassa kaukana niistä. Kun hän joutui huonon työtilanteen vuoksi kokeilemaan taitojaan tuolloin vielä halveksitulla elokuva-alalla, hän ilmoitti ensimmäiselle työnantajalleen D. Hän teki elokuvia valtavalla työtahdilla (kahdeksan elokuvaa 1915, kuusi elokuvaa 1917 jne.) ja tarjosi yleisölle sitä, mitä se halusi nähdä – häneltä sujuivat niin satuelokuvat (Cinderella, 1914), koskettavat draamat (A Romance of Redwoods, 1917) kuin sotapropagandakin (The Little American, 1917). »Minun täytyi yrittää ottaa isän paikka jollain erikoisella tavalla ja suojella kaikin tavoin perhettäni rikkoutumiselta», tähti muisteli myöhemmin. Yleinen harhaluulo tuntuu olevan myös se, että Pickford näytteli aina pikkutytön rooleja, ja jopa Peter von Bagh sortuu kirjoittamaan Tähtien kirjassa, että »Mary näytteli aina vain nuorempia osia sitä mukaa kuin vanheni». Summat olivat hurjia, mutta ei Pickfordille turhasta maksettu. Kaiken lisäksi Charlotten oli pidettävä vielä huolta invalidisoituneesta isoäidistä. Ihmiset rakastavat luokittelemista, ja kenties yksi syy Pickfordin suosion hiipumiseen on se, ettei häntä ja hänen elokuviaan pysty sijoittamaan mihinkään selkeään muottiin. W. Legenda, elokuvan historian ensimmäinen maailmanlaajuinen naistähti, monimiljonääri, ensimmäinen oman tuotantoyhtiönsä perustanut näyttelijätär ja Yhdysvaltain elokuva-akatemian perustajajäsen – millään näistä ei tunnu olevan enää painoarvoa, kun elokuvan historiaa käydään tänä päivänä läpi. Vaikka hänen vanhempansa asuivat jo tuolloin erillään, John Charles Smithin kuolema jätti Maryn äidin Charlotten lopullisesti yksin lasten kanssa – tuohon aikaan kolmilapsisen perheen äidille ei ollut liiemmin aviomiesehdokkaita tarjolla. Katuväkivalta vie puolestaan hänen isänsä ennenaikaiseen hautaan elokuvassa Poliisin tytär (Little Annie Rooney, 1925). Mitään ei saanut tehdä puolihuolimattomasti tai puoli-ilmaiseksi. Griffithille haluavansa enemmän palkkaa kuin muut, olihan hän sentään »näyttelijä ja taiteilija». Toinen vakava paikka koettiin, kun Charlotte päätti antaa Maryn adoptoitavaksi. Gloria Swansonissa oli kuninkaallista ylväyttä, Colleen Mooressa pirteyttä, Theda Barassa eksotiikkaa… Mihin sijoittaisi Mary Pickfordin. TEATTERISTA ELOKUVAAN Pickfordin rohkeus, ennakkoluulottomuus ja itsekritiikki seurasivat häntä myös elokuvamaailmaan. Uuden yhtiön myötä elokuvamestarit saivat täyden kontrollin teoksiinsa, mikä oli ennenkuulumatonta tuohon aikaan. Seuraavana vuonna hän heittäytyi lopullisesti itsenäiseksi elokuvantekijäksi perustaessaan Chaplinin, Griffithin ja tulevan aviomiehensä Douglas Fairbanksin kanssa United Artists -levitysyhtiön. DeMillen ohjaama The Varrens of Virginia sai ensi-iltansa 3.12.1907, ei näyttelijäluettelossa ollutkaan Gladys Smithiä vaan Mary Pickford. Vuonna 1916 Zukor maksoi hänelle 10 000 dollaria viikossa ja 300 000 dollarin bonuksen. Mary Pickfordin (1892?1979) elokuvaura alkoi vuonna 1909, mutta vuonna 2009 asiaa huomioitiin tuskin missään. Kaksi vuotta myöhemmin IMP-yhtiön Carl Laemmle tarjosi hänelle 175 dollarin viikkopalkkaa ja vuonna 1912 hän sai Famous Players -yhtiön Adolph Zukorilta 500 dollaria viikossa. Apu löytyi teatterista, jonne lopulta koko perhe suuntasi. Lopulta asiasta kuitenkin luovuttiin, ja per- he päätti taistella yhdessä eteenpäin. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, sillä jos 19. Kun William C. Heikot olosuhteet, huono palkkaus, peruuntuneet produktiot ja raskas kiertue-elämä eivät pystyneet nujertamaan heitä ja vähitellen he alkoivat saavuttaa myös menestystä. TEEMA – MYKKÄELOKUVA Vuosi 2014 on omistettu Charles Chaplinille, maailman tunnetuimmalle filmitähdelle, jonka elokuvaura alkoi sata vuotta sitten. Teatterin lavalta Mack Sennettin Keystone-yhtiöön siirtynyt brittinäyttelijä löi itsensä nopeasti läpi, eikä jatkosta tarvinne sen enempää kirjoittaa. Chaplinia ja hänen kulkurihahmoaan juhlitaan vuoden aikana kaikkialla maailmassa, myös meillä Suomessa. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Äidin ja tyttären vahva suhde kesti ensin mainitun kuolemaan (1928) asti, ja usein äiti oli mukana tyttärensä sopimusneuvotteluissa. Suosion kasvaessa hän ymmärsi aina arvonsa ja vaati sekä palkkiot että tuotanto-olosuhteet sen mukaisiksi: aloittaessaan Biographilla 1909 hän sai 40 dollaria viikossa. Teatteriin rakastunut Mary otti jo varhain tavoitteekseen kuuluisuuden: hän halusi Broadwaylle kuuluisan teatteri-impressaarion David Belascon alaisuuteen. Kun pitkäaikainen yhteistyö Zukorin kanssa päättyi, Pickford ilmoitti siirtyvänsä toisen yhtiön alaisuuteen ja tuottavansa elokuvansa tästä lähin itse. LAPSUUDEN DRAAMA Mary Pickfordin (syntymänimeltään Gladys Louise Smith) lapsuus päättyi dramaattisesti viisivuotiaana, kun hänen jumaloimansa isä kuoli tapaturmaisesti. Hän teki selväksi Zukorille, ettei hyväksynyt muiden näyttelijöiden »roskatuotantojen kaupittelemista hänen elokuviensa avulla». Toisinaan hän otti myös kantaa tyttärensä roolivalintoihin, ja väitetään, että hänen mielipiteensä kaatoi 1920-luvun puolivälissä suunnitellun Faustelokuvan filmaamisen, sillä äiti-Charlotte ei sallinut Pickfordin esittävän valkokankaalla lapsenmurhaajaa. Ei uusia kirjoja tai tutkimuksia, ei retrospektiivejä tai korostuksia festivaaliohjelmistoissa, ei mainintoja uutisissa. Niissä on enemmän julmuutta, surua ja synkkyyttä kuin monessa muussa aikalaisteoksessa: menetetty lapsuus, köyhyys, alkoholismi, yhteiskunnallinen epätasa-arvo, perheväkivalta ja jopa kuolema olivat läsnä useissa Pickfordin elokuvissa
The Poor Little Rich Girl, 1917 Pickfordin elokuvia pidetään virheellisesti lapsellisina. 20. TEEMA – MYKKÄELOKUVA Through the Back Door, 1921 Pickfordin rohkeus, ennakkoluulottomuus ja itsekritiikki seurasivat häntä elokuvamaailmaan. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Niissä on julmuutta, surua ja synkkyyttä