V U O S IK E R TA. 1 LUOT TOTIEDOT TOMIEN AHDINKO LEGIOONATEAT TERI SYRJÄYTET TYJEN TUKENA A L A S K A N K U L T T U U R IN E N M O S A II K K I S V E IT S I N A T S IS A K S A N A P U R IN A K IR JA L L IS U U D E N M U U T T U V A T P U IT T E E T KÖYHYYDEN KIROT MARJAT TA STENIUS-K AUKOSEN SOSIAALITYÖ 2 – 2 1 8 2 – 2 1 8 K Ö Y H Y Y D E N K IR O T IR TO N U M E R O 9 ,9 E U R O A 4 6
Miksi kirjallisuus ei sitten pysy elokuvien vauhdissa. Tyttö panee 10-senttiset takaisin laukkuun, mutta jättää 5-senttisen pöydälle. Jos kirjailija haluaa varmistaa kertomuksensa valmistumisen, hän käyttää sen juonessa muutosta, jolla on räjähtävän voimakas vaikutus asioiden tilaan, muistuttaa Vorhaus. LÄHETYSOHJEET Lähetä aineistosi joko sähköpostitse rtf-muotoisena liitetiedostona (sarjakuvat jpg-, tifftai pdf-muodossa) osoitteeseen arvostelupalvelu@kulttuurivihkot.fi tai tavallisessa postissa osoitteeseen: Kulttuurivihkot / arvostelupalvelu Kaasutehtaankatu 1 / 12 00540 Helsinki Voit halutessasi saatekirjeessä mainita, millaisista asioista erityisesti toivoisit palautetta. Lasku toimitetaan heti aineiston saavuttua, ja aineistoa ryhdytään käsittelemään, kun lasku on maksettu. Jos kirjassa on liian ilmeinen teema, ei juonikaan saa potkittua lukijaa pohdiskelijaksi. Tällainen reaktio on proosan sisällä inhimillisempi kuin mikään koulupsykologiaa mielistelevä uhrianalyysi. Eikä siihen tarvita edes kameraa paikalle. Puhelin soi ja tyttö vastaa siihen, sanoo haloo, kuuntelee ja sanoo painokkaasti: ’En ole eläessäni omistanut mustia hansikkaita’. Hän riisuu hansikkaat, avaa käsilaukkunsa ja tyhjentää sen pöydälle. Päähenkilö saa potkut työstä tai löytää ruumiin, hänen puolisonsa lähtee tai kuolee, hän rakastuu ensisilmäyksellä, tai hänen luokalleen ilmaantuu uusi lapsi – ja niin edelleen. Muistathan liittää mukaan yhteystietosi. Kuuluisa esimerkki on F. Saat lähettämästäsi aineistosta palautteen, jossa arvioidaan sen hyviä ja huonoja ominaisuuksia sekä annetaan ohjeita tekstin muokkaamiseen ja kirjoittajana kehittymiseen. Jännitys tiivistyy jarruttamiseen keskittyvissä kohtauksissa, jotka saavat lukijan kyselemään, mitä on tekeillä. Konfliktitilanteessa lähes kaikki inhimilliset reaktiot olisivat kuitenkin yhtä uskottavia. Tyttö sulkee puhelimen, sytyttää ainoan tulitikkunsa, kun huomaa, että huoneessa on mies.” Tässä proosapalassa tiivistyy koko ihmiselämä motiiveineen kaikkineen. Pyrimme antamaan palautteen mahdollisimman nopeasti, mutta 2–3 kuukauden odotukseen kannattaa varautua. 2 Kulttuurivihkojen arvostelupalveluun voit lähettää asiantuntijoiden arvioitavaksi mitä tahansa kaunokirjallisia tai tietokirjallisia tekstejä, journalistisia juttuja tai sarjakuvia. Vorhaus julistaa, että teeman pitäisi olla kutsu toimintaan ja että teemassa tulisi olla jotain ratkaisematonta. Ehkä siksi, että nykypäivän proosa suosii helppoja teemoja, joissa pienet ihmiskohtalot puristuvat instituutioiden alle. Jarruttaminen on hyväksi jännitykselle, mutta toisto ei. Esimerkiksi aseella uhkaileva ihminen saattaa talttua sillä, että hänen uhrinsa yhtäkkiä aivastaa. Hän ei näe teitä, vaikka te istutte lähellä häntä. Jos kirjassa on liian ilmeinen teema, ei juonikaan saa potkittua lukijaa pohdiskelijaksi. TARKEMPIA TIETOJA: www.kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu HYVÄ KIRJOITTAMISEN HARRASTAJA! AINEISTON LAAJUUS 1–30 liuskaa 31–70 liuskaa 71–140 liuskaa 141–200 liuskaa 201–300 liuskaa 301–400 liuskaa HINTA 73 € 95 € 117 € 139 € 161 € 183 € ARVOSTELUPALVELUN HINNASTO KUKA TAHANSA osaa keksiä tarinalle juonen, mutta ani harva osaa tehdä juonesta jännittävän. jännityskertomus on jarruttamisen taitoa S OIKKELI Markku Soikkeli on tamperelainen kriitikko ja kirjailija.. Selitystä pakenevan teeman äärellä lukijalla on tilaa pohdiskella. Jännityksen kannalta tärkeitä ovat konfliktitilanteet henkilöiden välillä. Henkilöpitoiset romaanit ovat taitavasti rakennettuja, mutta niiden jännitys kuihtuu heikkoihin teemoihin. Hintoihin sisältyy arvonlisävero, 24 %. KIINNOSTAVIN HUOMIO Vorhausin oppaassa on se, että nykypäivänä kirjailijat pelkäävät suotta tekevänsä psykologisesti vääriä valintoja. Vorhaus toteaa oppaassaan, että konfliktikohdassa kirjailijat alkavat vaistomaisesti jarruttamaan juonen vauhtia ja toistamaan itseään pitääkseen yllä jännitystä. Hyvin rakennetussa kertomuksessa voi aistia jännityksen, jonka varassa kirjailija on luonut teoksensa. Jännityksen onnistuminen ei riipu kirjoittajan psykologisesta oppineisuudesta tai elämästä rikospoliisin palveluksessa, vaan henkilöhahmojen pelkistämisestä tilanteisiin, joissa nämä paljastavat kaikkensa eikä kuitenkaan sisimpäänsä. John Vorhausin kirjoittajaopas Creativity rules! (1999) on poikkeuksellinen reaktio proosakirjallisuuden tasapäistymiseen. Scott Fitzgeraldin Viimeisen ruhtinaan (1941) proosamuotoinen kuvitelma täydellisestä elokuvakohtauksesta: ”Kaunis pikakirjoittaja, jonka te olette nähnyt ennenkin, astuu sisälle huoneeseen, ja te katselette häntä – veltosti. Mitä enemmän kirjallisuuden kanssa elää, sitä useammin kääntyy elokuvien puoleen kokeakseen jännityksen tunteen. Yli 400 liuskan käsikirjoitukset sopimuksen mukaan. Hän menee kamiinan luo polttaakseen mustat hansikkaansa
Sellainen oli Suomi 100 vuotta sitten.” TAMMISAAREN VANKILEIRIN 100-VUOTISTAPAHTUMAA JÄRJESTÄVÄ KANSANEDUSTAJA MAARIT FELDT-RANTA ISOISÄNSÄ ISÄN KOHTALOSTA, S. 28.. 3 TÄSSÄ NUMEROSSA ”Erinäisten kuljetusten jälkeen hänen tiensä päättyi Inkoon Västankvarniin, jossa hänet tovereineen pantiin kaivamaan omat hautansa, joihin heidät teloitettiin toukokuussa 1918. Eihän niihin voi kirjoittaa yksityiskohtaisesti kaikkia mahdollisia tapausvaihtoehtoja.” ENTINEN KANSANEDUSTAJA MARJATTA STENIUS-KAUKONEN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE PÄÄSYN VAIKEUKSISTA, S. Hän oli tuolloin 41-vuotias viiden lapsen isä. ”Kun ihmiset lukevat lakipykäliä, heille muodostuu kuva, että heille kuuluu eläke. Ongelma on eläkelaitosten tulkinta noista laeista. 10
KÖYHYYDESTÄ PÄÄSTÄISIIN yksinkertaisilla keinoilla. hallitus tekee meistä tyhmiä PÄÄKIRJOITUS JUHA SÄIJÄLÄ. Kyynisempi voisi väittää, että kyseessä on harkittu ja tahallinen yhteiskunnallinen toimenpide, jonka tavoite on saattaa yhä suurempi osa väestöstä taistelemaan keskenään pöydältä putoilevista leivänmuruista. Köyhyys on tauti, jota ylläpidetään tahallisesti. Järjettömistä, tuhlaavista ja meidän kaikkien elämänlaatua heikentävistä kohteista leikkaamalla voisimme nostaa köyhimmät helposti köyhyysrajan yläpuolelle. Vaikka elämme keskellä yhtä maailmanhistorian yltäkylläisintä aikaa, ei poliittista tahtoa köyhyyden lopettamiseksi tunnu löytyvän. Yksinasuva lapseton aikuinen on Suomessa köyhä, jos käytettävissä olevia tuloja kuukaudessa on alle 1??185 euroa. Valtion budjetista käytetään huomattavia summia aseisiin, tuetaan kestämätöntä lentomatkailua ja kaadetaan rahaa ympäristökatastrofeja aiheuttaviin kaivoksiin. Sen lisäksi, että köyhyys tuottaa yksilöille inhimillistä kärsimystä, se myös syö maailmasta henkistä pääomaa. Yhä useampi on Suomessakin pudonnut kuluvan hallituskauden aikana köyhyysloukkuun. Kun yhä useammat työt voidaan automatisoida, olisi ihmiskunnalla ennennäkemätön tilaisuus käyttää yhdessä luovaa potentiaaliaan hyvään. Tällä summalla voitaisiin nostaa koko väestö äärimmäisestä köyhyydestä ja taata kaikille globaalin köyhyysrajan määrittämä minimisumma 1,25 dollaria päivässä. Kyse on siitä, miten ja millä perustein sen jaamme. Päättäjämme voisivat halutessaan koska tahansa laittaa valtion budjetin prioriteetit uusiksi. KOULUTUSLEIKKAUKSET . Näillä päätöksillä aiheutetaan sekä inhimillistä kärsimystä että peruuttamattomia ympäristötuhoja. Kuka tahansa kädestä suuhun elänyt tunnistaa ilmiön: kun kaiken aivokapasiteetin käyttää sen ajatteluun, kuinka selviytyä loppukuun laskuista, vuokrista ja ruokaostoksista, ei yksinkertaisesti jaksa miettiä, kuinka köyhyydestä voisi nousta. Maailman kaikkein köyhimpien ihmisten asemaa voitaisiin esimerkiksi parantaa, mikäli maailman rikkain kymmenen prosenttia antaisi vain kaksi prosenttia tuloistaan yhteiseen hyvään. ON OLEELLISTA KATSOA , keitä ihmisten köyhdyttämisestä ja tyhmentämisestä tulee vaatia tilille. Jatkuvasti kehittyvässä maailmassa on väkivaltainen päätös pitää köyhät köyhyydessä. Köyhät eivät ole köyhiä siksi, että olisivat muita tyhmempiä, mutta köyhyyden on havaittu tyhmistävän ihmistä. Köyhyyttä on montaa eri astetta, ja kaikki suomalaiset ovat maailman mittapuulla varsin varakkaita. Testit osoittivat, että viljelijöiden älykkyysosamäärä oli korkeampi välittömästi sadon myynnin jälkeen, jolloin heidän elintasonsa oli korkeimmillaan, kuin juuri ennen sitä, jolloin viljelijöiden taloudellinen tilanne oli tukalimmillaan. KASVAVAT LEIPÄJONOT ja niiden riittämätön rahoitus. Princetonin yliopiston psykologian laitoksella on tutkittu vuosikymmenten varrella köyhyyden vaikutuksia ihmisen päätöksentekokykyyn ja älykkyysosamäärään. Vuonna 2016 Suomessa oli 631?000 köyhää. 4 4 AKTIIVIMALLI. Vaurautta ei maailmasta puutu. Pitämällä osan ihmisistä köyhyydessä lainaamme tulevaisuudelta. Globaalisti vastuumme on auttaa kaikkia köyhiä, ja on ainutlaatuisen luovan voiman haaskuuta jättää se tekemättä. Köyhyys täytyy kuitenkin suhteuttaa vallitsevaan ympäristöön ja yhteiskuntaan, jotta sen vaikutuksia yksilön mahdollisuuksiin voidaan totuudenmukaisesti arvioida. Psykologian professori Eldar Sharif on keskittynyt urallaan köyhyyden vaikutusten tutkimiseen. Seuraavan päivän ruokaa leipäjonossa odottava ihminen ei innovoi uutta Nokiaa, vaan toivoo selviävänsä. Sharif on myös tehnyt älykkyysosamäärätestejä intialaisille sokeriruo’on viljelijöille. Jatkuvan köyhyyden alla elävät ovat Sharifin tutkimusten mukaan jatkuvasti sellaisen psykologisen kuormituksen alla, että koehenkilöiden kyky ajatella valintojen pitkäkestoisia seurauksia kärsii. Pitämällä osan ihmisistä köyhyydessä lainaamme tulevaisuudelta, ja tästä lainasta maksetaan vielä kalliit korot. Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia maan keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista. Millaisia tieteen, taiteen ja yhteiskunnan innovaatioita muhiikaan meidän ainutlaatuisissa mielissämme! Köyhyys kuitenkin estää tämän
Pirulliset köyhyyslarpit 27 Kuva köyhyyden kokemuksesta vääristyy, kun hyväosaiset heittäytyvät hetkeksi köyhiksi. Työväen Näyttämöpäivillä sukellettiin myyttien Suomeen 20 Aihepiirit vaihtelivat ilmastonmuutoksesta ja ydinvoimaonnettomuudesta häpeään ja yksinäisyyteen. Puolueettomuus on paljastunut myytiksi. K AUN O K IR J A L L I S U U S Runoja 54 Näytteet kahdesta tuoreesta runoteoksesta: Riikka Ulannon Tehen ja Tuomas Kilven N&E. Yhdysvaltojen osavaltion status alueella on ollut miltei kuusikymmentä vuotta. Miten kirjallisuus on muuttunut. Kansalaisten auttaminen intohimona 28 Marjatta Stenius-Kaukonen pystyi kansanedustajana konkreettisesti auttamaan sosiaalibyrokratian kanssa kamppailevia ihmisiä. KU VATA ID E 56 Kulttuurivihkojen uuden taittajan Karri Kuoppalan kuvasarja. Köyhyystutkija Maria Ohisalon kolumni. Kovat ajat alppimaassa 44 Sveitsissä kiistellään yhä maan toimista toisen maailmansodan aikana. Muistiinmerkintöjä Alaskasta 48 Alaskassa voi törmätä niin tähti lippuihin kuin ortodoksiristeihin. Nettimaailma muuttaa kirjailijan roolia. Aleksi Ahtola luotaa kehityssuuntia. Luottotiedoton, ihmisarvoton 32 Arjen perusasiat, kuten asunnon vuokraaminen, kotivakuutuksen hankkiminen, pankkiasioiden hoito tai puhelinliittymän hankkiminen, muodostuvat usein hankaliksi luottotietonsa menettäneille. 42 Kustannusala sekä keskittyy että eriytyy. Ulosotossa olevat tarvitsevat tukea 36 Kansanedustajat huolestuivat ylivelkaantuneiden ahdingosta ja perintäfirmojen ahneudesta. Työttömille teatterin tekeminen merkitsee läsnäoloa ja positiivisia tulevaisuuden näkymiä. L I S Ä K S I : Ulkopuoliset arvioivat työttömän elämää Vain verkkolehdessä: www.kulttuurivihkot.fi/ lehti/jutut/artikkelit 3 PÄÄKIRJOITUS 6 200 SANAA 13 PUHEENVUORO 14 LEVYNURKKA 16 KOLUMNI: AVELIN 17 KOTIKINO 53 KOLUMNI: BERGER 60 KIRJAT 67 KOLUMNI: SOIKKELI A RT IK K E L I T Amerikan malliin 18 Eero Hirvenoja poimi DocPoint-festivaalin annista kaksi Yhdysvaltojen aiempia presidenttejä käsittelevää elokuvaa. 2—2018 48 5 38. T E E M A : KÖ Y H Y Y S S U O ME S S A Nykypäivän vähävaraisuus Suomessa 24 Huono-osaisten ja hyväosaisten elämismaailmat ovat yhä kauempana toisistaan, toteaa tutkija Juuso Koponen. Syrjäytettyjen teatteri parantaa työvoimapolitiikan aiheuttamia haavoja 39 Tamperelainen Legioonateatteri on puolustanut syrjäytettyjä ihmisiä jo 1990-luvulta alkaen
Hänen toistaiseksi uusin teoksensa on Nomenklatuurapäiväkirja (ntamo 2015). 6 Aseista ei ole turvaksi (YK, NEW YORK, INTER PRESS SERVICE) ” JOS ASEIDEN MÄÄRÄN KASVU lisäisi ihmisten turvallisuutta, Lähi-itä olisi huomattavan turvallinen paikka”, yhdysvaltalainen politiikan tutkija Natalie J. Kuuden numeron kesto tilaus 44 €, vuoden määräaikainen 51 € (sis. Viides pysyvä jäsenmaa, Britannia, ei jää kauas kärjestä. issn-l 0356-3367 issn 0356-3367 ( painettu lehti ) issn 2242-6736 ( verkkojulkaisu ) kansi Karri Kuoppala 2 s a n a a TÄMÄN NUMERON TEKIJÖITÄ Pertti Julkunen Opetti 1900-luvulla journalismia Tampereen ja Vaasan yliopistoissa. 24–26. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. THALIF DEEN Maailman nälkä kääntyi kasvuun (YK, NEW YORK, INTER PRESS SERVICE) NÄLKÄISTEN MÄÄRÄ MAAILMASSA on kasvanut 11 prosenttia viime vuodesta ja noussut lähes 130 miljoonaan, YK raportoi. Kiinnostuksen kohteet liberaalisti joka puolelta, mutta useimmiten yhteiskunnallisia tai ehkä tiedettä tai taidetta. Sittemmin käänsi luennoilla käsiteltyjä Philip Larkinin ja Frances Horowitzin runoja. 38-41. 44–47.. Tekstit vain rtfeli Rich Text Format tiedostomuodossa sähköpostitse toimitussihteerille tai lehden osoitteeseen (tuloste ja mahdollinen levyke). mediakortti www.kulttuurivihkot.fi kirjoitusten lähettäminen Toimitus ottaa sitoumuksetta vastaan lehdessä julkaistavaa materiaalia. YK julisti viime vuonna maahan korkeimman asteen humanitaarisen hätätilan, jollainen vallitsee myös Irakissa, Syyriassa ja Jemenissä. Haastatteli Legioonateatterin Timo Seppälää syrjäytettyjen ahdingosta ja itsetunnon kohottamisesta, s. Siprin mukaan aseista hyötyvät eniten niiden myyjät, joiden kärjessä jatkavat YK:n turvallisuusneuvoston neljä pysyvää jäsentä: Yhdysvallat, Venäjä, Ranska ja Kiina. Pyörittää omaa paljon luettua nettilehteä Arabialaista sulkaa (www.arabialainensulka.fi). THARANGA YAKUPITIYAGE julkaisija Domirola Oy päätoimittaja Elias Krohn – filosofia, mielipide, 200 sanaa, kaunokirjalliset tekstit toimituspäällikkö Juha Säijälä toimitussihteerit Katja Mäki-Kuutti – yhteiskunta, tiede, Tampere Kirsi Vanhamaa – kirjallisuus, kirja-arviot, elokuvat graafinen ilme Ulla Eronen taitto ja ulkoasu Karri Kuoppala toimittajat Aleksi Ahtola – historia, Johan Alén, Kiti Neuvonen – Tampere, Jouni Avelin – Turku, Maarit Haataja – teatteri, kuvataide, populaarikulttuuri, Eero J. 2000-luvulla hän on julkaissut kirjoituksiaan yli sadassa sanomatai aikakauslehdessä ja laatinut viisi kirjaa. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen Siprin tuoreen raportin mukaan sotien repimät Lähi-idän maat ovat yli kaksinkertaistaneet asehankintansa kymmenen viime vuoden aikana. Esa Ronkainen Työskenteli 1985–1987 Coop-osuuskaupan varastomiehenä Zürichissä ja seurasi Valaliiton teknisen korkeakoulun osastolla muun muassa luentoja uudesta englantilaisesta runoudesta. Jututti kansanedustajia: Li Anders sonia sote-uudistuksesta (s. Väkivallan kiihtyminen Kongossa on jättänyt 13 miljoonaa henkeä humanitaarisen avun varaan. Kirjoitti myös tähän lehteen köyhyyden kuvasta nyky-Suomessa, s. 36–37). Kulttuurivihkoihin kertyvä aineisto luovutetaan vanhennuttuaan Kansan Arkistoon tallennettavaksi. Lähetä tilaus tai tieto osoitteenmuutoksesta toimituksen osoitteeseen kirjeitse tai sähköpostitse: tilaus@kulttuurivihkot.fi tai käyttäen tilauspalvelua osoitteessa www.kulttuurivihkot.fi. Se käsittelee muun muassa nykyisten suomalaisten eliittien muodostumista. Ja kirjoitti siltä pohjalta tähän lehteen Sveitsin osuudesta natsiSaksan rikoksiin, s. Goldring huomauttaa. alv 10 %). Tällä hetkellä Juuso tekee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin ruoka-avusta Suomessa. Avustanut Kulttuurivihkoja jo joitain vuosia, työpiste toimituksen yhteydessä. Aiheiden tarjoaminen onnistuu parhaiten ottamalla yhteyttä toimitussihteeriin. Tehnyt myös useita tutkimusmatkoja Schweizerische Sozialarchiviin Euroopan poliittisen historian pariin. Suurin ruokapulan aiheuttaja ovat kon fliktit muun muassa Myan marissa, Nigeriassa ja Jemenissä. 9) ja Satu Taavitsaista ulosotossa olevien ahdingosta (s. Ne ja Saksa vastasivat 74 prosentista maailman asemyyntiä vuosina 2013– 2017. Suunta on huolestuttava, sillä nälkää onnistuttiin vähentämään usean vuosikymmenen ajan . Oskar Lindman Ikinuori kalliolainen freelancer. kirjapaino KTMP Ykkös-Offset, Singsby. Hirvenoja – elokuva, Mikko Pöllä, Mari Lukkari, Minna Sumelius, Tomi Toivio toimituksen yhteystiedot www.kulttuurivihkot.fi (09) 4114 5369 (vastaaja) Kaasutehtaankatu 1/12, 00540 HKI. Erityistä huolta aiheuttavat Kongon demokraattisen tasa vallan ja Etelä-Sudanin tilanne, Luca Russo YK:n ruokajärjestöstä FAOsta sanoo. Juuso Koponen Valtiotieteiden maisteri ja antropologi. Apua on saatu heikosti Kongoon samoin kuin Etelä-Sudaniin, jossa nälänhätä uhkaa 150 000:ta lähikuukausina. etunimi.sukunimi @kulttuurivihkot.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset Kultuurivihkot ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. YK:n peruskirjan mukaan turvallisuusneuvoston tehtävänä on suojella maailman rauhaa ja turvallisuutta. ilmoitushinnat Koko sivu: 739 €, puoli sivua 474 € sekä arvonlisävero 24 %
Karuista kohtaloista huolimatta kodittomien edun valvonta tuntuu olevan vahvalla pohjalla. Sutisen mukaan se on matka ja liikettä. Jyväskylän keväässä haastattelija, Yhdysvaltojen poliittisen historian tohtorikoulutettava Jani Kokko kysyi Sutiselta lopuksi, mitä on amerikkalaisuus. Kirjassa vieraillaan San Franciscossa asunnottomien järjestön elokuvaja keskustelutilaisuudessa, jossa kodittomat itsekin kertovat tarinoitaan. Kun matka sitten alkaa, ruuduissa näkyy kuvaa hikipajasta, jossa neulotaan vaatteita. Se ei tunnusta sitä, että sen ei tarvitsekaan löytää mitään.” ELIAS KROHN Kirjan voi ostaa digitaalisena tai tilata painettuna Kulttuurivihkojen verkkokaupasta: www.kulttuurivihkot.fi/kirjat Ville-Juhani Sutisen mukaan Yhdysvallat on muuttumassa oman itsensä museoksi. Se oli eräänlainen näyttely, jossa esitettiin amerikkalaista nykyarkea ikään kuin se olisi menneisyyttä. Kuva: Silja Pitkänen. Trumpin vaalivoitto, jonka herättämiä reaktioita Sutinen seurasi Berkeleyssä, toi esiin nostalgian maan kulttuurisena pohjavirtana ja sen nousun maan suurimmaksi poliittiseksi voimaksi. ”Se järkytti aluksi, mutta sitten järkytti enemmän se, miten siihen tottui muutamassa kuukaudessa”, Sutinen kertoi esitellessään kirjaansa tuoreeltaan Jyväskylän kevät -tapahtumassa maaliskuussa. Molemmissa on kysymys nostalgiasta, mutta eri tavalla tulkitusta ja sovelletusta”, Sutinen kirjoittaa. ”Halutaan ko vasti päästä perille, vaikka ei ole mitään mihin päästä.” Yhdysvallat nostalgian vallassa. KIRJAILIJA JA KÄÄNTÄJÄ Ville-Juhani Sutinen tunnetaan matkaesseekirjoistaan, joissa hän on käsitellyt niin Yhdysvaltoja, Itä-Eurooppaa, Kiinaa kuin Venäjääkin. Kapitalismin museo on todella olemassa, Oaklandin kaupungissa Kaliforniassa. SUTISEN MUKAAN Yhdysvalloissa on myös vasemmistolaista nostalgiaa, ”retroradikalismia”, jota hän pohtii osallistuessaan perinteikkään teollisuustyöläisten järjestön IWW:n maailmankokoukseen. Mottona oli kirjallisuustieteilijä Frederick Jamesonin lause: ”On helpompi kuvitella maailmanloppu kuin kapitalismin loppu.” Sutinen haastattelee museon kuraattoreita ja kuvailee esimerkiksi Christy Chownin interaktiivista veistosta Come Run in Me 2: ”Se on tavallisesta juoksumatosta rakennettu ’kapitalismin juoksupyörä’, jossa juoksijan edessä on kaksi televisiota. Uudessa, Kulttuurivihkojen kustantamassa kirjassaan Kapitalismin museo Sutinen tarkas telee Yhdysvaltojen henkistä tilaa Donald Trumpin presidenttikaudella ja harhailee sitä kautta kohti Amerikan nostalgista lähihistoriaa eri puolilla maata, etenkin länsirannikolla. ”Amerikkalaisuuden suurin para doksi on se, että halutaan kovasti päästä perille, vaikka ei ole mitään mihin päästä. Kierrellessään Yhdysvaltojen kaupunkien laskoksia ”vanhojen hampurilaisravintolan kylttien, entisten motellien ja tehtaiden, dinerien ja moottoritieliittymien perässä” Sutinen käytti vanhoja filmikameroita tallentaakseen nostalgiaa siinä muodossa, jossa se pyrki esiin. Koditon henkilö oli jopa ehdokkaana Berkeleyn pormestarinvaalissa. Liukuhihnan ollessa tyhjä ruudut maanittelevat viekoittelevasti mukaan (’Tule juoksemaan minulla!’). 7 2 S A N A A VILLE-JUHANI SUTISEN UUDESSA KIRJASSA VIERAILLAAN KAPITALISMIN MUSEOSSA JA POHDITAAN AMERIKAN HENKISTÄ TILAA. Kirjassa vieraillaan myös muun muassa Fordin tehtaan liukuhihnalla, Chicagon entisellä teurastamoalueella ja golfkentällä Death Valleyn keskellä. Mitä enemmän matolla juoksee, sitä enemmän vaatteita valmistuu.” Sutisen näkemyksen mukaan Yhdysvallat kokonaisuudessaankin on vähitellen muuttumassa oman itsensä museoksi. ”Tunti, puolitoista Berkeleystä kaakkoon, ja vintagekahviloiden mainoskyltit vaihtuivat Donald Trumpin kannatuskyltteihin. Esillä ovat monet Yhdysvaltojen yhteiskunnalliset ongelmat, kuten kodittomuus
Riikka Ulannon Tehen on teemoiteltu runoteos, jossa keskeisellä sijalla on Pohjanmerellä sijaitseva autonomiseksi julistautunut mikrovaltio Sealand. Roska päivässä -liikkeen perustajana kutsun sivistysja nuorisojärjestöjä sekä yksittäisiä ihmisiä näyttämään esimerkkiä. Nykyiset älylaitteet viittaavat paikannimiin vain koordinaateilla. 8 Roska päivässä -liike kutsuu sivistystekoon MITÄ USEAMPI KERÄÄ ROSKIA, SEN KYSEENALAISEMMAKSI KÄY YMPÄRISTÖN TURMELEMISEN OIKEUTUS, USKOO LIIKKEEN PERUSTAJA TUULA-MARIA AHONEN. Mitä useampi kerää, sen kyseenalaisemmaksi käy roskaamisen ”oikeutus”. Tärkeänä hahmona kirjassa esiintyy mielenterveysongelmiensa vuoksi ikkunattomaan tilaan vuosiksi eristetty Kastilian kuningatar Juana la Loca. ”Sealand on eristäytynyt vapaaehtoisesti. ”Itse halusin yrittää ottaa tämänkin ilmaisumuodon runouden haltuun”, Kilpi sanoi. Runoissa hyödynnetään murteellisuutta ja puhekieltä, mutta varsinaista murrerunoutta se ei ole. TUULA-MARIA AHONEN TA@WELHO.COM www.roskapaivassa.net https://www.facebook.com/groups/6646126686/ Runoutta mikrovaltiosta ja karttakoordi naateista KULTTUURIVIHKOJEN TÄMÄN KEVÄÄN UUDET RUNOTEOKSET OVAT RIIKKA ULANNON TEHEN JA TUOMAS KILVEN N&E. Esipuheessaan Kilpi luonnehtii teostaan rakkaudenosoitukseksi rikkaalle äidinkielellemme ja paikannimistöllemme. Kilveltä on aiemmin julkaistu sekä runoutta, proosaa että tietokirjoja. ELIAS KROHN Näytteet kirjoista sivuilla 54–55. Kun Suomessa saamme sivistyneen ympäristöstä välittämisen toiminnan laajentumaan, voimme näyttää mallia maille, joissa tilanne on huomattavasti pahempi. Hän on myös Kulttuurivihkojen entinen päätoimittaja (1991–1999). Ulanto on aiemmin voittanut Runo-Kaarina-kilpailun teoksellaan Vedelmiä (2016). Koordinaatit viittaavat suomalaisiin paikannimiin, jotka lukija voi internetin paikkatietokannasta hakea. Aikuisen ikään päässyt Roska päivässä -liike kutsuu kaikki suomalaiset keräämään ainakin yhden tai kaksi roskaa juhlavuotensa ”Vähintään 11 miljoonaa roskaa pois Suomesta!” -tapahtumassan. Uuden teoksen hän arvioi olevan tähänastisista kirjoistaan kokeellisin. Kutsun ovat vastaanottaneet muun muassa Kulttuurivihkojen toimitus, Vihreä sivistysliitto, Maaseudun sivistysliitto sekä ulkomaankauppaja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen. Siksi hyvin monet innostuvat keräämään useammankin roskan. Osa runoista on sanallistettu valmiiksi. Pieni teko herättää ihmisessä ajatuksia ja hyvän mielen tunnetta. Uutisia merten roskaantumisesta kauhistellaan, mutta ”normaali” elämä jatkuu entisellään, vaikka roskat päätyvät mereen yllättävän kaukaakin. Jokaisen sivistystä ja ympäristöämme arvostavan toivotaan paitsi tarttuvan kutsuumme myös vievän sitä eteenpäin. ”Yritin hajottaa kieltä, käyttää sekasanoja ja antaa maanista, pyörryttävää ääntä Juana La Localle. TUOMAS KILVEN N&E on todennäköisesti maailman ensimmäinen tasokoordinaateilla kirjoitettu runokokoelma. ”Sellainen maa, jonka kamaralta löytyvät Maailmannapa, Uusi-Eurooppa, Surkee ja Paskala, on runo itsessään.” ”Jos maatilan nimi on Pöljä tai Huti, voi miettiä millainen tarina on taustalla”, Kilpi totesi julkistustilaisuudessa. Kumpaakin kirjaa on saatavissa sekä painettuna että digitaalisena Kulttuurivihkojen verkkokaupasta: www.kulttuurivihkot.fi/kirjat “Jos maatilan nimi on Pöljä tai Huti, voi miettiä mil lainen tarina on taustalla.” ru n o t & ro s k a t. Murteellisuus on myös yksi keino hakea omaa ääntä”, Ulanto totesi. Juana La Loca ei voinut valita”, Ulanto vertasi Kulttuurivihkojen kevään kirjojen julkistusjuhlassa. TOISTAISEKSI VIELÄ ”normaali” ihminen heittää surutta roskia ja kävelee surutta niiden ohi
Myös tietyt potilasryhmät ovat haavoittuvassa asemassa, kuten psykoosipotilaat tai muut paljon sairastavat. Heidän osaltaan palvelujärjestelmä tulee vain monimutkaisemmaksi. KOKOOMUKSEN PITKÄAIKAINEN tavoite avata julkiset palvelut firmojen voitontavoittelukohteeksi on toteutumassa tällä hallituskokoonpanolla. Kustannukset kyllä nousevat, mutta raha valuu suurille terveysfirmoille ja hyödyttää suhteellisen hyvätuloisia ja terveitä suomalaisia. Suomen terveydenhuolto ei puolestaan ole tehotonta, vaan se on todettu hyvin kustannustehokkaaksi monissa kansainvälisissä vertailuissa. Andersson pitää mahdollisena, että sote vielä kaatuu, mutta ei spekuloi todennäköisyyksillä. Toinen syy uudistaa on, että julkiset terveyskeskukset ovat jo pitkään olleet aliresurssoituja. Suomessa pienituloiset maksavat liian isoja asiakasmaksuja ja omavastuita. Heidän omavastuunsa alenee, kun tätä rahoitetaan verovaroin. Kun viime kaudella sotea valmisteltiin parlamentaarisesti, kukaan ei tukenut kokoomusta. 9 2 S A N A A Järjestelmä on rakennettu niin, että todella sairaat tai myös sosiaalityön palveluita tarvitsevat ovat automaattisesti julkisella puolella. Myös potilaan itsemääräämisoikeutta ja hoitotakuuaikoja koskeva lainsäädäntö uudistettaisiin. ”Hallitus samanaikaisesti rakentaa sote-uudistukseen sisään kolmen miljardin leikkauskehyksen tiukan budjettirajoitteen kautta.” Andersson pitää tätä täydellisenä taloudellisena mahdottomuutena. Palvelujen laajamittaiseen markkinaehtoistamiseen sisältyy isoja riskejä, jotka hyvin todennäköisesti realisoituvat. Julkiset kustannukset ovat vaarassa lähteä kasvuun – ne rahat, jotka valuvat isojen yritysten taskuun, Andersson painottaa. NÄIN KÄY LI ANDERSSONIN MUKAAN, JOS HALLITUKSEN SOTE-ESITYS MENEE LÄPI. Vasemmistoliitto on ajanut mallia, jossa vastuu sosiaalija terveydenhuollosta siirrettäisiin kokonaisuudessaan maakunnille, joille annettaisiin oikeus verottaa ja saada aito päätäntävalta palveluihin. ”Keskeisimpiä ongelmia, kuten hoidon heikko saatavuus pienituloisella julkisia palveluita käyttävällä potilaalla, ei ratkaista markkinaehtoistamisella”, hän sanoo. VASEMMISTOLIITON PUHEEENJOHTAJA , kansanedustaja Li Andersson sanoo olevansa äärimmäisen huolestunut viimeisestä sosiaalija terveydenhuollon uudistusta (sote) koskevasta esityksestä, joka on eduskunnan käsiteltävänä. Sitä ne eivät tule olemaan nyt esitetyssä mallissa. Maksuihin tulisi 760 euron katto, joka sisältäisi asiakasmaksut, lääkkeet ja matkat. Nyt pääministeri Sipilä oli valmis myymään keskustan aiemman sote-kannan saadakseen maakunta mallin läpi. TEKSTI OSKAR LINDMAN KUVA MINNA KALLINEN Sotessa piilee isoja riskejä KUSTANNUKSET KASVAVAT, HYÖDYN KORJAAVAT SUURET TERVEYSFIRMAT SEKÄ SUHTEELLISEN HYVÄTULOISET JA TERVEET ASIAKKAAT JA JULKISET PALVELUT KURJISTUVAT. Lisäksi puolue uudistaisi asiakasmaksulainsäädäntöä. Juuri julkaistun THL:n tutkimuksen mukaan nämä kasaantuvat pienelle osalle väestöstä sekä myös pienituloisille. ”Minulla ei ole mitään maakuntahallintoa vastaan niin kauan kuin maakunnat ovat aidosti itsehallinnollisia ja demokraattisia. Niiden pitäisi saada oikea verotusoikeus ja päätäntävaltaa palveluntuotantoon”, Andersson huomauttaa. Suurimmat hyötyjät valinnanvapauden käyttöönotossa ovat ne ihmiset, jotka käyvät nykyisin omaan laskuun yksityisellä tai käyttävät työterveydenhuollon palveluita. Vasemmistoliiton puheeenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson sanoo olevansa äärimmäisen huolestunut viimeisestä sosiaalija terveydenhuollon uudistusta (sote) koskevasta esityksestä,. ”Jos kustannukset nousevat, julkinen puoli joutuu entistä enemmän leikkaamaan ja kurjistamaan palvelutuotantoaan”, sanoo Andersson. Monella paikkakunnalla on pitkät odotusajat ja omaa lääkäriä on vaikea tavata. Suurimmat hyötyjät ovat ne ihmiset, jotka käyvät nykyisin omaan laskuun yksityisellä tai käyttävät työterveydenhuollon palveluita. Väite, että sote-uudistus toisi palvelut laajemmin saataville, ei Anderssonin mukaan pidä paikkaansa. Nämä ovat vielä heikommalla tolalla sosiaalihuollon puolella kuin terveydenhuollossa, Andersson muistuttaa. Kilpailun puute on keksitty ongelma, Andersson toteaa. Tilaaja-tuottaja-mallia ja markkinaehtoistamista ajetaan nyt myös työllisyyspalveluihin. S OSIAALIJA TERVEYSSEKTORIA on kuitenkin uudistettava, kahdesta syystä. Palvelujen markkinaistaminen ei ole maailmalta, kuten Ruotsista tai Yhdysvalloista, saatujen kokemusten perusteella erityisen tehokas tai tasa-arvoinen tapa järjestää terveydenhuoltoa
Lukion toisella luokalla kirjoitin mekaanisella kirjoituskoneella 61-sivuisen esitelmän Suomen kansalaissota: taustaa, tapahtumia ja jälkiselvittelyitä (1979). Muistotyö on samalla työtä ihmisoikeuksien, rauhan ja tasa-arvon puolesta tässä ajassa." Lindenillä ei ole tiedossa omien sukulaistensa osallisuutta vuoden 1918 sodassa; isoisät olivat liian nuoria. ARAN JOHTAJA , vasemmistoliiton aktiivi Jarmo Linden on osallistunut ensi kertaa Tammisaaren muistotapahtumaan vuonna 1993 isänsä kanssa. ”Erinäisten kuljetusten jälkeen hänen tiensä päättyi Inkoon Västankvarniin, jossa hänet tovereineen pantiin kaivamaan omat hautansa, joihin heidät teloitettiin toukokuussa 1918. huhtikuuta. "Jokainen voi kunnioittaa muistoa itselleen hyvältä tuntuvalla tavalla. kesäkuuta välisenä aikana, jolloin vankeja oli 8 597. Toukokuussa 1918 perustettiin vankileiri, joka muuttui pakkotyölaitokseksi saman vuoden syyskuussa. Päätin sen seuraavasti: ’Vuoden 1918 punaisiin meitä tämän päivän 2 s a n a a. Näistä leiristä yksi oli Dragsvikin kasarmialueella lähellä Tammisaarta. Tilaisuuden järjestelyt ovat hänen mukaansa sujuneet hyvin. toukokuuta 2000. "Sisällissota on kuitenkin erottamattomasti kytköksissä omaan poliittiseen vakaumukseeni vasemmistolaisena." "Poliittisella 1970-luvulla koin vuoden 1918 sodan silmittömän väkivallan suureksi vääryydeksi. Tapahtumaa ja muistovuotta ovat olleet rahoittamassa valtioneuvosto, ammattijärjestöt, ja muut eri järjestöt sekä yksityishenkilöt", Maarit Feldt-Ranta listaa. Kesäkuun 9. Muihin leireihin verrattuna kuolleisuus oli Tammisaaressa kaikkein korkein. Sellainen oli Suomi 100 vuotta sitten." Nyt sosialidemokraattien kansanedustajan mukaan onkin oleellista kehittää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, työskennellä herkeämättä eriarvoisuuden vähentämiseksi ja ylläpitää yhteiskunnan demokraattisia rakenteita. "Pohjoismaiden suurin joukkohauta kertoo meille julmuudesta, jonka veroista Suomessa ei ole koskaan koettu. on aiemmilla vuosikymmenillä järjestänyt isoja muistotapahtumia Dragsvikissa, kuten vuosina 1980 ja 1990. Koko perheemme myös osallistui toukokuussa 1978 Lahden punavankimuistomerkin suureen julkistamistilaisuuteen." Miten Lindenin mukaan me voimme toimia nykyään niin, etteivät sadan vuoden takaiset tapahtumat toistuisi. Niinpä vuoden 1918 kesä-joulukuun aikana leirillä kirjattiin 2 873 kuollutta vankia. Suurimmillaan leiri oli 20.–24. Itse toivon, että järjestöt ja tahot, jotka järjestävät yhteisiä muistotapahtumia, rakentavat tapahtumat niin, että ne lisäisivät ymmärrystä ja tietoisuutta vuoden 1918 tapahtumista." Feldt-Rannalle sadan vuoden takaiset tapahtumat ovat lähellä muistiaan: hänen isoisänsä isä, punaisten riveissä toiminut Fredrik Feldt vangittiin ja pidettiin vankina työväentalossa, jonne vaimonsa Aina salakuljetti hänelle ruokaa. 10 Kunnioittamalla muistoja, oikeuksien puolesta Kesäkuussa Tammi saaren mäntykankaalle, punavankimuistomerkille ja joukkohaudalle kokoontuu jälleen useita satoja ihmisiä muistamaan sa dan vuoden takaisia valkoisten tekemiä julmuuksia. päivä järjestetään Tie Tammisaareen -100-vuotistapahtuma Dragsvikissa. MUISTOTAPAHTUMAN JÄRJESTÄJÄ on Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistys ry. Vuosi 1918 jätti Suomen ylle synkän varjon, joka ulottuu meidän aikaamme asti", hän muistuttaa ja jatkaa: "Meidän tämän päivän vasemmistolaisten velvollisuus on ylläpitää vuoden 1918 tapahtumien muistoa ja kunnioittaa väkivallan uhreja. Hän oli tuolloin 41-vuotias viiden lapsen isä. "On ollut hienoa huomata, että kaikki eri tahot ovat osoittaneet erittäin hienoa yhteistyöhalua ja arvostusta muistovuoden tapahtumien onnistumiseksi." Miten sitten Feldt-Rannan mielestä me jokainen voisimme parhaiten kunnioittaa punaisten toveriemme muistoa. Muonitusolot vankileirillä muodostuivat poikkeuksellisen surkeiksi ja kuolleisuus korkeaksi. Nyt kun tapahtumista tulee kuluneeksi 100 vuotta, pysähtyminen ja yhdessä muistaminen on tärkeää, kertoo järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta . Kansalaissodan päätyttyä vuonna 1918 perustettiin eri puolille Suomea leirejä, joihin koottiin hävinneen osapuolen vankeja. "Teemme hyvää ja läheistä yhteistyötä muun muassa Dragsvikin varuskunnan, eri viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Tämä oli 11,4 prosenttia koko maan vangeista. Tilaisuuden suunnittelu on ollut käynnissä usean vuoden ajan. Kansalaissodan ja Dragsvikin punavankileirin tapahtumien 100-vuotismuistovuotena kustannetaan Sirpa Kähkösen yhdistykselle kirjoittama mikrohistoriallinen teos Hugo 1918, joka julkaistiin 16. Se on yhä tallessa. "Minulla oli kunnia pitää vappupuhe Tammisaaren vankileirin hautamuistomerkillä 1. PUNAVANKIMUISTOMERKIN hoitoyhdistys ry
Se meidänkin taiston suoja, siks taival niin turvaisa. Kannustan kaikkia keskustelemaan sukunsa vanhempien kanssa aiheesta." Miten kansalaissota ja sen muisto on vaikuttanut Rantaan itseensä. Alas riistoluokka loisten, alas mustat pyövelit! Tammisaaressa Punavankimuistomerkillä on osoitettu kunniaa punaisille tovereille usein. Tammisaaren yössä vihan liekki se leimuaa. Kanssa luokkamme rinnatusten iskun annamme viimeisen. Hänestä on ollut hurjaa tajuta, miten syvästi eriarvoinen ja jakautunut Suomi on ollut ja miten paljon ihmiset ovat aikoinaan taistelleet ja uhranneet elämästään tasa-arvoisen ja ihmisarvoisen elämän eteen. Arkistot ovat kuitenkin täynnä asiakirjoja ja omassa suvussa saattaa vielä olla henkilöitä, jotka muistavat tärkeitä asioita. Oloissa, jotka on muokannut vuosikymmenten kamppailu paremman elämän puolesta, sen puolesta, ettei väkivalta ja eriarvoisuus enää koskaan voi suistaa tätä maata onnettomuuteen.’” Vuonna 2018 hänestä tuntuu, että kamppailua väkivaltaa ja eriarvoisuutta vastaan tarvitaan nyt jopa kipeämmin kuin vuonna 2000. ”Muistotyö on samalla työtä ihmis oikeuksien, rauhan ja tasa-arvon puolesta tässä ajassa.” Tammisaaren yössä on yksi Tammisaaren vankilassa tehdyistä lukemattomista lauluista. Heillä halu lie herroille näyttää, kuinka lyötyä lyödä voi. Sävelmän alkuperää ei tiedetä, mutta se lienee monille tuttu mm. "Punaisten puoli leimattiin pitkään hiljaiseksi, mutta nyt meidän tulee muistella näitä kaikkia ponnistuksia ja miettiä todellisia syitä kansalaissodan taustalla." Ranta muistuttaa, että hyvin harva tietää oman sukunsa menneisyydestä – erityisesti punaisten puolella häpeä on hiljentänyt ihmisiä aina meidän päiviimme saakka. "Julmat, epäinhimilliset ja järkyttävät kansalaissodan tapahtumat ovat osa yhteistä historiaamme, yhdessä me myös päätämme ja vaikutamme siihen, millainen on tulevaisuutemme." TEKSTI JUHA SÄIJÄLÄ KUVA VEIKKO KOIVUSALO Tie Tammisaareen -muistotilaisuus Tammisaaressa punavankimuistomerkillä 9. Takaisin käänny ei kenkään, yhä synkempi siellä on yö. Kuva vuoden 2008 tilaisuudesta.. Suorana kuljemme sentään, vaikka hurttien lauma se lyö. "Vasemmistolaiset aatteet voimistuivat ja muokkasivat voimakkaasti identiteettiäni, kun tutustuin historian opintojen aikana sukuni menneisyyteen. "Nyt on meidän sukupolvemme aika toimia ja taistella yhtäläisten oikeuksien puolesta eriarvoistavaa politiikkaa vastaan, jotta menneiden sukupolvien työtä hyvinvointivaltion rakentamiseksi ei tuhota. Isäni, isoisäni ja isoisoisäni ovat kaikki olleet keskeisesti mukana kehittämässä työväenliikkettä, työväen osuustoimintaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. 1960 levytetystä Reino Helismaan sanoittamasta Ellin boksista. Suvun historian tutkiminen on voimistanut omaa tarvetta ja intohimoa tehdä yhteiskunnallista työtä, osana sukupolvien jatkumoa", hän painottaa. 2 S A N A A 11 vasemmistolaisia yhdistää palava halu rakentaa tasa-arvon yhteiskuntaa. Rannan isä on ollut myös aikoinaan järjestämässä vuonna 1980 pystytettyä muistomerkkiä lähelle Lappeenrannan linnoituksen punaisten joukkohautaa, jonne murhattiin yli 500 ihmistä. TIETOKIRJAILIJA KUKKA RANTA on tutkinut aikoinaan historian opiskelijana kansalaissotaa omassa suvussaan ja "punikin pojanpojantyttärenä aihe on minulle hyvin läheinen". Matkan määrä on eessämme ylväs, sinne tämäkin on kulkua. "Historia on kirjoitettu voittajien näkökulmasta. kesäkuuta kello 11.00–16.00. Bussikuljetuksia ympäri Suomen. Me elämme onneksi kokonaan toisissa oloissa. Tammisaaren yössä TEKSTI MARTTI MURTO TRAD. Maailma muuttuu yhdessä toimimalla ja jokaisen sukupolven täytyy käydä omat vääntönsä ja keksiä omat tapansa oikeudenmukaisuuden edistämiseksi." MAARIT FELDT-RANTA toivottaa ihmiset Tammisaareen kunnioittamaan ja muistamaan Dragsvikin punavankileirillä vuonna 1918 menehtyneiden muistoa. Tammisaaren yössä ei tähtien tuiketta näy, siellä piiskurit pistin vyöllä, joka puolelle ennättäy. Etuvartiokunnia meillä, se taistohon innostaa ja uhreja taistojen tiellä se opettaa antamaan. Me kuljemme taistojen tiellä ja muistamme ainiaan: on luokkamme kaiken luoja, sen taistelu valtaisa. Tasa-arvoisuuden, suvaitsevaisuuden ja ihmisyyden eteen täytyy jatkuvasti tehdä työtä. Ole huoletta luokkamme ylhä, emme petä sua milloinkaan. Teksti on Martti Murron, kaiketi 1930-luvulta. Täten tehtävän tunnolla täyttää, jonka herransa heille loi. Ei ole tämä röyhkeyttä, eikä kohtalon uhmaakaan. Piiskurin piiskan alla vain harvat ovat taipuneet, vain muutamat voimaa vailla ovat taistoissa uupuneet. Ei raskaassa orjan työssä tämä joukkomme sortua saa
Aiheesta saapuvat keskustelemaan muun muassa Hyvinvointivaltion vastaisku -kirjan kirjoittajat Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen. Ammattilaisetkin voivat valita toisin, kuten maailmalla jo tapahtuu. Raketit eivät ole ainoa oikea tapa juhlia. Kadulle heitetyt ilotuliteroskat ja vapaaksi päästetty ilmapallo päätyvät todennnäköisesti mereen”, sanoo meriasiantuntija Janica Borg . Studio e -ohjelman keskustelussa aiheena on suomalainen köyhyys ja omanarvontunto. Upea valoshow on yksi mahdollisuus, paljon muutakin uutta voidaan kehittää. Vuosi vuodelta vastaan tuli yhä järkyttävämpää tietoa. Aloin kerätä tietoa rakettien ympäristövaikutuksista ja seurata uutisointia aiheesta. Meno on muuttumassa yhä holtittop u h e e n v u o ro Juhlimisen ei tarvitse ilmentää ihmi sen herruutta yli ympäristön, muiden ihmis ten ja eläinten. Järjestämme runoillan Kahvila Runossa (Ojakatu 3) torstaina 7.6. ”Maalta mereen päätyvästä muovista 98 prosenttia on peräisin kuluttajilta. Havahduin itse todellisuuden kyseenalaistamiseen, kun Roska päivässä -liikkeeen perustajana huomasin kerääväni uudenvuoden raketteja maasta vielä syyskuussa. Lähetys on katsottavissa myös jälkeenpäin tallenteena. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!. Hyvinkääläisen Marja-Leena Tetrin alulle panema kansalaisaloite avaa ovia muutoksen terveille tuulille. Vaikka perinteisessä mediassa seurataan almanakkaa ja aikansa eläneitä traditiota, kulttuurimedioissa on syytä keskustella ja miettiä uudenlaisia juhlimiskulttuureja. ”Tutkimukset sekä maailmalta että Suomesta kertovat, että rakettien räjäyttämisessä syntyvät hiukkaset lisäävät sydänkuolemia. mammaksi. ”Ilo”tulitteet tarkoittavat kotieläinperheissä jo ennen ja jälkeen uutta vuotta pelkoa ja kauhua, rauhoittavia lääkkeitä tai pakomatkoja, jos niihin on varaa ja mahdollisuus; kotivankeutta, turhautunutta avuttomuutta ja raivon tunteita. Mukana ovat ainakin runoilijat Maria Susanna ja Riikka Ulanto, jotka esittävät otteita teoksistaan. Kuolemat ovat harvinaisia, mutta suuremmalle osalle ne voivat aiheuttaa esimerkiksi rintakipua”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Timo Lanki . Silmälääkärien mukaan valistuksella on pystytty jonkin verran vähentämään onnettomuuksia, mutta raja on tullut vastaan. Kansalaisaloite haluaa ”ilo”tulitteiden käyttöoikeuden vain ammattilaisille. Suora videolähetys alkaa verkkolehdessä www.kulttuurivihkot.fi sunnuntaina 20.5. RUNOILTA ANNIKKI OFF -TAPAHTUMASSA Kulttuurivihkot on mukana Annikin Runofestivaalin ympärillä järjestettävässä Annikki Off -tapahtumassa Tampereella. Suomessa puhutaan ”ilo”tulitteista, jonka muun muassa Yle uutisoinnissaan esittää erityisesti isien ja poikien ja muidenkin kansalaisten yhteisenä ja yhdistävänä kivana juttuna. Ihmiskunta on saattanut herruusajattelullaan luonnon ja ilmaston tilaan, jota on vaikeaa korjata. ”Merien pelastamiseen tarvitaan koko ihmiskunnan apu.” On aika ottaa vakavasti uudenlaisen sivistyneen juhlinnan luova haaste. 13 KOSKA UUDENVUODEN juhlimisen traditioista ei voi keskustella mediassa kuin pari päivää ennen ja jälkeen juhlan, ikiaikaiset ja hyvin epäekologiset traditiot polkevat kaikessa rauhassa paikallaan. Seuraavana päivänä edelleen kauhuissaan oleva koira täytyy kantaa tarpeilleen ulos. Olen haastatellut muun muassa koiranomistajaa, joka viettää uudenvuoden yöt kylpyammeessa vapisevan koiransa kanssa. klo 13. ”Metsän eläimille uuden vuoden raketit ovat jokavuotinen maanpäällinen helvetti”, sanoo eläinlääkäri ja eläinten hyvinvoinnin tutkija Laura Hänninen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. Entisenlainen juhlintakin on tullut päätepisteeseensä. JOPA RAKETTIEN YSTÄVÄT raportoivat, että humalaiset juhlijat räjäyttäjät raketteja kohti toisiaan. TUULA-MARIA AHONEN Kirjoittaja on toimittaja, sosiaali psykologi ja Roska päivässä -liikkeen perustaja. Juhliminen voi ilmentää ihmisten ja luonnon yhteyttä kauneudessa ja luovuudessa. Sähköposti: ta@welho.com Kansalaisaloite: Ilotulitteiden käyttö vain ammattilaisille: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2736 KOHTI SIVIS T YNEEMPÄÄ UUSIEN VUOSIEN VASTAANOT TOA Kulttuurivihkot tiedottaa: KUUMA STUDIOKESKUSTELU KÖYHYYDESTÄ Kulttuurivihkot jatkaa tämän numeron köyhyysteeman käsittelyä verkkolehdessä. Juhlimisen ei tarvitse ilmentää ihmisen herruutta yli ympäristön, muiden ihmisten ja eläinten. klo 18. ”Ilo”tulitteet tuottavat joka vuosi erilaisia, hyvinkin pahoja vammoja ja onnettomuuksia, usein nuorille ja lapsille
Kun aloin tuottamaan, ei minulla ollut minkäänlaista ajatusta tuottaa levyä siltä istumalta. Ensimmäinen melodia jota hyräilin istui samantien ja muu seurasi sitten perässä." KIVELLÄ ON OLLUT jokaisen kappaleen kohdalla hiukan erilainen prosessi. Tiedän mitä pystyn tekemään ja toisaalta, mitkä asiat kannattaa ulkoistaa tulevaisuudessa." Tällä hetkellä Kivellä on muutama musiikillinen yhteistyöprojekti kehitteillä Saksassa: "Toivonkin niiden lähtevän lentoon loppuvuodesta. Nyt hän on itse säveltänyt ja tuottanut helmikuussa ilmestyneen soololevynsä Tiny Anthems. Sävellysprosessista kysyttäessä hän toteaa, että ei sävellä. Tarkoitus oli opetella ohjelmien käyttöä ja löytää soundeja joista pidin, mutta ne kokeilut yhteen niputettuina kuulostivatkin ihan hyviltä ja siksi päätin pistää ne ulos sellaisenaan." Kappaleet ovatkin tämän vuoksi lyhyitä, kuten albumin nimestä voi päätellä. Mutta minulla ei ole mihin verrata muuta kuin tämä minun itsenäisen artistin kokemukseni.” Helppoa ei ole missään nimessä ollut. SARAH KIVI julkaisi elektroakustisen debyyttialbuminsa Kiveen Kirjoitettu Non Orchestran kanssa viisi vuotta sitten. "Siinä keskitytään enemmän tarinankerrontaan, biittiin ja tunnelmaan." Inspiraation levyyn hän sai jo ennen levyn tekoa: "Minulla oli kappaleaihioita, mutta en koskaan kirjoittanut niitä ulos. Kivi kertoo valinneensa tiensä tietoisesti. ”Tulen varmasti tekemään vielä vaikka mitä Sarah Kivi -nimen alla. "Vasta aloittelevana tuottajana olin melko malttamaton enkä halunnut viettää turhan paljon aikaa yhden idean parissa", Sarah Kivi pohtii. Jos minulla olisi ollut manageri ja pr-toimisto, luulen että sillä olisi saanut paljon enemmän aikaan kuin vain olemalla levy-yhtiöllä. "Niin pitääkin olla, jotta voin säilyttää yllätyksellisyyden ja hauskuuden luovassa prosessissa." Kuinka paljon rohkeutta vaati ryhtyä tuottamaan omia kappaleita. Minulla on niitä paperilappuja täyteen ahdettu kenkälaatikollinen. "Jonkin verran tietenkin vaatii rohkeutta astua ulos tutusta ja turvallisesta laulajan roolista, mutta olen todella iloinen että tein niin. "Kirjottelen paperilapuille mietteitä missä ikinä kuljenkin, jonka jälkeen hyräilen niitä keskeneräiseen taustaan. En vieläkään osaa sanoa, onko se totta vai ei. Minulle artistina oleminen merkitsee niin paljon enemmän kuin laulun kirjoittamista ja laulamista. Aloitin Paperilapun ohjelmoimalla rumpusoundeja ja otin laatikosta arvalla lapun. Taiteilija kuvailee levyä pop-levyksi, joka ei kuitenkaan seuraa popmusiikin sääntöjä vaan leikittelee epätyypillisillä laulurakenteilla. Paperilappu-kappale onkin hyvä esimerkki: se on raapustettu paperille jota voi pyytää baareista, sellainen lehtiö, tiedät varmaan mitä tarkoitan. UUDEN KOKEMINEN AJAVANA VOIMANA Missä ikinä kulkeekin, muusikko Sarah Kivi kirjoittaa paperi lapulle mietteitään ja hyräilee niitä keskeneräiseen taustaan. Mulla on suuri tarve kokea uusia asioita ja ehkä se onkin mun ajava voima." TEKSTI MAARIT HAATAJA le v y n u rk k a. Ei minulla ole järin suuria visioita. "Siis oppia tuottamaan ja julkaista levy tuosta noin vaan. Kovin opettavaista kuitenkin. Olisin menettänyt paljon jos en olisi rohkaissut itseäni nykyiseen suuntaan." Miltä tuntuu olla levy-yhtiötön naisartisti musiikkimaailmassa. 14 Tiny Anthems leikittelee epätyypillisillä laulurakenteilla. Tämän lisäksi teen äänitaidetta ja äänituotantoa erinäisissä projekteissa tämän vuoden aikana, ja tavoitteena onkin laajentaa osaamisaluetta muille taidealoille myös tulevaisuudessa.” Kiven sooloprojekti kehittyy alituiseen. "Koin että levy-yhtiön tarve ei ole niin akuutti tänä päivänä
IWW vastusti American Federation of Laborin politiikkaa suosimalla suoraa toimintaa parlamentarismin sijaan. CHICAGOSSA VUONNA 1905 perustetun IWW:n (Industrial Workers of the World) filosofiana ja toiminnan tavoitteena oli vallankumouksellisen teollisen ammattiyhdistysliikkeen perustaminen, jonka juuret olivat sekä sosialistisessa että anarkistisessa ideologiassa. Päätavoite oli tuoda tehtaat ja lopulta koko yhteiskunta työläisten kontrollin alle. Suomessa Laulava Unioni -yhtye sai alkunsa viime vuonna, kun legendaarinen työväenlaulujen tutkija ja kerääjä Timo "Tipi" Tuovinen ehdotti Karri "Paleface" Miettiselle yhteistyötä. Miettinen hehkuttaa, kuinka aivan omaa luokkaansa on prostituoidun näkökulmasta laulettu Langenneen Laulu, "joka todella kertoo miten radikaalista liikkeestä oli kysymys". IWW:N TOIMINTAA TUTKINUT Aaron Goings on todennut, että vaikka työväenhenkisillä lauluilla on yleisesti ollut keskeinen rooli amerikkalaisen työväenliikkeen historiassa, mikään muu ryhmä ei ole ollut musiikillisesti yhtä merkittävä kuin IWW. Pian IWW:n poliittinen suunta siirtyi kuitenkin lähemmäksi anarkistis-syndikalistista linjaa. 15 L AUL AVA UNIONI MUISTAA HISTORIANSA Työväenperinnettä elvyttävä uusi yhtye sai alkunsa, kun työväenlaulujen tutkija ja kerääjä Timo "Tipi" Tuovinen ehdotti Karri "Paleface" Miettiselle yhteistyötä. Peura soittaa kokoonpanossa chileläistä charango-kitaraa. TEKSTI JUHA SÄIJÄLÄ KUVA MATTI HIIKARI Suomalainen Laulava Unioni: Karri "Paleface" Miettinen, keskellä Tipi Tuovinen kontrabassoineen, oikealla Ossi Peura. Toisin kuin aikaisemmin, Unionin jäsenet myös kirjoittivat monet lauluistaan itse, vaikka niiden sävellykset olivat kuitenkin harvemmin omia. Lisäksi Tuovinen kokosi ja kirjoitti työväenlauluhistoriikki Edestä Aattehen suomalaisia työväenlauluja 1890–1938 yhdessä Ilpo Saunion kanssa vuonna 1978. Laulava Unioni -yhtyeen keikkaohjelmistossa on kappaleita, joita ei ole kuultu Suomessa koskaan aikaisemmin." Esimerkkejä ovat vaikkapa suoran toiminnan ylistys Long Way and Short Way ja lakkorikkureiden kelvottomuudesta kertova Karvajalka. Tähän saakka työväenliike oli pääsääntöisesti hyödyntänyt musiikkivalikoimassaan jo olemassa olevia kappaleita. Laulava Unioni -yhtyeen ohjelmisto on koottu pitkälti Sibelius-Akatemian tutkijatohtori Saijaleena Rantasen tutkimusaineistoista. IWW:n periaatejulistuksen mukaan työntekijäja työnantajaluokalla ”ei ole mitään yhteistä”, ja taistelun näiden kahden luokan välillä oli jatkuttava ”siihen saakka, kunnes maailman työläiset järjestyvät luokkana, ottavat haltuunsa maan ja tuotantolaitokset ja poistavat palkkajärjestelmän." Pyrkimyksenä oli muodostaa yksi suuri, koko maailman ja kaikki toimialat kattava työläisistä koostuva unioni. Alussa se oli läheisessä yhteydessä Amerikan sosialistipuolueeseen, jossa myös amerikansuomalaiset olivat aktiivisia perustaen muun muassa puolueen ensimmäisen kielijärjestön. Nämä laulut olivat osittain tuttuja Miettiselle jo ennestään ja hän oli esittänyt muun muassa Joe Hillin ja Hiski Salomaan IWW-lauluja omilla keikoillaan. Tuovinen toimi Pekka Gronowin oikeana kätenä ja keräsi 1970-luvulla talteen suomalaisten punavankileirien lauluja. Iskulauseiksi tulivat ”suora toiminta”, ”sabotaasi” ja ”yleislakko”, jotka myös määrittelivät liikkeen toimintatavat. KOLMIÄÄNISET STEMMAT alkoivat soida komeasti, kun mukaan liittyi muun muassa Avaruuslintu-yhtyeessä vaikuttanut Ossi Peura , Miettinen iloitsee. Liikkeen monikulttuurisen luonteen vuoksi lauluja leimasi myös voimakas pyrkimys kotimaisten ja ulkomaisten vaikutteiden yhdistämiseen kollektiivisen identiteetin luomiseksi. Rantanen on perehtynyt IWW-liikkeen lauluihin ja kaivanut esiin amerikansuomalaisten tuplajuulaisten lauluja aina vuodesta 1918 alkaen, jolloin Yhdysvalloissa painettiin ensimmäinen suomenkielinen IWW-laulukirja Proletaarilauluja. Laulujen avulla jäseniä houkuteltiin yhteisiin aktiviteetteihin sekä kohotettiin tunnelmaa ja yhteishenkeä liiton organisoimien lakkojen ja mielenosoitusten aikana. Nyt on todella onnistuttu elvyttämään jotain kadonnutta kansanperinnettä.. "Nyt on todella onnistuttu elvyttämään jotain kadonnutta kansanperinnettä. Vanhat ihmiset lauloivat kyyneleet silmissä katoavaa kansanperinnettä talteen Tuovisen nauhurille. "Nyt mentäisiin kuitenkin astetta syvemmälle historiaan", Miettinen kertoo. Sen laulut muodostivat keskeisen ideologisen työkalun liikkeen taistelussa hallitsevia luokkia vastaan. Nuo laulut ovat perinteisen suomalaisen kansanlaulun viimeinen kerrostuma
ENTÄ NYT. Kuten Georg Simmel huomauttaa, raha on luonteeltaan objektiivista ja välinpitämätöntä, ja siksi se aiheuttaa ”toiminnan velttoutta ja harkitsemattomuutta, kun raha sisäi sesti riippumattomana tarjoutuu tasapuolisesti sekä kaikkein ylevimpiin että kaikkein alhaisimpiinkin toimintoihin.” Eikä sekään onnistu, että maksiimin kääntää nurin, sillä ”raha on aikaa” on hedonismia. Tämä Antifon esiintyy Ksenofonin Muistelmissa Sokrateen kilpaja keskustelukumppanina. 16 16 LYHYESSÄ TEKSTISSÄÄN Neuvoja nuorelle kauppamiehelle (1748) Benjamin Franklin esittelee kuuluisan maksiiminsa ”aika on rahaa”. Ja tähän väliin tulee Max Weber , joka Protestanttisessa etiikassa ja kapitalismin hengessä (1905, 1920) nostaa Franklinin saarnan kiteytykseksi ”kapitalismin hengestä” – joskin kapitalismin muoto kehittyy Euroopassa vähitellen jo myöhäiskeskiajalta lähtien. Suunta kääntyy, ”aika on rahaa” on manifesti hengestä, joka muutti kaiken ja hieman enemmänkin. J. Weberille Franklinin edustama kapitalismi oli ammattimaista, järjestelmällistä, laskelmoivaa ja rationaalista työn ollessa ”kutsumus”, kilvoittelua uskonnollisten puritaanien hengessä pelkän voiton tai toimeentulon sijaan. Heillä on liikaa aikaa… noilla joutilailla ahkeraliisoilla. Koska myöhäisantiikissa varhaisempia fragmentteja sotkettiin ja yhdisteltiin antaumuksella erilaisiin koosteisiin, skolaarit ovatkin painineet Antifonin henkilöllisyyden parissa iät ja ajat. 479?411 eaa.) oli logografi eli puolustuspuheita maksusta kirjoittanut reetori, joka tuomittiin kuolemaan kapinasta. Antiikin Kreikassa tämä näkemys ei olisi ollut vain outo vaan mahdoton. Härdelli lohkaisun ympärillä on sittemmin ollut melkoista. Werner Sombart (1863?1941) yritti palauttaa maksiimin 1400-luvulla eläneen firenzeläisen yleisneron Leon Battista Albertin kirjoituksiin, mutta Weber ei löytänyt tämän kirjoituksista mitään täysin vastaavaa. kotileipurin kilvoittelusta A VELIN Jouni Avelin on Kulttuurivihkojen toimittaja ja uusturkulainen ilonpilaaja.. Juuri tähän kapsahti brittikirjailija Georg Gissing (1857?1903) omaelämäkerrallisessa romaanissaan The Private Papers of Henry Ryecroft (1903), jossa hän väitti, että maksiimi on totta nimenomaan käänteisessä muodossaan: ”raha on aikaa”, koska juuri rahalla voimme ostaa ”hilpeitä tunteja” elämäämme. JOS TUO EETOS puuttuu – jos raha, aika ja ahkeruus eivät käy yksiin – koko homma kääntyy päälaelleen rahan ottaessa ylivallan. Mutta pointtina on toki ollut osoittaa, ettei Franklinin maksiimi ollut järin omaperäinen. Jää vain ahkera joutilaisuus, ja koska joutilaisuus yhdistää säädyttömästi aatelista ja työtöntä, tarvitsemme ”aktivointimallia”. ”Vasarasi lyönti, jonka velkojasi kuulee viideltä aamulla ja kahdeksalta illalla, tekee hänet puoleksi vuodeksi tyytyväiseksi. Kun televisiouutisissa nuori mies kertoo myhäillen, että kahden leivän leipomiseen menee kymmenen tuntia, meille käy selväksi, että juuri aika on valuuttaa eikä raha. Ja jos näin on, helpotuksemme on suuri: voimme huoletta hukata sekä aikaa että rahaa, koska niitä ei voi hukata… Ja käyhän se hukkaaminenkin työstä. A.) ANTIFON (n. Kumppaneineen hän oli perustanut niin sanotun ’Matkimattomien seuran’, jonka jäsenet pitivät joka päivä toisilleen uskomattoman loisteliaita pitoja.” (Kurs. Franklin perusti koko työetiikkansa jumalalliseen ilmoitukseen, jossa hyöty oli hyve, eikä nautinnolla ollut mitään sijaa. Kysymys on uhrista. Franklinin eetoksessa yrittäjä uhraa ajan (ja saa rahaa), jolloin aika on uhrauksen hinta. Unohtakaa siis raha. Kotileipuri uhraa rahan (ja saa aikaa), jolloin raha on uhrauksen hinta. Tästä ongelmat vasta alkavatkin, sillä usein kyseinen maksiimi on laitettu sofisti Antifonin nimiin. Ja lisäksi soppaa sekoittaa sekin, että Attikassa vaikutti myös runoilija nimeltään Antifon. ”AIKA ON RA HAA” on ma ni festi hen gestä, joka muutti kaiken ja hieman enem mänkin. Ahkeruus ja kaikkinainen touhuilu liittyvät nyt aikaan eivätkä rahaan. Ja myös Gissingin aika oli kortilla: samana vuonna kuin romaani ilmestyi, hän lähti varomattomasti talviselle kävelyreissulle, kylmetti itsensä ja menehtyi 46-vuotiaana. Franklinin mukaan lorveksija sekä kuluttaa että menettää rahaa, kun taas ahkera ja luotettava ansaitsee, kasaa ja ennen kaikkea saa lainaa: ”Ajattele, että luotto on rahaa.” Takaisinmaksusta on pidettävä kiinni minuutilleen, jolloin luotto kasvaa. Mutta jos hän näkee sinut biljardipöydän ääressä tai kuulee äänesi kapakasta silloin, kun sinun pitäisi olla työssä, hän antaa seuraavana aamuna karhuta sinulta laskua ja vaatii rahojaan takaisin, ennen kuin olet saanut niitä edes käyttöösi.” Lohkaisun historiallista alkuperää on etsitty kissojen ja koirien kanssa, ja pääasialliseksi vikapääksi on nimetty attikalainen Antifon , josta Plutarkhos toteaa: ”Aleksandriassa [ Marcus ] Antonius riehui ja hullutteli nuorukaisen tavoin ja näin tuhlasi, Antifonin sanoja käyttääkseni, kalleinta omaisuutta, aikaa. Mutta… mutta… Eivätkö raha ja aika siis olekaan abstraktioita, joita työ yhdistää ja tekee näkyväksi määrittelemällä niille hinnan. Suhde ajan ja rahan välillä on kuitenkin epäsymmetrinen: rahalla voi ostaa aikaa – samppanjakutsuja hyvässä seurassa, palmujen katveessa – mutta ajalla ei voi ostaa rahaa
Hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa, Mallen tuottama filmatisointi Robert Musilin romaanista Oppilas Törlessin harhapolut, sai ensi-iltansa vuonna 1966. Nina Hoss identiteettiään varjelevana Rebeccana ajautuu lähes säestäjän rooliin, ja Niels Arestrupin salaperäinen taiteenkeräilijä Walter on kokonaisuuden kannalta täysin tarpeeton lisä. Näyttelijöiden osuudet perustuvat pitkään harjoittelujaksoon. Leikkaus: Hervé Schneid. 1939) perhe muutti Saksasta Pariisiin vuonna 1956. Atlantic Film 2018. Kuvasuhde: 2.35:1 Kesto: 101 min. Return to Montauk on muodoltaan laatutyötä, mutta tarina uppoaa perinteisen melodraaman hetteikköön. PIENELLÄ RYHMÄLLÄ ja ilman erityisiä järjestelyjä New Yorkin kaduilla tallennettu Montauk sisältää runsaasti autenttisia näkymiä ja tilanteita. k o ti k in o Kuva: Filmikamari.. VOLKER SCHLÖNDORFFIN (s. Saksalaisen uuden elokuvan merkkipaalu, Margarethe von Trottan kanssa ohjattu Katharina Blumin menetetty maine (1975) nosti Schlöndorffin yhdeksi Saksan johtavista elokuvaohjaajista, ja aseman sinetöi sekä Cannesin pääpalkinnon että parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin pokannut Peltirumpu (1979). Rakenteeltaan Return to Montauk on yksinkertainen ja eleganttikin: Kuusikymppinen kirjailija Max Zorn ( Stellan Skarsgård ) saapuu New Yorkiin romaaninsa englanninnoksen julkistamistilaisuuteen. Romaani otettiin vain lähtökohdaksi, käsikirjoituksen kaksikko laati hyvin vapaasti mukaillen. TEKSTI JOUNI AVELIN Return to Montauk (2017). Ohjaaja ja kirjailija ystävystyivät ja keskustelivat elokuvasovituksesta Frischin romaanista Montauk (1975). Kuvaus: Jérôme Alméras. Schlöndorffin hidas kerronta antaa tilaa ennen kaikkea Stellan Skarsgårdille. Rebecca on kuitenkin itsenäistynyt, ja lopulta Max poistuu Yhdysvalloista yksin. Zornin hahmo hallitsee kaikkea ja kutistaa ympäristön sekä muut ihmiset lähes statistien tasolle. Schlöndorffin Matkaaja (1991) perustui Max Frischin (1911–1991) romaaniin Homo Faber (1957). Siten Return to Montauk osoittautuu lopulta hyvinkin tavanomaiseksi taiteilijatarinaksi. Päärooleissa: Stellan Skarsgård, Nina Hoss, Susanne Wolff, Niels Arestrup. Käsikirjoitus: Colm Toíbín ja Volker Schlöndorff. Yllättäen hän hakeekin yhteyden Rebeccaan ( Nina Hoss ), jonka hän on jättänyt 17 vuotta sitten. Kaikki hänen elämässään kulkeutuu tavalla tai toisella hänen fiktionsa materiaaliksi. Ohjaus: Volker Schlöndorff. He pitivät kirjaa kuitenkin liian omaelämäkerrallisena ja esseistisenä elokuvaksi, mutta kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin Schlöndorff tarttui aiheeseen uudelleen, tällä kertaa kirjailija Colm Toíbínin kanssa. Tavallaan tämä käy yksiin kirjailijan ”kannibalismin” kanssa. Schlöndorff toimi apulaisohjaajana myös Alain Resnaisin elokuvassa Viime vuonna Marienbadissa (1961). 17 KIRJAILIJAN K ANNI BALISMISTA Volker Schlöndorffin uusin elokuva Return to Montauk on rakenteeltaan elegantti ja muodoltaan laadukas, mutta pohjimmiltaan varsin perinteinen taiteilijatarina. Kirjailijan hahmo hallitsee kaikkea ja kutistaa ympäristön sekä muut ihmiset lähes statistien tasolle. Pari viettää viikonlopun Montaukissa, kuten 17 vuotta sitten. Lavastus: Sebastian Soukup. Kokonaisuus sisältää myös pari eleganttia leikkausta. Myös suhde omaan vaimoon, jota hän on laiminlyönyt jatkuvasti, näyttää kariutuvan. Schlöndorff opiskeli valtiotieteitä ja elokuvaa, ystävystyi Bernard Tavernierin ja Louis Mallen kanssa ja sai pestin apulaisohjaajaksi jälkimmäisen elokuvaan Zazie – Pariisin päiviä (1960)
Tammija helmikuun, 2018 vaihteessa Helsingissä järjestetyillä DocPoint-festivaaleilla esitettiin kaksi mielenkiin toista ja samalla viihdyttävää elokuvaa mainitun viran aiemmista haltijoista. Paljolti juuri tv-esiintymiset selittävät Reaganin korkeaa kansansuosiota. Mukana on esi merkiksi usein koomisilta vaikuttavia epäonnistuneita otoksia, joissa Reagan harjoittelee televisiopuheitaan. Sierra Pettengillin ja Pacho Velezin ohjaama The Reagan Show (2017) on koostettu vanhoista uutiskatsauksista sekä Valkoisen talon kameraryhmän tallentamasta kuvamateriaalista. Näyttelijänä hän oli melko vähäpätöinen, mutta onnistui poliitikkona vakuuttamaan monet. D o c P o in t 2 1 8 PR-työn taitaneet super valtojen johtajat Ronald Reagan ja Mihail Gorbatšov poseeraavat kameroille Reykjavikissa vuonna 1986. Liennytyspolitiikka ei miellyttänyt Reaganin edustaman Republikaanipuolueen konservatiivisiipeä. Tilanne vain hankaloitui Reaganin jälkimmäisellä presidenttikaudella, jolloin hänen on sanottu sairastaneen orastavaa Alzheimerin tautia. Kuva elokuvasta The Reagan Show.. Lehdistötilaisuuksissa hankalimpien kysymyksien varalle oli suunniteltu erilaisia harhautuksia, joilla tiedotusvälineiden edustajien huomio yritettiin suunnata muualle. 18 TELEVISION MAHTI Televisio on ollut keskeisellä sijalla Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa vuodesta 1960, jolloin vaaliväittelyitä alettiin esittää suorina lähetyksinä. Aiemmin häntä oli pidetty lähinnä antikommunistisena sodanlietsojana. Elokuvan loppupuolella tärkeäksi sivuhenkilöksi nostetaan Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatšov , jonka kanssa Reagan kävi toisella presidenttikaudellaan neuvotteluita ydinaseiden vähentämisestä. Amerikan malliin TEKSTI EERO HIRVENOJA Yhdysvaltain presidentin, ”vapaan maailman johtajan”, toimet ovat tuskin olleet milloinkaan niin tarkasti median suurennuslasin alla kuin Donald Trumpin astuttua virkaansa keväällä 2017. Tuolloin valituksi tullut John F. Dokumentissa nähdään toki myös jonkin verran vanhoja leffaklippejä Reaganin Hollywood-vuosilta. Puolestaan liberaalien ja vasemmiston piirissä Reaganin arvostus kohosi. Reaganin puheenkirjoittajilla ja avustajilla riitti tiettävästi ylen määrin töitä, sillä improvisointi ei ollut tämän presidentin vahvinta osaamista. Kennedy oli ensimmäinen ”tv-presidentti”, mutta kyseisen median todelliseksi mestariksi osoittautui kahden virkakautensa (1981–1989) aikana entinen elokuvanäyttelijä Ronald Reagan . Reaganin hallinnon poliittista toimintaa kuvatessaan elokuva on varsin valikoiva. ”Tähtien sota” -ohjuspuolustusjärjestelmä ja Iran-Contra-skandaali mainitaan, mutta monet Yhdysvaltojen tuon aikaisista sotaselkkauksista (esimerkiksi El Salvadorissa ja Grenadassa) sivuutetaan tyystin
Kamera seuraa Obaman, ulkoministeri John Kerryn , YK:n suurlähettilään Samantha Powerin sekä presidentin ulkopoliittisen neuvonantajan ja puheenkirjoittajan Ben Rhodesin matkassa ympäri maailmaa heidän pyrkiessään ylläpitämään hyviä diplomaattisuhteita paitsi tuttuihin liittolaisiin, myös entisiin vihollismaihin. Noin puolitoistatuntista elokuvaa varten kuvattiin yli 1 000 tuntia materiaalia. Ei liene vain salaliittoteoriointia väittää, että todellista valtaa Yhdysvalloissa ja muuallakin käyttävät ylikansalliset suuryhtiöt ja etenkin sotateollisuus. Vietnamin sodan veteraanin ja Demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaana vuonna 2004 olleen Kerryn mielestä ainakin kaikkein väkivaltaisimmiksi äityneet konfliktit maailmalla vaatisivat jatkossakin Yhdysvaltojen sotilaallista väliintuloa. Mikäli joku Yhdysvaltojen presidentti ei aloita globaalia ydinsotaa, on lopulta melko yhdentekevää, kuka Valkoisessa talossa kulloinkin asustaa. Yhtäkkiä kaikki Obaman kauden saavutukset tuntuvat olevan uhattuna, ja Trumpin hallinto onkin jo parhaansa mukaan yrittänyt mitätöidä edeltäjänsä uudistuksia. 19 Vaikka The Reagan Show ei sisällä lainkaan uutta kuvamateriaalia, siitä löytyy yhteyksiä myös tämän päivän politiikkaan. Barack Obaman viimeistä, kahdeksatta vuotta Yhdysvaltojen presidenttinä kuvaava The Final Year (2017) on perusidealtaan hyvin samanlainen kuin Tarja Halosesta kertova Rouva Presidentti (2012). Presidentti Obama ja ahkerat alaisensa. Yleisen näkemyksen mukaan Obaman hallinnon tavoitteena oli pehmentää Yhdysvaltojen aggressiivisena pidettyä ”maailman poliisi” -imagoa sekä diplomatian keinoin yrittää välttää sotaa viimeiseen asti. Vaalituloksen varmistuttua normaalisti verbaalinen Rhodes ei saa sanaa suustaan, ja Powerin kotona järjestetyissä vaaliseurajaisissa voitonvarmat tunnelmat vaihtuvat apeisiin ja epäuskoisiin ilmeisiin. Greg Barkerin ohjaaman The Final Yearin päähenkilöitä ovat Obaman ohella tämän lähimmät alaiset ulkopolitiikan saralla. Eräässä puheessaan Reaganin kuullaan käyttävän Trumpin sittemmin vaalitilaisuuksissaan hokemaa slogania, joskin hieman eri muodossaan (”We Will Make America Great Again”). Aiemmin peräti mahdottomana pidetty ajatus Donald Trumpista presidenttinä konkretisoituu elokuvan lopulla painajaismaiseksi todeksi. Vasemmalta: Ben Rhodes, Samantha Power ja John Kerry. Kuitenkaan Obaman presidenttikausien aikana ei tiettävästi ollut ainuttakaan päivää, etteikö Yhdysvallat olisi sotinut jossain. Kuva elokuvasta The Final Year.. Elokuvassa on ainakin yksi ilmeinen viittaus Yhdysvaltojen nykyiseen presidenttiin. Molemmat elokuvat tarkastelevat kohdettaan myötäkarvaan, vaikka eivät aivan silotellun kritiikittömiä olekaan. Kaikissa kolmessa maassa Yhdysvaltojen sotatoimet aiheuttivat aikanaan valtavaa kärsimystä. Barker oli edellä mainittujen mukana noin kahdellakymmenellä ulkomaanmatkalla. OBAMAN PERINTÖ. • Todellista valtaa Yhdysvalloissa ja muuallakin käyttävät ylikansalliset suuryhtiöt ja etenkin sotateollisuus. Todennäköisesti muutos Yhdysvaltojen poliittisessa ilmastossa ei ole kuitenkaan ollut aivan niin mullistava, kuin jotkut tuntuvat ajattelevan. The Final Year leikattiin valmiiksi vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen, mikä luonnollisesti vaikutti oleellisesti lopputulokseen. Varmasti moni katsoo Barkerin elokuvaa muistellen kaiholla Obaman presidenttivuosia ja päivitellen, kuinka asiat olivat silloin niin paljon paremmin kuin Trumpin aikana. Obamas vierailee esimerkiksi Japanissa ja Vietnamissa, ja Kerry Laosissa
Hast totesi, että tapahtumapaikkojen viitteellisyys on juuri se tekijä, joka mahdollistaa nopeat siirtymät paikkojen välillä, tilaa koskevien mielikuvien rikkomisen. Tarina ikuistaa kolme sukupolvea Suomen historiaa 1950-luvulta nykypäivään. Lavastukseksi riitti näyttämöllä seisova tolppa, joka sai edustaa vaihtelevien elämäntilanteiden häpeäpaalua. Järvenpään Teatteri: Vanja-eno. Risto Isomäen romaaniin (2005) perustuva draamasovitus on nähty aiemminkin kolmessa eri teatterissa. Tnp:lle on haettava ja valituksi tuleminen merkitsee jo saavutusta. Tyttö ja variksen kohdalla miljöö oli yhtä pelkistetty kuin aihekin: häpeän ja rakkaudettomuuden ahdistamat yksinäiset. laisuuden dramatisoida sitä, miten globaalit tapahtumat murtavat käsityksiä paikallisen elämäntavan jatkuvuudesta. Kuva: Leena Tiuri. Katastrofitarinan siirtäminen pienelle näyttämölle tarjoaa tiMyyttiset hahmot, mukanaan sekä Pentti Linkola että Hella Wuolijoen haamu, kahlaavat muovimeressä ja puhkeavat välillä laulamaan tuntemuk sistaan. 20 T YÖVÄEN NÄY T TÄMÖ PÄIVILL Ä SUKELLET TIIN MY Y T TIEN SUOMEEN Vaikka työväenhenkisyys on vähentynyt, näyttämöpäivien esityksissä oli tänäkin vuonna tiukkaa yhteiskunnallista kritiikkiä – ilmastonmuutoksesta ja ydinvoimaonnettomuudesta häpeään ja yksinäisyyteen. Mutta tätäkin Hast piti tekstin vahvuutena: "Koin hahmojen 'teinimäisyyden' rosoksi, johon on helppo tarttua, siihen voi kiinnittyä", totesi Hast. Se edustaa nykypäivän kansannäytelmää, jossa henkilödraaman keinoin käsitellään ajankohtaisia ja ankeitakin aiheita. a it io p a ik k a MIKKELISSÄ JÄRJESTETTÄVÄ Työväen näyttämöpäivät (Tnp) on paitsi teatterifestivaali ja harrastajaryhmien katselmus myös vuosittainen kilpailufoorumi. Lundánin teksti on vasta kaksi vuosikymmentä vanha, mutta niin vain se tuntuu jo klassikolta. Tikkurilan Teatteri: Tyttö ja varis. "Tämä häpeä estää päähenkilöitä kurottautumista toista ihmistä kohti ja siitä seuraa yksinäisyys", luonnehti näytelmäänsä ohjaaja Carita Välitalo . kerran järjestetyn Tnp:n (26.–28.1.) teemana oli suomalaisuus. Sarasvatin ohjaaja Erika Hast kertoi haastavaksi yhdistää romaanin raskas faktatieto tarinan "lyyriseen keveyteen". Sarasvatin hiekan optimismi voi vaikuttaa poikkeukselliselta ja epätrendikkäältä nykyaikana. Tnp:n esityksistä voi kuitenkin löytää edelleen tiukkaa yhteiskunnallista kritiikkiä. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kaikki harrastajanäyttämöt ovat pudottaneet "työväen" pois teatterin nimestä. Kuva: Jarkko Antikainen.. Kolmen päivän festivaaleille mahdutetaan mukaan vain 10–13 ryhmää. Näytelmän kirjoittaja, Sirkku Peltola , on 2000-luvulla tullut tunnetuksi niin laitoskuin harrastajateattereissa tällaisten kansannäytelmien luottotekijänä. Lisäksi harrastajateatterit suosivat sellaista aiheita ja dramaturgiaa, joita ei tule nähneeksi laitosteattereissa. Kukin roolihenkilö lukitsee itsensä häpeään omalla tavallaan – kuten ohjaaja Välitalo näytelmää tulkitsi. Draama syntyy pienimmästä mahdollisesta liikkumavarasta: "Häpeän vastapainona on tarve tulla nähdyksi ja kohdatuksi." Perinteisiä kansannäytelmiä edusti Tnp:n tarjonnassa Reko Lundánin Aina joku eksyy. Tapahtumat siirtyvät sujuvasti Grönlannin, Moskovan ja Intian valtameren välillä. Tnp:n avausnäytelmäksi oli valittu Jyväskylän Huoneteatterin Sarasvatin hiekkaa. Sama muutos näkyy koko harrastajakentässä. Sen lähemmäksi "työväen" teemoja ei ole rohjettu tulla aiempinakaan vuosina. Tänä vuonna jo 42. "Teinimäisyys on toivoa antava ominaisuus toivottomuuden keskellä." KANSANNÄYTELMÄT UUDISTUVAT Näyttämöpäivien yleisöäänestyksessä parhaaksi esitykseksi valittiin Tikkurilan teatterin Tyttö ja varis
Musiikkiaiheinen vitsailu kuulosti kolahtavan kaikenikäisille katsojille. Keskeinen kysymys siitä, hakeeko harrastajateatteri projekteilleen mallia ammattilaisteattereista, jäi toistaiseksi vaille vastausta. Sovitus oli täysin uskollinen Tšehovin alkuperäistekstille, mutta tiivisti haaveilevan seurapiirin uusien myyttien ympärille. Teemalauluna soi iskelmä Are you lonesome tonight, joka sisältää Tšehovin tekstin tavoin useita humoristisia ja pateettisia kerroksia aina Shakespeare -viitteestä Elviksen banaaliutta uhmaavaan murahteluun. Harrastajien ja ammattilaisten eroista keskusteltiin myös Tnp:n huipentaneessa klubi-illassa. LISÄÄ MYYTTEJÄ MURRETTAVAKSI Tnp:n ohjelmistossa nähtiin toinenkin riehakas musikaali, Kajaanin Harrastajateatterin Beowulf & Grendel – Musikaali Simasalin verisistä tapahtumista. Tällaista viisastelevaa ironiaa Tšehov-klassikko sietää tuoreuttamisessa, etenkin harrastajavoimin tehtynä. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen.. Näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Terhi Tuominen kertoikin ajatelleensa suomalaisuuden myyttejä "rakentuneina olosuhteina". Kajaanilaisten esitys nousikin energiansa ansiosta toiseksi yleisöäänestyksessä. Itsekritiikki harrastajateatterin tilasta, eritoten roolittamisen periaatteista, ei ottanut tulta klubikeskustelussa. Beowulf paljastuu ruotsalaiseksi kitarasankariksi, joka elvyttää Tanskan hovin rokkaavalla musiikilla. Enimmäkseenhän Tnp:n yleisö on samaa mummo-osastoa kuin laitosteattereissa. Kyseessä on vinkeän apokalyptinen tarina viimeisistä suomalaisista, jotka lähtevät ydinvoimalan tuhoamasta maasta vaeltamaan kohti EU:n pelastavaa syliä. Se olikin ainoa pettymys järjestelyiltään muuten täydellisellä festivaalilla. Järvenpääläisten ensemble on niin ammattilainen taidoiltaan kuin harrastajateatteri voi suinkin olla, joten sitä kuului pidettävän varmana voittajaehdokkaana. Kolmanneksi tuli Tampereen Legioonateatterin yhteiskuntakriittinen Pelko pois, Rosemarie!, ehkäpä nuorten katsojien äänillä. Myyttejä päivitettiin siinäkin vapautuneesti, peräti disneymäisen leikkisästi. Vanja-eno oli itselleni parasta teatteria mitä olen vuosiin nähnyt. MARKKU SOIKKELI Jyväskylän Huoneteatteri: Sarasvatin hiekkaa. Parasta Luvatussa maassa on se, että hahmot ovat olemassa vain yhteisen, suomalaisuuden hiipumista koskevan tarinansa ehdoilla. 21 Toisenlaista kansannäytelmän modernisointia edusti Tnp:llä tamperelaisen Tukkateatterin musikaali Luvattu maa. Vaikka juoni perustuu sankareiden myyttiselle matkanteolle, hahmoihin otetaan etäisyyttä ja heidät profiloidaan musikaalin keinoilla. Harrastajuuden kriteeri löytyy viime kädessä vain siitä, että näyttelijöille ei makseta palkkaa. Harkitumpi yhdistelmä vanhaa draamaa ja popahtavaa musiikkia löytyi Järvenpään teatterin Vanja-enosta. Sarasvatin hiekan tavoin Luvatun maan näyttämökuvat ovat erittäin viitteellisiä. Siinä missä ilmastonmuutoksen Suomi piirtyy lumisateen siivilöimäksi alkuhämäräksi, on muovittuneen Suomen historiasta jäljellä enää musiikin varassa sinnitteleviä myyttiolentoja. Nämä myyttiset hahmot, mukanaan sekä Pentti Linkola että Hella Wuolijoen haamu, kahlaavat muovimeressä ja puhkeavat välillä laulamaan tuntemuksistaan
ELLET, TÄY TÄ TÄSTÄ KUPONKI!. Hinta on 51 €. Aloitan edullisen kestotilauksen ja saan kuusi seuraavaa numeroa 44 eurolla. TOVERI! K AVERI! OLETHAN JO TIL AAJA. Tilaus jatkuu kestotilauksena tarjouskauden jälkeen. 22 Tilaukset myös sähköpostitse: tilaus@kulttuurivihkot.fi Teen määräaikaisen tilauksen vuodeksi eteenpäin. Kulttuurivihkot Domirola Oy Vastauslähetys Tunnus 5011437 00003 Helsinki KULTTUURIVIHKOT MAKSAA POSTIMAKSUN NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN TAI SÄHKÖPOSTI ALLEKIRJOITUS Tilaan 3 seuraavaa numeroa (6 kk lehdet) vain 16,90 euroa
Viimesijaista hätäapua eli toimeentulotukea sai vuonna 2016 noin 400 000 suomalaista. Pai no tamme tällä kertaa erityisesti luottotiedottomien ja ulosotossa olevien ahdinkoa. On myös töitä, joissa palkka tai tarjot tavat työtunnit eivät riitä elämiseen. KÖYHYYS SUOMESSA. 23 24 Nykypäivän vähävaraisuus Suomessa 27 Pirulliset köyhyyslarpit 28 Ihmisten auttaminen intohimona 31 Luottotiedoton, ihmisarvoton 36 Ulosotossa olevat tarvitsevat tukea 38 Syrjäytettyjen teatteri parantaa työvoimapolitiikan aiheuttamia haavoja LISÄKSI: Ulkopuoliset arvioivat työttömän elämää Vain verkkolehdessä: www.kulttuurivihkot.fi/lehti/ jutut/artikkelit Reilusti yli puoli miljoonaa suo ma laista elää köyhyysrajan alapuolella. Teema paketissa on esillä nykysuoma laisten köyhyys monelta kantilta. Pahimpia köyhyy den aiheuttajia ovat pitkäaikais työt tömyys, riittämättömät eläk keet ja yhä niukkenevat opintora hat
Silti Suomessa on liki miljoona köyhää. Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet huomattavasti. Mediaanipalkansaajan on hankala käsittää, miten vaatimaton ja niukka elintaso perusturvan varaan tippuneella ihmisellä Suomessa on. Köyhyys ja köyhyydessä elävät ihmiset haluttaisiin pitää poissa näkyvistä. Toisaalta usein keskeisimpänä ongelmana on juuri rahan puute. Tutkijapiireissä puhutaan empatiakuilusta ja solidaarisuusvajeesta. Hyvinvointivaltion juuret ovat pikemminkin ohuet ja heikot. AKTIIVIMALLIN IDEOLOGINEN PETOS Suomalainen hyvinvointivaltio ei ole niin vankka kuin arkiajattelussa usein oletetaan. Tällöin yksinkertaisin ratkaisu huono-osaisten tilanteen helpottamiseksi olisi parantaa sosiaaliturvan tasoa. Tavallisen palkansaajan kyky hahmottaa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän arjen realiteetteja on hyvin rajallinen. Suurin osa suomalaisista elää materiaalisesti tyydyttävää elämää korkeasta elintasosta nauttien. 24 Suomen bruttokansantuote on noin kaksinkertaistunut viimeisen reilun neljännesvuosisadan aikana. Siksi esimerkiksi leipäjonoja usein kauhistellaan. Empatiakuilun vuoksi huono-osaisten tilanne nähdään usein näiden itse aiheuttamana eikä yhteiskunnan rakenteista johtuvana. Nyky päivän vähä varaisuus Suomessa TEKSTI JUUSO KOPONEN KUVITUS K ARRI KUOPPAL A Vaikka usein tuloerojen sanotaan olevan Suomessa melko pieniä, eri ihmisryhmien arjen realiteetit poikkeavat toisistaan huomattavasti. Kun toisen arki ja elämismaailma on hyvin kaukana omasta, on vaikeampi asettua toisen asemaan. Huono-osaisten ja hyväosaisten elämismaailmat ovat yhä kauempana toisistaan. Euroopan sosiaalisen peruskirjan määrittelemä sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistaso ei Suomessa tällä hetkellä toteudu. Huono-osaisuuden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi perustetaan työryhmiä, mutta yleensä näiltä odotetaan mahdollisimman kustannusneutraaleja ratkaisuja. Huono-osaisuudesta on tullut yhä suurempi yhteiskunnallinen ongelma. Samalla hyvinvointivaltion ideologiaan kuuluu, ettei köyhyys saisi juurikaan näkyä. Huono-osaisuus on moniulotteinen ilmiö, johon liittyy hankalan taloudellisen tilanteen lisäksi monesti esimerkiksi yksinäisyyttä ja sosiaalisten suhteiden puutetta. Suomessa tähän ei kuitenkaan ole poliittista tahtoa. Kuvaavaa on, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason olevan riittämätön. Viime vuosina monia sosiaalietuuksia on leikattu ja hyväosais
Voimakkaana kulttuurisena normina vaikuttaa edelleen ajatus siitä, että miehen pitäisi pärjätä omillaan. Konkreettisesti kyse saattaa kuitenkin olla siitä, onko ihmisellä loppukuusta rahaa ruokaan. Näin uusinnetaan vuosisatoja vanhaa moralistista kertomusta kunniallisista ja kunniattomista köyhistä. Tilastollisessa tutkimuksessa köyhän toimijuus sivuutetaan ja hänestä tulee helposti keskiluokkaista elämäntapaa edustavan tutkijan tiedon passiivinen kohde. Köyhien oma ääni ei välttämättä kuulu. Usein puhutaan absoluuttisesta ja suhteellisesta köyhyydestä. Esimerkiksi parisuhteen päättyminen eroon voi sysätä ihmisen asunnottomaksi. Lääkkeisiin kuluu rahaa. Prosentuaalisesti leikkaus ei ehkä kuulosta suurelta. Vanhojen ihmisten kohdalla myös kynnys hakea toimeentulotukea voi olla korkea. Vallitsevassa yliopistodiskurssissa tutkija tietää köyhää paremmin tämän asiat. Köyhyystutkijat puhuvat huono-osaisuuden ylisukupolvisuudesta. Tällä hetkellä pelkona on, että paperittomista muodostuu Suomeen uusi alaluokka, jota voidaan hyväksikäyttää harmaan talouden piirissä. Lisäksi marginaalillakin on oma marginaalinsa. Suomalaisesta mentaliteetista taas kertoo se, että vain epäilyt tukien väärinkäytöstä kelpaavat moraalipaniikin aiheeksi. Tällaista kehitystä halutaan ymmärrettävästi ehkäistä. Köyhän oma näkökulma voidaan sivuuttaa epäanalyyttisena tunnepuheena. Huono-osaisuus on yhteiskuntatieteiden keskeisiä tutkimuskohteita. Kuitenkin niissä tapauksissa, joissa taitettu indeksi sysää pieneläkeläisiä köyhyysrajan alapuolelle, on kyse hyvin ongelmallisesta asiasta. K Ö Y H Y Y S S U O M E S S A 25 ten verotusta samaan aikaan kevennetty. Ihmisarvoinen elämä kuuluu jokaiselle. Nykyisen hallituksen uusliberalistisen leikkauspolitiikan seurauksena monien vähävaraisten tilanne on entisestään heikentynyt. Lapsiperheköyhyys vaikeuttaa tämän tavoitteen toteuttamista, sillä huono-osaisten perheiden lapsilla on muita suurempi riski ajautua aikuisena normaalien työmarkkinoiden ulkopuolelle. Toisinaan huono-osaisten vaatimukset paremmasta elintasosta voidaan jopa mitätöidä toteamalla, ettei suhteellinen köyhyys ole todellista köyhyyttä. Kuitenkin jo Adam Smith totesi, että köyhyys on luonteeltaan ensisijaisesti suhteellista. Näin tieteellinen diskurssi helposti vieraantuu ihmisten kokemusmaailmasta. Kansaneläkkeissä on käytössä sitäkin epäedullisempi indeksi, joka perustuu pelkästään kuluttajahintaindeksiin eikä lainkaan palkkatason muutoksiin. Lisäksi rajallinen toimintakyky voi estää esimerkiksi ruoka-avun hakemisen. Nykyaikaisen valtion eräänä tarkoituksena on työvoiman uusintamisen turvaaminen. Suomessa monet eläkeläiset joutuvat elämään hyvin haastavissa taloudellisissa oloissa. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että köyhyyttä tutkittaisiin tilastollisten metodien lisäksi myös laadullisin metodein. PIENITULOISUUS ON TERVEYSRISKI On paljon tilanteita, joissa ihminen voi tippua yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Aktiivimallin sisältämä ideologinen petos on siinä, että se saa huono-osaisten elintason leikkaamisen vaikuttamaan jollakin tapaa oikeutetulta. Työikäinen mies jää helposti tarvitsemiensa palvelujen ulkopuolelle. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten tukien vajaakäyttöä voi Suomessa perustellusti pitää merkittävämpänä ongelmana kuin tukien väärinkäyttöä. Usein riskiryhmässä ovat keski-ikäiset miehet. Köyhyys Toisinaan pieni tuloisen on tehtävä valinta lääkkeiden ja ruoan välillä.. Vähävaraiset ja pienituloiset eivät muodosta yhtenäistä joukkoa, vaan ihminen voi joutua tai ajautua yhteiskunnan marginaaliin monista eri syistä. Yhteiskunnan kannalta erityisen vahingollinen ilmiö on lapsiperheköyhyys. Kunniattomiksi määriteltyjen huono-osaisten, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien tai päihdeongelmaisten, puolustajat ovat vähissä. Asunnottomuus voi johtaa työpaikan ja työkyvyn menettämiseen, jolloin ihmisen tilanne heikkenee entisestään. Leikkauksien syyksi esitetään työttömien moraalinen epäonnistuminen. Lapsiköyhyyden lisäksi myös eläkeläisköyhyys on vakava ongelma. Eläkeläisten tulotasoa ja ostovoimaa heikentävä työeläkkeiden taitettu indeksi voi olla tarpeen eläkerahastojen riittävyyden kannalta. Tieteelliseen diskurssiin kuuluu neutraalius. Toisinaan pienituloisen on tehtävä valinta lääkkeiden ja ruoan välillä. Köyhyysraja riippuu yhteiskunnan vallitsevasta elintasosta. Erityisen hankalaksi vähävaraisen ikäihmisen tilanne muodostuu silloin, jos hänen terveydentilansa on heikko. Monesti tämä muotoillaan niin, että kehitysmaiden hädänalaisten köyhyys on absoluuttista, oikeaa köyhyyttä, kun taas suomalaisten köyhien köyhyys vain suhteellista. Sosiaalipolitiikkaa ei kuitenkaan voi oikeuttaa vain yhteiskunnan hyötyyn vetoamalla. Aktiivimallin ehtoja on hankala täyttää, joten käytännössä kyse on tukileikkurista. Leikkauspolitiikka on päätösperäistä tuloerojen kasvattamista. Tutkija ei saisi olla liian kantaaottava. MONIMUOTOINEN HUONO-OSAISUUS Huono-osaisuus on hyvin moniulotteinen ilmiö. Nykypäivän Suomessa esimerkiksi romanikerjäläiset ja paperittomat ovat vielä heikommassa asemassa kuin valtaväestöön kuuluvat vähävaraiset. Hyvä esimerkki on työttömyysturvan aktiivimalli, joka leikkaa ”epäaktiivisen” työttömän työttömyyskorvauksesta noin viisi prosenttia
HUONO-OSAISUUDEN POLIITTINEN EKONOMIA Kapitalistisessa yhteiskunnassa talous on usein tärkeämpi asia kuin ihmiset, joihin talousjärjestelmän mekanismit vaikuttavat. Ruoka-apua on tarjolla monella Köyhyys on vasten tahtoista osattomuutta yhteiskunnan normaaliksi koetusta elämäntavasta. Usein avustustyötä tekevien organisaatioiden taustalla vaikuttaa vankka kristillinen arvopohja. Erityisesti pääkaupunkiseudulla monen pienituloisen toimeentulo ja selviytyminen ovat kiinni kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Kapitalistisen talouden jouhevan toiminnan vuoksi työvoimareservi on kuitenkin pidettävä nöyränä. Vaikka jonottaminen voi alkuun tuntua vaikealta tai jopa häpeälliseltä, on jonoissa myös sosiaalinen puolensa. Vallitsevan uusliberalistisen talouspoliittisen ajattelun mukaan työttömien elintaso on pidettävä matalana. Suomella olisi varaa taata jokaiselle nykyistä ihmisarvoisempi elämä. Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että ruokajonot eivät sovi hyvinvointivaltioon ja että ne pitäisi jollakin tavalla saada poistettua. Suomessa eräs tämän diskurssin näkyvimmistä edustajista on kirjailija ja dosentti Jari Ehrnrooth . Hävikkiruokaa jakavissa organisaatioissa tehdään arvokasta työtä. Ruokakassia odotellessa voi nähdä tuttuja ja vaihtaa kuulumisia. Jos esimerkiksi pienituloiselle tupakka ja keskiolut ovat elämän harvoja nautintoja, niistä luopuminen voi olla hankalampaa kuin enemmän taloudellisia resursseja omaavalle ihmiselle, jolla on varaa monipuolisempiin harrastuksiin. Eräs reaalikapitalismin paradokseista on siinä, että ylituotanto ja puute ovat yhteiskunnassa läsnä samaan aikaan. paikkakunnilla ympäri Suomea. Olennaista on huomata, miten köyhyyttä ja huono-osaisuutta ylläpidetään poliittisin päätöksin. Tämä ei johdu siitä, että se olisi resurssien rajallisuuden kannalta välttämätöntä, vaan siitä, että matalapalkka-alojen työpaikat kehnoine työehtoineen halutaan saada näyttämään houkuttelevammilta. Vaalien alla huono-osaisille on helppo lupailla kaikenlaista. Erityisesti huonossa säässä jonottaminen voi olla koettelevaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Empiiristen tutkimusten mukaan pienituloisuus korreloi usein keskimääräistä heikomman terveydentilan kanssa. Suomen kaltaisessa vauraassa yhteiskunnassa köyhyys ei pohjimmiltaan ole kustannuskysymys vaan poliittinen valinta. Ehrnroothin keskeisenä ajatuksena on, että huono-osaisuus kumpuaa yksilön huonoista valinnoista. Valitettavasti väestötasolla poliittinen aktiivisuus korreloi hyväosaisuuden kanssa.. Jonottaminen voi kestää useita tunteja ja toisinaan paikalla on oltava jo aamuvarhaisella. Näin huono-osaisuuden eri aspektit ikään kuin vahvistavat toisiaan. Paulo Freiren ajatuksiin viitaten voisi myös sanoa, ettei yhteiskunnallinen sorto ole sorrettujen vaan sortajien häpeä. Vaikka suomalaisessa julkisessa keskustelussa ruokajonot usein toimivat köyhyyden symbolina, niin itse asiassa aivan huono-osaisimmat eivät välttämättä käy jonottamassa ruoka-apua, sillä se voi olla yllättävän vaativaa puuhaa. Valitettavasti nämä lupaukset on myös helppo rikkoa, koska huono-osaiset eivät muodosta yhtenäistä eturyhmää. Suomessa ruoka-apu kuuluu osana monen pienituloisen arkeen. Onneksi tällä hetkellä merkittävä osa kauppojen hävikkiruoasta jaetaan hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta hädänalaisille ja vähävaraisille. Toimintakyvyltään rajoittunut tai vakavasta päihdeongelmasta kärsivä ihminen ei välttämättä pysty siihen. Toisaalta köyhiä usein myös syyllistetään huonoista elämäntapavalinnoista. Huono-osaisilta puuttuu juuri niitä resursseja, jotka mahdollistaisivat tehokkaan organisoitumisen ja yhteiskunnallisena intressiryhmänä toimimisen. Tiedetään että köyhyys aiheuttaa stressiä ja voi vaikuttaa jopa älylliseen suorituskykyyn. Esimerkiksi elintarvikkeita jää myymättä, vaikka samaan aikaan kaikilla ihmisillä ei ole varaa ostaa itselleen tarpeeksi ruokaa. • Köyhyys tulisi nähdä yhteis kun nallisesti tuo tet tuna väki vallan muo tona.. Ehrnrooth peräänkuuluttaa elämäntaparemonttia ja yksilön vastuuta, mutta ei tunnu ymmärtävän, että onnistuakseen elämäntaparemontti yleensä edellyttää riittävää elintasoa. 26 on vastentahtoista osattomuutta yhteiskunnan normaaliksi koetusta elämäntavasta. Tutkijat puhuvat huono-osaisuuden kasautumisesta. Suomessa usein juuri leipäjonot symboloivat köyhyyttä. Köyhyys tulisi nykyistä selvemmin nähdä yhteiskunnallisesti tuotettuna väkivallan muotona, jota hyvinvointivaltiossa ei voida hyväksyä. Puhe kannustavasta sosiaaliturvasta paljastuu lähemmässä tarkastelussa juuri tällaiseksi hankkeeksi, jonka tarkoituksena on saada ihmiset vastaanottamaan työtä hyvinkin heikoilla työehdoilla. Tutkijan kokema moraalinen närkästyneisyys ei kuitenkaan välttämättä vastaa jonottajien omaa kokemusta
TÄSSÄ VAIN MUUTAMIA esimerkkejä siitä, kun työssäkäyvä ihminen heittäytyy pienempituloiseksi ja kertoo sitten usein, kuinka helppoa vähemmällä rahalla toimeen tuleminen olikaan. Vuonna 2015 Helsingin Sanomien suuressa köyhyyskyselyssä kävi ilmi, että mitä enemmän ihmisillä oli kokemusta joistain köyhyyteen liittyvistä teemoista, sitä enemmän he ymmärsivät ja olivat valmiita auttamaan ihmisiä, jotka kokivat samoja asioita. LARP eli Live Action Role Playing kääntyy suomeksi live-roolipelaamiseksi tai larppaamiseksi. Usein pienituloisuuteen kietoutuu myös esimerkiksi heikentynyttä terveyttä ja lääkekuluja, ylivelkaantumista ja ”miinuksella elämistä”. On kuitenkin paikoin surullista ja ehkä jopa haitallista, kun köyhyyttä ”larpataan” ja näin hyväosaisen näkövinkkelistä usein tullaan vähätelleeksi todellisia niukkuudessa elämisen kokemuksia. Tätä voisi kutsua vaikkapa köyhyyslarppaamiseksi. En kuitenkaan koskaan sanoisi, että pienituloisen pärjäämisessä on kyse siitä, että ottaa vain itseään niskasta kiinni. Laitetaanpa sitten hyvätuloinen larppaamaan pienituloista: taaskaan ongelma ei ole vain raha, vaan ongelmaksi muodostuvat mahdollisuudet käyttää rahaa, kun sitä on vähän. Tutkimuksista tiedetään, että erilaiset niukkuudet, olipa kyse sitten ajan puutteesta tai rahan vähyydestä, aiheuttavat ihmismielen fokusoitumista vain hetkelliseen pärjäämiseen ja selviytymiseen, kapeuttavat mielen niin sanottua laajakaistaa ja heikentävät ihmisen toimintakykyä – köyhyys ikään kuin verottaa aivoja. Mitä haitallista tässä nyt sitten voisi olla – porkkana ja lanttuhan ovat halpoja, ei kai se tieto mikään salaisuus ole, ja miksi pienituloinen ei vain ottaisi tästä tuiki tarpeellisesta neuvosta vaaria. MARIA OHISALO Kirjoittaja on tutkijana asunnottomuutta poistavassa Y-Säätiössä. Viime vuosina on yleistynyt tapa kokeilla lyhyen aikaa ”jonkun toisen saappaissa elämistä”. Mitä vähemmän kokemusta oli, sitä vähemmän oli empatiaa ja auttamishalukkuuttakin. Ei ole. Kun saat työn, saat usein palkkaa, työterveyshuollon, työyhteisön, työkavereita, työpaikan, arkirytmin, työsuhde-etuja ja niin edelleen. Niukkuus kurittaa tavoilla, jotka eivät larppeihin istu. Työssäkäyvänä toki pysähtyminen laskemaan jokaista ateriaa, välipalaa ja kauppareissua muistutti taas näistä aiemmista kokemuksista. Monella hyväosaisella on myös laajat sosiaaliset verkostot, joiden tuki vaikeampina aikoina kantaa pitkälle. K Ö Y H Y Y S S U O M E S S A 27 Pirulliset köyhyyslarpit ”RIITTÄÄKÖ 70 EUROA VIIKOSSA TERVEELLISEEN RUOKAAN. Moni työssäkäyvä taas saa esimerkiksi ”ilmaisia lounaita” ja tarjoiluja. Niitä ihmisiä, jotka niuk kuudessa elä vät, on pidettävä suurimpina asiantuntijoina. Tämä on omiaan kasvattamaan sosiaalista etäisyyttä ihmisryhmien välillä, ja tällä voi. Ilman ymmärrystä ihmisten erilaisista elämäntodellisuuksista ihmiskunta on tuhoon tuomittu. Kärjistetysti voi sanoa, että hyväosaisuus kasvaa korkoa, kun huono-osaisuus kasvaa negatiivista korkoa. ”TOIMITTAJA ELI VIIKON 50 EURON RUOKA BUDJETILLA: näin ruokamenoista tinkiminen onnistui” (Anna 2017). OTETAAN MUUTAMA esimerkki. ”IL-reportaasi: TOIMITTAJA ELI KUUKAUDEN TOIMEENTULOTUELLA” (IL 2013). Se, että raha mietityttää enemmän, kun sitä ei ole, ei ollut minulle uusi tunne. Niitä ei voi kuvitella, mutta niitä ihmisiä, jotka niukkuudessa elävät, on pidettävä asian suurimpina asiantuntijoina. Toimittaja eli kuukauden minimibudjetilla ja yritti syödä hyvin” (HS 2016). olla dramaattisia seurauksia luottamukselle ja yhteiskuntarauhalle. Suhtauduin skeptisesti, mutta osallistuin. Tiedämme, että esimerkiksi toimeentulotuen pitkäaikainen käyttö on lisääntynyt ja tämä pitkäaikainen käyttö taas ennustaa heikkoa työllistymistä. Laitetaan työssäkäyvä larppaamaan työtöntä: ongelmaksi ei muodostu vain rahan puute, vaan koko elämän kietoutuminen työn ulkopuolisuuteen. Minut haastettiin joulukuussa elämään viikko toimeentulotuen saajan arkea, siis testaamaan sitä, miltä elämä tuntuisi noin 50 euron ruokabudjetilla viikon verran. On siis tärkeää, että ihmiset ovat empaattisia toisiaan kohtaan. Ei ole sama asia teeskennellä pienituloista hetken, jos sen hetken jälkeen voi korjata ne asiat, jotka korjausta kaipasivat ja ostaa lisää sitä, mitä larpin aikana ei voinut ostaa. Purkutilaisuudessa kerroin pitkälti sen minkä tässä tekstissä. Moni pienituloinen elää pienituloisena pitkään ja moni työtönkin kokee pitkäaikaistyöttömyyttä
28 KANSALAISTEN AUTTAMINEN INTOHIMONA TEKSTI MAARIT HAATAJA KUVA JUHA SÄIJÄL Ä Marjatta SteniusKaukonen kertoo oppineensa ihmisiä auttamalla myös sen, mitä lait tarkoittavat.
Hän ryhtyi soittelemaan eläkelaitoksiin ja selvittämään, kuka vastaa eläkeasioista. Eläkettä haettiin sekä Kelasta ”Mikään ei riittänyt vakuutus lääkäreille, jotka näkemättä potilasta tietävät, että ihminen kykenee työhönsä.” 42 vuotta politiikassa työtä tehnyt Marjatta Stenius-Kaukonen pitää elämänsä tärkeimpänä saavutuksena sitä, että on oikeasti pystynyt auttamaan tuhansia ihmisiä. He vastasivat, että heille on tärkeää tietää, minkälaisia tapauksia on. ”Totesimme, että vakituinen vastaanottoaika olisi tarpeellinen. Ainakin 4 000 ihmistä olen auttanut ja suurin osa on päättynyt myönteisesti, vaikka asioiden hoitamisessa saattoi mennä vuosia. Työkyvyttömyyseläkehakemukset oli hylätty. 29 Marjatta Stenius-Kaukonen toimi eduskunnassa SKDL:n, Devan ja vasemmistoliiton kansanedustajana vuosina 1975–1995 ja 1999–2003 sekä oli Euroopan parlamentin jäsen vuosina 1995–96. Tampereen kaupunginvaltuustossa hän toimi vuosina 1997–2004 ja 2008–2012. Sitten Kela oli keksinyt, että naisen tavallisena työnä on pidettävä kahden hengen kotitalouden hoitamista ja siihen hän kykenee. Valvoin työolosuhteita, ja siinä yhteydessä kaikki ammattitaudit tulivat minulle tutuiksi, ne kuuluivat myös työsuojelun piiriin, työterveyshuoltoon.” Stenius-Kaukosella todettiin ykköstyypin diabetes vuonna 1978. Sitä kautta saatiin tulkintamuutoksia ja jopa lainmuutoksia.” Tapauksia alkoi tulla enemmän. ”Heidät ohjattiin luokseni. TARVE VAPAAEHTOISELLE SOSIAALINEUVONNALLE ”Kun ihmiset lukevat lakipykäliä, muodostuu heille kuva, että heille kuuluu se eläke. Hylätyt työkyvyttömyyseläkkeethän ovat edelleen ikuisuusongelma.” JÄRJETTÖMÄT VALITUSPROSESSIT Siihen aikaan varsinkin naisilla oli hyvin pienet eläkkeet. ”Ei terveyskeskuslääkärin lausunnolla kannattanut edes yrittää hakea työkyvyttömyyseläkettä, vaan erikoissairaanhoidon kautta. Miten yhtäkkiä ihmisestä, joka on 26-vuotta työskennellyt trikooneulojana ja hakenut eläkettä ja kaikki on hylätty, hylätty, hylätty, yhtäkkiä kahden vuoden kuluttua tuleekin kotiäiti!” Stenius-Kaukonen kiihtyy ja jatkaa: ”Pariskunta oli siis hyvien neuvojen tarpeessa. Näin perustimme Mikko Kuopan kanssa vapaaehtoisen sosiaalineuvonnan vuonna 1979. Koulutukseltaan tekstiiliteknologian diplomi-insinööri valittiin vuonna 1973 Hämeen työsuojelupiirin vanhemmaksi insinööriksi. Noin 50-vuotias vaimo oli ollut trikooneulojana Sidosteen sukkatehtaalla 26 vuotta. Lopulta suhtautuminen oli kiinni eläkelaitoksen johtavasta ylilääkäristä. Se oli ensin ilman ajanvarausta, mutta kun ihmiset päätyivät odottamaan tunnin pari niin näin oli parempi.” ”Suurin osa tapauksista oli minulla, kymmenkunta päivässä. Kun kansanedustajana on, ihmisten asioita hoitamaanhan sinne on valittu. Naisella oli tukija liikuntaelinvammoja. ”Kysyin, että voinko tuoda esiin tällaisia ongelmatapauksia, koska minullehan päätyivät vain ongelmatapaukset. Eihän niihin voi kirjoittaa yksityiskohtaisesti kaikkia mahdollisia tapausvaihtoehtoja. ”Heille tuli sitten kansaneläke työeläkkeen päälle. Ongelma onkin siinä, miten lakeja tulkitaan. Hän oli ensin saanut enimmäismäärän 300 päivää sairaspäivärahaa.” Kaikissa lääkärinlausunnoissa oli todettu, että hän ei pysty tekemään työtään. Mutta mikään ei riittänyt näille vakuutuslääkäreille, jotka näkemättä potilasta tietävät, että hän kykenee työhönsä. Eläkelaitosten tulkinta noista laeista on ongelma”, Marjatta Stenius-Kaukonen painottaa. ”Noissa prosesseissa oli mennyt jo pari vuotta. Pari valituskierrosta oli jo käyty läpi. ”Kiersin tekstiilija kenkätehtaita ja ravintoloita ja kirkontorneja. ”Mitään ei ole diabeteksen vuoksi jäänyt tekemättä, mutta totta kai joutuu tasapainoilemaan koko ajan.” VALITUKSILLA MUUTOS LAINTULKINTAAN Marjatta Stenius-Kaukosen ensimmäinen sosiaalineuvontatapaus aktualisoitui, kun Tampereelle SKP:n piiritoimistoon tuli pariskunta vuonna 1978 kysymään neuvoa. Se saatiin sitten todistettua, että hän ei pysty kotitalouttakaan hoitamaan, että mies auttaa siivoamisessa ja kauppakassin kantamisessa.” Tämän jälkeen saatiin laintulkintaan muutos, että ihmiselle ei yhtäkkiä voi ilmoittaa esimerkiksi, että 26 vuoden fyysisesti raskaan ja vammauttaneen trikooneulojan uran jälkeen hän onkin kahden ihmisen kodinhoitaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa hän vaikutti syyskuuhun 2017 asti. K Ö Y H Y Y S S U O M E S S A. Aloin asiaa sitten selvittämään.” Hän kirjoitti pariskunnan puolesta valituksia. Hän on kuulunut Suomen Diabetesliittoon koko sairautensa ajan, ja hänet valittiin juuri Tampereen Diabetesyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Se oli SKP:n Tampereen piiritoimistossa maanantai-iltapäivisin
Kun olit kerran mennyt sen 2–3 vuoden prosessin läpi, sinulle sanottiinkin, että olet kodinhoitaja kahden hengen taloudessa. ”Kansaneläkkeestä valitettiin siihen aikaan ensin tarkastuslautakuntaan ja työeläkkeistä eläkelautakuntiin ja sitten vakuutusoikeuteen. Kun ihminen lopulta saattoi saada monen vuoden eläkkeet jälkikäteen, ne verotettiin saman vuoden tulona. Eli niistä hylätään yksi kolmasosa.” Kaikille kansanedustajille tuli työeläkejuttuja. maaliskuuta 2018 ELO-eläkeyhtiön lääketieteellinen johtaja Maarit Gockel kertoo, että tällä hetkellä työeläkeyhtiöihin tulleita hakemuksia hyväksytään noin kaksi kolmasosaa. ”Tätä jankutin eduskunnan pöntöstä sentään sata kertaa. ”Lisänäyttö, mitä se on. Useat eivät tienneet tästä, kun he eivät voineet käydä töissä tai heidät oli jopa irtisanottu. ”Käynyt ihmisen suurin piirtein niin läpi, että, pää, aivot, korvat, silmät, suu, olkapäät, kyynärpäät, ranteet, selkä, vatsa, sydän ja niin edelleen, ihan kaikki jokaiselta erikseen. Oikeusasiamies lähetti kirjeen valtionvarainministerille, että lakia pitäisi korjata, mutta valtiovarainministeriö ei tehnyt mitään.” ” Ben Zyskowicz oli perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja tuolloin, hänen kanssaanhan olin yleensä eri mieltä, ja Arja Alho oli varapuheenjohtaja. Eivät he ymmärtäneet, miten voisivat ilmoittautua työttömäksi, kun olivat lääkärin B-lausunnon mukaan työkyvyttömiä. ”Vetosin aina siihen, mutta niitä ei paljon käytetty. ”Verotus muodostui suureksi ongelmaksi. IHMISELÄMÄÄ VAIKEUTTAVAA SÄLÄÄ Toimeentulotuki tuli Suomeen vasta 1980-luvulla. Valitusajat ovat osin lyhentyneet, mutta joku keino pitäisi olla, ettei valituksissa menisi näin kauan – eihän tässä ole mitään järkeä.” Eläkelaitokset voivat oikaista päätöksen, jos saavat lisänäyttöä. Olin tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Vain lääkärin B-lausunto merkitsee, tai työja liikennetapaturmaja ammattitautitapauksissa E-lausunto.” ”Nythän vakuutuslääkärit väittävät, että hoitavat lääkärit ovat potilaiden puolella, tuntevat myötätuntoa potilaita kohtaan. Se työ mitä tein oli niin sanotusti täysin turhaa työtä. Vakuutusoikeus kesti 1–2 vuotta. Perustuslakivaliokunta teki kannanoton, jossa se vaati tuon lain muuttamista. Mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Kansaneläkkeessä se on enemmän sitä, että kykeneekö enää mihinkään työhön”, Marjatta Stenius-Kaukonen kertoo. Kelassa oli oma valtava kansio tarkemmista ohjeista, koska kuten sanoin, ei lakipykälää voi kirjoittaa niin yksityiskohtaisesti. Eikä koskaan niin, että joku Marjatta Stenius-Kaukonen sanoo tätä ja tätä, mutta moni asia lähti siitä, että epäkohdan havaitsi ja vähitellen tuli muutoksia.” VIRANOMAISEN TULISI AUTTAA Monia pieniä muutoksia on Marjatta Stenius-Kaukosen mukaan tullut, mutta perusongelma on nykyään melkein pahempi. ”He tulivat usein kysymään minulta neuvoa. Pikkuhiljaa myös noihin ohjeisiin saatiin muutoksia. Verotuslain 125. Yksityisellä puolella vain pitkän työuran tehneillä 60 vuotta täyttäneillä painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta. Eli siitä meni yli 60 prosenttia veroja. Byrokratian viidakko tässä on aivan mahdoton. Ei riitä, että kirjoitan hyvän valituksen, vaan pitää saada uusi lääkärinlausunto siitä, että työkyky on heikentynyt siitä, millä edellinen hakemus on hylätty. Vähitellen eläkelakeja korjattiin niin, että oikaisumenettelystä tuli se päämenettely, että ensimmäisenä eläkelaitos itse pyrki oikaisemaan päätöksensä. Ihmisten pitäisi ymmärtää, osata ja jaksaa sen kanssa. Samaten työeläkelaitoksilla oli eläketurvakeskuksen ohjeita. Neuvoin ihmisiä ympäri Suomen, useita en tavannut koskaan. Neuvoin, että hanki näyttö kaikista mahdollisista vaivoistasi eri alojen erikoislääkäreiltä.” Stenius-Kaukonen on kirjoittanut tuntija päiväkausia mielestään tosi hyviä valituksia. Ensimmäisellä kerralla se ei mennyt läpi, mutta sitten verolakeja muutettiin niin, että eläkkeet voidaan jaksottaa eri vuosille, mutta enintään kuitenkin kolmelle vuodelle.” ”Alkuun kaikki takautuvat eläkkeet maksettiin eläkkeenhakijalle kerralla, ja vasta myöhemmin perittiin oikea veron määrä että työeläkelaitoksesta. Samaten kansanedustajat toivat kukkia, kun olin hoitanut heidän vaalipiirinsä juttuja”, Stenius-Kaukonen hymyilee. Kun työkyvytön ihminen ei saanut mistään rahaa, saatiin lopulta sellainen muutos, että sinä aikana kun ihmisella on työkyvyttömyyseläkevalitus vireillä, hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa. Silloin vero olisi huomattavasti pienempi. Sitä ennen oli huoltoapu, jota monelle oli hyvin korkea kynnys hakea. Ensin yritin neuvoa, mutta kun asiat eivät edenneet, lopulta heidänkin juttunsa päätyivät minulle hoidettavaksi. Ihmisen saadakseen jonkun 'edun', siis perusoikeuden, toimeentulon, pitäisi voida osata itse hakea, ja neuvo ja apu siihen pitäisi tulla viranomaiselta.” ”Minulla oli aina tuoreita kukkia niin kotona kuin eduskunnassa. Vakuutuslääkäreiden objektiivisuuteen pitäisi voida luottaa, vaikka he eivät koskaan näe potilasta.” Eläkelaeissa oli pykälät oikaisuja varten. pykälän mukaan silloin saattoi kunnan asiamies poistaa tai alentaa sitä veroa, valtionverosta saattoi hakea tulontasausta, mutta säännös oli hyvin tiukka.” Stenius-Kaukonen alkoi vaatia epäkohdan korjaamista niin, että eläke jaksotetaan jokaiselle vuodelle, mille eläke oikeasti kuuluu. Varsinkin tarkastuslautakunnan päätökset kestivät kauan. ”Nämä muutokset tulivat hirveän pitkän ajan ja jatkuvan jankutuksen tuloksena. ”Helsingin Sanomien yleisöosastossa 27. Nykyisin vain julkisen puolen työkyvyttömyyseläkkeissä otetaan huomioon myös ammatti. Lakipykälät ovat erilaisia ja osin entistä tiukempia. 30 kun heidän asiansa lopulta vuosien väännön jälkeen eteni, joulukortteja tulee vieläkin. Ensimmäisessä vaiheessa meni usein vuosi ja ylikin. Siinäkin taisi mennä toistakymmentä vuotta.” Nyt valitus lähetetään eläkelaitokseen, se katsotaan heti ja jos siinä on lisää lääkärinlausuntoja, siellä voidaan oikaista hakemus, jos eläkelaitoksen mielestä näyttö riittää. Sanoin, että ilmoittaudu sinne, että saat edes jostain rahaa.” Tästä seurasi, että kun eläke viimein myönnettiin, se maksettiin työttömyyskassaan, jottei tullut kaksinkertaisia tuloja. Ihmiset toivat niitä, ”Työttömyysturvalaki on yksi ihmisten kiusaamislaki pahimmasta päästä.”. ”Mukaan lasketaan aina puolison tulot eli puoliso sitten elättää
Ja että yksi laki sille, että kun ihminen sairastuu, on työtön, ”Sen mitä lait tarkoittavat ja totta kai sen, minkälaisia ongelmia heillä on. Lopulta tämäkin saatiin korjatuksi niin, että verottaja hoitaa asian kerralla.” BYROKRATIAN VIIDAKKO SAIRASTUTTAA MIELEN Kun ihmiset tulivat Marjatta Stenius-Kaukosen luokse, hän näki heidän olevan masentuneita ja epätoivoisia. ”Jankutat ja jankutat samaa asiaa, sitten siihen voi saada muutosta.” kultakin vuodelta. Momentti oli lakikirjassa toista palstaa pitkä, eikä sitä kukaan ymmärtänyt. ”Jankutat ja jankutat vaan samaa asiaa, niin sitten siihen voi saada muutosta. pykälän 3. Eiväthän lapset voi sille mitään, miksi lapsiakin pitää rangaista jos yksi perheenjäsen on työkyvytön.” Stenius-Kaukosella on periaate, että pitää jaksaa jankuttaa niin että itseäkin inhottaa. Mutta miksi niitä paasasin kerta toisensa jälkeen oli se, että jopa Ben Zyskowicz tai Iiro Viinanen kuunteli työhuoneessaan ja tuli sitten sanomaan, että kuuntelin kun väänsit rautalangasta ja minusta tuntuu, että olit oikeassa ja tämä epäkohta pitää korjata.” Stenius-Kaukonen kertoo oppineensa kaiken ihmisiä auttamalla. Osa sitten menikin ja sai psykiatrin lausunnon hakemuksensa tueksi ja sillä eläke lopulta irtosi.” Vielä yksi Stenius-Kaukosen ”lempipykälä” oli työeläkelain 6. Sanoin, että ei oo mikään uusi keksintö hei, kaivakaa ne vanhat esitykset. Aivan uskomatonta sälää, joka teki ihmisten elämästä hirveän vaikeaa, vielä kun monella oli suuret sairauskulut. •. Jos jotain hyödyllistä elämässä olen tehnyt, niin olen oikeasti pystynyt auttamaan tuhansia ihmisiä. ”Verotettavan tulon alarajaa pitäisi korottaa. Eli he olivat menettäneet tulevan ajan oikeuden. Ihan viime kuukausina on alettu puhumaan, että pitäisi olla tällainen yksi laki. ”Äiti sitten tappeli sen. ”Hyvin monella oli pelko, että joutuu 'hullun kirjoihin'. Opin sen, kun ihmiset tulivat kysymään, että miksi heidän eläkkeensä jäi niin pieneksi. Välillä sitä itsekin ajatteli, että lyhyemminkin olisi voinut puhua. Työeläkehän alkoi silloin kertymään vasta 23-vuotiaasta 63-vuotiaaseen, 40 vuotta 1,5 prosenttia vuodessa, eli siitä kertyi 60 prosenttia, kun oli ollut 40 vuotta töissä.” ”Tulevan ajan oikeus tarkoitti, että työkyvyttömyyseläkkeessä laskettiin tuleva aika eli jos jäit työeläkkeelle 43-vuotiaana, sinulla on 20 vuotta kertynyt työeläkettä, mutta sait kuitenkin täyden eläkkeen, jos sinulla oli tulevan ajan oikeus. Kun valitusprosesseissa saattoi mennä vuosia, useat menettivät tulevan ajan oikeuden ja esimerkiksi näin 43-vuotias menetti puolet eläkkeestään.” LAKEJA YKSINKERTAISTETTAVA Se, mitä Marjatta Stenius-Kaukonen on oppinut tästä kaikesta, on että lakeja pitää yksinkertaistaa. Erittäin hienovaraisesti heille totesin, että se osoittaa sinun olevan elävä ihminen, kun mielesi masentuu ja ahdistuu; että on normaalia, että tällainen tilanne sairastuttaa myöskin mielen. Ja kyllähän niitä riittää.” Hänen oma isänsä joutui 1960-luvulla työkyvyttömyyseläkkeelle. Se on tärkeintä mitä olen tehnyt.”. momentti. Jäin vuonna 2003 pois eduskunnasta, ja siihen asti tätä jankutin. Sitä kautta näin, että kun yksi perheenjäsen sairastuu, se vaikuttaa koko perheeseen. ”Siinä luki, että jos on kulunut enemmän kuin 360 sellaista päivää, jolta et ole saanut sairaspäivärahaa tai työttömyyspäivärahaa, niin menetät tulevan ajan oikeuden. ”Työttömyysturvalaki on yksi ihmisten kiusaamislaki pahimmasta päästä. Olimme koulussa silloin ja kun ei ollut rahaa, niin joka penniä joutui venyttämään. 31 ihminen jää äitiystai vanhempainvapaalle tai opiskelee. Se on ainoa menetelmä, mutta olen sitkeä kuin muuli. Monilla yksinhuoltajilla oli pienet tai teini-ikäiset lapset, eikä pennin hyrrää tullut mistään. En ole minä ainoa, joka sitä on pöntöstä paasannut. Että oletko ajatellut, että voisit mennä psykiatrin puheille. Minähän en ole ihan hidas hämäläinen – välillä kiivastuin, vaikkei pitäisi. Nykyäänhän masennuksesta uskalletaan jo puhua, mutta ei 20–40 vuotta sitten. Kaikissa minimiturva pitäisi olla samalla tasolla, yhden lain alla.” Stenius-Kaukosen mielestä on aivan kohtuutonta, että nyt ihmisille tulee pitkiä karensseja, jolloin he eivät saa mitään
Ulosotto merkitsee luottotietojen menettämistä. He totesivat, että köyhänä opiskelijana on ihan turha alkaa maksaa rästiin jääneitä laskuja pois, koska viidessä vuodessa, missä velat vanhenevat, hän ehtisi hyvällä tuurilla maksaa niistä ehkä puolet. Yksittäisestä maksamatta jätetystä velasta voi siis olla maksuhäiriömerkintä voimassa jopa 15–20 vuotta, mikäli velkaa ei koskaan makseta. He ovat erittäin heikossa asemassa, eikä heidän asiaansa aja juuri kukaan. LUOTTOTIEDOTTOMUUS VARJOSTAA PITKÄÄN Pääkaupunkiseudulla asuva noin 30-vuotias Katja (nimi muutettu) menetti luottotietonsa ollessaan 20-vuotias. ”Eli jäimme odottamaan velkojen anteeksiantoa. Kun pienellä eläkkeellä tai työmarkkinatuella elävä sairastuu, eivät rahat riitä yhä kohoavien terveydenhuollon maksujen maksamiseen. Summa kohoaa huikeasti alkuperäisestä, kun pääomaan lisätään korot ja kulut. Puhelinliittymän tai vakuutussopimuksen tekemisessä voidaan vaatia vakuutta tai ennakkomaksuja. Prosentuaalisesti eniten maksuhäiriöisiä on 25–34-vuotiaiden joukossa. 32 Luottotiedoton, ihmisarvoton TEKSTI JUHA SÄIJÄL Ä KUVITUKSET TAKUUSÄÄTIÖ / MIRKK A HIETANEN Suomessa on yhä kasvava joukko ihmisiä, joille on syystä tai toi sesta syn tynyt maksu tietohäiriö eli merkintä luot totietoihin. ”Laskut ja vuokra jäivät maksamatta. Luottotietoihin kertyi saldoa muun muassa puhelinja nettiliittymästä.” Katja sai noin viidentuhannen euron luottopiikin ja pohti yhdessä velkaneuvojan kanssa sitä, miten edetä. On täytynyt myös luovia ja. Maksuhäiriö hankaloittaa elämää monin eri tavoin ja paljon: esimerkiksi pankkilainan saanti ilman takausta tai takaajaa voi olla vaikeaa, luottokorttien saaminen on mahdotonta ja asunnon vuokraaminenkin voi vaikeutua huomattavasti. Syitä maksuhäiriömerkintään on yhtä paljon kuin luottotiedottomia. Suomen Asiakastieto Oy rekisteröi yksityishenkilöille tammi-kesäkuun aikana noin 941 000 uutta maksuhäiriömerkintää, mikä oli yli 100 000 kappaletta enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla. MAKSUHÄIRIÖITÄ KIRJATTIIN alkuvuonna tuntuvasti enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Velasta yritetään päästä uudella velalla ja kohta ollaan sellaisessa suossa, josta nouseminen on miltei mahdotonta. Joudun usein juuri ennen tukien maksamispäivää elämään päiviä ilman nettiyhteyttä prepaid-liittymäni kanssa ja etsimään ilmaisia wifi-yhteyksiä. Maksuhäiriömerkintöjä on yhtiön mukaan lähes 373 000 henkilöllä Suomessa. Samasta jo kertaalleen maksuhäiriöksi rekisteröidystä velasta voi tulla uusi maksuhäiriömerkintä uuden tuloksettoman ulosottoyrityksen seurauksena, jolloin uuden maksuhäiriömerkinnän rekisteröintiajan kuluminen alkaa taas alusta. Köyhyys ja sairaus masentavat niin, että aina ei jaksa edes laskuja avata. Osamaksusopimuksien tekeminen ei onnistu. Rahaongelmissa menetin lopulta asuntoni. Laskut menevät perintään ja ennen pitkää ulosottoon. Maksuhäiriömerkintä voi myös vaikeuttaa vakuutuskorvauksien saamista, koska vakuutustutkijan mielenkiinto herää, jos korvaushakemus on suuri ja sen taustalta paljastuu maksuhäiriö. Tällaisen ihmisen voi hyvällä syyl lä sanoa olevan heitteillä ja lainsuojaton. Tili oli miinuksella ja vuokrat rästissä.” Katja kertoo olleensa tuolloin niin pohjalla, että siinä kohtaa meni kaikki pohja elämältä eikä hän enää välittänyt, mitä suhteilleen tai lopuillekaan luottotiedoille kävi. ”Siihen syssyyn myös muut laskut jäivät hoitamatta. Yksittäinen maksuhäiriömerkintä säilyy luottotietorekisterissä sen lajista riippuen kahdesta viiteen vuotta. Tänä aikana en ole saanut puhelinliittymää enkä asuntoa. Ne menivät hänen mukaansa villin opiskelijaelämän ja häneltä rahaa huijanneen entisen puolisonsa takia. Maksuhäiriömerkintöjä talletetaan rekisterissä pääsääntöisesti kaksi–kolme vuotta. Merkintä voi estää myös vakuutuksien ottamisen ja vaikeuttaa jopa työpaikan saantia joillakin aloilla, sillä osa työnantajista selvittää työnhakijan luottotiedot. Maksuhäiriömerkintä voidaan rekisteröidä kuluttajan asemassa olevan yksityishenkilön luottotietoihin pitkittyneen maksulaiminlyönnin seurauksena usealla eri tavalla. Laskuihin voisi olla oikeus saada toimeentulotukea, mutta avun hakeminen on vaikeaa. Oma lukunsa ovat 1990-luvun lamassa konkurssin tehneet, jotka joutuvat elämään loppuikänsä velkavankeudessa. Myös liian helppo pikavipin saaminen ja hallitsematon rahankäyttö voivat viedä etenkin nuoret tilanteeseen, jota ei osata ennakoida. Pienillä tuloilla elettäessä kaikki yllättävä voi aiheuttaa taloudellisen katastrofin, mikä herkästi vie velkakierteeseen ja ennen pitkää luottotietojen menettämiseen. Ulosottoon joutuneet, ylivelkaantuneet ja perintäyhtiöiden kanssa kamppailevat muodostavat uuden, luottotiedottomien luokan. Se on yksi iso asia, mitä ilman nykypäivänä on vaikea elää
”Kun ei ollut luottotietoja, en aluksi tajunnut, että se merkitsee minun olevan toisen luokan kansalainen. Tunsin suurta häpeää ja yritin elää tosi pienillä rahoilla.” Sirpa haki apua sosiaalitoimesta ja sosiaalityöntekijä sanoi, että ”saan kaiken sen avun, joka minulle kuuluu”. En saanut kotivakuutusta ja jos tarvitsin jotakin, en voinut tilata mitään osamaksulla. Vuokranmaksu laahasi perässä.” Sirpa kertoo eläneensä makaronilla ja kaurapuurolla, koska ruokaan ei ollut rahaa. Kolme vuotta vielä.” ”LUOTTOTIETOJEN MENETTÄMINEN EI OLE HÄPEÄ” Varsinais-Suomessa asuva maksuhäiriömerkinnän saanut keski-ikänen Sirpa (nimi muutettu) kertoo, että hänen kohdallaan kaikki sai alkuunsa vuonna 2011, kun hänen silloinen työpaikkansa jätti palkkojaan maksamatta. Tai kun olin asunnoton: ai mikä, ei kuulu mun perusoikeuksiin.” ”Luottotiedottomana et ole mitään.” Vaikka Katjan mukaan on täysin oikeutettua tarkistaa, voiko henkilöön luottaa ja myydä tälle asiaa x, niin on turhauttavaa, kun ilman mitään omaa lausuntoa asiasta todetaan, että ”painupa vittuun, oot pohjasakkaa”. Olin työllistämistyössä ja työnantajani käytti työllistämisrahoja velkojensa maksuun. Sekä Sirpa että hänen veljensä tilasivat kaikenlaista tarpeellista äidin nimissä ja luvalla. En voinut hankkia uutta puhelinta, uutta tietokonetta tai nettiyhteyttä. Minulla ei ollut voimia aukaista niitä. Aikanaan tuli oikeuden päätös ja minulta menivät luottotiedot.” Nyt tämän vuoden alussa Sirpa sai luottotiedot takaisin. Osa veloistani meni ulosottoon. 33 vakuutella yksityisiä vuokranantajia, että varmasti maksan vuokrani. ”Kun sähkömyyjä kauppakeskuksessa kysyy, 'millainen sun sähkösoppari on?', tekisi joka kerta mieli vastata, että sellainen, että te ette myisi minulle sellaista. Nuori opiskelija ei muutenkaan ole kovin houkutteleva vaihtoehto.” Katja myös painottaa, että luottotietojen menetyksen on sellainen taakka perusasioiden hoitamisen kannalta, mitä ei toivoisi kenellekään. ”Aika pian alkoi tulla laskuja perintätoimistoista. ”Minulle maksettiin kuukauden vuokra, sain ruokarahaa. ”Se, että on joskus vuosia sitten sekoillut nuorena, varjostaa useita vuosia perusasioiden hoitamista.” Katja ei edes saanut vaihdettua kotipankkikonttoriaan entiseltä kotipaikkakunnalta Helsinkiin, koska olisi luottotietojensa takia menettänyt täysimäärisen verkkopankin. ”Luotto tiedottomana et ole mitään.” K Ö Y H Y Y S S U O M E S S A. Minun piti hankkia uusi televisio, mutta koska en saanut maksettua sitä osissa, tilasi äitini sen minulle kuten myös polkupyörän. Palkka oli tosi pieni ja kun en saanut rahojani ajallaan, oli seurauksena se, että ensin yhden kuukauden vuokra oli myöhässä ja sitten seuraavan kuukauden. Sain esimerkiksi heinäkuun palkan syyskuussa. Eikä hänellä ollut rahaa maksaa laskujaan. Rahaa minulla, työttömällä, ei ollut kun olisi pitänyt olla 200 euroa nettimokkulaa varten. Seurakunnan diakonin avulla aukaisin perintätoimistojen laskut ja sovin, että menkööt kaikki ulosottoon. ”Odotan sitä päivää, että ei tarvitse olla prepaid-liittymällä elävä alivuokralainen. Maksoin sitten osissa ne.” Sirpa kertoo äitinsä olleen perheessä ainoa, jolla oli luottotiedot kunnossa. ”Tai lähinnä maksoivat tosi paljon myöhässä
Olen myös puhunut siitä, että kuka vain voi joutua syöksykierteeseen ja turvaverkot voivat pettää.” ”Olen ollut putoamassa turvaverkkojen ulkopuolelle, mutta minut pelastivat sosiaalityöntekijäni Merja, diakoni ja luotetut lähimmäiseni. Kuluttaja-asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää peruspankkipalveluita pääasiassa ”Se, että on joskus vuosia sitten sekoillut nuorena, var jostaa useita vuosia perus asioiden hoi tamista.” riöisille, pois lukien vakavat maksuhäiriöt, joka tarkoittaa paljon uusia, isoja summia. Mikäli asiakkaalla on vakavia maksuhäiriöitä, on hänellä mahdollisuus tehdä Ifille selvitys maksukyvystään, jonka jälkeen vakuutuksen myöntäminen arvioidaan uudelleen.” Asunnon vuokraavalta ihmiseltä vaaditaan yleensä kotivakuutus. ”Ennakkomaksu on yksi tekijä, josta voidaan keskustella maksuhäiriömerkintöjä saaneen asiakkaan kanssa. Niihin kuuluvat perusmaksutili ja siihen liittyvä tilinkäyttöväline, kuten debit-kortti ja verkkopankkitunnukset, mahdollisuus nostaa käteistä, maksutapahtumien toteuttaminen sekä sähköinen tunnistusväline. Vakuutuksen myöntäminen on kokonaisuus, johon vaikuttaa kuitenkin muitakin tekijöitä, muun muassa rekisteriin päätyneiden maksuhäiriöiden ajankohta ja lukumäärä.” ”Mielestäni Turva kantaa vähintäänkin yhtiömme kokoisen palan yhteiskunnallisesta vastuusta tässä asiassa, sillä tarjoamme maksuhäiriöiselle asiakkaalle monia mahdollisuuksia saada meiltä vakuutus. Voin sanoa: kyllä sinä selviydyt ja asiat selviävät ajan kuluessa.” KOTIVAKUUTUKSEN ONGELMA Tänä päivänä melkein jokainen vuokranantaja vaatii vuokralaiselta kotivakuutuksen ottamisen. Viime vuoden alussa voimaan tullut maksutilidirektiivi on selkeyttänyt tilannetta huomattavasti. 34 Silti Mäkinen kertoo, että maksuhäiriömerkinnän katsotaan lisäävän luottotappion riskiä. Jos tämä ei sitä saa, hän ei saa myöskään asuntoa. Nyt voin hengittää ja minulla on voimia auttaa vaikeuksissa olevia ihmisiä, olla vertaistukena. Tämä ei olisi kovin reilua muita vakuutuksenottajiamme kohtaan. Mutta maksuhäiriömerkintä voi olla este vakuutuksen ottajalle. Niin asian saa vielä uuteen harkintaan. ”Olen puhunut avoimesti siitä, kuinka luottotietoni menivät ja siitä, että se ei ole noloa tai häpeällistä. Turvasta on myös mahdollista kysyä lisäaikaa laskujen maksamiseen.” JOKAINEN ASIAKAS TÄRKEÄ Pankkien käytännöt ovat olleet kirjavia maksuhäiriön saaneiden ihmisten asiakkaaksi ottamisessa. ”Jos henkilöllä on toistuvia tai vakavia luottotietomerkintöjä, hänelle ei lähtökohtaisesti myönnetä uusia vakuutuksia. Tällaisessakin tilanteessa voidaan käyttää tapauskohtaista harkintaa.” ”Me maksoimme osamaksuerät. ”Meillä ei ole tällaista järjestelmää, että kotivakuutuksen voisi maksaa vuodeksi etukäteen”, Palmu vastaa ykskantaan. Juuri siksi olemme muuttaneet ohjeistustamme lievempään suuntaan, ja seuraamme nyt tilannetta. ”Jos asiakkaasta ei ole merkintää Suomen Asiakastiedon luottotietorekisterissä tai merkinnän merkitys on vähäinen, voidaan asiakkaalle myöntää vakuutus.” Luottorekisterimerkintä ei siis hänen mukaansa aina aiheuta tilannetta, jossa vakuutusta ei myönnettäisi. Otamme kyllä huomioon myös ihmisen elämäntilanteen, jos esimerkiksi aikanaan kertyneille maksuhäiriöille on selvä syy. ”Asia on yhteiskunnallisesti merkittävä ja valitettavan yleinen. Perusmaksutilipalvelua tarjotaan yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi kaikille kuluttaja-asiakkaille, jotka asuvat laillisesti ETA-valtiossa. Peruspankkipalveluita eivät sitä vastoin ole esimerkiksi luotolliset tilit tai erilaiset luottokortit. Miten neuvoisitte tällaista ihmistä asunnon saamisessa ja näettekö tässä teidän puoleltanne yhteiskunnallista vastuuta. Direktiiviin peruspankkipalveluista liittyvät ETA-valtiossa laillisesti asuvan oikeudet, jotka ovat tiivistetysti seuraavat: ”Kuluttaja-asiakkaalla on oikeus talletuspankkien tarjoamiin peruspankkipalveluihin. ”Eli lasku voi jäädä maksamatta.” ”Merkitystä on niin merkintöjen lukumäärällä kuin ajankohdalla ja ennen kaikkea sillä, onko asiakkaalla maksamattomia laskuja meille eli onko kyseessä vanha asiakkaamme.” Jos luottotiedoton ihminen maksaisi vakuutuksensa etukäteen vaikkapa aina vuodeksi, otatteko tällaisen ihmisen asiakkaiksenne. Jos saamme hyviä kokemuksia maksuhäiriöisten kyvystä hoitaa vakuutusmaksunsa, jatkamme käytäntöä.” Jos luottotiedoton maksaisi vakuutuksensa etukäteen vaikkapa aina vuodeksi, otatteko tällaisen ihmisen asiakkaiksenne. Mietin useasti sitä, että jos meidän äidillä ei olisi ollut luottotiedot kunnossa, olisin ollut pulassa monta kertaa.” Kaikilla ei ole asiat yhtä hyvin. Kotivakuutus on tärkeä osa ihmisen taloudellista turvaa. Meiltä kielteisen päätöksen saanutta asiakasta neuvoisin tekemään muutoksenhakupyynnön Turvan asiakasasiamiehelle. Mutta hän jatkaa: ”jos asiakkaalla on merkittäviä maksuhäiriöitä, on todennäköistä, että hän ei kykene suoriutumaan vakuutusmaksuistaan.” ”Tällöin meillä on vastuu vakuutetusta riskistä sekä korvausvelvollisuus sattuneisiin vahinkoihin, mutta ei vakuutusmaksutuloa. Niin ja aika. Miten vakuutusyhtiöt vastaavat tähän. Vakuutusyhtiö Ifin omaisuusvakuutuksista vastaava johtaja Tommi Palmu kertoo heidän suhtautuvan asiakkaaksi pyrkiviin luottotiedottomiin ihmisiin ”ammattimaisesti ja ystävällisesti, sekä pyrimme selvittämään minkälaisia maksuhäiriöitä asiakkaalla on ollut.” Palmu kertoo, että jos maksuhäiriömerkinnät eivät ole vakavia, maksuhäiriöllä ei ole vaikutusta vakuutuksen myöntämiseen. TAPAUSKOHTAISTA HARKINTAA Vakuutusyhtiö Turvan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava palvelujohtaja Janne Mäkinen kertoo, että vakuutusyhtiönä he tarkistavat kaikkien asiakkaiden luottotiedot. Olemme hiljattain uusineet ohjeistuksemme ja pyrimme nyt entistä useammissa tapauksissa myöntämään vakuutuksen myös maksuhäi
35 muuhun tarkoitukseen kuin ammatintai elinkeinotoiminnan harjoittamiseen.” Nordean asiakaspalvelun varajohtaja Turkka Suo , miten suhtaudutte luottotiedot menettäneeseen ihmiseen, joka on pyrkimässä asiakkaaksenne. Miten puhelinoperaattori Elisa Oyj:ssa suhtaudutaan luottotiedot menettäneeseen ihmiseen, joka on pyrkimässä asiakkaaksi. ”Toimimme maksutilidirektiivin mukaisesti, eli otamme luottotiedottomat asiakkaaksemme tuon mukaisesti ja tarjoamme hänelle vähintään käyttötilin, debit-kortin ja pankkitunnukset”, sanoo Danske Bankin lehdistöpäällikkö Josi Tikkanen . ”Maksuhäiriöissä tarkastellaan maksuhäiriöiden vakavuutta, johon vaikuttavat esimerkiksi maksuhäiriöiden kappaleja euromäärä sekä se, milloin maksuhäiriöt ovat tulleet.”. • Tätä laulua on luon neh dittu lamaan syöksyvän Suomen kuvaksi. Helsinki-Shangri-la SAN. ”Emme näe uhkia, mutta tietenkin muiden kuin peruspankkipalveluiden tarjoamisen osalta pätevät perussäännöt esimerkiksi luottokelpoisuuden osalta. Ne vaikeuttavat luoton saamista etenkin, jos ne ovat hiljattain muodostuneita tai niitä on runsaasti”, hän kertoo. ”Voi olla myös tilanteita, että matkapuhelintai laajakaistaliittymissä avauksen edellytyksenä on vakuusmaksun maksaminen etukäteen. Tätä pyydetään etenkin silloin, jos asiakkaalla on niin sanottuja vakavia maksuhäiriöitä kappaleja/tai euromääräisenä tai asiakkaan aiempi maksuhistoria Elisalle näyttää sellaiselta, että vakuuden pyytäminen on perusteltua.” ”Mikäli liittymä tai palvelu on ns. Luottohäiriömerkintä ei ole pankille uhka, vaan jokainen asiakas on meille tärkeä”, hän silti painottaa ja vastaa yksiselitteisesti, että sillä kuinka paljon potentiaalisella asiakkaalla on luottohäiriömerkintöjä ja millaisia ne ovat, ei ole väliä. Puhelinliittymän avaaminen tyssää monesti maksuhäiriöön. PALEFACE Kun hyvinvointivaltiota Helsingissä luodaan Julkisivuduunarit ne Tallinnasta tuodaan Hurahuh-hah-hei, mistä halvimmalla saadaan Sillä niin me tehdään Helsingistä Shangri-La Hävitetään lepakot ja muutkin parasiitit Eduskuntatalon eessä roihuu makasiinit Halleluija-hei, huutaa nollatoleranssi Juhlii vartiointiliikkeet ynnä FPS Yhteiskunnan yllä liehuu taantumuksen viiri Turvakameroilla luodaan pelon ilmapiiri Hurahuh-hah-hei, holhoava esivalta Putkaan tarranliimajat ja talonvaltaajat Miksi kaikki tuntee Johanna maatalous-Tukiaisen Niin kuin kolmen sepän kodittoman romanialaisen Halleluija-hei, turhuuksien roviolle Se on Seiska päivää, Idols ynnä MTV Pissiksillä luottokortit, valtavasti lainaa Unholaan on vaipunut jo Veikko Hursti vainaa Hurahuh-hah-hei, heitä pois ja osta uusi Visa, pikavippi, karhukirje, maksuhäiriö Ja keväisin ne kodittomat sulatellaan jäästä Katkokävelylle mutta katkolle ei päästä halleluijah-hei, Suomen päihdepolitiikka Pamit, pervitiini, Subutex ja sunnuntai Kurtse ynnä Puonti sekä Pynnönen ja Piippo Juolahtaakin mieleen Lahti, hemohes ja hiihto Hurahuh-hah-hei, vinkki miehen viskipullo Se on valeosto, vasikka ja KRP Maamme maahanmuuttopolitiikka kusee omaan nilkkaan Jos Timo Soinin traumat takaa äänestyksen vilkkaan Hurahuh-hah-hei, oikeistopopulistit Halme, Halla-Aho, Jörg Haider, Ku Klux Klan Sekos AD/HD-instituutin aivosähköposti Kun Pekka-Eric Auvinen kakskakkosensa osti Hrahuh-hah-hei, Holmlundin haulikoille Lahtas Kauhajoen Matti toistakymmentä Kun hyvinvointivaltiota Helsingissä luodaan Julkisivuduunarit ne Tallinnasta tuodaan Hurahuh-hah-hei, mistä halvimmalla saadaan Sillä niin me tehdään Helsingistä Shangri-La. MAKSUHÄIRIOIDEN VAKAVUUS VAIKUTTAA Kalliit etukäteen maksettavat prepaid-puhelinja internetliittymät ovat usein ainoa keino hoitaa tänä päivänä välttämättömät asioinnit niin viranomaisten kuin ystävien kanssa. Maksuhäiriömerkinnät huomioidaan aina luottopäätösharkinnassa. ”Samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin asiakkaisiin. kun oikeistopopulismi alkoi vahvistaa asemiaan Suomessa. Hänen mukaansa laajakaistaliittymän saa myös yleisesti käyttöön ilman vakuusmaksua. & SÄV. Nykyään liittymää voi käyttää enenemässä määrin myös mobiilimaksamiseen ja erilaisten palveluiden käyttämiseen, jolloin asiakkaan puhelinlasku voi muodostua isoksikin”, Lehto kertoo. luotollinen palvelu eli jälkikäteen laskutettava palvelu, sisältyy palvelun myyntiin aina luototusriski. Kuulin myöhem min, että Nuorisotutkimusverkoston tutkijat ovat pystyneet tunnistamaan kappaleen lyriikoista muistaakseni seitsemän kymmenestä keskeisestä syystä. Tällaisissa tilanteissa liittymän käyttö voi olla rajoitettu siten, että ilman vakuusmaksun maksua onnistuvat tärkeimmät palvelut eli normaalit puhelut ja viestit sekä internetin käyttö”, kertoo hieman yllättäen Elisa Oyj:n palvelujohtaja Jukka Lehto . Kirjoitin laulun jo 2008 kunnallisvaalien jälkimainingeissa. Yhdessä asiakkaan kanssa mietimme hänen tilanteeseensa parhaan ratkaisun.” On esimerkkejä siitä, että luottotietonsa menettäneelle ei ole myönnetty muun muassa verkkopankkitunnuksia tai Visa Electron -korttia. ”Jokainen asiakas, nykyinen ja uusi, on meille erittäin tärkeä, luottohäiriömerkintä ei ole este asiakkaaksi tuloksi. ”Mikäli henkilöllä on maksuhäiriömerkintöjä, on hänen mahdollista saada liittymiä tai palveluita Elisalta. Hän painottaa vielä, että liittymä voidaan toimittaa asiakkaalle ilman vakuuttakin, mikäli maksuhäiriö tai maksuhäiriöt ovat vähäisiä. Suo kertoo, että lähtökohtaisesti luottohäiriömerkintä ei ole este tilinkäyttövälineiden avaamiselle, joita muun muassa nämä edellä mainitut ovat. Siinä voidaan nähdä uusliberalismin saapumisen ja arvojen koventumisen jälki suomalaisessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä
Sosiaalinen luototus tulee ulottaa kaikkiin kuntiin, hän vaatii. Käräjäoikeudet ovat jääneet velka-asioiden tulvan alle. ”Suomessa on käytävä kunnon keskustelu ulosottovelallisten ahdingosta ja tehtävä korjaavat toimenpiteet lakeihin, laittomuuksiin ja valvontaan velallisten ahdingon helpottamiseksi ja ihmisten oikeusturvan takaamiseksi”, Taavitsainen ja Tolppanen vaativat. Noin 30 kuntaa tekee tätä. VELKOJA KIERRÄTETÄÄN, VEROJA KIERRETÄÄN Kirjallisessa lausunnossaan talousvaliokunnalle Taavitsainen ja Tolppanen vaativat kiinnittämään huomiota perintäyhtiöiden toimintaan: ”Toiminnassa on tullut ilmi tapauksia, joissa voidaan todeta velallisen olevan kauppatavaraa eri perintäyhtiöiden välillä ja hänen mahdollisuutensa tarkastaa velan perusteita ovat erittäin heikot. Niitä vaaditaan nostamaan ulosoton suojaosuutta, korjaamaan velkaa paisuttava korkomenettely, estämään velan vanhentumisen pitkittäminen ja oikaisemaan perusteettomasti määrätyt velkatuomiot ja virheet. 36 ”Tilanne Suomessa on kuin märkivä, mätänevä avohaava”, luonnehtii ulosotossa olevien ahdinkoa kansanedustaja Satu Taavitsainen. ”Yhteiskunnan tulee aina olla ULOSOTOSSA OLEVAT TARVITSEVAT TUKEA TEKSTI OSK AR LINDMAN pienemmän puolella vahvemman mielivaltaa vastaan”, Taavitsainen vaatii. ”Läheiset, kuten lapset kärsivät, ja ihmiset kokevat Suomen syrjäyttävän heidät yhteiskunnan ulkoreunoille, pimeisiin notkoihin. Luotottaminen on kunnille vapaaehtoista, mikä asettaa vähävaraiset ihmiset eriarvoiseen asemaan, Satu Taavitsainen näkee. Se on ankarampi rangaistus kuin henkirikoksista annettavat tuomiot: ihminen kulkee vankina vapaudessa eli velkavankeudessa. Moni on menettänyt terveytensä, masentunut ja menettänyt työkykynsä tai se on vaakalaudalla mennä.” Järjestelmää on kohtuullistettava ja inhimillistettävä. Julkisen sektorin sosiaalija terveydenhuollon laskuja päätyy ulosottoon vuosittain noin 400 000. Tämä ei vastaa oikeusvaltioperiaatetta. Heidän mukaansa valtakunnanvoudin tilastot ovat karua luettavaa. PERINTÄFIRMAT PERIVÄT KORKOA KOROLLE PERINTÄFIRMAT VOIVAT toimia joskus varsin häikäilemättömästi. Lama toi runsaasti lisää maksuhäiriöitä. KAKSI KANSANEDUSTAJAA , sosiaalidemokraattien Satu Taavitsainen ja Maria Tolppanen , ovat perustaneet ulosotossa olevien tukiryhmän eduskuntaan. Taavitsainen on vakuuttunut, että ihmiset hoitavat omat asiansa, kunhan siihen suodaan mahdollisuus. VAPAA MUTTA VELKAVANKI Nykyjärjestelmässä on Taavitsaisen mukaan koronkiskontaa ja ihmisiä pidetään velkavankeudessa lopun ikänsä. Ulosotto on aina tragedia, joka koskee kokonaisia perheitä, Taavitsainen muistuttaa. Perintäyhtiöille nämä ovat merkittävää liiketoimintaa. Tappion riski on kunnalle pieni, noin prosentti. Satu Taavitsainen sanoo, että tätä tapahtuu siitä huolimatta, että kunnat ja kuntayhtymät voisivat ehkäistä ulosottotilanteiden syntymistä käyttämällä asiakasmaksulain pykälän mahdollisuutta alentaa asiakasmaksua tai jättää se kokonaan perimättä silloin, kun maksu vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Satu Taavitsaisen mukaan 1990-luvun ja vuodesta 2008 alkaneen laman aikana tapahtuneet vääryydet ovat edelleenkin korjaamatta: ”Tilanne Suomessa on kuin märkivä, mätänevä avohaava.” ”Moni ulosotossa olevista on jo velkansa moninkertaisesti korkoina ja perintäkuluina maksanut”, hän jatkaa. Kuntien antama sosiaalinen luototus on tärkeää, koska sillä autetaan ulosotossa olevaa saamaan taloutensa hallintaan tai katkaisemaan velkakierre, kuntoutumaan, työllistymään, saamaan asunto tai selviämään muista kriiseistä. Vuonna 2017 on käsitelty yhteensä noin 3,3 miljoonaa ulosottoasiaa. Yksi suuria ongelmakohtia on se, että laskua tai velkakirjaa ei tarvitse esittää ja velalliselle itselleen on sälytetty velvollisuus puuttua velan vanhentumiseen.” Voi syntyä veronkiertoautomaatteja, minkä seurauksena valtio menettää myös verotuloja, kun perintätoimistot kierrättävät tätä velkaa keskenään. ”Luottotappioiden vähennysoikeus ja luottotappioiden korkovähennysoikeus luovat tilaisuuden harmaan talouden harjoittami. Satu Taavitsaisen mukaan moni on joutunut ikuiseen oikeustaisteluun, koska aikaisempia virheitä oikeuskäsittelyissä ei haluta korjata. Lakeja tulisi uudistaa
Velallinen kuitenkin maksaa järjestelyssä vain osan veloistaan. ”Miten asioihin voisi tarttua tai ottaa puheeksi aikaisemmassa vaiheessa, jotteivät ongelmat menisi niin pitkälle tai välttämättä syntyi ollenkaan?” Minna Backman kuvaa hankkeen lähtökohtia. Oikeuskäytäntöjen olisi oltava yhdenmukaisia, Backman korostaa.. 37 seen silloin, kun velka ei olekaan todellinen”, lausunnossa todetaan. KUINKA PITÄÄ TALOUTTA. Moni alkaa paikata elämisen kustannuksia nostamalla lainaa. Perintäfirmojen tulisi säilyttää asiakirjat ja tiedot määräajan, jos asiaan tarvitsee palata. Nuoret ja naiset ovat eritoten vaarassa velkaantua. Oma pankki myöntää nämä lainat. Tähän tulisi Taavitsaisen ja Tolppasen mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Työllisyys ehkäisee tätä, mutta sekään ei auta, jos saa vain osa-aikaisia töitä tai nollatuntisopimuksia. Yrittäjät ovat erityisen huonossa asemassa, koska yrityssaatavien perintäkuluja ei ole rajattu. Taloudenpidossa auttavat Minna Backmanin mukaan vanhakantaiset neuvot: on kirjoitettava ylös mitä kuluttaa. • Maria Tolppanen. Siinä kehitetään ehkäisevän talousneuvonnan ja -ohjauksen menetelmiä ja välineitä. Neuvontaa pitäisi olla saatavilla paremmin. Pikavippiyhtiöt ja jotkin puhelinmyyntifirmat, jotka lähettelevät tuotteita ilman varsinaista tilausta, näyttävät olevan samojen henkilöiden pyörittämiä. Valtaosa Takuusäätiön asiakkaista on palkansaajia tai eläkkeensaajia. ”Nykypäivänä miellettään, että kaikilla on oikeus kaikkeen, vaikka mahdollisuuksia ei ole rahaa myöten”, Backman toteaa. Kirjanpitolain mukaan kuitit ja tositteet pitäisi säilyttää kuusi vuotta ja velkakirjalain mukaan niin kauan kuin velkaa peritään. Vaikka perintäfirmat yrittävät kiillottaa julkisuuskuvaansa, mainostavat hyvää palvelua ja asiakkuutta ja ottavat jonkin verran asiakkaan tarpeet huomioon, ne eivät puutu toistensa tekemisiin. Aluehallintoviranomaisilla tulisi olla tiukemmat sanktiot väärinkäytöksiin puuttumiseksi, kansanedustajat vaativat. Lisäksi säätiö myöntää takauksia, jotta ihmisten velkatilannetta saataisiin kokonaisuutena järjesteltyä. Pahimmissa tapauksissa pitäisi perintäyhtiö poistaa rekisteristä. Moni on ottanut yhteyttä suoraan kansanedustajiin väärinkäytöksien ehkäisemiseksi. Velkajärjestely yksityishenkilöille on aika toimiva, eikä lisäksi tarvita henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta, sanoo Minna Backman. Parhaillaan Takuusäätiöllä on alkamassa Rahat riittää -hanke, joka toteutetaan Marttaliiton kanssa. Satu Taavitsainen.. Ensin pitää maksaa tärkeimmät eli vuokra, sähkölasku, puhelinlasku ja vakuutukset. Toiminta on järjestetty säätiön muotoon, mutta Takuusäätiötä voi luonnehtia sosiaalialan järjestöksi. Sen sosiaalisten rahoituspalvelujen johtaja Minna Backman kertoo päättävänsä säätiön pienituloisille myöntämistä halvoista pienlainoista. Toiminta pyörii Veikkauksen tuottovaroilla. Lisäksi Takusäätiöllä on Kysy rahasta -chat ja erilaisia määräaikaisia hankkeita eri yhteistyökumppanien kanssa. On peritty täysin mielivaltaisesti terveyskeskuslaskuja tai uhattu katkaista sähköt kotoa. Ihan kaikkia ei millään kyetä palvelemaan. ”Velallinen voi olla kauppatavaraa eri perintä yhti öiden välillä, ja hänen mahdol li suu tensa tar kastaa velan perusteita ovat erittäin heikot.” Asumisen hanke ASTA tukee puolestaan velkaisten vuokralla asuvien tilannetta ja ehkäisee asunnottomuutta. Kuluttaa ei voi enempää kuin on varaa. Velkaa saa liian helposti eikä maksukykyä aina edes selvitetä. Velkalinjalla saa maksutonta ja anonyymiä neuvontaa puhelimitse. TAKUUSÄÄTIÖ AUTTAA JA EHKÄISEE Takuusäätiö on perustettu laman keskellä vuonna 1990 helpottamaan velallisen asemaa. Isoin ongelma ovat kuitenkin ensisijaisesti velkojat. Ne saattavat laskuttaa tilaamattomia tuotteita, joita ei myöskään voi palauttaa. Käteisen vähentynyt käyttäminen tuottaa myös näköharhaa, kun kaikki maksetaan digitaalisesti. Palvelut edellyttävät jonkinlaista maksukykyä
K uv a: L eg io on at ea tt er i. Syrjäytettyjen teatteri parantaa työvoimapolitiikan aiheuttamia haavoja TEKSTI JA KUVAT PERTTI JULKUNEN L eg io on at ea tt er i ko ho tt aa sy rj äy te tt yj en om an ar vo nt un to a. 38
Monet ovat puhuneet kokemuksistaan mielellään. Tamperelainen Legioonateatteri aloitti samaan aikaan syrjäytettyjen omanarvontuntoa kohottavan toimintansa. Kansainvälinen kilpailu kansainvälisestä kilpailukyvystä ei selvästikään toimi ilman työttömien nöyryyttämistä. Koska kuka tahansa voi joutua pitkäaikaistyöttömäksi, on mukaan alkanut tulla monenlaisia ihmisiä. Seppälä kertoo, että teatterin alkutaival oli kriminaalipainotteinen. Itsetarkoituksellisten piirteiden taustalla on edistyksen ideologia ja kansallisvaltioiden välille viritetty innovaatiokilpailua. K Ö Y H Y Y S S U O M E S S A. Ei tarkoituksella, vaan ikään kuin vahingossa: ’ahaa, elämää voi elää noinkin!’” HUONON MINÄKÄSITYKSEN TYRKYTTÄMINEN Työvoimapolitiikka on tyrkyttänyt Seppälän mukaan työttömille huonoa minäkäsitystä neljännesvuosisadan ajan hallituskokoonpanoista riippumatta. Seppälä sanoo, että näyttelijöiksi ryhtyvät ”saavat kertoa mitä haluavat, mutta mitään sellaista ei tarvitse kertoa, mitä he eivät halua kertoa”. Se, miten pahasti poliitikot ja korkeat virkamiehet onnistuvat ketäkin masentamaan ja passivoimaan, riippuu tietysti myös alistettavien henkilökohtaisista kokemuksista, esimerkiksi lapsuudesta. Kansainvälisyys puolestaan vaatii, että uusia työttömyysturvalakeja on keksittävä ”Joskus kuulen niin pahoja asioita, että ihmettelen, miten selväjärkisiä ihmi set kaikesta huoli matta ovat.” Suomen työvoimahallinto alkoi tehdä työttömien julkisesta nöyryyttämisestä järjestelmällistä toimintaa 1990-luvun alussa. Se on ollut korutonta kertomaa. Myöhemmin Legioonateatteri erikoistui työttömien tekemäksi teatteriksi. Se on teatterin kannalta hyvä asia. Joskus kuulen niin pahoja asioita, että ihmettelen, miten selväjärkisiä ihmiset kaikesta huolimatta ovat.” Legioonateatteri ottaa uusia näyttelijöitä kaksi kertaa vuodessa. Kun työttömiä kiusataan ja laillisesta kiusaamisesta kerrotaan jatkuvasti, niin kuka hyvänsä suostuu oletettavasti mihin tahansa, jotta ei joutuisi työttömäksi. Edistyksen ideologia vaatii, että kaikkea on koko ajan kehitettävä ja edistettävä, olivatpa kehitystoimet miten vahingollisia tahansa. Työnantaja kasvattaa voittojaan, kun työttömyyden häpeää pelkäävä työssäkäyvä on aina valmiina kaikkeen: reaalipalkkojen alentamiseen, työajan pidentämiseen, ilmaisiin ylitöihin, epäeettisen, epäterveellisen, vaarallisen ja vahingollisen työn tekemiseen. Lapsuudessa luodaan perusta monille asioille. Nyt hallinto ja teatteri jatkavat pyrkimyksiään ja kehittävät menetelmiään parhaan taitonsa mukaan kumpikin tahollaan. Työministeri Jari Lindströmin (sin) julistama periaate, jonka mukaan työ pitää tehdä houkuttavammaksi kuin työttömyys, on yhtä vanha kuin kansainvälisen työvoimapolitiikan historia. Työn ja työttömyyden suhdetta ei ole viime vuosikymmeninä parannettu työn houkuttavuutta lisäämällä, siis työoloja parantamalla, vaan ainoastaan työttömyyden pelottavuutta lisäämällä. Eri elinpiireistä tulevat voivat opettaa toisiaan. Kaikki ovat pitkäaikaistyöttömiksi tai vaikeasti työllistettäviksi luokiteltuja nuoria. Epäselvää sen sijaan on, vaatiiko kilpailu nöyryyttämisen keinojen jatkuvaa kehittelemistä. Heilläkin on raskaita kokemuksia. Kansallisvaltiot huonontavat kansalaistensa elinoloja, jotta kansainväliset yritykset saisivat lisää rahaa. Suomen aktiivimallin tapaiset lait vaikuttavat itsetarkoitukselliselta kiusaamiselta. Siellä on moni saanut niin syvät haavat, että ne eivät yhden ihmiselämän aikana helposti parane. Kymmenet ja taas kymmenet lait ja lakimuutokset ja lakeihin liitetyt tarkistusponnet pitävät työttömät jatkuvasti julkisuudessa. ”Työvoimapolitiikka tekee ihmisistä syrjäytyneitä. Mukana oli raskaiden rikosten tekijöitä, ja teatterin nimeksikin kaavailtiin ”Kriminaaliteatteria”. Juridisiin, loogisiin ja jopa fyysisiin mahdottomuuksiin mentiin vasta viime vuoden lopussa, kun säädettiin laki, joka rankaisee työttömiä sellaisista asioista, joihin nämä eivät voi vaikuttaa. 39 LEGIOONATEATTERIN taiteellinen johtaja Timo Seppälä kuvaa kiristystaloudesta huolehtivan politiikan menetelmiä ja oman teatterinsa rentouttavia pyrkimyksiä samoilla innovaation ja läsnäolon käsitteillä. Ihmiset oppivat toisiltaan, kun ovat erilaisista elämänpiireistä. Vuoden 2017 lopun aktiivimallissa tai saman vuoden alussa työttömille määrätyissä hoitokokouksissa ei sinänsä muuten ole mitään uutta. Kaikki eivät ole olleet roistonalkuja eivätkä entisiä roistoja, vaan joukossa on ollut esimerkiksi teatterifriikkejä. L eg io on at ea tt er i ko ho tt aa sy rj äy te tt yj en om an ar vo nt un to a. ”Viime vuosina meille on tullut myös helpommalla päässeitä työttömiä. K uv a: L eg io on at ea tt er i. Työttömiä nöyryyttämällä on voitu huonontaa työssäkäyvien työoloja, alentaa työn yksikkökustannuksia ja puhua kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisestä
Politiikan ja talouselämän vuoropuhelussa syntyy pakko keksiä laadullisesti uusia menetelmiä, joilla rangaistaan ihmisiä siitä, että heistä on tehty työttömiä. Politiikka tekee taloudelle karhunpalveluksia. Jos päämäärä on muualla asetettu ja tuntuu mielettömältä, kuten on laita työvoimahallinnon toimenpiteiden kohteella, niin tulevaisuuksia ei ole.” Aktiivimalli on siis passivointimalli. Hallinto tyytyi samojen toimien toistamiseen. Jos poliitikkojen ja korkeiden virkamiesten toimet siis vaikuttavat, niin ne tekevät työttömistä työkyvyttömiä. Työnantajat tarvitsevat työttömyyttä, jotta työn tarjonta alentaisi palkkoja, mutta työn tarjontaa ei ole, jos tarjoajat on nöyryytetty työkyvyttömiksi. Turhien pakkorituaalien toistaminen luo varmuuden siitä, että omiin asioihin ei voi vaikuttaa. ”He sanovat, että työttömällä ei ole itsemääräämisoikeutta. Nyt ei kiinnitetä huomiota pelkästään julkisen nuhtelun määrään. Seppälä on antanut tälle tapahtumalle nimen ”läsnäolo”. ”Ei ole. Kysyn Seppälältä, mitä Legioonateatterin näyttelijät sanovat tästä. Jos läsnäoloa on siellä, missä teatteria tehdään, niin minkälaista se tarkemmin sanoen on. Alkaa uusi, itse luotu tilanne. Se, joka on nähnyt Legioonateatterin esityksiä tietää, että Seppälä ei puhu perättömiä. Otetaan kädet pois taskuista ja ongelmat työnnetään syrjään. Miten siellä kuntoudutaan. Ensin on tilanne, joka sitten katkaistaan toisella tilanneella. Hänelle innovaatio ei ole ulkoisen pakon ennalta määräämää päämäärää palvelevaa toistopakkoa, vaan uuden päämäärän luomista ja uuden alueen sisään (in novitas) menemistä, tilanteesta toiseen siirtymistä, uuden tilanteen luomista. Kun ihminen tekee itse ja Miten järjes tettäisiin läsnäolon luomista ja hyvän tyypin tilanteeseen siirtymistä mahdollistavaa toimintaa poliitikoille ja virkamiehille. TEATTERISSA INNOVAATIO MERKITSEE UUDEN PÄÄMÄÄRÄN LUOMISTA Innovaatioita ei vaalittu työvoimahallinnossa Legioonateatterin alkutaipaleen aikana yhtä innokkaasti kuin nykyään. Yhteiskunnan tapahtumia kommentoidaan hellän hyväntuulisesti, kun kommentaattoreina toimivat yhteiskunnasta syrjään työnnetyt. Monilla on ollut masennusta, eikä kenelläkään ole ollut helppoa. Läsnäolon tilanteessa se, joka tahtoo ja tekee, on toisin sanoen läsnä tahtojassa ja tekijässä, ei jossakin muualla, esimerkiksi työvoimahallinnon korkeissa virkamiehissä. Jos ”me” emme keksi jatkuvasti jotakin uutta työttömyyden pelottavuuden lisäämiseksi, niin työn yksikkökustannukset alenevat liian vähän, ja jäämme jälkeen kansainvälisessä kilpailussa. Suomen hallitus kertoo, että aktiivimalli ei riitä. 40 ” meillä”, koska niitä keksitään Tanskassakin. Kysyn Seppälältä, onko työttömän tilanne läsnäolon tilanne. Heillä on laajempi näköala kuin sisään ahdetuilla. Mutta mitä tapahtuu teatterissa. Se, joka on läsnä omassa itsessään ja omassa tilanteessaan on hyvä tyyppi. Työvoimapolitiikka on tyrkyttänyt työttömille huonoa minäkäsitystä jo neljännesvuosisadan ajan, sanoo Timo Seppälä. Ei sen ansiosta, että toiset olisivat häntä huonompia, kuten on laita kilpailussa, vaan siksi, että hän itse on parhaillaan tekemässä jotakin hyvää. Näyttämöllä henkii rento ja reipas luottamus ja itseluottamus. Läsnäolon tilanteessa tulevaisuus on olemassa läsnäolijan nykyisyydessä, ei häntä varten hallituksessa kaavailtavissa uusissa lakiesityksissä. Jos poliitikkojen ja korkeiden virkamiesten pakkotoimet jotakin vaikuttavat, niin ne huonontavat työnhakijoiden minäkuvaa. Mutta kun me emme pysähdy painiskelemaan ongelmiemme kanssa, vaan rupeamme heti tekemään, niin hän huomaa, että pystyy.” Seppälä ymmärtää innovaation käsitteen toisella tavalla kuin poliitikot. ”Läsnäolo muodostuu osasista. Työvoimahallinnon toimet masentavat jokaista, mutta monilla on lisäksi omia ongelmia, joita hallinnon toimet pahentavat. Jos päämäärä tuntuu mielekkäältä, niin kuin se voi teatteria tehtäessä joskus tuntua, niin siinä syntyy positiivisia, uusia tulevaisuuksia. Tarkoituksena on antaa jotakin yleisölle, eli toisille ihmisille. Kuva: Pertti Julkunen.. Uusia, entistä tehokkaampia muutoksia on suunnitteilla työttömyysturvalakeihin. Legioonateatterissa tapahtuu jotakin, jota saisi tapahtua myös muissa paikoissa, joissa ihmiset kokoontuvat yhteen yhteisiä asioita käsittelemään. LÄSNÄOLO SYNTYY LUOTTAMUKSESTA JA HETKESSÄ ELÄMISESTÄ Läsnäolo on mahdollista tilanteessa, jossa ihminen työntää hetkeksi syrjään hänen elämäänsä rajoittavat ulkoiset pakot ja tekee muiden kanssa, mitä tahtoo siinä missä on ilman jostakin muualta tulevaa pakkoa tai ”kannustusta”. Etuuksia leikattiin vähän kerrallaan, jotta päästäisiin mahdollisimman usein muistuttamaan, että työttömät ovat syyllisiä työttömyyteen. Joku joka tulee meille, voi suhtautua itseensä hyvin negatiivisesti, ja sanoa, että enhän minä ainakaan näyttelemään pysty. Ulkoa tuotu näköalattomuus luo ahdistusta. Seppälä sanoo nähneensä monta kertaa, miten masennettu ihminen ikään kuin herää henkiin teatteria tehdessään. Tartutaan tilanteeseen
Kysyn Seppälältä, mitä hän ajattelee poliitikkojen läsnäolosta. Onko hän silloin läsnä. Poliitikot ja korkeat virkamiehet pilaavat työttömien elämää pitämällä heitä häpeäjulkisuudessa ja pakottamalla heitä tekemään sellaista, mitä he eivät voi tehdä. ”Pakottajan ja loukkaajan oleminen ei ole läsnä olemista. Kuva: Legioonateatteri. Se kiristämisen kasvussa on surullisinta, että yhteiskuntarauha käy mahdottomaksi.” PAHANTEKIJÖITÄ ON SEKÄ POLITIIKASSA ETTÄ TEATTERISSA Elinkeinoelämän johdattaman poliitikon ja hänen kiusattavakseen joutuneen työttömän tilanteet paljastuvat Seppälää haastatellessa yllättävän samanlaisiksi. Kuva: Legioonateatteri. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tekee kiristäjän politiikka. Työtön on kiinni tavoittamattomassa poliitikossa ja tavoittamaton poliitikko on puolestaan kiinni jossakin sellaisessa, jota ei edes ole olemassa. Kiusaamisen aktissa kiusaaja on kiinni kiusattavassa ja kiusattava kiusaajassa. Minä en osaa eläytyä heidän asemaansa. Jos et alistu kiky-sopimuksen määräämään palkattomaan pakkotyöhön niin pakkolait astuvat voimaan. 41 Myös Kriminaaliteatterin kriminaalit olivat tehneet pahaa. Edellisten teot ovat usein laillisia, syntyvät hyvissä oloissa ja perustuvat Lännen yleviin arvoihin. Kumpikaan ei ole läsnä omassa itsessään. Minkälaista on kiristäjän oleminen. Onko se aktiivisen, itsenäisen ihmisen olemisen tapa. Kiristäjä on kiinni kiristettävässä. Kiusaaja on oikeastaan vielä kauempana kuin kiusattu, sillä hän kertoo olevansa kiinni ”talouden globaaleissa realiteeteissa”. Syntyy tilanne, johon kukaan ei halua joutua, ja jossa kukaan ei voi olla omana itsenään läsnä. Suurin ero Legioonateatterissa aikoinaan näytelleiden rikollisten ja nykyisten poliitikkojen välillä on siinä, että edelliset ovat lopettaneet pahan tekemisen, mutta jälkimmäiset asettavat korkeiden virkamiesten johtamia asiantuntijaryhmiä miettimään, miten saisivat jatkossa entistä enemmän aikaan. Politiikan seurauksia läheltä nähnyt Seppälä sanoo, että tekemällä tehty viha voi johtaa väkivaltaisiin konflikteihin. Myös mittakaavat ovat erilaisia. Poliitikot ja muutamat Legioonateatterissa sen alkuaikoina näytelleet nuoret rikolliset muistuttavat toisiaan siksi, että molemmat toimivat ihmisten vahingoksi. Jos et suostu työelämässä kaikkeen, niin joudut siihen tilanteeseen, johon työttömät meillä laitetaan. Syntyy avoimeksi jäävä kysymys: miten järjestettäisiin läsnäolon luomista ja hyvän tyypin tilanteeseen siirtymistä mahdollistavaa toimintaa poliitikoille ja virkamiehille?. En tiedä, onko olemassa läsnä olevia poliitikkoja. Läsnäoloon ei kuulu pakottaminen. Muistuttaako poliitikon tilanne enemmän työttömän tilannetta kuin näyttelijän tilannetta. Onko poliitikon oleminen läsnä olemista. Kansainvälisen kilpailukyvyn ideologia panee kansakunnat kilpailemaan siitä, kenellä on huonoin yhteiskunta: pisin työpäivä, eniten palkattomia kiky-päiviä, ja pelottavimmat olot työttömillä. • Yhteiskunnan tapahtumia kommentoidaan hellän hyvän tuulisesti. Legioonateatterin esityksissä näyttämöllä henkii rento ja reipas luottamus ja itseluottamus. Pakottaminen on niin kummallista. Varsinaisena tavoitteena on talouskasvu, joten kilpailua käydään lopulta siitä, mikä kansakunta hävittää tehokkaimmin elämän mahdollisuuksia maapallolta. Legioonateatteri kohottaa syrjäytettyjen omanarvontuntoa. on läsnä omassa tekemisessään, niin vapaaehtoiset teot kohentavat väkisin tekijän minäkäsitystä ja nostavat itsetuntoa.” ONKO KIKY-POLIITIKKO LÄSNÄ OLEVA. Kuva musiikkinäytelmästä Unto Mononen – sukat hukassa (2013). Jälkimmäisten teot ovat laittomia, ne syntyvät huonoissa oloissa ja perustuvat henkilökohtaisiin sattumuksiin ja ilkeisiin mielen ailahteluihin. Poliitikkojen ja nuorisorikollisten teoissa on myös eroja. Poliitikkojen tekojen vaikutukset ulottuvat monta miljoonaa kertaa laajemmalle kuin rikollisten rötökset. K Ö Y H Y Y S S U O M E S S A. Samalla he pilaavat TE-toimistojen lattiatason työntekijöiden elämää pakottamalla heidät esittämään kansalaisuutta loukkaavia vaatimuksia työttömille ja näkemään näiden inhon ja vihan
Artikkelin kirjoittajalla ei ole valmiita vastauksia, vain avoimia kysymyksiä ja pohdintoja.. Myös itse kirjoittaminen eri teknisine apuvälineineen ja tiedonhaku muuttuivat. 1980-luvun murroksen ehkä näkyvin seuraus oli monien kirjapainoalan konkareiden siirtyminen alalta tekniikan parantumisen myötä. Googlen hakukone oli käytössä vuonna 1997. Perinteisten herraskaisten Otavan, WSOY:n, Tammen, Weilin+Göösin, Gaudeamuksen ja Kariston kylkeen putkahti Otavan kirjallisen osaston johtajan Paavo Haavikon vuonna 1975 perustama Art House, joka julkaisi ensimmäisen teoksensa 1986. Ongelmia tuntuvat Mäkelän muistelmien mukaan olleen enemmänkin liian isot egot ja sankka tupakansavu työhuoneissa kuin muun median kilpailu, vaikka televisio ja radio elivät nousukauttaan. Eräällä tavalla teos on kustannusmaailman kulta-ajan kuvausta. Voi mainita, että perinteikäs kulttuurilehti Kulttuurivihkot aloitti kirjankustantamisen vuonna 2017 julkaisemalla Tämän artikkelin kirjoittajasta tuntuu, että kirjallisuus laajassa mielessä on muuttunut paljon viimeisen 40 vuoden aikana. Virossa painaminen lisääntyi ainakin luullakseni vasta myöhemmin. Vähitellen uusia kustantamoita alkoi tulla kuin sieniä sateella. Internet, jossa kirjoja ja kirjallista materiaalia paitsi julkaistiin myös kommentoitiin ja kritisoitiin, muutti koko kirjallisen kentän luonnetta. 1931) tyyliset mediamogulit pääsivät hyötymään tilanteesta. Haastaminen alkoi järjestelmän sisältä. Nykytrendi sen sijaan on, että tehtäisiin enemmän suuria määriä juuri samankokoisia kirjoja”, kommentoi Otavan teknisen osaston johtaja Marko Silvennoinen . Nykyään Art House on keskisuuri kustantamo, jolla on useampia työntekijöitä. Vuonna 1993 Suomessa avattiin ensimmäinen internetsivu, vuonna 2003 blogit alkoivat yleistyä ja vuonna 2006 Helsingin Sanomat aloitti bloggaamisen. 42 MITEN KIRJALLISUUS ON MUUTTUNUT . ”Formaattien suhteen sanoisin vain sen verran, että 80ja 90-luvuilla varmasti alettiin tekemään enemmän juuri sen kokoisia kirjoja kuin tarve oli, suurempia ja pienempiä. Muuttuiko kirjojen koko, kuten oletan. Digitaalinen painaminen tuli myös Suomeen kirja-alalle. Rupert Murdochin (s. Kustantamoja on tullut lisää, painotekniikka on muuttunut, yleisö on muuttunut, kirjoittamisen apuvälineet ovat muuttuneet, kirjailijan rooli on muuttunut. Digitaalinen painaminen muutti 1980-luvulla varsinkin Iso-Britannian lehdistön rakennetta, sillä painamista voitiin tehdä halvemman elintason maissa edullisemmin. KESKITTYVÄ JA ERIYTYVÄ KUSTANNUSALA Hannu Mäkelän (s. Suuret suomalaiset kustantamot pitivät painojaan edelleen Suomessa. 1943) Otavan aika kuvaa kirjankustantamista 1960ja 1970-luvuilla. Otavan herrasmieskustantajat olivat kiinnostuneita laatukirjallisuudesta ja hoitivat boheemeja kirjailijoita kuin lempeä lastentarhanopettaja lahjakkaita, mutta usein kurittomia lapsia eliittipäiväkodissa. TEKSTI ALEKSI AHTOL A KUVITUS K ARRI KUOPPAL A ALOITAN HELPOIMMASTA päästä eli painotekniikan muutoksesta. Lisää yrittäjiä tuli alalle: Like perustettiin vuonna 1987, turkulainen Sammakko aloitti vuonna 1996, Savukeidas 2001, Into vuonna 2007
Kun tapaan Susu Petalin persoonan, yllätyn. ”Kun aloitin 10 vuotta sitten, niin blogeja vähän vieroksuttiin. Aloin kirjoittaa tätä omasta kiinnostuksestani kirjallisen kentän muutokseen, mutta en tullut hullua hurskaammaksi. Kirjoittamisen ja kustantamisen lisäksi Helin piti kulttuuripoliittista blogia, jossa hän temmelsi kirjallisessa posliinikaupassa vapaana syntyneen taistelunorsun raivolla. Matalan kynnyksen omakustantamot ja blogit ilman muuta lisäävät kirjallista ja yhteiskunnallista moniäänisyyttä. Eräät tunnetutkin tekijät kuten Jukka Kemppinen , Tommi Melender tai Timo Hännikäinen bloggaavat. Helinin runoissa oli myös paljon tietokoneisiin liittyviä viitauksia, kuten kokoelman nimi Ctrl Alt Del (2004) kertoo. Helin oli julkaissut 6 runokokoelmaa, mutta koska Gaudeamuksen Weilin+Göösiltä perimä runoilija ei saanut enää 1980-luvun lopulla runojaan julki, hän perusti vuonna 1993 oman kustantamon Pulvis & Umbran. • Matalan kynnyksen omakustantamot ja blogit lisäävät kirjallista ja yhteiskunnallista moniäänisyyttä Ctrl Alt Del. Blogit ja osallistuminen internetissä alkoi olla tärkeää kirjailijana ja kirjoittajana toimiselle. Perinteinen kirjailijatyyppi, joka ei pidä blogia ja julkaisee suurelta kustantajalta, on edelleen varsin tyypillinen. Voi ehkä luonnehtia, että kustannuskenttä eriytyi, mutta toisaalta keskittyi, sillä esimerkiksi vuosina 1998–2011 nimeä SanomaWSOY Oyj käyttänyt yhtiö omisti WSOY:n. 43 kolme esikoista: Maria Susannan Tämän maan pidot, Tuomas Kailan Lähettiläät ja Johan Alénin Alukseni, kirkas. Nyt indie-kustantaminen on hienoa”, kertoo Susu Petal. KIRJAILIJAN JA KIRJOITTAJAN ROOLIT Persoonallisuus oli Hannu Helin (1944– 2015). Hmm. ”Minua on luultu Kari Hotakaiseksi ”, Susu Petal naurahtaa. Susu Petal on pitänyt kirjallista blogiaan 13 vuotta. Artikkelin kirjoittajalla on pienen tuumaustauon paikka. Nimikkeitä on paljon, mutta suuri yleisö keskittyy vain suurten kustantamoiden puhutuimpiin nimiin. Blogissaan hän on käsitellyt kipeitä asioita, kuten mielenterveysongelmia, julkaissut runoa, lyhytproosaa ja kuvia. Kari Hotakainen hän ei kuitenkaan ole, luulisin. Itse asiassa valtajulkisuuden kautta suuri yleisö tuntee parhaiten juuri sen kaltaisen kirjoittajan. Muita vaikutuksia tämän kirjoittaja jää pohtimaan.. Vaikka moni omakustannekirjailija on usein valitettavan heikkotasoinen, joukossa on todellisia helmiä. Nykyään sekä WSOY, Tammi että esimerkiksi Akateeminen Kirjakauppa kuuluvat alun perin ruotsalaiselle Bonnier Oy:lle. Kirjalliselle kentälle ilmestyi joitain tekijöitä, jotka ovat melkein yhtä kuuluisia blogeistaan kuin muista teksteistään, kuten Sven Laakso , Sami Liuhto , Lassi Kämäri tai anonyymi Susu Petal. SanomaWSOY myi WSOY:n vuonna 2011 Bonnierille
1990luvulla perustettu puolueeton asiantuntijakomitea on kuitenkin murskannut tämän myytin: Sveitsi tosi asiassa monin tavoin tuki natsiSaksan pyrkimyksiä. Maailmallakin tällainen mielikuva Sveitsin roolista on tavallinen. Toisen maailman sodan aikainen historia on Sveitsissä yhä jatku vien kamppailujen aihe.. 44 Kovat ajat alppimaassa TEKSTI ESA RONK AINEN KUVITUS K ARRI KUOPPAL A, ALEXANDRA PRESTON Sveitsin kouluopetus piti pitkään yllä myyttiä maan puolueettomuudesta toisessa maailmansodassa
Yksi sveitsiläisen kouluhistorian tarjoilema myytti on maan puolueettomuus. Sieltä esitettiin, että natsi-Saksan aika tulisi nähdä Saksan suuruuden aikana. 45 SVEITSILÄISET OVAT TEHNEET välttämättömyydestä hyveen. Tuhansia juutalaisia käännytettiin varmaan kuolemaan Saksan tuhoamisleireille. Eivät espanjalaisetkaan sure tuhoamiaan Etelä-Amerikan intiaanikulttuureja. Malaria hävisi Zürichin seudulta vasta 1800-luvun puolivälissä teollistumisen, infrastruktuurin kehittymisen ja uusien vesistöjärjestelyjen myötä. Jopa hampaitten kultapaikat revittiin suusta. Sveitsin hallituksen ja yksityisen elin keinoelämän apu akselivalloille. Kokonaiselvityksen pituus on 11 000 sivua. Komitea tunnetaan puheenjohtajansa geneveläisen talousja sosiaalihistorian professorin Jean-Francois Bergierin mukaan Bergier-komissiona. On yhtä epähienoa tiedustella sveitsiläiseltä hänen tulojaan kuin arabilta hänen vaimonsa vointia. Saksalaiset tekivät sodassa taloushistorian suurimman ryöstön. Suurin sveitsiläinen saksan asetoimittaja oli Oerlikon–Bührlen terästehdas Zürichissä. Ruoka oli huonoa ja sairaudet koettelivat. 1927 sveitsiläisten osallistuminen muitten käymiin sotiin kiellettiin. Se toimitti aseita vuosina 1940–1944 Saksaan 318 300 000:lla Sveitsin frangilla. Yhteensä sveitsiläiset yhtiöt toimittivat aseita Saksaan 608 900 000:lla Sveitsin frangilla. Luzernissa Glacier-puistossa on vaaleaan hiekkakiveen hakattu leijonamonumentti. Komissio arvioi, että ehkä jopa 24 000 juutalaista käännytettiin rajalta. Lisäksi keskitysleirien vankien kultakellot, korut ja vihkisormukset kerättiin. Komissio oli tutkimuksessaan perusteellinen. He ovat keksineet muun muassa juustonreiät. Tuhannet juutalaiset olivat sijoittaneet rahojaan sveitsiläisiin pankkeihin. Sveitsiläisiä palveli Venäjältä Portugaliin. Täten sveitsiläiset oleellisesti avustivat saksalaisia juutalaisten joukkomurhassa. Bergier-komission raportti laukaisi Sveitsin sodanjälkeisen ajan suurimman poliittisen kriisin. 2. TARINA PUOLUEETTOMUUDESTA ROMAHTI Baselin Yliopiston uudemman ajan yleisen historian emeritus professori Georg Kreis sanoo kirjassaan Die Schweiz im Zweiten Weltkrieg, että historiankirjoituksen huomio keskittyy niihin kysymyksiin, joita ajan yhteiskunnallinen intressi nostaa esiin. Sveitsi kyllä pyrki puolueettomuuteen jo 1500-luvulla Ranskan ja Itävallan riidoissa. Sodanaikaisten talletusten kohtalo Sveitsin pankeissa sodan jälkeen. Edellinen vyöryttää syyn natsismista Venäjän vallankumoukselle ja bolševikeille. Zürichin yliopiston saksalaisen kirjallisuuden emeritusprofessorin Peter von Mattin mukaan vanha Sveitsi ei ollut mikään aurinkoinen vuoristoidylli. Kumpienkaan mukaan asia ei todella kuulu sinulle. Jo 1938 sveitsiläiset pyysivät Saksan viranomaisia lyömään maahan pyrkivien juutalaisten passiin J-tunnuksen, jotta nämä eivät pääsisi Sveitsiin pakolaisiksi. Tärkein vientiartikkeli oli kauan nuoret miehet, joita myytiin eri maitten armeijoihin. Sveitsi ei ole EU:n tai Euroopan talousalueen jäsen. Saksan tuhoamisleireillä niitä ei tavattu kirjoittaa. Habermas lopettelee väittelyä omalta osaltaan Süddeutsche Zeitungissa sanoihin, että Saksa on ainoa kansakunta, joka on teollistanut massamurhan. Sveitsin hallituksen ja kantonien pakolaispolitiikka sodan aikana. Käytyä kiistelyä on verrattu Saksan 1980-luvulla käytyyn ”Historiker Streitiin”. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen puolueettomuuden takaus uudistettiin Versaillesin rauhansopimuksessa. Samaa sanoi myös Mauno Koivisto Hans-Peter Krosbyn tutkimuksista, jotka upottivat niin sanotun ajopuuteorian eli virallisen historian Suomen joutumisesta jatkosotaan. Kansallismuseossa Zürichissä on tinasotilasosastoja eri maitten uniformuissa. Sveitsissä ei ole luonnonvaroja. 3. Loppuraportti on luettavissa verkossa osoitteessa www.uek.ch. Talonpojat raatoivat peltotilkuillaan. He tyhjensivät kaikkien miehittämiensä maitten valtionpankkien kultavarastot. Sveitsin teollisuuden merkitys Saksan aseistajana ei komission mukaan ollut oleellinen. Sveitsi pysytteli pitkään YK:n ulkopuolella. Jakob Tanner sanoo, että kun Saksan Historiker Streit käytiin historioitsijoiden välillä, Bergier-komission aiheuttama väittely oli menneisyyspoliittinen ja koski historiallisen tiedon käyttöä ja erilaisia historianäkemyksiä. Paljon merkittävämpi rooli Sveitsillä oli Saksan rahoittajana. Sveitsiläinen kouluhistoria tarjoili kauan tarinaa puolueettomuudesta sodan aikana. Upseereja tapettiin kymmeniä, joten vallankumouksellisten ranskalaisten tappamien kaartilaisten määrä on ollut satoja. Komission sveitsiläisjäsenet olivat olivat Bergierin ohella edellä mainittu Georg Kreis, Sveitsin juutalaisia tutkinut historioitsija Jacques Picard , Zürichin yliopiston historian yleisen historian professori Jakob Tanner ja Zürichin Yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Daniel Thürer . Komission tehtävänä ei ollut kirjoittaa ajan yleistä historiaa. Se alkoi Saksan armeijan Bundeswehr Akademiesta Münchenistä. Sodan jälkeen kukaan ei saanut nostettua rahoja, kun ei ollut kuolintodistuksia. Komission ulkomaiset jäsenet olivat historioitsijoita Puolasta, Israelista ja Yhdysvalloista. Komissiossa oli neljä sveitsiläistä ja neljä ulkomaalaista jäsentä. Sen jalustassa on niiden sveitsiläisupseerien nimet, jotka tapettiin heidän puolustaessaan Ranskan kuninkaanlinnaa vallankumouksessa 1792. Se keksittyi kolmeen kysymykseen: 1. Historiker Streitin pääpukarit olivat oikeistolainen historioitsija Ernst Nolte ja filosofi Jürgen Habermas . 1990-luvulla lähinnä Yhdysvaltojen juutalaisjärjestöt alkoivat vaatia tietoja niin sanotuista ”nukkuvista pankkitileistä”. SVEITSI AUTTOI NATSI-SAKSAN RAHOITUKSESSA Bergier-komission mukaan Sveitsi ei ollut immuuni antisemitismille. Napoleonin sotien jälkeen voittajavallat takasivat Sveitsin puolueettomuuden 1815 Pariisin toisessa rauhassa. Tuskallista luettavaa, sanoi Sveitsin presidentti Ruth Dreifuss raportista – ei vastaa kouluhistorian antamaa kuvaa tapahtumista. Peter von Matt on myös puhunut koulutiedon likvidoimisen välttämättömyydestä. Kansainvälisen painostuksen takia Sveitsi perusti puolueettoman asiantuntijakomitean selvittämään Sveitsin ja natsi-Saksan suhteita sodan aikana. Ne sveitsiläiset, jotka lähtivät vapaaehtoisina tasavaltalaisten puolelle Espanjan sisällissotaan, vangittiin heidän palattuaan kotimaahan vain lähetettäviksi kohta aktiivipalvelukseen Saksan vastaiselle rajalle. Sveitsin osuus natsien suorittamassa kulttuuriomaisuuden ryöstössä oli oleellinen.. Perustelu oli pyrkimys puolueettomuuteen
Komission mukaan Sveitsin osuus natsien suorittamassa kulttuuriomaisuuden ryöstössä oli oleellinen, mutta sen suuruutta on vaikea arvioida. Esimerkiksi suurin sveitsiläinen natsi-Saksan asetoimittaja Oerlikon-Bührle & Co. Taistelu sveitsiläisten sielusta ja menneisyyden hallinnasta jatkuu. Ulkoministeriö viestitti Sveitsin suurlähetystöille, että täytyy käyttää kaikkia ystävällisiä lehtimiehiä taisteluun Zieglerin kirjaa vastaan. TAISTELU HISTORIASTA JATKUU Bergierin komission raportti perustuu pääasiassa kirjallisiin lähteisiin, vaikka sen toimisto sai satoja yhteydenottoja ajan eläneiltä kaikilla kolmella Sveitsin kielellä. Menneisyyspolitiikka tarkoittaa vallanpitäjien pyrkimystä kirjoittaa historia palvelemaan tämän hetken poliittisia päämääriä. Sveitsissä oli vuoteen 1996 asti laki, että yritysten oli säilytettävä kirjanpitonsa vain kymmenen vuoden ajalta. Jo ennen vuotta 1938 sveitsiläisyritykset alkoivat soveltaa natsien arjalaistamispolitiikkaa. • Sveitsin yritykset ja valtion virastot ovat sys te maat tises ti tuhonneet kiusallisia todisteita toimistaan sodan aikana. Sveitsiläiset hankkivat omistukseensa juutalaisilta takavarikoituja yrityksiä. Münchenissä järjestetyn rappiotaiteen näyttelyn ekspressionistiset työt myytiin amerikkalaisille keräilijöille. Harkkojen päälle lyötiin hakaristi ja ne lähetettiin Sveitsin pankkeihin. Kantonaler Lehrmittelverlag, Aarau. Thomas Maissen (2005): Verweigerte Erinnerungen. Verlag Neue Zürcher Zeitung, Zürich 2005. Nachrichtenlose Vermögen und Schweizer Weltkriegsdebatte 1989–2004. Zürichin viranomaiset nostivat oikeusjutun Meiliä vastaan pankkisalaisuuden rikkomisesta. Christoph Meili on saanut toiminnastaan lukuisia palkintoja ihmisoikeusjärjestöiltä. Tässä taistelussa Sveitsin ulkoministeriö näyttää saaneen ammattitaitoista ulkomaista apua. Otto Müller (1969): Denkwürdige Vergangenheit. Kapinallinen sosiologi Geneve-järven rannalta, professori Jean Ziegler toteaa kirjansa Die Schweiz, das Gold und die Toten uusimman painoksen jälkisanoissa, että kulttuuriministeriö ei ole hyväksynyt hänen kirjaansa koululaisille laaditun 50 kirjan luetteloon holokaustikeskustelusta liian äärimmäisyysmielisenä. Paul Widmer (1984): Einblick in Die Schweizerische Aussenpolitik, Festschrift für Staatsekretar Raymond Probst. Alfred A. Nykyaikainen historian teoria kun melko yksimielisesti seisoo sen näkemyksen takana, että jokainen sukupolvi kirjoittaa historian uudelleen. Karl Blessing Verlag. Se näyttää vuokranneen amerikkalaisen rengin, erään johtavan Yhdysvaltojen ulkopolitiikan suunnittelijan ja vaikuttajan professori Angelo M. Codevilla (2000): Between the Alps and the Switzerland in the World War II and Rewriting of History. Sveitsiläiset yritykset toimivat koko sodan ajan Saksassa. Verlag Neue Zurcher Zeitung, Zürich. Tässä vaiheessa kirjanpidon tuhoaminen oli jo rikos. Juutalaiset myivät omistamaansa taidetta Sveitsin kautta. Häsler (1989): Das Boot is voll. Wolfgang Bauer kutsui Die Schweiz, das Gold und Toten -teosta Neue Zürcher Zeitungissa vale-eepokseksi.. Verlag C. Jahrhundert. Public Affairs. Sveitsin arkistot on tiukasti suljettu viime sodan ajalta (samoin on muuten Ruotsissa), mutta komissio sai oikeuden arkistojen tutkimukseen. Regnery Publishing INC 2000, USA. Komissio on kuitenkin käyttänyt lähteinään myös Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Venäjän arkistoja. Hän on ensimmäinen sveitsiläinen, jolle on myönnetty poliittinen turvapaikka Yhdysvalloissa. Fritz Schaffer (1961): Abriss der Schweizer Geschichte. Hän otti paperit mukaansa ja toimitti ne juutalaisjärjestölle, joka toimitti ne poliisille. Diogenes Verlag, Zürich. Peter Dürrenmatt (1963): Schweizer Geschichte, Schweizer Druckund Verlaghaus AG, Zürich. Georg Kreis (2011): Die Schweiz im Zweiten Weltkrieg. 46 Kaikki kulta lähetettiin Berliiniin ja lyötiin harkoiksi. Codevilla esittää melkoisen vanhakantaisen väitteen. Tämän jälkeen yritykset eivät uuden säädöksen mukaan ole saaneet tuhota arkistojaan. Vuosina 1933–1945 taidekauppa Sveitsissä kukoisti. Komission mukaan sveitsiläisyrityksillä oli aktiivinen rooli arjalaistamispolitiikassa. Meilin toiminta vaikutti ratkaisevasti siihen, että Sveitsin pankit joutuivat maksamaan korvauksia Saksan tuhoamisleireillä murhattujen juutalaisten omaisille. Jean Ziegler (1997): Die Schweiz das Gold und Toten. Paitsi kultaa natsit keräsivät myös taidetta. Komission mukaan Sveitsin yritykset ja valtion virastot ovat systemaattisesti tuhonneet kiusallisia todisteita toimistaan sodan aikana. Hänen teoksensa Between the Alps and a Hardplace on hyökkäys ”historian uudelleen kirjoittamista” vastaan. Sveitsiläinen lehdistö repi Zieglerin kappaleiksi. Komissio ei sen sijaan voinut vahvistaa väitteitä, että Sveitsin aluetta ja rautateitä olisi käytetty vankien siirtämisessä Italiasta keskitysleireille Saksaan. Vuosina 1940–1944 Saksa myi kultaa noin 101 miljoonalla frangilla Sveitsin liikepankeille ja 1 231 miljoonalla frangilla Sveitsin keskuspankille. Beck, München. Arvion mukaan Saksassa toimivissa sveitsiläisyrityksissä oli orjatyövoimana 11 000 keskitysleirivankia. Alkuvuodesta 1997 UBS-pankin vartija Zürichissä Christoph Meili huomasi, että pankki on tuhoamassa kirjanpitoaan sotavuosilta. Verlag Huber, Frauenfeld.. KIRJALLISUUTTA Independent Commission of Experts Switzerland (2002): Switzerland, National Socialism and The Second World – Final Report. Natsit suosivat vanhoja mestareita ja saksalaista romantiikkaa. Tom Bower (1997): Das Gold der Juden, Die Schweiz und die verschwundenen Nazi-Milliarden. Historioitsijalta voinee odottaa sen verran rehellisyyttä, ettei hän tuhoa lähteitä, jos niiden tieto ei vastaa hänen päätelmiään. Angelo M. Codevillan . H. Jakob Tanner (2013): Geschichte Der Schweiz im 20. Ernst Fischer (1961): Schweizergeschcichte. Bergierin komitean raportti internetissä: www.uek.ch. Kantonaler Lehrmittelverlag, Aarau. Wilhelm Goldmann Verlag, München. Sveitsin pankeissa kulta vaihdettiin ulkomaanvaluutaksi ja valuutalla Saksa saattoi käydä ulkomaankauppaa. Adam Lebor (2013): The Tower of Basel: The Shadowy History of the Secret Bank that Runs the World. Martinus Verlag, Hochdorf. Pendo Verlag GmbH, Zürich. Haymon Taschenbuch, Insbruck, Wien. SVEITSILÄISTÄ KOULUHISTORIAA LAPSENMIELISILLE Emil Achermann (1964): Kleine Schweizergeschcihte. Jakob Tannerin mukaan antisemitismi on ollut Sveitsissä voimakasta. Historiankirjoitus on päivänpolitiikan siirtämistä meneisyyteen. Saatuaan joukon tappouhkauksia Meili perheineen pakeni Yhdysvaltoihin. on tuhonnut koko sodan aikaisen kirjanpitonsa. Komission mukaan Sveitsin keskusarkistossa pankkien toimintaa sodan aikana koskeva aineisto on siinä kunnossa, että sen järjestäminen ottaisi 45 miestyövuotta. Jon Kimche (1962): General Guisans Zweifrontenkrieg, Verlag Ulstein GmbH, Frankfurt
Luzernin Glacier-puiston vaaleaan hiekkakiveen hakatussa leijonamonumentissa on niiden sveitsiläisupseerien nimet, jotka tapettiin heidän puolustaessaan Ranskan kuninkaanlinnaa vallankumouksessa 1792. 47
1960-luvulla eräs koulutoverini lähti vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Alaska ei ollut Venäjältä Yhdysvalloille siirryttyään suomalaisten tärkeimpiä muuttokohteita, mutta joitain liikeni sinne päin, ainakin kuljeskelevia lokareita (logger = tukkilainen). Ei minne tahansa, vaan Alaskaan. Tietenkin yhdysvaltalaisesta massakulttuurista, joka alaskalaisilta kysymättä mieltää luoteisimman osavaltion hankien ja pakkasen tyyssijana. On se sitäkin, osan vuotta, mutta ei sitä olisi Uudellamaalla kannattanut ihmetellä. 48 TACOMASTA LÄHTENEEN lentokoneen paapuurissa kimaltaa Tyynimeri, jota riittää Australiaan asti. Mistä he sen ajatuksen saivat. 1867 asti, se tarjosi monille suomalaisille uramahdollisuuksia ja oli varhaisimpia Amerikan siirtolaisuuden kohteita Suomesta. Hän vaikutti pettyneeltä, oli ehkä haaveillut pilvenpiirtäjistä, puuvillapelloista, pitkistä junista ja elokuvastudioista. Jonkin verran hän otti selvää etukäteen eikä ollut yhtä huonosti informoitu kuin useimmat toverinsa, jotka tunsivat Alaskan vain hyytävänä ikuisen talven maana. Eskimosoturin patsas Anchoragessa. Tunnetuimpia Alaskassa oleskelleita oli Uno Cygnaeus , joka vietti luterilaisen seurakunnan pappina Sitkan Novo Arhangelskissa vuodet 1840–1845. Siellä sijaitsi pääkaupunki Sitka. Paikassa on sekoittuvat kuitenkin amerikkalaiset, venäläiset ja alkuperäiskansojen kulttuurivaikutteet. Reilut puoli vuosisataa myöhemmin Hiski Salomaa lauloi: ”Olen kulkenut merta ja mantereita ja Alaskan tuntureita”. Nykyinen pääkaupunki Juneau, ei ole järin kaukana sekään. Eteläinen Alaska, Muistiinmerkintöjä Alaskasta TEKSTI JA KUVAT HANNU NIKL ANDER Alaska tunnetaan Yhdysvaltojen osavaltiona, kullanhuuhtojien ja ikuisen talven maana. Niin kauan kun Alaska oli samaa valtakuntaa kuin Suomi, siis v. Tyyrpuurin puolella siintää iltapäiväauringossa valkoisia vuorenhuippuja, siellä on Aleksanterin saaristo, Arhipelag Aleksandra, joka oli venäläisen Aljaskan ( ??????), Venäjän Amerikan, keskeisimpiä alueita
Oltuaan niukoin oikeuksin varustettu territorio Alaska 1959 huolittiin osavaltioksi. 49 päällikkönä tunnetun Cookin luonnetta. Sillä juhlistetaan Alaskan 50 vuotista statehoodia, valtioutta, joka tuli täyteen v. Alaskan valtion lippu on tummansininen, siinä on Otava ja Pohjantähti. Hiukan sivumpaa, Cook Inletin merenlahdelle antavassa puistossa on löytöretkeilijäkapteeni James Cookin patsas. Olisiko Alaskalla ollut mahdollisuuksia itsenäisenä maana. Sairaudet olivat jäytäneet erinomaisena Näkymä sillalta Kodiakin kaupunkiin Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian lippu. Tunnettu on myös nykyalaskalainen pormestari, kauneuskuningatar ja oikeistopoliitikko Sarah Palin , joka asuu Wasillassa satakunta kilometriä pohjoiseen isoimmasta kaupungista Anchoragesta. Eihän sitä tarkoittava sana breakfast mitenkään aamuun liity, nopeamurto. Elämä oli värikästä, naisia ja tapaturmia riitti, kunnes Benson 58 vuoden iässä kuoli jalkapuolena Kodiakissa sydänkohtaukseen. 1778 jatkoi kohti uusia seikkailuja Havaijille. Tämä on ainakin puoliksi matkamuistomyymälä, folkloristisella venäläisyydellä briljeerataan, mutta eipä ainakaan tämänpäiväinen henkilökunta kieltä osaa. Kun asiasta tulee puhe, muistetaan mainita, että lipun suunnitteli vuona 1927 vain 13-vuotias orpokodin asukki Benny Benson . Vastustajiakin oli, kuten itsenäistä maata tavoitellut Kansallispuolue. Tapaa sitä muuallakin, delstat, Gliedstaat, osariik, état fédéré. PÄIVÄKAHVILLE menen paikkaan nimeltä Kobuk. Katselen poroa pitkään (Matkalta kotiuduttuani haen sitä internetistä ja tulen tietämään, että Star on juuri käyntini jälkeen kuollut vanhuuteen 14 vuoden iässä). Miksei, laaja alue, paljon luonnonrikkauksia ja 4 / 5 miljoonan väestö pärjäähän Islantikin vähemmällä. ANCHORAGE Tähtilippujen ylenpalttinen liehuttaminen ei Yhdysvalloissa ihmetytä, mutta näkyy toinenkin lippu, joka ensivilkaisulta tuo mieleen EU:n. Sinne ankkuripaikkaa tarkoittavaan suurkaupunkiin tämäkin lentokone nyt valmistautuu laskeutumaan, joten on pantava kirjoitusneuvot sivuun. Kuka niin isoilla leikkii. Mutta englanniksi se onkin state, tunnusmerkitön valtio, kuten venäjässä ????. Toisessa maailmansodassa Alaskassa pelättiin Japanin maihinnousua niin kuin nyt pelätään korealaisia ohjuksia. Jalkakäytävälle suunnattu kyltti selostaa, että tässä asuu Star The Reindeer . Ei ihme, ettei hän osannut olla ärsyttämättä havaijilaisia, nämä nuijivat hänet kuoliaaksi ja paloittelivat. Silmät eivät liiku yhtään, katse on kuin täytetyllä pöllöllä. Tämä käpertynyt näkökulma on hyvä muistaa, kun yhdysvaltalaisuutta arvioidaan jotenkin itsestäänselvyytenä. Nyt on luonteva hetki ihmetellä suomessa käytettyä termiä osavaltio. Tarjoilija seisoo tiskin takana. Tuossa seisoo kadun varrella eskimosoturin patsas, paljoissa tamineissa kivääreineen. Aikanaan hän palasi kokemuksistaan innostuneena ja sen ihmeempiä nietosjuttuja kertomatta. Bensonin isä oli köyhä amerikanruotsalainen, äiti alutiiq-eskimon ja venäläisen jälkeläinen. Täältä hän v. Niukemmin esillä ollut vaihtoehto oli liittyminen Kanadaan. KUN TAAS OLEN KADULLA ja kävelen puistoon, huomaan patsaan. Tarina on amerikkalainen unelma. Maan erikoispiirteisiin kuuluu, että aamiaista voi saada koska hyvänsä. Poika sai lipusta 1000 dollarin palkinnon, jolla pääsi kouluttautumaan lentomekaanikoksi. Hyvin vähän ulkomaanuutisia, ei paljoa muualtakaan Yhdysvalloista. On siellä porokin, se katselee pahnojensa takaa. Eteläinen Alaska ei juuri poikkea eteläisestä Suomesta. No, ei maailma ainakaan Alaskassa tapahdu. Suomeksi voisi puhua Alaskan valtiosta ja Yhdysvaltain liittovaltiosta. jonne lukiolainen lähti, ei juuri poikkea eteläisestä Suomesta. Paahtoleipää ja kuten amerikansuomalainen sanoo hämeneksiä, siis kinkkua ja munaa, ham and eggs. Mikä Yhdysvalloissa koskee koko valtakuntaa, se on federaalia, liittovaltiollista. Hotellin aamiainen oli sen verran avuton, että menen keskikaupungin kahvilaan lounasaikana aamiaiselle. Ymmärrän nimen niin, että Kobuk on anglosaksinen yritys lausua mahdollisimman oikein venäjän sana kabak ( ?????) eli kapakka. Hänestä tuli arvaamaton, äkkipikainen ja epädiplomaattinen. Luen sanomalehtiä, amerikkalaisittain taitettuja, kapeita ja korkeita. Yhden talon pihalla on parin aarin suuruinen tukeva häkki, jossa on halkaisijaltaan lähes metrisiä palloja. 2009. Siis että tämä rajoittunut kulttuuri sopisi meille esikuvaksi, kun ajatellaan, että maailma tapahtuu Amerikassa. Kun astelen toiseen suuntaan, tulen omakotialueelle
Aina on joku Beaver, Cessna tai Norseman tulossa tai menossa. 9,3 Richterin järistys tuhosi monen Kodiakin arkea. Ei kiikarini, ei karttani kerro mistään asutuksesta tuolla laajalla alueella vastapäätä 300 000 asukkaan kaupunkia. Tästä ei ole pitkää kävelyä Cook Inletin rannalle. On hyvä olla selvillä Yhdysvalloista, väestömäärä on sen verran suuri, että sitä sopii valppaasti seurata ja miettiä kuinka sitten käy, kun vastaan tulee se yhdestoista jenkki. Maisema muistuttaa vanhoja linnoitettujen alueiden vallituksia, kaikki tosin geologisten voimien tekoa. Nyt kaikkein havainnollisimmin huomaan, kuinka syrjäseutua Alaska on. Se on nuorta lehtimetsää kasvava alue, jossa maa on rullautunut isoille laineille. Pitkänäperjantaina tapahtui voimakkain Pohjois-Amerikassa koskaan mitattu maanjäristys. Lentosataman reunalla on pieni lennonjohtotorni, joka sai suuren tehtävän pääsiäisenä 1964. Pienkonetorni sai jonkin aikaa tehdä sen virkaa. Melkein ne ovat jyrinällään, sauhuttamisellaan ja jatkuvalla huutamisellaan kuin höyryvetureita, elollisen näköisiä toisin kuin Euroopassa yhä tavallisemmat steriilin sieluttomat sähköveturit. Kyseessä on maailman väkiluvultaan kolmas maa (Kiinan ja Intian jälkeen) ja pinta-alaltaan neljäs (Venäjän, Kanadan ja Kiinan jälkeen). paikan ohella Anchoragen varsinaisen lennonjohtotornin. Kiikaroin merenlahden yli. Hood-järven rannalla on paljon vesitasoja, oikein paljon, sadoittain rantavalkamiin kiinnitettyinä, kuin veneitä, melko iäkästä kalustoa. Laskuvesi on jättänyt laajat mutaiset alueet paljaiksi, märkinä kiilteleviksi. 50 Mutta ei Yhdysvaltoja voi ihan olankohautuksellakaan ohittaa, ei vaikka vallassa olisi minkä näköinen Trump tahansa. Minun varhaisnuoruudessani amerikkalaisuus vielä oli toiseutta, muuta, kummallista. Lentosatamasta menee tie Maanjäristyspuistoon. Ikä on hyvä perspektiivin antaja. ALASKA RAILROADIN sinikeltaiset dieselveturit kiskovat meren rannalla pitkää tavarajunaa. Edellä sanottu ei estä minua oudoksumasta asennetta, jolla Suomessakin amerikkalaisuus nähdään jotenkin itsestäänselvyytenä
Jospa kulkuriromantiikassa on kyse syrjäytyneiden miesten aika epätoivoisesta eroottisesta mainonnasta. Tässä näkee myös valkopäämerikotkia. Ravn Airin matkustajia ei tarkasteta millään lailla, suoraan vain lentokoneeseen kuin linja-autoon. / Ja kaikki ne kuiskii: ’Ootkos sä nähnyt / Lännen kulkuria?’”. Siellä hän loukkaantui henkihieveriin lento-onnettomuudessa 1970-luvulla, vaimo kuoli. Jotenkin on vaikea uskoa, että valtavaa miesylijäämää poteneessa Luoteis-Amerikassa maahan muuttanut työtön ja asunnoton kulkuri olisi ollut erityinen suositus parisuhdemarkkinoilla. Ravn Air ei ole ostanut. Sentään ei kysytä munankuoren väriä, mutta kai senkin voisi toivoa: ei väliä kovuudella, kunhan on ruskeat kuoret. Siis nisäkkäillä. Merimies on erimies ja merileijona on erileijona. Välillä se tunnettiin vuonna 1901 Buffalon teollisuusnäyttelyssä lähilaukauksella murhatun Yhdysvaltain presidentti William McKinleyn mukaan nimettynä. Lentoasemalla on käytävän varrella paikka, jossa nappia painamalla saa ilmaiseksi kuunnella, kuinka barytoni laulaa Alaskan lippulaulun. Niitä tapaa salmessa usein, ihmistä isompia tuhisevia eläimiä, jotka kiireettöminä uivat ympäriinsä ja välillä karjahtelevat kumeasti. Nousuvesi liikkuu hitaasti, pollareiden päässä istuu pieniä harmaaniskaisia lokkeja. KODIAK Tähtilippuja ja ortodoksiristejä näkee, kun astelee halki hautuumaan. Lentokenttärakennuksen seinässä lukee ASIRTUQ TAILUTEN eli tervetuloa alutiiqiksi. Mutta ani harva Londonin tarina sijoittuu Alaskaan. Kodiak eli Kadják ( ???????) oli ensimmäinen venäläinen siirtokunta Amerikassa. Yksi ääntää fraasin Yes Sir (Kyllä herra) siten, että se assosioi heti samaa tarkoittavaan amerikansuomen leksikaalistuneeseen ilmaisuun jesseri. Viereisessä pöydässä istuu vanhempia miehiä lippalakit päässään. Olen lähdössä Kodiakiin. Näkyy ulappaa, kaukana oikealla Alaskan niemimaan lumisia vuoria ja sitten häämöttävät ensimmäiset Kodiakin saaret. Kovin mietin, miltä semmoisen pedon henki mahtaa haista. Enempää sitä ei sitten luekaan. Ajatellaan, että isojen otusten matala ääni on pelottavampaa kuin pienten kimitys. Aamiaisella kohtaan yleisyhdysvaltalaisen ongelman: ei riitä, että sanoo tarjoilijalle mitä tahtoo, vaan pitää varautua lisäkysymysten tulvaan. Takaisin päin aikovaan lentokoneeseen pakataan isoja laatikoita, joissa on lohia ja jääpaloja. 1763 ja kauppa-asema perustettiin 1792. Ja onhan se siellä iltapäiväauringossa hohtavan valkoisena, maanosan korkein vuori, 6?019-metrinen Denali. Toki Alaska Suomessakin tunnettiin, ei vähiten Jack Londonin kirjojen välityksellä. Tästä voi päätellä, ettei turvatarkastuksen ensisijainen tarkoitus ole varjella matkustajia tuhoteoilta. Rupeaa näkymään havumetsää ja kalliorantoja, tummansinisiä lampia eikä asutusta missään. Minkälaisista jyvistä tehty paahtoleipä, kuinka kovia munia. Vaikka isoja ovatkin, ne eivät kumminkaan karju, saati mylvi lentäessään, vaan pitävät vienoa, melkein pikkulintumaista kimitystä. Alaskassa saa paljon karpalomehua. Ei, se on viranomaispalvelus, jonka jotkut lentoyhtiöt ostavat, jottei heidän kalliita lentokoneitaan räjäytetä pilalle. Kyselen turvatarkastusta. Matkalaukkujen saanti on mutkatonta. Vuonna 2010 Stevens joutui uudestaan lento-onnettomuuteen ja kuoli itsekin. Kalastusaluksia kelluu satamassa paljon, rannalla on julkinen kalanperkuupaikka. Opastetaulu neuvoo mistä kannattaa tähytä pohjoiseen. Toki Hiski Salomaa muistelee laulussaan naisia, että ”Vesi ei tuu silmiin / vaikka ne taukoo / iistin likat näkymästä. Saavun rantaan. Alaskan radan veturi museoituna Anchoragessa Viimeinen leposija Kodiakissa. Suomalaisia näillä kulmilla ei paljoa ole liikkunut. Onko kyseessä ollut kaiken omivien Yhdysvaltain kotimarkkinoiden tarve nähdä seikkailut Tähtilippuja ja ortodoksiristejä näkee, kun astelee halki hautuumaan. Hän selittää tarkat paikannimet, niistä voi kartalla seurata kullankaivajien ja koiravaljakkojen seikkailuja. Eight stars of gold and a field of blue. REPUBLIKAANIPOLIITIKKO Ted Stevensille on omistettu Anchoragen lentokenttä. Se kolonisoitiin v. / Sillä Piutissa on Ruusu ja Luisiss’ on Tähti / ja Alaskassa pulmusia. Pienenä luin valtavista kodiakkikarhuista ja ihmettelin mitä ne syövät, kun mielessä menivät sekaisin salmiakki ja kodeiiniyskänlääke. De Havilland Canada Dash 8 nousee nopeasti meren ylle, välillä näkyy saaria. Valitsemisen illuusio on osa ideologiaa, ja olisi huonoa käytöstä sanoa, että tuokaa mitä vain. 51 Nyt on kirkas sää. Majoituspaikka on saanut nimensä Grigorij Šelihovilta , 1700-luvun venäläiseltä tutkimusmatkailijalta. Lähes kaikki tapahtuu Yukonissa Kanadan puolella. Tätimäinen lentoemäntä tulee kahveineen ja kysyy, tahdonko minkä lajin muffinia, suklaata, valkosuklaata vai mustikkaa. Paitsi nyt, yhä enemmän taloja, iso silta, kaupunkia, sinitorninen tuomiokirkko ja sitten pieni lentokenttä, jonne laskeudutaan
Ei näy, mutta makasiinin katolla istuu valkopäämerikotka. Äkkiä se valpastuu. Kodiak on Havaijin pääsaaren jälkeen Yhdysvaltain toiseksi suurin saari, mutta tiestöä on hyvin vähän. Grönlannissa intohimot eivät ole niin kiihkeitä, vaikka inuikejahan hekin ovat. Alaskan etelärannalla ja Siperiassa ollaan jupikeja, Kanadan koillisosassa ja Grönlannissa inuikeja. Eskimokielet jakautuvat kahteen pääryhmään, jupikeihin ja inuikeihin. Kirkossa on hämärää, suitsukkeen katku tuntuu. Lyhtypylväiden päässä istuu valkopäämerikotkia. Kuljeskelen rantapoluilla. KÄVELEN OHI vuoden 1964 tsunamimuistomerkin ja tuomiokirkon. Valkopäämerikotka valittiin jo 1700-luvulla Yhdysvaltain vaakunaeläimeksi. Eikä sekään sovi Kodiakin kulmille. Tosin kansallisfilosofi Benjamin Franklin vastusti hanketta katsoen, ettei Yhdysvaltain symbolina voi olla lintu, joka ryöstää saaliita muilta linnuilta… KODIAKIN PERUSÄÄNIIN kuuluu aina jostain kaikuva vesitason lähtökiidon jyrinä, joka pian vakiintuu normaalikierroksilla lentävän surinaksi. Pitäisi soittaa heille, ymmärtää kouluenglannilla mitä se lentäjä sanoo, saada selvää murteen ja huonon kentän halki, mitkä ovat ehdot ja ilman vertailumahdollisuuksia jäädä tietämättömäksi, onko tarjous halpa vai kallis. 52 oman liittovaltion kamaralla. Täkäläiset alutiiqit eli sugpiaqit kuuluvat jupik-eskimoihin, ja heidän nimittämisensä inuiteiksi on yhtä tökerö virhe kuin suomalaisten, virolaisten, saamelaisten, mordvalaisten, komien tai marien nimittäminen ugreiksi (ugrejahan ovat ainoastaan unkarilaiset, hantit ja mansit). Saan katsoa. Yhä enemmän on ruvettu suosimaan sanaa inuiti, joka on sikäli hankala suomessa, että se on jo itsessään monikko, inuikki olisi parempi termi. Eihän se sitä kiinni saisi, mutta kilpaileva peto on syytä häätää pois tässä tarpeettomasti lentelemästä.. • Pyhän Herman Alaskalaisen pappisseminaarista. Jopa kuuluisa Klondike-joki virtaa jokaisen jaardinsa Kanadan puolella. Vaan niin, että turistitoimistossa annetaan kouraan puhelinluettelon keltaisten sivujen näköinen lista. Karhujakin pääsisi katsomaan, mutta ei aivan vaivattomasti. Ohitse lentää tunturikihu, ilmeisesti muuttomatkalla. Kysyn venäjäksi, saanko katsoa kirkkoon. Tulen Pyhän Herman Alaskalaisen pappisseminaarin edustalle. Palaan salmen ylittävää isoa siltaa kaupungille. Täällä jopa lukee eskimoa, tosin vain niukasti ja seremoniallisesti. Kirkkoslaavia kyllä luetaan, mutta se ei kuulu edes keskinkertaisiin kieliini. TUTUSTUN MERENTUTKIMUSLAITOKSEEN . Siihen määrään asti, että Kanadan inuikiterritorio Nunavut (Maamme) suosii inuik-sanaa ja pitää eskimoa väheksyvänä. Ei oikein mene perille. Tulen alkuperäiskansan kulttuurikeskukseen. Sitä ennen, nyt kun ei sada, poikkean rannassa katsomassa olisiko merileijona tavattavissa. Tervahirsisen kappelin edessä istuskelee penkillä pitkäkaapuisia nuorukaisia syömässä hampurilaisiaan. Oli kuinka oli, museossa riittää metsästysaseita, työkaluja, pukuja, koruja – kaikesta oivaltaa, että nämä eskimot eivät ole arktisia iglunrakentajia, vaan kohtalaisen lauhassa ilmastossa asunutta rantalehtojen kansaa. Kodiak on erityisen suotuisaa lohialuetta, ja isoiksi kasvavat karhutkin lohta syömällä. Vesitasoille riittää tarvetta. Tarkoitukseni on käydä ortodoksien kahvilassa syömässä borštš-keittoa. Kotka heittäytyy siivilleen ja säntää kihun perään. Kysyn englanniksi. Ei mitenkään vaivaksi asti, mutta paljon niitä on. Grönlannin omakielinen nimi Kalaalit Nunaat on sananmukaisesti Eskimoiden maa, ei ihmisten, kuten usein esitetään. Hän kuoli Jelovyj ostrovilla eli Spruce Islandilla, joka on Kodiakin läheinen naapuri, Kuusisaari molemmilla kielillä. Ei niin kuin Euroopassa, että matkatoimiston bussi noutaisi väen hotelleista, sitten mentäisiin laivalla jonnekin poukamaan, jossa karhut viihtyvät. Kuteneet lohet ovat keskeinen osa ravintoketjua, se selittää monien puiden suuruuden Tyynenmeren koillisrannikolla. Baranoffin museolla liehuu tähtilipun ohella vanha Venäläisen Alaskan lippu, kuin Venäjän nykyinen trikolori, mutta valkoinen kenttä on laajempi ja siinä on tumma kaksoiskotka. Haliaeetus leucocephalus on aavistuksen verran eurooppalaista merikotkaa sirompi. Luode on paljastanut laajat alueet. Herman Alaskalainen oli munkkina Valamossa, josta hänet 1700-luvulla lähetettiin Alaskaan käännyttämään eskimoita ja intiaaneja. Nyt menee terminologisesti vaikeaksi. Metsä on tiuhaa, maisema norjalaisen näköistä, meri on läsnä. Yksi nuorukainen osaa hiukan venäjää, se on jonkinlainen vaihtoehtoinen aine. Seinillä on lohikalojen värikkäitä kipsikuvia, lorisevassa altaassa asuu erilaisia evolutiivisesti vieraampia otuksia, joita saa kosketella. Sieltä sopii hakea laivureiden ja vesitasolentäjien puhelinnumeroita
Brittidiplomaatti Craig Murray totesi Skripal-tapauksesta: ”Liikkeellä ovat samat tahot, jotka oikeuttivat sodan Irakissa.” MINKÄLAISEN YLEISÖN kuvitellaan nielevän niin karkea kertomus. Vedenjakaja länsimaisessa journalismissa on Jugoslavian sota (1991–2001). Miksi Skripalit yritettiin eliminoida juuri nyt. Brittijournalisti Neil Clark on kirjoittanut samasta aiheesta. Valmiiksi pureskellun tulkinnan ohella on erikoista, että brittiviranomaiset eivät halua tutkia murhayritystä rikoksena. PÄIVÄNÄ venäläissyntyinen Sergei Skripal ja hänen tyttärensä Julia , Venäjän kansalainen, joutuivat myrkytysyrityksen kohteiksi Salisburyssa, Iso-Britanniassa. Suomen valtiovalta sen sijaan omaksui ”totuuden” ja alistui vahvempiensa painostukseen. Asiasta uutisoitiin viipymättä ja kattavasti kaikkialle maailmaan, ja se omaksuttiin muitta mutkitta totuutena. Tästä kertoo amerikkalaisen MIT-yliopiston äskettäin julkaistu tutkimus. Mikä on kuningaskunnan salaisen palvelun osuus myrkytystapauksessa. Syyttävä sormi osoitti Venäjää. VETÄJÄN ROOLI yleiseurooppalaisessa russofobia-kampanjassa on jo vuosia sitten annettu Britannialle. Hallituksen toimia arvostellut Labourin johtaja Jeremy Corbyn sai petturin leiman. 53 KULUVAN VUODEN MAALISKUUN 4. Hän kirjoittaa tällä palstalla Venäjään liittyvistä aiheista.. rikos ja rangaistus B ERGER Martti Berger on helsinkiläinen kustantaja, kääntäjä. Skripalien tapauksessa valtioiden keskinäiseen tasa-arvoon perustuva kansainvälisen kanssakäymisen kulttuuri on kärsinyt vakavia takaiskuja. Länsimaisen oikeuskäytännön olennainen periaate kumottiin. Epäilty ei olekaan syytön kunnes toisin osoitetaan. Johtivatko sisäiset erimielisyydet improvisointiin. Kaksi viikkoa myöhemmin pääministeri Theresa May antoi epäsuoran viestin liittolaisille: on aika toimia. Lehdistön työ on muuttunut viime vuosikymmeninä kriittisestä journalismista ja valistavasta tiedottamisesta yhden totuuden levittäjäksi. Murhayritys toteutettiin kömpelösti, ja viralliset tahot antoivat asiasta ristiriitaisia tietoja. (Provokaatioita oli toki odotettavissa.) Uudelle kaudelle äänestettyä Putinia kammoavat Nato-maat sen sijaan voivat arvella hyötyvänsä tilanteesta. Kolmas erikoisuus poikkeaa sekin tavanomaisesta rikostutkinnasta: kysymys motiivista on sivuutettu kokonaan. Sovun ja vakauden tavoittelun, yhteisymmärrykseen pyrkimisen ja tosiasioille perustuvan harkinnan tilalla ovat huolimattomasti verhottu väkivallalla uhkailu ja taloudelliset sanktiot. Aivopesu ei onnistuisi ilman kapitalististen valtioiden kylmästä sodasta alkaen taidolla kutomaa, pelkistävää ja viihteellistä maailmankuvaa. Nato hyökkäsi maahan tarkoituksenaan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) talouspolitiikan väkivaltainen toteuttaminen ja yhtenäisen valtion pilkkominen osiin. Tässä tapauksessa epäillyn velvollisuus on syyttömyytensä todistaminen. PS . Syyllinen oli löytynyt. Kaksi päivää myöhemmin Britannian ulkoministeri Boris Johnson esitti julkisuudessa varmoja arvioita tapahtumasta: maan poliittinen johto oli selvillä, ei vain myrkyn laadusta ja alkuperästä, vaan ”suurella todennäköisyydellä” murhayrityksen tekijöistä. syyskuuta 2001 sattuneiden tapausten varjolla, kun vakavan rikoksen todistusaineisto siirrettiin tutkijoiden ulottumattomiin. Irakin tuhoaminen aloitettiin valheiksi tiedetyillä perusteilla, kuten Tony Blair katuvaisena totesi. Skripal on entinen Venäjän armeijan tiedustelupalvelun eversti, joka toimi myös hänen majesteettinsa Englannin kuningattaren (M16) palveluksessa. Venäläisten diplomaattien karkotus länsimaista alkoi. Eivätkö vallan syvätasolla toimivat päässeet yhteisymmärrykseen. Itävalta, Kreikka ja Bulgaria eivät yhtyneet provokaation kannattajakuoroon. Murhayritys tarjosi tilaisuuden venäläisten diplomaattien karkotukseen – taitamattomasti ohjatun näytelmän jatkoon. Tv-sarjoista löytyy helposti esikuvia. Yli kuukautta myöhemmin hermomyrkyn koostumusta ja alkuperää ei ole voitu varmistaa. Olisiko Venäjä katsonut aiheelliseksi ryhtyä myrkyttämään entisiä agentteja juuri ennen maan presidentinvaalia. Puolueettomuutemme oikea karva paljastui, samoin suomalaisen poliittisen kulttuurin taso. Seuraavalle laadulliselle tasolle päästiin 11. Korjaako Suomi diplomatian mokan, kun viralliset selitykset alkavat paljastua valheiksi. Länsimaisen oikeuskäytännön olennainen periaate kumottiin. Murhayrityksestä kerrotun tarinan sidokset ulottuvat väkivaltaviihdettä laajemmalle. Hän tuli vuonna 2010 Britanniaan vangittujen vakoojien vaihdossa. Televisio luo fiktioita maailmasta, mutta tuottaa myös mielikuvaa todellisuudesta, jossa elämme
Ote on hänen uudesta runoteoksestaan Tehen, jonka Kulttuurivihkot on kustantanut. Naiset Kipparibaarin edustalla pysähtyvät tupakalle, pyrkivät samein, verisin pyrstöin Sealandin kannelle, vain sattuma kannattelee sitä enää Pohjanmeren vedoissa. kellumme lammikossa jossa sataa suokasveja ympäri vuorokauden ja kojut ovat auki ohikulkijoiden metallisille äänille kymmenen pilaria halkesi ja puhekykyni meni, linnunpaskan pilkuttamat kivet mäjähtivät murskaksi. Riikka Ulanto RIIKKA Ulanto on torniolainen runoilija. nyt on pimeä, on pimeä, laulaako joku painomustepimeässä. 54 k a u n o k ir ja ll is u u s Pohjanmeri, hylät t y ilmat orjunt at ykin alus t a Kymmenen ponttonia halkeaa huoneessa jossa on elämänlanka. mutta olen vaihtanut yhden hetken puhekyvyttömyyteen, seuraan huoneesta toiseen ja hymyilen kuin hullu. Tehen havainnon: Rantapatsaat päivystävät viikkotolkulla merta, eikä mitään näy edelleenkään, Kipparibaarissa miehet ja naiset liikkuvat kuin ankkurit, kuin ankkurit, siirtelevät pöytiä ja tuoleja kauemmas, iskelmä soi, vaahto nousee kaduille, sen sijaan että veisit minut ammeeseen ja valelisit suolavedellä, nouset ja ja jokin halkeaa, tule. minä ajattelee: tule. Murskaantuneet tukipilarit nousevat ja vajoavat. Teoksesta lisää tämän lehden sivulla 8.
Ote on hänen uudesta runoteoksestaan N&E, jonka Kulttuurivihkot on kustantanut. 1967) on espoolainen kirjailija, kääntäjä ja kustantaja. Teoksesta lisää tämän lehden sivulla 8. Tuomas Kilpi Tarjoa tekstejäsi lehteen: kaunokirjallisuus@kulttuurivihkot.fi. 55 N 7338287 E 506904 N 6986438 E 547364 N 6789709 E 245702 N 6722340 E 219293 N 7167771 E 423648 paljas pappi hiljanen lehmä ammunet K A U N O K IR JA L L IS U U S TUOMAS KILPI (s
56 Karri Kuoppala Nature Looks Back 2 (2016), öljy ja akryyli pellavakankaalle, 85 x 115 cm k u v a ta id e
(2016), öljy ja akryyli pellavakankaalle, 60 x 80 cm K U V A TA ID E. 57 What is a Scientist After All
58 Balance (2016), öljy ja akryyli pellavakankaalle, 105 x 140 cm k u v a ta id e
Karri Kuoppalan videoteos Helsinki Black Book (2005) on esillä Helsingin taidemuseon Graffiti -näyttelyssä 9.9.2018 asti. 59 KARRI KUOPPALA on helsinkiläinen kuvataiteilija ja graafinen suunnittelija. Kuoppala toimii Kulttuurivihkojen taittajana tästä numerosta alkaen. www.karrikuoppala.com Tschüss! (2016), öljy ja akryyli pellavakankaalle, 60 x 80 cm K U V A TA ID E
Teos taustoittaa laajasti ja monipuolisesti Suomen nykyistä turvallisuusympäristöä ja -keskustelua. Perry . Samaan aikaan hälytysja komentojärjestelmiin liitetty robotiikka ja keinoäly on lyhentänyt päätöksen tekoaikoja. Heitä yhdistää vähintäänkin varauksellinen suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Kivinen on yksi kirjoittaja Timo Hakkaraisen toimittamassa ansiokkaassa artikkelikokoelmassa, jossa 18 eturivin suomalaista asiantuntijaa pohtii Suomen turvallisuuspolitiikan suuntaa. 65 Martti Anhava: Siperia opettaa. Mittasuhteista kertoo jotakin se, että Venäjän sotilasmenot viime vuonna olivat 59 miljardia dollaria, kun Yhdysvaltojen sotilasbudjetti on laskutavasta riippuen vähintään 540 miljardia dollaria ja se kasvaa tänä vuonna summalla, joka on suunnilleen yhtä suuri kuin Venäjän koko sotilasbudjetti, kuten professori Keijo Korhonen toisaalla kirjassa mainitsee. Klingen mukaan on suuri puute, että Suomessa ei osata arvioida Itämeren tilannetta Venäjän kannalta. Vaikuttajat vakauden puolesta Timo Hakkarainen (toim.) (2017): Vakaus vaakalaudalla. Visurin mukaan Venäjän sotilasmenojen käytössä korostuvat globaalin suurvaltapolitiikan tarpeet, lähinnä ydinaseet ja valtamerilaivasto. 63 Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani. ”ME ALOITAMME UUDEN KYLMÄN SODAN . USEASSAKIN ARTIKKELISSA ILMENEE , kuinka nykyisen suurvaltojen välisten jännitteiden uudelleen kärjistymisen juuret ovat 1990-luvulla tehdyissä ratkaisuissa. Into Kustannus. Vastoin yleistä käsitystä Venäjän sotilasbudjetit eivät myöskään ole nyt kasvussa, vaan ne ovat viime vuosina hieman supistuneet ja supistukset ovat jatkumassa lähivuosina. Häntä siteeraa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin entinen johtaja, professori Markku Kivinen artikkelissaan kirjassa Vakaus vaakalaudalla. ”Suomenlahti on Suomen geostrategisen aseman avain”, Klinge kirjoittaa. ”Turvallisuuspolitiikan keinoin Suomen on aiheellista ensisijaisesti pyrkiä vähentämään todennäköisyyttä joutua mukaan kansainvälisiin kriiseihin, joissa Venäjä ja johtavat länsimaat saattavat olla vastakkain”, kuuluu Visurin yksi johtopäätös. Täällä päin maailmaa viimeksi mainittua edustavat niin Euroopan unioni kuin siitä mallia hakeva Venäjän johdolla rakennettava Euraasian unioni. Ukrainan konflikti on näiden kahden kilpailevan integraatioprosessin törmäys. 62 Timo Kalevi Forss: Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin Dynamo. Avainkysymys on, nähdäänkö integraatiohankkeiden kesken sittenkin yhteisiä intressejä vai vain valtapiirien kamppailua. 66 Hannu Niklander: Rikottua lasia. Aseteknologia on kehittynyt yhä vaarallisemmaksi ja suurvaltojen kahdenvälisen kommunikaation mekanismit ovat lähes katkenneet. – Emme me, eivät venäläiset tai muutkaan ymmärrä, mitä olemme tekemässä.” Näin kuvasi nykyistä maailmantilannetta viime vuonna Yhdysvaltojen entinen puolustusministeri William J. Me näytämme kävelevän unissamme kohti uutta ydinaseiden kilpavarustelua. Kivinen jäsentää kylmän sodan jälkeistä maailmaa kolmen eri kehyksen kautta: kylmän sodan jatkuvuus, suurvaltojen välinen etupiirikamppailu sekä kansainvälinen integraatio ja yhteistyö. Professori Pekka Visurin Itämeren tilannetta ja Venäjän varustautumista käsittelevästä artikkelista ilmenee, kuinka heikot Venäjän sotilaalliset resurssit tällä suunnalla edelleen ovat verrattuna kylmän sodan aikoihin. k ir ja -a rv io t 60 Timo Hakkarainen (toim.): Vaikuttajat vakauden puolesta. Professori Matti Klinge tiivistää noin kymmeneen sivuun erinomaisen valaisevasti Venäjän pyrkimykset turvallisuutensa varmistamiseen Suomen suunnalla Pietarin kaupungin perustamisesta alkaen. 287 sivua. LIIKKEELLE LÄHDETÄÄN VUOSISATOJEN takaa. 64 Marko Aho, Antero Gustafsson, Pekka Myllykoski: Kai täs vielä yhen ehtii – ison kirjan pojan paluu. Kivisen mukaan vääriin hälytyksiin liittyvät ydinaseiden riskit saattavat nyt olla suurimmillaan sitten Kuuban kriisin. Ajatuksia turvallisuuspolitiikkamme suunnasta. Mediassa lietsottavat uhkakuvat Venäjän lisääntyvästä aggressiivisuudesta osoittautuvat kirjan katsausten ja lukujen valossa vahvasti liioitelluiksi. Sen sijaan, että Nato olisi lakkautettu Varsovan liiton tavoin ja Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria olisi ryhdytty rakentamaan uu60
Kirja on nimittäin vaiettu mediassa täydellisesti huolimatta siitä, että sen kirjoittajat ovat edustava joukko keskeisiä yhteiskunnallisia vaikuttajia ja asiantuntijoita – joukossa entinen Puolustusvoimain komentaja (Hägglund), entinen ulkoministeri ( Erkki Tuomioja ) ja entinen puolustusministeri ( Seppo Kääriäinen ). Hägglundilla on aiheesta kiinnostavaa sisäpiirin kokemusta. HÄGGLUND ARVIOI SKEPTISESTI NATON turvatakuita , jotka ovat Suomen Nato-jäsenyyden kannattajien argumentoinnin keskeinen perusta: ”Nato-sopimus ei takaa kenenkään ”Nato-sopimus ei takaa kenenkään turvallisuutta.” –GUSTAV HÄGGLUND turvallisuutta, vaan kyseessä on lupaus antaa sellaista apua, minkä auttajat itse näkevät tarpeelliseksi. EU:n sotilasesikunta kuitenkin tyrmäsi yhteistyöideat täysin, mikä on jäänyt vaivaamaan Hägglundia. Vuonna 1995 Hägglundin vieraillessa Los Angelesissa merkittävän yhdysvaltalaisen ajatushautomon Rand Corporationin miehet kysyivät häneltä, mitä mieltä hän on Naton laajentumisideasta. ”Jos rauhanliikkeen esittämät tosiasiat, näkökulmat ja tarinat suljetaan pois, propaganda ja sotapropaganda etenevät”, Alho kirjoittaa. Yhdysvallat edellytti muilta mailta tukea Afganistanin-sotaretkelleen, jossa se kuitenkin itse oli pääasiallinen toimija eikä operaatiota toteutettu Naton lipun alla. Nato-jäsenyyden kannattajat, joihin suurten viestinten päätoimittajat pääosin kuuluvat, ovat toistuvasti peräänkuuluttaneet keskustelua Natosta. Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov oli maininnut Venäjän voivan muun muassa selvittää kemiallisten aseiden alkuperää ja koostumusta, mihin EU:lla ei ollut kapasiteettia. Tuolloin hän kiinnostui ajatuksesta kehittää EU:lle ja Venäjälle yhteistoimintaa kriisinhallinnassa. ELIAS KROHN K IR JA -A R V IO T. Naton laajentumista pitää keskeisenä virheenä esimerkiksi entinen Puolustusvoimain komentaja, kenraali Gustav Hägglund , jota Timo Hakkarainen on haastatellut kirjaan. Kun Naton perustamisesta neuvoteltiin, eräät Euroopan maat olisivat halunneet vahvan yhteisen ja automaattisen puolustuksen velvoitteen. ”Voi sanoa, että maailma olisi nyt hyvin erilainen, jos Naton laajennuksen tielle ei olisi lähdetty, vaan vastakkainasettelun sijasta olisi pyritty kumppanuuteen”, Hägglund arvioi. ”Olin aivan monttu auki. YDIN-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA , entinen kansanedustaja ja ministeri Arja Alho (sd.) pohtii artikkelissaan muun muassa informaatiovaikuttamista, propagandaa ja mediaa. Viidennen artiklan ymmärtäminen jalona ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta” -lupauksena ei siis vastaa todellisuutta. Tähän liittyivät myös kohutut CIA:n pidätyskeskukset ja vankilennot, joita mahdollisesti tehtiin Suomenkin kautta. En ollut kuullutkaan tällaisista suunnitelmista”, Hägglund kertoo. Kun sitten toisin ajattelevat yrittävät keskustelua virittää, vastassa onkin vaikenemisen muuri. – – Apu voi olla mitä hyvänsä, vaikka porkkanoita.” Eduskunnan puolustusvaliokunnassa 20 vuotta vaikuttanut entinen kansanedustaja Jaakko Laakso (vas.) syventyy omassa artikkelissaan nimenomaan turvatakuisiin. Käytännössä artiklalla pyritään sitomaan muut maat tarvittaessa tukemaan Yhdysvaltojen toimia (isojen maiden, kuten Saksan ja Ranskan kohdalla tämä ei aina onnistu), kun taas Yhdysvallat on suvereeni päättämään, millä tavoin, jos mitenkään, se tukee muita maita näiden joutuessa hyökkäyksen kohteeksi. Samoin se, että kaikilla mailla on yhtä paljon sananvaltaa, pätee vain muodollisesti, ei elävässä elämässä. Perry kertoi vastustavansa Naton laajentumista. Hägglundin mukaan presidentti Bill Clinton kuitenkin ratkaisi asian laajenemisen hyväksi tavattuaan Venäjä-pelkoisia puolalaisia. Median tehtävä on olla välittäjä politiikan ja kansalaisten välillä, hän määrittelee. Tavatessaan Yhdysvaltojen silloisen puolustusministerin William Perryn hän kysyi tältä asiasta. Hägglund siirtyi Puolustusvoimain komentajan paikalta EU:n sotilaskomitean puheenjohtajaksi, jossa hän toimi vuosina 2001–2004. 61 delta, tasavertaiselta pohjalta, Natoa ryhdyttiin laajentamaan kohti Venäjän rajoja, toisin kuin George Bush oli luvannut Mihail Gorbatšoville . Vasemmistotaustainen Yleinen Lehtimiesliitto myönsi sentään maaliskuussa tämänvuotisen journalistipalkintonsa Hakkaraiselle tunnustuksena tämän tärkeän kirjan toimittamisesta. Propagandasta taas on kyse silloin, kun keskustelusta suljetaan pois ryhmiä tai näkökulmia. Turvatakuita eli Naton peruskirjan viidettä artiklaa on sovellettu vain yhden kerran: 11.9.2001 terrori-iskujen jälkeen, jolloin Yhdysvallat katsoi joutuneensa artiklassa tarkoitetun hyökkäyksen kohteeksi. Alhon ajatusten valossa voi näin jälkeenpäin pohtia Vakaus vaakalaudalla -teoksen vastaanottoa. Yhdysvallat kuitenkin torjui tämän, koska se ei halunnut joutua automaattisesti vedetyksi muiden maiden sotiin. Listan toimenpiteistä artiklan toimeenpanemiseksi laati Yhdysvallat itse
Toisaalta valittu rakenne johtaa siihen, että 368 sivuisessa kirjassa voi havaita siellä täällä hieman toistoa, ei kuitenkaan häiritsevyyteen asti. Nyt vuorottelevat osuudet täydentävät ja rytmittävät sopivasti toisiaan. Halutessaan onkin tässä avainsana, sillä tiettävästi sisaret nimenomaan eivät ole syystä tai toisesta halunneet osallistua kirjaprojektiin. Erillinen levyesittelyosuus tai pelkästään yhtenäisenä kronologisesti etenevä henkiMerkittävä ja mielenkiintoinen osa kirjaa ovat toki otteet Gösta Sundqvistin itsensä antamista haastatteluista. Lieneekö tosin ollut bändille itselleenkään noihin aikoihin aina täysin selvää, kuka milloinkin oli yhtyeen vakio jäsen ja kuka vain vieraileva muusikko. Hän kuoli vuonna 2003 vain 46-vuotiaana. Kirja koostuu neljästä pääosasta: Matkalla maineeseen, Suosion huipulla, Sivuprojekteja ja tehotuotantoa sekä Grande finale. Sundqvist halusi pitää yksityisja työelämänsä tiukasti erillään. Jokainen näistä on jaettu edelleen alalukuihin, joissa kussakin pureudutaan johonkin yksittäiseen alueeseen Sundqvistin elämässä, persoonassa tai työskentelyssä. Levyesittelyosuuksissa, lähinnä uran loppupään levyjen kohdalla, Forss havaitsee tuotannossa tasapaksuutta, keskinkertaistumista ja idealaarin ehtymistä. Sijoittamalla eri tyyppisiä lukuja limittäin on saatu tekstiin virkistävää vaihtelua. Toisaalta kaikki haastattelut ovat aiemmin julkaistuja, eikä Sundqvistin viimeisten elinvuosien ajalta ole juurikaan ensikäden tietoa hänen ajatuksistaan; mieshän lopetti haastattelujen antamisen vuonna 1995. GÖSTA SUNDQVIST oli ainutlaatuinen, suomalaisen populaarimusiikin lämminsydäminen ironikko ja paatunut pastissipelimanni, joka pystyi löytämään suvereenisti tyyliin kuin tyylin ytimen ja tekemään sen kliseitä surutta hyväksikäyttävää mutta silti tunnistettavasti itsensä näköistä musiikkia. Alun Intro-osuudessa Forss kertoo haastatelleensa kirjaa varten lukuisia Sundqvistin kanssa työskennelleitä ja eläneitä ihmisiä. Tietyn luvun löytämistä helpottaa selkeä sisällysluettelo, jossa levyesittelyosioiden nimet on erotettu muista sisennettyinä ja kursivoituina. Monipuolisen lahjakkuuden eri puolet yksissä kansissa Timo Kalevi Forss (2017): Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin Dynamo. Joissakin tapauksissa olisi toivonut hieman enemmän panostusta Sundqvistin taitavien, monikerroksisten sanoitusten käsittelyyn. Kyseessä saattaa olla kunnioitus sitä kohtaan, miten Gösta elämänsä aikana suojeli yksityisminäänsä. Mielikuva voi johtua siitä, että noista haastatteluista otettujen suorien lainausten yhteyteen on merkitty lähteet, kirjaa varten tehdyistä haastatteluista peräisin olevaa referointia taas ei ole erikseen merkitty lähdeviittein. Vaikka kirjaa voidaankin pitää kokonaisuudessaan onnistuneena, tai jopa suorastaan kulttuuritekona, saattaa siitä kuitenkin löytää hienoisia puutteitakin. Forss itse tapasi Gösta Sundqvistin vain kerran ja silloinkin lyhyesti, ruokakaupan kassajonossa. Teosta lukiessa syntyy kuitenkin vaikutelma, että pääasiallisena aineistona ovat olleet lukuisat eri lehdissä alun perin vuosia sitten julkaistut haastattelut. Niistä toki saisi aikaan kokonaisen kirjankin. Forssin teksti on sujuvaa ja loogisesti etenevää. Esimerkiksi miehen siskoja ei ole haastateltu, vaikka he olivat tiettävästi veljensä kanssa erittäin läheisiä, ja heitä kuultiin laulajina Sundqvistin tuottamilla levyillä sekä esiintymässä tämän radio-ohjelmissa. Paljossa mies totisesti olikin mukana; musiikin tekemisessä, jalkapallovalmennuksessa, radiokuunnelmissa, pakinoiden kirjoittamisessa... Ne piirtävät kuvaa ristiriitaisesta hahmosta, joka pyrki aina hämmentämään ja käyttämään mediaa mielensä mukaan. Vaikka kirjoittaja toki ilmiselvästi arvostaa Sundqvistin töitä, hän ei kuitenkaan sorru yksisilmäiseen ylistykseen (suitsutusta lienee eniten Göstan perintö -luvussa, jossa äänessä ovat lähinnä muut musiikintekijät), vaan tuo miehen persoonan varjopuoletkin tasapuolisesti esille. Joitakin merkittäviäkin puutteitakin kuitenkin on. Otsikoita ovat esimerkiksi Esikuvat, Gösta ja visuaalisuus, Äijä-Gösta ja Studiometodi. Kirjaa värittää myös kaksi muutaman sivun mittaista kuvaosiota. Omat lukunsa ovat saaneet myös esimerkiksi jalkapallo, radiotyöt, lehtipakinat ja Göstan perintö. Molemmissa niistä mukana olleet sisaret olivatkin tästä harvinainen poikkeus ja siksikin heidän muistelunsa olisivat kiinnostavaa luettavaa. Into. Leevi and the Leavings -yhtyeestään parhaiten tunnetun Sundqvistin elämään tai musiikilliseen uraan on pureuduttu tähän mennessä tavalla tai toisella muutamassakin kirjassa. Syksyllä julkaistu Timo Kalevi Forssin Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin Dynamo on niistä kuitenkin perinpohjaisin ja ainoa varsinaisesti elämäkertamuotoinen teos. Niiden väleihin on ripoteltu Sundqvistin musiikillisia julkaisuja kronologisesti levy levyltä esitteleviä osioita. Lisäksi esimerkiksi Leevi and the Leavingsin alkuvuosien kokoonpanon vaihteluita ei Forss ole kertonut kovinkaan tarkasti, ainakaan kootusti. Haije ja Hanni Sundqvistilla olisi varmasti halutessaan paljonkin täydentävää kerrottavaa veljestään. 368 sivua. Hän tuntee silti aiheensa hyvin ja onnistuu myös tuomaan tämän eri puolia niin lähelle lukijaa kuin ylipäätänsäkin kyseisen henkilön tapauksessa lienee mahdollista. 62 löja urahistorian kertaaminen saattaisikin helposti muodostua puuduttavaksi luettavaksi. Teoksessa on siis paljon otteita Sundqvistin lähipiiriin kuuluneiden haastatteluista. Se pyrkii kuvaamaan kohteensa persoonallisuutta (niiltä osin kuin se nyt tässä tapauksessa on mahdollista, Sundqvisthan yhtäältä karttoi julkisuutta ja toisaalta pyrki muun muassa antamissaan lausunnoissa sekoittamaan faktaa ja fiktiota) sekä kattamaan tuon erittäin monitahoisen lahjakkuuden kaikki työurat. Promokuviin tai jopa levynkansiinkin bändi Teoksessa on paljon otteita Sundqvistin lähipiiriin kuuluneiden haastatteluista.
Siihen ei välttämättä ole helppo tai miellyttävä katsoa. Tässä maailmassa myös terroristien motiiveja voi ymmärtää. Kokonaisuudessa on mukana runsaasti vauhdikkaita ja toiminnallisia jaksoja, jotka muistuttavat vakoiluromaania. Aikakauteen, jolloin parrakkaat naiset, siamilaiset kaksoset ja kahlekarhut olivat olleet huvinäytösten vetonauloja numero yksi. Hän etsii apua uhkakuvia vastaan ja vastauksia terroriristiryhmä Osattomien armeijaa johtavan poikansa Flaviuksen vihan syille. Vaiko sittenkin… 300 vuoden päähän tulevaisuuteen, sellaiseen maailmaan, jossa Euroopan-puoleinen Venäjä oli täytynyt Saxellin teos on ihmis kunnan peili. Kirjan luomassa maailmassa, jossa esimerkiksi ajatustenluku on arkipäiväistä, on helppo toisinaan luoda karmiva katsaus tulevaan. Aiempia kirjoja ja/tai lehtihaastat teluja Gösta Sundqvistista tai Leevi and the Leavingsistä lukeneelle Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin Dynamo sisältää epäilemättä tuttujakin tarinoita. Heistä jokaisella on eri puolille maailmaa kytkeytyvä, traumaattinen historiansa. Enemmän tilaa saavat nyt siunauskirotut ja taistelu terrorismia vastaan. Emme tunnu oppineen paljonkaan kaikista katastrofeista. 63 Matkalla tuomiolle Jani Saxell (2017): Tuomiopäivän karavaani. Osattomien armeijan mutantit ja muut ”kummajaiset” eivät vain sääli typeryyttämme tai suostu enää uhreiksi. Sosnovyi Borin tapahtumien vuoksi, joita siunauskirotut eivät olleet kyenneet estämään. Lopussa tehdään selväksi, ettei taistelu ole vielä läheskään ohi. Romanian romani Florian on saapunut Bosnia-Hertsegovinaan ja Mostarin kaupunkiin. Sodissa ja toinen toistaan uskomattomammissa poliittisissa käänteissä riittää ihmeteltävää, atomipommin ajoista aina 2020-luvulle ja Donald Trumpiin saakka. Monia rikkinäisiä perhesuhteita ratkotaan oletettavasti vielä kirjasarjan päättävässä neljännessä osassa. Kirjasarjan aiemmista osista Unenpäästäjä Florian (2010) ja Sotilasrajan unet (2014) tutut hahmot nousevat jälleen esiin niin maailman uhkaajina kuin sen hiukan epätodennäköisinä pelastajina. Kummajaisista ei kuitenkaan tehdä demoneja, sillä juuri hyvin monimuotoisista taustoista tulevat ja maagisilla kyvyillä varustetut siunauskirotut osoittautuvat tarinan kaipaamiksi supersankareiksi silloin, kun hätä on suurin. Lukija jää odottamaan edessä olevia kohtalon hetkiä kauhunsekaisen kiinnostuksen vallassa. ”Oliko hän juuri katsonut 300 vuoden päähän menneisyyteen, hollantilaiskeräilijän huolella säilömään ja puhdistamaan elävienkuolleiden friikkisirkuksen osastoon. hylätä. Voisiko tämä tarkoittaa myös onnellisen lopun epätodennäköistä fantasiaa. Vähääkään historiaansa tunteva tietää, ettei kirjailijan ole tarvinnut turvautua pelkästään mielikuvitukseen kuvatessaan ihmisten kykyä hirmutekoihin. Riveillä kummittelevat Hiroshima, Tšernobyl, Sosnovyi Bor ja Fukushima niin haamuineen kuin alueella majailevine elävine asukkaineen. Tällä kertaa ihmiskunnan yhteisistä painajaisista korostuvat ekologiset uhkakuvat ja erityisesti ydinvoima. Museossa, jossa itsevalaisevien sikiöiden ja katsojien välillä olisi lyijylasia.” Oli tuomiopäivän karavaanin lopullinen päämäärä missä suunnassa tahansa, tässä pohjustetaan pelottavan todentuntuisia mahdollisuuksia. Osattomien armeija näet suunnittelee Pietariin iskua, jonka ratkaisevana aseena toimisi ydinvoima. Saxellin teos on ihmiskunnan peili. TERO HAARANIEMI K IR JA -A R V IO T. Florianin ja Ann-Stinen lisäksi tuhon esteenä on edelleen myös kirjava joukko ”siunauskirottuja”. JANI SAXELLIN massiivinen Tuomiopäivän karavaani jatkaa määrätietoista kulkua kohti Euroopan synkimpiä aikoja. Kuten melko suurpiirteinen juonen kuvailukin paljastaa, Saxellin teos haastaa laajuudessaan lukijaa, mutta toimii omanakin kokonaisuutenaan. Ja Leningradin ydinvoimalan synnyttämät epämuodostumat lilluisivat ties missä nesteissä. Florianin toisen lapsen äidillä Ann-Stinellä on liian kiire maailman pelastamisessa omalla tahollaan, jotta hän ehtisi liiemmin surra miehensä matkan pitkittymistä. SANNI PURHONEN tuntui laittavan milloin ketäkin aina Jörn Donneria myöten. Siitäkin huolimatta, että marginaaliin ajettuja ihmisiä osataan harvoin arvostaa tai heitä on suorastaan vainottu. Samalla hän tulee löytäneeksi uudelleen Flaviuksen äidin, Danielan. Se kuitenkin niputtaa monipuolisen lahjakkuuden eri puolet ja työurat kattavaksi kokonaisuudeksi kiinnostavalla, helppolukuisella tavalla. Yhtenä kokonaisuuden jännitteistä toimii edellisestä osasta tuttu Florianin ja Flaviuksen mahdollisen kohtaamisen odotus. Sen moniin suuntiin haarautuvasta juonesta sekä henkilögalleriasta saa kuitenkin irti huomattavasti enemmän, jos aiemmatkin osat ovat entuudestaan tuttuja. Saxellin teoksen sisarina mieleen nousevat varsinkin Svetlana Aleksijevitšin kirjat, joihin myös suoraan viitataan. 720 sivua. WSOY
– Ison Kirjan Poika) päivittävän ja täydentävän laitoksen “kantritohtorin” tarinointia. Pääasia eli Myllykosken tarinoinnit välittyvät kuitenkin hienosti, ja niitä olisi lukenut helposti vaikka toisen mokomankin verran. Kirja on helppolukuinen, ja Myllykosken puhetavan tunteva pystyy lukiessaan suorastaan kuvittelemaan hänet tarinoimassa ääneen. TERO HAARANIEMI Kantritohtorin turinoita, kolmas tuleminen Marko Aho, Antero Gustafsson, Pekka Myllykoski (2017): Kai täs vielä yhen ehtii – ison kirjan pojan paluu. Maaseutumusiikki.fi. Kirjaa voikin suositella lämmöllä jokaiselle Pekka Myllykosken musiikista, teksteistä, ajatuksista tai persoonasta kiinnostuneelle; ainakin mikäli ei omista jo edellisiä teoksia. Kirja on jaettu käsiteltyjen aiheiden mukaan lukuihin ”koulupäivän tapaan”. Myllykosken jutustelujen tallentamisen ohella Aho ja Gustafsson ovat soittaneet miehen kanssa yhteisissä kokoonpanoissa kuten Pekka Myllykoski ja Jytäjemmarit -yhtyeessä. Jos editointia on jossain tehty, se ei ainakaan välity lukijalle – ja tämä on kehu, ei moite. Mielenkiinto lukemiseen pysyy helposti yllä, ja ainakin itse nauroin kirjan äärellä useammankin kerran ääneen. Näiden kansien väliin mieheltä riittää mietteitä musiikin lisäksi muun muassa luonnosta, politiikasta ja alkoholista. Kirjan sivuilla on nimittäin siellä täällä qr-koodeja, joiden avulla pääsee kuulemaan Myllykosken jutustelua ja muuta aiheeseen liittyvää sisältöä älypuhelimella tai tablet-laitteella. Nämä tuntuvat hieman päälleliimatuilta, sillä lukijalle ei tyystin välity, mitä tekemistä niillä on Pekka Myllykosken kanssa. Varsinkin kun sisällysluetteloa ei tarjota, on vaikeaa hahmottaa, missä kohdassa kerrotaan mistäkin asiasta, jos vaikka myöhemmin tahtoisi palata uudestaan teoksen pariin. Toimittajat siis tuntevat teoksensa aiheen ilmeisen hyvin. Tämä tarkoittaa Gustafssonin omintakeisia lyhyitä ajatelmia tai runoja. PARHAITEN FREUD MARX ENGELS & JUNG -yhtyeen laulajana ja sanoittajana tunnettu Pekka Myllykoski kuoli viime keväänä. Teosta lukiessa saattaa jonkin verran aistia toimitusvaiheessa mahdollisesti vaivannutta kiirettä. Nyt julkaistu päivitetty laitos on siis saanut myös uuden nimen, mikä on ainakin jossain määrin perusteltua, sillä mukana näissä kansissa on paitsi koko edellisen kirjan sisältö sekä suurin osa Myllykosken tarinointia ja Froikkarien historiikki ensimmäisestä teoksesta, myös täysin uuttakin materiaalia. Pienen moitteen joutuu antamaan teoksen sekavahkosta rakenteesta ja sisällysluettelon puuttumisesta. Kysyntää uudelle kirjalle siis totisesti oli. Ainakin kerran jäin ihmettelemään jonkin ensimmäisessä kirjassa mukana olleen kohdan jäämistä oudolla tavalla pois uudesta kirjasta. Luvut ovat myös keskenään hyvin eri pituisia (”matematiikka”-osiossa on vain vajaa sivu Myllykosken mietteitä, mikä on varsin vähän 184-sivuisessa kirjassa), ja vaikka luvuilla on alaotsikot, tulee lukijalla mieleen, että tarinointia olisi kenties voinut ryhmitellä jollakin toisellakin tavalla. Vaikka luvuissa enimmäkseen löyhästi kouluaineiden mukaisissa aihepiireissä viipyilläänkin, ei otsikko toisinaan tunnu kertovan mitään luvun varsinaisesta sisällöstä, ja ”koulupäiväjako” tuntuu hieman teennäiseltä. Varsinaisten lukujen seassa on Myllykosken tarinointia katkaisemassa myös ”välitunteja”. Hieman harmillisesti Mikko saa relaa! -kirjassa mukana olleita sanoituksia ei ole pystytty tekijänoikeussyistä painamaan uuteen laitokseen. Tilalla olisi mielellään lukenut Myllykosken tekstejä, hänen sielunmaisemansa kun kirjan varsinaisena aiheena on. Ohjelmassa on ainakin ”historia”, ”musiikki”, ”äidinkieli”, ”matematiikka”, ”kemia ja fysiikka”, ”biologia ja maantieto”, ”yhteiskuntaoppi”, tietysti ”ruokatunti”, ”kotitehtävät” ja jopa ”jälki-istunto”. Lukuun ottamatta lyhyitä esipuheita, kiitoksia ja loppusanoja sekä Ahon kertoilua yhden lauluntekstin taustoista, on äänessä siis Myllykoski. 64 useammankin kirjan tarpeiksi, kuten viimeistään nyt tuli todistettua) melkeinpä aiheesta kuin aiheesta. 184 sivua. Aho ja Gustafsson ovat ymmärtäneet antaa kirjan tilan lähes yksinomaan sanavalmiille Myllykoskelle, jolla riittikin yleensä fiksusti perusteltua pohdintaa (jopa Myllykoskella riitti fiksusti perusteltua pohdintaa melkeinpä aiheesta kuin aiheesta.. Parivaljakon aiemmat Myllykoskea käsittelevät teokset on loppuunmyyty jo aikoja sitten, ja jos niitä on käytettynä onnistunut jostain löytämään, ovat hinnat hiponeet pilviä. Puhekielisyys ei häiritse. Hänen ajatuksensa on kirjattu kansien väliin sellaisina kuin ne on alun perin lausuttu. Eikä itse asiassa edes tarvitse rajoittua kuvittelemaan. Uusi Kai täs vielä yhen ehtii – ison kirjan pojan paluu julkaistiin kaikessa hiljaisuudessa loppukesästä 2017. Osana surutyötään Marko Aho ja Antero Gustafsson kyhäsivät pikavauhtia aiempia teoksiaan (Mikko saa relaa! vuodelta 2002 ja 2010 julkaistu Mihis me jäätiinkään
Ranskalainen elokuva ja kolme amerikkalaista – jään harmittelemaan, ettei kohteeksi valikoitunut Siperia-filmejä, joita klassinen neuvostoelokuva on täynnään. 333 s. KERTOMA ON NIIN SANOTUSTI korutonta. Voi olla, että neljän elokuvaesseen ja kolmen Haavikko -tutkielman varsinainen yhteys Siperiaan on jätetty älykkään lukijan löydettäväksi, mutta ainakaan minä en tunnustaudu niin älykkääksi lukijaksi. Mutta monipuolinen, avartava ja tyylikäs teos Siperia opettaa on. Asiaa riittää: Anhava käy läpi Siperian jättämiä jälkiä sekä klassisessa venäläisessä kirjallisuudessa että neuvostokirjallisuudessa. 65 Närän tyylioppi Martti Anhava (2018): Siperia opettaa. Sisäpiiriläisenä Anhava tuo myöhempiä lisiä Haavikko-tutkimukseen, vaikkei kirjan päättävä kirjoitus ”Haavikko ja raha” kovin repäisevä avaus olekaan – teksti on alun perin esitelmä, ja esitelmältä se tuntuu vieläkin. Tuon suuren negatiivisen Anhava määrittelee Gulagista selvinneeseen kirjailija Varlam Šalamoviin (1907–1982) tukeutuen näräksi. Takakansi lupaa, että ”Sideways-analyysi saa lukijan humaltumaan ilman punaviiniä”, mutta kyseessä onkin Aleksander Paynen ohjaama elokuva. Närä johtaa myös Juri Trifonovin (1925– 1981) äärelle. Vaikka neuvostoliittolaisten vankileirien olosuhteita on käsitelty kirjallisuudessa 1960-luvulta saakka ja sitä on tehty ja tehdään Suomessakin, onnistuu Anhava esiin marssittamiensa todistajien avulla tuomaan lukijan eteen kiertämättömän todellisuuden. VELI-MATTI HUHTA Luulisi, ettei Siperia opettaa ole hauska tai helppo kirja, mutta ällistyttävästi se on myös sitä. Venäläisen kirjallisuuden asiantuntijana ja suomentajana Anhava uskaltaa sanoa sellaista, mitä muut eivät uskaltaisi: Dostojevskin romaanit sisältävät myös ”harvoin mihinkään johtavaa jaarittelua”. Eräs asia jäi harmittamaan. Paitsi opettavainen ja kylmä, Siperia on ennen kaikkea laaja. Ennen kaikkea tuon tunteen aiheuttaa kylmä, joka Šalamovin mukaan on ”sielun turmelemisen olennainen väline”. ”Kasakka vie kaiken minkä saa”, sanoi presidenttiehdokas. Ennen kaikkea se on kirjallisuutta kirjallisuudesta, siitä, miten näränkin voi kääntää voitoksi. Suomen ja Venäjän toisinaan kivulloinen yhteinen historia elää puheessa alkuperäisestä taustastaan irronneena. Oman lukunsa saa niin Dostojevski , Solženitsyn kuin amerikkalainen tutkimusmatkailija George Kennankin (1845–1924). Luulisi, ettei Siperia opettaa ole hauska tai helppo kirja, mutta ällistyttävästi se on myös sitä. Anhavan pitkä ja pikkutarkka tutkielma unohtumassa olevasta neuvostokirjailijasta osuu ja upottaa: se saa kiinnostumaan Trifonovin tuotannosta, josta merkittävä osa on kätevästi suomennettu… Kirjan viimeisen kolmanneksen ajaksi siperialainen linja katkeaa tai ainakin ohenee lähes huomaamattomaksi. Isoäitini mielestä ilma oli joskus kylmä kuin ”keskellä Venäjää”, toisinaan kuin ”ryssän helvetissä” – en muuten tiedä tarkoittaako se, että ”ryssällä on kylmä helvetissäkin” vai onko kyseessä paikka eli Siperia. Niinpä lukija saa herkutella vaikkapa lauseella: ”Jokainen Venäjän syrjämailla liikkunut ymmärtää että Krimin tai Ukrainan tai Syyrian tai kuun miehittäminen on helppo juttu maaseudun ongelmien ratkaisemisen rinnalla”. Joka tapauksessa Siperia opettaa, kuten Martti Anhavan tuore kirjoituskokoelma todistaa. Historialliset merkitykset laskostuvat kieleksi: sanoiksi, sanonnoiksi, puheenparsiksi. Anhava liikkuu myös 2000-luvun uuden Venäjän henkisessä maisemassa (kirjailijat Aleksandr Tšudakov ja Roman Sentšin ). Ratkaisu on ergonominen – on lukijan onni, ettei teos kasva Siperian mittoihin. Kirjoituksia. ”Närä on sapenkarvaista, mieltä ja sisikuntaa vereslihalle korventavaa, kaikkialle ja kaikkeen suuntautuvaa kiukkua ja katkeruutta. Otava. Elokuvakirjoituksissaan Anhava myös ”hauskuuttaa”, mutta tekstit jäävät ”vakavia” Siperia-juttuja pienemmiksi. Sopivan yllykkeen kohdatessaan närä purkautuu ärähdyksinä, puraisuina, ilkeytenä, häijyytenä”. Sinne mahtuu myös lämpöä ja hedelmällisyyttä; Siperian tämänkin puolen Anhava mainitsee, mutta ei sitä käsittele. Tuntuu siltä, että kerran närän saatuaan ihminen kantaa sitä mukanaan kuolemaan saakka ja kirjoitustensa välityksellä sen jälkeenkin. Anhava ei hauskuuta eikä briljeeraa. Olisin halunnut lukea Martti Anhavasta Sideways-festivaaleilla. K IR JA -A R V IO T. Anhavan Siperia opettaa kylläkin samaan tapaan kuin köyhyys, ei mitään positiivista. Solženitsynin tyyliä kuvatessaan hän kirjoittaa: ”myös ironian hän antaa kasvaa esiin olosuhteista, höystämättä sitä omilla tähdennyksillään – –”, ja paljastaa samalla oman tyylioppinsa
149 sivua. Tunnustan viihtyväni erinomaisesti Niklanderin matkakertomusten parissa. Jotkut saavat täyttymyksen, toiset jäävät vain havainnoksi tai haaveeksi. Novelleista ensimmäinen, Ylipitkät säkeet, kuvaa apulaisprofessorin hullaantumista nuorehkoon ja lahjakkaaseen opiskelijaansa. ”Lapsuudesta mietin, kuinka kaiken koetun saisi kerrattua, ikäännyttyäni taas, mistä keksisin vielä enemmän kerrattavaa.” Kirjallinen kenttä sitoo lyhytproosateoksen tarinat yhteen. Itse viehätyin eniten oivaltavasta Kaikkivaltias verannalla -novellista, jossa Jumala antaa päähenkilölle mahdollisuuden valita ja elää uudelleen elämän jokaiselta vuodelta yhden merkityksellisen vuorokauden. KIRSI VANHAMAA 3—2018 SEUR A AVASSA NUMEROSSA Tukholma: kansankodin tila, politiikka ja kulttuuri... ERÄÄNLAISENA NOVELLIKOKOELMAN selkärankana toimii kahden novellin mittainen kurkistus apulaisprofessori Armas Mentulan (sukunimi tarkoittaa latinan kielellä miehen sukupuolielintä) rakkauselämään ja työhön. Ehkä ne antavat kuitenkin eniten ajattelemisen aihetta niille, joiden ruuhkavuosien pahimmat kierrokset alkavat vähän kerrassaan tasoittua. Ensimmäinen novelli Hirvikärpäset keskittyy muistoon erään rouva Flodinin takapuolessa. Huumorikin on vahvasti mukana. Yleissivistys näkyy ja hemmottelee lukijaa. 66 Kiihkoa ja pehmeää luopumista Hannu Niklander (2017): Rikottua lasia. Novellissa pohditaan valintaprosessia ja sen vaikeutta sekä käydään läpi näitä unohtumattomia hetkiä. Kirjallinen kenttä on kotoisa ja virttynyt villasukkapari, hieman venynyt ja mukautunut jalan muotoihin ehkä liiankin kanssa. Rikottua lasia -lyhytproosakokoelman niminovelli keskittyy varhaisaikuisen mielen ja tunne-elämän käsittelyyn, lähinnä haaveiluun rakkauden ja seksuaalisuuden toteutumisesta ja toisaalta väkivaltafantasiointiin kilpailijoita kohtaan. Lopussa lukija jää miettimään, käyttikö päähenkilö. Rikottua lasia -kokoelman novelleissakin on jotain matkakertomuksista tuttua sivistystä ja sen arvostusta, mutta samalla ne ovat hyvin erilaisia. The Meänland reggaemusiikkia Torniojokilaaksossa ILMESTYY KESÄKUUN LOPULLA J A P A L J O N M U U T A ! ”Lapsuudesta mietin, kuinka kaiken koetun saisi kerrattua, ikäännyttyäni taas, mistä keksisin vielä enemmän kerrattavaa.” HANNU NIKLANDER on julkaissut ensimmäisen runoteoksensa Kotiinpäin vuonna 1974. Arja Saijonmaan lempipaikat Tukholmassa Mist ä Sampo t aottiin. Kokoelmassa keskitytään monivivahteiseen elämään ja sivupeilistä vilahteleviin kanssamatkustajiin. Teos on kypsässä iässä olevan, monia kokeneen kirjailijan matka, jossa katsotaan usein peruutuspeiliin ja haikaillaan mennyttä. Novellikokoelman tunnelma on hullutteleva mutta myös seesteisen surumielinen, ei kuitenkaan missään tapauksessa toivoton. Tällainen novelli on erityisesti Kuinka minusta tehtiin urheilijaa. Se saa pohtimaan ihmisyyttä ja kuolevaisuutta. Novelleissa kerrotaan kohtaamisista, ja erityisesti eroottisista kohtaamisista. Novelleissa vierailee myös Kaikkitietävä ja itse kuolema. Robustos. Pakkia ei kuitenkaan käytetä. Siihen monella suuriin ikäluokkiin kuuluvalla on varmasti helppo samaistua. Novelli kulminoituu pelkoon siitä, ettei elämään ehkä enää tule uusia kokemuksia. Osassa novelleista heijastuu vahvasti kirjailijan itsensä ja/tai hänen ikäluokkansa muistot siitä, millaista oli elää sotia käyneen sukupolven lapsena. arvon kieltämistä minän puolustusmekanismina vai oliko hän vain ajatustoiminnaltaan keskimääräistä kypsempi nuori. Kun hormonit hyrräävät, harkintakyky pettää. Kokoelman toiseksi viimeinen novelli Kotiinpaluu sulkee Mentulan seikkailun ja kertoo siitä, miten unelmien olisi parempi pysyä unelmina. Nyt käsillä on reilut neljä vuosikymmentä myöhemmin ilmestynyt novellikokoelma Rikottua lasia (2017). Novellien parissa viihtyy, jopa huomaa pohtivansa. Kokoelma saa hymähtämään ja hymyilemään. Kenttä on Niklanderille tuttu, ja se näkyy useissa novelleissa. Henkilögalleriaan kuuluvat niin apulaisprofessori, kriitikko, toimittaja ja runoilija, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, kulttuurisihteeri kuin kouluttajakin. Pidän niiden yksityiskohtaisesta kerronnasta, viipyilevyydestä ja perinpohjaisuudesta. Pidän myös siitä, miten Niklander tarkkanäköisesti taivuttaa paikat kohti historiallista todellisuutta
Mitä enemmän kirjallisuuden kanssa elää, sitä useammin kääntyy elokuvien puoleen kokeakseen jännityksen tunteen. Muistathan liittää mukaan yhteystietosi. Tyttö sulkee puhelimen, sytyttää ainoan tulitikkunsa, kun huomaa, että huoneessa on mies.” Tässä proosapalassa tiivistyy koko ihmiselämä motiiveineen kaikkineen. John Vorhausin kirjoittajaopas Creativity rules! (1999) on poikkeuksellinen reaktio proosakirjallisuuden tasapäistymiseen. Tyttö panee 10-senttiset takaisin laukkuun, mutta jättää 5-senttisen pöydälle. Saat lähettämästäsi aineistosta palautteen, jossa arvioidaan sen hyviä ja huonoja ominaisuuksia sekä annetaan ohjeita tekstin muokkaamiseen ja kirjoittajana kehittymiseen. Hyvin rakennetussa kertomuksessa voi aistia jännityksen, jonka varassa kirjailija on luonut teoksensa. LÄHETYSOHJEET Lähetä aineistosi joko sähköpostitse rtf-muotoisena liitetiedostona (sarjakuvat jpg-, tifftai pdf-muodossa) osoitteeseen arvostelupalvelu@kulttuurivihkot.fi tai tavallisessa postissa osoitteeseen: Kulttuurivihkot / arvostelupalvelu Kaasutehtaankatu 1 / 12 00540 Helsinki Voit halutessasi saatekirjeessä mainita, millaisista asioista erityisesti toivoisit palautetta. Lasku toimitetaan heti aineiston saavuttua, ja aineistoa ryhdytään käsittelemään, kun lasku on maksettu. TARKEMPIA TIETOJA: www.kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu HYVÄ KIRJOITTAMISEN HARRASTAJA! AINEISTON LAAJUUS 1–30 liuskaa 31–70 liuskaa 71–140 liuskaa 141–200 liuskaa 201–300 liuskaa 301–400 liuskaa HINTA 73 € 95 € 117 € 139 € 161 € 183 € ARVOSTELUPALVELUN HINNASTO KUKA TAHANSA osaa keksiä tarinalle juonen, mutta ani harva osaa tehdä juonesta jännittävän. Yli 400 liuskan käsikirjoitukset sopimuksen mukaan. 67 Kulttuurivihkojen arvostelupalveluun voit lähettää asiantuntijoiden arvioitavaksi mitä tahansa kaunokirjallisia tai tietokirjallisia tekstejä, journalistisia juttuja tai sarjakuvia. Selitystä pakenevan teeman äärellä lukijalla on tilaa pohdiskella. Esimerkiksi aseella uhkaileva ihminen saattaa talttua sillä, että hänen uhrinsa yhtäkkiä aivastaa. Jos kirjailija haluaa varmistaa kertomuksensa valmistumisen, hän käyttää sen juonessa muutosta, jolla on räjähtävän voimakas vaikutus asioiden tilaan, muistuttaa Vorhaus. Pyrimme antamaan palautteen mahdollisimman nopeasti, mutta 2–3 kuukauden odotukseen kannattaa varautua. Vorhaus julistaa, että teeman pitäisi olla kutsu toimintaan ja että teemassa tulisi olla jotain ratkaisematonta. Jännityksen kannalta tärkeitä ovat konfliktitilanteet henkilöiden välillä. Tällainen reaktio on proosan sisällä inhimillisempi kuin mikään koulupsykologiaa mielistelevä uhrianalyysi. Eikä siihen tarvita edes kameraa paikalle. Jarruttaminen on hyväksi jännitykselle, mutta toisto ei. Henkilöpitoiset romaanit ovat taitavasti rakennettuja, mutta niiden jännitys kuihtuu heikkoihin teemoihin. Jos kirjassa on liian ilmeinen teema, ei juonikaan saa potkittua lukijaa pohdiskelijaksi. Jännitys tiivistyy jarruttamiseen keskittyvissä kohtauksissa, jotka saavat lukijan kyselemään, mitä on tekeillä. KIINNOSTAVIN HUOMIO Vorhausin oppaassa on se, että nykypäivänä kirjailijat pelkäävät suotta tekevänsä psykologisesti vääriä valintoja. Scott Fitzgeraldin Viimeisen ruhtinaan (1941) proosamuotoinen kuvitelma täydellisestä elokuvakohtauksesta: ”Kaunis pikakirjoittaja, jonka te olette nähnyt ennenkin, astuu sisälle huoneeseen, ja te katselette häntä – veltosti. Hän ei näe teitä, vaikka te istutte lähellä häntä. Hän menee kamiinan luo polttaakseen mustat hansikkaansa. Hintoihin sisältyy arvonlisävero, 24 %. Jos kirjassa on liian ilmeinen teema, ei juonikaan saa potkittua lukijaa pohdiskelijaksi. jännityskertomus on jarruttamisen taitoa S OIKKELI Markku Soikkeli on tamperelainen kriitikko ja kirjailija.. Jännityksen onnistuminen ei riipu kirjoittajan psykologisesta oppineisuudesta tai elämästä rikospoliisin palveluksessa, vaan henkilöhahmojen pelkistämisestä tilanteisiin, joissa nämä paljastavat kaikkensa eikä kuitenkaan sisimpäänsä. Hän riisuu hansikkaat, avaa käsilaukkunsa ja tyhjentää sen pöydälle. Puhelin soi ja tyttö vastaa siihen, sanoo haloo, kuuntelee ja sanoo painokkaasti: ’En ole eläessäni omistanut mustia hansikkaita’. Konfliktitilanteessa lähes kaikki inhimilliset reaktiot olisivat kuitenkin yhtä uskottavia. Ehkä siksi, että nykypäivän proosa suosii helppoja teemoja, joissa pienet ihmiskohtalot puristuvat instituutioiden alle. Päähenkilö saa potkut työstä tai löytää ruumiin, hänen puolisonsa lähtee tai kuolee, hän rakastuu ensisilmäyksellä, tai hänen luokalleen ilmaantuu uusi lapsi – ja niin edelleen. Vorhaus toteaa oppaassaan, että konfliktikohdassa kirjailijat alkavat vaistomaisesti jarruttamaan juonen vauhtia ja toistamaan itseään pitääkseen yllä jännitystä. Miksi kirjallisuus ei sitten pysy elokuvien vauhdissa. Kuuluisa esimerkki on F
V U O S IK E R TA. 68 LUOT TOTIEDOT TOMIEN AHDINKO LEGIOONATEAT TERI SYRJÄYTET TYJEN TUKENA A L A S K A N K U L T T U U R IN E N M O S A II K K I S V E IT S I N A T S IS A K S A N A P U R IN A K IR JA L L IS U U D E N M U U T T U V A T P U IT T E E T KÖYHYYDEN KIROT MARJAT TA STENIUS-K AUKOSEN SOSIAALITYÖ 2 – 2 1 8 2 – 2 1 8 K Ö Y H Y Y D E N K IR O T IR TO N U M E R O 9 ,9 E U R O A 4 6