Kokemusta hän kuvailee voimaannuttavaksi. Myös kylmälaitehuollot. Nro 27 | kuhmolainen.fi | Perustettu 1959 Torstai 9.7.2026 Koulukatu 13-15, p. Vasemmalla yksilökisan voittaja Hilkka Komulainen. Koulukatu 9 Koulukatu 9 ma-pe 9-16.30 ma-pe 9-16.30 0440 889 226/myymälä, 044 533 8353/Ossi ossinkodinkonehuolto@gmail.com MEILTÄ Taimikonhoidot Metsäsuunnitelmat Tila-arviot 044 524 8716/ Vesa Väisänen Hotelli Kainuun ostaja on tamperelainen yritys 1 Sivu 2 Kuhmon Kamarimusiikki alkaa sunnuntaina, mutta työntekijöitä on saapunut jo juhannuksen jälkeen 1 Sivu 7 Tällaista oli Joutsentanssissa Toimittaja Jarno Hiltunen heittäytyi Joutsentanssin pyörteisiin. 1 Sivu 14 JARNO HILTUNEN Toimittaja Jarno Hiltunen ottamassa osaa kontakti-improvisaatioon. NOORA NEVALAINEN / JOUTSENTANSSI. 044 332 9016 • tietokoneet • puhelimet • televisiot • riistakamerat • valvontakamerat • aurinkosähköjärjestelmät ma-pe klo 9.00-16.30 Ilmalämpöpumput ja uudet kodinkoneet. 1 Sivu 10 Kilpailijat kävivät tomerasti käsiksi taikinaan yleisön seuratessa kilpailua silmä kovana. Tapahtumat vaativat vain ennakkoluulottomuutta, sillä varsinaista tanssitaitoa ei tarvittu. Kilpailussa valittiin voittajat sekä yksilöettä joukkuesarjalle. Rönttösen rypytys veti torin täyteen Rönttösen rypytyksen MM-kilpailu oli menestys katsojamäärässä. Hän osallistui Hiljaisen metsän diskoon, tanssilliseen improvisaatioon ja iltanuotiolle
Ahtonen kertoo rakennuksen ympärillä olevan vielä telineet ja pihan mullin mallin. heinäkuuta 2026 2 // PUHEENAIHEET Hotellin konkurssi innosti kuhmolaisia tarjoamaan asuntojaan Kamarimusiikille Jarno Hiltunen Kun keskeisellä paikalla ollut hotellin sulki ovensa keväällä, olivat Kuhmon Kamarimusiikin ajaksi tehdyt huonevaraukset katkolla. Kamarimusiikkivieraita majoittuu myös Kuhmon lähikunnissa: Sotkamossa, Nurmeksessa ja Kajaanissa. Hotelli Kainuun ostanut kohuyrittäjä tuomittu useista rikoksista Hotelli Kainuu hakeutui konkurssiin huhtikuussa ja sitä on myyty verkkohuutokaupalla, mutta tarjouksia ei hyväksytty. KUHMON KESKUSTASSA sijaitsevassa Matkustajakoti Uljaskassa alkaa olla täyttä Kamarimusiikin lähestyessä. KAIUS AHTONEN Jarno Hiltunen Hotelli Kainuun konkurssipesän hoitaja, kajaanilainen asianajaja Mikko Kejo kertoo, että ostaja oli ottanut suoraan yhteyttä nettihuutokaupan ulkopuolella. Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen kertoo tilanteen majoittumisen kantilta näyttävän hyvältä. Yhtiön päätoimiala on kiinteistöjen vuokraus ja hallinta. Ostajan nimen kertoi Yle ensin radiouutisissaan. Kyseessä on Amissa Kiinteistöt Oy Tampereelta. Taiteilijoiden majoitukseen on varattu nelisenkymmentä asuntoa. Rusanen naurahtaa sen olleen Airbnb:tä, ennen kuin buumi edes alkoi. YRITYSVETOISEN majoituksen lisäksi tarjolla on yksityismajoitusta, jota ilman yöpymispaikat Kuhmossa eivät riittäisi. Perjantaina saapuu festivaalin esiintyjiä ja he varaavat puolet talosta. Tulkua terveh -kyläjuhla alkaa 8. elokuuta. Yläkerta pannaan uusiksi ja sinne rakennetaan huoneita. Tuotoilla kunnostetaan taloa ja tehdään huoneisiin pintaremonttia. Hotelli Kainuu on ollut kaupan keväästä saakka. Se kuitenkin vaihtelee, sillä joskus majoittumaan saattaa tulla iso työporukka. Yrittäjä Kaius Ahtonen Matkustajakoti Uljaskan edustalla. – Kun itellä alkaa kesäloma, niin sitten pääsee nikkaroimaan. Toimintansa Amissa Kiinteistöt Oy aloitti vuonna 2021. Festivaalin verkkosivuilla on lista majoitusmahdollisuuksista, jotta vieraiden olisi mahdollisimman helppo saapua Kuhmoon. Asiasta uutisoi Ilta-Sanomat tammikuussa 2024. Tekemistä riittää niin paljon, että kahviota ei joudeta pitämään auki. – Se vähän heiluttaa niitä suhteita siinä, mutta jos ei näitä työporukoita ole, niin puolet myynnistä on Kamarimusiikin aikaan. Kahdelle löytyy huone koko viikoksi. Elokuussa on sitten se perinteinen kyläjuhla. Hotelli Kainuun konkurssi on kuitenkin innostanut kuhmolaisia tarjoamaan enemmän asuntojaan festivaalin majoituskäyttöön. MUUTAMIA PÄIVIÄ sitten taloon valmistui konesaumattu peltikatto. Uljaskassa on tarjolla yhdenja kahden hengen huoneita sekä yksi kolmen hengen huone. Osa yhdistää karavaanariuden festivaalitunnelmaan. Hän arvioi, että kaksiviikkoisen osuus saattaa olla jopa puolet majoitusyrityksen koko vuoden myynnistä. Kaikille on majoitus jo järjestetty. Matkustajakodin varaukset alkavat täyttyä jo kevättalvella, kun Kuhmon Kamarimusiikki on julkistanut ohjelmansa. YKSITYISMAJOITUKSELLA on iso merkitys, ja sille on pitkät perinteet Kuhmossa. Tuomio annettiin useista rikoksista, jotka tapahtuivat Janhosen omistamassa keuruulaisessa Amissa-leipomossa vuosina 2022–2023. Väliviikonloppu on buukattu jo aivan täyteen. – Sitten on semmonen piisi eli avotakka siinä. Majoittujien yhteismäärää Rusanen ei pysty arvioimaan. Jälkimmäisellä viikolla on vähän tilaa jäljellä. Lisäksi löytyy yksiö ja kaksio omalla sisäänkäynnillä ja keittiöllä. Juhlapyhät lisäävät myös varauksia. Yrittäjä Kaius Ahtonen kertoo, että vielä perjantaina yksittäisille päiville löytyi huoneita. – Yksittäiset ihmiset ovat huolehtineet sillä tavalla festivaalin tarpeista. Uljaskan pirttiä Rimmillä kunnostetaan ja sen takia se on suljettu toistaiseksi. Hotellin konkurssin Rusanen toteaa näkyneen ihmisten halukkuudessa tarjota asuntojaan Kuhmon Kamarimuusikin vuokrauskäyttöön. Hänen mukaansa piikki erottuu selvästi. JARNO HILTUNEN. Majoitusyrittäjälle Kuhmon Kamarimusiikin aika tuo runsaasti asiakkaita. Sisälle rakennettiin uusi uuni ja hella. Suomen Asiakastieto Oy:n verkkosivujen mukaan yhtiön liikevaihto oli 173 000 euroa vuonna 2025. YRITTÄJÄÄ TYÖLLISTÄÄ myös remontti. Perähuoneitten takat kunnostettiin – eli kolme takkaa kunnostettiin, samoin hormit. Lopulta hotellin osti Amissa Kiinteistöt Oy, jonka taustalla olevalla liikemiehellä on rikostausta. Liiketoiminnan voittoa tuli 65 000 euroa. Töitä paiskitaan taas syksyllä. Talvi on hiljainen, kunnes kevättalvella alkaa näkyä vilkastumisen merkkejä. Ylen mukaan marraskuussa 2025 Vaasan hovioikeus kovensi tuomiota törkeäksi petokseksi sekä yleisvaaran tuottamukseksi. Kuhmolainen // Torstaina 9. Hotelli oli täyteen varattu. KUHMO ON kesäkaupunki, ja Ahtonen kertookin ison osan vuoden myynnistä tulevan Kamarimusiikin aikana. Ihmisillä on erilaisia toiveita: joku haluaa olla hotellitasoisessa majoituksessa kun taas joku toinen etsii huokeampaa kattoa päänsä päälle. – Varmasti vielä ensi viikolla tulee varauksia. Yhtiön taustalla oleva yrittäjä Matti Janhonen on saanut Keski-Suomen käräjäoikeudessa kuuden kuukauden ehdollisen vankeustuomion, kertoo Ilta-Sanomat kesäkuussa 2024 julkaistussa jutussaan. Rusanen kertoo käytössä olevan toista sataa taloa. Asia on korkeimmassa oikeudessa, eikä tuomio ole lainvoimainen. Puhutaan Kuhmon hengestä, ja se on näkynyt tilanteessa. Muitakin harrastuksia yhdistetään festivaalikesään, vaikkapa golfia Vuokatissa. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Janhosen muun muassa törkeästä veropetoksesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen liittyen Suomen Urheiluhallit Oy:n toimintaan. Vapaata majoitustilaa on vielä tarjolla laidasta laitaan, kun festivaalin alkuun oli enää runsas viikko aikaa. – Ryhmille ollaan avattu ovet. Tänään tuli viimeisin. Kamarimusiikin aikaan asiakkaille tarjotaan myös aamupala
Sen vuoksi Arcem AS tarvitsee 12 kuukauden lisäaikaa, koska varaussopimus päättyy elokuun 2026 lopussa. Käytännössä kyse on uudenlaisten palvelujen luomisesta, joissa voivat näkyä esimerkiksi paikallinen elämäntapa, musiikki, saunaja ruokakulttuuri sekä luonto. He tulevat esimerkiksi meidän festivaaleillemme ja yhdistävät siihen kaikkea muuta, mitä alueella on tarjota, Rusanen kertoo Kuhmolaiselle. Ammattilaisten kanssa järjestetään omia verkottumistilaisuuksia, joihin kutsutaan nimenomaan kulttuurimatkailuun erikoistuneita matkanjärjestäjiä. Kulttuurin ja matkailun yhteistyölle on pohjaa, sillä Oulu ja sen 39 kumppanikuntaa nostavat kulttuurisisällöt keskiöön kulttuurikaupunkivuoden aikana. Maksuton liikuntapassi Kuhmon kutsuntaikäisille Niko Kemppainen Kuhmon perussuomalaisten ja keskustan valtuustoryhmät jättivät toukokuussa 2026 valtuustoaloitteen kutsuntaikäisten tai siviilipalvelukseen hakeutuvien nuorien maksuttomasta liikuntapassista. – Kajavelta saadun tiedon mukaan Vuolijoen ja Kajaanin Tihisenniemen voimalinjan vahvistaminen tuo lisää kapasiteettia myös Kuhmoon 110 kilovoltin sähköverkossa, kaupunginjohtajan esityksessä mainitaan. Saksofonin kanssa eläytyy kuhmolainen muusikko Sakari Kukko. Kuhmolaisten kutsuntaikäisten maksuton liikuntapassi tarjotaan jo syksystä 2026 alkaen. Rusasen mukaan kaikille paikallisille toimijoille kansainväliset messut tai työpajat eivät ole tuttuja, ja hanke auttaakin yrityksiä niiden löytämisessä. JARNO HILTUNEN Kulttuurista leivotaan entistä näkyvämpi osa alueen matkailua Jarno Hiltunen Keväällä alkaneen kehitystyön tavoitteena on yhdistää kainuulaiset kulttuurija matkailuyritykset tiiviimpään yhteistyöhön. Arcem AS on edistänyt suunnitelmia ja sitoutunut edelleen Kuhmon datakeskushankkeeseen. Ajatuksia on ollut myös isosta tapahtumasta, johon kutsuttaisiin kulttuurimatkojen järjestäjiä eri puolilta Eurooppaa. Kyseessä voi myös olla jo olemassa olevien sisältöjen yhdisteleminen muun muassa kiertomatkoiksi, tiedotteessa todetaan. – Hanke jatkaa kulttuurista ilmastonmuutosta ja vahvistaa keskeisten kainuulaisten toimijoiden tavoitteellista kulttuurimatkailun kehittämistä, toteaa Idän Taiga ry:n puheenjohtaja ja Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen tiedotteessa. heinäkuuta. Hankkeen suunnittelua varten yhtiö on varannut alueelta pinta-alaltaan noin kuuden hehtaarin kiinteistön, jolla on rakennusoikeutta noin 24 000 neliömetrin edestä. heinäkuuta. Kuhmon kaupunginhallitus hyväksyi jatkosopimuksen kokouksessaan tiistaina 7. Aiemman arvion mukaan datakeskus vaatisi 40 megawattia tai enemmän sähkötehoa. Yhtiö odottaa kuitenkin yhä tarkempaa tietoa sähkön saatavuuteen liittyvästä tilanteesta ennen lopullisen kiinteistökaupan etenemistä. Hankkeessa järjestetään yhteisiä koulutuksia ja tuotekehitystä. Kaupunginhallituksen esityslistassa kerrotaan kaupunginjohtaja Juhana Juntusen ja yhtiön asiamiehen Nicolai Bjørnon pitäneen säännöllistä yhteyttä jo lähes kahden vuoden ajan. Kuhmossa kulttuurija matkailuväen yhteistyö on rullannut perinteisestikin hyvin, mutta nyt sitä halutaan tiivistää laajemmin hankkeessa mukana olevien alueiden kesken. Tällä hetkellä sähkön saatavuus Kuhmossa ei ole riittävä suuren kokoluokan datakeskukselle. – Kulttuurimatkanjärjestäjät erottautuvat yleisistä matkanjärjestäjistä siten, että he tekevät matkoja kulttuurikärjellä. Kuhmon Kamarimusiikki on keskeisimpiä kulttuuritapahtumia Kainuussa. – Varusmiesten liikunnan tukeminen Kuhmon kaupungin toimesta on vaikuttava investointi, koska se kohdistuu lähes koko kuhmolaisten nuorten miesten ikäluokkaan ja ehkäisee terveysongelmia pitkällä aikavälillä, todetaan liikuntapalvelujen selvityksessä. Pilotilla tarkoitetaan kehittämishanketta tai kokeilua jossa testataan uutta palvelua tai toimintamallia. Kuvassa on festivaalin taidenäyttely viime vuodelta. Kuhmolainen // Torstaina 9. JONAS KUKKONEN / KUHMON KAMARIMUSIIKKI MIKÄ Hanke 1 Toukokuussa alkanut Culture in Nature – Innovaatioita Kainuun kulttuuripoluille -hanke kestää syyskuuhun 2028 saakka 1 Hankkeessa ovat mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu, Idän Taiga ry sekä Sotkamon ja Suomussalmen kunnat 1 Hanke kokoaa kainuulaisia matkailuja kulttuuritoimijoita rakentamaan uusia palveluja paikallisista vahvuuksista 1 Kokonaisuudesta vastaa Kajaanin ammattikorkeakoulu, ja sisältöjä kehitetään kaikkien hankkeessa olevien kanssa 1 Kokonaisbudjetti: 423 277,99 euroa, josta Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen myöntämää EU:n maaseuturahoitusta: 338 590,18 euroa 1 Idän Taiga ry:n osuus budjetista: 204 413,59 euroa. Oikeiden kumppaneiden löytäminen on ison työn takana. Idän Taigan käynnistämässä hankkeessa tavoitteena on kainuulaisen kulttuurimatkailutarjonnan vahvistaminen, näkyvyyden kasvattaminen kotija ulkomailla sekä matkailuja kulttuuritoimijoiden yhteistyö. Vuoden verran voimassa olevan passin taloudellinen etu on käyttäjälleen vähintään lähes 600 euroa. Kaupungin liikuntapalveluissa aloitteelle näytettiin vihreää valoa. Passin odotetaan kannustavan etenkin vähän tai ei lainkaan liikkuvia nuoria arkiliikunnan pariin. heinäkuuta 2026 PUHEENAIHEET // 3 Kuhmon datakeskushanke tarvitsee jatkoaikaa Niko Kemppainen Norjalainen kiinteistökehitysyhtiö Arcem AS on tutkinut datakeskuksen rakentamisen mahdollisuutta Kuhmon Mäntymäen alueelle Sotkamontien ja Nurmestien risteykseen. Kuhmon kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan tiistaina 7. Lisäksi matkailijoille rakennetaan uutta digitaalista alustaa, joka helpottaa tiedon löytämistä ja tuotteiden paketointia. MIKÄ Kutsuntaikäisten liikuntapassi 1 Maksuton liikuntaneuvonta, vaihtoehtoisesti yksilötai ryhmäneuvontana 1 Maksuton henkilökohtainen uimahallikortti 1 Kuntosalin käyttö joko Kalevalan liikuntakeskuksen tai urheilukeskuksen kuntosalille 1 Avantouintimahdollisuus Ruukinrannan Rantapaviljongilla 1 Viikoittain toistuva sulkapallovuoro Arkistokuva Kuhmon Mäntymäen uudelta teollisuusalueelta. UUSILLE MATKAILUTUOTTEILLE haetaan näkyvyyttä markkinointipilottien avulla. Taustalla on huoli nuorten fyysisen kunnon heikkenemisestä sekä varusmiespalveluksen aloituksen kuormittavuudesta
Ohjelmisto ulottuu lasten ja nuorten tanssileireistä aikuisten työpajoihin ja ikäihmisten hoivakotiesityksiin. " Olettaisi, että maakunnastamme löytyisi valtakunnallisesti merkittävimpiäkin ilmiöitä. En väitä, että paikallislehdellä olisi yksinoikeus taikka Yle ei saisi uutisoida Kuhmosta ja Kainuusta, mutta olettaisi, että maakunnastamme löytyisi valtakunnallisesti merkittävimpiäkin ilmiöitä, joista riittäisi tutkittavaa ja kerrottavaa laajemmalle yleisölle. Toteutustapa vastaa globaaliin ekologisen taiteen ja elämysmatkailun trendiin. Iltapäivälehtitason klikkijuttujen sijaan näkisin verorahoitteisen Yleisradion mieluummin virkamiehenharmaana valtion tiedotusvälineenä, jossa tulisi tasatuntien sähkeuutisten lisäksi sivistävää sekä mahdollisimman epäkaupallista ohjelmaa. Tähän mennessä Ylen verkkoon on paukutettu aiheesta peräti kuusi juttua. Festivaali on kaukana elitistisestä taidekokemuksesta. Alussa oli yksi ihminen ja hänen visionsa. Viimeksi mainittu on usein se pullonkaula, josta ahtautuminen on kaikkein vaikeinta, kun muu perusta on kunnossa. Vissiin oli kiire saada ostajan nimi tiistaiaamun radiouutisiinkin, kauan ennen kuin varsinainen juttu ilmestyi nettisivuille. Ainakin se vaatii pitkäjänteisyyttä, visionäärisyyttä ja taloudellista voimaa. Tapaus eteni vuonna 2022 Ylelain uudistuksena, jonka pohjalta Ylen tekstisisältöjen on pääsääntöisesti liityttävä liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin. Pääkirjoitus " Joutsentanssi ansaitsee paikkansa, ei vain kuhmolaisena tanssitapahtumana, vaan merkittävänä suomalaisena tanssifestivaalina. Verorahoja toivoisi käytettävän tähdellisempään journalismiin kuin esimerkiksi juttuun Kuhmon Kotipizzan pitsatilauksista (yle.fi 18.6.). Kansanmusiikkijuhla Sommelokin on täyttänyt jo 20 vuotta. Vaikka kirkonmenoja, urheilutuloksia ja maahanmuuttajien kielikoulutuksia. Tässä piilee itäisen Suomen suuri mahdollisuus: tarjota jotain sellaista, mitä esimerkiksi Berliinin tai Pariisin betoniviidakoissa on mahdotonta saavuttaa. Monista hankaluuksista mainittakoon, että urakoitsijan oli myytävä lehmä saadakseen maksetuksi miesten palkat. Verorahoille vastinetta Kolumni Niko Kemppainen Pitkin kevättä ja kesää olen muutaman muunkin kanssa hieman hämmentyneenä seurannut Ylen herhiläismäistä uutisointia Hotelli Kainuun konkurssista. Radio Suomenkin puolella on korvattu asiaohjelmia muka nuorekkaalla hälinällä ja kälätyksellä. – Pahaan aikaan sattui tuon sillan romahdus, sillä juuri on päästy aloittamaan heinänteko ja siltaa tarvittaisiin kipeästi, totesi Metsäpirtin isäntä Viljo Huotari, jonka tavoitimme taittuneen sillan pielestä. Epäilen, että pitsakeissi tai kuhmolaishotellin konkurssisaaga täyttäisi kulttuuriin, oppimiseen tai nopeasti kehittyviin uutistapahtumiin liittyvien tekstimuotoisten poikkeustapausten kriteeristön. Sillan syntyvaiheista mv. Kattilakosken siltavanhus väsähti 60 vuotta sitten Viime viikon keskiviikon ja torstain välisenä yönä romahti Kattilakosken yli 30 vuoden ikäinen siltavanhus ajan hampaan nakertamana jättäen toistakymmentä ”savua” ja koulun käytännöllisesti katsoen sillattoman taipaleen taakse. Siksipä moniin ohjelmiin voi osallistua kuka tahansa olematta varsinaisesti tanssin harrastaja. Kysymys kuuluu, miten tämä sosiaalinen, ekologinen ja taiteellinen potentiaali hyödynnetään täysimääräisesti. Tämä mahdollistaa matalan kynnyksen osallistumisen kaikenikäisille. autot ja traktorit eivät voi käyttää sitä lainkaan, vain jalkamies ja polkupyöräilijä voivat sen vaaratta ylittää. Kuhmo on kokoonsa nähden voimakas kulttuuripitäjä, jossa myös tanssi on isosti esillä. Festivaalin saariresidenssi tarjoaa ammattilaistaiteilijoille mahdollisuuden irtautua arjesta ja luoda uutta suoraan aidosta luontokokemuksesta. Pienestä se alkoi Kuhmon Kamarimusiikkikin. Kuhmolainen // Torstaina 9. Joutsentanssi ansaitsee paikkansa, ei vain kuhmolaisena tanssitapahtumana, vaan merkittävänä suomalaisena tanssifestivaalina, jonne sillä on kaikki mahdollisuudet kivuta. Kuhmolainen 15. Huotari kertoi, että sen rakentaminen sattui pula-aikoihin vuosiksi 1934– 35, jolloin sen urakoinnista vastasi Priimus Niskanen apunaan 4–5 miestä ja yksi hevonen. Mutta toteutuuko tämä käytännössä. Tästä muodostuu luonnon, yhteisöllisyyden ja ihmiskehon saumaton liitto. Ylen mammuttimaisessa budjetissa riittäisi muutenkin leikattavaa reippaasti suuremmillakin saksilla. Kyläläisille mainitun sillan menettäminen tietää monta riesaa, mm. Joutsentanssissa korostuu vahva yhteisöllisyys. 010 665 7200 Jäikö lehti tulematta. heinäkuuta 2026 4 // • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • p. Nyt ei kuitenkaan ole olemassa mitään tienhoitokuntaa eikä metsähallituskaan tuntene kyläläisten kertoman mukaan mielenkiintoa sillan kunnostamiseksi uuteen uskoon, joten toiveet lepäävät kunnassa. Moniääninen mediakenttä on sananvapauden ja demokratian kulmakivi. Nuorekkaassa festivaalissa on runsaasti potentiaalia kasvuun, sillä sen toteutustavassa on jotakin erityistä: monet tapahtumista on sijoitettu ulkoilmaan. Kuhmolaisella festivaalilla on rajaton potentiaali Kuhmo tunnetaan maailmanlaajuisesti Kamarimusiikki-festivaalistaan, joka on ehtinyt jo 56 vuoden kunnioitettavaan ikään. Tämä ainutlaatuinen näyttämö on syrjäisen tanssifestivaalin suurin voimavara: Kuhmon luonto vapauttaa tanssin neljän seinän sisältä suoraan mäntymetsiin, hiekkarannoille ja Lentuan upeaan saaristoon. Kirjoittaja on toimittaja. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Asiakaspalvelu Ota yhteyttä: • hillalogistiikka.fi/palaute • 24/7 p. Medialiitto kanteli aikoinaan EU-komissiolle, että Ylen verorahoitteinen verkkouutisointi syö leipää muulta lehdistöltä. Kuhmolaisen tanssiopettajan Maija Palsion unelmista syntyi nykytanssifestivaali Joutsentanssi, joka on sinnitellyt Kainuun karussa maaperässä. heinäkuuta 1966 Siltavanhus käyttökelvottomaksi romahtaneena.. Pienillä paikallislehdillä ei kuitenkaan ole verovaroin kustannettua, pullataikinaksi paisunutta koneistoa takanaan. Omasta pussista joutuu pakon edessä kustantamaan kaiken maailman pillupäiväkirjojen ja sohvaperunoiden kaltaista jonninjoutavaa hömppää. Toisaalta kilpailuasetelma kannustaa ruohonjuuritasolla tekemään entistäkin parempaa, monipuolisempaa ja lukijakuntaa lähempänä olevaa paikallisjournalismia
21.10. kuljetus Oulun kentälle, lennot, lentokenttäkuljetukset, majoitus, kevyttä liikuntaa! ilman liikuntapakettia 1365€! 26.08. 15.11. matkan ajaksi. 1095€ SYYSMATKA 23. JOKA VIIKKO! 26.08. 23.10. Mökille Tee tilapäinen osoitteenmuutos ja nappaa lehti mukaan mökille. Tarjous voimassa 30.8.2026 asti. JOKA VIIKKO! SYYSMATKA 23. Me näemme, mitä silmäsi kertovat Instrumentarium Kuhmo Kainuuntie 87, p. 08. *KESÄMATKA PÄRNUUN 21.-25.7. 17. • 10.00 Tilaisuus alkaa, puhvetti, lentotoimintaa ja lentokoneisiin tutustumista kentällä • 11.00 – esittelyjä kentällä, linja-autokuljetukset keskustasta alkavat • Sähkölentokone Saksasta (oamk.fi/northcircuit) • Säihke-hanke kestävä ilmailu Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. 0€ lisäparin tarjous ei koske Prada, Persol, Miu Miu, Oliver Peoples ja Selective Collection -mallistoja eikä älylaseja. M O M O N T N T E N E G R O E N E G R O TILAUSMATKAT OY Melkein kotiovelta reissuun! puh. 23.10. alk. Uuteen kotiin Myös vakituisen osoitteenmuutoksen voit tehdä helposti itse. Adrianmeren tuntematon helmi... Etu on henkilökohtainen. 1395€ 1395€ Katso lisätietoj Katso lisätietoja: a: www.tilausmatkat.info Adrianmeren tuntematon helmi... alk. LIITTYMÄBUSSI! sis. Digi ja uutissovellus ovat koko ajan käytössäsi. Kuhmolainen // Torstaina 9. Pakettitilattavat tuotteet erillisen hinnaston mukaiseisti. Ykköspari on bruttohinnaltaan kalliimpi pari. 020 332 896 Tervetuloa! Kuhmon lentokentällä, Saarikoskentie 355 Kuhmo Fly In Kuhmo Fly In ilmailutapahtuma la 11.7. 745€ *KESÄN VIIMEINEN VIIKONLOPPU 28. 30.09. 017 26 333 23 08 7133 70 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info Viron virallinen kesäpääkaupunki PÄRNU kutsuu! Upea, pitkä hiekkaranta, vehreitä puistoja, vanhan kaupungin tunnelmaa.. 1245€ SENIORILOMA SENIORILOMA 08. 31.08... alk. 14.09. 30.09. 15.11. LIITTYMÄBUSSI! KOLME EX-JUGOSLAVIAN MAATA KOLME EX-JUGOSLAVIAN MAATA 17. alk. F U E N G I R O L A A N ! F U E N G I R O L A A N ! TANSSILOMA 09. 1095€ sis. heinäkuuta 2026 // 5 NÄE KESÄ UUSIN SILMIN Uusien silmälasien ostajalle toiset silmätai aurinkolasit kaupan päälle. ilmailutapahtuma la 11.7. 1515€ sis. • Rajavartiosto paikalla, lentokoneiden esittelyä (omistajat), drooneja, uusi sääasema • 12.00 lipunnosto ja viralliset puheet • Fanfaari ja tervehdys – kansanedustaja, kaupunginvaltuuston pj Tuomas Kettunen • Rajavartioston tilannekatsaus – kapteeni Jouko Kinnunen • Ilmailutervehdys ja palkitsemiset – kv Ilmailuliitto FAI hallituksen ja Kuhmon ilmailukerhon jäsen Timo Hyvönen • 12.30 kaikille avoimet ilmailuesitykset lentokonehallissa ja kentällä Koko päivän ajan mahdollisuus tutustua lentokoneisiin • 17.00 yleisötilaisuus päättyy TARKKA OHJELMA WWW.KUIK.FI & Suomen Ilmailuliiton Experimental-kesäpäivä Asiakaspalvelumme on aina auki Tee silloin kun sinulle sopii hillagroup.fi/asiakaspalvelu Jakelunkeskeytys Voit keskeyttää jakelun esim. PÄRNUSSA 485€ TALLINNASSA 425€ Muutam a Muutam a paikka! paikka! Aito, luotettava, läheinen: kuhmolainen.fi Tunnemme nämä seudut. 21.10. alk
Silloin muuttui myös ääni kellossa. Piipponen oli ollut jo pari vuotta talkoolaisena yhdistyksessä, joka perustettiin vuonna 1966 kansalaisopiston rehtori Marjatta Raution aloitteesta rikastuttamaan Kuhmon musiikkielämää. Ne valtithan, joiden varaan festivaali perustettiin, ovat edelleen olemassa. Lapsille oltaisiin mielellään järjestetty soittotunteja, mutta opettajia oli vain muutama kappale. Hän halusi järjestää kansainvälisen kamarimusiikkijuhlan Kuhmossa. Ensimmäisen kamarimusiikkikesän 1970 järjestelyissä hääräsi myös Mirja Piipponen. Tämä ajatus kantaa edelleen – Kamarimusiikin hallinto pidetään erillään taiteellisesta näkemyksestä. Kamarimusiikin hallinnollinen taustayhteisö Kuhmon Musiikkiyhdistys on ehtinyt jo 60 vuoden ikään. Vaikka pieni lapsikin oli vasta syksyllä syntynyt. Säveltäjämestareiden teokset soivat satojen vuosien jälkeenkin, mutta kukaan ei tiedä, minkälainen maailma on vaikkapa seuraavan 60 vuoden kuluttua. – Siinä oli kyllä korkeammat voimat käsittelyssä, hän toteaa. – Molemmat yhdistykset ovat valtava voimavara. Mirja Piipposta voi hyvin kutsua Kamarimusiikin veteraaniksi, joka oli mukana jo ensimmäisen festivaalin aikana. Kirkonkylää halaavan Lammasjärven vastaranta on yhä samassa asussa kuin kuusi vuosikymmentä takaperinkin. PIIPPONEN ON alkujaan Siilinjärveltä, josta hän tuli 1950-luvulla töihin Kuhmoon. KIMASEN KIRJE sai Kuhmon Musiikkiyhdistyksessä aikaan säpinää. NIKO KEMPPAINEN. Sitten se vain yks kaks rupesi kasvamaan. Ääni muuttui kellossa, kun Musiikkiyhdistys laittoi Kuhmon kulttuurielämän uusiksi. Toki Kuhmon Musiikkiyhdistyksessäkin otettiin ensin nauraen vastaan helsinkiläisen sellistinuoren Seppo Kimasen keväällä 1970 lähettämä kirje. Tänä vuonna pyöreitä juhlii lisäksi 1976 perustettu Kuhmon Kamarimusiikin Kannatusyhdistys, jossa myös Piipponen toimi sihteerinä 15 vuoden ajan. – Kuhmoon haviteltiin huippuja. – Toivottavasti Musiikkiyhdistys säilyy täällä ikuisesti. Mutta minusta ainakin vaikuttaa, että semmoinen leppoisa ilmapiiri on säilynyt. Piipponen muistaa, että toisinaan joko rahasta tai voimavaroista oli puutetta, mutta innostus voitti lannistuksen. Siinä teki paljon se, että oltiin vasta aloitettu, ja kaikki oli uutta. Kuhmolainen // Torstaina 9. heinäkuuta 2026 6 // ”Voi tyttörukka, sinnekö sinä olet rajalle joutunut” Kuhmo soi Niko Kemppainen Tuskinpa tätäkään haastattelua tehtäisiin Kuhmo-talon valoisan avarassa kahvila Juttuassa, ellei aikoinaan olisi poikettu perikuhmolaisen epäilevästä asenteesta ja annettu tilaa uusille ideoille. Taso oli kuitenkin korkealla alusta asti. Eivätkä ne muutu minnekään, Pollari huomauttaa. – Jotenkin kuitenkin kaipaan sitä aikaa, kun oltiin Kontion koululla. – Eihän täällä silloin sillä tavalla ollut soittajia. Kului vuosia, ja Kuhmon Kamarimusiikki alkoi nousta ihmisten huulille. Kamarineuvos Karjalainen toimi 1980-luvulta lähtien vuoteen 2009 päätoimisena Kamarimusiikin toiminnanjohtajana, ja hänet muistetaan edelleen voimakasluonteisena vaikuttajana. Tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, että semmoista edes tarjotaan, muistelee Mirja Piipponen. – Sanottiin, että voi tyttörukka, sinnekö sinä olet rajalle joutunut. Piipponen nostaa esille Kuhmon ikiaikaisen luonnonrauhan, johon myös nuori Seppo Kimanen ihastui. VOIMANAISIA Kuhmon Musiikkiyhdistyksen taustalla olivat muun muassa Eila Sofia ”Sohvi” Kemppainen (1925–1990), kenen nimeä kantava rahasto tukee nuoria soittajia sekä Tuulikki Karjalainen (1939–2012), joka koki kuhmolaisen kulttuurielämän edistämisen sydämen asianaan. ORGANISAATIO on kasvanut ja rutiinit kehittyneet, mutta etenkin 60 vuoden takainen kuhmolainen talkoohenki näkyy vieläkin Kuhmon Musiikkiyhdistyksen toiminnassa. – Sehän oli niin odottamatonta, ettei voinut kuvitellakaan. – Se on hyvä juttu, että täällä oli yksi ylitse muun porukan, Piipponen toteaa. Kamarimusiikki ja taustayhteisöt tulivat tutuiksi Pollarille jo 1980-luvun alkupuolella. Hän aloitti ensimmäisenä johtajana vuonna 1993 valmistuneessa Kuhmo-talossa, jonka rakentamiseen Kamarimusiikilla, Musiikkiyhdistyksellä sekä Kannatusyhdistyksellä oli ratkaiseva vaikutus. Piipponen kertoo, että kamarimusiikkilaiset olivat jo vuorotellen heittämässä kirvestä kaivoon, ja hilkulle jäi itse talon rakentaminenkin. Mirja Piipponen ja Matti-Jussi Pollari, ystävykset yli 40 vuoden ajalta, istahtivat Juttuaan juttelemaan Kuhmon Musiikkiyhdistyksen historiasta. Kaikkein ensimmäisessä yhdistyksen järjestämässä konsertissa esiintyi kansallisbaritoni Matti Lehtinen. Nythän tällä hetkellä koneisto on järeä, vaikka ei iso. Nykyisin kuuntelijaksi asettautunut Piipponen sanoo elämänsä muuttuneen nimenomaan Kuhmon ja Kamarimusiikin ansiosta. Musiikkiyhdistyksen hallituksesta hän jättäytyi vasta viitisen vuotta sitten. KUHMON MUSIIKIYHDISTYS hoitaa siis Kamarimusiikin hallinnollisen puolen, ja Kannatusyhdistys pyrkii tukemaan festivaalia yli tuhannen jäsenen voimin. Mutta kuntakin antoi jo vähän rahaa – eihän se suuri summa ollut. Festivaalin aikana se on toki isokin, kun tulee uusia käsiä sekä hallintopuolelle että käytännön järjestelyihin, Matti-Jussi Pollari sanoo. – Ensimmäisen kerran jälkeen tuntui siltä, että jatkuukohan festivaali seuraavana vuonna. – Kun sain tietää että festivaali tulee, ihan ensimmäinen ajatus oli, että tuohon minä lähden mukaan. Hän muistaa yhä ihmisten silloisen reaktion. Pollarille Karjalainen oli kertonut, että taiteellisen johtajan Seppo Kimasen kanssa yhteistyötä tehdessään hän ei antanut ainoatakaan taiteellista ohjetta. Rautio varmasti tiesi kenelle soittaa, koska hän oli vahvasta musiikkiperheestä, yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Matti-Jussi Pollari sanoo. Kamarimusiikin ja yhdistyksen yhteinen alkutaival ei ollut helppo kuljettava. Kun Piipponen kertoi maailmalla olevansa Kuhmosta, vastaus oli ihaileva: ”ihanko totta!” Kaiken kaikkiaan Piipposella vierähti Kamarimusiikin taustajoukoissa kolme vuosikymmentä, myös palkallisena
Nykyään Oulussa asuva Samu Korhonen oli saapunut juhannuksen jälkeen vanhaan kotikaupunkiinsa. Musiikkia Korhonen kuulee festivaalilla paljon, koska hän on läsnä treenien ja konserttien aikana. FESTIVAALIPOLULTA on jäänyt monia muistoja. – Ja kesät on yleensä sellaisia, että siinä ei hirveesti muuta oo. Isoimmaksi muuttujaksi hän nimeää työntekijöiden vaihtumisen. – Toimistolla on toki tietty porukka, joka tekee ympäri vuoden. Siellä hän opiskeli ja kävi armeijan. Sitten kutsui Oulu. Pitkän työpäivän päätteeksi on helppoa katsoa festarimeininkejä ja halutessaan pääsee helposti majoitukseenkin. – Eli ennen ja jälkeen festaria mä oon lähinnä noissa valmistavissa hommissa, alkuroudauksessa mukana suunnittelemassa. Hän kertoo aloittaneensa lavajärjestäjänä. Kuhmolainen // Torstaina 9. Festareitten aikana aika pitkälti oon vastuussa lavahenkilöstön toiminnasta, Korhonen kertoo. Konsertissa pianisti soitti ylintä flyygeliä normaaliin tapaan ja alinta jaloillaan. Korhonen on palkattu työntekijä Kamarimusiikissa. – Kun ajaa uuden porukan sisään, siinä tulee se isoin vaihtelevuus. Uudet työntekijät pitää kouluttaa. Operaatio vaati koko lavaporukan työpanoksen ja se toteutettiin väliaikavaihtona. Joitakin konsertteja hän kertoo käyvänsä kuuntelemassa aivan asioikseen salin puolella, kun on aikaa ja kyseessä mielenkiintoinen esitys. Kun Korhonen on sanonut tämän, kuuluu nuotion äärestä: ”Mitäh!?” Minunkin pitää varmistaa, että ymmärsin oikein. Ensimmäisenä tulee mieleen muutaman vuoden takainen ”tuplapianoprojekti”. LEIPÄTYÖKSEEN Korhonen ohjaa iltapäiväkerhoa Oulussa. JARNO HILTUNEN. Siinä oli omanlaisensa träkki, jolla sen sai. Yläasteelta on hyviä muistoja ja sen aikainen kaveriporukka on pysynyt koossa elämän muissakin vaiheissa. Korhonen oli saanut kuulla tanssitapahtumassa mukana olleelta Palsion Joonakselta tulistelusta Suvannon laavulla ja hypännyt messiin. Työtä festivaalilla Korhonen on tehnyt niin kauan, että moniin asioihin on muotoutunut rutiini, vaikka toki aina löytyy ”omat koukkunsa”. heinäkuuta 2026 // 7 Kuhmo soi Jarno Hiltunen Jotkut Kuhmon Kamarimusiikin tekijöistä aloittavat hyvissä ajoin. Työssä kiehtoo ”festarimeininki”. – Muuten tää ois mennyt multa täysin ohi. Nykytanssifestivaali järjestettiin aivan Kamarimusiikin kynnyksellä. Muutamia tulee sitten tekemään tätä alustavaa hommaa, että kyllä minä siinä ensimmäisten joukossa oon. Myöhemmin pianonvirittäjä oli sanonut, että ammattilaiselta olisi mennyt työhön useampi tunti. Kamarimusiikille Korhonen on tehnyt töitä 11 vuotta. Hän nimittäin istuu Joutsentanssin iltanuotiolla. – Joo – toisesta flyygelistä otettiin jalat pois ja toinen laitettiin siihen päälle. – Suunnitellaan ja katotaan, että paikat ovat valmiina festivaalia varten yhteistyössä Sarin (Rusanen) kanssa, Korhonen juttelee, kun nuotio rätisee iloisesti vieressä. Tämän hetkisessä elämäntilanteessa on helppoa tulla tekemään... KORHONEN TOIMII yleisjärjestäjien vastaavana ja lavajärjestäjien esimiehenä. – Kolmio yläkerrassa on ihan viihtyisä, ja kun se on kaiken keskellä, on sieltä kätevä liikahtaa. Samu Korhonen on vakiokasvo Kuhmon Kamarimusiikin rakentajissa. Festivaalityön ajaksi Korhonen majoittuu Amatin kiinteistössä olevaan asuntoon. Yläasteen jälkeen hän asui Kajaanissa. Itsenäistä hommaa hän kertoo tehneensä jo parisen viikkoa ja on ensimmäisten joukossa festivaalin käytännön järjestelyjä tekemässä. Kotoisin Samu Korhonen on Kuhmosta. Ikimuistoista Samulle oli kahden pianon asettaminen päällekkäin Samu Korhonen tulee ensimmäisten joukossa vanhaan kotikaupunkiinsa tekemään Kuhmon Kamarimusiikin alkuvalmisteluja. kuitenkin tää on tuttua hommaa. Esimiestehtävissä hän on työskennellyt useamman vuoden. Kamarimusiikin rullissa hän on silti viihtynyt. Tässä hän on kuvattuna Suvannon laavun rannalla. Työporukka muun muassa katsoo konserttipaikat ja muut tilat kuntoon. – Eli me laitettiin kaks flyygeliä päällekkäin
– Ajattelin, että kun olen tämän kokenut, niin sitten voin ottaa osaamiseni ja taipumukseni käyttöön ja tehdä jotain asian eteen. Tekstipätkiä kirjaa varten alkoi kuitenkin syntyä vasta, kun useita vuosia kestänyt epätietoisuus lapsen saamisesta oli päättynyt onnellisesti. Voisi tehdä yhteistyötä esim. Ronjan tarina ei ole autofiktiivisessä romaanissa suoraan elämäkerrallinen, mutta siinä esitetyt tunteet ovat Veera Lintulan omia. Nyt kaikki repsottaa ja on ”sinne päin”. Siinä on kaikki ne tunteet, ja myös sellaisia tunteita, joita ei normaalisti tunne, Lintula kuvailee. Ulkona oleva kalusto vaatisi huolenpitoa, muuten ne ruostuvat pois. – Se on kuin vuoristorata, johon ei ole ostanut lippuja. heinäkuuta 2026 8 // VIESTI WHATSAPPIIN Lähetä Whatsapp-viesti 044 332 5320 MIELIPITEET Kirjoita mielipiteesi sähköpostilla: toimitus@kuhmolainen.fi FACEBOOKISSA Luettavaa ja otteita lehdestä facebook.com/kuhmolainen INSTAGRAMISSA Jaamme kuvia ja videoita @paikallislehtikuhmolainen > JYRKÄNKOSKEN TUKIKOHTA on päästetty järkyttävään kuntoon. Hän haluaa teoksellaan auttaa muita, mutta myös herättää keskustelua vaikeasta aiheesta. Hän tietää omasta kokemuksestaan, että asian kanssa kamppaileva tuntee itsensä maailman ainoaksi, jota koettelemus on kohdannut. Jos ei itseä, niin ainakin jotain läheistä. – Kaikki tahattomasta lapsettomuudesta kärsineet tietävät, että se on tosi epäreilu kokemus. Siksi Entä jos olisi vain tämä viileä tuuli -romaanissakin Ronjan ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa hän voi käsitellä asiaa. KAJAANIN kaupungin hyvinvointikoordinaattorina työskentelevälle Lintulalle kirjoittaminen on ollut aina ominainen tapa ilmaista asioita. Toivo on siinä koko ajan läsnä. KUN tahaton lapsettomuus oli Lintulalle ajankohtaista, hän sai apua puhumisesta ja harrastuksistaan. toimiva ja siisti huoltorakennus tulisi olla, jota tämän päivän asuntoautoilijat voisi hyödyntää. Vuodet vierivät, mutta lasta ei kuulu. Pitää kotipaikkanaan Hankasalmea, missä varttui kolmevuotiaasta lähtien. Vaikea tunne tuli tutuksi, kun muiden vauvahaaveista tuli totta, mutta omaa lasta ei ajan kulumisesta huolimatta kuulunut. Veera Lintula avaa tahattoman lapsettomuuden aiheuttamia tunteita esikoisromaanissaan Entä jos olisi vain tämä viileä tuuli. 1 Kulttuurimaantiedettä ja aluekehittämistä opiskellut filosofian maisteri. Ps. Ystäville avautumisesta voi herkästi tulla tunne, että kuormittaa heitä liikaa. Yhteydenottojen pohjalta Lintula on ymmärtänyt, kuinka laajasta ilmiöstä tahattomassa lapsettomuudessa on kysymys. VEERA LINTULA toivoo, ettei kukaan tahattomasta lapsettomuudesta kärsivä jäisi yksin. Metsähallituksen kanssa. Esimerkkinä Kalevalan leirintäalue on niin huonolla pidolla, että kuka sinne haluaa tulla, vaikka maisema on kaunis. Olen ajatellut, että tämä kirja voisi olla yksi väline siihen. Halleissa esineet sikin sokin, huonosti esillä ja valaistus olematon. Toisena esimerkkinä: Retkeilyreittien pitkospuut lahoavat jalkoihin ja polttopuuhuolto kohteisiin olisi ehdoton. Ihmiset ovat ottaneet sosiaalisen median kautta yhteyttä, kertoneet omista kokemuksistaan ja kiittäneet häntä kirjoittamisesta. Mediassakin on ollut esillä ihmisiä, jotka ovat nostaneet aihetta keskusteluun, mutta yhä enemmän sitä pitäisi nostaa arkipäiväiseen keskusteluun. 1 Asuu Kajaanissa puolisonsa ja kahden lapsen kanssa. > KUHMON KAUPUNGILLE terveiset. – Se koskettaa niin monia tämän sukupolven ihmisiä. Teoksen synnyn taustalla oli ennen kaikkea halu auttaa muita, ei niinkään kirjoittaminen parantavana kokemuksena. KATJA MABROUK KUKA. 1 Julkaissut juuri tahattomasta lapsettomuudesta kertovan esikoisromaaninsa Entä jos olisi vain tämä viileä tuuli Calidris Kustannuksen kustantamana. Herkkävireinen kirja kertoo Ronjasta, joka haluaisi lapsen pitkäaikaisen puolisonsa kanssa. Lasten päiväuniaikoina hän keitti kahvit, avasi läppärinsä ja alkoi kirjoittaa. Tämäkö on Kuhmon matkailuvaltti sotahistorian osalta. Esim. Korsun katto on osin sortunut. Kun asia oli hänelle itselleen viime vuosikymmenen lopulla ajankohtainen, aiheesta oli tarjolla vain vähän kaunokirjallisuutta. – Viime vuosina tästä on puhuttu enemmän. KUUDEN vuoden ajan kausittain kirjaa kirjoittanut Veera Lintula kipuili teoksen edetessä sitä, uskaltaisiko hän laittaa itsensä alttiiksi ja tulla omilla kasvoillaan esiin intiimin asian kanssa. – Olen ylpeä itsestäni, että uskalsin, Lintula sanoo. Veera Lintula 1 Syntynyt vuonna 1986 Puolangalla. – Halusin tuoda kirjaan toivon monella erilaisella kerronnallisella tavalla. VEERA LINTULALLE on ollut iloinen yllätys, kuinka paljon hän on jo saanut käydä kirjastaan ja sen aihepiiristä keskusteluja. Romaanillaan Lintula haluaa tarjota vertaistukea tahattoman lapsettomuuden kanssa kamppaileville, mutta lisätä myös muiden ihmisten ymmärrystä aiheesta, jota on vaikea ottaa puheeksi. Lintulan ja hänen puolisonsa esikoinen syntyi vuonna 2020 ja toinen lapsi puolitoista vuotta sitten. Hänen mukaansa raskaasta aiheesta, jonka aiheuttamaa tunnemyrskyä mielen asiantuntijat ovat verranneet läheisen menettämiseen, on helppo puhua vertaisten kanssa. Matkailun kehittämisestä ei voi puhua, jos perusasiat eivät ole kunnossa. Sitten ei tiedä, loppuuko se koskaan. Tekstarit Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua kuhmolainen.fi Kateus oli Veera Lintulalle vieras tunne ennen tahatonta lapsettomuutta Katja Mabrouk Kajaanilainen Veera Lintula ei tiennyt ennen toivetta äidiksi tulemisesta, millaista on tuntea kateutta. – Jos heillä on erilainen elämäntilanne, voi olla, että he eivät ymmärrä, mikä on ihan luonnollista. 1 Harrastaa suunnistusta, lukemista, lenkkeilyä, voimailua, neulomista ja patikoimista.. Rankat lapsettomuushoidot ja tyhjyyden tunne täyttävät elämän, jossa kaikki on muuten kohdallaan. Toisaalta hän koki kirjaprojektinsa merkitykselliseksi ja halusi, että tahattomasta lapsettomuudesta puhutaan. Kuhmolainen // Torstaina 9. Jyrkänkosken avajaiset taisi olla suunnattu vain sisäpiirille mainonnan puutteesta päätellen. Mm. 1 Työskentelee Kajaanin kaupungin hyvinvointikoordinaattorina. JUURI ilmestyneessä esikoisromaanissaan Entä jos olisi vain tämä viileä tuuli (Calidris Kustannus) Lintula antaa äänen vaietulle aiheelle, jota leimaa epävarmuuden ja toivon välissä poukkoileminen. Tehnyt myös taideopintoja Kööpenhaminassa. Ihmisten suhtautuminen jännitti. Lintulasta tuntui, että aiheesta olisi ollut helpompi kirjoittaa vaikkapa Helsingissä, missä ihmisiä on paljon
heinäkuuta. heinäkuuta 2026 // 9 Kuulutuksia elinvoimakeskus.fi Suunnitelman hyväksymispäätöksen kuuluttaminen Kantatien 75 parantaminen välillä maakunnan raja – Rastinkylä, Kuhmo Liikenneja viestintävirasto on 11.6.2026 päätöksellään TRAFICOM/64416/05.03.160.01/2025, hyväksynyt liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisen tiesuunnitelman: Kantatien 75 parantaminen välillä maakunnan raja – Rastinkylä, Kuhmo Päätös ja sen perusteena olevat asiakirjat sekä valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävillä 9.7.2026 17.8.2026. Näyttelijä-ohjaaja Topi Mikkola on tullut tunnetuksi Rosa Liksomin tekstien esittäjänä vuodesta 1991. Kuulutus, päätös ja sen perusteena olevat asiakirjat sekä valitusosoitus julkaistaan 9.7.2026 osoitteessa https://vayliensuunnittelu.fi/s/ax54/ hyvaksymispaatos. Esiin nousevat esimerkiksi sota-ajan äärimmäiset olosuhteet, liittoutuminen natsi-Saksan kanssa ja kirjailijan rakkaus kahteen erilaiseen mieheen. – Hyviä paloja piti jättää pois pituuden takia. 0295038259, ari.kuotesaho@elinvoimakeskus.fi PSU/777/2026 Lyhyt dokumentti Kuhmosta kertoo miesten vastentahtoisesta lapsettomuudesta Jarno Hiltunen Kuhmolainen Juha-Antti ”Mursu” Heikkinen ryhtyi tekemään elokuvaa viime vuonna. Heikkinen kertoo, että Kainuussa elämä on kaikesta huolimatta monipuolista. Pohjois-Suomen elinvoimakeskus käsittelee suunnitelman laatimiseen liittyen tarpeellisia henkilötietoja. Erämaa ja sen tuomat elämäntavat antavat kainuulaisille oman ympäristön, josta kaikki eivät pääse pois, Heikkinen kuvailee. Lapin punaiset hanget -monologin esitykset Kuhmon Pajakkakinossa 17.–18. – Elokuvan teossa lopulta oli hankalinta haastatella itseään, Heikkinen toteaa. JUHA-ANT TI HEIKKINEN Topi Mikkolan monologilla neljä esitystä Kuhmossa Sirkku Rautio Lapin punaiset hanget on Mikkolan 65-vuotisjuhlamonologi vuodelta 2014. Monologin päähenkilö Annikki istuu keinutuolissa ja jakaa muistoja sekä tarinoita omista elämänvaiheistaan. Se kertoo Annikki Kariniemi-Willamosta, lappilaisesta legendasta, taiteilijasta, kirjailijasta ja everstinnasta. Päätökseen voi valittamalla hakea muutosta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Sen jälkeen järjestetään keskustelutilaisuus elokuvan tekemisestä. Alun perin hänen tarkoituksensa oli löytää dokumenttiaan varten 2 – 3 erilaista kainuulaista miestä kertomaan kokemuksiaan aiheesta. Mikäli haluatte alkuperäisen päätöksen, voitte pyytää sen projektipäälliköltä. Juha-Antti Heikkinen kertoo vastentahtoisesta lapsettomuudestaan elokuvassa. Tekemättömien lasten maa on 15 minuutin pituinen dokumentti, joka kertoo vastentahtoisesta lapsettomuudesta. Mutta myös sen takia, jos joskus saamme rahoitusta täysipitkään elokuvaan. – On töitä Euroopan nopeimman supertietokoneen kanssa. Dokumentti on mahdollista käydä katsomassa Pajakkakinon maksuttomassa näytöksessä 18. Tai voi jatkaa tuhansien vuosien perintöä paimentamalla Poroja. Heitä ei kuitenkaan löytynyt, joten Heikkinen antoi lopulta itse äänen vastentahtoisella lapsettomuudelle. Niinpä kuvaaja Risto Huru joutui välillä toimimaan haastattelijana. – Lopulta leikkaaja Antti Mikkola otti ohjat käsiinsä ja koosti minulle raakaversion. HAASTATTELUAINEISTO lojui sitten koneella kaksi kuukautta, sillä leikkausvaiheessa oli raskasta kuunnella omaa tarinaansa. Jonka perusteella rakensimme 15 minuutin minidokkarin, Heikkinen sanoo. Kaikkia herkkuja ei voinut laittaa ”demodokkariin”. Valmistuneen version tarkoituksena on kokeilla aiheen toimivuutta elokuvallisena tarinana ja löytää henkilöitä kuvattavaan elokuvaan. Ja kuinka vastentahtoinen lapsettomuus on hyvin varmaa, jos mies päättää elää Kainuussa, kertoo Heikkinen tiedotteessaan. JARNO HILTUNEN Tunnemme nämä seudut Aito, luotettava, läheinen: kuhmolainen.fi. Kuulutettavasta hyväksymispäätöksestä on poistettu henkilötiedot. Sitä käytetään myös täyspitkän dokumentin rahoituksen hankkimiseen. Asianosaisten katsotaan saaneen tiedon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemispäivästä (hallintolaki 62 a §). Topi Mikkola esittää monoginsa Lapin punaiset hanget neljä kertaa Kuhmon Kamarimusiikin aikana. Kuhmolainen // Torstaina 9. heinäkuuta kello 16.15. KUHMOLAISLÄHTÖINEN musiikkituottaja Elmeri Kinnunen teki elokuvalle tunnuskappaleen. Lisätietoja antaa Ari Kuotesaho (Pohjois-Suomen elinvoimakeskus), puh. Monologin on kirjoittanut murteella Rosa Liksom. Muutoksenhaun tarkemmat ohjeet ovat päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa. Kappaleessa pohditaan, kuka asuttaa tulevaisuudessa Kainuun ja millaista on jäädä ilman isyyden tuomia kokemuksia. Halutessasi tietää tarkemmin väyläsuunnittelun tietosuojakäytänteistä tutustu verkkosivujen tietosuojaosioon, https://www.elinvoimakeskus.fi/tietosuoja-ja-henkilotietojen-kasittely. heinäkuuta ja 24.–25. – Dokumentin tarkoituksena on kertoa miltä tuntuu vastentahtoinen lapsettomuus. Esitykset ovat Pajakkakinossa. Dokumentti nähdään Pajakkakinossa. Monologissa käydään läpi Kariniemi-Willamon elämän vaiheita
heinäkuuta 2026 10 // Joutsentanssin pyörteissä Toimittaja Jarno Hiltunen osallistui nykytanssifestivaalin ohjelmaan. Näkymä on ekspressionistinen: kun kuulokkeet ottaa päästään, väki liikehtii ja vääntelehtii hämärtyvässä metsässä ilman, että kuuluu ääntäkään. Introverttina minua kuitenkin kauhistuttaa liikutella kehoani tanssillisesti MIKÄ. Tanssia kuvaa vapaus. Hän kuvailee laskukokemusta hurjaksi mutta hauskaksi. Osalla on vauhdikas meno, kun taas toiset ovat kuin hidastetusta filmistä. Minutkin houkutellaan lähes kädestä pitäen tanssikujalle, kun epäröin, sillä kaikkien katseet on suunnattu ihmisistä muodostetun kujan keskeltä porhaltavaan tanssijaan. JARNO HILTUNEN " Kun luonnon yhdistää mihin tahansa, ei mikään ole sen parempaa. Miten käy tanssillinen improvisaatio ja diskoilu metsässä, kun tanssijalkojen tilalla on kaksi puujalkaa. – Kun luonnon yhdistää mihin tahansa, ei mikään ole sen parempaa. Koskenlaskun Peppiina huomioi sisältäneen klassisen draamankaaren: alussa ja lopussa toiminta oli rauhallisempaa, kun taas jännittävimmät osuudet sijoittuivat keskikohtaan. Näin asian määritteli minulle Satu edellisenä päivänä. JUTTELEMME pienten tanssifestivaalien tulevaisuudesta. Minun on pakko kysyä, mikä mahtaa olla ankan tarina. Kuhmolainen // Torstaina 9. Simppeliä. Lisähaastetta toi edellä mainittu ankka, sillä se nosti kehon korkealle vedenpinnasta ja lisäsi tasapainottelun tarvetta. Peppiina uskoo Joutsentanssilla olevan valtavasti potentiaalia, eikä siitä ole vaikea olla samaa mieltä. Täällä arki ja virallinen minä riisutaan turvallisessa ympäristössä. Se, että Kuhmon kaltaiselle paikkakunnalle on saatu tanssifestivaali työpajoineen, on erityisesti tanssinopettaja Maija Palsion ansiota. Sananmukaisesti ”kontakti-impro” tarkoittaa, että kaksi tai useampi liikkuu toisiaan kuuntelemalla samassa tilassa. Ankalla kosken laskee helsinkiläinen Peppiina Blomqvist. Jotkut ilmehtivät toisilleen, vääntelevät kasvojaan, murisevat, tai ryömivät maassa kuin eläimet. Suurimmalla osalla on niin sanottu lötköpötkö eli pehmeästä solumuovista valmistettu pitkä putki, mutta onpa joukossa myös yksi uima-ankka. Osallistujat saavat korvilleen kuulokkeet, joista voi valita haluamansa musiikin ja jammailla sen tahdissa joko yhdessä tai erikseen. Hiljaisen metsän disko on hyvä esimerkki tilaisuudesta, johon kuka vain voi osallistua. – Pienet festivaalit, joissa ajetaan yhteisöllisyyden, kohtaamisen ja luonnon yhdistämistä, ovat tosi tärkeitä ajassa, jossa ihmisiä – etenkin kännykän välityksellä – ajetaan erilleen toisistaan. Minultakin tiedustellaan halukkuutta hypätä sekaan, mutta tällä kertaa vetäydyn, vaikka vähän kutkutteli. Siinä maadoittuu ihan eri tavalla ja kaikki luovat voimat aukeavat, sanoo Peppiina. Joutsentanssin hallituksen puheenjohtaja Satu Rinnetmäki uskoo pienten festivaalien täyttävän tarkoituksensa. Epäilen kuitenkin, että minut saisi naarata sen jälkeen kosken pohjasta. Isolla sydämellä on Joutsentanssi toteutettu. Siinä on jotakin hyvin intiimiä. Vaikka taloudellista tukea on vaikea saada, festivaalia tehdään sitäkin suuremmalla innolla. Se tarjoaa eksoottisen tanssikokemuksen Kalevalan männikössä. Peppiina Blomqvist laskee Pajakkakoskea legendaarisella ankalla. Sellaisten kuin Joutsentanssi. – Kyllä! KAIKKEIN JÄNNITTÄVINTÄ minulle on osallistuminen kontakti-improvisaatioon. Jarno Hiltunen Jengi vaihtaa uimapuvut päälleen ja painelee Pajakkakoskeen kuin ei mitään. Paikka on lähellä maagista ympyrää, joka on reunustettu suomalaisia pakanajumaluuksia esittävillä puuveistoksilla. Kuhmolaisen nykytanssifestivaalin erikoisuutena on tanssin ja luonnon yhdistäminen; moni asia tapahtuu aidosti luonnon keskellä, ei kliinisessä studiossa. Peppiina on samaa mieltä: täällä pärjäävät kaikentasoiset tanssijat. Tanssiväki on mukaansa sulkevaa, eikä omia taitojaan tai niiden totaalista puutetta tarvitse lainkaan hävetä. – Ankka on ollut mukana Joutsentanssissa aina kun lasketaan koskea. Siinä maadoittuu ihan eri tavalla ja kaikki luovat voimat aukeavat.. – Kehtaako sitä. Tämä on klassikkotyyppi, aina mukana meiningeissä! Peppiina sanoo. Joutsentanssi 2026 1 Kuhmolaisessa luonnossa heinäkuussa järjestetty viisipäiväinen nykytanssifestivaali 1 Ohjelmassa oli leirejä aikuisille, lapsille ja nuorille, tanssia perheille 1 Työpajoissa toteutettiin muun muassa hetkessä syntyviä improvisaatioita, tutkittiin, millaista tanssia metsä tuottaa, harjoiteltiin teatteri-improvisaatiota 1 Muuta ohjelmaa: Pajakkakosken uimalasku, Suvannon iltanuotio, retki Harakkasaareen, iltamat, tanssielokuvanäytös, Hiljaisen metsän disko 1 Lentua-kollektiivissa tanssiteosta tekemässä olivat tanssitaiteilijat Iiris Blauberg ja Linda Holma Tyylinäytteitä Hiljaisen metsän diskosta. Ennen laskua osallistujat täyttävät vastuuvapauslomakkeen ja nappaavat kelluntaa auttavia välineitä. JOUTSENTANSSISSA ON osuuksia, joihin voi osallistua ilman sen kummempaa tanssitaustaa – tai vaikkapa kahdella puujalalla varustettuna, kuten meikäläinen
Sitten haetaan jo kontaktia toiseen. Improilu on vapauttavaa, vaikkakin hikistä. Toisten kanssa yhteinen kehonkieli löytyy nopeasti, toisten kanssa se on vaikeampaa. Joukko ihmisiä kannattelee yhtä korkeuksissa ja kantaa häntä edestakaisin. Edellinen ilta oli rauhallisempi. TÄMÄ ON VARMASTI vauhdikkain osuus minun festivaaliani. Improvisaation vetää Miro Puranen. Joskus pidämme toisiamme kädestä ja pyörimme hurjasti, toisinaan liikkeet ovat rauhallisempia ja kokeilevampia. Festivaalille ehdotettiin muitakin nimiä, mutta se nimettiin Joutsentanssiksi, koska näitä komeita, isoja lintuja ilmaantui siihen aikaan tämän tästä Maijan elämään. Nyt se on järjestetty kolme kertaa ilman keskeytyksiä. MIKAEL KUOSMANEN / JOUTSENTANSSI JARNO HILTUNEN " Pienet festivaalit, joissa ajetaan yhteisöllisyyden, kohtaamisen ja luonnon yhdistämistä, ovat tosi tärkeitä ajassa, jossa ihmisiä – etenkin kännykän välityksellä – ajetaan erilleen toisistaan. – Joo, rento se oli. Tosin minulla on vaikeuksia rentouttaa sitä. Tyylinäytteitä Hiljaisen metsän diskosta. – Mutta mitäs tuolla tehdään. – Kokeilin, sanoo nauraen improvisaatiokumppanini, kun käteni heilahtaakin alas. Merkki Joutsentanssille. Tunnistan kitaran Sinners-elokuvasta. Toriesiintyminen rönsysi Kide-lavan ulkopuolelle. Joku kysyy, mistä lennolle saa lippuja. Kuhmolainen // Torstaina 9. Maija Palsio kertoo Joutsentanssin historiasta. Ensimmäisen kerran tanssifestivaali järjestettiin vuonna 2018. Kokeilemme toisen tanssijan käsivarren painoa ja miten se liikkuu. Iltanuotiolla Pajakan suvannolla on tarjolla vegaanista ruokaa, mutta lihansyöjinä minulla ja seuralaisellani on mukana omat eväät. KONTAKTIKUMPPANIT vaihtuvat ja jokainen on erilainen. Aloitamme pienillä liikkeillä, eli seisomme paikoillamme ja kuuntelemme ruumiimme minimaalisia liikkeitä, joita kutsutaan ”small danceksi”. Erityisen kiinnostavalta näyttää resonaattorikitara, jonka kaikukoppaan on kiinnitetty metallinen levy, resonaattorikartio, joka antaa kitaralle voimakkaamman äänen. Tämäkin huojunta paikoillaan on siis tanssia. Se oli kuin merkki. Paikkana on MyDancen studion nurmikko. Rennon rupattelun jälkeen kaivetaan jo soittopelit esiin. NOORA NEVALAINEN / JOUTSENTANSSI. KATSO VIDEO VERKOSSA kuhmolainen.fi Toimittaja Jarno Hiltunen lentokoneen kyydissä. heinäkuuta 2026 // 11 muiden katseiden alla. Normaalisti tähän pisteeseen pääseminen vaatii muutaman oluen. Huomaan nauttivani tästä. Myös minun käsivarteni taipuu monenlaisiin suuntiin ja kulmiin. Minut myös napataan reppuselkään ja kannetaan ympäri pihaa. Tuohan näyttää hauskalta, ja huomaan itsekin hankkivani lipun tähän ”lentokoneeseen”. Välivuodet olivat 2020 ja 2023
040 775 8677 Keittiö avoinna päivittäin Lounas 11:30 – 14:00 À la carte klo 15–22 Tervetuloa makumatkalle Lappiin! PIHARAVINTOLA LAPPI Koe pala Lappia keskellä Kuhmoa! Salakamarin Piharavintola Lappi tarjoilee Kamarimusiikin aikana lounasta päivittäin klo 11.30–14 ja à la cartea klo 15–22. Tutustu koko menuun verkkosivuillamme ja kruunaa kamarimusiikkipäivä aidolla lappilaisella makuelämyksellä! A-oikeudet. Sijaintimme on ihanteellinen konserttikävijää ajatellen, kuhmo-talon naapurissa torin kulmalla. 08 652 15 73 KAHVILA RETRO Tervetuloa nauttimaan tunnelmasta ja herkullisista tarjoiluista! Kahvila Retrossa tarjoamme kahvit, katkarapuleipää ja makeat vohvelit, jäätelöt, pizzat ja hampurilaiset ystävällisellä asenteella omalaatuisessa kahvilassamme. Tarjolla perinteisesti lohi-ja muikkuannoksia, maukkaita käsintehtyjä hampurilaisia, possua, lohikeittoa ja kasvisannoksia unohtamatta erilaisia virvokkeita. Kainuuntie 122 88900 Kuhmo Puh. Lisäksi kahvilastamme saat monenlaiset suolaiset ja makeat vitriinituotteet, virvokkeet ja jäätelöt. Meiltä saat myös kakut ja suolaiset leivonnaiset tilauksesta! Tule herkuttelemaan myös torin jäätelökioskille! Kamarimusiikin ajan ma-to 11-23, väliviikonloppuna klo 02 saakka, su 11-23. www.st1kuhmo.fi ST1 KUHMO, KOTIPIZZA JA DRIVER’S BURGER Tervetuloa nauttimaan Kotipizzan pizzoja, salaatteja ja rullia sekä Driver’s burgerin maukkaita hampurilaisaterioita, koriruokia, lihapiirakoita ja dogeja viihtyisään ravintolaamme. Kahvimme on herkkujen ohella aina tuoretta ja valittavanasi on laaja kahvilavalikoima, unohtamatta virvokkeita ja itse tehtyä gelatoa. Lämpimästi tervetuloa joka päivä lounasajasta auringonlaskuun. Väliviikonloppuna ravintola avoinna klo 23 saakka. Kolmen ruokalajin menut – Trio Pomokairan porolle, Sointuja Inarijärveltä ja Pohjoisen juhlakattaus – johdattavat pohjoisten makujen äärelle. Kuhmolainen // Torstaina 9. Meillä on tarjolla myös keittolounas arkipäivisin 10.30 – 14.30. Avoinna joka päivä klo 10.30-20. Festivaalin ajan kahvilan yläkerrassa on tarjolla kesälounas ja lisäksi kesäkeittiö palvelee napakan raikkaalla listalla klo 11.00 alkaen. Kahvila Retrolla on A-oikeudet. Aukioloajat, lounaslistan ja hinnat löydät verkkosivuiltamme! Tervetuloa! Koulukatu 3 88900 Kuhmo Puh. KALATELTTA Kalaa ja burgereita! Tunnettu kalateltta Maakunnan rannassa palvelee tänä kesänä paikallisten toimijoitten yhteistyönä. 040 180 8402 www.facebook.com/Kuhmon Kalateltta Avoinna joka päivä klo 11-02 ajalla 9.-25.7. Ovet ovat avoinna pitkälle iltaan joka päivä! Lue lisää palveluista verkkosivuiltamme. Tervetuloa! Kainuuntie 87 88900 Kuhmo Puh. Makumatkalla Kuhmossa Makumatkalla Kuhmossa. heinäkuuta 2026 12 // www.kaesan.fi Kaupungin viihtyisin terassi aurinkoisella ja keskeisellä sijainnilla! KAESAN KOTILEIPOMO & KAHVILA Kuhmolaista kahvilakulttuuria vuodesta 2014! Nautiskele leipomon omat herkut viihtyisässä tunnelmassa, tai nappaa mukaan evääksi. kahvilaretro.fi Kainuuntie 91 88900 Kuhmo Kontionkatu 22, Kuhmo · Puh. 020 566 1 766 www.neljakaesaa.fi Nautiskele kesästä ja ruokaile katetulla terassillamme BISTRO NELJÄ KAESAA Lähituottajaa suosiva lounas! Runsas ja monipuolinen lounas katettuna pitkälle iltapäivään maanantaista sunnuntaihin
Yhdistyksen puheenjohtaja Timo Hyvönen kertoo, että ensimmäiset testilöylyt saunassa heitettiin juhannuksen tienoolla. Tunnemme nämä seudut Aito, luotettava, läheinen. Poikkeuksen muodostaa Kuhmo, jossa hirvikanta on ollut pitkään heikko. Hirvikanta on ollut heikko jo pitkään, ja vasojen elossa säilyvyys on viime vuosina entisestään heikentynyt. Kuhmon saunaja kouluseuran verkkosivuilta löytyy tarkemmat tiedot saunan käyttöehdoista. KUNNANLÄÄKÄRI Ilmari Nurmisen mukaan nimetty sauna puolestaan kunnostettiin alkukesästä Kuhmon saunaja kouluseuran talkoolaisten toimesta. Koska Nurmisen saunaa ylläpidetään yhdistyspohjaisesti, saunavuoron varauksen voi tehdä vain yhdistyksen jäsen. Yhdistys on tehnyt Terva-asuntojen omistamasta saunasta 30 vuoden hallintaja ylläpitosopimuksen. 040 823 2489 Koulukatu 1, 88900 Kuhmo Kainuuntie 93, 88900 Kuhmo Lisää tietoa, Josiellan fb sivulta Lounas arkisin klo 11–14 Kahvila avoinna joka päivä klo 11–17 Makumatkalla Makumatkalla Kuhmossa Kuhmossa Kahvila Juttua avoinna Kamarimusiikin aikaan alkaen klo 12 tai tunti ennen aamukonserttia.. Todellinen osallistujamäärä on tätä suurempi, sillä yksityismailla metsästävien seurueiden ei tarvitse ilmoittaa ampujaluetteloa. Nauti Järvimaisemassa lasillinen kuohuvaa, viiniä tai Talon raparperi-inkiväärijuomaa sekä Juttuan keittiön leivonnaisia ja graavilohileipiä. Saarikoskentie 491, 88900 Kuhmo Väinämöinen 9, 88900 Kuhmo ∙ Puh. Valtion maiden pyyntilupahakemuksiin kirjatuissa ampujaluetteloissa on tänä vuonna noin 7 300 metsästäjää. " Tässä kehityksessä suurpedoilla, erityisesti karhulla, on oma roolinsa. Kaupunginjohtaja Juhana Juntunen julisti saunan ja polun avatuksi. Talvisodan syttyessä Korteniemen sekä suojeluskuntapäällikkö Aarne Kontion varautumisen ansiosta Kuhmon siviilien evakuointi toteutettiin riittävän ajoissa. Tunnelmallisella lasiterassillamme voit nauttia luonnosta ja upeasta järvimaisemasta täysin säästä riippumatta. Avoinna 10.-26.7.2026 klo 12-18. Kuhmon alueelle myönnettiin 170 hirvenpyyntilupaa, joka on 33 vähemmän kuin viime vuonna. Suomen riistakeskus on myöntänyt Kainuuseen tulevalle hirvenmetsästyskaudelle 2026–2027 yhteensä 1 636 hirvenpyyntilupaa. Saalismäärä voi olla pyyntilupien määrää suurempi, sillä yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Kuhmolainen // Torstaina 9. Viime syksynä viisi kuhmolaista puoluetta tekivät valtuustoaloitteen nimismies Lauri Korteniemen ansioiden tunnustamiseksi. Pihalla mahdollisuus ihastella kotieläimiä. Kaupunginjohtaja Juhana Juntunen puhui Nurmisen saunan ja Lauri Korteniemen polun avajaisissa. – Tuntuivat viihtyvän, varsinkin, kun saunalta pääsee nyt hyvin uimaan, Hyvönen toteaa. Tule nauttimaan paikallisia makuja järvenrantahotellimme ravintolaan. Tässä kehityksessä suurpedoilla, erityisesti karhulla, on oma roolinsa, Paasimaa kertoo. Perinteisestä pyöreästä kotakiukaasta lähteviä löylyjä hän kuvailee loistaviksi. 08 655 4100 Lounas buffet, 13.-24.7 klo 11-15 Josiella pop-up kahvila 13-17.7 ja 20-24.7 klo 10 -16 RAVINTOLA JOSIELLA Asian-fusionrestaurant CAFE IKOLA KAHVILA JUTTUA Tervetuloa Cafe Ikolaan nauttimaan Kainuun mauista, käsintehdyistä herkuista ja ainutlaatuisesta pappilaympäristöstä. Avajaisviikonloppuna useampikin porukka kävi testaamassa saunan lauteet. MIKA HOFFRÉN Kuhmon hirvikanta heikolla tolalla Noora Limnell Riistapäällikkö Marko Paasimaa kertoo tiedotteessa, että Kainuun hirvikantaa on viime vuosina hoidettu lähinnä hienosäätämällä lupamääriä. Lauri Korteniemen poluksi ristitty Rantaraitin uusi osuus kulkee seurakuntatalon parkkipaikalta Tervansoutajapatsaan liepeiltä Pajakkasuvannolle saakka. Viime metsästyskaudella Kainuussa kaadettiin yhteensä 2 008 hirveä. Hyryntie 26, 88900 Kuhmo ∙ Puh. heinäkuuta 2026 // 13 Rantaraitin alue henkii Kuhmon historiaa Niko Kemppainen Lauantaina Lammasjärven rantamaisemissa seurakuntatalon takana vietettiin Rantaraitin viime kesänä valmistuneen jatkeen sekä niin kutsutun Nurmisen saunan avajaisia. Saunan edustalle rantautui viikonloppuna myös Kuhmon Tapahtumat ry:n tukkilaislautta. – Kuhmossa tilanne on vaikea. A la carte keittiö avoinna klo 16 -22. Terassi ja aulabaari päivittäin klo 9 22 HILTULANRANNAN KESÄKAHVILA RAVINTOLA KANTELETAR Belgialaisia vohveleita, päivittäin vaihtuvia suolaisia ja makeita herkkuja
Maanantai 13.7. – Äitihän se opetti, ja meillä kotona leivottiin paljon. – Tekemällä, kuuluu vastaus. Louna oli tullut viime hetken täydennyksenä. Jasmin, Jade, Nanna, Jasmiina, Ilta, ORT:– Perjantai 10.7. Joukkueeseen kuuluivat Tanja Kinnunen, Louna Kyllönen ja Mari Kyllönen. Mökkielämä on tarjonnut leppoisia hetkiä kalastuksen, ruohonleikkuun ja vajan rakennuksen parissa. JOUKKUESARJAN voitto tuli Laokojien tiimille. Kuhmolaislähtöisinä kummallekin rönttöset ovat tuttuja herkkuja. – Rypytyksen haluan tehdä sillai, että pyöritän sen (rönttösen) ympäri. Kisassa oli ollut enemmän taikinaa, mihin hän oli tottunut, mutta se oli hyvin työstettävää. Silloin rypyistä tulee suurin piirtein samannäköisiä. Joukkueeseen kuuluivat Mari Kyllönen, Louna Kyllönen ja Tanja Kinnunen. Parhaimmaksi kainuulaisiksi perinneruoaksi Kari Piirainen mainitsee kalaruoat, esimerkiksi muikkukukon. Keskiviikko 15.7. Keskiviikko 15.7. – Jos ei tule leivottua, niin tuolta Kaesan leipomosta tai Lentiirasta (piirakkapuoti) usein ostan rönttösen. heinäkuuta 2026 14 // PÄIVYRI Nimipäivät Torstai 9.7. – Siinä sitten vain kannustimme toisiamme! ENSIMMÄISTÄ KERTAA Rönttösen rypytyksen MM-kilpailuja saapuivat katsomaan Kari ja Meeri Piirainen. Vasemmalla yksilösarjan voittaja Hilkka Komulainen vieressään joukkuesarjan voiton napannut Laokojat. Erityisesti Komulainen sanoo leiponeensa karjalanpiirakoita. Se on kahvin kanssa mukava syötävä ja ihan myös ruokana, jos lähen jonnekin luontoon retkelle. Sunnuntai 12.7. Voiton avaimena olivat jo lapsesta saakka opetellut taidot, mutta myös maskottina toiminut leivontahuivi, joka oli kuulunut hänen äidilleen. Mari Kyllönen oli jakanut taikinan ja jokainen oli tehnyt oman leipomuksensa. Tiistai 14.7. Saimi, Saima, ORT:Anto, Anton, Antoni, Antto, Anttoni, Toni Noora, Elli, Nelli, Eleonoora, ORT:Helga, Helka, Oili, Olga Hermanni, Herkko, Herman, ORT:Ilari, Lari, Paisi, Veera, Veronika Joel, Ilari, Lari , ORT:Gabriel, Kaapo, Stefan, Tahvo, Tapani, Teppo Alisa, Aliisa, ORT:Justus, Niko, Nikodemus, Teemu Rauni, Rauna, ORT:Miro, Valdemar, Valto, Vladimir, Mio, Julia, Juulia, Ulla Aurinko Kuhmo Torstai 9.7. Ne eivät saa olla myöskään teräviä, muuten ne saattavat palaa uunissa. Sää suosi, eikä ohjelmankaan laadusta ei oltu tingitty. Lauantai 11.7. Kuhmolainen // Torstaina 9. He olivat mökillä juuri parahultaisesti kisan aikana ja päättivät käyttää tilaisuuden hyväkseen. He olivat saapuneet Iisalmesta, mutta olivat lähtöisin Kuhmosta. MIKÄ. Tällä kertaa maaliin ei mennyt jalkapallo, vaan rönttönen. Kisa järjestettiin jälleen tauon jälkeen osana Kuhmon juhlavuotta. Room. Vahvat perinteet, tarjosi voiton salaisuudeksi Tanja Kinnunen. Silloin rönttösiä saattaa olla eväänä. Jauhoa piti olla sopivasti ehkäisemässä tarttumista ja täytettä niin, että se ei rönsyillyt yli. Sunnuntai 12.7. Rönttösen rypytyksen MM-kisat 1 Rönttösen rypytyksen MM-kilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran 2014 1 Sen jälkeen kilpailu oli vuosina 2015 ja 2019 1 Kilpailun laittoi alulle Kuhmolaiset hyvän ruoan ystävät ry 1 Katsojia on ollut jopa 700 1500 henkilöä 1 Nyt järjestetty kilpailu oli osa Kuhmon kaupungin 40-vuotisjuhlavuotta ja Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuotta 1 Yksilökisan sijoitukset: 1) Hilkka Komulainen, 2) Riina Uusimäki 3) Matti Haverinen, 4) Mari Kyllönen 1 Joukkuekisan sijoitukset: 1) Laokojat, 2) Keiketys, 3) Maaja kotitalousnaiset Kilpailijat leipovat rönttöstä lavalle tuotujen pöytien päällä. Rönttönen kuuluu Komulaisen ruokavalioon. Perjantai 10.7. 02:59 23:15 03:01 03:04 03:07 03:10 03:13 03:16 23:12 23:10 23:07 23:05 23:02 22:59 Heidän äänensä on kaikunut kaikkialle, heidän sanansa maan ääriin asti. Kaksi nykyisistä jäsenistä oli muodostanut edellisen MM-rypytyksen voittaneen joukkueen vuonna 2019. Yksilösarjan voitti Hilkka Komulainen ja joukkuesarjan Laokojat. 10:18 Päivän sana Rönttösen rypytyksen maailmanmestari oppi taitonsa äidiltään Jarno Hiltunen Kuhmon omat kesämuusikot vastasivat pitkälti musiikista, ja tupsahtipa torilavalle kesäteatterinäytelmänkin hervottomia hahmoja – nähty lupaa vähintäänkin mielenkiintoista näytelmää. Maanantai 13.7. Aito, luotettava, läheinen: kuhmolainen.fi Tunnemme nämä seudut. Kuhmossa Piiraisia kiinnostavat toritapahtumat ja Kamarimusiikki valikoiden. YKSILÖSARJASSA voittajaksi tuomaristo valitsi Hilkka Komulaisen. Piiraisten mökki sijaitsee Hietaperän tietämillä. Lauantai 11.7. Tiistai 14.7. Rönttösen rypytyksen MM-kisat olivat edellisen kerran 2019, joten mittelö sai monet innostumaan tauon jälkeen. JARNO HILTUNEN Kuhmon tori täyttyi väestä Rönttösen rypytyksen MMkilpailuissa 4. Millä tavalla palkintoja voitava rönttönen sitten syntyy. Kari Piirainen sanoo melodisen musiikin kiinnostavan. heinäkuuta. Kesämuusikoilta hienon sovituksen sai Antero Kärnän Kuhmon Rönttöstä ja pullaa -laulu, joka sopi kisaan kuin puolukka perinneruokaan. Yksilösarjassa piti järjestää kaksi erää ja finaali voittajan selville saamiseksi
Sitä voimme kysyä, mutta varmaa vastausta ei liene kenelläkään, vain olettamuksia, eivätkä ne juuri auta tai lohduta. 040 156 1258. klo 14-16. Puhelinpäivystys (p. Urakan on määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä. Edesmennyt teologi Martti Lindqvist on sanonut toivosta: ”Toivoa on, että huominen olisi.” Siispä toivon ja luottamuksen siivin eteenpäin kukin niillä voimilla kuin sillä hetkellä on. Lämmin kiitos osanotosta. fi. Seija Heikkinen Kuolleet Hartaus ”Toivotaan, toivotaan, toivotaan, että joskus luomme toisenlaisen maan, että antaisimme kaiken auttaisimme ystävää, ehkä kaukana se on, mut´ toivo jää...” Näin lauloi aikoinaan edesmennyt Eero Raittinen. Haudoille, joiden hallinta-aika päättyy vuonna 2026, asetetaan tulevan kesän aikana tiedotekyltti hallinnan päättymisestä ja lista haudoista löytyy myös seurakunnan verkkosivuilta. Jyrkäntie 1148. kirkkokonsertit päivittäin, jolloin avoinnaolo on rajoitettua. Su 19.7. klo 13 messu Lentiiran kirkossa (l+s: Voitto Huotari, k: Lohi). Meillä on toivoa, sillä rakkauden Jumala huolehtii meistä aina. klo 13 kyläkirkko Vesantalolla (l+s: Antola, k: Gogolev). Kuhmolainen // Torstaina 9. Huotari muistutti tekopyhyyden vaarasta: ”Tekopyhä on vaarallinen myös toisille. Siinä on vahvaa sanomaa meille kaikille. Ke 15.7. Se ei ole vain passiivista odottamista vaan antaa voiman jatkaa eteenpäin ja nähdä uuden vaihtoehdon. Urpilainen puheen johtavana ajatuksena olivat Jeesuksen sanat: ”Että he yhtä olisivat”: ”Tässä Suomen yhteiskunnallisessa tilanteessa ja maailman geopoliittisessa myllerryksessä se kuulostaa tehtävältä meille ja kaikille tähän veljeyteen ja sisaruuteen kutsutuille. Hän kuljetti puheessaan rinnakkain käyntiään Vaalan vankilassa ja Raamatun suuren kärsijän, Jobin vaiheita. Valinnassa näkyy sekä paikallisuus että valtakunnallisuus. Juhlat kiertävät eri puolilla Suomea ja tekevät näin tunnetuksi myös eri paikkakuntia. klo 10 messu Kuhmon kirkossa (l+s: Kitunen, k: Lohi). EU-komissaari emerita Jutta Urpilainen ja kuhmolaissyntyinen Mikkelin piispa emeritus Voitto Huotari. Kannintie 11. Tuolloin puheet toivosta eivät tule ensimmäisenä mieleen, pikemminkin toivottomuus. Kuva päiväseuroista 4 heinäkuuta. klo 10 messu Kuhmon kirkossa (l+s: Kitunen, k: Gogolev). Juhlajärjestäjien mukaan tunnuksella haluttiin muistuttaa armollisen ja turvallisen hengellisyyden rakentamista, jossa tilaa on myös etsijälle. Omat uskonkäsitykset ovat käsikassara toisten karsimiseksi, nöyryyttämiseksi ja ahdistamiseksi.” Hänen mukaansa tekopyhyys karisee Kristusta seuraten. Toivo myös johtaa aktiivisuuteen ja rohkeuteen. Raamattutunnillaan Keskitalo muistutti, että kristillisen uskon ilmaisema toivo ei ole riippuvainen olosuhteista eikä ole samaa merkitsevä sana optimistiselle ajattelulle. Tapahtumassa toivon sanoma oli esillä vahvasti. Risto Kormilainen Herättäjäjuhlilla kuhmolaissyntyinen emerituspiispa Voitto Huotari muistutti tekopyhyydestä. heinäkuuta 2026 SEURAKUNNAT // 15 Kuhmon seurakunta Kastetut Eemeli Arttu Kasper Lindholm Avioliittoon vihityt Pauli Valto Rytilä ja Tuija Hannele Kilponen Kuolleet Laila Eliina Haverinen 91v Kaija Helena Heikkinen 73v Viljo Ilmari Pulkkinen 85v Vilho Juhani Tampio 76v Seurakunnan viikko Pe 10.7. Ylivieskassa juhlat pidettiin jo yhdeksännen kerran. Sanotaan, että toivoa on niin kauan kuin on elämää ja toisinpäin. Nykyisessä huojuvassa maailmanajassa tarvitaan toivoa niin tekoina kuin elämää lujittavana juonteena. Seurapuhujat valitsee Herättäjä-Yhdistyksen hallitus saamiensa ehdotusten pohjalta. Kahvit seurojen jälkeen. Sitran tammikuisessa katsauksessa todetaan, että elämme rauhattomuuden aikaa, jota leimaavat epävarmat tulevaisuuden näkymät ja päällekkäiset kriisit, jotka huolettavat meitä. Rakkaudella kaivaten Birgitta ja Jouni Sari ja Viljami Antti, Elisa, Eljas, Aatos ja Liisu Eetu ja Laura sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Apostoli Paavali on sanonut:”Meidät on pelastettu, se on varma toivomme.” Room.8:24. Kuhmon Kamarimusiikin ajan 13.-24.7. Su 12.7. Ovat kätesi ahkerat rauenneet ja päättyneet arkiset askareet. MAINOS Perhetapahtumat Seurakunnat Rakas isä, ukki ja isoukki Viljo Ilmari PULKKINEN * 20.11.1940 Kuhmo † 21.6.2026 Sotkamo Hetkenä aamun hiljaisen tuli luoksesi rauha ikuinen. Toivo on toimimista Jumalan työtoverina tässä maailmassa, jotta maailmalla olisi elämä, näin puhui Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo viikonvaihteessa pidetyillä Ylivieskan herättäjäjuhlilla. Ensi vuonna heinäkuun ensimmäisenä viikonvaihteena herättäjäjuhlat pidetään Ylä-Savossa Iisalmessa. Kuolemassa ne katoavat, kun alkaa uusi, erilainen aika. klo 18.00 Nuortenilta, alakerrassa Su 12.7. klo 9-11 ja 12.8. Tarvittaessa ajanvarauksella myös muina aikoina hautauksen sopimista varten. SINIKKA MAT TILA / HERÄT TÄJÄJUHLAT Surun koskettaessa Tee kuolinilmoitus tai surukiitos itsepalvelukanavassamme: kuhmolainen.fi/ lukijailmoitukset Jätä ilmoitus helposti asiakaspalvelu.hillagroup. Seurakunta myy kuolinpesälle kuuluvan omakotitalon omalla tontilla, os. Kainuussa viimeksi herättäjäjuhlat on pidetty Sotkamossa vuonna 20215. Miten eteenpäin silloin, kun portit tuntuvat olevan kiinni. Toivottomassakin tilanteessa on toivon kipinä eli ihminen voi toivoa ja toimia sen mukaan. puhdistuksen ja maalauksen. Hautausmaalla kesällä vieraileva voi huomata sankarihautausmaalta puuttuvia kiviä tai muita poikkeavuuksia, jotka liittyvät kunnostusurakkaan. On hiljaisuus ja suru sanaton mut' tiedämme, sun hyvä olla on. LAUANTAIN päiväseuroissa puhuivat mm. Se kulkee sen läpi. HELLUNTAISEURAKUNTA Rajakatu 5, p. Juhlien tarkoitus on aina myös vahvistaa sellaista yhteisöllisyyttä, jossa kukaan ei jää yksin, vaan jokainen kutsutaan mukaan ja jokainen voi tuntea olevansa mukana. Myynti-ilmoitus ja tarkemmat tiedot Kiertonet.fi. 044 206 3850 www.kuhmonhelluntaisrk.net Pe 10.7. Se vie eteenpäin joskus vain askeleen kerrallaan, mutta hyvä näin. klo 13.00 Hartaushetki ja hävikkiruuan jako Pe 10.7. Elämä tuo jokaisen elämään hankalia asioita ja tuntuu kuin olisimme elämän autiomaassa tuulten riepoteltavana. Elämän autiomaassakin Jumala näkee meidät ja kysyy: ”Missä olet. 08 6172 371) tiistaisin klo 9-11.30 ja 12.30-14 (suljettu keskiviikkoisin ja perjantaisin). Kirkkokahvit. Lisätietoja talouspäällikkö Sari Karikolta, p. Su 12.7. Tervetuloa tilaisuuksiin! Ei juhlia, ei muistamisia. Diakonia Diakoniatoimisto on suljettu 20.24.7.2026. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostilla: kuhmo.seurakunta@evl.fi Kuhmon kirkko on avoinna 31.7.2026 ma-pe klo 12–18. Raamatussa ja virsikirjassa puhutaan toivosta ja vielä useammin puhutaan uskosta, toivosta ja rakkaudesta yhdessä, kuten esimerkiksi tutussa korinttolaiskirjeessä, joka usein luetaan vihkimisen yhteydessä. Mitä vielä tapahtuu. klo 18 iltahartaus siunauskappelissa. Su 19.7. Hautojen hallinta-ajan päättymisestä kuuluttaminen:Kuhmon hautausmailla on useita hautoja, joiden hallinta-aika on päättynyt/ päättymässä lähiaikoina. Yleinen näyttö 15.7. Tässä niin Suomella kuin ihmiskunnalla on ollut hyvää yritystä, mutta tehtävä ei ole vielä valmis. HERÄTTÄJÄJUHLAT ovat hengellinen kesäjuhla, jossa kokoonnutaan avoimen taivaan alla veisaamaan Siionin virsiä ja kuulemaan Jumalan sanaa. Hän vaatii muilta samaa, millainen hän itse on toivoisi olevansa ja enemmänkin. Kuvassa Voitto Huotari sekä Pauliina Ylitalo, Jutta Urpilainen ja Kalle Hiltunen. Toivo on arvokas ohjenuora, johon on hyvä sitoutua ja luottaa, sillä sitä tarvitsemme usein. klo 11.00 Jumalanpalvelus, pyhäkoulu. Juhlien pääohjelmana ovat juhlakentän seurat. Siellä missä sinä olet, siellä minä olen sinun kanssasi.” Meillä on siis toivoa! Tämä on Jumalan lupaus meille, meillä ei ole hätää. Tiedämme, ettei siihen ole yhtä-äkkistä vastausta, vaikka se niin houkuttaisi. Kirkkoherranvirasto on avoinna klo 9-11.30 ja 12.30-14 maanantaisin ja torstaisin. Muut Kuhmon seurakunta ja Kuhmon kaupunki toteuttavat yhteistyössä Hankaniemen hautausmaalla olevien sankarihautausmaan hautakivien kunnostamisen, mm. Maire Komulainen pastori Toivo ”Uskonkäsitykset käsikassara toisten karsimiseksi” Lukijan kynästä – Kristillinen toivo ei kiellä kärsimystä. klo 13 Martti Malisen muistoseurat Reetan mökillä, os. Jokaisen sukupolven on kuljettava oma matkansa tässä tehtävässä”. Toivo oli muutenkin puheissa keskeisesti esillä, sillä juhlien tunnus oli Siionin virrestä otettu säe: En lakkaa toivomasta
Se tapahtuu yleensä silloin, kun teräketju osuu esteeseen laipan kärjellä. Oikeanlaisia pölkkyjä ei löydy helposti, niin en halunnut pilata sitä, koska puuta ei saa takaisin, jos sahaa liikaa. Soikkonen oli puhelun jälkeen äimänä: oma veistos Milanoon. Siihen jääpi vain koukkuun. heinäkuuta 2026 16 // Sofian veistämä naulakko pääsi Milanoon Ninna Kauppi Sofia Soikkonen sai kevään alussa puhelun suuren suomalaisen pörssiyhtiön pakkaussuunnittelutiimin johtajalta. Soikkonen päätyi veistämään naulakon reunaan hirven pään, sillä se sopi yhtiön logoon. Kuhmosta Pelloon muuttanut Soikkonen on tehnyt sivutyönään pölkyn veistoa kaksi vuotta. Suurin niistä on noin pari metriä korkea karhu, jonka toinen tassu vilkuttaa kohti taivasta. Toinen haaste on se, että pois sahattua palikkaa ei saa takaisin. Hänen veistämänsä eläinten yksityiskohdat ovat niin tarkkoja, ettei uskoisi, että ne on veistetty järeällä moottorisahalla. Soikkonen halusi löytää puun, jossa oli juuret paikallaan, jotta niistä saisi naulakkoon hyvän tuen. Jos sitä ei osaa käyttää, niin saa itselleen pahaa jälkeä aikaiseksi. Kuhmolaislähtöinen Sofia Soikkonen on veistänyt eläimiä moottorisahalla kaksi vuotta. Työläin vaihe oli hiominen. Tilaus oli tähän mennessä suurin ja merkittävin. En tehnyt sitä, koska välimatka oli liian pitkä. Se on siitä hyvä, että siinä on sellainen muoto, ettei puuta mene niin paljon hukkaan, mutta tykkään itse tehdä koiria. Nykyään ihmiset tarjoavat hänelle kaatuneita pihapuita milloin mistäkin, kerran jopa Seinäjoelta asti. – Fiilis puhelun jälkeen oli, että ei voi uskoa todeksi. Hän aikoo myös pystyttää Heinävedelle hirsimökin, jonka puut hän on sahannut itse. NINNA KAUPPI SOFIA SOIKKONEN. Naulakon lähdettyä pihalta, Soikkosen tunne oli samaan aikaan epätodellinen ja haikea. Jännitti, koska en ollut ennen tehnyt sellaista, Soikkonen kertoo. Hän haaveilee voivansa joskus keskittyä vain veistämiseen, vaikka pitää myös päätyöstään metsäkoneenkuljettajana. Tornionlaaksossa Soikkonen saa myös paljon kala-aiheisia tilauksia. – Välillä naurattaa, että mulla on pölkkyjä piha täynnä ja lisää pitäisi aina saada. Häntä jännitti työn aloittaminen, sillä kyseessä oli ensimmäinen tilaus ulkomaille, eikä sitä halunnut mokata. TILAAJAN toiveena oli, että naulakkoon saisi jotenkin mukaan hirven tai karhun. Olen vielä aika tarkka, eli sahaan vähän kerrallaan. Takapotku tarkoittaa moottorisahan terän sinkoutumista äkillisesti taaksepäin kohti käyttäjää. – Pelkään takapotkua vieläkin. Työläin vaihe oli hiominen, sillä melkein pari metriä korkeasta ja puolitoista metriä leveästä naulakosta oli saatava aivan sileä. SOIKKOSTA vetää puoleensa ennen kaikkea moottorisaha. Mutta on se aina vähän haikeaa, kun oma veistos lähtee. Soikkosen mukaan veistämisessä haastavinta on takapotkun vaara silloin, kun käyttää jotain muuta kuin veistolaippaa, josta takapotkua ei tule. Ihmishahmoja en ole tehnyt, mutta niitä pitäisi alkaa kokeilemaan. Hän ehdotti, että Soikkonen veistäisi naulakon yhtiön uuteen pakkaussuunnittelustudioon Milanoon. Puhelun jälkeen oli pähkäiltävä, mistä löytyisi oikeanlainen pölkky. Kuhmolainen // Torstaina 9. Päivätöiden ja lapsiarjen ohella kokonaisia veistopäiviä ei ehdi viettää usein. – Hän pyysi tekemään mahdollisimman lihavan naisen, jolla on vatsamakkarat. – Se onnistui niin hyvin. Valmis naulakko. Hän veistää sillä eniten karhuja. Lopulta ei tarvinnut lähteä naapuritonttia kauemmas, sillä keväällä myrsky oli kaatanut heiltä männyn juurinen. Kerran Soikkonen sai tilauksen myös ulkomailta. Sofia Soikkosta viehättää moottorisahan äänet ja vaarallisuus. Seuraavaksi Soikkonen valmistautuu kesän veistokisoihin Konnevedellä ja Ilomantsin Karhufestivaalilla. Ostaja oli hämillään siitä, miten hieno siitä tuli. Aikaa myrskypuun kuskaamisesta siihen, kun Soikkonen paljasti naulakon ostajalle pressun alta, kului noin kaksi kuukautta. Nyt hän saa säännöllisesti tilauksia sekä yksityishenkilöiltä että yrityksiltä muun muassa sosiaalisen median kautta. Tiedossa on myös matka Milanoon, jonne hänet kutsuttiin katsomaan naulakkoa sen uudessa kodissa. Hän on myös tyytyväinen, kun saa puun veistämällä hyötykäyttöön. Soikkonen aloitti harrastuksen kaksi vuotta sitten ja voitti ensimmäisissä kisoissaan Pellon Veistofästeissä yleisöäänestyksen vain muutaman kuukauden veistämisen jälkeen. Myös Pellon Veistofästeissä aiheena on useimpina vuosina lohi. – Karhu on suosituin. Eläinten vieressä odottaa eri kokoisia laippoja, eli sahanteriä, joista yksi on pienikokoinen veistolaippa. – Se oli lopulta yllättävän vaikea tehdä. – Moottorisaha on paras, sen äänet ja kaikki. SOIKKOSEN pihanurmella komeilee erikokoisia veistettyjä eläimiä; muutama koira, lehmä ja hauki, mutta eniten karhuja. Keväällä hän sai elämänsä tilauksen suurelta suomalaiselta pörssiyhtiöltä. SOIKKOSTA kiehtoo myös se, miten hienoa taidetta vaatimattomasta puusta saa järeillä työkaluilla. Se, että oma veistos lähti täältä Pellosta isoon Milanoon, on minulle tosi iso juttu, Soikkonen hehkuttaa
Kuvia voi lähettää 20. elokuuta saakka. Juhannusyö Lentiirajärven rannalla. TUULIA PÄÄKKÖNEN Liljat. Mahtaisikohan aarre löytyä Koposensaaresta vai Pajakalta päin. Lähetä kuvan ohella myös lyhyt, kuvaileva teksti sekä paikka, missä kuva on otettu. heinäkuuta 2026 // 17 Aarteita sateenkaaren päässä Kesäkuvakisa Niko Kemppainen Nyt on aika ikuistaa valokuviin kesän kauneimmat sekä ikimuistoisimmat hetket ja maisemat. Kuhmolainen // Torstaina 9. RIIKKA LEPPÄNEN Sateenkaaren päässä on aarre. Verkkosivujen juttu päivittyy uusilla kuvilla kesäkuvakisan ajan. Kuva otettu onkireissulla Salolammella juhannuksen aikaan 21.6. Hukkajärvellä juhannusyönä komea usva. Tätä on mukava seurailla kesällä. Rentukat kiven kolossa. 13.6.2026 klo 3.25 Pajakkakoskella. Myös altaan lähelle laitetut höyhenet tekevät kauppansa. Puntari näyttää 1,18 kiloa.. Kuva otettu Ruukinrannalta 25.6.2026. Kesäisen päivän kohtaaminen perhosella ja muurahaisella. Juhannussaunaa odotellessa Lammasjärven rannalla. MINJA MELENTJEFF MAT TI HEIKKINEN IRJA LEHIKOINEN JUHA LEINONEN PIRJO PIIRAINEN HELI LILJEBLAD EERO KOISTINEN RAUNO MALINEN Körmyahven. Kuvia voi lähettää lehden verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta tai sähköpostilla toimitus@kuhmolainen.fi. Pääskyt näyttävät jopa lisääntyneen palvelun kera; eivät vain tämän tilan, vaan myös muita kyläpääskysiä vierailee altaalla. Varmistathan, että kuvassa olevilta on lupa kuvan julkaisuun. Pääskyille tärkeä saviallas virran varren puutarhassa Nivalla. Julkaisemme osan lukijoiden ottamista kesäkuvista myös painetun lehden sivuilla kesän ajan
Kysy lisää: p. Rajakatu 52, Tarinatupa Onko alkoholiongelmia. Kysy lisää: p. 050 373 7895 Kainuuntie 91 Meiltä kotipalveluja ja tukea arkeen. 044 972 3228 Koulukatu 14, 88900 Kuhmo ETUKORTTI TIINA TILAAJA 1234567 YHTEYSTIEDOT EDUT Hilla Etukortilla etulippu 25 € (norm. klo 18 | Kuhmo-talo Jousikvartetti Meta4 kutsuu juhlavieraansa matkalle kamarimusiikin kuninkuuslajin kehitykseen läpi vuosisatojen 1700-luvun hovielämän keskuksista 2000-luvun sykkeeseen! Aikamatkaoppaana Tieto-Finlandialla palkittu säveltäjä Osmo Tapio Räihälä. 0400 125 587 Petri p. 33 €) Karnevaalit-konsertti Sunnuntaina 12.7. 044 250 8513 kari.paakkonen@kuhmo.net MÄTÄSTYKSET, OJANKAIVUT TAIMIKONHOITO PUUNKORJUU HANKINTANA JA PYSTYKAUPALLA, MYÖS ENERGIAPUUKOHTEET MYYNNISSÄ POLTTOPUURANKAA HALKOJA 1500 l halkosäkeittäin • Tilintarkastukset • Kirjanpidot • Yritysjärjestelyt/ sukupolvenvaihdokset • Perukirjat/ perinnönjaot Tilija Tarkastustoimisto Ari Piirainen Oy Puh. 044 202 3958 • Kainuuntie 88 II krs, 88900 KUHMO • Koivukoskenkatu 15 L 3 , 87100 KAJAANI • Jätesäiliöiden myynti • Jätesäiliöiden tyhjennykset • Sakoja umpikaivojen tyhjennykset • Viemärien avaukset, pesut ja kuvaukset viemärikameralla • Katujen, pihojen ym. Edun saa näyttämällä Etukortin tai esittämällä Hilla Etukortissa olevan etukoodin. pesut ja kastelut • Siirtolavat ja kontit 8 35 m 3 , vuokraukset ja tyhjennykset • ADR-kuljetukset • Arkistojen tuhoukset • Siirrettävät wc:t (Baja-Maja) 8 kpl Ympäristölogistiikka ja kuljetus JÄTEKULJETUKSET Koulukatu 12, 88900 KUHMO Jätepakkaaja-auto 044 294 0901 Loka-auto (24 h) 044 294 0900 Toimisto (08) 653 0121 jateyhtyma@kuhmo.net www.jateyhtyma.fi Terveydellinen jalkahoito Lääkinnälliset tukisukat Kotikäynnit 045 874 1077 Rajakatu 36, Kuhmo Koulukatu 14, p. mainostajalle. Myös perusjalkahoidot. Ohjeet löydät: hillagroup.fi/edut AUTOJA METALLIKIERR Ä TYS OLLILAINEN OY • Ajoneuvojen vastaanotto ja kuljetus • Virallinen akkukierrätyspiste Ei varaosamyyntiä! SOITA! p. 0500 466 803 | www.ollilainen.fi • Ostetaan romuautot ja rautaromut • Ajoneuvojen vastaanotto ja kuljetus • Virallinen akkukierrätyspiste Tee ilmoitukset kätevästi netin kautta hillagroup.fi/ lukijailmoitukset Lä hd e: KM T 20 25 pitää lehtiämme luotettavana. 85 % JOPA Luotettavan tiedon matkassa mainoksetkin erottuvat edukseen. 040 169 6509 tai ostaa paikan päältä Kuhmosta. 08 655 7111/vaihde www.hyvinvointisampo.fi LOUNAS ma–pe 10.30–13.00 • Kelan kuntoutus • Jalkaterapia • Fysioterapia • Hyvän olon hoidot • Ateriapalvelut kotiin vietynä • Kokousja juhlapalvelut • Sairaanhoitoja hoivapalvelut kotiin • Ensiapukoulutukset Lorem ipsum R O KULI H A M M A S O Y Erikoishammasteknikko JOUKO KARPPINEN Koulukatu 13-15 Kuhmo puh. 040 187 5375 • Peltikattoremontit, vesikourut, kattoturvatuotteet • Listat ja piipunpellit ym. Kuntohoitaja/hieroja Katja Kukila HO HO HOIIITO TO TO SOPPI P. 050 3072 899 eurojopi.fi Meiltä kotipalveluja ja tukea arkeen. 050 3072 899 eurojopi.fi VELI KINNUNEN KY • maanrakennustyöt kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajalla • lavettija maa-aineskuljetukset • JITA-jätevesijärjestelmät ja rumpuputket • betoniset rumpu/kaivonrenkaat • Rumtec-teräsrummut Jouni 0400 385 769 www.velikinnunenky.fi Sami p. 044 554 4850 Kainuuntie 101, 88900 Kuhmo P. Lavalla nousee lähes 30 taiteilijaa. hillagroup.fi. Lisätietoja: kuhmofestival.fi Etulippujen lunastus: Etukorttihintaiset liput voi tilata ennakkoon Kuhmon toimiston lipunmyynnistä, puh. heinäkuuta 2026 18 // PALVELUHAKEMISTO AA-ryhmä kokoontuu ke klo 18 ja su klo 18. 045 -625 8986 AJANVARAUKSELLA METSÄTYÖ Kari Pääkkönen p. Kuhmolainen // Torstaina 9. 0400 296 261 Juhlat, muistotilaisuudet, pitopalvelu 0400 202 833 juttuakahvila.fi p. HUOM! Etulippuja rajoitettu määrä. Hyvää syntymäpäivää: Meta4 25v! -konsertti Lauantaina 25.7. 08 652 0055 · Fysioterapia · Kelan fysioterapia · Osteopatia · Akupunktio Koulukatu 14, p. Eläimellisiä tekstejä lukee näyttelijä Katja Küttner. 050 016 0029 Kiertävä hieroja, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh. rakennuspeltityöt • Pienja korjausrakentaminen Jauratie 8, Kuhmo ik.peltitarvike@gmail.com IK-PELTITARVIKE OY www.m-ekuva.net Koulukatu 8 Avoinna ma, ti, to klo 9 – 17, muulloin sopimuksen mukaan p. (08) 655 0621 KODINKONEET ja KODINELEKTRONIIKKA: • Kylmälaitteet • Pesukoneet • Televisiot • Kodinkoneasennukset PAIKALLISTA PALVELUA • LVI-asennukset • Urakointi • Lämpöpumput • LVI-tarvikkeet ja vesikalusteet Avoinna ma-pe klo 7-16 Väinämöinen 2, KUHMO Puh. klo 19 | Kuhmo-talo Festivaali alkaa Venetsian ja Buenos Airesin karnevaalitunnelmissa, omat karnevaalinsa saavat myös eläimet
heinäkuuta 2026 // 19 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUPÄIVYSTYS • hillalogistiikka.fi/palaute • Puh 010 665 7200 24/7 (vuorokauden ympäri) LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@kuhmolainen.fi Päätoimittaja Mari Heikura 010 665 7272 Toimittaja Jarno Hiltunen 050 576 0472 Myyntipäällikkö Miia Väisänen 050 438 0786 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo kuhmolainen.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. klo 18 12.7. klo 18 30.7. Soita 0405907462 Kaikenlaista Rivit mainostajalle.hillagroup.fi Mainostathan siellä missä asiakkaasi ovat. klo 18 22.7. klo 18 15.8. 040-7222054 H u o l l o t E n t i s ö i n n i t V a l m i s t u s H u o l l o t E n t i s ö i n n i t V a l m i s t u s Kellot Korut Silmälasit KAIVERRUKSET Monipuoliset KORJAAMME KYSY LISÄÄ 0504142941 0504142941 Ostamme kultaa ja hopeaa Ostamme kultaa ja hopeaa MYÖS LASER MYÖS LASER KAUPPAKADULLA KAJAANISSA Jonkerin kyläpäivät su 12.7. Tarjoa rohkeasti! p. klo 18 ELOKUU 2.8. 20 km KUHMON keskustasta. metsurityötä ja mökkitalonmiestoimintaa. Tervetuloa! Ostetaan KESÄtai SAUNAMÖKKI järven rannalta n. Of fici al Programm e Kultt uuriohjelm aa HEINÄKUU 9.7. Kuhmolainen // Torstaina 9. 040 752 3579 Oletko nähnyt tällaista radiota Kuhmossa. klo 18 29.7. klo 14 & 18 12.8. Tänään printissä, digissä joka päivä.. Peruskuntoinen tai pientä laittoakin vaativa käy. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Oulu Lataa Kuhmolaisen sovellus älylaitteesi sovelluskaupasta Sudoku 1 5 7 6 7 8 2 4 9 6 3 8 3 6 1 4 8 7 9 6 2 8 1 5 3 7 4 2 1 9 7 4 5 4 9 7 7 5 9 3 2 9 5 1 6 9 1 5 3 1 4 4 3 6 6 2 4 3 9 8 7 3 1 8 6 4 8 7 9 2 5 1 4 6 9 2 3 4 3 8 7 2 8 4 5 4 3 7 1 6 8 9 5 3 1 9 6 5 4 5 4 1 2 9 6 5 6 9 4 9 2 7 3 4 1 3 2 6 9 8 8 2 1 7 7 4 8 3 2 9 JÄÄKAUDELTA KASARILLE Käsikirjoitus: Matti Halmetvaara ja Niko Kemppainen Ohjaus: Matti Halmetvaara Kuhmolaisteatteri ylpeänä esittää ENSI-ILTA 8.7.2026 KLO 18 kuhmo.nuorisoseurat.fi Komedia siitä, kuinka ennen oli kaikki paremmin ja miten mannerjään alta paljastuneesta pläntistä kehittyi Kuhmo... klo 14 & 18 9.8. klo 14 www.puolanganpessimistit.fi/musikaali Ennakkoliput 30e Ovelta 35e Alle 18v -50% Tarjotaan vuokralle Kaikenlaista Ostetaan YKSIÖ KAKSIO KOLMIO Myös MYYNTI RAHOITUS ja MAKSUAIKA sovittävissa Qasa 0400 239 200 tuomo@ohtonen.fi Pihapuiden kaatoa ym. klo 18 14.8. klo 14 & 18 15.7. klo 12 alkaen Rajakiven riistamiesten metsästysmajalla (Rajahonka), Savilahdentiellä
Tulotarkastukset ovat jo alkaneet, ja ne kestävät ensi perjantaille asti. Tällä hetkellä kone lentää Keski-Ruotsin alueella. Ehkäisyvälineiden jakaminen antaa ainakin mahdollisuuden tutustua aiheeseen. Uudet alokkaat aloittivat varusmiespalveluksessa maanantaina. Kainuun Prikaatilla aloitti maanantaina noin 1 800 uutta alokasta. Lauantain yleisöpäivänä esitellään tulevaisuuden sähköistä ilma-alusta maassa ja ilmassa. 040 765 1090 Tervetuloa! Tervetuloa! NYT LAATUKENGÄT HALVALLA ALK. Ehkäisyvälineiden lisäksi Komppa näkee tärkeäksi kommunikaation kumppanin kanssa. kertaa Kuhmon lentokentällä tulevana viikonloppuna. Ilman kokeilijoita ei synny uusia innovaatioita. Vaikka avointa keskustelua jo on, hän haluaa rohkaista nuoria keskustelemaan suhteissa erityisesti omasta ja kumppanin suostumuksesta. – Se on merkittävä ilmailun kehitysja keskustelutapahtuma Suomessa. Nuoret aikuiset ovat elämässään hyvin erilaisissa vaiheissa, minkä takia heidän tietonsa vaihtelevat. JUSSI P OHJAVIRTA / ARKISTO Lä hd e: KM T 20 25 mainostajalle.hillagroup.fi lukijoistamme suosii paikallisia liikkeitä ja palveluita 87 % JOPA. Ne on tarkoitus jakaa tulotarkastusten yhteydessä, jossa alokas tapaa sairaanhoitajan palveluksen aloitettua. Koko perheen tapahtuma tuo lentokoneharrastajat ja muut aihepiiristä kiinnostuneet Kuhmoon. – Suostumus on ollut viime vuosina paljon esillä, ja siitä olisi hyvä keskustella oman kumppanin kanssa. Nuoret puhuvat usein avoimesti asioista. Yleisiä aiheita sosiaalikuraattorin luona ovat muun muassa juuri parisuhteet ja niihin liittyvät kysymykset. JARNO HILTUNEN Kainuun prikaati jakaa kondomeja alokkaille Milja Huotari Puolustusvoimat edistävät palveluksen seksuaalikasvatusta ja antavat uusille alokkaille ehkäisyvälineitä. Asiaa kannattaa käydä läpi uusissa suhteissa, mutta myös jo pidemmissäkin suhteissa, Komppa ajattelee. – Kuhmon lentokentän palvelut ja turvallisuus ottavat merkittävän askeleen eteenpäin, sillä kentälle on asennettu moderni automaattinen sääasema, joka palvelee myös koko Kuhmoa. Kyllösen järjestämiä maksuttomia linja-autokuljetuksia keskustasta. Yhteiskuntavastuullisen teon tarkoituksena on edistää suomalaisten nuorten terveyttä ja turvallisuutta. Palveluksensa aloittaneet alokkaat saavat itselleen ehkäisyvälineitä. Komppa pitää Puolustusvoimien ja RFSU:n yhteistyötä hyvänä asiana. – Sähkölentokoneen ilmailukiertue etenee lähes suunnitellusti. Lisäksi pidetään lukuisia ilmailualan esittelyitä muun muassa Säihke-hankkeesta, ilmatilanäkyvyydestä ja droonitutkista. Koneen on määrä saapua Kuhmon kentälle perjantaina iltapäivällä. Niitä jaetaan kaikille alokkaille. – Joukossa voi olla moniakin nuoria aikuisia, joille ehkäisyvälineet eivät ole vielä tuttuja. Yleisöllä on vapaa pääsy tutustumaan lentokoneisiin ja ilmailuun. Kainuun prikaatin sosiaalikuraattori Merja Kompan mukaan paketit ovat jo saapuneet Kainuun prikaatille varuskunnan terveysasemalle. – Näen merkityksen tärkeänä, koska varusmiespalveluksessa tavoitetaan suuri joukko nuoria aikuisia, joille parisuhteet ja seksuaalisuus voivat olla ajankohtaisia asioita, Komppa sanoo. Myös RFSU sanoo tiedotteessaan, että yhteistyö mahdollistaa ikäryhmän laajan tavoittamisen. TO 9.7. Kompan mukaan on toivottavaa, että seksuaalikasvatusta on käyty läpi jo kouluissa ja kotona, mutta myös Puolustusvoimat kantaa kortensa kekoon asiassa. Asia voi herättää hilpeyttä nuorissa aikuisissa, mutta hän toivoo, että se herättää tuvissa myös asiallista keskustelua. Osa ei ole vielä tutustunut aiheeseen, ja osalle aihe on ollut jo ajankohtainen. KOMPAN MUKAAN suuressa joukossa alokkaiden tiedot seksuaaliterveydestä ovat vaihtelevia. Kuhmo Fly In on tänäkin vuonna Suomen Ilmailuliiton experimental-kesäpäivä. SOSIAALIKURAATTORI tukee ja neuvoo varusmiehiä palveluksen aikana. heinäkuuta palveluksensa aloittaneet alokkaat saavat ensimmäisten koulutusviikkojen aikana itselleen ehkäisyvälineitä. Tarkoituksena on edistää suomalaisten nuorten terveyttä ja turvallisuutta. Mikäli tietoa jo on, niin lisätieto ei ole koskaan haitaksi, Komppa sanoo. Tarjolla on myös A. Ukkonen aiheutti sunnuntaina sähkökatkon laajalle alueelle ja lataus lentokentällä viivästyi, kertoi Hyvönen maanantaina. -20 -20 %% Fly In lennähtää jälleen Kuhmoon: sähkölentokone tulee Saksasta asti Perinteinen ilmailutapahtuma Kuhmo Fly In järjestetään jo 18. Kyse on Puolustusvoimien ja RFSU:n kondomimerkki Tunnon yhteistyöstä. Kompan mukaan tähän vaikuttavat ihmisten erilaiset taustat ja persoonat. Pieni pysäköintimaksu peritään ilmailun tueksi. Taivaalla nähdään ilma-aluksia sekä experimental-rakentajakilpailun koneiden esittelyja ohilentoja. Alokkaita tulee muun muassa Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Kello 12 tilaisuus avataan virallisesti kansanedustaja Tuomas Kettusen tervehdyksellä ja kapteeni Jouko Kinnusen katsauksella tämän hetken rajatilanteeseen. Kuhmolainen // Torstaina 9. Ohjelmassa on myös Rajavartioston partio sekä hälytysvarauksella Rajavartiolaitoksen helikopterin vierailu. Tunto ja Puolustusvoimat jakavat 15 000 kondomipakettia uusille alokkaille koko maassa. TÄMÄN VUODEN suurin tapaus on saksalainen Elektra Trainer -sähkölentokone, joka lentää Kuhmoon Saksasta asti osana Oulun ammattikorkeakoulun North Circuit -kiertuetta ja tutkimusohjelmaa. Maanantaina 6. Lauantaina eli varsinaisena pääpäivänä tapahtuma alkaa kello 10. FLY IN käynnistyy perjantaina kello 15 alkavalla nuorisoleirillä, jossa paneudutaan ilmailuun, lennetään simulaattorilla ja lentokoneella sekä tutustutaan droneja lennokkitoimintaan. Niko Kemppainen Tapahtuman keskiössä ovat tällä kertaa ilmailun tulevaisuuden ratkaisut, kestävä kehitys sekä lentopaikan uudistunut ja uudistuva infrastruktuuri, kertoo Kuhmon Ilmailukerhon aktiivi Timo Hyvönen. Saapuva sähkölentokone on alkanut muutaman experimental-ihmisen kokeiluista, ja nyt se lentää jo merten yli. heinäkuuta 2026 20 // Naisten, miesten KENGÄT -30 -30 %% -50 -50 %% KESÄALE JATKUU KESÄALE JATKUU kengät ja asusteet Tarjouskorista Tarjouskorista 15-30 15-30 € € Ma-pe 9.30-17, la 9.30-14 Kainuuntie 78, p. On tärkeää selvittää, mikä on kumppanille ja itselle ok