Kuhmolainen 25.04.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

>> 25 Rakentaja, tarkista luvat! Kuhmo valmistelee uutta rakennusjärjestystä. >> 4-5 NRO 33 PERUSTETTU 1959 IRTONUMERO 2 e ANTERO KOMULAINEN Havukka-ahon ajattelijan tv-sarjojen ensimmäinen puolikas toi Maija Kyllösen mieleen, että kuvauksiin lainattiin hänen kotoaan Pekin suunnan Kotakankaalta vanha pitkäpiippuinen haulikko, josta hävisi sille reissulle yksi osa. Olavi ja Liisa Heikkinen Nivan kylältä juttukaverina omine muistoineen. Konsta palasi ajatuksiin Pylkkänen: Havukka-ahon ajattelija tarttui kulttuuri-ilmiöksi Nivan kylälle >> 26 Sinfonietta Lentua upeana Kuhmon kulttuurielämä pitää täällä asukkaita ja houkuttelee tänne myös muuttajia. HUHTIKUUTA 2014 Ilman lupia Tyypillinen luvaton rakennus on talousrakennus. >> 2. Nyt voimassa on vielä vanhat säännöt. >> 4 Pääkirjoitus: Kuhmo tarjoaa vapaa-ajan asumiseen paljon mahdollisuuksia. Sinfonietta Lentua yllätti kuulijat kevätkonsertissaan. Sen mukaan ihan pienet tulisijattomat rakennukset eivät lupia tarvitsisi. >>8 WWW.KUHMOLAINEN.FI PERJANTAI 25. Muusikko Elina Kettunen esitti taitojaan kotikaupungin yleisölle
KUHMOLAINEN Perjantaina 25. Tontin rajalla 100 metriä, parin metrin korkuista aitaa. Tai kenties 5 metriä syvä kellari, 10 neliön laajuinen kesäkäymälä tai 16 metriä korkea näköalatorni? Lauri Koski arvioi Kuhmon uudistuvaa rakennusjärjestystä Gallup: Kuinka paljon reissaat eläkeläisenä vuoden aikana? Reissaan yhdessä Utajärven eläkeläisten porukan kanssa. Kuhmon keikallaan he viipyivät kolmatta päivää, ennen kuin suuntasivat töilleen Helsinkiin, muualle Suomeen ja sitä kautta Ranskaan. Tiistai-illan aikana keskustellessamme ranskalaiskaksikko kertoi juttukeikoistaan Nepalissa ja Salomonsaarilla. Nepalissa miehet, joista molemmat pystyvät työskentelemään tarvittaessa kuvaajina ja työskentelemään toimittajana, tekivät töitä raporttiensa ja artikkeleidensa eteen 5 viikkoa. Tietysti myös sukulaiset, vanhat naapurit ja kyläläiset ovat tärkeä osa, joka vaikuttaa viihtymiseen. Kuhmon sadat järvet ja lammet tarjoavat vapaa-ajan asumiseen runsaasti mahdollisuuksia myös muille kuin kaupungissa jo asuville. Sitä myötä syntyi Kuhmon Kamarimusiikki. K uhmon avara ja monipuolinen luonto on perinteisesti houkutellut paikalliset asukkaat viettämään aikaansa perukassa. Käytännössä usein suvun vanhan kotitilan maisemissa. Monille ?kakkosasunto. Lisäksi kalastus, marjastus ja metsästys onnistuvat vaivattomasti tutun kotikylän piirissä. Hän käveli Pariisin kadulla ja melu kiviporineen iski korviin. Kimanen ajatteli kamarimusiikista, että se pitäisi esittää rauhan ja luonnon keskellä. huhtikuuta 2014 2 KESKUSTELE Kolumni Pääkirjoitus 25.4.2014 Antero Komulainen Päätoimittaja Martti Huusko antero.komulainen@almamedia.? Kirjoittaja on paikallislehti Kuhmolaisen toimittaja. Shivajournalismi Kuhmon maisemat tarjoavat mahdollisuuden vapaa-aikaan T apasin tällä viikolla pariinkin otteeseen kaksi ranskalaista toimittajaa. Siellä rentoudutaan, kasvatetaan perunaa, juureksia ja muuta. 6 vierekkäin asetettua koiranhäkkiä. Kuhmossa olen käynyt ennenkin. Nyt tultiin puolankalaisten kanssa tänne samalla bussilla. Hellin Seppänen Utajärvi. Noin 30 lentiiralaista lähtee syyskesällä Bretagneen ja Sommelolla on Ranskaan yhteistyötä. Onneksi muistin Seppo Kimasen kirjasta Kimasen lento kertoa vieraillemme sen, miten hän sai idean luonnon keskelle sijoitettavasta kamarimusiikkifestivaalista. olipa pizzanpaistaja-kassana tai tiedemiehenä. No . Salomonsaarillakin useamman viikon. A Kuhmoa ja Ranskaa ei äkkiä linkittäisi vahvasti, mutta... Kun kerroin mihin suuntaan Suomessa uutisjournalimissa on tultu eli lehtityö, nettisivut, toimittamiset, kuvaaminen, videoita, yhteistuotanto ja muu monitekeminen päälle, niin toinen raskalaisista sanoi rauhallisesti minulle, että me kutsumme tuota shiva-journalismiksi. Eläkeläisten tapahtumissa. maalla on tärkeä osa elämää. Miltä näyttäisi kaava-alueella 6 metrin korkuinen, peltinen pellettisiilo. Hän viittasi ilmaisullaan hindujen shiva-jumalaan, jolla usein patsaissa 4 kättä näkyvillä. Kun juuri nyt rakennusalan työllisyys on varsin heikkoa, ovat uudishankkeet ja korjausrakentamisen käynnistyminen kaikille tärkeää. www.kuhmolainen.? Kannattaisiko vielä tuumata ilmoitusmenettelyä ja naapurin kuulemista. Siksi onkin hyvä, että parhaillaan on käynnistymässä hanke, jonka tavoitteena on piristää vapaa-ajan asuntojen tonttikauppaa ja rakentamista. Tällä hetkellä Kuhmosta löytyy rakentamattomia rantakaava-alueen tontteja lähes 400 ja kaksi laajaa kaavahanketta on vireillä. Jos ja kun ne toteutuvat, nousee käyttöön tulevien tonttien määrä reilusti yli kuuteensataan. Mikäli tonttikauppa saadaan liikkeelle odotetulla tavalla ja myös muut vapaa-ajan asuntojen omistajat innostuvat peruskorjaamaan vanhempia rakennuksia, on tarjolla rakennusalan ammattilaisille runsaasti työtä. Moneen vuoteen ei ole käyty ulkomailla. Aino Hiltunen Utajärvi Eläkeläisryhmässä mennään Paltamossa, Suomussalmella, Oulun suunnalla ja muualla. Lisäksi meidän eläkeläisten kuntoutuspaikassa Varkaudessa. Matti Hiltunen Utajärvi Enimmäkseen näissä eläkeläisten reissuryhmissä ja lisäksi lasten ja heidän perheidensä luona kyläilemässä. Yrjö Seppänen Utajärvi Meidän eläkeläisten kuntoutuspaikassa olemme käyneet 2 kertaa 10 kuukauden aikana. Utajärven porukan kanssa bussilla eläkeläisten tapahtumissa. 7 metrin pituinen ja 3 metrin korkuinen venekatos. Siihen ideaan sitten Kuhmon Musiikkiyhdistys tarrasi, kun Kimanen tarttui asiaan myöhemmin uudelleen. Tuupalan koulun oppilaat ja henkilökunta taisivat tulla heidän kanssaan monen päivän aikana tutuksi. Siihen raskalainen viittasikin ja heilutteli käsiään ja siitä minäkin asian tässä yhteydessä tunnistin. Kun kuulin tuon ilmaisun, olin jonkin ajan hiljaa. Kuhmoa ja Ranskaa ei äkkiä linkittäisi kovin vahvasti, mutta loppujen lopuksi sieltähän löytyy paljonkin kaikenlaista tärkeää Kuhmonkin kannalta. Ilmaisu on Suomessa tällä meidän työsaralla aika uusi, mutta itse asian varmaan sadat suomalaiset toimittajat työssään tunnistavat ja aika varmasti työntekijät muillakin aloilla
huhtikuuta 2014 KUHMOLAINEN 3 Rahanarvoiset K-Plussa-pisteet, Euroshopperit, Pirkka-tuotteet sekä huipputarjouksia! Edullisemman viikonlopun sinulle tänäänkin tarjoaa K-supermarket Kuhmo. -24% -41% Etu K-Plussa-kortilla 19999 59595 39999 09999 Etu K-Plussa-kortilla Kariniemen pienet minuuttipihvit 350-390g HK naudan jauheliha 17% 400g 4,98 kg 10,23-11,40 kg RS RS ilman K-Plussa-korttia 3,39/rs 8,47kg ilman K-Plussa-korttia 5,25/rs 13,46-15,00 kg K-ruokamestarin Grillattu kokonainen broileri Tuore makea ananas Costa Rica raakapaino n. Porokylän Leipomo KE 30.4. 8-21, la 8-18, su 12-18.. Hyvärisen Leipomo PKT KUHMO Tavallist a p a r e mp i Ruokak au ppa Nämä tarjoukset voimassa TO-SU 24.-27.4. ellei toisin mainita. Torikatu 24, puh. 1,1 - 1,2 kg KPL Paprika 2kpl/300g Suippopaprika 200g 129 149 Hollanti, (4,30-6,45 kg) KPL Espanjan sitruunat KG Klikkaa ja tykkää. Aino jäätelöt 900ml ei laktoosittomat, ei Hillasoiden Helmi, ei Tyrniluodon Aarre (4,99 kg) KG 449 199 199 TULE, LOTTOA JA VOITA! Nyt on tarjoalla niin iso potti, että kokeile meillä vaikkapa Veikkauksen 100 rivin Lotto-kimppapeliyhdistelmää. Meiltä myös kaikki veikkauksen arvat. PKT Euro shopper palvikinkku 500g (3,98 kg) PRK Porokylän ruisleipä 650g ja siivutettu pitkäruis 650g (3,06 kg) Konsulenttivierailut kaupassamme: PE 25.4. Perjantaina 25. 0207 343 950, ark
Heidän kanssaan pitää joskus mennä uhkakeinoihin asti. Harri Piirainen muistuttaa, että pääsääntöisesti asiat rullaavat eteenpäin ongelmitta. Jos rakennuksen pystyy luvittamaan, ovat maksut kalliimpia kuin jos asia olisi hoidettu aikanaan. Harri Piirainen kertoo, että ilman asiaankuuluvia lupia tehdyt rakennukset ovat pääsääntöisesti pieniä ta TUULIKKI NOUSIAINEN Vain pikkuvajoja saa tehdä ilman lupaa malla alueella 10 . Vierestä paljastui mökki, jolla ei ollut mitään lupaa. Piirainen arvioi luvattomia rakennuksia löytyvän syrjäisiltä järvien ja lampien rannoilta. . Toiset ryhtyvät heti puuhaamaan asiaansa kuntoon, mutta osa on niin sanottuja jääräpäitä. Ensi vuonna määrärahaa tarvitaan yhtä paljon. Paljon ilman lupaa Rakentaminen: Jos rakennustarkastaja kävisi kymmenellä tontilla, löytyisi arviolta kolmasosalta luvaton rakennus Jarno Hiltunen Koulukyydit entisellään Kuhmon kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa ponnen, jonka mukaan esi- ja alakoululaisten koulumatkoihin käytettävää aikaa tulisi kohtuullistaa Kuhmossa. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin tiistaina, ettei ponnen mukaisiin toimiin ryhdytä, koska se olisi tullut kovin kalliiksi. Kuljetussuunnittelija oli laskenut, että ponnen mukainen muutos koulukuljetuksiin olisi maksanut 283 000 euroa vuodessa. Kuljetuksia koskevan ponnen, jonka valtuusto hyväksyi, esitti Maarit Rauhala (kesk). Ponnen mukaan koulumatkoihin käytettävän ajan kohtuullistamista olisi pitänyt tehdä jo kuluvan kevätlukukauden alusta lähtien. jarno.hiltunen@almamedia.? . Pienistä rakennuksista saattavat luvat unohtua. Syynä luvattomaan rakentamiseen on sekä tietämättömyys että piittaamattomuus. Piirainen arvioi, että pienten rakennusten osalta kyse voi olla ihan tietämättömyydestäkin. Hän kuitenkin jatkaa, että luvan tarvetta pitäisi muistaa kysyä, jos aikoo rakentaa jotakin. Luvattomat rakentajat kärähtävät usein naapurin il- moituksesta, kun sukset ovat ensin menneet ristiin. Myös aivan eri asiasta suoritetut katselmukset voivat paljastaa luvattoman rakentamisen. Piirainen oli katsomassa erästä paikkaa, koska sinne haettiin poikkeuslupaa. . 30 neliön rakennuksen. Ensi vuodelle jää loppuosa vesijohtoverkosta. Kaupunki on varannut tälle vuodelle töitä varten 665 000 euroa. KUHMOLAINEN Perjantaina 25. Rahaa töihin menee 427 000 euroa. Töistä saatiin nipistetyksi 11 000 euroa pois, kun suunnitelmaa muutettiin alavesisäiliön asentamisen osalta. Tänä vuonna tehdään vedenottamo, huoltorakennus ja osa vesihuoltoverkkoa. Kaupunginhallitus hyväksyi urakkatarjouksen tiistaina. Yritys tekee vedenottamon koneisto-, sähkö-, instrumentointi-, LVI- ja rakennustekniset työt sekä maanrakennuksen. Kysymys oli noin 30 neliön rakennuksesta. Ihmisten suhtautuminen vaihtelee. Alueen rajaus on muutettu keskustaajaman osayleiskaavaehdotuksen mukaiseksi. Teknisen lautakunnan valvontajaos käsitteli rakennusjärjestysehdotusta keskiviikon 23. Niitä on pääsääntöisesti muualla kuin taajamassa. Hän kertoo, että tyypillinen luvaton rakennus on jokin talousrakennus: varasto, grillikatos tai jokin vastaava. . huhtikuuta kokouksessa. Sen jälkeen ehdotus menee kaupunginhallitukseen ja asetetaan nähtäville, minkä jälkeen se vasta vahvistetaan.. se on selvä, rakennustarkastaja Harri Piirainen sanoo. Kainuussa rakentaminen on hajallaan ja valvonta hankalaa. Kaavoittamattomalla alueella raja on 10 neliötä. Ilmoitusmenettelyllä voi nyt rakentaa kaavoittamatto- Jos rakennuksessa on tulisija, niin rakennuslupa tarvitaan, olipa rakennus kuinka pieni tahansa. Uusi rakennusjärjestys antaa määräyksiä myös esimerkiksi rakennuspaikan koosta ja lomarakennuspaikan kokonaiskerrosalasta, joka voisi jatkossa olla 250 neliötä. Saunan terassi saisi olla korkeintaan puolet saunan kerrosalasta. Uudessa rakennusjärjestyksessä on tarkoitus myös kieltää maalämpöputkiston asentaminen asemakaavaan rajoittuvilla ranta-alueilla. Maalämpöjärjestelmien rakentamista myös pohjavesialueille on tarkoitus säädellä. Uudessakin rakennusjärjestyksessä on suunnittelutarvealue taajaman ympärillä. Onhan niitä tuolla . Jos kyse on elinkeinonharjoittamiseen liittyvästä rakennuksesta, voi ilmoitusmenettelyn avulla tehdä jopa 200 neliön suuruisen rakennuksen kaavoittamattomalle alueelle. Ilmoitusmenettelyä ollaan uudessa rakennusjärjestyksessä poistamassa kokonaan. Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.? Kuhmo on muuttamassa rakennusjärjestystä. Uusi järjestys helpottaa lupa- ja ilmoitusmenettelyä pienten rakennusten osalta. Ilman mitään lupaa tai ilmoitusta voisi ehdotuksen mukaan jatkossa rakentaa kaava-alueelle korkeintaan 10 neliön suuruisia tulisijattomia rakennelmia tai rakennuksia. Kaavoittamattomalla alueella yläraja olisi 20 neliötä. Maa- ja metsätalouteen liittyviä rakennuksia voisi ilman lupia tai ilmoituksia rakentaa 50 neliön kokoon asti. Vielä nyt voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaan ilman lupaa tai ilmoitusta saa kaava-alueella rakentaa korkeintaan 6 neliön suuruisen tulisijattoman rakennuksen. Sitä oli jo laajennettukin. Mökki oli töröttänyt siinä ehkä parikymmentä vuotta, laajennus oli nuorempi. huhtikuuta 2014 4 PUHEENAIHEET Urakka meni SavoKarjalaan Savo-Karjalan Vesihuolto ryhtyy rakentamaan Kuhmon Paskokankaalle uutta vedenottamoa
Polttoaineen saannissa ei syntynyt ylimääräisiä kustannuksia, tuotanto pyöri ja laitteet pysyivät kunnossa, Piirainen summaa. Vaikka Kuhmon kaupungille myytävän energian määrä laski viime vuonna 5 prosenttia, korvasi Kuhmo Oy:lle myytävän energian määrä menetyksen. Kuhmon Lämpö Oy:n omistavat Juntinsalo Oy ja Kuhmon kaupunki. POSSUN ULKOFILE 99 5 kg (5,99 kg) HK NAKKI JUHLAMOKKA 299 289 420 g (7,12 kg) ISTUKASSIPULIT saapuneet! 2 pkt/tal. 500 g (5,78 kg) Korollista vierasta pääomaa yhtiöllä on noin 5 miljoonaa euroa, joka on pienentynyt vuodessa noin miljoonalla eurolla. Siten hän välttyy ylimääräiseltä vaivalta ja rahanmenolta, ehkä jopa rakennuksen purkamiselta . 2 miljoonaa euroa, Piirainen arvioi. Camping Pirkka olut GRILLIMAKKARA 24-pack 169 kpl Grandiosa kiviuuni PIZZAT 00 5 2 kpl Valio JOGURTIT 6 prk 200 2496 Olvi LONKERO 6-pack 996 299 Cocacola 2 x 1,5 l PALVELEMME: Ma-la 8.30 . 21. Rakentajan kannattaa selvittää, tarvitseeko suunnitelmissa oleva rakennus lupaa . Perjantaina 25. Kuhmo Oy osti energiaa 3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lämpöyhtiö valmisti energian lähes kokonaan sahalta tulevalla polttoaineella, kuorella ja purulla. 655 0095 Su 12 . Öljyä kuitenkin tarvitaan tuotannon varmistamiseen. . Öljyn osuus koko energian tuotannosta oli noin 0,4 prosenttia eikä sitä kannata korkeammaksi nostaakaan. 4 numeroihin päättyneen äänestyksen jälkeen kaupunginjohtajan sijaisjärjestelyt päätettiin hoitaa niin, kuin kaupunginjohtaja oli esittänyt. Keskustelun aikana Heikki Heikkinen (kesk) Eero Pölläsen (kesk) kannattamana esitti, että henkilöstöasioita ei siirretä kaupunginjohtajan vuorotteluvapaa-ajaksi hallintojohtajalta talousjohtajalle. 21 Koulukatu 22, p. Jos energiasta saadaan asiakkaalta noin 62 euroa megawattitunnilta, niin öljyllä tuotettuna se maksaa meille yli 100 euroa megawattitunnilta, Piirainen kuvaa. Lämpö Oy käyttää energiantuotannossaan noin puolet Kuhmo Oy:llä muodostuvasta purusta ja kuoresta. kaupunginjohtajana ja hänen tehtävistään siirretään henkilöstöasiat ja toimistopalvelujen johtaminen talousjohtajalle. Heikki Heikkinen kertoo, että hän halusi jättää henkilöstöasioiden hoidon Juhana Juntuselle, koska hän on siihen monen vuoden aikana kouliintunut ja koska kyse on vain vuoden sijaisuudesta. . Nettotulos, rahoituskulut ja verot olivat yhteensä noin 437 600 euroa, yli 30 000 euroa enemmän kuin edellisvuonna. . Rakennusvalvontaviranomaisille voi huoletta soittaa ja kysyä luvista. huhtikuuta 2014 KUHMOLAINEN 5 JARNO HILTUNEN FAKTA Luvat kuntoon . Kuhmon kaupungin rakennusjärjestys löytyy kaupungin internetsivulta: www.kuhmo.? -> Kuhmon kaupunki -> Kunnalliset ohjeet Rakennusvalvontaviranomaisille se tietää kuitenkin lisää paperityötä. Mikäli asiakas ei ryhdy panemaan asiaa kuntoon, menee asia valvontajaostolle ja syyttäjäviranomaiselle tehdään ilmoitus. Rakennusvalvontaviranomaisten kannalta tällä kaikella on hyvin työllistävä vaikutus. Luvattomalle rakentajalle voi mennä uhkasakko, ja jos lupaa ei pystytä myöntämään, niin edessä on luvattoman rakennuksen purkaminen. Käydessä olisi hyvä olla luonnos rakennuksesta mukana . Tässä tilanteessa ei ole järkeä siirtää henkilöstöasioiden hoitoa, Heikkinen sanoo. Valtanen jää vuoden kestävälle vuorotteluvapaalle heinäkuun alussa. Kuhmon Lämpö Oy pitää myös viereisen sahan lämpimänä. FAKTA . 5 . Heikki Heikkisen esitystä kannattivat Heikki Heikkinen, Eero Pöllänen, Antti Komulainen (ps) ja Arja Määttä (ps). Kaupunginjohtajan esitystä kannattivat Matti Pääkkönen (kesk), Kari Nikulainen (sd), Helena Kampman (kesk/sit), Jaakko Kyllönen (kok) ja Kirsi Virtanen (vas). Äänestyksessä voitti ehdotus, jonka mukaan hallintojohtaja Juhana Juntunen toimii vuorotteluvapaan aikana vs. euroa eli samalla tasolla kuin vuonna 2012. . Loput saha myy muualle brikettinä. Maustettu GRILLIKYLKI 89 6 kg (6,89 kg) Sijaisjärjestelyistä piti äänestää Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.? Kaupunginjohtaja Eila Valtanen saa vuoden vuorotteluvapaansa. Valtasen sijaisena toimii hallintojohtaja Juhana Juntunen. Valtasen sijaisjärjestelyistä täytyi kaupunginhallituksessa tiistaina äänestää. Liikevaihto 6,5 milj. Korkokulut ovat pienentyneet, mikä osaltaan vähentää korotuspaineita energian hintaan. Lämpö Oy on kartoittanut mahdollisuuksia laajentaa. Jos asiakkaiden, lähinnä teollisuuden, energiankulutus kasvaa, lämpöyhtiöllä on mahdollisuus nopeallakin aikataululla rakentaa uutta tuotantokapasiteettia. . Kaukolämmön myynti viime vuonna yhteensä 210 GWh, josta 123 GWh Kuhmo Oy:lle ja 62 GWh Kuhmon kaupungille. Lisäksi sähköä Savon Voimalle 18 GWh. . Vuosi oli toimitusjohtaja Markku Piiraisen mukaan hyvä. . Jos investointi toteutuu, sen arvo on 1,5 . Siispä rakennushalujen alkaessa poltella kannattaa luvan tarve selvittää. Kuhmon kaupungin rakennusjärjestykseen voi tutustua myös kaupungin internetsivulta. Rakennusviranomaisille voi myös soittaa ja kysyä. Paikan päällä käydessä kannattaa ottaa mukaan luonnos rakennuksesta, koska kuva kertoo, mistä on kysymys. alousrakennuksia. Lämpö Oy tekee tasaista tulosta Yhtiö: Purusta ja kuoresta energiaa, kaukolämpöä sahalle ja kaupungille SOILI RIEPULA-VÄHÄAHO Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.? Kuhmon Lämpö Oy saavutti viime vuonna energian kokonaismyynnissä uuden myyntiennätyksen, 210 GWh
huhtikuuta. Hanke olisi kolmivuotinen. Kuhmon teknisen lautakunnan valvontajaosto totesi keskiviikkona, että luvattomien rakennusten tapauksen käsittely voidaan lopettaa. Lokakuussa valvontajaosto patisti yksityistä kiinteistönomistajaa luvattomien rakennusten purkamiseen. Kiinteistö sijaitsee asemakaavan ulkopuolella Kuhmon haja-asutusalueella. Vuonna 2012 tehdyssä katselmuksessa oli todettu, että kiinteistöllä sijaitsi luvaton lautarakenteinen katos ja luvaton tulisijallinen rakennus. Valvontajaoston päätti lokakuussa ottaa käyttöön uhkasakot ja ilmoittaa poliisille esitutkinnan käynnistämisestä. Tammikuisen katselmuksen tulos oli, että luvattomat rakennukset on purettu tai siirretty. MARJATTA KURVINEN Kertomus: Hyvinvointijohtamisen työväline Marjut Lehto marjut.lehto@almamedia.? Kunnan hyvinvoinnin edistäminen on strategista toimintaa, jossa tullaan entistä enemmän huomioimaan kuntalaisten oma toiminta terveytensä edistämiseksi. Samalla haastetaan eri hallinnonaloja sekä muita kunnan alueella toimivia tahoja yhteistyöhön. Hyvinvointijohtamisella tehdään hyvinvointia edistävistä valinnoista helpompia, ja kuntalaisen oma vastuunotto lisääntyy esimerkiksi liikunnassa ja ravitsemuksessa. Lisäksi vahvistetaan kuntalaisten hyvinvoinnin taustatekijöitä, kuten koulutusta, työ- ja elinolosuhteita sekä palveluja. Kuhmossa on tekeillä terveydenhuoltolain edellyttämä hyvinvointikertomus kuluvalle valtuustokaudelle. Suunnitelmaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi työstetään parhaillaan. Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua käynnissä FAKTA . Kuhmon hyvinvointikoordinaattorina toimii Timo Heikkilä. Kansalaisfoorumi Kuhmon kaupungintalon valtuustosalissa 5. Esimerkiksi Kanninlammessa on jo haapanoita ja sorsia, Lammasjärvellä jään reunassa uiveloita, Kuhmoniemellä tuulihaukkoja. Järripeipot muuttavat. Osastolle on pyydetty esittelyvieraiksi tunnettuja kuhmolaislähtöisiä henkilöitä. Messuosaston tekoon kaupunki käyttää noin 5 000 euroa. Sirpa Kähkönen teki puristusvoimatestin pari viikkoa sitten. toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana sekä seurannan, raportoinnin ja arvioinnin työvälineenä. Kertomuksen laatiminen aloitetaan hyvinvointitarpeiden kartoituksella väestöryhmittäin, sen jälkeen tehdään hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma ja lopuksi arvioidaan edistämistoimintaa ja hyvinvointipolitiikkaa. Terveempi Pohjois-Suomi ja Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeet ovat tukeneet Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon sekä Suomussalmen hyvinvointikertomustyötä vuosina 20092014. Viimeisinä vuosina hanke on juurruttanut suunnitelmallista hyvinvoinnin edistämistä osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Hankkeessa on kehitetty yhdessä kuntien kanssa sähköinen työkalu kertomustyön tueksi sekä koulutettu ja perehdytetty sen käyttöön. Kuntien hyvinvointityötä osaltaan valmistelee ja organisoi hyvinvointikoordinaattori tai työpari. Palstaa toimittaa Marjatta Kurvinen. 1 Muuttavien lintujen joukosta löytyy harvinaisuuksia. Hyvinvointikertomus toimii hyvinvointijohtamisen työvälineenä sekä poliittisen päätöksenteon tukena. . Soitimet Metsähallitus ottaa huomioon metsänkäsittelyssä. Vedet vapautuvat. Katermassa Ritva ja Kalevi Karppisen pihassa sepelrastas viipyi 19.. toukokuuta klo 17.30-19.30. KAIJA HUOTARI ERÄ JA LUONTO Tällä palstalla kerrotaan kuulumisia vesiltä ja metsistä. Kertomuksessa kartoitetaan hyvinvointitarpeet väestöryhmittäin, laaditaan hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma sekä arvioidaan edistämistoimintaa ja hyvinvointipolitiikkaa. . Toinen erikoisuus oli tiistaina Kuhmon keskustassa nähty tikli. Valtion mailla Metsähallituksen suunnittelijat ja metsurit tarkistavat lähiviikkoina, ovatko 2 metsojen soitimet käynnissä. Tarkistettavana on Pohjanmaa-Kainuu -alueella noin 120 kohdetta, jotka ovat löytyneet metsäammattilaisten maastotyössä tai tulleet tietoon kansalaisten ilmoittamana. Kaupungilta yrittäjäyhdistys haki 50 000 euron avustusta. Hankkeen muita rahoittajia olisivat UPM:n liki sataa Kuhmon tonttia markkinoiva Bonvesta sekä kuhmolaiset yritykset, joilta odotetaan vastausta hankkeeseen osallistumisesta näinä päivinä. Metsähallituksen tontteja myyvä Laatumaa ei osallistu kustannuksiin. Hankkeeseen sisältyisi imagomainontaa sekä vapaiden vapaa-ajan asumisen tonttien markkinointia. Kuvia voi lähettää sähköpostilla toimitus.kuhmolainen@almamedia.?. Kuvassa Kaija Huotarin kuvaama telkkä. 3. Pikkukuvassa metso. huhtikuuta. Käytetään kunnan strategiatyön, toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. . KUHMOLAINEN Perjantaina 25. huhtikuuta 2014 6 PUHEENAIHEET Hyvinvointia kuntalaisille Kuhmo on Williä Kainuuta Poliisi keskeytti tutkinnan Kuhmon kaupunki osallistuu Kainutlaatuinen Kainuu esittäytyy -tapahtumaan Senaatintorilla kesäkuun puolivälissä. Kuhmon osasto on teeman Willi Kainuu alla. Tapahtuma on osa Kainuu Helsingissä 2014 -teemavuotta. Pohjois-Karjalan poliisi on keskeyttänyt epäillyn törkeän metsästysrikoksen tutkinnan Tohmajärvellä ja Joensuussa. Esitutkinnassa varmistui, että maaston verijäljet ovat peräisin pantasusi Sakosta. Kyseessä on urossusi, jonka verijälkiä on taltioitu yli 10 kilometrin päässä toisistaan. Sako on lähtöisin Kuhmon Saunajärven laumasta. Poliisi ei pystynyt sulkemaan rikoksen mahdollisuutta pois. Törkeän metsästysrikoksen osalta suden tahallinen vahingoittamisyrityskin täyttää rikoksen tunnusmerkistön, kertoo tutkinnanjohtaja Simo Hämäläinen. 21. Ketään tiettyä henkilöä ei ole ollut epäiltynä asiassa. Tutkinnan aikana poliisi löysi laittoman haaskan. Yrittäjien hankkeelle 20 000 Luvattomat rakennukset purettu Kuhmon kaupunki myöntää Kuhmon Yrittäjien vapaaajan asumisen markkinointiprojektiin 20 000 euroa. Avustus myönnetään sillä edellytyksellä, että Yrittäjät saavat hankkeen 70 000 euron vuosittaisen rahoituksen järjestymään. Pohjoisessa Lapissa harvinaisena pesivästä sepelrastaasta on Kuhmossa tehty pääsiäisen aikaan havainto parissakin paikassa. Kerttu Hirvonen näki sepelrastaan Rastilla Mieronvaaralla 19. Kyseisen teeman alueella on esimerkiksi tervamiilu, lohen loimutusta sekä moottorisahaveistoa. Kaupunki tuo osastolla esille kuhmolaista puurakentamista, Kuhmon vapaa-ajan asumiseen tarkoitettuja tontteja sekä tehdään Kuhmoa muutenkin tunnetuksi. Työssä täytyy olla aamuvirkku ja vähäpuheinen, sillä soidinpaikalla tarkastajan tulee olla ennen auringonnousua ja hiljaa. Sepelrastas on musta tai tummanharmaa, ja sillä on rinnassa valkoinen kaulus. Kertomus toimii seurannan, raportoinnin ja arvioinnin työvälineenä. olevaan suunnitteluun kunnassa järjestettävässä tilaisuudessa, johon kutsutaan kuntalaisia, järjestöjä ja muita toimijoita. Hyvinvointikertomuksella tarkoitetaan kunnassa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatimaa asiakirjaa, joka toimii hyvinvointijohtamisen työvälineenä sekä poliittisen päätöksenteon tukena. Kertomusta käytetään kunnan strategiatyön sekä Hyvinvointia tuo ainakin hyvä kunto
huhtikuuta 2014 KUHMOLAINEN 7 S-Pankin palveluneuvoja Kainuuntien S-marketissa Hinta voimassa Kuhmon S-marketeissa pe?su 25.?27.4. Hinta voimassa la 26.4. Perjantaina 25. klo 10?15 Kuhmon S-marketeissa pe?su e su 25 25.?27.4. 277 4 2 Kainuulainen 1 Etusi 24 % 95 75 HK Kabanossi 400 g (4,88/kg) Hinta voimassa Kuhmon S-marketeissa pe?su 25.?27.4. 1 Etusi 37 % Normaalisti 2,59 (6,48/kg) Hinta voimassa Kuhmon S-marketeissa pe?su 25.?27.4. /kg Kulunan Puutarha Kurkku Normaalisti 2,79/kg Hinnat voimassa Kuhmon S-marketeissa huhtikuun ajan. j Suomalainen 0 99 Rainbow Jääsalaatti 100 g (9,90/kg) 1-lk 1 1 59 99 Miniluumutomaattipikari 250 g (6,36/kg) 1-lk, Espanja Ingman Vaniljakermajäätelö 1l Etusi 23 % 4 99 Valio Hyvä suomalainen arkijuusto 1,25 kg (3,99/kg) Normaalisti 6,49 (5,19/kg) Hinta voimassa Kuhmon S-marketeissa huhtikuun ajan. Etusi 25 % 0 89 Rainbow Ananasmandariinijuoma 1l Normaalisti 1,19/l S-Etukortilla 1.?30.4.2014 S-Etukortilla 1.?30.4.2014 Etusi 33 % 0 Etusi 28 % 99 Vaasan Vaalea tai tumma lounassämpylä 8 kpl/pss 320 g (3,09/kg) Ilman S-Etukorttia 1,49 (4,66/kg) 3 00 /2 prk Valio Crea Maustetut ruokakermat 10% laktoositon 2,5 dl (3,00/l) Ilman S-Etukorttia tai yksittäin 2,09 (8,36/l) S-Etukortilla 1.?30.4.2014 Etusi 21 % 1 79 HK Sininen lenkki 580 g (3,09/kg) Ilman S-Etukorttia 2,29 (3,95/kg) ABC-Lohtajan S-market palvelee joka päivä klo 6?24. Palvelemme arkisin 8?21, lauantaisin 8?18, sunnuntaisin 12?18 Vuokatti la 8?20, Kajaanin Laajankangas ja Kuhmon Koulukatu la 8?21 ja su 12?21.
Lapsiperheen retkeilyoppaan pääsisältönä ovat Suomen parhaat päiväretkikohteet. Kirjan 80 valikoitua reittiä innostavat retkeilemään. -Ideana on, että perheen vanhemmat saavat kirjasta loputtomasti ideoita retkiin, Laaksonen kertoo. Kartat, kuvat ja tekstit esittelevät reittejä erilaisissa maastoissa kaupunkien lähimetsistä erämaihin. Horikoshista. Aiheestaan huolimatta elokuva sopii lapsillekin. Kuten Miyazakin kaikki elokuvat, tämäkin sisältää vakavamman tason, joka tekee siitä kiinnostavan myös aikuisen katsojan kannalta. Animaatiota ei ole syytä rajata ajatuksissa pelkästään lasten elokuvaksi. Tuuli nousee kertoo ennen kaikkea Miyazakin mieliai- Elokuvan parasta antia ovat lukuisat unijaksot, joissa Jiro pohtii elämäänsä ja lentämisen vapautta. klo 18 tekstitetty alkuperäisiversio. Tuolla otsikolla sopii aloittaa Hayao Miyazakin Tuuli nousee -elokuvan arvio, sillä jo 72-vuotias teräsvaari aikoo jäädä eläkkeelle tämän animaation jälkeen. Vaikka Tuuli nousee alkaa näyttävällä unijaksolla, joka voisi olla peräisin jostakin fantastisemmasta Miyazakin elokuvasta, paljastuu animaatio pian elämäkerraksi. Se sijoittuu Japaniin ennen toista maailman sotaa ja kertoo Zero-hävittäjälentokoneen kehittäjästä Jir. Hän on kirjoittanut kymmenen retkeilyn opaskirjaa ja avustaa säännöllisesti Erä-lehteä ja Latu & Polku -lehteä. Jouni Laaksonen on Kuhmossa asuva retkeilyyn erikoistunut tietokirjailija ja vapaa toimittaja. Unelmien kariutuminen tekee siitä myös surumielisen. Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@almamedia.?. Pääosa reiteistä sopii sulan maan aikaiseen päiväpatikointiin. Se saa suoran ilmaisunsa vuoropuhelussa, jossa Jiro sanoo, että hän ei ole asekauppias, vaan ainoastaan suunnittelee lentokoneita. Jiro sortuu asioiden lapselliseen yksinkertaistamiseen, sillä tietenkin lentokone on myös ase. Vaikuttaakin siltä, että Jiro ei halua nähdä sitä, mihin hänen suunnittelemaansa edistyksellistä konetta tultaisiin käyttämään. Pajakkakinossa su 27.4. KUHMOLAINEN Perjantaina 25. ainakaan pahasti Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.? Elina Kettunen on matkalla sinne, minne hän halusikin. Hän opiskelee toista vuotta Metropolia ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiikkaa. Hän haluaa esiintyä, mutta myös opettaa. Lentämisestä haaveilevasta nuoresta Jir?sta tulee lentokoneinsinööri. Tässä piilee myös ristiriidan siemen, jota onneksi ei turhaan alleviivata. Niissä uhmataan fysiikan lakeja ja kävellään muun muassa ilmassa olevan lentokoneen siivellä. Unissaan Jiro tapaa italialaista lentokonesuunnittelija Giovanni Capronia. Vaikka elokuva ei aivan yllä Miyazakin parhaimpien elokuvien, kuten Henkien kätkemän ja Prinsessa Mononoken tasolle, on se monella tapaa kaunis ja ajatuksia herättävä elokuva. Kansalaistensa poliittisia mielipiteitä valvovan Japanin asema sivistysvaltiona kyseenalaistetaan suoraan elokuvassa. Nyt hän on mukana kokoonpanossa, joka soittaa Piazzolaa, musiikkia, jota on vaikea sijoittaa mihinkään genreen. Elina on ollut Kuhmon kesämuusikkona jo useampana kesänä. Hän muun muassa tapaa tulevan vaimonsa puhurin matkaan lennähtävän hatun ansiosta. Nimi viittaa myös sotaan, jonka aikuiskatsoja tietää olevan tulossa. huhtikuuta 2014 8 ELÄMÄNMENO MARJATTA KURVINEN Kirjan kansikuvassa Laaksosen perhe retkeilee Kuhmossa. Laaksoselta retkikirja lapsiperheelle Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.? Kuhmolaiselta Jouni Laaksoselta on ilmestynyt uusi retkikirja. Opettajaksi hänelle löytyi venäläissyntyisen äidin siskojen kautta Elena Vaskinova, joka asui tuolloin Kostamuksessa. Nyt ilmestynyt kirja on nimenomaan kohdeopas karttoineen. KUKA . Kierresidotusta kirjasta voi kääntää halutun sivun esiin vaikka karttalaukkuun. Karttakeskuksen kustantama kirja on tehty aikuisten luettavaksi, mutta sivuilla seikkaileva kettu ilahduttaa lapsikatselijoita. Aikaisemmin julkaistut lasten retkeilyoppaat ovat painottuneet retkeilytaitoihin, retkelle varustautumiseen tai vaikkapa eri lajien tuntemukseen. Tänä vuonna toiminta oli uhanalainen, mutta sille saatiin jatkoa. . Tarjolla on harjupolkuja, pitkospuita, hiekkarantakohteita, hiidenkirnuja ja vesiputouksia. Kirjassa annetaan esimerkkejä myös muista retkeilyn muodoista, kuten hiihtoretkestä tunturin tyvellä, pyöräretkestä Ahvenanmaalla, melontaretkestä saimaannorpan kotivesillä, laivaretkestä järvi- ja merikansallispuistoissa sekä parista erilaisesta telttaretkestä. Elina Kettunen konsertoi tiistaina Kuhmo-talon Pajakka-salissa. Hänellä on jo ensimmäiset pienet pianooppilaat. Samalla, kun hän saa pedagogisia valmiuksia, edisty- vät koulussa omatkin musiikkiopinnot. Tiistai-iltana hän esiintyi Kuhmossa ohjelmistolla, jolla hän pian suorittaa pianonsoiton C-tason tutkinnon. Ohjelmistossa oli tietysti Chopinia, joka on yksi Elinan suosikkisäveltäjistä. Nirsoilijaksi esitettävän musiikin suhteen hän ei silti ilmoittaudu. klo 15 suomeksi dubattu versio, su 27.4. ja ti 29.4. Se lisää katsojan tuntemaa moraalista ristiriitaa, joka ei Jir?a itseään näytä juurikaan vaivaavan. Ihmisen kyky laajentaa kokemuspiiriään teknologian avulla on ohjaaja Miyazakille ehdottomasti myönteinen asia, mutta ei ongelmaton: samaa teknologiaa voidaan käyttää myös ihmishenkien ja luonnon tuhoamiseen. Tämä ristiriita puhuttelee Miyazakia kerta toisensa jäl- keen. Monta hyvää opettajaa. STUDIO GHIBLI Animaation mestarin jäähyväiset ELOKUVA Tuuli nousee: Animaatio, ohjaaja Hayao Miyazaki, Japani 2013, peurat 4/5. Propsit Kuhmolle. Hyvvää kuuluu, mussiikkia tehdään, Elina kysyjille vastaa leveällä kainuulaismurteella. heesta: lentämisestä. Hänen on kuitenkin vaikea nähdä itseään enää ympärivuotisena kuhmolaisena. Kuhmoon olisi vaikea työllistyä ja muualla on muutenkin enemmän mahdollisuuksia sekä esiintyä että opettaa. Kuhmossa hän kokee olleen kannustavan ilmapiirin musiikin harjoittelun suhteen. Tuuli vaikuttaakin monella tapaa hänen elämäänsä. Kohteista ei tarvitse hankkia lisäkarttoja, sillä kirjan tie- ja maastokartat riittävät perille pääsyyn ja maastossa kulkemiseen. Musiikinopiskelijalle kesämuusikoksi pääsy on yksi parhaista kesätöistä, mitä voi saada, Elina sanoo. Pianonsoiton Elina aloitti 6-vuotiaana. Hän on myös paljon retkeilevän ekaluokkalaisen isä. Kirjan alussa annetaan kuitenkin vinkkejä siitä, mitä lasten kanssa liikkuvan kannattaa ottaa huomioon. Kohteet ovat pääasiassa alle 5 kilometrin mittaisia merkittyjä reittejä, joilla ei tarvita erityisiä suunnistustaitoja. Elina kävi viikoittain yksityistunneilla Kostamuksessa ja myöhemmin opiskeli myös Kuhmon musiikkiopistossa Martti Väisäsen johdolla. Sittemmin Elena Vaskinova muutti Suomeen ja toimi Kainuun musiikkiopiston opettajana, ja Elina kulki Elenan tunneilla Kajaanissa. Kuhmon Kamarimusiikin kursseilla ja nyttemmin Etelä-Suomessa häntä ovat opettaneet myös Konstantin Bogino, Valeria Resjan, Seppo Salonius ja Juhani Lagerspets. Kuhmo on Elina Kettuselle paikka, jonne hän mielellään tulee vapaa-aikanaan ja kesäksi. Vielä ei ollut Lentua-salin aika. Esiintyväksi opettajaksi Pianisti: Ei nirsoilija . Se on inspiroinut menemään eteenpäin. Vaikka Elina on lähtenyt Kuhmosta, ei Kuhmo ole lähtenyt Elinasta.
10-11 KUHMOLAINEN ARKISTO Taneli Tesler nosti SM-kultaa useamman kerran urallaan. Painonnostoa s. 4-7 KUHMOLAINEN ARKISTO Kivan 4x400 metrin viestijoukkue kukitettuna vuonna 1983. Yleisurheilua s. Valmentajien, pelaajien, tuomareiden ja junioreiden muodostama juhlakulkue lippuineen etenemässä Kainuuntiellä kohti Kuhmo-taloa, missä oli kansalaisjuhla Janne Pesosen saavuttaman jääkiekon MM-kultamitalin johdosta. Kultaisia muistoja Kuhmon Kivan 80 vuotta jatkuneen toiminnan myötä kivalaiset ovat saaneet elää urheilijoiden menestyksen myötä hienoja hetkiä. Kivaviesti KIVAVIESTI Jääkiekkoväen juhlakulkue matkalla kesäkuun 22. Ehdoton huipentuma oli, kun Kivan kasvatti Janne Pesonen saavutti Suomen maajoukkueessa MM-kultamitalin vuonna 2011. KUHMOLAINEN ARKISTO Kivan miesten 4x10 km:n SM-hiihtojoukkue. Hiihtoa s. päivänä vuonna 2011. 14
2 Kivaviesti Tärkeää työtä Kuhmon ja kuhmolaisten hyväksi uomi eli itsenäisyyden teini-ikää, kun Kuhmon Kiva perustettiin maaliskuussa 1934 kevään kynnyksellä. Alkuun toimittiin alkeellisissa olosuhteissa, mutta yhdessä kunnan ja myöhemmin kaupungin kanssa urheilun toimintapuitteet on saatu aina ajanmukaiseen kuntoon. S Historia osoittaa, kuinka seura ja seuratyö on kiinni ihmisistä, heidän halustaan ja palostaan panostaa urheiluun. Seuran toiminta seurasi ajan henkeä ja tarjolla olleita mahdollisuuksia. Kuhmossa seuratyö ei ole ammattimaistunut, vaan se lähtee edelleen vapaaehtoistyön pohjalta. Aivan 1930-luvun lopussa seura aloitti myös juniorityön, joka kuitenkin keskeytyi sotavuosien ajaksi. Kuusikymmentäluvulla koettiin Kuhmon Kivassakin palloilulajien vahvaa mukaan tuloa lasten ja nuorten kiinnostuessa yhä enemmän koripallosta, lentopallosta ja jääkiekosta. Laaja lajivalikoimakaan ei yksin takaa seuran pitkää ikää ja sen vuosikymmeniä U kestävää innostunutta toimintaa. Kuhmon Kivan perustamisen aikoihin, 1920-luvulla, yhteinen liikunta oli lähes ainoa harrastusvaihtoehto rankan työnteon lomassa. I nalle, ja Tuupalan koulun saama Kainuun liikunnan palkinto on hieno kiitos nuorten liikuntakasvatuksesta. Kaikenikäiset hyötyvät tutkimustenkin mukaan liikunnasta, ja hyvä kunto on paras tae onnellisesta vanhuudesta. Aikojen muutos on ollut huikea, televisio, tietokoneet, älypuhelimet ovat sitoneet etenkin nuorten mielenkiinnon ja istuttaneet liian monta sipsipussien ja limupullojen välittömään läheisyyteen. Se tunnistaa myös tulevaisuuden tarpeet ja osaa niihin vastata. Ja ihmetellä edelleen sen hyvää kuntoa ja aktiivisuutta. Vuonna 1934 perustetun Kuhmon Kivan historia osoittaa, että seurassa on aina kunkin vuosikymmenen aikana tartuttu ennakkoluulottomasti ajan haasteisiin ja trendeihin eri lajivalikoimissa. Kun samalla koulunkäynti ja työnteko ovat muuttuneet vähemmän ruumiilliseksi, harrastusliikunnan merkitys on kasvanut merkittäväksi kansanterveyden kohottajaksi. Liikunnan merkitys ei ole pelkästään ruumiillinen. Ihmistä motivoi aivotutkijoiden mukaan eniten kuuluminen joukkoon, yhteisöllisyys, ei niinkään kilpailuvietti. Lapselle ja nuorelle oma lauma, joka voi löytyä yleisurheilukoulusta tai koripallojoukkueesta, on tärkeä sosiaalisten suhteiden opinpaikka, elinikäisten ystävyyssuhteiden synnyinsija. Ilman sitä ei ole toimintaa lapsille, nuorille, aikuisille eikä vanhuksille. Nykyaikaisella tavalla Kuhmon Kiva on toiminut vuodesta 1996 lähtien seurayhtymänä. Vuosien saatossa kuhmolaiset lapset ja nuoret ovatkin päässeet liikkumaan ja kilpailemaan laajan lajikirjon mahdollistamassa urheiluseurassa. Seuran alkuajoista lähtien mukana ollut hiihto on säilynyt Kuhmon Kivassa vahvana lajina aina näihin päiviin saakka. 1940-luvulla harrastusmahdollisuudet monipuolistuivat kun seuran lajivalikoimaan tulivat mukaan mm. Yleisurheilu, painonnosto, koripallo ja hiihto ovat edelleen pääseuran lajeina. Kuhmon Kivan johto kiittää kaikkia Kivan seuratoiminnassa kahdeksan vuosikymmenen aikana mukana olleita ja edelleen toimintaan sitoutuneita. Sillä ensisijaisesti liikunnan pitää olla kivaa. Kuhmon Kiva ja sen vanaveteen syntyneet toiset kivat seurat Kivattaret, Kiva-Pesis, Kiva-Lentis, Kiva Uintiseura ja Kiva HT tarjoavat vaihtoehtoja istumiselämälle. Liikunnan terveysvaikutukset etenkin kasvuikäisille lapsille ovat kiistattomia: motoriikka, lihakset, luusto, tasapainoaisti kehittyvät lapsuudessa ja nuoruudessa. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa onkin hyvin tärkeää seuratoimin- Haluan Kuhmon kaupungin puolesta kiittää lämpimästi kaikkia aktiivisia seuratoimijoita, valmentajia, ohjaajia arvokkaasta työstä kuhmolaisten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi ja onnitella ikivireää kahdeksankymmenvuotiasta Kuhmon Kivaa. Eila Valtanen Kaupunginjohtaja Kuhmon kaupunki Perustettu 21.3.1934 HALLITUS 2014 Puheenjohtaja Eero Väisänen Varapuheenjohtaja Heikki Pitäjämäki Sihteeri Martti Huusko Jäsenet Jaakko Kyllönen Reima Malinen Urheiluseuran pitkän iän salaisuus rheiluseuran iässä 80 vuotta on pitkä ajanjakso. Samalla tavalla kuin on tapana pohtia ihmisen pitkän iän salaisuutta, voidaan arvioida myös urheiluseuran pitkän iän salaisuutta. Jatketaan edelleen työtä liikunnan, urheilun ja sitä kautta terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi. Onnea, Kuhmon 80-vuotias Kiva! hminen on luotu liikkumaan ja elämään pienessä nälässä. Ilman teitä ei ole Kivaa eikä kivalaisuutta. Kuhmon Kiva on asettanut seuran toiminnan tavoitteeksi toimia seuran perinteiden ja tavoitteiden mukaisesti niin, että urheilun kaikenpuolisia edellytyksiä valvotaan ja kehitetään. Aina näitä ?urheiluhulluja. Kun seurassa on asiat hoidettu hyvin, on vanhempien ollut turvallista uskoa lapsensa ja nuorensa osaaviin käsiin harrastamaan heidän omaa lajiaan. Pitkän iän omaava urheiluseura tuntee myös historiansa ja osaa kunnioittaa seuran pitkiä perinteitä. mäenlasku, yleisurheilu, voimistelu, suunnistus, pesäpallo, pyöräily ja paini. ei ole ymmärretty, mutta myös nykyään urheiluseuratoiminta lähtee aktiivisista vetäjistä ja taustajoukoista. Sanomattakin on selvää, että kunakin vuosikymmenenä on tarvittu aktiivisia seuratoimijoita samoin kuin osaavia ohjaajia ja valmentajia, niin miehiä kuin naisia. Myös Kivan menestyneistä urheilijoista monen kohtalona oli sankarikuolema isänmaan puolesta. Rauhan palattua Kivan toiminta alkoi uudestaan. Unohtamatta kilpaurheilun että kunto- ja terveysliikunnan edellytysten parantamista. Nämä tavoitteet ovat kestävällä pohjalla ja osoittavat seuran oivaltaneen sen pitkän iän salaisuuden. Onnittelen lämpimästi 80-vuotta täyttävää Kuhmon Kivaa ja toivon sille menestystä myös tulevaisuudessa! Hannu Juntunen Kainuun Liikunnan puheenjohtaja. Kivaan kuuluvat itsenäiset lajiseurat Kuhmon Kiva HT, Kuhmon Kiva-Lentis, Kuhmon Kiva-Pesis ja Kuhmon Kiva Uintiseura tekevät omilla tahoillaan hyvää työtä. Reilun 16 itsenäisen vuoden aikana Suomessa olot olivat selvästi parantuneet, ja kuhmolaisilla oli halua sekä harrastusta hakea elämään vaihtelua urheilun parista. Jo tuolloin Kuhmon Kivan tärkeänä tavoitteena oli edistää ja kohottaa liikuntakasvatusta työskentelemällä voimistelun ja urheilun hyväksi. Heidän innostus, kannustus ja pyyteetön seuratyö ovat vieneet ja vievät jatkossakin seuraa eteenpäin
Martti Huusko heilutti puheenjohtajan nuijaa viisi vuotta. Korpilinna oli monia vuosia myös Kivan erilaisten toimintojen keskipiste. Toiminta käyntiin Kiva määritteli vuonna 1934 toimintansa tavoitteeksi toimintasäännöissä edistää ja kohottaa liikuntakasvatusta kunnassa työskentelemällä voimistelun ja urheilun hy- väksi. maaliskuuta vuonna 1934. Suojeluskunta siirtyi historiaan sotien jälkeen, mutta koulujen suuntaan yhteistoiminta vastaavasti tiivistyi vuosien mittaan. Kun koko yhteiskunnan urheilupoliittiset ratkaisut ohjasivat voimakkaammin verorahoja urheilun käyttöön 1960-luvulta lähtien, pääsi myös Kiva urheiluyhteisönä hyötymään tästä tilanteesta. Tänä päivänä Kuhmossa on ajanmukainen urheilukeskus urheilukenttineen, jäähalli, valaistut ladut ja uimahalli. Edellytyksen luominen Raha on välttämätön hyödyke jokaisen urheiluseuran toiminnalle. Kuhmoon oli sotien jälkeen syntynyt silloisen ajan hengen mukaisesti TUL:n seura Veto, joka tuli samoille markkinoille kilvoittelemaan jäsenistä. Lyhyen tunteiden kuohahtelujen jälkeen urheilullinen ratkaisu saatiin aikaan. Niinpä Kivan johtokunta saattoi 14.9.1948 tiedottaa, että kiistat Vedon kanssa on sovittu ja urheiluyhteistyö voi alkaa. Esimerkiksi vuosina 1941-42 Veikko Heikkinen joutui hoitamaan puheenjohtajan tehRAILI IVASKAN ARKISTO Raili Ivaskan isä Väinö Ivaska on tulossa maaliin numerolla 10. Talot taustalla ovat Kuuselan pikkupirtti, Kuusela, Toppila ja taustalla rajavartioston sauna. tävien lisäksi varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan työt. Alkuaikoina pätevistä rahastonhoitajista näyttää olleen puutetta, koska vuonna 1939 johtokunta joutui suorittamaan rahajärjestelyjä niissä esiintyvien sekaannusten vuoksi. Seuran omista tulolähteistä merkittävimmiksi nousivat alkuvaiheessa maksulliset iltamat, tanssit, arpajaiset, erilaiset kilpailut. Kivan historiassa puheenjohtajan tehtäviä on hoitanut kaikkiaan 24 henkilöä ja sihteerin tehtäviä 33 henkilöä. Pitkäaikaisempia puheenjohtajia ovat olleet nykyinen puheenjohtaja Eero Väisänen 16 vuotta sekä perustajapuheenjohtaja Aarne Eskelinen ja Pentti Sipiläinen, jotka ovat hoitaneet tehtävää seitsemän vuotta. Seuratyö jäi odottamaan aikaa parempaa. Organisaatiokysymykseen liittyy tavallaan myös yhteistoiminta muiden seurojen kanssa. Korhonen ehdotti seuran nimeksi Kuhmon Kiva. Innokkaat urheiluihmiset huomasivat, että pitäjään tarvitaan oma urheiluseura tarjoamaan vaihtelua elämään. Perustamiskokous pidettiin 21. Mitä lienee tykänneet asiasta urheilijoiden muutenkin herkät lihakset, sillä kyyti on varmasti ollut vilpoisen puoleista. Säästöjä aikaansaatiin myös tekemällä urheiluvälineitä kuten pesäpallomailoja, keihäitä, hyppytelineitä, pesäpalloja, painimattoja itse.. Tällä alueella toimiminen vaati todella virkeitä urheilun taustaihmisiä. Sen innokkaat opettajat, jotka arvostivat liikuntakasvatuksen merkitystä, ja oppilaat, jotka puolestaan olivat innokkaita kilpailijoita. Kuhmon Kivan perustava kokous pidettiin Korpilinnassa 21.3. Rajakomppania oli myös luonnollinen yhteistyökumppani. Seuran urheilijat ja vetäjät olivat kukin tahollaan isänmaata palvelemassa. Oiva Puranen, Herman Larikka ja Jaakko Niskanen ovat johtaneet seuraa kolmen vuoden jakson. Pitkäaikaisimpina sihteereinä ovat päätöksiä kirjanneet Aug. Kolmantena lenkkinä tässä Kivan yhteistyössä oli koululaitos. vuonna 1934. 3 Kivaviesti RAILI IVASKAN ARKISTO Kuhmon Kivan pesäpallojoukkue kävi pelaamassa Kajaanissa voitokkaasti 1930-luvun lopulla. Hiihtokilpailuihin osallistui Kuhmon Kivan jäseniä, muun muassa Väinö Ivaska. malli säilyi lähes muuttumattomana vuoteen 1945 saakka. Sodan vuodet Talvi- ja jatkosota, viisi raskasta vuotta, hiljensivät Kivan toiminnan. Tämä organisaatio- RAILI IVASKAN ARKISTO Kuva on otettu ennen talvisotaa, jolloin Kuhmon Kiva oli vielä nuori. Neljän vuoden kerhossa ovat Matti E. Määttä, Pauli Huttunen ja Väinö Kärnä. Urheilua tukevina yhteisöinä nämä saattoivat tukea toimintaansa aloittavaa seuraa taloudellisesti ja antamalla järjestelyvoimia kilpailuja varten. Ja siinä missä rahat loppuivat, kauppiaat ehättivät apuun kuorma-autoineen. Kilpailumatkoja muun muassa suoritettiin kuormaautojen avolavoilla. Itse nuorisotoimintaa on ollut luonnollisesti niin kauan kuin seura on ollut olemassa. Monelle kivalaiselle se palvelu oli viimeinen. Sankarivainajien joukosta löytyvät: Frans Heikkinen, Viktor Merentie, Osmo Leskinen, Valentin Merentie, Aarne Pylvänen, Pekka, Leevi ja Oke Tampio, Eino Lemmetty, Ville ja Veikko Triipponen, Veikko Korhonen, Heikki Pääkkönen, Väinö Ivaska ja Kalle Possi. Sota-ajalle oli tyypillistä toimihenkilöiden puute. Tärkeintä oli kuitenkin se, ettei Kiva kuollut. Näin vuodesta 1934 lähtien Kuhmossa on ollut Kiva. Rekisterikirjan mukaan perustajina olivat Aarne Eskelinen puheenjohtajana, Oskari Peltola varapuheenjohtajana ja sihteerinä toimi August Kinnunen. Perustamisesta lähtien seura piti kiinteätä yhteyttä Suojeluskunta ja Lotta-Svärd -järjestöihin. Tätä asiaa ei unohdettu mainita vuoden 1934 toimintasäännöissä. Seura alkoi hankkia varoja toimintansa tukemiseksi toimeenpanemalla rahankeräyksiä, arpajaisia, kilpailuja ja juhlia sekä ottamalla vastaan lahjoja ja testamentteja. Aug. Miehet vasemmalta: Väinö Ivaska, tuntematon, tuntematon, Erkki Heinonen, Tauno Autio, Viktor Merentie, Valentin Merentie, tuntematon. Urheilu toi elämään vaihtelua Kiva 1934: Innokkaat urheiluihmiset näkivät, että pitäjään tarvitaan oma urheiluseura. Kuhmon Kivan perusta luotiin 1930-luvulla. Periaatteellisesti tavoitteet ovat yhä voimassa. Urheiluseuran vankkumaton työskentelypari on puheenjohtaja ja sihteeri. Kinnunen, Veikko Heikkinen, Ahti Riihonen, Erkki Kaikkonen sekä Matti Moilanen, Ritva Komulainen ja Martti Huusko. Alkuvuosien organisaatiomalli on luettavissa selvästi vuonna 1937 vuosikokouksen pöytäkirjasta. Vuosi 1948 koetteli Kivan yhtenäisyyttä. Johtokunnan lisäksi asetettiin huvitoimikunta, nimettiin kalustonhoitaja, talviurheilunohjaaja, kesäurheilunohjaaja ja järjestysmiehet. Junioritoiminnasta organisatorisesti on ensimmäinen maininta vuodelta 1939, jolloin seuran toimihenkilöihin liitetään poikaleiriohjaaja. Kivan arkistot osoittavat, että varoja on koitettu hankkia lähes kaikilla laillisilla keinoilla. Kuhmon kunnan koko ja yritystoiminnan vaatimattomuus ei tarjonnut seuralle liikaa avustuslähteitä. Ennen vuotta 1945 lähes kaikki pyöri talkoovoimin. Yhä edelleen tämä työmuoto seuratoiminnassa on parasta mahdollista laatua
Nyt sataa myöskin lunta ja se tuntuu mieluiselta.? Vaikka aluksi oli epävarmaa, hiihtäisikö Frans lainkaan, muiden kisojen katselu sai kuitenkin jäädä, kuten hän kirjoitti vaimolleen 8.2. Vauhdinottolava ei ole kovin korkea ja näyttää se varta vastaan todellista pienemmältä. ... Ylipäätään oli suhtautuminen naisten kilpaurheiluun vielä melko torjuva. 45: . Asema on kai jättänyt leimansa. Frans Heikkinen kirjoitti 3.2. Osallistumisen alueelliset painopisteet . ja aika lailla varmoja, vaikka Lapra hyppäsikin tänä talvena ensi kerran mäestä. Sitä tulee täällä kuulemma äkkiä toisinaan. Me elämme täällä jokseenkin säkki päässä. 1100 m korkeudessa se tuli jo lumena. 4 Kivaviesti Frans Heikkisen olympiamatka Sak Ensimmäinen: Frans Heikkinen on ensimmäinen kilpaurallaan myös Kuhmon Kivaa edustanut olympiahiihtäjä. Kaksi kainuulaista hiihtäjää Frans Heikkinen ja Kalle Heikkinen osallistuivat vuonna 1936 talviolympialaisiin Garmischin ja Partenkirchenin muodostamassa pienessä kaksoiskylässä Saksan Baijerissa. Sairaaksi tai edes pahoinvoivaksi ei ole kukaan tullut.? Mäessä Sitten Frans esittää melko tarkan kuvauksen 2.2. On sangen luultavaa, etten joudu hiihtämään ensinkään. Otan siitä olympialaisia koskevat osat: . Eivät ne taitaisi ketään kovin hemaista. Tätä kuvastaa esimerkiksi se, että murtomaahiihdossa naiset saivat oikeuden osallistua olympialaisiin vasta Oslossa vuonna 1952. Menestys ja katastro? Murtomaahiihtojen alku näytti Suomen kannalta lupaavalta, kun Kalle Jalkanen varmisti loistavalla hiihdolla 4 x 10 km:n viestikullan kuuden sekunnin turvin ennen Norjaa. Frans lähetti 11.2. ovat kyllä pysyneet koko ajan samoina. Totuttelua Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaiset järjestettiin 7.2. Alhaalla satoi lähtiessämme kovasti vettä. käydystä mäkikilpailusta, jonka voitti norjalainen Birger Ruud. Erityisesti kesäolympialaisten osalta Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler oli asettanut suuria menestyspaineita saksalaisille urheilijoille. Talviolympialaiset, joiden perinne oli alkanut vasta vuonna 1924, olivat vielä suhteellisen vaatimaton tapahtuma, jos mittapuuksi otetaan vaikkapa Sotshin olympialaiset vuonna 2014. Garmisch-Partenkirchenissä kilpailtiin vain neljässä urheilumuodossa yhteensä 17 lajissa, kun taas vuonna 2014 lajeja oli 15 ja kilpailuja miltei sata. Vuoden 1936 kisoihin osallistui 566 miestä ja 80 naista yhteensä 28 kansakunnasta, kun taas vuonna 2014 kansakuntia oli kolminkertainen määrä ja osanottajia runsaat 2800. Eivätkä he ole voineet tehdä vastaavanlaista harjoitusta kotimaassaankaan. Aikalailla totinen naama näytti olevan. Teki mieleni eilen mennä katsomaan sitä syöksyhiihtoa, jossa mutkainen, kuoppainen ja jyrkkä n. Paras suomalainen Lauri Valonen oli yhdestoista. ?Valosen hypyt olivat: 73 ja 69 m. Väkeä oli hyppyrimäellä ihmeteltävän runsaasti. Lumi on vähentynyt arveluttavasti. Nyt on hiukan kylmempi ilma. Luntakin näyttelee vähän. Ei kai uskaltanut säilyttää nojaa loppuun asti. Mäki ei vaikuta isolta sen takia, kun se on näin jylhässä maastossa. Pienemmässä mäessä on aivan luonnon vauhti. Näitten lisäksi on täällä vielä muitakin luonnon mäkiä, joissa tehdään aina 50?60 m hyppyjä. katoavaista on maailman kunnia.? Kuhmon Kivan hiihtäjiin kuulunut opettaja Frans Heikkinen kuvattuna Salpausselän kisoissa. Hiihdon odotusta Vaimolleen Frans lähetti ensimmäisen kirjeensä 3.2. Kukapa muuten olisi suurtakaan huomiota kiinnittänyt tällaiseen pikkukylään, vaikka tämä onkin matkailupaikkana aika lailla käytetty. Eiköhän tuo harrastelu naisille riittäisi.? Alppihiihto oli ensi kertaa olympialaisten ohjelmassa Garmisch-Partenkirchenissä, ja sekä miehet että naiset kilpailivat alppiyhdistetyssä, jonka muodostivat syöksylasku ja pujottelu. Arvioitaessa Fransin suhtau- tumista naisten ?syöksy- ja slalomhiihtoon. Kallen tie oli vienyt pois Kainuusta, kun taas Frans toimi koko elämänsä Kainuussa, viimeiset vuotensa Kuhmossa. Olympialaisten aikaan Frans Heikkinen edusti Kainuun Hiihtoseuraa, johon oli koottu maakunnan parhaat hiihtäjät. Kuhmoon siirryttyään hän edusti Kuhmon Kivaa jo helmikuussa 1937 SM-hiihdoissa Kajaanissa. Tarkkaan sanoen Frans Heikkinen siis on ensimmäinen kilpaurallaan myös Kuhmon Kivaa edustanut olympiahiihtäjä. Seuraavassa kerron Fransin kokemuksia ja mietteitä olympialaisista hänen sieltä lähettämiensä kirjeiden ja siellä sekä kisojen jälkeen kotimaassa laatimiensa muistiinpanojen pohjalta. Kisapuitteet Vuonna 1936 järjestettiin sekä talvi- että kesäolympialaiset Saksassa, viime mainitut Berliinissä. Naisetkin ovat kilpailleet samalla radalla. Näytti paljon vanhemmalta mieheltä kuin kuvissa. Niin . päivänä suksi ja ei voinut harjoitella ennen kilpailua.? Yhteenvetona Frans toteaa kilpailusta: ?Täytyi huomata, että meikäläisten hyppääminen ei ollut yhtä varmaa kuin etupäähän sijoittuneilla, mutta hehän eivät ole vielä harjoitelleetkaan tässä mäessä juuri ensinkään. Esim. (E.) Pällin toisessa hypyssä oli kaunis etunoja, mutta aivan alastulon edellä suoristautui hän ja kaatui. Ovat ne hurjia flikkoja. Täällä on hyvin nukuttanut. Siinä kysytään jo erinomaista taitoa. Kelivaihtelu oli siis hyvin huomattava, mutta hädin tuskin sentään tervalla toimeen tulimme ylhäälläkin. Selvästi huomasi myöskin eron lumessa. Tähän asti olen nukkunut joka aamu 8:aan. Varmaan tämä ilmasto vaikuttaa sen, että olen uneliaampi ollut täällä kuin kotona. ... Eurooppa ja Pohjois-Amerikka . Olemme siinä uskossa, että ilmastoon tottuminen täällä vaatii jonkun päivän, vaikka on puhuttu, ettei tämän vertainen korkeusero kuin Suomen ja Garmischin vaikuttaisi mitään. 5 km pitkä lasku tullaan alas 5 minuutissa. 23.2. Herään nyt tavallista aikaisemmin. Kaupunki onkin saanut ja saa vielä edelleenkin kisojen ajan koko maailman huomion osakseen. Sinne noustessa tuntui ilma käyvän vähäksi, vaikka kuinka sitä ahmisi. Useammalla pojalla on ollut pientä pääkipua ja olo muutenkin tuntuu kuin: ollakko vai ei olla. Kilpailuihin on vielä aikaa toista viikkoa, joihin mennessä ehtii sataa luntakin, jos niikseen rupee. Näinä päivinä on ohjelmassa syöksyja slalomhiihto sekä jääkiekkoilukilpailuja. Taas nukutti hyvin. Se on minulle aivan yhdentekevä. Nämä seikat ovat varmaankin vaikuttaneet sanavalintoihin.. Torstaina oli avajaiset. Niistä saat lukea lehdistä ennen kuin tämä saapuu. Näkipähän siellä (Adolf) Hitlerin. Kuulitte kai (radiosta), mi-. Molemmat Heikkiset olivat lähtöisin Paltamon Uuralta, mutta eivät olleet keskenään lähisukulaisia. Siellä on matkailumaja ja se on 1300 m korkeudessa. 4.2. ... vaimolleen kirjekortin: ?Eilen oli suomalaisten päivä. . Jokseenkin varmaa on, että parin viikon perästä tämä paikka saa painua jotakuinkin unhoon. on syytä muistaa, että hän kirjoitti siitä vaimolleen, joka lisäksi oli parhaillaan raskaana. 1936 klo 6. muistiinpanoja pieneen lehtiöön: ?Tänään taas sataa vettä. Kallen (Heikkinen) ja Pekka Niemen kanssa teimme harjoituslenkin Eekbanderille. Meidän näet ei passaa paljon töllistellä ulkona katsomassa kilpailuja. Eilen illalla olimme (Juho) Hillon (joukkueenjohtaja) mukana tutustumassa paikkoihin. Sieltä kirjoitimme vanhoille hiihtäjäveteraaneille y.m. Nuo naisosanottajat vaikuttavat ylipäänsä miehimyksiltä. Ilmasto kait sen on vaikuttanut. Kun nyt äkkiä tuodaan tällaiseen mäkeen, niin ymmärrettävistä syistä pyrkii arkuus mieleen, joka vaikuttaa tietenkin etupäässä hypyn kauneuteen. Käymme vain lenkeillä pikaisesti ja sillä hyvä. Yl- ANTERO HEIKKISEN ARKISTO häällä n. Valoselta halkesi pienemmässä mäessä edell. tutuille kortteja, joihin panimme nimemme jokainen alle. Täällä sataa vain vettä. 1936
Minussa on nyt oikea hevosnuha. ... Nyt herättiin ensin 18 km hiihdossa ja lopullisesti 50 km hiihdossa meille raskaaseen todellisuuteen. Klaes Karppinen oli viides, Frans Heikkinen seitsemäs, Pekka Niemi kahdeksas ja Kalle Heikkinen 14:s. Tänä päivänä nähdään täällä valtavin yleisöjoukko. Avajaisista sain, kun siellä jouduimme seisomaan pari tuntia lumipyryssä. Ei ole näköjään tuuria. yhteisenä aikaansaannoksena. Näytti, että on vain yksi tahto, yksi pyrkimys voittoon. Yksimielisyys on voimaa. Niinhän se onkin. ?Harjoittelin liikaa. Sisäelimeni olivat pilalla.. Anja Itkonen. Katujen, pihojen ja kattojen pesut . seuraavanlaista tapausta: Mies päättää lujasti että hän voitelee itse sukset. . vihjaa että ne on laadittu kevättalvella 1936. Luultavasti hiihdän 50 km, jos henki vähänkin läpi kulkee ja keli on tarpeeksi ?huono. Frans valmistui vuonna 1930 kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista ja toimi opettajana Sotkamossa. Tällä kertaa, jos koskaan, luultiin joukkoamme yhtenäiseksi ja lujaksi. Valmennus olisi varmasti noussut tärkeään asemaan Fransin elämässä sodan jälkeen, jolloin oma aktiiviura olisi jo ollut ohitse. Näyttää tulevan jälleen kaunis päivä. Ja sitten seurasi todellinen ?katastrofi?. Silloin voimme toivoa joskus tulevaisuudessa myöskin olympialaisvoittoa tosimielessä Yksimielisyys on voimaa, kun se on todellista yksimielisyyttä, siis ollaan yksimielisiä voitontahdossa. Voittoa tavoteltaessa on käytettävä vain parhaita keinoja. Mieliala on täällä matalalla, varsinkin johtajilla. Päin helvettiä on menossa koko hiihtohomma Suomessa. Tänä päivänä vasta ensi kerran pääsen seuraamaan kilpailua. Kaikki on kuitenkin pian lopussa. minulle.? ?Huominen. Kunpa tämä herääminen vihdoinkin saisi näin tehdä. oli odotuksiin nähden pettymys, kun 17 km:ltä tuli ?vain. viemärien avaukset, sulatukset ja pesut . Seuraavat päiväämättömät muistiinpanot on mitä todennäköisimmin laadittu Garmischissa. suomalainen sisu tehdä ihmeitä.? Garmischissa Frans Heikkinen oli kuullut ruotsalaisilta hiihtäjiltä, että suomalaiset olivat heidän mielestään tulleet kisapaikalle ?kaikkein sopimattomimpaan aikaan?. Merkillisen lämmintä on talvellakin täällä. Vuorilla voi hiihtää avopäin ja tyynisuojissa ottaa auringonkylpyjä.. Paneutumatta yksityiskohtiin, joista osa toistaa edellä mainittuja seikkoja, totean niistä tässä vain pääkohdat. Frans löysi parannettavaa suomalaisesta hiihtotyylistä, jolle oli ominaista ?pitkä veto?. Siinä oli menty liiallisuuksiin. ?Ylenmääräisen pitkäksi venytetty hiihtoaskel kuluttaa huomattavasti nopeammin voimia kuin lyhyempi ja irtonaisempi askel.. Valmistauduttiin kaikin käytettävissä olevin kei- noin tämän talven olympialaisia varten. 1906 eli hän oli olympialaisten aikaan miltei 30 vuoden ikäinen. Liekinvaarantie 1602, Lentiira, p. Arvioiden mukaan yleisömäärä oli kisojen päätöspäivänä noussut jopa puoleen miljoonaan henkeen. Tappion taustaa Hiihtourheilun johtoasemaa tavoitelleessa Suomessa pari mitalia hiihdossa oli järkytys. Frans Heikkinen paneutui erittelemään tilannetta perusteellisesti. Siellä hän avioitui kansakoulunopettaja Hilppa Liisa Iivosen kanssa. . Todellisuus aina kirkastaa kestävän ja polttaa tuhkaksi kestämättömän. Frans Heikkinen syntyi Paltamossa viljelijäperheeseen 23.4. Tein parastani, suorastaan sisuttelin, enkä riittänyt ? Mitäpä siihen olisi lisättävää. ...? Frans jatkoi kirjettään 16.2: ?Sängyssä kirjoittelen. Epäilen vain sitä, että voiko löytyä koskaan sellaista rasvamestaria, joka voisi toimittaa jokaiselle kilpailijalle suksien voitelun paremmin kuin itse kilpailija. Hän oli Kiva-suksivoiteestaan tunnettu tehtailija Esa Rossi, jolla oli todella vahva asema voidevalinnoissa. Rossi oli avustanut jo pitkään taloudellisesti esimerkiksi Kalle Jalkasen harjoittelua ja hankkinut Hiihtoliitolta erityisaseman voiteilleen sekä luvan toimia rasvamestarina. Viestivoiton jälkeen Rossi mainosti sitä Jalkasen ja ?Kivan. Edelleen kirjoittaja korosti, että käytännön lisäksi oli otettava tueksi Tahkon eli Lauri Pihkalan kaltaisten teoreetikkojen esittämiä näkökohtia. Selvyyden vuoksi olen jakanut pieneen lehtiöön kirjoitetun tekstin kappaleisiin: ?Ruotsalaisten suoritus 50:llä oli loistava täysosuma. Terve arvostelukyky, jota hiihtourheilussa, erittäinkin voiteluasioissa tarvitaan, sumeni. Maratonmatkasta eli 50 km:n hiihdosta tuli ruotsalaisten näytös, sillä he veivät kaikki mitalit ja vielä neljäskin mies oli länsinaapurista. Tarinoita kolmen kosken kylästä. Frans Heikkinen kuoli aivoverenvuodon seurauksena jatkosodan aikana lokakuussa 1943. Vanhempi veli Lauri toimi Kainuun suojeluskuntapiirin urheiluohjaajana ja oli aktiivisesti mukana myös Hiihtoliiton piirissä edustushiihtäjien valmentamisessa. roskalavojen tyhjennykset ja vuokraus (8-15 m3 lavat) . Tämä ilo tiesi 2 perusteellista pettymystä. Kilpailujännitys hiillyttää miehen hehkumapisteeseen. Vauhtilenkkejä oli tehtävä säästeliäästi, ?jotta hiihtoon säilyy halu?. Frans korosti, että ?hiihdon täytyy tuntua ainakin 40 km 50 km:stä hyvältä, ennen kuin se hyvin menee. Kastelut . Loppukilometreillä voi se n.s. Öljynerotuskaivojen tyhjennykset . Ajatellaan esim. divisioonan urheiluupseeriksi. Siirrettävät wc:t Loka-auto 044 294 0900 Pakkariauto 044 294 0901 KAINUUN JÄTEYHTYMÄ OY Koulukatu 12, 88900 KUHMO, puh. Hän eritteli näet tappion syitä kotimaassakin laadituissa muistiinpanoissa. Niissä ei ole päiväystä, mutta ilmaus ?tänä talvena. Ilman lainausmerkkejä heille tunnustus. Yksi naapurimaan hiihtäjä oli sanonut olleensa perillä saman ajan kuin suomalaisetkin. ADR-kuljetukset . (08) 653 0121 jateyhtyma@kuhmo.net, www.jateyhtyma.fi YMPÄRISTÖN PARHAAKSI JÄTEYHTYMÄ! .LYDQ NDQVVD \KWlPDWNDD 2QQLWWHOHPPH Lähteitä: Frans Heikkisen kirjeitä ja muistiinpanoja. Toivotaan parasta. Huomenna on taas tärkeä päivä. UuraIijärvi kyläyhdistys Saarijärvi 2012. Internet: www. Hiihto ei ollut enää tuntunut hauskalta. Jatkosodan aikana Frans Heikkinen nimitettiin keväällä 1942 Rukajärven suunnassa toimineen 14. Vaihtolavakuljetukset vaihtolava-autolla . Ruotsalaiset olivat antaneet ?myrskyvaroituksen. Suomen hiihtourheilun laajuus, yhteiskunnalliset tavoitteet ja merkitys 1918?1940. Liikuntatieteellinen Seura: Lappeenranta 1981. Uura. Luultiin tämän tietävän hyvää olympialaisvuotta. Syksyllä 1936 eli heti olympialaisten jälkeen pariskunta siirtyi opettajiksi Kuhmon Koskenmäen koululle. . Samalla Frans tiedosti virheet, jotka itse oli harjoittelussaan tehnyt. Myöhemmin antamassaan haastattelussa hän totesi, että oli ennen olympialaisia harjoitellut liian paljon. Yksinpä voidelaatuihinkin nähden pidettiin sitä yhtenäisenä. Mielestäni tässä yhteishengen rummutuksessa mentiin tällä kertaa liian pitkälle, niin pitkälle, että jouduttiin haaveellisuuden poluille. Fransilla oli siten lähellä näkymä valmennuksen maailmaan, ja ehkäpä hän myös arvosteli vanhemman veljen oppeja. vai saanko olla sen juomatta. Lahden museo- ja taidelautakunta. Tutkimuksia VIII: Lahti 1977. Heikkinen, Antero, Kansallisurheilun suuri nousu. Antero Heikkisen hallussa. Heikkinen, Antero, Salpausselkä Suomen hiihdon historiassa. Enkä itse olekaan kiukkuinen, kirjoitin toisten puolesta. Varamiehenä täytin toiveet täydellisesti. Puhallettiin yhteen hiileen ja saatiin se hehkumaan. Suomalaiset hiihtäjät myös harjoittelivat alkutalvesta liian lujavauhtisilla lenkeillä. Jätekuljetukset pakkaavalla jäteautolla . On käytävä taistelu sielussaan, otanko vastaan tämän ?maljan. En tahdo pienimmälläkään nyrjäyksellä vierittää kiveä hänen niskoilleen, vaan puhun asian periaatteellisesta puolesta. jo talvella 1935, kun ruotsalaishiihtäjä oli voittanut maratonmatkan ensi kertaa sekä Salpausselällä että Puijolla. Frans oli ollut Salpausselällä toinen. Frans kirjoitti 15.2., ?toisena surun päivänä?, vaimolleen: ?Nyt on se jännitys lauennut. Voitettiin ensin ja iloittiin itsemme löyhkeiksi, vaikka olemmehan suomalaisia. Kenenkään ihmisen elämä ei näet riittäisi kokeilemaan kaikkea käytännössä. Parhaitten keinojen esille saamiseksi tarvitaan vapaata, itsenäistä ajattelua, muutoin joudutaan virran mukaan, jonka suunnan määrää kulloinkin suurinta suuta käyttänyt. ?Liian yksipuolisesti kiinnitetään huomio kestävyyden hankkimiseen, jota sitä paitsi ei saavutetakaan vauhdilla, vaan matkalla.. Viime talvena saimme omalla maakamarallamme selkäämme kerta toisensa perästä varsin nöyryyttävästi. Paperin/arkistojen tuhouspalvelu . Ennen kilpailua hän oli ollut ?niin väsynyt ja haluton hiihtoon, että sanoi olleensa suorastaan toivoton?. Frans palasi vielä myöskin voitelukysymykseen ja korosti jokaisen hiihtäjän oman arvion tärkeyttä. ?En epäile yhtään, etteikö rasvamestarimme olisi suksirasvoista ja suksien voitelusta perillä. Vastuu painaa hartioita. Loka-/sako- ja viemärihuoltopalvelut . Kunpa nyt ei enää ryhdyttäisi pönkittämään pilvilinnoja, vaan alettaisiin rakentaminen alusta ja kestävälle perustalle. Ga-Passa ei ollut hiihdossani sitä tuntua kuin siinä olisi pitänyt olla. Toim. Hiekkakaivojen tyhjennykset . Mutta tappion hetkellä rasvamestarin olo taisi olla hieman tukalampi! Valmennus puntarissa Ruotsalaisille kärsitty tappio askarrutti Frans Heikkistä kisojen jälkeenkin. sakokaivojen tyhjennykset . Kukahan tuonne stadionille oikeastaan sopii. (08) 655 0256, fax (08) 652 0428 e-mail: akyllonen@kuhmo.net, www.akyllonen.fi Sotkamo, puh. GarmischPartenkirchenin talviolympialaisissa saavutettu seitsemäs sija 50 km:n hiihdossa oli epäilemättä Frans Heikkisen kilpauran kohokohtia ja samalla voimallinen sysäys ryhtyä pohtimaan hiihtovalmennuksen saloja. Antero Heikkinen ;F Ã Ù ç } Ä Ä Ð Ä ? ?j ??? Î Î oo? o??Î j Ä Î Î Ä þ ?. ç Á ?j ?? ? ?ç Þ ?? Ä ? Ð o??? Î o?? Ù ø Ä ?? Ä Ð Ð o?? j Ð ? ç ?Íj ??j ø j Á ?? Ù j ?? j j Ð Ä j Ä Î j Ä ? Ä Þ j ?Î Ä ? Íj ? ?? Ù Ä ? ?? Þ ? Þ oÎ ? ? o???? ?? j Ð Ð Ä ? ? ? ?Ä ?Ä Ð Ù j Þ ?j ? j Ä Þ Ð ? Î ? j ?Íj ?Î ? ? ? ? Ä ?Î Ä Þ ?? ? ? oÐ Ä Ð Ð oþ ?. o? ?Î ç Î ? Ä Ð ? Ù j ? ? j ?ç ø þ °? Ù ç } Ä Ä Ð Ä ? b Á ? ? ? ? o?Á ? ? o??? Ð ? ? þ ? LUOTETTAVAA JÄTTEENHUOLINTAA KUHMOSSA . jäteastioiden myynti, vuokraus ja tyhjennykset . Alan uskoa siihen, että miehen, joka voi voidella konstikkaalla kelillä sukset hyvään kuntoon kilpailua varten, on täytynyt ja vieläpä läheisessä menneisyydessä olla omaehtoisesti kilpaladulla, sillä voitelu kilpailua varten on sittenkin aivan toista kuin voitelu huvihiihtelyä varten.? Frans Heikkisen muistiinpanot osoittavat, että hän oli kiinnostunut myös urheiluvalmennuksesta, johon hän oli paneutunut jo aiemminkin oman valmentautumisensa yhteydessä. TAUSTAA . Wikipedia/ talviolympialaiset 1936 ja 2014. /DDWXPDWNDW ODDWXEXVVHLOOD z TILAUSAJOT z CHARTERS Kuhmo, puh. 5 ksaan vuonna 1936 ten jännittävää oli. Tuo saman viitan alle kerääminen oli heikkoutemme. (08) 655 0256, fax (08) 666 2033 e-mail: kattilinjat@sotkamo.net, www.akyllonen.fi. pronssia (Pekka Niemi). 044 315 8288 ? KAHVILA ? RUOKALA ? Taxfree palautukset meiltä! Kivaviesti KAUPPA . Niin Fransin vanhempi veli Lauri kuin myös nuoremmat veljet Jaakko ja Esko sekä sisar Eeva kunnostautuivat hiihtäjinä. . Hyvät hermot omaava kilpailija aina voittaa tuon kilpailua edellä käyvän sielullisen taistelun, kun tietää, että sitä ei voiteta kiertämällä, vaan kohti käymällä.? Voitelun nouseminen silmätikuksi tappion hetkellä on tietenkin ollut hiihdossa aina yleinen käytäntö. Garmisch-Partenkirchenin osalta tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että rasvamestarin mukana olo Suomen joukkueessa oli vielä melko tuore asia. Suomalaisia hiihtäjiä ja ennen kaikkea Suomen kansaa ei ole ehkä pitkiin aikoihin näin perusteellisesti yllätetty. Kaikki eivät voineet ajatella samalla tavalla. Miehiltä riistettiin kuitenkin osa itsenäisestä harkintavapaudesta sillä toimenpiteellä, että rasvamestari (Esa Rossi) oli mukana
& H. Joukkueessa hiihtivät Keijo Vähäkangas, Martti I Määttä, Eero Väisänen ja Tapio Kähkönen. KUHMOLAINEN ARKISTO Kivan Eero Väisänen vaihtamassa ajatuksia Juha Miedon kanssa kilpailujen lomassa. Kuhmon Kivan suuriin hiihtäjänimiin kuuluva Martti I Määttä sujuttelemassa voittoon. KULJETUSLIIKE J. 6 Kivaviesti Hiihto tärkeä laji Kivassa läpi vuos KUHMOLAINEN ARKISTO Pekka Lehtomäki onnittelemassa Kuhmon Kivan SM-kultaa viestissä vuonna 1977 hiihtänyttä joukkuetta sankan yleisöjoukon keskellä. Ohtonen Ky p. Kuhmon Kivaa! Sammontakojankatu 8, 88900 Kuhmo puh. 050 338 1172 KUHMOLAINEN ARKISTO Onnea sankarille! Tarjoamme suuria makunautintoja myös juhlallisiin hetkiin. KUHMO Tavallista parempi Ruokakauppa Onnittelemme 80 v. ja fax 0207 940 660 www.kuhmonikkuna.com
Mitä enemmän keskität meille pankkiasiointiasi, sitä enemmän etuja saat. Katso lisää nordea.?/tervetuloa tai soita 0200 3000 (pvm/ mpm) ma?su 24 h/vrk ja varaa aika tapaamiseen. Teemme sen mahdolliseksi * Nordea on Global Finance ?lehden valinta parhaaksi pankiksi Pohjoismaissa ja Suomessa vuonna 2013. Kuhmo Kainuuntie 77 0200 3000 nordea.? Nordea Pankki Suomi Oyj Kuhmossa koululaisten hiihtokilpailut ovat talven tärkeä tapahtuma, jossa todella monet lapset pääsevät kokeilemaan vauhtiaan ladulla. Samalla kun Eero Väisänen on toiminut Kivan puheenjohtajana hän on osallistunut menestyksellisesti veteraanien MM-kisoihin. Kuva Grindelwaldista Sveitsistä.. Avainasiakkaana nautit parhaista eduistamme ja saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. 7 Kivaviesti ikymmenien Onnea Kiva 80 v. KUHMOLAINEN ARKISTO Kainuuntie 88, II krs. Tuomo Piirainen p. (08) 652 0020 Nuoriin hiihtäjälupauksiin kuulunut Kivan Jouko Kinnunen voitti SM-kultaa Kiteellä Hopeasomman loppukilpailuissa 1987. www.kuhmo.fi Vielä vuonna 1989 Kiva palkitsi hopeasompahiihtäjänsä SM-kultamitalimies Jouko Kinnusen sekä Jouni Kyllösen, Petri Koiviston, Niina Jokelan ja Miika Koistisen. EERO VÄISÄSEN ARKISTO Lämpimät Onnittelut vireälle 80-vuotiaalle Kuhmon Kiva ry:lle! KUHMOLAINEN ARKISTO KUHMON KAUPUNKI Onnea Kiva! KUHMOLAINEN ARKISTO Asiantuntija- ja taustajoukko Immo Kuutsa, Veikko Tikkanen, Hannu Piirainen, Oiva Korhonen ja Uuno Väisänen katsastamassa Kalevalan hiihtokeskusta Tönölässä talvella 1987. Päivi Pesonen Ky Fysioterapia- ja hierontapalvelut Päivi ja Minna Jenna ja Janne KUHMOLAINEN ARKISTO Kivan hiihtäjälupauksiin kuuluneet Jouko Kinnunen, Paavo Puurunen, Sari Väisänen ja Riikka Piirainen sujuttelevat maaliskuussa 1987 perinteisellä tyylillä. Hyvät hinnat. Parhaana palkittu.* Tule asiakkaaksemme Kuhmon konttoriin. 044 297 6069 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Timo Kyllönen Kainuuntie 88, Kuhmo p. Hän neuvoo sinua ja perhettäsi tärkeissä talouden kysymyksissä
Siitä käynnistyi uusi vaihe Kivan jääkiekkotoiminnassa. KUHMOLAINEN ARKISTO Kuhmon Kivan jääkiekkohistoriaan liittyy paljon muistoja vanhasta matkahuollon vieressä sijainneesta jääkiekkokaukalosta. Kuva vuoden 1990 pelien yhteydessä kuvattuna Kostamuksessa. KUHMOLAINEN ARKISTO KUHMOLAINEN ARKISTO Kuhmon jäähallin harjannostajaisia vietettiin kovan uurastuksen jälkeen 29. Kuvassa Kivan junnut kohtaavat Kärpät. Kuhmon Kivan pitkäaikaisiin hyökkääjäpelaajiin kuului Jaakko Kampman. KUHMOLAINEN ARKISTO Myös tyttöjen jääkiekko on kuulunut jo 1990-luvulta lähtien Kiva HT:n toimintaan.. elokuuta 1991. Sinettitunnusta luovuttamassa jäähallissa Suomen Jääkiekkoliiton nuorisopäällikkö Eero Lehti ja Pohjois-Suomen aluekouluttaja Jouko Lukkarila. Tunnustuksen vastaanottivat Jaakko Kyllönen ja Markku Väisänen yhdessä junioripelaajien kanssa. KUHMOLAINEN ARKISTO Neuvostoliiton maajoukkuemiehiä kävi pelaamassa Kuhmossa kahteen otteeseen Kivan joukkuetta vastaan näytösottelun. 8 Kivaviesti Kiva kehittynyt jääkiekossa menes KUHMOLAINEN ARKISTO Kuhmon Kiva HT sai Suomen ensimmäisen jääkiekon Sinettiseura-tunnuksen Suomen Jääkiekkoliitolta jo vuonna 1992
9 Kivaviesti styneeksi kasvattajaseuraksi VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ Suomen MM-kultajoukkueessa keväällä 2011 pelannut Janne Pesonen maailmanmestaruuspokaalin kanssa Kuhmo-talossa. Ruotsi oli kuitenkin tälläkertaa parempi ja vei voiton lukemin 4-2. TEIJO MÄÄTTÄNEN Arttu Heikkinen on pelannut tänä talvena tehokkaasti Kajaanin Hokissa. MARTTI HUUSKO KUHMOLAINEN Äiti Päivi ja sisar Jenna onnittelemassa Janne Pesosta hienoista suorituksista Kärppien kultajuhlaan päättyneissä jääkiekon finaalipeleissä vuonna 2007.. Ja talo oli tupaten täynnä. KUHMOLAINEN ARKISTO Alle 20-vuotiaiden nuorten jääkiekkomaaottelu Venäjä-Tsekki pelattiin Kuhmon jäähallissa 30.8.1993. MARKKU RUOTTINEN Joonas Komulainen on yksi Kivan HT:n juniorikoulun tuottamista liigapelaajista. KUHMOLAISEN ARKISTO Kivan junioreissa kiekko-oppinsa saanut Saku Kinnunen siirtyi ensin Kuopioon Kalpaan, josta hän nousi nuorten maajoukkueeseen, jossa ennakkoluulottomalla pelillä oli voittamassa Suomelle tänä talvena nuorten MM-kultamitalin. KUHMOLAINEN ARKISTO Jääkiekon naisten A-maaottelussa suomalaiset yrittivät pistää Kuhmon jäähallissa ruotsalaisille hanttiin tosissaan
Juoksukilpailu käynnistymässä torilla. 400 metrin aitajuoksussa hänen ennätyksensä oli 59,0. KUHMOLAISEN ARKISTO Kivan Lea Mansikkamäki, Kirsi Haverinen ja Matti Pulkkinen yhdessä valmentaja Yrjö Ievasen kanssa yleisurheilun SM-kisoissa Ylivieskassa elokuussa 1986. Kuhmon Kiinteistöpalvelut Onnittelee Kuhmon Kivaa 80-vuotispäivänä ja kiittää hyvästä yhteistyöstä KUHMOLAISEN ARKISTO Hyvän menestyksen myötä nuoria riitti yleisurheilukisoihin. (08) 655 7700 www.hyvarisenleipomo.com leipomo@hyvarisenleipomo.com MAUNO PIIPPOSEN ARKISTO Mauno Piipponen tyylittelemässä aitajuoksussa. EERO VÄISÄSEN ARKISTO Reino Haverinen oli monipuolinen yleisurheilija. Viljo Meriläinen ja Veikko Heikkinen jakamassa Kesport-kisojen palkintoja. 2QQLWWHOHPPH Y .XKPRQ .LYDD PUURUTUOTE OY Kuhmon Sammutinpiste S LQIR#SXXUXWXRWH ¿. Taustalla näkyy tuhoutunutta kirkonkylää. MAUNO PIIPPOSEN ARKISTO Sadan metrin juoksu käynnissä vanhalla urheilukentällä. MAUNO PIIPPOSEN ARKISTO Jaana Rusanen voitti SM-kultaa pituushypyssä Onnittelemme 80-vuotiasta Kuhmon Kivaa! Leipurintie 22, Kuhmo, Puh. 10 Kivaviesti Yleisurheilussa tehdään työtä tule PIRKKO MIKKOSEN ARKISTO Sotavuosien jälkeen kuhmolaiset kokoontuivat joukolla urheilutapahtumiin
044 300 8915 Kainuuntie 86 RIUSALA Varaa meiltä KESÄJUHLAPAIKKASI! Hotelli p. 040 722 3909 Käsityöpuoti APILA 22 v. ( . Kaikki saivat mitalit, sarjojensa parhaat pokaalit. Kuhmon Kiva haluaa tarjota mahdollisimman monelle tytölle ja pojalle tilaisuuden kokea urheilun riemua. . 2 www.pajakkakino.net 2QQLWWHOHPPH .XKPRQ .LYDD Onnea Kivalle! KUHMOLAINEN ARKISTO $QMD 3llNN|QHQ Onnittelemme KOULUTETTU KUHMON KIVAA! RISTO HAVERINEN Kuhmon 4H-yhdistys ry Puh. saakka. Kuhmon Kivan 4x400 metrin viestijoukkue Risto Heikkinen, Heikki Rusanen, Matti Rusanen ja Pekka Rusanen tuulettaa voittoa ja vieläkin voimassa olevaa voittoaikaa 3.10,69 Jyväskylässä 24. (08) 655 1711 www.hotellikainuu.com Onnea Kivalaiset! Kalevan Kisoissa nuoret saivat nähdä läheltä miten urheilijat valmistautuivat suorituksiinsa huolehtimalla urheilijoiden ylimääräisistä varusteista. KUHMOLAISEN ARKISTO Kuhmon Kivan nuori pituushyppääjälupaus Janita Heikkinen ponkaisi piirikunnallisissa kisoissa vuonna 2007 pituutta 495. KUHMOLAISEN ARKISTO VELI KINNUNEN KY ?²²¸¸©°©±±© |tqº¹³¸¥·¸¥ ¹¬±³²dº¥¥e Kuhmolaisen YU-cupiin osallistui vuonna 2012 203 tyttöä ja poikaa. 11 Kivaviesti evaisuuden hyväksi PAJAKKAKINO Rajakatu 56 040-5409262 - 8 0 , 1 . heinäkuuta 1983. KUHMOLAISEN ARKISTO KUHMOLAINEN ARKISTO Myös lahjakortit! Lääkäripalvelun tiloissa, Koulukatu 10 Kuntohoitaja/hieroja Leikkaa talteen 30? 55? ? Hierontaa Puolihieronta....... Kokohieronta....... JARI KINNUNEN p. ammattitaidolla Kainuuntie 94 Tarjous voimassa 31.5