Koulukatu 9 Koulukatu 9 ma-pe 9-16.30 ma-pe 9-16.30 0440 889 226/myymälä, 044 533 8353/Ossi ossinkodinkonehuolto@gmail.com MEILTÄ Taimikonhoidot Metsäsuunnitelmat Tila-arviot 044 524 8716/ Vesa Väisänen Koulukatu 13-15, p. Mustikkaa on jo myyty, lakkoja vähemmän. 1 Sivu 6 JARNO HILTUNEN 1 Sivu 2 Marjoja ostetaan nyt Kuhmossa Marjanostajan teltta on jo ilmestynyt Kainuuntien S-marketin taakse. Myös kylmälaitehuollot. JARNO HILTUNEN Paanasella luonto ja liikunta toimivat työn vastapainona. 1 Sivu 10 JARNO HILTUNEN Ulla Tapaninen: kamarimusiikki ei ole tähtitiedettä eikä metafysiikkaa 1 Sivu 12 Pienessä pitäjässä lähikaupan myyjä on arjen sankari 1 Sivu 14. 044 332 9016 • tietokoneet • puhelimet • televisiot • riistakamerat • valvontakamerat • aurinkosähköjärjestelmät ma-pe klo 9.00-16.30 Ensipainokset kiinnostivat Koppasessa järjestetyssä luovutustilaisuudessa vieraita. Torstai 23.7.2026 Nro 29 | kuhmolainen.fi | Perustettu 1959 Ilmalämpöpumput ja uudet kodinkoneet. Eino Leinon ensipainokset Kuhmoon Oikeushammaslääkäri Helena Ranta lahjoitti suvullaan olleen Eino Leinon kirjojen kokoelman Juminkeolle. Mustikoita on jo jonkin verran saatu. Hinnat suosivat nyt poimijaa, vaikka viileä sää hidastanee marjojen kypsymistä. Mikko Paananen luotsaa OP Kaskimaata Mikko Paananen on toiminut OP Kaskimaan toimitusjohtajana noin puoli vuotta. Pankki onkin Kuhmon Kamarimusiikin pääyhteistyökumppani. Lauri Kemppaisella on vuosikymmenten kokemus marjanostajana. Hänelle paikallisten yhtiöiden ja yhteisöjen rooli alueensa elinvoiman tukijoina on itsestäänselvyys. Helena Ranta (toinen oikealta) luovutti teokset Juminkeolle
" Kuhmossa on hirmu ahkeria suomalaisia. Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa sateet saivat monia puroja ja pienempiä jokia tulvimaan. Myös esimerkiksi Lammasjärven tilanne näyttää Myllyniemen mukaan hyvältä. Heistä valtaosa on eläkeikäisiä. Monessa paikassa suomalaiset eivät paljon poimi. Etenkin ”alempana” eli eteläisessä Suomessa ulkomaalaisten torikauppiaidenkin määrä on runsastunut. Kuhmossa on Kemppaisen mukaan keskimääräistä innokkaampia marjastajia. Puolangalla, Hyrynsalmella ja Ristijärvellä vettä tuli noin 54 millimetriä. – Siitä ei meinannut selvitä ostajat eikä poimijat. Nykyiseen korkeaan hintaan vaikuttanee Kemppaisen mukaan poimijoiden vähyys, kun heitä ei ole saatu ulkomailta. Kemppainen sanoo mustikan kilohinnan olevan kolme euroa ja lakan 15 euroa 21. Näin kävi esimerkiksi Pohjois-Pirkanmaalla, jonne pääosin tulivat Vesi.fi-palvelun mukaan Suomen runsaimmat sateet lauantaina. – Se (mustikka) saisi olla varmaan muutaman viikon vielä. Tämänhetkinen ennuste näyttää, että elokuussa Jormasjärvi voi nousta jopa keskimääräistä korkeammalle, kertoo Myllyniemi. Jos hintaa joutui hilaamaan alapäin, se oli isku poimijoille. – Kuhmossa on hirmu ahkeria suomalaisia. Kysytään ensin se kaikkein tärkein: paljonko myyjä saa kilosta marjoja. Ostopaikkaa emännöi Marianne Karppinen, joka kehottaa soittamaan suoraan Lauri Kemppaiselle, jolla on vuosikymmenten kokemus marjanostamisesta. Jarno Hiltunen Ison Ässän takana parkkipaikalla nököttää teltta. KAINUU NÄYTTÄYTYI sääennusteissa jopa viikonlopun sateisimpana alueena. Innimari Hyvärinen Viikonlopun reippaat sateet ovat nostaneet vedenpintoja Kainuussa. KEMPPAINEN ARVELEEKIN , että vielä on pikkuisen aikaista. L. – Eikä eilenkään tullut kuin muutamia kymmeniä kiloja. Sesongin kulusta on vaikea etukäteen sanoa. Lentuakin nousi sateiden seurauksena noin viisi senttimetriä.. – Hinta lähti kyllä aika korkealta. VIIKONLOPUN SATEIDEN seurauksena Suomen isojenkin järvien korkeudet nousivat jopa kymmenellä sentillä. POIMIJOILTA Kemppainen on kuullut mustikkaa olevan paikoin runsaastikin. Mustikkaa oli pari sataa kiloa. Esimerkiksi Jormasjärvi Sotkamossa oli vielä ennen sateita ajankohtaan nähden ennätyksellisen matalalla, mutta nyt vedenkorkeus on noussut normaalille tasolle, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemi. – Ihan poikkeuksellista, että tilanne muuttuu näin, Myllyniemi kommentoi kaikkiaan sateen aiheuttamaa muutosta järvissä. En tiedä, miten lie puolukasta. Kemppainen aloitti marjojen ostamisen tänä vuonna varhain Kuhmossa. Poikkeuksellista oli paitsi sataneen veden kokonaismäärä, myös se, että vettä tuli laajalla alueella, Myllyniemi kommentoi. Hän arvoi, että ukrainalaisten painoarvo marjojen ostajapuolellakin kasvaa tulevaisuudessa. Kemppainen on kuullut, että puolukkaakin tulisi paljon, mutta ”omilla kankailla” hän ei ole havainnut puolukkaa kovinkaan runsaasti. Saa nähdä, minkälainen taistelu siitä tulee, hän naurahtaa. Lupasi viileääkin, ja kypsyminen varmaan hidastuu. Nykyään hinnat ovat useimmiten mieluummin ”kitkuttaneet” vähän ylöspäin. Keskiarvoinen korkeus tähän aikaan on 144,92 metriä. Hän päätti kokeilla, miten kypsää marja täällä on, kun alempana kauppa käy jo täyttä häkää. Vielä marjoja ei ole suuren suuresti, mutta mustikkakoreja on jo pinossa puolen miehen mitan verran. Kemppaisen marjojenostopiste sijaitsee siellä. Kemppainen sanoo ostaneensa marjoja vuodesta 1970. Kuhmon Lentua nousi viikonlopun sateiden seurauksena viitisen senttimetriä. Kemppainen on kotoisin Hyrynsalmelta. – Alueella satoi vettä noin 80 millimetriä. Lakkaa ei vielä ole tullut ostajalle kuin muutama ämpäri. Vedenpinta oli järvellä jo ennen viikonlopun sateitakin nousemassa lähelle keskimääräisiä lukemia, mutta nyt aletaan olla hyvin tavanomaisessa korkeudessa. Ennen viikonloppua järvien vedenpintojen odotettiin jatkavan laskua Kainuussa heinäkuun loppuun asti. Suomussalmella sadannaksi laskettiin 56 millimetriä, Kuhmossa 55 millimetriä. Kuhmolainen // Torstaina 23. Maakuntaan saatiin odotetusti selvästi yli 50 millimetrin sadannat. Kemppaisen teltalla. Olisi paha, jos jossakin vaiheessa joutuisi tiputtamaan, Kemppainen pohtii. Hintatason kehittymisen suunnasta on etukäteen turha sanoa oikeasti yhtään mitään. Ilmatieteen laitoksen sademittareilla kerättyjen tietojen mukaan Kainuussa satoi lauantain ja sunnuntain aikana eniten Sotkamossa, 75 millimetriä. Monessa paikassa suomalaiset eivät paljon poimi. Kainuussa tiettävästi vältytViikonlopun sade korjasi nopeasti Kainuun vesitilannetta Tutkija: ”Ihan poikkeuksellista, että tilanne muuttuu näin”. Hintatasoon vaikuttaa poimijoiden vähyys. Perjantaina kokeiltiin lakan ostamista, mutta sitä ei tullut kuin muutama ämpäri. Kajaanista Ilmatieteen laitos ei tällä hetkellä saa automaattisia sadehavaintoja. Marianne Karppinen ostaa marjaa Kuhmossa L. Harvemmin on laskenut. heinäkuuta. – Ehkä Etelä-Suomessa taitaa olla enempi kuin Kainuussa, vaikka ei täälläkään huono sato ole. Menneinä vuosina hinnat saattoivat heilua päivittäin. Kovimmat poimijat taitavat olla jo haudassa. Jormasjärven vedenpinta oli maanantaina 144,84 metriä merenpinnasta, kymmenen senttimetriä korkeammalla kuin vielä perjantaina. Ukrainalaisia on toki aika paljon, mutta heillä on Kemppaisen mukaan omat ostajansa. – Kaikilla tekee varmasti mieli niitä marjoja. heinäkuuta 2026 2 // PUHEENAIHEET Marjoista maksetaan nyt poikkeuksellisen kovaa hintaa Lauri Kemppainen avasi marjanostopisteen Kuhmossa
Edellisten omistajien aikana vastaanotto siirrettiin samaan tilaan Ravintola Korven kanssa, mutta nyt sisäänkäynti on entisellä paikallaan Villipeuran oven vieressä. heinäkuuta satoi 58,8 millimetriä. Tasangon Pentti mittasi: Sunnuntaina satoi paljon, mutta ei sentään ennätyslukemia Jarno Hiltunen Sunnuntaina satoi oikein kunnon annos kerralla, mikä toki oli hyvä, sillä viime kesänä saatiin vettä vähän, ja kaivot ovat kärsineet kuivuudesta. Sotkamon Kolmisopen pohjaveden mittauspaikalla ei ole aiemmin mitattu niin alhaisia lukemia kuin kesäkuun puolessa välissä tänä vuonna. Saa nähdä, miltä loppukuun sateet näyttävät. Hotelli Kainuu avautui pian sen jälkeen, kun sopimus sen myynnistä oli allekirjoitettu Amissa Kiinteistöt Oy:n kanssa. Myllyniemi ei usko, että vedenpinta Kainuun järvissä laskisi enää uudelleen, vaan lähempänä keskimääräisiä kesiä oleva vesitilanne on pysyvämpi. Metsähallitus myy luontokeskuksen lisäksi kaksi suurehkoa toimistorakennusta sekä kolme huoneistoa käsittävän majoitusrakennuksen. Arvio maanantailta oli 188,16 metriä, kun ajankohdan keskiarvo on 188,86 metriä. Järviin valuu edelleen viikonlopun sadevesiä. Useiden luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat edelleen poikkeuksellisen matalilla tasoilla esimerkiksi Itä-Suomessa. KEVÄT JA alkukesä ovat olleet vähäsateisia, joten maaperä on ollut myös suurelta osin kuiva. Sateet imeytyivät suurelta osin maahan ja paikkasivat maankosteuden vajausta, kerrotaan Vesi.fi:ssä. Toimistorakennuksista toinen myydään vuokrattuna. Petolan rakennus käsittää muun muassa avarat ravintolaja asiakaspalvelutilat, toimistoja näyttelytiloja sekä 60-paikkaisen auditorion. JARNO HILTUNEN Petolan luontokeskus on nyt huutokaupassa Niko Kemppainen Metsähallituksen lakkauttaman Kuhmon luontokeskus Petolan kiinteistökokonaisuus on tullut myyntiin huutokaupat.com -sivustolle. On torstai 16. Legendaarinen pubi on kiinni. heinäkuuta, puolipäivä. – Mitä enemmän on esimerkiksi soita, sitä pidempään sadevesien häntiä tulee. Kiinteistö sijaitsee omarantaisella tontilla. JANE ILTANEN Hotelli Kainuu on jälleen auki Jarno Hiltunen Hotelli Kainuun tiskillä palvelu pelaa. – Pienet pohjavesimuodostumat reagoivat sateisiin nopeammin, isot eivät välttämättä, Myllyniemi kertoo. heinäkuuta 2026 PUHEENAIHEET // 3 Marianne Karppinen ostaa marjaa Kuhmossa L. Asiat tiskillä hoituvat. Pentti toteaa, että lukema on kaukana kuitenkin Tasangon mittauspisteen heinäkuun ennätyksestä, sillä vuoden 1997 heinäkuun 28. Kemppaisen teltalla. Lakimuutoksen myötä luontokeskus Petolan ja Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen toiminta lakkautettiin säästötoimenpiteiden vuoksi. elokuuta. JARNO HILTUNEN RAIJA MOILANEN tiin tulvilta ja muilta vahingoilta. Keskiviikkoaamuun 22. Tästä määrästä satoi Pentin mukaan kahden tunnin aikana 100 millimetriä, jonka jälkeen raanaa ruuvattiin pienemmälle ja seuranneet 21,5 milliä tipahteli lopun vuorokauden aikana. Toimitukselle hän kertoo, että sunnuntaina 19. Yrittäjä Matti Janhonen ei kuitenkaan halua kommentoida Kuhmolaiselle suunnitelmiaan hotellin suhteen. Somessa ja ulkomainoksissa lukee, että tarjolla on vapaita huoneita. Pariskunta juttelee Kuhmon taidenäyttelyistä. – Sade muutti tilannetta jonkin verran, ja ennusteen mukaan syksyyn mennessä ollaan tavanomaisella tasolla. Majoitusta on jälleen tarjolla Hotelli Kainuussa. Petola oli yleisölle avoinna viimeistä kertaa joulukuussa 2025.. Huutokaupan esittelytekstissä kuvaillaan tilojen sopivan esimerkiksi koulutus-, kokousja matkailupalveluille. Tasangon Pentti Heikura on mitannut jälleen sademääriä. Jätän käyntikorttini vastaanottoon ja pyydän johtajaa ottamaan yhteyttä. MYÖS POHJAVEDET voivat saada vauhtia nousuun viikonlopun sateesta. Muiden muassa Kajaanin kaupunki ja Ristijärven kunta varoittivat ennakkoon runsaista sateista. Vettä satoi sunnuntaina kiitettävästi. Kuhmolainen // Torstaina 23. heinäkuuta mennessä kohteesta oli jätetty yksi 1 000 euron tarjous. päivänä taivaat aukenivat kunnolla ja vettä tuli 121,5 milliä. Huutokauppa päättyy 23
Kamarimusiikki saa avustuksia myös muualta ja kai lipputuloilla ym. Olen kuunnellut klassista musiikkia koko ikäni, joten yhä enemmän olen hakenut uusia haasteita nykymusiikista. Vastaus on selvä: Kainuussa ja Kuhmossa alueellinen kulttuuriperintö elää ja voi hyvin. Verkosta nostettua Onhan nuo Kuhmo-talon vastikkeet ja lisäksi tuki Kamarimusiikille merkittäviä summia. Kirjastoauton voi unhoittaa. Kulttuurin tekijöitä en asettaisi vastatusten. Haastattelussa hän tiivisti kaiken olennaiseen: loppujen lopuksi kyse on ihmisyydestä. Mielenkiintoinen, jopa uskalias, oli konsertti, jossa Juhlimme aikuisten kesken. Varsinainen pihvi on kuitenkin se, että mykkäelokuva näytettiin niin kuin ne pitäisi esittääkin: elävän musiikin säestyksellä. myynnillä luulisi Kamarimusiikin pärjäävän. Damström ottaa musiikillaan kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Kuhmo on jo osoittanut kykenevänsä huolehtimaan arvokkaasta kansallisesta kulttuuriperinnöstä. YouTubesta löytyy rohkeampiakin versioita. Helena Rannan lahjoitus muistuttaa myös siitä, että kulttuuri ei ole vain pääkaupunkiseudun instituutioiden yksinoikeus. Mieleenpainuva tietenkin oli säveltäjä Cecilia Damströmin pikainen tapaaminen Musiikin ytimessä -tilaisuudessa. Tämä tekee kulttuuriperinnöstä käsin kosketeltavaa ja elävää. Kyse ei ole ainoastaan hyllyllisestä harvinaisia kirjoja; se on suomalaisen kulttuuri-identiteetin kovaa ydintä. Kirjastoauto on ollut haja-asutusalueelle suuntautuvana toimintana iso tekijä, vaikkakin ajat on muuttuneet ja perukat hiljentyneet. Juminkeko sai aiemmin lahjoituksena ainutlaatuisen Sailojen kuvanveistäjäpariskunnan veistoskokoelman arkistoineen, vaikka kulisseissa kuultiinkin myös vastakkaisia näkemyksiä, kun kokoelmaa tarjottiin Kuhmoon. Kriitikot voisivat surutta muuttamalla pysyvästi Kuhmoon liittyä Kuhmon veronmaksajien joukkoon, osallistua vaaleihin sekä ehdokkaina että äänestäjinä ja antaa näin panoksensa ihanan Kuhmon kehittämiseen. Murnaun Nosferatu, joka kertoi verenhimoisen tarinan torahampaisesta yöneläjästä. Keskusteluun voit osallistua osoitteessa kuhmolainen.fi. Erwin Schulhoffin Sonata Erotica kun muodostui yhdestä pitkästä orgastisesta voihkeesta ja päättyi virtsaamiseen – tosin häveliäästi kyseistä inhimillistä toimitusta edusti laulajan kahvipannusta kaatama vesi. heinäkuuta 2026 4 // • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • p. Mielestäni kirjastoauton palvelumuotona säilyttäminen on edistyksellistä ja fiksua sekä esimerkin näyttämistä muulle Suomelle. Kirjoittaja on Kuhmolaisen va. Vampyyritkin kuuluivat Kuhmon Kamarimusiikin yllättävään antiin. Isku palleaan Kolumni Jarno Hiltunen Kulttuurin sekakäyttäjänä olen koettanut saada itseni raahattua kiinnostaviin tapahtumiin: konsertteihin, näyttelyihin ja kaikenlaisiin muihin kesätapahtumiin. Aivan ällistyttävä oli konsertti, joka kantoi nimeä Rituaaleja I: John Adams, Igor Stravinsky ja George Crumb iskivät nyrkillä palleaan ja sitten paiskasivat Kuhmo-talon tuoliin tavalla, jota nykyään harvemmin monenlaista nähneenä ja kuulleena kokee. Eino Leino (1878–1926) tunnetaan suomen kielen edistäjänä ja kansallisromanttisen runouden mestarina, jonka säkeet ovat tavoittaneet suomalaisesta sielunmaisemasta jotakin niin olennaista, että se puhuttelee edelleen tasan sata vuotta runon ruhtinaan kuoleman jälkeenkin. Eli kylällä on käytävä viikoittain ja siellä on pääkirjasto valmiina palvelemaan. Tästä erinomaisena esimerkkeinä toimivat myös paikalliset kesäteatteriesitykset, muun muassa Kuhmon kesäteatterin näytelmä ammentaa aiheensa aidosta kuhmolaisesta maaperästä ja historiasta. Cinefiilinen avaus ei ollut ainoakertainen, sillä Vladimir Mendelssohnin aikana esitettiin samalla tavalla Tohtori Caligarin kabinetti. Kaupungin kirjalliseen perintöön on nyt saatu historiallinen ja painoarvoltaan poikkeuksellinen lisäys, kun Kuhmo on ottanut vastaan lahjoituksena Eino Leinon teokset ensipainoksina. Siitä pitäisi vielä säästää! Kuhmon kaupunki on selvittänyt yhteystyötä kirjastoauton käytössä Sotkamon kunnan kanssa, samoin palvelun hankkimista ostopalveluna Nurmeksesta ja Suomussalmelta. kyläyhdistykset järjestävät erilaisia tapahtumia, matkoja jne. päätoimittaja Eläköön Eino Leino ja Kuhmon kirjallisuuskaupunki! Kuhmon valinta Unescon kirjallisuuskaupungiksi oli aikanaan hieno tunnustus, mutta arvonimet vaativat aina ympärilleen elävää sisältöä ja tekoja. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Asiakaspalvelu Ota yhteyttä: • hillalogistiikka.fi/palaute • 24/7 p. Kirjastoautopalvelun vähentämisen takia kaupunki voisi ohjata ja kohdentaa lisärahoitusta avustuksina kylätoimintaan. Pääkirjoitus " Helena Rannan lahjoitus muistuttaa myös siitä, että kulttuuri ei ole vain pääkaupunkiseudun instituutioiden yksinoikeus.. Sailoilla ja Leinolla oli myös yhteistä, sillä runoilija ja Alpo Sailo olivat ystäviä. Sillä reissulla myös kirjastoasiat voi hoitaa. Lentua-salissa näytettiin saksalaisen ekspressionismin mestariteos vuodelta 1922, F. Hänen puhallinkvintettonsa Raakku kantaesitettiin festivaalilla, ja aiheensa se oli saanut Suomussalmella tapahtuneesta raakkutuhosta. Tällä kertaa elokuvia näytettiin kaksi: toinen oli Paola Suhosen road movie Keskiyön auringosta ikuisuuteen. Kaikki on hyvää ja muusikot alansa huippuja, miten siis valita sopivat konsertit. Kuhmolainen // Torstaina 23. Koska taloustilanne heikkenee, kannattaisiko miettiä avustuksia ja niiden suuruutta mm. Kuhmossa on vielä kylätoimintaa, mm. Oikeushammaslääkäri Helena Ranta luovutti suvussaan kulkeneet kirjat Juminkeolle. Alkuperäiset ensipainokset kantavat esineinä aikakautensa henkeä, jota digitaalinen tallenne tai moderni uusintapainos ei pysty välittämään. Ei käy kauppa-autoa. Myös Eino Leinon tuotannon juuret ovat syvällä tässä samassa mullassa ja vaaramaisemissa. W. Kamarimusiikista ja Kalevalasta tunnettu Kuhmo vahvistaa nyt entisestään statustaan kirjallisuuskaupunkina. Perukkalainen käy kirkolla joka viikko, mikä sitten kyyti onkaan. 010 665 7200 Jäikö lehti tulematta. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että kun töistä pääsee kotiin, iskee lorvikatarri ja itsensä saaminen takaisin liikenteeseen on vaikeaa ilman kunnon piiskausta. Kirjaston menot ovat koko kaupungin budjetista vain 2 prosenttia. Robert Eggers ohjasi hiljattain uusimman, onnistuneen version tästä klassikosta. Esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli tiedustellut Rannalta, miksi lahjoitus osoitettiin juuri Juminkeolle. ANTERO KOMULAINEN Kuhmon kirjastoauton kohtalo kirvoitti lukijoilta mielipiteitä. Kamarimusiikki on poikkeuksellinen Suomen ilmiö, osa Kuhmon isoa tarinaa, kyllä lipunmyynti tuottaa, mutta ymmärtääkseni tiukkaa on aina. Kun sen saa tehtyä, harvoin suoriutumistaan kuitenkaan katuu. Olen kiitettävästi käynyt Kuhmon Kamarimusiikin konserteissa, joissa vaivaa runsauden pula
Digi ja uutissovellus ovat koko ajan käytössäsi. Mökille Tee tilapäinen osoitteenmuutos ja nappaa lehti mukaan mökille. Lauantaiksin joidenkin tietojen mukaan oli luvassa vettä, mutta luontoäiti oli toista mieltä ja päivä saatiin nauttia aurinkoisesta säästä. Riikka Seppänen oli esitellyt liskojaan. – Aika monipuolinen oli ruokatarjontakin. Ministeriö jatkaa myös muun muassa nokikanan metsästyskieltoa. Yhdistyksen puheenjohtaja Markus Kyllönen on tyytyväinen kolmipäiväisen tapahtumaan sujumiseen kokonaisuutena. Tämä siitäkin huolimatta, että sääennusteita huolestuneina seuranneet kauppiaat pakkasivat kimpsunsa ja kampsunsa jo lauantain aikana, ja sunnuntai olikin sitten tyhjä ja märkä päivä. ETUKORTTI Etuja ja elämyksiä Lataa Hilla Etukortti -sovellus ja edut ovat aina mukanasi. Moni ei ollut puimakonetta toiminnassa edes nähnyt, jos muutoinkaan. Tämä kaikki vaikutti viikonloppuna olleisiin rompepäiviin eli Kuhmon Mobilistien Harrasteajoneuvoja rompemyyntitapahtumaan. erikoislääkäri Katja Erkkilän vastaanotto Kuhmo tori 11.8., 25.8., 16.9., 30.9. METSÄHANHEN metsästysalueet taas laajenevat, mutta koskevat vain Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon kuntia. kuhmolainen.fi/edut. Lääkäripalvelua oman kunnan torilla. Ollaan erittäin tyytyväisiä. Kävijämäärä ylsi tavoitteisiin ja perjantaina tuli jopa yleisöennätys. Medibiili on kainuulainen, liikkuva lääkäriasema. Yhteensä rompepäivät keräsi kahden päivän aikana Urheilukeskukseen noin 4000 kävijää. Auringon nousuja laskuajat vaihtelevat paikkakunnan ja vuodenajan mukaan. Rompemyyjiä oli Kyllösen mukaan yli 80. heinäkuuta 2026 // 5 Asiakaspalvelumme on aina auki Tee silloin kun sinulle sopii hillagroup.fi/asiakaspalvelu Jakelunkeskeytys Voit keskeyttää jakelun esim. Ajanvaraus medibiili.fi tai 0405836575 Rompepäivät pääsi tavoitteisiin sunnuntain sateesta huolimatta Jarno Hiltunen Sunnuntaina sataa ropisi aamusta iltaan. – Kyllä me tavoitteisiin päästiin. Kuhmolainen striimaa Tassilta ryystämisen MMkilpailut Uljaskan pirtillä lauantaina 8. Uuteen kotiin Myös vakituisen osoitteenmuutoksen voit tehdä helposti itse. Ministeriö jatkaa vesilintujen hämärämetsästyksen kieltoa kolmen vuoden määräajaksi 31. Tarjontakin oli Kyllösen mukaan ollut hyvä ja ihmiset viihtyneet. elokuuta. Maaja metsätalousministeriö on antanut tulevaa metsästyskautta koskevat vesilintujen metsästysrajoitukset. Sunnuntaina ei ollut yleisöä eikä kauppiaitakaan. Lähetys alkaa kello 14.00. Perjantaina ja lauantaina sää suosi ja yleisöä riitti Kuhmon Mobilistien Harrasteajoneuvoja rompemyyntitapahtumassa. PUIMAKONENÄYTÖS veti Markus Kyllösen mukaan porukkaa. matkan ajaksi. Paikalla oli myös autoiluun ja maarakennukseen liittyviä yrityksiä esittelemässä toimintaansa ja ajoneuvojaan. NIKO KEMPPAINEN Vesilintujen hämärämetsästyksen kielto jatkuu Salla Toiviainen Asetusten tavoitteena on turvata vesilintujen metsästyksen kestävyys. Hämärämetsästys kiellettiin ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten vesilintukantojen taantumisen vuoksi, ja kiellon jatkamista on pidetty edelleen tarpeellisena. Esimerkiksi sisäänkäynnin luona yleisön otti vastaan 150 tonnin nosturi. Perjantai oli yleisöennätyspäivä ja silloin näyttelyyn ja myyjiin kävi tutustumassa 1700 ihmistä, ja lauantaina riitti ”tunkua” normaaliin tapaan. Kuhmolainen // Torstaina 23. Geriatrian ja yleislääket. Myös puukaasuauto ja sahaveistäjä kiinnostivat. – Siellä tietysti ne vakiokiinnostukset oli ite kelläin. Vesilintujen metsästys on kielletty auringonlaskua seuraavan tunnin päättymisestä auringonnousua edeltävän tunnin alkuun saakka. Lisäksi yleisöä viihdytti yksipyöräisellä ajanut haitarinsoittaja. – Sunnuntai meni huonosti, mutta muuten oeikein hyvin, sulkee Kyllönen viikonlopun pähkinänkuoreen. heinäkuuta 2029 saakka. Vaikka viimeisen päivän sateet veivät niin kauppiaat kuin yleisönkin, kävi Kuhmon Mobilistien Harrasteajoneuvoja rompemyyntitapahtumassa tuhansia ihmisiä. Kahessa päivässä saatiin yleisöä saman verran mitä joskus kolomessa päivässä tullu jonnain vuonna. Silloin ei edes perittyä pääsymaksua. Katso suorana tai tallenteena: kuhmolainen.fi KUHMOL AINEN LIVE Tassilta ryystämisen MM-kilpailut Onko ajokortin uusimisen aika tai muuta lääkäriasiaa
– Minun mielestäni hän ainoastaan keräsi tätä sen takia, että kirjoa oli suvussa. Kirjojen luovutustilaisuudessa Ranta toteaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurankin tiedustelleen, miksi juuri Juminkeko sai kirjat huomaansa. JARNO HILTUNEN Markku Nieminen lukee otteen Eino Leinon Helsingin valloitus -kirjasta, kuinka runoilija ja kuvanveistäjä Alpo Sailo olivat punaisten hallitsemassa Helsingissä jumissa hotelli Kämpissä. Hän oli myös innokas bibliofiili. Hän on toiminut muun muassa Kosovossa. Oikeushammaslääkäri Helena Ranta luovutti Eino Leinon teosten ensipainokset Kuhmoon: ”Turha tällaista kokoelmaa on säilyttää yksityiskodissa”. – Yksi tädin mielilauseita oli, että hieno nainen ei hikoile, hänellä vain on kuuma. Eino Leino -kokoelma täydentää Markku Niemisen mukaan sitä työtä, jota on tehty Kalevalan tunnettuuden hyväksi Sailojen kokoelman kautta. Kuhmolainen // Torstaina 23. heinäkuuta 2026 6 // Huomattava lahjoitus: Eino Leinon ensipainokset Juminkeolle Jarno Hiltunen Juminkekoa sai merkittävän kirjalahjoituksen 21. Sidottuja niistä on 60, ja loput ovat myöhemmin Rannalle lahjoitettuja alkuperäisasuisia teoksia. Kirjat sijoittuvat Koppasen kokoelmiin. Ranta sanoo, että tällaista kokoelmaa on turha säilyttää yksityiskodissa. heinäkuuta, kun Helena Ranta luovutti omistamansa Eino Leinon ensipainokset Kuhmoon kalevalaiselle kulttuurikeskukselle. Ja onhan Helena Ranta Kuhmon ja Kamarimusiikin monikymmenvuotinen ystävä. Kirjat kulkeutuivat lopulta Helena Rannan omistukseen. Rannan anekdootti naurattaa paikalla olevaa yleisöä. Ajatus kirjojen uudesta kodista alkoi selkeytyä, kun Ranta oli jutellut Markku Niemisen kanssa Alpo ja Nina Sailon veistoskokoelmasta, joka oli lahjoitettu Juminkekoon. Pöydällä näkyy myös Eino Leinon veistetty pää, jonka Markku Nieminen luovutti juhlallisesti Helena Rannalle, sillä hänen ”kirjahyllyssään oli nyt tilaa”.. Oikeushammaslääkäri Helena Ranta tunnetaan työstään onnettomuuksien ja konfliktien uhrien tunnistamiseksi. He viettivät aikaa pelaamalla korttia ja polttamalla tupakkaa. Helena Ranta sai haltuunsa suvussaan kulkeneen kokoelman Eino Leinon kirjojen ensipainoksia. Onko tässä johtolanka kirjojen alkuperästä. Lahjoitus kokonaisuudessaan Koppasen pöydällä. Sailot tekivät myös Eino Leinosta veistoksia. ENSIPAINOSTEN alkuperästä Helena Ranta kertoo, että kirjat ovat kulkeneet Irja-tädin kokoelman nimellä. KOKOELMAAN KUULUU 70 – 80 kirjaa. Kuvanveistäjä Alpo Sailo ja Eino Leino olivat hyvät ystävät, jotka kuuluivat samaan taiteilijaboheemien kulttuuripiiriin. Kirjat on sidottu 1950-luvulla koviin yhtenäisiin kansiin. Hän luovutti ne Juminkeolle Koppasessa järjestetyssä tilaisuudessa. Irja-tädin isä ja Rannan isoisä oli historian professori, joka salanimellä Leimu kirjoitti runoja. Sen vuoksi Ranta arvelee kirjojen myös saaneen kauniin ja yhtenäisen sidosasun. Lisäksi on vihreisiin kansiin sitomattomia kirjoja, joita Rannalle oli lahjoitettu, kun tieto kokoelmasta kiiri. – Olen itse Kainuusta kotoisin, Kajaanissa syntynyt Ranta toteaa. Suvun arkistosta löytyy vekseli, jonka Rannan isoisä oli taannut Eino Leinolle. Koppasessa järjestetyssä tilaisuudessa teokset ovat pinoissa pöydällä. Vaikka Irja-tädillä oli ollutkin kirjahyllyssään tämä kirjallinen ”kauneus”, ei hän suinkaan Rannan mukaan ollut runollinen ihminen. – Voi olla, että suurin osa näistä kirjoista on lahjoitettu isoisälle tavallaan kiitokseksi, Ranta sanoo
– Puolankalaisilla ei ole vielä. HANNA TURUNEN / ARKISTO JUHA NEUVONEN. Osana valtakunnallista kehittämistyötä avustuksen tarkoituksena on tukea henkilöstön työn sujuvuutta sekä parantaa hoitoon pääsyä sekä hoidon laatua ja jatkuvuutta. Omahoitajan ja omalääkärin tarkoituksena on turvata hoitosuhteen jatkuvuutta. Pyynnön voi esittää esimerkiksi Omasote-palvelussa viestillä. Veteläisen mukaan hoidon jatkuvuus on muodostunut keskeiseksi toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi. – On aika paljon nuoria lääkäreitä, ja nuoren lääkärin uraan ja erikoistumiseen liittyy se, että terveyskeskuksessa ei ole kovin pitkään töissä. Joko jokaisella kainuulaisella on omahoitaja ja omalääkäri. Kajaanissa takaisinsoitto tulee keskimäärin 4–6 tunnin kuluessa ja muualla Kainuussa 0,5–2 tunnissa. Kun henkilö ottaa yhteyttä Omasote-palvelun tai puhelimen kautta, ohjautuu yhteydenotto automaattisesti omalle hoitajalle tai lääkärille. Omahoitajan tiedot ovat Omasote-palvelussa. Jos voi, niin miten se onnistuu. Miten nopeasti soiton pitää tulla asiakkaalle. Kuinka monta potilasta on yhden lääkärin vastuulla. Kainuun hyvinvointialue saa lisää valtion rahaa omahoitajien ja omalääkäreiden toimintamalliin ajalle 1.6.2026–31.12.2027. Tämä johtuu esimerkiksi ammattilaisen työpaikan tai paikkakunnan vaihtumisesta. Puolangalla ei ole vielä päästy edistämään hoidon jatkuvuutta. Jos palvelussa laittaa viestiä, voi sen kohdistaa omahoitajalle. Hoidon jatkuvuutta mittaavat muuttujat ovat kohtalaisen hyvällä tasolla täällä Kainuussa, Veteläinen sanoo. Kainuun hyvinvointialueen perusterveydenhuollon ylilääkäri Atte Veteläisen mukaan omalääkärimalli toimii Kainuussa tällä hetkellä kohtalaisen hyvin. Kajaanissa on noin 300 potilasta yli hoitotakuun. Pienimmissä väestöissä sairastavuus on keskimääräistä suurempaa. Muualla Kainuussa hoitotakuu toteutuu. Isoimmat potilasmäärät lääkäriä kohti ovat Suomussalmella, mutta siellä yleislääketieteeseen erikoistuvat lääkärit ovat omalääkärin apuna. Mistä ja milloin henkilö saa tietää omahoitajansa ja omalääkärinsä. Meillä oli tavoite edetä Puolangalle jo alkuvuodesta, mutta siellä lääkäriresurssi on vielä vaihtuvaa. Takaisinsoitto ja hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä saman päivän aikana. Omalääkärin saa tietää siinä vaiheessa, kun tulee tarve asioida terveysasemalla. Kainuun hyvinvointialueen perusterveydenhuollon ylilääkäri Atte Veteläinen kertoo, että hoidon jatkuvuudesta on tullut keskeinen toimintaa ohjaava periaate. Kainuun hyvinvointialueen periaatteena on ollut, että omahoitajan tai omalääkärin voi vaihtaa kerran vuodessa. Lääkäreiden vaihtuvuus koettelee omalääkärimallia Tässä jutussa Kainuun hyvinvointialueen perusterveydenhuollon ylilääkäri Atte Veteläinen kertoo, miten omalääkärimalli toimii tällä hetkellä Kainuussa. Kuinka usein omalääkäri vaihtuu. Omahoitajan ja omalääkärin vaihtaminen on mahdollista. Veteläisen mukaan varsinkin lääkärien vaihtuminen on tavallista. – Silloin, kun potilas on yhteydessä meille, me pyrimme ohjaamaan potilaan hoitoon omahoitajalle ja omalääkärille. Miten nopeasti kainuulainen pääsee tällä hetkellä hoitoon. Miten pian takaisinsoittopalvelusta soitetaan tällä hetkellä takaisin. Voiko omahoitajan ja omalääkärin vaihtaa. Miten voi luottaa, että ne henkilöt pysyvät samoina. Viestin voi kohdistaa joko omahoitajalle tai yleisesti terveysasemalle. – On potilaan kannalta harmi, että hoidon jatkuvuus ei ole vielä täydellistä, mutta toki se on tämän hetken realiteetti ja sen kanssa on elettävä. Aivan kaikkialla Kainuussa omalääkärimallia ei ole vielä päästy hyödyntämään. Veteläinen kertoo, että väestöjen koot omalääkäreittäin vaihtelevat. Kuhmolainen // Torstaina 23. Kuhmon terveysaseman odotustila. heinäkuuta 2026 // 7 Maria Hoppania Puolankalaiset odottavat vielä toistaiseksi omalääkäreitään, mutta muualla Kainuussa omalääkärimallilla on päästy edistämään hoidon jatkuvuutta. Veteläinen kertoo, että alkuvaiheessa hoidon jatkuvuuden kehittämistä oli tiedossa, että ammattilaiset eivät välttämättä pysy samoina. Yhdellä omalääkärillä on vastuullaan noin 1 350–3 000 potilasta. Tällä hetkellä jonotusaika Kajaanissa on pisimmillään neljä kuukautta. Sitä myöten lääkärin vaihtuvuus on meillä kohtalaista. Lain mukaan terveysasemille pitää saada yhteys arkipäivisin virka-aikaan
Kuhmon kaupunki ja Sotkamon kunta teettivät FCG:llä selvityksen kuntien välisestä kirjastoautoyhteistyöstä. Selvityksestä huolimatta yhteistyömallia ei saatu toteutettua käytännössä. Valtakunnallisesti kehitys on huolestuttava. Kun Kuhmo 40 vuotta sitten sai kaupunkioikeudet, se oli pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki. Keskustelussa on kuitenkin huomioitava myös se todellisuus, jossa Kuhmon kaupunki tällä hetkellä toimii. Samalla meidän on kuitenkin kyettävä arvioimaan palvelurakennettamme kokonaisuutena ja tekemään päätöksiä, jotka turvaavat kaupungin talouden kestävyyden pitkällä aikavälillä. ( Libraries.fi ) Kuhmossa kirjaston käyttö on perinteisesti ollut valtakunnallisesti erittäin vilkasta suhteessa asukasmäärään. Kaupunki on aiemmin hakenut valtionavustusta uuden kirjastoauton hankintaan, mutta avustusta ei saatu. heinäkuuta 2026 8 // MIELIPIDE VIESTI WHATSAPPIIN Lähetä Whatsapp-viesti 044 332 5320 MIELIPITEET Kirjoita mielipiteesi sähköpostilla: toimitus@kuhmolainen.fi FACEBOOKISSA Luettavaa ja otteita lehdestä facebook.com/kuhmolainen INSTAGRAMISSA Jaamme kuvia ja videoita @paikallislehtikuhmolainen Kaupunki vastaa Pentzineille: Kirjastoauton tulevaisuus on arvioitava heikentyvässä taloustilanteessa Mielipide Vuokko ja Viking Pentzin nostavat kirjoituksessaan esille tärkeän ja ymmärrettävästi tunteita herättävän asian. Kirjastoauton tulevaisuudesta käytävä keskustelu on tärkeä ja perusteltu. Kyse ei ole siitä, etteikö kirjastoauton arvoa tunnistettaisi. Tämä on yksi niistä. kesämuusikkotoiminta ja yhteistyösopimus kesäteatterin kanssa. Mutta kuka muuttaa takaisin paikkakunnalle, jossa palveluja vähennetään jatkuvasti. Se kertoo siitä, että kirjastopalvelut eivät ole täällä ylimääräinen menoerä vaan palvelu, jota kuntalaiset todella käyttävät ja arvostavat. Päätöstä kirjastoautotoiminnon lakkauttamisesta ei ole tehty, mutta kirjastoauton tulevaisuus on arvioitava yhtenä vaihtoehtona muuttuneessa taloustilanteessa. Ja miten nuoria perheitä kannustetaan rakentamaan elämäänsä kylille, jos samalla viestitään, että peruspalvelujen saavutettavuus ei ole enää tärkeää. Muuten Euroopan kirjapääkaupunki antaa itsestään kovin ristiriitaisen kuvan: kirjojen ja lukemisen merkityksestä puhutaan juhlapuheissa, mutta käytännössä niiden saavutettavuudesta ollaan valmiita säästämään. Kirjastoauton vuotuinen kustannus on noin 84 000 euroa. Kaupunki siis jatkaa määrätietoisesti kulttuurin, sivistyksen ja elinvoiman tukemista myös vaikeassa taloustilanteessa. Vuonna 1992 kirjastoautoja oli peräti 234. Kirjastoauto on vuosikymmenten ajan ollut merkittävä osa Kuhmon kirjastopalveluita, ja sen merkitys erityisesti haja-asutusalueilla asuville kuntalaisille on kiistaton. Kirjastoauto tuo sivistyksen sinne, missä muita palveluja on vuosi vuodelta vähemmän. Maantiede ei ole muuttunut, vaikka väestö on vähentynyt. Kaupungin talousnäkymä on viime vuosina heikentynyt ja synkentynyt edelleen. Se rakennetaan arjen ratkaisuilla. Nämä tavoitteet kuulostavat hyviltä, mutta ne jäävät helposti juhlapuheiksi, jos samaan aikaan karsitaan juuri niitä palveluja, jotka tekevät maaseudulla asumisesta mahdollista. Käytännössä merkittävä osa investoinnista jäisi siten kaupungin omaksi rahoitettavaksi aikana, jolloin talouden liikkumavara on hyvin rajallinen. Vuokko Pentzin toimittaja Viking Pentzin ihmisoikeusjuristi Kirjoittajat ovat Helsingissä asuvia kesäkuhmolaisia ANTERO KOMULAINEN " Nämä tavoitteet kuulostavat hyviltä, mutta ne jäävät helposti juhlapuheiksi, jos samaan aikaan karsitaan juuri niitä palveluja, jotka tekevät maaseudulla asumisesta mahdollista. Uuden ja vastaavan kirjastoauton hintalappu on nykyisin noin 500 000 euroa. Esimerkiksi Kuhmo-talon yhtiövastiketta kaupunki maksaa yhteensä 470 600 euroa vuodessa. Toivomme kuitenkin, että sitä käydään tunnistaen myös ne taloudelliset realiteetit, joiden keskellä päätöksiä joudutaan tekemään. Määrä on siis puolittunut kolmessa vuosikymmenessä säästöpaineiden seurauksena. Vastuullinen päätöksenteko tarkoittaa joskus myös sitä, että tarkastelemme kriittisesti totuttuja toimintatapoja silloin, kun olosuhteet muuttuvat. Pitovoimaa ei rakenneta iskulauseilla eikä markkinointikampanjoilla. Heikki Huotari kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhana Juntunen kaupunginjohtaja Kuhmo ei voi puhua kylien puolesta ja ajaa samalla alas kirjastoautopalvelua Mielipide Kuhmon kaupungissa ollaan tekemässä päätöstä, joka on ristiriidassa lähes kaiken sen kanssa, mitä kaupunki sanoo edustavansa. Keskustelussa on myös syytä huomioida kirjastoautokaluston tilanne. Kirjastoauto on Kuhmossa paljon enemmän kuin kirjoja kuljettava ajoneuvo. Tässä suhteessa haluamme muistuttaa, että kulttuuriin panostaminen näkyy kaupungin talousarviossa myös konkreettisina euroina. Vastuullinen taloudenpito edellyttää, että tarkastelemme kriittisesti kaikkia palveluja ja toimintamalleja silloin, kun siihen avautuu luonnollinen mahdollisuus. Jos kaupunki todella haluaa olla kirjallisuuden, kulttuurin ja elinvoimaisen maaseudun puolustaja, sen on turvattava palvelut myös haja-asutusalueilla. Kyse on siitä, onko Kuhmo valmis seisomaan omien tavoitteidensa takana. Kuhmon Kamarimusiikkia tuetaan 88 160 eurolla, Juminkekoa 15 500 eurolla, Pro Sommeloa 16 000 eurolla ja elokuvatoimintaa 6 700 eurolla. Vaihtoehtoja on siis kartoitettu vastuullisesti, eikä asiaa ole tarkasteltu vain yhden ratkaisumallin näkökulmasta. Siksi kirjastoautovirkailijan viran täyttämisessä ei ole kyse vain yhdestä työntekijästä. Mahdollisuus on myös ilmoittautua kirjaston kotipalvelun asiakkaaksi, jolloin Posti kuljettaa kirjat, dvd:t ja cd:t maksutta asiakkaan luo. Kuhmo markkinoi itseään kulttuurikaupunkina ja Euroopan kirjapääkaupunkina. Kaupungin päättäjät puhuvat mielellään pitovoimasta, vetoja elinvoimasta sekä siitä, että myös syrjäkylät halutaan pitää asuttuina. Suomessa on nykyään 706 yleistä kirjastoa ja enää 118 kirjastoautoa. Nykyinen kirjastoauto on ikääntynyt, eikä kysymys siten koske pelkästään yhden viran täyttämistä. Samaan aikaan tutkimukset ja kirjastotilastot osoittavat, että kirjastojen käyttö on jälleen kasvussa ja lainausluvut rikkovat ennätyksiä. Ennen pitkää kaupunki joutuisi ottamaan kantaa myös uuden kirjastoauton hankintaan. Kirjastoja museotoiminta, samoin kuin kulttuuriavustukset tulevat vielä näiden päälle, samoin esim. Se palvelee lapsiperheitä, joiden arkea pitkät etäisyydet kuormittavat, ikääntyneitä ja yksinasuvia, joille matka pääkirjastoon ei ole itsestäänselvyys, sekä kyläkouluja ja muita yhteisöjä. Kuhmolainen // Torstaina 23. Luultavasti kaikkien kylien asukkaiden on käytävä kaupassa keskustassa ja samalla tarjoutuu mahdollisuus kirjaston ja omatoimikirjaston käyttöön. Kuhmon kirjastoauto on ollut tuttu näky perukassa.. Keskustan kirjastossa toimii omatoimikirjasto, joka tarjoaa kuntalaisille laajat käyttöja asiointimahdollisuudet huomattavasti perinteisiä aukioloaikoja laajemmin. Se on liikkuva lähipalvelu yhdessä Suomen pinta-alaltaan suurimmista kunnista. Lisäksi kaupunki on aktiivisesti selvittänyt erilaisia vaihtoehtoja palvelujen turvaamiseksi. Kirjastoauto on juuri sellainen ratkaisu. Samalla kaupunki korostaa strategiassaan haja-asutusalueiden elinvoimaa, kylien pitovoimaa ja tavoittelee paluumuuttoa. Kirjastoauton kuljettajan eläköityminen on juuri tällainen taitekohta. Kirjastoauton kustannus ei synny pelkästään palkkakuluista, vaan kustannuksia syntyy myös auton ylläpidosta ja polttoainekuluista. Alpo ja Nina Sailon mittava kokoelma saatiin Kuhmoon kaupungin tuella. Se on konkreettinen osoitus siitä, että kaupunki pitää huolta kaikista asukkaistaan – myös niistä, jotka asuvat kauimpana keskustasta. Tämän lisäksi kaupunki on selvittänyt mahdollisuuksia hankkia palvelua ostopalveluna Nurmeksesta Kuhmon eteläisille alueille sekä Suomussalmelta Pohjois-Kuhmon alueelle. On myös tärkeää todeta, että kirjastopalvelujen saavutettavuus ei Kuhmossa perustu yksinomaan kirjastoautoon. Kirjoittajat viittaavat myös Kuhmon kulttuurimyönteiseen imagoon. Tavoitteena on hillitä muuttotappiota ja houkutella jopa entisiä kuhmolaisia takaisin kotiseudulleen. Kirjoituksessa mainittuja kyläkouluja Kuhmossa ei enää ole. Kyse on siitä, miten rajalliset resurssit kohdennetaan tulevaisuudessa mahdollisimman vaikuttavasti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kun pitkäaikainen kirjastoautovirkailija jäi eläkkeelle, virkaa ei aiota täyttää säästösyihin vedoten. Talouden tasapainottaminen on jokaisen kunnan velvollisuus, mutta kaikki säästöt eivät ole viisaita. Juuri siksi kirjastoauton merkitys on Kuhmossa edelleen poikkeuksellisen suuri
Hän puhuu aivoverenvuodoistaan mielellään, jotta myös muut omituisesta päänsärystä kärsivät menisivät tutkimuksiin ajoissa. – Se oli unohtumatonta. heinäkuuta 2026 // 9 Kuhmo soi Katja Mabrouk Kaksi sanaa toistuu monta kertaa, kun Olli Mustonen puhuu viime vuosistaan. 1 Säveltänyt muun muassa sinfonioita, konserttoja ja kamarimusiikkia. Ensimmäisen sinfonian perustana taas toimi Tuuri-runo Eino Leinolta, jolle säveltäjä tietää olevansa kaukaista sukua. Viulistit Minna Pensola ja Antti Tikkanen kantaesittävät uusimman Sonaatti-tilausteoksen Kuhmon Kamarimusiikissa. – Nyt voin viettää normaalia elämää. Päällimmäinen tunne kaikesta on kiitollisuus. Sitä itsekin vähän hämmästyy, millaista siitä tulee. Olen valtavan kiitollinen, että voin tulla Kuhmoonkin, sanoo taiteilija, joka puhuu kokemastaan mielellään. LAURA MALMIVAARA. Minulla on ollut kokemus, että teksti rupeaa väreilemään ympärilleen musiikkia. Sitä skarppaa, vaikka olisi millainen olo, hän toteaa. Luulen, että sellainen ”show must go on” liittyy tähän ammattiin. OLLI MUSTOSEN uusin sävellys, Kuhmossa kantaesityksensä saanut Sonaatti kahdelle viululle, on syntynyt Kamarimusiikin taiteellisten johtajien Minna Pensolan ja Antti Tikkasen toiveesta. Sonaatti kantaesityksineen on osa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuotta ja sen Vastakohtien voima -teemaa. Hän alkoi soittaa päivittäin hitaasti ja rauhallisesti, koska lääkäreiden mielestä se oli hänelle parasta kuntoutusta. Torstaina edessä oli nopea siirtyminen Kuhmon Kamarimusiikkiin, jossa odottivat hänen säveltämänsä tilausteoksen kantaesitys sekä useita esiintymisiä konserteissa. Oireita aiheuttaneen vuodon lisäksi aivoista löytyi toinen pitkäaikaisempi vuoto. Haastattelun aikaan taiteilija oli Itävallassa Lockenhaus-kamarimusiikkifestivaalilla, jossa hän esitti kaikki Sergei Prokofjevin yhdeksän pianosonaattia. Aivoverenvuodoista toipunut Olli Mustonen on kiitollinen päästessään Kuhmoon sävellyksensä kanssa ”Olen mielettömän onnekas.” " Kun minulla oli niin paljon onnea, koen pienenä velvollisuutenanikin puhua siitä. Hän elää normaalia elämää, mistä kertoo myös tämänhetkinen työtilanne. Joskus tulee olo, ettei niihin tarvitse mitään säveltääkään. Olen mielettömän onnekas, kun se (aivoverenvuodot) huomattiin. – Leinon runot ovat jo musiikkia sinänsä. 1 Saanut ansioistaan Hindemith-palkinnon, Suomi-palkinnon ja Pro Finlandia -mitalin. Olli Mustonen 1 Pianisti, säveltäjä ja kapellimestari, joka on syntynyt vuonna 1967 Helsingin maalaiskunnassa. Pianistina, säveltäjänä ja kapellimestarina kansainvälisesti tunnettu Olli Mustonen koki elämässään käännekohdan sairastuttuaan puolitoista vuotta sitten. Pitänyt resitaaleja muun muassa Carnegie Hallissa, Sydneyn oopperatalossa ja Wigmore Hallissa. On tilattu sävellyksiä, olen soittanut kantaesityksiä, ja joskus olen ollut yllätysvieraana jossain iltamakonsertissa. – Kun minulla oli niin paljon onnea, koen pienenä velvollisuutenanikin puhua siitä. 1 Tuli pianistina tunnetuksi jo lapsena lahjakkuutensa ansiosta. Mustonen leikattiin jo samana iltana. 1 Esiintynyt maailman huippuorkestereiden, kuten Berliinin ja New Yorkin filharmonikkojen, kanssa. Taiteilijan outo päänsärky, jota lääkärit pitivät ensin lihasperäisenä, osoittautui tuolloin magneettikuvauksessa aivoverenvuodoksi. – Neurologi sanoi, että ihmisen, jolla on tuollainen tilanne, ei pitäisi vaikuttaa normaalilta. Kymmenen vuotta myöhemmin Mustonen soitti festivaalilla jo itsekin. OLLI MUSTOSEN varhaiset sävellykset olivat abstrakteja, mutta sittemmin häntä ovat innoittaneet Kalevalan ja runonlaulajien lisäksi kirjallisuus, Bysantti ja historia. KUHMOSTA Olli Mustosella on vain hyvää sanottavaa. Mustonen on säveltänyt viululle paljon teoksia, kaksi viulukonserttoakin, mutta kahdelle viululle tehdyt teokset ovat klassisen musiikin piirissä harvinaisia sooloteoksiin nähden. Mustosen toinen sinfonia (2013) on lisänimeltään Johannes Angelos Waltarin samannimisen romaanin mukaan. Tutustuin muun muassa Lasse Pöystiin, josta tuli elinikäinen ystäväni, Mustonen muistelee. Yhdeksänvuotias pianistin alku tuli Kuhmoon perheineen katsomaan opettajaansa, pianisti Ralf Gothónia. Esimerkiksi Mustosen Kolme puuta, kolme poikaa -teos (2009) kertojalle ja soitinyhtyeelle sai innoituksensa retkestä, jonka säveltäjä teki Vienan Karjalan Vuokkiniemeen Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin tuntija Markku Niemisen kanssa. ONNISTUNEEN leikkauksen ansiosta Olli Mustonen voi nyt kuvailla vointiaan loistavaksi. 1 Levyttänyt laajasti muun muassa Prokofjevin, Beethovenin ja Bachin teoksia sekä palkittuja äänitteitä Shostakovitsin ja Alkanin teoksista. MUSTONEN on pystynyt jatkamaan musiikin tekemistä siitä lähtien, kun hän pääsi sairaalasta. Avainjuttu on se, että jos on omituisen oloista päänsärkyä, niin magneettikuvauksessa kannattaisi käydä matalalla kynnyksellä. " Kuhmo on lähellä Vienan Karjalaa ja laulumaita. joulukuuta 2024, jo tammikuun lopussa Mustonen soitti ja johti täysipainoisen konsertin. Sillä on minulle hirveän suuri merkitys. KUKA. Niihin Mustosen sävellyksistä on löytynyt yhtymäkohtia jo vuosikymmeniä. Kuhmolainen // Torstaina 23. Sillä on minulle hirveän suuri merkitys. Se ei ollut vielä aiheuttanut tuoreemman tapaan muutoksia taiteilijan vointiin, vaikka oli painanut aivoja huomattavasti. Sinne on aina ihana tulla. Minä vaikutin normaalilta. – Kuhmo on lähellä Vienan Karjalaa ja laulumaita. Kun aivoverenvuodot havaittiin 9. KUHMOSSA taiteilijaa kiehtoo myös läheinen suhde kalevalaiseen perintöön ja runonlaulajiin. Hän kävi Kamarimusiikissa ensimmäisen kerran jo vuonna 1976. Koetusta syntyi vienankarjalaiseen satuun perustuva sävellys, joka kantaesitettiin Kuhmon Kamarimusiikissa vuonna 2009. – Olen ollut Kuhmossa aina silloin tällöin. Ne ovat kiitollisuus ja onnekkuus, joita pianistina, säveltäjänä ja kapellimestarina kansainvälisesti tunnettu Mustonen tuntee koettuaan elämänsä käännekohdan puolitoista vuotta sitten. Kirjailijoista Mika Waltarin ja Eino Leinon teokset ovat Mustoselle tärkeitä inspiraation lähteitä
Minun mielestä se on todella upea asia. Kuhmolainen // Torstaina 23. Paananen oli kesällä 2024 Ateneumin taidenäyttelyssä, kun oli vasta keskustelu mahdollisen yhdistymisten myötä syntyvän uuden pankin nimestä. Ensimmäiseltä vierailulta Paanasen mieleen ovat jääneet, varmasti monen muun tavoin, Kontion koulun muovipenkit yhdistettynä helteiseen säähän. NOIN PUOLI VUOTTA Paananen on toiminut pankin toimitusjohtajana myös Kuhmossa. – En varmaan yhtään reissua ole tehnyt Kuhmoon ilman rönttösen syömistä. Paananen on asunut monilla paikkakunnilla, varsinkin Itä-Suomessa ja huomannut, että paikkakunnat ovat lopulta melko samanlaisia. Nimi yhdistymisen jälkeen syntyneelle uudelle pankille löytyi tutusta taulusta: Eero Järnefeltin Kaski-maalauksesta. Paanaselta kysytään usein, mitä esimerkiksi paikallisissa yrityksissä voitaisiin tehdä. Oli selvää, että Savo-tyylinen nimi ei enää toimisi, jos mukana on Kuhmo. Paanasen mukaan kulttuuri ja kulttuuritapahtumat voivat parhaimmillaan määrittää koko paikkakuntaa. Kuhmossa ne ovat luonto ja kamarimusiikki, mutta siihen palataan vielä myöhemmin. – Uskoisin näin, että hyvin paljon on ihmisiä, jotka asemoivat Kamarimusiikkifestivaalin kautta Kuhmon. Näin on juuri Kuhmon kohdalla, jossa Kamarimusiikkifestivaali on 56 vuoden historialla rakentanut Kuhmon imagoa. 1990-luvun ensimmäiset vierailut Kuhmon Kamarimusiikissa ovat saaneet jatkoa ja monena kesänä Paananen on heinäkuussa suunnannut Kuhmoon. Elokuvissakin hän käy, vaikkakin harvakseltaan. KULTTUURIELÄMYS löytyy myös Kaskimaa-nimen taustalta. Myös metsästys voisi olla paremmin tuotteistettu matkailun näkökulmasta. Paananen näkee kulttuurin hyvin laaja-alaisena ja toteaa, että joku jääkiekko-ottelukin tulee talvessaan ihan jäähallissa seurattua. KULTTUURIN JA kulttuuritapahtumien merkitys eri alueilla on suuri. – Ei sellaista kesää varmaan ole ollut, ettei sinne joku kesäteatteri olisi sopinut kuvioon mukaan. Myös kesäteatterit ovat tärkeää kesäohjelmaa. Kuhmolaistaustainen tuttu pariskunta houkutteli mukaan, eikä käynti jäänyt ainoaksi. Hän seisoi Eero Järnefeltin Kaski-taulun edessä. Jokaisesta löytyy kuitenkin omat erityispiirteensä. Kulttuuri on hänelle ja puolisolleen tärkeä osa elämää ja erityylistä musiikkia he käyvät kuuntelemassa säännöllisesti. Hän näkee Kuhmossa, että luonto, hiljaisuus ja metsät tuovat omaleimaisuutta, jonka ympärille voisi kehittää entistä enemmän erilaisia matkailupalveluita. heinäkuuta 2026 10 // Kuhmo soi Mari Heikura Kulttuurin sekakäyttäjäksi tunnustautuva OP Kaskimaan toimitusjohtaja Mikko Paananen on käynyt Kuhmon Kamarimusiikissa ensimmäisen kerran 1990-luvun alkuvuosina. OP Kaskimaan Mikko Paananen haluaa tukea paikallista elinvoimaisuutta JARNO HILTUNEN. Säännölliset Kuhmo-päivät ja tutustuminen paikkakuntaan sekä sen ihmisiin ovat osoittaneet, että Kuhmollakin on omat erityispiirteensä. – Se oli sellainen monipuolinen kokemus. Teos kuuOP Kaskimaan toimitusjohtaja Mikko Paananen taiteen äärellä Kuhmo-talossa. Oma pikantti yksityiskohtansa Kuhmossa on rönttönen
Hutterin harteille jää hyytävän suunnitelman estäminen. Siksi valinta osui Lentua-salissa esitettyyn mykkäelokuva Nosferatuun (1922), johon alttoviulisti Yuval Gotlibovich ja sellisti David Cohen soittivat paikan päällä Gotlibovichin säveltämää musiikkia. Tuettavat kohteet ovat monenlaisia; teatteria, liikuntaseuroja, mutta myös yksittäisten kylien omia tapahtumia. " En varmaan yhtään reissua ole tehnyt Kuhmoon ilman rönttösen syömistä. Kuhmolainen Henri Suominen ei käy koskaan konserteissa, mutta lähti testaamaan kamarimusiikkia. 1800-luvulle sijoittuvassa elokuvassa kiinteistönvälittäjän sihteeri Hutter matkaa kuvitteellisesta saksalaiskaupungista Wisborgista Karpaateille tekemään asuntokauppaa kreivi Orlokin kanssa. Hän jatkaa harrastuslistaa vielä lukemisella, joka on välillä enemmän dekkareita, toisinaan taas ammattiin liittyvää kirjallisuutta. Hänen toiveenaan oli alun perin päästä katsomaan Ulla Tapanisen kamarimusiikilla maustettua Lava-ammuntaa VIII -esitystä, mutta se ei sopinut aikatauluihin. Iltapuolella jos on, niin ehdottomasti menen. Taiteilijat soittivat puolitoistatuntisen elokuvan päälle liveääniraitaa lähes tauotta, mutta pysyivät valkokankaalla nähtyjen kohtausten tahdissa pieniä yksityiskohtia myöten. Perjantaina Suominen suuntasi Kuhmon perinteisille Rompepäiville, jotka kestävät sunnuntaihin saakka. Oma kaveripiiri on sellainen, että ei sieltä varmaan ole kukaan käynyt konserteissa. Suominen pitää mahdollisena, että konserteissa käymiseen saattoi syttyä pieni kipinä. HENRI SUOMINEN poistui esityksestä hyväntuulisena. KATJA MABROUK. TOIMITUSJOHTAJAN HEKTISELLE työlle Paananen hakee vastapainoa luonnosta ja liikunnasta. Jo pidemmän aikaa on näyttänyt siltä, että kivijalasta on tulossa valesokkeli. KUHMOSSA on Suomisen mielestä kesäisin hyvin tapahtumia, mutta talvella on hiljaisempaa. Ihan positiivinen ja erilainen kokemus kuin normaali elokuva. Myös musiikki kuulosti yrittäjän korvaan hyvältä. – Se on monille tapahtumille taloudellinen kivijalka. – Kyllä tämä oli mielenkiintoinen. Jos sellaiseen menisi, se saattaisi olla ensikertalaiselle helposti se viimeinenkin kerta, hän pohti ennen klassikon asemassa olevaa kauhuelokuvaa. Myös muut Kuhmo-talon konsertit ovat aina jääneet väliin. Siitä lähti ajatus, voisiko Kaskimaa olla jopa pankin nimi. Kolme aikuista lasta ovat jo kuka missäkin. Hän pyrkii käymään kaikenlaisissa tapahtumissa kannatuksen vuoksi. Festivaalikonserteissa Suominen ei ole kuitenkaan koskaan käynyt, vaikka on elänyt lähes koko elämänsä Kuhmossa. – Moni kaveri sanoi, että et ole tosissasi, kun tämmöiseen lähdet. Ehkä se on se musiikkimaku, mikä on nuorena jäänyt, eikä klassinen musiikki kiinnosta, pohtii Suominen, joka kuuntelee musiikkia normaalisti vain radiosta. Kaski eli Raatajat rahanalaiset on Eero Järnefeltin tunnettu maalaus. Kuhmolainen // Torstaina 23. Henri Suominen on käynyt katsomassa Kuhmo-talossa muun muassa taikuriesityksiä, mutta konserteissa hän ei muista koskaan käyneensä. Ilmeisesti Kaskimaa-nimeen on ollut helppo samaistua, ainakaan Paananen ei ole saanut kritiikkiä nimestä. JARNO HILTUNEN WIKIMEDIA / ATENEUM ”Moni kaveri sanoi, että et ole tosissasi” Kuhmo soi Katja Mabrouk Kuhmolainen Henri Suominen, 44, pitää siitä, kuinka Kuhmon Kamarimusiikki tuo joka vuosi piristystä, ihmisiä ja eloa pikkukaupungin kesään. Hän vei Kuhmon Mobilistien järjestämään harrastusajoneuvoja myyntitapahtumaan näytille oman harrasteautonsa. – Se on elokuvamusiikillinen, eikä ihan konserttimainen ja monta tuntia kestävä. Kyllä minut on helppo mehtään viiä, ei ole vaikeaa, Paananen naurahtaa kuhmolaisittain tutun kuuloisista harrastuksistaan. Paikallisen toiminnan tukemiseen on OP Kaskimaalla Paanasen mukaan selkeät linjaukset. TORSTAI-ILTANA Henri Suominen tuli ensimmäiseen Kuhmo-talon konserttiinsa jännittynein, mutta odottavin fiiliksin. Tukiasioissa pankkia voi lähestyä jatkuvasti ja kolmesti vuodessa pankki käsittelee ja päättää erilaisista avustuksista. Tuo on ainoa harrasteauto, joka minulla on tällä hetkellä. Käsiohjelmassa Gotlibovich kertoi, että valkokankaan suuret eleet vaativat hyvin fyysistä ja elehtivää soittotapaa, joka vastaa kuvien visuaalista ilmaisua. Vampyyriksi paljastuva kreivi ottaa Hutterin vangikseen ja lähtee kohti Wisborgia tavoitteenaan alistaa se valtaansa. Suominen arveli esityksen sopivan ensikertalaiselle sen luonteen ansiosta. Siksi hän tarttui tilaisuuteen, kun Kainuun Sanomat etsi sosiaalisen median kautta konserttiseuraa pitkän linjan kuhmolaisesta, joka ei ole koskaan käynyt Kamarimusiikissa. heinäkuuta 2026 // 11 luu suomalaisen taidehistorian merkkiteoksiin ja on maalattu Lapinlahdella. Kuhmon on tuttu Mikko Paanaselle, ja ensimmäiset vierailut Kamarimusiikissa sijoittuvat 1990-luvulle. Vanha mykkäelokuva oli nykyajan mittareilla kaukana kauhusta, mutta hän sanoi katsoneensa sen mielellään. – Yhdellä työmaalla jo muutama viikko sitten puhuin, että nyt kyllä tänä kesänä pitää oikeasti käydä konsertissa. Siinä syntyi ajatus, että kaskeaminen on meidän yhteistä kulttuurihistoriaa yhtä lailla Kainuussa kuin Savossa. – Jonkinlainen kalastaja ja laiska metsästäjä olen. Paanasen mukaan oli yllättävää, ettei nimeä oltu varattu ja kaupparekisterikin sen siten hyväksyi. Paananen asuu puolisonsa kanssa Iisalmessa ja kesäisin mökillä, joka sekin on kaupungin kupeessa. Suomisen lähipiirissä julkinen konserttitestaus herätti etukäteen epäuskoa, mutta iän myötä heittäytymiskykyä saanut rakennusalan yrittäjä ei ollut reaktioista moksiskaan. – Tämä on tapa, jolla pankki voi edistää elinvoimaa ja osaltaan olla saattamassa tapahtumia omalle alueelleen. Nyt olisi joku päivä ollut, mutta kun se oli kesken päivän, niin olin töissä. FRIEDRICH Wilhelm Murnaun (1888–1931) ohjaama Nosferatu – kauhun sinfonia on sovitus Bram Stokerin Dracula-romaanista (1897). Hämärässä salissa taiteilijoiden eleitä oli luonnollisesti vaikea erottaa. – Ensi viikon aikana voi katsoa, jos torilla olisi ilmaiskonsertteja, joissa pääsisi käymään. Alttoviulisti Gotlibovichin ja sellisti Cohenin tehtävä ei ollut elokuvaesityksessä helppo. – Sen taulun katsominen aiheutti jonkinlaisen liikahduksen. Kyseessä on vuoden 1970 Toyota Corolla, jolla Suominen on tapahtumassa mukana neljättä kertaa. Hän huomauttaa, että valtion tuki on tärkeä monille kulttuuritapahtumille, myös Kamarimusiikille. – En harrasta autoja enää nykyisellään. Musiikin ja kulttuurin lisäksi tärkeässä roolissa ovat lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen, mutta myös ikäihmiset, erityisesti heidän digiosaamisensa kehittäminen. Elokuvassa livemusiikki on erilainen kuin silloin, jos se olisi kaiuttimista kuulunut. OP KASKIMAA ON Kuhmon Kamarimusiikin pääyhteistyökumppani ja Paananen näkee jopa itsestäänselvyytenä paikallisten yhtiöiden ja yhteisöjen roolin alueensa hyvinvoinnin ja elinvoiman tukemisessa, omien resurssiensa puitteissa tietenkin. Talvella tärkeä laji on hiihto, kesäisin patikointi. Kaskeaminen on Savolle ja Kainuulle yhteistä elinkeinohistoriaa
– Muutamia vuosia sitten teatterikoulun nuoret opiskelijapojat tarttuivat kiinni ja kysyivät, että saadaanko me kimppahalata, kun sä kuulut meidän lapsuuteen. " En toki joka ilta käy konsertissa, mutta muutaman puolenkymmentä kesässä.. – Eihän se esitys siitä muutu, oli se sitten Kamarimusiikissa tai Römppäviikoilla. Ulla Tapaninen käy vuosittain Kuhmossa yleensä Kamarimusiikin aikaan, koska silloin entisessä kotipitäjässä on vilkasta elämää. Bachin teoksesta. Muumimamman vaivatonta ja mukavaa rooliaan Tapaninen muistelee edelleen lämmöllä. JÄLJESTÄ PÄIN kamarimusiikin arvostus on kasvanut ymmärryksen myötä. Kyllähän minussa on luontevasti lempeyttä, ja sellaista lämpöäkin kuin Muumimammassa. Minä sanoin, että siitä vaan, Tapaninen naurahtaa. – Olen itsekin hyvin musikaalinen, ja tykkään milloin minkäkinlaisesta. – Varmaan vähän kaikessa, koska eihän itseään pääse pakoon. Harvasti, mutta valitusti. Nuoren Tapanisen lahjakkuus huomattiin jo Kuhmon kesäteatterin näytelmissä. Jotkut eivät voi sietää, että sotketaan. Tapaninen esiintyi lisäksi konsertissa, jossa kuultiin kaikkea mahdollista humpasta jenkkaan.. Mitä vanhemmaksi tulee, sen enempi klassinen musiikki jotenkin rauhoittaa. LAVA-AMMUNTAA on tuonut Tapanisen usein myös työn puolesta Kuhmoon, mutta nyt esitys viedään ensimmäistä kertaa Kamarimusiikkiin, jonne taiteelliset johtajat Minna Pensola ja Antti Tikkanen kutsuivat hänet. – Ei siitä tarvitse mitään ymmärtääkään. KAMARIMUSIIKIN konserteissa käymättömiä kuhmolaisia Tapaninen haluaa kannustaa heittämään pois ennakkoluulot ja turhan arastelun. Suomussalmella syntynyt ja Kuhmossa kasvanut näyttelijä Ulla Tapaninen tietää kokemuksesta, että 1970-luvun kuhmolaisnuoriso viihtyi mieluummin kujeilemassa tupakansavuisissa Meijerin ja Maakunnan baareissa taikka Kelon keikoilla kamarimusiikkikonserttien sijaan. Teini kun tietää kaiken. Enempi kiinnosti pop-musiikki ja kavereitten kanssa höynäily. Show’n yhteydessä kuullaan osia musiikillisen satiirihumoristin P. Tapaninen itse tietää, että usein perusteluna on myös se, ettei kuhmolainen muka ymmärtäisi kamarimusiikkia. TERÄVÄLLÄ HUUMORILLA ajankohtaisia aiheita ruotiva ja taivasteleva monologinäytelmä Lava-ammuntaa on puolestaan ehtinyt jo kahdeksanteen osaan. Panee vaikka silmät kiinni jos jännittää, ja antaa musiikin tulla vaan. Minä taas tykkään, että sotketaan. Ikävuosiin tupsahti numero 70, näyttämöllä on viihdytty tasan puoli vuosisataa ja Lava-ammuntaa täytti 30 vuotta. Minä taas tykkään, että sotketaan. Yleensä hän on yhdistänyt perinteisen Kuhmon-vierailunsa Kamarimusiikin seudulle. Taustalla hänen rippikirkkonsa. heinäkuuta 2026 12 // Kuhmon oma muumimamma vie räväkän lava-ammunnan Kamarimusiikkiin Kuhmo soi Niko Kemppainen – Eihän se teiniä kiinnostanut millään lailla. – Säännöllisin väliajoin tulee sanomisen tarve. Jotkut soittaa, toiset kuuntelee. Nuorempi sukupolvi tietää hänet Risto Räppääjän Pakastaja-Elvinä. Kamarimusiikkivieraisiinkin suhtauduttiin ennen vanhaan hieman oudoksuen ja vierastaen. VIIME VUONNA Tapaninen juhli useita pyöreitä. – Saatettiin olla, että katso, minkälaiset housut – ei herranisä, nuo on varmaan saksalaisia. – Minna (Pensola) pyysi, että voinko tulla laulamaan kaksi laulua, mielellään kevyttä musiikkia. 1980ja 90-luvulla syntyneille Ulla Tapaninen on synonyymi Muumimammalle, jolle hän lainasi äidillisen lempeän äänensä animaatiosarjassa. Q. Mutta toisaalta olen aika räväkkä, suulaskin. Festivaalin aikana entinen kotikaupunki on eläväinen, ja Kuhmossa vallitsee Tapanisen sanoin ”kiva fiilinki”. Sitten ruvetaan suunnittelemaan, käsikirjoittamaan ja harjoittelemaan. D. NIKO KEMPPAINEN " Jotkut eivät voi sietää, että sotketaan. Valittuja kappaleita hän on vatkannut vuosikausia myös Nasevat Kurtut -yhtyeensä kanssa. – En toki joka ilta käy konsertissa, mutta muutaman puolenkymmentä kesässä. Kuhmolainen // Torstaina 23. Miten rooleissa kuuluu itse Ulla Tapaninen. En ole sellainen blokkiajattelija, että tämä kuuluu vain tähän ja tuo tuohon. Tyyneyden perikuvallisen Muumimamman ja räväkän Lava-ammunnan välillä on mielenkiintoinen kontrasti. Hän ei tahdo vetää tiukkoja rajalinjoja eri musiikkityylien välille. Mutta en kehtaa, kun mitä ne naapuritkin ajattelee jos saavat tietää... Sieltä hänet kiinnitettiin vuonna 1975 Kajaanin kaupunginteatteriin, josta tie vei Helsinkiin ja Teatterikorkeakoulun kautta ammattilaiseksi. – Varsinkin jos vähänkään on semmoinen olo, että en ole ikinä käynyt, mutta voisin käydä. Katsojat ovat varttuneet, mutta ysärin kasvatit tuntevat vahvaa nostalgiaa. Tänä vuonna Tapaninen itse nousee Kuhmon Kamarimusiikin estradille kahteen otteeseen. – Musiikki on musiikkia, se on monipuolista virtaa. Minä kysyin, että saako olla huumorimusiikkia, Tapaninen naurahtaa. Ei se ole tähtitiedettä eikä metafysiikkaa, sehän on musiikkia. Persettä alkaa pakottamaan, että nyt on pakko päästä sanomaan. Enemmän sitä oli ihmeissään ja vähättelevä – niin kuin teini on
Vanhemmat eivät odota lapsistaan muusikoita, mutta pitävät tärkeänä sitä, että nämä oppivat ymmärtämään musiikin kieltä. Huhujen välttämiseksi johtaja kehotti heitä esittämään pariskuntaa. Viesti oli tarkoitettu vitsiksi, sillä kansainvälisesti menestyneet huippumuusikot eivät vielä tuolloin juuri tunteneet toisiaan. Musiikilliset maailmamme olivat yhteydessä toisiinsa, mutta jotenkin emme koskaan soittaneet yhdessä, tuolloin Pariisissa asunut Bogdanović sanoo. Kumpikin oli soittanut tahoillaan muun muassa Kamarimusiikin edesmenneen taiteellisen johtajan, alttoviulisti Vladimir Mendelssohnin sekä pianistien Nino Gvetadzen ja Natacha Kudritskayan kanssa. Gvetadzen ansiosta he saivat viestiyhteyden auki. heinäkuuta pariskunta alkoi olla virallisesti yhdessä yhdeksän vuotta sitten. Huippumuusikoiden rakkaustarina ei olisi alkanut ilman Kuhmon taikaa ”Tuossa on tuleva aviomieheni, mutta hän ei vielä tiedä sitä.” Viulisti Daniel Rowlandin ja sellisti Maja Bogdanovićin yhteinen polku alkoi Kuhmon Kamarimusiikista vuonna 2017. Bogdanovićin ei pitänyt alun perin edes soittaa tapahtumassa. – Otin kuvan Majasta ja hänen silloisesta poikaystävästään järven äärellä, Daniel Rowland muistelee. Kiireistä lapsiperhearkea helpottaakseen he ovat luoneet kodistaan keskuksen, jossa he voivat kokoontua yhteen soittamaan muusikkoystäviensä kanssa. Lily soittaa jo selloa ja hieman myös pianoa. – Sama juttu minulla. Musiikki täydentää kokonaisuutta, Rowland lisää. – Siinä oli hieman huvittavia elementtejä. SELLISTI ja viulisti ehtivät kiertää tahoillaan kansainvälisiä konserttilavoja pitkään ennen kuin he osuivat samaan aikaan Kuhmon Kamarimusiikkiin vuonna 2015. Silloinkaan tähdet eivät olleet alussa aivan kohdillaan, vaikka molemminpuolista kiinnostusta oli jo ilmassa. Kun heihin nyt törmää joka kesä Kuhmon Kamarimusiikissa kahden pienen tyttärensä kanssa, lauseen sisällön voi todeta olleen muutakin kuin huumoria. – Jos Kuhmoa ei olisi ollut, emme olisi 99,9 prosentin varmuudella yhdessä. Keksin heti, että tiedän. Bogdanović pyysi miestä liittymään seuraan, mutta tämä ei ollut kaupungissa. heinäkuuta 2026 // 13 Kuhmo soi Katja Mabrouk Näin viestitti sellisti Maja Bogdanović äidilleen, kun viulisti Daniel Rowland oli kymmenkunta vuotta sitten konsertoimassa Serbiassa hänen synnyinkaupungissaan Belgradissa. – Kuhmossa olimme yli viikon kivassa, rennossa yhteisössä, jossa vietimme aikaa pyöräillen, järven rannalla, Salakamarilla ja nuotion äärellä saunabileissä. – Menimme ristiin koko ajan. Nyt he saapuvat festivaalille joka kesä kahden tyttärensä, pian kolme vuotta täyttävän Evin ja viisivuotiaan Lilyn, kanssa. HUOLI oli turha, sillä innokkaasta fanista ei aiheutunut ongelmaa. Maja Bogdanović muistaa yhä, kuinka vaikuttunut hän oli kuullessaan tulevan puolisonsa soittoa festivaalikonsertissa. Balettia rakastavat tytöt jaksavat seurata harjoituksia, koska he ovat tottuneet siihen. KUHMON KAMARIMUSIIKKI / JONAS KUKKONEN " Voit ihailla jotakuta, mutta jos näet hänen soittavan huonosti ja intohimottomasti, kiinnostus ei ole mahdollista.. – Hän kysyi, tiedänkö ketään, joka voisi tulla. Kun he olivat pieniä, hulluin ja monimutkaisin moderni musiikki sai heidät nukahtamaan, pariskunta nauraa. – En usko, että voisin olla huonon muusikon kanssa. En halunnut paljastaa tunteitani liian avoimesti Majalle, koska olin vähän ujo, Rowland kertoo. LOPULTA mahdollisuus kunnon tutustumiseen tuli kesällä 2017, kun Vladimir Mendelssohn kutsui heidät jälleen Kuhmon Kamarimusiikkiin. Kuhmolainen // Torstaina 23. Pianisti patisti Bogdanovićia lähettämään Rowlandille viestin, kun naiset olivat istumassa yhdessä iltaa Rowlandin kotikaupungissa Amsterdamissa. Taiteilijakuntaan kiinnitetty Rowland keksi pyytää häntä paikalle, kun festivaalin taiteellinen johtaja etsi paikkaajaa tulonsa peruneelle sellistille. Kuhmoon perheen tuovat Bogdanovićin ja Rowlandin festivaaliesiintymiset, mutta myös se, että heidän rakkaustarinansa sai alkunsa Kuhmossa. Siinä vaiheessa Rowland oli jo Kamarimusiikin vakiokasvo, mutta Bogdanović oli festivaalilla ensimmäistä kertaa. – Ja postasit sen Facebookiin, Maja Bogdanović naurahtaa. YLIMÄÄRÄISIÄ kipinöitä oli ilmassa, kun he pääsivät lopulta soittamaan samaan kokoonpanoon. NYT JÄLKEENPÄIN heitä ihmetyttää ensitapaamisen myöhäinen ajankohta, sillä heillä on monia yhteisiä muusikkoystäviä. Tämä on taianomainen festivaali järvien, metsien ja muutaman itikan keskellä, Rowland kiteyttää. Se tapahtui pari viikkoa Kuhmon Kamarimusiikin jälkeen lastenkonsertissa, joka oli osa tanskalaista Fejø-festivaalia. Oli monta ihanaa tilaisuutta tutustua paremmin. Ajattelin, että ehkä Maja kokee viestini vähän liian suoraksi ja hulluksi, mutta päätin tekstata hänelle, että olisiko sinun mahdollista tulla kolmen päivän päästä Tanskaan, Rowland muistelee. VUONNA 2021 avioituneet taiteilijat asuvat Amsterdamissa tyttäriensä, viisivuotiaan Lilyn ja pian kolme vuotta täyttävän Evin, kanssa. Daniel Rowland tuli Kuhmoon Etelä-Afrikasta kintereillään naisihailija, joka seurasi muusikkoa kaikkialle. Kirjoitimme toisillemme, mutta emme silti tavanneet, Rowland kertoo. – Lapsille on ihanaa saada kotiin mielenkiintoisia muusikoita ympäri maailmaa. Kun molemmat tiedustelivat mahdollisuutta vaihtaa majoitusta, taiteellinen johtaja hoksasi sijoittaa heidät samaan, yllättäen vapautuneeseen taloon. Kun molemmista tuli lopulta sinkkuja, sekä Nino Gvetadze että Vladimir Mendelssohn vihjailivat, että heidän kannattaisi tutustua. Ystävät aavistivat kaksikon yhteensopivuuden jo ennen heitä itseään. – Oli absurdia, että minä olin Belgradissa, Majan kaupungissa yhden musiikkiprojektin takia ja Maja oli Amsterdamissa. Paikan päällä kummallakin oli huonoa onnea mökkimajoituksen kanssa: Rowlandin mökissä oli hämähäkkejä ja Bogdanovićilla äänekäs kämppäkaveri. Tuttavuus ei edennyt yhdessä syötyä lettua ja satunnaisia kohtaamisia pidemmälle, sillä molemmat olivat parisuhteissa. Niin heille on helpompaa laittaa lapset iltaisin nukkumaan. Voit ihailla jotakuta, mutta jos näet hänen soittavan huonosti ja intohimottomasti, kiinnostus ei ole mahdollista, Bogdanović paljastaa. Kuhmossa muusikot saivat yhteistä aikaa harjoitusten ja esiintymisten lomassa, vaikka he eivät soittaneet samoissa kamarimusiikkikokoonpanoissa. – Naureskelin asialle, mutta hän tiesi jo, hymyilee Rowland, jonka syntymäpäivänä 31. Hän pelkäsi, että Bogdanović saattaisi saada tilanteesta väärän kuvan ja koetti avata tilannetta sellistille etukäteen viestillä. Kuhmossakin Lily ja Evi ovat vanhempiensa mukana suurimman osan ajasta. BOGDANOVIĆ tuli, vaikka paikkaus osui hänen ainoalle lomaviikolleen koko kesän aikana. Rowlandin mukaan Kuhmo oli täydellinen tutustumispaikka, koska pikkukaupunki oli eristyksissä muusikoiden kiireisestä, matkustamisen täyteisestä arjesta. " Jos Kuhmoa ei olisi ollut, emme olisi 99,9 prosentin varmuudella yhdessä
Hän sitten haluaa jutella kassalla, ja me olemme kuuntelijoita ja myötäeläjiä, Jaana kuvailee. 03:40 22:36 03:43 03:47 03:50 03:53 03:56 03:59 22:32 22:29 22:26 22:23 22:20 22:16 Iloitkaa, hurskaat! Iloitkaa Herrasta, ylistäkää hänen pyhää nimeään! Ps. Molemmat myyjät kertovat viihtyneensä hyvin Kuhmon S-marketissa, ja näkevät itsensä siellä vielä tulevaisuudessakin. Jaana Lindeman (vasemmalla) ja Jasmin Heikkinen ovat kokeneita myyjiä Kuhmon Kainuuntien S-marketissa. Vaikka videoissa markkinoidaan tuotteita, niitä mainostavat aidot ihmiset, kotiseudun puheenparrella. Oili, Olga, ORT:– Perjantai 24.7. Kasvokkain annetun palautteen perusteella asiakkaat ovat ottaneet somemateriaalin hyvin vastaan. Myyjä on Jasminin sanoin eräänlainen joka paikan höylä. Keskiviikko 29.7. Vuoden eri sesongit tuovat Kuhmoon uusia kasvoja apulaisten lisäksi asiakaskunnassa. Myyjän ammatti on muutenkin monipuolinen, mutta lähikaupassa työskentelevillä tulee olla monin tavoin pelisilmää asiakaspalvelutaitoihin. Erityisesti Jaana ja Jasmin ovat mielellään ”rämäpäisinä” heittäytyneet Kuhmon S-marketin videoihin. – Työyhteisöön on vain kasvanut kiinni. ISOSSA ÄSSÄSSÄ työskentelee tavallisesti parikymmentä työntekijää, kesäisin toki enemmänkin. – Joku voi olla sellainen ihminen, että ilmeisesti kotona ei ole puhekaveria. – Tietysti toivoisi, että mukana olisi enemmän porukkaa. Maanantai 27.7. – Se on ihan parasta. Mutta kaikki eivät lähde siihen ja toiset eivät halua olla missään julkisessa mediassa, Jaana sanoo ymmärtäen. Lauantai 25.7. Mutta aika nopeasti yksi ilkeä kommentti unohtuu, Jasmin toteaa. Lindeman on ollut samassa työpaikassa yhteensä 20 vuoden ajan, ja Heikkiselläkin on vierähtänyt jo kymmenen vuotta. – Ollaan ainakin ennen oltu! täsmentää Jasmin. – Meillä on aika huumorintajuinen ja energinen porukka, Jasmin sanoo. Keskiviikko 29.7. Asiakaspalveluasenteesta ei silloinkaan rohkene poiketa. Kivaa nähdä vanhoja kuhmolaisia ja koulukavereita muutaman kymmenen vuoden takaa, Jaana sanoo. Tämä on tavallaan toinen koti. – En voisi kuvitella, että olisin yksin jossain konttorissa hiljaa tietokoneen parissa. Videot ovat huumorilla höystettyjä. Myös asiakkaat tunnistavat tutut myyjät siviilikamppeissakin. – Tässä vasta eräs vanhempi mies kassalla tuumi, että hän oikein odottelee milloin me tehdään niitä videoita, kun ei ole vähään aikaan näkynyt, kertoo Jasmin. – Se tekeekin työstä mielekästä, että saa jutella ihmisten kanssa – myö kun ollaan aika hiljaisia, ujoja maalaistyttöjä, nauraa Jaana. – Kuhmossa me kaikki tietysti tunnemme toisemme. Pääsääntöisesti videoiden kommentit ovat positiivisia, mutta varjopuolena somessa myös tyhmyys tiivistyy. Kuhmolainen // Torstaina 23. Asiakkaat saattavat tulla kysymään, että anteeksi, et ole nyt töissä, mutta missä joku tietty tuote on. Maanantai 27.7. Myyjien ammattikunnan naisvaltaisuus näkyy myös Kuhmossa. Varsinkin pienehköllä paikkakunnalla, kuten noin 7 300 asukkaan Kuhmossa kaupankassat ovat tuttuja ihmisiä, joiden kanssa vaihdetaan kuulumisia päivittäisin. – Se ei aina ole kaikista ystävällisintä. Minä ainakin käyn silloin auttamassa, Jaana sanoo. Lauantai 25.7. Usein puhutaan, että lähikaupan myyjä saattaa joillekin ihmisille olla arkipäivän ainoa ihmiskontakti. Sekä Jaana että Jasmin tulivat taloon alun perin harjoittelun kautta. Eihän siinä tulisi ainakaan päivän puhekiintiö täyteen, Jasmin naurahtaa. Joku voisi ajatella, ettei missään nimessä haluaisi vaikka jouluna tai juhannuksena töihin, mutta minua se ei kyllä harmittaisi, hän naurahtaa. NIKO KEMPPAINEN " Työyhteisöön on vain kasvanut kiinni. Pienoiseksi hitiksi nousi esimerkiksi klippi, jossa Jasmin tarjoaa Jaanalle kuvaannollista ja kirjaimellista korvapuustia. Työpäivätkään eivät ole samanlaisia, ja nimenomaan monipuolisuus tekee työnteosta mielekästä. Tiina, Kirsi, Kirsti, Krista, Kristiina, Kiia, Tinja, ORT:Boris, Kirsi, Kirsti, Krista Jaakko, Jimi, Jaakob, Jaakoppi, ORT:Anette, Anita, Anitta, Anja, Anna, Anne, Anneli, Anni, Anniina, Annika, Annikki, Annu Martta, ORT:Paraske Heidi, ORT:Klaus, Niila, Niilo, Niki, Niklas, Niko, Nikolai, Nikolas Atso, ORT:– Olli, Olavi, Oula, Uolevi, Uoti, ORT:Olavi, Olli, Oula, Uolevi, Serafiima Aurinko Kuhmo Torstai 23.7. Tiistai 28.7. Jaana ja Jasmin pitävät asiakkaan huomioon ottamista ensiarvoisen tärkeänä. Ja jos jossain välissä on käynytkin alanvaihto mielessä, ajatus on äkkiä vilahtanut pois. Ulkonäkö on semmoinen asia, mitä kommentoidaan. Jaana kuvailee, että yksittäisten asioiden, kuten asiakaspalvelun ja monipuolisuuden lisäksi työ on kokonaisuudessaan miellyttävää. Tämä on tavallaan toinen koti. Aito, luotettava, läheinen: kuhmolainen.fi Tunnemme nämä seudut. Eri osastoilla on omat vastuunsa. Työkuvaan kuuluu kassalla palvelemisen lisäksi muun muassa hyllyttämistä, tilausten tekemistä ja saldojen tarkistamista. Sunnuntai 26.7. VAPAA-AJALLAAN Jasmin ja Jaana luottavat oman kaupan palveluihin. Perjantai 24.7. 97:12 Päivän sana Pienessä pitäjässä lähikaupan myyjä on myös auttava olkapää ja sometähti Niko Kemppainen Kuhmon Kainuuntien S-marketissa, eli tutummin Isossa Ässässä, työskenteleville Jaana Lindemanillle ja Jasmin Heikkiselle on vastikään tullut täyteen merkkipaaluja. Sunnuntai 26.7. Tietenkään kaikki päivät ei voi olla hyviä, mutta minun mielestä me ei olla tukkanuottasilla ikinä. heinäkuuta 2026 14 // PÄIVYRI Nimipäivät Torstai 23.7. Jasminin mukaan päivät sujuvat ruuhka-aikoina ripeään tahtiin. Molemmat tunnustavat, että henkilökohtaisella kauppareissullakin tulee välillä katsottua sillä silmällä, ovatko esimerkiksi tuotteet oikein päin hyllyssä. NYKYÄÄN ISOIMMAT suomalaiset kauppaketjut ovat valjastaneet henkilökuntaansa tekemään videoita somekanaviin. – Nyt esimerkiksi Kamarimusiikki on ihanaa työaikaa, kun on paljon turisteja. Kassavastaava Jaanalle kuuluu myös raha-asioiden hoitaminen. Tiistai 28.7
klo 15 kouluun lähtevien siunaaminen Kuhmon kirkossa. La 8.8. Ti 28.7. Seurakunta myy kuolinpesälle kuuluvan omakotitalon omalla tontilla, os. klo 14 Riitta-Maria Härkönen kutsuu hartaustilaisuuteen Reetan mökille os. 14:6: Jeesus sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä, ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani”. Kirkkokahvit. Hautojen hallinta-ajan päättymisestä kuuluttaminenKuhmon hautausmailla on useita hautoja, joiden hallinta-aika on päättynyt/ päättymässä lähiaikoina. 4.6.2026 Kajaani Aamuna kauniin kesäisen hiljeni sydän kultainen. Lämmin kiitos osanotosta suuressa surussamme. Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämän kallein asia, niin että kerran saisimme olla perillä taivaan kodissa. Su 26.7. Henkilökohtaisessa suhteessa Jeesuksen kanssa on hyvä elää ja niin Jumalan suunnitelmat elämässämme voi toteutua. Lisätietoja talouspäällikkö Sari Karikolta, p. Lämmin kiitos osanotoista. Jeesukseen ei tarvitse pettyä, hän antaa uskon, rauhan ja sisältöä elämään sekä voimaa uupuneille. Meille on Raamatussa annettu ohjeet ja käskyt, kuin liikennemerkit, joiden mukaan tulisi elää rakastaen Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään. Yleinen näyttö 12.8. Tarjoilu tilaisuuden lopuksi. klo 18 iltahartaus siunauskappelissa. puhdistuksen ja maalauksen. Kiittäen ja kaivaten Puoliso Anneli Raili ja Juha Antti Tuula ja Pekka Susanna Salla ja Niko Suvi ja Jerry Auri Asta Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 10.7.2026. Vei Herra kotiin väsyneen, otti syliin sairaan ja uupuneen, hänet taivaan rauhaan kantoi. Jeesus kutsuu meitä jokaista taivastielle ja eksynyt saa palata, se on hyvä tie, vie perille taivaan kotiin. Kuhmolainen // Torstaina 23. Suvun vanhin Veli Jukka KOMULAINEN * 14.11.1935 Kuhmo † 26.6.2026 Kuhmo Vei kotiin Herra jo uupuneen, Elon pitkän kulkea antoi. Ikuisen elämän toivossa Hartaus Täällä ajassa haaveilemme onnellisesta elämästä, hyvistä ihmissuhteista, rakkaudesta, hyvästä toimeentulosta, terveydestä, pitkästä iästä, hyviä asioita, mutta toisinaan tuntuu kuin vaeltaisimme pimeässä erämaassa ongelmien keskellä. Tervetuloa tilaisuuksiin!. Joh.14:2-3:” Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän Minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Kajaanin Helluntaiseurakunnassa. klo 18.00 Nuortenilta Su 26.7. Surun koskettaessa kuhmolainen.fi/ lukijailmoitukset HELLUNTAISEURAKUNTA Rajakatu 5, p. klo 14-16. Minä menen valmistamaan teille sijaa, mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä Minä olen”. Tarkemmat tiedot tiekirkot.fi. 08 6172 371) tiistaisin klo 9-11.30 ja 12.30-14 (suljettu keskiviikkoisin ja perjantaisin). Puhelinpäivystys (p. Taivaassa ei ole mitään pahuutta eikä syntiä, ei murhetta eikä surua, on vain ikuista elämän iloa ja onnea. KAINUUN HELLUNTAISEURAKUNTIEN MAAKUNTAJUHLA. Jumala rakastaa jokaista ihmistä, silti me usein pakenemme Jumalaa. klo 11 konfirmaatiomessu Kuhmon kirkossa (l+s: Kitunen, k: Lohi). Elämässä on hyvä pysähtyä miettimään ikuisuutta, missä haluamme sitä viettää, elämä täällä on lyhyt ikuisuuteen verrattuna ja jokaiselle on annettu kuolematon sielu. Ke 29.7. Jumalan Sanaa olisi hyvä lukea ja kuunnella, rukoilla, kirkossa ja hengellisissä tilaisuuksissa käydä. Pulkkinen * 17.11.1934 Kuhmo † 20.6.2026 Kuhmo Nyt uskossa autuuden rantaa jo täältä me katselemme. Su 9.8. sekä 31.7. heinäkuuta 2026 SEURAKUNNAT // 15 Kuhmon seurakunta Kuolleet Lyyti Esteri Heikkinen 99v Tuomo Iivari Huusko 91v Laina Marja Loimo 93v Seurakunnan viikko Su 26.7. Siunaus toimitettu Kuhmon kirkossa läheisten läsnä ollessa. Tarkemmat tiedot tiekirkot.fi. Pe 31.7. Otti syliinsä vanhan ja väsyneen, hänet rauhan rantaan kantoi. Jo virtemme kiitosta kantaa, me toivossa riemuitsemme. klo 17 messu Iivantiiran seurakuntakodilla (l+s: Antola, k: Martti Väisänen). klo 10 messu Kuhmon kirkossa (l+s: Pääkkönen, k: Lohi). Haudoille, joiden hallinta-aika päättyy vuonna 2026, on asetettu kesän aikana tiedotekyltti hallinnan päättymisestä ja lista haudoista löytyy myös seurakunnan verkkosivuilta. Kiittäen ja rakkaudella muistaen Natalia ja Nikolai Siskot ja veljet perheineen Monika sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten ja ystävien saattamana. Diakonia Diakoniatoimisto on suljettu -24.7. ma-pe klo 12–18. Raamatussa Matt.6:33:” Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa, niin teille annetaan kaikki tarpeellinen”. klo 18.00 Rukousiltailta La 1.8. 040 156 1258. Rakkaamme Laila Eliina HAVERINEN o.s. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostilla: kuhmo.seurakunta@evl.fi MAINOS Kuolleet Rakkamme Vilho Juhani TAMPIO s. klo 13 messu Lentiiran kirkossa (l+s: Antola, k: Akseli Karppanen). Kuhmon kirkko on avoinna 31.7. Hautausmaalla kesällä vieraileva voi huomata sankarihautausmaalta puuttuvia kiviä tai muita poikkeavuuksia, jotka liittyvät kunnostusurakkaan. Kannintie 11. Syntisinä emme pysty siihen, siksi Jeesus on sovittanut syntimme ristillä ja häneen uskomalla voimme hänen ansiostaan päästä kerran perille taivaan kotiin. Kiittäen ja kaivaten Hannu Timo ja Jaana Matti Päivi ja Pentti Niko, Jasmin, Tony ja Anton Julia ja Tommi Heikki ja Fiona Adela ja Melinda Pekka, Taneli, Mariia, Teemu ja Terttu Lauri, Arttu sukulaiset ja ystävät Lämmin kiitos meitä surussamme muistaneille. Lapset ja perheet Su 9.8. klo 10 messu Kuhmon kirkossa (l+s: Antola, k: Akseli Karppanen). Su 26.7. Muut Kuhmon seurakunta ja Kuhmon kaupunki toteuttavat yhteistyössä Hankaniemen hautausmaalla olevien sankarihautausmaan hautakivien kunnostamisen, mm. klo 10 messu Kuhmon kirkossa (l+s: Antola, k: Lohi). klo 17.00 Toivon ilta, lopuksi grillataan yhdessä seurakunnan takapihalla. Su 9.8. klo 15 kouluun lähtevien siunaaminen Kuhmon kirkossa. Jeesus kutsuu meitä seuraamaan häntä ja täällä ajassa meidän on tehtävä valinta missä ikuisuutta haluamme viettää. Su 2.8. Joh. Lentiiran kirkko avoinna ma-pe klo 12-16 ajalla 10.-27.7. Jyrkäntie 1148. 044 206 3850 www.kuhmonhelluntaisrk.net Pe 24.7. Kirkkoherranvirasto on avoinna klo 9-11.30 ja 12.30-14 maanantaisin ja torstaisin. Meidän tarvitsee vain avata sydän Jeesukselle, Hän tulee mielellään elämäämme ja antaa elävän toivon. Kahvit ja makkaranpaistoa ulkona sään salliessa. 3.8.1949 Kuhmo k. Urakan on määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä. Unto Heikkinen Kirjoittaja on kirkkovaltuuston jäsen " Jeesus kutsuu meitä seuraamaan häntä ja täällä ajassa meidän on tehtävä valinta missä ikuisuutta haluamme viettää. Tarvittaessa ajanvarauksella myös muina aikoina hautauksen sopimista varten. Myynti-ilmoitus ja tarkemmat tiedot Kiertonet.fi
Kyseessä on nelivyöjäärä. Orava on varsinainen linssilude. ANU HAVERINEN Ekat kypsät lakat. Satu Kanasen kesäkuvakilpailuun lähettämässä kuvassa orava syö kädestä pähkinöitä. Lentiiran mökillä tapasimme isokokoisen haapaperhosen. Maakunnan rannassa näimme samaisen lajin edustajan varsin pelottomasti lentelevän puiston puiden seassa. Olipa mukava tuttavuus Kuhmossa. Kuvia voi lähettää 20. elokuuta saakka. – Tuohon se saattaa tulla terassille käveleksimään ja katselemaan. Otettiin vielä vihreitä käpyjä kahdesta isosta lehtikuusesta, kertoo Satu kuvaustilanteesta. Kyseleeköhän jo ruokaa meiltä, arvelee Satu naurahtaen. Harmiton sisällä ja puutarhassa. Myös kuhmolainen Satu Kananen päätti osallistua kesäkuvakilpailuun. OLGA PIIRAINEN SATU KANANEN. Kuvia voi lähettää lehden verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta tai sähköpostilla toimitus@kuhmolainen.fi. Verkkosivujen juttu päivittyy uusilla kuvilla kesäkuvakisan ajan. Nykyään kun näistä ei aina välttämättä tiedä. Kuhmolainen // Torstaina 23. Kurre tulee syömään kädestä ja tykkää jopa istua sylissä. heinäkuuta 2026 16 // Kaikensorttisia öttiäisiä Kesäkuvakisa Niko Kemppainen Nyt on aika ikuistaa valokuviin kesän kauneimmat sekä ikimuistoisimmat hetket ja maisemat. Hänen kotipihaltaan otetussa kuvassa orava syö pähkinää suoraan kädestä. Julkaisemme osan lukijoiden ottamista kesäkuvista myös painetun lehden sivuilla kesän ajan. Ei tuhoa eläviä puita. – Tekoälyhomma on ihan ymmärrettävää, kun ei nykypäivänä tiedä mihin kaikkeen uskoo, kun tuolla netissä näkee, Satu sanoo. Meillä on kotona aina pähkinöitä, kun isäntä syö niitä. Kaksi tuuheahäntäisempää ei uskalla tulla ihmisten lähelle, mutta yksi on selkeästi pienikokoisempi ja rohkeampi yksilö. – Menin istumaan nurtsille. Kuvan asetelma, korkea laatu ja veikeä aihe ovat niin täydellisiä, että heräsi jo pienoinen aavistus, voisiko kuva olla tekoälyn tekosia. Tämä välillä kadoksissakin 1960-luvulla ollut laji viihtyy lähinnä rehevissä haapavoittoisissa metsissä ei niinkään kukissa. Kimalainen työn touhussa Kalliojoella. Vasta ostin uuden puhelimen, ja samalla olen testaillut kameraa oravaan. elokuuta saakka. Varsin harvinainen perhonen kaipasi seuraa ja viihtyi niin uimahousun lahkeessa kuin crocsien päälläkin. Lähetä kuvan ohella myös lyhyt, kuvaileva teksti sekä paikka, missä kuva on otettu. Varmistathan, että kuvassa olevilta on lupa kuvan julkaisuun. Olisiko tässä ainesta sarjaan Tunne yleisimmät ötökkämme. Satu Kananen vastaa puhelimeen ja toimittajan epäilyihin iloisesti nauraen. KATI KARPPINEN Lammasjärven aamu. ORAVALLE EI sentään ole mietitty nimeä, mutta lapset ovat olleet innoissaan kesystä kesävieraasta. Kuvaa hän käsitteli vain hieman rajaamalla, jotta tupsukorva pääsi keskiöön. Lapset ovat olleet innoissaan kesävieraasta, joka tykkää myös istua sylissä. Tässä pitäisi olla ihan huippuluokan kamera. RAIMO MÄKI Veikeä otos oravasta piti ihan varmistaa Kesäkuvakisa Niko Kemppainen Kuhmolaisen kesäkuvakilpailuun on lähetetty mukavasti materiaalia. Toimitus kiittää ja muistuttaa, että kuvia voi lähettää edelleen 20. KOTIPIHASSA Kuhmon keskustassa on pyörinyt jo pitkään kolme oravaa. LEENA JATKOLA Tällainen otus käveli vastaan Kuhmossa. – Ihan on minun omin käsin ottama, puhelin on täynnä näitä kuvia. Puhelun päätteeksi esitän vielä pahoittelut epäilyksistä ja kuittaamme tilanteen huumorilla. ANTERO KÄRNÄ Juhannuspäivän aamu Lentiiran Sutelan rannassa
Huolta on herättänyt etenkin Hormuzinsalmi, jonka kautta kulkee merkittävä osa maailman öljykuljetuksista. Kyllönen seuraa myös raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa ja pitää polttoaineiden hinnoittelua kuluttajan näkökulmasta erikoisena. Tiistaina tilanne kuitenkin muuttui nopeasti, kun Kajaanissa hinnat laskivat useilla asemilla selvästi, ja kaupungista tuli seurannan halvin tankkauspaikka kaikissa tarkastelluissa polttoainelaaduissa. Kajaanissa 95-oktaanisen bensiinin keskihinta oli tiistaina noin kuusi senttiä litralta alempi kuin Sotkamossa. Hän päätti laittaa viestiä ST1:lle kesän alussa. – Sieltä tuli kehotus, että palautelomakkeen kautta kannattaa laittaa palautetta. Keskiarvohintojen perusteella Kuhmo oli maanantaina bensiinin osalta kolmikon edullisin paikkakunta, kun taas Sotkamossa keskiarvohinta oli korkein. Brent-laadun hinta oli (maanantaina) 91. Seurantapäiviä oli kaksi, maanantai 20.7. Mahdolliset häiriöt salmen liikenteessä ovat nostaneet öljyn maailmanmarkkinahintaa ja heijastuneet myös polttoaineiden hintoihin Suomessa. LIIKKUVAA TYÖTÄ rekkakuskina tekevä Kyllönen seuraa polttoaineiden hintoja eri puolilla Suomea. Kuhmolainen // Torstaina 23. ST1 perusteli hintoja Kyllösen mukaan muun muassa maailmanmarkkinatilanteella. Hänen mukaansa polttoaineiden kuljetusmatkat pienemmille paikkakunnille eivät yksin selitä hintaeroja. Kyllönen kertoo ottaneensa yhteyttä ensin yhtiön chatin kautta ja myöhemmin palautelomakkeella. heinäkuuta 2026 // 17 Maksaako bensiini enemmän Sotkamossa kuin Kuhmossa. Asiasta puhutaan ”bensaturismina”. Hänen mukaansa jäi epäselväksi, oliko yhteydenotolla vaikutusta, mutta sattumalta heti seuraavana päivänä polttoaineen hinta laski Sotkamossa. – Maailmanmarkkinahinnat, raakaöljyn hinta ja ihmisten kulutuskäyttäytyminen olivat niitä asioita, jotka siihen vaikuttivat. – Tässä työssä näkee hintaeroja Ouluun ja Pohjois-Karjalaan, ja Kajaanissakin käyn viikolla melkein joka päivä. Sehän jo kävi siellä 70:ssä, mutta on tullut taas ylöspäin. Samaan aikaan Kuhmon asemilla 95-oktaanisen bensiinin hinta nousi yli kahdeksan senttiä litralta. Seurasimme polttoaineen hintaa Sotkamossa, Kuhmossa ja Kajaanissa. Maailman öljymarkkinat reagoivat herkästi Lähi-idän konflikteihin. – Se on jännä homma, että samalla autollahan ne polttoaineet tulevat Kajaaniin ja Sotkamoon, ja varmaan sama auto käy Kuhmossakin. – Facebookin puskaradiossa ihmiset ihmettelivät polttoaineen hintaa, että mikä siinä on, kun Sotkamossa on ollut pitkän aikaa paljon korkeammat hinnat kuin Kajaanissa, sotkamolainen Ari Kyllönen toteaa. Suurin yksittäinen hinnanlasku nähtiin Kajaanin ST1 Sotkamontiellä, jossa 95-oktaanisen bensiinin hinta laski 7,2 senttiä litralta maanantain ja tiistain välillä. – Kai sillä joku vaikutus oli tai oliko täyttä sattumaa, että seuraavana päivänä Sotkamossa tipahti hinta jo 15 senttiä alaspäin. Esimerkiksi Yle uutisoi heinäkuun alussa siitä, että Haaparannan huoltoasemat ovat täynnä suomalaisia johtuen Ruotsin päätöksestä alentaa polttoaineen verotusta. Aihe on ollut esillä yleisestikin Suomessa ja maailmalla erityisesti Lähi-idän kiristyneen turvallisuustilanteen vuoksi, sillä maailman öljymarkkinat reagoivat herkästi alueen konflikteihin. – Nyt raakaöljyn hinta taas on nousussa. Jopa Lieksassa hinnat vaihtelevat enemmän kuin ne ovat vaihdelleet meillä, Kyllönen ihmettelee. Seuranta osoittaa, että polttoaineiden hinnat voivat vaihdella huomattavasti sekä paikkakuntien välillä että jopa vuorokauden sisällä. POLTTOAINEEN HINNOISTA on käyty vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. NOORA LIMNELL. SEURASIMME bensan hintaa Sotkamossa, Kuhmossa ja Kajaanissa. Kuhmo ja Sotkamo ovat tässä suurimpia kärsijöitä. SEURANNASTA SELVISI , että polttoaineiden hinnoissa nähtiin seurannan aikana merkittäviäkin muutoksia Kainuussa. Seurantapäiviä olivat kuluvan viikon maanantai ja tiistai. Palautteeseen tuli myös sähköpostivastaus. Salla Toiviainen Noora Limnell Polttoaineen hinta on puhuttanut kainuussa. Aika moni kertoo somessa laittaneensa sinne palautetta, mutta kaikki olivat saaneet saman sähköpostivastauksen, Kyllönen naurahtaa. ja tiistai 21.7. Se on vain jännä homma tuossa hinnoittelussa, että kun raakaöljyn hinta nousee, niin polttoaineen hintakin nousee melko nopeasti ylöspäin, mutta ei se sitten lähde alaspäin, Kyllönen toteaa. Sotkamossa polttoaineen hinta tuntuu olevan aina korkeampi, kuin esimerkiksi Kuhmossa tai Kajaanissa. Liikkuvaa työtä rekkakuskina tekevä Ari Kyllönen seuraa polttoaineiden hintoja eri puolilla Suomea. Kai siinä joku aluehinnoittelu on
Kysy lisää: p. Milo Juntunen 7,7 3. 08 652 0055 · Fysioterapia · Kelan fysioterapia · Osteopatia · Akupunktio Koulukatu 14, p. 044 250 8513 kari.paakkonen@kuhmo.net MÄTÄSTYKSET, OJANKAIVUT TAIMIKONHOITO PUUNKORJUU HANKINTANA JA PYSTYKAUPALLA, MYÖS ENERGIAPUUKOHTEET MYYNNISSÄ POLTTOPUURANKAA HALKOJA 1500 l halkosäkeittäin Väinämöinen 2, KUHMO Puh. Siina Kyllönen 223 P11v 1. Veikka Luste 11,0 6. 050 016 0029 • Jätesäiliöiden myynti • Jätesäiliöiden tyhjennykset • Sakoja umpikaivojen tyhjennykset • Viemärien avaukset, pesut ja kuvaukset viemärikameralla • Katujen, pihojen ym. 044 972 3228 Koulukatu 14, 88900 Kuhmo Juhlat, muistotilaisuudet, pitopalvelu 0400 202 833 juttuakahvila.fi www.m-ekuva.net Koulukatu 8 Avoinna ma, ti, to klo 9 – 17, muulloin sopimuksen mukaan p. Minni Kinnunen 11,9 P11v 1. Selma Pääkkönen 12,3 4. 044 554 4850 Kainuuntie 101, 88900 Kuhmo P. Saaga Saarela 12,2 3. Iida Juntunen 10,4 100m M35v 1. Miro Juntunen 10,2 5. Teemu Heikkinen 14,0 2. Kasperi Määttä 8,8 5. Ohto Pulkkinen 138 2. Alma Kyllönen 12,5 2. Minea Huotari 8,4 2. Ebba Pulkkinen 171 2.Miisa Ohtonen 132 P7v 1. Heta Kemppainen 364 M35v 1. Lina Luoto 13,4 P5v 1. Antti Tervo 212 2. Aurelia Seilonen 191 2. Siina Kyllönen 11,6 P10v 1. Vertti Kärnä 261 T9v 1. Aava Korhonen 282 3. Samir Tapsagora 175 2. Aava Korhonen 10,4 2. Joona Pussinen 263 2. Vili Heikinen 248 2. Vertti Kärnä 8,1 T9v 1. Maisa Haapala 15,1 4. heinäkuuta Kuhmon urheilukentällä. Ville Määttä 13,1 M40v 1. Hilla Lehtomäki 12,5 P4v 1. Emmi Piirainen 17,0 P3v 1. Aava Inget 203 5. pesut ja kastelut • Siirtolavat ja kontit 8 35 m 3 , vuokraukset ja tyhjennykset • ADR-kuljetukset • Arkistojen tuhoukset • Siirrettävät wc:t (Baja-Maja) 8 kpl Ympäristölogistiikka ja kuljetus JÄTEKULJETUKSET Koulukatu 12, 88900 KUHMO Jätepakkaaja-auto 044 294 0901 Loka-auto (24 h) 044 294 0900 Toimisto (08) 653 0121 jateyhtyma@kuhmo.net www.jateyhtyma.fi p. 0400 296 261 Sami p. Liisu Haverinen 8,9 6. Tuure Saarela 10,3 P8v 1. Liisu Haverinen 209 3. Toivo Pääkkönen 10,9 3. Amanda Ahtonen 10,0 2. Eemeli Kyllönen 11,9 7. Karri Kilpeläinen 8,8 2. Haiku Ilmari Kukkonen 11,3 T6v 1. Elli Kinnunen 10,5 T13v 1. 08 655 7111/vaihde www.hyvinvointisampo.fi LOUNAS ma–pe 10.30–13.00 • Kelan kuntoutus • Jalkaterapia • Fysioterapia • Hyvän olon hoidot • Ateriapalvelut kotiin vietynä • Kokousja juhlapalvelut • Sairaanhoitoja hoivapalvelut kotiin • Ensiapukoulutukset Myös perusjalkahoidot. Oliver Toivonen 9,6 4. Aate Tervo 19,9 3. Vili Väisänen 10,4 2. Otto Pulkkinen 21,2 2. – Välillä leikkimistä hiekkalaatikolla, välillä juoksua – hyppäämistä lapset ei ota niin vakavasti. 040 187 5375 • Peltikattoremontit, vesikourut, kattoturvatuotteet • Listat ja piipunpellit ym. Hilla Haavisto 10,9 4. 044 202 3958 • Kainuuntie 88 II krs, 88900 KUHMO • Koivukoskenkatu 15 L 3 , 87100 KAJAANI Terveydellinen jalkahoito Lääkinnälliset tukisukat Kotikäynnit 045 874 1077 Rajakatu 36, Kuhmo AUTOJA METALLIKIERR Ä TYS OLLILAINEN OY • Ajoneuvojen vastaanotto ja kuljetus • Virallinen akkukierrätyspiste Ei varaosamyyntiä! SOITA! p. Mila Kinnunen 290 2. Sääkin suosi ja lasten riemu oli käsin kosketeltavaa, viestitetään Kivasta. 045 -625 8986 AJANVARAUKSELLA Koulukatu 14, p. Tee ilmoitukset kätevästi netin kautta hillagroup.fi/lukijailmoitukset. Arvi Pääkkönen 10,4 T12v 1. Eetu Pussinen 75 T4v 1. Hilda Pääkkönen 147 2. Terho Heikkinen 10,8 5. Kiira Kärnä 193 6. Joel Lehtomäki 7,9 4. Aava Inget 8,5 3. Vili Määttä 23,0 3. (08) 655 0621 KODINKONEET ja KODINELEKTRONIIKKA: • Kylmälaitteet • Pesukoneet • Televisiot • Kodinkoneasennukset PAIKALLISTA PALVELUA • LVI-asennukset • Urakointi • Lämpöpumput • LVI-tarvikkeet ja vesikalusteet Avoinna ma-pe klo 7-16 METSÄTYÖ Kari Pääkkönen p. Mila Kinnunen 10,5 Anni Pulkkinen 10,5 5. Alma Kyllönen 134 2. Heta Kemppainen 9,2 2. Eetu Pussinen 11,6 4. Venla Kyllönen 13,3 3. Kasperi Määttä 169 T7v 1. Viljo Määttä 12,8 T7v 1. Anni Pulkkinen 252 4. Elias Ohtonen 9,5 2. Ebba Pulkkinen 9,3 2. Olivia Toivonen 16,5 6. 0500 466 803 | www.ollilainen.fi • Ostetaan romuautot ja rautaromut • Ajoneuvojen vastaanotto ja kuljetus • Virallinen akkukierrätyspiste Kiertävä hieroja, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh. Simo Lehtomäki 16,0 Pituus T3v 1. Milla Kosunen 9,4 9. Emma Kyllönen 9,0 2. Kasper Kilpeläinen 7,2 2. Eeli Kyngäs 10,8/Juuso Haapala 10,8 7. Iiris Huotari 8,6/Elsa Kyllönen 8,6 5. Elsa Kyllönen 222 2. Noel Romppanen 7,6/Vili Heikkinen 7,6 3. Kalla Pääkkönen 7,3 P9v 1. Hilla Lehtomäki 103 P5v 1. Fiona Autio 29,7 3. Anni Kyllönen 10,6 3. Kiira Kärnä 9,2 8. Ville Määttä 474 Eeron pyttykisoissa ennätysmäärä osallistujia Kuhmon Kivan järjestämissä perinteisissä Eeron pyttykisoissa nähtiin tällä kertaa ennätysmäärä osanottajia. Auroora Määttä 17,6 P7v 1. Neea Heikkinen 10,3 3. Valma Pääkkönen 44,1 T2v 1. Touko Heikkinen 54,4 T3v 1. rakennuspeltityöt • Pienja korjausrakentaminen Jauratie 8, Kuhmo ik.peltitarvike@gmail.com IK-PELTITARVIKE OY Lorem ipsum R O KULI H A M M A S O Y Erikoishammasteknikko JOUKO KARPPINEN Koulukatu 13-15 Kuhmo puh. Hilda Pääkkönen 11,7 2. Oscar Toivonen 16,4 2. Terho Heikkinen 163 T6v 1. Oliver Ahtonen 9,7 4. Iisa Inget 218 T10v 1. Joa Kukkonen 12,5 T11v 1. Rajakatu 52, Tarinatupa Onko alkoholiongelmia. Iiris Huotari 208 4. Kuntohoitaja/hieroja Katja Kukila HO HO HOIIITO TO TO SOPPI P. Iisa Inget 7,5 60m 10v 1. Antti Tervo 9,2 3. Pihla Haavisto 10,5 3. Zaida Seilonen 33,9 P2v 1. Hilla Haavisto 292 Amanda Ahtonen 292 4. Pihla Haavisto 226 T12v 1. Viljo Pääkkönen 9,6 6. Peräti 86 lasta ja nuorta kirmailivat keskenään maanantaina 20. Nooa Kyllönen 17,4 T4v 1. 40m T1v 1. Kunhan saadaan olla vain kavereiden kanssa. Emmi Piirainen 68 P4v 1. Kysy lisää: p. Neea Heikkinen 307 2. 050 3072 899 eurojopi.fi TULOKSET Eeron pyttykisat 20.7. 050 373 7895 Kainuuntie 91 AA-ryhmä kokoontuu ke klo 18 ja su klo 18. Selma Pääkkönen 146 3. heinäkuuta 2026 18 // PALVELUHAKEMISTO VELI KINNUNEN KY • maanrakennustyöt kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajalla • lavettija maa-aineskuljetukset • JITA-jätevesijärjestelmät ja rumpuputket • betoniset rumpu/kaivonrenkaat • Rumtec-teräsrummut Jouni 0400 385 769 www.velikinnunenky.fi • Tilintarkastukset • Kirjanpidot • Yritysjärjestelyt/ sukupolvenvaihdokset • Perukirjat/ perinnönjaot Tilija Tarkastustoimisto Ari Piirainen Oy Puh. Toivo Pääkkönen 101 3. Ohto Pulkkinen 12,7 5. Seela Haavisto 9,1 7. Kuhmolainen // Torstaina 23. Aurelia Seilonen 10,7 4. Eeli Kyngäs 134 T5v 1. Samir Tapagora 9,5/Venni Romppanen 9,5 3. Santeri Pääkkönen 10,2 3. Lina Luoto 90 P6v 1. Jalmari Kyllönen 14,3 T5v 1. Milla Kosunen 163 P9v 1. 050 3072 899 eurojopi.fi Meiltä kotipalveluja ja tukea arkeen. Vili Väisänen 104 2. Toivo Haavisto 25,0 4. Santeri Pääkkönen 302 T11v 1. 0400 125 587 Petri p. Miisa Ohtonen 9,6 P6v 1. Alina Kyllönen 27,9 2. Joona Pussinen 7,2 2. Seela Haavisto 176 7. Meiltä kotipalveluja ja tukea arkeen. Armi Niskanen 15,5 5
Johtokunta JÄÄKAUDELTA KASARILLE Käsikirjoitus: Matti Halmetvaara ja Niko Kemppainen Ohjaus: Matti Halmetvaara Kuhmolaisteatteri ylpeänä esittää ENSI-ILTA 8.7.2026 KLO 18 kuhmo.nuorisoseurat.fi Komedia siitä, kuinka ennen oli kaikki paremmin ja miten mannerjään alta paljastuneesta pläntistä kehittyi Kuhmo... heinäkuuta 2026 // 19 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUPÄIVYSTYS • hillalogistiikka.fi/palaute • Puh 010 665 7200 24/7 (vuorokauden ympäri) LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@kuhmolainen.fi Päätoimittaja Mari Heikura 010 665 7272 Toimittaja Jarno Hiltunen 050 576 0472 Myyntipäällikkö Miia Väisänen 050 438 0786 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo kuhmolainen.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. klo 18 30.7. klo 14 & 18 12.8. klo 18 Repoketussa. klo 18 12.7. Nivan kyläyhdistys ry järjestää Iivantiiran järvija koskivedet -osakaskunnan jäsenille rantaongintakilpailut pe 31.7.26 klo 18Nivan koulun rannassa. 40, 60, 100 m, pituus, kuula, 600 m Pihapuiden kaatoa ym. Of fici al Programm e Kultt uuriohjelm aa HEINÄKUU 9.7. 040-7222054 Rajakiven Riistamiehet ry Sääntömääräinen kesäkokous Rajahongassa la 8.8.2026 klo 12.00. klo 18 ELOKUU 2.8. klo 12. Tervetuloa! YKSIÖ, KAKSIO, KOLMIO Myös MYYNTI, RAHOITUS ja MAKSUAIKA sovittavissa. klo 18 22.7. klo 14 & 18 9.8. Lähtö klo 16 kimppakyydeillä entiseltä linja-autoasemalta Koulukatu 15. metsurityötä ja mökkitalonmiestoimintaa. klo 18 29.7. klo 14 & 18 15.7. klo 18 14.8. klo 14 Kuusamonkylän Metsästäjät ry Kesäkokous 9.8.2026 klo 12 Metsästysmajalla www.puolanganpessimistit.fi/musikaali 044 235 3752 Lammasperän metsästäjät ry Kesäkokous Kaesan kahvilan kabinetissa sunnuntaina 9.8. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Botnia Print Oy Ab, Oulu Lataa Kuhmolaisen sovellus älylaitteesi sovelluskaupasta Sudoku 4 7 8 5 6 8 3 9 1 9 5 3 9 6 2 7 1 2 8 4 7 9 3 5 6 8 2 4 2 6 5 9 8 1 6 6 9 1 5 3 5 8 3 9 1 2 6 7 7 1 6 4 8 2 1 8 5 3 6 4 2 7 6 2 3 5 9 8 3 4 1 7 1 7 9 1 3 7 8 5 9 4 5 1 9 7 6 2 6 9 2 1 5 4 2 7 3 9 8 5 3 9 8 2 6 5 9 5 1 4 2 9 3 8 2 3 6 4 7 9 8 7 5 8 6 1 3 3 7 4 Yhdistysja seuratoiminta SÄHKÖPOSTITSE lukijailmoitukset@hillagroup.fi VERKOSSA kuhmolainen.fi/ lukijailmoitukset/ Kaikenlaista Rivit Kokouksia Timoniemen kyläyhdistys ry vuosikokous 4.8. Tervetuloa! Retki to 30.7.26 Lentuan kodalle, Niska-ahontie 200. Kuhmolainen // Torstaina 23. klo 18 15.8. Tervetuloa! Kivakisat maanantaina 27.7 klo 18. Yhdistys tarjoaa letut, kahvit, makkarat ym. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset. Qasa 0400 239 200 tuomo@ohtonen.fi Tunnemme nämä seudut Aito, luotettava, läheinen.
599,-) 330,(norm. Heikkisen mielestä ihmiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa. 449,-) KAMARIMUSIIKIN VUOKRAPYÖRÄT MYYNNISSÄ ALKAEN 27.7. – Elokuvan maisema on enemmän kulttuurinen maisema. Heikkinen pohtii mahdollisuutta, että tämä tekisi vielä Risto Kormilaisen runoihin perustuvan esityksen. Kuhmolainen // Torstaina 23. Itäraja on hänestä sen takia kohtalon kysymys. Topi tarjoaa näkökulman kuhmolaisen kulttuurielämän muutokseen. Lisäksi tulevat sotavuodet ja 1900-luvun alkuvuosikymmenet, joilta löytyy tarinoita, kuinka rajan yli on lähdetty etsimään parempaa elämää ja rakentamaan kommunismia. VAIKKA DOKUMENTTI keskittyy Kuhmoon, eivät kuntarajat ole pääasia, vaan kainuulainen rajaseutu. 440,(norm. Siellä osataan elää luonnon kanssa ”viljellen ja varjellen”. Se on hänestä omanlaisensa. Tosin sanoen raja on ollut monella tavalla osa ihmisten elämää. Hahmo on Annikki Kariniemi-Willamo, jonka nahkoihin kuhmolainen näyttelijä Toivo ”Topi” Mikkola on jälleen sujahtanut. – Tiedä vaikka olisi tulossa renessanssi syrjäkylille, hän pohtii. 0400 889 672 Markku Heikkinen suunnittelee uutta dokumenttia rajan ihmisistä Jarno Hiltunen Punaiseen mekkoon pukeutunut hahmo liikehtii Pajakkakinon näyttämöllä. Eihän meidän tarvitse ottaa kuin sähkö pois töpselistä, niin kaikki kaatuu. Vaikka elokuvan tuotantoon saaminen on vielä pitkässä kuusessa ja se etsii rahoitusta, on dokumentin ”sokkeli ja pohja” rakennettava nyt. Ei siis ihme, että myös tulevaisuus kiinnostaa Heikkistä. Niinpä kuvaussuhteesta tulee pidempiä, jolloin myös luottamus kuvattavan ja dokumentaristin välille ehtii rakentua. Mitä syrjempään mennään, sitä räikeämpää se on, jos puhutaan ihan näistä hyvinvointialueen palveluista ja liikkumiseen liittyvistä asioista. Esityksestä tekee poikkeuksellisen se, että paikalla on kameroineen kajaanilainen dokumentaristi Markku Heikkinen, joka tekee taustayötä kainuulaisesta rajaseudusta kertovaa dokumenttiaan varten. 629,-). – Minua itseäni liikuttaa ja satuttaa, että eihän meillä perustuslain henki toteudu. Kajaanilainen dokumentaristi Markku Heikkinen kävi viikonloppuna kuvaamassa Kuhmossa. Suurkaupungit ovat ihan helisemässä. Hänen pitkä uransa kulttuurin kentällä ja kokemuksensa kiinnostavat Heikkistä. Nykypäivää taas on, miten hyvinvointivaltio ja palvelut näyttäytyvät raja-alueiden ihmisille ja miten he selviytyvät jokapäiväisessä elämässään. Heikkinen puhuu elokuvallisesta ajattelusta. Markku Heikkinen (oikealla) tutkaili lauantaina yhdessä Topi Mikkolan (keskellä) ja Elmeri Kinnusen kanssa kuvauspaikkoja Pajakkakinon pihamaalla. Eihän sillä ole väliä, onko joku paikka kaksi kilometriä Suomussalmen puolella. Kuhmossa Heikkinen on tehnyt elokuvia aiemminkin, muun muassa Perukka-dokumenttia (2013) kuvattiin Iivantiirassa. Tarkoitus ei ole vain piipahtaa paria tuntia ihmisten pihoissa, vaan tilaa pitää olla elokuvantekemiselle. -50 % Pyörät uutta vastaavassa kunnossa, olleet käytössä kaksi viikkoa. Syrjässä suhde ympäristöön on Heikkisestä tolkullinen ja toimelias. 440,(norm. JARNO HILTUNEN • Lukuoikeus kaikkiin sisältöihin sinulle + kolmelle perheenjäsenellesi • Paikalliset uutiset ja ajankohtaiset puheenaiheet • Livet ja tallenteet • Kommentointi ja keskustelu • Tilaajan uutiskirje • Näköislehdet • Uutiset myös kuunneltavassa muodossa Kirjaudu kuhmolainen.fi ja uutiset ovat aina mukanasi. – Tutkin sellaista aihetta elokuvaksi, joka kertoo rajaseudun ja syrjäseudun elämästä eri vuosikymmeninä, hän toteaa. heinäkuuta 2026 20 // NETTIAJANVARAUS www.aijanhammas.fi Myös Kainuuntie 88, Kuhmo p. Uusien pyörien takuu. Työnimenä elokuvalla on Syrjä, ja se on taustatyövaiheessa. Kaupankäynnin ja muun ohella Vienan Karjalaan on vienyt myös kulttuuritie, johon liittyy runolaulanta. Nykytilanne on Heikkisestä aivan poikkeuksellinen, sillä raja itään on kiinni, vaikka eri vuosikymmeninä itäisen naapurin kanssa on ollut monenlaista kanssatekemistä. – Hänellä on omat kysymyksensä 77-vuotiaana ihmisenä. – Sehän mahdollistaa sen, että ihmiset selviytyvät hyvinkin epävarmoissa oloissa. Dokumentin tekeminen on myös itsetutkiskelua, jolloin Heikkinen pyrkii ymmärtämään kainuulaista maailmankuvaa. – Ne ovat hienoa tarinoita ja kertovat kainuulaista vanhuksista. PÄÄLLE TULEVAT globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos sekä työn ja kapitalismin muutokset. DOKUMENTTI KANTAA työnimeä Syrjä, ja Heikkinen etsii siihen ihmisiä, mahdollisesti perheitä, joiden tarinoista löytyisi yhtymäkohtia rajakansan elämään: muun muassa on kuljettu rajalla, oltu töissä rajavartijana tai rakennettu Kostamusta. Digi kuuluu tilaukseesi Nopsa Jazzy Nopsa Comfort Madison Roma Nyt saatavilla uudet & laadukkaat koulureput! Tule tutustumaan valikoimaan ja nappaa suosikkisi ennen kuin parhaat viedään! ma-pe 9:30-18, la 9:30-14 su suljettu Kaikki loput kesäsandaalit normaalihinnasta. Topi voi olla yksi mahdollinen taiteilijakertoja. TOPI MIKKOLA tuli Kuhmoon ensimmäiseksi kulttuurisihteeriksi ja hän on toiminut myös Kostamuksen suunnalla. Minkä varassa ihmiset ovat, jos valtio keskittyy vain suuriin kasvukeskuksiin