>> 6 Paavo Piirainen ennätti työskennellä Tuupalan koulussa pitkän työuran: yli 43 vuotta. Noora LimNeLL. (08) 655 0001 Palvelemme: ma – pe 9.00 – 18.00, la 9.00 – 15.00, su 12.00 – 14.00 Tarjoukset voimassa 1.10. >> 11-22 Liitteessä asiaa lähiruoasta 6 4 1 4 8 8 1 2 6 2 5 7 1 8 4 p. (norm. Topi Mikkolan myyntipöydästä löytyi paahdettuja voileipiä sekä suolakurkkuja. – 31.10. Evergia Multilong 60 ja 120 kaps Pitkävaikutteinen monivitamiini Biorion tuoteperhe Shampoo, hoitoaine, stimuloiva hoitoneste (uutuus!) ja ravintolisäkapselit Bethover Focus 50 ja 100 purutabl. >> 8 Pääkirjoitus: Sähköisten palvelujen neuvonnasta erityisryhmille on tehtävä ilman muuta pysyvä tukimuoto. >> 2 Vahtimestari pääsi eläkkeelle Riikka Heikkinen on avannut Kuhmoon HauSport -verkkokaupan ja varastomyymälän. Pitkävaikutteinen melatoniinitabletti -15 % -15 % -15 % Devisol D-vitamiinit 10 µg mix 200 tabl., 20 µg 200 tabl., 50 µg 200 tabl., 100 µg 100 tabl. 25,69) 50 tabl. >> 26 Kannot palasiksi Järeällä jyrsimellä suurikin kanto katoaa näkyvistä minuuteissa. (norm. LOKAKUUTA 2018 NRO 79 Satumummo Kyllikki Kerolan pitämät lukutunnit ovat 5D:n viikon kohokohta. Lähiruoka-teemassa perehdytään muun muassa kalajalosteisiin ja riistaruokaan. -15 % 100 tabl. Päätoiminta keskittyy verkkoon, mutta myymälässäkin pääsee asioimaan ja tutustumaan tuotteisiin. Unital Long Night 1,9 mg melatoniini 30 ja 60 tabl. >> 10 Sato on nyt purkissa Mikkelinpäivä: Sadonkorjuumarkkinoilla myytiin paikallisia sadonkorjuutuotteita ja käsitöitä. PERUSTETTU 1959 | WWW.KUHMOLAINEN.FI | IRTONUMERO 2,50 € TIISTAI 2. 15,39) UUTUUS ajattelun tueksi! 19 90 11 90 € € Pohjolan talolla vietettiin lauantaina sadonkorjuumarkkinoita aurinkoisessa syyssäässä
Hyvänä esimerkkinä käytännön työstä on Kainuun Näkövammaiset ry:n hallinnoima ATK-hanke, joka tekee parrasvalojen ulkopuolella äärimmäisen tärkeää työtä näkövammaisten ihmisten parissa. Kokonaisuutena lähetysten näkyvyys oli ollut Kuhmossa talven mittaan epävarmaa, riippuen sääolosuhteista. Hankkeen nimi tulee sanoista apua tekniikan käyttöön, mikä kuvaa erittäin hyvin hanketyöntekijä Marko Hampisen kentällä tapaamaa tilannetta: siellä todellakin tarvitaan apua. Ja kun televisio teki tuloaan Kuhmoon 1962, niin Urho Kekkonen valittiin juuri uudelleen Suomen presidentiksi, Lentuankoskelle ja Saarikoskelle suunniteltiin ihan vakavasti voimalaitoksia ja Kuhmon Kiva oli juuri pelannut vuoden vaihteen kahta 196162 puolta ensimmäiset jääkiekko-ottelunsa. Yhteensä vastauksia: 268. Pulkkisen liikkeessä, jossa voitiin tällöin seurata neuvostoliittolaista ohjelmaa. Tyydyttävä mustavalkoisten lähetysten ”säteilyalueen” kerrottiin leikkaavan Kuhmon eteläkärkeä Jonkerissa. Nimittäin teoriassa vuoden alussa 1962 Kuhmon kirkonkylässä ei pitänyt televisiolähetysten näkyä ollenkaan, mutta ”täällä on kuitenkin seurattu lähetyksiä jo pitkähkön ajan.” Kuhmolaiset yrittäjät olivat suunnanneet antenninsa muualle. Palstan kokosi Jarno Hiltunen 30 vuotta sitten. Samaa pohdintaa ja myös käytännön ratkaisuja kaivataan myös muiden käyttäjäryhmien, kuten erilaisten vammojen kanssa elävien avustamisessa. Kartassa osuu Turku maailman navan eli sammakon kohdalle. Uusi kysymys: Saako kuhmolaisista yrityksistä hyvää asiakaspalvelua. Televisiolähetyksistä tehty uutinen lupaili kuitenkin lähetyksiä Pohjois-Karjalaan Kolille rakennettavan lähetysaseman kautta. Talon Kellaritiloihin eli Pohjolan kivimäkeen on tulossa Sampo-galleria. Tukipalvelut ehdottomasti pysyviksi toimintamalleiksi Pääkirjoitus 2.10.2018 Paikallislehti Kuhmolainen, perustettu 10.7.1959 6 Päätoimittaja: Timo Kyllönen 044 332 5320 6 Jakelupäivystys: 0800 955 05 6 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@slpmedia.fi % 65 35 P ohjolan talon suunnitelmat ovat lähes valmiit, uutisoi Kuhmolainen. Pohjolan talon suunnitelmat ovat jo hahmottuneet, yrityselämää kehitetään ja keskustellaan työttömyydestä sekä isoista lantuista. E nsi viikolla avataan teollisuusalueella yrityspalvelukeskus. Ensimmäisen näkökulman kannattajat näkivät työttömät pinnaavina lorvikkoina, jotka olivat itse aiheuttaneet työttömyytensä... Gallerian lattiaan tulee gartografia eli kartta Pohjolasta. Ilmeisesti seuraava vaihe oli sen, kun tv-lähetykset alkoivat näkyä ja kuhmolaismiehet kokoontuivat seuraamaan televisiota huoltoaseman baariin tai liikkeen näyteikkunan taakse. Polttomoottori käyntiin ja siitä hihnalla auton laturi pyörimään jotta uutistenlukija Kauko Saarentaus ja tv-kuuluttaja Teija Sopanen saatiin ruutuun. Monesti uusien laitteiden, sovellusten ja sähköisten palvelujen käyttöönotto vaatii useita neuvontakäyntejä. Tällä tavalla Kuhmoon saatiin näkymään muun muassa Zakopanen MM-kisat, joissa hiihtäjä Eero Mäntyranta voitti 30 kilometrillä MM-kultaa. Asiasta sovittiin viime viikolla Lentiirassa. Kirjailija Unto Heikura on suunnitellut sinne satakunta versiota sammosta. Pohjolan talo on lähes fantasia, mutta tiukasti Kalevalan runoihin perustuva. Muualla maassa toiminta on jo pysyvää, ja niin sen tulee olla myös Kainuussa. Tällä palstalla kerrotaan ennenvanhaisista, ja nyt kurkistetaan 30 vuoden takaiseen Kuhmoon, eli vuorossa on 4. Työttömyyden nähtiin johtavan kohtalonomaisesti synkkiin seurauksiin: alkoholismiin ja perheiden hajoamisiin... Jotta näin kävisi, tarvitaan ehdottomasti riittävä määrä ATK-hankkeen kaltaisia tukipalveluja. Kuhmolaisilla oli 60-luvulla kova halu katsella televisiota. En: 35 % eli 93 vastausta. Kainuussa näkövammaisten ATK-neuvontapalvelu toimii vielä hankemuotoisena. Sähköiset palvelut eivät luonnollisestikaan ole huono asia, vaan ääniohjattavat laitteet saattavat tuoda muun muassa näkövammaisten ulottuville kokonaan uusia asioita. Useampi kerta voi kulua pelkästään siihen, että entuudestaan tätä maailmaa tuntematon rohkaistuu ylittämään kynnyksen ja ottamaan tabletin käyttöön. www.kuhmolainen.fi V etipä suuta hymyyn, kun sattumalta löysin vanhasta 16.3.1962 ilmestyneestä Kuhmolaisesta uutisen ensimmäisten televisiolähetysten vastaanottamisesta Kuhmon keskustassa. lokakuuta 2018 Vanha kysymys: Oletko valmistautunut talven tulemiseen. 2 KESKUSTELE KUHMOLAINEN – Tiistaina 2. Keskukseen tulee neuvojia, joita pikakouluttavat Nestor-Partnersin jäsenet. Tuosta uutisointitavasta heijastelee hieman sellaistakin meininkiä, että Kuhmon kirkonkylässä on alan liikkeissä kilpailtu, kuka saa ensin televisiolähetykset näkymään. Myös Pielisen Kumi Oy ja Valokuvausliike Komulainen ovat olleet lähetysten seuraamisessa tiiviissä tuntumassa. Ensimmäisenä saatiin televisio näkymään T:mi Matti H. A TV:n katselu Kuhmossa alkoi neuvostoliittolaisia ohjelmia seuraamalla! Kun televisiot tulivat Kuhmoon Kolumni Antero Komulainen antero.komulainen@slpmedia.fi Kirjoittaja on Kuhmolaisen toimittaja E rilaisten mobiililaitteiden ja verkkopalvelujen yleistymisen yhteydessä on puhuttu toistuvasti siitä, kuinka ikäihmiset pääsevät mukaan tähän kokonaan uudenlaiseen toimintaympäristöön. Kaikkiaan kahdeksan neuvojaa antaa ohjeita kuhmolaisille yrityksille. Toinen näkökulma työttömyyteen oli työttömiä säälittelevä asenne. K un työttömyys alkoi maassamme lisääntyä 1970-luvun puolivälissä, työttömyydestä käyty keskustelu alkoi kieppua kahden myyttisen näkökulman varassa. Kellarin muoto muistuttaa ristikirkon pohjapiirrosta, onhan erään version mukaan sampo sama kuin kirkko. L antut vain suurenevat. Sähköttömissä taloissa, missä pulsaattoripyykkikonettakin pyöritettiin hihnavetoisena pienellä polttomoottorilla, niin sama systeemi kehitettiin televison akuille. Lanttukisan kärkeen päästiin Juonnolla 8,5-kiloisella jättilantulla, jonka ympärysmitttakin on huimat 90 senttiä. Kyllä: 65 % eli 175 vastausta. lokakuuta 1988 ilmestynyt Kuhmolainen
Kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi Vt5 kehittäminen, Vt22 yhteysvälin parantaminen, KajaaniSotkamo seudullisen yhteysvälin parantaminen ja Vt 89. Kirjoita viestin alkuun KUH ASIA sitten viesti Ohje: Yleisönosastossa julkaistaan ensisijaisesti vain omalla nimellä kirjoitettuja mielipiteitä. Kirja ilmestyy ensi vuoden kesäkuussa. com. Tässä lentoja rautatieliikenteen roolia ei voi vähätellä. TOMI MARKKOLA & Fernet PE 28.12. Mahtanevatko edes itse ymmärtää sanojen sisältöä. Käytkö yksin vai porukalla. Oletko vesijumppaaja vai uimari vai käytkö uimahallissa ensisijaisesti rentoutuaksesi vaikkapa poreammeessa. LEIF LINDEMAN & Amore PE 9.11. Kun voittaja yhä useammin vie kaiken, on osaavan työvoiman saatavuus kaikkialla maassamme turvattava. Pyydän lähettämään kommentteja/kertomuksia 31.12.2018 mennessä sähköpostitse sanajarjestys@gmail. MIELIPIDE Moni meistä on varmaan huomannut, että ala-asteen muutto puukouluun on tuonut ”siKainuussa on menossa monin tavoin myönteinen pöhinä, jota on entisestään vauhditettava vahvalla edunvalvonnalla. Maanteiden ja rataverkon korjausvelka, yleensäkin rahoitus, tulee olemaan eduskuntavaalien jälkeisten hallitusohjelmaneuvottelujen iso kysymys. lokakuuta 2018 – KUHMOLAINEN 3 Mielipiteet: toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi, Kuhmolainen, Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo. Kokemuksesta voin sanoa, että asiat menevät eteenpäin yhdessä tekemällä, ei yksin sooloilemalla. Tässä välttämätöntä on Kainuun koulutuksen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen. Haluan sisällyttää kirjaan teknisten asiantuntijoiden lisäksi myös niin sanottujen tavallisten käyttäjien kokemuksia uimahalleista. Hallituksen pitää ottaa tosissaan maakunnista tapahtuva aivovuoto ja ryhdyttävä konkreettisiin toimiin maakuntien elinvoiman ja tasavertaisten koulutusmahdollisuuksien puolesta. Kuinka usein käyt uimahallissa. Sampsa Hakala FM Uimahallit Suomessa -kirjan toimittaja Uimahallin asiakas, kerro kokemuksistasi kirjassa! Lasten kielenkäyttö esille kodeissa MIELIPIDE Kainuun Keskustanuoret vaatii, että Kainuuseen on perustettava oma yliopisto. Mikä siellä on hyvää, missä on parantamisen varaa. Ne synnyttävät ympärilleen uutta yritystoimintaa ja verkostoja, mitkä ovat välttämättömiä alueen pitämiseksi elinvoimaisena. Etenkin korkeakoulutettujen aiheuttama muuttotappio Kainuusta muualle Suomeen on kestämätöntä. Siksi keskeistä on osaavan työvoiman saannin varmistaminen. Tuskin! Tiedän, että kouluissa tehdään jatkuvasti arvokasta työtä tällaisten asioiden kitkemiseksi, mutta tehdäänkö tarpeeksi kodeissa, sillä jostakin nämäkin ”opit” ovat lähtöisin. HEIKKI KOSKELO & Taivaankaari PE 7.12. Kainuun saavutettavuuden parantaminen niin maakunnan sisällä kuin maakunnan ulkopuolella on laaja kokonaisuus. Teknologian kehitykseen perustuva talouskasvu taas on aina edellyttänyt osaavaa työvoimaa taustalleen. Muun muassa Oulun yliopiston taannoinen päätös lopettaa opettajankoulutus Kajaanissa on yksi esimerkki nykyisestä, vaarallisesta kehityssuunnasta, missä yliopistoyhteisöt keskittyvät vain tietyille paikkakunnille. Pohjoisja Itä-Suomen maakunnat ovatkin tiivistäneet rivejään kuluneiden vuosien aikana. Suuret välimatkat yliopistoihin uhkaavat myös koulutukseen saavutettavuutta, ja voivat sysätä monia nuoria korkeakoulutuksen ulkopuolelle. Esitämme sitä, että opetusja kulttuuriministeriö käynnistää selvityksen monialaisen yliopiston perustamisesta Kainuuseen. Nämä mm. Kainuun Keskustanuoret peräänkuuluttaakin vahvaa ja periaatteellista politiikkaa koko Suomen pitämiseksi vahvana ja virkeänä. Vahvan talousja työllisyyskehityksen myötä niin Kainuussakin työvoimapula on todellinen. Olemme myös listanneet tavoitteeksi sähkön siirtohintojen tasapuolisuuden takaamisen koko maassa. Osa tavoitteista on sellaisia, joita ajetaan ensi kevään eduskuntavaalien jälkeiseen uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Tavoitteet toki elävät tilanteen ja tarpeiden mukaan. Toivottavasti kyseiset tenavat osaavat jo lukea, tunnistavat tästä itsensä, miettisivät kielenkäyttöänsä ja niin sanotusti siivoaisivat suunsa! Urpo Huotari Kainuun Keskustanuoret esittää, että Kainuuseen on saatava oma yliopisto. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja otsikoida tekstiä. Listalla ovat myös Kuhmon ja Suomussalmen pienlentokenttähankkeet. Kainuun Liitto on laatinut listan tulevien vuosien tavoitteista yhteistyössä Kainuun kuntien ja muiden tahojen kanssa. Ja sanomattakin on selvää, että maakuntaja sote –uudistus on saatava toteutukseen kainuulaisten palveluiden turvaamiseksi. Kainuussa on vireillä yli 2 miljardin euron elinkeinoinvestoinnit. Tiistaina 2. Tuleeko saunassa keskusteltua vai nautitko löylyistä mieluiten hiljaisuudessa. Olisi mielenkiintoista saada vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on ”kotiuimahallisi”. Kirjoituksia ei palauteta. Kirjoittajan nimeä ei anneta toimituksen ulkopuolelle. Elinvoimainen ja hyvinvoiva yhteisö tarvitsee taustalleen toimivan talouden. Kuinka paljon uit kerrallaan. Mikä on paras uimahallikokemuksesi, entä huonoin. WiKiMedia coMMonS KUHMON KELO KUHMON KELO KUHMON KELO, Väinämöinen 6 88900 KUHMO Tanssit klo 20 01 • ANNISKELUOIKEUDET fb: kuhmonkelo • LIPUT 15 € ( käteinen, maksukortit ja smartum ) PE 12.10. Tuottavuuden kasvu vaatii koulutuksen kautta saavutettavaa laajaa teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen taitoa. Tulemme hyödyntämään myös valtion budjettiesityksen mahdollistaman siltasopimusmallin, jolla haetaan ratkaisuja valtion ja alueellisten toimijoiden kanssa työvoiman saatavuuteen, saavutettavuuteen, osaamiseen ja koulutukseen sekä alueen tunnettavuuden parantamiseen. Uutisvinkit ja tiedustelut: Puhelimitse 044 332 5320, sähköpostitse toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi. matkailuun, puunjalostukseen ja kaivannaisteollisuuteen liittyvät hankkeet on saatava eteenpäin. Tangokuninkaalliset 2018: SAANA SASSALI & JARNO KOKKO Mika Sihvolan Orkesteri MiSiO PE 23.11. Nimimerkkikirjoituksia julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Onko uimahallikäynti sinulle osa arkea vai aina yhtä juhlaa. Hallituksen pitää nyt lisätä panoksia maakuntayliopistojen houkuttelevuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Erityisesti kasvavan automaation takia tapahtuva rutiinityön väheneminen edellyttää korkeakoulutetun työvoiman kasvattamista kaikissa maamme osissa. Kirjoita napakasti. Nuo polvenkorkuiset alakoululaiset tenavat osaavat ainakin kiroilla jopa rivoimmilla sukupuolielinten nimillä kovaan, häiritsevään ääneen. Näiden ja monien muiden tavoitteiden eteenpäinvieminen vaatii ja edellyttää vahvaa yhteistyötä maakunnassa ja naapurimaakuntien kanssa. KOMIAT gramofoni.fi. HEIDI PAKARINEN & Karavaani PE 26.10. Korkeakoulujen merkitys alueelleen on muutenkin keskeinen. Kansainvälisessä ja verkottuvassa maailmassa elinkeinoelämän tuottavuus on äärimmäisen tärkeää yritysten ja elinkeinoelämän pärjäämiselle. Mielestäni kotikasvatuksella on tärkein ja ratkaisevin rooli, joten ottakaahan asiat esille. Kainuun Keskustanuoret Yliopisto Kainuuseen vistystä” S-Marketin kulmille. Kirjaan valittavat kommentit/kertomukset voidaan tarvittaessa julkaista myös nimettöminä. Timo Korhonen Kansanedustaja (kesk) Maakuntahallituksen puheenjohtaja Edunvalvontalistaa Eduskunnasta MIELIPIDE Olen kokoamassa Uimahallit Suomessa -nimistä kirjaa, jossa käsitellään hallien tekniikkaa, historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta monista näkökulmista. Samoin tärkeiden maantieyhteyksien kehittäminen on avainasemassa alempiasteista tieverkkoa myöten. Tekstiviestit: Lähetä viesti numeroon 17192. Jos nykykehitys jatkuu, moni kainuulainen yritys tulee kärsimään entistä enemmän koulutetun työvoiman puutteesta, mikä heijastuu kasvavien palkkakustannusten ja puuttuvan työvoiman kautta suoraan paikallisten yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn
Se kertoo lähellä olevista paikoista kellotaulun mukaisesti, eli vaikka K-kauppa 30 metrin päässä kello kymmenessä, Pulkkinen selittää. Siellä on todettu, että näkövammaisten ryhmäkoulutukset eivät toimi, sillä kahdeksan tunnin istumisen jälkeen kukaan ei muista seuraavana päivänä mitään oppimaansa. Olen kirjoittanut näitä suosituksia tuen saamiseen kolme kappaletta, ja jokainen niistä on mennyt läpi, Marko Hampinen kertoi. lokakuuta 2018 Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi Näkövammaisten tilanne ja avunsaantimahdollisuudet Kainuussa ovat kaksijakoiset. Timo Kyllönen Sari KariKKo. Älylaitteiden käyttöönoton esteenä useille näkövammaisille on laitteiden korkea hinta, sillä useat yhdistyksen 300 jäsenestä ovat kaikista pienituloisimpia eläkeläisiä. Keskeistä on myös levittää tuotteita epätyypillisiä kanavia pitkin: erikoisliikkeiden ohella tuotteita pitäisi jakaa Rouge-Oikarisen mukaan esimerkiksi pr-lahjoina, jotta tietoisuus niistä leviää. Hän sanoo, että erikoistuotteiden kehittelyn taustalla on olennaista tehdä jatkuvaa ja hyvää brändäystyötä. Hänen puhelimensa hakee tietoa netistä ja vastaa kysymyksiin omistajansa käskyjen mukaan. Hampinen on kiertänyt kainuulaisten näkövammaisten tukena kahden vuoden ajan auttamassa heitä tietokoneiden, älypuhelinten ja tablettien käyttöönotossa ja käytössä. Hän näkee itsekin rajoittuneesti ja osaa neuvoa erinomaisesti toisia näkövammaisia palvelujen käytössä. Kuhmolainen Ritva Pulkkinen käyttää omaa älypuhelintaan puheohjauksella sujuvammin kuin moni näkevä omaa puhelintaan. A Näkövammaisten ryhmäkoulutukset eivät toimi, sillä kahdeksan tunnin istumisen jälkeen kukaan ei muista seuraavana päivänä mitään oppimaansa. Projektipäällikkö Regis RougeOikarinen sanoo, että hukkapalojen hyödyntämisen pohtimisessa on tärkeää oivaltaa, että vaikka ne saattavat näyttää kuhmolaisin silmin pelkiltä puupalikoilta, joku toinen voi nähdä niissä vaikka mitä mahdollisuuksia. – Kannustan kaikkia näkövammaisia opettelemaan näiden palvelujen käytön. Kainuulaisia näkövammaisia avustaa Marko Hampisen kanssa myös Jari Heikkinen Paikka auki 2 -hankkeesta. Vauhtia ajatustyölle oli antamassa Rockers Oy:n Sara Vaskivuo, joka kertoi luonnonkiven käyttämisestä design-tuotteiden materiaalina. Älylaitteiden kalleus avun esteenä Näkövammaisille korvaamattoman tärkeät laitteet ovat vähävaraisille eläkeläisille liian suuri kuluerä, sanoo ATK-hankkeessa käyttötukea antava Marko Hampinen. Hän sanoo, että todennäköisesti hukkapaloista kehitettävien tuotteiden asiakkaat ovat Kuhmon ulkopuolella, minkä vuoksi tietoa on levitettävä eri tavoin. Hän sanoo, että henkilökohtaisesti annettava neuvonta on erittäin tarpeellista. Pulkkinen kulkee opaskoiran kanssa, mutta pitää älypuhelinta erinomaisena lisänä koiran tarjoamaan opastukseen. – Yksi mahdollisuus olisi yhdistellä kiveä ja puuta ja luoda niistä tuotteita, kuten luksuskelloja, Rouge-Oikarinen kertoo. Heikkinen neuvoi verkkopankkisovelluksen käyttöä tabletilla muun muassa Laini Kyllöselle. Toinen rajoittava tekijä laitteiden käyttöönotossa on asiakkaan ikä. – Tässä työssä pitää käyttää julkkiksia, vaikka kainuulaisia kansanedustajia, jotka esittelevät tuotteita liikkuessaan. Puun hukkapaloille halutaan löytää käyttöä Rockers Oy:n Sara Vaskivuo kertoi luonnonkiven käytöstä design-tuotteissa. – Lisäksi kuuntelen tämän avulla paljon kirjoja, sillä niitä saa ladattua suoraan puhelimeen. Kyllönen arvioi, että sovellusten käyttäminen on opeteltavissa, kun siihen vain paneutuu. – Tämä malli on otettu suoraan Pohjois-Karjalasta, missä ATK-neuvonta on muutettu pysyväksi toiminnaksi. Marko Hampinen kertoo tehneensä kahden vuoden aikana viitisensataa asiakaskäyntiä koko Kainuun alueella. – Jos kokeilun jälkeen on sitä mieltä, että käyttö ei onnistu, niin sekin on tärkeää tietoa. Hän sanoo, että paras tapa antaa neuvontaa on käydä asiakkaan kotona kaikessa rauhassa. Toisaalta taas Kainuussa on mahdollisuus saada neuvontaa, jossa itse kullekin etsitään paras mahdollinen palvelu, Marko Hampinen Kainuun Näkövammaiset ry:n ATK-hankkeesta sanoi torstaina Kuhmossa. Jari Heikkinen neuvoi Laini Kyllöselle tabletin käyttämistä ääniohjauksella. Viime keskiviikkona pidetyssä Woodpolis2020 -ideatyöpajassa puuteollisuuden hukkapaloille ideoitiin erilaisia käyttökohteita, joita löytyikin useita. Paikasta toiseen suunnistamisen sekä puhelujen ohella Pulkkinen käyttää älypuhelimella muun muassa kalenterija tekstiviestisovelluksia sekä hakee tietoa netistä. Marko Hampinen kannustaa niin ikään ylittämään kokeilemisen kynnyksen, sillä hankkeen kautta se on mahdollista lainalaitteilla. – Nuoremmille nämä on helppo opettaa, mutta korkea ikä voi tulla esteeksi, jos laitteiden kanssa ei ole aikaisemmin ollut tekemisissä, Hampinen sanoi. – Tuote pitää tehdä haluttavaksi, ja sille pitää rakentaa tarinaa. – Vammaispalvelulain nojalla voi kuitenkin saada tukea älypuhelimen hankkimiseen. – Kaupungilla liikkuessani puhelin kertoo koko ajan, missä olen menossa ja vaikkapa sen, että lähestyn tietä. 4 PUHEENAIHEET KUHMOLAINEN – Tiistaina 2. – Kyllä uskon, että tämä on opeteltavissa, kun tähän vain paneutuu, Kyllönen arvioi. Tätä ei ole mielestäni aikaisemmin korostettu tarpeeksi. Marko Hampinen Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi Kuhmolaisesta puusta ja ennen kaikkea puun hukkapaloista halutaan brändätä kiinnostava raaka-aine jatkojalostukseen, jopa luksustuotteisiin. Sovellus kertoi jatkuvasti, mitä käyttäjä oli tekemässä ja mitä painikkeita hän painoi. – Kainuussa ollaan keskimäärin varattomampia kuin muualla maassa, ja se vaikeuttaa näkövammaisten tarvitsemien laitteiden hankintaa. Sillä tavalla vältytään turhien laitteiden ostamiselta. – Minun mielestäni palveluja kannattaa opiskella nimenomaan tabletilla, koska siinä on suurempi näyttö, Heikkinen sanoi ja venytti tabletin näytöllä kirjaimet koko ruudun kokoisiksi. Kun käyn neuvomassa kotona kaikessa rauhassa, jotakin jää myös mieleen, torstaina Kuhmon näkövammaisten kerhossa vieraillut Hampinen kertoo
Kainuun Sanomien päätoimittaja vaihtuu Markus Pirttijoki on nimitetty Lahdessa ilmestyvän Etelä-Suomen Sanomien vastaavaksi päätoimittajaksi.. Kainuu on tässä suhteessa viimeisten joukossa. – Meitä kaikkia ei saa panna yhteen putkeen, sillä kaikilla näkövammaisilla on erilainen näkövamma. Päätoimittajan tehtävän ohella Pirttijoki toimii konsernin Päijät-Hämeessä ilmestyvien lehtien sisältöjohtajana. Hän oli kertomassa oppisopimuksesta Kainuun Yrittäjien järjestämällä Osaajia työelämän tarpeisiin -kiertueella Kuhmossa ja Sotkamossa. Opiskelu limittyy työn lomaan ja koulussa käytäviä tunteja on hyvin vaihteleva määrä. Ritva Pulkkinen, joka on ottanut älylaitteet omakseen, lähettää terveisiä sekä päättäjille että sovellusja laitekehittäjille. Pirttijoki jatkaa Kainuun Sanomien päätoimittajan tehtävässä tammikuun 2019 loppuun saakka tai kunnes uusi päätoimittaja on nimitetty. Etelä-Suomen Sanomat on osa Mediatalo Keskisuomalaista. Kettunen kertoo, että oppisopimusta voi hyödyntää joko pätevyyden hankkimiseen tai täydennyskoulutukseen. lokakuuta 2018 – KUHMOLAINEN 5 Älylaitteiden kalleus avun esteenä Jari Heikkinen neuvoi Laini Kyllöselle tabletin käyttämistä ääniohjauksella. Mari Heikura, Timo Kyllönen mari.heikura@slpmedia.fi Moni luulee tietävänsä mitä on oppisopimuksella opiskeleminen, mutta koulutustarkastaja Anne Eronen Kainuun Ammattiopiston Oppisopimuspalveluista kertoo, että tiedot ovat usein virheellisiä. – Siivouspuolella on alkamassa oppisopimuskoulutus lokakuussa yhdelle henkilölle. – Tässä koulutuksessa opiskellaan omaan työhön liittyvää palvelumuotoilua. Onhan näkevillekin erilaisia laitteita, Pulkkinen sanoo. Lyhimmillään se voi olla vain viikon, mutta yleensä vähintään neljä kuukautta. Hän aloittaa uudessa tehtävässä viimeistään 1.2.2019. Tarvetta neuvonnalle on erittäin paljon: Hampiselle on kertynyt kahden vuoden aikana yli 500 asiakaskontaktia, vaikka hän on työskennellyt hankkeessa vain 75-prosenttisella työajalla. Sellainen on meneillään muun muassa kaupungin esimiehille, jotka käyvät omaa työtä tukevaa oppisopimuskoulutusta. Pirttijoki aloitti Kainuun Sanomien päätoimittajana vappuna 2013. Henkilöstöasiainhoitaja Miia Kettunen kertoo, että parhaillaan on päättymässä Woodpoliksen oppisopimuskoulutus, jossa oli mukana puolenkymmentä opiskelijaa. Erosen mukaan tietoa yrityksiin pitäisi pystyä viemään tehokkaammin käymällä yrityksissä. Erosen mukaan oppisopimus on osin käyttämätön potentiaali, kun etsitään ratkaisuja työvoimapulaan, josta Kainuussakin monilla aloilla kärsitään. Opiskelijoille on oltava työpaikkaohjaaja, ja yhteistyö ohjaajan, opettajan ja opiskelijan kesken on tiivistä. Oppisopimuksella voi paitsi suorittaa koko tutkinnon, myös tutkinnon osia ja järjestää lisäkoulutusta henkilöstölle. mari HeiKura Kainuun Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki on nimitetty Lahdessa ilmestyvän Etelä-Suomen Sanomien vastaavaksi päätoimittajaksi. Jos kyseessä on työtön, voi työnantaja saada oppisopimusopiskelijasta palkkatukea ja kuntalisää. – Viiden ja puolen vuoden rupeama päätoimittajana on ollut monipuolinen ja antoisa. SLP Kustannus Oy aloittaa uuden päätoimittajan hakuprosessin välittömästi. Lehtikonsernimme on kasvanut yritysostoin Pohjois-Suomessa. Lehden sisältöstrategiaa on uudistettu onnistuneesti ja digitaalinen kehitystyö jatkuu. Lisäksi on alkamassa tuotekehityksen ammattitutkintoon johtava koulutus, johon on lähdössä mukaan 17 kaupungin työntekijää. Eronen huomauttaa, että oppisopimuspalvelut laatii sopimuksen ja oppisopimus on kestoltaan ja toteutukseltaan varsin joustava. Yleinen käsitys oppisopimuksesta on, että se on hirvittävän byrokraattista ja paperisotaa saa käydä paljon. Marko Hampinen sanoo, että sen jälkeen neuvonta muuttuu todennäköisesti pysyväksi toimintamuodoksi. Timo Kyllönen Sataprosenttisesti Stean rahoittama ATK-hanke jatkuu vielä ensi vuoden ajan. Oppisopimuksessa opiskelijalle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja kyse on määräaikaisesta työsuhteesta, Eronen kertoo. Olemme palanneet pörssiyhtiöstä takaisin kainuulaiseksi perheyhtiöksi. – Haluamme kiittää Markusta hyvästä työstä Kainuun Sanomien ja koko lehtiperheen eteen ja toivottaa onnea uusiin työtehtäviin, sanoo SLP Kustannus Oy:n toimitusjohtaja Tenna Talvi-Pietarila. Eronen kokee, että tietoa yrityksiin pitäisi saada enemmän oppisopimuksen mahdollisuuksista. Tiistaina 2. – Monessa muussa maakunnassa toiminta on jo pysyvää. Vastuu oppisopimuskoulutuksessa oppimisesta on koulutuksen järjestäjällä, ei yrityksellä. Nämä täytyy kuitenkin hakea ennen oppisopimuksen alkamista. Seuraajani saa Kainuun Sanomissa ja koko yhtiössä mielenkiintoisen tehtävän ja sitoutuneen joukkueen, Pirttijoki kertoo. Oleellista onkin henkilökohtaistaminen, jonka tekee opettaja. Joustavuus mahdollistaa lyhyenkin oppisopimuksen Oppisopimuksesta on harhaluuloja Anne Eronen matkustaa ympäri Kainuun tekemässä oppisopimuksia yrityksissä. Kuhmon kaupunki on ollut viime vuosina aktiivinen oppisopimuskouluttaja. Yritykselle oppisopimus tarjoaa mahdollisuuden saada koulutettu työntekijä suoraan tarvittaviin tehtäviin. Kyllönen arvioi, että sovellusten käyttäminen on opeteltavissa, kun siihen vain paneutuu. Kun mietitään, mitä kuntatyö voi olla tulevaisuudessa, joka työssä riittää kehitettävää. Myös kiinteistöhoidossa on parhaillaan yksi oppisopimuskoulutettava. Haimme työntekijöitä tätä kautta, joten siistijä varmasti myös työllistyy, Kettunen sanoo. Vaihtoehtoja täytyy olla erilaisia sen mukaan, mistä kukin hyötyy
Marjoja Mikkola ei enää käy poimimassa, mutta syksyllä hän kerää mielellään sieniä. Kävijöiden kommenteista paistoi tyytyväisyys, ja kirkas auringonpaiste toi esille ruskan kauniin väriloiston. Ohjelma on palkittu Suomessa yhtenä Business Finlandin menestyksekkäimpänä ohjelmana. Anu Kyllönen Sisustussoppi Stiinukasta sanoo syksyn olevan hyvä vuodenaika askartelijalle. Sää oli mitä sopivin tälle tapahtumalle. Heikura kehottaa nyt keräämään karpaloita, jotka ovat hänen mukaansa pakkasyön jälkeen parhaimmillaan. Toisena kesänä sato on parempi, toisena huonompi. – Sadonkorjuun aikaan kerätään talveksi ruokaa maasta. Luonnonmateriaaleista Kyllönen tekee muun muassa kransseja ja asetelmia. Kuhmolainen toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Sahateollisuus ry:n ja Business Finlandin toteuttama Wood from Finland -ohjelma palkittiin Kiinan Chongqingissa 16. syyskuuta CTWPDA:n (China Timber and Wood Product Distribution Association) tunnustuksella ja kunniakirjalla. – Juurekset säilyvät parhaiten maakellarissa. Kautta ihmisen historian sadonkorjuuta on tehty, eihän tässä muuten elettäisi. Konferenssiin osallistui suomalaisten lisäksi puualan toimijoita eri puolilta maailmaa. – Etenkin nyt Kiinan markkinatilanteen muuttuessa menekinedistämisohjelman jatkamisella on suuri merkitys, Merivuori painottaa. Heikuralla oli myynnissä myös erinomaista Kainuun mustaa perunaa. 6 PUHEENAIHEET KUHMOLAINEN – Tiistaina 2. CTWPDA:n jäsenkunta koostuu 2000:sta puutuotteiden maahantuojaja jakeluyhtiöstä. Jos sellaista ei ole, niin sitten pitää keittää ja pakastaa. Pentti Heikura työn touhussa.. – Ohjelmalla on ollut suuri merkitys sahatavaran viennin kasvattamisessa Kiinaan, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo. – Sadonkorjuu on kesän työn tuloksen toteamista. Purjon voi pakastaa sellaisenaan ja punajuuret säilötään etikan kanssa. Sahateollisuuden tavoitteena on jatkaa menekinedistämisohjelmaa ja tiivistää yhteistyötä Kiinassa etenkin teollisten loppukäyttäjien kanssa. Kiina pysyy kuitenkin yhä vientimaiden kärjessä. Tänä kesänä sato oli erinomainen, vaikka kastelua kylvömaa kaipasi helteiden takia erityisen paljon. Pohjolan talolla järjestetyiltä sadonkorjuumarkkinoilta löytyi paikallista lähiruokaa, käsitöitä ja sadonkorjuun herkkuja. Kiinalainen sahatavaran ja puutuotteiden kansallinen maahantuojaja jakelujärjestö China Timber and Wood Product Distribution Association järjesti 16.09.2018 Chongqingissa kahdeksannen Globaalin puutuotekaupan konferessin. Sahateollisuus toivoo palkitulle sahatavaran vientihankkeelle jatkoa ennen kaikkea tuotteiston ja myynnin kehittämiseen uusilla alueilla. Viennin arvo on 2010-luvulla kasvanut muutamista miljoonista euroista noin 330 miljoonaan euroon (2017). Kiina oli näin ollen sahatavaran suurin vientimarkkina vuonna 2017. – Kerään tatteja ja rouskuja. Pentti Heikuran myyntipöydästä löytyi juureksia, hunajaa sekä villatuotteita omista lampaista. Ulla Komulainen Juureksille oli markkinoilla kysyntää. Business Finlandin lisäksi Wood from Finland -ohjelma on saanut merkittävää tukea ja arvovaltapalveluita maaja metsätalousministeriöltä ja -ministereiltä, työja elinkeinoministeriöltä sekä Suomen diplomaattiverkostolta eri maissa. Myös Mari ja Mikko Heikuran Kuhmossa kasvatettuja yrttejä löytyi hyvä valikoima. Markkinat saivat paljon kehuja ja monen toiveissa oli, että sadonkorjuumarkkinoista tulisi Kuhmoon jokavuotinen tapahtuma. – Kuhmosta löytyy paljon askartelusta sekä sisustamisesta kiinnostuneita ihmisiä, Kyllönen toteaa. Komulainen on hyvin tyytyväinen tapahtumaan, josta saa paikallisia tuotteita. arkisTo: MarjaTTa kurvinen noora LiMneLL A Ostan mieluiten lähiruokaa, joten on hienoa, että tällainen tapahtuma on järjestetty Kuhmoon. Lisäksi Kiinan puutuoteteollisuuden nopeaan rakennemuutokseen pyritään vastaamaan ja sahatavaran jatkojalosteiden vientiä pyritään lisäämään. Heikuran myyntipisteellä asioi myös Ulla Komulainen, joka osti markkinoilta porkkanaa, purjoa ja valkosipulia. Suomalaiset vientiponnistelut ovat saaneet paikallista tunnustusta. lokakuuta 2018 Noora Limnell toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Sadonkorjuumarkkinoilla myyntipistettä pitänyt Topi Mikkola toteaa sadonkorjuun olevan tärkeää aikaa. – Ostan mieluiten lähiruokaa, joten on hienoa, että tällainen tapahtuma on järjestetty Kuhmoon, Komulainen sanoi. – Sadonkorjuun aikaan kerätään luonnon omaa satoa ja metsästä löytyy monenlaista kerättävää, kuten koivunoksat, kanervat, kävyt ja havut. Tänä syksynä on tulossa hyvä sato, hän toteaa. Tänä vuonna sahatavaran kysyntä Kiinassa on pudonnut ja kilpailu kiristynyt. Sahateollisuudelle palkinto Kiinasta Sahateollisuuden markkina Kiinassa on kasvanut huomattavasti. Paikallisia sadonkorjuutuotteita Anu Kyllönen alkoi valmistaa ikikukka-asetelmia paikkoihin, joihin oikeita kukkia ei voi viedä. Menestyvän ohjelman jatkaminen tukisi myös valtion panostuksia uusiin hankkeisiin. Suomen metsäja biotalousstrategian mukainen sahateollisuuden tuotannon kasvu on viimeisen viiden vuoden aikana viety käytännössä kokonaan Kiinaan. Ohjelman aikana sahatavaran vienti nelinkertaistui 1,7 miljoonaan kuutiometriin (2017)
Turnauksen pääpalkinto on kahden hengen matka seuraamaan NHL peliä Pohjois-Amerikkaan. Johanna Niininen: Somestrategia opas yrittäjille . Yhdessä huoneessa on varastomyymälä ja toisessa varastoja postitushuone. Lomaviikon aloittaa Nuorisotila Yläkerrassa pidettävä Yökahvila, joka on tarkoitettu yli 13-vuotiaille (myös seiskaluokkalaisille) nuorille. Muista käyttää myös Harrastekortin edut syyslomaviikon toiminnoissa, nuorisopalveluista vinkataan. Pelin ikäraja on 12 vuotta. Arkkitehtuurin Finlandia Helsinkiin Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn myöntämä Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto on mennyt tänä vuonna Uudelle lastensairaalalle. Itse koiran omistajana ajattelen pikemminkin niin päin, että kannattaa valita kerralla kunnolliset lelut, Heikkinen sanoo. Markkinointihenkisesti keskeisenä tavoitteena on uusien asiakkaiden hankinta ja yhteydenpidon aloittaminen heidän kanssaan. Niin ikään lauantaina 29. Jäähallilla on mahdollisuus luistella vapailla vuoroilla, ja mahdollista on myös varata ajoissa liikuntasalivuoro lomaviikolle. – En kilpaile hinnalla ja huonolla laadulla, vaan myyn tuotteita, joiden tiedän kestävän kovaa käyttöä. Linkki löytyy myös Nuorisopalveluiden sivujen alta. Niininen työskentelee Kuopiossa e-Sollertis Oy:n toimitusjohtajana. Somestrategiaoppaan yrittäjille kirjoittanut e-Sollertis Oy:n toimitusjohtaja Joanna Niininen käy Kuhmossa usein kyläilemässä. lokakuuta 2018 – KUHMOLAINEN 7 Verkkokauppaa varastomyymälästä Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi Kuhmoon on avattu HauSport-verkkokauppa ja varastomyymälä. Kaksipäiväisellä kokkikurssilla valmistetaan molempina päivinä lämmin ruoka, salaatti, leipä, jälkiruoka ja jotakin kotiin viemistä. Nyt pystyn keskittymään siihen, mikä onkin yrityksen päätoimiala. Tutuksi lienee tullut jo sekin, että keskustelupalstoilla asiantuntijana saattaa olla yrittäjä. Palkinto jaettiin viidettä kertaa. AnTero KomulAinen. Alle 18 vuotiaiden vuorot ovat maksuttomia. Tiedot löytyvät Kuhmon kaupungin nettisivuilta, ja niihin pääsee klikkaamalla etusivun värikästä värikynätaustaista lomatoiminnat-linkkiä. Lopputurnaus pelataan Kajaanisssa, jossa ratkotaan voittaja 18 kunnan mestareiden kesken. Riikka Heikkisen varastomyymälässä on pienessä tilassa kattava valikoima koiran ja koiran omistajan varusteita. Samaan aikaan Yläkerrassa pelataan NHL 18 e-puulaakin alkuturnausta, johon on ennakkoilmoittautuminen osoitteessa www. Heikkisen mukaan kaikkien toimintojen yhdistäminen perinteisellä toimintatavalla olisikin mahdotonta. Niininen on käyttänyt kirjansa sivuista suuren osan eri somepalvelujen esittelemiseen, toimintaan, vaatimuksiin ja myös rajoituksiin niissä. – Kuhmossa on paljon etenkin metsästyskoiria, joten liiveissä ja pannoissa korostuu käytännöllisyys ja turvallisuus luonnossa liikkumisessa. Tavallisellekin kuluttajalle saattaa olla mielenkiintoista lukea, millä asialla, miten ja miksi yritys tulee joskus somepalvelujen kautta niin lähelle kuin kone. Timo Kyllönen Kaupungin nuorisopalvelut on koonnut kaupungin nettisivuille tietoa tulevalle syyslomaviikolle eli viikolle 43 järjestetyistä lasten ja nuorten toiminnoista. – Verkkokaupan ylläpitäminen vaatii todella paljon työtä, sillä kaikki tuotteet syötetään sinne yksitellen, hoidetaan tilauksia ja vastataan tarvittaessa asiakkaiden kysymyksiin. Niininen muistuttaa kuitenkin, että niihin somekanaviin kannattaa mennä, joita jaksaa päivittää. Suosituimmat somepalvelut ovat Facebook, Instagram, Twitter, Youtube, Pinterest, LinkedIn ja Google+. Somella tarkoitetaan verkkoviestintää, jossa henkilö tai yritys on aktiivisesti itsekin mukana. Palkinnon saajan valitsi oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Lisäksi Niininen on nuoresta iästään huolimatta pitkän linjan internetja somekäyttäjä muun muassa verkkopelien kautta. Syyslomaviikolla on tarjolla muun muassa tekemistä kädentaitoja tai kokkausta harrastaville sekä retki Kuopioon. Kilpailun finalisteja olivat Amos Rex -taidemuseo, Lallukan taiteilijakoti, Tiedekulma, Tuupalan puukoulu ja Uusi lastensairaala. Hän sanoo, että toimintatapa on nykyaikainen. syyskuuta Kuhmon Viiksimossa Kainuun rajavartioston partio tavoitti kaksi virolaista kalastajaa, joilla ei ollut kalastamiseen vaadittua kalastonhoitomaksua suoritettuna. Nuoret ovat Youtubessa, Instagramissa ja Snapscahtissa – työikäiset puolestaan Facebookissa. Metsästyskoirapitäjässä yksi kysytty tuoteryhmä ovat Heikkisen mukaan koiran liivit. Tekstiilituotteina Heikkinen myy erilaisia liivejä ja takkeja koirille sekä vaatteita koiraharrastajille, retkeilijöille ja ulkoilijoille. – Tämä ei ole perinteinen kivijalkakauppa, joka on aina avoinna, vaan verkkokaupan ja varastomyymälän yhdistelmä. – Tervetuloa osallistumaan syyslomaviikon toimintoihin. Tapahtumaa tutkitaan epäiltynä metsästysrikkomuksena. – Vuoron hakijan tulee olla 18-vuotias ja hänen tulee olla vuoron aikana paikalla. Tiistaina 2. Kolmas suurempi tuoteryhmä HauSportissa ovat erilaiset koiran ruuat. Henkilöille määrättiin kalastusrikkomuksista rikesakkomääräykset. Kustantaja: e-Sollertis Oy, 2018. Malliston liiveissä on muun muassa omat taskut GPS-lähettimille, Heikkinen kertoo. epuulaaki.fi. Syyslomalla liikuntaa ja e-urheilua Kainuun rajavartiosto paljasti viikonloppuna Kuhmossa epäillyn metsästysrikkomuksen ja kaksi kalastusrikkomusta Kainuun rajavartioston partio tavoitti erävalvontatehtäviä suorittaessaan 29. – Pidän verkkokaupan tuotteet jatkuvasti varastossa, jolloin saan lähetettyä ne nopeasti asiakkaalle. syyskuuta Kuhmon Korkanassa metsästäjän, joka ei ollut maksanut riistanhoitomaksua. Heikkinen on harrastanut saksanpaimenkoiria 20 vuoden ajan. Kirja on kansantajuisesti kirjoitettu. Hänellä on kokemusta erityisesti palveluskoiralajeista. Liike on avoinna kahdesti viikossa iltaisin ja kaksi tuntia kerrallaan, jolloin täällä voi käydä tutustumassa tuotteisiin ja sovittamassa vaatteita, Heikkinen kertoo. – Facebook mahdollistaa mainonnan kohderyhmän luomisen, iän, sukupuolen, asuinpaikan ja kiinnostuksen kohteiden perusteella, kirjoittaa Niininen. Omien somekanavien käyttöä voi seurata mittareista – samoin yrityksen omaa toimintaa siellä. Jokainen kilpailuun osallistuja palkitaan. Kuhmon ja Kuopion väli on tullut tutuksi. Isona ajatuksena on, että asiakkaat ja tulevat uudet asiakkaatkin ovat somessa ja siksi yrityksenkin pitää toimia siellä. Palvelujen lisäksi yritys tarjoaa myös koulutusta. Se on sekä oppikirja, että työkirja ja varmasti keskeinen väline Niinisen johtaman yrityksen koulutuksissa ja esittäytymisissä. Kolme rikkomusta viikonlopulta Yrittäjille uusi pieni kirja someläsnäolosta Antero Komulainen antero.komulainen@slpmedia.fi Kuopiolainen Joanna Niininen on koonnut ja suurelta osin myös kirjoittanut kirjan Somestrategia: opas yrittäjille. HauSportin tuotevalikoimaan Riikka Heikkinen on valinnut pääosin itse testaamiaan tuotteita, ja tärkein valintakriteeri niissä on laatu ja kestävyys. – Sosiaalinen media on tehnyt asiakkaan ja yrityksen välisestä viestinnästä vuoropuhelua, kirjoittaa Niininen. Niinisen kirjoittaman kirjan lukee alle tunnissa, mutta asioiden sisäistäminen voi kestää hieman pitempään ja uudelleen lueskellen. Yrittäjä Riikka Heikkinen sanoo, että konsepti on ainakin hänen tietojensa mukaan Kuhmossa uusi. – Näin toimimalla en ole sidottu kivijalkakaupassa asiakkaiden odottamiseen, vaan pystyn pyörittämään verkkokauppaa sekä toista yritystäni, homekoirapalvelu EkaKoiraa. Kädentaitokurssilla valmistetaan kudontakehyksellä pieni seinätekstiili kutoen. Monestihan etenkin koiran omistamisen alkuvaiheessa pennulle tulee hankittua paljon leluja, jotka ovat parissa viikossa rikki. HauSportin toimitilat sijaitsevat Kainuuntiellä Villa Vetreän sisäänkäynnin takana. Sollertis on kotimainen digimarkkinointija IT-palveluyritys
– Muutaman vuoden kuluttua tuli sähkökäyttöinen mustemonistuskone, joka oli aluksi lukion ja meidän yhteinen. 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneet ja Kuhmossa koulunsa käyneet muistavat Paavo Piiraisen huomaavaisena ja kaikille ystävällisenä vahtimestarina. – On vähän metsää, kaksi taloa ja vesistö vieressä. päivä vuonna 1975, kun Tauno Rantonen ajoi käppyräsarvisella polkupyörällä pihaan ja huusi naapurin navetan katolla töitä tehneelle Paavo Piiraiselle, että tuletko vahtimestariksi Tuupalan koululle. Aluksihan siinä oli asuntola, kaksi luokkahuonetta ja pieni ruokala alakerrassa. – Alussa, kun meillä oli sekä Tuupalan että Piilolan koulut, hoitelin täällä päässä kansliatyöt, kuljetin postia kunnantalon koulutoimistoon ja takaisin, Paavo Piirainen kertoi. – Seuraavana päivänä aloitin työt. Järjestämistä, tavaroiden siirtämistä, kuljettamista ja niin edelleen. 8 ELÄMÄNMENO KUHMOLAINEN – Tiistaina 2. Sijaisuutena alkanut vahtimestarin tehtävä muuttui viraksi elokuun alussa, joten samassa työssä kului verrattain harvinaiset 43 vuotta. Niidenkin asioiden kanssa pitää vain osata tulla toimeen ja pyrkiä olemaan oikeudenmukainen ja tasapuolinen joka suuntaan. Vahtimestarin työnkuva on sisältänyt vuosikymmenien aikana lähes kaikkea muuta paitsi opettamista. Työkalut olivat tuolloin ajanmukaisesti tasoa kampipuhelin ja käsikäyttöinen monistuskone. Lähes kaikki oppilaat söivät omissa luokissaan, ja ruokajärjestäjät kuljettivat ruoat luokkiin. Myöhemmin, lämpölaatikoiden myötä, kuljetus tapahtui farmariautossa. lokakuuta 2018 Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi Jos epätyypilliset rekrytointitilanteet pannaan erikoisuusjärjestykseen, niin seuraava tapaus lienee ainakin kärkipään tuntumassa: Oli toukokuun 20. Monet muistavat minut ja tulevat juttusille vaikkapa muistelemaan sitä, että olen hakenut jonkun luokasta rehtorin puhutteluun, joka sekin kuului tehtäviini. – Kun aloitin, silloin koulussa olivat nykyisten lasten ukit ja mummot, ja se tuntuu ihan uskomattomalta. Siinä on vähän aluksi, Piirainen naureskeli. Läksiäislahjaksi hän sai muun muassa koristeellisen linnunpöntön, jonka sisälle suklaatipu oli pyöräyttänyt muutaman munan. Paavo Piirainen on vaikuttanut lähes koko pitkän työuransa ajan ensin kunnallisvirkamiesliiton ja sittemmin Jytyn luottamustoimissa, josta suuren osan ajasta puheenjohtajana. Aluksi ruoka-astiat kulkivat peräkärryssä itse rakennetuissa folion ja patjan eristämissä kehikoissa. – Minulla on ollut tänä aikana vain kolme esimiestä. Eläkepäiviä varten Piirainen ei ole tehnyt suunnitelmia, mutta hän ennakoi tekemisten liittyvän läheisesti luontoon ja kotiympäristöön. Timo Kyllönen. Vahtimestarin viimeinen työpäivä alkoi ja päättyi kuplavolkkarin kyydillä. Ensimmäinen otti töihin, viimeinen potki pihalle ja keskimmäinen ostaa minulta vieläkin halkoja, Piirainen velmuili ja suomensi, että hänellä on ollut jokaisen esimiehen kanssa erittäin hyvät välit. Päärakennus korjattiin täydellisesti vuonna 2005. Oppilaita Piirainen on tavannut lukemattoman määrän, ja heihin vahtimestarilla on ollut aina mutkattomat välit. Niissä tehtävissä hän kertoo tottuneensa hoitamaan toisten eikä omia asioitaan. 43 vuotta Tuupalan koulua A Olen pyrkinyt siihen, etten sanoisi mihinkään asiaan, että tämä ei kuulu minulle tai etten rupea jotakin tekemään. – Viime vuodet ovat olleet vähän erilaisia, kun on haettu säästöjä säästöjen jälkeen. – Olen pyrkinyt siihen, etten sanoisi mihinkään asiaan, että tämä ei kuulu minulle tai etten rupea jotakin tekemään, Piirainen kertoi. Yksi eniten työaikaa vieneistä yksittäisistä työtehtävistä Piiraisella on ollut vuonna 1991 alkanut ja viime vuonna päättynyt ruoankuljetus. Nythän monistuskoneita on ainakin kymmenen, ja jokainen tekee kopioita itse. Tilojen ja tarpeiden muuttuminen on tiennyt poikkeuksetta töitä myös vahtimestarille. Joskus siinä pitää olla paksu nahka, kun on vähän niin kuin kahden tulen välissä, Piirainen sanoi. Vaikka Tuupalan ulkoseinät ovat pysyneet samana, rakennuksissa on tehty valtavasti muutosja korjaustöitä. Jälkimmäisen ja sitä seuranneiden laitteiden kanssa Piirainen teki töitä aivan viime vuosiin saakka. Ihan niin kuin kusiaispesään olisin tullut, kevät ja kaikki kevätkiireet päällä, Piirainen nauroi perjantaina edelleen samassa koulussa, mutta nyt viimeisenä työpäivänään. – Ruokalarakennusta sen sijaan on korjattu ja muutettu varmasti kymmeniä kertoja. – Siinä piti muistaa katsoa kelloa, ettei ole mistään pahasti myöhässä. – Kaikki päiväkodit, suojatyökeskus, hoitokodit sekä lähikoulut, Piirainen listasi kohteita, joihin ruokaa kuljetettiin
44,50 hlö/vrk Tervetuloa! Lisätiedot ja pöytävaraukset: sales@hotellikalevala.fi. KuLjetus (sisältyy pääsylipun hintaan) : saarikosken päiväkoti-tori-taksiasema-Hotelli Kalevala. klo 15.00 KATI OUTINEN: Niin kauas kuin omat siivet kantaa Esityksen jälkeen yleisökeskustelu. Festivaalilippu, jolla pääsy kaikkiin la ja su esityksiin: 30 € Työväen Näyttämöiden Liitto, Suomussalmen kunta, Teatteri Retikka PAKKO SANOA! VE IS TO S: JU SS I VA LT AK AR I MONOLOGIFESTIVAALI MONOLOGIFESTIVAALI PAKKO SANOA! 5.–7.10. Tiistaina 2. Lippu 15 € klo 19.00 ANTTI RAIVIO: Viimeinen karavaani. 14 € /hlö. 010 665 9012 * Väinämöinen 9, 88900 Kuhmo www.facebook.com/ hotelliKalevala Majoitusta alk. Maukasta saksalaistyylistä ruokaa ja juomaa oktoberfest menu klo 16 – 22 10 € /hlö paikallis-lehtien kanta-asiakaskortilla Norm. Lippu 15 € klo 21.00 alkaen jamit Suomussalmen Seurahuone SU 7.10. Lippu 15 € Lisätietoa: www.teatteriretikka.net. klo 14.00–16.00 KUVIA POHJOISEN TASAVALLASTA Taideyliopiston teatterikorkeakoulun 4. Käteismaksu. + 16,69 snt/min. lokakuuta 2018 – KUHMOLAINEN Ikolan pappilassa pidettiin sunnuntaina Mikkelinmyyjäiset sadonkorjuun päättymisen hengessä. Vanha kansa on puhunut myös Mikkelin pässistä, joka on teurastettu pyhää varten. TEATTERI RETIKKA Suomussalmi Tämä etu voimassa kanta-asiakaskortillasi Kanta-asiakkaana saat jatkuvasti uusia etuja! Kanta-asiakkuus kannattaa! Tee jatkuva tilaus puh. Nukketeatteri Sytkyt klo 19.00 PAKKO SANOA -ilta ja festivaalin avaus: Mari Kela, Seija Rannikko, Päivi Sainio-Rohner, Eero Schroderus. Vapaa pääsy. Esitysten jälkeen keskustelua monologeista ja sanomisen pakosta. Iäkkäämpi osallis tujajoukko muisteli, että ajankohtaan liittyy parikin sanontaa: ”Mikkelinä potut kuopassa ja emännät uunilla” ja ”Mikkelinä nauriit kuopassa ja akat pirtissä”. (08) 655 4100 lauantaina 6.10. klo 10.30 JUHA LAUKKANEN: Pessi ja Illusia. Uutisia läheltäsi.. Haastattelijana Kirsikka Moring. Lippuvaraukset arkisin klo 8–16 puh. Tulokyydit:19.30, 20.00, 20.30, paluukyyti: 01.30. MikkelinMyyjäiset OHJELMA PE 5.10. 044 7773 184. Malla Kuuranne ja Hannu-Pekka Björkman. Hotelli Kalevalan OKTOBERFEST LA 6.10. vuosikurssi ohj. Liput MEIJU SUVAS orkestereinee n Esiintymässä * Puhelun hinta 8,35 snt/puh. p. LA 6.10
– Tällä pitää jyrsiä tuhansia kantoja vuodessa, että toiminta on kannattavaa. Liian kovasta materiaalista valmistettu teräpala katkeaa helposti. Kantojyrsin siirtyy yrittäjä Aaro Turusen kauko-ohjaimen välityksellä antamien komentojen mukaisesti eteenpäin, ja terälevy uppoutuu syömään kannon maanalaiset osat aina 20–40 sentin syvyyteen saakka. Toisaalta tämä on pieni, sillä kun maksimi työleveys on 125 senttiä, kone voidaan kaventaa hydraulisesti 89-senttiseksi, jolloin se mahtuu sisään porteista ja ahtaista paikoista. Jos puulle ei ole tilaa kaatua, työ suoritetaan kiipeilytyönä tai käyttöön otetaan vieläkin raskaampi kalusto. Suurimmalla osalla on valmiina arboristin, eli puidenhoitajan koulutus. Hän sanoo, että kaadon pitää olla niin hyvin suunniteltu, että se onnistuu täydellisesti. Kuhmossa muutamaan otteeseen töissä piipahtanut Aaro Turunen tekee yrityksensä nimissä myös muun muassa ongelmapuiden kaatoja. Myös kantoa ympäröivät suurimmat juuret maan päältä ja alta jyrsitään pois. Katso video digilehdestä.. Kaiken vastapuolena on koneen kallis hinta. Kannot pois pihamaalta Aaro Turunen tarkastaa kannon jyrsimisen jälkeen teräkiekon ja teräpalojen kunnon. – Kanto pitää jyrsiä syvälle, ettei jää lahoavaa kantoa painumaan ja paikalle saa nurmikon tai pensaan. Hän sanoo, että riman korkealle asettamiseen ajaa yksi ajatus: – Muistaa vain sen, että kaato on aina kaatajan omalla vastuulla. Aaro Turunen suhtautuu tekemänsä työn jälkeen jopa intohimoisella tarkkuudella. Tänä päivänä Suomen Kiinteistöja kantojyrsinpalvelulla ja sen yhteistyökumppaneilla on vastaavia kantojyrsimiä neljä kappaletta, ja työalueena käytännössä koko eteläinen Suomi Kainuusta alaspäin. Apuvälineitä tarkkoihin kaatoihin pitää käyttää niin paljon, että työ onnistuu: oksasahat, kaadonsuuntaaja-tunkit, kaatokiilat ja vinssit ovat aina käytettävissä. Aaro Turunen kertoo, että vaihtoehto raskaiden koneiden tontille tuomiselle ja kantojen kaivamiselle tai juurineen repimiselle tuntuu kiinnostavan ihmisiä. Siinä pitää olla silmää ja luottaa omaan arviointimenetelmään. Siinä minulla on laaja verkosto eri puolella Suomea, ja itse tekemisen ohella myös opastan tarvittaessa henkilöitä riskipuiden kaatamiseen. – Ongelmapuiden kaatojen määrä kasvaa koko ajan ja on merkittävä osuus yrityksen toimenkuvassa. Timo Kyllönen 60-hevosvoimainen kone pyörittää karkeahampaista ja raskasta teräkiekkoa sellaista vauhtia, että puu kuin puu pehmenee sen edessä. Timo Kyllönen Kantojyrsin syö isonkin kannon nopeasti ja eleettömästi. Timo Kyllönen Turunen kertoo. – Näin alkuvuonna 2006 tällaisen koneen messuilla ja ostin ensimmäisen kantojyrsimen, amerikkalaisen Vermeer 252:n saman tien: ajattelin, että on sillä muillekin varmasti tarvetta. Suuntasin puun lähellä olevan pensasaidan kulkuaukkoon, karsin oksat siltä korkeudelta pois ja kaadoin sen 30 sentin käytettävissä olevaan tilaan, Kumitelainen kone käy jyrsimässä puiden kannot pieniksi palasiksi ja poistuu ahtaastakin paikasta pihamaata särkemättä. – Se on myös turvallisuuskysymys, sillä konetta voi käyttää jopa 45 asteen rinteessä. Ennen kuin kone oli edes Suomessa, pystyssä olivat yrityksen kotisivut ja jonossa 70 asiakasta. Koneessa ei ole lainkaan kuljettajan paikkaa, vaan kuski kävelee koneen vieressä. Niin siinä myös kävi. Työmäärän kasvaessa tarvittiin parin vuoden päästä lisää tehoa ja nopeutta. lokakuuta 2018 Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi Sata kiloa painava terälevy pyörii tuhannen kierroksen minuuttivauhdilla ja jyrsii massiivisen haavan kannon maan tasalle muutamassa minuutissa. Aaro Turunen suojaa jyrsimen ympäristön levyillä, jotka estävät puunkappaleiden leviämisen. – Käytämme hakkuukouralla ja pisimmillään 34 metrisellä puomilla varustettuja autoja, jolla puu voidaan pilkkoa vaikka talon yli. Nyt käytössä oleva Vermeer 60 TX on vuosimallin 2008 amerikkalainen kantojyrsin, jota etsiessään Turunen kertoo hakeneensa ”maailman parasta” konetta tähän tarkoitukseen. – Ratkaisevaa tässä työssä on riittävän järeä kone, josta löytyy tehoja. Turunen kertoo, että ajatus koneen hankintaan lähti vuonna 2005, kun hän kaatoi omalta tontiltaan satakunta järeää kuusta ja mäntyä ja mietti, miten saada kannot nätisti pois ilman maiseman pilaamista. Joskus mies vie nostokorilla puuhun liinat ja puu nostetaan sahaamisen jälkeen kokonaisena pois suoraan kannolta. 10 ELÄMÄNMENO KUHMOLAINEN – Tiistaina 2. – Hiljattain kaadoin puun, jonka ainoa mahdollinen kaatosuunta oli vinottain pensasaitaa kohden. Hän kertoo, että kunnolliset teräpalat kestävät pitkään ja kuluvat tasaisesti
Lähikarkit makutestissä Hanna Laukkanen Metsästyskaudella nautitaan itse metsästetystä riistasta. >> 16 Jalostusaste on matala. Sivut 14-15. Jalostusta tehdään jonkin verran, ja osa kaloista päätyy muun muassa säilykkeiksi. >> 12-13 Riistaruokaa lautaselle Kainuulainen kala päätyy markkinoille pääosin pyöreänä. Teeman löydät myös lehden verkkopalvelusta: lähiruoka Teema www.kuhmolainen.fi kuhmolaiNeN Luonnon antimia ja alkuperäisiä makuja päätyy yhä useammin myös makeisiin. Läheltä pyydetty liha tarjotaan usein muiden lähellä tuotettujen ruokien kanssa. Suomussalmella maisteltiin lähellä tuotettuja karkkeja. Atte Kinnunen ja Kaisa Moilanen valitsivat mansikan, Aatu Rautiainen nokkosen
Jos lämpötila laskee nollaan tai sen alapuolelle, raakakypsentyminen pysähtyy. Yhdelle se tarkoittaa juuresten, yrttien ja luonnonmarjojen ja toiselle ehkä riistan säilömistä tulevaa talvea varten. Sitten sekoitetaan kourallinen ruisjauhoja vispilän kanssa keittoon, nostetaan linnunlihat joukkoon ja keitetään enää muutama minuutti, että perunat ovat kypsiä. Tähän haluun liittyy monilla vahva halu itse tekemiseen, ja kukin tavoittelee näitä arvokkaiksi kokemiaan asioita omista lähtökohdistaan ja mahdollisuuksistaan käsin. Riistan makua ei saa peittää mausteilla Riistaruokareseptejä itse kehitellyt Rauno Polvinen sanoo, että riista on erikoisherkkua, jonka makua pitää kunnoittaa. Lähde: Rauno Polvinen U seilla kainuulaisilla elää edelleen erittäin vahvana pyrkimys jonkinlaiseen omavaraisuuteen. Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Päätoimittaja Sirkku Rautio, p. . – Mielestäni riistan kanssa lähtökohta on aina se, että ei pitäisi hirveästi maustaa, ettei riistan oma maku peity. Puhtaus ja terveellisyys ovat ruokavalinnoissa monelle tärkeitä ja itse metsistä kerätyt marjat ja sienet, oman maan perunat ja kasvihuoneensa tuotokset tietää tuoreiksi. Koppelopaistia, perunoita ja puolukkaa. Hautaan kypsän paistin merisuolaan vartiksi, jolloin kuuma liha vetää suolaa itseensä ja suolautuu läpikotaisin. – Olen lisännyt siihen ainoastaan mustan eli yli kaksi vuotta vanhan katajanmarjan. Kaada pannulle loraus koskenkorvaa ja sytytä tuleen. Kastikkeen Rauno Polvinen tekee linnusta pääpiirteittäin samalla tavalla. – Poron maku on niin hieno, että maustan sitä oikeastaan vain suolalla. Timo Kyllönen Mitä lähempää, sen parempaa Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Päätoimittaja Timo Kyllönen, p. Tuoretta lähiruokaa parhaimmillaan Resepti Jälkiruoka porolle . . 12 LÄHIRUOKA Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi Valmiita muovipakkauksia aukomaan tottunut kotikokki joutuu opettelemaan nipun uusia niksejä riistaruokien valmistamisessa. 0400 456 848. Myös jänteet ja ruotomaiset luut otetaan pois. Kustantaja: SLP Kustannus Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Luonnon antimet osataan hyödyntää luontopitäjissä Kuhmossa luonto on lähellä ihmistä ja retkeilyä, kalastusta ja metsästystä harrastaessa tulee lähiruokaa hankittua sen kummemmin sitä ajattelematta. 044 332 5320. Kun lihat puhdistettu, perunat alkavat olla siinä vaiheessa puolikypsiä. . Sitten suola pyyhitään pois ja ruvetaan nauttimaan. Tiedätkö sinä, mitä kaikkea syötävää teiltäpäin on mahdollista hankkia. Se on murskattuna paras, ja antaa riistaa korostavan maun. Kaiken lisäksi saa samalla liikunA Poron maku on niin hieno, että maustan sitä oikeastaan vain suolalla. Muina vuodenaikoina vain harvalla on mahdollisuus samaan suoritukseen, mutta silloinkin omilla ostosvalinnoilla voi ruokansa hankkia erittäin läheltä. Lisätään kermaa ja voita ja keitto on valmis. Sitäkin Polvisilla syödään säännöllisesti, sillä pohjoisen poroisännät toimittavat sitä heidän pakastimeen valmiiksi käsiteltynä ja pakattuna. Rauno Polvinen. – Litran kastiketta varten sekoitan kattilassa noin 70 grammaa voita ja saman verran jauhoja, lisään kahdeksan desiä keitinlientä ja sekoitan kastikkeen. – Esimerkiksi lintua pitää riiputtaa vähintään kaksi vuorokautta noin viiden plusasteen lämpötilassa. Alkuun lihalle annetaan kovempi lämpö joko paistinpannulla tai uunissa, jonka jälkeen itse paistaminen tapahtuu jopa alle 90 asteessa. Samaan aikaan kun lintua paloitellaan, laitetaan valmiiksi kuoritut perunalohkot keittoliemeen kiehumaan. Nostele juustokolmiot lautaselle, lisää viereen tuoreita lakkoja ja kermavaahtoa. . Jos haluan vaihtelua, saatan lisätä joskus siankylkeä mukaan. Yksi Polvisen kestosuosikeista on lintukeitto, ja näin se tapahtuu: – Panen puhtaat linnunlihat kylmään veteen kiehumaan, ja kun liemi alkaa kiehumaan, siivilöin vaahdon pois ja maustan lihan. Pilko juustoleipää pieniksi kolmioiksi. . Ravintolakokiksi aikoinaan opiskellut Polvinen kertoo pitävänsä riistasta erityisesti keittona, mutta hän valmistaa siitä myös kastikkeita ja joskus pihvejä tai uunipaistia. Kuhmolainen Rauno Polvinen sanoo, että kaikista tärkeintä koko hommassa on riistan ja sen arvon kunnioittaminen. – Hirvenlihapaistia en suolaa ollenkaan ennen kuin se on kypsä, koska suola vain kuivattaa lihaa. Hän sanoo, että hirven sisäfileen yli käynyttä ei ole, tai jos on, se on poroa. Jos liha pakastetaan, se pitäisi ana tehdä vakuumissa, joka pidentää huomattavasti lihan säilyvyyttä. Katajanmarja onkin mustapippurin ja suolan ohella ainoa mauste, jota Polvinen laittaa riistaruokaan. Paista paistinpannulla voissa mukavalla lämmöllä siihen saakka, että juusto alkaa sulahtamaan. Niissä onnistuminen puolestaan tuo hyvää mieltä ja virkistystä. Uunissa kypsentämisessä olennaista on lämpötilan pitäminen matalana. 050 438 0972. Eritoten syksy on omavaraisen lähiruoan juhla-aikaa: ei ole lainkaan vaikeata loihtia täyttä ateriakokonaisuutta pääosin itse viljellyistä, kerätyistä tai metsästetyistä raaka-aineista. Akkoniementie 4 B, 88600 Sotkamo toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Päätoimittaja Pekka Lassila, p. Omavaraispyrkimykset ovat ruoan eettisyyden, ekologisuuden ja terveellisyyden kannalta erittäin kannatettavia. Sitten purkillinen kermaa, muutama tippa kastikkeen ruskistajaa, ja kypsät linnunlihat kastikkeeseen, Polvinen luettelee. . Monesti siivilöin kastikkeen kahden eri siivilän läpi, jotta saan jauhopaakut pois. Perusresepti, jolla Rauno Polvinen valmistaa riistalintua, on vuosikymmeniä vanha äidin peruja oleva ohje. . Lihat keitetään kypsäksi asti, jonka jälkeen ne siivilöidään pois kattilasta, paloitellaan sormin luuttomaksi
Koppelopaistia, perunoita ja puolukkaa. Varaukset tilalta p. Repo tähdentää, että kaikki lähtee kohdeyleisöstä: – On jätettävä kotiin suomalainen tapa tarjota asioita omasta näkökulmastamme. Gastronomisella festivaalilla tarjottiin ranskalaiselle yleisölle makupaloja muun muassa suomalaisista luonnonja luomutuotteista. Suomalaisilla pkyrityksillä on paljon annettavaa ranskalaisille kulinaristeille, kun vain kuuntelemme heidän tarpeitaan, muistutti Tuula Repo ProAgria Etelä-Suomesta ennen tapahtumaa. Paikallisten yritysten tuotteiden ostaminen tuntuu myös reilulta ja tuotteiden kotimaisuus tärkeältä. Kaikkea näitä ja paljon muuta lähileipomostasi. Tapahtumaan osallistumisen tavoitteena oli maistattaa suomalaisia makuja ranskalaisilla, saada tunnettuutta laadukkaille suomalaisille raaka-aineille ja elintarvikkeille, luonnonja luomutuotteille sekä edistää suomalaista ruokavientiä. Kokonainen pakaste 12 € /kg (n. Kokonainen palvi 17 € /kg (n. kEkRIkSI jouLupöytään ja uudEkSI vuodEkSI: Varaukset 14.12. 13 LÄHIRUOKA www.kinnusenmylly.fi Kinnusen Myllyn jauhot Läheltä meitä Jauhettu ja pakattu Utajärvellä Saisiko olla Leipurintie 22, Kuhmo, puh. Projekti on osa ProAgrian ja Action Finlandin yhteistyötä, jonka tavoitteena on saada suomalaiset laatuelintarvikkeet Ranskan markkinoille. Nykypäivän lihansyöjälle ei ole esimerkiksi yhdentekevää millaisen elämän lautaselle päätyvä eläin on elänyt. 1,7 kg) . mennessä. 1 kg) . – Mukana olleet yritykset valittiin tarkoin sen perusteella, että yrityksen tuotteilla on aidot mahdollisuudet menestyä Ranskan selektiivisillä elintarvikemarkkinoilla, kertoo Tuula Repo. 5-7 kg) . Rulla pakaste 23 € /kg (n. Tarina ruoan takana tuo sille jopa lisäarvoa. Siihen sorrumme liian usein kansainvälisillä markkinoilla. Marika Tuomela. mennessä. 1-1,7 kg) . (08) 655 7700 www.hyvarisenleipomo.com leipomo@hyvarisenleipomo.com Myymälä avoinna ma-pe 7.30 – 14.00 vastaleivotun pullan lisäksi tuoreita sämpylöitä, ruisleipää tai riisipiirakoita. Samalla ruokahävikin määräkin voi vähentyä. syyskuuta Pariisissa järjestettyyn Le Village International de la Gastronomie -tapahtumaan. Tuoretta lähiruokaa parhaimmillaan Kuhmolainen toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Suomi osallistui kunniamaana 21.23. Lähialueella tuotettujen kaupan tuotteiden kuljetusmatkan valmistajalta kaupan hyllylle tietää olevan ekologisesti kestävällä pohjalla kun tuotteita ei ole kuljetettu maailman toiselta puolen. Varaukset 31.10. Saaliiksi päätyvä eläin saa näin eettisen kuoleman. Puolikas palvi 17,50 € /kg (n. Koipipalat pakaste 8 € /kg (2 kpl/pakk./n. 1 kg) . Rulla palvi 26 € /kg (n. File palvi 33 € /kg (n. Lisäksi vastuullinen metsästäjä ampuu vain hyvin tähdättyjä heti tappaviksi tarkoitettuja laukauksia. 0500 301 495. Metsässä vapaana elänyt eläin on saanut toteuttaa vaistojaan vapaasti. – Meillä on pienenä maana rajalliset resurssit raaka-aineita ja tuotteiden valmistajia, joten emme pärjää määrillä vaan oikein kohdennetuilla toimilla ja todella korkealaatuisilla tuotteilla. 6-8 kg) . File säilyke 8 € /200 g kaksi tai useampi 7,50€/kpl LuomukaLkkunaa Luonnonmukaisesti kasvatettua lähiruokaa Kuhmosta Laitalan tilalta. Kolmatta kertaa Eiffel-tornin kupeessa järjestettävässä tapahtumassa oli tällä kertaa mukana muun muassa Alabi Oy:n valmistamia perunarieskoja ja ruisbageleita Utajärveltä sekä Sienestä Oy:n tattisipsejä, sieniä ja jäkälää Vaalasta. Ranskassa maistettiin pohjoisen tuotteita Marika TuoMela Luonnon antimet osataan hyödyntää luontopitäjissä taa ja raikasta ulkoilmaa, sekä yhteistä tekemistä perheen tai kavereiden kesken. . Lisäksi koirien suosio metsästyksessä osaltaan vaikuttaa erittäin tehokkaasti siihen, ettei mahdollisia haavakoita jäisi metsään. 3-4 kg) . Toimitukset sovitaan varauksien yhteydessä. Valveutunut kuluttaja on aidosti kiinnostunut ruoan alkuperästä ja siitä miten se on tehty. Koira on korvaamaton apu haavakon etsinnässä
Sirpa Partanen, Sotkamo. Aatu Rautiainen Atte Kinnunen (vas.), Kaisa Moilanen ja Aatu Rautiainen ovat tutustuneet lähimakeisiin aiemmin. Kaupassa on pääasia, että ruoka on suomalaista. Toiseksi suosituin lähiruoan ostopaikka on tori ja kolmanneksi suosituin maatila eli suoraan yrittäjältä ostaminen ilman välikäsiä. – Tämä maistuu ihan nurmikolle, sanovat Moilanen ja Kinnunen. K yselyssä selvitettiin myös kuluttajien halukkuutta osallistua lähiruoan tuotantoon. Koulussa ei ole makeiskieltoa. Jos pitäisi valita, ostaisin tätä itselleni ja kavereille hedelmäkarkkeja. Jos pitäisi valita, ostaisin tätä itselleni ja kavereille hedelmäkarkkeja, hän toteaa. Antero KomulAinen Antero KomulAinen mAri HeiKurA mAri HeiKurA Gallup: Mitä lähiruokaa syöt. Paikallisia makeistuotteita testaajat ostavat vähemmän kuin esimerkiksi Fazerin tuotteita. Kananmunat tietysti Kuhmosta. A Tosi hyvää. Pussissa oleva rae saisi olla isompi, mikä tarkoittaisi mustikkamassan lisäämistä, kertoo Rautiainen. – Tosi hyvää. Kaisa Moilaselle puolankalaisen Ärmätin nokkossalmiakit ovat uusi tuttavuus. – Jos katselee leffaa yksin, tämä on sopivan kokoinen tuote, sanoo Moilanen. Omia pottuja, omalta pellolta sekä viinimarjoja. Muiden testaajien mielestä Suklaa ja nokkossalmiakki vastakkain Puolankalainen nokkossalmiakki jakoi vahvimmin mielipiteet nuorten kesken. Perunat omasta pellosta, kuhmolaiset juurekset ja Kuhmosta tulee parhaat kananmunat. Kiannan muikkuja ostin viimeksi , ne olivat Suomussalmelta. T urun yliopiston vuonna 2017 toteuttaman tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suosituin lähiruoan ostopaikka on tavallinen ruokakauppa. Moilanen pitää eniten Fazerin sinisestä ja Kinnunen kirpeistä hedelmäkarkeista. Rautiainen ottaa toisenkin maistiaisen. Ärmätti toimii Puolangalla. Motiivit ovat muuttuneet, sillä MTT:n kuluttajakyselyssä (2012) kolme tärkeintä perustetta ostaa lähiruokaa olivat tuoreus, tietoisuus alkuperästä sekä maukkaus. T utkimuksen mukaan 63 prosenttia vastaajista pitää suurimpana motiivinaan lähiruoan ostamisessa paikallisen yrittäjän tukemista. Kuluttajat haluavat ostaa lähiruokaa tavallisista ruokakaupoista muiden ostosten yhteydessä myös tulevaisuudessa. Laina Kähkönen, Kuhmo. Aatu Rautiainen, Atte Kinnunen ja Kaisa Moilanen kertoivat makutestissä mielipiteensä kuudesta eri tuotteesta: Biokian suklaaja valkosuklaamustikoista, Finlandia Candyn mansikka-suklaarakeesta, hedelmäsekoituksesta ja Pohjanmaan pastillista sekä Ärmätin nokkossalmiakista. Toiseksi tärkein syy on halu tietää, missä ja miten ruoka on tuotettu. Marjatta Partanen, Sotkamo. Lähiruoka halutaan tavallisiin kauppoihin Oiva Piirainen, Kuhmo. Kaupassa jos on kaksi vaihtoehtoa, niin valitsen lähiruuan, mutta en lähde etsimään lähiruoaa. mArjut leHto. Moilasen serkku työskentelee Biokialla, joten tuote on hänelle ja serkusten isoäidille tuttu. 15-vuotias voisi ostaa tuotetta kaupasta, jos vain löytäisi sitä. – Tämä on tuttu maku ja nämä ovat sopivan kokoisia. Oman pellon perunoita, paikallisen leipomon tuotteita sekä kalajalostamo Kainuun Kalatuotteen tuotteita. Omat potut pellosta. Mustikka ja valkosuklaa maistuu selvästi, sanoo Kinnunen. Hedelmäsekoitus myydään yhden kilon muovirasioissa, mikä Kinnusen mielestä on liian iso pakkaus. – Ovat aika hintavia, niin ei tule itse ostettua, sanoo Rautiainen. Nuoret pitävät maitosuklaasta enemmän ja sanovat myös mustikan maun tulevan paremmin läpi. – Jos ei häiritse tuntia, lukiossa saa syödä omia eväitä ja välipaloja, sanoo Rautiainen. Rautiainen syö suolaisia herkkuja ja ostaa harvoin karkkia. Lukiolaisen yllättynyt ilme kertoo kaiken mausta. Kolmantena motiivina on lähiruoan tuoreus. Kumppanuusmaataloudessa kuluttaja voisi esimerkiksi vuokrata viljelijältä oman omenapuun tai ostaa puutarhalta tietyn satoosuuden. He eivät ostaisi tuotetta kaupasta myöskään siksi, että eivät pidä salmiakista. Finlandia Candyn karkkeja nuoret ovat ostaneet itselleen ja synttärijuhliin. Biokian ja Finlandia Candyn tuotteita tehdään Suomussalmella. 39 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut kotitarveja kaupunkiviljelystä, 15 prosenttia kumppanuusmaataloudesta ja 17 prosenttia joukkorahoituksesta. 14 LÄHIRUOKA Hanna Laukkanen hanna.laukkanen@slpmedia.fi Lähellä tuotetut makeiset ovat suomussalmelaisille lukiolaisille tuttuja. Moilanen ja Kinnunen ostavat karkkia tai suklaata muutaman kerran kuukaudessa. Vain nokkossalmiakki oli uusi tuttavuus. Kirsi Manninen, Suomussalmi. Rautiaisen ja Kinnusen äidit ostavat kotiin Biokian suklaamustikoita ja valkosuklaamustikoita, joista nuoret napsivat oman osuutensa. Paikallisessa leipomossa leivottua leipää sekä Konapin kanalan kananmunia. mArjut leHto Matti Moilanen, Suomussalmi. Nuorista makeiset ovat aina olleet kalliita ja viikossa niihin menee rahaa 5–6 euroa
– Nappi on kovanpehmeä, hyvä maku, kuuluu arvio. . Biokia Maitosuklaamustikka . Mukana olevat salmiakkinapit ovat hyvä sekoitus hedelmien joukkoon, sanovat nuoret. . . Kumpikin on hyvää, sanoo Moilanen. 0207 705 770 jarkko.jokipera@k-supermarket.fi, palvelemme MA-PE 8-21, LA 8-18, SU 11-18 Tavallista parempi ruokakauppa. Lähiruoka on lähellä sydäntämme! Meiltä löydät hyvän valikoiman lähiruokaa kainuulaiseen ruokapöytään, niin juhlaan kuin arkeen! Tervetuloa palveltavaksi! Rahtimiehentie 1, Suomussalmi kk Puh. Täydennä kampanjaasi myös digissä! Teemaliite Suklaa ja nokkossalmiakki vastakkain TesTi . – Minä tykkäisin siitä, että pastilli ei hajoaisi suussa helposti, vaan olisi enemmän purtavaa kuten turkinpippurissa, sanoo Rautiainen. 040 652 5048, jarkko.jokipera@k-supermarket.fi RAHTIMIEHENTIE s u o m u s s a l m i Risteentie 12, 89600 Suomussalmi, puh. Testivoittaja on Finlandia Candyn suklaa-mansikkarae, joka on Kinnusen mielestä raikas. Finlandia Candy Hedelmäsekoitus . Finlandia Candy Mansikka-suklaarae Atte Kinnunen (vas.), Kaisa Moilanen ja Aatu Rautiainen ovat tutustuneet lähimakeisiin aiemmin. Ärmätti Nokkossalmiakki . valmistuslisä 0,08 € /pmm sekä alv 24 %. Hanna Laukkanen tuote sopii isolle porukalle. Karkissa maistuu esanssinen hedelmä, mikä on lukiolaisten mielestä peruskarkin määritelmä. 15 LÄHIRUOKA Eine Kotamaa 050 315 5849 eine.kotamaa@slpmedia.fi Titta Toivanen 040 751 1749 titta.toivanen@slpmedia.fi Miia Väisänen 050 438 0786 miia.vaisanen@slpmedia.fi VaiVatonta tEHoKaSta KattaVaa EDULLiSta KAINUU TIISTAI 23.10. KOTI JA ASUMINEN Aineistopäivä: tiistaina 16.10.2018 Aineiston koko Teemahinta € 99 x 42 mm 142,00 99 x 65 mm 174,00 99 x 88 mm 204,00 99 x 111 mm 260,00 150 x 42 mm 171,00 150 x 65 mm 235,00 150 x 134 mm 395,00 150 x 157 mm 431,00 254 x 180 mm 694,00 254 x 365 mm 1358,00 MAINOS KAIKISSA KOLMESSA LEHDESSÄ: Hintoihin lisätään mahd. Saman yrityksen Pohjanmaan pastilli on ”peruspiparminttu”. 200 gramman pussi on testaajista sopivan kokoinen. Finlandia Candy Pohjanmaapastilli . Marjan maku tulee esiin paremmin kuin Biokian mustikkatuotteissa. Biokia Valkosuklaamustikka . . Vain nokkossalmiakki oli uusi tuttavuus. Tavoita tehokkaasti ja edullisesti asiakkaat Kuhmossa, Sotkamossa, Suomussalmella, Hyrynsalmella ja Puolangalla. Ei yllättävä, vaan aina kotoisen varma makeinen, joka ei muutu. . . – Biokialla ja Finlandia Candyllä maitosuklaa maistuu erilaiselta. Suklaa-mansikkarakeita nuoret ostaisivat itselleen ja Biokian suklaamustikoita tuliaisiksi kavereille. Makutestissä olivat: .
Parin vuoden ajan he ovat tehneet säilykkeitä Kontinjoella Sotkamon ja Kajaanin rajalla. Kontinjoella Sotkamossa Poropetteri Oy valmistaa säilykekalaa pääasiassa muikusta, särjestä ja ahvenesta. Korhosen mukaan kalan kulutus kasvaa ja kalan alkuperää kysytään usein. Kalataloon tulee Kemppaisen mukaan massapuristuslaite, joka tuottaa kalamassaa ilman ruotoja. Kalatalo on alkukäsittelytila eli siellä voidaan massan lisäksi tehdä fileitä ja kuutioita sekä pakata ja perata kalaa. Hannu Moilanen Kainuun Kalatuotteesta kertoo, että tuorekala heille tulee pääasiassa Kuhmosta ja valmiit tuotteet menevät Kainuun kauppoihin. Puhtaan ja lähellä tuotetun ruuan arvostus on kuitenkin Määtän mukaan kasvamassa. Puristuslaitteessa voidaan käsitellä isoja määriä pikkukalaa, jolloin vähemmän arvostetut särkikalatkin saadaan tehokkaasti käyttöön. Kalatalousasiantuntija Kalle Torvinen Lapin ely-keskuksesta kertoo, että suurin osa kainuulaisesta järvikalasta viedään niin sanotusta pyöreänä eteenpäin. Kalatalo on Paltamon kunnan hallinnoima hanke, jonka hankevetäjänä toimii Simo Kemppainen. Paltamoon perustetaan osakeyhtiö, joka organisoi talon toiminnan ja hallinnoi tilan käyttöä. 16 LÄHIRUOKA Mari Heikura mari.heikura@slpmedia.fi Kainuulaisen kalan jalostusaste on varsin matala. Erityisesti nuoret haluavat kalan valmiina fileinä, kuten kuvan hauki. Määttä arvelee, että näkymät paikalliselle purkkikalalle ovat tällä hetkellä varsin hyvät, mutta hinnalla he eivät voi kilpailla esimerkiksi tonnikalan kanssa. Hänen mukaan muualla Suomessa on vastaavanlaisia kalataloja, jotka toimivat kalastajien osuuskuntina tai osakeyhtiöinä. – Vanha kansa on tätä tottunut käyttämään, mutta haaste on löytää oikeat maut nuoremmalle kansalle, Määttä toteaa. Yleishyödyllisenä hankkeena kalatalo tulee palvelemaan kaikkia kalastajia. Kemppaisen mukaan mukana on tällä hetkellä kalastajia lähinnä Oulujärveltä, mutta hän pitää täysin mahdollisena, että myös sotkamolaiset tai kuhmolaiset kalastajat voivat hyödyntää tiloja. Simo Kemppainen Hankevetäjä Paikallisen kalan kysyntä näyttää kasvavan. – Lihamyllyssä ruodot katkeavat, tässä ne saadaan kokonaan pois, Kemppainen kertoo. Hän toteaa, että vanhempi väki hakee paljon esimerkiksi muikkuja, mutta nuoret pääasiassa kirjolohifileetä. Näin massa sopii entistä paremmin raaka-aineeksi esimerkiksi kouluissa ja vanhainkodeissa. Kalanjalostus vähäistä Kainuussa A Tila on käytettävissä kaikille kalastajille kohtuullista korvausta vastaan. Pienimuotoista jalostusta kuten savustusta ja fileointia osa kalayrityksistä tekee. Suomussalmelainen Kainuun Kalatuote Oy valmistaa kalasta mm. Jalostusasteen nostaminen tuo Kainuuseen työllisyyttä ja lisäksi jalostetulle tuotteelle on paremmat markkinat kuin pyöreälle kalalle, Torvinen kertoo. Tuotteet valmistetaan Kontinjoella.. lämminsavulohta, fileetä ja erilaisia kalakukkoja. Sotkamossa valmistuu säilykkeitä, Suomussalmella kukkoja. Kalatalousasiantuntija Torvinenkin toteaa, että menossa on villikalatrendi, joka nostaa ahvenen, kuhan ja hauen lisäksi myös särkikalat uuteen arvoonsa. Torvisen mukaan Kainuu tuottaa runsaasti järvikalaa, josta suurin osa menee maakunnan ulkopuolelle. Kemppainen on toiveikas sen suhteen, että kalatalo poikisi myös uudenlaista yrittäjyyttä Kainuuseen. Kalamassaa voidaan käyttää elintarviketeollisuudessa tai suurkeittiöissä esimerkiksi kalapihvien tekemiseen. Palvelutiskin vastaava Aki Korhonen Sotkamon K-superparketista on osin samaa mieltä. Hänen mukaansa nykytrendi on myös sellainen, että kuluttajat haluavat kalaa pitkälle jalostettuna, jotta sitä on helppo käyttää. Kala Leaderin aktivaattori Tero Nieminen näkee mahdollisena vastaavan kalatalo-idean kopioimisen myös muille järville Kainuussa. Paltamoon avataan ensi keväänä kalatalo, joka tulee palvelemaan kaikkia alueen kalastajia. Tila toimii samalla myös rahtipisteenä. – Paikallista kalaa olisi kiva saada enemmänkin, hän toteaa. – Tila on käytettävissä kaikille kalastajille kohtuullista korvausta vastaan, Kemppainen kertoo. kuvat: Mari Heikura Poropetteri valmistaa Sotkamon muikkua erilaisissa kastikkeissa. Toimitusjohtaja Jarmo Määttä kertoo, että pääosa liiketoiminnasta heillä muodostuu Kivikylän myymäläautoista, kalan ja lihan purkitus on noin 10–12 prosenttia toiminnasta. Markkina-alueena Kainuu on pieni ja lisäksi täällä ihmiset edelleen kalastavat itse jonkin verran. Tuorekala Poropetterille tulee Oulujärven kalastajilta. Paltamon kalatalo tuo uusia mahdollisuuksia. Pidemmälle jalostetut kalatuotteet ovat kasvattaneet kysyntää ja esimerkiksi graavikala palvelutiskiltä liikkuu hyvin
Osaa metsistä kasvatetaan myös ns. Metsäsuunnitelmaan voidaan kirjata vaikka se, että maiseman säilyttämisen kannalta päätehakkuussa jätetään metsään mahdollisimman paljon ja tasaisesti mäntyjä, jolloin kaukomaisema säilyy metsäisenä tai että metsää halutaan kasvattaa ilman avohakkuuta. Harvennushakkuilla korjataan pienempää kuitupuuta, jota käytetään selluloosan ja siitä tehtävän paperin valmistuksessa. Hakkuiden yhteydessä jätetään aina säästöpuita ja lahopuut, jotka ovat monen uhanalaisen eläimen koti, jätetään metsään paikalleen, muistuttaa metsäasiantuntija Lea Jylhä MTK:sta. Tästä noin kolmannes on päätehakkuuta ja kaksi kolmasosaa harvennushakkuuta. Metsät palvelevat myös virkistysja matkailukäytössä. Metsää käytetään, hoidetaan ja uudistetaan Suomen metsissä tehdään erilaisia hakkuita vuosittain noin 2 prosentilla metsäpinta-alasta. Neuvojan tehtävänä on auttaa metsänomistajaa löytämään kullekin metsikkökuviolle juuri sille kasvupaikalle sopiva hoitomenetelmä tai hakkuutapa, huomiomaan sillä sijaitsevat mahdollisesti metsäluonnon kannalta arvokkaat kohteet sekä auttaa metsänomistajaa saamaan puulleen mahdollisimman hyvä hinta. Suomen vientituloista yli 20 prosenttia tulee metsäteollisuudesta. 17 S uurin osa Suomen metsistä on yksityisten ihmisten omistamia. Metsänomistajan avuksi tehdään usein metsäsuunnitelma, josta kaikki nämä tiedot löytyvät kätevästi. Avohakkualalta saadaan myös järeää tukkipuuta, josta saadaan sahatavaraa rakentamiseen ja vaikkapa huonekaluihin. jatkuvalla kasvatuksella, jossa metsästä hakataan suurimmat puut parinkymmenen vuoden välein. (Kuva: Anne Rauhamäki) MAINOS MAINOS. Vesistöjen varsille jätetään suojakaista, joka estää ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoumista veteen, Jylhä kertoo. Ylivoimaisesti suurin osa metsistä siis jatkaa kasvuaan vuodesta toiseen ihan rauhassa. Metsänhoidossa huomioidaan aina metsien monimuotoisuus. Metsäomistajalle uusia palveluita Metsäasiantuntija Tiina Salminen on ollut kehittämässä metsänhoitoyhdistyksille uutta metsäsuunnitelmatuotetta, joka tarjoaa metsänomistajalle entistä paremmat mahdollisuudet esimerkiksi jatkuvapeitteisen metsätalouden tai maisemansuojeluun tähtäävän metsätalouden harjoittamiseen. Metsätalous ja -teollisuus tuovat paljon rahaa aluetalouteen työllistämällä sekä kaikkien yhteiseksi hyväksi verotuloina. Metsänhoitotyöt, kuten metsänistutus, työllistävät myös paljon nuoria kesätöihin. Metsänhoitoyhdistys metsänomistajan apuna Metsänhoitoyhdistykset toimivat koko maassa ja huolehtivat metsänomistajien neuvonnasta. – Metsälaki ja metsäsertifiointi edellyttävät, että tärkeät luontokohteet säästetään ja monimuotoisuutta edistetään. Kehitämme toimintaamme ja palveluitamme metsänomistajien tarpeen mukaan. Tutkimusten perusteella yhä useampi metsänomistaja on kiinnostunut erilaisista vaihtoehtoisista metsänkäsittelyn muodoista ja haluamme vastata kysyntään, Salminen kertoo. Harvennushakkuilla nuorta, kasvavaa metsää harvennetaan niin, että puilla on tilaa kasvaa. Metsätalouden toimenpiteissä huolehditaan myös vesistöistä. Metsätalouden, eli metsänhoidon ja puun myynnin, harjoittaminen tuo elannon tai osan siitä jopa 600 000:lle metsänomistajalle. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan, joten metsien hiilivarasto kasvaa koko ajan, samalla kun niitä voidaan käyttää uusiutuvan raaka-aineen lähteenä. (Kuva: Akseli Muraja) tuo hyvinvointia koko maalle Metsätalous Metsänomistajat huolehtivat uusien puiden istutuksesta hakkuun jälkeen. Metsäluonto huomioidaan kaikessa metsätaloudessa Suomessa istutetaan joka vuosi jopa 150 miljoonaa puuta. Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija tekee metsäsuunnitelman yhdessä metsänomistajan kanssa
1,2 KG PORSAAN KINKKUSUIKALE 300 G PORSAAN PALAPAISTI KINKUSTA 400G KUORETON NAKKI 600 G LENKKI 540 G RASVATON MAITO 1,5 L PORSAAN JAUHELIHA 400 G KEVYTMAITO 1,5 L KINKKUMAKKARA 300 G NAUDANPAISTILEIKE 150 G PORT SALUT JUUSTO 400 G SAARISTON GOUDA 400 G KARTANOJUUSTO 400 G SAARISTO KERMAJUUSTO 400 G /KG /KG /KG /KG. 650 G MINUUTTIPUURO 210 G (6×35 G), kaura-ohrasiemen-lese ESSI KIERTO KASSI, harmaa 40 L MAUSTAMATON PORSAAN SISÄFILEE N. 1,4 KG MINUUTTIPUURO 210 G (6×35 G), kaura-mustikkavadelma PESTY PUNAJUURI 1 KG MARINOITU PORS AAN SISÄFILEE N. PORSAAN ULKOFILEE N. 18 UUSINA TUOTTAJALLE KIITOS -TUOTTEINA MYÖS LIHAISA KUORETON NAKKIMAKKARA 300 G LAKTOOSITON KUOHUKERMA 0,5 L OMENA 1 KG HERNE 200 G, pakaste LUOMU PIKAKAURAHIUTALE 650 G YLEISPERUNA 2 KG PINTAMAUSTETTU UUNIFILEE N. 550 G KUOHUKERMA 0,5 L MINUUTTIPUURO 210 G (6×35 G), kaura-omena-kaneli PAPERIKASSI 30 L Valikoima vaihtelee kaupoittain
Lisäksi K-kauppiaamme eri puolella Suomea tekevät päivittäin arvokasta työtä lähialueidensa viljelijöiden ja tuottajien kanssa, jotta paikallisia tuotteita olisi aina kuluttajien ulottuvilla. Meille K-ryhmässä on tärkeää toimia suomalaisen viljelijän ja ruoan puolesta. 19 Maanviljely ja kotimainen ruoka ovat erottamaton osa Suomea ja suomalaisuutta. Syyskuun alussa tuplasimme Tuottajalle kiitos -tuotteista maanviljelijöille ja tuottajille maksettavan osuuden vuoden loppuun asti. Tuottajalle kiitos -tuotteilla osoitamme tukemme, arvostuksemme ja kiitoksemme suomalaisille maanviljelijöille. K-ruokakaupat myyvät vuosittain suomalaista ruokaa 5 miljardilla eurolla, ja yli 80 prosenttia kauppojemme ruokatuotteista on kotimaisia. Poikkeuksellisen kuivan kesän jälkeen monet tilat ovat ahdingossa, eikä suomalainen ruoka ole enää itsestäänselvyys. Ostamalla Tuottajalle kiitos -tuotteita kannat kortesi kekoon suomalaisten viljelijöiden ja ruoantuotannon puolesta. Jokainen meistä voi arjen valinnoillaan seistä suomalaisen ruoantuottajan rinnalla ja olla mukana varmistamassa, että suomalaista ruokaa löytyy myös tulevien sukupolvien lautasilta. ON AIKA SANOA VILJELIJÄLLE KIITOS!. Lisätuki sisällytetään ruoan hintaan. Jokainen euro on viljelijälle tärkeä – siksi maksamme K-ruokakauppojen Tuottajalle kiitos -tuotteista lisätukea suoraan tuottajille. Nyt kasvatimme hyllyistämme löytyvien tuotteiden määrää kymmenestä kolmeenkymmeneen
Luomu tilli LASSEN LUOMU Perniö ”Luomussa maistuu menneisyys ja tuoksuu tulevaisuus.” Lasse Kulmala Naposteluporkkanat KAROTIA Forssa ”Vaikka voittaisin kuinka paljon lotosta, niin en minä näitä hommia lopettaisi.” Arto Hyytiäinen Mansikka HÄSTÖN MAATILA Perniö ”Kun mitään ei poimita koneellisesti, täytyy sadonkorjuuseen palkata jopa sata käsiparia.” Janne Eriksson Korianteri NURMITARHAT Nurmijärvi ”Tärkeintä on, että yrtit pääsevät kaupan hyllylle niin tuoreina kuin mahdollista.” Erno Laukkarinen Basilika OKSASEN PUUTARHA Paattinen ”Töitä saa tehdä paljon, mutta kyllä se on palkitsevaakin.” Kauko Oksanen Luomu pikkukurkku IKAALISTEN LUOMU Honkajoki ”Alusta lähtien oli selvää, että meidän kasvihuoneessamme viljeltäisiin vain luomua.” Ari Kulmanen Kirsikkatomaatti LASSANDERIN TILA Närpiö ”Meidän työhömme kuuluu huolehtia kasvien hyvinvoinnista.” Johan Lassander Pensasmustikka SONKKILAN TILA Laitila ”Työni paras puoli on puhtaan ruoan tuottamisesta syntyvä ilo.” Sauli Sonkkila Punakaali RINNAN TILA Isokyrö ”Sadonkorjuussa saa palautteen tehdystä työstä.” Jussi Rinta Peruna MÄKELÄN PERUNA Himanka ”Tämä tila on lainassa lapsiltani. Lue lisää tuottajista Pirkka kasvisten takana: k-ruoka.fi/pirkka-tuottajatarinat. Pyrin viljelemään sillä tavalla, että se ei ole mitään tulevaisuudesta pois.” Kimmo Mäkelä Jääsalaatti VIHERKASTE Liperi ”Työssäni on parasta se, kun näkee sen hyvän lopputuotteen tuolla kaupassa ja asiakkaiden ostoskärryssä.” Erkki Nylund Parsakaali VIHANNESYHTYMÄ 3T Haukivuori ”Intohimo saa jaksamaan kovaa työtä säiden armoilla.” Risto Janhunen Suomalaisesta maaperästä saavat voimansa nämäkin laadukkaat Pirkka vihannekset, juurekset, marjat ja yrtit. 20 Omasta maasta PIRKKA-SARJASTA LÖYDÄT NOIN 1000 SUOMESSA VALMISTETTUA TAI KASVATETTUA TUOTETTA