Kuhmolainen 17.2.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

>> 6-7 Pääkirjoitus: Lähtökohtana on lyhentää laillisuuden rajoilla keikkuvia lasten koulumatkoja. >> 22 Ympäristöministeriön Petri Heino kertoi, että puurakentaminen helpottuu määräysten osalta. >>10 Koulumatkat olisivat Lentiiraan lyhyemmät kuin Lentualle. PERUSTETTU 1959 | WWW.KUHMOLAINEN.FI | IRTONUMERO 2,50 € PERJANTAI 17. HELMIKUUTA 2017 NRO 14 Kalevala Koru Aurinkoleijona ja monta muuta korua näyttelyssä kirjastolla. Harri Lehtonen kertoo, kuinka tämä pyytävä perho syntyi. Antero KomulAinen. >> 19 Abien äänekäs lähtö Penkaripäivä: Lukion penkkari-ilme oli kirjava ja tyylikäs. Lentiiran koulun kunto selvitetään. Lehtonen muutti Kuhmoon marraskuussa Utsjoelta. >>9 Oodi rönttöselle Musiikkiopiston oppilaskonsertti kunnioittaa rönttöstä. Uransa hän teki puolustusvoimissa. >> 2 Määräykset loivenevat Pupu Tupuna on perho, jolla on jäniksen korvat. Kuhmossa tarvitaan enemmän vuorovaikutusta luottamushenkilöiden ja virkamiesten välille. >> 7 Greenpeace tuli saarisavotalle 6 4 1 4 8 8 1 2 6 5 8 5 1 7 7 Kevään 2017 abiturientit ajelullaan. >> 4-5 Lisää vuorovaikutusta Huuskonsaaressa monitoimikoneenkuljettaja Mikko Pikkarainen (vas.) kohtasi matkalla työmaalle Greenpeacen metsävastaava Matti Liimataisen. >> 4 Koulumatkat lyhyemmät Kuhmolaisen vaalipäivässä käyneet kuntavaaliehdokkaat kertoivat mietteistään. Karkit lensivät ja huudot kaikuivat ajelun alkuvaiheessa railakkaasti
K uhmossa aloitti biologian opintokerho. helmikuuta 2017 ” Mikä lie soaren käöpä hinta. Talouskylien osalta kunnan pitäisi hoitaa asuntorakennustoiminta Lentiiran mallin mukaisesti. Tässä yhteydessä mainitaan lähinnä postin ja kaupan palvelut sekä monitoimiauton palvelut. Tyhmästä päestä kärsii koko ruumis. A Kärsivällisyyttäkin tarvitaan, sillä usein yksi tai kaksi vastausta ei riitä. Sähköisten osallistumisja vaikuttamiskanavien ulkopuolelle jättäytymiseen on monia perusteluja. Pääsyyksi nimetään somen heikkoudet, joita on kyllä omiksi tarpeiksi saakka: väärän tiedon levittäminen, turha provosoiminen ja pahan mielen purkaminen on yleistä, mutta samaahan tapahtuu myös kasvokkain puhuttaessa. Mikäli koulun lakkauttamiseen päädyttäisiin, kylän lasten koulumatkoja tarkasteltaisiin todennäköisesti keskusta–Lentiira -akselilla. Hakattiin iso kangas aekoenaan. Kivan joukkue valloitti ylivoimaisella suorituksella kultamitalin 4x10 kilometrin matkalla. Tulevien kuntavaalien ehdokkaat nostivat Kuhmolaisen tiistaina järjestämässä ehdokaspäivässä esiin toiveet omien vaikutusmahdollisuuksiensa paranemisesta sekä toisaalta mahdollisuudesta olla nykyistä enemmän vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Peruskoulun numeroon tähdättäessä järjestetään kansanopistossa tenttitilaisuus. Virittäköä kamerat valmiiksi. Tähän mennessä on selvitetty alueen oppilasennusteita, koulukuljetuksia sekä koulunkäynnin kustannuksia erilaisilla vaihtoehdoilla. Työ jatkuu kaupunginhallituksen tahdon mukaisesti Lentiiran vanhan koulutalon kunnon sekä sen käytöstä aiheutuvien kulujen selvittämisellä. Vaikka jokainen ratkaisu on kompromissi, niissä on punnittava mahdollisimman monen lapsen etua. Kärsivällisyyttäkin tarvitaan, sillä usein yksi tai kaksi vastausta ei riitä. Se tuo päätöksentekoa tuntuvasti lähelle kuntalaisia. Suoritus oli Keijo Vähäkankaan, Martti I. Määtän, Eero Väisäsen ja Tapio Kähkösen saumattoman yhteistoiminnan tulos. On toivottavaa, että tällä kertaa katsottaisiin ensin selvitystyö loppuun ja vaihtoehdoista puhuttaisiin lopulta valmiista ratkaisumalleista niin asiallisesti kuin mahdollista. Mitä selvitys merkitsee alueen perheiden kannalta. Kuhmolaisessa 17. Kyseessä on multimediaprojekti, jossa saadaan peruskoulun biologian opetusta vastaavaa valmius. Mikä kuitenkin tärkeintä, olemalla keskusteluissa mukana päättäjät voivat toimia vastatrolleina levittämällä oikeata tietoa sekä keskustelemalla vastuullisesti ja asiallisesti. Tampereen ylipiston tutkijan ilmava täsmäheitto osui kohteeseen monissa kunnissa, myös Kuhmossa. Sosiaalisen median keskusteluihin osallistuminen ottaa tietenkin oman aikansa ja vaatii tietynlaista hereillä olemista. Lisäksi aloiteltiin biologian opiskelua opintokerhona. Kunnanhallituksen mukaan talouskylien ulkopuolelle jäävien kylien palvelut pitäisi turvata liikkuvia palvelupisteitä käyttäen. Keskustelua Greenpeacen käynnistä vastustamassa Metsähallituksen hakkuita Huuskonsaaressa P uheviestinnän professori Pekka Isotalus heitti vaalien alla poreilevaan ehdokaslammikkoon mukavan täyn kehottamalla paikallisia poliitikkoja sosiaaliseen mediaan (yle.fi 9.2.). Toivottavasti soahaan hyvä esimerkki jos myrsky puhaltaa näestä soarista. K iva siirtyi SM-viestissä kultakantaan, kun vuosikaudet hiihtorintamalla tehty työ tuotti kauniin tuloksen Joutsassa järjestetyssä kisassa. Monesti se tulloo myös kalliiksi. Myös Vartiuken mahdollisuuksia tässä suhteessa tutkitaan. Moni johtavista virkamiehistä sekä luottamushenkilöistä ei halua olla somen kanssa missään tekemisissä. Lähtökohtahan on tutkia, kuinka laillisuuden rajamailla keikkuvia koulumatkoja saataisiin lyhennettyä. Kuhmolaisteatterilla meni lujaa. Varmaan joku oesi ostanu nämä soaret puineen ennen hakkuuta. Toinen usein mainittu syy on pelko mustamaalatuksi joutumisesta ja siitä, ettei nahka ole tarpeeksi paksu sen kestämiseen. Riinpiissi soa lisseä kannattajjii. Miekin taejan liittyy.” www.kuhmolainen.fi Hakkuilla lisätään metsän monimuotoisuutta, 20 vuoden kuluttua todella mahtava alue. Koulukeskustelu on täynnä tunteita Pääkirjoitus 17.2.2017 Paikallislehti Kuhmolainen, perustettu 10.7.1959 6 Päätoimittaja: Timo Kyllönen 044 332 5320 6 Jakelupäivystys: 0800 955 05 6 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@slpmedia.fi K uhmon kunnanhallitus on päättänyt esittää kuntaan esitettyjen talouskylien lisäämistä. Mukaan tulisivat nyt myös Rasti, Kuumu, Härmänkylä ja Lammasperä-Haukela. Sosiaalisen median käyttäjänä ainakin minusta tuntuu mukavalta huomata, kun yhteisten asioiden hoitajat ovat aktiivisesti, asiallisesti ja omalla nimellään esillä myös verkossa. Kielteisistä ilmiöistä huolimatta some on mahdollisuus: siellä voi keskustella asiallisesti, kysyä ja saada nopeita vastauksia, kysyä mielipiteitä tai vaikka pitää pieniä äänestyksiä. Palstan kokosi Jarno Hiltunen 40 vuotta sitten. Eipä paljon näppiin jeänu. Verkossa on mahdollisuuksia Kolumni Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi Kirjoittaja on Kuhmolaisen päätoimittajay L entiiran suunnan koululaisten koulupaikasta tehdään parhaillaan uutta selvitystä. Jo nyt tiedetään, että samalla ei voi toimia kahta koulua, joten asian tutkiminen koskettaa myös Lentuan kylän asukkaita. Pohjois-Kuhmon lapsiperheet muistavat vielä elävästi sen ajan, kun alueen kouluasiaa edellisen kerran linjattiin. 2 KESKUSTELE KUHMOLAINEN – Perjantaina 17. helmikuuta 1977 pohdittiin talouskyliin liittyviä kysymyksiä ja palveluiden säilymistä perukassa. Isotaluksen koukussa ei ole pelkkää väritahnaa vaan ihan oikea maatiaisliero: päättäjien pitää olla siellä, missä ihmisetkin ovat, ja vaikka kaikki eivät sosiaalisessa mediassa olekaan, enemmän heitä siellä on kuin valtuuston lehterillä. Takana on yli 40 harjoituskertaa. M onet näytelmät, kuten Vartioitu kylä ja Peräkylän profeetta, ovat luoneet Kuhmolaisteatterille maineen, josta kiinni pitämiseen tähdätään Salakaato-näytelmälläkin. Molempiin voi itse asiassa olla jo valmis ratkaisu: sosiaalinen media. Tuolloin keskustelu karkasi vastakkainasetteluksi, mikä lopulta osittain johti kahden koulun sulkemiseen. Tällä palstalla kerrotaan kuvin ja sanoin menneistä uutisista. Kysymykset tulevat kirjeopistosta tietyn mittaisin jaksoin
Kaesan Kotileipomon konsulentti Maanantaina 20.2. Porokylän Leipomon konsulentti Palvelutiskistämme TO-PE klo 8-18, grillistä MA-LA Parhaat palat itsepalvelutiskistämme päivittäin. Hyvärisen Leipomon konsulentti 3 99 rs 99 ps Jyväbroiler Broilerin filee 390 g (10,23/kg) rucola-appelsiini ja persilja-valkosipuli Veriappelsiini Tarocco, 750 g (1,32/kg) Italia Hinnat voimassa TO-SU 16.-19.2., ellei toisin mainita. Puraise pirteyttä! Espanjan Satsumat 1kg 0,99 kg RS 1 29 Kaesan konsulentilta perjantaina: KPL 79 HK Karjalanpaisti 900g Suomi, 6,66 kg RS Atria naudan Parempi Jauheliha 10% 700g Suomi, 7,13 kg KG Karkkikadun irtomakeiset Kaesan Porkkanapiirakka RS KG 3 99 K-ruokamestarin tuore luullinen porsaan kylki Suomi KPL 1 00 K-ruokamestarin porsaan ulkofileepihvit Suomi K-ruokamestarin porsaan kinkku palana, Suomi KG 6 99 HERKKUTORILTA: KG 11 95 KG 19 95 KG 1 49 Roosa Nauha Reilun Kaupan luomubanaani Peru/ Meksiko Sidottu kukkakimppu Hollanti KPL 99 KPL 3 49 Kaesan Rinkilämunkki Kaesan Ruisleipä kokonainen tai siivutettu PS TAKUULLA TUORETTA! Tavallista paremmasta ruokakaupasta: 5 99 4 99 5 99 99 PALVELEMME: MA-LA 8-21, SU 10-18 KUHMO, Torikatu 24, p. Kaesan Kotileipomon konsulentti Maanantaina 1.11. helmikuuta 2017 – KUHMOLAINEN 3 KUHMO, Torikatu 24, puh. herkutteluun 4 95 kg 13 95 kg 79 kpl 16 95 HK Takuumurea naudan ulkofilee palana kg Parsakaali 400 g (1,98 /kg) Espanja Snellman Maatiaispossun maustettu uunifilee tai suolattu juhlafilee n. Perjantaina 17. 040 829 8890 Perjantaina 17.2. 1,3 kg Tuore lohifilee vakuumi, a-leikattu, Norja rajoitus: 2 filettä/talous Feta-parsakaalipiirakka. ellei toisin mainita Tavallista parempi Ruokakauppa KUHMO PALVELEMME MA-LA 8-21, SU 12-18 Tuore kokonainen nieriä Norja Tuore kokonainen siika Suomi, säävaraus 15 € HERKKUTORILTA: Tavallista paremmasta ruokakaupasta: KG 14 95 Roosa Nauha Miniluumutomaatti 250g Espanja, 5,16 kg Tuore EkoKalan Kirjolohifilee Suomi K-ruokamestarin tuoreet paholaisen lohitaskut Perjantaina 28.10. 040 829 8890 Tarjoukset voimassa PE-SU 28.-30.10
Hän sanoo, että pöytäkirjoista jää joskus puuttuLentiiran koulusta tehdään kuntoselvitys ja Lentiiran kyläyhdistykseltä pyydetään tarjous koulukiinteistön vuokrasta ja muista kiinteistön hoitamiseen liittyvistä kustannuksista. Jotta kaikki vaikuttavat seikat tulisi otettua huomioon, haluaa Kuhmon kaupunginhallitus selvittää tällä hetkellä kylätalona toimivan Lentiiran koulun kunnon ja pyytää kyläyhdistykseltä tarjouksen koulukiinteistön vuokraja ylläpitokustannuksista. Palkka on vähintään 335 euroa. 4 PUHEENAIHEET KUHMOLAINEN – Perjantaina 17. Tuomas Kettunen (kesk.) kaipaa lisää vuorovaikutusta sekä luottamushenkilöiden että virkamiesten puolelta ja esittää, että jälkimmäiset toisivat asioita enemmän ja aikaisemmassa vaiheessa keskusteltavaksi. helmikuuta 2017 Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi Kuhmossa tarvitaan lisää vuorovaikutusta luottamushenkilöstön ja virkamiesten välille jo asioiden valmisteluvaiheessa. Eija Komulainen (kesk) arvioi, että valiokuntatyöskentely saattaa olla suunta, johon kuntapuolella ollaan siirtymässä. – Virkamieskunta ja luottamushenkilöt menevät koko ajan kauemmas toisistaan, Peltonen moitiskelee. elokuuta välisenä aikana. Eija Komulainen ja Tuomas Kettunen kuuntelevat vieressä. Samalle nuorelle voi hakea tukea vain kerran 1. Mikäli kumpikin koulu olisi toiminnassa, olisivat kuljetuskustannukset 150 000 euroa. Sen saa kuhmolainen 1999 – 2001 syntynyt nuori, joka on kesätyöntekijänä Kuhmossa toimivassa yrityksessä, yhteisössä tai järjestössä. Lentiiran koulusta kuntoselvitys A Kun esityslistat tulee, ja siellä on virkamiesten puhelinnumerot, niitä pitää käyttää. Onkohan Kuhmossa koskaan ollut sellaista kulttuuria, että valmisteluvaiheessa kysyttäisiin jo luottamushenkilöstön mielipidettä, Komulainen kysyy. Päätökset muista vireillä olevista hakemuksista tulevat touko-elokuussa. – Pitäisi olla kykyä rakentaa palveluja yli sektorirajojen ja katsoa, miten esimerkiksi hyvinvointia voidaan edistää useiden hallinnonalojen yhteistyöllä. Kaksiopettajaisen koulun vuosikustannukset ovat noin 300 000 euroa, josta henkilöstökulut ovat noin puolet. Kesätyöntekijä ei saa olla yrityksen omistajan perheenjäsen, eikä nuori ollut samana kesänä Kuhmon kaupungin kesätyöntekijänä. Lentiiran koulu lakkautettiin toukokuussa 2009. Ensimmäistä valtuustokautta hän nimittää sisäänajokaudeksi. Ensio Pikkarainen (sdp) kaipaa aivoriihiin liittyen tarkempaa pöytäkirjanpitoa kokouksiin. Työnantaja ei voi olla kotitalous tai yksityishenkilö. Nykyisin toimivalle Lentuan koululle kuljetuskustannuksiksi on laskettu noin 125 000 euroa lukuvuodessa ja Lentiiraan 85 000 euroa. – Siinä joutuu olemaan paljon virkamiesten tiedon varassa, jolloin täytyy rohkeasti ja reippaasti kysyä asioista. Kaupunginhallitus linjasi avustusmäärärahan käyttöä tiistaina. Hanke sai 4000 euron aluetuen Kainuun maakuntahallitukselta elokuussa 2016. Päätösehdotuksen mukaan Kuhmon kaupunki olisi osallistunut Kuhmon Majakka – Suomi 100 -juhlavuoden hankkeen kustannuksiin 8000 eurolla. – Se voisi olla kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Kaupunginhallitus edellytti lisäksi, että hankkeeseen ensisijaisesti haettaisiin “kaikkia mahdollisia apurahoja”. Minna Karjalainen (keskellä) sanoo, että luottamushenkilön on myös itse kysyttävä asioita rohkeasti ja reippaasti. Päätöksenteko ja muutosten aiOsa nykyisistä valtuutetuista ja tulevien kuntavaalien ehdokkaista on sitä mieltä, että virkamiesten tulisi tiedottaa luottamushenkilöitä enemmän valmisteilla olevista asioista. Työsuhteen on kestettävä vähintään kaksi viikkoa ja työajan oltava 30 tuntia viikossa. Henkilöstömenoihin koulun sijainti ei olennaisesti vaikuta. Näin arvioivat useat kuhmolaiset kuntavaaliehdokkaat tiistaina Kuhmolaisen järjestämässä ehdokaspäivässä. Oppilaiden kodit sijaitsevat lähempänä Lentiiraa kuin Lentuan koulua. Taideteoksen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 12 000 euroa. Majakkapäätös siirtyi Kuhmon Majakkaa koskeva päätös siirtyi kaupunginhallituksessa myöhempään ajankohtaan Antti Komulaisen tehtyä asiasta esityksen. Hankkeesta halutaan myös lisäselvityksiä. Jouni Kilpeläinen. kaansaaminen vaatii Karjalaisen mukaan luottamushenkilöltä sitkeyttä ja sinnikkyyttä, mutta myös laaja-alaista osaamista, joka kertyy pitkän ajan kuluessa. Kesätyöseteleitä nuorille Kuhmon kaupungin talousarvioon on varattu yhdeksäsluokkalaisten kesätyöseteleihin 25 000 euroa. Majakka on Kuhmon uuden puukoulun pihalle rakennettavaksi suunniteltu paanuin verhottu valoteos. Marraskuussa 2016 kaupunginjohtaja Eila Valtanen antoi sivistystoimenjohtaja Eila Vilénille tehtäväksi selvittää vaihtoehdot Lentiirantien suunnassa asuvien lasten koulunkäynnin järjestämiseksi ja vaihtoehtojen kustannukset. ”Luottamushenkilön pitää osata käyttää valtaa” Kuhmolaisen vaalipäivässä pistäytyneet ehdokkaat arvioivat, että kuhmolaisilla luottamushenkilöillä olisi mahdollisuus käyttää enemmänkin valtaa. Tuomas Kettusen mukaan on olemassa malleja, joilla valmisteluvaihe olisi erilainen. Hän mainitsee esimerkin Kempeleestä, missä virkamiehet kutsuvat luottamushenkilöitä valiokuntiin valmistelemaan asioita yhdessä. Se vaatisi matalan kynnyksen aivoriihiä, joissa yhdessä pohdittaisiin asioita. Oppilaiden koulumatkat ja niihin käytetty aika olisivat keskimäärin nykyistä lyhyemmät, jos Lentiirassa toimisi koulu. Valiokuntatyöskentelykin nostettiin esille uutena vaihtoehtona. Kari Peltonen (sdp) on samoilla linjoilla ja sanoo, että jos luottamushenkilöt eivät tunne kokoukseen tulevia asioita riittävästi etukäteen, päätöksenteko on vaikeaa. Kesätyösetelituki on 250 euroa. Minna Karjalainen (kok) muistuttaa, että luottamushenkilötkään eivät voi olla kaikessa sisällä. toukokuuta ja 31. Olisi ehkä järkevää, että (valtuutetulla) olisi yksi asiakokonaisuus, jota vie eteenpäin. Kesätyösetelillä työllistyi 40 yhdeksäsluokkalaista ja 30 toisen asteen opiskelijaa vuonna 2016. Kettunen sanoo, että asia on luottamushenkilöjen omassakin kädessä: valtaa pitäisi ottaa nykyistä enemmän itse
– Kun esityslistat tulee, ja siellä on virkamiesten puhelinnumerot, niitä pitää käyttää.. – Kuntalaisten pitäisi päästä lähemmäs päätöksentekoa esimerkiksi netissä järjestetyillä pienillä kyselyillä siitä, miten asioita pitäisi tehdä. – Hyvät ideat voivat silloin jäädä vain kokouksiin, eivätkä ne etene minnekään. Ihmisiä kiinnostaa, heillä on toiveita ja tarpeita. Luonnonvarakeskus suorittaa helmi-maaliskuun vaihteessa Kainuun metsäpeurojen lentolaskennan. Näitä ovat muun muassa kyselytunnilla esiin nousseet asiat. Sdp:n valtuutettu Jouni Kilpeläinen ei enää aio asettua ehdolle mutta sanoo, että luottamushenkilöillä on valtaa, mutta sitä pitää itse käyttää. Perjantaina 17. Minna Karjalainen kiinnittää huomiota samaan asiaan ja sanoo, että päätöksenteon tueksi tulisi kehittää uusia vaikuttamiskanavia, joiden kautta luottamushenkilöt voivat ottaa kuntalaisten mielipiteet huomioon. – Keskustelua pitää käydä jos siihen aihetta löytyy. Sen sijaan se on koko ajan opettelua, Oinas-Panuma sanoo. Hän muistuttaa, että kun luottamushenkilöillä on oikeus saada tietoja, sitä pitää kysyä. Hän kuitenkin sanoo, että Kuhmon luottamushenkilöillä ja virkamiehillä on paljon tehtävää siinä, että asioiden eteenpäin vieminen olisi helpompaa. Oheisessa kartassa on rajattu alustavasti suunniteltu lentolaskenta-alue. Aiempien vuosien hyviin kokemuksiin perustuen olisimme taas kiinnostuneita kansalaisten metsäpeurahavainnoista. Kartassa näkyy myös Kainuun pantapeurojen sijainti 13. Metsähallituksen puolelta Pekka Kilpeläinen on kartoituksissa sekä havaintojen maastotarkistuksissa mukana. – Henkilökohtaisten suhteiden kunnossa oleminen on tärkeää, samoin puoluiden välillä toimiva tiedonkulku. Kaisa Oinas-Panuma sanoo, että kuntapolitiikka kaipaa kasvojenkohotusta. Ympyrät ilmaisevat Kainuun Kainuun pantapeurojen sijainnin tämän viikon maanantaina. Eija Komulainen ja Tuomas Kettunen kuuntelevat vieressä. Marja-Stiina Suihko kaipaa päätöksentekoon uusia kanavia. Toimivia pantoja on Kainuun metsäpeurojen kauloissa tällä hetkellä 23 kappaletta. Monet nuoret luulevat, että politiikka on jotakin, jonka vain aikuiset osaavat. Luonnonvarakeskus Timo kyLLonen maan tärkeitä, kokouksessa käytyjä keskusteluja. Suihkon mielestä nykyisessä päätöksentekokulttuurissa ajatellaan liikaa niin, että valtuutetut tietävät kaiken valmiiksi. Olen yrittänyt olla ajan hermolla ja soittanut kaupungin johdolle ja virkamiehille. – Sille ollaan Kuhmossa hirveän kuuroja, ja se on aika uuvuttavaa. Tauno Harinen (kd. Jos on tuoreita tai lähiviikkojen havaintoja metsäpeuroista tai niiden jäljistä karttaan piirretyn alueen rajamailta ja ennen kaikkea rajatun alueen ulkopuolelta, niin havainnot voi ilmoittaa sähköpostilla arto.juntunen@luke.fi tai puhelimella Arto Juntuselle tai Pekka Kilpeläiselle. Minna Karjalainen (keskellä) sanoo, että luottamushenkilön on myös itse kysyttävä asioita rohkeasti ja reippaasti. Kenenkään suuta ei pitäisi tukkia, kenellä on jotakin sanottavaa. Aina kun asia on esillä, sitä pitää valmistella, nostaa kaikki asiat pöydälle ja katsoa mitä siitä tulee. Myös Kaisa Oinas-Panuma (kesk) patistelee päätöksentekijöitä lähemmäs ihmisiä. – Kuntapolitiikka tarvitsee tietynlaista kasvojenkohotusta. Tämä on rakentava tapa tehdä työtä. Sitä pitäisi arvostaa, Suihko sanoo. Sosiaalidemokraattien listalla ehdolle asettuva Aimo Tervamäki sanoo, että etenkin puheenjohtajiston ja virkamiesjohdon välillä käytävät neuvottelut ovat hedelmällisiä. helmikuuta 2017 – KUHMOLAINEN 5 Osa nykyisistä valtuutetuista ja tulevien kuntavaalien ehdokkaista on sitä mieltä, että virkamiesten tulisi tiedottaa luottamushenkilöitä enemmän valmisteilla olevista asioista. Marja-Stiina Suihko (vihr) kaipaa luottamushenkilötyöskentelyyn lisää huokoisuutta kuunnella uusia ideoita ja toimintatapoja. – Olen kokenut, että luottamushenkilö pystyy vaikuttamaan varsinkin jos pääsee työryhmiin. – Siellä on pystytty kohtuullisen terveisiin päätöksiin ja on viety asioita sovussa eteenpäin. Metsäpeurojen lentolaskenta lähestyy Kartassa on rajattu suunniteltu lentolaskenta-alue. Myös lautakunnissa pääsee vaikuttamaan, mutta se vaatii aktiivisuutta, todella paljon aktiivisuutta. Hän sanoo, että Kuhmossa tarvitaan notkeutta, luovuutta ja reippautta tarttua uusiin avauksiin. helmikuuta ympyröillä. Kainuun metsäpeurat ovat tämän hetken kartoitustietojen ja pantapeurojen antamien paikkatietojen perusteella Sotkamon talvehtimisalueilla – lukuun ottamatta muutamia Suomussalmen puolella olevia metsäpeuroja. Laskennassa saadaan vuosittaisen kanta-arvion lisäksi lähtötilanne juuri käynnistyneeseen Metsähallituksen johtamaan monivuotiseen metsäpeura Life-hankkeeseen. sit.) puolestaan sanoo, että virkamiehillä on paljon valtaa, mutta luottamushenkilöiden tulee nostaa keskusteluun tarvittavat asiat
Siellä hakkutyötä oli yhdelle monitoimikoneelle jäljellä silloin vielä 3 tunniksi. – Niistä ei hevin siirrytä pois. Ympäristöministeriön tehtävänä on kuitenkin viestiä uusista määräyksistä ja edistää tarkoitettua tulkintaa. Lisäksi tulevat taloudelliset seikat. Suomessa rakennetaan puusta paljon, mutta sitä ovat osaltaan rajoittaneet määräykset ja Heinon mukaan hyvin suurelta osin myös asenteet. Sehän on tietysti saanut betoniteollisuuden takajaloilleen. 2 Alueellisten osaamiskeskittymien muodostaminen: hankkeet ja niihin liittyvä kehitystyö, PuuSuomi-verkoston aktivointi, koulutuksen kehittäminen. – Esimerkiksi poliittinen tahtotila puukoulurakentamiseksi ei näy konkreettisissa rakennushankkeissa. Puun osalta luonnoksessa oli alkujaan esitetty, että yksinkertaistettu palomitoitustarkastelu, joka nyt on ollut kahdeksaan kerrokseen asuinja työpaikkarakentamisessa, laajennettaisiin muun muassa majoitusrakentamiseen ja hoivarakentamiseen. Metsähallitus sai hakkuut päätökseen hieman puolen yön jälkeen eilen torstaina. Se alkaa siitä, että räjäytetään puurakentamisesta kaikki turhat rajoitteet pois ja puusta tehdään tasavertainen materiaali näihin muihin verrattuna. Todennäköisesti syksyllä alkaa rakennusvalvonnalle suunniteltu koulutuskierros puurakentamisen uusista määräyksistä. Tuntematonta kuvataan Kuhmossa. Hänen mukaansa rakentaminen on Suomessa rajattu kahden ja kolmen kerroksen väliin: matalat rakennukset tehdään puusta ja korkeat betonista. – Se on mielenkiintoinen pesti. – Se on aina ollut mahdollista, mutta olisi vaatinut kohdekohtaisen palomitoitustarkastelun, mikä on lisäkustannus. Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@slpmedia.fi –Minun miestäni tämä koko ongelmavyyhti lähtee pitkälti rakentamisja palomääräyksistä, totesi Crosslamin toimitusjohtaja Juha Virta Woodpoliksen Juminkeossa järjestämässä keskustelutilaisuudessa, johon otti osaa puualan yrittäjiä. . Petri Heino on tehnyt ympäristöministeriössä puoli vuotta puun menekin edistämistyötä. Myös poliittisia rajoitteita on. Alueella on vielä puunajoa käynnissä jäätiellä Huuskonsaaren kohdalla j. Haussa oli myös venäläisiä tai venäläisen näköisiä miehiä punaarmeijan sotilaiksi. . Rakennusteollisuus ja suunnittelupuoli ovat investoineet tietynlaiseen osaamiseen ja teknologiaan. Seuraava kapeikko on jo näköpiirissä – tulkintakapeikko – mutta myös siihen on tarkoitus käydä käsiksi. – Samalla puurakentamisen imago on rajattu sinne kirvesmiestasolle. Niitä on uusittu viimeisen parin vuoden aikana. Filmiryhmä etsi kuvauksiin myös avustajia Kainuusta. antero Komulainen Aku Louhimiehen ohjaamaa Tuntematonta sotilasta kuvataan Kuhmossa ensi viikolla. Puukerrostalon rakentaminen ei ole koskaan ollut kiellettyä. Sille pitäisi tehdä jotakin. . . Palomääräysten asetusluonnos on ollut kommentoitavana. Puurakentamista osaltaan rajoittaneet määräykset helpottavat, kun uudet rakennusmääräykset tulevat voimaan. Samalla kustannustaso saataisiin Virran mukaan sille tasolle, että voitaisiin kehittää menetelmiä. Saarten motohakkuut päättyivät Lammasjärven saarten hakkuutyön merkki tien varressa. Tietysti puuta kohdellaan erilailla kuin muita materiaaleja, kertoo Kuhmossa ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä. 6 PUHEENAIHEET KUHMOLAINEN – Perjantaina 17. 1 Puurakentamisen kotimaisten hankkeiden edistäminen (uudis-, täydennysja korjausrakentaminen): kaupunkien puurakentamisen edistämisohjelmatyö, puukaupunkien rakentamisessa konseptikilpailut, kaavoitus-rakennuttamismallien kehittäminen, rakennuttajien aktivointi, julkisiin vihreisiin rakennushankintoihin liittyvät aineistot ym. Lisäksi tukkirekkoja on kuormaustöissä ja puukuljetuksissa liikkeellä kapealla Lammasjärven tiellä. Järjestyksessään kolmannen Väinö Linnan romaaniin perustuvan elokuvan ensi-ilta on lokakuussa 2017. Entäs sitten kun, poliittiset painopisteet vaihtelevat. Tällaisia uhkakuvia on väläytelty. Elikkä meillä ei ole sellaista korkearakentamisen julkisen rakentamisen markkinaa puupuolella olemassa, elikkä imago on kurjassa jamassa. Ministeriö toteuttaa hallitusohjelmaa ja sen tavoitteita. . Muuttuvatko taas rakentamismääräykset. . Isoihin joukkokohtauksiin haettiin muun muassa hoikkarakenteisia miehiä. Syytetään, että rakentamismääräyksiä säädetään poliittisin perustein. Siihen tuli 60 lausuntoa, joka merkitsee noin 600 sivua kommentointia. Vaikka määräyksiä on pyritty yksinkertaistamaan ja selkeyttämään, jää silti tulkinnanmahdollisuuksia. – Se on merkittävä muutos esimerkiksi lomarakentamisessa. – Sitten voisi olla koko rakentamisen arvoketjussa osaaminen lähtien sieltä puuteollisuudesta puurakennusten käyttöön. Hallitusohjelman mukaan puurakentamista pyritään edistämään ensisijaisesti määräyksiä loiventamalla. 4 Teas-hankkeet: Teas-tietokanta, hiilivarasto puutuotteissa. 3 Informaatio-ohjaus (osaaminen ja imago) . helmikuuta 2017 Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@slpmedia.fi Puurakentamista rajoittanut määräyskapeikko on helpottamassa ensi vuoden alusta lukien, kun uudet rakentamismääräykset astuvat voimaan. Ruotsissa kerrostalorakentamisen kustannustaso on Suomea mata“Turhat rajoitteet räjäytettävä pois” Jarno Hiltunen Jarno Hiltunen Lammasjärven kolmen saaren hakkuuvaihe on ohi. Fakta Puuohjelman osatavoitteet ja toimenpiteet 2017 . – Määräyksistä se ei enää ole merkittäviltä osiltaan kiinni. Greenpeacen mielenilmaisuryhmän viimeisetkin jäsenet poistuivat Huuskonsaaren alueelta keskiviikkoiltana kello 22 aikoihin. Se on ympäristöministeriössä, jossa virkamieheltä tietysti odotetaan materiaalineutraaliutta. Määräyskapeikko hellittää helpottaen puurakentamista Petri Heino kertoi puurakentamisen edistämisestä hallitusohjelman osana Woodpoliksen Juminkeossa järjestämässä tilaisuudessa keskiviikkona
Perjantaina 17. Pyritään tietysti vaikuttamaan mahdollisimman paljon, mutta myös tämä täytyy hyväksyä faktana.. a p a ti l a a v ö t si m m e n e n ö ö tt y ä k n a a t e t O • n a a k k a is a a j a t si m o n u u m ) 3 ( n e m l o k n ä ä t n i h ä v a ll o ä ä ti p a ll a a k k a is a a j a t si m o a s si e l a a v is k a a k k o d h e n e e s k ä t s ä ä P a t s a m a s a ll o e s ti v r a t i e n e ij a tt a n n a K . – Se ei ole revoluutio vaan evoluutio. Nyt me emme saa kunnolla ammattikoulutasolle oppilaita. o m h u K , 1 u t a k u l u o K a s s e e tt i o s o a s si r o tt n o k ä ä p n ik n a p n e a kl a 7 1 2 . – Jos se on 20 prosenttia kalliimpaa Suomessa kuin esimerkiksi Ruotsissa, joka on meidän pahimpia kilpailijoita, mitä mahdollisuuksia meillä on luoda tänne teollisuutta, jota voisimme myös viedä. a t si s k u u s o ä si l n a a t u v o u l • . w w w a lli u vi s o k k r e v t e n r e t n I n ik n a p 7 1 2 a t u u ki m m a t ä n ä vi ä p 3 2 , a s s o m h u K I K K N A P S U U S O N O M H U K s u ti ll a H Koulukatu 22, Kuhmo, p. 8 1 o lk 7 1 2 . pl sis. Nyt eletään sen evoluution kanssa. Poliisi tuli tilanteeseen sen jälkeen, kun kaksikko ei ollut poistuneet koneen vaara-alueelta Metsähallituksen erätarkastajan käskystä. Ryhmä greenpeacelaisia pysytteli huuskonsaaren luona kello 22:een, jonka jälkeen hakkuut jatkuivat. Konetta kuljettanut kuhmolainen Hannu Koistinen oli saanut tiedon tulijoista ja pysäytti monitoimikoneen, kun ensimmäiset Greenpeacen mielenilmaisijat tulivat liian lähelle. e ll a k k o d h e ) 4 ( e ll ä jl e n n ä ä t n i n e a n a j a tt a n n a k a ll o i o v s a k a is a a j a t si m O .s u t a n n a k . Kun rajoitteiden muodostama tulppa poistetaan, on puualan yrityksillä Virran mukaan vapaammat markkinat, jolloin myös imagopuoleen voidaan keskittyä paremmin. . helmikuuta 2017 – KUHMOLAINEN 7 e ll i n e s ä j n i k n a p s u u s O n o m h u K s u ti o m lI n ä ä t e d i p s u o k o k n o t si j a t s u d e n e n i a n is r a v ä tt e , n a a t e ti o m li e lli n e s ä j n ik n a p s u u s O n o m h u K n a a k u m n e j ö t n ä ä s n ä ä ll e ti s ä k a s s e s k u o k o k n o t si j a t s u d E . Antero KomulAinen lampi. Huuskonsaaresta tuli sakkolappu Greenpeacen vapaaehtoiset Riina Kivilahti (vas.) ja Ethan Gilbert olivat ensimmäistä kertaa Huuskonsaarella ja sakot tuli. Edellisestä kerrasta Kuhmosta on ikävät muistot. Kaksikko käveli autolle itse. Virran mukaan korket tuotantokustannukset tarkoittavat käytännössä myös tuotekehityksen kustannustasoa. o m h u k / . – Nuo nykyiset kuljettajat ovat niin rauhallisia. TARJOUKSET VOIMASSA PERJANTAISUNNUNTAI ELLEI TOISIN MAINITTU nivan KIRJOLOHI Possun KASSLER 4 90 6 90 4 00 89 kg kg Kkortilla Kkortilla Snellman Maatiaispossun PALAPAISTI 400 g Olvi VIRVOITUSJUOMAT ja VICHY 0,95 l Rajoitus 3 pl/talous 2 ras. (6,67-12,76/kg) Voimassa toistaiseksi. Me emme pääse kehittämään, koska se täytyy tehdä kotimarkkinoilla. – Meillä on heti se tulppa siinä. Huuskonsaaren viimeinenkin harvennushakkuu oli valmis hieman puolen yön jälkeen eilen torstaina. a t s e si m a tt u u m n e j ö t n ä ä s a t s u t o d h e : ö tl ä si s n e n ill a is a ä ä p n e s k y t s e jr ä jil a a v a j n e s k o t u u m ö t n ä ä s n ä m ä tt is e n e s k u ti ll a H • .i m r e t s a k a is a a j a t si m o n ö ö tt y ä k n a a t e t O • ä s s ä m h y R P O a k s o k , n a a t e t si o p n ii s k u u s o ä si l t e s k u a tt ii v ä k e s ) § 1 1 n e n iy k y n ( s y ä r ä ä m ö t n ä ä s a v e k s o k a is k u u s o ä si L .t e d u u s o o tt o u T a j t e d u u s o n e s ä j t ä v ä ä j e ll e jl ä J . 3 . Metsähalllitus Metsätalous Oy:n mukaan Lammasjärven saarissa toteutetaan uusimuotoisia hakkuita, joissa harvennuksen lomassa on 30 aarin uudistusaloja. n a a k k o d h e n y t e ti s e n i u k ä t si ri i p il a a v • .s u ti o m li s a k o d h e e e l u t e ll a li t a j u u t si o p a t si ls a k o d h E t a jr ik a is a s u o k o K ä n ä v ä t h ä n n e t n e s ä j t a v o is ki s k o t u u m n e s k y t s e jr ä jil a a v a j n e j ö t n ä ä s s u t o d h e n e s k u ti ll a h a j t a jr ik a is a t a v e k s o k ä t s ö t ä ä p n ili T ä n iv ä t h ä n n e t n e s ä j t a v o t a jr ik a is a is k ä si L . Ei työssäoppiminen ole mikään ratkaisu, jos näillä ihmisillä ei ole minkäänlaisia perusosaamisen taitoja. Poliisi haki heidät kuultavaksi lämpimän maijan takapenkille. Ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä totesi, että “määräysmaailmassa” ei ole mahdollista tehdä vallankumousta. Monitoimikoneen lähellä kävivät helsinkiläinen Riina Kivilahti ja amerikkalainen Ethan Gilbert Vermontista Yhdysvalloista. 3 . www.kuhmolainen.fi Antero Komulainen antero.komulainen@slpmedia.fi Greenpeace Finland myöhästyi hakkuiden keskeyttämisilmaisussaan Kuhmon Lammasjärven saarihakkuissa keskiviikkona. 3 . p o . – Sitä mukaa myöskin kouluttaminen helpottuu. a p a ti l a a v ö t si m m e n e n ö ö tt y ä k n a a t e t o a s si e l a a v o t si j a t s u d E • it s e si a k u m n e s k u t si e j h o n ö si e t h y s u k s e k is k o d e it ä v ä tt ik r e m :i t s a v a a r u e s a a t h o k 4 n : § 1 2 n a a t e t u u M .t e e j h o t ä v ä tl e ti s ä k a s s o t s o v u e n o t n ill a h • a tt u a ki m i o t , a o n a p n o o k o k , ä iv ä t h e t n o t si j a t s u d e n ä ä t e t yl l ä si s ) § 3 1 is u u ( n e e s k y ä r ä ä m ö t n ä ä s n a a v e k s o k a o t si j a t s u d E ) § 6 1 a j § 5 1 n e j ö t n ä ä s n e t si y k y n ( t a is a t a v e k s o k a is k u o k o k n o t si j a t s u d e ä k e s ä t s y t s e jr ä js i m a o r e a j • .y t y ä t ä ä n e t ä vi e n a a ll a d h o k n e n ä h t e s k y t yl l e d e n e d u u si o p l e ki l a a v s o j ,y y tt ä ä p is u a ki m i o t n e n e s ä j n o t si j a t s u d E • t a is a t a v e k s o k ä j e ri i p il a a v a j a tt u u si o p l e ki l a a v n ä ä t e r ri is ) § 3 1 is u u ( ä t s e s k y ä r ä ä m ö t n ä ä s a t s a v e k s o k a o t si j a t s u d E . (5,00/kg) Ilman korttia 2,99/ras. ä s s e s k y t s e jr ä jil a a v a s s o k t a j n a a ti n i a m t a is a ä m ä n a k s o k , a t s u l e tt o a j • . Kahden työkoneen vaara-alueella olleen henkilön osalta poliisi kirjoitti sakot metsänhakkuun estämisestä. 08 655 0095 Palvelemme: ma-la 8 – 21 su 10 – 21 H E I K U R A pe-LA 4 90 1 00 29 4 00 nauta-sika JAUHELIHA K-menu OMEnA Puola, 2 kg pussi Suomalainen IRTOPERUnA, harjattu Kariniemen Kananpojan FILEESUIKALEET 250-300 g kg ps (0,50/kg) kg 2 ras. a is k u t si k r a t a is i e t n o u ls i n k e t ä is i ä n ir e n ä ä d h e t n i h i ö t n ä ä s is k ä si L : e lli s k o t u u m e lli si e k s e k e lli v a a r u e s u u t n e k a r s y t s e jr ä jil a a v is u U • . Kun ryhmä siirtyi Huuskonsaareen hieman ennen kello 11 keskiviikkona, he pakottivat saaressa työhelleen monitoimikoneen kuljettajan lopettamaan hakkuutyöt. Jos me emme voi tehdä sitä täällä, emme me varmaan Japaniin tai mihinkään muuallekaan vientimarkkinoille lähde sitä tekemään. Noin kymmenen hengen mielenilmaisuryhmä ajoi ensin väärään paikkaan Honkisen ja Pärtösaaren alueelle, missä hakkuutyöt oli jo keskiviikkoaamuna tehty. Sellainen ohje on meilläkin, että jos kuljettajalla on huono päivä, niin ei kannata mennä lähelle, tuumaili Greenpeacen Suomen metsävastaava Matti Liimatainen Huuskonsaaressa kävellessään ja aukkoja esitellessään. Liimataisen mielestä aukot olivat liian isoja ja hän ihmetteli, että tämäkö on nyt virkistysmetsää. pantin 0,20 e Ilman korttia 1,29-1,69/pl eRÄ Juminkeossa järjestettyyn tilaisuuteen osallistunut Crosslamin toimitusjohtaja Juha Virta pureutui puurakentamisen tulppiin. n e e s k y t s e jr ä jil a a v • ) § 5 1 is u u ( a s s a d h o k ö t n ä ä s a s s a v e k s o k a is k u ti o m li a iv a tt e n n a e lli a k k a is a a j a t si m o a j a u s t u k s u o k o k n o t si j a t s u d E .t a v a n a k ä t n it s e iv t e si ö k h ä s n o o i m o u h n i m m e r a p ä t si t n e n a a t e t o • n e ir ii p il a a v a j a t s e si m e s ti l a v n a n n u k a t u a lil a a v s u k s e k a t n i n i a m u tt e t si o p n o ) § 8 1 is u u ( ä t si v ä t h e t n o t s o v u e n o t n ill a H . 2 2 a n o k ki iv ik s e k n e s k u ti ll a h n ik n a p s u u s O n o m h u K is k ä si l n e d i o is a n e iv u l u u k e ll e s k u o k o k n o t si j a t s u d e e ll e si a n is r a v . Yksittäin 3,19/ras. Kaksikko lämpimän maijan takapenkillä. 6
Hän kertoo saaneensa ne lahjaksi ja pitävänsä pronssista värinä. 8 ELÄMÄNMENO KUHMOLAINEN – Perjantaina 17. On “haisteltu uusia tuulia”. – Varmaankin se on tämä perinne, josta suomalaiset pitävät. Fakta Kalevala Koru . . . Aluksi koru sai suosion vanhoilla malleilla, mutta paljon on uuttakin tehty, sanoo Sauer. Koruja voi käydä ihastelemassa Kuhmon kirjastossa. Kalevala Koru täyttää 80 vuotta ja sen kunniaksi Kuhmon Kalevalaiset naiset pystyttivät näyttelyn kirjastoon. Pienituloisille jälleen maksuttomia pääsylippuja Arkisto MArjAttA kurvinen Myös Musiikkijuhla Sommelon tapahtumiin pääsee Kaikukortilla. Kuhmolainen toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Kaikukortti Kainuussa mahdollistaa pienituloisille maksuttomia pääsylippuja. Kuvassa Sommelon avajaiset 2013. – Kyseltiin, miten koruja löytyy. saakka.. – Pidän pronssisista koruista, en mistään kauhean kullankimalteisista. . Myös hän toteaa perinteen puhuttelevan suomalaisia, mutta korut ovat myös uudistuneet. Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän aikuissosiaalipalvelujen vastuualuepäällikkö Päivi Ahola-Anttosen mukaan Kaikukortti on oiva keino toteuttaa sosiaalihuoltolain edellyttämää sosiaalista kuntoutusta. Piiraisen silmää miellyttää useissa koruissa niiden muotokieli ja koruihin liittyvät tarinat. Kaikukorttia jaetaan ympäri Kainuuta muun muassa kuntoutuskodeissa ja sosiaalitoimistoissa. Mervi Sauerilta kirjaston vitriineissä on nähtävillä pari korua: sormus ja lintukorvakorut. . Vasemmalla ylhäällä Tuukkalan solki, Halikon kääty, Naisen voima -riipus ja Kainuun maakuntakoru Kanerva. Ensimmäiset korut pääsivät julki presidentin vaimon Kaisa Kallion teekutsuilla 1937. Kaikukortista voi kysyä lisätietoja myös Kuhmon kirjastotoimenjohtaja Taina Hyvöseltä. Kirjailija Elsa Heporauta ja joukko muita naisia päätti kerätä rahaa suomalaiselle naiselle pystytettävää patsasta varten myymällä historiallisia koruja. Vuonna 2016 kokeiltu Kaikukortti jatkaa Kainuussa myös tänä vuonna, joten pienituloiset pääsevät edelleenkin maksutta kulttuurin pariin. Kainuun Kaikukortti-toimintaa ylläpitävät vuonna 2017 Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä, Kainuun kunnat ja Kulttuuria kaikille -palvelu/Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. – Ikiaikainen, perinteinen ja ajaton, luettelee adjektiiveja puolestaan Kuhmon Kalevalaisten Naisten puIäisen pronssin hehkua Kalevala Koru täyttää 80 vuotta. Perustettiin Kalevalaisten Naisten Liitto, joka omistaa Kalevala Koru Oy:n Kirjastossa on nähtävillä erilaisia Kalevalakoruja. . Kuhmon Kalevalaisten Naisten sihteeri Mervi Sauer kertoo, että jäsenten yhteisestä päätöksestä kehkeytyi ajatus näyttelystä. Nähtävillä on kaulakoruja, rintakoruja ynnä muita koruja Kalevalaisten Naisten jäsenistön omien korulippaiden kätköistä. Kalevala Koru on pitänyt pintansa suomalaisten korulippaissa jo 80 vuotta. . helmikuuta 2017 Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@slpmedia.fi Kuhmon kirjastossa hehkuu lämmin pronssi. heenjohtaja Marjukka Piirainen. . Kaikukortin voi saada jos on Kaikukortti-verkostossa mukana olevan sosiaalija terveysalan toimijan asiakas ja niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, että ei voi siitä syystä hankkia pääsylippuja tai kurssipaikkoja. Toimintaan on tullut mukaan monia uusia kulttuurikohteita, kuten esimerkiksi SuperJymyn WinterOpen -festivaali, Kajaani tanssii -tapahtuma, Paljakka Kino ja Musiikkijuhla Sommelo. Korut oli valmistettu Kansallismuseon kokoelmasta saatujen mallien mukaan. Suunniteltua patsasta ei tuolloin pystytetty, koska syttyi talvisota ja rahat käytettiin hyväntekeväisyyteen. Kaikukortin valtakunnallista kehittämistyötä koordinoi Kulttuuria kaikille -palvelu ja rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö. Uusia kumppaneita vuonna 2017 ovat kotiin tehtävä perhetyö, Monikulttuurinen toimintakeskus Monika / Kainuun Nuotta ry ja Kajaanin päiväkeskus ry. Niissä siis täytyy olla jotakin erityistä. Kalevalaiset Naiset on ilmeisesti aiemminkin joskus maailmassa tehnyt tämmöisen ja oli tieto, että näyttely saadaan pystyyn. . Lisäksi kansalaisopistoissa on kurssitarjontaa laidasta laitaan. Kalevala Koru 80 vuotta -näyttely Kuhmon kirjastossa 28.2.
Tule kuulemaan ajankohtaista infoa! Kuhmon Osuuspankin kokoustila torstaina 23.2.2017 kello 10.00 Aiheena: OP-bonukset ja omistaja-asiakkaan edut lahjaja perintöveron muutokset sekä liikennevakuutusuudistukset Proviisori Johanna Leikas kertoo lääkekorvausten muutoksista. Nyt polttoöljyt markkinapäivän hintaan. Loppuerä! (20,35€/kg) (3,58€/l) ItäMaito, Kuhmo, Kainuuntie 96, p. Lähetä viesti numeroon 17192 Mikä pännii. Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Lähetä tekstari ItäMaito Kuhmon myymälän tarjoukset auringonkukansiemen raidallinen, 15 kg serto Care pyykinpesuneste 5 l 17 90 € astia 6 10 € tuubi 13 90 € sk (0,93€/kg) (4,82€/kg, 0,34€/kpl) 13 50 € ltk (10,00€/kg) 16 00 € pkt juustokakku pakaste, 1,6 kg Helosan iHovoide 300 g Dentalife Purina Medium PURUTIKKUPUSSI kaupan päälle! koiranruokasäkin ostajalle ItäMaito Meijerimyymälä Tervetuloa Valmakaupan syysmarkkinoille xx.10. 050 315 5849 eine.kotamaa@slpmedia.fi www.sotkamolehti.fi Miia Väisänen, p. helmikuuta 2017 – KUHMOLAINEN 9 Jarno Hiltunen Kirjastossa on nähtävillä erilaisia Kalevalakoruja. 1x31 (47x31 mm) 54 € 1x42 (47x42 mm) 76 € 1x65 (47x65 mm) 108 € 2x42 (99x42 mm) 136 € 2x65 (99x65 mm) 167 € 2x88 (99x88 mm) 194 € 2x111 (99x111 mm) 248 € Muut koot – pyydä tarjous! Esim. 050 438 0786 miia.vaisanen@slpmedia.fi Kysy tarjousta myös verkkopalveluistamme! Verkossa yli 20 000 kävijää viikossa. 040 751 1749 titta.toivanen@slpmedia.fi www.kuhmolainen.fi Eine Kotamaa, p. 010 381 5211 • Avoinna ma-pe 9-16 ItäMaito netissä: www.itamaito.fi Se peli ntie Ka rja lan tie Ven etie Tim intr ant ie ~60 m Makkaratarjoilu sekä kahvija pullatarjoilu klo 10-14 Tavarantoimittajien edustajat ja tuote-esittelyt klo 10-14 499 00 /tyn. Risuja ja ruusuja. – pe 14.10. Piha ja puutarha. Tilaisuuden jälkeen opastamme sähköisten pankkipalveluidemme käytössä. Valmakauppa, Lieksan myymälä • Timitrantie 3, 81720 Lieksa p. Kirjoita alkuun KUH ASIA, sitten välilyönti ja sen jälkeen mielipiteesi. Perjantaina 17. valmistuslisä 0,08 €/pmm sekä alv 24% Seuraavat teemat: 4.4. 28.2.2017 asti Maksuvälineinä käy VAIN maksukortit! 010-yritysnumeron hinnat: lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt/min. Kolme lehteä! Hintoihin lisätään mahd. Vasemmalla ylhäällä Tuukkalan solki, Halikon kääty, Naisen voima -riipus ja Kainuun maakuntakoru Kanerva. Liikenne 3.5. 010 381 6924 Avoinna: ma-pe 8.30–11.30 ja 12.00–15.30 ItäMaito netissä: www.itamaito.fi valio voikorvapuusti nostatettu, laktoositon, raakapakaste 2,8 kg (40 kpl x 70 g) Tilattu ja siksi niin luettu! Myös verkossa! www.ylakainuu.fi Titta Toivanen, p. teeMA ti 7.3. Tarjoukset voimassa ma 10.10. Tervetuloa! E l o h o p e a k e r h o l a i n e n Kerro mielipiteesi! Mikä ärsyttää. Tegera vinyylikäsine Koot: 7-11 • 100 kpl/ltk 4 50 /ltk 10 00 /4 pkt 19 90 /ast. Liperin Myllyn vehnäjauho 2 kg (0,50 €/kg) Kulta mokka -kahvi 500g (5,00€/kg – yksin kappalein ostettaessa 3,33€ pkt 6,66€/kg) Staroil pakkasneste 10 L (2,50€/pari) Tegera 322 6 parin nippu 15 00 /erä (3,6 kg, 2,78 €/kg) (1,99 €/l) Karjalanpiirakka 45 kpl, lakton 10 00 /ltk 1 00 /pss Aurausviittoja Koko 1500 x 25 mm 1 35 /kpl Tähän ruutuun myymälän oma tuote 010-yritysnumeron hinnat: Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt.min. Voit ottaa oman mobiililaitteesi mukaan. Haluathan mainontasi olevan: + KATTAVAA + TEHOKASTA + VAIVATONTA + EDULLISTA Lukijoita 52.000 kpl! rakentaminen Aineistopäivä ti 28.2. voim. Teboil Monitra 200 litraa Tarj
10 KUHMOLAINEN – Perjantaina 17. . Lehtonen kertoo kuhmolaisten tehneen Pupu Tupunasta pinkin version, jota hän itse ei ole vielä kokeillut. – Se oli useamman vuoden tulos, kun se lähti oikeastaan Karppisen Hannun Topsista, kertoo Lehtonen. Harrastaa perhokalastusta, valokuvausta ja metsästystä. Se oli hyvännäköinen ja kalatkin tykkäsivät. Kymmenkunta vuotta vierähti siellä. . Sellainen hän sanoo olleensa koko ikänsä. Lehtonen viihtyy mielellään myös yksin, ja häntä voikin kuvata jossakin määrin yksinäiseksi sudeksi. Kokonsa vuoksi ne olivat liian pieniä pyöritettäväksi häkilöiksi. Valokuvamuistoistaan eräreissuilta hän on teetättänyt kuvamukeja. Silloin mä hoksasin, että nyt taisi tulla kehitettyä jotakin lupaavaa. Tällä hetkellä hän käynnistelee Toiminimi Erä-Lehtoa, jossa pääpaino on perhonsidonnassa, mutta toimintaan kuuluvat lisäksi muun muassa kalastusopastukset ja pilkkiretket. . – Sen vuoksi on niin helppoa jättää haulikko pois, kun kamera ajaa saman asian. Valokuvaus on Lehtoselle olennainen osa kalastusta ja metsästystä ja yleensäkin luonnon tarkkailua. helmikuuta 2017 Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@slpmedia.fi Pupu Tupuna on paitsi lastenkirjan jänishahmo, myös Harri Lehtosen kehittämä perho. Teki uransa puolustusvoimien palveluksessa. – Ensin se oli hullua kalastusta. Lehtonen päätti noudattaa samaa linjaa oman perhonsa nimeämisessä. Lehtonen kuvailee itseään perhokalastusaktivistiksi. Milnen luomasta Nalle Puhista. Kuhmossa Lehtonen on asunut marraskuun alusta saakka. Nimensä mukaisesti vaalean perhon “päälaella” keikkuu ikään kuin jäniksen korvat. Harri Lehtonen kehitti pyytävän perhon, joka sai nimekseen Pupu Tupuna. Lisäksi häntä askarruttivat häkilähöyhenet, joista jäi paljon pientä höyhentä, jolla ei ollut mitään käyttöä. Täällä voi valita semmoisen paikan, jossa ei ole tungosta, hän aprikoi. – En välttämättä viihdy siellä, missä on paljon väkeä. – Täällä on otettu niin hyvin vastaan, ja paikallinen perhoseurakin on värvännyt erilaisiin tehtäviin. – Seuraavana päivänä menin toiselle joelle: Sain seitsemän lohta ja kaksi taimenta. Harri Lehtonen on innokas perhokalastaja. Hän sitoo itse myös perhoja kotonaan. – Kyllähän se oli hienoa aikaa, kun terveys kesti kouluttajana olemista. Ensimmäisen kerran Lehtonen kokeili perhoa Utsjoen Mantokoskessa ja sai sinä iltana 50 harria. Vähän samalla tavalla hän kertoo käyneen myös metsästykselle ja haulikon vaihtuneen pikkuhiljaa kameraan. Hän sanoo kuvia olevan tuhansia ja kuvaavansa mielellään eräaiheita: kalastusja metsästystilanteita, lintuja ja koiria. Esimerkiksi Pajakka on tuossa koski keskellä kylää. . . Metsästyksessä ja valokuvauksessa Lehtonen toteaa olevan hyvin paljon samaa. Hän ryhtyi miettimään, miten saisi kestävän ja kelluvan perhon. Simo Lumpeen kehittämä Suomen kansallisperho on saanut nimensä A.A. Huhtikuun Hankikorriviikolla Lehtosen voi tavata kertomassa perhokalastuksesta, ja luvassa on muun muassa Pupu Tupunan sidontanäytös. Harri Lehtonen Jarno Hiltunen. – Nyt kun tuon yrityksen olen tässä laittanut, olen ajatellut, että rupean niitä kaupustelemaan alan lehtiin. – On jonkinlaista meditaatiota olla yksin luonnossa ja kuunnella vain luonnon ääniä: ei siinä puhetta tarvita. Luonnonrauha on tärkeä Lehtoselle. Utsjoelle Lehtonen oli muuttanut jäätyään “evp:ksi”. Vähintään viikon kiersin Kuhmon koskilla ja siitä se sitten jäi. Muutti Kuhmoon viime vuoden marraskuussa. Sai olla maastossa ja liikkua luonnossa – ja tietenkin olla isänmaan asialla. Perustanut Toiminimi Erä-Lehdon. Luonnossa ollessa syntyy tunne ykseyden kokemisesta. Jäi eläkkeelle luutnanttina. Perho sai nimen sadusta Kahvitellen Harri Lehtonen . . . Asuin alunperin Keski-Suomessa ja kävin täällä kesäisin aina kalassa. Lehtosella oli oikeastaan kaksi sellaista paikkaa, joissa hän halusi asua: Utsjoki ja Kuhmo. Saat hyvän laukaisun, ja se on siinä. – Tämä paikka on oikeastaan sellainen nuoruuden rakkaus. A Ajattelin, että kokeillaan niitä tuohon tuntosarviksi. . Nyt se on mennyt enemmän taimenenhoidon puolelle kuin kalastuksen. – Ajattelin, että kokeillaan niitä tuohon tuntosarviksi, ja sehän sopi oikein hyvin. Uransa Lehtonen on tehnyt armeijan palveluksessa. Täällä on lähellä niin paljon niitä vesiä. Utsjoelta Kuhmoon Harri Lehtonen muutti oikeastaan koskien takia. Näin se sai nimen Pupu Tupuna, Pirkko Koskimiehen satujäniksen mukaan.
1/2017 | 16.2.2017
Kuva: Salli Mikkonen Ylä-Kainuun Yrittäjänaisten Rakkaudentunnustus isänmaalle -esitykset Suomussalmella 27.-29.1.2017. Ohjelmaa on luvassa yhteensä sadassa eri maassa kuudella eri mantereella, ja kyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista pitää juhlavuoteen osallistumista tärkeänä. Onnea 100 v ! Suomi 100 -juhlavuosi on yhdessä tekemisen juhlaa Suomi 100 Kainuussa Pääkirjoitus Juhlavuonna muistetaan 100-vuotiaita kainuulaisia Asta Tolonen Suomussalmen kunnanjohtaja Suomi 100 -hallituksen jäsen Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia Kainuun liitto lahjoittaa Iittalan Kivi-tuikkulyhdyn sekä Kainuun maakuntasukat jokaiselle 100 vuotta täyttäneelle kainuulaiselle. Katso kaikki tapahtumat: www.kainuunliitto.?/satavuotisohjelma. Juhlapäiväänsä viettäville Kainuun liitto luovuttaa Kainuun villasukat ja Suomi 100 -logolla olevan Kivi-tuikkulyhdyn. Suomi 100 Kainuussa 2 Kainuun liitto haluaa muistaa kaikkia tänä vuonna 100 vuotta täyttäviä tai jo aiemmin tämän iän saavuttaneita kainuulaisia. Elias Lönnrotin ja hänen aikalaistensa rajaseudulta keräämät runot vahvistivat, että suomalaisilla on ikivanhaa, omaperäistä kulttuuria. 044 7974 254. Jos läheisesi asuu laitoksessa tai palvelutalossa tai hänelle on määrätty edunvalvoja, emme saa yhteystietoja väestörekisteristä. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on käynnistynyt monilla upeilla tapahtumilla ympäri Suomea ja myös ulkomailla. Juhlavuoden ohjelmaan voi kuka tahansa vielä tehdä oman ehdotuksensa lokakuun 2017 loppuun asti. Tällöin voit olla yhteydessä Kainuun liittoon: Salli Mikkonen, puh. Ohjelmien valmistelussa on jo nyt mukana 400 000 henkilöä ja juhlavuodesta kiinnostuneita osallistujia on yli 800 000. Kuva: Heli Pyykkönen Raattentie 7.1.1940 -tapahtuma Suomussalmella 7.1.2017. Kuva: Antti Väyrynen 1 2 Katso videot. Rajaseudun kasvattina arvostan itsenäisyyttämme erityisen paljon ja sydäntäni lämmittää se, että minun mielestäni paras mahdollinen lahja satavuotiaalle Suomelle tulee tänne Kainuuseen – kansallispuisto Hossaan. Lisäksi itsenäisen Suomen juhlavuotta vietettäessä ei voi unohtaa, että Suomussalmi ja Kuhmo tunnetaan myös Suomen itsenäisyyden ja valtiomuodon turvanneista talvisodan taisteluista. Kainuun rajaseutu on Suomen kansalliseepoksen Kalevalan syntysijoja. Mukaan mahtuu vielä – ota sinäkin osaa elämysten juhlavuoteen! Tervetuloa 100-vuotiaan Suomen juhliin Kainuussa! Kainuussa juhlitaan ympäri vuoden kaikissa kunnissa. 044 7100 872 tai Heli Pyykkönen, puh. Avoin ohjelmahaku on tehnyt todeksi vuoden pääteeman – Yhdessä. Mielestäni meillä kainuulaisilla on erityinen kunnia ja velvollisuus osallistua juhlavuoden rakentamiseen. On ollut suuri kunnia saada olla mukana nyt vietettävän juhlavuoden suunnittelussa. Kuva: Salli Mikkonen Laulusarja Kainuulle 100-vuotiaassa itsenäisessä Suomessa, 31.12.2016 Sotkamossa. Elämme kaikkien aikojen osallistavinta Suomen juhlavuotta. Juhlavuodesta on tulossa suomalaisten ja Suomen ystävien itsensä näköinen upea kokonaisuus. Ohjelmassa on nyt mukana yli 3 000 hanketta – Kainuustakin yli sata – ja joka viikko ohjelmaan liitetään noin sata uutta hanketta. Se loi vahvan pohjan suomen kielen kehitykselle ja kansallistunnon heräämiselle. Olemme pyytäneet tähän ikäryhmään kuuluvien henkilöiden yhteystiedot Väestörekisterikeskuksesta ja tiedot saatuamme käymme tervehdyskäynnillä tai postitamme lahjat merkkipäiväänsä viettäville. Kuva: Saija Hämäläinen Jääkäriliikkeen itäisen reitin 100-vuotisjuhla ja juhlaseminaari 28.8.2016. Jäikö läheisesi ilman lahjaa. Sinivalkoinen Suomi 100 vuotta Kainuussa yhdessä
Puheenjohtaja Kullervo Manner totesi silloin, että suomussalmelaiset ovat kyllä oikealla asialla, mutta Suomen itsenäistyminen riippuu Jumalasta ja Hindenburgista. Esityksessä elämme vuoden 1917 historiallisen kansalaiskokouspäivän tapahtumat uudelleen pukeutuen aikakauden asuihin. Venäjän keisarivallan kaatuminen kirvoitti suomalaisissa toiveen itsenäisestä kansasta. Päiväksi on valittu 25.4. Kokouksen valitsemat edustajat veivät julkilausuman Suomen senaattiin. Henkilöt ovat kuvitteellisia, mutta katsojat voivat nähdä roolihenkilöiden esikuvina kirkkoherra Filip Nordlundin, Hallan Ukon Juho Heikkisen sekä Punaisen viivan Gunilla ja Janne Myyryläisen. Kihupyhänä 7.4.1917. Kansalaiskokous, jossa tiettävästi vaadittiin ensimmäisen kerran Suomelle itsenäisyyttä. Huhtikuun 2017 tapahtumapäivässä tutustumme maamme historiaan. Missä. Lisäksi suuntaamme futuristi Elina Hiltusen johdolla katsetta siihen, millainen Suomi on tulevaisuudessa. www.juminkeko.fi 7.4. www.teatteriretikka.net Suomen itsenäisyysjulistus Suomussalmella 1917-2017 Suomen ensimmäistä itsenäisyysjulistusta juhlitaan Suomussalmella 7.4.2017 järjestettävässä tapahtumapäivässä. Vapauden kaihon tapahtumat perustuvat kirjallisuuteen ja aikalaisten kertomuksiin. Kihupyhäperinteeseen on yhdessä olemisen lisäksi kuulunut oleellisena osana hengellinen elämä jumalanpalveluksineen. Suomussalmella eletään uudelleen Suomen itsenäistymisen aikaa Valtakunnallinen Runolaulupäivä Sibelius-Akatemian kanssa Vapauden kaihon tapahtumat sijoittuvat Suomussalmelle vuoteen 1917. Venäjällä kuohuu ja kansa kapinoi tsaaria vastaan, Suomussalmella puutavarayhtiöt ostelevat tervavelallisten tiluksia, kirkkoherra Nordberg on lähdössä Ouluun vankilapapiksi ja kauppias Alpe Juntusen Amerikkaan menneen veljen leskeä odotellaan palaavaksi rapakon takaa. Runolaulun kulta-aika oli 1800-luvulla, jolloin se yhdessä muun suullisen perinteen kanssa oli aikansa arkisto, media, koululaitos ja kirjasto. Myöhemmin siitä on kehittynyt markkinapäivä, jolloin väki on kokoontunut seurustelemaan laajalta alueelta. Kuva: Ulla Schroderus Kuka. Runolaulu on edelleen elävää perinnettä, jota voidaan kuunnella 25.4.2017 Kainuussa Kuhmossa, Suomussalmen Hietajärven kylän perinnetalossa, Kajaanissa, Ristijärvellä, Hyrynsalmella, Sotkamossa, Puolangalla ja Paltamossa. 1 2 Katso lisäkuvat Kuva: Suomussalmen Näyttämöyhdistys ry. Runolaulu on vanhinta suomalaista kulttuuria, jonka juuret ulottuvat jopa kahden tuhannen vuoden päähän. 9.3.-2.4. eli se päivä, jolloin Elias Lönnrot tapasi Vienan parhaimman ja Kalevalan sisältöön suuresti vaikuttaneen runolaulajan Arhippa Perttusen. 3 Suomi 100 Kainuussa Vapauden kaiho Teatteri Retikka juhlii 100-vuotiasta Suomea kansalaissodan tapahtumiin liittyvällä näytelmällä Vapauden kaiho.Näytelmän tapahtumat sijoittuvat Suomussalmelle vuoteen 1917. Tapahtui 7.4.1917. Näytelmän on kirjoittanut Eero Schroderus ja ohjannut Ulla Schroderus. Kalevala perustuu laulettuun eeppiseen runolauluun. Mikä on viestimme päättäjille vuonna 2017. Päivä huipentuu draamalliseen kansalaiskokoukseen Kihupyhät-Hiljaisen Kansan Kapina, joka esitetään Suomussalmen kirkossa päivän aikana kaksi kertaa. Kihupyhä on ollut alkujaan kirkon suojeluspyhimyksen muistojuhla. Mukana ovat myös paikalliset koulut ja kyläyhteisöt. www.suomussalmi.fi/ suomi100 Suomen itsenäisyyden juhlavuonna Juminkeko-säätiö toteuttaa yhteistyössä Sibelius-Akatemian sekä usean maakunnan kanssa valtakunnallisen Runolaulupäivän. Köyhyyden kurimuksessa tuskailevan kansan viha järjestysvaltaa kohtaan riistäytyi käsistä, ja lähes kaikki herrat erotettiin. Päivän aikana järjestetään runolaulukonsertteja ja -toimintaa niissä Suomen kunnissa, joista Lönnrot on saanut runoaineistoa Kalevalaan, tai joissa hän on työskennellyt Kalevalan käsikirjoituksen parissa. Sadan vuoden aikana Suomi on kehittynyt itsenäiseksi, keskustelevaksi ja aktiiviseksi kansalaisyhteiskunnaksi. Noin 2 000 suomussalmelaista Mitä. Sata vuotta sitten, 7.4.1917, Suomussalmen kirkkoon kokoontui parituhatta ihmistä. 25.4. Konserteissa esiintyvät tämän päivän runolaulajat. Suomussalmen kirkossa järjestetyssä kansalaiskokouksessa vaadittiin ensimmäistä kertaa julkisesti Suomen itsenäistymistä. Suomussalmen kirkossa Milloin
Samalla nuoret voivat tutustua paremmin toisiinsa ja saada kannustusta omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa käyttämiseen. Mukaan toivotaan eri-ikäisiä, ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Kuva: Suomen 4H-liitto / Kati Laszka Palkinto 500 € stipendi Katso video. Kainuun keskustelu käydään Kajaanissa Kaukametsän opistolla 23. – Hyödyntämällä villiruokateemaa lasten kanssa vahvistamme heidän luontosuhdettaan. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden valtakunnallinen keskustelusarja ”Suomen askeleet” on käynnistynyt. Aiempaa kokemusta videoiden tekemisestä ei tarvitse olla. Hanke on suunnattu Kainuun alueen (myös Vaalan) lapsille ja nuorille, jotka ovat kiinnostuneita säveltämisestä, sanoittamisesta, esiintymisestä ja rap-musiikista. helmikuuta. 3. Keskustelussa kehittyneet ideat siirretään kevään aikana nimettöminä verkkoon. Kuva: Suomen 4H-liitto / Kati Laszka Vuoden 2016 kainuulainen, tubettaja Veka Tolonen on kilpailuraadissa palkitsemassa parhaat videot. Villiruokaa on syöty Suomessa iät ajat, mutta vasta viime vuosina siitä on tullut ilmiö. Joulukuussa 2017 kokoontuu raati, jossa on mukana myös vuoden 2016 kainuulaiseksi valittu tubettaja Veka Tolonen. Sanoitukset luotaavat kauas Suomen ja Kainuun historiaan, mutta myös nuorten eletty elämä ja tulevaisuus itsenäisessä Suomessa tulee esille. Jokaisesta sarjasta palkitaan kolme videota. Esimerkiksi Islannissa ja Saksassa vastaavat keskustelut ovat vaikuttaneet yhteiskunnan kehitykseen. Tee video, johon on yhdistetty jollakin tavalla Kainuu tai kainuulaisuus. Lisätietoja: www.4h.fi/tekemista/kerhot/ safkasynttarit-suomelle Safkasynttärit Suomelle lasten villiruokajuhlat Safkasynttäreillä tarjotaan vuohenputkimuff insseja. Kaukametsän opiston henkilökuntaa on koulutettu ohjaamaan keskustelua. Tulevaisuuden tekijä – osallistu! kansalaiskeskustelu etsii ratkaisua Katso video 5 Suomi 100 Kainuussa Helmikuun puolivälistä lähtien nuorilla on mahdollisuus vallata Kainuun liiton Youtube-kanava osallistumalla Nuorten Kainuu -videokilpailuun. Raati valitsee ja palkitsee parhaat videot. Suomi 100 Kainuussa 4 Osaamiskeskus Kainuun Aalto toteuttaa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi musiikkiaiheisen hankkeen Satavuotias Suomi räppää. Kaukametsän Leihu-salissa järjestettävään tilaisuuteen ilmoittaudutaan Kaukametsän opiston kautta. Lähetä tekemäsi video sekä yhteystietosi Kainuun liittoon esim. Sarjoja on kolme: alle 13-vuotiaat, 13–20-vuotiaat sekä 21–30-vuotiaat. Wetransferilla osoitteeseen: kainuunliitto@kainuu.fi ja olet mukana kilpailussa. – Kainuulaisilla nuorilla on mahtava ja harvinaislaatuinen mahdollisuus olla tekemässä rap-biisejä 100-vuotiaalle Suomelle, toteaa Rähinä Recordsin studiotoiminnasta vastaava Iso H. Kainuun liitto toteuttaa videokilpailun yhteistyössä Kainuun ammattiopiston, Kainuun Sanomien, Kajaanin Nuorkauppakamarin ja Kainuun nuorisovaltuuston kanssa. Kilpailuaika on marraskuun loppuun saakka. Tänä keväänä Kainuun 4H-yhdistysten kerholaiset järjestävät keväiset, vireän vehreät satavuotiaan synttäripippalot. Satavuotias Suomi räppää hankkeen tuotoksia, kainuulaisvoimin syntyneitä kuntaräppejä, kuullaan kaikkien kainuulaisten neljäsluokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlatilaisuudessa marraskuussa 2017 Kajaanissa. Lapset voivat kutsua tapahtumiin mukaan esimerkiksi vanhempiaan ja isovanhempiaan, koulukavereitaan, opettajiaan ja kotikuntansa päättäjiä. Rap-musiikin tekeminen ei vaadi isoja laitehankintoja eikä nauhoittaminen edellytä korkeaa teknologiaa, vaan siihen riittävät nuorisolta yleensä löytyvät laitteet kuten matkapuhelimet ja tabletit. Lisätietoja: www.kainuunliitto.fi/ nuortenkainuu Nuorten Kainuu Tulevaisuuden tekijä – osallistu! Kainuun 4H-yhdistykset toteuttavat osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa paikallisten 4H-kerholaisten kanssa safkasynttärit 100-vuotiaalle Suomelle. 1. Jokaiselle Kainuun kunnalle pyritään saamaan oma kuntarap, joka jää elämään muistona Suomen itsenäisyyden sadannesta vuodesta – ja kappaleet ovat laululahjoja satavuotiaalle Suomelle. Kansalaiskeskusteluiden osallistujat ideoivat, millaista on hyvä elämä sadan vuoden kuluttua. Kyseessä on laajin yhtäläinen kansalaiskeskustelu maassamme. Kilpailun avulla tarjotaan nuorille mahdollisuus löytää kiinnostava tapa osallistua Suomi 100 -juhlavuoteen. On pohdittava, miten teknologia muokkaa arkeamme ja miten jokainen pysyy mukana kehityksessä. Keskustelun alustaa Kajaanin sivistysjohtaja Mikko Saari. – Nähtäväksi jää millaisia rap-musiikin taitajia maakunnastamme löytyy, pohtii Hanna Linjala. Kilpailun avulla voi kokeilla tubettamista, tuoda jo olemassa olevaa tube-kanavaansa esille tai löytää uusia mielenkiintoisia, kainuulaistaustaisia videokanavia seurattavakseen. Ideat luovutetaan koottuina poliittisille päättäjille ja nuorille. Näin nuoret voivat nuorisovaltuustojen johdolla päättää luovin menetelmin, mitkä ovat Suomen askeleet tulevaisuuteen. Myös tutkijat, järjestöt ja viranomaiset voivat hyödyntää aineistoja. Luonto voi myös olla synttäreiden juhlapaikkana, sanoo Tarja Hytönen. Kilpailuvideot ladataan Kainuun liiton Youtube-tilille, ja niitä nostetaan esille muun muassa kilpailun yhteistyökumppaneiden kanavissa. Kaikissa sarjoissa pääpalkintona on 500 euron stipendi. – On ollut hienoa nähdä kuinka innoissaan opettajat ovat olleet kuullessaan ideasta, Hanna Linjala kertoo. Kilpailun ideana on tehdä video, jonka sisältöön on yhdistetty jollain kainutlaatuisella tavalla Kainuu tai kainuulaisuus. Riittää, että kilpailuun osallistuneella on jonkinlainen yhteys Kainuuseen tai kainuulaisuuteen, ja se tulee ilmi videolla. Pienryhmissä toteutettava keskustelu on maksuton. Kajaanin keskustelu on osa 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hanketta, jota koordinoi Kansanvalistusseura (KVS). Kilpailuvideo voi olla tyyliltään millainen tahansa, esimerkiksi vlog, timelapse tai vaikka video tanssiesityksestä! Nuorten Kainuu -videokilpailu on avoin kaikille alle 30-vuotiaille, osallistua voi yksin tai yhdessä. Useat koulut opettajineen ovat lupautuneet olemaan lasten ja nuorten tukena sanoittamassa ja tekemässä kappaleita. Videokilpailu Miten osallistua. Yhdessä tekemällä ja hankkeeseen osallistumalla lasten ja nuorten tietämys Suomen historiasta kasvaa ja musiikilliset tiedot ja taidot kehittyvät. Käytettävä menetelmä rakentaa yhteyttä kansalaisten ja päättäjien välille, lieventää äärinäkemyksiä ja kannustaa kansalaisia vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Suomi ja Kainuu vuonna 2017 Satavuotias Suomi räppää Iso H, yksi Suomen tunnetuimmista rap-artisteista ja Suomi-rapin uranuurtaja, on Satavuotias Suomi räppää -tapahtuman tukena. Lue kilpailun tarkemmat ohjeet osoitteesta: kainuunliitto.fi/nuortenkainuu 2. Tutustumme metsästä löytyviin villiruokiin, maistelemme ja haistelemme niitä. Villiruoka on marjoja, sieniä, riistaa, poroa, järvikalaa, villivihanneksia ja villiyrttejä, kertoo safkasynttäreitä suunnitteleva Sotkamon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tarja Hytönen. Kainuun liitto Suomi 100 Kainuussa @Kainuunliitto Kainuun liitto Safkasynttäreiden suunnitteluun osallistuvat niin lapset kuin aikuisetkin. Tällä hetkellä Iso H työstää uutta sooloalbumiaan, mutta hän on ollut luomassa menestystarinaa myös sellaisille rap-artisteille kuten Elastinen, Uniikki, Brädi ja Cheek. Hankkeen tuloksia esitellään heinäkuussa Porin SuomiAreenalla. Villiruokateema voi näkyä myös luonnon materiaalien käyttämisessä koristeluissa ja kutsukorteissa. Satavuotias Suomi ei räppää ilman asiantuntijoita ja taustajoukkoja. Lähtökohtana on, että nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat siihen, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tukena ovat historian ja musiikin asiantuntijat, Kainuun ammattiopiston konservatorio ja Fintelligensin sekä Rähinä Recordsin perustajajäsen, valtakunnallisesti tunnettu Suomiräpin uranuurtaja Iso H
Esimerkiksi Islannissa ja Saksassa vastaavat keskustelut ovat vaikuttaneet yhteiskunnan kehitykseen. On pohdittava, miten teknologia muokkaa arkeamme ja miten jokainen pysyy mukana kehityksessä. Tulevaisuuden tekijä – osallistu! kansalaiskeskustelu etsii ratkaisua Katso video 5 Suomi 100 Kainuussa Helmikuun puolivälistä lähtien nuorilla on mahdollisuus vallata Kainuun liiton Youtube-kanava osallistumalla Nuorten Kainuu -videokilpailuun. Mukaan toivotaan eri-ikäisiä, ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Lapset voivat kutsua tapahtumiin mukaan esimerkiksi vanhempiaan ja isovanhempiaan, koulukavereitaan, opettajiaan ja kotikuntansa päättäjiä. Kaikissa sarjoissa pääpalkintona on 500 euron stipendi. Videokilpailu Miten osallistua. Kilpailun avulla tarjotaan nuorille mahdollisuus löytää kiinnostava tapa osallistua Suomi 100 -juhlavuoteen. Kaukametsän Leihu-salissa järjestettävään tilaisuuteen ilmoittaudutaan Kaukametsän opiston kautta. Lisätietoja: www.4h.fi/tekemista/kerhot/ safkasynttarit-suomelle Safkasynttärit Suomelle lasten villiruokajuhlat Safkasynttäreillä tarjotaan vuohenputkimuff insseja. Samalla nuoret voivat tutustua paremmin toisiinsa ja saada kannustusta omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa käyttämiseen. Kuva: Suomen 4H-liitto / Kati Laszka Vuoden 2016 kainuulainen, tubettaja Veka Tolonen on kilpailuraadissa palkitsemassa parhaat videot. Kansalaiskeskusteluiden osallistujat ideoivat, millaista on hyvä elämä sadan vuoden kuluttua. Yhdessä tekemällä ja hankkeeseen osallistumalla lasten ja nuorten tietämys Suomen historiasta kasvaa ja musiikilliset tiedot ja taidot kehittyvät. Kajaanin keskustelu on osa 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hanketta, jota koordinoi Kansanvalistusseura (KVS). Villiruoka on marjoja, sieniä, riistaa, poroa, järvikalaa, villivihanneksia ja villiyrttejä, kertoo safkasynttäreitä suunnitteleva Sotkamon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tarja Hytönen. Tukena ovat historian ja musiikin asiantuntijat, Kainuun ammattiopiston konservatorio ja Fintelligensin sekä Rähinä Recordsin perustajajäsen, valtakunnallisesti tunnettu Suomiräpin uranuurtaja Iso H. Raati valitsee ja palkitsee parhaat videot. Kyseessä on laajin yhtäläinen kansalaiskeskustelu maassamme. Myös tutkijat, järjestöt ja viranomaiset voivat hyödyntää aineistoja. Kilpailuvideo voi olla tyyliltään millainen tahansa, esimerkiksi vlog, timelapse tai vaikka video tanssiesityksestä! Nuorten Kainuu -videokilpailu on avoin kaikille alle 30-vuotiaille, osallistua voi yksin tai yhdessä. Satavuotias Suomi ei räppää ilman asiantuntijoita ja taustajoukkoja. Satavuotias Suomi räppää hankkeen tuotoksia, kainuulaisvoimin syntyneitä kuntaräppejä, kuullaan kaikkien kainuulaisten neljäsluokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlatilaisuudessa marraskuussa 2017 Kajaanissa. Kilpailuvideot ladataan Kainuun liiton Youtube-tilille, ja niitä nostetaan esille muun muassa kilpailun yhteistyökumppaneiden kanavissa. Käytettävä menetelmä rakentaa yhteyttä kansalaisten ja päättäjien välille, lieventää äärinäkemyksiä ja kannustaa kansalaisia vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Tutustumme metsästä löytyviin villiruokiin, maistelemme ja haistelemme niitä. Lähetä tekemäsi video sekä yhteystietosi Kainuun liittoon esim. 3. Kuva: Suomen 4H-liitto / Kati Laszka Palkinto 500 € stipendi Katso video. Keskustelussa kehittyneet ideat siirretään kevään aikana nimettöminä verkkoon. 1. Kainuun liitto Suomi 100 Kainuussa @Kainuunliitto Kainuun liitto Safkasynttäreiden suunnitteluun osallistuvat niin lapset kuin aikuisetkin. Jokaiselle Kainuun kunnalle pyritään saamaan oma kuntarap, joka jää elämään muistona Suomen itsenäisyyden sadannesta vuodesta – ja kappaleet ovat laululahjoja satavuotiaalle Suomelle. Hanke on suunnattu Kainuun alueen (myös Vaalan) lapsille ja nuorille, jotka ovat kiinnostuneita säveltämisestä, sanoittamisesta, esiintymisestä ja rap-musiikista. Hankkeen tuloksia esitellään heinäkuussa Porin SuomiAreenalla. Pienryhmissä toteutettava keskustelu on maksuton. Riittää, että kilpailuun osallistuneella on jonkinlainen yhteys Kainuuseen tai kainuulaisuuteen, ja se tulee ilmi videolla. Joulukuussa 2017 kokoontuu raati, jossa on mukana myös vuoden 2016 kainuulaiseksi valittu tubettaja Veka Tolonen. Tee video, johon on yhdistetty jollakin tavalla Kainuu tai kainuulaisuus. Kilpailun ideana on tehdä video, jonka sisältöön on yhdistetty jollain kainutlaatuisella tavalla Kainuu tai kainuulaisuus. Suomi ja Kainuu vuonna 2017 Satavuotias Suomi räppää Iso H, yksi Suomen tunnetuimmista rap-artisteista ja Suomi-rapin uranuurtaja, on Satavuotias Suomi räppää -tapahtuman tukena. Näin nuoret voivat nuorisovaltuustojen johdolla päättää luovin menetelmin, mitkä ovat Suomen askeleet tulevaisuuteen. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden valtakunnallinen keskustelusarja ”Suomen askeleet” on käynnistynyt. Lähtökohtana on, että nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat siihen, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Sarjoja on kolme: alle 13-vuotiaat, 13–20-vuotiaat sekä 21–30-vuotiaat. Villiruokaa on syöty Suomessa iät ajat, mutta vasta viime vuosina siitä on tullut ilmiö. Luonto voi myös olla synttäreiden juhlapaikkana, sanoo Tarja Hytönen. – Hyödyntämällä villiruokateemaa lasten kanssa vahvistamme heidän luontosuhdettaan. Kaukametsän opiston henkilökuntaa on koulutettu ohjaamaan keskustelua. Jokaisesta sarjasta palkitaan kolme videota. Ideat luovutetaan koottuina poliittisille päättäjille ja nuorille. Useat koulut opettajineen ovat lupautuneet olemaan lasten ja nuorten tukena sanoittamassa ja tekemässä kappaleita. Lue kilpailun tarkemmat ohjeet osoitteesta: kainuunliitto.fi/nuortenkainuu 2. – Nähtäväksi jää millaisia rap-musiikin taitajia maakunnastamme löytyy, pohtii Hanna Linjala. Keskustelun alustaa Kajaanin sivistysjohtaja Mikko Saari. helmikuuta. Suomi 100 Kainuussa 4 Osaamiskeskus Kainuun Aalto toteuttaa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi musiikkiaiheisen hankkeen Satavuotias Suomi räppää. Kilpailuaika on marraskuun loppuun saakka. – On ollut hienoa nähdä kuinka innoissaan opettajat ovat olleet kuullessaan ideasta, Hanna Linjala kertoo. Wetransferilla osoitteeseen: kainuunliitto@kainuu.fi ja olet mukana kilpailussa. Tällä hetkellä Iso H työstää uutta sooloalbumiaan, mutta hän on ollut luomassa menestystarinaa myös sellaisille rap-artisteille kuten Elastinen, Uniikki, Brädi ja Cheek. Lisätietoja: www.kainuunliitto.fi/ nuortenkainuu Nuorten Kainuu Tulevaisuuden tekijä – osallistu! Kainuun 4H-yhdistykset toteuttavat osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa paikallisten 4H-kerholaisten kanssa safkasynttärit 100-vuotiaalle Suomelle. Sanoitukset luotaavat kauas Suomen ja Kainuun historiaan, mutta myös nuorten eletty elämä ja tulevaisuus itsenäisessä Suomessa tulee esille. Kainuun liitto toteuttaa videokilpailun yhteistyössä Kainuun ammattiopiston, Kainuun Sanomien, Kajaanin Nuorkauppakamarin ja Kainuun nuorisovaltuuston kanssa. Rap-musiikin tekeminen ei vaadi isoja laitehankintoja eikä nauhoittaminen edellytä korkeaa teknologiaa, vaan siihen riittävät nuorisolta yleensä löytyvät laitteet kuten matkapuhelimet ja tabletit. Kilpailun avulla voi kokeilla tubettamista, tuoda jo olemassa olevaa tube-kanavaansa esille tai löytää uusia mielenkiintoisia, kainuulaistaustaisia videokanavia seurattavakseen. Villiruokateema voi näkyä myös luonnon materiaalien käyttämisessä koristeluissa ja kutsukorteissa. Kainuun keskustelu käydään Kajaanissa Kaukametsän opistolla 23. Aiempaa kokemusta videoiden tekemisestä ei tarvitse olla. Tänä keväänä Kainuun 4H-yhdistysten kerholaiset järjestävät keväiset, vireän vehreät satavuotiaan synttäripippalot. – Kainuulaisilla nuorilla on mahtava ja harvinaislaatuinen mahdollisuus olla tekemässä rap-biisejä 100-vuotiaalle Suomelle, toteaa Rähinä Recordsin studiotoiminnasta vastaava Iso H
Miksi. Kuvat: Jani Liimatta ja Ia Samoil Katso lisäkuvat. Mehiläiskoodi on koko perheen musikaali, joka tuo näyttämölle itäsuomalaisen mansikkatilan. Saari on haastatellut 50 erilaista suomalaista miestä heidän kokemuksistaan ja suhteestaan kosketukseen. alkaen. Ohjaus on Jukka Heinäsen ja Riku Innamaan. Mitä lottovoittaja ajattelee maasta, johon syntyminen on jo itsessään seitsemän oikein. Ennen esitystä on mahdollista nauttia Emännän Pidot ja Juhlat -teatterikahvilan valmistamaa kainuulaista lounasta. Jokainen suomalainen on joskus kysynyt itseltään: Mitä jos voittaisin lotossa. Kertoisinko kenellekään. No koska suomalaisena oleminen askarruttaa meidän suomalaisten mieliä. Kiertoajelu kainuulaisten ilmiöiden ja heimoluonteen ääreen tutustuttaa erikoisiin ja omanlaisiin kainuulaisiin – esi-isistä vielä syntymättömiin. Käsikirjoituksesta ja musiikista vastaa Jari Rättyä, ohjauksesta Sanna Heikkinen. Kajaanin Kaupunginteatterin Suomi 100 – viisi kotimaista kantaesitystä Kultakausi Kajaanin ensi-ilta To 26.1. Muut kolme – Kultakausi, Lottovoittajat ja Mehiläiskoodi – ovat päänäyttämön ohjelmistoa. Omanlaesie on juurevaa musiikkiteatteria Kaenuusta. Ruotsinlaivaan on noussut Suomen hallituksen brändityöryhmä etsimään eväitä uuteen kansalliseen kukoistukseen. Kultakausi on riehakas komedia, joka luotaa tämän päivän suomalaisuutta rajattomuuksien maailmassa. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ainoa liikkuva ammattiteatteri tekee viisi kotimaista kantaesitystä Suomi 100 -juhlavuoden aikana. Ensi-ilta 2.9.2017. Kajaanin Kaupunginteatteri tarjoaa juhlavuonna suomalaisille uutta kotimaista teatteria – lempeää, piikikästä, tutkiskelevaa ja musiikillista. Kurkistetaan myös tulevaisuuteen, aikaan noin sata vuotta tästä eteenpäin, jolloin ihmiset osaavat jo ajatella ja toimia yhdessä, parvena. Käsikirjoittaja on Sami Parkkinen, ohjaaja Minna Vainikainen. Omanlaesie Ensi-ilta La 4.2. Niin kuin näillä leveysasteilla tapana on, tehdään itse. Voisiko tempun toistaa nykyajassa. Kajaanin, Kemin ja Oulun kaupunginteatterit sekä Ruotsista Norrbottensteatern ja Riksteatern ovat valmistaneet esityksen yhteisvoimin. Kaksi viidestä Suomi 100 -esityksestä on alueteatterin kiertueohjelmistoa: Omanlaesie sekä Miehen kosketus. Kansanmusiikki ja blues, kupletti ja shamanistiset rytmit lyövät kättä ja lapikas lattiaa. Esitys piirtää syvän, yllättävän ja totuudellisen kartan suomalaisten miesten kosketusmaisemista. Sata vuotta sitten Kultakauden taiteilijat kirjoittivat käsikirjoituksen, maalasivat lavasteet ja sävelsivät musiikin näytelmään nimeltä Suomi. klo 14 Esitykset: 4.2.–6.5. Suomi 100 Kainuussa 6 Hyvät kainuulaiset, teemme teatteria teille. Lottovoittajat-esityksessä äänen saavat lottovoitosta haaveilevat, lottovoittoa pelkäävät ja lotossa voittaneet. Kajaanin Kaupunginteatterissa nähdään jo keväällä kolme kantaesitystä: Kultakausi (vas.), Omanlaesie (ylh. Muuttaisiko se minua ihmisenä. klo 19 Esitykset: 26.1.–18.3. Jatkaisinko elämääni niin kuin ennenkin, vai eläisinkö kuin viimeistä päivää. Vaara-kollektiivin kanssa toteutettavan esityksen Miehen kosketus ohjaa Eino Saari. Jo tänä keväänä nähdään kolme kantaesitystä: Kultakausi, Omanlaesie ja Lottovoittajat. Musiikin säveltää Riku Niemi. Miten mehiläiset liittyvät tähän kaikkeen – ja mikä on M3H1LÄ15k00D1 – se selviää syyskuussa 30.9. Ohjaaja on Jussi Sorjanen, yhteistyössä Osuuskunta Sarkamedia. oik.). Lottovoittajat Ensi-ilta To 2.3. oik.) ja Lottovoittaja (alh. Käsikirjoitus on Jukka Heinäsen ja Riku Innamaan, yhteistyössä Jani Lohikarin kanssa. klo 19 Esitykset: 2.3.–20.5
Konsertin tuottaa yhteistyössä Kaukametsän kanssa Johanna Piipponen, musiikkipedagogi YAMK, joka on erikoistunut varhaisiän musiikkikasvatukseen. Pukukoodi; mukavat, iloiset lempivaatteet, joissa on hyvä tanssia. Kainuulaiset viettivät helmikuun alussa innokkaasti ja isolla joukolla ensimmäistä Sukella talveen -teemapäivää. Luentotilaisuudet ovat yleisölle maksuttomia. Kainuulaiset mukana kaikkien aikojen luontojuhlissa Katso video 20.5.. Satavuotiaan Suomen kunniaksi juhlapuheissa tuodaan erityisesti esille Suomen romanien ja valtaväestön yhteistä elettyä historiaa itsenäisessä Suomessa. Juhlavuosi yhdistää nuorten tekemistä omilla paikkakunnillaan ja vahvistaa yhteistyötä musiikkilukioiden kesken. Kunnon juhlAT Haluamme kutsua kaikki päiväkodit ja perhepäivähoitoryhmät Kaukametsä-saliin, sillä siellä vietetään Juhlassa tarjoillaan tuttuja, iki-ihania ja aivan uusia lastenlauluja musiikin eri elementtejä ja tyylilajeja vaihdellen. Konsertit yleisölle ovat Kaukametsän salissa 24.4. kerran Kuhmo-taloon tieteen ja taiteen tekijöitä keskustelemaan ja nauttimaan musiikista. Onpa myös hyvä miettiä, minkä nimisiä kuntia Kainuussa on ja mihin ne Suomen kartalla sijoittuvat. ja 3.3.2017 aamupäivällä. Romanimusiikin juhlakonsertti 8.4. Konsertin kesto on reilut puoli tuntia, osanottajien ikäsuositus 0–6-vuotiaat. Kainuun Liikunnassa toivotaan, että kainuulaiset yhdistykset, työyhteisöt, koulut ja muut toimijat lähtisivät rohkeasti ideoimaan ja kokeilemaan erilaisia projekteja oman yhteisönsä tai muiden liikuttamiseksi. Juhlavieraat saavat laulaa ja leikkiä koko konsertin ajan oikean bändin säestyksellä. Orkesteri koostuu musiikin ja kasvatuksen ammattilaisista. Tänä vuonna Kuhmon lukiolaiset ja peruskoulun 9. Ikäsuositus 0–6 vuotta Konsertti on ilmainen. Suomen Akatemia vastaa tiedealustajien ja Pro Kuhmo Oy taidealustajien valinnasta, ja Kuhmon Kamarimusiikki järjestää konsertit. ja 25.4.2017 klo 19.00. Konsertissa saa laulaa, leikkiä ja tanssia oikean orkesterin säestyksellä. Seuraavaa Luonnon päivää, jonka teema on Villiinny keväästä, vietetään 20. Konsertissa esiintyy muun muassa viulutaiteilija Miritza Lundberg, joka esittää upeita romanimusiikin tulkintoja ja perinnelauluja. Kainuulaisen liikkumisen unelmavuoden tapahtumatarjontaa voi seurata: www.kainuunliikunta.fi ja Facebookissa nimellä: Unelmat liikkeelle Kainuu Liikkumisen unelmavuosi haastaa mukaan liikkumaan ja liikuttamaan Kajaanin lukio isännöi musiikkilukiopäiviä Kajaanissa 24.–25.4.2017. Juhlassa tarjoillaan sekä tuttuja iki-ihania että aivan uusia lastenlauluja, musiikin eri tyylilajeja ja soittimia vaihdellen. toukokuuta. Johanna Piipponen, Jyri Laitila, Antti Karkola & Sanni Lukkari Johanna ja bändi toivottaa sinut iloisesti tervetulleeksi Kainuulainen liikkumisen unelmavuosi on Suomi 100 -juhlavuoden hanke, jonka tarkoituksena on kannustaa kainuulaisia liikkumaan ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä erilaisten liikuntaprojektien kautta. Pukukoodina iloiset lempivaatteet, joissa on hyvä tanssia. Konsertin kesto n. Toisaalla kuunnellaan kuohuvia vesiä: Metsähallituksen Luontopalvelut kutsuu kainuulaiset piknikille putouksen ääreen – Kainuun tunnetuimman putouksen Hepokönkään nuotiopaikalla loimottavat tulet, ja sinne voi tulla nauttimaan kevätluonnosta ja omista piknik-eväistä. Opiskelijat perehtyvät itsenäisen Suomen kulttuuriin paikkakunnillaan ja valmistavat teeman mukaisen ohjelman yhteiskonsertteihin. Ihminen ja Kosmos Yhdessä – katse tulevaisuuteen 24.–26.3. Katso lisäkuvat Itsenäisyyden juhlavuonna on nimetty neljä erityistä Luonnon päivää, jolloin juhlistetaan Suomen luontoa lukuisin eri tavoin. Suomi 100 -teema antaa hyvän pohjan erilaisille kampanjoille ja tempauksille, vaikkapa lukuun 100 kietoutuen. Esitysajankohdat to 2.3. Nuorten ajatukset, joita analysoidaan tapahtuman alussa, innoittavat viikonlopun keskusteluja. 7 Suomi 100 Kainuussa Alle kouluikäisille Kajaanin ja Sotkamon varhaiskasvatuksen piiriin kuuluville lapsille järjestetään 100-vuotiaan kotimaan kunniaksi konsertti ”Kunnon Juhlat”. Voitte myös yhdessä miettiä, minkä nimisiä kuntia on Kainuussa ja sijoittaa ne oikeille paikoille kartalla sekä mikä ja millainen on Kainuun Maakuntalaulu. Ilmoitathan tulostasi ja mahdollisista toivelauluistasi 21.2. kati.tuulenkari@kajaani.. Valtakunnalliset Musiikkilukiopäivät 24.–25.4. Silloin tarjolla on ainakin linnunlaulua ja kuohuja. Kuhmon luontokeskus Petolan pönttöpäivässä rakennetaan linnunpönttöjä ja antaudutaan lintukaraokeen. Kunnon Juhlat 0–6-vuotiaille Kaukametsässä 2.-3.3. Neljäsataa musiikkilukiolaista ympäri Suomea kokoontuu päivien ajaksi Kajaaniin opiskelemaan työpajoissa ja musisoimaan yhdessä. Juhlassa kuullaan tunnettuja puhujia romaniperinteen tutkimuskentältä, valtakunnallisesta romaniasiain neuvottelukunnasta, sosiaali ja terveysministeriöstä, aluehallintovirastosta sekä kaupungin johdosta. klo 8.45 klo 9.45 klo 10.45 pe 3.3. Sen kunniaksi järjestetään Kajaanissa romanimusiikin juhlakonsertti. Lauantaina 8.4.2017 vietetään romanien kansallispäivää. Konsertit toteutetaan 2. Itsenäisen Suomen musiikki, suomalainen identiteetti ja maisema muuttuvat lahjakkaiden nuorten kautta näyttäviksi musiikkija tanssiesityksiksi. Juhlaa odotellessa voi palautella mieliin esimerkiksi laulun Ihahhaa tai muistella, millainen on Kainuun maakuntalaulu. Ihminen ja Kosmos on keskusteleva kulttuuritapahtuma, joka tuo 22. klo 9.15 klo 10.15 Juhlaan valmistautuessasi voit palautella mieleen muutamia lauluja kuten Ihahaa, Viisi pientä ankkaa, Bussilaulu ja Mörkö se lähti piiriin. 35 min. mennessä Silmuun: Puhelimitse 044 710 0016 Sähköpostilla elina.kilpelainen@kajaani.. luokkalaiset antavat tapahtumaan oman merkittävän panoksensa kirjoittamalla näkyjään Suomen toisesta sadan vuoden jaksosta
ja 17.8.. Elämäni laulut, Tenori Martti Niskasen konsertti Sotkamon seurakuntatalo 19.4. Kainuun Museo Kesäkuu 9.6. Laskiaisrieha Suomussalmi 27.2. Linturetki Suomussalmi 27.5. Runolaulupäivä runolaulukonsertteja ja -toimintaa Kuhmo, Suomussalmen Hietajärven kylän perinnetalo, Kajaani, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Sotkamo, Puolanka ja Paltamo 25.4. Liikunnallinen Kunnon Vappu -tapahtuma Vuokattihalli 30.4. Novellikoukku Kajaanin pääkirjasto 17.5 Novellikoukku Suomussalmen kirjasto 18.5. Talvisodan päättymispäivän Kajaanin muistotilaisuus 15.3. Jutussa on lisäkuvia Juttuun liittyy video tai videoita Suomi 100 Kainuussa Kainuun liitto Julkaisija: Kainuun liitto, Suomi 100 -hanke Päätoimittaja: Eeva Mäntymäki Taitto: SLP Kustannus Oy/ Kaista Design Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Eikö Suomi 100 -tunnuksen saanutta, Kainuussa järjestettävää tapahtumaasi löydy kalenteristamme. konsertti 0-6 -vuotiaille Kajaani, Kaukametsä 4.3. Kajaanista Vuokattiin Kunnon Elämä ry 13.– Suomi 100 – Työllä rakennettu 15.6. Novellikoukku Kajaanin pääkirjasto 27.4. Hallan Akan Hiihto Ukkohalla 25.– Vuokattihiihto 26.3. Eläkeläisten kesäpäivät, Vuokatti 17.6. Saukkovaaran laturetki Ristijärvi 5.3. Puolangan torialue Käynnissä olevat tapahtumat 2016– Kuhmon vihreä yhtenäiskoulu 2017 2017 Sata lahjaa kainuulaisille KAO 2017 Satavuotias Suomi räppää Kainuun Aalto 18.1.– Kaiken kansan mölytoosa 2.4. YhdessäParempia2017 Sotkamon Jymy – Vimpelin veto 28.6.– Kuulkaa korpeimme kuiskintaa! 22.7. Umpihankihiihtoretki Sotkamo 26.2. ’’Yhdessä Katse tulevaisuuteen’’, keskustelutilaisuuksia ja konsertteja 25.3. Kajaanin harrastajateatteri, Generaattori 11.3. Pääsiäisen tanssit Suomussalmi 17.4. Suomussalmen Teatteri Retikka 10.3.– Sun kanssas Liisa pien 1.4. Liitelehti julkaistaan myös uudenlaisena digiversiona Kainuun Sanomien verkkosivuilla. Piknik putouksella Hepoköngäs Puolanka/ Luonnon päivä 21.5. Kotikuusta etsimässä -nettisarjan Kainuun osa osoitteessa: kotikuusi.enoprogramme.org 23.2. Kajaani Street Run Kajaani 20.5. Lisätietoa osoitteesta: www.kainuunliitto.fi/satavuotisohjelma Kiitos yhteistyöstä, Kainuun Sanomat! Kainuun Sanomat julkaisee Suomi 100 -aiheiset uutiset verkkosivuilleen maksuttomasti kaikkien nähtäville. Digilehti tarjoaa lukijalleen paperilehteä enemmän kuvia sekä kuvien lisäksi videoita. Kajaanin Kaupunginteatteri 2.– Kunnon juhlat -lastenlaulu3.3. Ilmoita tapahtumasi Kainuun aluekoordinaattoreille: Eeva Mäntymäki, eeva.mantymaki@kainuu.fi tai Pirjo Sirviö, pirjo.sirvio@kainuu.fi. Lisäkuvat ja videot tunnistat niiden ikoneista jutun yhteydessä. Romanien kansallispäivän juhlakonsertti Kajaanin Kaukametsä 8.– Maisemakuvia Suomesta -konsertit 9.4. Novellikoukku Kuhmon, Hyrynsalmen, Ristijärven ja Puolangan kirjasto 24.3.– XXII Ihminen ja Kosmos 26.3. Vuokatti Huhtikuu 1.4. Kajaanin kaupunginteatteri 4.2.– Omanlaesie 6.5. päivät – Suomi 100 Kajaanin Kaukametsä 25.4. Vapunvastaanottajaistanssit Suomussalmi Toukokuu 16.5. Ukkohalla-Paljakka -hiihto 7.4. Novellikoukku Puolangan kirjasto 24.– Valtakunnalliset musiikkilukio25.4. Lumikenkäretki Sotkamo 18.3. Hossan kansallispuiston avajaiset Suomussalmi, Hossa/ Luonnon päivä 17.6. Martinselkosen juhlahiihto Suomussalmi 18.3. Suomi 100 -juhlaristeily Oulujärvellä, Kajaanista Vaalaan ja takaisin 20.6. Hallan Hiihto -laturetki Ukkohalla Kiannonkuohut 25.3. Petolan pönttöpäivä Kuhmon luontokeskus Petola/ Luonnon päivä 20.5. Syödään yhdessä Kainuussa: Villiyrteistä ytyä perinneruokiin -kurssi Ämmän kammari, Suomussalmi 9.– Hossan juhlaviikko 18.6. Kiitos! Seuraavat liitelehdet ilmestyvät 15.6. Novellikoukku Kajaanin pääkirjasto 21.2. Skicarneval Ukkohalla-Paljakka 8.4. Kajaani, Kaukametsä ja Kuhmo, Kuhmo-talo 16.4. Oulujärven hiihto Vaalasta Kajaaniin 21.3. Suomi 100:n oma osio löytyy Kainuun Sanomien verkkosivuilta: www.kainuunsanomat.fi/suomisata Lisäksi julkaisemme kolme yhdessä tuotettua Suomi 100 Kainuussa -liitelehteä. Novellikoukku Kuhmon, Ristijärven ja Hyrynsalmen kirjasto 29.4. Suomussalmi 11.6. Novellikoukku Suomussalmen kirjasto 20.4. IceSkating Tour Sotkamo -luistelutapahtuma Salmelan kenttä 28.2. Eino Leino -hiihto Paltamo 13.3. Novellikoukku Kuhmon, Hyrynsalmen, Ristijärven ja Puolangan kirjasto 23.2. Suomen itsenäisyysjulistus Suomussalmella 1917–2017 7.4. Temppurata Suomussalmi 9.3– Vapauden Kaiho 2.4. Novellikoukku Kajaanin pääkirjasto 23.3. 100vision kilpailuaika päättyy Kainuussa 8.4. Liitelehti jaetaan Kainuun Sanomien, Sotkamo-lehden, Kuhmolaisen, Ylä-Kainuun ja Puolanka-lehden yhteydessä liki jokaiseen kainuulaiseen talouteen. Novellikoukku Suomussalmen kirjasto 18.3. 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -kansalaiskeskustelu Kajaani, Kaukametsän opisto 25.2. Raatteen marssi Suomussalmi 28.5.– Laps’ Suomen -näyttely 17.9. Impi Saunoo Suomussalmi, Hossa 12.– Kävelypässien kanssa patikoiden 13.6. IceSkating Tour Suomussalmi -luistelutapahtuma Ämmänsaaren kenttä Maaliskuu 2.3.– Lottovoittajat, 20.5. Musiikkijuhla Sommelo, Kajaanin Runoviikko ja Kuhmon Kamarimusiikki 30.6.– LankaFest 2017 1.7. Lost in Kajaani Winter Edition -talviseikkailutapahtuma Kajaani 21.2. Kajaanin kaupunginteatteri Satavuotisohjelma täydentyy tapahtumien julkistuessa. Luonnon päivä Komulankönkäällä Hyrynsalmi / Luonnon päivä 20.5. Novellikoukku Ristijärven kirjasto ja Kuhmon kirjasto 19.5. Suomi 100 Kainuussa 8 Kainuun Suomi 100 16.2.–30.6.2017 Helmikuu 18.2. -näyttely Kainuun museolla 26.1.– Kultakausi – Strålande tider 18.3
Se on makean puolukkainen. Rönttönen on meidän perinneruoka. – Olen pitänyt rönttösestä hyvinkin paljon ja kun äiti tuo niitä kauKuhmon musiikkiopiston oppilaskonsertti maanantaina on omistettu kainuulaiselle perinneherkulle, rönttöselle. klo 19.00 Kevät keikkuen tulevi konsertti . . 6.4. Ensi viikon maanantaina kuultava Kuhmon musiikkiopiston oppilaskonsertti on saanut nimen Oodi rönttöselle. Konsertissa hän soittaa harmonikkaa, mutta hän on myös Kuhmon puhallinorkesterissa, jossa hän soittaa lyömäsoittimia. Hänen mielestään rönttönen ansaitsee oodinsa. . Soittajiakin on aika paljon. Ohjaajan tahdosta elokuva kuvattiin pääosin Los Angelesissa 1950-luvun tyyliin ja usein yhdellä otolla, kuten tapana oli ollut muun muassa Ginger Rogersin ja Fred Astairen tähdittämissä musikaaleissa. . helmikuuta 2017 – KUHMOLAINEN 19 Pajakkakino Viime vuoden lopulla Yhdysvalloissa ensi-iltansa saanut, Ron Clementsin ja John Muskerin ohjaama Disney-animaatio Vaiana (tunnettu myös nimellä Moana) saapuu valkokankaille Markus Bäckmanin ohjaamana suomenkielisenä versiona. klo 19.00 Oodi Rönttöselle konsertti, Pajakka-salissa . Vaiana pe, la ja su 15.30, ma 18.00 La La Land pe, la, su ja ti 18.00 JaRno Hiltunen pasta, niin kyllä niitä syö aika paljonkin. Matkansa aikana Vaiana tapaa Palkittu La La Land kahmi 14 Oscar-ehdokkuutta Emma Stone näyttelee Miaa elokuvassa La La Land. Rönttösensä Oinas-Panuma nauttii yleensä maidon kanssa Iltapalana. Konsertissa ei sentään tarjoilla rönttösiä, mutta se on musiikillinen kunniansoitus leivonnaiselle. klo 19.00 Pääsiäsviikon oppilaskonsertti . Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@slpmedia.fi Toisten mielestä se on parasta heti uunista otettuna ja kullankeltaista voita päälle siveltynä. – On se sen verran suuri osa kainuulaista ruokakulttuuria, niin mikä jottei Pekka Oinas-Panuma soittaa harmonikalla valssin Oodi rönttöselle -konsertissa.. – Kappaleiden kestot ovat minuutti ja puoli minuuttia ja niin edelleen. Hirviöiden ja tukalien tilanteiden siivittämän meriseikkailiun tärkein löytö on kuitenkin se, että Vaiana löytää itsensä ja piilevät kykynsä. 21.3. Oodia rönttöselle on soittamassa tällä hetkellä 26 musiikkiopiston oppilasta. . 15.5. Tarinaa vievät eteenpäin laulut ja taitava, loppuun saakka hiottu koreografia. Pekka Oinas-Panuma, 15, on mukana soittamassa musiikkiopiston Oodi rönttöselle -oppilaskonsertissa. 20.2. . Perjantaina 17. – Ne ovat niin meidän kuhmolaisten ikioma asia. Kun rönttönen on konsertin teemana, niin mitä Pekka Oinas-Panuma sitten tuumii tästä perinneruoasta. 22.3. – Olen pienestä asti syönyt rönttösiä ja osaan tehdäkin niitä. Tarja Huotari Kuhmon musiikkiopisto Dale Robinette mahtavan Mauipuolijumalan, joka opastaa mestarisuunnistajaksi aikovaa tyttöä. Nuorimmat ovat tänä vuonna opistossa aloittaneita. . Damien Chazellen käsikirjoittaman ja ohjaaman parituntisen iloittelun pääosissa esiintyvät Ryan Gosling ja Emma Stone. klo 10.30 Momo-konsertti . 30.4. Elokuva kertoo Tyynen valtameren Polynesiassa asuvasta seikkailunhaluisesta tytöstä, joka kansansa pelastaakseen lähtee uhkarohkealle merimatkalle. Odotettu musikaali La La Land on kymmeniä kertoja palkittu ja neljätoista Oscar-ehdokkuutta haalinut romanttinen draamamusikaali. . klo 18.00 Kevätkonsertti A Rönttöset ovat niin meidän kuhmolaisten ikioma asia. . Oodi rönttöselle -konsertissa hän esittää valssin harmonikalla. Oinas-Panuma on käynyt musiikkiopistoa jo kymmenisen vuotta ja sitä ennen hän oli musiikkileikkikoulussa. Aina kun vaihdetaan soitinta, vievät roudaukset oman aikansa. Nuorin soittaja on 09 syntynyt. – Opetus on tavoitteellista ja lapset pääsevät konsertteihin soittamaan, kertoo Huotari. Konsertti on reilun tunnin mittainen. Huotarin mielestä rönttönen ansaitsee ehdottomasti konserttinsa. Romanttinen draamamusikaali on kuvattu 1950-luvun tyyliin ja usein yhdellä otolla. Tarja Huotarille rönttönen on tuttu leivonnainen. Se on tietenkin kainuulainen röttönen, ja nyt sen kunniaksi on omistettu kokonainen konsertti. 20.3. Musiikkiopisto pitää oppilaskonsertteja lähes kuukausittain. klo 9.30 Opettavainen konsertti . klo 15.00 Yhteiskonsertti Jokilaaksojen musiikkiopiston kanssa . Rönttönen ansaitsee oman konserttinsa Fakta Musiikkiopiston konsertteja . Ensi kertaa sitä maistava kokee mielenkiintoisen makuelämyksen. Sekin jatkaa sitä, kertoo kanslisti Tarja Huotari musiikkiopistolta. 10.4. – Ensiesiintymisiä on paljon. klo 19.00 Pianokonsertti Marko Mustonen
Erään pillerinpopsijan runo Omistettu itsemurhaa ajatteleville Mitä siitä, jos elämä helliikin harvaan ja kun hellii, niin silittää vastakarvaan! On vain välillä aivan helvetin raskasta, kun ei pääsekään yli tästä paskasta. Karvaansuloista aietta ollut on monta, mutta vielä on jotakin kuolematonta, joka jossakin hiljaa toivoo, salaa, että vielä se jokin herkkyys palaa: jokin kaunis, se jokin pieni ja hellä, jonka tuntea saattaa vain sydämellä. mitä siis valitamme. Hänen omanaan on turvallista vaeltaa ja päästä kerran Taivaassa laulamaan kiitosvirttä yhdessä pyhien kanssa. Yksin mietteissään yhtyy jo suruvirteen. – Ei tietää saata, mutta kai reporankana jaksaa maata. Nimim. Ei koskaan arvaa ihmismieli; mitä tuokaan huominen. Silloin varovainen kun oikein oisi, kai itkeä vapaaksi itsensä voisi. Mi kauneinta on elämässä, se joskus surumielen suo. Hän on Jeesus Kristus. Oletko uutisen lähteillä. Hän myös rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään. aini polvinen Satutettu sielu, särkyneet tunteet ja menneet muistot puhuttelevat kirjoittajia. Ihminen on kuitenkin syntinen ja tarvitsee Jeesuksen Kristuksen sovitustyötä, syntien anteeksi antamista päivittäin. Vaan kyllä se sattuu sielurukkaan, kun niin paljon on kaikkea heitetty hukkaan. Mitä siitäkään siis, jos hyppäisi hirteen. Katse jo kääntyy tulevaan, missä alkaa kasvu näkyä, kun valo voittaa. On murhe suuri sisimmässä, kun särkyy elon tunteet nuo. Pian lumet kuitenkin sulavat ja pakkaset väistyvät ja kevät alkaa. Ystävät ovat arvokkaita elämässä. On yksi Ystävä, joka ei hylkää eikä jätä omiaan kuolemassakaan. Elämäntaival on paljon kevyempi kulkea, kun on luotettavia ihmisiä, rinnalla kulkevia ystäviä sekä iloissa että suruissa, perhettä ja läheisiä unohtamatta. ”Virsi 416 A Taivaan Isä rakastaa luotujaan ja pitää omistaan huolen. seurakunnan kappalainen. On kannettu se, minkä kantaa kestää, loput sysätty syrjään, vaikka tahtoivat estää. 20 ELÄMÄNMENO KUHMOLAINEN – Perjantaina 17. On siinä lohtu särkyneelle, kun tuskan ahjoon tunteet vie. Mitä siis, mitä nyt. Kauniita kevättalven päiviä kaikille! ”Nyt on aika kiitoksen, nouse kansa Kristuksen! Herra toimii päällä maan armossaan ja voimassaan. Millaiseen maahan siemen putoaa. Pian tulevat toiset laulut: Metsän ja suon laulut. On vielä armon aikaa ja Jumalan Sanan kylvön aikaa. Sitä pysty ei olemaan hiljaa surren, joten menty on kiroten, hammasta purren. helmikuuta 2017 Runoni O lemme viettäneet ystävänpäivää. Sisko Runoja särkyneille Särkyneet tunteet Kun murtuu siteet rakkauden ja mainen onni himmenee, niin turtuu ilo, sydänjuuren ja tunteet hiljaa kylmenee. Kun ihmisen sydämen maaperä on hyvä, silloin ihminen ottaa vastaan Jumalan Sanan ja alkaa elää armahdettuna syntisenä. Arkisto / teijo Määttänen Haluaisitko antaa toimitukseen juttuvinkin. On Luojan rakkaus ihmeellinen, Hän tuntee tarkoin elontien. Pelloilla etenevät pajupehkot reteesti, niinkuin nousukkaat aina ja varaahan niillä siihen on. Paula Tarvainen, Jyväskylä Tyhjät talot harovat harmaita hiuksiaan miettien mikä meni vikaan. OTA YHTEYTTÄ TOIMITUKSEEMME, SOITA 044 332 5320 toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi. Jos tänään onnesta se kielii, niin huominen on murheinen. Hän lupaa kasteja lähetyskäskyssään: ”Katso minä olen heidän kanssaan joka päivä maailman loppuun asti.” Sydän laulaa nöyrää kiitosta Hänelle parhaimmalle Ystävälle. ”Jeesus parhain ystäväni, löytäisinkö vertaista.” Hänelle saa kertoa ilot ja huolet ja murheet joka päivä rukouksissa. Pirttien väliin kasvaa vesakko eikä sitä puhko enää lasten mekastus, eikä vanhojen verkkaiset puheet. Jeesus parhain ystäväni Hartaus Anna Liisa Hakulinen Kirjoittaja on Kuhmon ev.lut. Saa sydän, parhaan Rakkauden ja kyyneleetkin kuivataan. Saa haavoittunut lohdutuksen, kun tuska mieltä ahdistaa. Jeesus Kristus ottaa siellä omansa iloiten vastaan. Täällä jokaisella meistä on tehtävänsä hoidettavana. Tiet vatvovat muistojaan niinkuin vanhat aina eikä tule senkummemmaksi, sillä metsä ottaa takaisin sen, mikä sen on ollutkin. Hanget vielä hohtavat auringossa. Taivaan Isä rakastaa luotujaan ja pitää omistaan huolen. Laudoitetut ikkunat vetistelevät vielä joskus, mutta kukaan ei tule enää. Jeesus Kristus armahtaa ja pelastaa synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Jeesus antoi meille elämäntehtävän, kertoa ilosanomaa eteenpäin kastamalla ja opettamalla