Kuhmolainen 16.9.2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tuulikki Huusko kertoo Woodpoliksessa tapahtuneesta kehitystyöstä. Sininen saari -niminen kasvitaideteos toteutettiin keskellä Oulun pääkirjaston peruskorjausta. Yhdessä kamppaillen 1 Sivu 14 NIKO KEMPPAINEN Kuhmossa on pieni, mutta aktiivinen karaten harrastajaporukka. 6 4 1 4 8 8 1 2 6 2 5 7 Nro 70 | Hinta 3,50 € | kuhmolainen.fi | Perustettu 1959 Tiistai 16.9.2025 JÄLLEENMYYJÄ LEMMIKKIPUOTI Kainuuntie 32, Sotkamo 0400 313 885 JÄLLEENMYYJÄ JÄLLEENMYYJÄ JÄLLEENMYYJÄ RAAKARUOAT Varaa myyntipaikka! Tuore väitöskirja pureutuu neuvostosuomalaiseen propagandaan 1920–30-luvuilla 1 Sivu 16 Samuel Kähkönen (vasemmalla) ja Aatu Vartiainen kamppailulajin pyörteissä. URHO KÄHKÖNEN. Woodpoliksen brändi synnytettiin kovalla työllä Kuhmon Woodlpolista alettiin rakentaa määrätietoisesti 2000-luvun alkupuolella. Sininen saari on ainutlaatuinen maassamme, sillä tässä laajuudessa kasvitaidetta ei Suomessa tiettävästi ole vielä tehty. Tuulikki Huusko ja Eila Valtanen ovat olleet tärkeässä roolissa nostamassa Woodlipolista tunnetuksi. Tai melkein, sillä Oulun pääkirjastolle tehty elävä kasvitaideteos on viimeisiä silauksiaan vaille luovutuskunnossa. Kuvassa näkyvät kartiopuut ovat kääpiöpihtoja. Tänä päivänä se tunnetaan alan piirissä varsin hyvin. 1 Sivu 6 MART TI HUUSKO Verkkokysely: palautetta huonoista teistä piisaa 1 Sivu 2 1 Sivu 8 Kuhmolainen taiteilija loi Oulun kirjastolle elävän taideteoksen Kuusamonkylällä asuvan kuvataiteilija Urho Kähkösen suururakka on valmis
– Kuoppa kuopan vieressä ja halkeamia sekä heittoja aivan kauheasti. Ihmetellä pitää, minkälaisia urakoitsijoita on kun ei kehdata tehdä töitä. Sitaatit on poimittu erillisistä vastauksista. – Ns. Autoillessa saa olla varovainen ettei auto säry. Tie pettää henkilöauton alla. Vaikka soittaa minne, kukaan ei välitä korjata tietä. – Neljän tien risteyksestä Valtimolle päin oleva 5 kilometrin öljysoraosuus on täynnä reikiä ja paikkoja jotka lentää ojaan kun auto ajaa ohi. syyskuuta 2025 2 // PUHEENAIHEET Niko Kemppainen Hirveläntien omatoimilanaus nosti valtion ylläpitämien sorateiden kunnon valtakunnalliseen keskusteluun. Ollut monta monta vuotta surkeassa kunnossa, kuinkahan monen autoilijan menopeli on rikkoutunut tällä tiellä. – Tietä ei hoideta. Vastuu siirretään vaan toiselle. Vastauksia kertyi ympäri Kuhmoa. 8 km, joita ei voi välttää omalla ajotyylillä. – Jumalattoman paljon monttuja tiellä ja ovat olleet jo pitkään! – On kuin pottupeltoa ajaisi. Huono, mutta nyt taisi käydä lana. Tien kunto rikkoo ajoneuvoista iskunvaimentimet. – Harkinnassa traktorin osto, koska henkilöautolla Hirveläntie on kohtalaisen arvokas tie ajaa, kesäisin menee useita rengaspareja rikki sekä muita auton osia jotka ovat hybridija sähköautolle kalliita korjausinvestointeja. VALTIMONTIE sai runsaasti palautetta neljässä vastauksessa. Kyllä varaosaliikkeet kiittää, kun menee palloniveliä, iskareita, vanteita yms. kalastajat, metsästäjät ja marjastajat sekä ne, jotka vierailevat Kuhmosta Valtimolle sekä päinvastoin. Etenkin Kekkostien loppuosan sorapätkä Iivantiirassa sai ”kunniamainintoja”. Tie on monttuinen, sateella tienpinta tuntuu liukkaalta, siihen tulee syviä uria jotka ottaa kiinni auton pohjaan. Eli niin huono tie, että sitä vältellään. Tie on välillä jo hengenvaarallinen. Vaikka asutus on hyvin vähäistä tuolla välillä, kulkijoita tiellä riittää. Hirveläntie jää kunnoltaan paremmaksi, suorastaan paikka paikoin vaarallisessa kunnossa. – Reikäinen ja reunat monista kohdin painuneet. Tienpinta muuttuu kirjaimellisesti ripuliksi ja pienessä vauhdissa auto heittelehtii kuin piru heittelisi kerjäläistä. – Lammasjärventie kunnostetaan vain kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Öljysoran paikkaus Arkistokuvassa liikennettä talvisella Kekkostiellä. – Routavauriot ovat vaarallisen korkealla tieosuuksissa ja niitä on useassa kohdassa. syyskuuta välisellä ajalla kokemuksia Kuhmon huonokuntoisesta tiestöstä. Kuhmolainen keräsi avoimen kyselyn välityksellä verkkosivuillaan 11.–15. Kuhmossa tiestön kunto on totutusti kestopuheenaihe vuodesta ja vuodenajasta toiseen. – Monttuja, reikiä, halkeamia. Nurmeksen puolella tie on huomattavasti paremmassa kunnossa. – Tie on ollut surkea, hirveitä kuoppia tiessä. Verkkokyselyn tuloksena Kekkostie sai kyseenalaisen ykkössijan kuhmolaisten palautteiden perusteella. Tiessä paljon parannettavaa Nivantien risteykseen saakka. Pikapaikkaukset ovat alkaneet repeilemään. – Paljon syöpymiä ja isot kolot. Ajonopeus on pidettävä hyvin alhaisena, jos aikoo päästä eteenpäin ajoneuvoa hajottamatta. – Täynnä pomppuja, heittoja ja asfaltti rikki pitkin tietä. Aikaa saa varata tuplat. Honkapuron suoralla on mielettömät, syvät kuopat, jossa on yritettävä kiertää kuoppia kävelyvauhdilla. Talvesta ja liukkaasta puhumattakaan. – Nyt toki Hirveläntie parantu ku Ilmo otti ohjat omiin kätösiin. – Ei korjaudu lanaamallakaan, kun se on möykkyinen päällystetty tie. Liikennettä on paljon, myös raskasta. – Keväällä ja syksyllä tie muuttuu henkilöautolla lähes ajokelvottomaksi lumien sulaessa ja syksyllä sateiden alkaessa. – Todella pahoja reikiä. LAMMASJÄRVENTIE sai kuusi mainintaa. neljän tien risteyksestä Valtimon suuntaan (Lauvus-Valtimo-Katerma-Kuhmo) päällyste todella vanha ja repeillyt pahasti. Tietä käyttää esim. Kun päällyste loppuu ja alkaa soratie, se on kuoppainen ja todella huonosti hoidettu. – Paljon isoja sekä pieniä reikiä pitkin tietä n. VÄHEMMÄN mairittelevan ykköspaikan saa Kekkostie, joka mainittiin peräti kymmenen kertaa. KOLMANNEKSI nousi Lentiirasta Lipukkavaaraan menevä Käntinsalmentie seitsemällä vastauksella. – Karseita ruoppuja ja heittoja. Keväällä ja syksyllä tulisi olla kelirikon merkki ja painorajoitus tiellä. – Kuoppia, patteja ja useampia ratkeamia tiessä koko pituudeltaan 16 km, asiasta on jopa liikenneministeri tietoinen. Näin värikkäästi kuhmolaisteiden kuntoa kuvaillaan ANTERO KOMULAINEN " Tie on niin huonossa kunnossa, että Esko Valtaojakin olisi kiinnostunut niistä kraattereista.. Lanausta sekä tien pölytessä kastelua ei tehdä oma-aloitteisesti vaan useampi kyläläinen saa ottaa yhteyttä tienkäyttäjän linjalle ja asia hoidetaan jos hoidetaan. Maanantaiaamuun mennessä vastauksia saapui yhteensä 53 kappaletta. Tämän kevään yhden kerran lanauskin on täyttä totta! Koko kesän tie on ollut tosiaankin koloinen ja syviä kuoppia täynnä. Samoin kyläläiset, hermoon kyllä käy tuo touhu. – Tie aivan järkyttävässä kunnossa. Kyläläiset ajavat kiertotietä ja suosittelivat sitä minullekin. Kelirikkoaikaan asun etelässä johtuen tien huonokuntoisuudesta. Tiepalvelun käyttäjälinjalle soittaminen turhaa, koska mitään ei tapahdu. TOISEKSI eniten eli kahdeksan mainintaa sai Hirveläntie. Heitot ovat välillä niin pahoja, että joutuu hidastamaan alle sallitun nopeuden. Syvät montut tiessä, ettei tiedä mistä ylittäisi niitä. – Halkeamia, monttuja. Ammattiautoilijatkin noituvat kun autot särkyy. Tiessä on pitkiä halkeamia. Pitää mutkitella, olen ajanut töihin 30 vuotta Kuhmoon. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Olen kiertänyt sen jo monta kertaa Kostamustien ja Kuhmo-Suomussalmitien kautta. Keväällä älyttömät korjaukset joka vuosi mutta eihän ne paikat pidä! – Luokaton alusta loppuun
– Kauhean syviä monttuja täynnä. Reikiintyminen on teräväreunaista. – Vepsänja Lauvuksentien haarasta Valtimolle päin on vanha asfaltti reikiintynyt, ja kolot ovat vierivieressä. – Varsinkin kaupungista päin perukkaan. Tie jätettiin lanaamatta ennen tätä, joten kuopat on täytetty murskeella joka ei tule niissä pysymään. Vaikka se on periaatteessa sivutie, niin siitä on läpikulkua, osin ilmeisesti ihan ajankulua, ja puunajoa suuria määriä. Lisäksi jalankulkuväylää pysäköintialueelta oven suuntaan on levennetty ja pyöräparkkeja on lisätty. Kolme mainintaa sai myös Markenniementie. KELLOJÄRVENTIE sai neljä mainintaa. – Aikamoisia kuoppia. – Tie on niin huonossa kunnossa, että Esko Valtaojakin olisi kiinnostunut niistä kraattereista. – Niva-Kattilakosken tie on paikoin niin huono, että hirvittää käyttäjämääriin nähden. – Jokainen meistä voi antaa palautetta, jos huomaa esteettömyyspuutteita liikenteessä. Kolme viikkoa sitten tietä korjattiin ajamalla pahimpiin kohtiin mursketta. Paitsi jos on lanauksen jäljiltä. – Liikkumisen esteettömyydessä on havaittavissa hyviä kehityskulkuja, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi on vielä runsaasti tehtävää. syyskuuta 2025 PUHEENAIHEET // 3 Kainuun keskussairaalan uudet liikennejärjestelyt käytössä Antti Huusko Kainuun keskussairaalan pääoven edustan liikennejärjestelyiden muutostyöt ovat valmistuneet, tiedottaa Kainuun hyvinvointialue. – Surkeassa kunnossa on Akonkoskentien alkupätkä Suvantotien risteykseen saakka. LUKIJAN KUVA. Tämän suunnan kaksisuuntainen ajoväylä ei ole läpiajettava, joten ajoneuvoliikenne ei risteä jalankulkijoiden kanssa. Osa kuopista on yli tien leveyden ja kierto tapahtuu jo pientareen kautta. Tuntuu että tie on vuosi vuodelta huonokuntoisempi. Raplatiellä kamalia möykkyjä. Sen jälkeen on rinne, josta sora valuu varsinkin vesisateen jälkeen niin, että on joko oja poikki tien tai niin kuin nyt, oja on pitkin tietä ajokaistalla. KORTEJÄRVENTIE oli yksi kahdesti mainituista kohteista. Siksi kuntien, yrittäjien ja liikenteenharjoittajien tulisi pohtia liikkumisen käyttökokemusta erilaisten ihmisryhmien näkökulmasta. päivä syyskuuta. Viikon tavoite on kannustaa kohti aktiivista liikkumista, joukkoliikenteen käyttöä ja muita kestäviä liikenneratkaisuja. Esteettömyyden tavoitteena on taata ihmisten itsenäinen elämä ja täysimääräinen osallistuminen yhteiskuntaan. roundtrippien muodossa on merkittävä. ERILAISET ihmisryhmät kokevat liikenteen eri tavoin. Perukan teillä myös samat oireet ja myös isoja kiviä mitkä nousseet pintaan! – Taajaman teillä isoja reikiä. Tie mainittiin neljästi. Vartiuksentiellä eli Lehtovaaran tiellä Lentiirasta Vartiukseen kuvaillaan olevan pinnoite rikki ja pahoja heittoja koko tien matkalla. Sisäänkäynnin oikean puolen suunta on varattu ainoastaan liikuntaesteisten pysäköintialueeksi. Tästä kun selviää, alkaa Vepsäniemestä soratie jolle on kunnon hyppy. Euroopan liikkujan viikko tarjoaa tilaisuuden tarkastella arjen liikkumisvalintoja. Liikkujan viikolla nostetaan esiin esteetön ja tasaarvoinen liikunta. ESTEETTÖMYYDELLÄ tarkoitetaan yleisesti sellaisten ympäristöjen, palvelujen ja tuotteiden suunnittelua ja toteutusta, jotka ovat yhdenvertaisesti käytettävissä kaikille ihmisille. On tärkeää, että myös ihmiset, jotka eivät tarvitse esteettömiä ratkaisuja raportoivat epäkohdista, ettei arjessaan esteettömyyttä tarvitsevien täydy aina olla yksin vaatimassa parannuksia. EUROOPAN liikkujan viikkoa vietetään vuosittain syyskuussa. Varsinkin talvisin puurekat liukastuttavat tien. Kuhmolainen // Tiistaina 16. – Kuoppainen tie, autot särkyy, öljysora halkeilee, täynnä kuoppaa ja monttua. Liikkujan viikko kutsuukin pohtimaan yhteiskuntaa, jossa kestävä liikkuminen on kaikkien saatavilla, saavutettavaa, kohtuuhintaista, yhdenvertaista ja turvallista. Jättökaista on yksisuuntainen. Pelkästään kevätlanaus tehty. Nyt hieman parannusta, kun ajettu mursketta pahimpien reikien kohdalle. Pysäköinti on sallittua ainoastaan merkittyihin ruutuihin. – Sormulan grillin kohdilla tie todella täynnä isoja koloja, auton pohja ottaa kiinni. – Todella isoja ja syviä kuoppia. – Tosi paskassa kunnossa koloja täynnä ja kivennokat näkyy. Myös Vieksinjoentie mainittiin neljä kertaa. – Erittäin paljon syviä monttuja, kesällä pölisi. Liikkujan viikko tarjoaa siihen osallistuville kunnille ja kaupungeille mahdollisuuden järjestää tapahtumia ja nostaa esiin pysyviä toimia, joilla ne edistävät kestävää liikkumista. – Kohta kymmenen vuotta kierrellyt Kuhmoa työn takia, ja en ole löytänyt yhtään hyväkuntoista soratietä. Hyvä että asia on tullut julkiseksi ihan valtakunnallisesti. Liikkuminen kuuluu kaikille silloin, kun liikennejärjestelmä tarjoaa monipuolisia, luotettavia ja kohtuuhintaisia liikkumisvaihtoehtoja kaikenlaisille ihmisille ja yhteisöille. Ja kun lanataan, niin isommasti kun sataa vettä, kuopat ovat samoissa kohdissa. – Tosi paljon monttuja, hampaasta paikat tippuu. – Isoja ja teräväreikäisiä reikiä, pahoja katkoksia. PERUKAN LISÄKSI taajaman tiet saivat kritiikkiä osakseen. Lukijan lähettämässä kuvassa näkyy Käntinsalmentien asvaltissa oleva reikä. Ajoväylät on uudistettu siten, että ajoneuvoja henkilöliikenne eivät enää risteä pääovelle saavuttaessa. MARI HEIKURA on tyhjää työtä. JYRKÄNTIE mainitaan kolme kertaa. Takseille varatut paikat on merkitty erikseen. Asiakaspysäköintialue jää edelleen sairaalarakennuksen lähelle Palokankaan puoleiseen päätyyn. Ensin pohja tasaiseksi ja pehmeäksi, sitten mursketta, niin se jopa tarttuu eikä lennä luiskaan. PÄÄOVEN VASEMMAN puolen ajoväylä on tarkoitettu vain sairaalassa asioivien saapumiselle ja noutamiselle. Tie mainittiin kahdesti. Myös Viiksimontiellä sanotaan olevan kuoppia kuoppien perään. Siksi olisi tärkeää, että haavoittuvammassa asemassa olevien ääni kuuluu suunnittelussa ja arjessa. – Isoja kuoppia, ei kovin usein taideta lanata. Puolustusvoimat käyttää tietä myös joka rasittaa tien kuntoa. Siihen haettiin tieremonttirahaa mutta sitä ei myönnetty. KAINUUN HY VINVOINTIALUE Nyt vietetään liikkujan viikkoa Kuhmolainen Liikkujan viikkoa vietetään 16.-22. Kunnossapitoauraaminen on hätiköityä, sitä ei joko ole moneen päivään ollenkaan. Olisivat saaneet tämänkin korjata samalla, kun kesällä korjasivat pienen pätkän ennen Saksilan risteystä. Kuhmon tiestön kunnosta tehtiin myös yleisiä huomioita. Liikkuminen kuuluu kaikille silloin, kun liikennejärjestelmä tarjoaa monipuolisia, luotettavia ja kohtuuhintaisia liikkumisvaihtoehtoja kaikenlaisille ihmisille ja yhteisöille. – Kovalle ja koloselle tielle ajettiin mursketta, joka on lentänyt luiskaan. Isot ja yllättävät kuopat jatkuu koko Valtimontien. Saa ajaa siksakkia, kun väistelee kuoppia. Se on Euroopan komission tärkein kampanja kestävän liikenteen edistämiseksi. Tämän vuoden Liikkujan viikolla keskitytään etenkin esteettömään, kaikille yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen liikkumiseen. Tällaiset ovat uudet liikennejärjestelyt. YKSITTÄISIÄ mainintoja saivat Haatajantie, Kauppisenniementie, Kettusenahontie, Niemiskyläntie, Ollilantie, Saunajärventie, Juonnontie sekä Vetkontie. Hyvin suunnitellut liikennejärjestelmät, palvelut, kulkuneuvot, infrastruktuuri ja viestintä hyödyttävät kaikkia käyttäjiä, toteaa erityisasiantuntija Michaela Sannholm Liikenneja viestintävirasto Traficomista. – Tie on ollut koko lailla ala-arvoisessa kunnossa koko kesän. Suomessa viikkoa on vietetty vuodesta 2003 lähtien. Hukkajärventie nousi esille kolmessa vastauksessa. Huhhuh. Tie pitäisi saada julkisen tienpidon piiriin, se on Kuhmon keskustasta pohjoiseen ainoa itä-länsi suuntainen väylä kolmeenkymmeneen kilometriin, jonka virkistysarvo ns. Pikitiet 30-prosenttisesti ok kuntoisia, loput 70 prosenttia ei ole
Sodan läheisyys Euroopassa ja sen tuntumassa vaikuttaa tämän hetken nuoruuttaan elävien elämään vahvasti. Mutta metsäpalstatkin ovat pienet ja kun niitä on vuosikausia hakattu, alkaa seinä olla edessä. Asiakaspalvelu Vuosanka jää edelleen tiettömän taipaleen taakse Viimeisten vuosien kuluessa on Kuhmon tieverkosto lisääntynyt varsin ripein harppauksin monen kyläkunnan päästessä näin oman tien tuntumaan. Stop-merkin kohdatessa pysäyttäminen tuskin vie matkanteon kannalta kenenkään osalta ratkaisevan paljon aikaa. Liikenneturva tarkkaili kesällä 2025 ympäri Suomea kuljettajia stop-merkillä varustetuissa risteyksissä. Ei ole olemassa rajoitusta, joka olisi tehty tietyn ryhmän kiusaksi, vaan rajoitukset suojelevat myös niitä rikkovia kulkijoita. Alakuvan kuvateksti: Jos Vuosangan kylällä tunnetaan tien puute, niin sen tuntee kipeästi myöskin kauppias Oiva Kähkönen, jonka on kuljetettava kyläläisten välttämättömät kulutustarvikkeet venepelillä yli Vuosangan järven. Ajan kulusta kertoo sekin, että koronan ilmestymisestä Suomeen on jo yli viisi vuotta. syyskuuta 2025 4 // Ota yhteyttä: • hillalogistiikka.fi/palaute • puh. Siinä missä isovanhempien nuoruutta leimasivat sodat ja jälleenrakennus, ja omien vanhempien hippeys ja ympäristöliikkeen nousu, olen nyt huomannut, että oma nuoruutena vuosituhannen vaihteessa ja sen jälkeen on ollut varsin huoletonta ja hyvää aikaa. Liikenteeseen laadittavat rajoitukset ovat aina harkittuja. Oma elämä jaksottuu erilaisiin kausiin ja kun katsoo ajassa taaksepäin, voi huomata, miten elämänvaiheet sijoittuvat historian aikakausien kanssa. Se oli hämmästyttävän huono. Milloin tämä epävakauden aika päättyy, ja millä tavoin, jää nähtäväksi. Tämä tapahtui kuutisen vuotta sitten, mutta ilman tietä ollaan, eikä lähitulevaisuuskaan näytä suinkaan kovin ruusunhohtoiselta, sillä TVH:n antamien tietojen mukaan ei ole toiveita tietöiden alkamisesta. Tulos on lähes tismalleen sama kuin vuonna 2021 tehdyssä tarkkailussa. Tilasto ei sinänsä ollut yllätys, kun peilataan historiaan. Historiaa on helppo hahmottaa erilaisten jaksojen ja aikakausien kautta. 60 vuotta sitten Suomalaisautoilijat eivät kunnioita stop-merkkiä Kuluneella viikolla saatiin taas surullisia tilastoja suomalaisautoilijoiden liikennekäyttäytymisestä. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Kerran jo vallitsi kyläläisten keskuudessa pienoinen toivonkipinä, sillä tiepohja punnittiin. Kun sääntöjä rikotaan, riskit onnettomuuksille moninkertaistuvat. Historian lisäksi mielenkiintoinen tieteen ala on tulevaisuuden tutkimus. Pääkirjoitus " Liikenteeseen laadittavat rajoitukset ovat aina harkittuja. Tarkkailujakson aikana kolme kuljettajaa kymmenestä ei pysäyttänyt autoaan stop-merkin kohdatessaan. Liikennelaissa stop-merkki velvoittaa pysäyttämään ja väistämään risteyksen muuta liikennettä. Terrorismin uhka ja 2008 vuoden paikkeille sijoittuva taantuma toki osaltaan heijastuivat omaan nuoruuteen. Historian laineilla Kolumni Mari Heikura Aikakaudet tulevat ja menevät. 010 665 7200 ti–la klo 7–11 (pvm/mpm) • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • puh. Maanviljelyksen kannattavuus pienillä peltotilkuilla on varsin kyseenalaista, karjanhoitoon olisi mitä parhaimmat edellytykset, mutta ilman tietä siihen ei ole mahdollisuuksia, sillä pitäisihän maito saada meijeriin. Helposti tuleekin jaettua aika ennen ja jälkeen koronan. Pohdinnoilla voi kuitenkin olla myös vaikutusta lopputulokseen ja kehityksen suuntiin. Rajoituksilla on tarkoitus suojata kaikkia liikkujia, joka pitäisi jokaisen muistaa. Lopulta sen määrittelevät tulevat historioitsijat, ehkä nykyisetkin, muutaman kymmenen vuoden päästä. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. Niitä ei koskaan tehdä tienkäyttäjien kiusaksi, vaan yleisen turvallisuuden lisäämiseksi. Niitä ei koskaan tehdä tienkäyttäjien kiusaksi, vaan yleisen turvallisuuden lisäämiseksi. Varsinkin Vuosangan yli kolmenkymmenen talon kylä on tuntenut kipeästi tien puutteen, sillä ainoa yhdysside muuhun maailmaan on vaivalloinen kinttupolku tai venematka Vuosankajärven yli. Mutta poikkeuksiakin on. Se ei ole ennustamista vaan sen arvioimista, mikä on mahdollista tai todennäköistä. Tiettömyydestä huolimatta kyläläiset eivät ole lannistuneet, vaan elämä siellä sykkii varsin terhakkaana. Näistä mainittakoon vain Liekinvaara ja Vuosanka, jotka ovat odotelleet omia teitään vuosikaupalla. Tulos sai asiantuntijatkin hiljaiseksi. Ainoa tulolähde tämän päivän vuosankalaisille on metsä. Lapsuuttani leimasi 1990-luvun lama, vaikka henkilökohtaisesti se ei omaan perheeseeni suuremmin vaikuttanut. Liikenneturvan mukaan lainvastainen toimintatapa ei ole kiinni tietämyksestä. Stop-merkin merkitys on kyllä autoilijoiden tiedossa, mutta kyse on asenteissa noudattaa tieliikennelakia. " Lapsuuttani leimasi 1990-luvun lama, vaikka henkilökohtaisesti se ei omaan perheeseeni suuremmin vaikuttanut.. Viimeistään nyt on hyvä hetki alkaa kunnioittamaan stop-merkkiä. Päivät lyhenevät jälleen, kun syksy saapuu vauhdilla. Kun mittarissa alkaa olla ikää jo useampi vuosikymmen, voi oman elämän aikaisia asioita jo alkaa miettiä aikakausina. Pimeyden lisäksi alueellemme tulee muutamien viikkojen päästä pakkaskelit sekä lumipeite, joten liikennesääntöjen noudattamien tulee entistä tärkeämmäksi. Talot ovat siistejä ja pellot, vaikkakin ovat pieniä, ovat hyvin hoidettuja. Tulevaisuuden tutkimus on monitieteinen ja tieteiden välinen ala, jota voidaan hyödyntää kaikkien tieteenalojen kohdalla. Mikä toivottavaa, mikä taas ei toivottavaa. Palaamatta sen enempää historian pyörteisiin, on joskus mielenkiintoista miettiä, mitä aikakautta me nyt elämme. Kirjoittaja on Kuhmolaisen päätoimittaja. Tutkijoiden onnistumista arvioissaan voidaan tarkastella vasta joidenkin vuosien kuluttua. Liikenne on jo itsessään vaarallista ja kohtalokkaita onnettomuuksia sattuu, vaikka kaikki osapuolet noudattaisivatkin sääntöjä. Kuhmolainen 24.9.1965 Ylemmässä kuvassa todetaan, että Vuosangan koulun rakentamisessa oli monia vaikeuksia tiettömyyden takia. Koronan jälkeen maailmanmeno muuttui epävakaaksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja sittemmin Israelin ja Hamasin välisen konfliktin pahentuessa. Liikennesääntöjen noudattamisella takaa sen, että liikkuminen on sekä itselle että kanssakulkijoille niin turvallista kuin se on mahdollista
Pepsi Max, 7UP tai Jaffa Sokerittomat virvoitusjuomat 6 x 0,33 l 1,98 l (1,04/l) (sis. Valio Hyvä suomalainen Arkirae 500 g (4,78/kg) 239 kg 289 Omena Suomi 349 Atria Kevyt jauheliha 9,5 % 400 g (8,73/kg) Saarioinen Keitot 300 g (6,63/kg) 199 2 KPL Voim. syyskuuta 2025 // 5 Hyrynsalmi, Kuhmo (Kainuuntie ja Koulukatu), Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vuokatti. 17.–21.9. 17.–21.9. 17.–21.9. pantit) 2 95 Voim. Atria Rehti nakit Kevyt 5% Kalkkunanakki tai Lihaisa Nakki 280 (7,14/kg) Yksittäin 2,49–2,99 (8,89–10,68/kg) 4 00 2 kpl Voim. Kuhmolainen // Tiistaina 16. 17.–21.9. Sensodyne ja Parodontax suunhoidon tuotteet -30 % jopa Coop Talouspaperi 4 rll (0,37/rll) (30 pv alin hinta 2,69 ) 149 Coop WC-paperi 6 rll (0,33/rll) (30 pv alin hinta 3,29 ) 199 Snellman Meetvursti 200–220 g (10,86–11,95/kg) 239 Voim. Hätälä Oy Savulohifilee n. 17.–21.9. Kampanjatuotteita saatavilla rajoitettu määrä. Coop Miniluumutomaatti 250 g (3,96/kg) Espanja, Marokko tai Tunisia 99. 2,05 + pantit 0,90) 2 kpl/talous (30 pv alin hinta 4,69–4,89 sis. 750 g Norja 14 90 kg Voim. Kajaanissa: Komiaho, Laajankangas, Lehtikangas, Lohtaja ja Raatikeskus. 17.–28.9. Paprika punainen Alankomaat 1 49 kg Voim. Hinnat voimassa kaikissa Kainuun S-marketeissa Edullista arkiruokaa Katso resepti yhteishyvä.fi HINTAedut Syyskuun vinkit Viikon Syyskuun hintaedut voimassa 1.-30.9
Turunen kertoo, että Kuhmon Woodpolikselle on järjestetty opintomatkoja ja Kuhmosta on yrityksiäkin Puuinfon kumppaniyrityksinä. Tunnettuus ja maine on syntynyt kovalla ja johdonmukaisella työllä. WOODPOLIKSEN BRÄNDI muodostui vuosien kuluessa toteutettujen hankkeiden myötä, joita ovat esimerkiksi koulutukseen liittyvät hankkeet. Tuulikki Huuskon mukaan kunnat ovat myös merkittäviä rakennuttajia ja puurakentamisen lisäämisen mahdollistajia, mikä huomioitiin viestinnässä. – Ihmiset osaava yhdistää sen Kuhmoon ja Woodpolis-alueen toimijoihin. – Tiedetään tietysti kohteet, jotka siellä Kuhmossa on puusta rakennettu. Woodpoliksen hankepäällikkönä vuonna 2006 aloittanut ja nykyisin eläkkeellä oleva Tuulikki Huusko kertoo, että toiminnan alkaessa tehtiin tärkeä päätös keskittymisestä kehittämään puutuoteteollisuutta rakentamisen tarpeisiin. Stubb totesi tehdaskierroksen päätteeksi oppineensa uutta puurakentamisesta. Hänen mieleensä on jäänyt myönteisesti edellinen kaupunginjohtaja Tytti Määttä, joka oli ollut näkyvä persoona kuhmolaisen puualan tunnettuuden lisäämisessä. Puhelimeen vastaa toimitusjohtaja Anu Turunen. – Nyt on sovittu asiakkaan kanssa palaveri. Koulutuksen ja kehittämisprojektien avulla haluttiin luoda toimintamalli alan yrittäjyyden kehittämiseksi. – Sen voi todeta, että tehtävä ei ollut helppo. Osa brändiä on myös ulkoasu: logot ja verkkosivut. Huuskon mukaan Woodpoliksen brändääminen oli ennen kaikkea työstä ja tuloksista kertomista — ei suurta julistusta. – Minusta on todella arvokasta, että se on syntynyt ja vahvistunut aikaisempien toimenpiteiden tuloksena, toteaa Kuhmon kaupungin elinkeinopäällikkö Pekka Horttanainen. SOITETAANPA valtakunnalliselle toimijalle Puuinfo Oy:hyn, joka verkkosivuillaan kertoo ”missiokseen” uusiutuvien puutuotteiden innovatiivisen käytön. Huusko sanoo, että myöskään brändi-sanaa ei erityisemmin käytetty. Mutta mikä on brändi. Brändin ja toiminnan ytimessä on puu, ja sen ympärille koko ajatus Woodpoliksesta on kiertynyt. Woodpoliksen nimeen liitetään kuhmolainen korkeatasoinen puualan osaaminen ja monipuolinen puutuotealan toimijakenttä. – Tytti teki kyllä hyvää työtä siinä. Tavoitteena oli lisätä puun käyttöä rakentamisessa ja aikaansaada siten lisää liiketoimintaa ja työpaikkoja Kuhmoon. Brändiin liitetään muun muassa tunnettuus, laatu ja sen herättämät mielikuvat. Woodpolis kokoaa yhteen puualan eri toimijoita, tekee kehitystyötä — jossa hankkeet ovat tärkeällä sijalla — ja hoitaa markkinointia. Viestintä keskittyi erityisesti välittämään tietoa kainuulaisen puun eduista ja Kuhmon puuteollisuuden yrityksistä. Ismo Mäkeläinen kertoo esimerkin: Eteläsuomalaisen yrityksen edustaja oli ollut yhteydessä ely-keskukseen, koska hän etsi sopivia kainuulaisia yhteistyökumppaneita, ja ely:n asiantuntija oli ohjannut hänet Woodpolikselle. MART TI HUUSKO. Verkostot olivat Tuulikki Huuskon mukaan valtakunnallisesti merkittävät. Se oli vaatinut kovaa, määrätietoista ja pitkäkestoista kehittämistyötä. – Rakentamisessa oli parhaat kasvun mahdollisuudet puun käytölle. Kohderyhmän muodostivat erityisesti rakennuttajat, rakennusliikkeet sekä oppija tutkimuslaitokset. Vuoden 2005 aiesopimuksen mukaan Woodpolis toimisi erityisesti mekaanisen puun toimintaympäristön kehittäjänä ja tekisi yhteistyötä eri puualan toimijoiden kanssa. Kun Kantolan teollisuusalueesta puhutaan Woodpolis-alueena, on se brändäämistä. Toinen olennainen tekijä strategian linjauksessa oli se, että Kuhmossa on erittäin hyviä alan yrityksiä ja niillä lisäksi kehittymisen halua. Kun brändi on vahva, voivat kaupunki ja hankkeet edistää puutuotealan yritysten tunnettavuutta vastaavasti sen avulla. VARSINAISEEN tunnettuuden mittaukseen Woodpoliksessa ei ollut työkaluja eikä mahdollisuuksia. KOSKA BRÄNDIN SYNNYSSÄ on kyse pitkäjänteisestä työstä, on syytä kurkistaa myös menneisyyteen, alkuun. syyskuuta 2025 6 // Näin Woodpolis opittiin tuntemaan Woodpolis on brändi, joka tunnetaan alan piirissä laajasti koko Suomessa. Sen aiheena oli Woodpolis-hankkeen ykkösvaihe. – Niinpä Woodpoliksesta käytiin eduskunnassakin kertomassa puun käytön mahdollisuuksista ja samalla myös tekemässä vaikuttamistyötä esimerkiksi palomääräysten muuttamiseksi. Tuulikki Huusko kertoo Woodpoliksessa tapahtuneesta kehitystyöstä. Puualan kehittämisen myötä myös Woodpoliksen ja koko Kuhmon brändi kehittyi myönteisesti. Olimme liikkeellä koko maan kärkijoukoissa, ja työsarkaa oli paljon. – On tuttu, hän sanoo tarkoittaen Kuhmon puualan yritysrypästä ja Woodpolista. Lisäksi Puuinfossa seurataan tarkasti alaan liittyviä tutkimuksia. Woodpolis tunnistetaan Horttanaisen mukaan laajasti maamme puutuoteja rakennusalalla. Woodpolis myös tekee yhteistyötä laajasti eri toimijoiden kanssa. Keskityttiin kehittämistyöhön. Puhutaan puualan klusterista eli yhteenliittymästä, jonka yritykset tekevät yhteistyötä ja täydentävät toisiaan Woodpoliksen nimen alla. Myös yhteistyö alan tutkimusja opetuslaitosten kanssa oli merkittävää ja se lisäsi Woodpolis-verkoston uskottavuutta ja tunnettuutta puualan toimijana. Hän korostaa, että brändi on muodostunut puutuotealalla toimivien monipuolisten ja hyvämaineisten yritysten ansiosta. Kyllä mä uskon, että puualan ihmiset tuntevat Kuhmon, sanoo Turunen. Vähitellen Woodpolis tuli puuja rakennusalalla tunnetuksi. Mutta kauemmaksikin Woodpoliksen juuret on mahdollista ulottaa, vuoteen 1992, jolloin Kuhmon kaupunki perusti Kainuun Puualan Kehityskeskuksen. Puurakentamiselle oli kuitenkin paljon hidasteita, kuten palomääräykset ja ennakkoluulot, mutta niihin pyrittiin vaikuttamaan. Puulevyn rakennetta esittelevät hänelle toimitusjohtaja Juha Virta (oikealla) ja prosessijohtaja Jyrki Moilanen. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Kuhmolaisen etusivulla julkaistiin vuoden 2005 syyskuussa uutinen Kuhmon kaupungin ja Kainuun Etu Oy:n laatimasta aiesopimuksesta. Jarno Hiltunen – Woodpolis on yksi Kuhmon vahvimmista ja arvostetuimmista brändeistä, jota arvostetaan ammattipiireissä korkealle, kertoo hankepäällikkö Ismo Mäkeläinen Kuhmon kaupungilta. – Suuri merkitys oli sillä, että Marraskuussa 2014 silloinen pääministeri Alexander Stubb vieraili Woodpoliksen alueella Crosslamin tehtaalla. BRÄNDIN SYNTYMINEN perustui tietoon puun eduista rakentamisessa, mitä luonnollisesti haluttiin välittää rakennusteollisuudelle
Valtanen toteaa Sampo Elementin konkurssin olleen surullinen uutinen. Puulevyn rakennetta esittelevät hänelle toimitusjohtaja Juha Virta (oikealla) ja prosessijohtaja Jyrki Moilanen. Ismo Mäkeläinen komppaa. Ne lisäävät Woodpoliksen tunnettuutta ja vetovoimaisuutta. Nimen haluttiin olevan kansainvälinen, sillä sitä oli myös puuala. Marraskuussa 2014 silloinen pääministeri Alexander Stubb vieraili Woodpoliksen alueella Crosslamin tehtaalla. Kuhmolainen // Tiistaina 16. – Woodpolis-nimellä halusimme kertoa, että meillä on yhdessä kumppaniemme kanssa halua ja osaamista kehittää puusta uusia tuotteita ja ratkaisuja rakentamisen tarpeisiin. Hän arvelee puuraaka-aineen hinnan nousun olleen suurimpia syitä siihen. VARSINAISTA brändäämistyötä ei edelleenkään tehdä sillä tavalla, että joku miettisi, mitä brändiin pitäisi kuulua. – Siihen aikaan eli 2000-luvun alussa synnyteltiin Seniorpolis Ristijärvelle ja Snowpolis Sotkamoon. Stubb totesi tehdaskierroksen päätteeksi oppineensa uutta puurakentamisesta. Syntyi uusia yrityksiä kuten Suomen ensimmäinen clt-tehdas CrossLam Kuhmo, joka myy nykyisin paljon Lapin matkailurakentamiseen. MISTÄ SITTEN Woodpoliksen nimi tulee. – Mielestäni brändi on lupaus ja se lupaus pitää pystyä käytännössä pitämään. Itäpuu-hanke on vielä menossa eikä uutta haluta aloittaa samanaikaisesti sen kanssa. Vastuullisuuden kehittäminen sisältää ekologisen vastuullisuuden lisäksi myös sosiaalisen ja taloudellisen puolen. Valtanen sanoo, että hänen suussaan äidinkielinen sana ”maine” maistuu paremmalta kuin ”brändi”-sana. KAUPUNGINJOHTAJAKSI Kuhmoon 2004 valittu Eila Valtanen (kaupunginjohtajana 2017 loppuun asti) kertoo, että Woodpolis oli hyvä kasvattaja puualan osaajille. – Myyhän Kuhmo-yhtiökin monipuolisia tuotteitaan yli kolmeenkymmeneen maahan. Pekka Horttanainen kertoo, että brändiä tuodaan vahvasti esille hankkeiden kautta. ENTÄ KUHMO. Kuhmo on ikiaikainen metsäpitäjä, jossa puuteollisuus on tehnyt hyvää työtä jo vuosikymmenien ajan. Siitä Huusko kiittää kuhmolaisia puualan yrityksiä. MART TI HUUSKO MARI HEIKURA. – Kun puheet ja teot kohtaavat ja toiminnalla on laajaa pitkäkestoista vaikuttavuutta, niin se antaa vahvan perustan brändin syntymiselle. Eila Valtanen kertoo ”Woodpoliksen” pyörineen pitkään nimiluonnoksena. – Woodpoliksen tunnettuus lisääntyi erityisesti Oy CrossLam Kuhmo Ltd:n perustamisen jälkeen. Tuulikki Huusko muistuttaa, että hyvä brändi syntyy työllä ja näytöillä. – Kansainväliset asiakkaat ovat olleet otettuja Woodpoliksen puutuoteklusterin monipuolisesta osaamisesta ja antaneet vierailuilla positiivista palautetta, sanoo Mäkeläinen. Samaa mieltä on Valtanen. Nimi oli käsitteenä tuttu. Woodpolis on osa suurempaa mainekuvaa. Uutena vuodenvaihteessa on alkamassa vastuullinen Kuhmon Woodpoliksen puutuoteklusteri (WOOD+) -hanke. Meillä oli riittävästi tilaisuuksia käydä antamassa päättäjille tilannekatsauksia esimerkiksi valtuustoseminaareissa ja iltakouluissa. Hankepäällikkö Ismo Mäkeläinen kertoo, että ammattipiireissä Woodpolis arvostetaan korkealle. – Tärkeintä ei ole brändi, vaan se mitä sen nimissä tehdään, itse työ. Siihen haetaan vaihtoehtoja. – Jos tehdään työtä, syntyy maine, jos lepäillään laakereilla menneen työn hehkussa, maine tai sitten brändi hapertuu. syyskuuta 2025 // 7 Kuhmon kaupungilla oli pitkäjänteisyyttä luoda edellytyksiä kehittämistyölle. Rohkenen olla sitä mieltä, että tämä lähtökohta pätee edelleen. Muina mainetekijöinä Valtanen luettelee puhtaan luonnon, petoeläimet, niiden kuvaamisen, ja metsästyksen, puhumattakaan kulttuurista, eritoten Kamarimusiikista. Puutuoteteollisuudessa hiilijalanjälkeä nostaa Horttanaisen mukaan erityisesti fossiilisten polttonaineiden käyttäminen puun korjuuja kuljetusvaiheessa. Vastuulliseen toimintaan liittyy muun muassa hiilijalanjäljen pienentäminen. Silloinen kaupunginjohtaja Eila Valtanen sanoo, että epäilemättä sitäkin on Kuhmolle ropissut, mutta hän painottaa, että itse työ on tärkeämpää kuin brändääminen. Niin pelkäsin käyvän noina muutamana hiljaisena vuotena, kun Woodpoliksen alueella ei tapahtunut muuta kuin ikävä konkurssi. Kiinnostus Woodpolista kohtaan kasvoi, mikä näkyi yhteydenottojen lisääntymisenä Kuhmoon päin. Esimerkiksi Washingtonin katolinen yliopisto kävi tutustumassa Woodpolikseen. Tuulikki Huusko sanoo, että siihen aikaan, kun nimeä luotiin, kehittämistoimintoja, joista käytettiin nimeä ”polis”, oli monia muitakin. Valtasen mielestä Woodpoliksen kansainvälisyyttä kirkasti Kuhmossa Kide-lavan saama kansainvälinen arkkitehtuuripalkinto. – Laskeskelimme kerran Tuulikin (Huusko) kanssa, että kymmenkunta projektihenkilöä oli jatkanut työtään puualan yrityksissä tuoden uutta teknologiaosaamista yrityksiin. WOODPOLIS SAI Valtasen mukaan hyvin kumppaneita, muun muassa Aalto-yliopistosta ja muista kansainvälisistäkin oppilaitoksista. Esimerkiksi nyt keväällä Woodpoliksen yrityksiin kävi tutustumassa malesialaisia asiantuntijoita ja Itä-Suomen yliopiston kansainvälinen opiskelijaryhmä. Tunnettuus ja mielikuvat syntyvät tehdyn konkreettisen työn tuloksena. Ismo Mäkeläinen toteaa, että viennin asiakkaille Woodpoliksen puutuotealan osaamista viestitetään hankkeiden kautta ja brändin tunnettuutta on lisätty oppilaitosyhteistyön avulla. – Siihen saumaan Woodpolis oli tervetullut. Mitä mainehyötyä kaupunki sai Woodpoliksesta
Taiteilijan työ teoksen parissa ei kuitenkaan pääty luovutukseen. Kähkösen pihasta niitä ajettiin 2600 ja sotkamolaiselta puutarhurilta vielä toinen mokoma. Sen vuoksi Kähkönen joutui suorittamaan työturvallisuuskoulutuksen ja käyttämään kypärää, turvakenkiä ynnä muita suojatamineita. Päivässä Kähkönen istutti noin 600 kasvia. Kähkönen sanoo, että on harvinaista, että tällainen luovutustilaisuus yleensä järjestetään. Jos kasveja kuolee, istuttaa urakoitsija uudet tilalle. Nuo samaiset ikkunalasit lisäsivät kuitenkin istutustyön tukaluutta, koska työn aloitus siirtyi Kähösestä riippumattomista syistä heinäkuun puoliväliin, johon sattuivat myös kovat helteet. Oulu on vanha merenkulkukaupunki, jonne kuhmolaiset tervanpolttajat rahtasivat mustan kultansa. syyskuuta 2025 8 // Urho Kähkösen kasvitaideteos Oulun kirjastolla lähes valmis Jarno Hiltunen Sinisen saari pysäyttää. MIKÄ SITTEN ON puutarhan ja taideteoksen ero. Lehdet eivät ole tasaisen vihreitä, vaan osassa on valkoisia raitoja ja pilkkua. Lisäksi työhön kuului kasvien kuljettaminen paikalle. Kasvivalinnoista löytyy yhteyksiä myös kulttuurihenkilöihin. Sininen saari on kumpareinen, joten se erottuu torilta päin katsottaessa. Esimerkiksi kartiotaatanpihlajan suomalainen nimi on saanut virikkeensä Nobel-kirjailijastamme Frans Emil Sillanpäästä, ”taatasta”. Teoksen nimi Sininen saari vihjaa jo, että teos rakentuu ”luotoineen” ja ”saarineen” merellisyyden ympärille. – Tuntui että sellaista aurinkorasvaa ei löydy, että siitä selviää hengissä. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Teoksen keskelle ei pääse käyskentelemään, sillä se on istutettu täyteen kasveja eikä siellä ole kulkuväyliäkään. Sen vuoksi vastaavanlaisia kasvitaidetta ei täällä kyetä suunnittelemaan samoissa mittasuhteissa kuin lauhemmilla seuduilla. Kasvit on valittu siten, että ne muodostavat ikään kuin vaihtuvan mosaiikin. Sinisen saaren kasvimerta teatterille päin kuvattuna. Sen tehnyt kuhmolainen kuvataiteilija Urho Kähkönen arvelee teoksen olevan Suomessa ensimmäinen tässä laajuudessa toteutettu, vaikka toki maailmalla vastaavia onkin. – Kasvimäärät ovat siellä suurempia kuin mitä täällä voi käyttää. Vehreää kasvitaideteosta voi peilata vasten kirjastotalon betonibrutalismia edustavaa massaa, joka antaa kuitenkin keveän vaikutelman runsaan lasinkäytön takia. Siinä mielessä ketju sulkeutuu, kun hän, tervansoutajien jälkeläinen on luomassa taideteosta Ouluun. Teos on melkein valmis ja Kähkönen tekee siihen vielä viimeisiä silauksia. Nyt urakka on viimeistelyä vaille valmis. Osassa kasveista taas lehdet ovat tummapintaisia, tummanpunaisia, lähes mustiakin. Kuhmolainen kuvataiteilija Urho Kähkönen sai tehtäväkseen luoda kasvitaideteoksen Oulun pääkirjastoa vastapäätä. Sininen saari on tehty monivuotisista kasveista, joten siitä on iloa pitkään. Urho Kähkönen on myös puutarhuri, joten hän tuntee kasvit. Torppaan on tarkoitus saada valo, joka loistaa pimeällä ajalla. Sen on tarkoitus luoda mielleyhtymä Oulun ranta-aittoihin. lokakuuta, jolloin paikalla kuhmolaisen taiteilijan lisäksi on Oulun kaupungin ja taidemuseon väkeä sekä arkkitehdit. Teos, joka on elävä. Kyseessä ei ole mikä tahansa taideteos, vaan kasvitaideteos. Kähkönen on laskenut kokemuksensa perusteella, että hän käy Sinisellä saarella 12 päivää hoitokaudessaan. TEOS ON suunniteltu muun muassa kasvivalinnoiltaan siten että se muuttuu vuodenaikojen mittaan. Myös Urho Kähkönen käy hoitamassa istutuksia parin vuoden ajan, ennen kuin teos siirtyy Oulun kaupungin hoidettavaksi. Myös talveksi teos tarjoaa nähtävää. Teoksen luovutuksen on määrä tapahtua 8. Oulusta se vietiin purjelaivoilla maailmalle. Nestettä Kähkönen kertoo päivässä kuluneen kolmisen litraa. Oulun pääkirjastolla tehdään peruskorjausta, joten se on aidattu. Urho Kähkösellä on historiallinen yhteys terva-aikaan, sillä hänen esi-isänsä olivat tervaa soutamassa tervaporvareiden kaupunkiin. Betoninen istutusallas sijaitsee rakennustyömaalla, sillä pääkirjastolla on tehty parin vuoden ajan peruskorjausta. Hän kertoo, että kun viherurakoitsija istuttaa kasveja viheralueelle, on siinä takuuaika. Kun teosta katsoo kirjaston toisen kerroksen isoista maisemaikkunoista, tarjoaa se jälleen erilaisen näkökulman: kasvimatot muodostavat värija aaltokuvioita. Lämpö kohosi hyvinkin 30 asteeseen, mitä lisäsi kirjaston uv-suojattujen ikkunoiden heijastus. Suomessa on Keski-Eurooppaan verrattuna ankarammat talvet. Suolatasapainosta huolehtiminen oli näissä olosuhteissa ensiarvoista. Kähkönen kertoo, että taideteoksen takana on jokin syvempi ajatus. Se ei ole vain suunnitelma kasvien istuttamiseksi. Oulun pääkirjaston edustalla oleva taideteos on 460 neliömetrin kokoinen, ja siihen on käytetty 4600 kasvia ainakin 75 eri lajikkeesta. Siellä on muun muassa talventörröttäjiä ja pieni, metrin korkuinen rakennelma, ”torppa”. KASVIEN ISTUTUKSESSA oli omat erikoispiirteensä. Sinisessä saaressa takana oleva ajatus tulee merestä ja kaikesta siihen liittyvästä, oululaisuudesta ja kulttuurista. – Sen pitää pysyä siinä kunnossa kuin on suunniteltu. Se on erilainen kesällä, syksyllä, talvella ja keväällä. Kähköselle tämä tuli yllätyksenä, koska hän oli ymmärtänyt kirjaston olevan valmis aiemmin. URHO KÄHKÖNEN LISÄÄ KUVIA VERKOSSA kuhmolainen.fi. Maataidetta on maassamme tehty, mutta se perustuu erilaiseen ajatteluun, sanoo Kähkönen
0400 892 414, www.utacon.fi, sakari.kantojarvi@utacon.fi MIESLAULAJAT ETSIMME KUHMON MIESLAULAJIIN UUSIA LAULAJIA. 040 5224 396 tiina.inget-luikku@hillagroup.fi Kainuun keskussairaalassa torstaina 25.9.2025 klo 13-15 F1 luentosali 1-2, kerros 4. PIILOLAN KOULULLE KLO 17.30. Lääkityksen tavoitteena on ehkäistä suurin osa RSV:n aiheuttamasta imeväisikäisten sairaalahoidosta. 050 4380 786 miia.vaisanen@hillagroup.fi Sanna Kiiveri-Haverinen, p. fi tai nu me ros ta 044 7093788 (takai sin soit to). Koronaja influenssarokotusten ajanvaraus alkaa syyskuun lopulla. Päivän hintaan! p. Mainosvaraukset viimeistään ti 28.10. Luennoitsijoina geriatri sekä Muistiyhdistys. RS-virus (respiratory syncytial virus, RSV) on maailmanlaajuisesti yleisin pienten lasten sairaalahoitoon johtava hengitystieinfektioiden aiheuttaja. Viime talvena vasta-aineen saaneilla vauvoilla esiintyi sairaalahoitoa vaativaa RSV-infektiota Kainuussa vain yksittäisellä vauvalla. RSV:n tavallisia oireita ovat nuha, yskä, kuume, limaisuus sekä vaikeutunut hengitys. Rokotuspaikat löytyvät hyvinvointialueen verkkosivulta. Valmiste oli käytössä Suomessa viime epidemiakaudella 2024–2025 ja useassa maassa jo edellisenä talvena. Kainuussa nirsevimabia tarjotaan elokuun alusta alkaen huhtikuun 2026 loppuun asti kaikille syntyville lapsille synnytyssairaalassa ja tarvittaessa myöhemmin neuvolakäynnillä. Ro ko tuk set al ka vat viikol la 43. Lisäksi julkaisemme lehdestä näköislehden. Käynnistä talvi tehokkaasti ja kysy tarjous! Miia Väisänen, p. RS-VIRUS Riskiryhmät 1 RSV-epidemiakaudella alle 1-vuotiaat riskiryhmiin kuuluvat lapset: 1 Syntymä ennen raskausviikkoa 29 1 Syntymä raskausviikolla 29–36, mikäli perheessä on leikki-ikäisiä lapsia 1 Syntymä syys-helmikuussa raskausviikolla 29–36 1 Korjausta vaativa sydänsairaus 1 Vaikea immuunivaje ja/tai bronkopulmonaalinen dysplasia (BPD) sekä tukihoito viimeisen 6 kuukauden aikana 1 Downin syndrooma JUKKA LEHOJÄRVI. Nyt elokuussa alkaneen estolääkityksen kattavuus on ollut heti alkuun 100 prosenttia, eli Kainuussa syntyvien vauvojen suojaaminen on lähtenyt hyvin käyntiin, Nokelainen kertoo. klo 16 mennessä. KORONAROKOTTEEN syksyn 2025 tehosteena an ne taan yk si ro kotean nos Co mir na ty Omic ron LP8.1va riant ti -ko ro na ro ko tet ta. MUISTISAIRAUKSIEN ENSITIETOTAPAHTUMA OSTETAAN JA NOUDETAAN Isoja ja pieniä eriä: Rautaromut, autonromut, kuparit, messingit ym. Sai raste tus ta ko ro na tar tun nas ta tai edelli ses tä ko ro na ro kot tees ta tu lee ol la ku lu nut 6 kuu kaut ta en nen syys talven te hos tean nos ta. Lisäksi vasta-aineen saa neuvolasta vaikean RSV-infektion riskiryhmiin kuuluvat alle 1-vuotiaat lapset. Lisäksi vältyttiin tehohoidon tarpeelta, eikä KAKSin lastenosasto ruuhkautunut edeltävien vuosien tapaan RS-viruspotilaista. Kau si-inf luens sa ro ko tus ja ko rona ro ko tuk sen te hos tean nos an netaan vain ajan va rauk sel la, kerrotaan Kainuun hyvinvointialueen verkkosivuilla. OLET TERVETULLUT TUTUSTUMAAN TOIMINTAAMME TORSTAINA 18.9. Vakavan RSV-infektion ja siitä johtuvan sairaalahoidon riski on suurimmillaan alle kolmen kuukauden ikäisillä lapsilla, joista noin 15 prosenttia tarvitsee tehohoitoa sairaalajakson aikana. Estolääke annetaan yhtenä pistoksena lihakseen. 050 4330 153 sanna.kiiveri-haverinen@hillagroup.fi Tiina Inget-Luikku, p. KAINUUN KESKUSSAIRAALAN lastentautien apulaisylilääkäri Paavo Nokelainen kertoo tiedotteessa, että viime talvena vasta-aineen saaneilla vauvoilla esiintyi sairaalahoitoa vaativaa RSV-infektiota Kainuussa vain yksittäisellä vauvalla. Mak sut to man ko ro naja influens sa ro ko tus ten ajan va raus 29.9.2025 al kaen oma so te.kai nuu. syyskuuta 2025 // 9 Elämysten Kainuu MATKAILULEHTI Matkailulehti julkaistaan 11.11.2025 Painosmäärä yli 45 000 kpl Jakelu taajamatalouksiin Kajaanissa, Sotkamossa, Kuhmossa, Suomussalmella ja telinejakeluna Suomussalmella, Kuhmossa, Sotkamossa, Hyrynsalmella, Kajaanissa, Ristijärvellä, Paltamossa ja Puolangalla. Inf uens sa ro kot teen saa vat kansal li ses sa oh jel mas sa mak sut ta ne, joi den ter vey del le inf luens sa aiheut taa oleel li sen uhan tai joi den ter vey del le ro ko tuk ses ta on merkit tä vää hyö tyä. Tehosteannos on maksuton hoiva ko deis sa tai sään nöl li ses sä järjes te tys sä ko ti hoi dos sa ole vil le iäkkäil le se kä omais hoi det ta vil le iäkkäil le hen ki löil le, kai kil le 75 vuot ta täyt tä neil le ja si tä van hem mil le sekä kai ke ni käi sil le voi mak kaas ti immuu ni puut tei sil le. 044 2314 252, 0400 892 414 www.utacon.fi Maksu nopeasti tilillenne! UTACON Oy Varastotie 9, Utajärvi, Mustikkakankaan teollisuusalue, p. RSV-infektion ehkäisemiseksi on kehitetty pitkävaikutteinen vasta-aine nirsevimabi. Lääkitys on maksutonta. KAINUUN HYVINVOINTIALUEELLA kausirokotukset 2025–2026 sisältävät kau si-inf uens sa ro ko tuk sen ja ko ro na ro ko tuk sen te hos tean noksen THL:n oh jeis tuk sen mu kaan. RS-viruksen estolääkityksen antaminen vauvoille alkanut Kainuussa Antti Huusko Vastasyntyneille ja vauvoille tarkoitettu estolääkitys RS-virusta vastaan on alkanut Kainuussa tulevalle epidemiakaudelle, tiedottaa Kainuun hyvinvointialue. Omalta neuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä lisätietoa. Arkistokuva. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Hyvinvointialueen tiedotteen mukaan estolääke tarjoaa turvallisen ja hyvän suojan vakavaa RSV-infektiota vastaan koko tulevan talven epidemiakaudeksi
Ajatukset ja mieli tyhjenevät päivän stressaavista paineista parhaiten, kun lähtee polkua pitkin tunnustelemaan maastoa. Luonnossa liikkuminen lisääntyy marjastusja sienestyskausina. Silloin voi käydä myös kauempana luonnossa rauhoittumassa, Peltonen kertoo ja ohjeistaa seuraamaan. 1 Ehkäisee sairauksia. – Käydään vähän marjastamassa, koska metsässä on mukava olla. – Ainakin itse huomaan, että välillä tarvitsen sen, etten kuuntele muuta kuin tuulen kahinaa puiden latvoissa, Rytivaara toteaa. Tehokkuusajattelu tulisi kuitenkin Rytivaaran mukaan jättää aivan muualle, kun tulee rauhoittumaan metsään. Luonnossa liikkumisen hyötyjä: 1 Rentouttaa mieltä ja kehoa. Luonnon kuulostelemisella edes puolen tunnin ajan voi olla merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Se kertoo yhteiskunnan muutoksista, kun marjat pystytään ostamaan, Rytivaara kertoo. Keski-Pohjanmaan Luonnon Riina Rytivaara muistuttaa luonnon tutkituista hyödyistä ja korostaa luonnonvaraisen ympäristön tärkeyttä myös kaupungin keskellä. Tärkeintä Rytivaaran mukaan on, että käy luonnossa kaiken sen keskellä, kun altistuu jatkuvasti ruuduille ja kaupungin hälylle. LUONTOON OLISI optimaalista päästä useita kertoja viikossa. Peltonen lähtee pienelle polulle suoraan parkkipaikalta. Riina Rytivaaran mukaan positiiviset vaikutukset näkyvät jo viidessätoista minuutissa. 1 Lähde: Keski-Pohjanmaan Luonto, Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys, puheenjohtaja Riina Rytivaara.. Hän ei ole ainoa alueen tallaaja, sillä jo parinkymmenen metrin säteeltä löytyy kaksi paikallista marjastajaa. Tämän Hilla-lehtien yhteistyönä syntyneen jutun haastateltavat ovat Kokkolan suunnalta, mutta samalla tavalla kuhmolainenkin luonto vaikuttaa meihin jokaiseen. – Luontopoluilla tulee liikuttua, koska ne on merkattu ja löydän myös pois. Peltonen rauhoittuu ja tyhjentää mieltään kuunnellen oloaan luonnossa. EMMA TOIKKANEN Metsällä ja luonnossa liikkumisella on lukuisia terveysvaikutuksia. Välillä Peltonen tykkää kävellä määrättyjä reittejä ja pitkospuita pitkin. Se on henkireikä, jonka 42-vuotias Peltonen on löytänyt vasta muutaman vuoden sisällä. Kaikenlaiset luontoympäristöt vähentävät stressiä verrattuna rakennettuun ympäristöön. Suuntavaistoaan surkeaksi kuvaileva Peltonen on laittanut autonsa sijainnin talteen puhelimeen. Peltosen syksyllä keräämät ja pakastamat marjat riittävät yleensä noin huhtikuulle. Ja nämä ovat vielä tosi isoja, melkein kuin pensasmustikoita. – Itse ainakin tykkään metsässä eniten siitä, että on hiljaista ja voi kuunnella lintujen ääniä. Luontoalueen parkkipaikalla odottaa innokas retkihousuihin ja Martat-huppariin pukeutunut Peltonen. 1 Vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen. Myös tuoksut ovat ihana osa kokemusta, Rytivaara kertoo. Peltonen vahvistaa kokemuksella, että luonto on hektisen arjen keskellä sopivin rauhoittumispaikka. syyskuuta 2025 10 // Metsässä tehokkuus on tehotonta Ilona Tynkkynen Keski-Pohjanmaan Marttojen kotitalousasiantuntija Heidi Peltonen liikkuu luonnossa hektisen arjen keskellä. 1 Lisähyötyjä verrattuna sisäliikuntaan. 1 Laskee verenpainetta. Kaikki tekeminen metsässä on kuitenkin vieroitusta stressaavasta työstä ja ainaisesta ruudun kyttäämisestä. Merkittävimmät vaikutukset ilmenevät tutkimusten mukaan psykologisesti ihmisen mielentilassa, mutta loogisesti luonnossa liikkuminen parantaa myös ihmisen fyysistä kuntoa. 1 Vähentää stressiä. 1 Vaikuttaa ihmisen immuunipuolustukseen positiivisesti. Kun ennen on ajateltu sitä, että pitää saada kerättyä mahdollisimman paljon marjoja ja sieniä lähtiessään metsään, nykyään Rytivaaran mukaan mukavuuslähtökohta on yleisempi. Arjesta irtautuminen tapahtuu Rytivaaran mukaan parhaiten, kun luontoympäristöön lähtee uteliaalla mielellä tutkiskelemaan ja tarkkailemaan havainnoiden ääniä ja tuoksuja. Kyllä huomaan konkreettisia vaikutuksia, Peltonen kertoo. Rytivaara kertoo, että vaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä luonnontilaisempi ja laajempi yhtenäinen luontoalue on. Käyn yhdestä neljään kertaan viikossa ihan metsässä, joskus kerään marjoja tai sieniä, mutta useammin ihan vain vaellan luonnon keskellä. Vielä toistaiseksi olen aina löytänyt pois, mutta varmuuden vuoksi on hyvä mennä välillä tyttären tai ystävien kanssa, Peltonen naurahtaa. – Kotini vierestäkin löytyy metsää, mutta usein lähden myös ihan autolla suuntaamaan luontoon. Hän kertoo kuitenkin, että on aivan eri tunnelma kävellä rakennettuja polkuja pitkin, kuin mennä vapaasti kasvaneessa luontoympäristössä. Tärkeintä on lähteä pois rakennetusta ympäristöstä. Rytivaara kertoo, että luonnossa liikkuminen parantaa tutkitusti mielialaa ja ihmisten koettua terveyttä. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Peltonenkaan ei oikein kehtaisi jättää luontopolkujen mustikoita paikoilleen, koska mustikkasato on tänä vuonna runsas. MARJASTAJA-SIENESTÄJÄ-INTOILIJOILLA voi toki olla vaikeuksia myös jättää puolukat varpuihin tai sienet maahan. MIKSI MENNÄ LUONTOON. Toki siitä tulee ihan erilainen tunne, kun kävelee ihan vaan keskellä metsää. Sen vuoksi hän uskaltaa lähteä myös keskelle metsään ilman polkuja. – Näitä on kyllä tosi paljon, ei kehtaa vaan kävellä ohi. – Aluksi, jos menen marssimaan stressaantuneena, huomaan, kun hetken päästä mieli alkaa tasaantua ja askel keventyä
Yleislääketieteen potilaat ja todistukset. Vapaaehtoinen maksu yhteisvastuukeräykselle. Läksyjen jälkeen mahdollista pelata tai askarrella. Keskustan alueelta ja perukoista järjestetään menopaluukyyti sitä tarvitseville. Kirurgiset pientoimenpiteet; luomien ja pattien poistot. Vapaaehtoinen maksu. Seilosen kylällä, os. klo 10.15 viikkomessu ja klo 11-13 Arkinen ateria seurakuntakeskuksessa. Ilmoita kyydintarpeesi pe 3.10. Kyytejä yhdistellään samoilta suunnilta. klo 10 messu Kuhmon kirkossa (l+s: Antola, k: Gogolev). Ilmoittautumiset 4H:n kautta. Lahjakorttia hakevan täytyy täyttää hakemuskaavake, jonka voi hakea seurakuntatalon eteisaulan ilmoitustaululta. Ke 17.9. Kokkailukerho alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15.15-17 seurakuntakeskuksen soppija siipitilassa. Oikeus muutoksiin pidätetään. Kuvaukset myös ilman lähetettä! KORVA-, NENÄJA KURKKUTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI Jouko Kotimäki tiistaisin 16.9., 23.9. klo 9.15-9.45 aamurukous Lentiiran kirkossa. Yleislääketieteen ja verisuonikirurgiset potilaat; suonikohjujen hoidot ja valtimosairauksien diagnostiikka. Ultraäänitutkimukset, myös ilman lähetettä. Syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä ryhmä to 2.10. Vanhusten viikon viikkomessu ke 8.10. ja 30.9. Lahjakortit koskevat kodinhoitoa ja hyvinvointia tukevia palveluita kuhmolaisista yrityksistä. klo 10 Kuhmon kirkossa. Nukkuen rauhassa kauneinta unta, muistosi koskaan unhoitu ei. Yhteistyössä 4H:n kanssa. GYNEKOLOGI Päivi Ovaskainen ti 7.10. Hakuaika on 15.9.12.10.2025. RADIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Anita Hiltunen ke 1.10. Diakoniatyöntekijät käsittelevät hakemukset lokakuun loppuun mennessä ja lähettävät vastauksen postitse hakijalle/edunvalvojalle. Matalantie 81. 27.7.1939 Kuhmo k. Lahjakorttiin ovat ensisijaisesti oikeutettuja henkilöt, jotka eivät ole saaneet sitä aiemmin. 044 738 4314. Mukana pastori Jaakko Antola. Yleislääketieteen potilaat ja todistukset. Kelakorvaus lääkärinpalkkiosta 30 € vähennetään vastaanotolla suoraan maksun yhteydessä. Avoin perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30-12 Karhunpesässä, Karhunpolku 2N. YLEISLÄÄKÄRI Petteri Kauhanen Ma 22.9., ke 24.9. klo 8-9 rukoushetki seurakuntakeskuksen Sopessa (käynti sisäpihan puolelta). 22.8.2025 Sotkamo tk. Vieraana Maija Komulainen kertomassa runokirjastaan ”Rakkaus parantaa”. Erätaitokerho 3-6 -luokkalaisille torstaisin klo 15.15-16.45 seurakuntakeskuksen nuorisotilassa. klo 14 muistoseurat Onnelassa, Valtimontie 221 (vapaa-ajan asunto), vapaaehtoinen kolehti vanhustyölle. Messun jälkeen loppulausunnon julkistaminen ja kirkkokahvit. Pyynnöstä se voidaan toimittaa sähköpostin liitteenä täytettäväksi. fi Jättää ilmoituksen helposti VOIT MUUN MUASSA. Kisan jälkeen piispa vastaa torilla seurakuntalaisten etukäteen esittämiin kysymyksiin, jotka tapahtuman juontaja esittää. Lapset ja perheet Perheliikkis Tuupalan puukoulun salissa maanantaisin klo 16-17. Rakkaudella muistaen Kimmo Pekka ja Pirjo Juha ja Katja perheineen Salla perheineen Lasse ja Ninni Eija ja Pekka Johanna ja Tim perheineen Heikki ja Sanja perheineen Elina sisko ja veljet perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Päivystävä puhelin nuorille torstaisin klo 17-18. Mehutarjoilu. SOITA 08 6521 533 (Palvelunumeromme on maksuton) Ma To klo 8 16, Pe 8 14 Varaa aika puhelimitse Vuokatti | Kidekuja 2, 3. Löytäjät-kuoro kokoontuu torstaisin klo 16 seurakuntakeskuksen salissa. päivä. Muussa tapauksessa edellisen lahjakortin saamisesta on oltava vähintään vuosi aikaa. mennessä Anu Haveriselle p. Matka Israelin kansan historiaan jatkuu. Lämmin kiitos osanotosta Rakkaamme Pentti Juuso MÄÄTTÄ * 20.2.1940 Nivala † 10.8.2025 Kajaani Hetkenä aamun hiljaisen tuli luoksesi rauha ikuinen. klo 18 Kansanlähetyksen seurat Kuhmon kirkossa, Martti Hannikainen ja Jouko Malinen. Tervetuloa vauvasta vaariin ja mummoon. Su 21.9. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostilla: kuhmo.seurakunta@evl.fi Piispantarkastus Kuhmon seurakunnassa 26.-28.9.2025. klo 14-15 Lähiötuvan raamattupiiri Lähiötuvalla. Yhteydenotot, p. 044 738 4315 ja Anu Haverinen, anu.haverinen@evl.fi p. Peräpukama toimenpiteet. MAINOS Kuolleet Rakkaamme Veikko Olavi HEIKKINEN s. Sään salliessa retkeillään lähimaastossa ja kokkaillaan nuotiolla. 044 738 4314 Anu Haverinen. klo 10 Piispan messu Kuhmon kirkossa, kanttorina Ari Lohi. Su 28.9. Lämmin kiitos osanotosta suuressa surussamme. Kahvitarjoilu. Su 21.9. Tiedustelut: Anne Malinen, anne.malinen@evl. Yli 16 -vuotiaat ortopediset potilaat. Myytävänä: kahvi ja munkki 2 € ja makkaraa 1,50 €/kpl (tuotto yhteisvastuulle). Lounas 3€/perhe. To 18.9. Diakonia Tyrniä myytävänä itsepoimintana 2 €/kg, lähetyksen hyväksi. Lastenhoito kirkon takaosassa. Puhelinpäivystys (p. 044 738 4314. Musiikki ja kuorot Kirkkokuoro kokoontuu torstaisin klo 14 seurakuntakeskuksen salissa. Kuhmolaisilla yli 65-vuotiailla vähävaraisilla henkilöillä on mahdollisuus hakea seurakunnalle vanhustyöhön osoitetusta testamentista lahjakortteja. klo 18 naisten raamattupiiri kokoontuu seurakuntasalissa. Hinnat sisältävät toimistoja kantamaksun sekä laajennetussa tarkastuksessa muistitestin. Saarna Sanna-Marika Hallayö/Kajaanin rovastikunnan vammaistyön pappi. Oman erikoisalan asiakkaat. Kerho on maksuton. krs Kuhmo | Koulukatu 20 Varaa aika netissä medika.fi PAIKALLINEN LÄÄKÄRIPALVELU Kauttamme kaikki työterveyshuollon palvelut YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI Henri Lempinen to 18.9. Tapahtuman juontaa Matti-Jussi Pollari ja musiikista vastaa Sylväjän Lilja -yhtye (Ulla-Sisko Ekundayo ja Minna Seilonen). FYSIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Eija Ahoniemi ti 7.10. YLEISLÄÄKETIETEEN, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Marko Karppinen ke 24.9. Messussa avustaa Lauluyhtye. Myös sähköpostilla voi lähettää hakemuksen, kun siinä käyvät ilmi hakemuksessa kysyttävät tiedot. Talkooapuna Hanka-Martat. klo 9.30-10 rukoushetki Kuhmon kirkossa,klo 19.30 iltahartaus Reetan mökillä os. Harjoitellaan keittiötaitoja, leipomista ja ruoan tekemistä. ORTOPEDIAN JA TRAUMATOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, liikuntatieteid en maisteri Imke Höfling pe 19.9. Huomioithan, että Medika Lääkäripalvelu ei kuulu 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun piiriin. ja pe 26.9. 044 738 4314 (parhaiten tavoittaa arkisin klo 8-9). Klo 1315 toritapahtuma Kuhmon torilla, tarjolla palvilihakeittoa/kasvissosekeittoa, yhteensä 400 annosta. Hiljeni askel elon tiellä, uuvuit kun sairaus voimasi vei. Kaikille avoimet yleisötilaisuudet:Pe 26.9. Vastaanottokäynnin yhteydessä perimme kantamaksun 3,50 € ja toimistomaksun 35 €. klo 10. Ti 23.9. Käynti Hyryntien puoleisesta ovesta. Tarvittaessa ajanvarauksella myös muina aikoina hautauksen sopimista varten. syyskuuta 2025 SEURAKUNNAT // 11 Kuhmon seurakunta Kuolleet Veikko Olavi Heikkinen 86v Arja Anneli Ketola 79v Maire Annikki Sutinen 66v Seurakunnan viikko Ti 16.9. LT, VERISUONIKIRURGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Jussi Mäkelä to 25.9. Syvästi kaivaten ja kiittäen Anneli Anna-Liisa perheineen Pirjo perheineen Timo perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kuhmolainen // Tiistaina 16. ja pe 17.10. Ma 22.9. Tarjolla välipalaa. Ajokorttitodistukset: tavallinen 140 €, laajennettu 180 €. Kirkkoherranvirasto on avoinna klo 9-11.30 ja 12.30-14 maanantaisin ja torstaisin. Pe 19.9. mennessä p. Ilmoittautumiset kahvitarjoilun takia 30.9. Ke 24.9. 044 299 0226/Lauri Komulainen. klo 18 työikäisten naisten raamattupiiri Ikolan pappilassa. Tervetuloa mukaan. klo 18 miesten raamattupiiri kokoontuu seurakuntasalissa. Keskustelua luottamuksella, WhatsApp 040 641 1685/ Janina tai instagramin kautta @kuhmonsrknuorisotyo Muut Kuhmon kirkon uusi striimauslaitteisto on asennettu ja suunnitelman mukainen ensimmäinen livenä toteutettava striimi tulee katsottavaksi Youtubeen su 21.9. klo 18 työikäisten naisten raamattupiiri Ikolan pappilassa. Ketterät-kuoro avustaa. Voit tulla poimimaan myös lahjoituksena seurakunnalle, jolloin ole yhteydessä Anne Maliseen p. klo 12 eläkeläisten Seurakuntakamari seurakuntakeskuksessa. Ti 23.9. Täytetty hakemus toimitetaan osoitteeseen: Seurakuntakeskus/diakoniatyö, Kirkkotie 6-8, 88900 Kuhmo. Pe 19.9. Anneli Kinnunen. fi p. 044 738 4315 tai Anu Haveriseen p. Jyrkäntie 1148.La 27.9. Nuoret ja varhaisnuoret Läksyparkki kouluikäisille tiistaisin klo 13-16 seurakuntakeskuksen siivellä. klo 17 seurakuntakeskuksen Kellarissa (sisäänkäynti takapihalta). Kirjaa myytävänä 12 € hintaan. MRI-TUTKIMUKSET Magneettirekka Vuokatissa ke 24.9. Surun koskettaessa Tee kuolinilmoitus tai surukiitos rauhassa itsepalvelukanavassamme: kuhmolainen.fi/lukijailmoitukset/ Hallinnoi tilauksiasi verkossa asiakaspalvelu.hillagroup. Klo 14-15 Kide-lavalla Elämäni veisu -kisa, jossa mukana: piispa Jari Jolkkonen, kansanedustaja Tuomas Kettunen, Kuhmo-talon johtaja Anu Varis ja työterveyshoitaja, eläk. Ei ennakkoilmoittautumista. Alussa kahvitarjoilu. Ei kauniimmin täältä lähteä vois, kuin unessa hiljaa nukkua pois. Hakemuksen voi palauttaa suoraan seurakuntakeskuksen pääoven vieressä sijaitsevaan postilaatikkoon. 08 6172 371) tiistaisin klo 9-11.30 ja 12.30-14 (suljettu keskiviikkoisin ja perjantaisin). Huom
Sotakirjallisuutta on moneen lähtöön. Kun talvisota syttyi, aluesairaala ehdittiin varustaa kohtuulliseen kuntoon vaatimattomine leikkaussaleineen. MYYNNISSÄ POLTTOPUURANKAA • Jätesäiliöiden myynti • Jätesäiliöiden tyhjennykset • Sakoja umpikaivojen tyhjennykset • Viemärien avaukset, pesut ja kuvaukset viemärikameralla • Katujen, pihojen ym. Elämä on koulinut häntä ja hän on valmis vastuuseen. PUUNKORJUU HANKINTANA JA PYSTYKAUPALLA, MYÖS ENERGIAPUUKOHTEET . Niinpä Tervasalmen taloon perustetaan oma yksikkö mielenterveyspotilaille. Hattula pohtii sodan eettistä puolta, oikeutusta ja mielettömyyttä. Markku Hattulaa (s.1950) voi luonnehtia puolikainuulaiseksi, sillä hän on viettänyt kymmenet kesät Kuhmossa ja sitä kautta hän on perehtynyt talvisotahistoriaan. 010 219 5600 Kainuuntie 117, 88900 Kuhmo, www.varikkosuora.fi AVOINNA: ma-pe klo 7.30-17.00 Myymälä p. (08) 655 0621 KODINKONEET ja KODINELEKTRONIIKKA: • Kylmälaitteet • Pesukoneet • Televisiot • Kodinkoneasennukset PAIKALLISTA PALVELUA • LVI-asennukset • Urakointi • Lämpöpumput • LVI-tarvikkeet ja vesikalusteet Avoinna ma-pe klo 7-16 Koulukatu 14, 88900 Kuhmo, p. 0400 125 587 Petri p. Vaikka kyseessä on sotaromaani, sen sävy kauttaaltaan on ihmistä ymmärtävä ja mielenliikkeitä valoisasti kuvaava. Raskain sydämin hän on hyvästellyt äitinsä Ruusan ja pienen poikansa Tuomon evakkomatkalle Nivalaan Pohjanmaalle. Talvisodasta niin rintamalla kuin sotasairaalassa kertoo hänen uusin teoksensa Talvisodan kahdet kasvot. Elämään on jäänyt synkkä rauhattomuus, jota sota vain syventää. rakennuspeltityöt • Pienja korjausrakentaminen Jauratie 8, Kuhmo ik.peltitarvike@gmail.com IK-PELTITARVIKE OY Terveydellinen jalkahoito Lääkinnälliset tukisukat Kotikäynnit 045 874 1077 Rajakatu 36, Kuhmo AA-ryhmä kokoontuu ke klo 18 ja su klo 18. syyskuuta 2025 12 // PALVELUHAKEMISTO Kirja-arvio Markku Hattula: Talvisodan kahdet kasvot. 044 554 4850 Myynti: Suomussalmi 044 982 4037 myynti.suomussalmi@kiantakeittiot.com Kuhmo 044 989 0699 tanja.kinnunen@kiantakeittiot.com Tuotanto 044 976 0985 tenho.kela@kiantakeittiot.com • keittiökalusteet ja -remontit • kalusteiden ovenvaihdot • liukuovet, komerot • wcja kylpyhuonekalusteet • mittaus, suunnittelu, asennus KIANTA KEITTIÖT Talvisotaromaani kuvaa henkistä kestokykyä uskottavasti. MÄTÄSTYKSET, OJANKAIVUT . tulosta säännöt ja hintalaput Lorem ipsum R O KULI H A M M A S O Y Erikoishammasteknikko JOUKO KARPPINEN Koulukatu 13-15 Kuhmo puh. Ehdot ovat raskaat ja vetävät mielen matalaksi, mutta elämän on jatkuttava. Hattulan teksti on kuvailevaa, persoonallista ja lämminhenkistä, vaikka ollaan sodan keskellä. 050 016 0029 Sami p. Todennäköisesti. 08 653 0410, korjaamo p. Erkki Palolammen Kollaa kestää on samalta vuodelta 1940 ja yksi kuuluisimpia talvisotakirjoja. Hattula onnistuu luomaan uskottavan näkökulman myös naisten rintamaosuuteen. 08 6520 066 myynti@varikkosuora.fi, korjaamo@varikkosuora.fi • Määräaikaishuollot • Ilmastointihuollot • Tuulilasit • 4-pyöräsuuntaukset • Automaattivaihteiston huuhtelut • Renkaat • Hitsaustyöt Laadukkaat ja energiatehokkaat oviratkaisut kotiin, autotalliin sekä julkisiin tiloihin. Hattula päättää teoksen tyylikkäästi toivoa valavalla tavalla, vaikka karjalaisten tuska on kova. Aino työskentelee sotasairaalassa. Usein Aino pysähtyy miettimään, missähän Väinö mahtaa olla. Ainon ja Väinön tarina jää oivallisesti avoimeksi. Sodassa ei ole voittajia. 08 652 0055 · Fysioterapia · Kelan fysioterapia · Osteopatia · Akupunktio Koulukatu 14, p. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Ainon ja Väinön kohtalot kietoutuvat yhteen, kun Väinö loukkaa päänsä ja joutuu sotasairaalaan, jossa Aino tunnistaa lapsen isän. Sotaromaanin näkökulma voi olla fiktiivinen, tosipohjainen tai sotastrategisesti suuntautunut. 044 202 3958 • Kainuuntie 88 II krs, 88900 KUHMO • Koivukoskenkatu 15 L 3 , 87100 KAJAANI VELI KINNUNEN KY • maanrakennustyöt kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajalla • lavettija maa-aineskuljetukset • JITA-jätevesijärjestelmät ja rumpuputket • betoniset rumpu/kaivonrenkaat • Rumtec-teräsrummut Jouni & 0400 385 769 www.velikinnunenky.fi Kainuuntie 101, 88900 Kuhmo P. Rajakatu 52, Tarinatupa Onko alkoholiongelmia. 044 972 3228 Koulukatu 14, 88900 Kuhmo Myös perusjalkahoidot. Vain pitkä varjo on jäänyt jäljelle. 292 s. Kaikki kärsivät ja kaikki odottavat rauhaa. 044 250 8513 kari.paakkonen@kuhmo.net . ISTUTUKSET, TAIMIKONHOITO . 045 690 8249 www.kuhmontyovire.fi . Hän kantaa lapsuuden traumoja sisällään, kun oma isä on lähtenyt hänen elämästään. Kuntohoitaja/hieroja Katja Kukila HO HO HOIIITO TO TO SOPPI P. pesut ja kastelut • Siirtolavat ja kontit 8 35 m 3 , vuokraukset ja tyhjennykset • ADR-kuljetukset • Arkistojen tuhoukset • Siirrettävät wc:t (Baja-Maja) 8 kpl Ympäristölogistiikka ja kuljetus JÄTEKULJETUKSET Koulukatu 12, 88900 KUHMO Jätepakkaaja-auto 044 294 0901 Loka-auto (24 h) 044 294 0900 Toimisto (08) 653 0121 jateyhtyma@kuhmo.net www.jateyhtyma.fi Koulukatu 14, p. 050 373 7895 Kainuuntie 91 Väinämöinen 2, KUHMO Puh. Aino on keskeisesti mukana paikkaa käynnistettäessä, mutta samalla oman pojan kohtalo pyörii mielessä eikä hän lakkaa kantamasta huolta Väinöstäkään. 0400 296 261 p. www.m-ekuva.net Koulukatu 8 Avoinna ma, ti, to klo 9 – 17, muulloin sopimuksen mukaan p. Yksin hän oli kasvattanut poikaansa tulevaisuudelle, joka sodan paineen alla oli tiheän sumun peitossa. Hattula on kirjailijana monialainen, sillä hän on julkaissut romaaneja, novelleja, näytelmiä ja toiminut luovan kirjoittamisen ohjaajana. Risto Kormilainen Kiertävä hieroja, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh. Karisto 2025. Hattulan teksti huokuu lämmintä myötätuntoa, ymmärrystä ja yhteyttä. Pojan isä Väinö oli häipynyt saman tien, kun Aino oli kertonut tälle raskaudesta. varaa myyntipaikkoja . Väinö on ryhmänsä kanssa rajaseudulla lähellä Ainoa. Talvisodasta ensimmäisen romaanin Antero ei enää palaa kirjoitti Mika Waltari. 08 655 7111/vaihde www.hyvinvointisampo.fi LOUNAS ma–pe 10.30–13.00 • Kelan kuntoutus • Jalkaterapia • Fysioterapia • Hyvän olon hoidot • Ateriapalvelut kotiin vietynä • Kokousja juhlapalvelut • Sairaanhoitoja hoivapalvelut kotiin • Ensiapukoulutukset ma-to klo 9-18, pe klo 9-17 facebook.com/vesitorninkirppis PIILOLANTIE 47, p. Väinö uskaltautuu kertomaan omasta lapsuudestaan ja kyvyttömyydestä olla lapselleen isä. Kerronta kulkee polveillen rintamalla ja sotasairaalassa. Sotasairaalan arki on ankaraa. Väinö joutuu mietteissään kasvotuksin oman menneisyytensä kanssa, kuinka mitätön mies hän on ollut jättäessään oman lapsensa maailman turuille isättömänä kulkemaan. Hattula antaa henkilöidensä kehittyä verkkaisesti, mikä tuo syvyyden kuvaukseen. Asiantunteva ja palveleva oviliike ovipalvelumustonen.fi 044 972 5647 Soita ja tilaa ilmainen mitoituskä ynti! METSÄTYÖ Kari Pääkkönen p. 045 -625 8986 AJANVARAUKSELLA Juhlat, muistotilaisuudet 0400 202 833 juttuakahvila.fi • Tilintarkastukset • Kirjanpidot • Yritysjärjestelyt/ sukupolvenvaihdokset • Perukirjat/ perinnönjaot Tilija Tarkastustoimisto Ari Piirainen Oy Puh. Teos päättyy rauhantuloon. Aino puolestaan kohtaa sotasairaalassa ruumiillisten vammojen lisäksi sotilaat, jotka ovat kokeneet rintamalla hermoromahduksen. Jossain rintamalla lumipuvussa taistelemassa isänmaan puolesta. Hän on tasapuolinen tunneanalyyseissaan. Tietokirjat ovat oma genrensä. Paikoin on toki turhan usein myös paikalleen jäämistä, kun sekä Aino että Väinö käyvät läpi omaa mikrohistoriaansa. Teemat ovat ajankohtaisia tällä hetkellä Euroopassa, kun julma Venäjän hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa. 040 187 5375 • Peltikattoremontit, vesikourut, kattoturvatuotteet • Listat ja piipunpellit ym
syyskuuta 2025 TAPAHTUMAT // 13 Kirjallisuus ja sanataide Valokuvaja runonäyttely ”Stratis silva Metsän kerrokset” syyskuussa Kuhmon kaupunginkirjastossa. Foksi, alkeet , 17.35-19.00 Tango,jatko. Ruoka ja juoma Kaikille avoin neulekerho Kaesan kahvilan yläkerrassa. 1939. Lisäksi tarjoilua ja mahdollisuus hoitajavastaanottoon. Kotkat on koettu rukousten välittäjiksi. ke klo 14, Kainuuntie 82. Musiikki ja konsertit Suomalaisen barokkiorkesterin pienyhtye ilmaiskonsertti Juttuassa. Rannan kirja on monipuolinen ja avartava teos lintujen merkityksestä arjen voimana. Auki arkipäivinä. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Risto Kormilainen Kasperi Lumijärvi Telia tiedottaa matkapuhelinverkon muutostyöstä Kainuussa. Kalastajalle tiaisten ilmestyminen on merkinnyt runsasta saalista. 2.1. Näyttely koostuu kahdeksalle kosketusnäytölle kootuistakokonaisuuksista, joita katsoja voi omaan rytmiinsä tutkia. 31.12. ti klo 18, Rajakatu 56. ke klo 16.30, Kauppakatu 36 A 6. Linnut sanansaattajina ja lohduttajina Kirja-arvostelu Reetta Ranta: Sielulinnut. SKS-Kirjat 2025. ke klo 10, Kirkkotie 20. Kaukolasta on kansanperinteeseen tallennettu vuodelta 1937 huuhkajan ennustavan nälkävuosia. Huuhkajaa sanottiin myös hyypiöksi. 19.9. Juonnettu konsertti kahvila Juttuassa, jossa esiintyy FiBo:n pienyhtye. Itämerensuomalaisten lisäksi saamelaisessa, siperialaisessa ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen perinteessä linnut on nähty henkisinä oppaina ja välittäjinä, joiden läsnäolo on koettu merkittäväksi niin unissa kuin luonnossa. Muutostyö aiheuttaa katkoksen Telian matkapuhelinverkossa loppukuusta Kuvituskuvan 5G-tukiasema ei liity jutussa kerrottuihin muutostöihin. Karoliina Arvilommin Näillä väljillä vesillä -tekstiilinäyttely johdattaakatsojan veden ja ilman valtakuntiin tekstiilitaiteen keinoin. Kevyttä liikuntaa sinulle, jonka liikkuminen arjessa on syystä tai toisestavähäistä. pe klo 23.30, Kainuuntie 84. Juminkeon uusi perusnäyttely Kalevalan syntyprosessista on avoinna arkisin klo12-18. Linnut ovat osa arkea niin pihapiirissä kuin metsissä samoillessamme. Kurssit, luennot ja seminaarit ”Sienet seteleiksi” -luento Kuhmon kaupunginkirjastolla tiistaina 16.9.2025. Yhdistys-, vertaisja vapaaehtoistoiminta OmaisOiva Kuhmo. Alle 25 vuotiaat ilmaiseksi. Niitä näkee myös autolla liikkuessa ja vesillä kulkiessa. 17.9. Kuhmon kaupunginkirjasto. 17.9. Onnenlintuina kansanperinteessä on pidetty myös tiaisia. ke klo 17-18.30, Peuranpolku 3. Kivikoulun liikuntasalivuoro perheille. Näin käki on kukkunut sekä onnea että kuolemaa. 22.9. Tiedot syötetään lomakkeeseen Tapahtumien Kainuu -palvelussa. Kaikille avoimessa neulekerhossa voit neuloa omia töitä tai osallistuayhteisprojektiin. Vieraana lyhytterapeutti Piia Kähkönen ja aiheen ikäihmisten mielenterveys. Janne Hurme Kuhmoon 19.9! Janne Hurme on monipuolinen laulaja, muusikko jalauluntekijä. 17.12. Kuhmon kaupungin työllisyysja elinkeinopalveluiden avoimet ovet. MARKKU JOKELA Katso ajankohtaiset tilaajaedut Tee lahjatilaus ja tulosta lahjakortti Jätä ilmoitus helposti asiakaspalvelu.hillagroup.fi. Ranskasta on löydetty hyvin vanhoja luolamaalauksia, joissa on kuvattu biisoninmetsästäjä sielulintuineen. Lähetyskentillä on kerrottu, kuinka lähetyssaarnaajien polttama haltia lehahti taivaalle joutsenena. Perheille suunnatut liikunnalliset vuorot keskiviikkoisin klo 17-18.30.Osallistuminen ei edellytä jäsenyyttä. Väinämöinen 7. Merkittävää on, että ihmiset, jotka asuvat alueilla, joilla on runsaasti lintuja, voivat henkisesti hyvin. Hautakivissä on viime vuosina yleistynyt lintuhahmo pienen patsaan muodossa kuvaten juuri sielulintua, joka on vienyt sielun tuonilmaisiin ihmisen kuoltua. Muinaisista ajoista lähtien ne ovat kulkeneet esivanhempiemme rinnalla. Syyskuun 30. DOWNTON ABBEY: VIIMEINEN NÄYTÖS, rakastetun brittidraaman paluuelokuvateattereihin, seuraa Crawleyn perheen ja heidän palveluskuntansa vaiheitavuosikymmenen vaihtuessa 1930-luvulle. Untold Arctic WarsVaietut arktiset sodat -näyttely toisen maailmansodanarktisista tapahtumista. Urheilu ja liikunta Neurotreeni-tapaaminen, Kainuun aivoyhdistys ry, Työikäiset. Tervetuloa omaishoitajat, sopimuksettomat omaishoitajat ja läheishoivaajatvertaistapaamiseen. 3.10. Kalevalan syntyprosessi pysyvä näyttely Juminkeossa. 31.12. ma klo 12-18 / ti klo 12-18 / ke klo 12-18 / to klo 12-18 / pe klo 1218, Kontionkatu 25. 144 s. ti klo 13.30, Rajakatu 56. syyskuuta puolilta öin ja jatkuu tiistaiaamuun kello kuuteen asti. Käynti Kainuuntien puolelta. Itä-Suomen ProArgian Kirsi Sahram-Haukia tulee luennoimaan Kuhmonkaupunginkirjastoon 16.9.2025 klo 17.30-19.00 aiheesta ”Sienet seteleiksi”.Tervetuloa kuuntelemaan!. 16.9. Matkapuhelinoperaattori Telia arvioi muutostöiden alkavan tiistaina 30. su klo 17 / 23.9. ”Pääskysiä on pidetty oikeina onnen lintuina joten sellaiseen taloon tuli onnikin, mihin pääskysetkin pesiänsä rakenteli”, todettiin Punkalaitumella vuonna 1930. OpettajanaMaija-Liisa Korhonen. Tanssikurssi Tuupalan kivikoulun liikuntasalissa 21.9.2025 , Peuranpolku 3Kuhmo. päivä tehtävä muutostyö aiheuttaa paikoin enintään kahden tunnin pituisen katkoksen 4Gja 5G-palveluihin. Tervetuloa tutustumaan valokuvaja runonäyttelyyn, joka toimii valokuvajarunomatkana Kainuun metsämaisemiin eri vuodenaikoina!. Vapaa pääsy. 21.9. Aivojumppaa ikäihmisille, Kuhmo. Ranta esittelee viisitoista suomalaista lintua ja niiden merkityksiä kulttuurisesti sekä mytologisesti. 14.6. Ortodoksisessa perinteessä haudoille jätetään tänäkin päivänä jyviä, että vainajien sielut lintuina vieraillessaan saisivat näin syödäkseen. 17.9. Samasta määrästä on ennustettu myös vuosia, milloin päästään naimisiin. Vuorovaikutus lintujen kanssa on kansainvälisten tutkimusten mukaan terapeuttista ja myönteisesti hyvinvointiin vaikuttavaa. Tule mukaan jännittävään koko perheen elokuvaan, jossa kölniläiseenkansanperinteeseen kuuluvat pienet, avuliaat tonttuset seikkailevat!. to klo 10.30, Kuhmon kaupunginkirjasto. Palsta on maksuton. 16.9. 21.9. ti klo 17.30, Kuhmon kaupunginkirjasto. Kuhmon pienoismalli v. Neurotreeni ryhmä on suunnattu kainuulaisille henkilöille, joilla onneurologinen sairaus jonka muistiongelmat tai muu kognitiiviset oireetvaikuttava. Kulttuuri DOWNTON ABBEY: VIIMEINEN NÄYTÖS. 13.8. ma klo 10, Kainuuntie 82. ma klo 9-15 / ti klo 9-15 / ke klo 9-15 / to klo 9-15 / pe klo 9-15 (Avoinna arkisin klo 9–15 (poikkeukset mahdollisia)), Kainuuntie 126. Itämerensuomalaisten kansojen perinteessä linnut ovat sielun kantajia, suojelijoita sekä viestien välittäjiä. Kukapa ei keväällä käen ensi kukunnasta olisi laskenut tulevien vuosien määrää. ke klo 12, Kainuuntie 87. 18.9. Yrittäjä ja työnhakija, tervetuloa tutustumaan uudistuneisiin työllisyysjaelinkeinopalveluihin avoimet ovet tapahtumassa 17.9.!. Lisäksi nähtävilläon lyhytelokuva, joka keskittyy toisen maailmansodan ensimmäisiin. Muut Terveyspiste Kuhmo. Taiteen maisteri Reetta Ranta (s.1975) on kirjoittanut lintumytologiaa käsittelevän teoksen Sielulinnut, jossa hän kattavasti kertoo lintujen merkityksestä kansanperinteessä ja nykyihmisen arjessa. 17.9. Sielulintu-uskomuksia esiintyy eri puolilla maailmaa. Museot ja näyttelyt Näillä väljillä vesillä -tekstiilinäyttely Juminkeossa. su klo 16, Peuranpolku 3. SUPERTONTTUSET (Audio Suomi). Paikalla on mukavaa juttuseuraa, ja kahvila tarjoaaneulekerholaisille kahvit etuhintaan!. Tapaamme nyt kaupungintalolla, jossahyvinvointikoordinattorin ohjelmaa. Keikalla: Janne Hurme. Lisäksi muutostyö voi aiheuttaa 5–10 minuutin katkoksen 2G-verkon palveluille seuraaville alueille Kainuussa: Ala-Vuokki, Hyrynsalmi, Härmänkylä, Iivantiira, Jormua, Joukokylä, Juorkuna, Kajaani, Katerma, Kotila, Kuhmo, Kuluntalahti, Kuumu, Lentiira, Linnantaus, Melalahti, Mieslahti, Moisiovaara, Nakertaja, Paltamo, Paltaniemi, Puokiovaara, Puolanka, Ristijärvi, Salmijärvi, Sanginkylä, Sotkamo, Suomussalmi Kk, Särkijärvi, Vuokatti, Yli-Vuokki, Ylä-Vieksi. ti klo 15, Kuhmo-talo / Kuhmo Arts Centre. Osan linnuista nähdään ennustavan kuolemaa, osan puolestaan onnea. 16.9. Klo 16.0017.25. Tanssi Tanssi. 23.00 Liputennakkoon 20 e, ovelta 22 e. Untold Arctic Wars – Vaietut arktiset sodat – diginäyttely. 2.9. Suomen kansallislintu laulujoutsen on ollut pohjoisen kansoille pyhä lintu esihistoriallisista ajoista lähtien. ma klo 12-18 / ti klo 12-18 / ke klo 12-18 / to klo 12-18 / pe klo 12-18, Kontionkatu 25. Hotelli Kainuu, Kuhmo, 19.09.2025 Showtime n. kuhmolainen.fi/tapahtumat Julkaise kaikille avoin tapahtumasi Kuhmolaisen tapahtumakalenterissa
Karatekan tärkeimmistä ominaisuuksista hän mainitsee hyvän kunnon ja rentouden. Tällä hetkellä Petriläisellä on toisen asteen musta vyö eli dan. Tyylisuunta on Wado-Ryu Karate-Do, jonka perusti japanilainen Hironori ?tsuka 1930-luvulla. 10-VUOTIAS karateka Aatu Vartiainen kertoo käyvänsä treeneissä vähintään kerran viikossa, ellei tule ylitsepääsemätöntä estettä. – Dojon kynnys on niin matala, ettei tarvitse kuin kävellä sisään. Harrastajien eli karatekojen määrä vaihtelee treenikerroilla, sillä harjoituksissa kuljetaan oman aikataulun mukaan. Vartiainen on tykästynyt lajiin, ja toiveissa siintelee tällä hetkellä keltaisen vyön tummeneminen. Ohjaaja, senpai eli ”vanhempi oppilas” Janne Petriläinen kertoo, että Kuhmon Karaten listoilla on tällä hetkellä tusinan verran harrastajia. Lähimmät Wado-Ruy -seurat sijaitsevat Juuassa ja Oulussa, siitä seuraavat etelän suunnalla. DOJO LÖYSI paikkansa entisistä päiväkodin tiloista reilut kolme vuotta sitten. syyskuuta 2025 14 // LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA Niko Kemppainen Mäkikadun entisen päiväkodin edustalla saattaa maanantaija torstai-iltaisin näkyä useampiakin ajoneuvoja sekä polkupyöriä. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Hän itse innostui karatesta vuonna 1999, ja jäi ”kerrasta koukkuun”. – Mutta ei sitä kukaan kielläkään, jos kaverin kanssa yhteisymmärryksessä vedetään kunnolla, mikäpä siinä. Petriläisen mukaan Kuhmon Karate on tyylisuunnan harrastajista Suomen itäisimmässä kolkassa. Esimerkiksi helmikuussa Suomen Wado-Ryu Karate -liiton hallitus valitsi vuoden 2025 karatekaksi kuhmolaisen Veeti Huotarin. Wado-Ryu rantautui Kuhmoon jo alkuvuodesta 1990, ja siitä lähtien perinne on jatkunut katkeamatta. Sitten tullaan leuka rinnassa takaisin kotia treenaamaan, Petriläinen naurahtaa. KUHMON KARATESSA on mukana kaikenikäisiä jäseniä, poikien lisäksi myös tyttöjä. Kuhmon Karaten syyskausi on vasta alkanut, ja mukaan mahtuvat sekä uudet että vanhat treenaajat. Korkeimmillaan mustan vyön arvo kohoaa asteelle kymmenen. Mutta vauhdista otetaan kyytiin ja tekemällä oppii! Kuhmossa karatea on harrastettu jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Hän kertoo, ettei itse harrasta karatea kilpailuhenkisesti, mutta Kuhmossa on mahdollista edetä hyvinkin pitkälle lajin parissa. Silloin viimeistään, kun luulee osaavansa jotakin, käydäänkin leirillä ja huomataan itseään vähän vanhemman osaavan paremmin. Petriläisen mukaan Wado-Ryu on eräs monipuolisimmista ja haastavimmista karatetyyleistä. Samaa tyylisuuntaa on harjoitettu Kuhmossa jo vuosikymmeniä. " Dojon kynnys on niin matala, ettei tarvitse kuin kävellä sisään.. – Ei tämä ihan samanlaista ole kuin elokuvissa, mutta kivaa on, Vartiainen toteaa. Varsinaisia alkeiskursseja ei meillä ole järjestetty vuosiin, kun tulijoita oli niin vähän. Kuhmon Karatessa on hänen mukaansa kiva porukka, jonka kanssa tulee hyvin toimeen. – Tämänhetkiselle treenaajamäärälle tilat riittävät oikein mainiosti. – Meillä menee ihan hyvin, harrastajia on mukavasti – ei paljon, mutta sopivasti. Hän on harrastanut karatea Kuhmossa jo reilun vuoden verran. Eikä harjoituksissakaan mätkitä kamppailutoveria kuin itämaisissa toimintaelokuvissa. KARATE EI kuitenkaan missään nimessä ole tiukkapipoista suorittamista. Tiloissa toimii nykyään Kuhmon Karaten dojo. Torstaina paikalle oli saapunut Petriläisen lisäksi tällä kertaa kolme oppilasta. Hartiat jäykkänä ei kehonhallintaa harjoiteta. Illan ohjelma muodostui perustekniikan soveltamisesta. NIKO KEMPPAINEN " Ei tämä ihan samanlaista ole kuin elokuvissa, mutta kivaa on. Karateharrastus elää ja voi hyvin Kuhmossa Ohjaaja Janne Petriläinen toteaa karaten olevan siitä hyvä laji, ettei valmista tule koskaan. Se ei kuitenkaan ole pääasia, toteaa Petriläinen. Alaikäraja on nykyään 10 vuotta, ja Janne Petriläinen on ”ikäpresidenttinä” vanhimmasta päästä. Ainahan voisi tietenkin olla isompaa, korkeampaa ja hienompaa, mutta näillä mennään, Petriläinen toteaa. Kipinä syttyi lajin harrastajien yleisestä inspiraationlähteestä: karateleffoista. Aikoinaan karatea on Kuhmossa harjoitettu muun muassa vanhan lukion salissa sekä Hotelli Kainuun alakerrassa. – Tämä on siitä hyvä laji, että valmista ei tule koskaan. Kamppailulajin ympärillä pyörii omaleimainen filosofia sekä kulttuuri. Karateleirejäkin on Kuhmossa järjestetty vuosien varrella, viimeksi pari kesää sitten
Järj. 010 665 7200 (pvm/mpm) ti-la klo 7.00 11.00 LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@kuhmolainen.fi Päätoimittaja Mari Heikura 010 665 7272 Toimittaja Jarno Hiltunen 050 576 0472 Toimittaja Roosa Pirinen 050 566 2493 Myyntipäällikkö Miia Väisänen 050 438 0786 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo kuhmolainen.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Va. Yhdistys tarjoaa kahvit ja makkarat. syyskuuta 2025 // 15 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUPÄIVYSTYS hillalogistiikka.fi/palaute p. ETUKORTTI TIINA TILAAJA 1234567 kuhmolainen.fi/edut Etuja ja elämyksiä Lisää luettavaa verkosta Uutiset aina mukanasi: kuhmolainen.fi Lataa Kuhmolaisen sovellus sovelluskaupasta ja tiedät ensimmäisten joukossa mitä alueellamme tapahtuu. herkullisia Kivikylän tuotteita KIVIKYLÄN MYYNTIAUTO KUHMON TORILLA KESKIVIIKKONA KLO 9.00 14.00 MAALAISHYYTELÖ SAVUKYLKI MAALAISKINKKU PALVIKEITTOA MUKAAN! KONTINJOEN HERKKUKULMA KONTINJOEN MYYMÄLÄ AVOINNA MA PE 10.00 15.00 (lounas 11 (lounas 11.00 14.00) puh. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Tervetuloa! Myydään Tuoreet muikut, marjoja ja sieniä torstaisin Kuhmon torilla klo 15.30-16 Räsänen p. Perintöja edunvalvontavaltuutusilta ke 7.10. toimitusjohtaja Teija Pelto-Arvo Painopaikka Kalevamedia, Oulu Lataa Kuhmolaisen sovellus älylaitteesi sovelluskaupasta Sudokut 7 1 8 5 3 1 5 6 2 6 7 5 9 1 7 8 6 4 9 3 3 9 2 8 1 7 5 8 2 9 2 8 8 3 9 5 7 6 4 1 4 3 9 6 5 2 7 8 1 6 8 4 2 5 9 5 9 8 4 7 9 3 8 2 5 4 1 2 5 6 1 5 6 2 9 2 1 6 3 9 1 4 9 5 7 3 7 5 6 2 8 4 2 8 4 5 1 6 3 8 1 5 7 6 7 8 2 4 9 6 3 8 3 6 1 4 8 7 9 6 2 8 1 5 3 7 4 2 1 9 7 4 5 4 9 7 7 5 9 3 HERKKUKASSI 20 € MAKKARAKASSI 12 € sis. saunoa. 040 708 5224 Yhdistysja seuratoiminta ILMOITUKSET SÄHKÖPOSTITSE lukijailmoitukset@hillagroup.fi VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi Rivit Kuhmon Omakotiyhdistyksen ja Kuhmon Invalidien kesäkauden lopettajaiset la 20.9. klo 10.00 alkaen Invapirtillä, os. Notkontie 18. Treffimaksu on auto-/vaunukunnalta 30€/1vrk ja 60€/2vrk. asiakaspalvelu.hillagroup.fi Tilaa uusi salasana Jätä ilmoitus helposti Lataa sovellus. Tilaisuus avoin kaikille. klo 17-19 kaupungin valtuustosalissa. 050 307 5439 SF-Caravan Kainuu ry Perinteiset RUSKATREFFIT järjestetään Kattivankkurissa, Veikontie 13, VUOKATTI, 26.-28.9.2025. Tervetuloa! PS. Mahd. Kuhmon Oky, Omakotiliitto & kumppanit
Vastaväittäjänä toimi poliittisen historian dosentti Joni Krekola Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kimmo Katajala Itä-Suomen yliopistosta. Kajaanissa asuvan Anna Laakkosen tuore väitöskirja pureutuu neuvostosuomalaiseen propagandaan, josta löytyy yllättäviä samankaltaisuuksia tähän päivään. Propaganda oli varsin samanlaista kuin sata vuotta sitten. Nyt esimerkiksi suomalaisia hautamuistomerkkejä tuhotaan ja asenne suomalaisia kohtaan on muuttunut. Laakkonen sanoo, että totalitaarisella yhteiskunnalla on pitkät jäljet ihmiseen ja ihmisten käyttäytymiseen. Laakkonen halusi väitöskirjaan pitkän aikajänteen, koska se osoittaa hyvin Neuvostoliiton poliittisten muutosten vaikutuksen sanomalehden kirjoitteluun. ANNA LAAKKONEN. – Kun mietin Suomea vastaan esitettyjä syytöksiä, tulee semmoinen olo, että tässä ei ole mitään uutta. Stalin otti lehdistön tiukemmin valtaansa ja yhtenäisti neuvostolehdistön koko Neuvostoliiton alueella. Laakkonen kertoo, miten toimittajat sisällissodan häviäjinä pelkäsivät valkoisten kostoa. Sellainen historia, mikä Venäjän valtiolla on kansalaisten vainoamisessa, jättää jäljet ihmisten mentaliteettiin. Väitös on jaettu kolmeen aikaperiodiin, joista ensimmäinen käsittelee vuosia 1920–1927. Neuvostoliiton kommunistinen puolue nimitti päätoimittajat tehtäviinsä ja niihin valittiin ainoastaan puolueelle uskollisia henkilöitä. Ihmisiä on pyritty passivoimaan niin pitkään. Hän suhtautui Venäjän tulevaisuuteen hyvin pessimistisesti ja sanoi, että meidän pitää ymmärtää, että Venäjän historiassa vapaammat kaudet ja suljetun yhteiskunnan kaudet ovat tavanneet vuorotella syklisesti. Kuhmon toimiston viralliset avajaiset ke 17.9.2025 klo 10.00 14.00 Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo Tervetuloa kakkukahville, makkaralle ja 10 x 50 euron lahjakortin arvontaan. Bloggaajat kertovat ihanasta elämästään uudessa kotimaassa – ja miten kauheaa se aiemmin Yhdysvalloissa oli. Myös Laakkosen tutkimustyö jatkuu, jos rahoitus järjestyy. – Raja oli tuossa vaiheessa kiinni ja ihmiset olivat valvottuja, joten mitään massamittaista paluumuuttoa Suomeen ei pystynytkään olemaan. VÄITÖSKIRJAN kolmas periodi käsittelee vuosia 1933–1937, jolloin lehden retoriikka muuttui entistä radikaalimmin. Kun Laakkonen aloitti väitöstutkimuksensa pro gradu -työnsä pohjalta, hän teki nimenomaan historiantutkimusta. Tapahtumat valikoituivat muun muassa siksi, että niiden kautta rakennettiin tiettyä suomalaisuutta Neuvostoliitossa. Laakkonen kertoo, että tilastojen mukaan Kainuusta loikattiin rajan yli pulavuosina kaikista eniten. Laakkonen sanoo tutkineensa Etsivän Keskuspoliisin (ent. Tosin myös äkillisiä muutoksia on tapahtunut Venäjän historiassa. LAAKKONEN oli vaihto-opiskelijana Petroskoissa vuonna 2008, eikä hän silloin voinut kuvitellakaan, millaiseksi tilanne tulee muuttumaan. Neuvostoyhteiskunnan ihanteita ja sanastoa alkoi näkyä. – Nyt tuntuu, että teemat, joita lehdissä esiintyi sata vuotta sitten, ovat yllättävän ajankohtaisia, Laakkonen sanoo. Myöskään Venäjän valtaapitäviin ei pidä suhtautua ymmärtävästi. Propagandan tarkoituksena on hämmentää ihmisiä; levittää monenlaista tietoa sillä tarkoituksella, että ihmiset eivät tiedä, mikä tieto on oikeaa. – Venäjällä on hirvittävän pitkät juuret siinä, että ei ole sellaista kansalaisyhteiskuntaa kuin vaikka meillä Suomessa. Hän sanoo, että ei odottanut – saati toivonut tällaista ajankohtaisuutta. Laakkosen väitöskirja voi auttaa ymmärtämään, mistä nyky-Venäjän syytökset Suomeakin kohtaan tulevat. Syytökset hämmästyttävät, mutta lähinnä siinä mielessä, että ne muistuttavat vanhojen lehtien tekstejä. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Punainen Karjala oli ainoa suomenkielinen sanomalehti Neuvosto-Karjalassa 1920-luvun ajan, joten sillä oli myös merkittävä valta-asema suomenkielisten keskuudessa. Tämä johti siihen, että hän otti lehdistön voimakkaammin bolševikkijohtajien kontrollin alle ja lehdistöretoriikka kautta Neuvostoliiton muuttui. – Neuvostovaltaa ylistettiin ja Stalinille oltiin kiitollisia ihanasta elämästä Neuvostoliitossa. Neuvosto-Karjalassa ilmestyneessä Punainen Karjala -lehdessä neuvostoliittolainen propaganda on selvästi nähtävissä. Kyseessä olivat valtion propagandakampanjat, joissa ihmisiä esitettiin hymyilevinä karikatyyreinä. Suomalaiset sanomalehdet lakkautettiin suuren terrorin aikana vuosina 1937–1938 ja Stalinin vainoissa lähes kaikki merkittävissä asemissa toimineet toimittajat teloitettiin. syyskuuta 2025 16 // Kuhmon toimiston viralliset avajaiset ke 17.9.2025 klo 10.00 14.00 Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo Tervetuloa kakkukahville, makkaralle ja 10 x 50 euron lahjakortin arvontaan. Sisältö muuttui vuonna 1928, kun Stalin vakiinnutti asemansa Neuvostoliiton johtajana. – Haastattelin yhtä 1930-luvulla Neuvostoliitossa syntynyttä naista, jonka vanhemmat olivat muuttaneet Suomesta sinne. Tällä hetkellä hän kirjoittaa tietokirjaa, joka painottuu toimittajien henkilöhistoriaan. Väitöskirja suomalaisten roolista Neuvostoliiton propagandassa Elisa Korhonen Anna Laakkosen perjantaina tarkastettava väitöskirja perehtyy ensimmäistä kertaa suomalaisten toimintaan neuvostolehdistössä. – Lehden johdossa oli alun alkaenkin hyvin kovia bolševikkeja ja se oli yksi keino ohjata lehdistökirjoittelua. Punainen Karjala ja suomalaisen neuvostoihmisen synty -väitöskirja avaa, millaista suomalaisuutta Petroskoissa vuosina 1920–1937 ilmestyneessä Punainen Karjala -sanomalehdessä suomalaiset emigranttitoimittajat pyrkivät rakentamaan lehdistökirjoituksilla ja retoriikalla. LAAKKONEN näkee nyky-Venäjän propagandassa yhtäläisyyksiä neuvostoajan alkuvaiheisiin. Jutuissa kerrottiin myös tarinoita aiemmasta kauheasta elämästä Suomessa ja niissä verrattiin elämiä keskenään. Suomalaiset toimittajat lähtivät mukaan kampanjoihin. Laakkonen rajasi aineiston kahteen kehyskertomukseen. Tuolloin lehtikirjoittelu oli vapaampaa ja monimuotoisempaa käsitellen esimerkiksi ihmisten haastatteluja ja muistelmia Suomen sisällissodasta. Ensimmäinen käsittelee Suomen sisällissodan tapahtumia ja toinen Karjalan autonomian syntyä, joka liittyy Venäjän sisällissotaan ja suomalaisten rooliin. Neuvosto-Venäjälle lähdettiin paitsi aatteen vuoksi, mutta myös pakolaisina. Laakkonen sanoo, että viimeiset kolmisenkymmentä vuotta on ollut Venäjällä vapaampaa ja länteen päin suuntautuneempaa aikaa. Laakkonen korostaa, hän ei ymmärrä Venäjän motiiveja. Ihmisiä pyritään sekoittamaan ja luomaan epätietoisuutta ja epävarmuutta. He olivat toimineet Kansanvaltuuskunnassa ja SDP:n kansanedustajina ollen näkyviä hahmoja – he pelkäsivät kuolemantuomiota ja vankeutta. Kuhmon toimiston viralliset avajaiset ke 17.9.2025 klo 10.00 14.00 Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo Tervetuloa kakkukahville, makkaralle ja 10 x 50 euron lahjakortin arvontaan. Siltä meininki vaikuttaa tänäänkin Venäjällä, Laakkonen toteaa. PUNAINEN KARJALA -lehti ilmestyi 17 vuoden ajan, joten väitöskirjan tutkimusaineisto oli erittäin laaja. – He kokivat, ettei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin paeta. Väitöstilaisuus oli perjantaina 12. syyskuuta Joensuussa. 1930-luvun propagandassa, missä esimerkiksi arvosteltiin länsimaita ja kehuttiin Neuvostoliittoa, tarkoituksena oli saada vastustaja eli länsimaat näyttämään heikoilta ja Neuvostoliitto vahvalta – erityisesti heidän johtajansa. Supo) arkistoja ja löytäneensä yhden takaisin Suomeen loikanneen henkilön, joka oli vuonna 1937 päässyt rajan yli metsien kautta. Hän kertoo hätkähtäneensä toimittaja Arja Paanasen Ilta-Sanomissa heinäkuussa julkaistua artikkelia siitä, miten Venäjä houkuttelee esimerkiksi yhdysvaltalaisia bloggareita asumaan Venäjälle. LAAKKOSEN MUKAAN sanomalehdillä oli tuohon aikaan keskeinen asema tiedonvälittäjänä, koska sähkeverkostot tai radiot yleistyivät vasta 1930-luvulla. Nyt on siirrytty taas uuteen vaiheeseen. Historian alaan kuuluva väitöskirja on tehty Itä-Suomen yliopistoon. NEUVOSTO-KARJALASSA asuneille punaisille suomalaisille ei käynyt hyvin. Esimerkiksi Laakkonen nostaa Venäjällä tapahtuneet oppositiopoliitikkojen vainot tai maata markkinoivan ihanteellisen puheen. Suomalaisten voi olla vaikea ymmärtää, millaisessa yhteiskunnassa siellä on eletty. Tämän kertomuksia avataan väitöskirjassa. Suomalaisia alueella oli parhaimmillaan noin 15 000. Moni olisi varmasti jäänyt mieluummin Suomeen. Laakkonen ei ole kovin optimistinen Venäjän tilanteen muuttumiseen ainakaan nopeasti. NEUVOSTO-KARJALA ja suomalaiset neuvostolehdistössä kiinnostavat Laakkosta väitöskirjan jälkeenkin