Kuhmolainen 14.11.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2018 malleja. Tule tutustumaan! Ylä-Vieksillä vietettiin perjantaista sunnuntaihin naisten jahtiviikonloppua, jonka järjestämisestä vastasi Elävä Kainuu Leaderin hanke Woman the Hunter. Suvi-Tuuli Juntunen, hankevetäjä Marika Moisanen, Susan Komulainen ja Elävä Kainuu Leaderin toiminnanjohtaja Pirjo Heikkinen lähtivät jänisjahtiin apunaan vanhempi koiraherra, eestinajokoira Aatos. MARRASKUUTA 2017 NRO 91 Kontion koulu Kaupunki laittaa koulurakennukset myyntiin keväällä 2018. >> 6-7 ”Olosuhteet ovat kunnossa” 6 4 1 4 8 8 1 2 6 2 5 7 1 7 4 6 KAJAANIN PIENKONE OY Taikatie 2, Kajaani 044 728 3020 Avoinna ark. >> 2 Kirjoittamiset on kirjoitettu Ammattivalokuvaaja Tea Karvinen kannustaa ihmisiä kulkemaan luonnossa yksin, jolloin luonnon rauhaa pääsee kuuntelemaan ja siitä nauttimaan omassa rauhassa. >> 5 Aatos jäniksen jäljillä Woman the Hunter: Kolmen päivän jahtiviikonloppu. >> 9 Pääkirjoitus: Tienpidon resurssien riittämättömyys korostaa autoilijoiden omaa vastuuta olosuhteiden havainnoinnista. 8.30-17.00 Kaikkien vuoden 2017 loppuun mennessä Lynx tai Ski-Doo kelkan ostaneiden kesken arvotaan 3 vrk:n loma-paketti Rukalla! Osta ja osallistu myymälässä! LEIJA, RUKA VKO10 / 3 VRK TO-SU 8.-11.3.2018 Myymälässä esillä v. Sivu 8. PERUSTETTU 1959 | WWW.KUHMOLAINEN.FI | IRTONUMERO 2,50 € TIISTAI 14. >> 10 Unto Heikura kävi katsomassa kirjoittamansa Kirkkokapina-näytelmän ja kertoi jättävänsä kirjoittamisen. >> 4 Green Care Hanketyöntekijät saivat tänä vuonna valmiiksi monta ympäristötyötä. Kuhmon vuoden yrittäjä Pertti Koivisto sanoo, että jos lumitilanne heikkenee, keksitään muuta. Terhi Tulenheimo
Tarkkaavaisuutta ei voi olla koskaan liikaa Pääkirjoitus 14.11.2017 Paikallislehti Kuhmolainen, perustettu 10.7.1959 6 Päätoimittaja: Timo Kyllönen 044 332 5320 6 Jakelupäivystys: 0800 955 05 6 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@slpmedia.fi % 21 79 A volouhoksen yli puhalsi jäinen viima. Tämä, jos mikä, vaatii autoilijoilta olosuhteiden lukemista. www.kuhmolainen.fi N ykymallissa oppivelvollisuus päättyy yläkoulun jälkeen tai siihen, että nuori täytää 17 vuotta. Pitääkin punnita tarkkaan tehtävien ratkaisujen mahdolliset hyödyt ja haitat. Löytäjien tarkoituksena on ilmoittaa pallon mukana seuranneella kortilla lähettäjille, että ainakin tämä ilmapallo löysi tiensä kaukaiseen Kuhmoon. Motivaationgelmiin on etsittävä kullekin nuorelle räätälöityjä ratkaisuja kädestä pitäen. Tämä kaikki tietenkin maksaa rahaa, mutta ehkä raha on kuitenkin pieni hinta siitä, että nuoren yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen riski vähenee. Yhtenä keinona voisi olla oppivelvollisuuden pidentäminen. Toki syrjäytymiseen vaikuttaa moni muukin tekijä, kuten päihteiden väärinkäyttö, joten kyseessä on kokonaisuus, joka pitää huomioida. Taunon ja Mairen palkinnon luovuttivat Kainuun Yrittäjien varapuheenjohtajat Salme Rusanen ja Paavo Pentikäinen. Tätä kaivostoimintaa riittää ainakin sadaksi vuodeksi. Tämän louhoksen malmi 40 vuodeksi ja tiedossamme olevassa esiintymässä 60 vuodeksi, kertoi insinööri ja ohjasi meidät mukanaan seuraamaan prosessia, jossa Karjalan kivi pyöritellään pelleteiksi. Kuhmolainen delegaatio vietti kaksi vuorokautta ystävyyskaupungissa nauttien ylenpalttisesta vieraanvaraisuudesta. 2 KESKUSTELE KUHMOLAINEN – Tiistaina 14. Osa jää kuitenkin vaille mitään opiskelupaikkaa ja yhteiskunnan kannalta ajelehtii päämäärättä. Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon sai Ikihonka oy:n toimitusjohtaja Mauno Mattila. Oma lukunsa ovat opintonsa aloittavat, mutta keskeyttävät nuoret. Miten sitten vastata motivaation puutteeseen. Kyse ei ole sadoista metreistä vaan kymmenistä kilometreistä. Oppivelvollisuutta on jatkettu ennenkin siitä, kun se 1921 säädettiin. Valtion tienpitoon osoittamat resurssit ovat olleet jo pitkään täysin riittämättömät, ja se näkyy myös urakoitsijoiden mahdollisuudessa mitoittaa kalustoaan ja työntekijöitään riittäväksi laajalle tieverkolle. T auno ja Maire Rusanen valittiin kuhmolaisiksi vuoden yrittäjiksi. Vastauksia yhteensä 369 kappaletta. Koulupudokasnuori ei ehkä itse näe asiaa olleenkaan vakavana. Louhokset mitat ovat mammuttimaiset, ja lisää tulee koko ajan. Kun oppivelvollisuuslakia säädettiin, vastustettiin sitäkin kustannusten vuoksi. Uusi kysymys: Omistatko tai onko perheesi joskus omistanut koiran. Tuuli työnsi puheet takaisin suulakeen. marraskuuta 2017 Vanha kysymys: Onko ylinopeuden ajaminen mielestäsi liian yleistä. Pidempi oppivelvollisuus Kolumni Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@slpmedia.fi Kirjoittaja on paikallislehti Kuhmolaisen toimittaja. Pikkukuvassa Yhdyspankin maapallokerhon kutsu lasten pikkujouluun, jossa ”hauskasta ohjelmasta vastaa alaasteen 6D-luokka”. Kyseinen pallo oli avrustettu Ranskan punaisen ristin tunnuksella ja mukana olleen kortin mukaan lähettäjä on Versaillesista, Ranskasta. Vaikka talvi on vasta aluillaan, ongelmallisista keliolosuhteista on jo kokemusta Kuhmossakin. Ehkä nyt on taas syytä vastata ajan haasteeseen, sillä pelkkä peruskoulun suorittaminen ei riitä nykyaikaisilla työmarkkinoilla, jotka vaativat koulutettu työvoimaa. Näillä tieosuuksilla korostuu autoilijan vastuu mitoittaa tilannenopeus keliä vastavaksi. Peruskoulun jälkeen hän on periaatteessa vapaa tekemään, mitä haluaa. V iime sunnuntaina löysivät jänisjahdissa olleet Kalle Pappila, Niilo Peiponen ja Eemil Huurinainen harvinaisen pitkän matkan ilmojen halki purjehtineen ilmapallon. Autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat ovat tässä suhteessa samassa asemassa: esimerkiksi musta jää voi yllättää vauhdista tai kulkutavasta riippumatta. Palstan kokosi Timo Kyllönen. Ilman koulutusta ei ole työtä ja ilman työtä elämä rakentuu yhteiskunnan tukien varaan. Tällä palstalla katsotaan Kuhmolaiseen, joka ilmestyi 13. Syrjäytymisellä ja köyhyydellä on kuitenkin taipumusta periytyä, joten syrjäytymiskierteen torppaaminen heti alkuun on ensiarvoisen tärkeää. Valtaosa jatkaa lukioon, ammattikouluun tai muualle. Auttaako pakko, jos nuori ei ole ollenkaan kiinnostunut opinnoista. Ei yksin. 30 vuotta sitten. Joku pitää lukion jälkeen välivuoden, katselee maailmaa ja jatkaa sitten opiskelemaan korkeakouluun. Kaikki seitsemänvuotiaatkaan eivät välttämättä ole kypsiä aloittamaan koulua, joten miten sitten kuusivuotiaat, vaikka koulun aloitus aikaisemmin olisikin suunniteltu “kevyeksi”. L iikenteessä on menossa ajanjakso, jolloin tielläliikkujilta vaaditaan erityistä keliolosuhteiden tarkkailemista. Kaikki kainuun alueen palkitut kokoontuivat Kajaaniin yrittäjäjuhlaan, jossa palkinnot jaettiin. Näkisin oppivelvollisuuden ulottamisen toiselle asteelle järkevänä ratkaisuna. Tästä johtuen on tavallista, että vaikka kaikki kalusto olisikin töissä, jossakin on aina vielä hoitamattomia teitä. marraskuuta 1987. Arvostelua on kohdistettu tienpitoon, missä kieltämättä on alueesta riippuen suurta vaihtelua: muun muassa hoitoluokkien ja urakka-alueiden vaihtelusta johtuen samalla matkalla voi tulla eteen varsin erilaisia olosuhteita. Ammattikouluissa luku on huomattavasti suurempi kuin lukioissa. A Yhtenä keinona voisi olla oppivelvollisuuden pidentäminen. Vastaukset: Kyllä 79 prosenttia, ei 21 prosenttia. Kun tiet eivät ole enää maisemasta huolimatta välttämättä sulia, mutta toisaalta ei olla vielä selvästi talviolosuhteissakaan, olosuhteiden havainnointi vaatii kuljettajilta jatkuvaa hereillä olemista. Myös aikaistaminen vuodella voisi tuoda hyötyjä, mutta siihen suhtaudun varauksellisesti, sillä lapset kypsyvät eri tahtiin
Kuva on otettu 17. KATOT | IKKUNAT | ULKO-OVET | NOSTO-OVET www.smartiaremontit.fi Tilaa ilmainen arviokäynti 010 574 5511 KOTISI PARHAAKSI! REMONTIT VAHVALLA KOKEMUKSELLA p. Uutisvinkit ja tiedustelut: Puhelimitse 044 332 5320, sähköpostitse toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi. Oma asuinalue ja Kuhmolainen-lehti on asiakkaallesi keskeisen tärkeä. Ensi vuonna Suomen velanotto lähes puolittuu 5,4 miljardista 2,96 miljardiin. Peruskoulujen tasa-arvoa vahvistetaan erityisrahoituksella ja nuorisotyöttömyyden hoitoon sekä nuorisotyöhön lisätään toimia syrjäytymisen vähentämiseksi. Mm.Vatsa,niveletjakilpirauhanen. Naistentauteihinjasynnytyksiinerikoistuvalääkäri,yleislääkäri. Kaikkikirurgisettaudit,pkl-toimenpiteet,luomenpoistot,tuki-ja liikuntaelinsairaudet,urheiluvammat, tapaturmat,eläkeasiat,työkyvyn arvioinnit,ajokortti-jaasetodistukset •Alaraajatutkimuksetjatukipohjallisetfysioterapeutti Markku Vikström pe 8.12. Ultraäänitutkimukset. Maksutonta varhaiskasvatusta 5-vuotiaille kokeillaan, perhevapaauudistus toteutetaan, äitiyspakkauksen arvoa korotetaan 30 eurolla ja pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee. •Fysiatrianerikoislääkäri Pekka Tiura ke 15.11. Naiset,lapset,urheilu-jayleislääketieteenpotilaat. Kirjoittajan nimeä ei anneta toimituksen ulkopuolelle. Uusiutuvan energian tuella voidaan vauhdittaa muun muassa liikenteen biokaasuhankkeita, aurinkosähköä ja energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Fysiatrian erikoislääkäritutkiituki-jaliikuntaelinsairauksia,kutenselän,niskanja niveltenoireitajakiputiloja.Fysiatri arvioijadiagnosoimyöshermostollisiinjamuihinsairauksiinliittyvää toimintakyvynalentumista,sekäsen hoitoajakuntoutustarvetta.Erikoisosaamisalueenafaskiamanipulaatiot. Paikallislehdellä pääset lähelle, osut keskelle asiakkaasi arkea ja ajankohtaisia hankintoja. Turvakoteja lisätään ja päihdeongelmaisten äitien hoitoon panostetaan. •Yleislääkäri Marjo Pantti to 14.12. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja otsikoida tekstiä. Etualalla on Iso Kaurojärvi. Kirjoita alkuun KUH ASIA, sitten välilyönti ja sen jälkeen mielipiteesi. 050 315 5849 Kuhmolainen jaetaan TÄYSPEITTONA ti 5.12. Keskusta jatkaa satavuotiaan Suomen kuntoon laittamista. Koulukatu10Kuhmo,p.(08)6521533 www.kuhmonlaakaripalvelu.fi MRI-kuvaukset (magneettirekka) su 19.11. Nyt talous kasvaa ja työllisyys paranee kaikissa maakunnissa. Tiistaina 14. Pienyritykset maakunnissa vastaavat Suomen työpaikoista ja etenkin Suomelle tärkeästä viennistä. maaliskuuta 2016 kello kuudelta aamulla. ja ke 20.12. Puhtaita energiaratkaisuja edistetään 20 miljoonalla eurolla enemmän kuin kuluvana vuonna. Risuja ja ruusuja. 010 665 9012 asiakaspalvelu.kuhmolainen@slpmedia.fi Kun muutat, muista ilmoittaa uusi osoitteesi myös meille! Kerro mielipiteesi! Mikä ärsyttää. Siinä erityisen tärkeää on, että naisvaltaisilla julkisen sektorin aloilla työskentelevien tulot on pystytty pitämään nykytasolla kilpailukykysopimuksesta huolimatta: alle 15 vuotta töissä olleelle, 2500 euron palkkaa saavalle jää jatkossa käteen kaksi euroa enemmän ja pidempään työskennelleelle kaksi euroa vähemmän. •Röntgenlääkäri Anita Hiltunen su 19.11. Pienyrittäjien asemaa ja työllistämistä on myös helpotettu ja byrokratiaa vähennetty. Tästä huolimatta teemme useita parannuksia perusturvaan kaikkein köyhimmille: vähimmäispäivärahoja, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja kolmannen kerran tällä kaudella myös takuueläkettä nostetaan. Monipuolista maastoa, mutta silti pitkosten ansiosta helppokulkuista.” Keskustelua Green Care -hankkeen työkohteista Mielipiteet: toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi, Kuhmolainen, Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo. Pienituloisten opiskelijoiden tuki nousee yleiseen asumistukeen siirtymisen ja opintotuen huoltajakorotuksen myötä säästöistä huolimatta. Niiden kasvumahdollisuuksista on siksi huolehdittava. Kirjoita viestin alkuun KUH ASIA sitten viesti Ohje: Yleisönosastossa julkaistaan ensisijaisesti vain omalla nimellä kirjoitettuja mielipiteitä. Nimimerkkikirjoituksia julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Erityisen positiivista on Kainuun nousu valtakunnan kärkeen työttömyyden vähentymisessä ja avoimia työpaikkoja on tarjolla. Tarvitsemme nyt lisää työvoimaa ja koulutusta alueellemme. Marisanna Jarva Kansanedustaja, Paltamo Suunta on käännetty Eduskunnasta Lääkäreiden vastaanottopäivät Kysy myös päivystyksestä Puhelinajanvarauksemme arkisin klo 8.15-15.30 Nyt myös nettiajanvaraus www-sivuiltamme www.kuhmonlaakaripalvelu.fi Uusimme myös reseptit, Kela korvaa osan kuluista! •Gynekologi Eeva Kajalo ke 13.12. ” Kuhmosta löytyy hyvin varsinkin puutyötaitoisia ympäristörakentamisen suorittavan työn tekijöitä jotka pystyy myös soveltamaan taitojaan maastossa.” ” Hyvää työtä on tehty kuhmolaisten hyväksi!” www.kuhmolainen.fi “Hepokankaan lenkki on viimeistään nyt aivan erinomainen lähilenkkipaikka aivan taajaman tuntumassa. Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo eine.kotamaa@slpmedia.fi, p. Lähetä viesti numeroon 17192 Mikä pännii. Naistentautienjasynnytysten erikoislääkäri. marraskuuta 2017 – KUHMOLAINEN 3 Lukijakuva Kuhmolainen Voitto Haverinen sanoo, että vaikka on nähnyt monet auringonnousut, vastaavaa taivaan roihuamista hän ei ole nähnyt. ja ke 24.1. Puurakentamista edistetään ja biotalouden monipuolista uutta tuotantoa koko maassa vauhditetaan. Lähetä tekstari. Erikoislääkärinlähetteellä. Varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan, vapauttaen 6 700 uutta perhettä maksuista. Maamme etu on, että hanskoja ei nyt tiputeta. Alueille tärkeä kuljetustuki sai jatkoa, koska kuljetuskustannuksista ei saa muodostua estettä kansainvälisessä kilpailussa. Kuhmon kotitalouksille varhaisjakelualueella. Kirjoituksia ei palauteta. Loppuvaalikauden tärkein tehtävämme on huolehtia hyvän kehityksen jatkumisesta ja saada kaikki mukaan. •Kirurgi Esko Ripaoja ma 20.11. Tekstiviestit: Lähetä viesti numeroon 17192. ja to 23.11. IlmoIttaja, ota sinäkin oikotie kuluttajan kotiin! Viime vaalien aikana viesti kansalta meille oli selkeä; on saatava hallitus, joka tekee tarvittavat muutokset ja kääntää Suomen laivan suunnan. Lähetteemme ovat voimassa terveys keskuksen laboratoriotutkimuksiin ja myös röntgenkuvauksiin. Samalla pienennetään työn verotusta 270 miljoonalla eurolla. Kirjoita napakasti
Tuorerehupuolella on melko isojakin paikallisia ja alueellisia eroja. MTK:n ansiomerkin saivat eläkkeelle jäävä maaseutusihteeri Anja Karppinen ja Jouni Seppänen, joka ei ollut paikalla kokouksessa. Kaupungin tarkastuslautakunta on todennut tuoreeltaan, että Kontion koulun ja Mäkikadun päiväkodista aiheutuviin purkukustannuksiin on varauduttava. Viljelijöiden jaksaminen nousi myös esiin kokouksessa. päivänä helmikuuta 2018. selvittää Karjalainen. Kuhmon Kamarimusiikin aikana sali ja tapahtumaan liittyvät toiminnot ovat vielä käytössä hyvin pitkälle entiseen tapaan. Yhteensä kustannukset ovat lähes 0,7 miljoonaa euroa. Kaupunki myy Kontion koulun kiinteistöt ilman tontteja. – Ministeriö tarvitsee ne luvut, jotta pystyy osoittamaan ulospäin, että meillä on kerättyä tietoa. Sen kautta on mahdollista saada tilalle henkilö, jonka kanssa keskustella ja miettiä selviytymiskeinoja, jos jaksaminen on tiukilla. – Sen takia ihmisten pitäisi ilmoittaa havainnot riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilöille, jotta ne voidaan kirjata järjestelmään, huomautti MTK-Pohjois-Suomen kenttäpäällikkö Markku Karjalainen MTK-Kuhmon syyskokouksessa maanantaina. Joillakin tiloilla nurmirehusta saatiin taas ihan hyväkin sato. Oulussa lauantaina olleessa MTKPohjois-Suomen 100-vuotisjuhlassa ansiomerkki jaettiin Riitta Kähköselle, Ari Kyllöselle ja Kalevi Kärnälle. päivänä helmikuuta 2018. Vanhan lukiorakennuksen purkaminen nykyiseltä puukoulualueelta maksoi vuonna 2015 urakkana noin 138 400 euroa. Mäkikadun päiväkotirakennusta tarjotaan myytäväksi ehkä jo tämän vuoden puolella. Varsinkin tuolla länsilaidalla se menee rehutavaraksi. Korjatun sadon osalta on ollut myös laatuongelmia. Myös omaan jaksamiseensa kannattaa kiinnittää huomiota. Kuhmon ensimmäisen kansankoulun syntysanat lausuttiin kuntakokouksessa vuonna 1882 eli 135 vuotta sitten. Mäkikadun päiväkoti on edelleen käytössä Kainuuntien ja Mäkikadun kulmassa. Erityisesti Leppä oli korostanut Tassu-palvelun käyttöä, sillä ministeriö tarvitsee faktatietoja alueista, joilla pedot liikkuvat. Kiviniemellä, missä Kontion koulurakennukset vierekkäin sijaitsevat, on tehty paljon kouhmolaista kouluKontion koulurakennukset tulevat myyntiin aikaisintaan keväällä 2018. Kontion koulun myyntiin tuloa siirtää tuonnemmaksi myös kesän 2018 Kuhmon Kamarimusiikin tarpeet. marraskuuta 2017 Antero Komulainen antero.komulainen@slpmedia.fi Kuhmon kaupunki laittaa Mäkikadun päiväkodin kiinteistön myyntiin mahdollisesti tämän vuoden puolella. Kuhmon ensimmäisen varsinaisen kansakoulun perustaminenkin aikoinaan viivästyi, koska Kuhmossa oli vielä 1870 tehokkaasti järjestetty kiertokoulujärjestelmä. Ministeriö tarvitsee Tassu-tietoja pedoista historiaa. Silloin puhuttiin jopa kansakoulukartanosta. Kuhmon kaupungin tekninen johtaja Jari Juntunen arvioi tuoreiden taulukkotaksojen kautta, että vanhan valkoisen 2583 kerrosneliön koulurakennuksen purkaminen maksaisi noin 250000 euroa ja 70-luvulla valmistuneen isomman tasakattoisenkoulun ja 4089 kerrosneliön purku noin 400000 euroa. – Onko voimavaroja ja tarvitseeko kenties ulkopuolista apua, joko talousneuvontaa tai terveydenhoidon palveluja. Seppo Vilén Kontion koulun rehtori Kontion koulun kiinteistöt tulevat myyntiin keväällä 2018. Kontion koulun laaja matala osa valmistui vuonna 1973. Jos siellä on niin sanottuja valkeita alueita, niin kuin oli välillä Pohjois-Karjalan puolella, jossa oli tämä boikottihomma, niin ministerin mielestä se on kuin ampuisi itseään jalkaan. Ministeriö käyttää Tassun tietoja päättäessään kannanhoidollisista luvista, ja keskusteluja EU:n suuntaan käytäessä, toimivat Tassu-tiedot niin ikään lähtökohtina. – Siellä on semmoista, että ei välttämättä enää leipäviljalaatua tule. Näiden koulukiinteistöjen osalta koulurakennusten myyntiinpano näyttää siirtyvän ensi kevääseen. Vilénin saaman tiedon mukaan vielä varauksellinen arvio muuttoajankohdasta on 5. Melalla on menossa Välitä viljelijästä -projekti. Kontion koulujen purku maksaisi 0,7 miljoonaa Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@slpmedia.fi Petoasiat olivat esillä MTK:n johtokunnan keskustellessa maaja metsätalousministeri Jari Lepän kanssa. Kontion koulun molempien rakennusten jatkokäyttöja myyntisuunnitelmista Kuhmon kaupungintalolla on tehty alustavia aikatauluja ja valmisteluja. Mirjami Haverisen kirjoittaman Kuhmon koululaitos 1884–1984 -kirjan mukaan Kuhmoniemen pitäjään kirkonkylän kansakoulu valmistui Kiviniemelle vuonna 1884. 4 PUHEENAIHEET KUHMOLAINEN – Tiistaina 14. Tuotettava vilja on enimmäkseen rehutavaraa, toteaa kenttäpäällikkö Karjalainen. Kainuu-Koillismaa-alueelle on Mela palkkaamassa erikseen henkilön tätä tarkoitusta varten. Palkitseminen suoritettiin myös MTK-Kuhmon syyskokouksessa. A Varauksellinen arvio muuttoajankohdasta on 5. Ensimmäisen kansakoulun hirsirakennus purettiin uuden koulurakennuksen rieltä vuonna 1969. Katso jutun kuvat digilehdestä.. Myös sen käyttäjät muuttavat, kun uusi puukoulu valmistuu käyttökuntoon. Kontion koulun rehtori Seppo Vilén kertoi tiedustelleensa viime viikolla muuttoaikataulua uuteen kouluun sisäilmakonsultilta. Tulevaisuudesta se samalla muistuttaa, että kiinteistöjen tasearvo on kirjattava aikanaan alas, mikäli kiinteistöt eivät ole käytössä kolmeen vuoteen. Tapahtuman aikana heinäkuussa Kontion koulun sali on ollut käytössä yhtenä konserttisalina, koulun ruokasali ja sisäpiha kamarimusiikkikahviona, sen viereinen tila kamarimusiikkimyymälänä, luokkatiloja lipputoimistona ja myös harjoitusja opetustiloina Sekä Kontion koulun että Mäkikadun päiväkodin tyhjäksi jääminen ja vapautuminen käytöstä vuonna 2018 liittyvät Kuhmon uuden puukoulun valmistumiseen. – Meillä esimerkiksi itälaidalla on alueita, joissa säilörehusadosta ei ole tullut kovin hyvä. Kainuun puolellahan kohtuu vähän leipäviljan tuotantoa onkin. MTK-Pohjois-Suomen alueella viljasadosta karkeasti noin 15 prosenttia on jäänyt peltoon. Päiväkoti on edelleen päivähoitokäytössä. Rakennus oli vielä koulukäytössä 60-luvulla. Kesän ja syksyn sääoloja seurannut satotilanne oli yhtenä suurena aiheena MTK-Kuhmon syyskokoukseen liittyneessä maatalouspolitiikan katsauksessa. Naapurit voivat pitää huolta toisistaan ja tiedustella kollegan kuulumisia. Siinä vain tekee vahinkoa omalle asialleen
– Suurin hankkeemme oli Kalevalan hiihtolatusilta, jota levennettiin Hopeasompaa varten. Erityisesti siltahommissa on ollut mukava olla, Jyrki Kukkonen sanoo. Saa olla luonnossa ja ulkoilmassa. AnTero KomulAinen AnTero KomulAinen. Kolmea asiakokonaisuutta edelsi asiantuntija-alustus. Remontissa uusittiin kansi ja kaiteet, mutta perustukset jätettiin ennalleen. Susifoorumista päätettiin muodostaa säännöllisesti kokoontuva yhteistyöryhmä. Tiistaina 14. Eri puolilla Kuhmoa työskennelleet ryhmät ovat saaneet vuosien aikana paljon aikaan, ja yksin tämän vuoden aikana työkohteita on ollut useita. Katso lisäkuvat digilehdestä. Jorma Kyllösen työporukka kertoo pitäneensä maastotöistä erittäin paljon. Myös sosiaalinen media valtaa hyvin paljon alaa susikeskusteluissa. Osion alusti Helsingin Sanomien toimittaja Heli Saavalainen. Jorma Kyllönen kertoo, että hänen ohjauksessaan ollut työryhmä on keskittynyt rakentamaan muun muassa siltoja ja pitkoksia. marraskuuta 2017 – KUHMOLAINEN 5 Monta kohdetta valmiiksi hanketyönä Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi Kolmevuotisen Kuhmon Green Care -hankkeen työt alkavat olla loppusuoralla, ja hankeaika päättyy lopullisesti tammikuun lopussa. – Parempi täällä on työskennellä kuin sisätiloissa. Ensimmäisenä keskusteltiin Suomen susikannan statuksesta ja seurannasta. Sosiaalinen kestävyys on ollut monin paikoin koetuksella ja siihen on tärkeä löytää toimivia ratkaisuja. Latu-uraa on muokattu tässä kohdassa myös muuten, sillä nyt sillalle lasketaan suoraan mäen päältä. Hän toivoi, että tämä tilaisuus olisi alku pysyvälle foorumille, jossa keskeiset toimijat pystyisivät etsimään ongelmiin yhdessä toimivia ratkaisuja. Raitis ilma voittaa hallityöskentelyn, he vakuuttavat. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoi, että susi on runsastunut voimakkaasti Euroopassa ja levittäytynyt alueille, joissa sitä ei ole tavattu vuosisatoihin. On muodostunut uusia pareja ja uusia pentueita. Uusittu silta sijaitsee kolmen kilometrin lenkin koillisnurkassa neulansilmämutkan takana. Ilman niitä näytteiden keruuta ei pystytä kohdentamaan oikein. Helmikuussa 2015 alkaneen Kuhmon Green Care -hankkeen tavoitteena on ollut parantaa pitkään työttömänä olleiden kuhmolaisten työja toimintakykyä erilaisten luontolähtöisten menetelmien avulla. Toisessa osiossa keskusteltiin sosiaalisesta kestävyydestä ja toimenpiteistä sen varmistamiseksi. Myös sen käyttäjät muuttavat, kun uusi puukoulu valmistuu käyttökuntoon. Kuhmon Green Care -hanketta rahoittivat Euroopan Sosiaalirahasto sekä Kuhmon kaupunki. – Myös sillan alle johtavaa ränniä on levennetty. Syksyn väliarviota ei enää tehdä, sillä luotettava arvio todettiin mahdottomaksi lumettoman kauden havaintojen vähyyden vuoksi. Ryhmiä on tällä hetkellä 23, mutta pian perustetaan yksi lisää. Varsinaisia susialueiden asukkaiden edustajia foorumissa ei ollut. Jorma Kyllönen (vas) ja Jyrki Kukkonen kertovat, että Tönölään rakennettu silta oli työporukan suurin yksittäinen rakennushanke. Medialta toivottiin tietojen todenperäisyyden varmentamista. – Tällä työmaalla on ollut parhaillaan 7–8 miestä, ja työtä tehtiin kuukauden verran, Kyllönen kertoo. Hän totesi esityksessään, että media helposti vahvistaa vastakkainasettelua, koska mielikuvat ja tunteet korostuvat helposti. Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg korosti avajaispuheessaan rakentavan keskustelun ja yhteistyön merkitystä susikonfliktin ratkaisussa. Kun entinen silta oli 4,7 metriä leveä, uuden leveys on kuusi metriä. Ensi kevään arvioon onkin tarkoitus panostaa entistä enemmän. Järjestöistä paikalla olivat Metsästäjäliitto, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja MTK. Keskustelun alusti susireviiriyhteistyöryhmiä koordinoiva Mari Lyly Suomen riistakeskuksesta. Päivittäisen työn lisäksi hankkeessa on järjestetty tarpeen mukaan erilaisia työja toimintakykyä lisääviä toimintoja. Siltaa täytyi leventää, sillä Hopeasompa-normien mukaan sillalle täytyy mahtua kaksi hiihtäjää rinnakkain. Foorumi järjestettiin viime torstaina. Suomessa on silti reilusti vähemmän resursseja kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa DNA-näytteiden kerääjiä on kymmenkertainen määrä. Kokouksessa oltiin yhtä mieltä, että olisi tärkeää saada aikaiseksi kanta-arvio, johon kaikki osapuolet voivat luottaa. Mäkikadun päiväkoti on edelleen käytössä Kainuuntien ja Mäkikadun kulmassa. Kuhmon Kamarimusiikin aikana sali ja tapahtumaan liittyvät toiminnot ovat vielä käytössä hyvin pitkälle entiseen tapaan. Kolmas asiakokonaisuus käsitteli median roolia susikonfliktissa. Viranomais-ja tutkijapuolta tilaisuudessa edustivat maaja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus sekä poliisi. Muita tämän vuoden rakennushankkeita olivat Lentiiran hautausmaan uusi wc, Jyrkänkosken raivaus, hiihtokeskuksen rajausaitojen korjaus ja maalaus sekä Kelon terassin pöytien uusiminen. Metsästäjäliitto paranteli asemaa susikeskustelussa Kontion koulun kiinteistöt tulevat myyntiin keväällä 2018. Myös Suomessa kanta on muuttunut keväisen kanta-arvion jälkeen. Ajatuksena oli koota keskeiset toimijat keskustelemaan sudesta ja sen kannanhoidosta sekä kriittisistä ongelmakohdista. DNA-tutkimuksen lisääminen tarkentaa arviota, mutta vaatii silti yhä TASSU-havaintoja. Hankeporukka valmisteli tulevia Hopeasompa-kisoja myös muilta osin, sillä se raivasi kisayleisölle parkkipaikkoja Kanninvaarantien alussa sijaitseville pelloille. Keskustelussa mukana oli myös Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden ja Ylen toimittajia. Reviiriyhteistyöryhmät on perustettu edustamaan paikallista ääntä susikysymyksessä. Siksi havaintojen kirjaaminen on laadukkaan arvion kannalta ensiarvoisen tärkeää. Timo Kyllönen Kuhmolainen toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Suomen Metsästäjäliitto kutsui ensimmäisen valtakunnallisen susifoorumin koolle Riihimäen Erätalolle. Maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi korosti omassa puheenvuorossaan oikean tiedon lisäämisen ja sen tehokkaan välittämisen tärkeyttä
Uusien työntekijöiden myötä minä ja Leena voisimme keskittyä liiketoiminnan hallinnointiin, Tolonen sanoo. Nuoren Yrityksen Kehittämisstipendi myönnettiin Makea Cafe & Deli Oy:lle Sotkamoon. – Lisäksi haluaisimme palkata uusia työntekijöitä. . Palkitsemistilaisuudessa olivat mukana myös Kainuun Yrittäjien puheenjohtaja Miariikka Tervonen ja toimitusjohtaja Pekka Ojalehto. Kalle Tolonen ja Leena Sarpola ostivat yrityksen vuonna 2014 kesälomareissunsa innoittamina. Tavoitteena on palauttaa laji sen entisille asuinsijoille Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. marraskuuta 2017 Jukka Keränen jukka.keranen@kainuunsanomat.fi Pirkanmaalle Seitsemiseen rakennettu metsäpeurojen totutustarha sai ensimmäiset asukkaansa keskiviikkona, kun sinne tuotiin kaksi Kuhmosta pyydystettyä villiä metsäpeuraa. 6 PUHEENAIHEET KUHMOLAINEN – Tiistaina 14. Pertti Koivisto SnowWay Ky:n/ Suomen Kunttapihan yrittäjä Heikki Kela on Vuoden yrittäjä. . hanna laukkanen. Suomussalmi: Raate Travels Oy/Raatteen Portti . Suomussalmen Yrittäjät perustettiin 40 vuotta sitten vuonna 1977. Kajaani: Vesikattopalvelu Kemppainen Oy . – Moni rajavartiolaitoksen työstä eläkkeelle jäävä on hyvässä kunnossa. Hänelle oli jo työuran aikana selvää, mitä hän tekee siirtyessään pois töistä. Tulevina vuosina luontoon vapautetaan totutustarhassa asuvien metsäpeurojen jälkeläisiä. Koivisto on luonut suhteita keskiEurooppaan, ja on tyttärensä luona Berliinissä tavannut entisiä asiakkaitaan. Vuoden yrittäjä: SnowWay Ky/ Suomen Kunttapiha, Suomussalmi. Maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa palkittu Vuoden yrittäjä, suomussalmelainen Heikki Kela kehottaa yrittäjän uraa miettivien keskittymään suunnitelmallisuuteen. Yrittäjyyteen hänen mielestään kuuluu nöyryys asiakkaita kohtaan, jolloin yrittäjän pitää olla valmis vastaamaan puhelimeen myös sunnuntaiyönä. Puolanka: Aution Rauta Oy . Koivisto järjestää ohjelmaa muun maussa hotelli Kalevalan asiakkaille. – Kuhmossa olosuhteet ryhmien ohjaamiseen luonnossa ovat erinomaiset. Osa perustajajäsenistä jatkaa edelleen työtä yrittäjänä. Suomussalmen kunnanjohtaja Asta Tolonen viittasi puheessaan yrittäjien tärkeyteen sanomalla yritysten olevan paikkakunnalle elämän ja kuoleman kysymys. . – Yritystä perustettaessa ei kannata lähteä soitellen sotaan, jotta yritys ei mene ensimetreillä nurin, Suomen Kunttapiha / SnowWay Ky:n yrittäjä Kela sanoo. Usea jatkaakin töissä tai perustaa yrityksen, Koivisto sanoo. Sotkamo: Superpark Oy . Samalla vietiin yksi villi kuhmolainen metsäpeurauros Lauhanvuoren totutustarhaan, jonne viime viikolla eläintarhoissa kasvaneet metsäpeurat ovat jo ehtineet kotiutua. Hyrynsalmi: Hyryn Kello ja Kulta Ky . Reki-Pertti -yrityksen Koivisto perusti vuonna 1995 jäätyään eläkkeelle Rajavartiolaitokselta. . Paltamo: Kiehimänportti Oy . – Koko pyyntiprosessi sujui täysin ennakkoon suunnitellulla tavalla, ja kaikki kolme pyydystettyä yksilöä voivat hyvin, kertoo hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksen tiedotteessa. Metsäpeurojen pyynnistä vastanneet Luonnonvarakeskuksen metsäKuhmon metsäpeurat perillä Pirkanmaalla MeTsähalliTus Hanna Laukkanen hanna.laukkanen@slpmedia.fi Kuhmon Vuoden yrittäjänä palkittiin lauantaina Pertti Koivisto. Nuori yritys: Kehittämisstipendi Makea Cafe & Deli Oy . . . Ne saavat seurakseen eläintarhoissa kasvaneita yksilöitä myöhemmin marraskuussa. . 1,5 kuukautta siitä me avasimme oman Makea -kahvilamme, 31-vuotias Kalle Tolonen sanoo. Senioripalkinto: Yrjö Moilanen, Suomussalmi. – Nykyään yhdistyksen järjestäytymisaste on 50, mikä on oikein hyvä luku, yhdistyksen puheenjohtaja Timo Matero sanoo. SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen luovuttamassa Kuhmon yrittäjäpalkintoa Pertti Koivistolle. . Tolosen mukaan lähitulevaisuudessa he haluaisivat saada enemmän yritysasiakkaita. Tolonen sanoo, että Sarpolan vahvuus on henkilöstöjohtaminen ja hänen erikoisosaaminen on myynti, Täten he yhdessä muodostavat hyvän tiimin. Vuosina 2012 ja 2013 sai Kainuun Yrittäjiltä kiitosta aktiivisuudestaan. Kuhmo: Tmi Reki-Pertti . Suomussalmen liikuntahallilla palkittu Kela on yrittäjäperheen kasvatti, joten yrittäjyys on tullut tutuksi lapsesta asti. Perustamisvuonna yrittäjäyhdistys otti kantaa muun muassa keskioluen myynnin vapauttamiseen ja Ämmänsaaren lentokentän perustamiseen. – Olimme kahvilassa asiakkaina kun työntekijä kertoi yrittäjän olevan aikeissa myydä yrityksen. . Jos luminen aika Suomessa lyhenee vuosien mittaan, niin sitten keksitään jotakin muuta tilalle, mies sanoo. Ristijärvi: Matin Kulta Oy . marraskuuta 2017 maakunnallista yrittäjäjuhlaa ja samalla yrittäjäyhdistyksen 40-vuotisjuhlaa. A Jos luminen aika Suomessa lyhenee vuosien mittaan, niin sitten keksitään jotakin muuta tilalle. Kuhmon vuoden yrittäjäksi valittu Pertti Koivisto kertoo, että hänellä oli suunnitelma yrityksestä jo töissä ollessaan. Fakta Vuoden yrittäjät . 71-vuotias mies kertoo, että ei aio jäädä pois töistä niin kauan kuin jalat kulkevat. . ”Kuhmossa on erinomaiset olosuhteet” Suomussalmella vietettiin 11. .
71 € Norm. 142 € TEKSTIVIESTILLÄ Lähetä viesti “KSTILAA kampanjatunnus, nimi, osoite, sähköpostiosoite” numeroon 13234. SOITA 010 665 7200 Ma-pe klo 9–15 Hinta 8,35 snt/puh. – Siirto luonnosta totutustarhaan on joka tapauksessa iso muutos eläimille, joten todennäköisesti ne tulevat piilottelemaan lähiviikot tarhan keskiosissa. peura-asiantuntijat totesivat jokaisen kolmen siirretyn metsäpeuran olevan hyväkuntoisia ja lisääntymisiässä. Metsäpeurat nukutettiin eläinlääkärin valvonnassa ja kuljetettiin totutustarhoille villieläinten kuljetuksiin tarkoitetulla kalustolla. Hyryn Kello ja Kulta on Vuoden yritys Hyrynsalmella. marraskuuta 2017 maakunnallista yrittäjäjuhlaa ja samalla yrittäjäyhdistyksen 40-vuotisjuhlaa. + 16,69 snt/min. Villien metsäpeurojen pyynti ja tulevaisuudessa tehtävät palautusistutukset ovat osa viime syksynä alkanutta, EU-rahoitteista metsäpeuran kannanhoitoja suojeluhanketta MetsäpeuraLIFE. Kuhmolaismetsäpeura säntäsi vapauteen Pirkanmaalla. HELPOSTI NETISSÄ www.kainuunsanomat.fi/ joulu Tarjous on voimassa 22.12.2017 saakka viimeistään 24.12.2017 alkaviin tilauksiin ja koskee kotimaan tilauksia sekä kotitalouksia, joihin ei nyt tule Kainuun Sanomia. SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen luovuttamassa Kuhmon yrittäjäpalkintoa Pertti Koivistolle. 4 kuukautta vain 25€ Itselle Kampanja: 17SJ2 Lahjaksi Kampanja: 17SJ2Å Nopealle 1 viikon lehdet ja vuoden 2018 seinäkalenteri kaupan päälle. PalkittavanaTerttu Heikkinen. HuZZa/MarTTi Huusko Hanna Laukkanen. Etusi yhteensä 39,50 €. Tiistaina 14. marraskuuta 2017 – KUHMOLAINEN Kainuun Sanomien Tilaa lahjaksi tai itsellesi! Tulosta lahjakortti osoitteesta www.kainuunsanomat.fi/lahjakortti 48€ Itselle Kampanja: 17SJ4 Lahjaksi Kampanja: 17SJ4Å Nopealle 2 viikon lehdet ja vuoden 2018 seinäkalenteri kaupan päälle. Etusi yhteensä 68 €. Palkitsemistilaisuudessa olivat mukana myös Kainuun Yrittäjien puheenjohtaja Miariikka Tervonen ja toimitusjohtaja Pekka Ojalehto. 2 kuukautta vain Norm. Eläimet pyydystettiin Kuhmosta, koska siellä elävä metsäpeurakanta on perinnöllisesti monimuotoisempi kuin Suomenselällä. Lahjatilauksissa myös lahjan saaja, osoite sekä sähköpostiosoite. ”Kuhmossa on erinomaiset olosuhteet” Suomussalmella vietettiin 11. Siirtooperaatioon osallistui asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, Metsähallituksen Eräpalveluista, Korkeasaaren eläintarhasta ja Ähtäri Zoosta
Hänen mukaansa Omasta maasta on osoitus paikallislehtien voimasta. – Alussa kaipasin kovasti tänne, ihmisiä ja luontoa oli ikävä. – Ajatus eläkkeelle jäämisestä lähti kun lapset penkoivat arkistojani viime talvena. Kuhmolainen, Sotkamo-lehti ja Ylä-Kainuu ovat SMP Oy:n omistajia. A Talvisodan pommituksissa kirkon ottaessa osumaa ihmisillä oli hätä, että missä käydään. – Kuhmolainen kateus, kuten sanonta kuului, ei mielestäni pidä enää paikkaansa, sillä nykyisin ovat muut pulmat yhteisiä, Heikura toteaa jatkaen tietävänsä tämän seudun ihmiset ja luonteet sekä maisemat. Aikaa hän kertoo viettävänsä nyt matkustellen, luonnossa liikkuen sekä maalaamalla. – MTK täyttää tänä vuonna sata vuotta itsenäisen Suomen tavoin. Jättäessään opettajan toimen Kuhmossa 1999 Heikura muutti Toijalaan. marraskuuta 2017 Kuhmolainen toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Kainuun paikallislehdet julkaisevat tänään tiistaina sadan suomalaisen tilattavan paikallislehden yhteisen, sekä valtakunnallista että paikallista materiaalia sisältävän maaja metsätaloutta sekä maaseudun elämää esittelevän Omasta maasta -teemaliitteen. Teemme historiaa ja samalla tulevaisuutta, Suomen Paikallismediat Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Loviisan Sanomien päätoimittaja Arto Henriksson sanoo. Kuhmosta teoksiinsa aiheet löytänyt Heikura kirjoitti 1970-luvun näytelmissä yhteiskunnallisista teemoista, sitten maalta muutosta, teksteissä aiheena on ollut myös sota ja Kuhmon historia. Kirkko oli yhdistävä tekijä silloin. Vähitellen kaipuu on hälvennyt, mutta Kuhmossa käyn aika ajoin piipahtamassa, Heikura toteaa. Virpi Riikonen toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Viime talvena valmistui Unto Heikuran viimeinen romaani työnimeltään Valinta. Heikura pohtii Kuhmon vaikeita aikoja menneistä nälänhätäja katovuosista sotavuosiin ja tämän päivän haasteisiin. Takana 56 vuotta kirjoittamista Unto Heikuran kirjoittama Kirkkokapina esitettiin isänpäivänä Lentua-salissa. Lapset ja lasten lapset ovat siellä nyt lähellä. Suomen Paikallismediat Oy on tuottanut liitteeseen valtakunnallisen osuuden, jonka lisäksi paikallislehdet ovat koonneet levikkialueiltaan oman paikallisen osuutensa liitteeseen. Unto Heikuran kirjoittama Kirkkokapina esitettiin sunnuntaina Kuhmo-talon Lentua-salissa. – Pystymme tällaisenkin ponnistuksen yhdessä tekemään ja tavoitamme lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Paikallislehtien yhteinen Omasta maasta -liite on tehty yhteistyössä Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kanssa, joka on myös yksi liitteen ilmoittajista. Äänet tulevat hyvin esille, ja tuomarille on tehty oikein koroke, hän myhäilee. – Omasta maasta -liitteen laajuutta kuvaa hyvin se, että sadan paikallislehden toimituksissa keskimäärin 2–5 toimittajaa on ollut tekemässä juttuja omiin liitteisiinsä eli maaja metsätalousaiheita ollut kokoamassa yhteensä noin 300 toimittajaa sekä arviolta toistasataa ilmoitusmyyjää. – Maalaan asetelmia ja maisemia ihan niillä opeilla mitä aikoinaan sain opiskellessani kansakoulunopettajaksi Oulun yliopiston opettajainvalmistuslaitoksessa, Heikura kertoo. Teoksessa on vahvasti mukana itärajalla oleva peritty tila, jonne työtön, nuori pariskunta on kaupungista muuttamassa. – Yhtä laajasti ilmestyvää, osin yhteistä teemalehteä ei ole tätä ennen koskaan tehty suomalaisissa paikallislehdissä. Veikko Huovisen sanoin myös Heikura on sitä mieltä, että Kainuuseen ja Kuhmoonkin pitää pujahtaa salaa, olla ensin vaan ihan itsekseen ja hissukseen, siitä lähtee sitten vähitellen kavereita löytymään. Suomen Paikallismediat Oy on tilattavien paikallislehtien yhteisesti omistama valtakunnallinen myyntiyhtiö. Aamuisin hän käy myös vähintään oppitunnin mittaisen lenkin luonnossa. Heikura oli tyytyväinen lavasteissa erityisesti tuomarin korokkeeseen.. – Talvisodan pommituksissa kirkon ottaessa osumaa ihmisillä oli hätä, että missä käydään. Halusimme juhlavuotenamme kertoa suomalaisille kuluttajille siitä pitkäjänteisestä työstä, jota jäsenkuntamme on tehnyt ja tekee maaseudulla vastuullisen ja laadukkaan suomalaisen ruuan ja puun tuotannossa ja jatkojalostuksessa. – Valinta työnimi lähti ihan tapahtumista joista ei ole paljoa kirjoitettu, talvisodan alussa Suomussalmelta ja Kuhmosta osa ihmisistä teki valinnan ja menivät venäläisten puolelle. Teosta hän kuvailee talvisodan alaisiin tapahtumiin liittyvinä nykypäivään sisällettynä. Ensimmäisen kerran se esitettiin jo keväällä kirkossa. Unto Heikuran viimeinen romaani, työnimeltään Valinta, ilmestyy ensi keväänä. Unto Heikura on kirjoittanut 56 vuotta aktiivisesti näytelmiä, joita on esitetty kesäteattereissa sekä televisiossa, ja lisäksi häneltä on julkaistu proosaa sekä tietokirjoja. Lavasteita ihastellessaan Heikura on tyytyväinen. Maaseutu esillä ympäri Suomea Omasta maasta -teemalehti ilmestyy marraskuun aikana sadassa paikallislehdessä. – Tämä on varmasti hieno paikka, jossa esitys pääsee parhaiten oikeuksiinsa jo äänentoistonkin puolesta. 8 ELÄMÄNMENO KUHMOLAINEN – Tiistaina 14. Heikura tuumii kirjoittamisen riittävän nyt yhden miehen osalta. Heillä kenties oli pelkona suomen häviö, Heikura kertoo. Kirjoitustyöstään Heikura kertoo sen vain jotenkin tulleen, ajatusten alla olevia asioita aikansa muhituttaneen, ja lopulta kirjoittamalla tuoneensa ne esille. – Valintoja heilläkin on, muuttaako maalle vai jäädä kaupunkiin, tämä tarina perustuu vahvasti Kuhmoon nykyaikana sekä talvisodan aikaiseen tilaan, Heikura kertoo ensi keväänä julkaistavasta teoksestaan. Mielestäni hengellisyys ja kirkko ovat olleet ja ovat todennäköisesti edelleen tärkeä tekijä Kuhmolaisille, Heikura toteaa. Paikallismediat ovat luettuja ja kiinnostavia medioita omalla alueellaan ja tarjosivat valtakunnallisen liitteen kautta hyvän median viestimme viejäksi laajalle lukijakunnalle, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n viestintäjohtaja Klaus Hartikainen sanoo. – Vuonna 1969 ensiesityksensä saanut Härkähäät sai ideansa sen ajan mukaan, astutuskelpoisen sonnin tarpeessa oleva kylä perusti osuuskunnan, jolla sonni hankittiin, Heikura naurahtaa
Musiikkivideo on kuvattu lähes kokonaan Kuhmo-talolla. marraskuuta. Virpi riikonen. – Kaikkiaan 15 raitaa sisältävä kokonaisuus jakautuu 11 kokonaiseen kappaleeseen ja neljään hiukan lyhempään introja välibiisiin, joissa tarinaa viedään eteenpäin dialogin voimalla elokuvamaisen musiikin soidessa taustalla, Kinnunen kuvaa. Uutukaisella on mukana ensimmäistä kertaa myös klassista naisääntä sopraano Minna Seilosen esittämänä, jota kuullaan jo ensimmäisessä singlessä, Kinnunen paljastaa. Kuhmolaisyhtyeeltä ilmestyy samana päivänä musiikkivideo, joka on kuvattu Kuhmossa. – Loppusilauksen levyn soundille loihti Mika Jussila, joka masteroi albumin Finnvox-studiolla. Elmeri Kinnunen kertoo, että uusi levy sisältää fiktiivisen tarinan tietotekniikkajätti ”Omegan” entisestä työntekijästä, joka löytää itsensä vankimielisairaalaan suljettuna ja jopa kuolemaan tuomittuna. Kuinka paljon ihmiset haluavat luoda jotain sellaista, mistä eivät tiedä kaikkea. -10 % Kahden mainoksen sarja Yrittäjän Kolmen mainoksen sarja -20 % neljän mainoksen sarja -30 % MARRASKUU vko 44 45 46 47 48 S 5 12 19 26 T 7 14 21 28 K 1 8 15 22 29 L 4 11 18 25 M 6 13 20 27 P 3 10 17 24 T 2 9 16 23 30 Joulubonus JOULUKUU vko 49 50 51 52 53 S 3 10 17 24 31 T 5 12 19 26 T 7 14 21 28 M 4 11 18 25 P 1 8 15 22 29 K 6 13 20 27 L 2 9 16 23 30 Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi Kuhmolainen, sinfonista metallia soittava Vinide julkaisee ensimmäisen singlen tulevalta Reveal-albumiltaan musiikkivideon saattelemana tiistaina 14. Single julkaistaan tiistaina digitaalisena esimerkiksi iTunes, Spotify, Amazon ja Deezer -palveluissa. Albumin tuottamisesta, äänittämisestä ja miksaamisesta vastaa Elmeri Kinnunen, joka on yhteistyössä kitaristi Mikko Kähkösen sekä kosketinsoittaja Heikki Polvisen kanssa myös säveltänyt albumin kappaleet. Vinide alkoi käyttää klassisia orkesterisoittimia jo vuoden 2012 Endless Debate -ep:llä. Yhtyeen laulaja-kitaristi Elmeri Kinnunen kertoo, että tuleva levy sisältää melko raskaasti soivaa sinfonista metallia nopeassa ja hiukan hitaammassakin tempossa. Tiistaina 14. Tarina etenee ja monia yllättäviä juonen käänteitä on luvassa. Odes For Thoughts (2014) tarjoili orkesteria jo lähes sinfoniaorkesterin verran, ja jatkoa on luvassa: – Reveal sisältää koko sinfonisen kaartin ja vähän enemmänkin, sekä tietysti perinteisen bändikokoonpanon. – Tulevaisuuden pelot näyttävät käyvän toteen ihmiskunnan ajaessa itseään kohti täydellistä tuhoa. Heikura oli tyytyväinen lavasteissa erityisesti tuomarin korokkeeseen. Kuvaus ja editointi on kuhmolaisen Tapio Kinnusen käsialaa. Video puolestaan tulee ulos Inverse Recordsin Youtube-kanavalla. Vinide julkaisee tänään singlen ja musiikkivideon Viniden single The Beginning scene julkaistaan tiistaina musiikkivideon kera. Paettuaan vankilasta hän alkaa selvittämään jutun todellista luonnetta sekä Omegan tekoälyprojektin syvimpiä intressejä. Vuonna 2003 perustetun bändin neljäs jäsen on rumpali Jaakko Juntunen. saakka. Sinfonista metallia soittavan yhtyeen levyllä on ensimmäistä kertaa mukana sopraano. 050 315 5849 eine.kotamaa@slpmedia.fi Valitse Sinulle sopivat julkaisupäivät kalenterista ja ota yhteyttä! Mainoksen sisältö saa muuttua. Kuinka käykään tarinan sankarille sillä matkalla jolla hän pyrkii selvittämään kaiken alkuperää, Kinnunen raottaa tarinaa. Ensimmäisen kerran se esitettiin jo keväällä kirkossa. Etu on voimassa 29.12. A Uutukaisella on mukana ensimmäistä kertaa myös klassista naisääntä sopraano Minna Seilosen esittämänä. marraskuuta 2017 – KUHMOLAINEN 9 Eine Kotamaa, p. Unto Heikuran kirjoittama Kirkkokapina esitettiin isänpäivänä Lentua-salissa
– Riistaruoka ei ole vain sellaista mättöä, vaan oikeaa juhlaruokaa, vaikka se olisikin arkipäivää. – Tämä tuli tosi tarpeeseen! On hyvä saada omalla aikataululla opetella metsästykseen liittyviä asioita ja katsoa rauhassa, mitä mahdollisuuksia harrastus tarjoaa, hän toteaa. Suvi-Tuulille on tärkeää luonnossa liikkuminen ja riistan hyödyntäminen ruoaksi. Sunnuntaille oli luvassa riistan käsittelyä ja ruoanlaittoa. Luonnon ääniä ja hiljaisuutta A Riistaruoka ei ole vain sellaista mättöä, vaan oikeaa juhlaruokaa, vaikka se olisikin arkipäivää. Jänis veti aamupäivän jahdissa pidemmän korren, vaikka koirat Aatos, Kerttu Kyllikki ja Kyösti Elmeri parhaansa tekivätkin. Hankkeen vetäjä Marika Moisanen kertoo, että toiminta on pyritty järjestämään matalan kynnyksen periaatteella, jotta kaikkien olisi helppo lähteä mukaan. Mutta en sinne lähde saaliin takia, vaan nauttimaan luonnosta! Marika Moisasen mukaan naiset lähtivät sunnuntaina kotimatkalle tyytyväisin mielin ja mikäli mahdollista, entistä innokkaampina. Metsästysseuran puheenjohtaja Keijo Heikkisen mukaan hirvijahdissa oli pitkin päivää haukussa ainakin kolme hirvilehmää ja vasaporukka. Osallistujia oli saapunut Ylä-Vieksille Kuhmon lisäksi Sotkamosta, Kajaanista, Ristijärveltä, Hyrynsalmelta ja Oulusta. Tämä oli hyvä opetus valikoivasta metsästyksestä, jonka tärkeyttä korosti jahdissa mukana ollut Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Pääkkönen. Yhteensä 12 naisesta kolme oli lauantaina lähtenyt jänisjahtiin ja loput hirviporukan matkaan. Katso lisäkuvia digilehdestä. Naisille suunnattu jänisja hirvijahtiviikonloppu huipentui riistaruoan ääreen. Mieluummin minä lähden metsään kuin baariin! Välillä pitää päästä pois kaupungista ja nähdä elämää muuallakin, hän pohdiskelee. Erityisen lämpimät kiitokset kaikilta osallistujilta saivat Ylivieksin Metsästäjät, joiden mukava suhtautuminen naisiin hälvensi viimeisetkin pelot, jos sellaisia jollakulla vielä oli lajin miesvaltaisuuteen liittyen. Kajaanista jänisjahtiin lähtenyt, jo kokeneempi naismetsästäjä Susan Komulainen kiteytti asian osuvasti: – Minulle on tärkeää päästä kulkemaan ja kokemaan luontoa eri tavoin. Joukon kuopus on vasta 14-vuotias Essi Alasalmi, jonka taskussa polttelee vastasuoritettu metsästyskortti. marraskuuta 2017 Terhi Tulenheimo toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Ylivieksin Metsästäjien erätulilla olivat lauantaina hirvimiesten suut messingillä. Ja se hiljaisuus! Sitä ei ole missään muualla, huudahtaa Essi. Iltapäivän puolella jahtipäällikkö Markku Heikkinen teki kuitenkin lopun leikistä ja hankki ainekset sunnuntaiseen jäniskeittoon. Päätös tuntuu oikeansuuntaiselta, kun kuulee hänen ajatuksiaan. Luvan mukaista sarvipäätä ei kuitenkaan tavoitettu, joten saalis jäi saamatta. Paluumuuttajana Kuhmoon vuosi sitten asettunut Suvi-Tuuli Juntunen kertoo hankkeen osuneen omalla kohdallaan juuri oikeaan ajankohtaan. Syynä tähän ei kuitenkaan ollut tällä kertaa saalis, vaan tavanomaista mieluisammat vieraat. Naisille ei saalis vaikuttanutkaan olevan se tärkein asia metsästyksessä, vaan pikemminkin kokonaisvaltainen luontoelämys. Perinteikäs metsästysseura oli saanut isännöidäkseen naisille ja tytöille suunnatun jahtiviikonlopun, jonka järjestelyistä vastasi Elävä Kainuu Leaderin hanke Woman the Hunter. – Vaikka en saisi saalista, niin nytkin voin vain katsella maisemia ja todeta, että en kyllä ikinä enää haluaisi asua tuolla Jyväskylän eteläpuolella. Se ei helpolla tule, korostaa nainen. Terhi Tulenheimo. – Kivaltahan se tuntuu olla täällä mukana! Täällä saa olla kosketuksissa luonnon kanssa ja kuunnella luonnon ääniä. Leiri järjestetään Sotkamossa. Hankkeessamme jutun juoni on edistää tyttöjen ja naisten eräharrastusta, hän tiivistää. Hänelle lauantainen metsästyskokemus on ihka ensimmäinen, eikä lähisuvussakaan ole metsämiehiä. Isä on kotoisin Utsjoelta ja Malla syntyisin Helsingistä, niinpä nuori nainen on arponut asuinpaikakseen jotakin siltä väliltä. Suvi-Tuuli Juntunen Hirvijahtiin osallistuivat lauantaina Suvi-Tuuli Juntunen Kuhmosta, Emilia Ylitalo Oulusta, Essi Alasalmi Kajaanista, Malla Laiti Oulusta ja Jonna Herva Ristijärveltä. Jos sieltä joskus metsä jotakin antaa, niin se on vain plussaa reissulle. Hän kertoo arvostavansa sitä, miten ravinnon voi saada puhtaasta luonnosta. Samansuuntaisia ajatuksia on vasta hiljattain Ouluun muuttaneella Malla Laitilla. – Osalla naisista on metsästyskortti vasta suunnitteilla, ja osalla puolestaan jo enemmän kokemusta metsästyksestä. 10 ELÄMÄNMENO KUHMOLAINEN – Tiistaina 14. Kajaanilaistytön innostus metsästykseen on lähtöisin isän esimerkistä, ja äiti hänet houkutteli lähtemään tänne hirvijahtiin. Moisanen vinkkaa, että Woman the Hunter -hankkeessa ollaan järjestämässä nuorille tytöille suunnattua eräleiriä helmikuussa
Lampaan lihasta on moneksi Saija Helttusen lampaat liikkuvat ulkona myös sateella, jolloin niiden paksu villa kastuu. Sari Korhonen Kuhmo Sotkamo, Vuokatti Suomussalmi Meille paikalliset tuotteet ovat sydämen asia LÄHIRUOKA. Kosteus ei pääse villan ansiosta lampaan nahalle. Teeman löydät myös lehden verkkopalvelusta: Teema www.ylakainuu.fi KUHmOLaINeN Kuhmo Sotkamo, Vuokatti Suomussalmi Meille paikalliset tuotteet ovat sydämen asia Teuraaksi vietävät karitsat eivät ole söpöjä ja pieniä, vaan noin 50 kiloisia teini-lampaita
Siinä ei ole mukana kalvoja eikä sitkeitä osia. Maustamisesta kysyn silläkin uhalla, että lähes jokainen emäntä ja kokki haluavat säilyttää pienen osan resepteistään omana salaisena aseenaan. – Ajattelen, että kun on harvinainen pitoruoka, niin kyllä sen pitää olla maukasta ja suolaista. Liemi otettiin talteen sekä paistamisesta että keittämisestä, ja talkoolaiset tulivat pilkkomaan lihat keittokuutioiksi. Esivalmisteluja on toki paljon enemmän. Ruokailusta kertyvät vapaaehtoiset ruokarahat lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Sirviöllä oli apunaan kahdeksan vapaaehtoistyöntekijää. Olen työskennellyt ruoan tuottajana yli 40 vuotta. Keittokuutiot pakastetaan saman tien. Sirkku Rautio Lähellä kasvatettu maistuu paremmalle. Hirvenlihaa 400 litran keittoon käytettiin noin 120 kiloa. kertaa koko kansan hirvipeijaisia. On järkevämpää ostaa kotimaista kuin ulkomailta tuotua. Tänä vuonna lihat saatiin ja esivalmisteltiin kahtena eri päivänä. Kokonaisia pippureita totta kai, mutta laitettiinko keittoon lihaliemikuutioita. Nykyään luinen keittoliha toimitetaan 1-2 kilon palasina, jotka joko keitetään tai paistetaan uunissa kypsiksi. Ruokailijoita seurakuntatalolla järjestetyssä tapahtumassa on käynyt viime vuosina noin 500. Menetelmällä kyllä pysyy hengissä, mutta se ei tuo elämään minkäänlaista lisäarvoa. On ihanaa saada syödä herkullista, monipuolista ja kauniisti esille laitettua ruokaa. Maistuvin ruoka syntyy varmuudella lähellä tuotetuista raaka-aineista. He tankkaavat päivittäin tarpeellisen kalorimäärän miettimättä sen kummemmin, mitä suustansa alas laittavat. Puhumattakaan riistasta, jota meillä on tällä pakastimet pullollaan. Seurakunnan siivooja-emäntä Marketta Sirviö kertoo, että keiton valmistelu alkoi melkein heti hirvenmetsästyskauden alussa. marjuT LehTo Mari Munter, Suomussalmi: Kyllä, suosin suomalaista. Tosiasiassa haluan tehdä pitoruokaa niin, että se olisi hyvää. – Kun liha on keitetty, kaikki mahdolliset jänteet ja kalvot erotellaan pois, että se on mahdollisimman puhdasta keittokuutiota. – Kyllä minä laitan sitten vähän. Kyllä itse ainakin tykkään kotimaista ruokaa suosia. KYSYIMME Jonna Ohtonen, Sotkamo : Kyllä, totta kai kiinnostaa. Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Päätoimittaja Sirkku Rautio, p. 0400 456 848. Jopa maku saattaa olla sivuseikka. On hyvä kuluttajan tietää, mistä ruoka on, ja näinollen tietää, mitä panee suuhunsa. Käytännössä luuttomat lihat paistetaan uunissa ja luiset lihat padoissa. On selvää, että 400 litran sopan keittäminen vaatii ennakkovalmisteluja. Hirvikeitto isolle porukalle Sotkamon seurakunnan emäntä-siivooja Marketta Sirviön mukaan suuren keiton keittäminen ei juuri poikkea pienemmän keiton valmistuksesta. marraskuuta 2017 Pekka Lassila pekka.lassila@slpmedia.fi Sotkamossa vietettiin sunnuntaina 14. – Kahden seuran lihat tulivat samana päivänä, niin saimme valmistella ne samaan aikaan. Tankkaajatyypille on tärkeintä, että ruokaa on riittävästi, se menee helposti alas ja on nopeasti valmista. Kun käyttää perusraaka-aineita ja valmistaa ne huolella, saa nauttia aina hyvää ruokaa. Suosin aina suomalaista, sillä tiedän sen olevan puhdasta ja hyvin tuotettua. Paras hirvikeitto syntyy Sirviön mukaan nimenomaan vasan lihasta. Ajan säästämiseksi osa kypsennettiin uunissa, Marketta Sirviö kertoo. 044 332 5320. Sirviö kertoo kuulleensa, että oikein perinteiseen hirvisoppaan eivät juurekset kuuluisi, mutta nykyään ne ovat mukana keitossa. Yhtenä vuonna keittiölle toimitettiin kokonaisia jalkoja, joista vain sorkat oli irrotettu. Muista mausteista emme puhu. Akkoniementie 4 B, 88600 Sotkamo toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Päätoimittaja Pekka Lassila, p. marjuT LehTo Osalle ihmisistä ruoka on vain välttämätön polttoaine. Hyvä peruna on maukas ja koostumukseltaan sellainen, että se kestää pitkän keittämisen. Hirvikeiton jälkiruokana tarjoiltiin tänä vuonna sinivalkoisin värein koristeltu ambrosiakakkua. Pekka LassiLa Unto Kyllönen, Kuhmo: Kyllä. Ei mitään muusiperunaa, Sirviö kertoo. 12 LÄHIRUOKA KUHMOLAINEN – Tiistaina 14. Kustantaja: SLP Kustannus Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Raimo Tervo, Sotkamo: Kyllä se kiinnostaa. Perunan samoin kuin juuresten on pysyttävä hyvin koossa koko tunnin mittaisen keittoajan, mutta maistuttava silti keitossa pehmeältä ja hyvältä. Lisäksi pataan kaadetaan porkkanaa, lanttua ja sipulia. Nyt tuli jauheena muutama ruokalusikallinen jokaiseen padalliseen. Marketta Sirviö kehottaa maistelemaan, mitä keitossa on. Piti ihan mies hommata sahamaan ne, että saatiin sopimaan pataan. Perunat tulivat sotkamolaiselta välittäjältä Veijo Kyllöseltä valmiiksi kuorittuina ja kuutioiksi pilkottuina samoin kuin juurekset ja sipuli. Kainuulainen voi suosia myös esimerkiksi Kuhmossa tuotettuja kananmunia ja ostaa Suomussalmella tehtyä marjajauhetta. Koko kansan hirvipeijaisissa syötiin 400 litraa hirvisoppaa. Miksi syödä mautonta tai epäterveellistä, kun maailma on täynnä erilaisia makuja. anTero komuLainen Jaakko Heikkinen, Kuhmo: Tottakai. Minulle ja monelle muulle ruokahetket ovat päivän kohokohtia. Pekka LassiLa Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Päätoimittaja Timo Kyllönen, p. Että kaikki olisi syötävää. Seurakunta sai lahjoituksena siltä ja siltä seuralta noin kahden vasan lihat. Tuo purkki, mitä minulla siellä on, Ei siinä ollut paljon jäljellä. 050 438 0972. Varsinaisena peijaispäivänä keitto syntyi esivalmistetuista aineksista kahdessa padassa, joista toinen on 60 ja toinen 40 litran vetoinen. Millä tavalla syntyy keitto isolle joukolle. Maistoin kyllä, mutta lukijalle en osaa sanoa muuta, kuin että hyvä oli. anTero komuLainen Pekka Putila, Suomussalmi: Kyllähän se kiinnostaa. Esimerkiksi paikallisesti tuotettu valkosipuli on monin verroin mehukkaampaa ja aromikkaampaa kuin Kiinasta tänne kuljetettu. Miksi. – vanha sanonta on, että niin paljon kuin sulaa. – On tärkeää, että peruna ja juurekset ovat hyvän laatuisia. Pekka LassiLa Kiinnostaako ruoan alkuperä. Perunoita keittoon upposi vähintään sama määrä. Meillä ei ole kuin noin pienet nuo padat. Ostan esimerkiksi lähellä tuotettua lihaa. Esivalmistelut alkoivat heti, kun ensimmäinen lihaerä saatiin hirvestyskauden alussa. Tärkeintä ravinnossa on maku. Tuntemattomissa raaka-aineissa voi olla torjunta-aineita ja myrkkyjä. Laitan kyllä suolaa oman maun mukaan, maistelemalla. – Arvaapa kun tuli kokonaiset jalat yhtenä vuotena. – Molemmat padat olivat täynnä. Entä suolan määrä
marraskuuta 2017 – KUHMOLAINEN 13 Omasta maasta on sadan suomalaisen tilattavan paikallislehden yhteinen maaja metsätalousliite, joka tavoittaa yhteensä lähes kaksi miljoonaa lukijaa. Merkin käyttöä valvotaan. Sanomalehtien liiton paikallislehdet Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys ry. Sanomalehtien liiton paikallislehdet MAINOS. suomalaisin ruokavalinta suomalaisia raaka-aineita JAUHOT HERNEITÄ Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys ry. Sanomalehtien liiton paikallislehdet Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys ry. Tiedät mitä syöt. Tuotteen valmistus ja pakkaaminen Suomessa. Tiistaina 14. Omasta maasta Helppo tapa tunnistaa suomalaisin ruoka suomalaista työtä Liha, kala, muna, maito ja yhden ainesosan tuotteet aina 100%, monen maun tuotteet 75-100%
Suomalainen ruoka on jäljitettävissä maatiloille asti. Tänään ja tulevaisuudessa. Suomessa tuottajat ovat halunneet kouluttautua, tuottaa laatua ja tehdä asioita paremmin ja tehokkaammin – eikä rimaa hipoen. Niillä ominaisuuksilla suomalainen ruoka erottuu ja kelpaa maailmallakin. 4. Samalla tehdään ilmastotekoja. Hämäläisillä tavataan sanoa, että raivaussaha on talon käytetyimpiä kodinkoneita. Aloilla on suuri vaikutus maakuntiemme elinvoimaisuudelle. marraskuuta 2017 14 Kotimaista – tästä syystä millaista ruokaa saisi olla. He kaipaavat kasvoja tuottajalle. Juha Marttila puheenjohtaja Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK 100 vuotta kasvua. Huljalan Helvettiin ja läheiselle harjulle on viime aikoina ilmaantunut harvinaisia kasveja kuten valkolehdokki ja lehtoneidonvaippa kyyttöjen laiduntamaan metsään ja nimenomaan metsäkoneen tekemille urille. Kiitos, kun ymmärrät, mikä arvo on sillä kaikella, mitä saadaan omasta maasta. Olemme kitkeneet salmonellan pois ja käytämme antibiootteja eläinlääkinnässä vain sairauksien hoidossa. 7. Maaperää myöten. Ja vastuullisuutta. Suomessa on kotimaista maataloutta niin kauan kuin suomalaiset sitä haluavat. Niinpä pelloilla kasvaa muun muassa muodikasta härkäpapua ja öljyhamppua, jonka siemeniä voi lisätä vaikka taikinaan. Kun metsää hoidetaan, se kasvaa enemmän. Tila on tarkoitus joskus vielä jättää seuraavalle, sukutilan yhdennelletoista sukupolvelle hyvässä kunnossa. Ostajat haluavat tietää, miten lihaa on tuotettu. Istutamme joka vuosi 150 miljoonaa uutta puuta kaadettujen tilalle. Metsiemme hiilivarasto on kasvanut hyvän metsänhoidon ansiosta. Ruoka-ala työllistää 340 000 henkilöä*** ja metsäsektori 81 000 henkilöä**** eri puolella Suomea. Se on tarkoittanut sitä, että Huljalan Tupalassa Hämeenkoskella ei tehdä asioita niin kuin aina ennen on tehty. Satavuotias Suomi ansaitsee elinvoimaisen, biotaloudesta ja palveluyrittäjyydestä ponnistavan maaseudun. Ei pidä jäädä surkuttelemaan, vaan tekemällä parantaa asioita. Se valinta tehdään kaupan hyllyllä ja kassalla. Metsiemme monimuotoisuuden hoito on osa normaalia talousmetsien hoitoa. Olemme eläinten terveyden ja hyvinvoinnin mallimaa: sioillamme on saparot ja broilereillamme nokat toisin kuin yleisesti maailmalla. Se valinta tehdään kaupan hyllyllä ja kassalla. 5. On pitänyt miettiä, mikä kiinnostaa kuluttajaa, ja sitä, millaisesta tekemisestä tulisi euroja. Suomalaiset ovat tekijöitä. Metsätalous onkin tilan yksi kivijalka. Pitää uskoa tulevaisuuteen. 8. Meillä tuottajilla on rima korkealla työssämme, jotta Suomi ja suomalaiset voisivat hyvin. Sitä paitsi, talousmetsä ja luonnon monimuotoisuus eivät sulje toisiaan pois. 2. Niitä ei kuitenkaan saisi pitää itsestäänselvyyksinä. Meillä on puhdas ilma, runsaasti puhdasta vettä ja huolehdimme ympäristön tilasta ruuan ja puun tuotannossa. Hämäläiset toivovat, että jokainen suomalainen arvostaisi kotimaisen ruoantuotannon laatua, turvallisuutta ja puhtautta. Kun metsää hoidetaan, se kasvaa enemmän. Suomi on maailman puhtain ja vihrein maa*. 1. Toimialamme tuottavat huippulaatua, joka kiinnostaa maailmallakin ja yrittäjien työn moraali on todistetusti parasta maailmassa. 6. KUHMOLAINEN – Tiistaina 14. Pinta-alastamme 75 % on metsää, joka kasvaessaan sitoo hiiltä ilmakehästä. *Yalen ja Columbian yliopistojen 2016 EPI-indeksi (Environmental Performance Index) **EFSA ***Luke ja Metsätieteet.fi **** Tapio Hämäläisen perheen tilalla on maaperässä matotakuu – laitumilla ja pelloilla voi missä tahansa iskeä lapion maahan, ja lapiollisesta multaa löytyy matoja, maaperän hyvän kunnon takeita. Suomessa on kotimaista maataloutta niin kauan kuin suomalaiset sitä haluavat. Yksityismetsistämme yli 90 % on PEFC-sertifioitu. Niinpä he kasvattavat suomalaiseen alkuperäiskarjarotuun kuuluvia kyyttöjä, joiden liha menee ravintoloihin ja suoraan kuluttajille. Monenlaisille tiloille ja tuotantotavoille on tarvetta. Uusiutuvin puupohjaisin tuottein voimme vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Emme me olisi tässä, jos edelliset sukupolvet eivät sitä olisi olleet. Jokainen motti lisää puuta sitoo 200 kiloa enemmän hiiltä. Tilalla pidetään avoimien ovien päiviä ja emäntä kirjoittaa blogia tilan arjesta. MAINOS Jotta suomi ja suomalaiset voisivat hyvin Suomessa tuotetaan ruokaa ja puuta vastuullisesti. Ja suomalaiseen kuluttajaan. Suomen metsiin on sitoutunut noin 8000 miljoonaa tonnia hiiltä. Suomalainen ruoka on torjunta-ainejäämiltään EU:n puhtainta** 3. Lihan mausta ja eläinten hyvinvoinnista maksetaan, samoin luomusta, erikoisuuksista ja trendituotteista, Laura ja Mika Hämäläinen ovat tuumineet
Ja kun ruoka on puhdasta, se on myös maukasta. Tiistaina 14. Atria Perhetilan -merkki takaa poikkeuksetta, että tilallinen vastaa lihan ensiluokkaisesta laadusta ja puhtaudesta omalla nimellään. Lue lisää osoitteessa atria.. Atria-tiloilla hyvien olosuhteiden ja huolellisen hoidon ansiosta kanat voivat hyvin eivätkä tarvitse antibiootteja. Etenkin ravinto vaikuttaa ratkaisevasti lintujen terveyteen. Kun syöt Atria Perhetilan -kanaa, tiedät aina, miltä tilalta liha on peräisin. Siksi kanat syövät Atria Perhetiloilla vain Suomessa valmistettua rehua, jossa on runsaasti kotimaista kauraa. Syömisestä jää hyvä maku, kun tietää syöneensä todennäköisesti maailman puhtainta lihaa. Turvallisuus tarkoittaa Atria Perhetiloille ehdottoman puhdasta ruokaa, jossa ei ole lääkejäämiä. /maailmanpuhtain. Atrian suomalainen kana on ulkomaista lihaa vastuullisempi ja turvallisempi valinta. Voit myös olla varma, että kana ei ole koskaan saanut antibiootteja. Atria Suomi on itsenäisen Suomen juhlavuoden yritysyhteistyökumppani.. marraskuuta 2017 – KUHMOLAINEN 15 MEILLE ANTIBIOOTTIVAPAUS ON LUONNOLLISTA
Valiolla haluamme tehostaa juuri tällaisten peltoalojen käyttöä rehuntuotantoon eivätkä ne kilpaile ihmisten ravinnontuotannon kanssa”, alkutuotantoja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen Valiolta teroittaa. Nykyisessä muodossaan lietelanta on sekä hyödyllinen lannoite että osin ongelma. Käynnin tarkoituksena on kehittää eläinten hoitoa ja olosuhteita entistä paremmiksi”, Valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari kertoo. ”Suomen peltomaasta kahta kolmasosaa ei voida hyödyntää muuten kuin märehtijöiden rehuna eli nurmen viljelyssä. ”Olemme Valiolla patentoineet keksinnön, jonka avulla lietelannan ravinteet saadaan tulevaisuudessa tehokkaammin käyttöön. Tilalta on myyty maitoa vuodesta 1765. Lehmä tuottaa myös paljon lietelantaa, jota käytetään peltojen lannoitteena. Maitotilayrittäjille maksetaan ensi vuoden alusta parempaa maidon hintaa, kun he sitoutuvat uusiin Valioryhmän vastuullisiin tuotantotapoihin. Menetelmä eroaa nykyisin käytössä olevista separointimenetelmistä siinä, että tulevaisuudessa lannoitejakeista saadaan poistettua suurin osa vedestä ja lannan sisältämä energia saadaan hyötykäyttöön biokaasuksi. toukokuuta 2016 Suomeen tehdystä selvitysmatkasta tietojen keräämiseksi mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä eläimillä 2016. Paremman hinnan lisäksi yrittäjien työn tukena ovat laajamittaiset ja maksuttomat koulutus-, neuvontaja laboratoriopalvelut. marraskuuta 2017 16 ILMOITUS ILMOITUS V aliolla kehitetään aktiivisesti luonnonvaroja säästäviä ratkaisuja maidontuotannon ja -jalostuksen ilmastoja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi prosessissa syntyvää biokaasua voidaan hyödyntää sähkön ja lämmön tuotantoon tai liikennepolttoaineena”, Nousiainen kuvailee. KUHMOLAINEN – Tiistaina 14. On hienoa ottaa kaupassa käteensä Valion tuote ja tietää, että sen laadukkuus lähtee oman maitotilan toiminnasta.” Kuva: Kosti Syväri Valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari on mukana kehittämässä kotimaista ja kansainvälistä eläinten suunnitelmallista eläintenterveydenhuoltoa. Valio tukee eläinten hyvinvoinnin kehittämistä myös rahoittamalla kansainvälisesti arvostettua eläinten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää tutkimusta. Lietelanta prosessoidaan vedeksi, lannoitejakeiksi ja biokaasuksi. Iikka Juntti on veljensä kanssa yhdeksäs sukupolvi, joka toimii maitotilayrittäjänä Mäkijuntin tilalla Torniossa. MAINOS. Käyttö lannoitteena helpottuu, ravinnekierto tehostuu ja ravinnevalumat lähes häviävät. Valio edistää eläinten parempaa elämää historian laajimmalla, vuoden 2018 alusta voimaan astuvalla laatuja tuotantotapauudistuksella. Eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi tehdään työtä niin yrityksen tasolla kuin maitotiloillakin. Suunnitelmallinen terveydenhuolto tarkoittaa, että jokaisella valiolaisella maitotilalla käy eläinlääkäri vähintään kerran vuodessa terveydenhuoltokäynnillä. ”Ennaltaehkäisevien säännöllisten eläinlääkärin terveydenhuoltokäyntien piirissä on jo nyt 80 prosenttia maitotiloistamme. Valiolaiset maitotilayrittäjät hoitavat lehmät ja vasikat mahdollisimman hyvin, yhteistyössä ruokinnan suunnittelijan ja tilan oman eläinlääkärin kanssa. Kiertotalouden ja ekologisuuden edelläkävijä Ekologisesti kestävän maidontuotannon tärkeä elementti on hyvä nurmisato, siitä tehtävä rehu ja tietenkin lehmä, joka muuttaa nurmirehun ihmisravinnoksi. Ongelmallinen se on siksi, että vetisen lietelannan säilytys ja levitys vaatii paljon säilytysja peltopinta-alaa. Eläinten terveydenhuolto on osa valiolaisen maitotilan arkea – työtä jota tehdään tiloilla ihan jokaisena päivänä. Lietelannan ravinnepitoisuus on vetisyyden vuoksi melko vähäinen ja varsinkin typen hyväksikäyttöaste matala. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää • Noin 5 600 suomalaista maitotilayrittäjää omistaa Valion, jonka tuotto maksetaan omistajayrittäjille • Maidontuotanto luo koko Suomessa mahdollisuuksia toimeentuloon kaupunkien ulkopuolella • Valio ja maitotilayrittäjät työllistävät noin 30 000 henkilöä • Valio työllistää kotimaassa yli 350 pk-yritystä • Valio tuottaa Suomen talouteen yli miljardi euroa joka vuosi • Valio ja maitotilayrittäjät investoivat Suomeen vuosittain 200–300 miljoonaa euroa • Valion omistajayrittäjät tuottavat noin 80 % suomalaisesta maidosta • Valion osuus elintarvikesektorin investoinneista noin 25 %. ”Valio on meidän maitotilayrittäjien omistama firma. Myös levityskustannukset ovat merkittävät, ja raskas levityskalusto rasittaa peltoja. "Valio suunnittelee parhaillaan pilottilaitosta Nivalaan, jossa sovelletaan patentoitua menetelmää käytännössä". ”Tavoitteemme on, että eläimet voivat mahdollisimman hyvin ja niiden sairastavuus on nykyistäkin vähäisempää. Suomessa eläimet ovat Euroopan terveimpiä ja siksi niille tarvitsee käyttää vähemmän antibiootteja kuin muualla maailmassa keskimäärin.* Sairastapauksissa eläimet hoidetaan aina mahdollisimman nopeasti”, Sarjokari jatkaa. *Euroopan Komissio, Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto, DG(SANTE) 2016-8886-MR, Loppuraportti 16.–20
ja 8.12. kalkkuna 8 € /400g 2 tai useampi 7,50 € /kpl SäILykkEEt: . Taimikonhoidon perusteita 20 € . – Totesin, että tässä on se sämpylä. mennessä. EA1 –kurssi maaseutuyrittäjille 14.-15.12.2017 . Jari Kyllönen vamistamassa burgeritilausta Café Torillassa. Kyllönen sanoo niitä löytyvän riittävästi pienen yrityksen tarpeisiin. www.akonlahdenpuutarha.fi Kondiittorin ammattitutkinto Leipurin ammattitutkinto y Aloitus 15.1.2018, haku 30.11. . Kerrankin eräs ranskalainen oli lähtiessään tilannut muutaman haukipihvin mukaansa ja pakannut ne matkalaukkuunsa. Minustako marjanviljelijä. Luomuperuskurssi 13.2.-28.3.2018 . Hevosen ja koiran biomekaniikkaa 18.4.2018 Tilaa tallenne koulutuksesta: . Tarpeen mukaan asiakkaalle myös räätälöidään burgeri olemassa olevien raaka-aineiden rajoissa. – On minulla nytkin tuolla sotkamolaista kyyttöä pakkasessa. Se olisi joustava, niin että ruoassa käytettäisiin niitä lähiraaka-aineita, joita kulloisenakin aikana ja sesonkina on saatavilla. Nimenomaan sillä tavallisella järvistä saadulla kalalla, sanoo kuhmolaisen Café Torillan yrittäjä Jari Kyllönen. . Ratkaisevaa on yrityksen strategia ja ruokahankinnoista päättävien asenne. Cafe Torillassa on toistakymmentä erilaista burgerivariaatioa pihviburgerista, vuohenjuusto-, chilija pekoniburgeriin. 1-1,5kg) . Sorkanhoitokurssi 14.-15.3.2018 . Riistaeläinten ja rauhoittamattomien eläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen 23.1.2018 . Aluksi tarkoitus oli pyörittää sitä kesäkahvilana, mutta toiminnasta tuli ympärivuotista ja tuotteita piti kehittää lisää. Rulla pakaste 23 € /kg (n. – Kokeilin ensin kaupan sämpylöillä, mutta ryhdyin sitten tekemään sämpylät itse. Hän oli miettinyt, että Kamarimusiikin aikaan pitäisi ryhtyä myymään haukea ja haukipihviä. . Koipipalat 8 € /kg (2 kpl/pak./n. Trendinä kasvava, joten tarjonta tullee lisääntymään matkailukeskusten ravintoloissa. 044 797 4581 tai sari.laukkanen@kao.fi Tervetuloa mukaan oppimaan ja innostumaan! Varaukset tilalta p. File pakaste 28 € /kg (n. Googlaamalla löytyi hyvä resepti. 050 577 7863 Hae koulutukseen: www.pkky.fi/aiko > Koulutuskalenteri Meidät löydät myös verkosta: www.kuhmolainen.fi www.sotkamolehti.fi www.ylakainuu.fi. Lähiraaka-aineita käytetään mahdollisimman paljon. Fakta Lähiruoka . Maatilan SPV ja siihen vaikuttavat henkiset tekijät 50 € . 1-1,5kg) . 5-7kg) . Oluthumalan viljelystä ja jatkojalostuksesta liiketoimintaa 35 € . 1-1,5kg) . Käsintehdyt burgerit olivat nosteessa. marraskuuta 2017 – KUHMOLAINEN 17 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin KANTRI-INNO –HANKKEEN MAASEUTUYRITTÄJIEN LYHYTKOULUTUKSIA . Rulla palvi 26 € /kg (n. 28.2.2018 . Homeopatiasta apua nautojen hyvinvointiin 50 € . Nimitystä roskakala hän inhoaa ja se pitäisi hänen mielestään poistaa kokonaan käytöstä. Haasteina hinta, toimitusvarmuus ja jalostusaste. 0500 301 495 Toimitukset sovitaan varauksen yhteydessä. – Se lähti mielenkiinnosta ja intohimosta ruokaan. . . Lähde: Luke Jarno HilTunen www.akonlahdenpuutarha.fi Tuoreet salaatit läheltä sinua. Muutama vuosi sitten Kyllönen oli vuokrannut Kuhmon torin kulmalla sijaitsevan kioskin. File palvi 33 € /kg (n. LuomukaLkkunaa jouLupöytään Luonnonmukaisesti kasvatettua lähiruokaa Kuhmosta Laitalan tilalta. . Sitten kehittelin omat soosit. Eduksi on myös valmius käyttää mielikuvitusta ja kehittää uutta. Koulutuksia on suunnitteilla lisää, seuraa kotisivujamme www.kao.fi/kantriinno niin pysyt menossa mukana! Lisätietoja Sari Laukkanen, p. 19.1.2018 . Syötävien hyönteisten kasvatuksesta lisätuloja maatilalle – miten päästä tuotannossa alkuun. mennessä. Haukiburgerien hän sanoo olevan etenkin eteläsuomalaisten ja keskieurooppalaisten suosiossa Kamarimusiikkifestivaalin aikana. file 8 € /200g . Maatilan sukupolvenvaihdokseen valmentava pienryhmäkoulutus 30.11. Viljelijän työturvallisuus 4.4.2018 . 3,5-5kg) . Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@slpmedia.fi –Oman kokemukseni mukaan, mitä minulla on kalan hyödyntämisen osalta, niin siinä on paljon mahdollisuuksia. Tiistaina 14. Pakasteiden varaukset 17.12. Öljyhampun viljelystä ja jatkojalostuksesta liiketoimintaa 35 € . Kasvintuhoojat ja niiden biologinen torjunta 15.2.2018 . Lähiruokaan sisältyy matkailullista painoarvoa ja Kyllösen mukaan se antaa ravintoloille mahdollisuuden tarjota paikallisuutta omaleimaisella tavalla. Arvokalojen rinnalla Kyllönen ei väheksy muitakaan. 1-1,5kg) Palvien varaukset 23.11. . Ilmoittautumisaika päättyy viikkoa ennen kutakin koulutusta, jollei ohjelmassa ole muutoin mainittu. . Hauki hänellä on ollut listalla jo kauan. Homeopatia kasvinviljelyssä ja tuholaisten torjunnassa 50 € . mennessä y Lisätietoja: Päivi Tervo, p. Mehiläistarhauksen perusteet 50 € . 1,7kg) . Lähiruoasta paikallinen makuelämys matkailijalle Jari Kyllönen hyödyntää paikallista kalaa käsintehdyissä burgrereissaan. Puolikas palvi 17,50 € /kg (n. Lypsylehmien terveys ja ensiapu 30 € Koulutuksiin ilmoittaudutaan sähköisesti osoitteessa www.kao.fi/lyhytkoulutukset. Kyllöselle itselleen ruoanlaitto on ollut koko elämän mittainen harrastus. Kaikki ei voi olla lähiruokaa, mutta ravintoloilla voisi olla erityinen lähiruokalista. Kokonainen pakaste 12 € /kg (n. Burgeri tarkoittaa samaa kuin hampurilainen, mutta Kyllönen sanoo burgereidensa olevan 100-prosenttisesti käsintehtyjä. . Lihaakin saa paikallisesti. Sivuilta löytyvät myös tarkemmat koulutuspäivien ohjelmat sekä koulutusten hinnat. Matkailuyrityksen koko ei vaikuta tarjonnan määrään
Toimintapaikka Työpalvelukeskus Miilu (Miilutie 5). Metsänomistajan puolta tässä maassa pitää vain ja ainoastaan metsänhoitoyhdistystys. Leivontapäivä klo 9.15. Tutustu palveluihin osoitteessa www.mhy.fi K U VA : A A PO LA IH O TULE KOKKAAMAAN LÄHIRUOKAA: ke 15.11. Katso lisäkuvat digilehdestä. Puhtia arjen ruokavalintoihin – tietoa ja käytännön kokkailua Viivi Valutie, Maaja kotitalousnaiset klo 9.15 ti 28.11. Laadun epävarmuus ja lihan verrattain pieni tuotantomäärä eivät sovellu isoille lihataloille, Helttunen sanoo. Toisin kuin luullaan, teurastusiässä karitsat ovat jo isoja, hieman jääräpäisiä teinejä, jotka painavat keskimäärin elopainoltaan 50 kiloa, Helttunen kertoo. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Metsänomistajat KAINUU KERTTU NISKANEN MHY:SSÄ HOMMA LUISTAA! Yksilöurheilijakin tarvitsee rinnalleen hyvät taustajoukot. Hän kertoo, että Suomessa tuotetaan tällä hetkellä puolet siitä lampaan lihasta, jota suomalaiset kuluttavat vuodessa. (säävaraus) Hankkeen toiminta on tarkoitettu työttömille Suomussalmen kuntalaisille. Siksi teurastamoille tulevan lihan laatu vaihtelee. Tiedustelut: Kirsi Sahrman-Hauhia, 044 777 3362, kirsi.sahrman-hauhia@suomussalmi.fi www.facebook.com/kujelma.hanke Hanna Laukkanen hanna.laukkanen@slpmedia.fi 95 uuhia kipittää pitkin Saija Helttusen pihamaata säässä kuin säässä. Helttunen kertoo, että hänen lampailleen ainoastaan eläinlääkäri voi pistää antibioottia ja se on viiden vuoden aikana tapahtunut alle kymmenen kertaa. Suomeen mahtuisi vielä puolet enemmän lammasfarmareita. Katso lisäkuvat klikkaamalla näköislehdestä pääkuvaa. 0400 246 758 www.kairest.fi Saisiko olla Leipurintie 22, Kuhmo, puh. Lähtö klo 9.15. Ota yhteyttä puh. Lisäksi uunissa voi valmistaa nyhtölammasta. Toisin kuin osa ajattelee, antibiootti annetaan lampaille pistämällä, ei ruuan seassa. Ruoanlaittoa: juureen tehty ruisleipä, käristys ja pottuvoi klo 9.15 ke 29.11. Helttunen myy lampaanlihaa myymälässään sekä Reko-lähiruokamyynneissä Pohjois-Suomessa. Luontoretki, kokkailua nuotiolla. Yksi uuhi tekee 1-2 lammasta. Paikallisen maaja metsätalouden puolesta vuodesta 1945 Meillä metsänomistajat päättävät ja ammattilaiset toteuttavat. Lampaanlihaa Helttunen käyttää arkiruokiin: laatikoihin, pataruokiin ja jauhelihana kastikkeisiin. ti 21.11. Noin 20 prosenttia uuhista ovat niin nuoria, että ne eivät vielä ole aloittaneet emo-uraa. – Isot lihatalot tuottivat vielä 1990-luvulla lammaslihatuotteita, mutta eivät enää. Hänen mukaansa lammastuottajien lampaanlihan hajonta on suuri: Osa farmareista tuottaa erinomaista lihaa ja osa harrastelee lammastaloutta, vaikka farmissa onkin satoja lampaita. Ruoanlaittoa: haukiavokukko & pottupuuro klo 9.15 ke 22.11. 95 uuhesta noin 70 prosenttia karitsoi joka vuosi. Hän harmittelee monille suomalaisille jäänyttä traumaa lampaanlihan mausta. Seuraajat eivät tiedä, miksi ensimmäinen lammas lähti kävelemään, Helttunen sanoo. Oikealla paistoja kypsennystekniikalla lihasta saa mehevän ja murean. (08) 655 7700 www.hyvarisenleipomo.com leipomo@hyvarisenleipomo.com Myymälä avoinna ma-pe 7.30 – 14.00 vastaleivotun pullan lisäksi tuoreita sämpylöitä, ruisleipää tai riisipiirakoita. Sari Korhonen. Suomessa keskustellaan paljon tuotantoeläinten lääkitsemisestä antibiooteilla. Kaikkea näitä ja paljon muuta 70-vuotiaasta lähileipomostasi. – Jos minun villasukkani maistuisivat samalta kuin hyvin tehdyt lampaanruuat, voisin hyvinkin syödä ne, Helttunen sanoo. 18 LÄHIRUOKA KUHMOLAINEN – Tiistaina 14. Ne menisivät jyrkänteeltäkin alas porukalla. 5–8 kuukauden iässä karitsat viedään teuraaksi. Reko-myynnissä tuottaja myy elintarvikkeita suoraan kuluttajalle ilman välikäsiä, jolloin tuottajalla on mahdollista saada tuotantoon kuluva rahasumma tuotteestaan. marraskuuta 2017 Monipuoliset palvelut Palveluihimme kuuluu kiinteistöjenja kotitalouksien puhtaanapitopalvelut, kuten: Siivoukset, Pihatyöt, Lumen luonti, Halon hakkuu. Aluksi Helttusella oli 50 lammasta ja laumansa hän on viidessä vuodessa kasvattanut 95:een. Yleensä syynä on utaretulehdus. Tulevaisuus näyttää, ostetaanko lampaita lisää. Toiminta on vapaaehtoista ja maksutonta. Sieltä saat kattavat palvelut ja hyvät jäsenedut. – Ylipäätään lampaat ovat sellaisia laumaeläimiä, että kun saat yhden liikkeelle, muut seuraavat heti perässä. Todella hyvää bääruokaa Saija Helttunen on 95 uuhen emäntä. – Monista on kamalaa, että karitsat teurastetaan. Tosin Oxford Down -rotu on Helttusen mukaan helposti ohjailtavissa oleva rotu. Lampaita ei kannata ohjailla esimerkiksi sateella pysymään sisällä, koska ne eivät koiramaisesti tottele omistajaansa
– Luonnonpuistot on perustettu tieteellisiin tarkoituksiin, ja osa niistä on yleisöltä suljettuja. . Siinä hän johdattaa lukijan kansallispuistoihin luonnossa liikkujan näkökulmasta. Seminaarissa valokuvia katsottiin myös toisesta näkökulmasta. – Tavoitteena oli kerätä materiaalia alueelta alueen markkinoimiseksi, ja siinä onnistuttiin paremmin kuin hyvin. Kansallispuistot – Maamme luonnon helmet julkaistiin elokuussa 2017. – Tämä on tärkeää, sillä kuvissa on aina mahdollisuus väärinkäsityksiin, ja kuvan kokeminen on aina tilanneja kulttuurisidonnaista, Tarvainen sanoi. Vaikka hän on nyt kiertänyt kaikki kansallispuistot useaan otteeseen, hän kertoo olevansa kansallispuistomatkallaan vasta alussa. Kuhmossa torstaina pidetyssä Discovering Barents -luontovalokuvauskilpailun seminaarissa puhunut Tea Karvinen kertoo, että kirjan työstäminen kesti seitsemän vuotta ja vei hänet yli 700 päiväksi kansallispuistoihin. Niitä ei voi niputtaa yhteen, sanoi ammattiluontovalokuvaaja Tea Karvinen. – Tästä eteenpäin lähden kansallispuistoihin lepäämään kokeakseni enemmän ja syvemmin, Karvinen sanoi. Markkinoinnin kuvakerronnassa on olennaista tuntea kohderyhmä ja löytää yhteinen, molempien tuntema alue, jolla viestintä tapahtuu. Hän sanoi, että puistot voidaan jakaa karkeasti metsä-, meri-, järvi-, tunturija suopuistoihin, mutta sitäkin tärkeämpää on, että jokaiselle kansallispuistostatukselle on olemassa syy ja perustelu – ainutlaatuinen ja oma tarina. Viime vuosina muun muassa lumilautailukuvaajana tunnetuksi tullut Tarvainen sanoo, että kuvilla voi todellakin kertoa tarinoita paremmin kuin sanoilla, sillä 90 prosenttia saamastamme tiedosta on visuaalista. . Karvinen suositteleekin, että luontoon kannattaa mennä yksin, pysähtyä, katsoa ja kuunnella. Keskittyy Suomen kansallispuistoihin sekä arktisiin alueisiin. Hän korostaa, että luonto on ihmiselle elinehto, joka avautuu siellä kulkemalla ja olemalla, kokemalla. Kilpailun tuomaristoon kuulunut oululainen ammattivalokuvaaja Harri Tarvainen kertoi tarinankerronnasta valokuvien avulla. – Koska kuvanottotilanteessa kuvaaja kuitenkin päättää, mitä jättää rajauksen ulkopuolelle, kuva voi myös valehdella enemmän kuin tuhat sanaa, Tarvainen muistutti. Matka suomalaisen luonnon sisään KuKa Tea Karvinen . Valokuvaaja Tea Karvinen sanoo, että luonto avautuu siellä kulkemalla ja olemalla. – Vein kirjaa tehdessäni puistoihin paikallisia asiantuntijoita, jotka tuntevat kyseisen puiston parhaiten. . Kilpailuidean isä, Kainuun Etu Oy:n johtaja Tuomo Tahvanainen sanoo, että kysymys ei ollut vain kilpailusta, vaan työkalun luomisesta Barentsin alueella toimimiseksi. . Uusia työkaluja alueyhteistyöhön Barentsin alueen valokuvakilpailun voitajaksi valittiin Vitali Istominin kuva The Milky Way. Ainakin itse ajattelen, että hankkeiden kautta meille avautui uudella tavalla se, mitä mahdollisuuksia tällä alueella on. Juuri tämä piirre tekee kirjasta erilaisen – se ei ole opaskirja, vaan elämyksellinen matka puistojen sisään. . Malinen sanoo, että kahden vuoden aikana toteutetut kaksi erillistä hanketta olivat ennen kaikkea Kainuun näkyvyyden hoitamista. www.teakarvinen.com. Aluekomitean Kainuun edustajana ollut maakuntajohtaja Pentti Malinen kertoo, että Kainuu sai puheenjohtajakaudestaan erinomaiset arviot. Toinen on auringonlaskun aika, kun taas keskipäivän kovan valon aikaan voi kuvata jotakin erikoisempaa, kuten pieniä yksityiskohtia, Karvinen luonnehti. Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi Elokuussa alkanut Barentsin alueen luontovalokuvauskilpailu huipentui torstaina Kuhmo-talolla, kun Vitali Istomin julistettiin kilpailun voittajaksi The Milky Way -valokuvallaan. Kenties tunnetuimpia luonnonpuistoja Suomessa ovat Mallan, Sompion ja Kevon luonnonpuistot Lapissa. Puistoista, kuten luonnosta ylipäätään, haetaan virkistymistä liikkumalla, katsomalla ja kuuntelemalla. Tea Karvinen muistuttaa, että luonnonpuisto ja kansallispuisto ovat täysin eri asioita. . – Tästä kaudesta on meille konkreettista hyötyä jatkossa muun muassa Karelia CBC -hankkeissa, sillä nyt saimme luotua tärkeitä kontakteja alueen toimijoihin eri maissa ja samalla rakennettua pohjaa tuleville hankkeille. – Tämän kirjan tärkeimpänä tehtävänä on inspiroida ihmisiä lähtemään luontoon. Suomessa on 19 luonnonpuistoa ja 40 kansallispuistoa. . Kilpailun toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat Andrei Zudov ja Aleksandr Medvedev. – Kansallispuistojenkin tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuus, mutta niiden tehtävä on myös antaa ihmisille mahdollisuus nauttia luonnosta ja tutustua Suomen luonnon helmiin, Karvinen taustoittaa. Kirja on osa Suomi 100 -ohjelmakokonaisuutta. Kansallispuistot taas on tarkoitettu kaikelle kansalle, mihin nimikin jo hieman viittaa. Valtavan aineiston kokoaminen vaatii paljon aikaa ja aikaisia aamuherätyksiä. Kainuulle kaksivuotiskaudesta jäi ”hyvä maku”. Discovering Barents -valokuvausseminaari oli eräänlainen loppuhuipennus lokakuussa päättyneelle Kainuun kaksivuotiselle Barentsin alueneuvoston ja -komitean puheenjohtajuuskaudelle. Luontoa löytyy ihan kotinurkiltakin, Karvinen kannustaa. kansallispuisto. Toiminut aikaisemmin muun muassa eräoppaana. Karvinen lähestyy aihetta tästä näkökulmasta tuoreessa Kansallispuistot – Maamme luonnon helmet (Docendo 2017) -kirjassaan. Tea KarVinen. . . – Luonto on hienoimmillaan varhain aamuyöstä, minkä vuoksi se on suosikkiaikani valokuvaukseen. Tiistaina 14. . Kilpailuun osallistui 1856 kuvaa, joista näkyy alueen erikoisuus, Tahvanainen kertoo. Valokuvajournalismin tutkinto Alaskan yliopistosta Fairbanksista. – Minusta tuntuu, että meillä on ollut liian korkea kynnys itään ja pohjoiseen päin. ViTali isTomin Hossa on Suomen 40. Barentsin yhteistyöllä tarkoitetaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja LuoteisVenäjän kesken toteutettavaa yhteistyötä, jota tehdään sekä valtioiden tasolla ministeriöiden että aluetasolla aluehallintojen kesken. Freelancerina työskentelevä ammattiluontovalokuvaaja ja toimittaja. marraskuuta 2017 – KUHMOLAINEN 19 Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi – Jokaisella Suomen 40 kansallispuistolla on oma tarinansa, historiansa ja merkityksensä.
Porukalla lenkkeillessä koirat saavat hyviä tilaisuuksia totutella erilaisiin kanssakulkijoihin. – Meillä ei ole ollut muutamaan vuoteen käytettävissä hallia, mikä on harmillinen asia, sillä talviaikaan harjoituksissa olisi hyvä olla edes puolilämmin sisätila. Elina Heikkisellä on kotonaan neljä koiraa, joista kaksi on havannankoiria ja kaksi bordercollieta. Kuhmon koiraharrastajien jäsenet ovat käyneet tänä syksynä jo pariin otteeseen kimppalenkeillä, jotka palvelevat koiraa ja sen omistajaa monella tavalla. Kuhmon Koiraharrastajat ry:ssä on tällä hetkellä reilu 30 jäsentä. Timo Kyllönen Elina Heikkinen kertoo, että Kuhmossa on aktiivista koiratoimintaa. – Ollaan pennun kanssa, ja heti kun pentu katsahtaa ohjaajaan, sanotaan palkintosana, kuten hyvä, jes tai hienoa. Kuhmon koiraharrastajilla on käytössään ulkokenttä Mammankaivolla. Hän on huomannut, että kun arkitottelevaisuusja kontaktikoulutus aloitetaan heti pennun tultua taloon, luodaan sillä hyvä pohja jatkokoulutukselle ja harrastuslajeille, kuten tottelevaisuuskoulutukselle eli tokolle. Elina Heikkinen kertoo, että toimintaan on tänä syksynä kuulunut kimppalenkkien ohella muun muassa tapakasvatusrinki sekä erilaiset koulutukset. A Kimppalenkki sopii kaikille koirille, eikä niille osallistumisessa ole merkitystä koiran rodulla, iällä, koulutustasolla eikä koiran tai taluttajan kunnolla.. marraskuuta 2017 Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi Koiran sosiaalistaminen eli ympäröivään maailmaan tutustuttaminen alkaa jo pennun varhaisilla viikoilla. Samalla annetaan palkinto, esimerkiksi nami tai lelu samalla kehuen koiraa vuolaasti ja innostuneesti. – Pidän kaiken koulutuksen perustana sitä, että koiralla on hyvä kontakti ohjaajaan. Palkintosanan ajoittaminen oikeaan aikaan on siis hyvin tärkeää. Talvikauden treenimahdollisuudet sen sijaan ovat huonommat etenkin pennuille, pienille tai lyhytturkkisille koirille, sillä kylmä ilma voi olla osallistumista rajoittava tekijä. Palkintosanasta koira huomaa, mikä toiminta oli toivottua ja alkaa toistaa sitä palkinnon toivossa. Kuhmolaiset koiraharrastajat käyvät Heikkisen mukaan jonkin verran Vuokatissa Fun dog -areenalla, missä on käytettävissä lämmin koulutushalli harrastusvälineineen. Kuhmon koiraharrastusmahdollisuuksia Elina Heikkinen pitää hyvinä etenkin kesällä. Kun kontaktiharjoitus alkaa sujua sisätiloissa, voi mennä harjoittelemaan ulos ja paikkoihin joissa on enemmän häiriötekijöitä. – Heti ensimmäisenä päivänä kävimme kadulla etäämmältä katsomassa pyöräilijöitä ja kävelijöitä, ja Santtu sai palkinnon hyvästä käyttäytymisestä. Heikkinen sanoo, että sosiaalistamisessa ajatuksena on totuttaa koira ympärillä olevaan elämään. – Yhdistyksen koulutusten ja treenien lisäksi meillä on esimerkiksi palveluskoiralajeja treenaava treeniporukka, johon niistä lajeista kiinnostuneet osallistujat ovat tervetulleita, Heikkinen vinkkaa. – Etenkin pentukoiralle on tärkeää päästä näkemään ja kokemaan erilaisia asioita, ympäristöjä, ihmisiä ja eläimiä. Hän sanoo, että kirjastolta alkavat lenkit suunnitellaan yhdessä osallistujien toiveiden mukaisesti. – Harjoituksen ei tarvitse kestää kuin muutamia minuutteja kerrallaan. – Kimppalenkki sopii kaikille koirille, eikä niille osallistumisessa ole merkitystä koiran rodulla, iällä, koulutustasolla eikä koiran tai taluttajan kunnolla. 20 ELÄMÄNMENO KUHMOLAINEN – Tiistaina 14. – Lenkillä voimme harjoitella arkielämässä tarvittavia taitoja, esimerkiksi hakeudutaan tilanteisiin, joissa on mahdollisuus ohittaa erilaisia asioita, kuten autoja, vieraita koiria, jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja lastenrattaita, Elina Heikkinen kertoo. Koiraharrastajien yhteiset lenkit ovat hyvä tapa sosiaalistaa pentua muihin koiriin ja ympäröivään maailmaan. Eli koira on kiinnostunut ohjaajasta, katsoo häntä ja tavallaan kysyy, mitä nyt tapahtuu tai seuraavaksi tehdään. Koirakoulutusta kimppalenkeillä Kirjaston edestä lähti kimppalenkille perjantai-iltana reipas porukka koiraharrastajia. Talven tullessa monet harrastajat suuntaavat kuitenkin Vuokattiin, missä on lämmin halli harjoittelua varten. Kuhmon koiraharrastajat ry:n jäsensihteeri Elina Heikkinen kertoo, että kun hänelle tuli bordercollien pentu nelisen kuukautta sitten, hän aloitti koiran sosiaalistamisen jo samana päivänä. Hän kertoo, että kontaktikoulutus lähtee kotona sisältä rauhallisesta ympäristöstä