Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 51–52 – 2025 – 75. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI KE 17.12.2025 JouluJoululehti Kuhmoisten Sanomat kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista joulua & hyviä lukuhetkiä tulevalle vuodelle!
Tämän 24-sivuisen lukupaketin myötä Kuhmoisten Sanomien väki toivottaa kaikille ymmärtäväistä ja opettavaista joulun aikaa. Aikatauluja tai paluulippua kotiin heillä ei ollut ja he nukkuivat yönsä teltassa, missä milloinkin. Unnaslahden mukaan pelkkä aate ei useinkaan ajanut tarttumaan aseeseen – toisin kuin Täällä pohjantähden alla -trilogia helposti antaa ymmärtää. Tämä olisi näille nuorille aikuisille heidän elämänsä reissu. Hetkeen heittäytyessä aikakin ilmeisesti hidastuu. He olivat liftanneet Suomeen Istanbulista saakka ja matka jatkuisi vielä Jyväskylän jälkeen Oulun ja Lapin kautta Jäämerelle. Kirjottaessani sivulta 16 alkavaa artikkelia maaliskuun 1918 tapahtumista kävin asiasta pitkän keskustelun kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahden kanssa. Ei pidä asiaa tärkeänä, tai ei hahmota kokonaisuutta. Kinkunsulatusjumppana mökin siivousta ja tulevan kesäkauden suunnittelua, mukaan lukien turhan rojun ja hiirtensyömän sohvan hävittämistä. Vaatikaa hyvät ihmiset vastinetta maksamillenne rahoille! Liisa Brander-Keskinen, KD Kuhmoinen OTA YHTEYTTÄ f Mielipiteitä, juttuvinkkejä ja oikaisupyynnöt voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kuhmoistensanomat.fi. Lopulta jätin matkaseurani suurine reppuineen pääkirjaston eteen, josta he jatkaisivat matkaa kohti vielä tuntematonta yöpaikkaansa. Virheelliset tulkinnat esimerkiksi yksittäisistä ihmisistä jäävät elämään heidän jälkeensäkin. Hevosenlenkillä tunsin olevani ainoa kulkija. Mieli tyynenä ja avoimena lähdin retken jälkeen ajamaan kohti Jyväskylää. f Kehuja voi lähettää paitsi sähköpostilla myös viestillä numeroon 040 716 8052. Eräänä erittäin tavallisena, mutta harvinaisen kauniina syksyisenä maanantaina päätin töiden jälkeen lähteä Isojärven kansallispuistoon. Polarisaatiota ei ole mitään syytä syventää entisestään, ei paikallisella tai valtakunnallisella tasolla. Ysitielle päästyäni bongasin joukon harmittoman näköisiä liftareita. Sinne ajauduttiin olosuhteiden pakosta, yhtenä pakottavana syynä oli sotilaille maksetut korvaukset. Me muut, syystä tai toisesta reissumme maailmalla jo (toistaiseksi) tehneet, suunnatkaamme vaikka sinne Isojärven poluille. Hän kertoi, kuinka sisällissodan kokenut mies ei halunnut kertoa kokemuksiaan hänen ääninauhurilleen. Mutta mutta: Antikorven kaatopaikka onkin suljettuna joulukuun lopussa kaksi viikkoa. Kehut julkaisemme nimimerkillä.. Yksi vinkeistä kehotti kokeilemaan asioita, jotka poikkeavat normaalista. Sata vuotta on pitkä aika, ja toisaalta taas hirveän lyhyt. Ennen kuin huomasinkaan, olin pysähtynyt tien laitaan ja kohta minulla oli kyydissä kolmen valtavan rinkan lisäksi kolme kansainvälistä matkustajaa Japanista ja Turkista. Puhuimme myös lukemisesta, joka keskustelujemme perusteella on vähentynyt nuorten ja aikuisten parissa maailmanlaajuisesti. Liftaaminen on nykyään harvinaista ja siksi ilahduin, kun näin peukalokyytiläisiä tien reunalla. Itselleni tuli uutena tietona se, että harva suomalaisista sotaa ja sotaan halusi. Yli sata vuotta sitten tapahtuneesta välikohtauksesta on löytynyt uutta tietoa paitsi arkistoista myös yksityisten ihmisten hallusta. Mökkiläisten kiinteistöverotuotto on yli miljoona euroa. PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI 17.12.2025 f Aurinko nousee 9.35 f Aurinko laskee 14.56 Nimipäivät Tänään Raakel To Aapo, Rami, Aappo Pe Iiro, Iisakki, Iikka, Isko La Benjamin, Kerkko Su Tomi, Tuomas, Tommi, Tuomo, Talvipäivänseisaus Ma Raafael Ti Senni, Noel Ke Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina To Joulupäivä Pe Tapani, Teppo, Tahvo, Tapaninpäivä La Hannu, Hannes, Hans Su Piia, Viattomien lasten päivä Ma Rauha Ti Taavi Taavetti Puhun pukille L uin taannoin jutun, jossa annettiin vinkkejä arjen vahvempaan läsnäoloon. Lähestyvä joulu on ystävällisyyden, lämmön ja huomioon ottamisen aikaa. Unnaslahti, joka on koko ikänsä ollut kiinnostunut historiasta, sanoi, että vasta nyt Suomi olisi valmis kohtaamaan verisen historiansa. Pitääkö kausiasukkaan roudata sohvansa maastoon, kaupunkiin vai voisiko Kuhmoisten kaatopaikka joustaa aukioloajoissaan. Toisaalta, meidän vanhempamme ovat omilta isovanhemmiltaan voineet kuulla, mitä valtakunnassa itsenäistymisen jälkeen tapahtui. Sen verran pitkä aika sata vuotta on, että jos meillä ei olisi Unnaslahden ja Niemeläisen kaltaisia uteliaita, niin Suomen itsenäiseen historiaan olisi vaarassa syntyä hetkellinen tietotyhjiö, tai vähintäänkin virheellisiä tulkintoja. f Mielipiteitä julkaistaan toistaiseksi myös nimimerkillä. joulukuuta 2025 Polut risteävät T ässä lehdessä kerrotaan Heikki Niemeläisen tekemästä tutkimustyöstä, joka osoittaa vääräksi tähän asti kerrotun version Harmoisten sairaalan tapahtumista 10. Kuhmoinen 1935 Kirjoittaja on Kuhmoisten kirjaston lukukoordinaattori. Viittilöin innokkaasti yliopiston kampuksen suuntaan ja kerroin Alvar Aallosta, osoittelin yliopiston tiedekuntien rakennuksia ja kerrostaloja, joissa opiskelijat asuvat. Osa vain totteli määräystä liittyä sotajoukkoihin. Paitsi takavuosien tapahtumiin myös laajasti ympärilleen. Mutta monikaan ei halua. Toistaiseksi suomalaiset ovat tyytyneet sivaltamaan sanansäilällä, mutta väsyneelle, turhautuneelle ja vääryyttä kokeneelle sana voi pian käydä liian tylpäksi aseeksi. Tärkein oppi tänä päivänä olisi kuitenkin se, mitä pahimmillaan voi tapahtua, jos vastapuolta ei kuunnella eikä eri mieltä olevia edes yritetä ymmärtää. Rantamäntyyn nojaillessa tuntui, kuin koko kansallispuisto olisi levittäytynyt ympärilleni vain minua varten. Jyväskylään saavuttuamme aurinko oli jo laskenut. Puhuimme koko matkan: muumeista, saunasta, Turkin geografiasta, Tokion ruuhkaisista metroista sekä japanilaisten ja suomalaisten karhujen eroista. Palasin muistoissani omiin matkoihini maailmalla ja tiesin, mitä he tunsivat ja kokivat valokuvatessaan ihastuneena keskisuomalaisen valtatien varrelta avautuvaa järvimaisemaa. Yli sadan vuoden takaisiin tapahtumiin tulisi kuitenkin perehtyä, vaikka vain oppiakseen jotain. Leipä piti saada pöytään tuonakin aikana. 2 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Katja Sirviö Oppia sadan vuoden takaa ” Talossa oli jouluaattona syötävä illallinen aikaisin siinä päivähämärissä ja sitten järjestettiin ruoka pöytään yöksi, että tontut ja haltiat saivat tulla syömään. Keskuudessamme ei ole enää vuosikymmeniin kulkenut ketään, joka voisi kertoa sisällissodan tapahtumien kulusta itse näkemänsä version. Ilma oli tyyni ja syyskuinen ilta-aurinko lämmin ja oranssi. Jo muutenkin yksi päivä viikossa (talvella) on kovin vähän ja nyt joulukuussa torstai osuu sekä joulunettä uudenvuodenpyhiin. Henkilökohtaisista traumoista on kulunut jo riittävän kauan. Noora Laitinen LUKIJAPOSTI J oulu se tulla jolkottaa ja tuo toivottavasti runsain joukoin myös kausiasukkaat Kuhmoisiin. Jotain, mitä muistella vielä vuosikymmenien päästä. Hetken aikaa tunsin olevani itsekin reissussa. Tai olisivat voineet kuulla, jos joku olisi suostunut puhumaan. Ja jos joskus matkustan Tokion ruuhkaisessa metrossa, suljen silmät ja nojaan ahtaudessa kanssamatkustajan selkään, kuin siihen lämpimään mäntyyn Kuorejärven rannassa, sinä syyskuisena maanantaina. Esimerkiksi sotasyylliseksi kirjatun Artturi Paimelan maine puhdistui vuosikymmeniä tämän kuoleman jälkeen. Mies oli piilotellut päiviä perunakuopassa, ei siis millään lailla osallistunut veritekoihin. Kirjoittajan henkilöllisyys tulee kuitenkin olla toimituksen tiedossa. Vastaavia tapauksia lienee muitakin: Silloin jälkipolvet ovat turhaan kantaneet syyllisyyttä isiensä harteille sysätyistä veriteoista. Itselle se on vähän työlästä, mutta varmasti vaivan arvoista. päivä maaliskuuta 1918. Sen ympärille jää kuitenkin 51 muutakin viikkoa, jolloin omaa katsettaan voisi avartaa. Näin ne tulivat lepytettyä
Salista on viety myös pöytiä ja tuoleja kunnostettavaksi. Muut messut ovat tutusti Astaja K50-messut. MYÖS ILTATORIT herättivät jälleen keskustelua. Viime tapaamisessa peräänkuulutettiin matkailuesitettä ja se on Hanskin mukaan parhaillaan teossa. Verkkolehdessä luettavaa jouluna KUHMOISTEN SANOMIEN verkkolehteen päivittyy lukemista myös jouluviikolla. Keskellä salia oleva dataprojektori ja pöytä poistuvat ja pöytiin asennetaan latauspisteet. kunnanjohtaja ja hallintojohtaja Sanna Luukkanen kertoo. – Olin toissa vuonna parikin kertaa iltatorilla. Kunnan omassa ”torisäännössä” on määritelty, että tulevanakin kesänä iltatoreja järjestettäisiin parillisten viikkojen keskiviikkoina koulujen lomakaudella. – Kunnostuksen pitäisi toteutua joulutauon aikana. Paimenviikoille voi pian hakea TEKSTI KATJA SIRVIÖ SUOSITUILLE METSÄHALLITUKSEN paimenviikoille voi hakea jälleen tammikuun 26. Iltatori on tähän asti toiminut ilman vetäjiä ja vapaamuotoisesti, mutta kuunneltuaan tapaamiseen osallistuneiden toiveita Hanski summasi, että iltatorien onnistuminen vaatisi yhden henkilön resurssin niitä suunnittelemaan ja toteuttamaan. joulukuuta.. Kunta osallistuu ensi vuonna neljille eri messuille, joista Matkaja kevätmessuille osana Lakeland Villages -kokonaisuutta. päivä, kun kunnan elinvoima-asiantuntija Sarianna Hanski kutsui eri yhdistysten ja kylien edustajat toistamiseen koolle. Kuntalaiset tuntuvat kaipaavan paitsi heinäkuun alussa perinteisesti järjestettyä Kuhtuu-toria myös sitä edeltävää Kuhtuu-viikkoa. Huoli syntyi mahdollisista väärinkäytöksistä, vanhoista ilmoituksista tai liian paljon tilaa vievistä ilmoituksista. päivästä alkaen. Sellaista yhdessäoloa kaivattaisiin, Hannele Nikkinen sanoi. Tuolloin verkosta voi lukea kesän 2025 kesälehdessä julkaistuja artikkeleita, joita ei ole verkossa julkaistu. Hanski itse toi esiin ajatuksen Kuhtuu-brändistä koko kunnan yhteisenä ”sateenvarjokäsitteenä” kaikille kesän tapahtumille, toki Kuhtuu-termin käytöstä tulisi ensin neuvotella Kuhmoisten kulttuuriyhdistyksen kanssa. – Kuhtuu-tori oli ennen heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna, ja Kiepsaus kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Samassa yhteydessä käyttäjiä tiedotetaan sen säännöistä. Hanski lupasi selvittää, että vieläkö torisääntöä ehtisi tulevalle kesälle muuttaa. Ensimmäinen tapaaminen oli pari kuukautta sitten lokakuussa. NÄIDEN LISÄKSI tapaamisessa kuultiin uudistuvasta Kuhmoinen Palvelee -lehdestä, tulevan kesän festivaaleista sekä kunnan nettisivuilta löytyvän tapahtumakalenterin teknisestä muutoksesta, jonka jälkeen kalenteri muuttuu mobiililaitteissa helpommin käytettäväksi. Paperisen matkailuesitteen lisäksi Hanski kertoi suunnittelevansa kunnan markkinointivideoiden tuottamista. Paimenviikot ovat maksullisia, ja niihin sisältyy majoitus usealle hengelle kohteen mukaan. Heinäkuun loppu on jo aika myöhä, ihmiset alkavat lähteä mökeiltä kotiin. Viikkoja järjestetään toukokuun lopusta syyskuulle ja ajankohdat vaihtelevat kohteittain. Kuhtuu ja iltatorit herättivät keskustelua, kun kunnan elinvoima-asiantuntija Sarianna Hanski kutsui yhdistysten edustajat keskustelemaan tulevista tapahtumista. Asennukset voivat osittain siirtyä sen jälkeiseenkin aikaan, Luukkanen kertoo. – Dataprojektori on ollut keskellä salia hieman tiellä. Ilmoitustaulu noussee kuitenkin pystyyn ensi keväänä. Tuija Käki-Lahtinen ehdotti, että Kuhtuuta vietettäisiin koko heinäkuu, jolloin kaikki kuukauden tapahtumat kuuluisivat brändin alle. Hakija voi valita yhden tai useamman kohteen. Helsingissä laitetaan Helsinki-päivänä katu täyteen pöytiä ja ihmiset saavat tulla sinne yhteiselle piknikille syömään omia eväitä, Hanski kertoi. Hanski kertoo kaavailleensa sitä Kuhmolan kentän ja Toritien välissä olevalle nurmialueelle niin, että se olisi kadulta päin luettavissa. Kuva: Tuija Käki-Lahtinen TEKSTI KATJA SIRVIÖ KUHMOISTEN KUNNANTALON valtuustosalia päivitetään joulutauon aikana. – Se oli tuttu ja sisäänajettu brändi, ja viikolla oli kaikenlaista ohjelmaa, Liisa Peake totesi. Siellä oli silloin yhteislaulua, väkeä torikahvilassa ja muutama toritai kirppismyyjä. Janus Hanski puolestaan lupasi hankkia paikalle yhteislaulattajia ja esiintyjiä, jos kunnalta jonkinlaista taloudellista tukea saisi. Myös Isojärven kansallispuistossa oleva Luutsaaren talo on jälleen hakukohteiden joukossa. Onko alkukesästä käytettävissä enemmän rahaa kuin loppukesästä. Kuten ensimmäisellä tapaamisella niin tälläkin kertaa Kuhmoinen Kuhtuu -tapahtuman kohtalo puhutti. Hakuaika kestää vain viikon ja paimenet valitaan arvonnalla kaikkien hakijoiden joukosta helmikuun aikana. Liisa Brander-Keskinen kehotti pohtimaan Kuhtuun ajankohtaa. Paimenviikoille haetaan Metsähallituksen luontopalveluiden luontoon.fi-sivustolla. – Itse pidin ajatusta piknik-torista kivana. Keskiviikkona 17. Kunnan sisältä on tullut toive ulkona olevalle ilmoitustaululle. Kyllähän ihmiset tänä päivänä yhteislaulua haluaa. Tietysti pitää miettiä myös ihmisten rahan käyttöä. Nuoretkin. Sillä tavalla saa yleisön osallistumaan, Nikkinen pohti. Valtuustosalia kunnostetaan TEKSTI KATJA SIRVIÖ K unnan yhteistyö tapahtumajärjestäjien kanssa sekä ensi kesän tapahtumien suunnittelu saivat jatkoa keskiviikkona joulukuun 10. Lisäämällä pöytiin latauspisteet saamme irralliset lataustolpat pois lattialta ja johtohässäkän selvitettyä, va. Toritielle pystytettävän ilmoitustaulun mahdollinen väärinkäyttö huolestutti myös. Ilmoitustaulun pelisäännöistä käytiin kovaa keskustelua. – Jos ongelmia ja väärinkäyttöä tulee, niin ainahan taulun voi ottaa pois, Pipsa Suominen huomautti. Esiintymisiin ei toistaiseksi ole ollut minkäänlaista budjettia, mutta Hanski pohti, että miksi ei jonkinlaisia stipendejä voisi jakaa mahdollisille esiintyjille. Salin seinällä olevan screenin tilalle tulee vastaavan kokoinen diginäyttö. Enemmistö osallistujista tuntui kuitenkin olevan sen kannalla, että iltatorit pidettäisiin heinäkuussa joka viikko. Kahdeksansivuinen esite valmistuu sopivasti jaettavaksi alkuvuoden messuilla. Uutisseurantaa jouluviikolla ei tehdä, vaan toimitus palaa töihin 29. Metsähallitus ohjaa kertyneet maksut perinneympäristöjen sekä niitä ympäröivien alueiden hoitoon ja ylläpitoon. joulukuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 3 Iltatoria ja Kuhtuutapahtumaa kaivataan yhä Vetääkseen väkeä heinäkuiset iltatorit tarvitsisivat järjestettyä ohjelmaa. Minusta se oli hyvä rytmi. Uusia kalusteita saliin ei ole tulossa
klo 10 Messu. Ruokaa on yllin kyllin ja ihmisiä talo täynnä. Jokaisella lapsella on oma sukkansa, johon tulee lahja. Toritie 44 Kaikki tervetulleita. Ruokailijoita saattaa joulupöydässä olla parisenkymmentä. klo 15 Mieskuoron joulukonsertti srk-kodissa. klo 8 Joulupäivän sanajumalanpalvelus. Desire nauttii joulusta pitkään La 20.12. Frimanin koti on joulukuun alussa täynnä merkkejä tulevasta joulusta. Alkuun en tuota puhetta Jumalan puheeksi minäkään ymmärtänyt. Takan reunustalla on isommat sukat jokaiselle, kertoo Desire Friman. Tuomas Taipale, Lotta Mäkinen. Naisten Tupaillan kirkkopyhä. Ensimmäinen Jumalan puhe oli, kun pienenä poikana aitasta löysin Raamatun ja aloin sitä lukemaan lopun Ilmestyskirjasta. Frimanin joulupöydästä löytyy 18 kiloa kaalilaatikkoa ja lähes viisi kiloa kalaa. UUSIMPANA HANKINTANA komeilee huoneen korkuinen joulupukki. Kuolleet Anja Hellin Marjatta Hakoluoto 91 v S illä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata” (Job.33:14). Ke 24.12. klo 14 Jouluaaton hartaus Päijännekodilla. Aikaisimmillaan hän on aloittanut jouluvalmistelut jo lokakuussa. Vielä tänäänkin kiitän Jumalaa tuosta puheesta, sillä oli varjeleva vaikutus elämääni. Ei ole sellaista kauppareissua, etteikö jotain joulurekvisiittaa tarttuisi mukaan, hän vahvistaa. Se on ilmatäytteinen ja se pääsee kohta terassille, kunhan on saanut säänkestävän alustan jalkojensa alle. Reijo Heikkilä TEKSTI & KUVAT ARJA MÄKELÄ J ouluttajan joulu on täynnä valoja, värejä ja koristeita, hyvissä ajoin ennen joulua. Tuomas Taipale, Lotta Mäkinen. Su 21.12. Valoketjuja ja kynttilöitä on paljon ja kaikkialla, sekä ulkoTänä vuonna kuusi on muovinen. klo 15 Jouluaaton hartaus Papinsaaren siunauskappelissa. – Aina pitää olla jotain extraa, sellaista wau!-juttua, selittää Friman. Säikähdin ja ajattelin, että nyt ne lopun ajan tapahtumat alkoivat tapahtua, mistä Raamatussa kerrottiin, ja minä en ole niihin ollenkaan valmistautunut. Kaikista tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo. Elämän kurjuus ja suuret vaikeudet vasta saivat minut lopulta turvaamaan Jumalaan ja näin minun korvani avautui Jumalan puheelle. To 25.12. klo 13 Tapaninpäivän messu Päijälän rukoushuoneella. – Nämä koristenauhat ovat lapsuudestani. – Ensimmäiseen adventtiin mennessä täytyy joulun näkyä, hän kertoo. Kun ajattelen omaa elämääni, niin minullekin Jumala puhui monin eri tavoin. Striimaus. Anne Petterson, Lotta Mäkinen. Susse Mattila, viulu ja laulu. Torstaina 18.12. Seuraava puhe oli, kun samaisessa aitassa heräsin siihen, että aitta tärisi ja koko maailma tuntui olevan tulessa. Ohjelma 10 €. *Glögitarjoilu* Helluntaisrk. On olkipukkeja, pieniä joulukyliä, takan reunalla roikkuvia lahjasukkia, kynttilöitä ja tietenkin joulukuusi. – Se vaan lähtee täydellä vimmalla ja tohinalla. Pe 26.12. Varmaan tuosta tapahtumasta johtuen aloin usein nähdä unia, joissa olin kuolemassa, mutta en ollut siihen mitenkään valmistautunut. Lukija, miten Jumala on sinulle puhunut, oletko kuullut hänen äänensä. Kirkkokahvit. Tuomas Taipale, Suvi Häme. Marjo Kortelainen, Lotta Mäkinen. Ke 24.12. Ei se kuitenkaan ollut mikään maailman loppu, vaan ukkonen iski tosi lähelle ja salamoi kovasti. 4 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Jumala puhuu, kuulenko minä. Seuraava Jumalan puhe minulle oli uskovien todistukset hengellisissä kokouksissa, sekä parin juomakaverini uskoontulot. Unet puhuttelivat ja muokkasivat minun sisintäni niin, että kun myöhemmin tuli suuria haasteita elämään, niin vältyin itse tuholta. Tänäänkin vielä Jumala puhuu tavalla ja toisella, mutta niin on tänäkin päivänä, että ihminen ei aina heti ymmärrä tuota puhetta Jumalan puheeksi. Nuokaan eivät vielä saaneet minua kääntymään Jumalan puoleen, vaan tarvittiin seuraavaa puhetta, joka mainitaan Raamatussa. Ensisijaisesti Jumala puhuu meille Sanansa, eli Raamatun kautta, sekä myös Pyhän Henkensä kautta monin eri tavoin. Viime vuonna kuusi saatiin Papan metsästä. Joulu on aina ollut tärkeää aikaa Desire Frimanille. ”Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella” (Job 36:15). Joitakin asioita jäi mieleeni, vaikka en Jumalaan uskonutkaan. Kirkkokahvit. klo 18 JOULUA ODOTELLESSA -ILTA Jaana Nikula ym. joulukuuta 2025 SANA VÄESTÖMUUTOKSET Kirjoittaja toimii Kuhmoisissa Helluntaiseurakunnan vapaaehtoistyöntekijänä. Hän rakastaa koristella kotinsa jouluiseksi. Äitini antoi ne nyt minulle
Hän on Kristus, Herra.” (Luuk. Nyt viisivuotias Rebekka oli vauva, kun sai naapurista papan. Kirjoittaja on on Mikkelin hiippakunnan piispa. – Aina joulukuun alussa tuon tähän lipaston päälle Raamatun. Kriisien ja elämän haasteiden keskellä rauha saa syntyä enkelien sanomasta, jonka paimenet kuulivat Betlehemin yössä: ”Älkää pelätkö, minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Lisäksi joulupöytään tehdään erilaisia salaatteja ja jälkiruokia. Sinne saisi vielä kivoja valoja, yllyttää Mäkinen vastaavasti ystäväänsä. Sellaisesta rauhasta Jeesus puhuu, kun hän lupaa: ”Minä jätän teille rauhan. Maailmamme on tämänkin joulun alla hyvin rauhaton. – Jouluun valmistautuminen on varmaan auttanut siinä. Näin Vanha Testamentti kuvaa joulun lasta, Jeesusta. 9:5). Sodat ja kriisit riistävät rauhan niin lapsilta kuin aikuisiltakin. Tämän maailman Rauhanruhtinas on pieni, eläinten ruokakaukaloon kapaloitu, sylilapsi. Sotien ja kriisien keskellä moni kuitenkin kaipaa sisimpäänsä Jumalan rauhaa. “– Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa” (Luuk. Useissa kodeissa ja kotien raunioilla rauha on heikko haave joulun pyhinä. – Mutta sitten he sanovat, että ihanaa äiti kun jaksat laittaa kodin niin hienoksi. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon” (Joh. 14:27). Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas ” (Jes. Ruokaa tehdään niin paljon, ettei se varmasti lopu, sanoo Friman. Häntä kutsutaan perheessä Kummimummiksi. Savu-, graavija kylmäsavulohta hankitaan kutakin noin puolitoista kiloa. Juustotarjottimella saattaa olla jopa neljääkymmentä eri lajia. S illä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Keskiviikkona 17. Sukulaiset, Kummimummi ja Pappa perheineen viettävät porukassa yhteisen joulun. – Kun pääni saa idean, minun on pakko toteuttaa se heti. Ei ole sellaista kauppareissua, etteikö jotain joulurekvisiittaa tarttuisi mukaan. – Valot tuovat niin kivan tunnelman, kun ilta pimenee. Kinkkuja on kaksi. Frimanin jouluhössötys on joskus liikaa hänen lapsilleen. joulukuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 5 PIISPAN TERVEHDYS ” Se vaan lähtee täydellä vimmalla ja tohinalla. Viha voitetaan rakkaudella. Jumalan rakkaus loistaa tänäkin jouluna maailman pimeydessä ja antaa sydämen rauhan. Desire Friman tekee ikkunalaudoillekin valaistuja jouluaiheisia asetelmia. – Romanit rakastavat ruokaa. Aattoiltana ruuan jälkeen kääriydytään viltteihin sohvalle ja hiljennytään katsomaan jouluelokuvia. FRIMAN ON tartuttanut jouluvarustelun myös pitkäaikaiseen ystäväänsä Siru Mäkiseen. Mäkinen on Frimanin nuorimman lapsen kummi. 2:10-11) Sydämen rauha rakentuu yhteydestä seimen lapseen. Sellaista vihan voittavaa ja rauhan mahdollistavaa Jumalan rakkautta ja luottamusta toivon jokaisen jouluun tänäkin vuonna. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Papaksi taas kutsutaan entistä naapuria, perheelle läheiseksi tullutta Kari Sarénia. ”Sodat ja kriisit riistävät rauhan niin lapsilta kuin aikuisiltakin”, muistuttaa Mari Parkkinen.. Ja vaikka ruokaa valmistetaan valtavat määrät, on sitä tapanina enää rippeet jäljellä, kertoo Friman. Mitä me kylvämme tänään, on lastemme tulevaisuus huomenna. JOULULAATIKOIDEN VALMISTUS alkaa heti joulukuun alusta. 2:14). Ikkunassa kurkisteleva tonttu on Siru Mäkisen maalaama. – Viime jouluna meitä oli parikymmentä. – Sinne voisi laittaa joulupukin ja poroja, innostuu Friman. – Keittiön ylähyllyllä näyttäisi olevan pistorasia. Syksyllä julkaistu piispainkirje Kutsu rauhaan kuvaa rauhaa prosessiksi, joka nousee yksilön sydämestä yhteisöihin ja lopulta koko maailmaan. Tänään on teille DaaRauhanruhtinas vidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Aikaisemmin pimeää inhonnut jouluttaja pitää nykyään synkästä syksystäkin. Tuo toivon ja rauhan tuoja syntyy maailmaan jouluna. Kaalilaatikoa tehdään mummon reseptillä 18 kiloa, lanttulaatikkoa kahdeksan, ja porkkanalaatikkoa 12 kiloa. Friman tutustui työharjoittelussa nuorisotalolla Mäkisen lapsiin ja lasten kautta Mäkiseen. Aikaisimmillaan Friman on aloittanut jouluvalmistelut jo lokakuussa – täydellä vimmalla ja tohinalla. Avaan sen jouluevankeliumin kohdalta ja luen jokaisena päivänä osan. – On mukavaa nähdä lasten kädenjälki joulukoristeissa. – Sen jälkeen olemme olleet tiiviisti yhdessä, he kertovat. Mari Parkkinen Mikkelin hiippakunnan piispa na että sisällä. Saan evankeliumin luettua loppuun yleensä joulukuun viimeisenä päivänä, sanoo Friman. Tyttärensä Friman pyytää askartelemaan lumihiutaleita ja muita koristeita ikkunalle
– Minulle tulee myös mieleen Vesa-Matti Loirin joululevy. Pelimanni-iältään vanhin on huilisti. Muut Pelimannit ovat samaa mieltä. Pääsin heti mukaan, ja olen viihtynyt hyvin, Unnaslahti miettii. Kuuntelin sitä aina, se oli ihan paras, hän sanoo. Siinä on monta hyvää laulua. Åkerlind nostaa tärkeänä esiin lapsuutensa lempilaulun. Mutta kun niitä pääsee itse soittamaan, etenkin yhdessä toisten kanssa, saattavat ne muuttua merkityksellisemmiksi. – Tykkäsin lapsena Mikko Alatalon joulukasetista. Pullavastuu on kiertävä. Siinä saa ihan kunnolla soittaa, Unnaslahti sanoo. Marketeissa saa kuulla jouPelimannit joulutunnelmissa lulauluja kyllästymiseen asti. On niin paljon hyviä, tuumii Kim” Kun basistin vieressä soittaa, niin kaikki kuulostaa hyvältä. TEKSTI & KUVAT ARJA MÄKELÄ O rkesterissa soittamiseen liittyy muutakin kuin musiikki. PELIMANNIT POHTIVAT yhdessä, mikä on kaikista jouluisin joululaulu. – Joulupukki, joulupukki -laulua lauloin aina pikkupoikana, sanoo Åkerlind. Tuolloin alkoivat sekä Pelimannit että heidät soittimensa virittäytyä joulutunnelmaan. Sosiaalisuus ja yhdessä soittamisen hauskuus ja ilo kuuluvat ainakin Kuhmoisten Pelimannien tapaan harjoitella ja musisoida. Pelimannien puheenjohtajalla Päivi Malinilla on muisto hauskasta C-kasetista. Vaikka en ole niinkään jouluihminen, löytää joululauluista aina jotain kivaa, kun niitä kuuntelee, miettii Unnaslahti. Kulkuset kulkuset -laulu taas kulkee yksimielisesti parhaiten harjoitusten ollessa puolivälissä. – Sylvian joululaulu on komea kappale. Kahvitauolla heitellään letkauksia, joille kaikki repeävät nauramaan. Soittaessa pääsee pikkuhiljaa joulutunnelmaan, sanoo tänä syksynä orkesterin riveihin istahtanut Hanne Alanko. – Vastahan minä tulin, hän vitsailee. joulukuuta 2025 Harjoitusten hyvä tunnelma kantoi viime perjantaiseen kirkkokonserttiin asti. Pelimannien joulukonsertin harjoitukset alkavat jo lokakuussa. – Tuntuu siltä kuin olisin soittanut jo tosi pitkään täällä, vaikka olen ollut mukana vasta vuoden. JOULUKONSERTTIHARJOITUKSET ORKESTERI polkaisi käyntiin lokakuussa. ” Joka kerta samat vitsit, siksi tuntuu, että olisi ollut täällä ikuisuuden. HARJOITUSTEN PUOLIVÄLISSÄ Pelimannit juovat kahvit. Näyttää ja kuulostaa siltä, että jokaisella tässä orkesterissa on aidosti hauskaa. Pitkän linjan muusikko Heikki Åkerlind on kunnostautunut yli kolmenkymmenen vuoden pestillä Pelimanneissa. Mukavaa näyttää tosiaan olevan. 6 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Mukana ollaan yhdessäolon ja yhdessä soittamisen riemusta. Hän halusi palauttaa harmonikan soittotaitonsa tauon jälkeen. Melkein tekisi mieli kaivaa vanha viulu kaapin kätköistä, kiristää jousi, verrytellä sormet, ja mennä mukaan soittoharjoituksiin.. Hänen mielestään aika on mennyt nopeasti. Pelimanneissa kitaraa soittava Reetta Unnaslahti on niin ikään solahtanut Pelimannien joukkoon kuin manteli joulupuuroon. Siellä olivat vähän erilaiset joululaulut, kuten esimerkiksi Uusperhe korvatunturin sai sekaisin, Joulupukin syntymäpäivät ja Hakkeri-pekan joulu. Harjoituksissa on letkeä tunnelma ja kiertävä pullavastuu. Mielestäni kaikista jouluisin biisi on Sydämeni joulun teen Loirin tulkitsemana. mo Malin basson varresta. Vitsejä lentelee soittamisen välissä, ja joskus myös niiden aikana. Jutun kirjoittanut toimittaja oli itsekin kaivaa soittopelinsä kaapin kätköistä ja liittyä mukaan musisoimaan. Ohjaaja Juha Saarinen luotsaa letkeästi soittajajoukkoaan. Varpunen jouluaamuna saa yleistä kannatusta orkesterin keskuudessa. – Tosi vaikeaa nostaa mitään joululaulua ylitse muiden. – Jouluun pääsee virittäytymään ihan toisella tavalla. Jutun sitaatit ovat harjoitusten kahvitauolla, ja välillä soittamisen välissäkin, kuultuja lohkaisuja
Yhteissoitto sujui mallikkaasti ja yleisö pääsi helposti joulutunnelmaan. Hän halusi kaivaa esiin ruostuneen soittotaitonsa. Rumpuihin yhtyi ensin kitara, sitten huilu, viulut ja vähitellen muut soittimet. Kuva: Kaisa Urpunen Viivistä Lucia-neito Pihlajalahden maaja kotitalousseuralaiset ovat tänä syksynä askarrelleet himmeleitä. Kuva: Tuija Käki-Lahtinen. Ari Kajander toivotti kuulijat tervetulleiksi jouluiseen oman kylän kirkkoon. luokan oppilaat. Kajander hoiti laulun ohella myös juontajan tehtävät. Himmeleitä jokainen on viimeistellyt kotonaan niin, että monta himmeliä on tullut jouluksi valmiiksi pirttiä koristamaan. Seuraavasta kappaleesta lähtien Pelimannien soittoon yhtyivät laulusolistit. Kurssin ohjasi Paula Niinimäki ja kurssi pidettiin Pyykkirannassa Ullalla ja Markulla. Kuulimme muun muassa laulut Me käymme joulun viettohon, Kulkuset, Joulu yksinäistä lohduttaa, Talven ihmemaa, Aavistus ja On hanget korkeat nietokset. PELIMANNIEN HARJOITUKSISTA tuttu rento tunnelma oli mukana myös heidän joulukonsertissaan. joulukuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 7 Jouluinen konsertti soi kirkossa TEKSTI ARJA MÄKELÄ Kuhmoisten Pelimannien joulukonsertti Kuhmoisten kirkossa perjantaina 12.12. Juha Saarinen, ohjaus ja harmonikka, Hanne Alanko, Tauno Pesonen, Katri Mikkonen ja Anssi Vaskisalo, harmonikka, Heikki Åkerlind, huilu, Reetta Unnaslahti kitara, Kimmo Malin kontrabasso ja laulu, Oiva Ruokonen, käyrätorvi ja laulu, Topias Isojärvi, rummut, Tiina Lättilä ja Venla Pohjoisvirta viulu, Päivi Malin, piano ja laulu, Ari Kajander, Seija Ruokola ja Kati Nuijanmaa, laulu. Kuva: Himmelikurssilaiset Himmelit pirttiä koristamaan Eläimet saivat joulurauhan Metsän eläimille julistettiin joulurauha viime lauantaina 13. Yleisö sai myös osallistua lauluun yhden kappaleen verran Pelimannien säestämänä. ARI KAJANDER aloitti komealla äänellään lauluosuuden. ja 9. Hanne Alanko (kuvassa toisena) liittyi pelimanneihin syksyllä. Konsertti alkoi rumpujen rytmikkäällä marssilla. Perinteisen aamunavauksen järjestivät 8. Perinteen Kuhmoisissa aloittivat Kylämän riistamiehet vuonna 1992 ja sen jälkeen joulurauha on julistettu vuosittain lukuunottamatta koronavuosia, kerrotaan tämän vuoden Kuhmoisten joulu -lehdessä. Päivi ja Kimmo Malin lauloivat yhdessä ja erikseen. Kati Nuijanmaa ja Seija Ruokola jatkoivat joululaulujen tulkitsemista upeilla äänillään. Oiva Ruokonenkin jätti hetkeksi käyrätorvensa tuolille ja laulaa kajautti Jouluaattona-laulun. Kulkueessa mukana olivat myös Fanny Aittolahti, Taimi Nisula, Kristiina Lahnalahti ja Oleanna Näkkälä. Viime perjantaina vietettiin yhtenäiskoululla Lucian päivää. – Joulun tärkeimpiä asioita ovat rauha ja yhdessäolo. Pelimannien jouluohjelmisto koostui vanhoista tutuista ja vähän uudemmista lauluista. joulukuuta Aukeasuon ampumaradalla. Tänä vuonna Lucia-neitona toimi Viivi Saarinen. Keskiviikkona 17. Toivotan kaikille myös levollisuutta, iloa, ja sitä joulun taikaa, mitä jokainen kaipaa, hän sanoi. Pelimannit olivat pukeutuneet näyttävästi kansallispukuihin. Oljet saatiin lahjoituksena Perä-Lättilän ruispellosta, mistä Timolle isot kiitokset. Joululaulujen soittaminen auttaa Alangon mukaan pääsemään joulutunnelmaan. Ensimmäiseksi kuullun tutun kappaleen Pieni rumpali Pelimannit esittivät instrumentaalisesti. Kajanderin baritonin johdolla kirkossa kaikui yhteislauluna iki-ihana Sylvian joululaulu
t. t. t. Hyvää joulua. Reijo ja Sirkka Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2026. Tuire ja Martti Takanen Eheää joulua ja turvattua uutta vuotta! t. Unto ja Maiju Hyvää joulua ja terveyttä uuteen vuoteen! t. Lämpimin jouluterveisin Taina ja Markku Punatulkku laudalla, oravan jäljet hangella, tähtikimara taivaalla, joulu on jo ovella. t. Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2026. Kyllikki Raivonen Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! t. Helvi Rauhaisaa joulua ja onnea uudelle vuodelle 2026. Marjatta ja Markus Lämpimät jouluterveiset sukulaisille ja ystäville. Markku Arvaja Rauhaisaa joulua ja onnea vuodelle 2026. Marjatta ja Veikko Mattila Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sukulaiset, tutut ja naapurit! t. Joulu on rakkautta suurinta, jaloa. Maija Läntelä Joulurauhaa ja taivaan isän siunausta uuteen vuoteen. Aarne Rantala Joulun rauhaa, iloa ja lämpöä vuoden pimeimpään aikaan. Ritva ja Hannu Hyvää ja rauhaisaa joulua ja onnea vuodelle 2026. t. Saara Nuuttila Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2026 toivoo Sari ja Heikki Ansiomäki Rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta 2026. t. Mirja ja Eero From Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! t. t. t. Katsoen tähtien hopeista nauhaa, toivomme jouluusi lämpöä, rauhaa. Leila ja Pertti Helminen Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2026 sukulaisille ja tuttaville. Hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle. t. t. Tuija ja Jouko Lähteenmäki Enkeli joulun viestiä kantaa, rauhaa ja iloa lahjaksi antaa. t. Sirkka ja Rauno Riihimäki Hyvää joulua toivottavat Eero ja Teuvo Martintieltä Rauhallista joulua ja onnellista vuotta 2026. Jukka-Pekka Lehtinen Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta toivottaa Riitta ja Heikki Piilonen Rauhallista joulua ja onnea tulevalle vuodelle 2026. Tarja Salmisen perhe Lumiset oksat vihreän puun, kimmeltää valoissa jouluisen kuun. t. Pirjo Lehtonen Hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle 2026. Leena Lehtonen. Vesa perheineen Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta sukulaiset, ystävät, naapurit. Mirja ja Kari On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa. t. Raija ja Aarno Syvälahti Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2026! Toivottaa Ulla Salmi Joulun aikaa rauhaisaa, vuotta hyvää alkavaa! t. Leila ja Aulis Markkamäestä Joulurauhaa ja onnea vuodelle 2026. t. t. Seija, Markku ja Ari Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! t. Pertti ja Sinikka Rauhallista ja leppoisaa joulunaikaa, kaikkea hyvää uuteen vuoteen! t. t. Terveisin Reetta ja Liisa Rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2026 sukulaisille ja tutuille. Raili Sievänen Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! t. t. Helmi ja Veikko Mäenpäästä Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2026. Hyvää joulua ja uutta vuotta 2026! Toivottavat Heljä ja Simo Valoiloa ja hyvää joulua sekä toiveikasta uutta vuotta 2026. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! t. Jouko ja Kaarina Hakala Joulu on iloa, kynttilän valoa. Esa ja Riitta Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! t. Kirsti Lahnalahti Hyvää joulua ja uutta vuotta toivottaa Pentti Mäkinen Niissä hiljaisissa hetkissä, jolloin lumihiutaleet tanssivat alas taivaalta, niissä hetkissä on joulu! Tiina ja Jouni Uotila Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2026! t. Seija ja Seppo Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! t. Johanna ja Jouko Simola Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2026. Marja-Leena ja Raimo Hyvää joulua ja rauhallista vuotta 2026. Virpi ja Erkki Lekkerimäki Jouluiloa jokaiselle! t. Paula Tanninen Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2026! t. t. t. Toivoa ja valoa vuodelle 2026! t. joulukuuta 2025 Yhteinen joulukortti Tule joulu, tule lämpö, tule muistojen ihana maa. 8 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. t. t. t. Eeva Grönlund Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta toivottavat Eila ja Seppo Unnaslahti Leppoisaa joulua ja onnea tulevalle vuodelle! t. t. Terttu Ahonen Lampisen Risto toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Hyvät ystävät, joulurauhaa ja parempaa uutta vuotta 2026 toivottaa Alma Rauhaisaa joulua ja onnekasta uutta vuotta 2026. t. Säde ja Erkki Tarula Pyöräilevä Pena Ansiolahdentieltä toivottaa rauhallista joulun aikaa ja onnea alkavalle vuodelle 2026! Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2026 toivottelee Seija Aalto Tunnelmallista joulua ja onnellista uutta vuotta toivottelee Taimi Lahtinen Hyvää joulunaikaa ja onnea vuodelle 2026. Mari ja Martti Korppila Rauhallista joulua, turvallista uutta vuotta kaikille. Muurahaispolun Harjulat Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Tuula Piili Hyvää joulua ja mukavaa tulevaa uutta vuotta 2026. t. t. Aila Haarala Rauhaisaa joulua ja hyvää, onnellista uutta vuotta 2026. Leena Rahikainen Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2026. Sirkka-Liisa ja Timo Lempäälästä Rauhallista joulua ja menestyksekästä tulevaa vuotta kaikille. Toivottaa Terttu, Katja ja Eric Raaseporista Joulun taikaa, onnen aikaa. t. Pateli Joulunaikaa rauhaisaa, vuotta hyvää alkavaa 2026. t
Keskiviikkona 17. joulukuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 9
Hiihtäjät tuskin tietävät, kuinka moni vanhus seuraa heidän liikkeitään täältä lasin takaa. Kun ensimmäisen kerran muistan ajatelleeni, että nyt on joulu, taisin katsella taivaalle Ruolahdella. Ovelta kuuluu vaimea koputus, sitten hoitaja kurkistaa sisään. 10 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Katselin taivaalle ja ihan kuin ensimmäistä kertaa tajusin olevani tässä maailmassa. – Ei se kauan ollut, kun minähän itkin jo ensimmäisellä viikolla, että minut pitää hakea takaisin kotiin sieltä. – Se taitaa olla Heikin tytär kun soittaa taas. äiti kysyy, kun olemme saaneet kuljetettua kahvikuppimme ja kanelipullat kulmapöytään. äiti kysyy. – Totta kai tultiin, eikä meille tarvitse mitään tarjoilla! äitini tokaisee pirteästi. Luulen ymmärtäväni äidin teennäiseltä kalskahtavan puheenparren. – Niin, lehmiä hoitamassa. Oli joulukuu. – Täällä on minun tytöt kylässä, mummo sanoo ylpeästi. – Kuinka kauan sä asuitkaan sitten Ruolahdella ennen kuin muutit Helsinkiin. – Tarkoitatko silloin, kun olit pikkupiikana siellä maalaistalossa. Mummo näyttää virkeältä, joten äiti auttaa hänet ylös ja sitten töpöttelemme kaikki rollaattorivauhtia kohti kahvintuoksuista ruokalaa. Hän soitti täällä myös keväällä, mummo tietää sanoa. – Kiva kun tulitte käymään, vaikka minulla ei mitään tarjottavaa olekaan, mummo sanoo. Mummo kastaa pullanpalasta kahviin ja nostaa sen hieman hankalasti vasemmalla kädellä suuhunsa. Vaihdan nopean katseen äitini kanssa. Äidin valitsema joulukukka on ikkunan vieressä pöydällä. Kuulin, että siellä on kohta tulossa pianomusiikkia. Mummo on puheliaalla tuulella. Mummon silmissä näkyy pieniä välkkeitä, kun valo osuu niihin tietyssä kulmassa. Nykyään tiedän sen olevan harmaakaihia, mutta lapsena pidin ilmiötä taianomaisena, kuin mummon silmät olisivat nähneet jotakin enemmän kuin omani. En muista, olin nuori. ISOISTA IKKUNOISTA aukeaa valkoinen maisema järven jäälle, jota pitkin kulkee hiihtolatu ja monta verevää hiihtäjää. Eräs rouva, jonka tapasimme jo kerran saapuessamme, toivottaa toistamiseen iloista joulua. I stun mummoni vuoteen reunalla ja tästä kulmasta katsottuna pystyn melkein kuvittelemaan, että olemme taas takaisin mummon vanhassa rivitaloasunnossa, jossa hän leipoi karjalanpiirakoita, perkasi keräämiään kantarelleja ja raaputti kaupasta ostamiaan arpoja kolikolla. joulukuuta 2025 Nopiaan kuin tähdenlento ” Lapsena pidin ilmiötä taianomaisena, kuin mummon silmät olisivat nähneet jotakin enemmän kuin omani. Kylmä silloin oli, mutta en ole varma oliko pilvistä vai aurinkoista. kysyn mummolta, kun en muutakaan keksi. – Ai hei, täällä on vieraita! hän sanoo ilahtuneesti hieman huonolla suomella. Mummon nykyinen pieni huone hoivakodissa on kalustettu muutamalla tutulla huonekalulla, ruusunpunaisilla verhoilla ja ukin valokuvalla. – Ei meillä lapsena ollut paljon joulunviettoa, ei ainakaan verrattuna siihen kuinka sitä nykyään vietetään. Sälekaihtimien välistä näkyy, kuinka värikkäästi topatut lapset rakentavat puistossa lumimajaa. Tajuan, että ehkä ei äitikään.. – Sehän on kiva! Haluatteko lähteä kahville. Johonkin ” Minä olen riemuissani, en ole kuullut tätä tarinaa koskaan. Moni kahvipöydässä istuvista katselee tyynesti tyhjyyteen, kun taas toiset tuijottavat meitä häpeilemättä. Totuus on, että koko ikäni mummolassa käynti on tarkoittanut mummon vieraanvaraisuudesta nauttimista ja nyt, kun mummo ei ole voinut leipoa enää vuosiin, kukaan ei oikein tiedä miten päin olisi. – Millaista teillä oli lapsena jouluisin
– Metsäkukkia, hän supattaa. – No nyt se soitto alkaa. Näen sivusilmällä, kuinka äitini painelee huomaamattomasti silmäkulmiaan servetillä. – Äh, mä unohdin mun kassin äidin naulakkoon! – Mä odotan autolla. – Ja eiköhän teidän pitäisi jo lähteä, mummo töksäyttää tavalliseen tyyliinsä. SPR Kuhmoisten osasto HYVÄÄ JA RAUHAISAA JOULUNAIKAA! Tulkoon joulu rauhallinen, uusi vuosi 2026 onnellinen. On kylmä ja kirkas sää ja minä olen vielä nuori. Seuraavan kerran, kun tajusin hengittäväni ja olevani elossa oli silloin kun näin sun isäsi ensimmäistä kertaa. Yritän kovasti muistaa, mies sanoo. Ja kyllä minä sitä tunnetta pelästyin, saman tien. ” Niin oli jumalattomasti tähtiä meren päällä. Merimies – ja minähän en ollut koskaan ennen merta nähnytkään. Olemme äidin kanssa useampaan kertaan miettineet, onko tämä mummon tapa epäsuorasti sanoa, että alkaa olla liian väsynyt seurustelemaan. toivottaa Isännöinti Alli Peltonen Maunulan Hiuspiste toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle! sitä piti kuitenkin päästä elantonsa ansaitsemaan. Seij HIUSHUONE SEILA PUISTOTIE 4 050 467 6870 KKiiiittttääää aassiiaakkkkaaiittaaaann kkuulluunneeeessttaa vvuuooddeessttaa jjaa ttooiivvoottttaaaa kkaaiikkiillllee H Hyyvvääää JJoouulluuaa jjaa O Onnnneeaa vvuuooddeellllee 22002266!! p. Vaalea nainen työntää pyörätuolissa istuvan isänsä pianon ääreen ja istuu itse pianotuolille ja soittaa muutaman sävelen. Hengitän syvään ja yhtäkkiä tunnen kirkkaan selkeästi, että nyt on joulu. Tähdet tuikkivat kuin mummoni salaperäiset silmät. Mutta siitä en ole varma oliko silloin tuulista vai tyyntä. Äiti auttaa mummon sängylle pitkäkseen. Minä olen riemuissani, en ole kuullut tätä tarinaa koskaan. Äiti on jo vetämässä hanskoja käsiinsä, kun hän yhtäkkiä hätkähtää. Kun kappale päättyy, osa kuulijoista taputtaa. Mutta siitä en ole varma, oliko silloin tuulista vai tyyntä. kysyn. Tajuan, että ehkä ei äitikään. – Jos olisin eilen kuolt niin en olisi tuotakoa kuult, mummo letkauttaa ja saa meidät nauramaan. – Kiitos, kun kerroit sun ja ukin tapaamisesta, minä sanon ja puristan mummon kyhmyistä kättä. – Niin oli jumalattomasti tähtiä meren päällä. Vaihdamme huvittuneet katseet äidin kanssa. Kun kappale alkaa, mummo kumartuu heti minun puoleeni. 040 725 2010 Parturi-kampaamo Hohka Menneestä vuodesta sydämellisesti kiittäen. Äiti hätkähtää hieman, asettaa kahvikupin takaisin pöydälle. Ulkona lumisade on lakannut ja parkkipaikan muutamat autot ovat puhtaan valkoisia. En muista, olin nuori. Pianistinainen kääntyy isänsä puoleen. Kävelemme äidin kanssa hiljaisina hoivakodin käytävää pitkin kohti ulko-ovea. – Joulun vietän perheeni luona kaupungissa, mutta vuodenvaihteeksi palaan Kuhmoisiin paistamaan vegaanista pizzaa leivinuunissa, kuuntelemaan Frank Zappan vinyyleitä ja suunnittelemaan tulevan vuoden projekteja. Tähtiä oli kuin pieniä silmiä taivaalla ja meri kuulosti petoeläimen huokailulta. Ja sitten en pelännytkään, yhtä nopiasti. joulukuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 11 Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2026! Kiitokset asiakkaillemme vuodesta 2025. – Ukkihan oli sua aika paljon vanhempi. Wilma Duncker JO U LU T E R V E H D Y K SE T JOULUTERVEHDYKSIÄ LISÄÄ SEURAAVALLA AUKEAMALLA . – Liian paljon, kuten lopulta huomattiin, mummo tokaisee. Kuhmoisissa parasta on aktiivinen kirjasto ja kirjapiiri, kylätapahtumat ja päiväkodin mieshoitaja. Rauha ist Joulu j onne ist uu uo a! t. Keskiviikkona 17. – Muistatko, että tää oli sun ja äidin häävalssi. HÄMÄRÄ ON jo laskeutunut, kun tulemme takaisin mummon huoneeseen. Ruokalassa kohahtaa hieman, kun moni kääntyy tuolillaan kohti soittajaa. Tiesin heti, että hänet minä haluan, mutta en muista olinko tarpeeksi rohkea sanoakseni mitään vai oliko se hän joka minua tuli jututtamaan. – Me tullaan sitten ensi viikolla vielä käymään ennen kuin lähdetään kotiin. – Komea mies hän oli, pitkä ja hoikka. En muista, olin nuori.. Kirjoittaja on käsikirjoittaja ja kaupunkikarkulainen, joka viettää vähintään puolet ajastaan Kuhmoisissa. Nojaan äidin autoa vasten ja nostan katseeni taivaalle. Mummo makaa sängyllä, eikä pysty kääntämään kunnolla päätään, joten hän puhuu seuraavat sanat katolle hymyillen. Sytytän pöytälampun ja kirjahyllyllä olevan paristokäyttöisen kynttilän. – Joo, kyllähän me kohtapuoliin voitaisiin lähteä ajelemaan takaisin mökille, että saadaan laatikot uuniin, äiti sanoo
joulukuuta 2025 Ompelimo Outi Asiakkaitamme kuluneesta vuodesta kiittäen ja hyvää joulua toivottaen Tmi Paul Savunen & Toivottaa Vesa Isojärvi K iitos kuluneesta vuodesta ja kaikille hyvää joulua sekä onnea uudelle vuodelle! Kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta ja Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! RAKENNUSPALVELU J. . ja Iloista Vuotta 2026! Kiitämme menneestä vuodesta ja toivotamme kaikille mukavaa joulunaikaa ja onnea tulevalle vuodelle! Hoivaja kotipalvelu Johanna Peltonen Rakennushuolto Pekka Peltonen Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle 2024! Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys ry Rauhallista Joulua ja Onnea tulevalle vuodelle! kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan hyvin sujuneesta yhteistyöstä Mukavaa Joulun aikaa ja Onnea Uudelle Vuodelle! Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme joulun aikaa rauhaisaa ja vuotta hyvää alkavaa! HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2026! ILMALÄMPÖPUMPUT TMI AKI SÄÄSKILAHTI KKiiiittooss kkuulluunneeeessttaa vvuuooddeessttaa 22002255.. Puolamäki Asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kiittäen toivotamme Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2026! santtu lahtinen kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan ja toivottaa Hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle. . H Hyyvvääää jjoouulluuaa jjaa ttuuuullttaa ppuurrjjeeiissiiiinn vvuuooddeellllee 22002266!! Kiitos kuluneesta vuodesta 2025. Hyvää joulua ja tuulta purjeisiin vuodelle 2026! Kiitämme asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivotamme 6 www.koneurakointirantala.com K Koonneeuurraakkooiinnttii H Heennrrii R Raannttaallaa Koneurakointi Henri Rantala K Kiiiittääm mm mee kkuulluunneeeessttaa vvuuooddeessttaa jjaa ttooiivvoottaam mm mee Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme RRaauuhhaalllliissttaa JJoouulluuaa jjaa M Meenneessttyykksseekkäässttää vvuuoottttaa 22002266 Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä vuotta 2026 Rauhallista Joulua ja Onnea tulevalle vuodelle! kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan.. SANTTU LAHTINEN Asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kiittäen toivotamme Kuhmoisten Tilitoimisto . 12 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17.
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2026 Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2026! Hyvää joulua sekä onnellista uutta vuotta! TAKSI LAUNONEN Kari, Tuire ja Mirko Hyvää Joulua! toivottaa NUOHOOJA Vesa Laakso Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asuntotrio.. Rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta! Laarin paja KK PIENKONEHUOLTO toivottaa hyvää joulua ja kiittää asiakkaitaan kuluneesta vuodesta. Vanha vuosi kumartaa ja uusi astuu näyttämölle, toivotamme teille loistokasta uutta vuotta! Kiittäen kuluneesta vuodesta ja hyvää joulua & uutta vuotta toivottaen Saija & Kalle Kuhmoisten KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSPALVELU Kiitämme asiakkaitamme vuosikymmeniä kestäneestä hyvästä yhteistyöstä ja toivotamme rauhallista ja hyvää joulua sekä onnea tuleviin vuosiin. joulukuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 13 Kiitos kuluneesta vuodesta. Isännöintitoimisto kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhaisaa joulua ja onnekasta tulevaa vuotta! KIITOS KULUNEESTA VUODESTA KIITOS KULUNEESTA VUODESTA JA HYVÄÄ JOULUA SEKÄ JA HYVÄÄ JOULUA SEKÄ ONNEA TULEVALLE VUODELLE. ONNEA TULEVALLE VUODELLE. PÄIJÄNNE SÄHKÖ OY PÄIJÄNNE SÄHKÖ OY Jarmo Laakso Jarmo Laakso Kuhmoisten Harrastajateatteri toivottaa rauhallista joulua. Lehti on myös tilattavissa: kuhmoistenjoulu@gmail.com Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys ry Kiitämme lukijoita, ilmoittajia ja kirjoittajia kuluneesta vuodesta ja toivotamme HYVÄÄ JOULUA JA MENESTYKSEKÄSTÄ UUTTA VUOTTA! Kuhmoisten Joulu 2024 Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys ry Kuhmoisten Joulu 2024 Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys ry KIITOS ASIAKKAILLENI KULUNEESTA VUODESTA. Matti Piilin omaiset Tuula, Pekka ja Pauliina Julkaisu on ilmestynyt ja on myynnissä tuttuun tapaan paikallisissa liikkeissä. Keskiviikkona 17. HYVÄÄ JOULUA JA ONNEA UUDELLE VUODELLE! TAKSI ESA MÄKINEN
Nälkä ei silti jää, sillä ruokalajeja on 12. 14 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Käytännöt vaihtelevat henkilökohtaisen tilanteen, tavoitteiden ja ohjeistuksen mukaan. Se johtunee evakkotaustastani. Illallinen aloitetaan, kun ensimmäinen tähti näkyy taivaalla.. – Ortodoksisen uskon olen imenyt jo äidinmaidossa. Ajat Ortodoksien joulupöydästä ei löydy lihaa eikä maitotuotteita. Ruokapaaston perinteiseen muotoon kuuluu esimerkiksi lihan, maitotuotteiden ja useimpina päivinä myös kalan välttäminen. Arjessa keskiviikot ja perjantait ovat usein paastopäiviä. Emme halunneet poiketa valtaväestöstä, kertoo eläköitynyt opettaja Marita Misukka-Kyyrö. – En noudata tiukkaa ruokapaastoa. Kaikki ortodoksit eivät kuitenkaan paastoa. joulukuuta 2025 TEKSTI & KUVAT MIKKO SEES N ykyisin kaupat täyttyvät jouluvaloista ja -lauluista jo marraskuun aikana. Vuoden pimeintä aikaa vietetään monessa kodissa kuitenkin toisin: ortodoksinen perinne kutsuu hiljentymään – vähentämään, ei lisäämään. Ortodoksisessa kirkossa vuoJoulupaasto on katumuksen ja rukouksen aikaa den suurimpiin juhliin valmistaudutaan jopa viikkoja kestävällä paastolla. Olen siinä mielessä turhan maallinen, en kovin hurskas ortodoksi
– Arvioisin, että Kuhmoisissa on suomalaisia ortodokseja noin kymmenen tai alle. – Paastoaminen vaikkapa vain hiljentämällä tahtia ennen joulua on elävää adventtia, sanoo Misukka-Kyyrö. – Ruokalajeja on yhtä monta kuin apostoleja ja kuukausia eli kaksitoista. Ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa ruumiillinen pidättäytyminen tukee hengellistä kasvua. Hän kehottaa tutustumaan ensimmäisinä vuosisatoina eläneiden kirkkoisien opetuksiin. Sen sanomana on pysähtyminen ja kääntymys kohti valoa. – Hiljentymällä pyrin olemaan enemmän läsnä itselleni ja läheisilleni, Hamberg sanoo. Valtaosa suomalaisista ei tiedä ortodokseista paljoakaan, vaikka kyseessä on maamme toinen kirkkokunta, jolla on lainsäädännössä erityisasema. Tuohus valaisee Valamon Jumalanäidin ihmeitä tekevän ikonin Emilia Hambergin kotona Kuhmoisissa. VUODEN EHDOTON kohokohta on ortodokseille silti pääsiäinen, ylösnousemuksen juhla. Noin kaksi kolmasosaa maan väestöstä tunnustautuu ortodokseiksi, mutta Suomen ortodoksien tavoin Konstantinopolin patriarkaatin alla toimivaan kirkkoon kuuluu vain neljännes ukrainalaisista. 220-260 miljoonaa, Suomessa n. Loput jakautuvat Moskovan patriarkan alaisen kirkon, paavin vaikutuspiiriin kuuluvan kreikkalaiskatolisen uniaattikirkon ja riippumattoman paikalliskirkon kesken. 56 000. Miniä Hanna Vertesheva laskee, että Kuhmoisissa asuu tällä hetkellä neljä ukrainalaisperhettä. Paasto on sekä ruokavalion keventämistä että kokonaisvaltainen harjoitus, johon sisältyvät rukous, armeliaisuus ja oman elämän tarkastelu. Siinä on draaman kaari, josta löytyy aina uusia, syvempiä merkityksiä. Hänestä on tärkeää hiljentyä ja pysähtyä joulun alla. f Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena arkkipiispakuntana Konstantinopolin patriarkaattiin ja sillä on lainsäädännöllinen erityisasema. Keskiviikkona 17. Emilia Hamberg toteaa vierastavansa joulun uutta kulutuskulttuuria. Lakhtionovan mukaan he ovat tiukemmalla ruokapaastolla ja juhlivat joulua perinteisesti vasta loppiaisen aikaan tammikuussa. On sanottu, että ortodoksinen kirkko on ilon ja aistien kirkko, jossa liike, tuoksut, resitoiva eli laulava pyhien kirjoitusten lukutapa ja paasto auttavat keskittymään rukoukseen. – Luojan kiitos, että täällä saamme elää rauhassa, iloitsee Jevgenija Lakhtionova. – Minua puhuttelee tähän aikaan aina erityinen jouluikoni, joka kuvaa Kristuksen syntymää. f Kuhmoinen ja Jämsä kuuluvat Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan. f Maailmassa ortodokseja on n. Näin paaston ja joulun ilosanoma voivat tulla eläväksi osaksi elämääni. Niistä ensimmäinen ja perinteikkäin on kutja, makea puuromainen vehnätai ohraruoka, joka maustetaan hunajalla ja jauhetuilla unikonsiemenillä ja koristellaan kuivilla hedelmillä ja pähkinöillä. – Jos osaan ottaa arkielämän haasteet kiitollisuudella vastaan, se lähentää ja yhdistää Jumalaan. ORTODOKSINEN KIRKKO f Juontaa juurensa kristinuskon alkuaikoihin. Esiisiä, hyvää satoa ja perheonnea sen sijaan symboloi diduh, koristeellinen viljalyhde. – Ne ovat ikkuna taivaaseen, hän sanoo. Ortodoksinen kirkko ohjaa valmistautumaan vuotuisiin juhlapäiviin katumuksen, rukouksen ja paaston avulla. Pöydän alle ja ympärille asetellaan olkia, jotka muistuttavat Jeesuksen seimestä. Ukrainassa lapset kiertävät jouluaattona talosta taloon laulamassa joululauluja, jotka kertovat Kristuksen syntymästä. Tampereen ortodoksisen kirkon kauneus kuvastaa Jumalan valtakuntaa. – JOULUAATON RUOKAPÖYDÄSSÄ ei ole lihaa eikä maitotuotteita, Lakhtionova kertoo. f Ortodoksiset tavat ja kulttuuri eroavat merkittävästi sekä roomalais-katolisuudesta että protestanttisuudesta. Olemme pieni vähemmistö, Marita Misukka-Kyyrö kertoo. Luterilaisessa perinteessä paasto ei ole yhtä keskeisessä roolissa, vaikka paaston juuret ovat yhteiset. Misukka-Kyyrön kotona näkyvin esimerkki uskosta ovat ikonit. UKRAINASSA TILANNE on täysin toisenlainen, sillä maa on jakautunut niin poliittisesti, historiallisesti, uskonnollisesti kuin etnisesti. Meillä Suomessa ei samanlaista joulunajan perinnettä nykyisin ole, mutta ortodoksinen joulu on meilläkin hiljainen ja harras, eivätkä lahjat ole juhlan keskiössä. Suomen kirkko on ollut tässä suhteessa poikkeus – muualla ortodoksisessa maailmassa on yleisimmin käytetty vanhaa juliaanista kalenteria. Kristuksen syntymäjuhlaa kirkko viettää joulupäivänä. – Te suomalaiset olette hyviä ihmisiä, hän kehuu. Neljäkymmentä päivää kestävä joulupaasto alkaa Suomessa vuosittain 15. Alttari sijaitsee ikonostaasin takana. Häntä odottaa jo neljäs joulu Kuhmoisissa perheen kesken.. Ne auttavat ymmärtämään Raamattua ja ortodoksista uskoa pintaa syvemmältä. Paasto on keino mielen hiljentämiseksi ja harjoittamiseksi kohti tätä päämäärää. Taustalla on erilainen käsitys askeesin ja ruumiillisuuden merkityksestä. Ukrainalaisten joulunviettotavat ovat kuitenkin erilaisia. Lähes kaikki ovat ortodokseja. PYHÄ ATHANASIOS Suuri kiteytti ensimmäisten vuosisatojen kirkkoisien viisauden kuuluisaan opetukseensa Jumalasta, joka tuli ihmiseksi tehdäkseen ihmisen kykeneväiseksi vastaanottamaan jumaluuden. marraskuuta ja päättyy jouluaattoon. Laulajat siunaavat talon ja saavat palkaksi makeisia tai rahaa. Hän painottaa Misukka-Kyyrön tavoin, että tärkeintä on hiljentyä vastapainona kulttuuriselle kiireellemme, tarkastella omaa elämäänsä sekä kiittää rukouksessa. f Suuri skisma johti tuhatkunta vuotta sitten ortodoksisen ja roomalais-katolisen kirkon lopulliseen eriytymiseen. – Rakastan Suomea! huudahtaa Jevgenija Lakhtionova kiitollisena. joulukuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 15 Joulupaasto on katumuksen ja rukouksen aikaa ovat onneksi muuttuneet, sillä ennen meitä ryssiteltiin. Suomessa ortodokseja on virallisesti vain noin prosenti väestöstä. f Idän kirkko korostaa kirkon perinteen merkitystä ja jatkuvuutta, seitsemää sakramenttia ja liturgista rikkautta. Katumuksella tarkoitetaan ihmisen hengellisen tilan tunnistamista, josta seuraava askel on kilvoittelu kohti tasapainoa ja jumalankaltaisuutta. Todellisuudessa ortodokseja on kuitenkin paljon enemmän, koska useimmat itäeurooppalaiset Suomessa asuvat ortodoksit eivät kuulu Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Hän kertoo, että Kuhmoisissa paikallisten ystävällisyys, puhdas ilma ja kaunis luonto ovat tehneet vaikutuksen. Heidän perheensä kirkon patriarkka on meidän suomalaisten tavoin Konstantinopolin Bartolomeos. Illallinen aloitetaan vasta kun ensimmäinen tähti näkyy jo taivaalla. f Kirkko tunnetaan ikoneista, pyhistä ihmisistä, kuoromusiikista, tuohuksista, suitsutuksesta, Valamon ja Lintulan luostareista sekä vahvasta paikalliskirkkojen autonomiasta
Kansallisarkisto on Suomen virallinen arkisto. Maisteri, vääpeli Albert Gyllenbögelin johtama valkoisten joukkue eteni aina punaisten käyttämälle kunnan sairaalalle saakka. Yksi tai kaksi pääsi elävänä pakenemaan. Siinä ohessa hän on puhdistanut yhden miehen maineen, selvittänyt Tahko Pihkalan olinpaikan 10.3.1918 ja törmännyt Tove Janssonin suvun salaisuuden muuriin.. 16 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Sen lisäksi Hakaniemestä löytyy vuonna 1945 perustettu Kansanarkisto, joka on vasemmistolaisen työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto (SKP). päivä Kuhmoisten kirjastossa Hyppölän torpan vaiheista sisällissodassa ja sen jälkeen. Sörnäisissä on vuonna 1909 perustettu sosiaalidemokraattien Työväen Arkisto. – Kun mies tulee tiettyyn ikään, niin häntä alkaa kiinnostaa historia ja halkopinojen pituus. Nuutila, joka muisteli menettäneensä tajuntansa kolmeksi vuorokaudeksi ja pelastuneen, koska sairaalaan heti hänen virkoamisensa jälkeen tulleet “herrat”, jotka lopettivat vielä elossa olevien valitukset, uskoivat hänen olleen jo kuolleen.” Vuosi on tietysti 1918. Suomalaiset kävivät keskenään sotaa, jossa kaatui lähes 9 000 ihmistä, teloitettiin toiset 9 000, pari tuhatta katosi, yli 11 000 kuoli vankileirillä ja 17 000 – 19 000 loukkaantui. Rupesin katsomaan, mitä aineistoja aiheesta löytyy – ja niitähän löytyy, ihan arkistoista. Ajettuaan riittävän usein ohi Harmoisten ja Toritun kylttien, heräsi hänessä tiedonjano: Mitä kylissä on aikanaan tapahtunut. Heikki Niemeläinen on käyttänyt 15 vuotta tutkiakseen sisällissodan tapahtumia. –Kertomus suomalaisesta joukko-osastosta, joka menee johonkin sairaalaan ja tappaa mielivaltaisesti 13 henkilöä, kaipaa tarkastusta. ”Maaliskuun 10. – Minun havaintoni on, että jakautuneista arkistoista tutkijat käyttävät vain yhtä tai eninHeikki Niemeläinen työstää parhaillaan kirjaa sisällissodan tapahtumista Pohjois-Hämeessä. He marssivat järjestelmällisesti joka vuoteen viereen ja ampuivat kaikkia potilaita.” ”Kaikkia sairaalassa olleita punaisia ei saatu hengiltä. HEIKKI NIEMELÄINEN on Kuntien takauskeskuksen eläköitynyt toimitusjohtaja, kuhmoislainen vapaa-ajan asukas sekä äärettömän utelias ja innostuva ihminen. joulukuuta 2025 Mitä Harmoisten sairaalalla tapahtui maaliskuussa 1918. Halkopinojen pituutta enemmän Niemeläistä alkoi kiinnostaa historia. Yllä oleva versio on luettavissa vuonna 2000 ilmestyneestä Kuhmoisten historian toisesta osasta. Hän ja Seppo Unnaslahti kertovat tammikuun 13. päivän taistelujen aikana Harmoisiin hyökkäsi Hans Kalmin ensimmäinen komppania kärjessään jääkärivääpeli Hans Holopainen, Artturi Paimela ja Lauri Pihkala. Torpan isännällä oli merkittävä rooli siinä, valkoisten joukot pääsivät hyökkäämään kirkonkylään Taipaleen risteyksestä Sappeen kautta Putkistoon ja Lummenen kautta Harmoisiin 10.3.1918 ennen puolta päivää siitäkin huolimatta, että hänen sisarenpoikansa ja lankonsa olivat jo tulleet valkoisten ampumiksi. Sairaalassa oli kolmetoista potilasta ja Punaisen Ristin sairaanhoitajia. Kuten K. Ruotsia puhuvat sotilaat ryntäsivät paikalle. Selvitystyö johdatti jutun alussa kerrotun perinteisen tarinan jäljille. TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ K errataanpa, miten meille on kerrottu kaiken tapahtuneen
Kirja oli kuulunut Kalmin pataljoonan kolmannen komppanian päällikölle Niilo Hersalolle ja sen marginaalit olivat täynnä Hersalon tekemiä merkintöjä. maaliskuuta 1918 alkaen koko maaliskuun ajan. En näe muuta syytä kuin rovasti Soriolan ja papiston aseman.. joulukuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 17 tään kahta. Kartasta näkyy, kuinka komppania ja ratsuosasto kohtasivat Jakarassa ja kävivät näin ollen sairaalalla eri aikoihin. Tämä on hyvin mahdollista, toisaalta voi myös olla, että tuolla lausunnolla ”pestiin” Varmavuoren maine, Niemeläinen kommentoi. Kyvyttömyys puoluerajojen ylityksiin. MITEN NIEMELÄINEN sitten pääsi tämän kaiken jäljille. Kirjaprojekti johdatteli Niemeläisen Tove Janssonin isän Viktor Janssonin sotakokemuksiin, Jansson oli merkittävässä roolissa taistellessaan Hans Kalmin joukoissa. Ensimmäinen ampuminen tapahtui maaliskuun 10. Hän oli tuskissaan repinyt vaatteetkin päältään. Toiseen oli piirretty ratsuosasto, toiseen komppania. – Silloin on tyydyttävä siihen, mitä sattuu käsille tulemaan ja tehtävä siitä historiaa. Ne eroavat ratkaisevasti toisistaan. ” Kertomus suomalaisesta joukko-osastosta, joka menee sairaalaan ja tappaa mielivaltaisesti 13 henkilöä, kaipaa tarkastusta. Se on resurssien sanelema pakko. Syytä en tiedä. Keskiviikkona 17. Kaikki lähti liikkeelle vuosikymmen sitten, kun hän työsti tänä vuonna julkaistua kirjaansa Toven Ja Marian Meilahti – Kartalla ja raastuvassa. – Ensimmäisen ratsuosaston olemassaolosta haluttiin vaieta. Näin ikään: Sairaalalla tapahtui kaksi eri ampumista. – Paitatehtaan tytöt olivat äärimmäisessä hädässä. Osaston päivärahakirjanpito paljastaa, että Eino Soriola on saanut päivärahaa 1. Sulo Soriola oli lääninrovasti ja ollut kaksi kertaa ehdolla kansanedustajavaaleissa. Niistä löytyi muun muassa tieto uudesta, tuntemattomasta ratsuosastosta, jonka kirjanpito löytyi Kansallisarkistosta – toisin kuin oli luultu. Siihen profiiliin ei sopinut, että kirkkoherran poika olisi jotenkin liittynyt sairaalassa tapahtuneisiin surmiin. 35 rakuunan ratsuosastosta laitettiin kolme sotilasta tarkistamaan tilanne sairaalalla. – Artturin voi olettaa kertoNiilo Hersalon piirtämien karttojen pohjalta puhtaaksi piirretty kartta, joka paljastaa Hans Kalmin 1. Kuhmoisissa ei myöskään ollut merkittävää SKP:n toimintaa, mikä olisi perustellut tämän arkiston läpikäynnin, Kuhmoisten Historian kirjoittanut Ossi Viita kertoo. Nähtyään kaksi tiedustelijaansa ammuttuna, ampuivat sotilaat sairaalalta neljä punaista vartijaa sekä sisältä kahdeksaa potilasta varmistaen, että heistä kukaan ei nouse. Arkistoissa jokusen tovin viettänyt kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti tietää yhden syyn. Niemeläinen piirrätti kartat puhtaaksi saamansa apurahan turvin. päivä ennen puolta päivää, jolloin sairaalalle meni ratsuosasto edellään tiedustelijoina toimineet 16-vuotias Axel Äppel ja 19-vuotias Ragnar Ekman. ”Haavoittuneiden joukossa oli yksi venäläinen, joka ei ollut vielä kuollut. Yksi paitatehtaan tytöistä valitsi toisin, ja käveli kuolemaansa Kivisaaren ja Kauppilan tilan välillä olevassa mäessä, Niemeläinen toteaa. ” Ensimmäisen ratsuosaston olemassaolosta haluttiin vaieta. Niemeläinen pohtii. maaliskuuta 1918 alkaen. Kun yhdistin kartat, ymmärsin, että Harmoisten tapaukseen liittyy kaksi Kalmin pataljoonan joukko-osastoa. (Joukko-osastossa oli muuten mukana muuan Viktor Jansson, josta kerrotaan tuonnempana.) Artturi Paimelan johtama osa väestä jatkoi suoraan Torittuun pysäyttämään punaisia. Noiden kolmen sotilaan joukossa oli Eino Soriola – Kuhmoisten silloisen kirkkoherran Sulo Soriolan poika. NIEMELÄISELLÄ EI ole ollut ajasta pulaa. Tähän asti oli uskottu, että Kalmin pataljoonan ensimmäinen ratsuosasto olisi perustettu vasta huhtikuussa. Heitä vastassa oli kymmenen Hämeenlinnan paitatehtaan työttömäksi jäänyttä työntekijää, joista yksi, Dagmar Aaltonen (myöhemmin Meriluoto), tunsi Kivikarin. Pyysin Ollia, etteikö miestä voitaisi lopettaa, mutta hän ei voinut sitä tehdä vaan pyysi Gillbergiä ampumaan, joka sitten päästikin miehet kärsimyksistään.” Näin kertoo Dagmar Aaltonen historioitsija Kauko Rekolan vuonna 1941 tekemässä haastattelussa. Harmoisten sairaalalle menivät kaksi hämeenlinnalaista sotilasta, Olli Kivikari ja Emil Gillberg. Hän on käyttänyt sitä niin paljon, että pystyy 15 vuoden tutkimisen jälkeen kirjoittamaan historiaa Harmoisten sairaalan tapahtumien osalta uudestaan. Pari tuntia ratsuosaston jälkeen) Harmoisiin saapui Lummenteen jäätä pitkin Hans Kalmin 1. Kuhmoisten Historiassa on käytetty Kansallisarkistoa, Sota-arkistoa, Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistoa sekä paikallisia arkistoja ja yksityiskokoelmia – paljon enemmän kuin mitä silloinen Paikallishistoriallinen toimisto, nykyinen Tilaushistoriakeskus, edellytti paikallishistorioiden sopimusten liiteosassa. Hans Kalmin piilotellun ratsuosaston kirjanpito, joka paljastaa, että Eino Soriolalle on maksettu päivärahaa 1. Valinnan he tekivät sairashuoneen sisällä, eikä heitä tuon jälkeen kohdeltu punaisina. – Ratsuosaston johtaja oli luutnantti Kaarlo Erkki Varmavuori (Kuhmoisten pitkäaikaisen kappalaisen Kaarlo Varmavuoren poika), mutta aikalaisten kertomuksen mukaan hän olisi ollut Kuhmoisten kellotapulissa seuraamassa taistelua. Tilanne muodostui heille ylivoimaiseksi. Vartija ei tiennyt perässä tulevasta 35 rakuunan ratsuosastosta. Kun Kansallisarkistossakin on käytössä vain määrätyt tunnit, ei yhtään minuuttia halua heittää hukkaan, Unnaslahti sanoo. Leipäänsä tienaavalla tutkijalla ei yksinkertaisesti riitä aika epäluuloisten ajatusten käynnistämiseen. Sairashuoneen vartija ampui tiedustelijat luullen heitä ilmeisesti kahdeksi yksittäiseksi sotilaaksi. Kun Paimela helmikuussa 1941 menehtyi, halusi hänen isosiskonsa Sylvi Paimela tuoda Harmoisten tapahtumat esiin. Heillä oli paine hoitaa haavoittuneita ja säilyä itse hengissä. KALMIN PATALJOONA Suomen vapaussodassa -kirjassa sivulla 54 Harmoisten sairaalan tapahtumien suurimmaksi syylliseksi kirjoitetaan artikkelin alussakin mainittu Artturi Paimela. Tämä tapahtui hieman ennen puolta päivää. Kumpikin niistä on uskoakseni totta, mutta kummassakaan ei kerrota kaikkea. Soriola ja Varmavirta olivat juuri se syy, miksi koko ratsuosaston olemassaolo haluttiin piilottaa. Niemeläisen käsiinsä saaman Kalmin muistokirjan välistä löytyi muutakin: Hersalon vuonna 1919 sekä 1938 piirtämät kartat sisällissodan aikaisista tapahtumista Harmoisissa. Jämsän Seudulle lokakuussa antamassaan haastattelussa Niemeläinen toteaa, että: – Olen tulkinnut Hersalon karttoja. Laiskuus. komppanian sekä ratsuosaston liikkeet maaliskuun 10. Eikä se, että osaston johtajana toimi kappalaisen poika Erkki Varmavuori, jonka isä Kaarlo Varmavuori oli hänkin ollut kerran ehdolla eduskuntavaaleissa, Niemeläinen sanoo. Niemeläinen sai käsiinsä Kalmin vuonna 1919 kirjoittaman Kalmin pataljoona vapaussodassa -kirjan. komppanian päällikön Hans Holopaisen johtama joukko-osasto. päivä vuonna 1918. En näe muuta syytä kuin rovasti Soriolan ja papiston aseman. Se nousi maihin Kivisaaren kohdalla. – SKP:n aineiston läpikäynti ei kuulunut niihin arkistoihin, joita minun olisi pitänyt sopimuksen liiteosan mukaan käydä lävitse
TYRNÄVÄLLE PÄÄTYI joku muukin, nimittäin opettaja Artturi Paimela. Nuutila poistuu, eikä hänestä kuulu sen jälkeen mitään. maaliskuuta Putkistossa, usean kilometrin päässä Harmoisten sairaalan tapahtumista. jastaa hänen asemansa Kalmin pataljoonassa. Kunnanlääkäri teki suoraselkäisesti sen, mitä piti tehdä – totesi vakavan sairauden. – Mutta vaikuttaa hyvin selvältä, että hänet on keksitty. Tove Jansson puolestaan sai elämänsä aikana yhden kirkon alttaritauluun liittyvän toimeksiannon. Viktor Janssonia tunnetumpi on hänen tyttärensä, muumihahmojen luoja Tove Jansson. ” Sanalla sanoen: keksitty olento, vasemmiston näyttämöperinteen edustaja. Kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Tölli oli mukana luomassa Suomeen tiedustelulainsäädäntöä. “Harkintaa Pihkalan, kk-miesten ja minun välillä aukean reunan miehittämisestä, Kalm itse saapui paikalle, jotta sain luvan tutkia talon kirjoitti Hersalo Putkiston vaiheista ja tuli samalla osoittaneeksi, että Tahko Pihkala oli 10. Ohjasiko vauraan maatilan emäntänä Hämeenlinnassa elänyt Sylvi Paimela historioitsija Rekolan Dagmar Aaltosen juttusille. Vaakatasoon maalatun alttaritaulun aiheena on kymmenen neitsyttä. Niemeläisen tänä vuonna julkaistussa kirjassa Toven ja Marian Meilahti – Kartalla ja raastuvassa on nähtävissä kuva Kalmin pataljoonan sotilaista Kuhmoisten taistelujen vuosipäivänä 1938. Hän on maalannut Teuvan kirkon alttaritaulun vuonna 1953. – Henkinen ympäristö tämän vaiheen kirjoitukseen oli sen vuoksi hyvin korkeaviritteinen. Tietonsa annettuaan K. Janssonit vaikenevat Viktorin sotataustasta. KIRKKOHERRAN POIKA Eino Soriola ansaitsee tulla muistelluksi. Olisihan hänelle voitu laittaa etunimi ja paikkakunta, missä hän asui. Janssonin istumapaikka pöydän päässä palNiilo Hersalon kartta Putkiston taistelusta. – Artturi Paimela oli Tyrnävällä tykätty ja sydämellinen kansakoulun johtaja. Eino Soriola liittyi sodan jälkeen vapaaehtoisiin, lähti Kalmin kanssa Viroon ja kuoli siellä. Soriolan tilanteen vakavuus selviää Kuhmoisten kunnanlääkärin saman vuoden syksyllä kirjoittamasta todistuksesta: Soriolan keuhkotuberkuloosi on siinä tilassa, että hänen tulisi olla hoidossa pidempi aika, jotta hän voisi saavuttaa terveytensä. Samat tiedot olivat saatavilla muilta hämeenlinnalaisilta valkoisilta sotilailta ja sinne palanneilta paitatehtaan tytöiltä, Niemeläinen sanoo. Hän jäi yksin etulinjaan konekiväärihyökkäyksessä, eikä se välttämättä ollut vahinko, Niemeläinen pohtii. Sanalla sanoen: keksitty olento, vasemmiston näyttämöperinteen edustaja, Niemeläinen toteaa. leen kirjoittamia kirjeitä, mutta toistaiseksi turhaan. Hän huomauttaa tämän kaiken olevan toki tulkintaa, mutta kun katsoo alttaritaulua ja neitsyiden takana siintävää maisemaa, se voi näyttää varsin tutulta Harmoisten kaivolla käyneiden silmin. Niemeläinen on yrittänyt saada käsiinsä Viktor Janssonin rintamalta kotiin vaimolneen siskolleen, mitä Harmoisissa tapahtui. – K. Tuohon aikaan oli Niemeläisen mukaan laajemminkin menetelmänä kertoa vaikeita, mutta tosia tietoja keksittyjen henkilöiden kautta. – Ei hän punaisten takia kävellyt yökausia, vaan oman poikansa, Niemeläinen tulkitsee. Heikki Niemeläisen tekemä tutkimus paljastaa, että Jansson oli hyvin lähellä Harmoisten Sairaalaa maaliskuun 10. Ensimmäinen oli Verneri Juuri, toinen K. Ajan hengen mukaan asioista kuitenkin vaiettiin – ja vaietaan yhä. Esimerkiksi toukokuussa 1918 sanomalehti Uusi päivässä julkaistu Valkoisen Sairaanhoitajan kertomus on monella tapaa yhtäläinen Dagmar Aaltosen kertomuksen kanssa, mutta epäaito. Niemeläinen uskoo sen olevan Sylvi Paimelan laatima, tai laadituttama, kertomus, jonka tarkoituksena oli osoittaa, että Artturi Paimela oli sairaalan tapahtumien aikaan Toritussa. Toven ajatusmaailman tiedetään olleen varsin vasemmistolainen ja se näkyy hänen taiteessaan muumihahmoista lähtien. Siitä huolimatta Kalmin pataljoonan lääkäri kirjoitti hänelle terveen paperit keväällä 1918, Niemeläinen kertoo. päivä 1918. Nuutila tekee ensiesiintymisensä Kansan Lehdessä 4.6.1920. Ei mitään tietoa. Tyrnävän silloinen kunnanjohtaja Tapani Tölli antoi minulle ikään kuin toimeksiannoksi tutkia Paimelan taustat, Niemeläinen kertoo. Isän ja tyttärien välien viilentymisen lisäksi sotatausta johti Viktor Janssonin veistostilausten ehtymiseen ja lähes työttömyyteen. – Hän ei ollut mikään rivimies, Niemeläinen huomauttaa. Nuutilaa ei olisi ollut olemassa, on uusi. Ilman tätä Aaltosen antamaa haastattelua valkoisten kertomus tapahtuneista ei olisi ollut uskottava, eikä Sylvin yritys puhdistaa pikkuveljensä maine onnistunut. Hän oli tullut Kuhmoisiin helmikuussa 1918 Nummelan parantolasta. KUHMOISTEN HISTORIAN mukaan Harmoisten sairaalalta pelastautui kaksi potilasta. 18 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Janssonit tuntuvat suojelevan Muumi-tuotemerkkiään ikäviltä kolhuilta, jollainen tieto taiteilijan isän sotahistoriasta saattaisi olla. Koulutuslautakunnassa häntä valitsemassa istui – kukas muukaan kuin Sulo Soriola. Niemeläinen kirjoittaa aiheesta kirjassaan. Niemeläisen mukaan aatteelliset jännitteet kiusasivat isän ja tyttären välejä. Mistä hän tulee, kenen poika hän on, missä syntynyt, ikä, ammatti. Nuutila. Valtionpetoksesta tuomittu Juuri ei kelvannut punaisille ”jutun juureksi”. Sulo Soriola muutti Tyrnävälle, koska koki työn Kuhmoisissa henkisesti raskaana. Merkittävämpi rooli Janssonilla oli Anianpellon taistelussa huhtikuussa. Juuren syntymäpaikasta, vanhemmista koulumenestyksestä ja hänelle langetetusta tuomioistuimen päätöksestä on löydettävissä kaikki tiedot. joulukuuta 2025 TEKSTI KATJA SIRVIÖ KUVANVEISTÄJÄ VIKTOR Janssonin vaiheet Suomen sisällissodassa ansaitsisivat kokonaan oman artikkelinsa. Raamatun kertomuksessa kymmenestä neitsyestä kaikki nukkuivat, viisaat ja tyhmät. – Toisaalta saksalaisetkin ovat jo kohdanneet oman historiansa, eivätkö suomalaisetkin voisi tehdä niin. Kun Heikki Ylikankaan kirja Tie Tampereelle vuonna 1993 tuli julki, oltiin paikkakunnalla järkyttyneitä siitä, että tällainenko Artturi oli ollut. – Kaveri oli menettänyt tasapainonsa jo tuossa vaiheessa. Niemeläinen pohtii. Vanhemmat halusivat auttaa seiskan oppilaan sotilaaksi. Unnaslahdelle tieto siitä, että K. Lisäksi hän sairasti keuhkotuberkuloosia. – Eino oli Sulo Soriolan vanhin poika. Että olisivat enemmänkin käyneet historiantutkijat jututtamassa. – Harmoisten sairaalalla oli kymmenen paitatehtaan työntekijää, nuoria naisia, jotka olivat täysin kykenemättömiä käsittelemään sen hetkistä tilannetta, Niemeläinen muistuttaa. Hänen kerrotaan valvoneen ja kävelleen yökaudet, ja lähteneen lopulta pakoon tapahtumien luomia jännitteitä, joista ei voinut kertoa kenellekään
Sen pintaa nostettiin teollisuuden ylijäämätuotteilla 30 senttimetriä, juoksurata sai uuden pinnan ja kentän keskelle tuli siirtonurmi. Jumppaa kun muutaman vuoden pitää, tulee tunne, että toistaa itseään koko ajan. Lukuaineet, kuten historian, oppi kuuntelemalla, mutta kieliä en osaa vieläkään puhua. Joissain SM-kilpailuissakin Vainio kävi moukaria heittämässä, mutta menestys ”oli mitä oli”. Moukarinheittäjiä oli tuohon aikaan sen verran vähän, että piirinmestaruustasolle asti Vainio pärjäsi voimiensa avulla. Vainio sai muokata liikuntasihteerin työnkuvasta omannäköisensä. – Kerran menin linja-autolla Lahteen, josta lähdettiin Lahdesta yhteiskuljetuksella Lappeenrantaan. Tällaiset asiat eivät tule monillekaan mieleen, Vainio huolehtii. joulukuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 19 Muistolaatat Kristiinankaupungin kirkon seinässä ja Hietaniemen hautausmaalla kertovat Harmoisten sairaalalla ammutuista valkoisista rakuunoista. Vainio itse sanoo ajaneensa työuransa aikana vain pieniä asioita, suurempiin ei juuri ollut intoa. Joskus oli talvia, jolloin latuja ajettiin lähes Olli Vainion aikana Kuhmoisten urheilukenttä uudistettiin. Käytännön töistä nauttivalle miehelle oli luontevaa, että pääpaino oli paikkojen kehittämisessä ja kunnossapidossa. Onko edessä työpäivä. Muuten ei olisi päässyt mihinkään. Kielitaitoa ei kysytty Vierumäen urheiluopiston pääsykokeissa, joissa Vainio muutaman kymmenen muun hakijan kanssa jätti taakseen satoja muita kouluun pyrkijöitä, joukossa maajoukkuetason urheilijoita. Onneksi mukana oli yksi kaveri Toritun kulmalta, joka tiesi, että Padasjoelle vielä päästään. TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ V uosi Hankasalmella, kuusi Leppävirralla ja sen jälkeen kolmekymmentä Kuhmoisissa. Savossa oli ollut mukavaa, mutta täällä kiinnostivat erityisesti maisemat ja tuttu ympäristö. – Ohjaajana en ollut kovin innokas. Loppumatka ajettiin taksilla. Päivääkään en ole sen jälkeen katunut. Paremmin menestyäkseen hän olisi tarvinnut valmentajan, jonka kanssa heittotekniikan olisi saanut kuntoon. Jalkapallosta hän ei kauheasti välittänyt, mutta koripalloa pelattiin silloin oppikoulujen cupissa ja lentopalloa kyläsarjassa. Kuhmoisissa varttunut Vainio harrasti poikasena omien sanojensa mukaan kaikkea. Minä en osannut, minut opetettiin koulussa vähän mykäksi, Vainio muistelee. Hallinnollisten töiden lisäksi Vainio piti huolta kunnan liikuntapaikoista, ohjasi jumppia ja oli mukana kunnan leireillä. Olli Vainio on tehnyt koko työuransa liikuntasihteerinä. Omassa lajissaan moukarinheitossa Vainio ”vähän pärjäsikin”. – Jotenkin vain ajauduin siihen hommaan. Olli Vainio sai vastauksen ikkunasta, ei kalenterista L U E LI SÄ Ä • • k u h m o i s t ensanom a t. Hiljaiselle maalaispojalle, joka ei juuri kotipitäjän ulkopuolella ollut liikkunut, nuo reissut olivat mukavia – joskin myös jännittäviä. Hän katsoi sen ikkunasta. – Hydraulivehkeiden pitäisi olla lämpöisessä tilassa, jos niitä meinataan pakkasella käyttää. Keskiviikkona 17. KUHMOISIIN PERUSTETTIIN liikuntasihteerin virka vuonna 1981. Ne on muovilaidat ja elävät olosuhteiden mukaan. Monipuolinen urheiluosaaminen oli valttia. Äiti sanoi, että jonnekin pitäisi mennä ja Vierumäelle päädyin. Lue pidempi versio jutusta verkossa.. – Kun olin koulusta päässyt, en oikein tiennyt, mitä olisin tehnyt. Valtiolta saatiin taloudellista tukea. – Jos lunta oli satanut, niin lähdettiin töihin. Nyt hän toivoo, että liikuntatoimikin saisi koneilleen ja tarvikkeilleen riittävästi hyvää varastotilaa. Kaukalon laidat sentään saatiin suojaan. – Lahtis-Martti minut tänne houkutteli. Vainio ei katsonutkaan aamulla kalenterista, onko edessä työpäivä. Kotipihassa piti käydä äidiltä hakemassa rahaa, että sai taksin maksettua, Vainio muistelee. – Sillä tavalla tuli kierrettyä sivukyliä. Takaisin tulimme niin myöhään, että Lahdesta ei tullut busseja enää Kuhmoisiin. Hän edusti Kuhmoisten Kumua Lahden piirin kisoissa. Liikuntasihteerin työnkuva oli moninainen. Silloin koulussa opetettiin, että olisi pitänyt osata puhua pilkulleen oikein. Vainio edusti Karkjärven joukkuetta. Koulua kävin pitkään ja hartaasti, lukiota aika monta vuotta
– Isoveli oli sanonut pojille, että odottakaa tässä, niin yhdessä mennään. Muutaman kuukauden päästä koreja oli yhdeksän, seuraavana vuonna jo 12. Koulun nykyistä liikuntasalia alettiin rakentaa vuosituhannen alussa. Kellarin pohja kuivui ja Vainio sekä Harri Pihkala keksivät rakentaa tilaan jousiammuntaradan. – Olin tehnyt pitkän listan siitä, millaisia kalusteita saliin ja uuteen kuntosaliin tarvitaan ja kuinka paljon rahaa menee. Kaksikolla oli käytössään muutama tonni ylimääräistä rahaa, ja pingispöydän ja skeittipaikan lisäksi he ostivat kuusi frisbeegolfkoria. Miesten lisäksi myös kalustosta otettiin irti kaikki, mitä saatiin. – Minä sanoin, että tehdään se tuohon, missä se nyt on. Moni hämmästelee, miksi ”kevyen työn” päätteeksi keho tuntuu raskaalta ja jäykältä. Vainio oli jo käynyt tarkistamassa muista parkkipaikalla odottavista Römanin autoista, ettei kaksikko ole eksynyt väärään bussiin. Samaan aikaan tukija liikuntaelinsairaudet ovat yksi yleisimmistä syistä sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Mutta sillä ne ladut hyviksi saatiinkin, Vainio muistelee. Minulle vastattiin, että listaa ei huomioida ja rahaa ei ole. Paikalliset sanoivat, että ei kannata, ei siinä ole maastoakaan. Silloin hermostuin ja sanoin kokouksessa, että minä en ala täällä pellenä olemaan vaan lähden pois. Ja ajettiinkin paikasta toiseen. Vähäinen liike altistaa kulumille ja aiheuttaa osaltaan alaselkäkipuja. Opetusministeriössä työskennelleen Timo Haukilahden kautta rakentamiseen saatiin puolen miljoonan avustus – huolimatta siitä, että sitä haettiin vuosi liian myöhään. Se myös lisää energiankulutusta noin 10–20 prosenttia istuTyöergonomia on terveyspoliittinen ilmiö, sillä tukija liikuntaelinsairaudet ovat yksi yleisimmistä syistä sairauspoissaoloihin. Selkätuen puuttuminen, huono istuma-asento ja eteenpäin nojaaminen kuormittavat lannerankaa. Tuohon aikaan latukilometrejä oli Kuhmoisissa nykyistä enemmän. – Se lietettää pikkuhiljaa salaojaputket. Jääkiekkoseura Tappara jakoi kunnille ilmaisia ottelulippuja, ja Kuhmoisistakin lähdettiin Hakametsään katsomaan pelejä, joskus kahdenkin linja-auton voimin. Vainio ja Pihkala toivat frisbeegolfin Kuhmoisiin jo silloin, kun laji oli vasta nousemassa suureen suosioon. Lopulta moni huomaa hakeutuvansa hierojalle tai työterveyslääkärille, kun niska-hartiaseutu ”kramppaa” tai selkää vihloo. Myös ranteet ja sormet ovat kovilla, ja toistuvat pienetkin liikeradat voivat johtaa rasitusvammoihin. Ilmoittautumisia alettiin sitten ottaa vastaan torstaiaamuna. Olkapäät olivat kovilla kömpelöitä kaksitelaisia kelkkoja kääntäessä. – Kerrankin piti yksi kelkka hakea pois Ryytjärven takaa, kun se konahti. URHEILUKENTTÄ KOKI myös muodonmuutoksen. Salin alla olevaan purettuun kellariin kertyi vettä, mutta tuolloinen rakennusmestari Kari Ahonen kaivautti viemärin sokkelin alapuolelle, kun siihen asti ne kulkivat Vainion mukaan puolessa välissä seinää. Vanha liikuntasali jäi käyttöön uuden rinnalle. Toisinaan lunta lapioitiin kymmeniä kuutioita, että latu saatiin tehtyä. Pään kevyttäkin etukumaraa asentoa ylläpitää huomaamaton jännitys niska-hartiaseudun lihaksissa. Työterveyslaitoksen tuoreimmat katsaukset ovat vuodesta toiseen osoittaneet samansuuntaista kehitystä: fyysisesti kuormittava työ vähenee, staattisesti kuormittava työ lisääntyy. Niitä voi joutua pian puhdistamaan ja aukomaan. Mutta hänellä ei edes ollut puhelinta, hän tuli aina toimistoon ilmoittautumaan, Vainio muistelee. Miten Ollilla sujui paikallisten nuorten kanssa ja millaisin silmin hän eläkepäivinä katselee pitäjässä ympärilleen. ” Kyllähän etukumarassa asennossa taakka painaa. VAINION AIKANA kuhmoislaiset pääsivät nauttimaan uusista ja kunnostetuista liikuntapaikoista. Vuosituhannen vaihtuessa väki jäi yhtäkkiä pois uimahallireissuilta. Viikonloppuna ei välttämättä joka kiharaa ajettu, mutta pääväylät kyllä. Eihän ne olleet siellä käyneetkään, mutta minulle ne olivat lapsuudesta tuttuja maisemia. Koko juttu on luettavissa Kuhmoisten Sanomien verkkolehdessä. Vainio muistaa Helsingin Sanomien tehneen juttua urheilukentistä, joilla on tehty maailmanennätys. Kenttä on säästynyt routavaurioilta, ja ainut asia, joka Vainiota huolettaa on verrattain lähellä oleva pohjavesi. Lukemattoman määrän kuntoratoja nähnyt Olli Vainio huomauttaa, että Kuhmoisten kuntoradan ladut ovat tavallisenkin ihmisen hiihdettävissä, korkeuserot ovat sen verran maltilliset. Vyöhyketerapeutti ja hieroja Irja Tervala suosittelee kokonaisvaltaista hoitoa, jossa hoidetaan muutakin kuin oireilevaa aluetta. Höylä kun haraa vastaan ja tasoittaa kymmenen sentin syvyydeltä kovaa pintaa tasaiseksi, niin kelkka on kovilla. VANHAN TYÖERGONOMIAN maailmassa opetettiin, että on olemassa yksi ideaalinen työasento: selkä suorassa, kyynärpäät 90 asteen kulmassa, näyttö silmien korkeudella. Joitain vanhoja miehiä laitettiin kyllä jonon ohi, kuten Järvisen Vihtori. Kuntoradan alkupää siirrettiin nykyiseen paikkaansa vuonna 2000.. Syynä on se, että ihmiskehoa ei ole suunniteltu pysymään paikoillaan pitkiä aikoja. Erään ottelun päätteeksi kahta poikaa odoteltiin hallista pihalle parikymmentä minuuttia. 20 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 17. Jouluaattonakin. He olivat odottaneet kiltisti. Nykyinen tutkimus on kuitenkin haastanut tämän käsityksen. Istumisen paradoksi – kevyt työ uuvuttaa Yli puolen tunnin yhtäjaksoinen istuminen, joka toistuu useita kertoja päivässä, hidastaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa etenkin alaraajoihin. Siinä vaiheessa, kun Vainio ajeli yksin linja-autolla Jämsänkoskelle uimaan, reissut lopetettiin kannattamattomina. Lopulta pojat tulivat hallista järjestysmiesten häätämänä. Uimahallireissut alkoivat heti 1980-luvun alussa. Työergonomia on terveyspoliittinen ilmiö, joka vaikuttaa paitsi henkilökohtaiseen jaksamiseen myös suoraan tuottavuuteen ja terveydenhuollon kustannuksiin. Pikkuinen lenkki Rekolanvuoressa ei riittänyt. VAINIOLLA RIITTI intoa myös erilaisten retkien järjestämiseen. Jutun kuvassa hän heittää keihästä kentälle, jossa kasvaa nuorta koivua. Jatkuvasti puhelin kädessä istuva nykyihminen altistuu huonon ergonomian takia selkäja niskakivuille. – Lehdessä oli reissusta ilmoitus, mutta sitten kuntalaiset alkoivat valittaa, että kun lehti jaetaan ihmisille eri aikaan, niin kaikki eivät ehdi ilmoittautua mukaan. Uusi käsite someniska kertoo osuvasti, mistä on kyse. Rauno Riihimäki sanoi, että sinä et lähde mihinkään ja seuraavana aamuna minulle soitettiin, että rahaa on tulossa. Tutkijoiden mukaan seisominen vähentää alaselän kuormitusta ja parantaa verenkiertoa. Ensin kuntaan piti saada kunnon kuntorata. Eikä ole kukaan valittanut, että ei ole maastoa. Istuminen ei hengästytä, mutta se väsyttää. JOS VIETTÄÄ joka arkipäivä kahdeksan tuntia näyttöpäätteellä, ei selviä työpäivästä rasituksetta, vaikka työ ei sisällä yhtäkään äkillistä liikettä tai painavaa nostoa. Urheilukentän pintaa nostettiin kolmellakymmenellä sentillä Kaipolan paperitehtaalta tulleilla teollisuuden ylijäämätuotteilla, tuhkalla ja kuitusavella. joka päivä. – Siellä kävi ampumassa sellaisiakin kavereita, joilla oli voimakas astma, eikä heillä ollut mitään ongelmaa. Jutussa Vainio sanoo, että jos kentälle ei pian jotain tehdä, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää istuttaa sinne lisää puita. Ryhtiin on hyvä kiinnittää huomiota. joulukuuta 2025 TEKSTI MIKKO SEES S uomessa yli puolet työikäisistä työskentelee istuen