Roskisten määrän kasvattaminen jatkuu ensi kesänä. – Olen jo monta vuotta ihmetellyt, miten vähän täällä Kuhmoisten Sanomat myös facebookissa! on roskiksia. Kunnossapidosta vastaavan työntekijän Mika Timosen mukaan roskiksia Lisää roskiksia väylien varrelle on lisätty Teboilin risteyksen ja urheilukentän välille sekä Toritielle että 24-tien toisella puolella kulkevan kevyen liikenteen väylän varteen. Kun vuoden alussa tulin kunnalle töihin, rupesin järjestämään niitä lisää. Talviaikaan tyhjennysväli voi olla harvempi, mutta silloinkin tilannetta tarkkaillaan. Sairaalaan emme ehtineet, vaan poika syntyi omassa autossa. ” Kiire tuli. Lisäksi hän lupaa, että muun muassa Kokonniemen ja Rekolan uimarannoille vievien väylien varrelle lisätään roskiksia. Katselen vähän, missä ihmiset vapaa-aikana kävelevät ja pyrin niille reiteille tuomaan uusia penkkejä sekä lisää roskiksia, Timonen kertoo. Ella Pasola Sivu 8 ” Halusin, että vasikoiden sarvien nupoutus näytetään. Aureskosken Jalostetehdas Puh. Anne Ahola Sivu 5. – Olen tekemässä meille karttaa, jossa näkyvät puistonpenkit ja roskikset. 1951 Myös verkossa: kuhmoistensanomat. Kati Liivenkorkee Sivu 3 ” Melonta on kivointa, mitä voi tehdä, kun järvet ovat sulana. Monesti näkee roskia leviteltynä roskisten ympärille maahan. Käy itse Käy itse toteamassa toteamassa TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ KUNTA ON lisännyt kevyen liikenteen väylien varteen 13 uutta roskista. Timonen toivoo, että ihmiset jatkossakin työntävät roskat riittävän syvälle roskiksiin. Roskikset ovat helpoin keino pitää kyläkuva siistinä, ja erityisesti koiraihmiset ovat kiitelleet, Timonen kertoo. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI KE 19.8.2026 Pitäjän PARAS paikallislehti est. Asialla ovat usein naakat, varikset ja lokit, jotka eivät kylläkään mahdu asennettuihin roskiksiin sisälle, mutta käyvät näkösälle jääneisiin ruokapaketteihin kiinni. Etenkin koirien ulkoiluttajat kuuluvat olevan tyytyväisiä roskisten lisäämiseen katukuvaan. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 34 – 2026 – 76. Roskikset tyhjennetään kesäaikaan kolmesti viikossa, ja Timosen mukaan tarvittaessa useamminkin. 040 482 0742 info@laaksonlaiturit.fi www.laaksonlaiturit.fi Suomen laajin ja laadukkain laiturivalikoima Kuhmoisten laiturimyymälä Nuutinrinteentie 36, Kuhmoinen Avoinna: ma pe klo 7 15 Näyttelyn laitureihin voi tutustua kaikkina vuorokauden aikoina
Sillä siitä voi yllättäen tulla lahjalta tuntuva hetki molemmille. Vaikka minä ja siskoni olimmekin olleet enemmän kuuntelemassa, olivat nämä hetket yksiä parhaista, mitä tiesin. Liikennesääntöjä ja muita turvallisuustekijöitä on saatettu käydä läpi jo vuosikausia, mutta keskenkasvuisten harkintakyky pettää useammin kuin aikuisten. Lasten ja nuorten tekosiin puuttuminen ei ole kiusantekoa, vaan useinkin ohjausta yleisten normien pariin ja parhaimmillaan riskien hallintaa ja vaaroilta suojaamista. Miten kysymällä ja keskustelemalla jostain itselle jopa arkipäiväisestä, voi tulla toisen ihmisen kanssa niin vahva kokemus. Katja Sirviö Annammehan koko kylän kasvattaa Kirjoittajan lukupino kasvaa aina yllätyksistä. Kauppinen KEHUT Onpa kiva katsella vanhaa Koskelan kauppaa, joka on nyt siistiksi kunnostettu. Hän hidasti meidät nähdessään, naulitsi katseensa koiriini, hyppäsi pois skuuttinsa päältä, ja vilkaisemattakaan minua lähti lähestymään itselleen ventovieraita koiria. Monesti myös ulkopuolisen aikuisen koodaama viesti menee jakeluun paremmin kuin omien vanhempien paasaus. Vaikka tilanteen tunteellisuus yllättikin minut, olin otettu, kun sain kuulla tämän ilmeisen tärkeän muiston. Ja pian kerronnan aikana sanoihin alkoi tulla mukaan vahva tunne. Pienen kylän ja kyläyhteisön ehdoton vahvuus on se, että ”kaikki” tuntevat toisensa, tai ainakin tunnistavat kasvot tai tietävät jonkun lähipiiristä. Liikenteen seassa kulkiessa olisi hyvä katsella muuallekin kuin käsiinsä. Ota seuraavalla kerralla tutun kanssa nähdessä joku odottamaton aihe puheeksi. Se olin minä. Ja erityisesti, ole valmis kuuntelemaan. Pääasiassa tuttuus luo kuitenkin, mahdollistaessaan ”koko kylä kasvattaa” -mentaliteetin, turvallisuuden tunteen. Kuuntelin, miten sieltä luettiin kaikki kirjat moneen kertaan ja kuinka sitten löytyi se yksi kirja, joka tuli niin, niin kovin rakkaaksi. Vastaus tuli aluksi harkiten. Kerroin lyhyesti, millainen kevät meillä täällä Kuhmoisissa oli ollut, ja millaista oli jutella lasten ja nuorten kanssa kirjoista. Olimme jutelleet jo jonkin aikaa ja ”muistelleet vanhoja”. Sen vuoksi ainakin allekirjoittanutta äitinä lohduttaa ajatus siitä, että lapseni voi kulkea kaduilla jos ei minun, niin jonkun muun valvovan katseen alla. Viime keväänä törmäsin keskustellessani tilanteeseen, jota en odottanut lainkaan, mutta joka saa minut hymyilemään edelleen. Niinpä esitinkin kysymyksen hänelle juttelun lomassa. Kerrottiinko teillä kotona hullusta koiratädistä, joka törmäilee koululaisiin kevyen liikenteen väylällä urheilukentän nurkilla. Kun koulutaival alkaa, ei vanhempien katse voi alati olla naulittuna jälkikasvun selkään. Hiljalleen mies rohkaistui, ja näin, miten innoissaan hän oli päästessään kertomaan. Ajatus koko kylästä kasvattajana vaatii avointa mieltä ja vahvaa luottamusta muihin. Tällä nuorella olivat korvat sekä hoksottimet käytössä. Kirjan ei tarvitse olla välttämättä edes hyvä, mutta siihen liittyy jokin vahva tunnelataus tai muisto. Toivottavasti en pelästyttänyt liiaksi, ja toivottavasti sain viestini kommunikoitua riittävän selkeästi. Kiitos kyläkuvan kaunistamisesta J oskus tuttukin tilanne voi yllättää, ja esimerkiksi lukuisia kertoja toistettu kyläily voi muuttua aivan uudeksi kokemukseksi. Tilanne oli tuttu jo monilta, monilta kerroilta: kahvittelutuokio lapsuudenkotini pöydän ääressä vanhempieni, siskoni ja naapurin vanhemman miehen kanssa. Eli yksi hylly kirjoja ”kamarin nurkassa”. Eikä koskaan voi tietää, mikä aihe onkin toiselle niin rakas, että sen kertominen tuntuu uskoutumiselta. Niin vahva, että oli hankala saada liikutukselta selvää sanoista. Aika syvälle. Nuoret ovat kuolemattomia, ja joukossa ajattelemattomuus arkipäiväistyy. Kielsin napakasti lähestymästä vieraita koiria lupaa kysymättä. Monille se rakkain kirja löytyy juuri lapsuuden kokemuksista. PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI 19.8.2026 f Aurinko nousee 5.36 f Aurinko laskee 21.08 Nimipäivät Tänään Mauno, Maunu To Sami, Samu, Samuli, Samuel Pe Veini, Soini La Iivo, Iivari Su Signe, Varma Ma Perttu, Bertta Ti Loviisa Ke Ilmi, Ilma, Ilmatar ” Ensi kertaa ihmiskunnan historiassa muutos on niin nopeaa, että sen minkä nuorena oppi, se vanhana estää onnistumasta. Kuulin ensimmäistä kertaa naapurin lapsuuden lukuinnostuksesta aikana, jolloin kirjasto oli yhtä kuin erään ison talon yksityiskokoelma. Hiljaisuus ja puuttumattomuus ovat merkkejä välinpitämättömyydestä, eivätkä luo sukupolvien välillä tarvittavaa vuorovaikutusta. elokuuta 2026 Keskustelua kirjoista kahvipöydän ääressä H yvä koululaisen vanhempi. Ehkä siinä on tämän kolumnin pieni rohkaisu. 2 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 19. Turvalliseksi ja suojelevaiseksi osoittautunut aikuinen on myös se, jonka puoleen lapsi tai nuori kääntyy silloin, kun hänellä on siihen tarve. Toivottavasti tapaamisesta jäi myös toiselle osapuolelle hyvä mieli. Kotiseutuyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa kuultiin ne esitelmät, jotka aikataulullisista syistä jäivät kesken heinäkuussa Harmoisissa järjestetyssä seminaarissa.. Toinen törmänneistä kulki kymmeniä metrejä katse älylaitteeseen painettuna. Samoin teki rinnalla kulkeva kaveri. Jutteluun tuli tauko, ja kohta naapuri kysyikin minulta työstäni. Sehän voi olla vaikka lempikirja lapsuudesta. Törmäyksen toinen osapuoli halusi tietää, kuinka syvälle ruudun syövereihin voi liikenteen seassa kulkiessa uppoutua. Toisinaan se häiritsee – etenkin kun listaan lisätään se, että ”kaikki” tietävät myös toistensa asiat. Kati Ruuskanen Sisällissodan tapahtumat kiinnostavat yhä Kuhmoisissa Osa yleisöstä joutui istumaan pöydällä tuolien loputtua kesken, kun Eero Ikonen ja Seppo Unnaslahti pitivät omat esitelmänsä vuoden 1918 tapahtumista Kuhmoisissa. Kerrottiinko myös, mikä törmäykseen johti. Tero J. Yhtäkkiä tajusin erään asian. En ollut koskaan kysynyt naapuriltani hänen lapsuuden lukukokemuksistaan. Myöhemmin olen miettinyt tuota tilannetta pöydän ääressä. Epäröimättä nuori kysyi luvan, sai sen, ja koirat saivat rapsutuksensa. Lapsuudesta muistiin jääneet kirjat osoittautuivat tällä kertaa tuollaiseksi aiheeksi. Ja miksipä eivät. Jonkin matkaa käveltyäni vastaan tuli koululainen skuutilla potkutellen
Lisäksi neuvolassa tarkistetaan, onko sikiö perätilassa ja tarvittaessa lähetetään Taysiin tarkempaa arviota varten. Kuhmoisten Sanomat on tyypillisesti jututtanut vuoden ensimmäisen vauvan. Verensokeria seurataan, jotta raskausajan diabetes ei aiheuttaisi sikiön suurikokoisuutta ja vaikeuttaisi synnytystä. Ne voivat seuraavissa raskauksissa olla sikiölle tappavia. – Onneksi hän on päiväkodissa viikolla jonkin verran. Ulkonäöltään hän muistuttaa veljeään, vaikka onkin pienempi kuin mitä Toivo syntyessään oli. – Kyse ei ole perheen kiusaamisesta vaan siitä, että haluamme kaikkien lasten saavan hyvää hoitoa ja huolenpitoa myös lääketieteellisissä vaivoissa, Viikilä toteaa. – Verinäytteellä tarkistetaan äidin veriryhmä, jotta tiedetään, onko äidillä riski kehittää vasta-aineita sikiön punasoluja kohtaan. Liivenkorkee kuvailee uutta perheenjäsentä ihanaksi. Neuvolassa voi halutessaan käydä myös Pälkäneellä. Kumpikaan ei ole koskaan suunnitellutkaan kaupunkiin muuttamista. Täällä pystytään päiväkodissa ja koulussa ottamaan huomioon lasten tarpeet, he pohtivat.. – Totta kai yöllisiä heräilyjä tulee, ja kiukkukohtauksia, mutta osaa hän olla iloinenkin. SEKÄ LIIVENKORKEE että Hovila ovat paljasjalkaisia Kuhmoislaisia. Hätätilanteet tulevat toisinaan niin nopeasti, että niihin ei voida vaikuttaa kuin vain sairaalassa jo olemalla. Jos terveydenhuollon ammattilaisille herää huoli siitä, että lapsi ei saa tarvitsemaansa lääketieteellistä hoitoa, niin virkavelvollisuus vaatii tekemään huoli-ilmoituksen. Sairaalaan emme ehtineet, vaan poika syntyi omassa autossa. RASKAUDEN AIKAISELLA seurannalla voidaan joissain tapauksissa pelastaa syntymässä olevan lapsen henki. Viikilä myöntää pelkäävänsä, että lisääntyneet kotisynnytykset lisäävät myös äitien ja lasten vammautumista ja kuolemaa. – Mitään kipulääkkeitä en luonnollisestikaan ehtinyt saada. TEKSTI KATJA SIRVIÖ K otisynnytykset ja neuvolapalveluiden ulkopuolelle jättäytyminen ovat yleistyneet valtakunnallisesti viime vuosina. Hän ja vauva jatkoivat matkaansa ambulanssilla Taysiin. Kuhmoisten lähiasemalla yleislääkärinä työskentelevä Pia Viikilä epäilee, että syynä voi olla huonoista kokemuksista tai epäonnistuneesta vuorovaikutuksesta syntynyt epäluottamus terveyspalveluiden järjestäjiä ja hoitohenkilökuntaa kohtaan. Hovilan saattaa nähdä kuorma-autohommissa, likakaivoja tyhjentämässä tai viikonloppuisin taksin ratissa. Hovilan vanhempainvapaat siintävät edessä talvella, kun työt hiljenevät. Toivo meni hoitoon puolitoistavuotiaana, ja se oli aika hyvä ikä. Tämä vauva ei kuitenkaan ole ensimmäinen tänä vuonna syntynyt. LAKI EI velvoita odottavaa äitiä hakeutumaan neuvolapalveluiden piiriin. Kohdun koon seuraamisella saadaan selville sikiöt, joilla on istukan toimintahäiriön vuoksi kasvun hidastumista tai liian niukasta lapsivettä. Kuhmoista Liivenkorkee ja Hovila pitävät turvallisena paikkana lapsiperheelle. – Syntyvä lapsi voi olla sellaisessa asennossa, josta syntyminen alateitse ei onnistu. Mikko Hovila sekä Kati Liivenkorkee ovat aina viihtyneet Kuhmoisissa, jota pitävät turvallisena paikkana asua. Tämänhetkinen työpaikka sijaitsee Jämsässä. UUSI TULOKAS on Liivenkorkeen ja Hovilan toinen lapsi. Toivo Hovila (oikealla) hoitaa kovasti uutta pikkuveljeään, jolla ei vielä ole nimeä. Pelkästään äidin hoitamaton infektio (hepatiitti B ja C, HIV, kuppa) voi siirtyä sikiölle ja aiheuttaa vammautumisen tai pahimmillaan hengenvaaran. Pirkanmaan hyvinvointialueella, Kuhmoisista puhumattakaan, ei ole kyse kovin suuresta ilmiöstä, mutta Viikilä sanoo jokaisen tapauksen huolestuttavan häntä. – Kiire tuli. – Osa saattaa ajatella, että raskaus ja synnytys ovat naisen elämässä niin luonnollisia tapahtumia, ettei niitä tarvitse erityisesti seurata tai hoitaa. Luonteenpiirteistä en osaa vielä sanoa muuta, Liivenkorkee kuvailee. Kaikeksi onneksi lähin ambulanssi oli Kuhmalahdella. – Helsinki ei houkuta. KUHMOISTEN PÄIVYSTÄVÄSTÄ ambulanssista ei juuri ole apua, jos kotona alkanut synnytys ei mene putkeen. Isoveli Toivo on kolmevuotias. Liivenkorkee epäilee jääneensä kotikunnille, kun sai valmistuttuaan terveyskeskuksesta töitä. – Ymmärrän kuitenkin myös sen, että koska olen paikkakuntalainen, voi tuntua kiusalliselta asioida kanssani neuvolassa. Synnytys oli niin nopea, että kun kätilö ehti paikalle, pojan pää oli jo ulkona, Liivenkorkee muistelee. Minulle tärkeintä on se, että kenenkään hoito ei jäisi puutteelliseksi. Mikko suuntasi kotiin hakemaan loppuja tavaroita ja meni perässä. kesäkuuta. Arki uuden tulokkaan kanssa poikkeaa hieman edellisestä vauva-ajasta, sillä ympärillä viuhtova Toivo tuo siihen lisäväriä. Sitä ei ambulanssissa pystytä järjestämään. Silloin tarvitaan sektio, jotta voidaan pelastaa sekä äidin että lapsen henki. – Lisäksi seuraamme myös vanhempien mielialaa ja pyrimme tukemaan äitiä ja perhettä sekä raskauden että koko lapsuuden ajan, Viikilä muistuttaa. Äitiyspakkauksen voi hakea ilman neuvolakontaktia, mutta tuolloin pitää hakea lääkäriltä todistus raskaudesta ja käydä lääkärissä ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Niinä hetkinä saan keskittyä pelkästään vauvaan. elokuuta 2026 Kuhmoisten Sanomat 3 Vauva tuli vauhdilla Vehkajärvellä Kati Liivenkorkee ja Mikko Hovila eivät kaipaa kaupungin hälinään, vaan viihtyvät kotipitäjän rauhassa. Pia Viikilä sanoo kotisynnytysten yleistymisen huolestuttavan TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ K ati Liivenkorkeen ja Mikko Hovilan tuorein tulokas tupsahti maailmaan kesäkuun lopulla Vehkajärvellä Muutaman päivän yliajalla ollut nuori mies ei antanut merkkiäkään maailmaan tulosta ennen kuin sunnuntai-iltana 28. AJANKOHTAISTA ” Kiire tuli. Sairaalaan emme ehtineet, vaan poika syntyi omassa autossa, Liivenkorkee kertoo. Minusta kylänraitillakin on kesällä tarpeeksi väkeä, Hovila sanoo. Yhtä hyvä tuuri kävi siinä, että Mediheli oli juuri vienyt potilaan Taysiin ja saattoi vain napata kätilön kyytiinsä toimittaakseen hänet Sarkalantien alussa olevalle levikkeelle. – Toivo on ottanut pikkuveljen hyvin vastaan. Synnytyksiin liittyy aina riskejä vuotokomplikaatiosta, eikä Kuhmoisten ambulanssissa ole verta tarjolla. Nesteytys onnistuu ja oksitosiinia löytyy, mutta nekään eivät aina riitä vähentämään mahdollista vuotoa. Haluaa hirveästi häntä hoitaa, ja koitetaankin ottaa mukaan, kun vauvaa syötetään tai hänen kanssaan leikitään, Liivenkorkee kertoo. Sikiön mahdollista hapenpuutetta ei pystytä sen paremmin kotona kuin ambulanssissakaan arvioimaan, Viikilä kertoo. – Jäin sairauslomalle vain pari viikkoa ennen äitiysloman alkamista, eivätkä työt ole tällä hetkellä mielessä lainkaan. – Varmasti tämä on parempi ympäristö kuin kaupunki. Keskiviikkona 19. – Yhtäkään samanlaista päivää ei niissäkään hommissa ole, hän toteaa. Virtsanäytteiden seuraamisella ja verenpaineen mittauksilla pyritään löytämään ajoissa ne potilaat, jotka ovat kehittämässä hengenvaarallista raskausmyrkytystä ja toisaalta myös ne, joilla virtsateiden infektio voi altistaa ennenaikaiselle synnytykselle, Viikilä kertoo. Lisäksi voi olla vaikea hahmottaa riskien todellista luonnetta ja todennäköisyyksiä, Viikilä sanoo
Ti 25.8. Kukaan meistä ei epäile, että tuulta ei ole olemassa, vaikka silmillämme itse tuulta emme näekään. Vaimo ja poika To 20.8. Jeesus vertaa tätä näkymätöntä Henkeä tuuleen ”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt” (Joh.3:8). Hannu Koskinen sekä maa-metsätalousyrittäjä Heikki Haljala. Sähkövoima on myös näkymätön. 4 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 19. Nuo ”taivaalliset aallot” kulkevat seinienkin lävitse, ihan aina sisimpäämme asti. Maailmassa vaikuttava Jumalan Henki on näkymätön. Janus Hanskin juontamassa tilaisuudessa nautittiin paitsi puhallinmusiikista myös maittavasta juhlallisesta lounaasta ja rennosta yhdessäolosta.. 05.12.1933 Helsinki k. Juhlapuheen pitänyt Viita kertasi yhdistyksen värikkäitä vaiheita, mutta nosti esiin myös yhdistyksen eteen ahertaneita kokonaisia perheitä, kuten Vatajat, Penttiset ja tämän päivän vatajat – Heickellit. Messukumppanina Gideonit. Yhdistyksen alkuvaiheet olivat värikkäät, sillä 1920-luvun puoliväliin mennessä VPK:n toiminta oli aloitettu kolme kertaa. Striimaus. 11.08.2026 Kuhmoinen Monta tulipaloa olet elämäsi aikana sammuttanut. – Toivottavasti niin vanhat kuin uudetkin jäsenet ymmärtäisivät, minkä hienon historian jatkeena he pääsevät toimimaan, Viita toteaa historiikissa. Kimppakyyti srk-kodin P-paikalta klo 18. Kuhmoisten VPK oli kuitenkin juhlansa ansainnut, onhan se satavuotisella historiallaan yksi pitäjän vanhimmista yhdistyksistä. klo 10 Sanajumalanpalvelus. Nämä näkymättömät aallot tunkeutuvat seinienkin lävitse, ja kaikki me uskomme, että ne ovat totta. Nyt on liekkisi sammunut. – Kehitystä oli sekin, että enää eivät palokuntalaiset nukkuneet tulipalojen aikana, kuten aiemmin 1880-luvun alussa, sillä hälytykset tehtiin tulipalojen sattuessa kirkon kelloilla, Viita kertoi. klo 18 Naisten Tupailta Kuhmoisten kunnantalolla. elokuuta 2026 Näkymätön todellisuus Ossi Viita oli laatinut yhdistykselle historiikin. Vieraana kunnanjohtaja Sami Ylipihlaja. Ja kun nuo aallot koskettavat meitä, niin silloin voimme laulun tekijän sanoin sanoa: ”Sillä itse maistanut kokenut olen, siksi tiedän, tosi se on” Reijo Heikkilä Kastetut Sulo Eino Villehard Kantola Rakkaamme Kaipaamaan jäivät Matti Juha Akseli TOLAMAA s. TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ V alkoiset pöytäliinat, näyttävät kukka-asetelmat ja sinisissä takeissa soittava Jyväskylän puhalinorkesteri odotti juhlaväkeä Kuhmolassa lauantaina puolilta päivin. Me näemme silmillämme kuitenkin tuulen toiminnan, ja siitä tiedämme, että se on olemassa. Vasta neljäs kerta sanoi toden. To 20.8. Me tiedämme, että sähkö on olemassa. Samoin toimii Jumalan Hengen voima ihmiselämässä – kun ihminen yhdistyy uskon kautta Jeesukseen tuohon ”voimapiiriin”, niin Jumalan henki alkaa vaikuttaa, ja vaikutus on näkyvää ja koettavaakin. Perinteinen kinkerihartaus Vanha-Puolamäen kauniissa miljöössä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka tuntevat paikkakunnan, Malin totesi. Kristian Saarnio, Suvi Häme. Vierailijoina kyläyhdistyksen pj. Jumalan näkymättömän Hengen vaikutus on samakaltaista. Sen esihistoria ulottuu 1880-luvulle saakka, paljastuu Ossi Viidan laatimasta historiikista. Vuosituhannen alussa hallinnolliset rakenteet muuttuivat, mutta yksi asia ei: – Kun jotain tapahtuu, avun täytyy tulla paikallisesti. Historioitsija Ossi Viita oli laatinut juhlavuoden kunniaksi Kuhmoisten Vapaaehtoisen Palokunnan satavuotishistorian. klo 14 Tuumaustauko srk-kodilla. klo 18 Kinkerihartaus Vanha-Puolamäessä. VPK juhli näyttävästi satavuotista historiaa AJANKOHTAISTA HARTAUS VÄESTÖMUUTOKSET KUOLINILMOITUKSET M aailmassa on monia asioita, jotka ovat näkymättömiä, mutta kuitenkin todellisia, ja joiden olemassaolo on kaikkien todennettavissa. Malin kertasi tervehdyksessään kunnan ja VPK:n hallinnollista historiaa. Ihmisten on helpompi uskoa ihan tavallisten näkymättömien asioiden todenperäisyyteen, mutta kun kysymyksessä ovat hengelliset asiat, niin silloin helpommin epäillään niiden olemassaoloa. Samoin me emme silmillämme näe Jumalan Henkeä, mutta me voimme nähdä ja kokea Jumalan Hengen tekoja omassa ja toistenkin elämässä, ja se todistaa sen, että tuo Jumalan Henki on olemassa. Yhteistyö seurakunnan kanssa oli takkuillut, sillä seurakunta ei ollut halunnut käyttää VPK:n synnillisin keinoin hankkimaa paloruiskua, mutta nyt VPK sai käyttöönsä seurakunnan hankkiman palokaluston. Hallintoa voi keskittää, mutta paikallista läsnäoloa ei. Kinkereiden jälkeen kahvitarjoilu. Su 23.8. Kunnan tervehdyksen tuonut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Malin totesi tervehdyksessään, että silloin kun Vapaaehtoisen palokunnan toiminta on jäänyt näkymättömäksi, niin ehkä kaikki on mennyt parhaalla mahdollisella tavalla. Kukaan meistä ei ole silmillään nähnyt sähköä, kun se johdoissa kulkee, mutta silti me uskomme, että sähkö on olemassa. klo 18.30 Miesten Kotailta Puukkoisten Maamiespirtissä, Puukkoistentie 1638. Veikko Rantalan muistaminen sai kyyneleet kimaltamaan juhlaväen silmäkulmissa. Jokaisen meidän kännykässämme toimivat myös näkymättömät radioaallot, jotka saavat puhelimemme toimimaan. Pe 21.8. Kun yhdistämme laitteen tai koneen sähköverkkoon, niin se alkaa toimia
Reijo Enberg sai Hämeen pelastusliiton sekä Suomen palopäällystöliiton ansioristin. – Paljon on sadassa vuodessa muuttunut, mutta halua auttaa ei ole hävinnyt. Myös Kuhmoisten VPK:n puheenjohtaja Samuli Koskinen oli ansiomitalin saaneiden joukossa. Opetellahan sitä tarvitsi, ja ensimmäisistä videoista sain palautetta, että kuvaamiseen saisi tulla pientä tarkkuutta. Minulta kysyttiin, että saako tämä näkyä ohjelmassa. – Olen maatalouslomittajat ry:n puheenjohtaja, joten i-tv:ltä soitettiin minulle, kun sarjaa suunniteltiin. Jos se vähänkin auttaa jotakuta, joka painii samojen asioiden kanssa, niin se on hyvä. Kuhmoisten VPK:n puheenjohtaja Samuli Koskinen kertasi, mitä sata vuotta on pitänyt sisällään. – Sarjassa esiintyy pelkkää A-ryhmää, sillä muut lomittajat ovat ensimmäiseltä kaudelta tuttu Aki sekä uudet Anna-Maija Juupajoelta sekä Anne Jalasjärveltä. Tehtävämme on varmistaa, että tämä VPK on elinvoimainen seuraavatkin sata vuotta, Koskinen sanoi.. – Olin väsynyt lomittajan töistä ja halusin pientä irtiottoa. – Monelle tuli yllätyksenä, että käymme töissä kaksi kertaa päivässä. – Lisäksi sarjassa näytetään, miksi jouduin lähtemään ambulanssilla Taysiin. Mutkutan aina muille kahden työn tekemisestä päällekkäin. Markus Korppila, Marko Aarroskari, Jan Ahokas sekä Ida Heickell-Skytta saivat Hämeen pelastusliiton ansiomitalin. Kuvia lisää verkossa. Koska sait kuulla, että sarjasta tulee toinen kausi. Sarjaa oli tekemässä oikein miellyttävä porukka. Tällä tuotantokaudella käyn neljällä eri tilalla, ja lehmätilojen lisäksi nyt käyn tiloilla, joissa on lampaita, ylämaankarjaa ja vuohia. He käyvät myös sonnipaikassa sekä emakkoja lihasikalassa. – Jouduin kuvaamaan materiaalia myös itse. Mitä on luvassa Lomittajatsarjan toisella kaudella. Siinä ollaan aika lailla asian äärellä nyt, kun sikaruttoa esiintyy meilläkin. Yllättävää oli, kuinka älyttömästi materiaalia tarvitaan yhden sarjan tekemiseen. Matti Vataja saivat sekä Hämeen pelastusliiton ansioristin että Suomen palopäällystöliiton ansiomitalin. Myös talvikautta on toivottu näytettävän, mutta sitä ei saatu tälle tulevallekaan tuotantokaudella. K A TS O KU V IA • • k u h m oi st e nsa n o m at . Ruoan tuotannon varjelemiseen pitäisi satsata enemmän. (Ensimmäisellä kaudella Ahola kertoo lapsettomuushoidoista, joista ei ikinä ollut hänelle apua.) Sarjaa on kehuttu paljon jopa yleensä niin ilkeämielisillä keskustelupalstoilla. Juha Karppinen sai Hämeen pelastusliiton asioristin sekä Suomen palopäällystöliiton erityisansioristin nro 105. Toivottavasti heitä on enemmän, sillä 5-10 vuoden sisällä puolet lomittajista jää eläkkeelle. Teen hierontoja silloin tällöin ja olen hiukan suunnitellut, että vähentäisin lomittajan työtä. Videoissa näkyi pelkkiä päitä ja jalkoja. Nyt kuljen EpiPenin kanssa. Nykyään paikalle tulee eläinlääkäri, joka rauhoitta ja puuduttaa vasikan. Perheet ovat ymmärtäneet, että hälytys voi tulla milloin tahansa. Haasteellista se oli, mutta kyllä siinä treenaantui, kun tarpeeksi teki. Nuoret ovat päässeet kantamaan vastuuta. – Olen saanut pelkästään positiivista palautetta. – Vuoden 2025 tammikuussa, sarja kuvattiin viime kesänä. Ajatuksena oli, että toiselle tuotantokaudelle saataisiin uudet lomittajat, mutta Yleltä oli toivottu, että minä jatkaisin mukana. Olen aina käytettävissä, jos meidän ammattiamme tuodaan esiin. Antaa tulla vain minun puolestani. Minkälaista palautetta olet itse saanut. Ihmisillä on harhaluuloja nupoutukseen liittyen, ja ennen sarvia poltettiinkin raakana vasikoiden huutaessa. Ajattelin, että hierontakoulussa voisi oppia tuntemaan myös omaa kroppaansa sekä sitä, miten sitä tulisi töissä käyttää. Kuhmoislainen Anne Ahola on jälleen mukana. Tein töitä 40 tuntia kuukaudessa ja se auttoi jaksamiseen. Miksi päädytit sille alalle. Valmistuit hierojaksi ensimmäisen kauden jälkeen. Puhelun aikana kysyttiin, kiinnostaisiko minua osallistua sarjan tekoon. Mitä tällä toisella tuotantokaudella on luvassa. Heidän lisäkseen Hämeen pelastusliiton ansioristin saivat Vesa Liivenkorkee, Markku Vataja ja Risto Vataja. Ihmiset ovat tulleet kiittelemään ja itku kurkussa kertomaan, kuinka hieno on ollut katsella sarjaa. – Mukavat muistot. Kokeneet konkarit ovat tehneet osansa vaikeissa paikoissa. Yhden nuoren tytön tiedän, joka lähti opiskelemaan alaa. – En tiennyt, eikä niistä olisi ollut pakko puhua. Yksi kaveri kertoi, että sukulaiset eivät koskaan kyselleet hänen työstään, mutta sarjan myötä heitä alkoi kiinnostaa, että ajaako ystäväkin traktoria ja tekeekö samoja asioita kuin telkkarissa. Oletko kuullut, että Lomittajat-tv-sarja olisi jotenkin lisännyt kiinnostusta alaa kohtaan tai muuttanut ihmisten käsityksiä maatilojen arjesta. AJANKOHTAISTA KUHMARI KYSYY KYSYMYKSET KATJA SIRVIÖ LOMITTAJAT TV-SARJAN toinen tuotantokausi alkaa elokuun lopussa. En tiedä, auttoiko koulu nyt varsinaisesti siihen, mutta opiskelu oli mielenkiintoista. – Halusin, että vasikoiden sarvien nupoutus näytetään ehdottomasti. elokuuta 2026 Kuhmoisten Sanomat 5 Anne Aholan Maija-lehmä nähdään Lomittajat-tv-sarjan toisella tuotantokaudella. Tiesitkö siihen ryhtyessäsi, että eläintenhoidon ohella sarjassa päädytään puhumaan paljon myös henkilökohtaisista ja kipeistäkin asioista. Minkälaiset muistot sinulle jäi Lomittajat-tv-sarjan ensimmäisen tuotantokauden tekemisestä. Koskaan aikaisemmin ei näin ole käynyt. Muut lomittajat toivoivat, että sarjassa näkyisi muitakin eläimiä, ja se korjattiin tälle toiselle tuotantokaudelle. Keskiviikkona 19. Miten alun alkaenkaan päädyit mukaan sarjaan. Minua pisti ampiainen päähän, ja herkistyin niin, että muuta vaihtoehtoa ei ollut
HISTORIA TEKSTI & KUVA RISTO OJALA ELOKUUN ALUSSA tuli kuluneeksi 330 vuotta suurista kuolonvuosista, jotka olivat vuosina 1695–1697. – Hän oli kansanomainen kansansivistysmies, joka tututustui paikkakunnan ihmisiin luontevasti, Unnaslahti kertoo. Alkamisyönä vuoden sadon tuhosi ankara halla. Useiden kylien nimeltä mainittuja talonisäntiä kuoli nälkävuosina. Nyt minulla on 210 kirjaa jakautuen kauno-, tietosekä uskonnolliseen kirjallisuuteen. Viljavarastojakaan ei ollut, kun edellinenkin vuosi oli hallojen vuoksi vähäsatoinen. MIESTEN KOTAILLASSA ensi perjantaina Puukkoisten Maamiespirtissä maaja metsätalousyrittäjä Heikki Haljala kertoo näyttelijä Ahti Haljalasta (1924–2005), joka asui Puukkoisilla. SUOMEN KANSA on tiedonjanossaan uhmannut jopa keisari Nikolain mielivaltaa. Tuhon täydensivät pakkaset kaksi viikkoa myöhemmin. Risto Ojala. Kuhmoisissa ei ole muuta nälkävuosien muistomerkkiä, toisin kuin esim. Nuorisoseuralla ei ollut rahaa kirjojen ostoon, ja ihmiset hankkivat polkupyöriä käydäkseen kirkonkylässä isossa kirjastossa. Kuhmoisten kirkon kellotapulin juurella on nälkäkivi, jossa on vuosiluku 1867 muistona kirkonmäellä nälkään kuolleesta, ruokaa täältä etsimään tulleesta naisesta. Täällä pahimmat hallayöt olivat 17.–18. – Mutta aina on löytynyt vastavetoja. Vaikka Kissakulman kulmakuntaa vähäpätöisenä pidettiinkin, niin sen kirjastoon karttui 200 teosta kolmelta osa-alueelta. Kunnat laajensivat vapaaehtoisesti kansakoulujen verkostoa, uusia kansanopistoja ja aatteellisia yhdistyksiä perustetiin, että lapset ja nuoret lukisivat ja oppisivat. kesäkuuta 2016, esitettiin Kuhmoisten kirkossa Huutolaistytön laulu -ooppera hämeenkyröläisen Maaseudun Taiteellisen Teatterin voimin. Tekoa hän perusteli sillä, että kaiken kansan ei tarvitse tietää ja oppia. Eräät isännät jättivät tilansa ja lähtivät sotamiehiksi VUOSIKYMMEN SITTEN, 11. Nähtävissä olivat siis syvän maaseudun kehityslinjat: palokunta-aate ja sen jatkeena kansanvalistus ja nuorisotyö. – Pidän Kissakulman muistokirjastoa yhtä suuressa arvossa kuin navetan parvella olevan Aura-museon maitokehloja, sirppejä ja suokuokkia. Entistä useampi alkoi ostaa omia kirjoja ja lapsilla oli käytössään kansakoulun oppilaskirjasto. Alkupontimena kirjastoseuralle toimi paloruiskun hankkinut ompeluseura, josta sittemmin tuli rekisteröimätön kirjastoseura. Uusi kirjakaappi on Sanna ja Vesa Ruokolalla teetetty. Tämä jätti vahvistamatta oman eduskuntamme säätämän lain oppivelvollisuudesta vuonna 1910. – Niitähän löytyi sieltä ja täältä, eikä hinta hirvittänyt. Kissakulman kirjasto siis paloi poroksi vuonna 1927. Oma oli oma. Parhaiten pärjättiin Tehissä, Ruolahdella, Närvässä, Lättilässä ja Pihlajakoskella. Kirkonkylään on liikaa matkaa kävellä tai hiihtää saadakseen lainakirjan reppuunsa. Vanajan kirkolla, jossa on muistokivi tietotauluineen. Nälkään kuolivat ensimmäisinä kerjäläiset, jotka olivat tulleet Kuhmoisiin Orivedeltä, Längelmäeltä, Kuorevedeltä, Saarijärveltä ja Sysmästä. Yhteistä rahaa oli ompeluseuralle jäänyt, vaikka ensin oli ostettu kallis paloruisku, Unnaslahti pohtii. Myös kasvitaudit levisivät. Kaukolan kylästä kuolivat nälkään kaikki isännät, ja ilmeisesti suuri osa talojen väestä. Sadon tuhoutuminen sai ihmiset lähtemään liikkeelle kerjäläisten laumoina, mikä johti tautien leviämiseen. elokuuta 2026 Kirjastoseura oli aikansa harvinaisuus Vähäpätöisen sivukylän kirjastoseura oli aikansa harvinaisuus – Seppo Unnaslahti on kerännyt tulipalossa tuhoutuneen kirjaston uudelleen Unnasjärven nykyinen isäntä Seppo Unnaslahti esittelee pirttiin keräämäänsä uutta kirjastoa. Kotiseutumuseo on entinen kunnan viljamakasiini, joka rakennettiin 1873 nälkävuosien varalta ja josta oli mahdollisuus saada ruokaja siemenviljaa. Kirjastonhoitajana toiminut Unnasjärven isäntä myi talonsa ja muutti Arrakoskelle. 6 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 19. Vuonna 1695 kevät ja kesä olivat hyvin kylmiä. Lisäksi haudattiin satoSuurista kuolonvuosista 330 vuotta ja lapsia. Niillä on arvoa jopa lähdeteoksina kirjoitusharrastuksissani. Oma kansakoulu rakennettiin vapaaehtoisten voimin Roinilan talon pihapiiriin. Arvellaan, että noina kolmena vuonna kuoli Suomen väestöstä jopa kolmannes, noin 130 000 ihmistä. – Pidän todennäköisenä, että joku ulkopuolinen innostaja on innostanut muutamat kissakulmalaiset kirjahankintoihin. Kiitos kotiseutuneuvoksen Kissakulman kirjastoliike on kuitenkin nähnyt päivänvalon. Hankinnat kirjastoon päätettiin itse omin varoin iltamatuloilla kerätyillä pienillä rahamäärillä, kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti kertoo. Ounilla ja Rasilla selvittiin vaurioitta. Sama kohtalo oli uudella kunnallislailla, jolla estettiin paikallisen kansanvallan kehittyminen. Kesä alkoi vasta kesäkuun puolivälissä: vilja kasvoi hitaasti, ja esimerkiksi ruis heilimöi Uudellamaalla vasta elokuun alussa. Nälkäkivi kellotapulin juurella. Tämä taas muutettiin nuorisoseuraksi vuonna 1917. Hyllystä löytyi kaunokirjoja, uskonnollista kirjallisuutta sekä tietokirjoja. Katovuodet aiheutti 1500–1800-luvuilla vallinnut pikku jääkausi. Palanut kirjakaappi oli heidän sukulaistensa, Ala-Rekolan veljesten vuonna 1922 nikkaroima. Kuoppamäki piipahti eduskunnassakin Kansallisen Edistyspuolueen ryhmässä. – Usein on pohdittu, miksi tänne tarvittiin kirjastoseura. Ja on niitä hauska lueskellakin ja muistella 1900-luvun alun kirjaston käyttäjiä, Unnasjärven nykyinen isäntä kertoo. Ja ihan vaatimattomiksi eivät hankinnat jääneetkään. Kuhmoisten historiassa I on luku Suuret nälkävuodet 1695– 1697 (Seppo Suvanto 1965, 158–162). TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ V uosina1914–1917 toiminut Kissakulman kirjastoseura oli harvinaisuus omana aikanaan. Kirjastoseuran perustamista on Unnaslahden mukaan todennäköisesti vauhdittanut paikkakunnan ensimmäinen kesäasukas, kotiteollisuuskoulujen tarkastaja Lauri Kuoppamäki huvilaltaan Tanhualta käsin. Ja Kissakulmalle perustettiin kirjasto, jotta ihmiset pääsisivät käsiksi tiedon aarteisiin, Unnaslahti kertoo. elokuuta vuonna 1696. Näyttelijä Ahti Haljalasta Puukkoisilla Kotaillassa Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Koskinen esittelee Puukkoisten kylää ja Maamiespirttiä sekä kertoo KHT-tilintarkastajaurastaan. Esitys kertoi 170 vuotta suurien kuolonvuosien jälkeen koetuista nälkävuosista 1867–68 ja niiden tapahtumista Hämeenkyrössä ja lähialueilla. Unnaslahti on vähitellen kerännyt 1927 painettuja ja sitä vanhempia teoksia. KISSAKULMAN KIRJASTON ja kirjastoseuran alkuvaiheet ovat jääneet pimentoon, sillä kaikki paperit sekä myös kirjat tuhoutuivat tulipalossa 99 vuotta sitten
Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä maanantaina 31.8.2026 kunnan verkkosivuilla. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 Vääksyn Betoni Oy Valmis Betoni-kuljetus ja pumppaus p. Klo 11–14 KUNNANVALTUUSTON KOKOUS Kunnanviraston valtuustosalissa maanantaina 24.8.2026 alkaen klo 18.00. 0400 638 764 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENNUTTAMINEN Rakennuttamistehtävät Rakennustöiden valvonta INS/RA Markku Hjelm p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. ja Eurooppa OPASOL OY p. 040 716 8052 TOIMIPISTE Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Avoinna: ma 9.30–15.00 ti, ke ja pe 9.30–13.00 to suljettu kuhmoistensanomat.fi ILMOITUS-, TILAUSJA LASKUTUSASIAT SEKÄ OSOITTEENMUUTOKSET ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelu.................. tapahtumat OPASOL OY p. 040 527 4916 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. kuhmoinen.fi). Ilmoituksista lisätietoja: kuhmoistensanomat.fi >Mediakortti Tilaushinnat: kuhmoistensanomat.fi>Tilaa Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. 040 483 0860 Jeremy Roselli Lehdelle toimitettu materiaali on lehden omaisuutta ja se saa käyttää sitä omissa kanavissaan: verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja Kuhmoinen palvelee -lehdessä. 040 740 6374 Lämpimästi apunasi elämän hetkissä! Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. 0400 852 532 LIIKEHAKEMISTO 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. 040 555 0454 kalletapani.nurminen@gmail.com AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi huolto. – MA 24.8. 0400 452 524, Puistotie 4 Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Juhani Luumi 050 431 5632 juhani.luumi@mhy.fi Teemu Sarhemaa 0400 551180 Timo Sormunen 044 244 9779 KAIVINKONETYÖT Somiska Sami Oy Kaivinkonetyöt, purkutyöt ym. Kuhmoisissa 18.8.2026 Kimmo Malin Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ilmoitushinnoista lisätietoja mediakortissa tai soita Jeremylle. erikoiskuljetukset/kotim. 044 493 8191 Tekninen isännöinti Markku Hjelm p. 044 244 9779 KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKETTA Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy p. Keskiviikkona 19. Hanne Alanko p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! Putkiasennus Lehtonen Oy p. TI pinaattikeitto, makkarakastike KE punajuuri-fetakeitto, lihapata Suljettu TO 27.8. Lindroos Oy Joonas 040 561 1834 Jouni 0400 323 411 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. Lopuksi laulua. 0400 121 997 HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hieronta, shiatsu, kuumakivihieronta. ILM OITUS LEH TE EN • • k u h m ois tensanom at .. Tervetuloa! Kunta tiedottaa Sarin Kotikahvila Toritie 52 • 040 565 2198 Avoinna 9–16 TO minestronekeitto, broiler-pekonipata PE kalakeitto, kaalikääryleet Suljettu LA 22.8. 040 547 5411 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Linnan Saneeraus ja Pelti Mitsubishi Electric 050 320 1518, www.linnantuli.fi ISÄNNÖINTIPALVELUT Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV, Anne-Maj Ronni, IAT p. 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. %) ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat MEDIATIEDOT Puolueeton kotiseutulehti, ISSN 0356-228X printti Uutismedian liiton jäsen. 040 700 1165 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut Mia V Ky mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi Päijät-Tili Toritie 44, p. p. Seijan Pidot Tmi Pitopalvelu Seija Ruokola p. elokuuta 2026 Kuhmoisten Sanomat 7 SEURAT JOHAN ON MARKKINAT LOUNAAT LIIKEHAKEMISTO ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 0400 852 532 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. 0400 638 764 S. Tiedustelut puh. 040 043 3214 SÄHKÖASENNUKSET PÄIJÄNNE SÄHKÖ OY Jarmo Laakso p. – MA 31.8. 040 732 8743 VUOKRATAAN Pe 21.8.2026 klo 13 Kuhmolassa kerho, kahvi 5 €. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: § 31 Eron myöntäminen luottamustoimista § 32 Vesijättöalueiden lunastaminen ja täyttömaan ostaminen Kuhmoisten kirkonkylän jakokunnalta § 33 Asemuseon kiinteistön vuokraoikeuden päättäminen ja kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen lunastaminen § 34 Maa-alueen myynti / Määräala tilasta 291-401-5-58 § 35 Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun seudullisen yhteistoimintasopimuksen päivittäminen § 36 Kuhmoisten kunnan strategian päivittäminen § 37 Talouskatsaus 30.6.2026 § 38 Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy:n osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2026 Kuntalaisten on mahdollista seurata kunnanvaltuuston kokousta suorana kunnan verkkosivujen kautta (www. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 ILMALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! Myynti, asennus, huolto Putkiasennus Lehtonen Oy p. 0400 638 764 MAANRAKENNUSTYÖT Maanrakennus J. p. kerroksessa sijaitseva saunallinen yksiö Lautatarhanpolulta. 040 829 8158 jarmo.laakso@paijanne-sahko.fi SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. Katsotaan mitä ohjelmaa saadaan. 040 571 0327 henni@paijat-tili.fi TYÖNJOHTO Vastaavan työnjohtajan tehtävät INS/RA Markku Hjelm p. Tervetuloa! LOUNAAT 20.–27.8 . Ilmoitusaineistot pe klo 12 mennessä. Syyskuun alusta vapautuva luhtitalon 1. Painopaikka Lehtisepät Oy TOIMITUS toimitus@kuhmoistensanomat.fi Päätoimittaja Katja Sirviö....
elokuuta 2026 Kaveri ja vaatekerta mukaan melontaretkelle Miksi joku ei meloisi, kysyy melontaohjaaja Ella Pasola ja kertoo, että melonta sopii käytännössä kaikille. Peräsin on hyvä kovalla tuulella, sillä tuuli ottaa aina kajakin perään ja kääntää sitä. Lindroosin kilpailu meni erinomaisesti, mutta mukana kulki jarruongelma. Ryhmän järjestää liikuntatoimi. Ryhmään otetaan kymmenen osallistujaa, ja Nurmisen Kunta tarjoaa apua arjessa jaksamiseen TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ M iksi joku ei meloisi, kysyy Ella Pasola valmistautuessaan vetämään lyhyen melontaretken maanantai-iltana Ala-Karkjärvellä. PADASJOEN KUNTA KLO 20-02 ILTABILEET (K-18): KLO 17-02 – Tänään olosuhteet ovat lähes tyynet, arvioisin että tuulta on noin kaksi metriä sekunnissa. Pasolan yritys Kukkian melonta vetää melontareissuja Rautajärvellä. Kajakin kaataminen vahingossa on epätodennäköistä, mutta mahdollista. Kokenutkin meloja ottaa mukaan myös vaihtovaatteet vesitiiviisti pakattuna aina, kun lähtee vesille. Monesti selkäongelmat helpottuvat, kun keskivartalo vahvistuu, Pasola kertoo. Auriksen takajarrut ottivat silloin tällöin kiinni etujarruja kovemmin. 8 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 19. Pasola kertoo liivien olevan sopivan kireällä, kun ne kauluksista nostettaessa eivät nouse naaman päälle. TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT KUHMOISLAISTA RALLY Club Kuhmoista edustava Asseri Lindroos ajoi Kiteen SM-rallien SM4-luokassa neljänneksi lauantaina. Ryhmä kokoontuu noin kolmen kuukauden ajan 1–2 viikon välein. Selkävaivat ovat vähän kaksiteräinen miekka. Kun on kaksi melojaa ja yksi kulkuneuvo, pääsee nopeampaa. Kännykkää pidän vesitiiviissä pussissa kaulassa liivin alla. Pasolan mukaan yksi tärkeimmistä taidoista melojalle on omien taitojen suhteuttaminen vallitseviin keliolosuhteisiin sekä sääennusteissa ilmoitettujen tuulilukemien ymmärtäminen. Pasolan mukaan osallistuminen ohjatulle melontakerralle on oikea tapa päästä lajiin sisään. Joissain kajakeissa on peräsin tai evä, jotka helpottavat sen ohjaamista. Fysioterapeuttinakin työskentelevän Pasolan mukaan ainoastaan todella pahat olkapäätai käsivaivat voisivat estää lajin harrastamisen. Nurmiselle voi vielä ilmoittautua päästäkseen mukaan.. – Myös lonkkavaivat voivat kiusata, sillä istuma-asento kajakissa haastaa. Tiedän monta ihmistä, joiden selkävaivat ovat alkaneet helpottaa meloessa. – Ylipäätäänkin aina suositellaan, että vesille lähdettäisiin kaverin kanssa. Sääolosuhteet suosivat, ja Ala-Karkjärvi oli lähes tyyni. Tämä ongelma korostui vauhdikkaiden nyppyjen ylityksissä. SAHALLA KLO 17 ALKAEN ETÄMYYNTI (VAIN MOBILEPAY), OTA YHTEYTTÄ PAULIINA.KOSKELA@PADASJOKI.FI KLO 18.30 30 € 20 € 15 € KOKO ILLAN LIPPU TEFLON BROTHERS JÄRJ. LIIKUNTA & URHEILU TEKSTI KATJA SIRVIÖ KUHMOISISSA ALOITTAA elokuun lopussa uusi työikäisille suunnattu maksuton elintapavalmennusryhmä. Ensimmäisiä kertoja vesille lähtiessä pitäisi mukana olla vähintäänkin joku, jolla on kokemusta melonnasta. Ilman kenkiä meloessa rantavedestä kajakkiin nouseminen käy hyvin. KUNNAN TARJOAMAAN melontakokeiluun osallistui kymmenkunta innokasta. Neljä–viisi metriä sekunnissa tarkoittaa pientä jumppaa vesillä, kuudessa metrissä nousee vaahtopäitä. Tämä on hyvää keskivartalojumppaa, sillä itseä joutuu kannattelemaan koko ajan. – Melontakursseja pitäessä pimitän tiedon kummastakin. Melontaliivit ovat itsestään selvät vesille suunnatessa. LYHYEN TURVALLISUUSKATSAUKSEN jälkeen päästiin pian etsimään sopivia kajakkeja ja oikean mittaisia meloja. – Ryhmässä saa paitsi tietoa terveyttä edistävistä elintavoista myös kannustusta ja vertaistukea muilta ryhmäläisiltä, Nurminen lupaa. Koska Lindroos on alle 18-vuotias, hän osallistuu automaattisesti nuorten SM-sarjaan. Ainoat riskit liittyvät roikkuviin nauhoihin, joista saattaisi jäädä kajakkiin kiinni. Pasola näytti, kuinka kajakin kyytiin pääsee ketterästi. Kummatkin pitää muistaa ottaa ylös ennen rantautumista. Ryhmäläisiä luotsaa Nurmisen lisäksi muun muassa lääkäri Pia Viikilä, diabeteshoitaja Tiina Lättilä sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen muut asiantuntijat kuten unihoitaja, ravitsemusterapeutti sekä mielenterveyshoitaja. Jos satun uimaan, niin se pysyy mukana, Pasola kertoo. Kaksikko on energiataloudellisempi. Harvoin näiden asioiden kanssa on yksin, Nurminen kertoo. Kunnan liikuntasuunnittelija Mika Nurmisen mukaan tarjolla on matalan kynnyksen toimintaa keskustelevalla otteella. – Jos yhtään mietityttävät elintapariskit, diagnosoidut sairaudet tai työkyky ja työssä jaksaminen, kannattaa tulla mukaan. Osalla oli kokemusta jonkin verran, toisilla ei lainkaan. Laiturilta noustessa on tärkeää huolehtia, että mela on kädessä tai ainakin laiturilla käsivarren mitan päässä – Pasolan mukaan mikään ei ole kiusallisempaa kuin ajautua kauas laiturista ilman melaa. Pasolan mukaan kaatuneesta kajakista pääsee helposti pois aukkopeitteenkin alta. Pasolan mukaan on tärkeää tietää, mitä sääennusteen lukemat käytännössä tarkoittavat. – Meloessa kaikki tärkeä on sidottu kiinni joko minuun tai kajakkiin. Ella Pasola auttoi melojia nousemaan rantavedestä kajakkeihin. – Melonta on kivointa, mitä voi tehdä, kun järvet ovat sulana. Kartturina Lindroosilla toimi Henri Kallioniemi. Tämä järvi-Suomi on yksi meidän parhaita melonta-alueita, sillä järviverkostoa pitkin pääsee etenemään satoja kilometrejä, ja kaikkialla on yhtä kaunista. Turvallisuuden takia kannattaa meloa joko paljain jaloin tai nauhattomilla tossuilla. Lindroos ajoi hyvin Kiteellä MKAC DANCE STORM Sah an valot PADASJOELLA 29.8.20 26 WWW.PADASJOKI.FI/TAPAHTUMAT MAINIEMEN SAHA RUMPINKUJA 4, PADASJOKI LIPUNMYYNTI: PADASJOEN KIRJASTO (VAAHTERATIE 4) LA 29.8. Sillä tavalla joutuu opettelemaan melan käyttöä ja melomista. Toinen tärkeä turvallisuustekijä on kyky suhteuttaa omat melontataidot vallitseviin keliolosuhteisiin. Melonta sopii käytännössä kaikille. Siinä sarjassa hän sijoittui kolmanneksi. mukaan muutamia paikkoja on vielä vapaana. Meillä on upeat olosuhteet, Pasola sanoo. Se on turvallisuustekijä. Sillä, melotaanko yksiköllä vai kaksikolla, ei ole väliä