Pääosin ruolahtelaisista koostuva ryhmä askelsi rivitanssikimaran. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI KE 8.7.2026 Kyläpäivää vietettiin hymyssä suin Ruolahdella vietetty kyläpäivä toi kylätalo Harjulan pihaan vipinää. Rumpalina toimiva Heikki Tontti sai soittokaverinsa Tapani Pohjosen, Simo Salmisen, Jorma Vaaltolan ja Jaakko Ollin koolle. Sähkötie 2, 17500 Padasjoki 040 654 9949 myynti@rautanetpadasjoki.fi ma-pe 8–17, la 9–14 MEILTÄ MYÖS EDULLISET KULJETUKSET KUHMOISIIN! TEKSTI & KUVA ARJA MÄKELÄ RUOLAHTI JUHLISTI kesää kokoamalla kyläläiset nuorisoseurantalo Harjulaan hauskanpitoon. Harjulan yhteislenkilläkin, tulevalla traditiolla, kastuivat osallistujat vain hiestä, eivät sateesta. Kylätapahtumia jaksetaan onnistuneiden bileiden jälkeen varmasti järjestää Ruolahdella vastakin. Repertuaaria bändillä riitti kahteen 45 minuutin settiin. ILLAN MUSIIKISTA vastasi Mac Stones -yhtye. Tanssi loppui vasta vihoviimeisen tahdin vaimennuttua. Taivaalla uhkailevat sadepilvet ymmärsivät pääosin kiertää Ruolahden. – Tyylillä Ruolahti nosti itsensä takaisin. Useamman vuoden hiljaisemman elon jälkeen on Ruolahden nuorisoseura taas hyvää vauhtia aktivoitumassa. Letut ja makkarat maistuivat, ja illalla Harjulan seinien sisäpuolella nautittiin rivitanssista sekä live-musiikista. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 28 – 2026 – 76. Nuorisoseuran puheenjohtajan Markus Korppilan tervetulotoivotuksen jälkeen kajahti yhteislauluna entisten aikojen kunniaksi Keski-Suomen kotiseutulaulu. Kotiin sai lähteä hymy huulilla. Esityksen jälkeen yleisö sai opetella tanssinohjaaja Outi Savusen johdolla aloittelijalle sopivia helppoja askeleita. klo 11–14. Voitoiksi luvattiin muun muassa ilmailuelämystä, polttopuita ja jumppatunteja. Aivan mahtavaa, totesi Heikki Tontti. SULJETTU Pehmikset & Iso kahvi 5,50 €. Lattia täyttyi tanssijoista, joihin kuului myös jäykemmän sukupuolen edustajia. Lauantaisena aamupäivänä talolle oli tuotu leivonnaisia notkuvia myyjäispöytiä ja kaikenikäisille sopivia leikkimielisiä pelejä. LA 11.7. Mac Stonesin muutkin jäsenet ilmaisivat halukkuutensa tulla ensi vuonna uudestaan. Musiikki veti tanssivia ihmisiä lattialle. Kyläpäivän olennainen tarkoitus on saattaa kyläläiset koolle. Jutustelu sekä letut ja makkarat maustoivat mukavaa yhdessäoloa. Kunnon iltamiin kuuluvat tietysti arpajaiset. VÄKEÄ VIRTASI talolle myös iltatapahtumaan. & 14.–15.7. Kitaristi Martti Ristsepän viimehetken peruuntumista tuli paikkaamaan Pekka Tervala Närvän kylältä. Ruolahtelaisten yrittäjien lahjoittamista palveluksista koottu palkintolista oli houkutteleva, joten arpojen myynti kävi vilkkaasti. Illan viimeisen kappaleen jälkeen ihan viimeisiä kappaleita soitettiin vielä kaksi. – MA 13.7. Sarin Kotikahvila Toritie 52 • 040 565 2198 • Avoinna 9–16 TO bataatti-kookoskeitto, pestolohi PE jauhelihakeitto, kanaa hunaja-kermakastikkeessa LA vain tilausten nouto + yksityistilaisuus SU – MA suljettu TI kanakeitto, kanaleike KE juustoinen kesäkurpitsakeitto, jauhelihakastike Tervetuloa! AVOINNA 9–16 LOUNAS 9.–10.7
Käsittämätön eriarvoisuus on jo toteutunut hammashuollon osalta. Mutta tilanne ei ole niin huono – ei likimainkaan! Mihin perustan väitteeni. Surullista on, että isossa kuvassa on käynnissä määrätietoinen maaseudun alasajo. f Lukijan kuvia lähettäessäsi liitäthän oheen kuvan ottajan nimen ja varmistat, että kuvassa esiintyviltä henkilöiltä on lupa kuvan julkaisemiseen. Marjat, etenkään mustikat ja puolukat, eivät kuitenkaan ole suomalaismetsistä keräämällä loppuneet, joten yksi ystävänteko kesässä voi olla paikallaan. Myös uusi kunnanjohtajamme asettui heti asumaan tänne. Listaus perustuu kesälehdessä ilmestyneeseen tapahtumakalenteriin, eikä siinä julkaista kellonaikoja tai osoitetietoja.. Tässähän ihan tuntee, miten Kuhmoisten maaperä kuplii ja sihisee uutta energiaa. Harrastajateatterin näytös Kalholanniemi 09.07. Viime viikolla uutisoitiin, kuinka neuvolatkin ohjeistavat viemään pieniä lapsia luontoon vastustuskyvyn parantamiseksi. Kalliitahan marjat ovat, jos tapana on marjastaa kaupan pakastealtaasta. Tälläkin hetkellä kuntamme kamaralla tallustelee 10 000 tyytyväistä tossuparia käyttämässä palveluitamme. f Ilmoitus-, osoitteenmuutosja tilausasioissa olethan yhteydessä asiakaspalveluumme ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi. PVY:n 100-vuotisjuhla, Päijälän Pirtti 11.07. Marjat ovat kotimaista superfoodia – superruokaa. Eija Heinonen OTA YHTEYTTÄ f Mielipiteitä, lukijan kuvia, kehuja, juttuvinkkejä, palautetta ja oikaisupyynnöt voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimitus@ kuhmoistensanomat.fi f Julkaisemme lukijapostia toistaiseksi myös nimimerkillä. Harrastajateatterin näytös, Kalholanniemi 14.07. Samaan aikaan kaupungeissamme asustelee valtava määrä ihmisiä, joiden ei edes tarvitse itse maksaa hammashoidostaan, ja jotka voivat valita hoidon paikan itselleen läheiseltä alueelta. Pohjoismaissakin viritellään viininviljelyä. Ihan tässä vanha EU-skeptikko hätkähti, kun luki uudesta Right to stay -strategiasta: suunnitellun EU-ohjelman tavoite on, että jokaisen eurooppalaisen olisi mahdollista asua kotiseudullaan ilman pakkoa muuttaa työn perässä kaupunkiin. Kovapalkkaiset konsultit kiertävät jakamassa sulkusuosituksia toimiville ja viriileille kyläkouluille. Maalaiset (hekin maksavat veroja) joutuvat ajamaan 50–100 kilometriä ja käyttämään puoli työpäivää päästäkseen hammaslääkärin vastaanotolle. Yksi omista asiakkaistani kertoi, että viinin valmistus alkaa siirtyä pohjoisempaan, koska perinteiset viininviljelyalueet paahtuvat viljelykelvottomiksi. Pihlajalahden maaja kotitalousseuran toripäivä, Pihlajakosken satama 12.07. Herkkueväiden ja armottoman lahjonnan lisäksi löytyvät hyvät vinkit kannattaakin laittaa julkiseen jakoon. Perheen pienimpiä voi olla hankala motivoida mustikkamättäälle. Valveutunut kuluttaja murehtii hinnan lisäksi sitä, onko marjojen poimijoita kohdeltu ihmisarvojen mukaisesti. Katja Sirviö Superfoodin satokausi alkamassa Kirjoittaja on kuhmoislainen yrittäjä. Useat kunnallispoliitikot ovat nuorehkoja ja perheellisiä. Puolisonsa Janus on somessa mainostanut kuntaamme upeasti ja monipuolisesti, yksin enemmän kuin me muut yhteensä. heinäkuuta 2026 Väkiluku vähenee, mutta mahdollisuudet eivät M arjastajien sormet syyhyävät. Marjastus, kuten myös sienestys, kuuluu jokaisenoikeuksiin, ja vain osassa luonnonpuistoja se voi olla kiellettyä. Seminaari, Harmoisten Ns-talo 11.07. Nyt kannattaakin olla aktiivisen räyhäkkäänä hankkimassa tietoa, kontakteja ja verkostoja, eikä sitten kateellisena jäädä katsomaan, mitä joku nohevampi naapuri on saanut. f Kehut-palsta on tarkoitettu pelkästään kehujen ja hyvän palautteen jakamiseen. PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI 8.7.2026 f Aurinko nousee 3.53 f Aurinko laskee 22.55 Nimipäivät Tänään Turo, Turkka To Jasmin, Jade, Nanna, Jasmiina, Ilta Pe Saimi, Saima La Noora, Elli, Nelli, Elea, Eleonoora Su Hermanni, Herkko, Herman Ma Joel, Ilari, Lari Ti Alisa, Aliisa, Alissa Ke Rauni, Rauna ” Mies kasvavi kanssa tahtonsa / ja tahto voimia antaa. f Tuija Käki-Lahtista sijaistaa hänen poissaolonsa ajan Jeremy Roselli. Marjametsään kannattaa viedä myös kavereita, senkin uhalla, että oma marjapaikka paljastuu. Jopa jotkut päättävässä asemassa olevat (joiden sitä viimeisinä pitäisi) ovat huokailleet, ettei meitä mikään enää pelasta: Hautuumaan kellot kilkattavat, eikä vauvoja synny. Marjojen terveyshyödyistä pääsee nauttimaan siis muutenkin kuin niitä syömällä – marjastus on terveysliikuntaa parhaimmillaan, ja luonnon parantava vaikutus lienee kaikkien tiedossa. Downshiftaajiin ei maalaiskunnilla oikein ole varaa. Totta on, ettei mahdotonta vastaan kannata taistella. Eino Leino KEHUT Kiitokset kunnan satamajumpasta, ja Arja Mäkelälle kehut ihanasta liikuntahetkestä torstaina satamassa. Sahanranta on saanut piristysruiskeen uusien ravintoloitsijoiden myötä. Kaupasta ostettuihin marjoihin liittyy lisäksi tänä keväänä paljastuneet useisiin kotimaisiin marjayrityksiin kohdistuneet kartellija ihmiskauppaepäilyt. Meillä on paikallislehdessä uusi päätoimittaja ja terveyskeskuksessa nuori perheenäiti lääkärinä (molemmat asuvat paikkakunnalla). Tappokäsky myös toimii: harva haluaa muuttaa paikkakunnalle, jolla ei ole tarjota perusterveydenhuoltoa. Hippokisat, Kuhmoisten urheilukenttä 09.07. Yhteislauluilta, Puukkoisten Maamiespirtti 16.07. Lasten ja perheiden iItatori, Kuhmolan tori 15.07. Näyttely ”Harmoinen 1918”, Harmoisten NS-talo 11.07. Ei ole mikään yllätys se tutkimustulos, jonka mukaan nuoret mielellään muuttaisivat kaupungista maalle, kun vain työkuviot hoituisivat. Jos lukijaposti vaatii vastineen, julkaistaan se kirjoittajan omalla nimellä. Lions konsertti, Kuhmoisten kirkko 15.07. Ja kun tarpeeksi kauan jotain totuutenahokee, osa sen purematta nielee. Ne parantavat aivotoimintaa, torjuvat sydänja verisuonitauteja, hillitsevät matala-asteista tulehdustilaa ja tasoittavat verensokerin heittelyä. Ahkerimmat siirtävät marjat pakkaseen metsästä omin voimin. Hankkeeseen ollaan ymmärtääkseni pumppaamassa ihan kunnolla rahaakin muun muassa peruspalveluiden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Jumppaaja joka lähtöön I tkuvirren vaikerrus alkoi, kun kuntamme väkiluku tipahti alle kahden tuhannen. Pohjoisemmasta Suomesta kerrotaan, että hillasadosta tulee vähintäänkin keskinkertainen, ellei jopa hyvä. Mediat on valjastettu hymisemään autioitumismantraa. KESÄN 2026 TAPAHTUMIA 08.07. Hyvän hillasuon sijainti lienee yksi tarkimmin varjelluista salaisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa. Ihan kuin äänettömästi olisi strategiaksi otettu Kunniakas Kuihtuminen. Tanssit, Honkahovi 10.–17.07. Samoin Kopolan uudet omistajat ovat tehneet valtavasti töitä uudistaessaan kiinteistön ilmettä. 2 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Elinvoima-asiantuntija Sarianna on ottanut laaja-alaisesta toimenkuvastaan hienosti kopin, ja hänen kädenjälkensä näkyy monessa paikassa. Ja ihastuttavan moni vie Kuhmois-ilosanomaa laajemmallekin yleisölle. Kirjoittajan yhteystiedot tulee kuitenkin olla toimituksen tiedossa. Havainnot vattupusikoista osoittavat, että kukkaa ainakin on kovasti. Harrastajateatterin näytös, Kalholanniemi Metsäja uittoperinteen näyttely, Tukkilaistupa, Päijälä Tiekirkon näyttely, Päijälä Riihigallerian näyttely, Päijälä f (Kuhmoisten Sanomat julkaisee tapahtumakalenteria kesäkuukausien ajan. Helppohan näitä ideoita on heitellä, mutta pienistä brainstorm-palavereista on isojakin bisneksiä lähtenyt liikkeelle. Matkailun saralla on vielä monta kiveä kääntämättä. Kiireisimmät ovat jo saaneet mansikat pakastimeen ja mustikoitakin maistiaisiksi. Osalla on etätyömahdollisuus, mutta ratkaisuja täytyisi löytyä muitakin. Keski-Euroopassa asuvat ja täällä kesäisin mökkeilevät ovat pökerryksissä maansa kohoavasta kuumuudesta, eivätkä lakkaa ylistämästä Suomen vesien ja puhtaan ilman ylivoimaisuutta. Se olisi juuri sitä, mitä nyt tarvitsisimme. Harrastajateatterin näytös, Kalholanniemi 14.07. Terveyskeskuksia suljetaan kylmästi. f Päätoimittajan sekä asiakaspalvelijan puhelinnumerot löytyvät lehden toiseksi viimeiseltä sivulta. Monella elon saralla on tapahtunut viime vuosina uusiutumista
– Jos tautitapausten määrä alkaa kasvaa tietyllä alueella, kunnassa tai kaupunginosassa, niihin riskipaikkoihin tarjotaan rokote, ja muualle sitä suositellaan. KÄYTÄNNÖN TUTKIMUSTYÖ Kuhmoisissa kestää kolme vuotta. 1990-luvulla todettiin joitain kymmeniä tapauksia, viime vuonna yli 200. Riistakameroilla yritetään saada käsitys siitä, mitä muita selkärankaisia alueella liikkuu, Huitu kertoo. Varsinkin, jos liikkuu paljon luonnossa, hän sanoo. Kutsumme niitä fokuksiksi, ja Suomessa niitä tunnetaan 50-100. sa, missä virus elää. TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ P uutiaisaivotulehdusviruksen(TBEV) levinneisyys ja puutiaisaivotulehdustapausten määrä on kasvussa, mutta viruksen levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta riittävän hyvin. Kuhmoinen on yksi kolmesta valtakunnallisesti tunnetusta fokuksesta. – Haluamme tietää, minkälainen ilmasto ja bioottiset tekijä, minkälaiset jyrsijäpopulaatiot ja millaiset isommat eläimet määrittävät sen, että tietyllä paikalla voi esiintyä virusta, Smura kertoo. Jyrsijät ovat tärkein linkki viruksen kierrossa. – Puhutaan tosi pienistä todennäköisyydestä ja herkästä systeemistä. PUUTIAISAIVOKUUMETAPAUKSET OVAT selkeässä nousussa. – Virusta esiintyy todella rajoittuneilla alueilla. Keskiviikkona 8. Purruksi tulleista noin 20 prosenttia saa muutaman viikon kuluttua flunssan kaltaisen oireiston, ja heistäkin ehkä 20 prosenttia saa sen jälkeen neurologisia ongelmia. Vaikka punkkeja olisi alueella paljon, niistä vain muutama prosentti kantaa puutiaisaivokuumetta. heinäkuuta 2026 Kuhmoisten Sanomat 3 Miten elelee puutiaisaivokuume. Se ei elä tasaisesti joka paikassa, vaan todennäköisesti pienissä hotspotteissa, Huitu jatkaa. Tutkimushanketta johtaa Ilmatieteen laitos ja mukana ovat Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopiston Virologian laitos. Tutkimusavustaja Vendla Höltälle, tutkimusteknikko Lauri Kirjalaiselle sekä molekyylibiologi Hanna Vauhkoselle punkki kauluksessa ei aiheuta inhon kiljahduksia vaan merkitsee lisää tutkimusmateriaalia. Se kuitenkin tiedetään, että Kuhmoisista tietyltä alueelta on todettu kaksi TBEV:n aiheuttamaa tautitapausta sekä löydetty virusta tai sen vasta-ainetta punkeista ja jyrsijöistä. – Jos punkki infektoituu, se pysyy infektoituneena lopun ikäänsä läpi eri kehitysmuotojen. Vielä ei vain hahmoteta, minkälaisissa, Smura ja Huitu toteavat. – Sen vuoksi virusta vastaan on alettu rokottamaan, ja altistusalueilla rokotus on ilmainen. – On häviävän pieni todennäköisyys, että sairastuu vakavaan infektioon. Joissain olosuhteissa virus kuitenkin onnistuu säilymään. Jos juuri virusta kantava punkki puree, niin 80 prosentissa purematapauksia ei tapahdu mitään, vaan virus häviää itsekseen. Smuran mukaan vielä löytyy paljon kuntia, joissa ei ole koskaan tavattu yhtään tapausta. AJANKOHTAISTA ” Virusta esiintyy todella rajoittuneilla alueilla. Mutta joku siihen aina sairastuu, Smura toteaa. Tohtori ja virologi Teemu Smura puolestaan sanoo, että perinteisesti virusta esiintyy rannikoilla, ja Kuhmoinen on hieman yllättävämpi paikka pitäjästä löytyvästä isosta järvestä huolimatta. – Pari kertaa vuodessa käydään keräämässä punkkeja ja tehdään jyrsijäpyynnit. Kamerat kuvaavat parin viikon ajan kahdesti vuodessa. Kasvaneista tautitapauksista huolimatta vakavan infektion saaminen on häviävän pieni. Smuran mukaan punkkeja voi olla kymmeniä kimpparuokailemassa yhdessä jyrsijässä, ja jos yksi niistä on infektoitunut, leviää infektio todennäköisesti muihinkin punkkeihin. Kolmikko muistuttaa, että metsässä kulkiessa on hyvä suojautua punkeilta laittamalla sukat housun lahkeiden päälle ja paidan helma housuun. Koko väestön kattavasta rokotusohjelmasta ollaan kuitenkin vielä kaukana. Tutkimusalueelle on arvottu erityyppisiin elinympäristöihin ja olosuhteisiin 25 koealaa, ja niiltä seurataan sääja ilmasto-olosuhteita, lämpötilaa sekä kosteutta. Kutsumme niitä fokuksiksi, ja Suomessa niitä tunnetaan 50-100 – riippuen siitä, millä tarkkuudella niistä halutaan puhua, tutkimusprofessori Otso Huitu Luonnonvarakeskuksesta kertoo. Lämpötilaja kosteusanturit jäävät maastoon kolmeksi vuodeksi. Infektoituneen punkkinaaraan munistakin osa on viruksen kantajia, sekin voi selittää sen, että virus voisi säilyä heikomman punkkivuoden ajan, Smura pohtii. Tutkimuksiin on luonnollisesti maanomistajien lupa.. Riskialueella rokotettujen ihmisten määrä on koko ajan kasvanut ja siitä huolimatta tautitapausten määrä nousee, Huitu sekä molekyylibiologi Hanna Vauhkonen toteavat. Nelivuotisen hankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta havaintoaineistoa paikalliseen pienilmastoon, ympäristöön ja eläinlajistoon liittyen. taa nimeä ”Täydellinen myrsky TBEV-fokusten nykyistä ja tulevaisuuden esiintymistä säätelevät ilmastolliset ja ekologisenttekijät eri mittakaavatasoilla”. Smura toimii myös johtajana tutkimushankkeessa, joka kanMiksi juuri Kuhmoisista löytyy alue, jossa tiedetään esiintyneen puutiaisaivokuumetta. He muistuttavat, että jos oireiden perusteella on syytä epäillä sairastumista puutiaisaivokuumeeseen, on hyvä kertoa kiinni käyneestä punkista ja mistä sen on todennäköisesti saanut. Larvat (toukkavaiheen punkit) sekä nymfit (kaksivuotiaat punkit) ruokailevat mielellään jyrsijöissä. – Näiden esiintymisalueiden sisällä haluamme katsoa hienojakoisesti, aarien mittakaavasLauri Kirjalainen ja Otso Huitu tutkivat maastoon jääviä riistakameroita, joilla tarkkaillaan tutkimusalueella eläviä nisäkkäitä
Toteutus sai kiitosta ja rohkaisevaa palautetta – Tuominen sanoi uskovansa, että esitys paranee, kunhan alkujännityksestä päästään. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ja tosiaan. Motelliin sattumien kautta saapuneet asiakkaat eivät häntä kiinnosta, mutta rakastaja Simo (Jaakko Hännikäinen) sitäkin enemmän. Lemmenkipeä ja puolisonsa perään haikaileva muistisairas Pirkon äiti Vieno (Arja Korvenranta) hämmentää soppaa vielä omalla lusikallaan. Rakkauden laki tiivistyy Jeesuksen opetukseen: ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi, koko ymmärryksestäsi ja koko voimastasi” sekä ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Jeesuksen opetuksen mukaan jokainen ihminen on lähimmäinen – jopa vihamies. Jumalan tahdon mukaan rakkaus ulottuu kaikkiin. Ti 14.7. VÄESTÖMUUTOKSET KUOLINILMOITUKSET TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ K uhmoisten harrastajateatterin kesän 2026 esityksestä Hääsviitin avajaiset löytyvät kesäteatterille tyypilliset ja onnistumisen takaavat tekijät: ongelma, jota lähdetään erikoisin keinoin ratkaisemaan, hankaluuksia aiheuttava anoppi, joukko onnettomia sattumuksia sekä väärinkäsityksiä toistensa perään. Omaisuus oli saanut hänen sydämessään Jumalan paikan. Iltakahvit tarjolla tilaisuuden lopuksi. Hämärähommissa liikkuvan Simon sekä Askon kassit sekoittuvat ja pian Karikon veljekset huomaavat kantavansa kainaloissaan Simon Pirkolle tuomia ”leluja”. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Hän oli mielestään elänyt kunnollista elämää ja noudattanut Jumalan käskyjä nuoruudestaan asti. Opetuslapset hämmästyivät Jeesuksen sanoja ja kysyivät: ”Kuka sitten voi pelastua?” Evankeliumin ydinsanomassa kuuluu: ”Ihmiselle se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle.” Pelastus ei perustu siihen, että onnistuisimme rakastamaan täydellisesti, vaan siihen, että Jumala on ensin rakastanut meitä. Katja-Margit Takatalo, Hannele Erola. Siksi Jeesus kehotti häntä luopumaan omaisuudesta ja seuraamaan häntä. Mies lähti pois murheellisena, sillä hän oli rikas. Hänen apurinaan häärii veli Kauko (Kirsi Ryhänen), joka manailustaan ja turhautumisestaan huolimatta on kerta toisensa jälkeen mukana Askon kyseenalaisilla rahanhankintareissuilla. Emme kykene täyttämään Jumalan tahtoa. Ritva-Liisa Salonen, huilu, Kimmo Malin, baritoni, Hannele Erola, piano, Tarja Vesikallio ja Paula Jokela, runonlausunta. Tuomas Taipale Rakkaamme Muistaen Raimo Otto Johannes KONTIO s. klo 18 Lionsien hyväntekeväisyyskonsertti kirkossa. Pikku tuhmuuksia ja paljon väärinkäsityksiä KULTTUURI HARTAUS Sen verran riitti asiakaspulasta kärsivässä motellissa meteliä, että Rami Ohtolalla (Jukka Järvinen) sekä Liisalla (Riitta-Kaisa Salmela) oli vaikeuksia nukkua. RISTO TUOMISEN käsikirjoittama Hääsviitin avajaiset on sen verran tuore näytelmä, että Kuhmoisten esitys saa kunnian toimia sen kantaesityksenä. Kirjoittaja on Kuhmoisten kappeliseurakunnan kappalainen. 10:17–27). Viime kesänä Kalholanniemessä nähtiin ulTo 9.7. Aiemmin Tuominen on kirjoittanut 2021 julkaistun Valelääkäri-näytelmän, jota on näytelty menneinä vuosina useammassakin kesäteatterissa. Su 12.7. Liput 25 €. Hääsviitin avajaiset on ensimmäinen isolla porukalla toteutettu näytelmä sitten kesän 2024. Kristus täytti lain puolestamme ja kantoi ristillä senkin, missä me epäonnistumme. Kesäistä huilumusiikkia, lauluja ja runoja tunnelmallisessa museokappelissa. Järjestää LC Kuhmoinen Vihitty Joona Eemil Aittolahti ja Suvi Emilia Vesanto E räs mies tuli Jeesuksen luo kysyen: ”Mitä minun tulee tehdä, että saisin iankaikkisen elämän?” (Mark. 23.6.2026 Porin aluesairaala Levolle lasken, Luojani, armias ole suojani. Sydämensä levottomuuteen hän kaipasi varmuutta siitä, että kaikki olisi kunnossa Jumalan edessä. Anteeksiannon uskomisesta alkaa halumme rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseämme. Jeesus katsoo miestä rakkaudella ja totuudella. klo 10 Sanajumalanpalvelus. Käsikirjoittaja oli itse paikalla Kalholanniemessä katsomassa tekstinsä kantaesitystä. Jeesuksen kysymys kuuluu myös meille: mikä on sydämemme aarre. 24-tien varressa sijaitsevalla motellilla ei mene kovin hyvin, sillä uusi tie vie maksavat asiakkaat mennessään, mutta itsepäinen Karikko ei halua luopua motellista vaan lupaa hankkia rahat jostain. Se voi olla omaisuus, työ, menestys, harrastus, oma mukavuus tai jokin muu asia, johon turvaudumme enemmän kuin Jumalaan. Motellinpitäjä Asko Karikko (Pertti Terho) alkaa olla pulassa, sillä hänen koronkiskureilta ottama lainansa lankeaa maksettavaksi parin päivän kuluttua. Mikä saa elämässämme Jumalan paikan. heinäkuuta 2026 Rakkauden laki Hääsviitin avajaiset antaa yleisölle sen, mitä se kesäteatterilta kaipaa. klo 18 Sanoin ja sävelin Papinsaaren museokappelissa. 20.6.1957 Kesälahti k. Hukattujen setelien etsimistä ei helpota lainkaan se, että motelliin ovat majoittuneet Pirkon perään yhä haikaileva ja Padasjoen pankkiryöstöä tutkiva rikosylikomisario Rami Ohtola (Jukka Järvinen) sekä omanarvontuntoinen velanperijä Liisa (Riitta-Kaisa Salmela). 4 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Sohvi Sisarukset Ystävät. Striimaus. Saamme turvautua Kristuksen ansioon, uskoa rakkaudettomuutemmekin anteeksi hänen nimessään ja veressään, ja näin vastaanottaa lahjaksi sen, mitä emme itse voi ansaita. Rikas mies oli noudattanut monia käskyjä, mutta Jeesus paljasti hänelle jotain olennaista. Askon ja Kaukon huolehtiessa Padasjoen Osuuspankista varastamistaan rahoista huolehtii Askon vaimo Pirkko (Sanna Hännikäinen) jostain aivan muusta. Rakkauden laki paljastaa oman riittämättömyytemme. Jenni Lättilä, sopraano ja Kirill Kozlovksi, piano
Mitä haluaisit kertoa itsestäsi taiteilijana. heinäkuuta 2026 Kuhmoisten Sanomat 5 Mitäpä löytyykään Vienon (Arja Korvenranta) kassista. Mitä missäkin työssäni käsittelen, liittyy oman elämäni tapahtumiin ja ikäsidonnaisiin elämisen prosesseihin, jollaisia kohtaamme tietyssä vaiheessa elämässämme. – Olen ollut onnekas siinä mielessä, että olen saanut tehdä sitä, mikä milloinkin on itselleni ollut mielekästä. Keskiviikkoisessa ensi-illassa katsomossa oli vielä kokonaisia tyhjiä penkkirivejä, mutta kesän edetessä Tuomisen tekstissä ahkerasti viljelemät pikkutuhmuudet naurattavat takuulla isompaakin yleisöä. Mihin haluaisit heidän kiinnittävän huomiota. Tutuista näyttelijäveteraaneista lavalla nähtiin Arja Korvenranta ja Jaakko Hännikäinen, joista ainakin ensin mainitulla on jo useamman vuoden ollut toinen jalka ulkona harrastajateatterin toiminnasta. Jokainen saa katsoa omalla tavallaan ja yhtälailla jokainen saa olla katsomattakin. Tämä nimenomainen kuvasarja on sellainen, että en koskaan tee sitä ”pakolla”. Teokseni ovat eräänlaisia autofiktioita elämän peruspilareista, joista olen luonut yleisemmän käsitteen. Mihin haluaisit heidän kiinnittävän huomiota. – En tiedä, mistä idea on alun perin tullut. Itse näen nämä pienet työt ikään kuin irroitettuna hetkinä. Hääsviitin avajaiset Ohjaus Jaakko Hännikäinen Käsikirjoitus Risto Tuominen Esitykset Kalholanniemessä tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Kuhmoisiin toin näyttelyyn aivan uusia tänä vuonna valmistuneita teoksia sekä muutamia teoksia sarjan vanhimmasta päästä. Koko juttu on luettavissa ja lisää kuvia katsottavissa Kuhmoisten Sanomien verkkolehdessä. Usein huomaan päätyväni työskentelemään Ihmisiä saarillaan -sarjan kanssa intensiivisten tai haasteellisten työprojektien jälkeen, kun kaipaan hengähdystaukoa syvällisistä asioista. Tältä kesältä rutiini kuitenkin vielä puuttui ja käsikirjoittaja Tuomisen mainitsema jännitys näkyi, tai oikeastaan kuului katsomoon siinä, että kuiskaajaan piti turvautua usein. Miten haluaisit yleisön katsovan näyttelyäsi. Heh. Keskiviikkona 8. Jälkimmäinenkin paljasti Jämsän Seudulle, että kuluva kesä saa luvan olla viimeinen teatterikesä. Sanna Hännikäinen, Jukka Järvinen ja Pertti Terho ovat hypänneet lavalle viime vuosina, Kirsi Ryhänen ja Riitta-Kaisa Salmela debytoivat Kalholanniemen lavalla tänä kesänä. KYSYMYKSET JA KUVA KATJA SIRVIÖ KUHMOISISSA ON esillä useita taidenäyttelyitä. Sarjan ensimmäiset työt tein vuonna 2014 ja sen jälkeen olen täydennellyt teossarjaa muutamilla vedoksilla parin vuoden välein. Joskus nimi tulee ensin, ja sitten ikään kuin kuvitan ideani. Näyttelijät onnistuvat kyllä roolisuorituksissaan – Korvenranta ja Jaakko Hännikäinen luonnollisesti vuosien luomalla rutiinilla, mutta erityisesti ilahdutti tuoreiden värväysten Salmelan ja Ryhäsen ennakkoluuloton ja rohkea heittäytyminen yleisön eteen. Kuvia lisää verkossa. – Olen kuvanveistäjä, joka käyttää hyvin perinteisiä tekniikoita ja materiaaleja. Tällä hetkellä teen kuvataiteilijan työn rinnalla tietokirjailijan hommia. Olen piirrellyt ja maalaillut erilaisia yksittäisiä ihmisiä saarillaan jo pitkään, ja tehnyt teemasta myös toisen, erilaisen kuvasarjan. Suurin osa viimeaikaisesta tuotannostani on kiveä, joten uusimpien teosteni tuominen näyttelyyn ei ollut mahdollista. – Näyttelykokonaisuus muodostui yllättäen hissin kyvyn mukaan siirtää massoja. Kauko (Kirsi Ryhänen), Asko (Pertti Terho) ja Pirkko (Sanna Hännikäinen) ovat kiinnostuneita sen sisällöstä. Ensin tulee aina idea yhdestä kuvasta, tai usein useamman kuvan sarjasta, ja sitten toteutan sen parhaani mukaan. Heinäkuun ajan Aaron Heinon veistoksia voi ihastella kirjastossa ja Päivi Hintsasen maalauksia kahvila Tassissa. – Minulle työni ovat ajattelun välineitä. KULTTUURI Taiteen täyteinen heinäkuu jatkuu kirjastossa ja Tassissa kopuolisten näyttelijöiden toteuttama Aina onnelliset -esitys, vuonna 2024 Heikki Luoman käsikirjoittama Kaikki mulle heti ja vuonna 2023 muisteltiin esityksiä vuosikymmenien varrelta. – Töitäni ei ole ollut aiemmin esillä Kuhmoisissa. Miten haluaisit yleisön katsovan näyttelyäsi. – Ei katsomiseen ole mitään ohjeita, eikä oikeaa tapaa. Toivon, että yleisö käyttää teoksiani ajattelun välineenä ja rohkeasti pohtii, mitä ajatuksia itsessä herää. K A TS O KU V IA • • k u h m oi st e nsa n o m at . Kuvataiteellisessa työssänikin olen poukkoillut suurista installaatioista ja tilateoksista monenlaisiin kuvateoksiin. Aaron Heino – millainen näyttelykokonaisuus sinulla on Kuhmoisissa esillä. Kuvat ovat hyvin pieniä, hahmot saarillaan melkein miniatyyrimäisiä ja usein näitä kuvia pitääkin katsoa aika läheltä, jotta näkee lukea nimen kuvan alla ja hahmottaa, mitä kuvassa tapahtuu. Näin ollen näyttelystä muodostui eräänlainen retrospektiivi höystettynä konkretialla, mitä teoksia voidaan viedä tilaan ilman erityisoperaatioita. Asuinpaikkani tarjoaa ympäristön toteuttaa töitäni, ja on suhteellisen keskeisellä paikalla suurempiin kaupunkeihin nähden teosten kuljetusta ajatellen, Aaron Heino kertoo.. Mitä haluaisit kertoa itsestäsi taiteilijana. PIENESTÄ HAPAROINNISTA huolimatta lämmittää mieltä nähdä Kalholanniemen lavalla jälleen hyvänmielen kesäteatteria. Minua kiehtovat tekemisen prosessit ja materiaalien ominaisuudet sekä mahdollisuudet tuottaa erilaisia sisältöjä niihin tai niiden avulla. Päivi Hintsanen – millainen näyttelykokonaisuus sinulla on Kuhmoisissa esillä. – Sarjan kuvissa on keveyttä, leikkisyyttä ja huumoriakin, ja sen parissa työskenteleminen muistuttaa itseäni siitä, että vaikka elämän ottaisi tosissaan, sitä ei tarvitse ottaa liian vakavasti. Kirjoitan parhaillani vähän työläämpää tietokirjaa ”Hallavasta ruosteenkarvaan – Värit Suomessa”, joka nimensä mukaisesti käsittelee väriä Suomessa – esimerkiksi sanontoja, tapoja ja muuta sellaista. Teokseni eivät ehkä ole niin perinteisiä, ja toivon niiden nostavan keskiöön oman aikamme muotojen ja sisältöjen näkökulmasta. Uudistuneen, nuortuneen, ja varsin hyvän näyttelijäkaartin myötä harrastajateatteri näyttääkin toistaiseksi selättäneen koronavuosien mukanaan tuomat haasteet. – Heti, kun näin kuvia kahvila Tassin tilasta tiesin, että vien sinne esille Ihmisiä saarillaan -sarjan töitä. Minulle ei vielä ole muodostunut käsitystä mahdollisuuksista taiteelleni täällä. En ollut huomannut tarkastaa hissin kantokykyä, ja oletin sen olevan tavarahissi. Hännikäinen on myös ohjannut Kuhmoisten harrastajateatterin esitykset useana vuonna
– Olen koulutukseltani autonasentaja ja uusi täällä. Suurimpina muutoksina Urpunen pitää työajan vakiintumista ympärivuotiseksi sekä Tammiston Puun tuotteiden myyntiä. f Suomalainen puunjalostusja puutuoteteollisuuden yrittäjä. Nyt yrityksen johto sijaitsee Eurassa, ja viestimme enemmän sähköisesti, Urpunen sanoo. Harmonia-Kaluste valmistaa puutarhakalusteita vihreästä painekyllästetystä männystä. Meillä on nyt enemmän toimintoja kuin aiTammiston Puun osana toimiva HarmoniaKaluste uskoo edelleen puun mahdollisuuksiin. Tammiston Puuhun kuuluu esimerkiksi Hinnerwood Oy, jonka puutavara myydään nykyisin Harmonia-Kalusteen tehtaalla. Sodatkin loppuvat aikanaan ja maailman yleisilme kaikkinensa muuttuu toivottavasti positiivisempaan suuntaan. Takavuosina vienti Englantiin notkahti, kun brexit toteutui. HARMONIA-KALUSTE PITÄÄ edelleen kiinni puusta materiaalina. kaisemmin, Urpunen sanoo. Harmonia-Kalusteen tehtaalla Kuhmoisissa työt kuitenkin jatkuvat edelleen kesäkuussa kolmen työntekijän voimin. Vuonna 2025 se oli noin 150 000 euroa, mutta toiminta on edelleen kannattavaa. f Rakentanut yrityskokonaisuuden ostamalla ja kehittämällä metsäteollisuuden käytöstä poistamia tuotantolaitoksia. Suurin vientimaa on Englanti, jonne toimitetaan noin neljä ja puoli puoliperävaunukuormallista tavaraa vuodessa. Suomalaiset valmistajat joutuvat kilpailemaan muun muassa Aasiasta tulevan halpatuonnin sekä Euroopan uusien jäsenmaiden kanssa. TAMMISTON PUUN toimitusjohtaja Markku Heinonen vastaa puhelimeen Euran toimistolta. – Harmonia-Kaluste on edelleen pieni, mutta kiinnostava yhtiö. Murheena tällä hetkellä on saada yritykseen lisää eloa. Heinonen arvioi, että tuotteet sopivat hyvin Britannian perinteitä noudattavaan kuluttajakulttuuriin. Työ on paljon fyysisempää kuin autojen rassaaminen, mutta mukavaa, Laari toteaa. – Lastauspäivä oli sovittu, mutta rahdinkuljettajaa ei näkynyt eikä kuulunut. YRITYSMAAILMA TEKSTI & KUVAT SANNA KANTOLA P uutarhakalusteiden tuotannossa kiireisin kausi on alkukevät. Viive johtui ilmeisesti ostajan byrokratiasta ja paperityöstä, Urpunen arvelee. Aikaisemmin, kun myyntiä oli enemmän kotimaahan, työ oli syklisempää ja kausiluontoista. – Arvostus nousee varmasti jälleen. Nykyinen toimitusjohtaja pyrkii käymään Kuhmoisissa ainakin kerran vuodessa. Naulaamme siis kalusteet edelleen käsin ja kilpailemme työn laadulla, emmekä niinkään hinnalla. Harmonia-Kalusteen liikevaihto on laskenut vuoden 2023 jälkeen. – Asiakaspalautteen mukaan lähes 30 vuotta vanhat tuolit ovat edelleen käytössä ja kestävät hyvin aikaa. 2000-luvun alusta lähtien tehtaalla työskennellyt konepuuseppä Juha Urpunen on nähnyt läheltä Harmonia-Kalusteen muutoksen pienestä paikallisesta yrityksestä osaksi valtakunnallista puualan yritysryhmää. Parhaillaan tehtaalla kootaan ja pakataan muun muassa Englantiin lähteviä Elli-puutarhatuoleja. – Yrityksen kasvu palvelee myös kylää, koska puutavaraa löytyy nyt tehtaalta, eikä sitä tarvitse lähteä kauempaa hakemaan, Urpunen arvioi. Esimerkiksi puisia Elli-tuoleja on valmistettu vuodesta 1988 lähtien. Kommunikointi oli suullista ja suoraa. – Yritimme ehdottaa, että käyttäisimme naulapyssyjä kootessamme kalusteita, mutta se ei sopinut. – Harmonia-Kalusteen tuotteet on aina tehty hartaudella, vähän niin kuin laatukahvi. Siellä arvostetaan käytännöllisiä ja laadukkaita tuotteita. f Harmonia-Kaluste toimii osana Tammiston Puuta.. Joni Laari kokoaa keinun istuinosaa. – Lisäksi isossa konsernissa toiminta on vakaampaa. Urpunen kertoo, että englantilaiset odottavat kalusteilta korkeaa laatua ja käsityön jälkeä. – Suureen yritysryhmään kuuluminen näkyy täällä tehtaan arjessa. – Puolasta, Latviasta ja Liettuasta tulee kilpailua. heinäkuuta 2026 Pihatallista osaksi yritysrypästä MARKKU HEINONEN ” Yrityksen kasvu palvelee myös kylää, koska puutavaraa löytyy nyt tehtaalta, eikä sitä tarvitse lähteä kauempaa hakemaan. – Maa on varsin konservatiivinen. Kolmas työviikko on menossa. Heinonen uskoo, että puun arvostus materiaalina voi kasvaa. Kotimaan markkinoiden lisäksi Tammiston puulla on vientiä muun muassa Englantiin, EU-maihin ja Aasiaan. YHTEYDENPITO YRITYKSEN johdon kanssa on muuttunut. Tuotannon volyymi ei ole suuri, mutta se sopii hyvin yritysryhmämme profiiliin, Heinonen toteaa. Laatu ei välttämättä vastaa kotimaisia tuotteita, mutta hinnat ovat kilpailukykyisiä. Kotimaassa puutarhakalusteala on muuttunut paljon. 6 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. – Aasiasta, erityisesti Kiinasta, tulee paljon muovia ja rottinkia. Tehtaalla muutos näkyi käytännössä muun muassa rahtien viivästymisenä. Puoliperävaunun saapuminen tehtaalle saattoi viivästyä viikolla luvatusta noutopäivästä. – Kokonainen tuoli vaatii jopa 30 eri vaihetta, Urpunen sanoo. f Yritysryhmään kuuluvat muun muassa Tammiston Puu, Aureskosken Jalostustehdas Oy, Kolhon Kyllästämö, Kaskisten Jalostamo, Keuruun Höyläämö ja Hinnerwood Oy. – Entinen omistaja Ossi Simola kävi täällä joka päivä johtaessaan yritystä. Vuonna 2009 Harmonia-Kaluste siirtyi osaksi Tammiston Puun yritysryhmää, jonka toimintaan kuuluu muun muassa piharakennusten, puutarhakalusteiden, sisäja ulkoverhouspaneelien, rakennuspuutavaran, puupakkausten ja laitureiden valmistus sekä sahateollisuus. Puutarhakalustemarkkinoilla käytettävät materiaalit ovat muuttuneet ja vieneet markkinaosuutta puulta. Ja jos tässä on nyt monta vuotta menty taloudellisesti alaspäin, niin eiköhän sekin suunta vielä muutu. Juha Urpusen kädessä on tehtaalla ”koukeloksi” nimetty istuinrungon osa, jonka kokoamiseen tarvitaan kymmenen eri työvaihetta
040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. heinäkuuta 2026 Kuhmoisten Sanomat 7 SEURAT TORIMYYJÄT ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA Kuhmoinen klo 9-10 Katso viikkotarjous FB 0400 872 461 LIIKEHAKEMISTO ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. erikoiskuljetukset/kotim. KOKOUKSET Tehin yksityistien VUOSIKOKOUS su 26.7.2026 klo 13 Rannassa. 12 kk digikestotilaus + arkisto ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi 60 € Wirmailan Rusthollin sukuyhdistyksen VUOSIJUHLA JA -KOKOUS 2.8.2026 Lahden Upseerikerholla. 0400 121 997 HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hieronta, shiatsu, kuumakivihieronta. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi Päijät-Tili Toritie 44, p. 040 571 0327 henni@paijat-tili.fi TYÖNJOHTO Vastaavan työnjohtajan tehtävät INS/RA Markku Hjelm p. K u h m o i s t e n A A r y h m ä kokoontuu ke ja su klo 18.00 Rekolantie 1, Iltaruskon kerhohuone. Lindroos Oy Joonas 040 561 1834 Jouni 0400 323 411 NUOHOUS JA ILMANVAIHTOTYÖT NuohousDiili, p. 0400 852 532 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. 040 555 0454 kalletapani.nurminen@gmail.com AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi huolto. p. 040 725 2010 Hohka Parturi-Kampaamo Onko alkoholi ongelma. 044 244 9779 KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. ja Eurooppa OPASOL OY p. tapahtumat OPASOL OY p. %) ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat MEDIATIEDOT Puolueeton kotiseutulehti, ISSN 0356-228X printti Uutismedian liiton jäsen. Katso työpaikkailmoitus www.kuntarekry.fi Ilmoitushinnoista lisätietoja mediakortissa tai soita Jeremylle. 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 ILMALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! Myynti, asennus, huolto Putkiasennus Lehtonen Oy p. 0400 638 764 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENNUTTAMINEN Rakennuttamistehtävät Rakennustöiden valvonta INS/RA Markku Hjelm p. Painopaikka Lehtisepät Oy TOIMITUS toimitus@kuhmoistensanomat.fi Päätoimittaja Katja Sirviö..... 0400 131 170, Kirkkotie 8 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! Putkiasennus Lehtonen Oy p. Keskiviikkona 8. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. Hanne Alanko p. 040 716 8052 TOIMIPISTE Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Avoinna: ma 9.30–15.00 ti, ke ja pe 9.30–13.00 to suljettu kuhmoistensanomat.fi ILMOITUS-, TILAUSJA LASKUTUSASIAT SEKÄ OSOITTEENMUUTOKSET ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelu.................. Ilmoituksista lisätietoja: kuhmoistensanomat.fi >Mediakortti Tilaushinnat: kuhmoistensanomat.fi>Tilaa Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. 0400 638 764 MAANRAKENNUSTYÖT Maanrakennus J. 040 547 5411 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 040 829 8158 jarmo.laakso@paijanne-sahko.fi SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 044 493 8191 Tekninen isännöinti Markku Hjelm p. 040 700 1165 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut Mia V Ky mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 040 527 4916 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKETTA Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 0400 638 764 S. 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Juhani Luumi 050 431 5632 juhani.luumi@mhy.fi Teemu Sarhemaa 0400 551180 Timo Sormunen 044 244 9779 KAIVINKONETYÖT Somiska Sami Oy Kaivinkonetyöt, purkutyöt ym. I L M OITUS L E HT EE N • • k u h m o is t ensanom a t. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 17.7. 0400 452 524, Puistotie 4 Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 040 740 6374 Lämpimästi apunasi elämän hetkissä! Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 Vääksyn Betoni Oy Valmis Betoni-kuljetus ja pumppaus p. 040 483 0860 Jeremy Roselli Lehdelle toimitettu materiaali on lehden omaisuutta ja se saa käyttää sitä omissa kanavissaan: verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja Kuhmoinen palvelee -lehdessä. Kunta tiedottaa Kuhmoisten kunta hakee TALOUSSUUNNITTELIJALLE SIJAISTA. Ilmoitusaineistot pe klo 12 mennessä. 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. mennessä wirmaila.rustholli@gmail.com tai 050 567 8165. Tilaa digilehti itselle tai lahjaksi. p. 040 043 3214 SÄHKÖASENNUKSET PÄIJÄNNE SÄHKÖ OY Jarmo Laakso p. 0400 923 195 doris@nuohousdiili.fi www.nuohousdiili.fi PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. Linnan Saneeraus ja Pelti Mitsubishi Electric 050 320 1518, www.linnantuli.fi ISÄNNÖINTIPALVELUT Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV, Anne-Maj Ronni, IAT p. Edesniemi 46 Jämsä * Muista! Varata aikaa hiuksillesi! * Hanki! Mökille ja kotiin tuotepaketit! * Hoida! Hiuksiasi myös kesällä! p. 0400 852 532 LIIKEHAKEMISTO 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. Seijan Pidot Tmi Pitopalvelu Seija Ruokola p
Kerran Tontti ja Tapanila suuntasivat 14-asteiseen veteen suuntanaan Sysmä, mutta retki piti keskeyttää Oinassaareen kylmyyden vuoksi. Triathlonissakin uinti oli monelle kaikkein huonoin osaalue, hän muistelee. Sinne matkaa tulee jo reilut viisi kilometriä suuntaansa. Kokenut uimari ymmärtää kuitenkin jännityksen, joka kohdistuu järvivesiin. Kuhmoisissakin toimii pieni, mutta aktiivinen avovesiuimareiden porukka. Kuva: Urpo Rantanen Lasten lauantai on ilmainen tapahtuma kaiken ikäisille lapsille! Luvassa pomppulinnoja, minigolfia, kasvomaalausta sekä paljon muuta! Nähdään Sahanrannassa! Koko perheen tapahtuma Lasten lauantai 11.7 Sahatie 9, 17800 Kuhmoinen Klo 10-15 KESÄTORI PÄIJÄLÄN PIRTILLÄ Päijäläntie 12 •Tervetuloa myymään ja ostamaan käsitöitä, leivonnaisia ym. – Tuolloin ei avovesiuinnista juuri puhuttu, joskin joitain uintitapahtumia järjestettiin. VAPAA-AIKA TEKSTI KATJA SIRVIÖ HEIKKI TONTTI aloitti avovesiuinnin triathlon-harrastuksensa myötä jo 1980-luvun puolivälissä. – Eräänä vuonna odotimme laivasillalla tuntikausia, että myrsky rauhoittuisi. Lisäksi se on hyvä ja nivelystävällinen liikuntamuoto, kuvailee Tontti lajia. PELKOJEN VOITTAMISESSA auttavat tarjolla olevat turvavarusteet. Tontti painottaakin, että turvallisuus on aina otettava huomioon uimaan lähtiessä. 8 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Samoin vedessä näkyvät kivet. Heikki Tontti painottaa uintitaidon tärkeyttä, mutta muistuttaa, että avovedessäkin uidessa jokainen voi edetä omalla tyylillään ja vauhdillaan, kunhan löytää samantasoista seuraa. Avovedessä uidessa on yhtä luonnon kanssa. – Varmasti kautta vuosikymmenien ovat nuoret tehneet tällaisia uintimatkoja saareen tai saaria ympäri, mutta tekemättä siitä numeroa, Tontti pohtii. Lajin suosio alkoi hiipua uimahallien myötä 1960-luvulla, mutta 2010-luvun alussa laji alkoi herätä uudelleen eloon. •Myynti ulkona sään salliessa. Ei rauhoittunut, ja laitoimme turvallisuuden etusijalle – eikä startattu. Saaressa levähtäessään Tontti ja Tapanila keksivät, että seuraavana vuonna uitaisiin Vähä-Juurekseen Sysmän puolelle. Kun Tontti ja Tapanila vuosikymmeniä sitten uivat Tehinselän yli, joutuivat he miettimään, miten saisivat itsensä näkyviksi aallokossa. Uinnin moninkertainen Euroopan ja maailmanmestari sekä olympiamitalisti Jani Sievinen kertoi heinäkuun alussa osallistuneensa Puruvesi Swim -tapahtumaan ja voittaneensa avoveteen liittyviä pelkojaan. – Syvä vesi saa vieläkin aikaan jonkinlaista jännitystä. Uimalassa pääsee tutustumaan avovesiuintiin ja siinä tarvittaviin varusteisiin kunnan ja lajin harrastajien kanssa keskiviikkona 15. Kaksikko aloitti uimalla ensin Tehin rannasta puolentoista kilometrin matkan Oinassaareen. heinäkuuta 2026 Uinti avovedessä jännittää ja kiehtoo kokenuttakin uimaria ” Avovedessä uidessa on yhtä luonnon kanssa. Me ostimme aikanaan sukellustarvikeliikkeestä hihattomat märkäpuvut ja apteekista salvaa, jota levitettiin käsiin, sormiin ja varpaisiin, jotta pystyimme olemaan kylmässä vedessä pidempään, Tontti kertoo. Oikein viileissä vesissä viihtyvä voi täydentää asuaan neopreenisillä käsineillä, päähineellä ja sukilla. Tontin seurana vesillä oli lapsuuden kaveri Tapanilan Martti. Itsekin olen oppinut niitä pelkoja voittamaan, Tontti kertoo. heinäkuuta. – Uinti on mahtava harrastus, tarjoaa kivoja fiiliksiä ja tuottaa endorfiinia siinä missä avantouintikin. Uimaliiton mukaan avovesiuinti oli merkittävä uintiurheilumuoto Suomessa vuosisadan alussa. Salvakaan ei aina auttanut. Vesien kylmyyttäkään ei tarvitse pelätä, sillä tarjolla on märkäpukuja moneen eri lähtöön. – Ihmisten kylmänsietokyky on erilainen. – Kaikki uimarit eivät ole huippu-urheilijoita, vaan rintauinnillakin voi edetä, kesäkuukaudet uimiselle pyhittävä Tontti muistuttaa. Reissusta tuli jokakesäinen rutiini, ja Tontti muistelee hänen ja Tapanilan kauhoneen Sysmään kymmenkunta kertaa. Pitkillä matkoilla mukana on hyvä olla myös vene tai sup-lautailija. •Kahvila auki. AVOVESIUINNIN SUOSIO on kasvanut Suomessa viime vuosina, osittain koronapandemian vuoksi. la 18.7.2026 klo 9–13 Päijälän Seudun kyläyhdistys Aaron Heino On The Road Of Existence 4.–29.7.2026 NÄYTTELY Kirjaston galleriassa Toritie 42, Kuhmoinen Tervetuloa! NÄYTTELYT & TAPAHTUMAT. Nykyään uimarit kiinnittävät vyölleen kirkkaan värisen poijun, joka näkyy veneilijöille. Yksi tärkeimmistä turvallisuustekijöistä on se, että vesille ei suunnata yksin