03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI MA–LA 8–21 SU 9–21 TO 8–22 PE 8–21 LA 9–21 SU 9–21 Plussa-etu –11 % ••••• 2 pkt 12pack 2 kpl Plussa-etu –39 % ••••• Plussa-etu –16 % ••••• Plussa-etu –48 % ••••• 3 kpl ERÄ ERÄ ERÄ HINNAT VOIMASSA TO–SU / ELLEI MUUTA MAINITTU / NIIN KAUAN KUIN ERÄT RIITTÄÄ. pantit 1,20 Atria HIILLOS GRILLIMAKKARAT 400 g ja MAKKARAPIHVI 320 g (3,75-4,69/kg) Rajoitus 2 erää/asiakas 3 00 2 pkt kg Ilman Plussa-korttia/ 2,49 pkt Hartwall NOVELLE PLUS KIVENNÄISVEDET 12 x 0,33 l/pl (1,71/l) Sis. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 25 – 2025 – 75. klo 22 Antti Toivola Sahatie 9, 17800 Kuhmoinen • puh 040 548 6806 • www.sahanranta.fi LOUNAS JOKA PÄIVÄ klo 11–15 (3.8. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI KE 18.6.2025 KOTIKÄYNNIT 0800 150 150 www.kultahopea.fi Todennäköisesti aina paras hinta! OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA JA HOPEAA sekä kelloja, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, postimerkkejä, vinyylilevyjä, rihkamaa, Moneta yms. klo 22 Lotta Skog Lauantaina 21.6. pantit 1,20 7 99 KIRSIKKATOMAATTI 250 g (3,96/kg) Suomi 99 rs Aino JÄÄTELÖT 850-900 ml (3,70-3,92/l) Rajoitus 1 erä/talous Snellman MAATIAISPOSSUN NOPEAT ja MUREAT FILEEPIHVIT 460 g (10,85/kg) 4 99 10 00 3 kpl Voimassa 18.-20.6. Lerøy TUORE KIRJOLOHIFILEE A-leikattu, vakuumipakattu, kasvatettu, Norja Rajoitus 2 fileetä/talous 9 95 PALVELU PELAA HUOM! JUHANNUS 4 00 4 50 3 99 3 79 25 90 Atria WILHELM GRILLIMAKKARAT 240-400 g (5,00-8,33/kg) Rajoitus 2 erää/talous Naapurin Maalaiskana KANAN PAISTILEIKKEET 400-430 g (9,28-9,98/kg) Coca-Cola VIRVOITUSJUOMAT 6 x 0,33 l/tlk (1,46/l) sis. pantit 0,90 PALVELUTISKI AVOINNA JUHANNUKSENA! TUORETTA KALAA, SALAATTEJA JA LIHAHERKKUJA. Kalayhtymä Kääpä SAVUKIRJOLOHIFILEE GRILLIJUUSTOT 250 g (9,00/kg) 2 pkt 2 kpl rs kg rs 6-pack Ilman Plussa-korttia 2,89 pkt Ilman Plussa-korttia 2,55 kpl Ilman Plussa-korttia 4,99 rs Ilman Plussa-korttia 4,85/6-pack Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla) 23.6.2025 MAANANTAI 10:00–11:00 Jämsänkoski, tori 11:40–12:40 Korpilahti, K-Market 13:10–14:30 Jämsä, Lidl 15:10–16:00 KUHMOINEN TORI 7.7.2025 MAANANTAI 9:30–11:00 Lahti, R-Kioski Mukkula 12:10–13:30 KUHMOINEN TORI 14:00–15:00 Padasjoen uimahalli 15:30–16:45 Vääksy, K-Supermarket 17:20–18:30 Lahti, Lidl Laune 24.6.2025 TIISTAI 9:30–11:00 Lahti, R-Kioski Mukkula 12:10–13:30 KUHMOINEN TORI 14:00–15:00 Padasjoen uimahalli 15:30–16:45 Vääksy, K-Supermarket 17:20–18:30 Lahti, Lidl Laune MOLEMPINA iltoina DJ klo 20–1.30 SAHANRANNAN JUHANNUS Perjantaina 20.6. Plussa-etu –30 % ••••• Plussa-etu –24 % ••••• Plussa-etu –21 % ••••• 2 pkt Plussa-etu –11 % ••••• 6pack. saakka) KATSO KATSO lounas& ruokalista lounas& ruokalista sahanranta.fi sahanranta.fi JUHANNUKSEEN KAUPAN KAUTTA HYVÄÄ JUHANNUSTA Ilman Plussa-korttia 5,99 rs Ilman Plussa-korttia 6,49 kpl 12-pack Ilman Plussa-korttia 8,99/12-pack (1,97/l) sis
Se kuultiin Päijälässäkin. Sitten ei ainakaan nuku! Yritän hengitysharjoituksia seuraavaksi. Onko naistenlehtimaailmassa niin, että yli puolivuosisadan ikäiset eivät ansaitse hyvää oloa ja itsensä kaunistamisen iloja. Itse olen eri mieltä. Kun asiasta on kysytty tuottajilta, he kertovat, että lihan nykyinen hintataso ei rohkaise kasvattamaan eläimiä lihantuotantoon. Okei. T orstaina, juhannuksen aatonaattona, jonot kiemurtelevat taas Kuhmoistenkin ruokakaupoissa. Voi olla, että joku suosituimpien tuotteiden hyllyistä tyhjenee ennen aikojaan. Veikkaan, että tänä juhannuksena menee tavallistakin paremmin niillä tuottajilla, joilla on mahdollisuus lihan suoramyyntiin. Onko yleisesti sovittu, että varpaat menevät sormisyklissä. kesäkuuta Päijälän rukoushuoneessa konsertoimassa. Tuotantovaikeuksiin ratkaisuksi ei kuitenkaan riitä, että kaupat nyt lupaavat maksaa suurempaa sisäänostohintaa, sillä lihatalot määrittävät tuottajahinnat. Katselen ikkunasta kesäyön hämärässä kulkevia rekkoja. Sopivatkohan kuskit käyvänsä yhdessä kahvilla jossain läpi yön auki olevalla huoltoasemalla. Huoh. Sitten seuraava varvas. Tyhjien hyllyjen mysteeri ” Toisinaan jopa eläminen on rohkeuden teko. kesäkuuta 2025 Päivi Hotokka toimitus @kuhmoistensanomat.fi Ei yksinäinen unta saa... Kuva: Risto Ojala metrin väleihin. Tämä ei itse asiassa ole suuri yllätys, sillä sikatiloja on jo aiemmin lopettanut suuri määrä, koska lihasta saatava tuotto ei kata tuotantokustannuksia, vaikka ruuantuotannosta maksetaan tukiakin. Hän paljasti, että Heidi Simelius vihitään siellä kesällä. He esittivät illan aikana toistakymmentä laulua, ja Simojoki kertoi niiden välissä juttuja keikkakokemuksistaan. Tunnen lukuisia sähäköitä iäkkäämpiä naisia, jotka osaavat laittautua ja nauttivat siitä, keneltäkään kysymättä. Naudan jauhelihaa ei kevään aikana ole tavallisinakaan viikkoina riittänyt kaikille halukkaille. Risto Ojala Heidi Simelius ja Pekka Simojoki esittivät lauluja yhdessä. Esimerkiksi naudan jauhelihapihvi ei maineestaan huolimatta ole mitään pikaruokaa: eläintä kasvatetaan noin 1,5 vuotta ennen teurastamista. Lopuksi kuultiin yleisön pyynnöstä Simojoen Pyhän kosketus, joka vahvisti kokemusta koko konsertista pyhän kosketuksena. Mutta uneton. Eija Heinonen H engellisen musiikin kärkimies Pekka Simojoki Kangasalta kävi tyttärensä Heidi Simeliuksen kanssa torstaina 12. Käsken sen olla täysin rento. Tämän jälkeen koettiin siellä syntynyt Riihikirkkohymni yhteislauluna. Kun ne poistuivat, oltiin helpottuneita, kun saatiin palata suomalaisille sopiviin kymmenen Simojoki ja tytär konsertoivat Päijälässä mutta mies sanoi sen olevan hänen sävellyksensä. Taatusti. Simelius on suvun alkuperäinen nimi ja ”sopiva musiikkiuraa tavoittelevalle, melkein kuin Sibelius”, perusteli Pekka Simojoki. Pekka Simojoki kertoi duon poikenneen tulomatkalla Päiväkummun Riihikirkossa, joka on ollut hänelle tärkeä paikka. Koska hyllyt tyhjenevät, kuluttajat olisivat selvästi valmiita maksamaan lihasta enemmän. Seneca Kirjoittaja on kuhmoislainen yrittäjä. PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI 18.6.2025 f Aurinko nousee 3.35 f Aurinko laskee 23.06 Nimipäivät Tänään Tapio To Siiri Pe Into La Ahti, Ahto, Juhannuspäivä Su Paula, Pauliina, Liina Ma Aatu, Aatto, Aadolf Ti Johannes, Juhani, Juha, Jukka, Janne, Juho, Jani, Jussi, Juhana Ke Uuno M iksi unettomaan yöhön liittyy aina joku korvamato, yleensä joku järjetön renkutus, joskus tällainen klassikkokin. 2 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. Tiedä sitten yksinäisestä, tai no, kai kaikki ovat tavallaan yksinäisiäkin. Onko sillä muuten nimeä. Kerran eräs mies halusi kuulla ”maanviljelijän virren”. Tästä seurauksena alkoi vuosien nukahtamislääkesaaga. Tämä tuhoon tuomittu ajatus. Vaan ei tänä yönä. Sitten mennäänkin jo maailmanpolitiikkaan ja sota-aiheeseen. LA-puhelimet! Vieläköhän niitä käytetään. Näillä tytöillä on monesti vahva näkemys siitä, mitä haluavat ja monesti myös varaa hankkia haluamiaan tuotteita ja palveluita... Kun ne liikkuvat pari, kolme peräkkäin, tulevat mieleen tytöt välitunnilla tai vähän isommat yökerhossa menossa vessaan, jono tuo turvaa. Ehkä meidän pitäisi kuitenkin ajatella, ettei kaiken ruuan tarvitse olla halpaa. Lause on niin kaunis, että joskus olen siihen myös nukahtanut. Simojoki ei sellaista tuntenut,. Niiden ääni on aina ollut mielestäni rauhoittava, nimenomaan yöllä. Kun on tarpeeksi monta tuntia pyörinyt sängyssä, on noustava ylös. Eli toinen varvas on etuvarvas, sitten keskivarvas, nimetön ja pikkuvarvas. Sen pitäisi auttaa nukahtamaan. Toisaalta tunnustetaan, että kotimaisen ruuan tuottajat eivät saa työstään riittävää palkkaa. Jos olisin kosmetiikkatehtailija, kääntäisin katseeni yli kuusikymppisiin. Aletaan varpaista ja rentoutetaan jokainen kehon viipale. Yhtäällä voivotellaan, että ruuan hinta ei laske kilpailun puutteen vuoksi. Luin jostain aivan ihanan lauseen: hengitys on kuin turvallinen kehto, jossa mieli saa levätä. MITÄ MÄ NYT TÄMMÖISTÄ MIETIN KUN PITÄISI NUKKUA! Rentoutus. Lopulta muusikko hoksasi miehen toivovan laulua Kahden maan kansalainen, sanotaanhan siinä ”jalat pidän mullassa maailman”. Alkaessani googlata varvasasiaa tajuan, että meni harakoille nyt tämä rentoutushomma. Kuluttajien täytyy tällöin nähdä ostostensa eteen vähän enemmän vaivaa, mutta he tietävät, mistä ruoka tulee, ja maksu menee mahdollisimman suoraan suurimman työn tekijälle. Koska menossa on jo seuraava ihmetys: naistenlehdissä jaetaan ikäryhmittäin kauneudenhoitovinkkejä. Täytyy kysyä joltain tutulta rahtarilta. Ensin sitä suihkii reippaalla kädellä estoitta, mutta kun pullonpohja häämöttää, tuoksua alkaa käyttää vain kevyin tsupsauksin yrittäen saada sen riittämään mahdollisimman pitkään. Järkeilin, että kun TIEDÄN, että tonttu on hallusinaatio, ovat vielä asiat hyvin. Julkinen keskustelu suomalaisesta elintarvikekaupasta on kovin kaksiteräistä. Tiedämmehän senkin, ettei ylenmääräinen lihansyönti ole hyväksi luonnolle tai terveydelle, joten miksei lihaa voisi ostaa harvemmin, jos se olisi nykyistä kalliimpaa. Yhtäkkinen aukko lihahyllyssä kummastutti: maailmanpolitiikan kiemuroista huolimatta emme kai Suomessa elä pula-aikaa. Mieleen tulee omakeksimä elämänviisauteni: ”Elämä on kuin hajuvesi.” Rakastan parfyymeja, ja yleensä se johon ihastun, on myös veret seisauttavan hintainen. Niitä on 20-, 30-, 40ja 50-vuotiaille, kerran olen nähnyt myös 60-vuotiaille. Hän muisteli korona-aikoja, jolloin esiintymiset oli kielletty. Tutuksi tulivat rajoitukset kahden metrin turvaväleistä. Siitä tietää, että nyt lähdettiin sellaisille kierroksille, että voi nousta ylös ja laittaa kahvit tippumaan. Keskityn isovarpaaseen. JOS NYT NUKAHTAISI, ehtisi nukkua vielä 3 tuntia. Pisin unettomuusjakso oli muistaakseni kolmisen viikkoa, jonka seurauksena näin autoa ajaessa liikennemerkin päällä pienen tontun
Pollari viettää juhannuksen jälkeen lomia, ja käytännössä työskentely Kuhmoisten kirjastossa päättyy samaan aikaan. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 3 Kuntalaiskahveilla yleisön kysymyksiin vastailivat kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen ja rakennustarkastaja Samuli Manninen. – Hankalin siirrettävä oli jalkaprässi, kunnan liikuntapaikkojen hoitaja Harri Pihkala toteaa. Tämän vuoksi tila suljettiin keväällä. Aikaisemman, suljetun kuntoilutilan korvaa kahvio. – Olihan tämä mielenkiintoinen asetelma, kun ajatellaan, että Pirha haluaa varmasti edistää sekä liikuntaa että elinvoimaa hyvinvointialueellaan, Terho pohtii. Kunnassa on hämmästelty hyvinvointialueen toimenpiteitä. Kuhmoisten kunnan liikuntatoimesta kerrotaan, että asiakkailta tuli paljon palautetta. – Kuhmoisissa suurin osa rakennuspaikoista on kaavoitettu, joten pitää selvittää, onko paikalla rakennusoikeutta, Manninen muistuttaa. Se ei kuitenkaan vapauta kiinteistönomistajaa selvittelyistä ja vastuista. PIRHAN SULKEMASTA tilasta siirrettiin kuntoilulaitteet kahvioon kesäkuun alussa. 19 valittiin Kuhmoisten lukioon Minna Pollari siirtyy uuteen tehtävään Yksi ylioppilas lisää KUHMOISTEN YHTENÄISKOULUN lukiosta Eva Ylä-Närvä Machín on suorittanut ylioppilastutkinnon 11.6.2025. Peltonen Pirhan valiokuntaan TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT KUHMOISLAINEN JOHANNA Peltonen (kok.) on valittu Pirkanmaan hyvinvointialueen ikääntyineiden ja vammaisten henkilöiden valiokuntaan. Lue pitempi versio artikkelista osoitteessa www.kuhmoistensanomat.fi TEKSTI PÄIVI HOTOKKA MOOTTORIPYÖRÄILIJÄ LOUKKAANTUI vakavasti onnettomuudessa, joka tapahtui sunnuntai-iltana 24-tien ja Länkipohjantien risteyksessä. – On hyvä, että ihmiset kysyvät, Manninen sanoo, vaikka se tuottaakin lisätyötä kunnassa. – Pirha laittoi aikaisemman kuntoilutilan kiinni todella yllättäen, ilman mitään varoituista tai tietoa sulkemisesta, sivistystoimenjohtaja Pertti Terho kertoo. Kuntoilutilaa käyttivät Päijännekodin asukkaat ja sitä suosivat myös hoivakodin läheisyydessä asuvat seniorit, joilla on lyhyempi matka Päijännekotiin kuin yhtenäiskoululla sijaitsevaan kuntosaliin. TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT MIKÄLI KAIKKI valitut ottavat opiskelupaikan vastaan, Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukiossa aloittaa syksyllä 19 opiskelijaa. Hankalaan tilanteeseen haettiin kevään mittaan ratkaisua. Mitä lopulta saa rakentaa ilman rakennuslupaa ja mitä ei. Pirkanmaan hyvinvointialue sulki Päijännekodin aikaisemman kuntoilutilan yllättäen alSeniorit voivat jatkossakin vahvistaa lihaskuntoa ja toimintakykyä Päijännekodilla. Tehtävät kirjastopalvelupäällikkönä Pollari aloittaa Mäntässä syyskuussa. Rakennuslaki aiheuttaa yhä kysymyksiä le 30 neliömetrin rakennuksen, joka ei tule asumiskäyttöön, voi nykyisin rakentaa ilman rakennuslupaa. KAHVIO EI kuulu Pirhan kunnalta vuokraamiin tiloihin, joten se sopi muokattavaksi Päijännekodin asukkaiden ja kuntalaisten käyttöön. Keskiviikkona 18. TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT KUHMOISTEN KIRJASTON kirjastoja kulttuuripalveluiden esihenkilö Minna Pollari siirtyy kirjastopalvelupäälliköksi Mänttä-Vilppulan kaupunginkirjastoon. Senioreiden kuntoilutoiveet toteutuvat Päijännekodilla. – Vuokrasopimusneuvotteluissa hyvinvointialueen johdon kanssa otettiin asia esiin ja löydettiin sitten lopulta sovitteluratkaisu vanhan kahvion käyttöönotosta. TEKSTI & KUVAT PÄIVI HOTOKKA R akennustarkastaja Samuli Manninen on saanut alkuvuonna vastata päivittäin tiedusteluihin uudesta rakentamislaista. Pohdinta jatkui myös kesäkuun kuntalaiskahveilla viime keskiviikkona. Hän on aluevaltuuston varajäsen.. Massaltaan noin 200-kiloinen jalkaprässi seisoo nyt uudella paikalla, valoisassa ja avarassa kahviossa. – Laitteiden sijainti on suunniteltu liikunnanohjaaja Pipsa Suomisen kanssa niin, että niille on esteetön pääsy pyörätuolilla ja rollaattorilla. Yhtenäiskoulun lukioon valittiin kevään yhteishaussa yleislinjalle 11 opiskelijaa ja ratsastuslinjalle 8 opiskelijaa. Pirha vuokraa muita Päijännekodin tiloja Kuhmoisten kunnalta ja katsoo, että aikaisemman kuntoilutilan ylläpitäminen ei kuulunut hyvinvointialueen toimialaan. KUNNASSA YMMÄRRETTIIN iäkkäiden asukkaiden huoli kuntoilupaikan sulkemisesta ja nyt Päijännekodin entiseen kahvioon avataan uusi, esteetön tila kuntoiluun. KUNTOILULAITTEET, JOTKA olivat käytössä aikaisemmassa tilassa, on aikanaan hankittu kunnan saamilla lahjoitusvaroilla. kuvuodesta. Kunnan työntekijät Luukas Carlson ja Hannu Laitila asensivat uuteen tilaan puolapuita kesäkuun alussa. Mönkijän kuljettaja loukkaantui tilanteessa lievästi. Lahjoituksena saatuja laitteita käytetään edelleen uudessa paikassa. Perussääntö kuuluu, että alMoottoripyörä törmäsi mönkijän perään AJANKOHTAISTA Kuntoilulaitteet asennettiin avaraan kahvioon TEKSTI & KUVAT SANNA K ANTOLA P äijännekodin asukkaille avataan uusi, vanhan kuntoilutilan korvaava tila juhannuksen jälkeen. Ulkopuoliset seniorikuntoilijat pääsevät Päijännekodin uuteen tilaan ulkokautta, liikuntatoimesta saatavalla koodilla. Sulkeminen aiheutti runsasta keskustelua tilan käyttäjien keskuudessa. Hänen mukaansa tämä voi joskus olla hankalaakin. Myös lähialueen seniorit voivat käyttää kuntoilutilaa harjoitteluun. Traktorimönkijä oli kääntymässä 24-tieltä vasemmalle, kun moottoripyöräilijä törmäsi sen perään
– Kahvilassa rupattelemme usein tuttujen kanssa ja parannamme maailmaa, Harri kertoo. Hän kuvitteli kauheasti elämän olotilaa, jossa onni ja autuus olisivat saavutettavissa. Tähän rohkeuteen, joka samalla on antanut meille uuden elämän. Jumalan valtakunta on lähellä. Siksi oli tehtävä parannus. Mökkitelevisioon HD-päivitys. Kun viimeisetkin kanavat siirtyvät teräväpiirtolähetyksiin, tarvitaan televisiolähetysten katseluun HD-televisio tai digiboksi, josta löytyy HD-viritin. Yhdessä Ekholmit ovat kulkeneet Kuhmoisissa vuodesta 1978. – Talvilauantaisin Toritiellä on iltapäivällä niin hiljaista, että jos siellä kävelee kaksi ihmistä, niin todennäköisesti ne olemme me, Ekholmit nauroivat Kiepsaus-torin jälkeisessä kesäkuhmoislaisten tapaamisessa. kesäkuuta 2025 Kirjoittaja on seurakunnan vapaaehtoistyöntekijä. Harri melkein kymmenen vuotta kauemmin. Kuolleet Rauha Mirjam Taponen 97 v Tauno Kalevi Heimala 77 v Matti Samuli Helenius 77 v TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT M ökkikauden käynnistyessä on syytä tarkistaa vapaa-ajan asunnon tai vaikkapa asuntoauton television HD-valmius. Kesäkuun lopussa Suomessa siirrytään kokonaan teräväpiirtoeli HD-lähetyksiin, kun kaupallisten kanavien perustasoiset SD-lähetykset päättyvät. Heidän muistellessaan Kuhmoisissa vietettyjä vuosia ja yhteistä matkaa, vilahtelee joukossa runsaasti paikallisille tuttuja nimiä – ”mukavia kavereita” on usein kuultu kuvaus Harrin suusta. Meidän nykypäiväämme on elää Jumalan valtakunnassa arkista elämään rohkeasti ja luottavaisesti uskoen Jumalan antamaan elämään. On koottu sirpaleenikin kämmeneen Herran pieninkin. Tämä oli hyvä sanoma, jota ihminen kaipasi ja tarvitsi, evankeliumi, johon uskomalla hän saavuttaisi onnen ja autuuden. Sen suoma autuus ja onni ovat kätkettynä meitä joka päivä ympäröivään elämään. Virren 511 sanoin: ”Tie valmis on, voin löytää sen keskellä kysymyksien. aika ja paikka). TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ T uoreet kesäkuhmoislaiset Harri ja Helena Ekholm ovat tuttu näky kylänraitilla. Melottava reitti on joka vuosi erilainen. Topi Rautiainen, Hannele Erola. 4 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. klo 14 messu Päijännekodilla (huom. Niinpä lähdimme kaikki yhdessä Helsingistä Tehiniemelle katsomaan, minkälaisia tontteja siellä on tarjolla. Jumalan valtakunnan portti on nykyisyydessään elämän tie. Jumalan valtakunta on lähellä Harri Ekholm on viettänyt vapaa-aikaa Tehinniemellä yli puoli vuosikymmentä ja Helenakin kymmeniä vuosia. Isäni Veikko Ekholm ja meidän nykyisen naapurimme isoisä Veli Sievänen olivat työkavereita. Yleisradion SD-lähetykset päättyivät jo maaliskuussa. – Vaikka olemmehan me täällä jo kauan olleetkin, Helena toteaa. Automatka tuntui silloin todella pitkältä. He saivat kuulla, että täällä on tontteja myynnissä, Harri kertoo. Boksi on edullisempi kuin kokonaan uusi televisio. Ari Pelkonen, Hannele Erola. klo 10 messu. Paikka, josta Ekholmit myös usein löytää, on Kädentaitajien kahvila. VALINTA KESÄKUHMOISLAISIKSI tuli Ekholmeille täytenä yllätyksenä ja on suuri kunnianosoitus. Mutta tämä elämä oli hänelle murheen laakso. Takkaan kannettiin kivet Päijänteestä IHMISET & ILMIÖT SANA VÄESTÖMUUTOKSET K ristus meidän vapahtajamme julisti, että Jumalan valtakunta on lähellä. Vaikutti siltä, että eihän tämä Suomi Meloo -viestin osallistujat taukoilivat Kuhmoisten satamassa La 21.6. – Olen tullut tänne ensimmäisen kerran vuonna 1967. ” Maila Kaiterlahti Majavamelojien Susanna Sihvo (edessä) ja Reetta Hälvä (takana) lähtivät melomaan Kuhmoisista. Vanhaan televisioon voi liittää digiboksin, jossa on viritin. Ekholmit pyrkivät käyttämään mahdollisimman paljon kuhmoislaisten yritysten ja yrittäjien tarjoamia palveluja aina kun niitä vain on saatavilla ja kehottavat muitakin tekemään samoin. Suomi Meloo -tapahtuma on järjestetty vuodesta 1985 alkaen. Ohjeita television HD-valmiuden tarkistamiseen ja virittämiseen Traficomin YouTube-sivulta ohjevideosta Miten tarkistan televisioni HD-valmiuden tai osoitteesta hdtvopas.fi. Su 22.6
Olimme yötä motellilla, se eli silloin kukoistuskauttaan. – Ja yksi meloja tuli mukaan suoraan työkomennukselta Intiasta. Sieltä jäi jos jonkin näköisiä käden taitoja myöhempääkin käyttöä varten, Harri kertoo. SUOMI MELOO -joukkueviesti kulki Kuhmoisten kautta Padasjoelle. Yleisemmin tapahtumassa melotaan kaksikolla, joka kulkee kevyemmin kuin yksikkö. Ei missään tapauksessa, takkahan on ”se juttu” täällä, todella upea, Helena sanoo. Tammikuussa 1978 Harri toi Helenan Ruolahdelle ensimmäistä kertaa. Kokonaismatkaa kertyy yli 500 kilometriä ja yhdelle melojalle tulee suoritettavaksi noin 100–200 kilometriä matkaa, riippuen joukkueen koosta ja siitä, melooko ryhmä jokaisella osuudella. – Meillä oli silloin ja on edelleenkin kivaa yhdessä. Suomi Meloo -viestin osallistujat taukoilivat Kuhmoisten satamassa TEKSTI & KUVAT SANNA KANTOLA S uomi Meloo -joukkueet saapuivat viikko sitten maanantaina lyhyelle tauolle Kuhmoisten satamaan. Kesäpaikan rakentaminen alkoi välittömästi seuraavana vuonna. – Kollegat kehuivat lajia. Melonta vei miehen mukanaan. – Tytär perheineen asuu Luxemburgissa ja käy täällä harvemmin. Kouluaikoina olin kesälomilla usein raksalla töissä. Minä nuokuin takapenkillä. – Meillä on porukassa mukana jäseniä Helsingistä, Mikkelistä, Ristiinasta ja Nurmijärveltä, Kristensen luettelee. Helena ja Harri tutustuivat vuonna 1977 ravintola Vartaassa Mannerheimintiellä. Ajaminen kuitenkin kannatti, sillä näkymä rannalta Tehinselälle veti hiljaiseksi ja hurmasi perheen heti. Muiden vastusteluista huolimatta Harri halusi rakentaa takan kuvun luonnonkivistä. HELENAKIN OLI käynyt Kuhmoisissa ennen Harrin tapaamista – autourheilun merkeissä. Kaikki ovat täällä viihtyneet, ovat sitten sukulaisia tai vieraita. Täytyihän sitä jotain olla viemiseksi, Harri sanoo. Tykkäsin kovasti rakennushommista. Keskiviikkona 18. Pariskunnan koti sijaitsee Helsingin Kuusisaaressa. Asun saaressa ja melonta tuntui luontevalta tavalta liikkua. Puolen tunnin levon aikana vaihdettiin kajakkien miehitykset ja päivitettiin kuulumisia joukkuejäsenten kesken. Helena Ekholm on työskennellyt suoramarkkinoinnin johtotehtävissä. kesäkuuta alkanut viestireitti päättyi viime perjantaina Ruotsinpyhtäälle, Itä-Uudellemaalle.. – Kaverit kantoivat rannasta kiviä, ja minä muurasin. Idea takkaan syntyi Harrin käydessä Lapissa silloisen Kansallisosakepankin edustusmajassa, jossa oli valtava luonnonkivitakka. Ilta jatkui Harrin kämpillä, jossa oli tarjolla parasta mitä poikamieheltä löytyi – pontikkaa ja näkkileipää. Joillakin taukoalueilla myös mökkimajoittuminen oli mahdollista. Amerikkalaisista elokuvista otetun mallin mukaan Harri asetteli takan eteen isot tyynyt, joiden päällä pariskunta loikoili skumppaa nauttien ja koiran öristessä vieressä. Lopulta ostin myös oman kajakin. Sittemmin 1960-luvulla rakennettuun kesäasuntoon on vedetty sähköt ja vedet sekä tehty iso remontti. Kuhmoisista Padasjoelle kuljettu reitti oli noin 28 kilometriä. 1990-LUVUN LOPUSSA Harrin vanhemmat ilmoittivat, että eivät enää jaksa ylläpitää Kuhmoisten vapaa-ajanasuntoa, jolloin Harri ja Helena tarjoutuivat ostamaan sen itselleen. IHMISET & ILMIÖT matka ikinä lopu, Harri muistelee. – Kuhmoisiin ajaessa irtaantuu kerta kaikkiaan arjesta ja Helsingin vilinästä, Harri ja Helena kertovat. – Työnjako meillä menee niin, että joku nukkuu, joku saunoo, joku meloo ja joku ajaa eli siirtää autoa seuraavaan kohteeseen, Kristensen kuvailee joukkueen toimintaa. Tunsimme, että olimme aina tervetulleita tänne appivanhempien kesäasunnolle, Helena muistelee. – Toisinaan paikalliset kyläyhdistykset ja urheiluseurat auttavat melojia taukopaikoila. – Jälkeenpäin toki ajattelin, että tässäkö tämä oli, mutta Helena oli ja on aina ollut ymmärtäväinen. Kaksikossa kokeneempi meloja voi auttaa ja opastaa vähemmän kokemusta omaavaa matkatoveria. Vaikka kyseessä ei ole kilpailu, viestireitillä melotaan yötä päivää. Lopuksi Harri lainaa Matin ja Tepon laulun sanomaa: ”Mä näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti…” – Toteamus pitänee ainakin meidän kohdalla paikkansa. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 5 ” Jos Toritiellä kävelee talvilauantaisin kaksi ihmistä, niin todennäköisesti ne olemme me. Matkan eri osuuksien pituudet vaihtelivat kymmenestä neljäänkymmeneen kilometriin. Myöhemmin matka jatkui kohti Padasjokea iltamelontana. VIRTASALMEN MAJAVAMELOJIEN joukkueen jäsen Esa Kristensen kertoi, että ryhmässä meloo tänä vuonna yhdeksän osallistujaa. Ekholmit eivät olekaan enää vain kesämökkiläisiä, vaan viettävät aikaansa Kuhmoisissa ympäri vuoden. VIESTIN AIKANA joukkueiden jäsenet nukkuvat taukopaikoilla teltoissa, matkailuautoissa tai asuntovaunuissa. – Eikä siitä mennyt kauan, kun muutin Helenan luokse. – Ensitapaamisestamme seitsemän viikon päästä vietettiin kihlajaisia ja seitsemän kuukauden päästä tanssittiin häitä. Yhteistä matkaa on nyt kertynyt jo 47 vuotta, ja matka jatkuu edelleen. NÄITÄ TAITOJA tarvittiin, kun Harri muurasi viisihormisen palomuurin savupiippuineen sekä muhkean takan, jonka kupu on tehty Päijänteestä kannetuista kivistä. KRISTENSEN KIINNOSTUI melontaharrastuksesta vuosia sitten työkavereiden innostamana. Poika perheineen käy talvellakin, Ekholmit kertovat. VIESTIMELOJAT LIIKKUIVAT vesillä kajakkikaksikoissa ja -yksiköissä. – Ja nyt olisit valmis luopumaan siitä ja laittamaan tilalle varaavan takan. Kaarevaa osaa muuratessa en malttanut odottaa, että sementti kuivuu, joten laitoin vanhan soputeltan raudat tueksi. – Pyritään siihen, että kenellekään ei tulisi liikaa melontaosuuksia. – Minä tosin lähdin armeijaan, mutta vietin lähes kaikki lomani täällä rakennuspuuhissa isäni ja äitini kanssa. Jyväskylästä 7. Harri Ekholm on tehnyt elämäntyönsä mainosalalla ensin copywriterina ja myöhemmin myös oman mainostoimiston vetäjänä. Ainut tavara, jonka ehdin ottaa mukaani, oli valurautainen räiskälepannuni. Valitettavasti yhdistyksistä ja seuroista on väki viime vuosina vähentynyt, ja niin myös meille tarjottu apu on vähenemään päin, Kristensen huokaa. Minulla oli myös työkaveri, joka usein mainitsi, että heillä on ollut vuosikaudet vuokramökki Kuhmoisissa Puukkoisilla, Helena muistelee. – Silloinen poikaystäväni tuli kaverinsa kanssa Pihlajakoskelle nuotittamaan pikataipaleita Jyväskylän suurajoja varten. Meidän tiimillä on käytössä kaksi kajakkia, kaksikko ja yksikkö. Kirkossa suvun rouvat syynäsivät tarkasti Helenan vatsanseutua, mutta lapset tulivat kukin kuitenkin ajallaan. PÄIJÄNTEEN RANNALLA viihtyvät myös pariskunnan lapset ja kuusi lastenlasta
Minulla oli kaksi terveyskeskuksesta saatua vaippaa housussa päällekkäin, ettei takapuoleen satu. Mutta on siitä hyötyäkin ollut. Yhdessä näytöksessä jätin tarkastamatta polun, jolle lensin, ja siellähän oli irtokiviä ja käpyjä. Olin ottanut korkeakorkoiset kengät, etten kompastu albaan. Olin 17–18-vuotiaana Lontoossa. Kansakoulussa minut pistettiin pukin muoriksi, yhteiskoulussa olin yhtäkkiä aina keijukaisryhmässä. Se on vähän hitaampaa kirjoittaa, mutta minusta se on hauskaa.”. KOULUAIKANA MINULLA oli aupair-asiat mielessä. Sen jälkeen kävin aina luutimassa paikan ennen esitystä. Kankkuun sattui, pikkuisen vedet silmiin purskahti, mutta näytelmä jatkui. Eniten minä Matin ja Heimon kanssa tappelin. Jos haluan saada sanani kuulumaan, on käytettävä ääntä. Vastasin aina, että minulla on neljä veljeä ja navetta kaukana. Minä häpesin niin kamalasti sitä ja vannoin, että tämä on vihoviimeinen esitys. Ei hän paljon meitä komennellut, tarpeen tullen vain. Nikkisen tunnetulla ja kuuluvalla äänellä on hyvä kertoa elämäntarinoita. En vain mahda sille mitään. Heimo on myös rauhallinen, mutta puhuu seurassa kovastikin. Heimon päihitin ja Matille hävisin. Lukuaineiden lukija en ole Harrastajateatterista tuttu Hannele Nikkisen ääni kouliintui lapsena huutaessa äitiä hätiin navetalta. kesäkuuta 2025 TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ ” Emme sinua olekaan nähneet pitkään aikaan, mutta äänesi on kuultu”, saattoivat kaverit todeta Hannele Nikkiselle, kun tämä vielä 1990-luvulla työskenteli itsepalvelumyymäläksi muutetussa Jämsän Alkossa, jossa henkilökunnan tilat oli erotettu myymälästä kevytrakenteisilla väliseinillä. Olinkin mukana kesällä ja talvella – se oli jatkuvaa teatteria. Yksi näytelmä oli sellainen, jossa säikähdin pyssyn pamausta niin paljon, että lensin siitä pepulleni maahana. Kesät talvet jatkuvaa teatteria ”Sanaristikoita teen. Tykkäsin koulussakin näytellä. Viime syksynä keksin, kun ei tahdo se lehti viikoksi riittää, että kirjoitan sanat takaperin. Veikko on meistä vanhin, sitten Seppo, Matti, minä ja Heimo on minua nuorempi. Yhteiskoulussa meidän kirjoittava luokka näytteli joulukuvaelman, ja opettaja esitti, että jos minä olisin enkeli. Olin käynyt seurakunnalta hakemassa alban lainaksi, ja sädekehä oli päässä. Ja niitä riittää: ”On se ääni aiheuttanut riitaakin. Isän rooliin jo nuorena joutunut Veikko on rauhallinen kuin mikä. Toiset kokevat sen huutamisena. Ne olivat niin kovapohjaiset, että kun minä liihottelin ilosanomaa kertomaan, niin vanhan juhlasalin ontosta lavasta kuului vain töms, töms, töms. Mattihan meistä suulain oli, minuakin suulaampi, mutta ei hänellä näin kova ääni ollut. Teatterissa en koskaan tarvinnut mikrofonia, enkä tykännyt sitä käyttääkään. Kirkonkyläläiset yleensä saivat ne puheroolit. Äitiä tarvittiin meinaan välillä hätiin kesken lypsyn. Kun Kiiskisen Urho sitten pyysi harrastajateatterin talvinäytelmään, niin siitä se näytteleminen taas sitten lähti. 6 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. Hän oli elämässään pois Kuhmoisista vain seitsemän vuotta. Hakupapereihin piti kirjoittaa tarinaa itsestä, ja minä pyysin meidän englannin kielen opettajaa, Peltosen Oilia, jelppaamaan minua. Kun lehti tulee keskiviikkona, niin viimeistään lauantaina olen kaikki sanaristikot ratkonut. Ihmiset ovat joskus kysyneet, miksi minulla on niin kova ääni. Olin oikein mielissäni, sillä koko luokka ei päässyt näyttelemään. Isäntäperheen rouva kehui myöhemmin, että minulla oli ollut niin loistava teksti
Minulla on ollut näkövaikeuksia. NEITSYT (23.8.–22.9.) Neitsyt aikoo tapansa mukaan pitää kesän siistinä ja suunniteltuna. Seuraavana äitienpäivänä tuli kenttäsahuri, tukit oli naapurin mies traktorilla tänne tuonut. Äidillä oli sellainen huumorintaju, se nauraa hihitti lukiessaan. He jäivät mieleen, kun olivat kiva porukka ja jättivät hyvin tippiä. Huomasin, että ei mitään kielioppisääntöjä tarvitakaan. Eivät oikein ole minun mieleisiä nämä terveydenhoitohommat.” ”Äiti oli kova lukemaan. Nyt sauna on nähty jo Luhangassa asti, myös paikallislehdet kiinnostuvat. Kutsut sitä "elämykselliseksi lähiruokakokemukseksi". Mutta kun sähkökatko iskee ja grillihiilet loppuvat, huomaat istuvasi hiekassa syömässä puoliraakoja muikkuja puukolla. Niissä töissä kuulin suuria salaisuuksia ja kaikenlaisia tarinoita. koskaan ollut. Se ei ole kaikkien mieleen – mutta se jää mieleen. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 7 KESÄHOROSKOOPPI OINAS (21.3.–19.4.) Kesäsi kuluu vauhdikkaasti, kun yrität ehtiä sekä heinätöihin että mökkilaiturille – ja päädyt lopulta humppaamaan Honkahovin lavalla crocsit väärissä jaloissa. Sitä puhuttua tavallista kieltä osasin, mutta en mitään kaunokieltä. Kun HANNELE f Hannele Nikkinen asuu yksin Patavedentien varressa. Keskiviikkona 18. Hänet valittiin työhön. KAKSOSET (21.5.–20.6.) Kesä tuo kaksosille uusia tuttavuuksia – erityisesti, kun järjestät spontaanit juhlat s a t a m a s s a . Englannista tykkäsin ihan opettajan ansiosta, tykkäsin Oilista. motellista tuli alkoholiparantola, Raimon työpaikka oli Alku ry ja minä olin samanaikaisesti töissä Alko Oy:ssä. Raimo kaatoi puita sieltä ja tämän tontin laidalta. 1981 palasimme takaisin Kuhmoisiin. KALAT (19.2.–20.3.) K a l a t k a t o a a juhannuksena – mutta löytyy seuraavana päivänä onkivavan kanssa keskeltä kirkasta Lummennetta, täysin tyytyväisenä. PARIKYMPPISENÄ MUUTIN Raimon luokse Turkuun ja työskentelin sielläkin ravintolassa. Herra ja rouva ottivat yleensä samanlaiset, häränsilmän, jota ei saanut kahta puolta paistaa, eikä valkuaisessa saanut olla ruskeaa reunusta. Minä en uskaltanut sillä ajaa, minulla oli Jopo-mallinen pyörä. Onko se rakkautta vai vain kilpailu viimeisestä grillihiilestä. f Kuhmoislaisille tuttu kirkkokuorosta ja harrastajateatterista. Joka tapauksessa kohtaaminen johtaa siihen, että joku saa kyydin kirkonkylälle ja toinen sydänsurut. Veikko on kanssa sellainen, se hihittää, kun se itsekseen lukee. Niitä sai jättää auki sen mukaan, miten pitkää harppausta otti. Luonto (ja naapurisi mönkijä) kuitenkin muistuttaa, että kesä Kuhmoisissa ei ole suunniteltavissa. Lääkäri sanoi, että jos joskus taloa rakennat niin muista, että yhteen kerrokseen, ilman kynnyksiä ja luonnonvaloa paljon. Aloimme suunnitella, jos pääsisimme asumaan Lahden ja Jyväskylän välille. f Ollut Kuhmoisten elinvoimajaoston jäsen. Minun kirjojen lukeminen on jäänyt vuosikymmeniä sitten. Kesän motto: "Jos minä en tiedä missä olen, ei sitä tiedä kukaan muukaan." KAURIS (22.12.–19.1.) Kauris yrittää pysyä järkevänä ja suunnittelee kesää Excelillä. KUN KÄVIN kansakoulua Patavedellä, katselin tässä kohtaa Pataveden tietä aina ensimmäisiä kevään merkkejä. ”. Olin Kuhmoisista pois vain seitsemän vuotta. RAPU (21.6.–22.7.) Ravun tunteet kuohuvat kuin Päijänne ukkosmyrsk yn alla. JOUSIMIES (22.11.–21.12.) Jousimies lähtee ex tempore -retkelle Tehinniemeen ja palaa viikon päästä ilman kenkiä. Me laitoimme hakupaperit, ja Raimo kävi Suomi-Neuvostoliitto-seuran herrojen haastattelussa. HÄRKÄ (20.4.–20.5.) Härkä himoits e e k e s ä l l ä mökkipottuja ja hiljaisuutta. Minä löytäisin kyllä ravintolatöitä, mutta Raimo ei laivahitsaajan töitä. Kun hän lähti kauppaan, hän otti sinisen Triumphin. Sukulaiset o v a t t o i s t a mieltä. f Työskennellyt muun muassa ravintola-alalla ja Alkossa. Täällä on kivoja ihmisiä. Aamuisin herätin kaikki perheenjäsenet ja kysyin jokaiselta: “Kuinka haluat munasi tänä aamuna?” Yksi pojista halusi kolmen ja puolen minuutin munan, toinen neljän minuutin munan, kolmas munakokkelin. Jouduin hylkäämään haaveen rinnetalosta ja rakensimme kodin tänne tontin ylälaitaan. Sinulle kesä on hiljaisuutta, aaltojen liplatusta ja mahdollisuus sanoa "Olen kuin kala vedessä". Kaikki ihailevat intoasi – ainakin siihen asti, kunnes rikot savusaunan kiukaan. Emäntä oli kotirouva ja kuskasi isäntää Rolls-Roycella. LEIJONA (23.7.–22.8.) Leijonaa veri vetää lavalle, olipa kyse karaokesta, kesäteatterista tai siitä, että Jellona selittää kyläkaupalla ääneen, miten rantasauna rakennetaan oikein. Meillä on Ruolahdella metsän keskellä mökki. Raimo tätä rauhassa rakenteli, joitain talkoita oli ja sukulaisia auttamassa. Lontoon perheessä oli kolme teini-ikäistä poikaa ja kolme autoa. Havukka-ahon ajattelijaa hän luki moneen kertaan. Ainakin siihen hetkeen saakka, kun savusauna palaa vahingossa toiseen kertaan. Muista: elämä ei ole kiirettä, se on kalastusta. f Toimii Pataveden-Torvelan kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Rentoudu. Yksi vihjaisi sitten, että motellilla on talonmiehen paikka auki ja siihen sisältyy työsuhdeasunto. Vinkki: älä tarjoile kuusenkerkkälikööriä ilman varoitusta. Silloin Lontoossa oli kauheasti aasialaisia, ja kaikkialla kuului englantia, joka ei ollut puhujien äidinkieli. Varaudu grillin ääressä pitkiin keskusteluihin siitä, miksi Kuhmoisten tori on ”parempi kuin Jämsässä”. Ihastuin paikkaan ja päätin, että tälle paikalle haluan talon joskus. SKORPIONI (23.10.–21.11.) Skorpioni kohtaa salaperäisen henkilön lähikaupan kassajonossa. Kun tulin Lontoosta Suomeen, niin seuraavana päivänä menin motellille töihin. Siellä tapasin Raimon, kun palvelin häntä ja hänen seuruettaan. Tiesin jo pari vuotta ennen asian julkituloa, että Johannes Virolainen styylasi Kyllikin kanssa ja Kaarina sai jäädä. Sillä minä ajelin pitkin Piccadilly Circusta ja olin perillä paljon nopeammin kuin bussit. Märkä jäätelötötterö saunassa ei ehkä ollut paras idea, mutta ainakin elät täysillä. Löysin tästä perhoset ja muuta sellaista. Vietät romanttisia hetkiä itikoiden seurassa laiturin nokassa. Ihan oikein! VAAKA (23.9.–22.10.) Vaaka ei osaa päättää, ostaako jäätelön vai mansikat, mennäkö uimaan vai saunaan – joten päätyy tekemään kaiken samaan aikaan. f Omaa sukua Mattila. Palkinto: "Kesän kekseliäin kuhmoislaisuus". Minulle olisi annettu käyttöön melkein käyttämätön rättikattoinen valkoinen Triumph. Muista hyttyskarkote – ja myös, että se tyyppi Pihlajakoskelta ei ole unohtanut viime kesän juhannusta. Meillä oli työasut, joissa oli hameessa sivussa napit. VESIMIES (20.1.–18.2.) Vesimies kehittelee kesän aikana ekologisen kelluvan lauttasaunan, mutta unohtaa ankkurin. Kyllä Kuhmoinen on hyvä asua, mutta minua vähän huolettavat nuo nykyiset muutokset. Sinä voitat väittelyn, mutta häviät haarukanmitalla kisan viimeisestä makkarasta. Isäntä ei autoa ajanut, hän oli asianajaja. Me ristimme napit tippinapeiksi: Mitä korkeammalle napit jätti auki, sitä paremmin sai tippiä. Ja Jammu-kirjoja
Koko perhe saa osallistua oman kokonsa ja omien voimiensa mukaan näiden parirakennelmien tekoon. Silta nojaa hitaasti niin taakse nostajan jalkapohjia vasten, että nostaja saa nostettua käsillään lentäjän jalat ylös. London bridge on valmis.. Ylempi koppakuoriainen voi pitää kiinni alemman kyljistä, tai heilutella kaikkia raajojaan. LENTOKONE Voit tehdä lentokoneen myös niin, että lennättäjän jalat ovat suorina ja jalkapohjat ovat lentäjän lantioluilla. TUPLALANKKU Tuplalankussa karttuvat käsija keskivartalovoimat. Siltapalkkina toimivalla nostajalla on oltava voimaa nostaa silta paikoilleen. Sen lisäksi, että asentoja tehdessä on hauskaa, ne kehittävät kuin huomaamatta lihasten toimintakuntoa ja tasapainoa. Voit myös vaikeuttaa asentoa kokeilemalla irroittaa otteesta toista kättä tai jalkaa. Tee joka tapauksessa kokeilut varovasti ja pariasi kunnioittaen. Lisäksi käsien ja selän lihakset kiittävät hyvästä treenistä. Lihasvoimaa ihmistalojen ra kentelusta KOPPAKUORIAINEN Koppakuoriainen on helpohko tehdä, mutta maahan kierähtämisen mahdollisuus on tässäkin asennossa, joten ole varovainen. Rajana ovat mielikuvitus ja osallistujien taitotaso. Ainakin alkuun kannattaa valita pehmeä alusta, jolloin ihmisrakennelman sortuminen ei aiheuta kenellekään mustelmia. LONDON BRIDGE Tässä silta-asennossa täytyy olla täysi luottamus pariin. Korkealta ei kuitenkaan putoa, jos voimat eivät vielä riitä. Päällimmäiseksi lankuksi kannattaa valita parista se kevyempi. Versioita voi itse keksiä lisää lähes loputtomasti. 8 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. Nostaja ottaa siltaa nilkoista kiinni ja vie jalkansa hänen yläselälleen lapaluiden alle. Tässä asennossa kuitenkin takareidet ja pohkeet venyvät. Lähtöasennossa silta asettaa jalkansa alustalla makaavan nostajan pään molemmin puolin. TALO Tämän kolmioista muodostuvan talon voi tehdä myös niin, että molempien talon osien jalat ovat koukussa, jos liikkuvuus ei vielä riitä niitä suoristamaan. kesäkuuta 2025 TEKSTI & KUVAT ARJA MÄKELÄ RAKENNUSMALLEINA HANNE ALANKO JA EMILIA NIEMI K esällä on mukava kokeilla uusia liikuntalajeja, joita voi harrastaa ulkona. Painovoima ja muksahdusvaara täytyy tietysti ottaa huomioon
Tätä ennen he ovat muun muassa auttaneet sammakoita pakenemaan suudelmia, koska ne eivät halua muuttua prinsseiksi, heittäneet kääpiöitä ja etsineet tietä Hannulle ja Kertulle. Äkilliset liikkeet voivat syöstä hallitsijan alas, joten tuolin selkänojista kannattaa pitää kiinni. Se näkyy heidän tekemissään leiripaidoissakin: Aaronilla on rinnukseen maalattu kolme omenaa, Aadalla kääpiö, omena ja muita sadun teemoja. Kerrostalosta tulee pilvenpiirtäjä.. SAHALAHDELTA LEIRILLE tullut Luka Visanen on ilahtunut ennen kaikkea siitä, että hän löysi sieltä vanhan leirikaverinsa, Pyysalosta tutun Aaron Niemisen, jota ei ollut nähnyt välillä lainkaan. Luka ja Aaron jonottavat vuoroaan sulkapallon pelaamiseen, joka on osoittautunut yllättävän suosituksi puuhaksi tällä leirillä. Muita suosikkeja ovat frisbeegolf ja tikanheitto. Mieleenpainuvaa oli myös se, Varhaisnuorten leirin osallistujat tekivät jokainen oman leiripaidan, jonka kuviointi on ainakin osalla satuteemainen. Keskiviikkona 18. Leiriläiset ovat päässeet uimaan melkein joka päivä. Istuimen puoliskojen kannattaa olla melko samankokoisia, muuten kuninkaallinen voi valua alas tuoliltaan. 11–14-vuotiaat leiriläiset saavat viipyä Velisjärvellä kokonaisen työviikon maanantaista perjantaihin. – Ja tänään uskalsin hyppiä veteen! Luka kertoo. Jos tasapaino riittää, voi ylempi kerros kokeilla nousta polviseisontaan ja nostaa kädet ylös. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 9 Lihasvoimaa ihmistalojen ra kentelusta VALTAISTUIN Vanha kunnon valtaistuin on hyvä paikka kaikille vähänkin arvonsa tunteville henkilöille. Aada Taposen, Katri Korvenheimon, Miro Oravan ja Aaron Niemisen muodostaman Neljä kääpiötä -ryhmän satu on tietysti Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Luka Visanen kääpiönheitossa: Lumikki yrittää kumota mahdollisimman monta kääpiötä. TEKSTI & KUVAT PÄIVI HOTOKKA O llaan Neljä kääpiötä! Ryhmä leiriläisiä keksii pyynnöstä porukalleen nimen, kun leiriolympialaisten rastirata on juuri päättymässä. Edellisenä iltana on leikitty norjalaista varvashippaa, jota pojat kuvailevat ”sikavaikeaksi”. Varhaisnuorten leiri viimeisteli kunnan leirikesän viime viikolla. Muutenkin kaikki on ollut kivaa ja ruoka hyvää. Valtaistuin muodostetaan ottamalla oikealla kädellä omasta ranteesta ja vasemmalla toisen ranteesta kiinni. – Eka yö on aina kamalin, silloin ei saa nukuttua. Mutta seuraavat yöt ovat helpompia, Luka sanoo, ja Aaronilla on sama kokemus. KERROSTALO Kerrostalo vaatii keskittymiskykyä ja tasapainon hallintaa. – Vesi on alussa aina vähän kylmää, mutta sitten se lämpenee. – Ensi kesäksi täytyy hankkia uusia palloja, huomaa nuoriso-ohjaaja Satu Forsberg. Pallotkin alkavat olla jo loppuun käytettyjä. Leirin teemana on Sikin sokin saduissa, ja viimeisenä leiri-iltana kukin ryhmä esittää pantomiinina yhden sadun. Kun rastiradan viimeisellä pysäkillä ryhmän tehtävänä on luoda luonnonmateriaalista satuaiheinen taideteos, Lumikki ja kääpiöt syntyvät näppärästi puunkappaleista. kun he saivat työntää järveen yhden ohjaajista. Ylempi kerros asettelee rauhallisesti jalkansa ja kätensä alempana olevan lantion ja hartioiden päälle. Leiriaika kuluu hitaasti ja nopeasti Vaikka alkuleiri tuntui kuluvan yhtä aikaa sekä hitaasti että nopeasti, kotiin ei ole ollut ikävä
Yhtenä hyvänä puolena Sahi mainitsee harrastuksen tuomat ystävät. Kuhmoista lähimmät ovat Jämsässä, Asikkalassa ja Padasjoella, jossa on sekä maisematorni että lintutorni. Tarvittaisiin kuitenkin lintutorni, joka auttaisi näkemään kauemmas ja ympäröivän kasvillisuuden yli. Matkaanlähdön varoitusaika saattoi olla vain varttitunti, joten Sahilla oli kaukoputki valmiina autossa. Laulujoutsenkin pelastui sukupuutolta. Kuva: Tuija Käki-Lahtinen Markku Vakialan pääharrastus on lintujen bongaus ja rengastus. – Siellä liikkuvien hanhien ja vesilintujen muutto on näyttävä, hän sanoo. Hänen mökiltään aukeaa näkymä Päijänteen Tehinselälle. Keväällä ja syksyllä Tehinniemi on merkittävä bongauskohde, koska sen kautta kulkee Asikkala-Padasjoki-Jyväskylä-akselilla muuttolintujen reitti, jota pitkin siivekkäät suuntaavat keväällä Venäjälle ja Siperiaan saakka ja syksyllä takaisin etelään. Timo Sahi bongailee nykyään lintuja kesämökillään Hahmajärvellä. Vakialakin on havainnut vähenemisen viime vuoteen verrattuna. Esimerkiksi Bird Life järjestää Tornien taisto -kilpailua, jossa lintutorneista pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lajia kahdeksassa tunnissa. 10 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. Muutama vuosi sitten Kuhmoisten lintuharrastajat ehdottivat yhdistettyä lintuja maisematornia Tehiin, jossa on kunnan omistamaa maata, mutta silloin ehdotus ei saanut kunnassa vastakaikua. Lintubongarit muodostavat verkoston, jonka jäsenet tuntevat toisensa. TEKSTI ELINA SYRJÄNEN P eukaloinen, sepelhanhi, kuikka, tundrakurmitsa, punakuiri, isosirri, vesipääsky ja viirupöllö: muun muassa näitä lintuja on havaittu toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa Kuhmoisissa. – Kaikki on kuitenkin yhtä hyvää harrastusta, Sahi sanoo ja neuvoo aloittelijoita kokeilemaan lintujen havainnointia vaikka lähiympäristössä. Lintubongaus on nopeaa reagointia ja sitkeyttä vaativa harrastus, jossa lintuja näkemällä ja kuulemalla voi kerätä pisteitä eli pinnoja ja kilpailla muiden kanssa. Erityisesti voi nähdä arktisia kahlaajia ja vesilintuja, ja bongareita tulee Tehiin Kuhmoisten ulkopuolelta, muun muassa Jämsästä ja Jyväskylästä. – Torni voisi toimia bongauksen ja maisemien katselun ohessa myös luontevana opetuspaikkana lintuaiheissa, Vakiala sanoo. – Metsien hakkuiden vuoksi kolopesijöillä ei ole pesäpaikkoja, ja silloin ne väistämättä katoavat. MARKKU VAKIALA on Sahin tavoin Kuhmoisten pitkäaikainen vapaa-ajanasukas, joka on bongannut paikkakunnalla lintuja 40 vuoden ajan. VAKIALALLE LINTUJEN bongaus ja rengastus on tällä hetkellä pääharrastus. Hienoimpia havaintoja on ollut Suomessa ensimmäinen kamtshatkanuunilintu Kilpisjärvellä muutama vuosi sitten. Bongausmatkan voi tehdä myös ympäristöä saastuttamatta: on niitä, jotka ovat pyöräilleet Helsingistä aina Lappiin saakka ekopinnoja keräten. Bongariliittoon ilmoitettujen pinnojen mukaan Kuhmoisissa on tavattu 211 lajia, joista Tehillä muun muassa suula ja isokihu. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee uhanalaiseksi muuttuneen hömötiaisen, joita saa nykyään etsimällä etsiä. Vakialan mielestä Kuhmoisten juju bongauksessa on juuri Päijänteen muuttoreitti. Sahi lähti matkaan Kuhmoisista ja oli yksi harvoista, jotka ehtivät nähdä linnun. – He tuntuvat osaavan aistia, milloin linnut tulevat, Vakiala toteaa. Lajien kirjo on runsas. Sen sijaan isot vesilinnut menestyvät. – Varsinaisesti lintubongauksella tarkoitetaan, että mennään katsomaan lintua, jonka joku on jossain nähnyt, kertoo lintuharrastaja ja Kuhmoisten vapaa-ajanasukas Timo Sahi. Kuva: Markku Vakiala Teeri on yksi linnuista, joita voi nähdä Kuhmoisissa muun muassa Hahmajärven seudulla. Kuva: Timo Sahi. Heistä eräät ovat muuton erityisasiantuntijoita ja harvinaisuuksien löytäjiä, joita Vakiala luonnehtii alan guruiksi. JO PITKÄÄN lintujen määrän on uutisoitu vähentyneen. Suomessa lintutorneja on satoja. Bongariliitto perustettiin 1985 ja se on BirdLife Suomen neljänneksi suurin jäsenjärjestö, jossa on tuhatkunta aktiivista jäsentä. Tehinselällä sijaitsevalla Lokkiluodolla on kesällä maihinnousukielto, koska se sijaitsee lintujen muuttoreitillä. Ulkomaillakin tuli käytyä. Kuhmoisissa tornia ei ole. – Myös hanhet kuuluvat lintumaailman voittajiin, Vakiala toteaa. Lintuja Vakiala on rengastanut aina vuodesta 1961 lähtien, teini-ikäisestä asti. kesäkuuta 2025 Bongarit parveilevat Tehinniemellä Timo Sahi ja Markku Vakiala tuntevat Kuhmoisten linnut. NYKYÄÄN SAHI bongaa lintuja Hahmajärven kesämökiltä käsin, mutta hän ehti matkata lintujen jäljissä Suomen teillä ja maastoissa joinakin vuosina jopa kymmeniä tuhansia kilometrejä Utsjokea ja Kilpisjärveä myöten. Kuva: Markku Vakiala ” He tuntuvat osaavan aistia, milloin linnut tulevat. Haukkojen määrä on vähentynyt dramaattisesti samasta syystä. Bongari voi erikoistua keräämään tietyntyyppisiä pinnoja. Sen sijaan, että matkaisi eri puolilla Suomea, havaintoja voi tehdä esimerkiksi vain kesämökillä tai tietyssä kunnassa
Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. Rauhallista keskikesän juhlaa kaikille! Juhannuksena palvelemme: To 7–19 • Pe 8–15 • La 9–19 • Su 9–19 Keittiö aukeaa klo 10 ja menee kiinni 1/2 h ennen sulkua. 040 551 7540 Seijan Pidot Tmi Pitopalvelu Seija Ruokola p. Vapaa pääsy. Lauletaan ”meijän vihkosta”. 044 244 9779 KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 527 4916 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KEITTIÖT Rakennushuolto Pekka Peltonen Hörhäntie 2, 17800 Kuhmoinen p. Kuhmoisten Sanomat MEDIATIEDOT Puolueeton kotiseutulehti ISSN 0356-228X printti Uutismedian liiton jäsen Painopaikka Lehtisepät Oy TOIMITUS toimitus@kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Katja Sirviö lomalla (sijaisena Päivi Hotokka) Toimittaja Sanna Kantola 045 635 5335 TOIMIPISTE Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Avoinna: ma 9.30–15.00 ti, ke ja pe 9.30–13.00 to suljettu Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat ja elinkeinoelämä Hannu Lahtinen Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUS-, TILAUSJA LASKUTUSASIAT SEKÄ OSOITTEENMUUTOKSET ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860 Lehdelle toimitettu materiaali on lehden omaisuutta ja se saa käyttää sitä omissa kanavissaan: verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Mobiilisovelluksella tai verkossa käytettävällä digiklinikalla voit hoitaa monia terveysasioita, myös kiireellisiä. klo 11–14 To broilerpyörykät Pe EI LOUNASTA, juhannusaatto Ma mustamakkara Ti bolognese Ke Tomaattinen kalavuoka Valikoimastamme löydät kaikkea mukavaa kalastuksesta mökkituliaisiin sekä kesäpeleistä virvokkeisiin. Piili Kuhmoinen p. Lisätietoja: pirha.fi/digiklinikka pirha.fi/sosiaali-ja-terveysasemat LUUTSAAREN KALAPIRTIN TEEMAPÄIVÄ RIIHIGALLERIALLA 25.6. tapahtumat OPASOL OY p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. Irma Kallio p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. Kalapirtin kannatusyhdistyksen väkeä mukana päivässä koko tapahtuman ajan. 0400 638 764 S. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 040 547 5411 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. • Lääkärin ja hoitajan vastaanotot (Pälkäne) 03 384 5234, ma–to klo 8–16, pe klo 8–15 • Kiirevastaanotto (Kangasala) 03 384 5025, ma–pe klo 8–18 • Fysioterapia 040 133 6426, ma, ti, to, pe klo 8–9.30, ke klo 14–15.30 Kuhmoisten neuvolan asiakkaat voivat olla kesäsulun aikana yhteydessä Pälkäneen neuvolaan. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. p. arkisin 7.00–19.00 la 8.00–19.00 su 9.00–19.00 Keittiö palvelee 10–18.30 Kuhmoinen (03) 555 6382 Ke 25.6. Säestäjinä 3 taitavaa hanuristia. Tervetuloa! LOUNAS 19.–25.6. klo 12–17 Paikalla Seppo Unnaslahti ja Tampereen maakuntamuseosta Miinu Mäkelä klo 16. 040 829 8158 jarmo.laakso@paijanne-sahko.fi SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 0400 852 532. Ilmoituksista lisätietoja: kuhmoistensanomat.fi LIIKEHAKEMISTO ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 0400 638 764 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 040 740 6374 Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. 24 t. Hoitokunnan valinta. 040 746 9617 www.kuhmoinen-keittiot.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 0400 638 764 MAANRAKENNUSTYÖT Maanrakennus J. Keskiviikkona 18. p. Lauluvihkoja myynnissä 10 €/kpl. 0400 121 997 HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. Puffetti, grillimakkaraa, arpajaiset. 044 493 8191 JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Juhani Luumi 050 431 5632 juhani.luumi@mhy.fi Teemu Sarhemaa 0400 551180 Timo Sormunen 044 244 9779 KAIVINKONETYÖT Somiska Sami Oy Kaivinkonetyöt, purkutyöt ym. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi Päijät-Tili Toritie 44, p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 ILMALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! Myynti, asennus, huolto Putkiasennus Lehtonen Oy p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. 0400 131 170, Kirkkotie 8 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! Putkiasennus Lehtonen Oy p. Linnan Saneeraus ja Pelti Mitsubishi Electric RW25 050 320 1518, www.linnatuli.fi ISÄNNÖINTIPALVELUT asuntotrio.fi, Toritie 50 Mika Lyytinen 040 727 4769 Mika Järvinen 0400 236 344 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV, Anne-Maj Ronni, IAT p. 040 571 0327 henni@paijat-tili.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Lindroos Oy Joonas 040 561 1834 Jouni 0400 323 411 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 040 578 9289 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy p. 040 700 1165 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut Mia V Ky mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 040 8271583 Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. Petri Liehu p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 0400 852 532 Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. klo 18.00 KAIKILLE AVOIN YHTEISLAULUTILAISUUS. 040 708 1456 LAKIASIAT JURISTITTIINA auttaa lakiasioissa, julkinen kaupanvahvistaja OTM Tiina Lättilä p. kesäkuuta 2025 Kuhmoisten Sanomat 11 SEURAT KOKOUKSET Kuhmoisten lähiasema on kiinni 7.–27.7. Digiklinikka on avoinna joka päivä kello 8–22. 040 551 7540 Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKETTA Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. Kesäsulun aikana kuhmoislaisten palvelut järjestetään Kangasalan sote-asemalla (Herttualantie 28, Kangasala) ja Pälkäneen lähiasemalla (Keskustie 3, Pälkäne). Kalholanniemen kesäteatteri, Haaverannantie 2, Kuhmoinen. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET PÄIJÄNNE SÄHKÖ OY Jarmo Laakso p. 040 555 0454 kalletapani.nurminen@gmail.com AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi huolto. Katkaistun lehtitilauksen tilaumaksuja ei palauteta. Tervetuloa laulamaan! Tehin yksityistien VUOSIKOKOUS su 6.7.2025 klo 13 Hienosessa
Myyntiä varten kiinteistöstä lohkotaan noin 2 000 neliömetrin määräala. KESÄN KERAMIIKKAKURSSIEN aikataulut siirtyivät eteenpäin Henna Nivarpää-Ampujan loukattua nilkkansa. Esimerkiksi aamiaisastiat ja seinäkoristeet ovat sopivia kurssitöitä. – Valmistan esimerkiksi keittiökalusteita alusta loppuun ja entisöin asiakkaiden vanhoja puuhuonekaluja. Laituri on jäänyt valtiolle tarpeettomaksi ja ely-keskus on harkinnut laiturin purkamista. Laiturialuetta hallinnoivan ely-keskuksen mukaan puurakenteinen palkkilaituri on heikkokuntoinen. –Tarvittaessa vieläkin isommalle kurssiporukalle löytyy tilaa puutyötilasta. – On tosi mukavaa, kun mummot, äidit, tädit ja lapsenlapset ovat kaikki yhteisen pöydän ääressä kädet savessa. Syyskuussa pariskunta siirtyy Uudellemaalle opisto-ohjaajiksi. KOKONAISUUDESSAAN HALLISSA on tilaa niin paljon, että yhtä osaa on mietitty vuokralle eteenpäin varastotilaksi. Silloin Ilkka saa häädön työhuoneestaan, nauraa Henna Nivarpää-Ampuja. kesäkuuta 2025 TEKSTI & KUVA ARJA MÄKELÄ K aksi käsityöläistä ja heidän taidokkaat kätensä ovat herättäneet entisen teollisuushallin henkiin. Siisteihin pinoihin ja riveihin asetellut keraamiset kipot ja kupit odottavat uusiin koteihin pääsyä. Kun tehtävä esine on yksinkertainen, saadaan onnistumisen elämyksiä, selittää Nivarpää-Ampuja. Kurssi sopii esimerkiksi virkistyspäivään, syntymäpäiville tai monen sukupolven tapaamiseen. Kunnanhallitus päätti maanantaina, että asvaltoinnin ja jyrsinnän urakoitsijaksi valitaan Asfalttikallio Oy, jonka urakkatarjous on noin 110 000 euroa. – Monotypiakoristelu sopii hyvin niille, jotka pitävät maalaamisesta ja piirtämisestä. TYÖHUONEIDEN VÄLISSÄ, heti suurista ulko-ovista sisään astuttaessa, sijaitsee Ikituulen puoti. Keramiikkatyöt hehkuvat Ikituulen uudella verstaalla Pajatiellä. Lisäksi työhön kuuluu muutama paikkaus Kokonniementiellä ja Papinsaarentiellä. Tien urautunut pinta oikaistaan jyrsimällä ja läpikulunut kadun alempi asfalttikerros uusitaan tarvittavissa paikoissa. Kunta ostaa Tehin laivalaiturin. Sen eteen kootut keramiikkatyöt suorastaan hehkuvat. – Käytännössä tulemme olemaan täällä enemmänkin, joten aina kun ovi on auki, niin saa tulla käymään, selventää Nivarpää-Ampuja. Kunta myy Terveystalon TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT KUHMOISTEN KUNTA ostaa Tehin laivalaiturin valtiolta. Tällä hetkellä esillä on koivuisia leikkuuja leipälautasia. Tämä olisi tarpeen, jotta erikoispitkät kuljetukset pääsevät kääntymään risteyksestä. Myymälään Ampuja tekee pienesineitä muilta töiltä ehtiessään. – Vanhojen ikkunoiden kunnostus voisi olla yksi mahdollinen kurssin aihe tulevaisuudessa, tuumii Ampuja. 12 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. Jo aiempien keskustelujen perusteella on todettu, ettei käyttämättömän kiinteistön omistaminen ole kunnalle tarkoituksenmukaista. Samassa kokouksessa kunnanhallitus hyväksyi ostotarjouksen Tehinkärjessä sijaitsevasta vapaa-ajantontista 35 000 euron hintaan. Toivottavasti heinä-elokuussa pääsen aloittamaan ja kuromaan aikataulut kiinni. Erilaisilla koristelumenetelmillä niihin saa savenkäsittelijän oman kädenjäljen. Ikituulen eli keraamikko Henna Nivarpää-Ampujan ja puuseppä Ilkka Ampujan työtilat ja pajapuoti ovat valmiina työskentelyä, kursseja ja vierailijoita varten. – Pidän mielelläni toiveiden mukaan räätälöityjä kursseja yksityisille ja yrityksille. TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT TORITIEN ETELÄOSA päällystetään uudelleen elokuussa. Toritien eteläosaan uusi asvaltti TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT TERVEYSASEMAN VIERESSÄ sijaitseva Terveystalo laitetaan myyntiin. Henna Nivarpää-Ampujan ja puuseppä Ilkka Ampujan työtilat ja pajapuoti ovat valmiina työskentelyä, kursseja ja vierailijoita varten. Myynnistä päätti kunnanhallitus maanantaina. Maalausseinä on itsessään kuin taideteos erisävyisine maaliroiskeineen. Nyt Pajatien halliin puhaltelee eloa Ikituuli. VAIKKA ISO osa keraamikon esillä olevista töistä on tehty dreijaamalla, on hänen yksi suosikkityötapansa tällä hetkellä makkaratekniikka. Kursseja on tulossa, kunhan kävely taas sujuu ilman ortoosia, keppejä ja nilkutusta. Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuutta laajentaa risteystä Toritieltä Suvantolantielle käännyttäessä koillissuuntaan ja samalla siirtää ja pienentää liikenteenjakajaa. Kiinteistö on ollut viime aikoina käyttämättömänä, ja se myydään purkukuntoisena. ” Kun esine on yksinkertainen, saadaan onnistumisen elämyksiä. Myös pariskunnan hoteisiin tavalla tai toisella päätyneitä huonekaluja myydään sitä mukaa kuin niiden entisöinti on valmistunut. Kuva tehdään paperille, joka prässätään saven pintaan. Puutyöhuone on täynnä puun tuoksua, lautoja, vanereita, erilaisia työkoneita ja entisöitäviä Käyttötaidetta savesta ja puusta huonekaluja. Kunnanhallitus päätti maanantaina, että laiturin sisältävä 0,19 hehtaarin kiinteistö voidaan ostaa 100 euron hintaan. – Olin ajatellut heti vauhdilla aloittaa kurssit, mutta kaikki meni läskiksi nilkan takia. Ajoratamaalaukset kilpailutetaan myöhemmin erikseen. Monotypia on myös kiva ihan kokonaisen kurssin aihe. Kuulostaa raffilta, mutta savimakkaroista syntyy taitavissa käsissä kaunista ja sileää jälkeä. Ilkka Ampuja tekee työtilassaan lähes kaikkea muuta puutöihin liittyvää paitsi ovia ja ikkunoita. Ikituulen puoti on kesän ajan auki pääsääntöisesti keskiviikosta lauantaihin. Mustikansininen päätyseinä luo tilaan syvyyttä ja lämpöä. Keramiikkapajan kerroshyllyillä odottavat raakasaviset astiat polttoa ja lasitusta. Ison uunin lisäksi huoneessa on suuri työpöytä, jossa on tilaa ainakin kahdeksalle kurssilaiselle. Kiinteistö myydään tarjouskaupalla kunnan nettisivulla