4 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –1 9 12 Kuoleman näkeminen on opettanut kiitollisuutta Erikoislääkäri Tiina Tasmuth lievittää kuolevien kärsimystä 22 Partiolupauksessa ei pian enää mainita Jumalaa Kuusankoskella juhlitaan satavuotiasta seurakuntaa
Vaikka koko ihmisen ajateltiin olevan Jumalan kuva, sielu oli vielä jotain enemmän, sillä sen avulla syntyi yhteys Jumalaan. | Kuva: Olli Seppälä JeSSe KeSKiahO yleisen historian dosentti Kaitsentalinkki K otimaisten kielten keskuksella on tapana julkaista vuosittain tukollinen suomen kielen uudissanoja – ja vanhoja sanoja, jotka ovat saaneet ajankohtaisen keskustelun myötä uuden käyttötarkoituksen. Augustinus ajatteli sielun olevan kuolematon ja yksilöllinen, myöhemmässä ajattelussa pohdittiin myös maailmasielun mahdollisuutta. 4 Onko sinulla sielu. Ja että kaikkea ne saavat hallinto-oikeuksissakin pohtia. Ihminen ymmärretään biologiseksi kokonaisuudeksi, ja kaikki henkiset ilmiöt ovat kemiaa. Meri TOivanen Toimittaja esittelee viimeisimmän kirkkopoliittisen uudissanan. 3 Mihin sielu on kadonnut 2000-luvulla. Täten nimitän tuoreimmaksi kirkkopoliittiseksi uudissanaksi termin kaitsentalinkki. Korhonen oli eri mieltä ja kertoi valittavansa jääviyspäätöksestä hallinto-oikeuteen. Yksi rahoituksen – yli 400 000 euroa – saanut on filosofian tohtori, yleisen historian dosentti Jesse Keskiaho. Kirkolla on kyllä omansa, ajattelin kuluneella viikolla. 2 Miksi kuolematon sielu oli niin tärkeä oppi. – Sielun ajateltiin edustavan ihmisen keskeisimpiä ja tärkeimpiä henkisiä kykyjä ja taitoja. Kyseinen somekeskustelu koski sitä, että hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen ei saanut osallistua tuomiokapitulin keskusteluun piispa Teemu laajasalon sakkotuomiosta, sillä kapituli piti häntä jäävinä. 1 Mitä sielu tarkoitti varhaiskeskiajalla eli vuosina 400–900. Sanaa käytti Kirkon akateemisten eli AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni Kotimaa24:n Facebook-sivulla. On mielekkäämpää puhua mielestä ja henkisistä kyvyistä. – Esimerkiksi kirkkoisä Augustinus ajatteli, että sielu on täysin ei-ruumiillinen osa ihmistä ja sielu elävöittää ruumiin. – Varhaiskeskiajalla puhe sielusta piti sisällään myös kaiken sen, mitä nykyisin ymmärrämme psykologian alaan kuuluvana, kuten aistit, muisti ja havainnot. – Kyllä, ainakin yhdessä sellaisessa merkityksessä kuin Augustinus ja varhaiskeskiajan ajattelijat sen ymmärsivät. Varhaisempi ajattelu sen sijaan piti sielua jotenkin ruumiillisena, ikään kuin hienojakoisena aineena. Tuomiokapitulin keskustelusta ja Johanna Korhosen jääväämisestä kerrotaan sivulla 5. Sielu on henkisten kykyjen ja minuuden tunteen kokonaisuus. Mietin, että siinäpä on taas yksi kiinnostava rajapinta kirkon ja yhteiskunnan, juridisen ja hengellisen todellisuuden vääntää kättä. aluksi | viikon henkilö | Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt merkittävän rahoituksen 20 uudelle akatemiatutkijalle. Tosin en arkikielessä puhu sielusta. KOTIMAA | 9.5.2019 2. Olli Seppälä ”Nykyisin sielu koetaan liian uskonnolliseksi käsitteeksi” Jesse Keskiaho sai rahoituksen viideksi vuodeksi tutkimukselleen, joka käsittelee sielua varhaiskeskiajalla. – Syynä on biologinen ihmiskuva, joka on meille itsestään selvä. Nykyisin sielu koetaan liian uskonnolliseksi käsitteeksi. Ja niinpä somekeskustelussa pohdittiin, millaisen esimies-alaissuhteen kaitsentalinkki mahtaa juridisesti tuottaa. Varhaiset kirkkoisät pitivät sielua osana luotua ja aineellista maailmanjärjestystä, jonka mukaan vain Jumala saattoi olla täysin aineeton. Korhosen mukaan muut istunnon jäsenet olivat häntä esteellisempiä: suurin osa heistä on joko Laajasalon alaisia tai pappina hänen kaitsennassaan. Hänen tutkimushankkeensa käsittelee sielua varhaiskeskiajalla
Hän pitää silmällä kansoja. miten vahva luottamus psalminkirjoittajilla olikaan Jumalan kaikkivaltiuteen ja hyvyyteen! Hän on tehnyt meille suuria tekoja. Tässä suhteessa nuorissa saattaa olla toivoa. Uskoivatko he oikeasti. Suomesta siinä ovat mukana luterilaiset ja ortodoksit. Silloin selviämme suuristakin vastoinkäymisistä. Kyseiset puolueet ovat perustelleet tätä muun muassa vaali-innon lisäämisellä. Tähän asti, sanoi hän, ovat tibetiläiset olleet Kiinan kanssa tehdyn sopimuksen kautta pakotetut sulkemaan maansa ulkomaalaisilta, mutta nyt tämä sopimus ei ole enää voimassa. Näissä vaaleissa jotkut puolueet ovat turvautuneet erikoiseen taktikointiin, kun ne ovat asettaneet osan juuri valituista kansanedustajista ehdokkaiksi myös Euroopan parlamenttiin. Sellaiseksi, jonka toivotaan tulevan riittävän usein toistettuna sisäisesti todeksi. Mitä Tibetiin tulee, niin ovat ovet sielläkin jo avautuneet. Tänä vuonna 60 vuotta täyttävään Euroopan kirkkojen konferenssiin kuuluu noin 120 jäsenkirkkoa. Jotka itkien menevät kylvämään, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään. Uhkakuvien ja valheiden nopea levittäminen ja sitä kautta pelon nostattaminen käy teknisen kehityksen myötä yhä nopeammin. Viime vuosina Euroopassa ne ovat liittyneet erityisesti ääriliikkeiden nousuun, esimerkiksi antisemitismiin, sekä valheellisen informaation leviämiseen. Jumala on luvannut meille tulevaisuuden ja toivon. Ehkä sillä ei ole edes väliä. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen, Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa 9.5.1919. Hän ei salli jalkamme horjua. Tämä viesti on meitä suurempi. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 9.5. Jaettu yhteinen usko kantaa joka tapauksessa. toukokuuta vuonna 1950 julkisuuteen asiakirjan, joka osaltaan vaikutti Euroopan Unionin syntymiseen. Silloin uskallamme elää, tehdä hyvää ja taistella oikeudenmukaisuuden puolesta. Ei mitään vähempää. Euroopan hiilija teräsyhtiön perustamista käsitellyt asiakirja sivusi myös rauhan teemoja. Eurooppa tarvitsisi nyt uutta, vahvaa ja yhtenäistä rauhanliikettä. Äänestäjä saattaa etsiä ehdokkaansa Euroopan parlamenttiin ensisijaisesti niistä puolueista, jotka eivät pelaa vaaleissa tuplaehdokkailla. Taktikointi voi kääntyä myös näin toimivaa puoluetta vastaan. tärkeää on, että meillä on riittävä turva. Lopputulos voi olla päinvastainen, tuplaehdokkuudet saattavat vähentää vaaleihin liittyvää kiinnostusta. KOTIMAA | 9.5.2019 3. Hän hallitsee voimallaan iäti. Ehkä vastaus on: sekä että. Ja siellä missä on pelkoa, kasvaa myös väkivallan uhka. Hän antoi 9. Eurooppa tarvitsee rauhanliikkeen Erikoista vaalitaktikointia Europarlamenttivaaleihin on reilu kaksi viikkoa aikaa. EmiLia KarhU Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Vanhempina, isovanhempina, kummeina ja lähimmäisinä tehtävämme on antaa nuorille luottamus siihen, että elämä kantaa. ?. Robert Schuman totesi asiakirjassaan, että maailmanrauha voidaan turvata vain sellaisin luovin ponnisteluin, jotka pystyvät vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin. Tässä sodassa oli kuollut noin 62 miljoonaa ihmistä, joista siviilejä oli 37 miljoonaa. Koko maailma on vähitellen avautunut kristilliselle lähetystyölle. T änään vietettävän Eurooppa-päivän ajankohta liittyy ranskalaiseen valtiomies Robert Schumaniin. Toki eri tahoilla, esimerkiksi Euroopan kirkkojen konferenssissa, yritetään edistää pysyvää rauhaa. Vai onko teksti tarkoitettu lohdutukseksi ja kannustukseksi itselle ja muille. Rauhaan kohdistuvat uhkat ovat aina tavalla tai toisella todellisia. Niin kauan kuin on elämää, mikään umpikuja ei ole lopullinen. Euroopan kirkkojen konferenssin tehtävä on edistää kirkkojen yhteyttä, rauhaa ja ihmisoikeuksia. Saamme toimia sen välittäjinä riippumatta siitä, jaksammeko siihen aina itse uskoa. Toisen maailmansodan päättymisestä oli kulunut vasta viisi vuotta. On ollut vielä kaksi maata, jotka ovat aina viime aikoihin saakka pysyneet lähetystyölle suljettuina, ne ovat Afganistan ja Tibet. 1919 ???????. Eräs Tibetin ylimmistä papeista lähetti itse pyynnön eräälle lähetyssaarnaajalle tulla Tibetiin
– Katri Vappula Kankaanpään seurakuntaan ensimmäinen naispappi Kankaanpään seurakunta on saanut historiansa ensimmäisen naispuolisen papin, kun Jämijärven kappalaisen virkaan valittiin pastori Taina Karvonen. Kaksi miestä perui hakemuksensa jo aiemmin. Joillekin ne voivat olla myös syitä olla liittymättä partioon. Kyrkpressenin päätoimittaja erotettiin Ruotsinkielisen valtakunnallisen seurakuntalehden Kyrkpressenin päätoimittaja May Wikström on irtisanottu 15.4. Tuija PyhäRanTa ” Toivomme, että partio pitää kiinni hengellisyydestä. – May Wikström on hoitanut suhteita asiakkaisiin ja onnistunut uudistamaan lehteä, mutta vaikeat olosuhteet ovat johtaneet paineisiin organisaation sisällä, joten nykyisessä tilanteessa on parempi, että May ei jatka tehtävässä, Fontana Median hallituksen puheenjohtaja hans Boije sanoi Hufvudstadsbladetille. Oman maailmankatsomuksen etsiminen ja myönteinen asenne hengellisyyteen ovat jatkossakin partion arvoja. Oikea kirjoitusasu on avalokite?vara. Jutun olivat kirjoittaneet Olli Seppälä ja Tuija Pyhäranta. Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Maria Ruohola kertoo, että tavoitteena on muodostaa lupaus, joka olisi sanamuodoiltaan nykyistä ”laveampi”. Parhaillaan muotoiltavassa uudessa lupauksessa saatetaan viitata omaan vakaumukseen tai hengelliseen kasvuun, mutta on myös mahdollista, ettei siinä viitata uskontoon millään tavalla. – Lisäksi kehitämme koko ajan partio-ohjelmaa katsomuskasvatuksen näkökulmasta. Viime vaiheessa jäljelle jäi kaksi naispuolista hakijaa. Oikaisu Kotimaan (2.5.) mielipidepalstalla buddhalaisen valaistumisolennon nimi oli vääntynyt virheelliseen muotoon. Kotimaa24:lle Rainerma perusteli esitystään sillä, että uudella hakukierroksella virkaan olisi saatu suurempi hakijajoukko. uutiset | lyhyesti | | partio ja kirkko | ”L upaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa [ikäkauden] ihanteita ja olla avuksi toisille.” Näin kuuluu nykyinen partiolupaus. Virkaa haki kaksi miestä ja kaksi naista. | Kuva: Eeva-Kaisa Heikura / Kirkon kuvapankki na. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle. Wikström oli Kyrkpressenin päätoimittaja ja Fontana Median toimitusjohtaja. Suomen Partiolaisilla on yhteistyösopimus sekä Suomen evankelis-luterilaisen että ortodoksisen kirkon kanssa. Oman maailmankatsomuksen etsiminen ja myönteinen asenne hengellisyyteen ovat jatkossakin partion arvoja, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Maria Ruohola lupaa. Suomen Partiolaiset on kuitenkin parhaillaan uudistamassa partiolupausta ja peruskirjaa. KOTIMAA | 9.5.2019 4. Taustalla on suomalaisen uskonnollisuuden monimuotoistuminen ja toisaalta maallistuminen. Ymmärrän, että nykyinen partiolupaus, jossa Jumala on kirjoitettu isolla J-kirjaimella, koetaan kattojärjestössä rajoittavana. Maria Ruoholan mukaan osa partiolaisista kokee partiolupauksen ja jotkin muut kristilliset tavat hankaliJumala saattaa jäädä pois partiolupauksesta maallistuminen | Suomen Partiolaiset uudistaa partiolupauksen ja partion peruskirjan. Asiasta kertoi ensimmäisenä Hufvudstadsbladet. Kirkkohallituksen partiosta vastaavan asiantuntijan Katri Vappulan mukaan yhteistyö on tiivistä eikä sen määrässä ole tapahtunut mainittavaa muutosta. – Partion peruskirja ja partiolupaus ovat kokonaisuus. Myös partiolupauksen ja peruskirjan uudistustyöhön liittyen Suomen Partiolaiset ovat kuulleet kirkkoa. – Kirkon viesti on, että toivomme positiivisen uskonnonvapauden säilyvän partioliikkeessä ja että partio pitää kiinni siihen kuuluvasta hengellisyydestä, Vappula sanoo. Noin 80 prosenttia lippukunnista on solminut taustayhteisösopimuksen paikallisen luterilaisen seurakunnan kanssa. – Tällöin hengellisyys ja elämän totuuden etsiminen osana partiotoimintaa tulisi sanoitettua muualla peruskirjassa, Ruohola sanoo. Neuvosto päätti kuitenkin äänin 5–4 valita kappalaisen heti. Partiolupauksen uudistamisen lisäksi partio pyrkii Maria Ruoholan mukaan viestimään jatkossa aiempaa selvemmin esimerkiksi siitä, onko lippukunnalla taustayhteisönä jokin uskontokunta ja miten se näkyy lippukunnan toiminnassa. Tämä ei Vappulan mielestä kuitenkaan välttämättä vaadi, että Jumala mainitaan partiolupauksessa. Jatkossa partiolupauksessa ei todennäköisesti enää mainita Jumalaa. Kankaanpään kirkkoherra Keijo Rainerma esitti Jämijärven kappelineuvostolle, että tuomiokapitulia pyydettäisiin julistamaan virka uudelleen haettavaksi. Saman lehden uutisessa Sri Lankan terrori-iskusta oli väärä kirjoittajatieto. Uudet versiot on tarkoitus hyväksyä lopullisesti jäsenkokouksessa syksyllä 2020. Partion peruskirjassa partion arvoiksi mainitaan myönteinen asenne uskontoon, hengellisyyden etsiminen sekä eläminen oman hengellisen vakaumuksen ja yhteisön mukaisesti
” Kapitulin mukaan piispaan liittyvä negatiivinen julkisuus on ollut omiaan vahingoittamaan kirkon uskottavuutta eettisenä toimijana. Korhosella on kapitulin kokouksissa läsnäoloja puheoikeus. Meri Toivanen Tuomiokapituli käsitteli piispansa saaman sakkotuomion esteellisyys | Hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen suljettiin keskustelun ulkopuolelle. Hän valittaa jääväämisestä hallinto-oikeuteen. Päätöksessä huomautettiin, että piispan virassa on syytä kiinnittää erityistä huomiota eettisyyteen ja esikuvallisuuteen. Korhonen on kiinnittänyt julkisuudessa toistuvasti huomiota Laajasalon yritystoiminnan epäselvyyksiin. Laajasalon yritystoimintaan liittyviä menettelyitä pidettiin kuitenkin moitittavina. Helsingin tuomiokapituli ei määrännyt Teemu Laajasalolle seurauksia tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta. Tämä koskee myös piispaa. Saario sanoo Kotimaalle, että kapitulin istunnot ovat suljettuja eikä hän näin ollen voi kommentoida siellä käytyjen keskustelujen sisältöä. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä syyttäjä on valittanut siitä hovioikeuteen. | helsingin hiippakunta | H elsingin tuomiokapituli käsitteli viime viikolla pitämässään kokouksessa piispa Teemu Laajasalon saamaa tuomiota tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta. Päätöksen mukaan tuomiota ei voida pitää esteenä pappisviran eikä piispan viran hoitamiselle. Johanna Korhosen tavoin myöskään Teemu Laajasalo ei ollut paikalla asiaa käsiteltäessä. Olin siten kaikista vähiten jäävi. Korhonen mainitsee Ruotsin kirkossa toiminnassa olevasta lautakunnasta, joka valvoo piispojen viranhoitoa. |K uv a: Vil le Pa lon en |K uv a: M ar kk u Pi hl aj a KOTIMAA | 9.5.2019 5. Hän aikoo tehdä vastaavasta käytännöstä aloitteen ensi syksyn kirkolliskokoukselle. – Minä olin paikalla olleista ihmisistä ainoa, joka ei ole Laajasalon suora alainen tai hänen kaitsennassaan pappina ja jonka ura tai elanto ei liity kirkkoon mitenkään. – Pidän suurena ongelmana, jos vaaleilla valittu luottamushenkilö menettää oikeutensa osallistua päätöksentekoon sen jälkeen, kun hän on osoittanut kritiikkiä virkamiesten toimintaa kohtaan, Korhonen sanoo. Tuomiokapituli korosti päätöksessään, että Laajasalon saama tuomio ei liity pappisviran hoitoon eikä Laajasalon työhön piispana. Korhonen aikoo valittaa jääväämisestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Äärimmillään henkilö voidaan määrätä menettämään pappisvirkansa. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtajaa Johanna Korhosta kapituli piti esteellisenä osallistumaan keskusteluun. Tuomiokapitulin päätös vetoaa asiassa hallintolain kohtaan, jonka mukaan virkamies on esteellinen, ”jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu”. Kapituli arvioi piispan ja papin toimintaa tämän viranhoidosta käsin. Hän kertoo kysyneensä kokouksessa, mikä ”muu erityinen syy” voisi olla. Korhonen sanoo pitävänsä mahdottomana tilannetta, jossa piispalle mahdollisesti langetettavista rangaistuksista päättävät piispan omat alaiset. – Kapitulin lakimiesasessori Ritva Saario sanoi, että asia henkilöityy minuun, koska olen toistuvasti esittänyt kritiikkiä Laajasaloa kohtaan myös julkisuudessa, ja siksi minun voidaan katsoa olevan Laajasalon ”vihamies” ja sellaisena jäävi eli esteellinen. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi maaliskuussa Helsingin piispana nykyisin toimivan Laajasalon 20 päiväsakkoon tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta vuosina 2014–2017. Kapituli kuitenkin totesi, että piispaan liittyvä negatiivinen julkisuus on ollut omiaan vahingoittamaan kirkon julkisuuskuvaa ja uskottavuutta eettisenä toimijana. Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen poistui kapitulin istunnosta Laajasalon asian käsittelyn ajaksi, sillä istunto katsoi hänen olevan esteellinen osallistumaan käsittelyyn. Kapituli merkitsi tuomion tiedoksi eikä katsonut sen johtavan seurauksiin
Pyhän paastokuukauden aikana paastoavan muslimin ei tulisi laittaa suuhunsa mitään auringonnousun ja -laskun välisenä aikana. maailmalta Muslimit rukoilivat Istiqlalin moskeijassa Indonesian Jakartassa ramadanin alkaessa viime sunnuntaina 5.5. Kirjeessä Franciscuksen arvioidaan opettavan harhaoppisesti ja kieltävän katolisen opetuksen avioliitosta, seksuaalisuudesta, moraalilaista, armosta ja syntien anteeksiantamisesta. Puhelinhaastatteluina vuonna 2017 toteutettu tutkimus käsittelee kirkollisveron asemaa Länsi-Euroopassa. Siellä 88 prosenttia kirkollisveron maksajista kertoo aikovansa maksaa veronsa jatkossakin. Kirjeen ovat allekirjoittaneet muun muassa dominikaani-isä Aidan Nichols ja professori John Rist. Vain Tanskassa kirkollisveron maksuhalukkuus on vielä vakaampaa kuin Suomessa. ”Rakkauden ilo”). Näiden opinkohtien rikkomisen katsotaan kytkeytyvän siihen suopeuteen, jolla Franciscus on allekirjoittajien mielestä suhtautunut ”seksuaalisiin synteihin ja rikoksiin” syyllistyneisiin piispoihin ja muihin pappeihin. Pew: Kirkollisverolla on Länsi-Euroopassa vahva asema Suomalaisista kirkollisveron maksajista 87 prosenttia aikoo maksaa kirkollisveroa myös jatkossa, kertoo amerikkalaisen tutkimuskeskus Pewn raportti. Toisaalta Ruotsissa vain 65 prosenttia ja Tanskassa 75 prosenttia kirkollisveron maksajista identifioituu kristityksi. KOTIMAA | 9.5.2019 6. Pewn raportin kirjoittajia ihmetyttää se, että monet uskonnottomat tai muuten harvoin kirkon toimintaan osallistuvat maksavat kirkollisveroa. Siinä traditionaalisen katolisen opetuksen vastaisesti raotettiin ovea sille, että eronneet ja uudelleen avioituneet katolilaiset päästettäisiin ripittäytymään ja ehtoolliselle. Yksi niistä on perheja avioliittokysymyksiin keskittyvä apostolinen kehotuskirje Amoris laetitia (suom. Molemmat ovat englanninkielisen katolisen maailman tämän hetken tunnetuimpia teologeja. Gregoriaanisessa kalenterissa ramadanin ajankohta siirtyy joka vuosi noin 11 päivää taaksepäin. | Kuva: Veri Sanovri / Eyevine / Lehtikuva Paavi Franciscusta syytetään harhaoppisuudesta Joukko katolisen maailman tunnettuja vaikuttajia on julkaissut katolisille piispoille osoitetun avoimen kirjeen, jossa väitetään paavi Franciscuksen olevan harhaoppinen. Tänä vuonna paasto päättyy tiistaina 4.6. Suomessa, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä useampi kuin yhdeksän kymmenestä kirkollisveron maksajasta sanoi olevansa kristitty. Kirjoittajien mukaan yksi selitys voi olla se, että Euroopassa kirkot nähdään julkisten palveluiden järjestäjinä ja monet eurooppalaiset kokevat yhteisen hyvän tukemisen verojen kautta velvollisuudekseen. Kirjeen taustalla on jo joitakin vuosia jatkunut tyytymättömyys paavin eräisiin kannanottoihin ja linjauksiin
Kirkolliskokous keskusteli myös aloitteesta, jonka mukaan kokonaiskirkon, seurakuntien ja seurakuntayhtymien luottamushenkilöille ja työntekijöille pitäisi laatia ohjeet sidonnaisuuksien ilmoittamiseksi. Freija Özcan Kirkkopäivillä keskustellaan kirkon suhteesta oikeistopopulismin nousuun | kirkolliskokous | demokratia | Kello kymmenen jumalanpalvelukselta halutaan purkaa etulyöntiasema. Kuva on syksyltä 2018. Vanhemmat haluavat pyytää kummeja jo olemassa olevista sosiaalisista verkostoistaan, joten aloitteen allekirjoittajat eivät näe seurakuntien ”kummipankkeja” ratkaisuna ongelmiin. S uomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous on koolla Turun kristillisellä opistolla tämän viikon tiistaista perjantaihin. Esityksessä kirkkojärjestystä ehdotettiin muutettavaksi niin, että seurakunnilla olisi velvoite perustaa nuorten vaikuttajaryhmiä. Kotimaa-lehden isännöimällä ”Uusien piispojen kyselytunnilla” aiheesta ovat keskustelemassa Espoon piispa Kaisamari Hintikka, Porvoon valittu piispa Bo-Göran Åstrand ja Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori Tommi Kotonen, jolta ilmestyi viime vuonna kirja Politiikan juoksuhaudat. Myös kristillisdemokraateissa tapahtuu aatteellista lähentymistä kansallismielisyyteen ja maahanmuuttokriittisyyteen”, Saarinen pohtii. Kummiudelle kirkossa asetettujen vaatimusten takia kummeja on kuitenkin vaikea löytää. Niiden kautta huolehdittaisiin nuorten kuulemisen ja osallisuuden toteutumisesta. Toinen edustaja-aloite koski jumalanpalveluksen ajankohdan vapauttamista. Kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto voi perustellusta syystä päättää, että kellonaika on säännöllisesti jokin muu. Tällä hetkellä kastettavalle lapselle riittää yksi kummi, jos kirkkoherra tämän hyväksyy. Saarinen on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi oikeistolaisen Oikea Media -nettilehden suhteeseen konservatiivikristittyihin. Kokousviikolla on ollut määrä käsitellä hallintovaliokunnan mietintöä hiippakuntarajojen tarkistamisesta. Saarisen mukaan tämän tarkoituksena on saattaa kaikki erilaiset konservatiivit yhteen. Kyseessä ei ole mikään eliittiä vastustava unohdetun kansan karvalakkilähetystö, vaan osa kirjoittajista on tohtoreita ja professoreita. Saarinen kommentoi aihetta Helsingin yliopiston sivuilla 15. Lehti nostaa Saarisen mukaan esiin herätyskristillisiä kirjoittajia. Kummiuden vaatimusten keventämistä ehdottaneessa aloitteessa todettiin, että kummius on osa nuorten aikuisten sosiaalista verkostoa. Siihen, että lapsella olisi yksi luterilaiseen kirkkoon kuuluva, kastettu ja konfirmoitu kummi, ei siis tarvittaisi enää kirkkoherran päätöstä. kirkosta ja oikeistopopulismin noususta. Viikon ohjelmassa oli myös lähetekeskusteluja useista edustaja-aloitteista. Aloitteessa esitettiin, että pykälästä luovutaan kokonaan, koska aika on ajanut sen ohi. Kirkkoherra voi päättää ajankohdan siirtämisestä yksittäistapauksessa. Meri Toivanen Seuraa kirkolliskokouksen keskusteluja ja päätöksiä Kotimaa24:stä ja ensi viikolla ilmestyvästä Kotimaasta. huhtikuuta. Lähetekeskusteluun oli määrä tulla myös kirkkohallituksen esityksen nuorten osallisuuden kehittämisestä kirkon hallinnossa. Päiväjumalanpalvelus olisi jatkossakin pidettävä seurakunnan kirkossa aina sunnuntaisin. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 9.5.2019 7. Kirkkojärjestyksessä todetaan, että seurakunnan pääjumalanpalvelus aloitetaan kello 10. Kevätistunnossa keskustelua kummeista ja messusta Kirkolliskokousviikon ohjelmassa on keskustelua keskushallinnon budjeteista ja nuorten vaikuttajaryhmistä. Keskustelun innoittajana on professori Risto Saarisen huomio siitä, miten uusoikeisto niputtaa retoriikassaan yhä useammin politiikan ja uskonnon. Kirkkopäivien Uusien piispojen kyselytunnilla keskustelua aiheesta herättelevät päätoimittaja Mari Teinilä ja toimituspäällikkö Freija Özcan. Nuorten käytännön elämään edustajien on määrä päästä torstai-iltana, jolloin ohjelmassa on kirkolliskokousedustajien ja nuorten tapaaminen turkulaisessa nuorten taideja toimintatalo Vimmassa. Muutos kuitenkin vapauttaisi seurakunnat toteuttamaan omia visioitaan. ”Suomen kontekstissa pohdin sitä, voisivatko esimerkiksi perussuomalaiset saada merkittävää kannatusta konservatiivikristittyjen suunnalta. Äärioikeistoliikkeet Suomessa kylmän sodan aikana. Tilaisuuteen saapuu noin 30 nuorta eri puolilta Suomea. He edustavat älyllistä uusoikeistoa, joka haluaa itse ottaa eliitin pelikenttää haltuun”, Saarinen sanoo. ”Tutkimukselle Oikea Media tuottaa koko ajan kirjallista traditiota ja dokumentaatiota suomalaisen uusoikeistolaisen identiteettiliikkeen ja konservatiivikristittyjen lähentymisestä. Allekirjoittajat esittävät yhden kummin käytännön virallistamista. Lähetekeskustelut käytiin Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomuksista sekä Kirkon keskusrahaston ja eläkerahaston tilinpäätöksistä. Jyväskylän Kirkkopäivillä puhutaan perjantaina 17.5
Muslimiäänioikeutetuista joka kuudes puuttuisi listoilta, Tapio Tamminen kertoo. Islam ja kristinusko eivät heidän mukaansa kuulu Intiaan, Tamminen sanoo. Ongelman ydin on Tammisen mukaan juuri näissä ideologisissa lähtökohdissa, jotka Intian kansanpuolue BJP on omaksunut. Tamminen on kulttuuriantropologi, filosofian tohtori ja tutkija, joka on vuosia seurannut Intian kehitystä. Intia näyttää 2000-luvulle tultaessa valinneen kuitenkin toisen tien. – Ei ole yllätys, että vainot kristittyjä ja muita vähemmistöjä kohtaan ovat lisääntyneet hänen hallituskaudellaan, Intian tuntija Tapio Tamminen sanoo Kotimaalle. Etelän Keralassa kristittyjä on suhteellisen paljon, ja olot ovat aivan toisenlaiset. Daliteista keskimääräistä suurempi osa on kristittyjä, joita Intiassa arvellaan olevan noin 30 miljoonaa. Muslimeja on 195 miljoonaa ja hinduja 982 miljoonaa. John Samuelin nimi on muutettu turvallisuussyistä, eikä hän halua esiintyä kuvissa. Virallisesti Intiassa on uskonnonvapaus ja hyvä perustuslaki, joka takaa tasa-arvon kaikille. Jos BJP säilyttää valta-asemansa vaaleissa, se ei tiedä hyvää vähemmistöille, Samuel toteaa. Hän viittaa kaksi vuotta sitten yhdysvaltalaisen PEW-tutkimuskeskuksen tutkimukseen, jossa vertailtiin 198 maata. päivä alkaneet ja useita viikkoja jatkuvat vaalit ovat maailman suurimmat demokraattiset vaalit, vaikka tarkkailijoiden mukaan demokratian toteutumisessa onkin vakavia puutteita. Käytännössä perustuslakia ei kuitenkaan noudateta, kastijärjestelmä on yhä voimassa ja kansallismieliset hindut ajavat Intiaa hinduvaltioksi, Hindustaniksi, jossa ei ole tilaa muslimeille eikä kristityille. Intian parlamenttivaaleissa äänioikeutettuja on noin 900 miljoonaa. Vaikein tilanne kristittyjen kannalta on Pohjois-Intian hinduvyöhykkeellä. Vainottuja kristittyjä auttavan Open Doorsin seminaarissa hän edustaa Intian kristittyjä ja kertoo viime vuosien synkästä kehityksestä ja lisääntyvistä ihmisoikeusloukkauksista. – Intiassa onkin vaalien alla kampanjoitu, että ihmiset kävisivät tarkistamassa rekisteröintinsä. Muutoksen taustalla on hindunationalistinen liike, jota Intian kansanpuolue BJP tukee. Open Doors -järjestön kansainvälinen kristittyjen vainoista kerkristittyjen vainot | Hindunationalistisen Intian kansanpuolueen BJP:n valtakausi on merkinnyt kristittyjen vainon voimakasta lisääntymistä Intiassa. Tamminen huomauttaa, että 1,3 miljardin asukkaan Intia on valtava maa, jossa osavaltioiden välillä on suuria eroja. Hän on saanut ideologisen kasvatuksensa puolisotilaallisessa hindunationalistisessa RSS-liikkeessä. – Kehitys on ollut nähtävissä pidempään. – On arvioitu, että 30 miljoonaa muslimiäänestäjää puuttuisi kokonaan vaalilistoilta. Pääministerinä vuodesta 2014 toiminut Narenda Modi hankki kannuksensa Gujaratin osavaltion johtajana. Daliteista eli kastittomista puuttuisi 40 miljoonaa nimeä. Koko hindunationalistinen ideologia perustuu voimakkaaseen vastakkainasetteluun niin sanottuja ei-intialaisia uskontoja ja erityisesti seemiläisiä uskontoja kohtaan. Intiassa daliteja on noin 200 miljoonaa. Gandhi on ollut sekä Martin Luther Kingin että Nelson Mandelan esikuva. Vuoden 2014 vaaleissa BJP sai enemmistön Intian parlamentissa eli Lok Sabhassa, jossa on 543 paikkaa. – Ulospäin pääministeri Narendra Modi haluaa näyttää, miten Intian talous kukoistaa ja köyhien olot paranevat, mutta todellisuus on toisenlainen. Intia oli näistä neljänneksi suvaitsemattomin suhteessa muihin uskontokuntiin. uutiset | intia | H istoriallisesti Intiaa pidetään rauhallisen rinnakkainelon mallimaana 1900-luvun alussa eläneen Mahatma Gandhin viitoittamalla tiellä. Maassa käydään parhaillaan maailman suurimmat poliittiset vaalit, joissa ratkaistaan myös suhde uskonnollisiin vähemmistöihin. Paljolti Gandhin ansiosta Intia itsenäistyi vuonna 1947. – Tapio Tamminen Hindunationalismin nousu ajaa kristityt ahtaalle KOTIMAA | 9.5.2019 8. – Hindunationalistit julistavat, että muslimit menkööt Pakistaniin ja kristityt hautausmaalle, John Samuel sanoo. – Intia ei ole se miltä se näyttää, intialainen John Samuel sanoo Open Doors -järjestön seminaarissa Ruotsin valtiopäivillä. Huhtikuun 11. Modi oli jopa Yhdysvaltain terroristilistalla vuoteen 2014 asti. Myös lehdistönvapaus on Intiassa kaventunut. ” Hindunationalistinen ideologia perustuu voimakkaaseen vastakkainasetteluun niin sanottuja ei-intialaisia uskontoja ja erityisesti seemiläisiä uskontoja kohtaan
Intia luokitellaan nyt maaksi, jossa kristityt kokevat ”äärimmäistä vainoa”. Intia sai 83 pistettä sadasta, kun listan ykkösellä Pohjois-Korealla ja kakkosena olevalla Afganistanilla on kummallakin 94 pistettä. Seksuaalista väkivaltaa käytetään Intiassa aseena uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan. – Eräs kristitty nostettiin aasin selkään ja häntä hakattiin ja nöyryytettiin. Vuoden 2019 vaalit ovat tärkeä vedenjakaja.” Jotta Intia voisi kutsua itseään maailman suurimmaksi demokratiaksi, tarvitaan Open Doorsin mukaan pikaisia voimakkaita toimia. Poliisien virallisissa raporteissa ei Samuelin mukaan eri uskontoihin kohdistuvaa väkivaltaa eritellä. Ruotsin Open Doorsin pääsihteeri Peter Paulsson kirjoittaa maaliskuun lopulla julkaistun 30-sivuisen raportin saatteessa muun muassa näin: ”Tämä raportti on satojen miljoonien ihmisten hätähuuto maailman suurimmasta demokratiasta. | Kuva: Amit Dave / Reuters / Lehtikuva KOTIMAA | 9.5.2019 9. RSS taistelee vain intialaisille kuuluvan Hindustanin puolesta. Kristittyjen omaisuutta tuhotaan ja kirkkoja rikotaan ja jopa poltetaan. Ihmisoikeuksia tarkkailevien järjestöjen raportit kertovat muuta. Vaalitulokset on määrä julkaista 23.5. John Samuelin mukaan väkivalta pastoreita ja kirkonjohtajia kohtaan saa ihmiset pelkäämään ja jopa välttämään jumalanpalveluksiin osallistumista. Vuonna 2014 Intia oli 50 pahimman maan joukossa sijalla 28. ”Intian kristityillä ja muihin uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvilla on suuri vaara joutua väkivallan, vandalismin, syrjinnän uhriksi ja menettää omaisuutensa eikä heillä ole samoja oikeuksia lain edessä. Väkivallanteot kristittyjä kohtaan nelinkertaistuivat Intiassa vuosien 2014–2017 aikana. Tänä vuonna se on ensimmäistä kertaa noussut sijalle 10. Kristityiksi kääntyneitä intialaisia on painostettu osallistumaan näihin seremonioihin ja ”palaamaan kotiin”. saakka. Kristityt saatetaan eristää kyläyhteisöstä, vesi katkaistaan, lapset eivät pääse kouluun ja perheet jäävät ilman avustuksia. Näin tilastot vääristyvät ja virallisesti voidaan väittää, ettei ongelmaa ole. Syrjinnän ja vainon muodot ovat moninaisia. tova raportti World Watch List laittaa maailman valtiot järjestykseen sen mukaan, millaista kristittyjen on elää niissä. Ghar Wapsi tarkoittaa kotiinpaluuta. Aasia pidetään Intiassa alempiarvoisena eläimenä, John Samuel kertoo. Intian parlamenttivaalit alkoivat 11.4., ja ne jatkuvat 19.5. Paikalliset viranomaiset saattavat osallistua sortoon. Kaj aalto Naiset jonottivat äänestämään Sirohin kaupungissa luoteis-Intiassa viime viikon maanantaina. Paikalliset viranomaiset eivät suojele heitä ja monissa osavaltioissa viranomaisten asenne johtaa siihen, että uskonnolliset vähemmistöt ovat vapaata riistaa”, Open Doorsin raportti toteaa. Samuel on saanut raportteja äärihindujen toimeenpanemista pahoinpitelyistä, jotka tehdään niin, ettei ulkoisia merkkejä juuri näy, mutta munuaiset ovat vahingoittuneet ja henkilö on kuollut. Poliisi ei edes aina noteeraa vähemmistöihin kohdistuvia vääryyksiä. Kristittyjä syytetään käännyttämisestä Äärihindujen puolisotilaallinen järjestö RSS järjestää hindulaisuuteen kääntyneiden juhlia, Ghar Wapsi -seremonioita
Haastamme seurakunnat eri puolilla Suomea kaupunkien ja kuntien mallin mukaiseen nuorten läsnäoloja puheoikeuskokeiluun hallintoelintensä kokouksissa sekä nuorten vaikuttajaryhmien perustamiseen. ovat valmiita sitoutumaan kirkkoon, joka on uskollinen sanomalleen ja samalla toimissaan nykyaikainen, yhdenvertainen ja jäsenistöään kuunteleva. Tästä kirkon tulisi olla äärimmäisen huolissaan. Tällaisten nuorten vaikuttajaryhmien soisi olevan käytössä kaikissa seurakunnissa. On selvää, että kirkon toimintaympäristö on muuttunut kaupungeissa perustavaa laatua olevalla tavalla. 8 € Koko päivän lippu alk. Ennen kaikkea nämä toimet viestisivät kirkon nuorille jäsenille, että heidän jäsenyytensä on tärkeää, arvokasta ja merkittävää kirkolle ja sen tulevaisuudelle. vivamonraamattukyla.fi Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh. Siksi tarvitaan erityisiä toimia nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Uutinen oli sinänsä hyvä lukea, että vaikka olin viime kaudella Helsingin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkoneuvostossa, ei korviini erinäisiä tilastoanalyysejä lukiessani kulkeutunut tätä tietoa, että juuri työikäiset miehet ovat eniten lähteneet kirkosta. Tähän mennessä seurakuntien ja kokonaiskirkon toimet nuorten osallisuuden lisäämiseksi ovat olleet melko vaatimattomia kirkolliskokouksen lukuisista kannustavista päätöksistä huolimatta. klo 14 pe 21.6. Kokeilulla annetaan nuorille aito mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Kokeilu konkretisoi elävällä tavalla lasten ja nuorten mielipiteiden huomioimisen heitä koskevia asioita käsiteltäessä. klo 14 19.–20.6. Nuoret ovat aliedustettuja kirkon päätöksenteossa ja nuoret aikuiset ikäluokka, joka eniten eroaa kirkosta. Kirkon omissa säädöksissä edellytetään, että seurakunnat kuulevat nuoria ja ottavat päätöksenteossaan huomioon päätöstensä vaikutukset lapsiin ja nuoriin. 15 € Raamattukylän musiikkinäytelmät 11.–12.6. Sodan jälkeiseen kirkkohistoriaan perehtyneenä tiedän, että kirkko oli 1940-luvun puolivälistä 1980-luvun alkuun kiinnostunut niin sanotusta työväenkysymyksestä. 0207 681 760 Paratiisin portit 17.–19.5. Kirkolla ei pitäisi ole varaa jättää nuorten ääntä kuulematta. Paratiisin portit alk. Suurissa kaupungeissa pyrittiin esimerkiksi työpaikkapappien toiminnalla tavoittamaan sellaista osaa väestöä, joka muuten ei kirkoissa käynyt kuin korkeintaan hautajaisissa. 18 €/aik., 4–12 v. klo 13 4.–8.6. klo 11 11.–12.6. 12 €/aik., 4–12 v. 25 €/aik., 4–12 v. klo 13 24.–25.5. Koko ajattelutapa siitä, miten ihmisiä kohdataan, pitäisi kääntää ylösalaisin. Kun ihmiset eivät enää tule kirkkoon, sen pitäisi mennä heidän luokseen arjen keskelle. klo 14 4.–8.6. Nuoret voitaisiin valita esimerkiksi omilla nuorisovaaleilla, joissa olisi myös luontevaa kokeilla sähköistä äänestämistä. klo 11 19.–20.6. Kotimaa (2.5.) kertoi, kuinka Helsingissä erityisesti miehet ovat joukolla jättäneet kirkon jäsenyyden. klo 11 su 26.5. Rovastikunnallista nuorisoparlamenttia on kokeiltu esimerkiksi Länsi-Helsingissä hyvällä menestyksellä. Kirkolliskokouksen päätettävänä on esitys nuorten osallisuuden kehittämisestä hallinnon eri tasoilla. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. TarJa lilJendahl nuorisosihteeri SaMi oJala toiminnanjohtaja, Nuori kirkko ry Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. klo 15.30 KOTIMAA | 9.5.2019 10. Tästä kirkon tulisi iloita ja olla ylpeä. klo 11 Mikä on ihmisen vastuu toisesta ihmisestä ja samalla koko luomakunnasta. Myös nuorten omia vaikuttajaryhmiä on kokeiltu esimerkiksi Uudessakaupungissa, Vihdissä ja Helsingissä. Tarvitaan rohkeita toimenpiteitä ja kokeiluja käytännön tasolle, jotta nuorten osallisuus olisi totta myös päätöksenteossa. Jotain voisimme ehkä oppia menneisyydestä. Siitä kertovat 16-vuotiaiden äänioikeus ja lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto seurakunnissa ennen yhteiskunnan muita toimijoita. Toisaalta kävi ilmi, että nuoret Nuoret mukaan kirkon päätöksentekoon ” Nuoret ovat aliedustettuja kirkon päätöksenteossa ja nuoret aikuiset ikäluokka, joka eniten eroaa kirkosta. 10 € Laupias samarialainen alk. Kirkko on ollut tässä jopa edelläkävijä. Jotain samaa ajattelua tarvittaisiin enemmän nytkin. klo 14 Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa on niin paljon pahuutta ja kärsimystä. demokratia | Toimet nuorten osallisuuden lisäämiseksi ovat olleet melko vaatimattomia kirkolliskokouksen lukuisista kannustavista päätöksistä huolimatta, kirjoittavat Tarja Liljendahl ja Sami Ojala. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Laupias samarialainen 24.–25.5. Seminaarissa nuoret olivat selkeästi sitä mieltä, että heillä on vaikutusmahdollisuuksia seurakunnan nuorisotyössä, mutta koko seurakunnan tasolla heitä ei kuulla, eikä heistä tai heidän näkemyksistään olla kirkossa kiinnostuneita. mielipiteet Miten kirkko voisi tavoittaa kaupunkilaisia. Ville JaloVaara dosentti, Helsinki E spoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit kokeilevat läsnäoloja puheoikeuden antamista nuorille lautakuntien kokouksissa. Huhtikuun alussa Tampereella nuorten tulevaisuusseminaarissa kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunta ja arkkipiispa saivat olla todistamassa nuorten halua ja kykyä olla mukana kirkon toiminnan kehittämisessä
Aloite hankkeelle voisi tulla vaikka piispoilta. Ne on hyväksytty tai torjuttu. Totuttujen toimintasuunnitelmien takana voi havaita perusidean ja ison suuntaviitan sille, miten ja miksi diakoniassa on toimittu. Hermann Kalmus Kirjoittaja on Pilistveren seurakunnan kirkkoherra. Suomessakin vähenevät kastettujen lasten ja konfirmoitavien nuorten määrät. Vastaavia ryhmiä eri nimikkeillä on silloin tällöin käytetty tuottamaan ratkaisuvaihtoehtoja kiperiin ongelmiin, paremmalla tai huonommalla menestyksellä. S euratessani Suomen seurakuntien rippikoulujen ja muiden leirien pitämistä täällä Pilistveressa jo viidettätoista vuotta olen ihmetellyt sitä osaamista, joka Suomen luterilaisen kirkon työntekijöillä on. Toisella reunalla mietitään sanktioita. Elämä jatkuu seurakunnissa. Kuka nuori on ja mitkä ovat hänen elämänsä keskeiset kysymykset. Myös diakonia on tämän muutoksen kourissa. Rippikouluun tulee hyvin erilaisia nuoria, joiden tausta, elämänkokemus ja maailmankäsitys ovat monenmuotoisia. Valkoinen savu nousee vasta, kun on löydetty ratkaisu. Enemmistö papeista kannattaa vihkimistä. sanni Junnila (Kotimaa 18.4.) osui oikeaan, kun hän muistutti Keskustelua tarvitaan Kiirastorstaina Ylen ohjelmassa Detta om detta stan saanila ja andré Wickström vitsailivat ristiinnaulitsemisella ja coca-colalla: Olisiko Jeesus ristillä, jos hänelle olisi pillillä tarjottu coca-colaa, sylkenyt sen pois jos se olisi ollut tai ei olisi ollut lightia. Viron kirkossa ei ole läheskään verrattavaa nuorisotyötä ja leirien pitämistä. Tilastolukujen pienentyessä vähenee yhteiskunnassa myös ymmärrys uskon perustotuuksista ja kristinuskon keskeisistä käsitteistä. Neuvostoliiton miehityksen aikana kiellettiin seurakunnilta kaikenlainen lapsija nuorisotyö. Tällainen pila loukkaa Suomessa eläviä ihmisiä, jotka itse ovat selvinneet kidutuksesta tai nähneet vanhempiensa tai lastensa tappamisen. Suuri joukko pappeja on vihkinyt tai on valmis vihkimään samaa sukupuolta olevia. Eihän eristäminen palvele ketään. En kirjoita tätä syyttäen Viron seurakuntia, vaan pohdin sitä, kuinka vaikeaa on jälleenrakentaa jotain, mikä on tuhottu uhalla ja väkivallalla. Systemaattista nuorisotyötä on eri muodoissaan noin kolmanneksessa seurakunnista. EU perusti aikoinaan sellaisen pohtimaan EU:n menestymisen edellytyksiä. mikä narratiivi. Se on uhkaskenaario kirkolle, jonka tulisi kyetä vastaamaan moniin suuriin haasteisiin. Hyödynnetään aiemmin esitettyjä ehdotuksia, Eila Helanderin raporttia ja muita. Pohdin myös sitä, miten yhteiskunnassa tiettyjä tapoja ja perinteitä on hyvin vaikea rakentaa uudelleen, kun ne ovat katkenneet. Valmisteltaessa rippileirikesää on syytä pohtia näitä peruskysymyksiä. Kirkon työntekijänä on minulla vastuu tarjota Raamattuun ja kirkon oppiin perustuvia vastauksia, mutta tehdä sitä myös nuorelle ymmärrettävillä sanoilla. Mahdollinen skenaario on, että keskustelua käydään kirkolliskokous kirkolliskokoukselta. Tätä taustakertomusta ei kovin usein muotoilla uusin sanoin, mutta nyt on syytä havahtua kysymään ja muotoilemaan selvin sanoin se, kuinka kirkossa yhteisvoimin toteutetaan Jeesuksen sanomaa Jumalan valtakunnasta. Miten kohtaamme ne nuoret, jotka tulevat leirille. Diakonian iso kertomus on oivaltava suuntaviitta ja toimintamalli muutoksessa. Äänestysvoitto voi tulla pienellä erolla, mutta voittaja yleensä saa kaiken, myös voitonriemun vastustajan murskaamisesta. Olen täysin vakuuttunut siitä, että kristinuskon keskeiset opetukset Jumalan luomakunnasta ja jokaisesta ihmisestä ihmeenä sen keskellä ovat jatkuvasti olennaisia käsitteitä ihmisen ja elämän ymmärtämiseksi. Rippileirejä pitävät yksittäiset seurakunnat. Tapio aalTonen kirkkovaltuutettu, Vihti Löytyisikö ratkaisu viisausprosessista. Olen ollut todistamassa kun nyrkillä isketään seinään, huudetaan pää tyhjäksi tai rikotaan paikkoja tahallisesti. Mistä siis on kysymys diakonian narratiivissa. Kari laTvus johtava asiantuntija, Kirkkohallitus ” Miten kohtaamme ne nuoret, jotka tulevat leirille. Kaikki olennaiset argumentit on jo käytetty. Vaikeaa on ymmärtää, miksi Jussi Halla-ahoa ei voisi haastaa vastaamaan puheistaan. Kirkon suhtautuminen tasa-arvoiseen avioliittolakiin vaikuttaa umpikujalta. Yksi ratkaisumalli on ollut Viisasten ryhmä. Missä on hyvän kokemuksen ja selvän opetuksen tasapainopiste. Piispa Teemu laajasalon suunnittelema keskustelu Kirkkopäivillä on todella tarpeellinen juuri sellaisena kuin se on hahmoteltu ”Mistä saa puhua, mille saa nauraa”. Köyhät kuuluvat Jeesuksen seuraajien matkajoukkoon, ja siksi kirkon on kohdistettava aina uudestaan erityishuomio niihin, jotka kärsivät eniten. liisa Tuovinen rovasti, Järvenpää tarpeesta puhua uskosta selvin sanoin. Usein apuun on tarvittu Ahtisaarta, CMI:tä tai jotakuta muuta tahoa, joka on kyennyt fasilitoimaan osapuolten dialogia ja kaivamaan esille kriisin taustoja. Olen aina arvostanut sitä, miten nuorisotyönohjaajat ja papit käsittelevät rauhallisesti näitä tilanteita, leiri pidetään käsissä ja toiminta jatkuu. On virallinen tapa toimia, ja on epävirallinen ja puolivillainen, joka kuitenkin melko pian puolivirallistuu. Kirkko voisi samassa hengessä käynnistää oman viisaus-, dialogitai sovitteluprosessinsa. peruskysymykset KOTIMAA | 9.5.2019 11. Leirit, joita pidetään, eivät ole nuorten rippileirejä, vaan niihin osallistuvat aikuiset. Viron kirkossa ei ole yhtäkään täysiaikaista nuorisotyönohjaajaa. Työtä tehdään suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyönä. Sen ainoana tavoitteena on löytää ratkaisu, jossa jokainen osapuoli oikeutettuine huolineen tuntee tulleensa kuulluksi. Maailmalla on ennenkin ollut viheliäisiä konflikteja, jotka kuitenkin ovat ratkenneet. Pahimmillaan kyseessä on pitkä taistelu, joka rapauttaa kirkon uskottavuutta ja hidastaa päätöksentekoa. Missä on hyvän kokemuksen ja selvän opetuksen tasapainopiste. Päiväni murmelina -elokuvassa päähenkilö herää yhä uudelleen samaan päivään. Yhteiskunta muuttuu ja ihmisten tilanteet sen mukana
Kymintehtaan ja Kuusaansaaren paperitehtaan perinteitä jatkaa nykyisin Kymin paperitehdas, joka kuuluu UPM-Kymmene Oyj:lle. Punaisten ja valk oisten seurakunta Etualalla vanhoja tehdaskiinteistöjä, joille on löytynyt uudenlaista yritysja kulttuurikäyttöä. reportaasi KOTIMAA | 9.5.2019 12. Henkilöstöä tehtaalla on reilut kuusisataa. Taustalla näkyy Kuusankosken keskusta siltoineen ja kirkkoineen
Ennen kunnan syntyä perustettiin seurakunta. TeksTi ja kuvaT: MarTTi kivisTö KOTIMAA | 9.5.2019 13. Punaisten ja valk oisten seurakunta Kuusankoski syntyi sata vuotta sitten valon ja varjon keskelle
Joukkohaudat oli kaivettu kentän eteläreunaan. Seurakunnan perustaminen Valkealan ja Iitin hiljaiselle takamaalle ei sujunut suinkaan ongelmitta. Kuusankosken kirkkoherra Kimmo Ylikankaan takana ovat kasvokuvat kaikista hänen edeltäjistään. Niinpä senaatin jo 1917 tekemä myönteinen päätös päästiin toteuttamaan vasta 1. Näitä aikoja varten meidät kutsuttiin, muurin aukossa seisomaan tämän kaupungin…” – Kuusankosken seurakunta syntyi silloisen Kymiyhtiön tahdosta, kertaa kirkkoherra Kimmo Ylikangas sadan vuoden takaisia tapahtumia. – Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta minä sitoudun siihen, että viha loppuu tähän, Simojoki toteaa. Niin kauan ovat isät taistelleet ja kuinka paljon äidit rukoilleet... Yksi iso rakennus on paikalta hiljan poistunut. Aalto singahti lukevan Suomen tietoisuu” Kuusankosken seurakunta syntyi silloisen Kymiyhtiön tahdosta. Simojoki kertoo yhteydestään säveltäjä Lasse Heikkilään. Kuusankoskelaisille omistettu laulu kajahtaa soimaan: ”Sukupolvet täällä yksi kerrallaan, on ennen meitä käyneet polkujaan. Oppaaksi tarjoutunut historioitsija Seppo Aalto näyttää ranneliikkeellä, miten ”Golgatan tieksi” kutsuttu kolmen kilometrin taival Kymintehtaan kellarilta suikersi sairaalanmäen alareunaa vanhan hautausmaan kulmalle ja sieltä alas. Oli aika tutustua toistensa tarinoihin – ja pyytää anteeksi. Täyden salin kansoittanut yleisö tähyää alttarille, jossa muusikko Pekka Simojoki osana EtCeteran konserttia astuu mikrofonin taakse. Oli ensin perustettava seurakunta ja vasta sen jälkeen kunta. Vanhat seurakunnat sekä myös tuomiokapituli hangoittelivat vastaan, ja kansalaissodan mainingit riepottelivat paikkakuntaa. Hiekkamonttujen tilalla on nyt tasainen kenttä. Syntyi Sovinto-musikaali. Kuusankosken Stöörinkankaalla punaisten teloituspaikalla vallitsee kirkkaan kevätpäivän autereinen hiljaisuus. Graniittisen muistokiven äärelle seisahtuva voi laatan teksteistä ymmärtää, miten lyhyt matka sivistyksestä onkaan tekoihin, jotka niin monet haluaisivat unohtaa. Miljöönä taustalla piirtyy Alvar Cavénin alttaritaulu Kristus Getsemanessa. toukokuuta 1919. S ata vuotta täyttävän seurakunnan arki-ilta Kuusankosken kirkossa. Tehdas olisi mielellään nähnyt uuden kunnan muodostuvan Kymiyhtiön, Kuusankosken ja Voikkaan teollisuuskylistä, joissa asui noin 12 000 ihmistä. – Kimmo Ylikangas reportaasi Sadan vuoden kavalkadi. KOTIMAA | 9.5.2019 14. Hänen isänsä pikkuserkku oli IKL:n miehiä, Heikkilän isänisänisä taas punaisten agitaattori
Kapina tehtailla, Kuusankoski 1918 valittiin myös vuoden historiateokseksi. Pekka Simojoen ja EtCetera-kuoron majataloilta täytti maaliskuussa Kuusankosken kirkon. Kirvesmies-isä ja sukupolvet ennen häntä olivat niitä, joille tehdas antoi leivän. Neljänkymmenen metrin jälkeen Granqvist kompastui katajan juurakkoon, jolloin takaa ammuttu yhteislaukaus rapisi ylitse. Ehkä huikein niistä liittyy Verne” Tehtaan hiljentymisen myötä elämä alkoi hiipua. Kun noustaan mäelle Kuusankosken seurakunnan ensimmäiselle hautausmaalle, Aallon katse etsii opettaja Väinö Niinivaaran tummaa hautakiveä. Hän tyrkkäsi saattajansa nurin ja pinkaisi karkuun loivaan ylämäkeen. Paikalla sijaitsi sata vuotta sitten valtaisa hiekkakuoppa, jonka eteläreunalle oli kaivettu teloitettujen joukkohaudat. Tehtaan portti kohosi 150 metrin päässä kotitalosta. Kapinakirjaa nimittäin ryydittävät nimiluetteloiden ohella neulanterävästi kuvatut tositarinat. Pysähdyspaikka osoittautuu tarkkaan harkituksi. ri Granqvistiin, joka aseeseen tarttumatta keitteli punakaartissa soppaa tovereilleen. Simojoen iltaan tuoma laulu ja puheenvuoro julistivat sovintoa kaikesta vihasta. Vähän ennen teloituspaikkaa – itse asiassa Niinivaaran hautapaaden kohdalla – saattue pysähtyi, jolloin Granqvist oivalsi viimeisen mahdollisuutensa tulleen. Konsertti liittyi seurakunnan satavuotistapahtumiin. » KOTIMAA | 9.5.2019 15. Takaa kaikuivat laukausten äänet kuopan reunalta. teen viime vuoden puolella Tieto-Finlandia -palkinnollaan. Hän on lähtökohdiltaan paljasjalkainen kuusaalainen. Stöörinkankaan muistomerkki pystytettiin vuonna 2011. Niille päättyi myös tehtailta alkanut Golgatan tie, jonka tarinoita Seppo Aalto on historiakirjaansa dokumentoinut. Myös laskeutuva hämärä ja maaston muoto antoivat suojaa. Syytteitä tai tuomiota Granqvist ei keitoksistaan saanut, mutta yllättäen hän löysi itsensä astelemassa vangittuna kohti Stöörinkangasta. Tehtaalla ennen sotaa hän tapasi käydä johtajien kanssa jänismetsällä. Kun avustava palvelutyö kaartissa oli ohi, Granqvist ilmoittautui rohkeasti valkoisten esikuntaan. – Kun aikanaan kansalaissodan punaisten tutkijalautakunnassa istunut Niinivaara 1948 kuoli, koko Kuusankoski pysähtyi sulasta kunnioituksesta, Aalto sanoo
Olihan yritys monelle samalla kertaa myös turvasatama tarjoten koulut, terveydenhuollon, asunnon ja sosiaaliset riennot. Joukkohautoja pehmitettiin dynamiitilla. Hän suhtautui kunnioittavasti molempiin aatesuuntiin. Sille ruohonjuurella vastaan osuneelle surulle ja kärsimyksen määrälle ei Aalto aina tahtonut löytää sanoja. Suomen sisällissota oli aseellinen vallankumous itsenäisen ja demokraattisen valtion kumoamiseksi. Sekin oli paljolti Sireniuksen ansiota. Ennen virallisen sodan ja sen syyllisten tutkinnan alkamista ehti tapahtua paljon. Aalto sanoo kerran istuneensa saunan lauteilla Granqvistin kanssa. Arkkujen kanssa saapuneet omaiset pääsivät nuotioiden valossa tunnistamaan omaisiaan. Pitää myös muistaa, että naapurissa Kouvolassa valkoisia ammuttiin 125. Näin syntyi elävä, palkittu historiankirjoitus. Vielä kansalaissodan kestäessä monet jaksoivat uskoa, että asiat vain ratkeaisivat nopeasti ilman väkivaltaa. Myös punaiset tunsivat luottamusta seurakuntaa kohtaan. Punaisen sotilasjohdon organisoima oli yksilöityä ja pidättyvää, valkoisen puolen taas totaalista, pelkoa herättävää ja enemmän sattumanvaraista. Syntyi myös henkilökohtaisia kaunoja. reportaasi KOTIMAA | 9.5.2019 16. Ne olivat raskaita öitä, mutta niiden ansiosta monet läheiset voitiin saattaa siunattuun maahan Iittiin ja Valkealaan. Sodan jälkeen Granqvist ehti palata tapahtumapaikoille. Tuoreen kirjan punainen lanka oli valottaa Kouvolan alueen kansalaissotaa vähemmän esillä olleesta tehtaalaisen näkökulmasta. Aseenkantolupakin heltisi lopulta, sillä syytettä sen paremmin kuin tuomiota ei hänelle ollut koskaan julistettu. Aalto osoittaa ruokasalin pöytää, josta kauppaneuvos ja hänen työtoverinsa haettiin. Työläisväestön kristillisestä toiminnasta innostuneen Sigfrid Sireniuksen pitäessä sata vuotta sitten Voikkaan työväentalolla kokousta torvisoittokunta siirtyi tyylipuhtaasti Kansainvälisestä säestämään virttä Jeesus lähde elämän. Siksi Stöörinkankaalta ja Pien-Mattilasta alkoi kuulua maaliskuussa 1919 yöllisiä pamauksia. Täällä työväki ja kirkko eivät löytäneet samanlaista yhteyttä kuin Englannissa. Heistä nimekkäin oli työväestölle myöntyväisyyttä osoittanut toimitusjohtaja, kauppaneuvos Gösta Björkheim, jonka matka päättyi Korian sillalle. Punaisten väliaikaisia joukkohautoja ei sodan voittajienkaan mielestä voinut jättää ikuisiksi ajoiksi metsään. Tämä kertoi osaltaan siitä, että hyvin harva työväestön edustaja oli omaksunut jyrkkää marxilaista ateismia. Silti kirkkoherra Ylikangas ei usko, että moni liittyi punakaartiin siksi, että olisi tahtonut Suomeen Neuvosto-Venäjän kaltaisen yhteiskunnan, jossa ei olisi ollut sanantai uskonnonvapautta eikä demokratiaa. Toinen tuskien tie vaellettiin samoihin aikoihin Voikkaan palokunnantalolta Pien-Mattilan sorakuopille. Se oli harhainen unelma. Muotokuva ruokasalin seinällä nostaa mieleen kuvan patruunasta, joka omiensa keskellä ymmärsi myös tehtaalaisia. Väkilukuun suhteutettuna se oli enemmän kuin missään muualla. Aallon mukaan tutkimustyö ainakin osoitti punaisen ja valkoisen terrorin eron. Lempi Lindkvist on ollut ahkera järjestöihminen, jolle käsityöt ja neulominen ovat edelleen tärkeitä. Kansalaissodan jälkeen Kuusankoskella jumalanpalveluksiin osallistui 800 henkeä – sekä punaisia että valkoisia. Kuukauden aikana Kuusankoskella teloitettiin kaikkiaan 277 punaista. Ikävät tapahtumat haluttiin painaa unhon yöhön. Suomessa askeleet otettiin kuitenkin varovasti. Viikkojen piilottelun jälkeen ja tilanteen rauhoituttua Granqvist sai palata takaisin tehtaalle töihin – myös jänismetsälle. Tarinatkin saatiin talteen hieman ennen hänen kuolemaansa. Olkoonkin, että ne saattoi hetkessä työtaisteluun osallistumalla menettää. SeurakunKaino Lindström muistaa hyvin 110 vuotta toimineen, joskus lippulaivan paikkaa pitäneen Voikkaan paperitehtaan alasajon 2006. Yleisesti ottaen punakaartilaisia ei voinut pitää kirkonvastaisina. Luentokutsut ovat juoksuttaneet Aaltoa hengästymiseen asti pitkin talvea ja kevättä. Kuusankosken illassa hän kuvaili rajua muutosta, miten tehtaiden maailma näytti syrjäyttävän kaiken entisen. Vankileireillä kuoli lisäksi 106 tehtaalaista. Tehdaskierroksen lopulla pistäydymme ravintolana toimivassa entisessä Björkheimin kotitalossa aivan tehtaan kupeella
Veden partaalta voi erottaa lakkautetun tehtaan terävän profiilin. Hän vietti seurakuntapappina Iitissä yli 16 vuotta palatakseen kolmetoista vuotta sitten pitkien piippujen juurelle. talossa isännyyden. Joka vuosi nyt 15 000 jäsenen seurakuntaan muuttaa ja sieltä lähtee – sisäisen muuttoliikkeen kanssa – 700 henkeä. Jäsenmäärä on sittemmin laskenut prosentin vuosivauhtia ollen nyt 74. Myöhemmin tarina sai vahvistuksen, kun vieraan kivääri ja patruunat löytyivät läheisen talon ullakolta. Oli se ihan aitoa neuvottelua, jossa työlle haettiin oikeaa hintaa. Tilaa verkkokaupasta osoitteesta www.steipel.com 155 € nan arvostus näkyi Kuusankoskella pitkään. Nyt on toisin. Niin luodaan edellytyksiä perustehtävän hoitamiselle – kertoa kaikille Jeesuksesta, joka vie meidät taivaaseen. Pilkanmaa tulee vastaan vanhan Iitin puolelta. Kansalaissotaan hän ei osallistunut. Läheisesi muistomerkki ikuisesti suorassa... On vakavasti harkittava Kouvolan seurakuntayhtymästä luopumista ja yhden seurakunnan perustamista. Raha lähti karkaamaan muualle. Vielä 70-luvulla Kuusankoskella lähes kaikilla perheillä oli jokin yhdistävä tekijä tehtaaseen. Siellä hän pienenä poikasena näki oikean desantin, joka sotavuosina yritti ohjata viholliskoneita siltojen kimppuun. Varotoimena isoisä kuitenkin suksi Pyhäjärven yli Jaalan puolelle. – Se istutettiin, kun isovanhemmat 1913 muuttivat Jaalasta tänne. K u u s a n k o s ki kuuluu Kouvolan seurakuntayhtymään, jossa on 62 500 jäsentä. Nyt kirkossa kävijöiden luku jää usein alle sadan. Silti jumalanpalveluselämää jatkuvasti uudistetaan. Myöhemmin kuvaan tulivat myös marttojen ja lähetysompeluseuran kokoontumiset sekä toiminta maatalousseurassa. Siten pystymme kohtaamaan muuttuvan ajan haasteet parhaiten. Yhtä selitystä asialle ei löydy. S T E I P E L ® Perustusja oikaisutyökalu hautakiville • Huoleton • Helppo asentaa • Kertaostos • Turvallinen • Ikuisesti suorassa Routa kallistaa hautakiviä aiheuttaen hengenvaaran. Vuosiin liittyy myös läheisen Markan kylän rakentaminen. Ei ollut muuta tuloa kuin se, mitä maidosta ja lihasta saatiin. Vielä 1990-luvulla 95 prosenttia paikkakuntalaisista kuului kirkkoon. Kuusankosken erityispiirre on, että sinne tullaan ja sieltä lähdetään. Kuuluminen Iitin seurakuntaan tarkoitti Pilkanmaan torppareille pitkää matkaa Kausalaan muun muassa kirkollisverojen maksuun. Kyntö ja kylvö sujuivat, sillä työnteko ja käsityöt olivat suvussa peritty kunnia-asia. Pian oli edessä armeija ja ammattikoulu. Siksi oman seurakunnan synty nopeutti asioiden hoitoa. Kaino osoittaa tehdasalueen ilmakuvaa, missä oma lapsuuskoti sijaitsi. Kiveä ei tarvitse nostaa tai siirtää. Ylikangas itse syntyi 55 vuotta sitten Kuusankosken aluesairaalassa. Avioliiton päätyttyä ja äidin kuoleman jälkeen 1978 Lempi otti ” Kuusankosken erityispiirre on, että sinne tullaan ja sieltä lähdetään. – Omakaan hallintorakenne ei saa olla kiveen hakattu, kun paikallisuutta ei unohdeta. Ajasta ovat vieläkin muistona lihatiinu, kaksi kirnua ja iso separaattori. Pihalta avautuvan Kymijoen takaa voi nähdä sekä Voikkaan tehtaan että Oravalan kartanon. Ylikangas huomasi varsin pian, että ihmiset Iitissä ja Kuusankoskella olivat aina olleet hyvin samanlaisia. Lapsena Lempi kävi pyhäkoulua. – Poikasena menin tehtaalle putsariporukkaan ja sieltä poraushommiin. Voi teki kauppansa. Pilkanmaa säästyi kansalaissodan kärsimyksiltä paljolti siksi, että pysyttiin puolueettomina. Oman suvun historia nivoutuu myös tehdasmiljööseen: neljä sukupolvea ehti hankkia leipänsä saman paperiyhtiön palveluksessa. Asiakkaina oli aamuin ja illoin 16 maitotinkiläistä. Tehtaan hiljentymisen myötä elämä alkoi hiipua. Työväestö kaipasi seurakunnan toimintaa ja pappeja omille asuinalueilleen. Oma sankaritarina on sekin, kun punaiset pidättivät sodan yhteydessä kartanon omistaja Edvard Hornborgin ja torppien asukkaat puhuivat hänet vapaaksi. Täällä asuvat entiset tehtaalaiset. Totesipa eräs yhdeksänkymppinen mieshenkilö Iitissä nuoruuttaan Ylikankaalle muistellessaan: ”Eihän niitä kuusaalaisia oikein osannut ihmisinä pitää”. Päivälevolta ovelle kiirehtii Kaino Lindström, 79, työministerinä toimineen Jari Lindströmin (ps.) isä. Lempi Lindkvist, 93, viittaa keittiön ikkunasta näkyvään yli satavuotiaaseen tammeen. Kuvassa on poikkileikkaus asennuksesta. KOTIMAA | 9.5.2019 17. Jos kiven alle lisätään soraa, seuraavana keväänä hautakivi voi olla taas vinossa. Kun sitten kyläläisiä sodan jälkeen pidätettiin, Hornborg puolestaan hoiti heidät vapaiksi. Yhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimiva Kimmo Ylikangas piti hyvänä, että kymmenen vuotta sitten alueen seurakunnat jäivät yhteistaloudesta huolimatta toiminnallisesti itsenäisiksi. Perinteisen agraariyhteiskunnan keskellä Euroopan suurimman paperitehtaan syntyminen Kuusankoskelle 1870-luvulla herätti ympäristössä monenlaisia tunteita. Steipelin asennettuasi muistomerkin oikaisemisesta ei tarvitse enää huolehtia. Päädyin luottamustehtäviin. – Isoisä oli kansalaissodan aikaan Viipurissa, josta hän palasi 1920-luvulla Kuusankoskelle opettamaan Kymiyhtiön ammattikoulussa. Vaikka Kuusankoski koostui lähinnä työläisväestöstä, se ei ollut Iittiä maallistuneempi. Tasakattoisen tiilitalon ovessa roikkuu avain. Se kertoo ihmisten kaipuusta Jumalaa kohtaan. Kerran kolme taitavaa laulajaa virittivät navetassa jykevän konsertin, joka ei lypsettäviäkään häirinnyt. Kaino arvelee, että kansalaissotaan liittyvä vaikenemisen kulttuuri on Kuusankoskella osittain totta. – Kun Voikkaa oli Kouvolan sivistyksen kehto, tänne tultiin kaupoille Selänpäästä, Jaalasta, jopa Kouvolasta. Lempin navetassa oli parhaimmillaan kymmenen lehmää. Kun tontin sai yhtiöltä kolikolla, työntekijät pysyivät paikkakunnalla. Rakennetta on pohdittava toiminnasta käsin. Vaikka seurakuntalaisten määrä on vähentynyt, hautaan siunaamisten määrä on pysynyt ennallaan. Kymen yli johtava Voikkaan silta jää taakse. Viimeiset seitsemän lehmää lähtivät navetasta Lempin ollessa 69-vuotias
Samalla paljastuu suomalaisen pakolaispolitiikan lähtökohta vielä 1970-luvulla: ketään ei oteta – kunnes oli pakko ottaa. Nyt tv-sarjan myötä Kuoleman listoista on ilmestynyt uudistettu laitos nimellä Näkymättömät sankarit. Se pohjautuu vuoden 2010 kirjaan sekä siitä vuonna 2015 julkaistuun espanjankieliseen versioon La Ruta Finlandesa. | Kuva: Diego Araya Corvalán / Kaiho Republic / Yle ” Chilestä tuli Suomeen 1970-luvun puolivälissä parisataa poliittista pakolaista. Hiilamolle selvisi, että suomalaisdiplomaattien toiminta Chilessä oli pitkälti vaiettu ja unohtunut kappale historiankirjoitusta. Hän kokosi tapahtumista kirjan Kuoleman listat, joka ilmestyi 2010. Olli Seppälä • Heikki Hiilamo: Näkymättömät sankarit. Suomalaisten salainen apu Chilen vallankaappauksen uhreille. Edelstam kysyikin Brotherukselta: ”Onko tämä ensimmäinen vallankaappauksesi?” Sotilasjuntta karkotti liian itsenäisesti ja itsepäisesti toimineen Edelstamin. Chilestä tuli myös Suomeen 1970-luvun puolivälissä parisataa pakolaista, ensimmäiset poliittiset pakolaiset maassamme. Brotherukset piilottelivat Diplomaattien kiirastuli asunnossaan kymmeniä pakolaisia. Suomalaiset diplomaatit Tapani Brotherus, hänen vaimonsa Lysa sekä Ilkka Jaamala auttoivat poliittisten vainojen uhreiksi joutuneita chileläisiä pakenemaan. Osa heistä oli todellisessa hengenvaarassa. uudistettu laitos. KOTIMAA | 9.5.2019 18. kulttuuri | kirja & tv-sarja | Tv-sarja tiivistää ja kirja laajentaa tapahtumien kulkua. Hiilamo kuvaa kirjassaan monipolvisia tapahtumia, mutta myös ristiriitaa Suomen silloisen jäykän ulkopolitiikan ja Brotherusten kohtaaman todellisuuden välillä. Erikoinen oli tilanne, jossa Suomi ryhtyi DDR:n suojeluvaltioksi eli hoiti maan lähetystön asioita sen jälkeen, kun itäsaksalaiset oli karkotettu maasta kommunisteina. He saivat aikanaan paljon julkisuutta. Y len TV1:llä ja Yle Areenassa esitetään parhaillaan sarjaa Invisible Heroes, joka kuvaa Chilen vallankaappauksen 1973 jälkeisiä tapahtumia. Erityisesti katolinen kirkko puhui ihmisoikeuksien puolesta, mutta niin teki myös pieni luterilainen kirkko, jonka piispa sittemmin karkotettiin maasta. 408 sivua. Kaikkiaan Brotherus ja Jaamala sekä saksalaiset auttoivat maasta noin 2 200 pakolaista. • Invisible Heroes Yle TV1:llä ja Yle Areenassa. Oma juonteensa Hiilamon kirjassa on kirkkojen roolin korostuminen paikallisten auttamisessa. Heikki Hiilamo törmäsi suomalaisten diplomaattien sankarilliseen toimintaan nähdessään 2008 ruotsalaisen diplomaatin Harald Edelstamin haastattelun, jossa tämä sanoi, että vain Suomen asiainhoitaja oli auttanut häntä pelastamaan chileläisiä. DDR:n lähetystön tilat toimivat pakolaisten auttamisen keskuksena. Hiillamo kiinnostui ottaman selvää, kuka tuo asiainhoitaja oli. Into 2019. Suomessa eli vahvana solidaarisuus Chileä kohtaan. Kirjassa on useita lainauksia Seija Molinan kirjeistä sisarelleen. Hiilamon kirja sekä Mika Kurvisen ja Alicia Schersonin ohjaama tv-sarja nostavat Brotherusten ja Jaamalan tekemän ihmisoikeustyön suuren yleisön tietoisuuteen. Hiilamon kirja – mutta varsinkin tv-sarja – kuvaa Ruotsin suurlähettiläs Roland Edelstamia pelottomaksi ihmisoikeuksien puolustajasi, jopa Brotheruksen oppi-isäksi. 2. He joutuivat tilanteeseen lähes kylmiltään, eikä ulkoasiainhallinnolta Suomessa alkuvaiheessa varsinkaan herunut ymmärrystä. Chilessä toimi 1973 suomalais-venezuelalainen lähetystyöntekijäpariskunta, Orlando ja Seija Molina. Ylen TV-sarjassa invisible Heroes kuvataan, kuinka Suomen Chilen asiainhoitaja Tapani Brotherus (pelle Heikkilä) ja Ruotsin suurlähettiläs Harald edelstam (Mikael persbrandt) osallistuivat Nobel-runoilija pablo Nerudan hautajaisiin 1973 pian sotilasjuntan vallankaappauksen jälkeen. Kirja toimi nyt televisiossa nähtävän sarjan lähtökohtana
Leena toivoo, että saa nähdä poikansa aikuistuvan. Sittemmin siitä puhumista on taas alettu pitää tärkeänä. Siinä korostuvat sekä kuolemaan liittyvien tapojen hidas muuttuminen että niiden moninaisuus kaikkina aikoina. Keskiajan lopulla kuolemaan liittyvät määräykset ja käytännöt pitivät yllä kollektiivista moraalia. Talvija jatkosodan uhrit rakensivat nuorta kansakuntaa. klo 15.05 Pisara. Kummittelu nähtiin paholaisen aiheuttamana illuusiona. TV2 Ti 14.5. TV1 Tiistai 14.5. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Tanskalaiset Adam Holm ja Eva Selsing pohtivat moraalisia valintatilanteita ja keskustelevat lääkärin ja kätilön kanssa islamin paikasta tanskalaisessa yhteiskunnassa. Kirkon opetus tuonpuoleisuudesta on alkanut menettää merkitystään ja tilalle ovat astuneet intuitiiviset, uushenkiset mielikuvat, joissa yhteys vainajaan on taas mahdollinen. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Myöhemmin kuolemasta tuli lähinnä läheisten suru. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Gaudeamus 2019 Kotimaan numero 15-16 hyväksi jutuksi äänestettiin essee Bach ja kuolemisen taito. Erityisesti 1950–1970-luvuilla kuolema pyrittiin häivyttämään arjesta. Toisaalta maallistuneet ihmiset elävät yhä pidempään, eikä ajatus elämän jatkuvuudesta vaadi välttämättä kuolemanjälkeistä elämää. klo 20.30 Neiti Sonja Haraldsenin kotitalossa. Kansanuskon ajatus siitä, että oikein toimitetuilla rituaaleilla huolehditaan vainajan saattamisesta tuonpuoleiseen, jolloin hänen ei tarvitse palata kummittelemaan, säilyi pitkään. Suomalaisten suhdetta kuolemaan ovat värittäneet myös nälkävuodet ja sodat. EMiLia Karhu Ilona Pajari, Jussi Jalonen, Riikka Miettinen, Kirsi Kanerva (toim.) Suomalaisen kuoleman historia. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | 4 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –1 9 12 Kuoleman näkeminen on opettanut kiitollisuutta Erikoislääkäri Tiina Tasmuth lievittää kuolevien kärsimystä 22 Partiolupauksessa ei pian enää mainita Jumalaa Kuusankoskella juhlitaan satavuotiasta seurakuntaa Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Kuolema on kohdattu eri tavoin idässä ja lännessä, eri sosiaaliluokissa sekä maalla ja kaupungissa. Norjan kuningatar Sonja vierailee talossa, jossa hän varttui. Teema & Fem Ti 14.5. Kirjapalkinnon voitti Hippu Mikkonen Suomussalmelta. Pitäisikö islamia pelätä. Hautajaiset olivat suuri, julkinen ja yhteisöllinen tapahtuma. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Leena Heleniuksen poika ei muista aikaa, jolloin äidillä ei olisi ollut syöpää. Ekoteologi, luostariyhteisön pappi Pauliina Kainulainen. klo 21.30 Perjantai-dokkari: Osa äitiä. Hiljaiset hautajaiset lähimpien kesken olivat häpeärangaistus. TV1 La 11.5. klo 23.02 Uusi Kino: Kolmannessa polvessa. klo 12.05 Adam & Eva. www.kotimaa24.fi Suomalaisen kuoleman historia käsittelee suomalaista kuolemankulttuuria erityisesti keskiajan lopulta nykypäivään. Toisaalta sosiaalinen media on nyt antanut kollektiiviselle surulle uuden mahdollisuuden. Osa saattoa olivat esimerkiksi ikkunan aukaiseminen, ruumiin pesu, ruumiin vieressä valvominen, kuolinolkien poltto, itkuvirret ja sielunkellojen soitto. Elokuva kertoo yhden karjalaisen suvun tarinaa. 1944 Suomi ja Neuvostoliitto solmivat rauhan. Näin on osin yhä. 415 sivua. Monelle riittää, että läheiset elävät muistoissa. Elokuussa 2018, kuningasparin kultahääpäivänä, talo avattiin yleisölle. Sen seurauksena 420 000 Karjalaista sulki kotiovensa viimeisen kerran. Hautajaiset alkoivat olla vähitellen vain eläviä varten, lohduksi ja muistutukseksi kuolevaisuudesta. Kollektiivisesta kuolemankulttuurista siirryttiin kohti yksityisyyttä ja ostopalveluja. KOTIMAA | 9.5.2019 19. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Kotirintaman surun piti olla hillittyä, koska annettu uhri oli mittaamattoman tärkeä. Uskonpuhdistus pyrki katkaisemaan elävien ja kuolleiden yhteyden. Teema & Fem Ma 13.5
Kansallisen itsekkyyden nousu näkyy siinä, että valtion nimen jälkeen liitetään usein ”ensin” epiteetti. Kun absoluuttinen köyhyys on puolittunut kehittyvissä maissa, lännen teollisissa maissa taloudellinen epätasa-arvo on lisääntynyt ja teollisuuden työpaikat vähentyneet. Nyt on aika puolustaa yhteisiä globaaleja sopimuksia. Tämä taas on heijastunut levottomuuksina ja yhteiskuntien vakauden järkkymisenä, mikä puolestaan on uhannut demokratian toimivuutta. Tavoite on toteutunut, osin markkinatalouden ja globalisaation seurauksena. He olivat syrjäytyneitä, joita Rooman imperiumi vainosi. Nyt silmämäärä on korkeammalla: YK:n Agenda 2030 -ohjelman tavoitteena on absoluuttinen köyhyyden poistaminen maailmasta kokonaan. Nationalismi ja kirkko – kuin tuli ja vesi G lobalisaatiolla menee hyvin – ja huonosti. Ristiinnaulitulle miehelle on piirretty aasin pää. Tästä syystä apostolien toiseen polveen kuuluva kirkkoisä Diognetos määritteli kristit” Kirkoilla on tehtävänä paitsi sopimuspohjaisen maailmanjärjestyksen suojeleminen, myös toivon luominen. Maapalloistumisen toinen vaihe, joka alkoi 1980-luvulla, lisäsi dramaattisesti globaalin pohjoisen asukkaiden tuloja. Maailman ensimmäisiin poliittisiin pilapiirroksin kuuluu Rooman Palatine -kukkulan niin kutsutusta orjakorttelista löytynyt ”Palatine graffiitti”. Keskiluokka puolestaan oli vakuuttunut, että huominen oli parempi kuin eilinen. Tämä näkyy populismin nousuna ja yhteiskuntien voimakkaana käymistilana. Kun työ on siirtynyt kehittyviin maihin, ennen niin hyväpalkkaiset työntekijät ovat joutuneet vaikeuksiin. Alla on kreikkalainen kuvateksti: ”Alexamenos palvoo Jumalaansa.” Ensimmäiset kristityt kuvasivat asemaansa käsitteellä ”peregrinaatio” (muukalaisuus). Opiskelu kannatti, ja uusia korkeaa tietotasoa vaativia työpaikkoja syntyi yhä enemmän. Siinä kuvataan ristille naulittu mies, jolla on yllään orjille tyypillinen asu – hihaton paita. Yhä useammat vaativat rajojen sulkemista kokonaan. Myös tällä miehellä on yllään orjan paita. Sopimuspohjainen maailmanjärjestys on vaikeuksissa. Teollisuudessa työskentelevät saivat tuolloin nauttia tuhdeista palkoista, joilla hankittiin talot, autot ja kesämökit. Yhdistyneiden kansakuntien niin sanotut tuhatvuotistavoitteet tähtäsivät absoluuttisen köyhyyden puolittamiseen maailmassa. essee TeksTi | Mikko Heikka – kuviTus | Päivi karjalainen KOTIMAA | 9.5.2019 20. Vuonna 2000 tulotaso lännessä oli kymmenen kertaa suurempi kuin vuonna 1900. Heitä kohtaan tunnettiin vierautta ja epäluuloja. Kristityille ja kirkoille tilanne ei ole uusi. Ensimmäiset kristilliset sukupolvet elivät Rooman imperiumin marginaaleissa. Aasimiehen vierellä on toinen mies, joka korottaa kätensä ristiinnaulittua kohti, ikään kuin palvoen häntä. Nationalismin nousun mukana suhtautuminen maahanmuuttajiin ja pakolaisiin on koventunut. Kristilliset kirkot olivat aikoinaan sitä rakentamassa. Näin on käymässä myös Suomessa. Sen saavutukset ovat huikeita