. Sivut 14–18 v il le pa lo n en Teemu laajasalo: on tärkeää, että piispa puhuu kaikkia kanavia käyttäen. vuosikerta | 0043595–17–46 45 LutHErIa rÄPÄtEN Riimit ja raha lensivät Marika Kulokosken, Xenia Brockmüllerin ja Helena Hirvosen räpissä Helsingin Saksalaisessa koulussa. sIvut 4–5 afganistanista lähtöisin oleva turvapaikanhakija valmistautuu isänpäivään. sIvut 20–21. 9. marraskuuta 2017 | hinta: 3,70€ | 112. Lue kokonaisarvio Reformaation merkkivuoden annista.
• Kaiken tämän tietää hän, joka haluaa minut luokseen. Ikään kuin Raamattuun vetoaminen oikeuttaisi siihen. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen (virkavapaalla) Toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Saara-Maria Pulkkinen Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 lukijamäärä 70 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 9.11.1917 venäjän tilanne. Valiokunnan puheenjohtaja Katri Korolainen nosti puheenvuorossaan esille seurakuntien roolin kummien tukemisessa kristillisen kasvatuksen antajina. Onhan sitä jo lapsena opetettu, että tuntemattomien matkaan ei lähdetä. V. Siksi hän ei uhkaile, ei säikytä, ei ohjaa pelolla. Ja se on tehtävä nyt, lapussa lukee. Muuten minulle käy hyvin huonosti. T urussa käännettiin katseet kohti tulevaisuutta sen jälkeen, kun oli muisteltu 500 vuoden takaisia tapahtumia. Yksilötasolla parempaa tulevaisuutta rakennetaan käyttämällä sivistyneitä puheenvuoroja. Hallituksen useimmat jäsenet m.m. Se on kesytetty. Viimeisten tietojen mukaan on Venäjän väliaikainen hallitus kukistunut ja esiparlamentti hajoitettu asevoimin. Hänen mukaansa oleellista olisi keskittyä tukemiseen eikä kummikelpoisuuden problematisoimiseen. Tulevaisuusvaliokunta tekee kuitenkin erityisesti juuri niitä esityksiä ja selvityksiä, jotka auttavat kirkon päätöksentekijöitä hahmottamaan tulevaisuuteen vaikuttavia kehityslinjoja ja kokonaisuuksia. pääministerin sijainen ja ulkoasianministeri on vangittu, mutta pääministeri Kerenski paennut ja häntä etsiskellään. Tule, mennään! N uori mies jakaa lappuja kaupungilla. Voimme ulkoistaa ristin Jeesukselle oman kuolemamme ja katsoa, miten meille käy, kun hän kuolee. Siinä kerrotaan valinnasta, joka minun on tehtävä. Voimme siis mennä metsään, jossa on karhu. Tässä yhteydessä on vaikea ymmärtää, miksi niin monet kristityt sosiaalisessa mediassa tai jopa edustajat kirkolliskokouksessa puhuvat epäkunnioittavasti eri ihmisryhmistä tai toisin ajattelevista kristityistä. laitokset ovat jo kapinallisten bolshevikien hallussa. Ei hän halua tehdä minusta orjaansa. Minäkin saan yhden. Paluu huomiseen jatkui Turussa maanantaina alkaneessa kirkolliskokouksessa ja erityisesti sen tulevaisuusvaliokunnan mietinnön pohjalta käydyssä keskustelussa. sAArA-MArIA PulKKInen Kärsivän ja kuolevan Kristuksen kuvassa voimme kohdata kuoleman turvallisesti. Tämä siirtymä toteutui Reformaation merkkivuoden Yhtä matkaa -päätösjuhlan lopussa, kun lavalla ja sen edustalla oli prelaattien sijaan suuri joukko lapsia. Lennätinja puhelinasemat, valtakunnanpankki, talvipalatsi, rautateiden asemat n.m. Parempaan tulevaisuuteen suuntaamisessa oleellista on myös se tapa, jolla sitä rakennetaan. Toista vuotta täkäläisessä sotilasvankilassa syyttömästi istunut pastori Israel, jonka asiasta -ponnisteluista huolimatta ei ole ryhdytty sen vertaa tutkimuksia toimeenpanemaan, että olisi edes tiedossa, mistä häntä syytetään, on jättänyt senaatille kirjelmän saadakseen asiansa tutkimuksen alaiseksi. Mietintö painottaa tässä yhteydessä kummiutta. Rististä kasvaa Elämän puu, ja kuolemamme niellään ja kesytetään. Se kerrotaan lapussa yksiselitteisesti, kuvien kanssa. 2 KOTIMAA 9. 1 1 . • Mutta minähän en sellaiseen kiristykseen suostu. Toki kirkolliskokouksen kaikki työ tähtää tulevaisuuteen. Paluu huomiseen Parempi tulevaisuus syntyy, jos tavoitteet ovat riittävän korkealla. Kannattaa siis kuunnella lapsia. Lutherin kuolemakäsityksestä kirjan kirjoittanut Jouko M. Kuka sellaisen käskyjä haluaisi noudattaa. On siis päätettävä juuri nyt, tässä paikassa, tai viimeistään kotona, sitten kun märät ulkovaatteet roikkuvat naulakossa. Sen sijaan hän kutsuu kuten neito kutsuu miestään: ”Tule, iloitaan ja riemuitaan!” Ja siihen kutsuun haluan myös vastata. Tulevaisuusvaliokunnan mukaan kirkon tulevaisuuden kannalta yksi keskeinen asia on, että kasteiden laskevaan käyrään saadaan muutos. Ja mikä kauheinta: lappu varoittaa, että tätä kehotusta ei esitetä kuin kerran. Parempi tulevaisuus syntyy, jos tavoitteet ovat riittävän korkealla. Ei lähdetä, vaikka mikä olisi. Miksi hän silloin käskyttäisi minua kuin orjaa. Käskyt ja uhkaukset saavat niiden esittäjän kuulostamaan epäilyttävältä. Reformaation merkkivuoden Yhtä matkaa -päätösjuhlassa lapset määrittelivät parempaa maailmaa näin: ”Siellä on fiksuja johtajia, ja sodat käydään lumisotina”. Pastori Israelin asia. Kannattaa siis kuunnella lapsia.. Uhkailu saa minut etsimään pakoreittiä, ei tietä mihinkään uuteen. Heikkinen Sanansaattajan haastattelussa 3.11. Lasten näkyminen oli oikea loppuhuipennus reformaation päätösjuhlalle. Esimerkiksi tasokkaan median pitää harjoittaa totuuteen pyrkimistä ja perusteltua kriittisyyttä. Julmalta. – Joku on sanonut: se on ystävä. Mietinnön mukaan kummius voi parhaimmillaan olla tie takaisin kirkkoon. Nämä tehtävät velvoittavat ja innostavat myös Kotimaan toimitusta
Kantola on vihitty papiksi 1985. piispojen palkoissa vain vähän hajontaa . ristit muistuttavat ihmisistä, jotka kuolivat paikallisessa baptistikirkossa, kun asemies hyökkäsi sinne sunnuntaiaamuna. Kantelijan mukaan Auvista ei pitäisi asettaa ehdolle arkkipiispan vaalissa, ”koska hän ei noudata Uuden testamentin rakkauden evankeliumia, vaan syrjii kirkollisissa toimituksissa vähemmistöihin kuuluvia”. Tavoitteena oli, että kilpailun tulos toimii lähtökohtana tarkemmalle suunnittelulle, ja voittaneen työn pohjalta aloitetaan jatkosuunnittelu yhdessä rakennuttajan eli seurakunnan edustajien kanssa. Colliander siirtyy tehtävään Lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtajan paikalta. Ilkka Kantola asetettiin ehdolle arkkipiispan vaaliin . Kantelijan mukaan kirkon konservatiivisia piirejä edustava Auvinen on näkemyksissään ollut jyrkkä. kuva: LeHTikuva / GeTTy imaGes / aFP / sCoTT oLson. Arkkitehtuurikilpailussa oli tehtävänä suunnitella tulipalossa tuhoutuneen Ylivieskan kirkon tilalle seurakunnan uusi kotikirkko. Suurin ansiotulo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispoista oli arkkipiispa kari mäkisellä. Auvinen sanoo Kotimaalle, että kantelut eivät vaikuta hänen ehdokkuuteensa. Kantelujen motiivi ovat yleiset kirkkopoliittiset syyt. Kaikkien hiippakuntien piispojen ansiotulo oli vähintään 110 000 euroa. Ville Auvinen työskentelee Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen vs. Hänen verotettava tulonsa oli viime vuonna 136 620 euroa. Ehdotuksen taustalla on helsinkiläinen arkkitehtitoimisto K2S. Sen toimintaa rahoittavat yksityiset, yritykset, säätiöt ja Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. SDP:n kansanedustaja, teologian tohtori ilkka kantola on asetettu virallisesti ehdolle arkkipiispan vaaliin. Teon motiiviksi ovat paljastuneet perhesyyt. Kantelun tehnyt yksityishenkilö sanoo Kotimaalle, että kantelujen motiivi ovat yleiset kirkkopoliittiset syyt. Hän oli Turun arkkihiippakunnan piispa 1998–2005. Sen jälkeen hän on toiminut Lapsija perhetyön säätiön johtajana 2005–2007 ja kansanedustajana vuodesta 2007. lähetysjohtajana ja Sanansaattajan päätoimittajana. Ennen Kantolaa vaaliin on asetettu virallisesti ehdolle rovasti, teologian tohtori Heli inkinen ja Porvoon hiippakunnan piispa Björn vikström. KOTIMAA 3 9. Aiemmin hän on vastannut Lastensairaalan varainhankinnasta ja työskennellyt Punaisessa Ristissä ja Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. 2 01 7 Arkkipiispan vaaliin ilmoittautuneesta Ville Auvisesta on tehty kantelut Turun ja Helsingin tuomiokapituleihin. Määräaikaan mennessä kilpailuun osallistui 214 ehdotusta. Hän aloittaa tehtävässä tammikuun puolivälissä pitkäaikaisen toiminnanjohtajan olli valtosen jäädessä eläkkeelle. HelsinkiMission uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu kauppatieteiden maisteri Tuula Colliander. Sosiaalija terveysministeriö tukee järjestön toimintaa Veikkauksen tuotoilla. Piispakunnan korkein pääomatulo, 8 593 euroa, oli Helsingin piispalla irja askolalla. aiemmin tänä vuonna yhdysvalloissa on tapahtunut ainakin kaksi ihmishenkiä vaatinutta ampumisvälikohtausta, jotka ovat sijoittuneet kirkkoon tai sen läheisyyteen. yhdysvaltain Teksasissa sijaitsevan sutherland springsin pikkukaupungin lähistölle pystytettiin maanantaina 26 ristiä. OllI Seppälä, SAArA-MArIA pulKKInen uuTISvIIKKO KOOnnuT: MerI TOIvAnen Ylivieskan kirkon arkkitehtuurikilpailun voittajaksi on valittu ehdotus nimeltä Trinitas. Havainnekuva: arkkiTeHTiToimisTo k2s oy arkkitehtuurikilpailu ylivieskan kirkosta ratkesi arkkipiispaehdokas auvisesta kaksi kantelua HelsinkiMission toiminnanjohtajaksi Tuula Colliander . Hän on ilmoittanut lähtevänsä mukaan arkkipiispan vaaliin, mutta hänen valitsijayhdistyksensä ei ole vielä jättänyt vaaliasiakirjoja tuomiokapituliin. Kantolan valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituliin viime viikon perjantaina. 1 1 . Voittanut ehdotus palkittiin 30 000 eurolla. yhdysvalloissa on noin 35 miljoonaa baptistia, mikä tarkoittaa yli puolta maailman itsenäisten baptistikirkkojen jäsenistä. Vuoden 2016 verotiedoista käy ilmi, että luterilaisten piispojen tuloissa ei ole suuria eroja. OllI Seppälä Palkintolautakunta suositti yksimielisesti kirkon jatkosuunnittelun pohjaksi ehdotusta Trinitas. HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii senioreiden, nuorten, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Pääomatuloja oli useammalla kuin joka toisella piispalla, mutta ne olivat pääsääntöisesti pieniä
– Vaalitulos oli kieltämättä selvä. Vaalin jälkeen koitti poikkeuksellinen julkisuusmyrsky, jossa riepoteltiin Laajasalon omistaman koulutusalan yrityksen velkoja ja piispaksi valitun persoonaa. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on jakautunut. Silloin jokin menee pieleen. Olen itse jäävi arvioimaan tapahtumien kokonaisuutta tai toimijoiden motiiveja. 1 1 . – En oikein koe sitä itselleni luontevaksi. 2 01 7 E lokuussa Helsingin hiippakunnan piispaksi valittu Teemu Laajasalo on aloittanut virassaan marraskuun alussa. Teemu Laajasalo voitti Helsingin piispanvaalin jo ensimmäisellä kierroksella. marraskuuta. On tärkeää, että piispa puhuu kaikkia kanavia käyttäen. Piispan virka on tärkeä ihmisestä riippumatta. Tuntuu, että ei edes haluta kuunnella toista osapuolta ja tulkita hänen näkökulmaansa hyväntahtoisesti. 43-vuotiaalla papilla on edessään teoriassa yli kaksi ja puoli vuosikymmentä piispan virassa. – Median tehtävä on kysellä ja kaivaa asioita, ja näkyviin virkoihin astuvien ihmisten pitäisi kestää. Mutta itse virka on tärkeä, ja se antaa piispalle paljon mahdollisuuksia tehdä kirkon työtä ja vastata moniin odotuksiin. Vihkimisiä jo tehneitä pappeja on rangaistu eri hiippakunnissa. Sukupuolineutraaliudesta – ja sukupuolista – puhutaan nykyhetken Suomessa kiihkeästi. – Ajattelen, että kirkon piirissä on nyt ihan ymmärrettävää pettymystä siihen, että johtavissa viroissa ja tehtävissä ei ole tällä hetkellä riittävästi naisia. Ihmiset ja kirkko kutsuvat. – Jos on sanottavaa, se tulee ulos kaikista kanavista. Laajasalo ottaa piispansauvan kantaakseen aikana, jolloin maailma ja Suomi tuntuvat kuohuvan yhä uusien asioiden vuoksi. marraskuuta. Ne taas eivät varmaankaan riipu siitä, kuka piispana kulloinkin on. Mitä kanavia hän haluaa käyttää. Sillä mennään, mitä itsessä on. Laajasalo ei tunnista yhteiskunnassa tai kirkossa mitään erityistä sukupuolten vastakkainasettelua. Laajasalo sanoo, että kaikkien pappien on toimittava asiassa kirkon lain ja järjestyksen mukaan. Yksi vuoden 2017 ilmiö ovat olleet papit, jotka julkisuudessa ovat ilmoittautuneet homoparien vihkijöiksi, vaikka kirkon säännöt eivät sitä sallikaan. Se on nykyisessä vaalijärjestelmässä harvinaista. kuva: Jani LaukkanEn. hAAsTATTelu Teemu Laajasalo haluaa kirkon menevän ulkokehälle, sinne, missä on vaikeaa. Olisi hyvä yrittää nähdä erimielisissä ensin jotain tunnistettavaa, arvostettavaa ja ymmärrettävää. – Tunnistan ilmiön. Miten Laajasalo aikoo esiintyä uudessa julkisuudessa. Niissä olisi aina oltava jokin hiippakuntaa kaitseva sanoma. Tätä ei voi itse päättää eikä ottaa. Meidän on kirkossa oltava kiinnostuneita myös niistä, jotka eivät ole kiinnostuneita meistä. – Persoonana piispakin toimii, avuineen ja heikkouksineen. Uudet kanavat eivät hänestä ole itsetarkoitus. 4 KOTIMAA 9. – Ymmärrän silti erittäin hyvin tunteen siitä, että omatunto sotii järjestystä vastaan. Pappina ja piispana toimitaan oman persoonan kautta. Haluan uskoa, että nämä papit haluavat hyvää paitsi pareille myös kirkolle. Laajasalo on jättänyt taakseen työn Kallion kirkkoherrana sekä sen ohessa tämän vuoden alusta hoitamansa Helsingin seurakuntayhtymän johtajuuden. Laajasalon mielestä persoonaa ei voi häivyttää. Some on niitä harvoja paikkoja, jossa mieMeidän on uskottava saarnan merkitykseen. Nykyisin yhteiskunnassa ollaan puheista ja sanoista hirvittävän kiinnostuneita. Laajasalo pitää tärkeänä sitä, että papin ja piispan ääni on oma ääni, ja että sanottavaa, sisältöä, oikeasti on. Piispanvihkimys on edessä ensi sunnuntaina 12. Minä saan hoitaa sitä oman aikani, mutta ennen minua ja minun jälkeeni virassa on joku toinen. Takanani oli hyvin laaja ja sekalainen äänestäjäjoukko erilaisista kirkollisista tahoista, Laajasalo arvioi. Laajasalo vihitään Helsingin tuomiokirkossa hiippakunnan seitsemänneksi piispaksi isänpäivänä 12. Laajasalo kertoo hieman yllättäen, ettei koskaan ole ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa. – Siinä on kutsutuksi tulemisen näkökulma. Laajasalo on sekä ennen piispanvaalia että sen aikana toistanut tunnuslauseenaan, että kirkon olisi hyvä pysyä ”sanassa, ajassa ja kasassa”. Sanassa pysyminen ja evankeliumin levittäminen ovat piispan työn ytimessä. Toivoisin voivani saarnata ja pitää puheita. Teemu Laajasalo: Evankeliumin pitää kasvaa uusI PIIsPA Helsingin hiippakunnan piispana aloittaneen Teemu Laajasalon mukaan seurakunnan kasvu tarkoittaa evankeliumin leviämistä, ei taloudellista kasvua tai entistä suurempaa väkimäärää. Valtakunnallisesti näkyvän tehtävän vastaanottaminen vakavoittaa silmin nähden Laajasaloa, joka on tullut tunnetuksi tv:n hupiohjelmissakin esiintyneenä eloisana pappina. Laajasalo suhtautuu tapahtuneeseen asiallisen viileästi. Uskovana ihmisenä haluan ajatella, että tämä on ollut Jumalan sallimus ja johdatus. Piispan viran vastaanottamisessa on Laajasalon mielestä myös helpottavia tekijöitä. Helsingin hiippakunnassa kirkon ja piispan julkisuuskynnys saattaa olla korkeampi kuin maan muissa osissa. Ellei ole, mitkään kanavat eivät auta. – Otan tämän tehtävän vastaan nöyrällä ja luottavaisella mielellä. Yleisessä vastakkainasettelussa on jotakin tuhoavuutta. Hän tiedostaa kuitenkin puhuvansa asiasta keski-ikäisenä valkoisena heteromiehenä
– Raamattu kehottaa meitä menemään myös ulkokehälle, sinne, missä on vaikeaa ja missä kirkko altistaa itsensä kritiikille ja pilkalle. Kirkon on kuitenkin välitettävä sanomaansa, siitä uusi piispa on tarkka. Tällainen koostumus on Laajasalon mielestä monin tavoin hyvä asia: todellisuus pakottaa muistamaan, että työn hiippakunnassa on oltava monipuolista. – Ei voida ajatella, että kirkko ei olisi kiinnostunut kasvusta. Seurakunnan pitäisi toki myös kasvaa. Kirkollisia strategioita ja kirkko-opillisia teologioita kehitettäessä kirkon julistus ja palvelu ovat joskus asettuneet vastakkain. Laajasalon mielestä sellaiseen ei ole aihetta. – Kirkon työn kannalta vanhat hyvät lääkkeet auttavat edelleen. Eikä estetiikassa, siis siinä, että ”onpa hienoa, kun meitä on täällä niin paljon koolla”. Laajasalo toteaa, että kirkon ensimmäinen tehtävä on evankeliointi: minne mennäänkin, on kerrottava Jeesuksesta. Siihen kuuluu maan ainoa todellinen suurkaupunki ja suuria lähiöitä. Keskipisteessä pitäisi olla ihminen, joka kohtaa elämässään hyvän sanoman. – Meidän on uskottava saarnan merkitykseen. Toisaalta hiippakunnassa on myös pieniä maaseutuseurakuntia. Mutta vaikka talous on tärkeä asia, fokus ei saisi olla rahassa. Uuden piispan mielestä pappien on paneuduttava saarnaamiseen ja käytettävä siihen aikaa. Mutta meidän on vain oltava vieläkin kiinnostuneempia ihmisistä ja tehtävä työtä heidän hyväkseen yhdessä heidän kanssaan. Jokainen ihminen haluaa tulla huomatuksi, rakastetuksi, autetuksi ja kunnioitetuksi. Kirkolla on myös hyvin koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta. Kirkosta eroaminen on kirkolle ongelma, mutta Laajasalo ei halua jäädä ilmiön vangiksi. Saarna ei hänen mukaansa yleisesti ottaen ole Suomessa missään kriisissä. 2 01 7 luummin seuraan kuin sanon itse jotakin. · Teemu Laajasalon piispanvihkimysmessu lähetetään suorana Yle Radio 1:ssä ja Yle TV 1:ssä 12.11. On tärkeää, että vastaanottajan kanava ei mene kiinni. – Jeesus neuvoi apostolejaan ”menemään ja tekemään” kaikista kansoista opetuslapsia. Laajasalo pohtii mielellään sanomaa, puhumista ja saarnaamista. Laajasalo painottaa, että Suomen kirkolla on työhönsä edelleen loistavat resurssit. Sillä mennään, mitä itsessä on.. Nykyisin yhteiskunnassa ollaan puheista ja sanoista hirvittävän kiinnostuneita. Persoonana piispakin toimii, avuineen ja heikkouksineen. – Ajattelen tässä myös sitä Luukkaan evankeliumin kohtaa, jossa sanotaan: ”Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan”. Jeesus ei sanonut ”kertokaa ja puhukaa”. KOTIMAA 5 9. Hän viittaa Luukkaan ja Matteuksen evankeliumien kohtiin, joissa Jeesus lähettää opetuslapsensa ”kuin lampaat susien keskelle” ja toisaalta kehottaa heitä olemaan ”viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset”. Ne kuuluvat yhteen, ja molempia tarvitaan. Tämä tarkoittaa Laajasalon mielestä evankeliumin kasvua, ei taloudellista tai esteettistä kasvua. Laajasalon mielestä saarnassa on olennaista, miten tämän ajan ihminen voisi kuulla Jumalasta, joka on meitä kohtaan hyvä, joka on meistä kiinnostunut ja joka lopulta taluttaa meidät taivaaseen. Tärkein asia on ihminen. Ne eivät ole taakka tai este. Jos Kallion seurakunta luopuisi kirkostaan ja vuokraisi sen tilalle jonkun entisen parturikampaamon, ei työ sen vuoksi parantuisi. kello 10. Katso tarkemmat tiedot sivulta 26. Helsingin hiippakunta on monella tavalla ainutlaatuinen Suomen kirkollisten läänien joukossa. Kun ajattelee, miten hieno historia pappien saarnalla on, meillä nykysaarnaajilla on keskittymisen paikka. Meillä on esimerkiksi erinomaiset toimitilat. JussI RyTKönen · Lue Kotimaa24:stä Teemu Laajasalon ajatuksia ekumeniasta ja kansainvälisyydestä. 1 1
Ristikulkue saapuu pitkin Helsingin tuomiokirkon keskikäytävää. Seurakunta nousee seisomaan ja taputtaa pitkään. Askolan saarna on lyhyt ja hänen tyylilleen ominainen, kuin piispallinen testamentti.. Käteltyään ja halattuaan kaikki halukkaat Askola kiittelee Kotimaalle kaikkea, mitä on päivän aikana kokenut. Kong kertoo Askolalle terveiset pieniltä tyttäriltään, jotka ovat halunneet osallistua kuvallaan Askolalle sosiaalisessa mediassa kerättyihin tervehdyksiin. 6 KOTIMAA 9. Tuomiokirkko on täynnä. Paikalla on kirkon kermaa, hiippakunnan pappeja, luottamushenkilöitä, seurakuntien porukoita, ihmisiä, joille Askola on ollut tavalla tai toisella merkittävä. eMerITAPIIsPAKsI Askola laski piispanristinsä helsingin tuomiokirkon alttarikaiteelle. Kun Pyhä hipaisee, alkaa aavistella uutta, Askola sanoo. Lopuksi hän laski alttarikaiteelle piispan tunnukset. Askolan saarna on lyhyt ja hänen tyylilleen ominainen, kuin piispallinen testamentti. Jossain vaiheessa Askola vinkkaa kädellään väkeä lopettamaan, turhaan. Viimeisenä kulkee Askola, varmoin askelin. Sitten Askola saa tuomiorovasti Matti Poutiaiselta kaulaansa emeritaristin. ”Kaste kutsuu taisteluihin rakkauden rintamaan, Herran kanssa kärsimäänkin, kunnes viha voitetaan”, neljännessä säkeistössä lauletaan. – Lutherin ajatus oli, että evankeliumi pitää kertoa niin, että seitsemänvuotias sen ymmärtää. Tervehdysjonossa moni puhuu kyynelistä. Yhdeksänvuotias Isla Poropudas lukee tekstin. Ulkona Askolaa voi käydä tervehtimässä valaistussa telttakatoksessa. On lokakuun viimeinen päivä vuonna 2017, ja vuorossa on Irja Askolan viimeisen työpäivän viimeinen tapahtuma. Tästä virrestä Askola puhui Kotimaan haastattelussa vuonna 2015. Kamarikuoro SonorEnsemble laulaa Jan Hellbergin sävellystä Johanneksen evankeliumin sanoihin. Kun ehtoollinen on vietetty ja Askola on lausunut seurakunnalle Herran siunauksen, Tuomiokirkon pääsuntio Petri Oittinen auttaa häntä riisumaan piispan tunnukset. 2 01 7 M aailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina, minä olen voittanut maailman. Pikkupakkasessa hytisevä Katriina Kong haluaa, että hänen kohtaamisensa Askolan kanssa ikuistetaan valokuvaan. Saarnassaan Askola puhuu Paavalista identiteettikriisiin joutuneena miehenä, joka hylkäsi vihan. Tässä tehtävässä Irja Askola on viranhoidossaan onnistunut, liturgi, hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen sanoo. Päivän virtenä lauletaan virsi 442, Herran ristin kantajiksi. MerI TOIvAnen Irja Askola poistui lähtömessustaan emeritapiispana käsikkäin messussa avustaneiden Nooa ja Isla Poropudaksen kanssa. – Kun Pyhä hipaisee, alkaa nähdä toisin. kuvAt: helsINgIN hIIPPAkuNtA / MArkku PIhlAjA Pitkät aplodit saattelivat Irja Askolan eläkkeelle lähTöMessU Piispa Askola saarnasi Paavalista, joka hylkäsi vihan. – Toivoin, että päivä olisi kohtaamisen kirkon päivä. Sitä se todella oli. Emerituspiispa Eero Huovinen istuu heti messun toimittajien takana, tuleva piispa Teemu Laajasalo muutaman penkkirivin peremmällä. 1 1 . Hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen osallistuu esirukoukseen rukouslaululla. Messua toimittamassa on väkeä piispan toimistosta, tuomiokapitulista, hiippakuntavaltuustosta ja seurakunnista. Hän sanoi, että se soi hänen takaraivossaan joka kerta, kun hän ripustaa kaulaansa piispan ristin. Näillä sanoilla alkaa Irja Askolan viimeinen messu Helsingin hiippakunnan piispana. Ne jäävät lepäämään alttarikaiteelle. Piispaa on jo voinut saatella eläkkeelle aamulla Tuomiokirkossa ja päivällä Alppilan kirkossa. Tunnelma on harras, vakava, surumielinenkin
Kaksi kolmasosaa tuloista tulee kustannetuista ohjelmista. Julkilausuman mukaan merkkivuoden hedelmiin kuuluu se, että reformaatiota on muistettu ekumeenisesta näkökulmasta. Sillä arvioidaan olevan vajaat 200 miljoonaa kannattajaa.. Kuulijamme ovat pääosin yli 45-vuotiaita, paljon on myös yli 60-vuotiaita. OllI Seppälä Kirsi Rostamo perusti Radio Dein 20 vuotta sitten. Hyvää on se, että nyt taustayhdistyksemme voi avustaa toimintaamme. Olemme kuitenkin valtakunnallisesti yksi tunnetuimmista ja suurimmista kristillisistä medioista. Henkilökohtainen kohokohta oli saada Yhdysvalloissa National Christian Broadcasters -yhdistyksen myöntämä palkinto. Viime viikolla liittymisensä allekirjoitti anglikaaninen kommuunio. Vaikka Jumalan armo on ilmaista, se ei silti ole halpaa. Ei se ihan niin mennyt. Se vietti viime viikolla 20-vuotisjuhlaansa, sillä aseman ensimmäinen lähetys oli 3.11.1997. Aluksi kuuluvuusalue kattoi vain pääkaupunkiseudun, mutta nopeasti kuuluvuus laajeni miltei koko Suomeen. Nuoria radio ei enää tavoita. Nyt ne ovat mahdollisia vain Radio Deitä tukevan Kristityt yhdessä ry:n rahoituksen ansiosta. Se ei anna lupaa porsastella eikä alibia antautua itsekkyyden valtaan. Nykyisin tilanne on kristinuskon kannalta toisenlainen kuin Radio Dein aloittaessa. Kungfutselaiset ja kristityt oppikeskusteluihin . Kirkosta eroaminen on yleisempää, ja ylipäätään usko on ihmisille vähemmän luontevaa, varsinkaan sen näyttäminen julkisuudessa. Maailman metodistien neuvosto liittyi mukaan vuonna 2006 ja reformoitujen kirkkojen maailmanyhteisö aikaisemmin tänä vuonna. – Jos vastaan rehellisesti, niin alussa oli ehkä hieman naiivi ajatus siitä, että radio saa aikaan herätystä ja me vain julistamme evankeliumia. Minkä ikäisille Radio Deitä tehdään. Luku on pysynyt pitkään samana. Kuinka Radio Deillä menee tällä hetkellä taloudellisesti. Kungfutselaisuus on vaikuttanut Kiina ohella useimmissa Itäja Kaakkois-Aasian maissa. Radio Dein perustaja, päätoimittaja ja toimitusjohtaja Kirsi Rostamo, onko Dei onnistunut siinä, mikä sen tavoite oli 20 vuotta sitten. Kuinka ”virallinen kirkko” on suhtautunut kanavaan tai tukenut teitä. Esimerkiksi toteuttamamme Tuomasmessujen radioinnit voisivat hyvin olla kokonaiskirkon asia. Piispa Jari Jolkkosen mukaan tämä on sanoma, joka Martti lutherin aneteeseistä seuraa aina tähän päivään asti. Luterilaiset ja katolilaiset totesivat iloitsevansa myös siitä, että alun perin näiden kahden kirkon välillä vuonna 1999 hyväksytty Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta (YJV) on saanut mukaansa muita kirkkoja. Mitä pidät Radio Dein kohokohtana 20 vuoden ajalta. Kristilliselle radiomedialle on entistä suurempi tarve, mutta resurssimme ovat pienet. – Emme ole koskaan olleet varsinaisesti voitollinen radioasema. Viikoittain kuulijoita on 150 000–200 000. Lisäksi olemme nyt osakeyhtiölain muututtua niin sanottu voittoa tavoittelematon yritys eli emme voi edes teoriassa maksaa osinkoja. – Vaihtelevasti. – Radio ei enää ole nuoria tavoittava media. – Strategia on pysynyt samana, vaikka toki sitä on tarkistettu ja sanoja tarkennettu. Nyt missiomme kuuluu seuraavasti: välitämme toivoa, rakennamme yhtyettä ja kerromme Jeesuksesta luonnollisena osana elämää. Miten Radio Dein strategia on muuttunut vuosien varrella. – Ehkä ihan tuoreimpana Piispojen kyselytunti yhteistyössä Kotimaan kanssa. Hyvää yhteistyötä teemme kuitenkin Joensuun, Kokkolan, Kemin, Lahden, Lohjan, Oulun, Porin, Rovaniemen, Savonlinnan ja Seinäjoen seurakuntayhtymien kanssa. Olen saanut Kirkon tiedonvälityspalkinnon vuonna 2000, mutta minusta tarvittaisiin ihan oikeaa rahallistakin tunnustusta ja tukea. Piispa totesi, että aneilla on paha kaiku. luterilaiset ja katoliset kiittivät yhteisestä matkasta . KOTIMAA 7 9. Alun perin niiden tausta oli kuitenkin katumusharjoituksissa, jotka auttoivat ihmistä korjaamaan omaa elämäänsä. KuvA: Olli Seppälä Jari Jolkkonen: Jumalan armo ei anna lupaa porsastella . Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa on käyty kautta aikojen ensimmäinen kristittyjen ja kungfutselaisten välinen korkean tason uskontodialogi tai oppikeskustelu. Luterilainen maailmanliitto (LML) ja Paavillinen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvosto kiittävät yhteisessä julkilausumassaan päättyvästä reformaation merkkivuodesta. Nyt radioasemalla on 150 000–200 000 kuuntelijaa viikoittain. 1 1 . Piispoja on vuosien varrella ollut erittäin hankala saada Dein studioon. Jolkkonen pureutui aneteeseihin puhuessaan Kuopion tuomiokirkossa pidetyssä reformaation merkkivuoden hiippakunnallisessa pääjuhlassa. Piispoista ehkä kaikkein myönteisimmin ja luontevimmin Radio Deihin suhtautui arkkipiispa Jukka Paarma. Monet neuvoston itäaasialaiset jäsenkirkot toimivat yhteiskunnissa, jossa kungfutselaisuus on voimakas historiallinen moraalija yhteiskunnallinen oppi. 2 01 7 vIIKOn henKIlö ”Alussa oli naiivi ajatus siitä, että Radio Dei saa aikaan herätystä” R adio Dei on Suomen ensimmäinen kristillinen radioasema. Kokouksen aloitteentekijä oli Kirkkojen maailmanneuvosto. Hän antoi auliisti haastatteluja. Tällä hetkellä kuuluvuusalueita on 24
Kirkkoherra Juha Tanska kertoi omakohtaisesta kokemuksesta, joka on opettanut hänet näkemään, miten hauras ihminen on. 8 KOTIMAA 9. Tanska totesi Helanderin kompromissiesityksen mahdollistavan, että kirkkoinstituution harjoittama tietyn ihmisryhmän kiusaaminen vähenee. 1 1 . Puheenjohtaja Seija Kuikka joutui painottamaan, että tarkoitus ei ole puhua avioliitosta yleensä, vaan piispainkokouksen emeritaprofessori Eila Helanderilta tilaamasta selvityksestä. KIrKOllIsKOKOus Tampereen hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Jari Kemppainen selaili kirkon keskusrahaston talousarviota ja toimintaja taloussuunnitelmaa maanantaina kirkolliskokouksen täysistunnossa Turun kristillisellä opistolla. 2 01 7 A violiittokeskustelu kirvoitti odotetusti paljon puheenvuoroja syksyn kirkolliskokouksen ensimmäisenä istuntopäivänä, tämän viikon maanantaina. Siellä pohdittiin, millä ehKirkolliskokous ei halua luopua vihkioikeudesta IsTunTOvIIKKO Kirkolliskokouksen ensimmäisenä päivänä puhuttiin kasteesta ja maahanmuuttajien uskon mittaamisesta. Hän kiinnitti huomiota myös apostolien kokoukseen vuonna 50. KuvaT: JuKKa GransTröm. Tämä malli sallisi sen, että kirkossa vihitään ja siunataan myös samaa sukupuolta olevia pareja. Helander esittää selvityksessään, että kirkko voisi pitäytyä virallisesti nykyisessä vihkimiskäytännössään mutta hyväksyä samalla, että kirkon sisällä voi olla myös toinen toimintamalli
Tarvitsemme arkkipiispaa, joka pystyy ilmaisemaan kantansa hänen laillaan. Kirkko opettaa yhä, että avioliitto on elinikäinen. Nyt joidenkin mielestä avioliittokäsityksen muutos on merkki Raamatun hylkäämisestä ja toisten mielestä seuraus Raamatun vapauttavasta sanomasta Kristuksesta. Turtiaisen mukaan uutta selvityksessä oli esimerkiksi se ajatus, että omantunnonsuojaa eivät tarvitse ne papit, joiden opetus perustuu kirkossa vuosisatoja vallalla olleeseen näkemykseen avioliitosta. – Helanderin kompromissiesityksessä samaa sukupuolta olevien vihkiminen on yhtä aikaa mustaa ja valkoista. eMIlIA KArhu, sAArA-MArIA pulKKInen Oletteko valmiita kompromissiin vai aiotteko pitää tappiin saakka kiinni siitä, minkä näette ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi?. Leif Nummela, Tampereen hiippakunta: Ville Auvinen . 1 1 . Porvoon piispana Vikström on onnistunut pitämään yhtenäisenä heterogeenista hiippakuntaa, arkkipiispana hän pystyisi yhdistämään koko kirkkoa. Auvinen on sitoutunut klassiseen kristinuskoon esimerkiksi avioliittokysymyksessä. Hän pitää tärkeänä kirkon opetuksen pysymistä muuttumattomana mutta etsii samalla teitä niihin asioihin, joissa ollaan erimielisiä. 1800-luvulla morsiamen piti luvata kuuliaisuutta miehelleen ja yhä jotkut ajattelevat, että mies on perheen pää. Räsäsen mukaan Raamattu torjuu selkeästi kaiken homoseksuaalisuuden harjoittamisen riippumatta siitä, onko se väkivaltaan vai rakkauteen perustuvaa. Keskitalo totesi myös, että Kirkkohallitus pyrkii lisäämään kirkon näkyvyyttä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa nyt, kun suuri osa kuntien tehtävistä siirtyy maakunnille. Sitä tarvitsevat nyt ne, jotka haluavat omantunnon syistä noudattaa yhteiskunnan avioliittonäkemystä myös kirkossa. Hänellä on laaja kokemus järjestöistä ja lähetystyöstä, ja hän on lämmin ja välittää ihmisistä. Kastettujen määrä on yksi hiljaisista signaaleista, joiden kautta voidaan arvioida kirkon tulevaisuutta. Hän ottaa rohkeasti kantaa, mutta pystyy tarvittaessa muuttamaan kantansa. Niilo Räsäsen puheen puheenjohtaja keskeytti kahteen otteeseen, koska hän ei pysynyt asiassa eli Helanderin selvityksessä. Hänellä on vankka kokemus kirkon työstä kasvatuksessa ja työnohjaajana. Marianna Parpala, Oulun hiippakunta: Ville Auvinen . 2 01 7 GAllup: KeTä äänesTäT ArKKIpIIspAKsI. Tällä hetkellä kummeille tarjotaan enemmän keppiä kuin porkkanaa. Toimintasuunnitelman lähetekeskustelussa edustajia puhutti myös maahanmuutto. Ville Auvinen pohti, aikooko Kirkkohallitus reagoida maahanmuuttoviraston toimintaan, kun se arvioi kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijoiden uskon aitoutta. porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström sanoi, että kirkossa on ollut ennenkin yhtä aikaa erilaisia avioliittokäsityksiä. Auvisen mukaan keskustelu avioliitosta muistuttaa orwellilaista kaksoisajattelua, jossa mustaa on sanottava valkoiseksi, ja samalla on kyettävä uskomaan, että musta todella on valkoista. – Aina kaikki osapuolet ovat vedonneet Raamattuun. Hänellä on ilmaisukykyä ja kommunikaatiokykyä. Luoma on sillanrakentaja. Emme saa mukautua tämän maailman menoon, Hahtola sanoi. sAArA-MArIA pulKKInen, MArI TeInIlä dolla tullaan kristityksi ja vaaditaanko ympärileikkaus kaikilta. Hänellä on myös yhteiskunnan tuntemusta. Hän painottaa dialogista johtajuutta autoritaarisen johtajuuden sijaan. Kastetta ja kummiutta vahvistetaan hankkeessa yhteistyössä Kirkkohallituksen eri yksiköiden, suurten kaupunkiseurakuntien, hiippakuntien sekä järjestöjen kanssa. – Voi olla, että samalla areenalla olevat kanssakilvoittelijat ovat meitä ketterämpiä, Jääskeläinen totesi. Jouni Turtiainen, Espoon hiippakunta: Tapio Luoma . Myös eronneiden vihkimisessä on vähitellen hyväksytty eri käytännöt. Voin luottaa hänen persoonaansa ja teologiaansa. Inkisellä on hyvä tapa viestiä teologiaa, se on syvällistä ja juurevaa. Kahden eri totuuden kirkko ei ole uskottava. KOTIMAA 9 9. Katri Korolainen totesi, että jos kirkon jäsenyydestä halutaan tehdä merkityksellistä nuorille aikuisille, kummiuden korostaminen on tärkeää. Kirkkoherra Jouni Turtiainen halusi toimia sillanrakentajana. – On tärkeää, että kasteesta ei alkaisi tulla epänormaali asia nuorten perheiden elämässä, Keskitalo linjasi. Marjaana Toiviainen, Helsingin hiippakunta: Heli Inkinen . edustajat Eeva-Riitta Hahtola, Risto Tuori, Janne Kaisanlahti, Ville Auvinen ja Niilo Räsänen painottivat, että Raamattua ylimpänä auktoriteettinaan pitävä kirkko ei voi laajentaa avioliittokäsitystään. Hän huomautti, että eronneiden vihkimisessä kirkossa on jo toimittu Helanderin ehdottamalla tavalla. Hän on loistava puhuja, hallinnollinen osaaja ja omaa näkemyksiä siitä, miten asiat pitää ratkaista. Auvinen elää uskossa Jeesukseen, ja Raamattu on hänelle kaiken keskus ja ydin. Kantolalla on selkeät kannat yhteiskunnallisesti ja teologisesti. Täysistunto aloitettiin Kirkkohallituksen talousja toimintasuunnitelman esittelyllä. – Kirkolla ei voi olla kahta eri käsitystä. Hän pystyy soveltamaan arkeen kristinuskon olemusta ja tuomaan armoa ja toivoa. Markku Jalava, Espoon hiippakunta: Björn Vikström . Kirsi Hiilamo peräänkuulutti pohjoismaista näkökulmaa. Luoma on Espoon lahja Suomen kirkolle. Toisin kuin iltapäivän avioliittokeskustelu, aamupäivä sujui vailla dramatiikkaa. Kantola on jo näyttänyt kyntensä piispana. Vikström on yhtä aikaa rohkea ja nöyrä sen suhteen, mihin suuntaan kirkkoa pitäisi linjata. Hän pystyy rautaiseen opetukseen, joka on samalla retorisesti harkittua. Yhdeksi tulevan kauden tavoitteeksi Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo nimesi kasteen aseman turvaamisen. Pertti Rajala, Turun arkkihiippakunta: Ilkka Kantola . Jukka Hautala kommentoi näkemystä, jonka mukaan luomiskertomus olisi kertomus avioliiton asettamisesta. Hänen mukaansa on ylimielistä ajatella, että Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on niin paljon parempaa tietoa teologiasta, että pohjoismaiset sisarkirkot ovat tehneet totaalivääriä ratkaisuja avatessaan vihkimisen myös samaa sukupuolta oleville. Kaikki puhujat olivat piispainkokouksen kanssa samaa mieltä siitä, että kirkon ei tule luopua vihkioikeudestaan. Espoossa emme tahdo eroon Luomasta, vaan arkkipiispaksi huippupersoonan. – Oletteko valmiita kompromissiin vai aiotteko pitää tappiin saakka kiinni siitä, minkä näette ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi. Jouko Jääskeläinen peräsi kirkolta nopeita reaktioita kristinuskosta kiinnostuneiden maahanmuuttajien tavoittamiseksi. Olisi rikkaus, jos arkkipiispana olisi entinen kansanedustaja, jolla on mittava suhdeverkosto ja laaja työkokemus myös yhteiskunnan puolella. Hän kiitti Helanderia perusteellisesta työstä ja rohkeista johtopäätöksistä. Hän loi silloin luottamusta, seurakunnat saivat työhönsä tukea. Kaksivuotinen hanke otettiin salissa myönteisesti vastaan. Tästä on etua pastoraalisessa johtamisessa. Samalla valtaosalla seurakuntalaisista on eri käsitys. Auvisen saarnoissa yhdistyvät laki ja evankeliumi. – Kummius on yksi harvoista tavoista puhutella nuoria aikuisia, joita näemme harvoin kirkonpenkissä. Elämän realiteettien edessä eronneille on kuitenkin vähitellen sallittu toinenkin mahdollisuus. Vikström puhuu suomea, ei kirkkoa. – Jumala loi yhtä lailla linnut, kalat ja ihmiset ja käski kaikkien lisääntyä. – Helanderin ehdottama malli ei ole täydellinen eikä varmasti tyydytä kaikkia. Luomisen ja avioliittoteologian välille on tehtävä selkeä ero, ja nyt on puhuttava avioliitosta. Aiheesta ehdittiin käyttää maanantaina 11 puheenvuoroa. – Tuossa tilanteessa kirkossa sallittiin erittäin perustavasta kysymyksestä kaksi eri tulkintaa rinnakkain, Tanska sanoi. Inkinen ymmärtää kirkon olevan osa globaalia yhteisöä. Mutta eikö kompromissi ole juuri sitä, että molemmat osapuolet joutuvat luopumaan jostakin, jotta saavat säilyttää jotakin. Jos pidämme kiinni vain omasta näkemyksestämme, hinta on se, että kirkko ehkä hajoaa riitaisuuteensa, Turtiainen sanoi
Tulevaisuuden maailmassa on satoja miljoonia ilmastopakolaisia. 1 1 . Se on tappanut karjaa, kuivattanut kaivoja ja pakottanut satojatuhansia ihmisiä maan sisäisille pakolaisleireille. Kuva on Etiopian Somalin alueelta tämän vuoden kesäkuulta. Kuivuus on koetellut Etiopiaa pahoin parin viime vuoden aikana. 2 01 7 Ilmastonmuutoksen seurauksiin on varauduttava nyt seMInAArI Ilmaston lämpeneminen on totta ja se jatkuu. 10 KOTIMAA 9. Kuva: LEHTIKuva / aFP PHOTO / CHrIS STEIn PAKOlAIsuus jA IlMAsTOnMuuTOs
Vikström puhui myös teologian tohtori Panu Pihkalan tuoreesta kirjasta, joka käsittelee ympäristöahdistusta. – Tarvitsen toivoa, jotta pysyn toimintakykyisenä. Kristinuskon sanoma voi antaa voiman toimia myös toivottomalta tuntuvassa tilanteessa, Vikström sanoo. Rajaton itsensä uhraaminen ai auta ketään. – Haasteemme on saada sekä maailman ylikuluttava väestö että köyhä ja kamppaileva väestö kuluttamaan kestävästi. – Kun sairastumme, menemme lääkäriin, vaikka tiedämmekin joskus kuolevamme. – Tulevaisuuden tarkka ennustaminen on vaikeaa, mutta meillä on riittävästi tietoa suunnasta. Seminaarissa kuultiin alustuksia ja kommentteja niin ilmastotutkijoilta, humanisteilta kuin teologeiltakin. – Lähimmäisenrakkaus vaatii valmiutta muutokseen ja muukalaisten uhkarohkeaa kohtaamista. Meidän pitää vapauttaa toisiamme muutokseen ja toimintaan eikä juuttua vain syyttämiseen ja syyllistymiseen. EMIlIA KArhU Ilmastotutkija Laura Riuttanen (vas.), tutkija Emma Hakala Aleksanteri-instituutista sekä asiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta osallistuivat alustajina Pakolaisuus ja ilmastonmuutos -seminaariin Kirkon talossa. Sekä Vanha testamentti että Suomen historia muistuttavat, että olemme myös itse olleet muukalaisia, hän totesi. Samaa mieltä oli seminaarissa kommenttipuheenvuoron käyttänyt Emma Hakala, joka on keskittynyt ympäristöturvallisuuden tutkimukseen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. – On tärkeää tajuta, että ahdistus voi muuttua myös vimmaiseksi muutosvoimaksi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Vastaus kuului: Ne, joilla on varaa, lähtevät pois. Se voi osaltaan lisätä valtapoliittisia konflikteja. Kaikki alustajat eivät kuitenkaan olleet täysin toivottomia. – Meidän on kuitenkin varauduttava ennalta esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin, miten onnistuvat ruokahuolto, suomalaisen kulttuurin säilyttäminen ja kulttuurinen rinnakkaiselo, kun tänne saattaa mahdollisesti tulla suuri joukko pakolaisia, ja Suomen valtakieleksi vaihtuu ehkä arabia. 2 01 7 O len ollut 1990-luvulta saakka ympäristöahdistunut, mutta nyt olen kokenut armon. Meillä on siis velvollisuus olla vieraanvaraisia tänne tulevia kohtaan. KuvAt: EmILIA KARHu Piispa Björn vikström on Kirkon ympäristöasioiden seurantaryhmän puheenjohtaja, Demokratia ei ratkaise tätä ongelmaa, koska ihminen ei äänestä itseään vastaan. 1 1 . – Myös kirkoilla on tärkeä rooli herättelijänä, Riuttanen sanoi. Kehitysyhteistyökoordinaattori Karoliina Tuukkanen Suomen Lähetysseurasta kertoi nähneensä työnsä kautta, että radikaalitkin muutokset ovat mahdollisia. Meidän on varottava fatalismia ja otettava varjeleminen vakavasti. Ilmastotutkija Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta totesi, että sekä ihmiset että bisnes ovat heräämässä ongelman todellisuuteen ja laajuuteen. Kristinuskossa Herran päivän koittamista on odotettu joskus lyhyelläkin aikajänteellä. OECD-maiden energiankulutuksen kasvu on pysähtynyt, ja Kiina on edennyt hyvin ilmastotavoitteita ajatellen. Toisaalta tarvitaan myös rajoja. Koko muussa maailmassa väestön ja energiankulutuksen kasvu jatkuu kuitenkin valtavana. Se antaa toivoa. Ilmastonmuutokselle ei voi enää mitään, sanoi Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija Riku Lumiaro puhuessaan Kirkkohallituksen järjestämässä Pakolaisuus ja ilmastonmuutos -seminaarissa viime viikolla. Emme saa antaa periksi. On ryhdyttävä kiireesti keskustelemaan ilmastopakolaisuuden seurauksista ja sen vaatimista toimenpiteistä, Hakala sanoi. Ilmaston lämpeneminen on totta, ja nykyisillä elämäntavoilla ja ilmastosopimuksilla kehitys jatkuu. Lumiaron mukaan hallitsematon pakolaistulva, vesisodat ja raaka-ainekonfliktit ovat siis väistämättä edessä. Riku Lumiaron mukaan toivo asuu Suomessa, jota ilmastonmuutos ei ilmastomielessä uhkaa. Vikström painotti, että vaikka emme voi auttaa kaikkia, emme saa koskaan hylätä ketään sillä perusteella, että hän kuuluu johonkin tiettyyn ryhmään. Maailmassa on tulevaisuudessa satoja miljoonia ilmastopakolaisia, kun tietyillä alueilla elinolosuhteet muuttuvat kuumuuden ja kuivuuden takia mahdottomiksi ja puhtaasta juomavedestä tulee huutava pula. Tieteessä maailman lopullinen tuho on kaukana tulevaisuudessa. Vikström totesi, että ihminen ei ole luomakunnan herra vaan Jumalan työtoveri. Valtaosa sijoituksista keskittyy yhä fossiilisiin polttoaineisiin. Meidän on kaduttava kohtuutonta ylikulutustamme, tultava synnintuntoon ja tehtävä parannus. Ennustamisesta on siirryttävä kohti ratkaisuja. Myös Vikström peräänkuulutti ongelmien ennakointia. Köyhät kuolevat. Meidän on muutettava elintapojamme. KOTIMAA 11 9. Kirkot ovat maailmassa merkittäviä arvovaikuttajia erityisesti kuolemaan, terveyteen ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Riku Lumiaron mukaan keskiluokkaisten kuluttajien määrä lisääntyy räjähdysmäisesti 20 tulevan vuoden aikana. Vieraillessaan Intiassa Lumiaro kyseli paikallisten ihmisten ennusteita siitä, mitä ilmastonmuutoksesta seuraa alueella. Raamatussa meitä opetetaan pyytämään: älä anna minulle köyhyyttä tai rikkautta, vaan anna minulle ravinnoksi määräosani leipää. Uskonnoilla on annettavaa myös kohtuullisuuden ja vieraanvaraisuuden edistäjinä. – Valitettavasti uskon tämän olevan realismia. Jeesus sanoi olevansa läsnä kodittomissa ja nälkäisissä. Keskustelijat huomioivat, että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää myös lainsäädännöllisiä pakkokeinoja. Samoin meidän pitää pyrkiä suojelemaan ja varjelemaan ilmastoa ja luontoa tuhoutumiselta, vaikka tiedämmekin maailman joskus loppuvan. Kannattaako meidän siis tehdä työtä maailman pelastamiseksi, Vikström kyseli. Ihmiset tarvitsevat anteeksiantamusta välinpitämättömyydestään, mukavuudenhalustaan, itsekkyydestään ja lyhytnäköisyydestään, jotta löytävät voiman muutokseen. Koti tarvitsee seinät ja oven. Lumiaron ja Hakalan mukaan ilmastonmuutoksen seuraukset johtavat väkivaltaisiin konflikteihin ja jopa sisällissotiin. – Meidän tulisi siirtyä kristinuskossa yhä enemmän dualismista kohti kokonaisvaltaista pelastuskäsitystä, jossa merkityksellistä on myös tämänpuoleisen varjeleminen. Vikström painotti armon merkitystä. Lumiaro viittasi myös ennusteisiin, joiden mukaan muslimien määrä ylittää kristittyjen määrän maailmassa vuoteen 2070 mennessä. – Demokratia ei ratkaise tätä ongelmaa, koska ihminen ei äänestä itseään vastaan. Selväksi kävi, että tilanne on vakava. Joidenkin ennusteiden mukaan viisi miljardia ihmistä on tavalla tai toisella suurissa vaikeuksissa vuonna 2050. Piispan mukaan meidän on myönnettävä, että ilmastonmuutos on totta. Energiantuotannon nopea painopisteen muutos johtaisi maailmanlaajaan finanssikriisiin. Hän kiinnitti erityistä huomiota siihen, että anxious-sanan voi kääntää paitsi ahdistukseksi myös kiihkeäksi haluksi. Näin löytyy syvä inhimillisyys. Meidän tulisi siirtyä kristinuskossa yhä enemmän dualismista kohti kokonaisvaltaista pelastuskäsitystä, jossa merkityksellistä on myös tämänpuoleisen varjeleminen.. – Tilanne on vakava, mutta haluan vaalia uhmakasta toivoa. Uskonnot voivat sekä edistää että estää kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, Porvoon piispa Björn Vikström totesi puheenvuorossaan. – Toisaalta, vaikka olemme syyllisiä, kaikki ei ole meidän syytämme. Yritysten konsultointi auttaa, muttei riittävän nopeasti. Niiden kautta voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Sekä kristinuskossa että tieteessä ajatellaan, että maailma loppuu joskus, sanoi Porvoon piispa Björn Vikström, joka toimii myös Kirkon ympäristöasioiden seurantaryhmän puheenjohtajana. Niihin on ryhdyttävä valmistautumaan nyt
Declaration on the Church, Eucharist and Ministry (Kasvavaa yhteyttä: Julistus kirkosta, eukaristiasta ja virasta). Julkisessa keskustelussa vellovat teologiset kiistat ja polarisoitumiset saattavat hämärtää tosiasiaa, että perheneuvonnan asiakkaina on kaikenlaisia ihmisiä ja monenlaisia pareja ja perheitä. Opiskellessani Pariisin ekumeenisessa instituutissa 1969–70 tutustuin katoliseen kollegaan ja ystävystyimme. Viime vappuna olin Reimssissä, Ranskassa, missä ystäväni Jean-Francois vietti ordinaationsa 50-vuotisjuhlaa. 1 1 . On kyselty, onko sateenkaariperheillä yhtäläiset oikeudet saada apua kriiseissään. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Huolellinen teologinen työskentely vaatii aikaa.” Silti kysyn, eikö loputtomille teologisille neuvotteluille paksuine raportteineen ole vaihtoehtoa. Eikö olisi aika etsiä uutta paradigmaa, työskentelymallia. Kotimaakin totesi: ”Ehtoollisyhteyden mahdollisuus on antanut ekumenian aikanakin odottaa itseään.” Kolmanneksi muistui mieleen kauan sitten kuulemani Helsingin tiedekunnan kirkkohistorian professorin (1945–1960) Aarno Maliniemen suuhun pantu lausuma: ”Systemaattinen teologia on noituutta!” Koin itse 1980-luvulla sellaisen ekumeenisen herätyksen, että innolla käänsin suomeksi Kirkkojen maailmanneuvoston asiakirjan Kaste, ehtoollinen ja virka (1983). Avun saamisen perusteena on ihmisen hätä ja tarve, ei seksuaalinen suuntautuminen eikä sukupuoli-identiteetti. Tuo niin sanotKirkkojen noidankehä. HelsIngIn seurAKunTIen PerHeneuvOjAT Olen jo vuosikymmeniä käynyt katolisissa kirkoissa ehtoollisella seurakunnan mukana. Pankaa töpinäksi teologit, Suomessa ja Roomassa! OllI-PeKKA lAssIlA Teol.tri Espoo Kaikki ovat tervetulleita perheneuvontaan sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä ryöpsähtänyt keskustelu kirkon perheneuvojien suhtautumisesta seksuaalija sukupuolivähemmistöihin on joissakin herättänyt epäluuloja perheneuvontaa kohtaan. Ensiksi jonkinlainen ilo ja kunnioitus tekijöille. Resurssien mukaan kaikkia yhteydenottajia pyritään auttamaan. Olen nähnyt ekumeenisen tunnelin päässä valoakin. Perheneuvojien terapeuttisessa työssä lähtökohtana on asiakkaan persoonan ja kysymysten kunnioitus. Hänen pyynnöstään osallistuin myös messun toimittamiseen. Se on vähän villiä, mutta ei mielestäni epäkristillistä. Se on vähän villiä, mutta ei mielestäni epäkristillistä.. Mitä tekee tuo luterilainen pappi katolisessa messussa?” Ystäväni antoi asiaan teologiset perustelut, mutkia sopivasti oikoen. Edelleenkin kaikki työntekijämme toivottavat sateenkaariparit ja -perheet tervetulleiksi. Sanoin ystävälleni: ”Sinun seurakuntalaisesi varmaan ihmettelevät. Muutama ajatus alkoi pyöriä mielessä asiakirjan äärellä. Ei tästä taida tulla munia eikä poikia. Muistan ajatelleeni: ”Ehkä vielä minun aikanani tuo ihme tapahtuu ja esteet poistuvat Roomankin suunnalla!” Seuraava pyöreä lukema matkamittarissani on nyt 80, joten kovin hyvältä ei näytä. Kotimaa (2.11.) julkaisi näyttävästi suomalaisen luterilais-katolisen dialogikomission raportin Communion in Growth. Me Helsingin seurakuntien perheneuvojat haluamme muistuttaa, että vuosikymmenten ajan Helsingin perheneuvonnassa on palveltu seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Siinä alttarilla meitä oli kaksi katolista pateria ja minä lukemassa osia ehtoollisrukouksista ja nauttimassa ehtoollisaineita. Teksti löytyy netistä ja vilkaisin sitä. Mitä niillä on saavutettu seurakuntatasolla. 2 01 7 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. tu BEM-dokumentti antoi aikanaan hieman uutta potkua ja toivoa ponnisteluille kohti parempaa tulevaisuutta ja ehtoollisyhteyttä. Merkitystä ei myöskään ole sillä, onko liberaali tai konservatiivi, uskovainen tai uskonnoton, suomalainen tai maahanmuuttaja. Kas kun ovat jaksaneet vääntää noin perusteellisen tekstin paikallisen ekumenian kentältä. Toinen ajatus ja johtopäätös lukemastani oli synkempi. Ekumenialle vihkiytyneet piispat ja muut asiantuntijat sanovat varmaankin: ”Älä hermostu, kyllä se tästä. Edellä mainittu Maliniemen lausuma saattaa olla hieman julma ja yliampuva, mutta mielestäni siinä on vakava pointti myös käsillä olevan tuoreen asiakirjan kohdalla. Minä kun en jaksa odottaa ja odottaa ja odottaa. Olen jo vuosikymmeniä käynyt katolisissa kirkoissa ehtoollisella seurakunnan mukana. Edistysaskelista kyllä puhutaan, mutta isoissa asioissa törmätään vanhoihin kipukohtiin, pappeuteen ja ehtoolliseen. Onko tekstin kääntäminen suomeksi viisasta ja rakentavaa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Suomen ja Ruotsin kirkolla on pappisvihkimyksessä apostolinen perimys (succession apostolique) kuten meilläkin.” Se riitti Reimsissä ja riittää minulle. Perheneuvoja ei voi tietää asiakkaan puolesta, vaan hän voi olla apuna ja tukena, kun ihminen/pari työskentelee kohti sitä mikä hänelle/heille on mahdollista, riittävän hyvää, totta ja oikeaa. Arvelen, että hyvin monet papit ja maallikot kokevat sen vaikeatajuiseksi, toivottavasti ei ihan noituudeksi. Hän sanoi juhlalounaalla kansalle minua osoittaen: ”Tuo Olli on pappi niin kuin minäkin (Il est prêtre comme moi). eKuMenIA Pankaa töpinäksi, Suomen ja Rooman teologit, kirjoittaa teologian tohtori Olli-Pekka Lassila. 12 KOTIMAA 9
Tahtoa puuttui. Yksipuolinen tilastojen tarkastelu ei anna oikeaa kuvaa työn kokonaisuudesta. Inhimillistä, mutta ikävää. Vanha mummu kärsii ajasta, joka ei Joosefista mitään tiedä. Kirkossa työtä on haluttu ohjata tähän suuntaan ja tämä näyttää olevan trendi jatkossakin. Diakoniatyö ei ole avustusten tai asiakaskontaktien urakointia vaan se on entistä enemmän myös yhteisöllistä, osallistavaa ja vaikuttavaa työtä. Amen. Pois on muuttanut itse muistelijakin. Tämä johtuu tietenkin myös historian näköharhasta. Rahan suuntaaminen on aina arvovalinta. Paljon ajattelemisen aihetta antoi myös kirkon henkinen ja hengellinen kahtiajakautuminen ja osapuolijaon syveneminen. Numerot eivät kerro mitään työn kehittämisestä, sisällöstä tai laadusta. Anna nykyisille emerituksille vielä paljon armonvuosia, ettei meillä olisi odotushuoneessa istuskellessa niin orpo olo, kun hypistelemme sormissamme omaa vuoronumeroamme. Vähennys diakoniatyöntekijöiden määrässä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana 100 vakituista viranhaltijaa ja yksin viimeisen tilastovuoden aikana 33 vakituista viranhaltijaa. Teinonen, Martti Parvio, Jukka Thurén ja Pentti Laasonen. Erilleen kasvaminen oli vääjäämätöntä kuin darwininpeipoilla Galapagos-saarilla. Nykyiseen skitsofreniaan johti kehitys, joka alkoi viimeistään 1960-luvulla. Diakoniatyöntekijöiden Liitto: SAArA HUHANANTTI puheenjohtaja TIINA LAINe toiminnanjohtaja Selvityksen onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että mukaan otetaan diakonian kenttätyötä tekeviä asiantuntijoita.. Mietinnössä kysytään, onko kirkko pysynyt uskollisena omalle lähimmäisenrakkauden sanomalleen. Tuomo Mannermaa ja Timo Veijola eivät vastaa kirjan väitteisiin, ja joku kaivannee jopa Uuras Saarnivaaraa. Silloin olisi ollut vielä mahdollisuus yhteyden rakentamiseen kuuntelemalla ja ymmärtämällä toisia. Sellaista on elämä myös politiikassa ja urheilussa sekä tieteen ja taiteen kulttuurissa. Ei ollut pakottavaa syytä etsiä yhteistä tietä. ju k k a g r a n s tr ö m Diakoniatyöntekijät mukaan kirkon tulevaisuustyöhön Kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunta on antanut mietinnön kirkon nelivuotiskertomuksesta. Diakoniaan panostamisen väheneminen näkyy myös kirkon tilinpäätöstiedoissa, jonka mukaan viime vuonna diakoniaan käytettyjä varoja leikattiin lähes viisi miljoonaa euroa, kun samaan aikaan esimerkiksi hallinnon kulut kasvoivat yli neljä miljoonaa euroa. Tilaa oli myös herätysliikkeille ja järjestöille, jotka söivät kuorman päältä. Raamatun mukaan kristityt tunnetaan rakkaudesta toisiaan kohtaan, mutta oikea historia on pelkkää piikittelyä, piruilua, syrjintää ja välistävetoja. Räisäsen keskustelukumppaneista ja nuoruutemme sankareista monet ovat jättäneet paikkansa näyttämöllä. TeeMU KAKKUrI Kirjoittaja on teologian tohtori ja seurakuntapastori. Vakituisten virkojen vähenemisen seurauksena ei ole kuitenkaan perustettu määräaikaisia projektivirkoja, kuten joillain muilla tehtäväalueilla, ja näin vähennys on ollut totaalinen. Jotkut jopa hyötyivät asemastaan veneen keikuttajina. Odotushuoneessa Saman kirkon kasvatit katselevat toisiaan outoina kuin pikkuserkut hautajaisissa. Nyt ei enää osata tulla yhteen vaikka haluttaisiinkin. Profiloituivat radikaaliksi jommallakummalla laidalla. Tulevaisuusvaliokunta nostaa myös esiin diakonian merkityksen kirkkoon kuulumiselle tai siitä eroamiselle. Koska väittämän perusteluista ja syistä on vain arvailuja, on valiokunnan ehdotus asian selvittämisestä erittäin hyvä. 2 01 7 KOLUMNI Teemu Kakkuri L uin hiljattain uudelleen Heikki Räisäsen muistelmat ja isohkon pinon muuta kirkollista lähihistoriaa. Pikkuserkut toteavat esittäytyessään toisilleen, että samaan sukuun kuulutaan, mutta juuri mikään muu ei sitten enää yhdistäkään. Lisäksi on huomattava, että diakonian virkojen lukumäärä ei kerro, onko virka täytetty kokovai osa-aikaisesti. Tulevaisuusvaliokunta tekee tärkeän havainnon todetessaan kirkon panostuksen diakoniaan vähentyneen. Pohdinta on ihan paikallaan ja voidaan kysyä, millaiset eroluvut olisivat ilman diakoniatyötä. Seurakunnissa työtä tehdään yli työalarajojen ja myös diakoniatyöntekijät toimivat esimerkiksi rippikouluissa, jumalanpalveluksissa, lapsija nuorisotyössä sekä aikuistyössä. Tutkijan viisari värähtää, kun jossain mäiskitään lähimmäisiä sanan säilällä. KOTIMAA 13 9. Mahdollisesti jopa nykyistä suuremmat. Kolme asiaa jäi pohdintaani. Seesteinen seurakuntaelämä ei ruoki tutkimusta siinä määrin kuin kiistat. Osapuolet ovat kasvaneet erilleen. Diakoniatyöntekijöiden Liitto kannattaa esitystä, sillä tulevaisuuskomitean mietinnössä diakoniatyön näkökulma tuli heikosti esiin. Niin ovat myös Seppo A. Viimeisenä polttaa kuolemisen karu todellisuus. Ensinnäkin huokailin niiden konfliktien määrää, jotka viime vuosikymmeninä on käyty. Mikäs oli kiistellessä, kun kirkon jäsenkadosta ei ollut tietoakaan, resursseja ja ihmisjoukkoja riitti! Työntekijämäärä kasvoi verotulojen myötä. Valiokunnan mietinnössä arvioidaan nelivuotiskertomuksen väittämää, jonka mukaan diakonia näyttäisi polkevan paikallaan. 1 1 . Diakoniatyöntekijöiden Liiton omista tilastoista ilmenee, että diakoniatyöntekijöistä joka kymmenes on erilaisilla virkavapailla ja joka kymmenes on osa-aikainen. Selvityksen onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että sen valmisteluun, toteutukseen ja arviointiin otetaan mukaan diakonian kenttätyötä tekeviä asiantuntijoita, joilla on vahvin osaaminen ja ajantasainen tieto seurakuntadiakoniasta. Uskonto ei ole sen siistimpää. On kuitenkin selvää, että laajentunut tehtävänkuva vähentää aikaa perusdiakoniatyöstä muun muassa yksittäisten ihmisten auttamisesta. Saman kirkon kasvatit katselevat toisiaan outoina kuin pikkuserkut hautajaisissa. Mietinnössä esitetään, että diakoniatyön haasteet tulisi ottaa mukaan tulevaisuusselonteon valmisteluun. Rakas Taivaan Isä
14 KOTIMAA 9. Mikael Agricolaa esitti Juhani Holma. 1 1 . 2 01 7 Arkkipiispa Kari Mäkinen osallistui reformaation merkkivuoden päätösjuhlaan Turun Logomossa. KuvA: PAsi Leino
Sen kirkolliset seuraukset eivät ole olleet mairittelevia. Muutama suurikin tapaus mahtuu joukkoon, ainakin Kirkkopäivät, Kirkon musiikkijuhlat, SuomiAreena sekä Turun tuomiokirkossa merkkivuoden alussa ja lopussa järjestetty ja televisioitu juhlamessu. Ainakin kirjallisuutta, tutkimusta, lehtiartikkeleita, radioja tv-ohjelmia, mutta ei kollektiivista ahaa-elämystä siitä, mitä reformaatio Suomelle merkitsee. Suomi on juuri tällainen Suomi reformaation ansioista tai sen syystä. Vielä kauan sen jälkeen, kun kissasta on aika jättänyt tai se on siirtynyt muualle, kissankarvat ovat punoutuneet osaksi sohvakangasta. Jokainen suomalainen on armahdettu, jokainen ihminen on armahdettu syyllisyydestä. Yhden parhaista reformaation merkityksen vertauksista teki sosiaalipsykologi Anneli Portman, joka kirjoitti Teologia.fi-sivustolla, että reformaatio näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa samalla tavalla kuin kissankarva olohuoneen kangaspäällysteisessä tuolissa. Sen sijaan monin paikoin merkkivuosi näyttäytyi tiedollisena, etäisen asiallisena, reformaation merkitystä selvittävänä ja selittävänä. Muistaa sitä toki voidaan. Armo kuuluu kaikille. Merkkivuoden yhteinen teema Armoa 2017 halusi välittää kirkon ydinsanomaa. Paikallisuus olikin yksi merkkivuoden tavoitteista. Kotimaa osallistui kolmeen merkkivuoden tapahtumaan Kangasalla, Helsingissä ja Turussa. KOTIMAA 15 9. Avioliitosta noussut keskustelu oli juuri sitä mitä reformaation merkkivuosi tarvitsi. Ensinnäkin se, että ei saanut puhua uskonpuhdistuksesta vaan reformaatiosta. Reformaation merkitystä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle korostettiin kiitettävästi. Reformaation merkkivuonna luterilainen kirkko Suomessa toisti tahtomattaan omaan syntyynsä liittyvää tehokasta kapinatarinaa. Mutta puhe kirkon täysivaltaisista jäsenistä ja heidän uskostaan ja oikeuksistaan kirkon tarjoamiin uskonnollisiin palveluihin onkin toinen juttu. Mitä jäi käteen vuodesta. Tavoitteissa onnistuttiin, arvioi ainakin merkkivuoden projektisihteeri Timo-Matti Haapiainen Kirkkohallituksesta. Yksityisesti ehkä jossain kyllä, mutta kansaliikkeeksi armosta ei tainnut olla. Re formaatio • 500 vuo tta •. R eformaation merkkivuosi käynnistyi Suomessa Turun tuomiokirkossa 30.10.2016, eli päivää ennen varsinaista Lutherin teesien naulaamisen vuosipäivää. Luterilaisia edusti Luterilaisen maailmanliiton puheenjohtaja piispa Munib Younan. Toisekseen se, että kyse ei ollut juhlavuodesta, sillä kirkkojen jakautumisessa ei ole mitään syytä juhlia. Valintaan oikeutettujen tahto toteutui, mutta kokoMerkkivuosi näyttäytyi tiedollisena, etäisen asiallisena, reformaation merkitystä selvittävänä ja selittävänä. Maamme ainoan naispuolisen piispan tilalle valittiin mies, Teemu Laajasalo. 2 01 7 Reformaatio 500 -merkkivuosi paketissa Viime sunnuntaina päättynyt reformaation merkkivuosi onnistui monilta osin hyvin, vaikka suurta innostusta ei armo-teeman ympärille syntynytkään. Mitä merkkivuodesta jäi käteen. Uskoa ei enää muotoilla uusiksi, vaan sen on oikeasti muututtava jollain radikaalilla tavalla. Esitelmiä, musiikkia, tempauksia, draamaa, näyttelyitä. Merkkivuoden tapahtuma on myös Helsingin piispa Irja Askolan jääminen eläkkeelle. maaliskuuta. Haluaako kukaan enää lähimpään kymmeneen vuoteen kuulla inahdustakaan reformaatiosta. 1 1 . Merkkivuottaan viettänyt kirkko ei saanut – eikä saa tulevaisuudessakaan – levätä laakereillaan, vaan se joutuu kampailemaan paikastaan vakavasti otettavana uskonnollisena instituutiona arvomyllerrysten Suomessa. Sympatiaa ei viralliselle kirkolle herunut. Kirkkoa myös haastetaan, sitä vaaditaan uudistumaan ennennäkemättömällä tarmolla. Paikalla oli myös paavi Fanciscus. Kirkon puolelta reformaatiotapahtumiin haluttiin liittää paikallisuuden lisäksi näkökulmina tulevaisuus ja ekumeenisuus sekä liittyminen Suomi 100 -juhlavuoteen. Pönötys Lutherin perinnöstä on helppo rajata vain hengellisen elämän oivalluksiin ja teologisia käsitteitä pursuaviin rajanvetoihin niin paavilaisiin kuin talonpoikaiskapinoitsijoihin päin. Merkkivuosi on ollut samalla kertaa täysi ja tyhjä. Reformaatio 500 -merkkivuosi näyttäytyy jopa ironisessa valossa, jos tarkastelee sitä vuoteen sisältyvien kirkollisten tapahtumien avulla. Menikö tämä sanoma läpi. Ensimmäiset tuomiokapitulien langettavat päätökset on jo ”kapinapapeille” annettu. Pieniä tapahtumia on ollut paikallisesti useita. Kansainvälinen merkkivuoden alkutapahtuma oli Ruotsissa, Lundin tuomiokirkossa pidetty katolilaisten ja luterilaisten yhteinen rukoushetki 31.10.2016. Kissaa ei voi selittää pois. He ovat tahtomattaan Lutherin perillisiä noustessaan ahtaaksi koettua laitoskirkkoa vastaan. Joukko pappeja alkoi vastoin työnantajansa ohjetta vihkiä ja siunata myös sateenkaaripareja. Ehkä armoon liittyy opillinen vivahde, jota suuri yleisö ei osaa sulattaa. Mutta missä oli se varsinainen Luther-pihvi. Moni sanoi myös, että reformaatioasiaa tuli jo korvista ulos. Elävää ja todelliseen elämään liittyvää keskustelua kirkosta ja monia ihmisiä oikeasti koskettavasta asiasta. Keskeisimmäksi nousee uuden avioliittolain astuminen voimaan 1. Laajaa kirkon sisäistä armon liikettä ei myöskään nähty. Reformaatiosta on tultava transformaatiota. Mitä Luther sanoisi tai twiittaisi sateenkaaripareja vihkiville papeille. Olkoonkin että yksityinen armon kokemus on vavahduttava
Hän oli elämänläheinen, railakas ja iloinen tyyppi, sanoo suunnittelutyötä johtanut kappalainen Auni Kaipia. naiskuvan kannalta miesvaltainen piispajoukko ei kirkasta kirkon kuvaa sekään. Tulevaisuus on erilaisuutta sietävän, liikkeellä olevan ja kirkoksi sitoutuvan yhteisön. Kuka kelpaa Jumalalle. Lutheriinsa perehtynyt koomikko vastaa: Luther ei jakanut asioita toisistaan erilleen. Aitoja kysymyksiä reformaation hengessä. Sitä Vaismaa kysyy itsekin. Niin tuskin toivoi kukaan kirkon piirissä. – Monilla on Lutherista kuva synkkänä, ikävänä ja elämänkielteisenä hahmona, joka asettaa ihmisenä olemiselle hyvin tiukat rajat. KuvaT: Rami maRjamäKi Lutherin viesti oli, että jumalaa ei tarvitse pelätä, sanoo pappi ja olutharrastaja Lari junkkari. Auditorioon kertyy 120 ihmistä. 650 vuotta täyttävä, juhlaviikkoa viettävä Kangasalan seurakunta on uskaltautunut pois omista tiloistaan ja järjestää Luther-iltamat, jossa Lutherista kerrotaan stand up -komiikan keinoin ja puhutaan uskonpuhdistajan rempseämmästä puolesta: hän oli myös ilon ja oluen ystävä. 16 KOTIMAA 9. Siitä huolimatta: miten Luther taipuu stand up -koomikon esittelyssä, kun komiikan yksi kulmakiviä on asioiden pilkkaaminen. Kuka on kristitty. Millä mitata kirkon rivijäsenen uskon laatua ja aitoutta. Me haluamme kertoa, että tämä kuva Lutherista on väärä. Tuskin sitä tekee arkkipiispa Kari Mäkisen seuraajan vaalikaan, joka ehti virallisesti käynnistyä merkkivuoden aikana. Kirkon on oltava samalla kertaa uskollinen perustalleen ja verokertymälleen. Työntekijöitä on jalkautunut paikalle huomattavan paljon. Luther halusi osoittaa, että hyvään arkeen kuuluvat myös huumori, ilonpito ja hyväntahtoiset pilkkapuheetkin.. Stand up -koomikko Mikko Vaismaa tunnetaan kristillisestä vakaumuksestaan. Millä mitata heidän vakaumuksensa laatua ja aitoutta. 1 1 . 2 01 7 Teesi 96. Määrät eivät ole järisyttävän suuria, mutta aihe kiinnostaa. Keittiömestari Terttu ilonen oli koostanut Lutherin ajan illallisen. Paikalla on paljon aktiiviseurakuntalaisia, mutta myös ihmisiä, joita ei kovin usein tilaisuuksissa näy. Yksi pienimuotoinen, mutta pitkäkestoinen eroaalto koettiin, kun Marjaana Toiviainen ja useat muut kirkon työntekijät nousivat joukolla vastustamaan kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden käännytyksiä. Hän ei erottanut arkista elämää ja uskontoa vaan halusi nimenomaan osoittaa, että usko kuuluu arkeen, ja hyvään arkeen kuuluvat myös huumori, ilonpito ja hyväntahtoiset pilkkapuheetkin. Reformaation merkkivuoden jälkeisen kirkon tulevaisuus löytyy – sallittakoon EU-henkinen kielikuva – enemmin liittovaltioista kuin tukahduttavasta kansallisvaltiosta. Reformaatiovuoden keskustelunaiheisiin kuuluu myös turvapaikanhakijoiden kääntyminen kristityiksi. Reformaation merkkivuoden aikana 2017 kirkosta on myös erottu ahkerasti, ainakin enemmän kuin edellisenä vuonna. Reformaatio teki tavallisesta ihmisestä täysivaltaisen kristityn ja sen on kelvattava seuraavatkin vuosisadat. Kangasalan Luther-iltamassa maisteltiin olutseura Lutherin panemaa bock-olutta, jonka nimi on reformaation juhlavuoteen sopiva. 500 vuotta Lutherin radikaalin teesiperformanssin jälkeen Jumalan ja ihmisten tahdosta liberaaliksi muotoutunut suomalainen kansankirkko kohtaa konservatiivisuutta monelta suunnalta, sekä teologis-hengelliseltä että poliittiselta. Miten usko, hengellinen elämä ja huumori sopivat yhteen. Luther-iltamat olivat yksi Kangasalan seurakunnan 650 -vuotis juhlaviikon tapahtumista. Osa on saapunut paikalle omalla vapaa-ajallaan, mikä kertoo, että kyse on historiallisesta tapauksesta. OllI seppälä Malja lutherille! K angasala-talon aulassa voi aistia jännityksen
Eri aineiden opettajat ovat ottaneet selvää historiasta ja pohtineet, miten voisivat liittää sen omaan oppiaineeseensa. Piti pelätä Jumalaa, joka uhkasi helvetillä ja kiirastulella. Pääjuhla korosti kauniilla tavalla myös sukupolvien ketjua ja Mikael Agricolan perinTunnin lopulla musiikinopettaja etsii oppilaille mikin ja pistää bassovoittoisen taustabiitin soimaan. Myös opettaja Pfeiffenberger on tunnin lopussa tyytyväinen. Luokka kohahtaa. Ja oppilaat panevat parastaan. Battle Rap -nimellä kulkevassa kaksintaisteluräppäyksessä esiintyjän tavoite on yksinkertainen. Lutherin värikäs kieli on kenties tehnyt vaikutuksen, sillä useimmat oppilaat haluavat ensin protestanttien riveihin. Junkkarin teema oli Lutherin kolminaisuusoppi, elämä, armo ja olut. Arjesta jatkoi myös pappi ja olutharrastaja Lari Junkkari. HeIKKI HAKAlA Räppiä lutherin äidinkielellä H elsingin Saksalaisen koulun luokkahuoneessa hälistään sujuvasti kahdella kielellä. Piti pelätä papistoa, ruhtinaita ja heidän vasallejaan. – Myös uusi opetussuunnitelma ohjaa siihen, että eri aineiden sisällöt leikkaavat toisiaan. KOTIMAA 17 9. Tätä kuvastaa Lutherin sanomaksi tiedetty lausahdus, ”Alakuloisesta takapuolesta ei pääse iloista pierua”, joka muistuttaa siitä, että tällaisia me kaikki ihmiset olemme, mitä nyt joku yrittää teeskennellä hieman enemmän kuin joku toinen. Elämä oli yhtä pelkäämistä. Junkkari muistutti, että Lutherin reformaation seurauksena ei syntynyt mikään askeettinen liike vaan oluen ja makkaran ja luostareista karanneiden munkkien ja nunnien ilakoiva, elämänmakuinen liike. Henkilökohtaisuuksiin ei kuitenkaan tällä kertaa saa mennä, Pfeiffenberger muistuttaa. Luka Kückelmann edustaa Totti Virtasen kanssa reformaation aikaista katolista kirkkoa ja Lutherin vastustajia. Musiikinopettaja Severi Pfeiffenberger hiljentää tottuneesti luokkahuoneen ja ohjeistaa oppilaita kaivamaan kännykät esille ja googlettamaan saksankielistä lehtiartikkelia. Oppilaat jaetaan ryhmiin edustamaan joko protestantteja tai katolilaisia, Lutheria tai paavia. Häntä suomitaan kekseliäin sanankääntein ja nokkelasti riimitellen. – Lutherin aikana tavalliset ihmiset olivat kaiken aikaa pelon alla. Vastustaja pitää laulaa suohon. Heidän valmistelemissaan teksteissä viitataan nimeltä paavi Leoon ja muistutetaan protestanttisen opin ydinkohdista, esimerkiksi anekaupan vastustamisesta. Tunnin lopulla musiikinopettaja Pfeiffenberger etsii oppilaille mikin ja pistää bassovoittoisen taustabiitin soimaan. Hän on armelias. Sujuvat riimit esitetään asenteella, ja pulpeteissaan istuvat oppilaat elävät vahvasti mukana. Teesien naulaamisen vuosipäivään ajoittuva juhlapäivä on alkanut perinteisempään tapaan koko koulun yhteisellä jumalanpalveluksella, jonka sisällön ovat pitkälti suunnitelleet oppilaat itse. Työpajoissa reformaation perinnettä käsitellään laajasti: yhdessä suomennetaan vanhoja tekstejä, toisessa pohditaan naisten asemaa reformaatiossa, kolmannessa tutustutaan nykypäivän katoliseen kirkkoon. Saksalaiselle koululle reformaation huomioiminen on ollut erityisen luontevaa, Heimonen kertoo. 1 1 . Tunnin tavoitteena on tutustua reformaation kiivaisiin oppiväittelyihin nykyaikaisella tavalla eli räpäten. Jumalanpalveluksen jälkeen lukioikäiset oppilaat ovat kuunnelleet ekumeniikan professori Risto Saarisen luennon reformaatioaiheesta ja hajaantuneet sitten eri pajoihin ympäri koulua ja Helsinkiä. – Paavi on Jumalan veli, Luther on Leon lunttu, katolisia edustava Xenia Brockmüller täräyttää saksaksi. Tapahtuman takana on uskonnonopettaja Jorma Heimonen, joka kuvailee laaja-alaista uskonnonopetusta sydämenasiakseen. Protestantit taas syyttävät katolista kirkkoa ahneeksi ja ylimieliseksi, pitävät anekauppaa huijauksena ja kutsuvat Lutheria sankariksi. Ja oppilaat panevat parastaan.. Lopulta tilanne tasaväkistyy, ja Pfeiffenberger päästää nuoret sommittelemaan riimejä. 2 01 7 Totti Virtanen (vas.) ja Luka Kückelmann hyppäsivät räppiottelussa Lutherin ajan katolilaisten saappaisiin. Keittiömestari Terttu Ilonen oli loihtinut Lutherin ajan herkkuja: kaali-sipulipiirakkaa ja possu-sipulipiirakkaa sekä paahdettuja juureksia. – Lutherin viesti oli, että Jumalaa ei tarvitse pelätä. SAARA-MARIA PulKKInen lasten kanssa kohti tulevaisuutta T urun Logomossa reformaation merkkivuoden Yhtä matkaa -pääjuhlassa ja samalla päätösjuhlassa sunnuntaina eri-ikäiset olivat äänessä. Lajityypin hurjimmat loukkaukset saisivat Lutherinkin punastumaan. Henkisen ravinnon ääreltä siirryttiin nauttimaan ruumiin ravintoa. Koska lasten ja nuorten äänet kuuluivat kirkkaina läpi ohjelman, juhla onnistui suuntaamaan tulevaisuuteen. KuVa: ViLLe PaLonen Naurunremahdukset kertovat, että Vaismaan huumori löytää tiensä perille, vaikka puhe sisältää samaan aikaan myös syvää sisältöä. Kun puheeksi tulee katolisen kirkon rahallinen valta, samaan ryhmään kuuluva Helena Hirvonen lennättää setelirahaa kuin musiikkivideoissa. Musiikinopettajan räppipaja on vain murto-osa Saksalaisen koulun reformaatiopäivän ohjelmasta. Luther sitten käänsi Raamatun ihmisten omalle äidinkielelle, jotta pappien vedätys paljastuisi ja ihmiset voisivat itse tarkastaa, onko puheilla totuuspohjaa, Junkkari kiteytti. – Kertosäkeessä kysyn, että onko Luther drei oder dreizehn, kolme vai kolmetoista. Oppilaat ottivat tehtävänsä tosissaan. Kohotettiin olutmalja Lutherille, Kangasalan seurakunnalle ja Suomelle. Yhden pajan sisällä on monenlaista eri oppiainetta. Maljassa oli erinomaista olutseura Lutherin panemaa bock-olutta, jonka nimi on reformaation juhlavuoteen sopiva: Teesi 96. Räävittömyyksiltäkään ei täysin vältytä. – Saksassa merkkivuoden juhlinta on ollut aivan toisella tasolla. Ydinkohdat käyvät selviksi: Katolilaiset rehvastelevat rahalla, vallalla ja porealtaissa hengaavilla nunnillaan. Suomessa tästä ei ole pidetty niin paljon meteliä, Heimonen arvioi. Oppilaat puhkeavat nauruun ja aplodeihin. Kolme tarkoittaa pyhää kolminaisuutta, kolmetoista taas Juudasta. Luther osasi katsoa elämää näiden pienten ihmisten näkövinkkelistä ja tunnisti pelon. Hänen ohjauksessaan yläkoululaiset ovat jo vuosien ajan oppineet reformaation pääkohdat myös larppauksen eli liveroolipelin keinoin. Sitä varten pitää ensin kuitenkin tutustua Lutherin omaan kielenkäyttöön, joka ei oppiriitojen tuoksinassa aina ollut salonkikelpoista. Reformaatiopäivää on valmisteltu pitkään ja huolella. Huonomminkin saksaa ymmärtävä kuulija kyllä huomaa, kun räppärin kommentti osuu maaliinsa. Jotain reformaatiosta ja sen historiasta on selvästi jäänyt oppilaiden mieleen. Eli kysymys on, onko Luther hyvä vai paha, Kückelmann selittää
Tästä aiheesta tervehdyksen toi Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila. polvessa. 1 1 . Muusikkoina pääjuhlassa esiintyivät muun muassa räppäri Mikaveli, Olivia Amupala sekä kitaristi Marzi Nyman. Helsinkiläinen tanssiryhmä Xaris Finland esitti pääjuhlassa Luomakunnan tanssin.. Pekka Simojoki korosti reformaation perinnössä oleellista olevan, että jokainen sukupolvi saa kuulla ja ymmärtää evankeliumia omalla kielellään. Mikael Agricolaa juhlassa esittänyt Kirkon koulutuskeskuksessa työskentelevä Juhani Holma on Agricola-tutkija, mutta myös Agricolan pikkusiskon jälkeläinen 13. Ikääntyvien sukupolvien hauraudesta kertoi se, että ennakkotiedoista poiketen Jaakko Löytyn vanhemmat Kirsti ja Seppo Löytty eivät päässeet paikalle. Hänen mukaansa tämä koskee myös musiikkia. Puolalan koulusta ja Puolalanmäen lukiosta kootut kuorot ja orkesteri kokosivat taitavalla esiintymisellään juhlan runsasta tarjontaa kokonaisuudeksi. Presidentti kysyi, voisiko uskonnoilla tätä kautta olla tulevaisuudessa vielä suurempi maailmanrauhaa edistävä rooli. 2 01 7 Mikael Agricola juonsi pääjuhlaa yhdessä perheen kanssa. paikalle johdatti Turun Mikael. KuvAT: pASi LeiNO Reformaation merkkivuoden päätösjuhlaa vietettiin Turun Logomossa. Kirjailija Kaija Pispa puhui kauniisti puiden ja naisten merkityksestä. Jaakko Löytty esitti hänen ja puolisonsa Kaija Pispan sanoittaman Kahden maan kansalainen -virren. Jaakko Löytty sanoi, että kahden maan kansalaisuuden lisäksi on tärkeää pyrkiä olemaan maailmankansalainen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti puheenvuorossaan ekumeenisen vuoropuhelun merkitystä, joka voisi olla edistämässä suurempaa poliittista lähestymistä ja sosiaalista yhteistyötä. MArI TeInIlä Yksi lapsista sanoi, että maailma muuttuu paremmaksi paikaksi jos ”Ei rikottais perhosensiipii”. 18 KOTIMAA 9. Yksi lapsista sanoi, että maailma muuttuu paremmaksi paikaksi jos ”Ei rikottais perhosensiipii”. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti puheenvuorossaan ekumeenisen vuoropuhelun merkitystä. Reformaation päätösjuhla aloitti reformaation seuraavan 500-vuotiskauden. Reformaattorin roolissa oli Juhani Holma, Birgitta-puolison roolissa Taru Heikkonen ja pojan Kristianin roolissa Otava Heiniö. Osin yhteislauluna esitetty musiikki perustui Pekka Simojoen, Anna-Mari Kaskisen ja Jaakko Löytyn tuotantoon. Hän kehotti, että annetaan puiden kasvaa, kukkia, tuottaa hedelmää ja kukoistaa. Näistä Simojoki ja Löytty ovat viettäneet lapsuutensa Namibiassa, jossa suomalaiset lähetystyöntekijät aikanaan Agricolan esimerkkiä seuraten loivat paikallista kirjakieltä. töä ja tulevaisuutta. Suomen Pipliaseura on siellä yhä mukana raamatunkäännöstyössä. Juhlassa lasten videolle nauhoitetut puheenvuorot kertoivat tulevaisuudesta, mutta olivat myös erityisen koskettavia. Sen sijaan heidän pojantyttärenpoikansa vauva Robin esiintyi lavalla täydessä unessa. Lukutaidon lisääminen kaikkialla maailmassa on yhä oleellisen tärkeää, samoin kuin raamatunkääntäminen. Marzi Nymanin isä, julistustyössä eri rooleissa mittavan elämäntyön tehnyt Hannu Nyman puhui Jaakobista ja muistutti, että Jumala kestää myös vastaväitteitä ja kyseenalaistamista
Pakanauskon perintöä on vielä jäljellä, Hytönen sanoo. Kirja rinnastuu virolaisuudesta ammentaneen Aino Kallaksen novelliin Sudenmorsian. Ne ovat universaaleja, mutta niissä on aina mukana paikallisia variaatioita. Epäiltiin että sutena ollessaan Thies oli rosvonnut karjaa ja käynyt helvetissä paholaisen pakeilla. Viimeisen parin vuoden ajan Matilainen ja Tallinnassa asuva suomalaiskirjailija Ville Hytönen ovat keränneet paikallisia aavetarinoita kauhutarinoihin keskittyvän Haamu Kustannuksen ensi vuonna ilmestyvään kirjaan. Hytösen ja Matilaisen uudessa kokoelmassa on moderneja kauhutarinoita Mustamäen lähiöstä, mutta myös perinteisiä kummitusjuttuja, kuten tarina Haapsalun valkeasta daamista, joka ilmestyy kesäöinä keskiyöllä piispanlinnan kappelin ikkunaan. KOTIMAA 19 9. Matilainen istuskeli kotonaan Akaassa katselemassa asunnon myynti-ilmoitusta. savukeidas-kustantamon perustajana ja runoilijana tunnettu Ville Hytönen on tänä vuonna julkaissut ensimmäisen romaaninsa Jumalankoirat. Riian hovioikeus käsitteli 1691 juttua, jossa Thies-nimistä miestä syytettiin ihmissutena olemisesta. Ennen neuvostoaikaa evankelisluterilainen kirkko oli tärkeä osa yhteiskuntaa, vaikka se osin koettiin saksalaisuuden tuontitavaraksi. Neljättä vuotta Virossa asuneen Hytösen mukaan oudot jutut ja kummitustarinat ovat maassa arkipäivää. Kertomuksessa Matsinin kummitteleva henki talutetaan rauhaan. Molemmissa yksilö uhrataan ympäristön ennakkoluulojen vuoksi, aivan kuten evankeliumeissa tapahtuu Jeesukselle. Idea romaaniin syntyi, kun Hytönen törmäsi kuusi vuotta sitten virolaisen noitaoikeudenkäynnin pöytäkirjoihin. Hän uskoo kansanuskomusten suosion kasvaneen neuvostoajan päättymisen jälkeen. Jumalankoirissa Thies saapuu Lihulaan, Länsi-Viroon, lyöttäydyttyään suomalaisen maanpakolaisen kelkkaan. Veijarikaksikkoon suhtaudutaan epäluuloisesti ja lopulta kyläläiset surmaavat heidät. Syyskuun alussa 2011 Matilainen ajoi autolla Akaasta Alatskiville. – Virolaiset ovat taikauskoisia. Tämä oli kyyditetty Siperiaan ja ammuttu. Oikeudessa Thies tunnustaa olevansa ihmissusi eli vironkoira, mutta Jumalan palveluksessa. Tonttuja uskotaan olevan. Matilainenkin on projektin kuluessa havainnut aavetarinoiden yleisyyden. Alatskivin asunnon osto teki Tampereen hiippakunnassa viestinnän asiantuntijatehtävissä työskentelevästä Tuulia Matilaisesta kirjailijan. Peipsijärven tienoo Venäjän kirkon 1600-luvun uudistuksia vastustaneine vanhauskoisten kylineen oli jo pitkään kiehtonut Matilaisen mielikuvitusta. Todellinen Thies säästyi kuolemalta, mutta tuomittiin maanpakolaisuuteen. Ei kulunut kauaa, kun kaupat lyötiin lukkoon. Myytävä talo sijaitsi Alatskivin kunnassa Virossa. Tarinan voi nähdä viittauksena myös pakolaiskeskusteluun. Matilaisen mukaan Virossa luterilaisella kirkolla on vahvat ja vanhat juuret, kuten Suomessakin, mutta neuvostomiehityksen aika ohensi virolaisten suhdetta kirkkoon. Samalla talon historia avautui. Linna on nykyään suosittu vierailupaikka, siellä on ravintola, museo ja hotelli. Selvitykseen väljästi pohjautuva Matilaisen esikoisromaani Hullu koira ilmestyi 2015. Hän alkoi viettää viikonloppuja uudessa kodissaan, yhä enenevässä määrin kirjoituspuuhissa. – Kansa tappaa Thiesin. Teoksen on tarkoitus olla matkaopas jännittäviin paikkoihin ja vahvana elävään Viron tarinaperinteeseen. KIrjAllIsuus la, koska on mennyt niin hyvin. 2 01 7 S eitsemän vuotta sitten Tuulia Matilainen ei aavistanut, että aaveet tulisivat hänen elämäänsä. Thies väitti jumalankoirien tekevän hyvää, juoksevan hakemaan kadonneen viljaonnen takaisin helvetistä. Tarina on avannut Hytöselle mahdollisuuden käsitellä romaanissaan myös kirkon kannalta keskeisiä teemoja, suvaitsevaisuutta ja armoa. Hytösen mukaan taikauskon elinvoimaisuus on virolaisille voimavara, ja se tekee paikasta kiinnostavan sekoituksen. Toinen teos, Kunnes kuulen niiden tulevan on jo ilmestynyt. Hytösen mukaan on tavallista, että ei esimerkiksi kätellä kynnyksen yli koska ajatellaan että se tuo epäonnea. Jumalankoirissa ympäristö suhtautuu maahanmuuttajiin armottomasti. Saatetaan kuulua kirkkoon, mutta siihen sekoittuu muinaisuskoa. Samalla tavalla kansa saa valita, ristiinnaulitaanko Barabbas vai Jeesus, Hytönen sanoo. Suomessakin on Karhun kansan kaltaisia kansanuskon herättämisyrityksiä, mutta Hytösen mukaan Virossa ilmiö on arkipäiväisempää. – Hän kertoo olevansa jumalankoira ja taistelevansa saatanaa vastaan, Hytönen sanoo. 1 1 . – Vaikka Viro on pieni, se on täynnä kiehtovia juttuja, outoja ränsistyneitä rakennuksia ja paljon metsää, Matilainen kertoo. KIMMO lAAKsO Ju H a V a lk ea Jo k i es k o Jä M s ä. Matilainen teetätti sukuselvityksen ostamansa talon entisen omistajan, apteekkari Rudolf Matsinin vaiheista. Hän mainitsee esimerkkinä ostamansa talon vieressä olevan linnan, jossa työskentelevät uskovat sen olevan henkien suojeluksessa. – Linnassa työskentelevät ajattelevat, että jotain täytyy olViro inspiroi aavetarinoiden kerääjiä Tampereen hiippakunnassa työskentelevä Tuulia Matilainen ja Virossa asuva kirjailija Ville Hytönen keräävät virolaisia aavetarinoita ensi vuonna ilmestyvää kokoelmaa varten
1 1 . Suomalaiset parikymppiset miehet eivät yleensä vello vauvahaaveissa, mutta Ali Moemenille lapsen saaminen oli unelman täyttymys. Kurssilaisia on yhteensä lähes 60, suurin osa afgaaneja ja irakilaisia. Se muistuttaa minua siitä, että kaikki elämä on lähtöisin Jumalan kädestä. – Mistä pakkauksesta. – Olin onnellinen, kun Hästi syntyi. Hän ei ikävöi aikoja, jolloin ei tarvinnut herätä öisin pohtimaan, mitä avuttoman olennon huuto mahtoi tarkoittaa. Moemenin isä oli maanviljelijä ja lampaidenkasvattaja, joka ei kuuden lapsensa kanssa paljoa puhunut, saatikka kanniskellut heitä sylissään. 20 KOTIMAA 9. Oli suurenmoista saada uusi perheenjäsen. Tuore afgaanikristitty opettelee arvostamaan naisia ja antamaan anteeksi veljensä surmaajalle.. Hän muistelee isäänsä Karkun evankelisella opistolla, jonka maahanmuuttajalinjalla hän opiskelee. Tyttären nimi oli Moemenille selvä jo ennen tämän syntymää. Häntä epäillään haureudesta. – Ai, eivätkö kaikki toivo lapsia. Ali Moemeni asuu vaimonsa Minan ja tyttärensä kanssa Karkun vastaanottokeskuksessa ja odottaa turvapaikkapäätöstä. Kun tyttö vähän kasvaa, hänen kanssaan voi rakentaa lumilinnan ja laskea pulkalla, Moemeni suunnittelee. Kun olimme Minan kanssa kahdestaan, usein vain juttelimme. On toimittajan vuoro hämmästyä: maahanmuuttajat eivät saa äitiyspakkausta. Nyt elämässä on paljon enemmän ihmisiä, toisia lapsiperheitä, ja kaikkea mukavaa tekemistä. Laatikollinen vauvatarvikkeita olisi ollut tervetulIsyys on unelmien täyttymys Ali Moemeni ei halua jatkaa sukunsa isänmallia. Siellä koitetaan sinnitellä hengissä. Entä mitä Moemenit pitivät äitiyspakkauksesta. Kun Ali Moemenin kotipaikasta tekee internetissä kuvahaun, saa katsellakseen vyötäröstä alaspäin hiekkaan haudatun naisen, joka kivitetään elävältä. mies ihmettelee. Pihamaa on saanut lumipeitteen aikaisin. Kun laskettu aika lähestyi, hän ompeli pienen vaaleanpunaisen mekon otettavaksi mukaan sairaalaan. Hän toivoi kuitenkin, ettei heidän elämänsä olisi niin raskasta kuin hänen omansa oli ollut. Afganistanin Sar-e Pulin provinssissa isät eivät lumileikkejä leiki. – Hymyilin vaan ja ajattelin, että tehdään maassa maan tavalla. Kun Moemeni oli 12-vuotias, isä menehtyi sairauteen. Mina Moemeni on ammatiltaan ompelija. • •Ali Moemeni, 24 • •Turvapaikanhakija • •Perhe: Vaimo Mina Moemeni ja puolitoistavuotias tytär Hästi • •Kotimaa: Afganistan • •Entinen ammatti: Lampaankasvattaja • •Toive: Saada lisää lapsia A li Moemenin puolitoistavuotias tytär Hästi keikkuu iloisena isänsä käsivarrella. Kätilö ei halunnut pukea sitä vauvalle, vaan tulokas sai ylleen sairaalan vaaleanvihreät potkuhousut ja valkoisen pipon. – Hästi tarkoittaa olemassaoloa. 2 01 7 KuKA. On odottanut jo kaksi vuotta
”Anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.” Kuinka hän voisi antaa anteeksi – kaikille ja kaiken. Ilme tuo mieleen kuuluisan valokuvan 12-vuotiaasta afgaanitytöstä, pakolaisleirissä asuneesta Sharbat Gulasta. – Toivon, että lempeyteni voisi heijastaa taivaallisen Isän ominaisuuksia. Isovanhemmat, sedät ja tädit voisivat helposti pitää yhteyttä vaikka videopuheluilla, mutta yhteydenottoja ei tule. Raamattua lukiessaan hän kuitenkin ymmärsi, että on olemassa toinenkin mahdollisuus. Päätimme lähteä Suomeen. DAnIelle MIeTTInen Nyt elämässä on paljon enemmän ihmisiä, toisia lapsiperheitä, ja kaikkea mukavaa tekemistä. Isä halusi poikiensa oppivan lukemaan ja kirjoittamaan ja vei heidät koraanikouluun mullan huomaan. Ali ja Mina valitsivat toisensa ilman Minan vanhempien suostumusta. – Kun Hästi kasvaa, hän voisi ehkä tuoda minulle aamulla kuumaa maitoa ja hunajaa, hän rohkaistuu kuvittelemaan mukavaa isänpäivää. Nyt kun olen kääntynyt kristityksi, olen onnellinen, että minulla on tyttö. – Kun Afganistanissa syntyy tyttö, vanhemmat eivät ole kovin onnellisia. – Ensimmäisellä kerralla karkasin ja mulla antoi minulle kepillä selkään. Jeesus käski siunata vihollisia ja kääntää lyöjälle toinen poski. Ali Moemeni kääntyi kristityksi ensin. Ali Moemeni ei muista koskaan jutelleensa isänsä kanssa kahdestaan. Kun Moemenin äiti soitti Suomeen ja kertoi veljen kuolemasta, hän romahti. Hyvästä yhteiskunnallisesta asemasta nauttiva perhe ei halunnut vävykseen lammaspaimenen poikaa. Isä meidän -rukous tuntui Moemenista yhtä aikaa kiehtovalta ja mahdottomalta. Kaksi asiaa tämä kuitenkin kertoi: heidän sukunsa oli kasvattanut lampaita jo monessa polvessa ja Jeesus käveli veden päällä. – En tiedä, asuvatko äitini ja sisarukseni edelleen Pakistanissa. Mutta mikä voisi saada aikaan näin suuren sisäisen muutoksen. Ali Moemeni aavisti, että tämä olisi parempi tie kuin hänen katkeruuden täyttämä mutkainen polkunsa. Sitä hän ei käsittänyt. Minusta tuntui, ettei minulla ole enää tulevaisuutta eikä toivoa. Surman jälkeen Moemenin neljä sisarusta ja leskiäiti muuttivat Pakistaniin pakolaisleirille. ”Ei käy!” he ajattelivat. Kun Moemeni kertoo tapahtumasta, katse hänen suurissa silmissään muuttuu entistä vakavammaksi. Raamattu tuntui puhuvan anteeksiantamisesta melkein joka sivulla. Mutta vaikka minä en aina onnistukaan, voin opettaa lapsilleni Raamattua. 2 01 7 lut, mutta viis siitä sen rinnalla, mitä Ali Moemeni on Suomessa löytänyt. Hän piti käsitystään Koraanin opetusten mukaisena ja ajatteli, että naiset ovat vain lasten saamista varten. Eräässä hääjuhlassa Minan sukulaiset ampuivat kostoksi Ali Moemenin veljen. Sieltä he oppivat tuntemaan hänen hyvyytensä. Raamatusta Ali Moemeni löysi paljon kertomuksia henkilöistä, jotka olivat hänelle tuttuja Koraanista. Jeesuksen itsensä uhraava elämä on vaikuttanut perheessä melkein kaikkeen. Hän auttoi minua löytämään Jeesuksen. Viha ja kostonhalu olivat ainoat asiat, jotka tuntuivat antavan voimaa. Heistä kerrottiin paljon sellaista, mitä Koraani ei mainitse. – Jari Rankinen on ollut minulle kuin isä. – Se oli kauhea pahennus, jouduimme pakenemaan Minan sukulaisia. Hän osallistui opiston messuihin ja antoi pastoreiden rukoilla puolestaan. Maahanmuuttajalinjasta tuolloin vastannut pastori Jari Rankinen antoi Ali Moemenille Raamatun. Moemeni hämmentyy ajatuksesta, että häntä juhlittaisiin isänpäivänä. KOTIMAA 21 9. R a m i m a R ja m ä k i. Afganistanin maaseudulla isät eivät yleensä keskustele pienten lastensa kanssa. Esimerkiksi suhde tyttöihin on muuttunut. – Haluan olla ystävällinen lapsilleni, en halua koskaan lyödä heitä. Vahingossa surmansa sai myös kaksi sivullista, joista toinen oli pieni lapsi. Kun Moemenin perheestä tuli kristitty, kummankin puolison sukulaiset lakkasivat vastaamasta puheluihin ja viesteihin. Kun Ali ja Mina rakastuivat neljä vuotta sitten, Minan sukulaiset pudistivat päätään. – Luulin menettäväni järkeni. Hänet annettaisiin vaimoksi toiselle miehelle. Vähitellen viha ja painajaiset ovat alkaneet hellittää. Tärkeintä Ali Moemenille on kuitenkin opettaa lapsensa tuntemaan taivaallinen Isä. Haluan opettaa heitä olemaan hyviä kaikille ihmisille. Vaimo kastettiin myöhemmin, samana päivänä tyttären kanssa. Ali Moemeni ei itsekään ennen arvostanut tyttöjä eikä naisia. Evankelisen kansanopiston huolenpidon ilmapiiri sai hänet kiinnostumaan kristittyjen kirjasta. Vaikka Ali Moemeni uskoo isänsä rakastaneen lapsiaan omalla karulla tavallaan, hän ei keksi mitään asiaa, jossa hän haluaisi ottaa isästään mallia. Lapsuudenkodissaan hän ei ollut koskaan juhlan kohteena. Ei koskaan. Hän löysi sieltä kansojen isän Abrahamin, juutalaisen kansan isän Mooseksen ja Isän luota lähteneen Pojan, Jeesuksen. 1 1 . Moemenista on haikeaa, ettei pikku Hästi tunne sukulaisiaan lainkaan. Sar-e Pul ja lampaat saivat jäädä. Rakkaus voitti pelon ja tabut
Tunnettuja ovat Max Weberin sosiologiset teoriat protestanttisuuden yritteliäisyyttä ja tehokkuutta tavoittelevasta etiikasta – joskaan Weber ei pitänyt juuri luterilaisuutta tässä protestanttisuutena. Tiiviissä esityksessä on välttämätöntä keskittyä suuriin päälinjoihin sekä merkittävimpiin tapahtumiin ja henkilöihin. Kaikkialla väestö myös sekoittuu uskonnollisesti. reformaation muistoa juuri näkyvästi muistaneen Saksan paras työllisyysaste on kuitenkin maan eteläosassa, vauraassa katolilaisenemmistöisessä Baijerissa. Holopainen, Ilmari Karimies, Pekka Kärkkäinen, Virpi Mäkinen, Ilse Paakkinen, Ritva Palmén, Mikko Posti, Jussi Varkemaa ja Tuomas Vaura. Jotkut henkilöt esitellään uutuudessa sanasta sanaan kuten aiemmassakin. Kahden huippuasiantuntijan käsissä kerronta on kuitenkin painavaa, ytimekästä ja nautittavaa. Näiden artikkeleiden sisältö on yleisesti ottaen systemaattisteologista rautaa, joka auttaa esimerkiksi dogmihistoriallisen anemian torjunnassa.. Hyvin menee myös Baden-Württenbergissä, jossa katolinen ja luterilainen perinne ovat tasavahvoja. Artikkelit ovat suppeanpuoleisia yleisesityksiä, mutta niiden tarkoitus onkin johdatella lukija herkun ytimeen. Kirja on Suomen tuhatvuotisen kirkkohistorian kattava monografia. Euroopan tuhatvuotisen keskiajan mittaan kulttuuri, ajattelu ja teologia kehittyvät ja muuttuvat. Kirkkohistoria elää. K eskiaika ei jätä teologejakaan rauhaan. Sen jälkeen kirja etenee tiukan kronologisesti keskiajan läpi reformaation, kansanopetuksen ja pietismin teemojen kautta kohti autonomisen Suomen ja itsenäisen Suomen kirkkohistorian eri vaiheita. Kuitenkin vuoden 2015 Lähi-idästä ja Afrikasta tullut kansainvaellus suuntautui suurelta osin Euroopan vanhoihin protestanttisenemmistöisiin maihin. Johdatus keskiajan teologiaan on arvokas ja onnistunut kooste ja palvelus tutkijoilta teologian opiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille. · Markku Heikkilä, Simo Heininen: Uusi Suomen kirkkohistoria. Protestanttisuus lienee suosinut kapitalismin kehittymistä. Eri artikkeleissa toistuvat varsinkin tietyt nimet: Anselm Canterburylainen, Aristoteles, Augustinus, Bonaventura, Duns Scotus, Petrus Lombardus ja Tuomas Akvinolainen. Katolisessa Puolassa se ei siihen kyennyt. Tämän kirjan avulla saa aiheesta vankan rautaisannoksen, joka kenties jopa lisää ruokahalua. Tämän tiedostavat kirjan tekijätkin, jotka keskittyvät temaattisissa artikkeleissaan tietyn opinkohdan, teologisen alueen tai teeman vaiheitten erittelyyn. Totta on, että koko Euroopan kartalla väitteet luterilaisten, kalvinististen ja anglikaanisten alueiden taloudellisesta menestyksestä pitävät usein paikkansa – vaikka nykyisin erot katolisiin seutuihin tasaantuvatkin. Keskiajasta lähtee liikkeelle myös kahden kirkkohistorian emerituksen, professorien Markku Heikkilän ja Simo Heinisen kirja Uusi Suomen kirkkohistoria. 2 01 7 KOluMnI jussI ryTKönen Katolinen työetiikka jyrää Saksassa E uroopan suurimman talousmahdin Saksan juuri uutisoidut varsin positiiviset työttömyysluvut lokakuulta kertovat, että työttömiä on vain 5,4 prosenttia työvoimasta. Tiivis teos päättyy muutamiin hyödyllisiin taulukoihin: Suomen keskiaikaiset, luterilaiset, kenttä-, ortodoksiset ja katoliset piispat hiippakunnittain ja virkavuosineen. Luterilaisuuden entisellä ydinseudulla maksetaan edelleen hintaa pakotetusta yhteiskuntakokeilusta, joka romahti kuin korttitalo omaan mahdottomuuteensa. Siis miksi näin. Samankaltaisuudestaan huolimatta vanha ja uusi kirja ovat kaksi eri teosta. Marxilaisuus liuotti Saksassa pois jopa luterilaisuuden. Saksan läntisimmässä kolkassa Trierissä 199 vuotta sitten syntynyt Karl Marx saattaisi kääntyä haudassaan, jos tietäisi, mitä hänen rakentamansa filosofia on Saksankin työmiehelle tehnyt. Kirjan lopussa on sanasto, lähdeja kirjallisuusluettelo sekä hakemistot. Tekijöiltä ilmestyi vuonna 1996 Editan kustantamana Suomen kirkkohistoria. jussI ryTKönen · Virpi Mäkinen (toim.): Johdatus keskiajan teologiaan. 22 KOTIMAA 9. Katolinen työetiikkakin jyrää. saksan ja Pohjolan nousu ja menestys liittyvät epäilemättä myös luterilaisuuteen. Kirjapaja 2017. 271 sivua. Marxilaisuus liuotti Saksassa pois jopa luterilaisuuden. Vaikkapa Belgia sekä eräät Italian ja Ranskan osat ovat tässä katolisia poikkeuksia. Tiesivätkö tulijat intuitiivisesti, että juuri niissä on vaurautta, vakautta ja työtä, niissä pidetään parhaiten kaikista huolta. 1 1 . Mistä kaikesta keskiaikaisen ajattelun syvyydessä ja laajuudessa kaiken kaikkiaan on kyse. Saksan mustinta työttömyysaluetta on edelleen itä, eli entinen sosialistisen DDR:n alue. Tutustuminen näiden miesten ajatuksiin on edelleen monen teologitutkijan elämäntyön väärti. Olisiko se ansaitsematon armo – sehän on myös riskinottajan ja epäonnistujan turva. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017. Näiden artikkeleiden sisältö on yleisesti ottaen silkkaa systemaattisteologista rautaa, joka auttaa esimerkiksi oppihistoriallisen anemian torjunnassa. Katolisessa Puolassa se ei siihen kyennyt. Keskiajan teologianharjoitus olikin parhaimmillaan ajattelun ja opinkehityksen huippukautta. Kirja on artikkelikokoelma ja oppikirja, jonka kirjoittajat kuuluvat maamme nuorempaan tutkijapolveen: Mariella Asikanus, Toivo J. Saksan ja Euroopan protestanttiset alueet teollistuivat ja vaurastuivat 1800-luvulla yleensä aikaisemmin kuin maanosan katoliset seudut. Asiaan vaikuttavat monet muutkin tekijät. Kirja sisältää esimerkiksi tällaisia teemoja: Usko ja tieto, Kristologia ja oppi Mariasta, Ihminen ja Jumala, Sakramenttiteologia ja pyhimyskultti, Keskiajan moraaliteologia, Kirkko, teologia ja valta sekä Keskiajan teologia ja reformaation aika. Tarina alkaa 1150-luvulla Köyliönjärvellä menehtyneestä Pyhästä Henrikistä. Tässä on oma mielenkiintonsa, vaikka onkin selvää, että uskonnollinen perinne ei ratkaisevasti selitä teollistumista, taloudellista menestystä tai työllisyyttä. Yksi osoitus tästä on Virpi Mäkisen toimittama Johdatus keskiajan teologiaan. Uutta käyttöteologiaa keskiajasta ja Suomesta KIrjAllIsuus Teos päättyy taulukoihin: Suomen keskiaikaiset, luterilaiset, kenttä-, ortodoksiset ja katoliset piispat hiippakunnittain ja virkavuosineen. 239 sivua. Kirjallisuusluettelo kertoo omaa kieltään siitä, että myös keskiajan tutkimus tehdään nykyisin 90 prosenttisesti englannin kielellä
Olot olivat niin levottomat. Lisäksi saarna on lähetetty tiedoksi valtioneuvoston kansliassa toimivalle Suomi 100 -hankkeelle, Päivänsalo sanoo. Ja tämä on osoittautunut todeksi, ei ainoastaan yksilöiden, vaan kokonaisten kansojen elämässä. Nyt, liki vuosisata myöhemmin, se on löytynyt. Avajaisjumalanpalvelusta seuranneina päivinä jo keväällä perustettu, vallankumouksellisten venäläisten sotilaiden tukemana valtaa tavoitellut Helsingin punakaarti valtasi Rautatieaseman, Säätytalon, senaatin ja lääninhallituksen, ja teki omin päin ase-etsintöjä. Me kyllä olemme velvolliset ponnistamaan viimeisetkin voimamme, mutta lopullinen ratkaisu ei sittenkään riipu meistä. välisenä yönä aloitettu yleislakko kaikkine väkivaltaisine toimineen, Martti Päivänsalo toteaa. 1:20). Suomi oli täynnä kuritonta venäläistä sotaväkeä. marraskuuta alkanut V.I. – Saarna ei suoraan käsittele Suomea juuri tuolloin repineitä ristiriitoja. Tulee aika, jolloin me syvyydestä huudamme Jumalaa, jolloin käsillämme haparoimme tavataksemme veljiämme ja sisariamme. 6. Vai omanko kylmän järkensä tai kuumien intohimojensa johdolla ja omien nyrkkiensä nojissa kansamme aikoo viedä asiansa lopulliseen voittoon. Taivaan ja maan välillä on meidänkin kohdallamme niin paljon voimia, jotka eivät ole meidän vallassamme, sen tietää jokainen vilpitön ihminen. Kohtaako tämä ihmeellinen aika rukoilevan Suomen kansan, joka kaikesta järkeilystä ja mahdottomuudesta huolimatta Jumalan kautta aukaisee tien tulevaisuuteen?. Poliisin järjestysvalta oli laajoilla alueilla sortunut jo aikaisemmin. Suomen poikkeukselliset olot ja käynnissä olleen maailmansodan melskeet näkyvät kuitenkin saarnassa ja tuovat siihen oman lisänsä. Raamatun sana on toteutunut: ”Eikö Jumala ole tehnyt tämän maailman viisautta hulluudeksi.” (1 Kor. Kahdella kielellä pidetyn saarnan suomenkielisen osan pohjatekstinä oli Efesolaiskirjeen viidennen luvun jakeet 5–6. marraskuuta. Tämä oli varmaan viisautta tuossa tilanteessa, jolloin asiat olivat monin tavoin veitsenterällä. Itsenäisyysvaltiopäivien avajaissaarna löytyi Bror Hannes Päivänsalo (1875–1933) saarnasi Suomen itsenäisyysjulistuksen hyväksyneiden valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksessa 13.11.1917. joulukuuta sama eduskunta hyväksyi Per Erik Svinhufvudin johtaman senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen. Amen” JussI RyTKönen · Lue saarna kokonaisuudessaan Kotimaa24:stä tai Kotimaa Pron Digipostillasta. – Löysin saarnan tekstin lopulta Kansallisarkiston ystävällisellä avustuksella. Kenties tuohon vaikutti lisäksi jouduttavasti maassa marraskuun 13.–14. ”Jumalanko tahdon alle Suomenkin kansa alistaa kohtalonsa. Valtiopäivien 13. kuva: Martti PäivänSalon arkiSto hIsTORIA Saarna ei suoraan käsittele Suomea juuri tuolloin repineitä ristiriitoja. Kävi ilmi, että myös Helsingin Sanomat ja Uusi Suometar olivat saarnan julkaisseet. Yö kammottavine hiljaisuuksineen, jolloin ei kuulu muuta kuin hiljaista voivotusta. – Sitä koskevasta esityksestä päästiin eduskunnassa kahden päivän kuluttua 15.11. Leninin bolshevikkien vallankumous. marraskuuta Helsingin Nikolainkirkossa pidetyssä avajaisjumalanpalveluksessa saarnasi suomalaisen puolueen – myöhemmän Kokoomuksen – kansanedustaja, jumaluusopin tohtori Bror Hannes Päivänsalo. Tällaisin ajatuksin Päivänsalo aloitti saarnansa: ”Tuskinpa milloinkaan on niin selvästi ja niin suurissa piirtein kuin näinä sotavuosina saatu huomata, miten viisaimmatkin ihmislaskelmat saattavat pettää. H. Itse B. Päivänsalon pojanpoika, diplomi-insinööri Martti Päivänsalo. Kaikki tämä tapahtui vuoden 1917 toisten valtiopäivien aikana. Kotimaa on kerännyt syksyn aikana Digipostillaan erityisesti itsenäisyyspäivänä pidettyjä saarnoja. Isku seuraa iskua. Ja se rukous ei ole ainoastaan kuolinhetken rukous, vaan sen tulee myös olla elämän rukous, joka uuden päivän rukous. Itsenäistyminen on kuitenkin ollut asialistalla. Tämä oli varmaan viisautta tuossa tilanteessa, jolloin asiat olivat monin tavoin veitsenterällä. Helsingissäkin oli levotonta. marraskuuta 1917 pidettiin sisäpoliittisen ja kansainvälisen kuohunnan keskellä. Päivänsalo kertoo etsineensä saarnaa kauan. Yö on lähellä. Jumala armahtakoon itsepäistä, rikkinäistä ja kateellista kansaamme. Mutta onko näin merkittävää ajankohtaa valtiopäivien avajaissaarnalle ylipäänsä koskaan muulloin ollut Suomen historiassa. ”Isä, sinun käsiisi annan minä henkeni”, niin rukoili voimakkain mies, mikä maan päällä on vaeltanut. Päivänsalon saarna on mielenkiintoinen viesti satavuotiaalle Suomelle itsenäisyyden aamunkoiton päiviltä. Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus 13. Historiallisena ajankohtana pidetty saarnateksti on kuitenkin puuttunut valtiopäivien virallisista pöytäkirjoista eduskunnan arkistoista. Helsingin kaupunkilähetyksen johtajana muistettu Päivänsalo oli tuolloin Kuopion maaseurakunnan kirkkoherra. Missä luultiin voitavan riemusaatossa, näennäisesti viisaiden laskelmien perustuksella kulkea voitosta voittoon, siellä on syöksytty huimaavaa vauhtia perikatoa ja raunioita kohden.” Saarnan loppuosa kosketteli sekin myrskyisän ajan tuntoja. Vai tulemmeko toimeen ilman Jumalaa, näyttääkö siltä, että meillä nyt on kaikki riittävästi hyvin, riittävästi rakkautta, riittävästi keskinäistä luottamusta. – Ainakaan varmuudella sitä ei silloin voitu tietää. Sain sieltä vihjeen, että saarna oli aikoinaan julkaistu kokonaisuudessaan Joensuussa ilmestyneessä Karjalan Sanomissa. Aavistiko saarnaaja, että melko pian Suomi julistautuisi itsenäiseksi. KOTIMAA 23 9. 2 01 7 A utonomisen Suomen uusi, syksyllä 1917 valittu eduskunta päätti ottaa korkeimman vallan maassa haltuunsa ja irrotti itsensä kuohunnan tilassa olleesta Venäjästä 15. Vaikka panemme kaikki meidän punnuksemme vaakakuppiin, niin vaa’an kieli sittenkin on Jumalan kädessä. periaatteellisesti riittävään yksimielisyyteen. Löydön teki B.H. – Lähetin saarnan tekstin sen löydyttyä valtioneuvoston kansliaan, mistä se on toimitettu eduskunnan arkistoon. Venäjällä oli viikkoa aikaisemmin 7. 1 1 . Kohtaako tämä ihmeellinen aika rukoilevan Suomen kansan, joka kaikesta järkeilystä ja kaikesta mahdottomuudesta huolimatta Jumalan kautta aukaisee itselleen tien tulevaisuuteen
2 01 7 Pappi, saarnaaja, liitä saarnasi DIGIPOSTILLAAN Kotimaan Digipostillaan on koottu jo yli 2500 saarnaa, jotka on pidetty erityisesti viime vuosina eri puolilla Suomea – ja on mukana muutama ulkomaillakin pidetty. Häneltä ilmestyi kaksi hengellistä äänitettä: Joulun ilosanomaa ja Lauluja sovinnosta. Niin vanhat kuin uudet saarnat ovat tervetullut ja arvokas lisä kokonaisuuteen. Adressien ja kukkalaitteiden sijaan toivotaan tuettavan Rauhan Sanan lapsi-, nuorisoja perhetyötä (Tilinro FI71 8000 1901 1693 19. Hämmästyttävän taitavasti sekä kirjan toimittaneet, virsikirjatyöskentelyssä itsekin mukana olleet Samuli Koivuranta ja Jenni Urponen että kustannustoimittaja Maaria Pätsi ovat saaneet aikaan ehjän tarinakokoelman, vaikka jokainen syntykertomus on eri. Toinen ansio on tekijöiden autenttiset kertomukset virsistä ja niiden synnystä. Lääninrovastina ja kirkkoherrana hän toimi määrätietoisesti ja tuloksekkaasti maallikkojen aktivoinnissa ja ohjaamisessa palvelemaan seurakuntien vapaaehtoistehtävissä muun muassa Tornion rovastikunnan ja Ylitornion kristillisen opiston maallikkokoulun puitteissa. 24 KOTIMAA 9. Sen toimittaa Limingan lääninrovasti Ilkka Tornberg avustajinaan rovasti Jorma Kalajoki Turusta ja komministeri Roland Wälivaara Ruotsista. Mahdolliset onnittelut voi osoittaa nuorten naisten ammattikoulutukseen Senegalissa Suomen Lähetysseuran kautta. Hänet vihittiin papiksi Oulun hiippakuntaan maaliskuussa 1972 ja sai virkamääräyksen Kemin seurakuntaan, missä hän palveli vuoteen 1976 tullen sitten valituksi Alatornion seurakunnan kappalaiseksi. Kanerva ja Cristian Medelin tytär Violeta Maija Medel Seppälä kastettiin 4.11. Töölön kirkossa Helsingissä. Kirjallisella puolella häneltä ilmestyi 1997 hartauskirja Kosketus. AnnMARI sAlMelA Samuli Koivuranta, Jenni Urponen (toim.): Laulun matka virreksi – Kertomuksia virsikirjan lisävihkosta. Kirjapaja 2017. Tornion seurakunnat Alatornio, Karunki ja Tornio yhdistyivät vuonna 2007, jolloin hänestä tuli näin syntyneen laajan Tornion seurakunnan kirkkoherra. 255 sivua. Pian pappisuransa alussa hän pääsi elämään keskellä Pohjois-Suomessa vuonna 1973 syttynyttä laajavaikutteista herätysaaltoa, mikä muovasi häntä sielunhoitajana ja raamatunopettajana. 2.3.1948 Kemissä sai Suurelta Lähettäjältään taivaskutsun ”kylvötöiden keskeltä” 26.10.2017. Saarnojen liittäminen Digipostillaan on helppoa – tarvitset vain perustiedot saarnatestistä, vuosikerrasta ja kirkkopyhästä. Vuonna 2010 kirkolliskokouksen käsikirjavaliokunta määritteli virren näin: ”Raamattuun pohjautuva laulu, jossa sisältö, sävel ja runoasu välittävät kirkon uskoa ja ihmisen kokemusta.” Onkin todella arvokasta, että kirja avataan ”historiallisella” osuudella. Siunaustilaisuus pidetään Kempeleen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa 17.11.2017. Aloitteen allekirjoittajat, työryhmä ja monitahoinen taustatyö esitellään lukijalle joutuisasti, vaikka työtä on tehty monissa suunnissa paljon. Työryhmän olisi varmasti ollut helpompi koota monisatalukuinen uusi virsikirja, kuin valita 79 aikaamme sopivaa, jo olemassa olevaa virsikirjaa täydentävää teosta. Juntunen palveli pitkään myös Lähetysyhdistys Rauhan Sanan (LYRS) piirissä sekä julistajana, raamatunopettajana että yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Tähän esipuheen kysymykseen Samuli Koivuranta ja Jenni Urponen vastaavat upeasti kohta vuoden käytössä olleen virsikirjan lisävihkon taustoja esittelevässä kirjassaan. Siinä asemassa hän edisti merkittävästi mm. Nyt tieto on tuoretta, vilpitöntä, tekijöidensä näköistä. Kirkkomuusikot opiskelevat koulutuksessaan hymnologiaa, säveltäjien ja sanoittajien tietoja satojenkin vuosien takaa. Takana on henkilökohtainen tunne siitä, että virsi ei kosketa, mutta vastauksena on srilankalainen melodia, jonka sanat nousevat kylmän sodan jälkimainingeista vuonna 1975. Toisaalta taas saamme kuulla aikamme rakastettuja lauluja tehneiden Anna-Mari Kaskisen, Jaakko Löytyn ja Pekka Simojoen tarinat teosten takaa. Laulun matka virreksi on monipuolinen jokaisen virttä rakastavan ihmisen välttämätön kulutuskirja, halusipa lukija tietää taustoista tai nauttia kertomuksista omaksi hengelliseksi rakennuksekseen. Saarnoissa kuuluu suomalaisen kirkollisuuden sydänäänet. klo 10.00. Joskus vauhtia haetaan kauempaa, niin historiallisesti kuin maantieteellisesti, kuten virressä 953 Herramme luo käykäämme kaikki. Digipostilla ja erityisesti itsenäisyyspäivän saarnojen keräysprojekti on hyväksytty osaksi Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Lisävihkopäätös on yksi niistä päätöksistä, joissa kirkolliskokouksen merkitys näkyy jokaisen seurakuntalaisen kirkkoarkeen asti. rovasti, kirkkoherra, psykoterapeutti Helena Castrén Puumalassa . Hän oli kouluttautunut myös kirkon sielunhoitajaksi, työnohjaajaksi ja työyhteisökonsultiksi. JORMA AspegRén Lanko ja ystävä peRheuuTIseT KIRJA M utta millainen on virsi, joka syntyi juuri tässä ja nyt – omana elinaikanamme, uutena ja tuoreena, kertoen samalla jotain oleellista syntyajastaan ja sen ihmisistä. Digipostilla on vapaasti kaikkien käytössä. Viron luterilaisen kirkon ja LYRS:n yhteistyötä. Ari Juntunen toimi välillä Lähetysyhdistys Rauhan Sana ry:n toiminnanjohtajana kaksi vuotta palaten sitten takaisin seurakuntaansa ja tuli valituksi sen kirkkoherraksi vuonna 2001 ja sittemmin lääninrovastiksi vuonna 2004. Hän toteutti puolisonsa kanssa lukuisia ryhmämatkoja Israeliin, viimeisensä vielä edellisellä viikolla. Kun tästä vielä saisi version, jossa myös virret olisivat mukana, muuta ei hartauksekseen yöpöydälleen tarvitsisi. Jumalan sanan tutkistelu myös henkilökohtaisen hengellisen elämän ylläpitämiseksi oli hänelle päivittäistä myös kotihartauksien muodossa. Myös virteen liittyvät raamatunkohdat on mainittu. TULE MUKAAN RAKENTAMAAN YHTEISTÄ SAARNAPANKKIA! www.kotimaapro.fi/digipostilla Ari Juntunen Rovasti Ari Antero Juntunen s. Viite 39). Ari Juntunen rakasti musiikkia soittaen itsekin pianoa 60 VUOTTA täyttää 17.11. Näin Suomessa saarnataan. 1 1 . KuOlluT Kristilliseltä näkemykseltään Ari Juntunen edusti herätyshenkistä, kirkollista rauhansanalaisuutta, minkä hän oli omaksunut lapsuuskodissaan. Erityisesti hän huolehti nuorten ja perheiden parissa tehtävän hengellisen työn edistämisestä. Ari Juntunen tunnettiin luotettuna ja pidettynä sananjulistajana laajalti sekä kutsuttuna puhujana että radiosaarnojensa kautta. Tilinumero: FI16 8000 1400 1826 72, viestiksi Helena Castrén, 60-v. Kirjan kolmas ansio on se, että kaiken tämän lisäksi oleelliset virteen liittyvät asiat taustoitetaan huolella tuoden kertomuksiin aina vielä jotain lisää. Ehdotuksen matka virreksi on pitkä, monien valintojen tulos. ja urkuja ja suoritti tutkinnon myös laulussa. Kaipaamaan jäivät puoliso, neljä lasta perheineen, sisarukset perheineen ja laaja ystäväjoukko. Kasteen toimitti suomeksi ja espanjaksi rovasti Tapio Leskinen. Mahtava tietopaketti. Tämä taustatyön tiivistelmä on yksi kirjan kiistattomista ansioista. Kuusikymppismessu ja kakkukahvit Puumalan kirkossa 19.11. Kummina on Tilda Tiljander
28.3. klo 10-11.30 Café Mikael Koskenkylän Mikaelituvassa, Juntunen Krogars. 11.1. 31 2.8. 2.5. 5.9. 3.10. Seurakunnassa on myös toinen kanttorin virka, joka on täytetty osaaikaisesti. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. 15.8. 7.3. 21.3. klo 10 Ehtoollisjumalanpalvelus: Jepuan kirkossa, Östman, Lönnqvist. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. 14.3. 41 11.10. 47 22.11. Matkailu 4 26.1. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. hallitus UUDENKAARLEPYYN SEURAKUNTA Su 12.11. 18 3.5. seurakuntayhtymä etsii 30.5.2018 alkaen palvelukseensa KESÄTYÖNTEKIJÖITÄ (teologian ja nuorisotyön opiskelijat sekä muut kasvatustyöstä kiinnostuneet). 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. Yhteisvastuu 6 9.2. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. 19.9. 29.2. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. 13.6. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitus alkavat 13.30. 4.1. 3 19.1. Kesämenot & kurssit 21 24.5. 020 741 6051 www.c2smartlight.com Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 14-15 5.4. ti 4.12. SUOMEN TEOLOGISEN INSTITUUTIN syyskokous pidetään ke 22.11. 17.10. 8.2. KOTIMAA 25 9. 7 16.2. 19 10.5. 25-26 21.6. 30.5. Seurakuntaamme kuuluu noin 8500 jäsentä. 12 22.3. 040 676 5164 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Minna Zilliacus 040 774 7777 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. Valtiovallan edustajana pääministeri Juha Sipilä. 32 9.8. 51-52 20.12. www.sacrum.fi Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. 8 23.2. 27.6. www.kotimaa-yhtiot.fi www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. 21.11. 24 14.6. 7.11. 18.4. Ohjelmassa mm. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. Hakuaika päättyy 27.11.17 klo 15.00. Henkilökuntaa on kolmisenkymmentä. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESPOON HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Siuntion suomalaisen seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika virkaan päättyy 30.11.2017 klo 15.00. Adventti 49 pe 7.12. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla.. 23.5. 20 pe 18.5. 2 01 7 PAIKKOJA AVOINNA Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat KOKOUKSIA SEURAKUNNAT Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi JULISTETAAN HAETTAVAKSI Pe 10.11. Pekka Simojoki, Sakari Heikkilä & Verkosto Kollektiivi, lapsikuoro Jippii, Jippu, piispa Tapio Luoma, Jukka Jämsén, Mikko Matikainen, jne. Hakijoita pyydetään varautumaan haastatteluun, joka pidetään 4.12 kello 17 alkaen. 18.7. 31.10. 14.11. 15.2. 25.7. Kesän tuplanumero 30 26.7. 12.12. 26.9. 25.4. Lomakotiyhdistys Ilon pisara r.y:n syyskokous pidetään Hämeenlinnassa Lomakoti Ilonpisarassa 23.11.2017 klo 14.00. 1 1 . 11.4. 34 23.8. TAPAHTUMIA Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. Herättäjäjuhlat, lisäp. 8.8. 42 18.10. Lisätietoja antaa kirkkoherra Juhani Saastamoinen 044 710 1933 tai juhani.saastamoinen@evl.fi Katso hakuilmoitus kokonaisuudessaan evl.fi – avoimet työpaikat. 22.8. 45 8.11. 23 7.6. 10.10. 39 27.9. 50 13.12. 40 4.10. 46 15.11. 13 29.3. 2017 klo 16.00 STI:ssä, Kaisaniemenkatu 13 A, Helsinki. 24.10. ti 15.5. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. 6.6. kaikkien Suomen kuntien vaakunaviirit käsittävä lippuparaati ja Suomen suurin Hoosianna. 9.5. 12.9. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: espoonhiippakunta.evl.fi olevan linkin kautta. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. 25.1. 18.1. 1.2. 22.2. Hallitus Tampereen ev. Hakuaika päättyy 30.11.2017 klo 14.00. 29.8. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. Lomakotiyhdistys Ilonpisara r.y. Pyydä tarjous p. lut. Esillä sääntöjen määräämät asiat. 17 26.4. 33 16.8. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. 1.8. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 PALVELUHAKEMISTO Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 28.11. 10 8.3. Sotkamon seurakunnassa haettavana ylempää korkeakoulu tutkintoa edellyttävä KANTTORIN VIRKA (Kirkkohallituksen päätöksen 123/2015 mukainen kelpoisuus, entinen Bkanttorin virka). 4.7. 36 6.9. 28.12.11 2 12.1. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. 9 1.3. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan osoitteessa: www.tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat ja www.evl.fi/rekrytointi TAMPEREEN EV.LUT. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. 3000 kpl 28-29 12.7. 35 30.8. 37 13.9. 43 25.10. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 127,00 € Kotimaa-lehti ja digipaketti 12 kk 147,00 € Digipaketti 12 kk 106,80 € Vähintään kuukauden ajaksi tilatta vien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. 3000 kpl 22 31.5. 08 4639 200 Raamattuaiheisia kursseja Helsingin Raamattukoulu www.helsinginraamattukoulu.fi Teologiset kirjat myy ja ostaa teologinenkirjakauppa.fi Puh. 040 752 0868 www.lyrs.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. 2.12.2017 Turku Tule kokemaan Kristuspäivä ja rukoilemaan yhdessä Suomen puolesta Kristuspäivä Turkuhallissa klo 12-20.30. 48 29.11
Opetusneuvos Pertti Luumi, Helsinki. Minulle tulee aika paljon esirukouspyyntöjä tekstiviestillä. kapellimestari Hannu Norjanen. Sionförsamlingen i Vasan järjestämä gospeljumalanpalvelus. Yle Tv1 Lauantai 11.11. Tiistai 14.11. Toimittaja Johanna Korhonen. Isäni sanoi minulle, etteivät teot ratkaise, vaan se, haluanko itse seurata Jeesusta. Tein nuoruudessani uskonratkaisun, kun helluntaiseurakuntaan kuuluvat nuoret kysyivät, milloin olen tullut uskoon. Urkurina director musices Seppo Murto. Viidentoista vuoden ajan olen kiertänyt laulamassa virsiä ja hengellisiä lauluja vuodeosastoilla ja palvelutaloissa Taivalkoskella. klo 12.15 Horisontti. klo 18.30 Taivaallista menoa: Äidittömät tytöt. Kun yksi lapsista oli au pairina, teimme saman videopuhelupalvelu Skypen kautta. Nykyään rukoilen Skypessä Gideon-sisarten kanssa kerran kuukaudessa. Piispan virkaanvihkimysmessu Helsingin tuomiokirkossa (katso tiedot Yle Radio 1). Tv1 10.00 Jumalanpalvelus. Maanantai 13.11. iltahartaus ma-pe klo 18.50, ehtookellot ja iltahartaus la klo 18.00 Perjantai 10.11. Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores joht. Sosiologi Timo Virtala. Isä meidän -rukouksen jälkeen jokainen sai rukoilla mieleensä tulevien asioiden puolesta ääneen. Luotin, että Hän tietää, millaisen elämänkumppanin tarvitsen, ja että Hän antaisi oikeat tunteet, kun kohtaisin sopivan miehen. 26 KOTIMAA 9. Sunnuntai 12.11 klo 9.05-9.45 Luther. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että se on parasta, mitä minulle voi tapahtua. Perjantai 10.11. Varsinkin kiitoslaulut ja ylistysmusiikki saavat katseen suuntautumaan toivoon ja iloon. Yle Teema & Fem 12.00 Jumalanpalvelus. Tekstinlukijoina pormestari Jan Vapaavuori ja professori Raija Sollamo. Saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Rovasti Raili Pursiainen, Kuopio. Hän rakastaa tehdä työtään vaaramaisemissa. Jumala tietää, miten Hän lastaan kuljettaa ja mitä elämään sallii. 10.00 Piispan virkaanvihkimysmessu Helsingin tuomiokirkosta. keskiviikko 15.11. Lauantai 11.11. Mieheni Timo on rukousvastaukseni. Kappalainen Marja Kopperoinen, Kokkola. Vien niitä asioita Jumalan eteen. Osaan monia virsiä ulkoa, esimerkiksi mummoni lempivirren Kirkasta, oi Kristus meille sekä pyhäkoulussa oppimani Jeesuksesta laulan, joka on ollut minulla soittoäänenäkin puhelimessa. Kolmiosainen animoitu sarja Lutherista ja hänen elämästään. klo 15.05 Pisara. HILKKA MAnnInen ”Jumala on johdattanut” Taivalkoskella asuva Laila Hökkä, 60, toimii metsänja luonnonhoidon asiakasneuvojana Suomen metsäkeskuksella. Saimme Timon kanssa kolme lasta. Näyttelijä Laura Malmivaara lukee Sirakin kirjaa. Liturgina arkkipiispa Kari Mäkinen. Enkö jo ollut uskossa. Pastori Joona Väisänen, Vapaakirkko, Helsinki. Virret ovat minulle tärkeitä. Virret: 111 (vuorovirtenä, srk laulaa säkeistöt: 1,3,5 ja 7), 126, 490, 446, 442 (vuorovirtenä, srk laulaa säkeistöt: 2 ja 4), 429, 956, 326:1,7–9. (U) keskiviikko 15.11. Muut ohjelmat Yle Radio 1 Sunnuntai 12.11. Hetkestä tuli rutiini, ja lapset pitivät huolen, että se muistettiin. Johannekselle piispanvaalit osoittautuvat koettelemukseksi. Isä meidän -rukouksessa minua aiemmin pelotti kohta “tapahtukoon sinun tahtosi”. Isä meidän -rukouksessa minua aiemmin pelotti kohta “tapahtukoon sinun tahtosi”.. En tiennyt, minne lähtisin kuusivuotiaan poikani kanssa, mutta Jumala on johdattanut, niin kuin sanassaan lupaa: ”Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen.” Pyysin Herraa avaamaan oikeat ovet. Päätoimittaja Heli Karhumäki, Lapua. Elämänkokemukset auttavat kulkemaan toisten samanlaisessa tilanteessa olevien rinnalla. Maanantai 13.11. Vähän harmittaa, ettei sitä iltahetkeä enää ole ollut nyt, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Lauantai 11.11. Lapsena Nadja Kronqvist ja Nathalie Lassila eivät ymmärtäneet, miksi äiti jätti heidät. Avustava pappi tuomiorovasti Matti Poutiainen. klo 21.30 Huuto syvyydestä (12) Tanskalainen sarja osa 2/10. keskiviikko 15.11. Minä halusin. Laila Hökkä MInun ruKOuKsenI rAdI0 & Tv R ukouselämäni on jatkuvaa huokausta ja kiitosta. Jumala tiesi senkin, että olin aina toivonut neljää lasta, ja toi takaisin upeisiin vaaramaisemiin, jossa on hyvä harrastaa, tehdä työtä ja kasvattaa lapset. jumalanpalvelukset Yle Radio 1 Sunnuntai 12.11. klo 17.15 aristoteleen kantapää: etunimet 2000-luvulla. Torstai 16.11. Kun lapseni olivat yläasteiässä, aloimme viettää perheen yhteisiä rukoushetkiä sunnuntai-iltaisin. ensimmäinen avioliittoni päättyi kahdeksan vuoden jälkeen eroon, ja työtkin loppuivat Koillismaalla. Kappalainen Eija Kalliala, Turku. 1 1 . Tiistai 14.11. kuva: HiLkka Manninen Hartaudet Yle Radio 1 aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50. Haastateltavana Minna Saarelma-Paukkala. Kanttorina director musices Harri Viitanen. Pastori Hannele Juutinen, Tampere. Virsikirja ja hengelliset levyt ovat automatkoilla käytössä. Lopetimme Herran siunaukseen. Kun liikun työssäni yksin maastossa, rukoilen mieleeni tulevien ystävien ja asioiden puolesta. Pastori, kanttori Samuli Korkalainen, Helsinki. Pastori Outi Hänninen, Vihti. Yle Teema & Fem Maanantai 13.11. 2 01 7 MAIjA p. keskiviikko 15.11. Toimittaja Säde Loponen, Metodistikirkko, Turku. Tiistai 14.11. Kirkkoherra Mirva Ahola, Pyhäjärvi. klo 14.00 valkoista valoa: Jumalan historia. Asia vaivasi. Torstai 16.11. Kaikki kolme osaa näytetään peräkkäin
Me teemme syntiä. R eformaation juhlavuotena on monesti palattu kirkon ydinsanoman äärelle, jonka uskonpuhdistajat halusivat nostaa esiin. 2 01 7 ensI pyhänä OsuMIA ruKOus Jumala, taivaallinen Isämme. g u n d a m én. Whitfield Hiljaisiin hetkiin, toim. D.L. F. Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Mitä armo saakaan aikaan. Moody Päivä 23. Ei siis niin, että ”jos veljesi tekee syntiä”, vaan ”kun veljesi tekee…”. Moos. Psalmissa ihaillaan sisarussopua: ”Miten hyvä ja kaunis onkaan veljesten yhteinen, sopuisa elämä!” (Ps. Anteeksiantamisen edellytyksenä on aina katumus ja mielenmuutos, vaikka katumuksen määrää ei voikaan mitata. Tälläkin hetkellä julistaa kristinusko haavoitetun ja runnellun ihmissuvun keskellä jokaiselle, jolla on korvaa kuulla: Mene ja tee! Älköön mikään teologia sitä julistusta vaimentako! Erkki Niinivaara Uskovatko uskovaiset WSOY Vapaus ei ole vain hallintaa, vaan osallisuutta. Tekstit: Ps. Parannusta edeltää usein Jumalan lain tuntemisen aiheuttama kauhu, josta usko Jeesuksen sovitustyöhön vapauttaa. Armahda meitä Jeesuksen Kristuksen tähden. Se velvoittaa meidät kohtaamaan lähimmäisemme ystävällisesti, lempeästi ja anteeksiantavasti”. sunnunTAI hellunTAIsTA Kauneinta ihmisessä on hänen laupeutensa. KOTIMAA 27 9. Sekin koskettaa jokaista, kuten kuolema. On siis kyse myös siitä, kuinka paljon Jumalan armoa riittää itselleni. Avainten valta on oiva vallan väärinkäytön välikappale, mutta sitä voi käyttää myös toisin, auttamaan pulaan joutunutta lähimmäistä uuteen alkuun ja tuomaan evankeliumia elämän raadolliseen arkeen: ”Olet arvokas, vaikka epäonnistuit, saat aloittaa alusta, saat uuden mahdollisuuden”. pietari kysyy, onko häntä rikkovalle annettava anteeksi peräti seitsemän kertaa. Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: ”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin. Asiat eivät olekaan niin mustavalkoisia. Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa. Piet. Ja parhaimmillaan kaikki johtaa ennen lehtiotsikoita jo asian sopimiseen, anteeksipyyntöön ja mielenmuutokseen. 18:15–22. Sinä tahdot, että antaisimme toisillemme anteeksi täydestä sydämestä, mutta me asetamme ehtoja. Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu. Sanamme antavat anteeksi, mutta sydämemme muistaa kärsimänsä pahan. 23. Sananlaskuissa sanotaan: Viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan, rakkaus peittää paljotkin rikkomukset (Sananl. Jeesus kuitenkin osoittaa armon mitan paljon suuremmaksi: Ei tule antaa anteeksi seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa. Alttarilla on kaksi kynttilää. Halpa armo on armoa ilman Kristuksen seuraamista, armoa ilman ristiä, armoa ilman elävää, ihmiseksi tullutta Jeesusta Kristusta”. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Antakaa toisillenne anteeksi”. Pietari kääntää rohkeasti seitsemänkertaisen koston samansuuruiseksi anteeksiannon määräksi. 1 1 . Kutsun kuuliaisuuteen ja kehotuksen elämän uudistukseen on liityttävä armon julistukseen, ettei se olisi halpaa armoa, josta Bonhoeffer on sanonut: ”Halpaa armoa on anteeksiantamuksen saarna ilman katumusta, kaste ilman seurakuntakuria, ehtoollinen ilman synnintunnustusta, synninpäästö ilman henkilökohtaista rippiä. Moni asia ehtii siihen mennessä saada jo paljon lisää selitystä ja ymmärrystä. Martti Lindqvist Hyvä elämä Otava Kaikkein pahinta pilkkaa on uskonto, joka jättää sydämen muuttumattomaksi, uskonto, jossa on kaikkea muuta paitsi sielun temppelissä asuva Kristus. 133:1) Sunnuntain johdantosanojen mukaan ”koko elämämme perustuu anteeksiantoon, jonka saamme Kristuksen ristinkuoleman Oi ihmeellistä armoa! Matteuksen evankeliumi 18:15–22 Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Taustalla lienee Lemekin lausahdus ensimmäisessä Mooseksen kirjassa: ”Jos Kainin puolesta kostetaan seitsemästi, niin Lemekin puolesta seitsemänkymmentäseitsemän kertaa” (1 Moos 4:24). Siksi ilman armoa on mahdoton elää. 13:5–11, 14–16, 1. Me-muotoa ei kuulemma saisi käyttää kuin kuolemasta puhuttaessa. 119:162–168, 1. Ei tule siis heti vuotaa vihamiehen mokailuja päivälehden etusivulle, vaan on ensin keskusteltava kahden kesken ja sitten todistajien kanssa ja sitten sovitella asiaa seurakunnan edessä ja vasta sitten viedään asia julkisuuteen – jos tarpeen. Luterilaisessa ajattelussa parannus on uskon aikaan saama ilmiö, jossa yksilö luopuu Pyhän Hengen johdattamana synnillisestä elämästä ja tekee lähimmäisilleen rakkauden tekoja. Armolla ei ole rajaa. liturginen väri on vihreä. Tosin siihen haluan lisätä tämän evankeliumin alkuun viitaten toisen asian. Siksi itsekäs onnen tavoitteleminen on vapauden vastakohta, kun taas luopuminenkin voi olla merkki sisäisestä vapaudesta. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. Ei ole niin suurta syntiä, jota ei voisi saada anteeksi eikä niin suurta syntistä, jolle armo ei riittäisi. Syyllisiä löytyy myös peilistä. 3:8–12, Matt. Se liittyy kahdeksanteen käskyyn, ”älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi”. Ja samoin omalla kohdalla: ”Kun teen syntiä…”. Tätä mahdollisuutta tarjoaa Jumala itse Poikansa kautta. Muu ei niin varmasti kosketa jokaista ihmistä. ansiosta. Peräti seitsemän kertaako?” ”Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa”, vastasi Jeesus. 10:12). Mutta rakkautta ei ole myöskään olla puuttumatta lähimmäisen vääryyteen, jos sellaisen havaitsee. Kirkon suurin aarre ei tiivisty rakkauden lakiin tai mihinkään muuhunkaan käskyyn, vaan anteeksiantamuksen sanomaan, joka tässäkin evankeliumissa on esillä. Ei taida ollakaan lopulta kyse siitä, riittääkö armo, vaan kelpaako se! MATTI sAlOMäKI tuomiorovasti Lapua Ei tule siis heti vuotaa vihamiehen mokailuja päivälehden etusivulle, vaan on ensin keskusteltava kahden kesken ja sitten todistajien kanssa ja sitten sovitella asiaa seurakunnan edessä. Tämä ei tarkoita väärän painamista villaisella. Evankeliumin ohje on hyvin ajankohtainen ja tarpeellinen tänäänkin. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä ’jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla’. Kolehti kootaan koulutuksen mahdollistamiseen ja tukemiseen kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta
28 KOTIMAA 9. Kuva: ritva rasila. Laulut käsittelevät aiheita elämän ihmeestä, rakkaudesta, vanhemmuudesta, uskosta, suruun ja iloon. 1 1 . Yhteistä kuville on se, että niistä puuttuvat tiedot, milloin ja missä tilanteessa kuvat on otettu, ja keitä siinä on. Tällä levyllä kristityt muusikot saavat vuosikymmeniä Jumalaa ylistäneet veisut, sävykkään äänimaailman, sekä latinalaiset rytmit soimaan yhdessä ennenkuulumattomalla tavalla. Osa kuvista on ollut lukijoille tuttuja ja niihin on tullut selventävää tietoa. Se johtui varmaan siitä, että vain kappalaisen ja kirkkoherran virat pitää laittaa avoimeen hakuun. Raija Korhonen taustoitti kuvaa: – 1980-luvulla oli suuri naisteologien työttömyys, eikä se ottanut helpottaakseen naispappeuden tultua. Vähitellen naiset saivat yksi toisensa jälkeen papinviran tai sen sijaisuuden. OllI Seppälä Mysteerikuva kertoo naisteologien kamppailusta työpaikkojen puolesta Naisteologeja koolla Helsingin tuomiokapitulin edessä Bulevardilla Helsingissä vuonna 1987. Levyllä kuulla mm. Saksalaisten mestareiden urkumusiikkia tuskasta hurmioon sisältävä levy sykkii samalla syviä luterilaisia sydänääniä: rukousta, kiitosta, viatonta iloa. Mutta ei ollut. Kuvassa on vain osa delegaatiosta. – Muistan, että tästä käynnistä Lehtiön luona jäi vähän pettynyt olo. Korhonen muistelee, että kuva on otettu yhdellä ryhmän tekemällä vaikuttamiskäynnillä hiippakuntadekaani Pirkko Lehtiön luo. Mendelssohn Urkumusiikin klassikoita Kotkan vivahteikkailla barokkiuruilla soitettuina. F. Lehtiö ei voinut ryhtyä käytännön ja sopimusten simsalabim-muuttajaksi, vaikka ymmärsikin työhaluisten naisteologien tilannetta, Korhonen sanoo. 2 01 7 VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Naisten pappisvihkimyksestä oli tuolloin päätös, mutta ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi vasta 1988. Ne ovat siis mysteerikuvia. 17,90 20 00 17 90 Pauliina Hyry, urut Vater unser cd – J.S. 20,00 Make Perttilä Rakkaus olis talossa cd Exitistä tutun Make Perttilän albumi sisältää kolmetoista laulua ja levyllä kuullaan kymmenhenkisen bändin taitavaa soitantaa. Paikka tunnistettiin heti, kuva on otettu Helsingissä Bulevardilta seurakuntien talon edessä. Mp3-muotoinen Raamattu muistitikulla sisältää sekä ääniraamatun että luettavan tekstiversion. Kuvan on ottanut Kotimaan silloinen toimituspäällikkö Ritva Rasila. Siinä on joukko naisia avoimen oven edessä. 20,00 Elja Puukko, Tommi Niskala Matkalla cd Lyyrinen baritoni Elja Puukko tulkitsee kauneimpia virsiä ja hengellisiä lauluja suomeksi ja saksaksi. 20,00 20 00 KUUNTELE ILOSANOMAA K otimaa24:ssä on julkaistu tämän vuoden aikana viikoittain vanhoja valokuvia lehden kuva-arkistosta. 62,90 (69,90) DB Harmonics Ilo cd – Virsiä lattarirytmein Suomalaisissa virsissä on kansa kuntamme muisti. Jo yli sadan vuoden ajan on virsistä saatu lohtua, toivoa ja iloa. Ryhmä kokoontui useita kertoja ja siihen tuli mukaan lisää ”pimennossa” olevia kollegoja, jotka olivat työtä vailla ja motivoituneita töihin. Bach & F. 020 754 2350 62 90 20 00 Ääniraamattu mp3 – 1992 raamatunkäännös Raamattu kätevässä ja helposti mukaan otettavassa muodossa. Kuvan esittämä tilanne liittyy keskusteluihin, joita käytiin 1980-luvulla naisteologien työllisyystilanteesta. Seurakuntien yhteiskunnallinen työ (käytännössä minä) kokosi ammattikoululehtori Aino-Kaarina Mäkisalon [kuvassa vasemmalla] kanssa yhteen työttömiä naisteologeja. Toimii kaikissa mp3-soittimissa ja mp3-toistoa tukevissa puhelimissa. Oheinen kuva julkaistiin Kotimaa24:ssä 15.9. Joku arveli että kyseessä olisi seurakuntien kasvatustyön väkeä. Kuvan naiset olivat keskustelemassa naisteologien työllisyystilanteesta. Händel) Urkuja pianosäestys: Tommi Niskala. Kuvassa ovat (vasemmalta) Aino-Kaarina Mäkisalo, Marketta Pylväskangas, Raija Korhonen, Helena Castrén (silloinen Tammi), Maire Vermasvuori, Anne Granström (silloinen Nieminen) ja Irmeli Elonheimo. kappaleet Oi Jeesus, lohdutukseni, Päivä vain ja hetki kerrallansa, Kahden maan kansalainen ja Arioso (G. Ratkaisuksi naisteologien työllisyystilanteeseen tuli seurakuntapastorin ja sijaisuuksien avoin ja julkinen täyttö