syyskuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v. 36 N:o 9/25 | 3. Jotain uutta on liikkeellä Juhana Tarvainen ja muut herätysliikejohtajat kertovat mitä liikkeiden lähentyminen merkitsee
Sekunnit ja tunnit 26,90. Hanna Kivisalo, Elina Salminen Malttikortit 40 tekstikorttia auttavat huomaamaan hyvän, valitsemaan luottamuksen ja näkemään odottamisen kauneuden. Vaihtoehtoja löytyy kansiväreissä ja -materiaaleissa, kirjan ja fontin koossa sekä kirjan yksityis kohdissa ja varusteluissa. Kirjapaja 25,20 (27,90) Raamatut Laaja raamattuvalikoimamme kattaa kaikki saatavilla olevat suomenkieliset raamatunkäännökset sekä useita erikielisiä Raamattuja. 2 www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10-15 | Puh. 040 735 2096 Syvenny Sanaan Marja Vainikka Luovasti Raamatun sivuilla Kattava Bible Journaling -opas tarjoaa uuden tavan syventyä Raamattuun! Suomen Pipliaseura 39,90 (44,00) Minna Martin Hengitä tämä hetki 52 korttia rauhoittumiseen Kortit tarjoavat toimivan apuvälineen rauhoittumiseen ja rentoutumiseen arjen keskellä
Kun näin käy kaksikielisille, miten vaikeaa onkaan suomea opettelevalla maahanmuuttajalla. Ystävien saaminen olisi toiseksi parasta kotoutumisja kielenoppimisapua, mitä maahanmuuttaja voi saada, oli hän sitten työperäinen tulija tai pakolainen. Sen voisi kiteyttää yhteen lauseeseen: Tuo ei osaa. Luterilaisen kirkon monia seurakuntia ja herätysliikkeitä voi kiitellä kotoutumisalustan ja jopa työmahdollisuuksien tarjoamisesta maahanmuuttajille. Se voi ilmetä leppeän holhoavana asenteena toisesta kulttuurista tulevaa kohtaan, koska eihän tuo osaa. Sitten on hienovaraisempaa rasismia, jota löytyy suomalaisista paljon, niin ihmisistä kuin rakenteistakin. Muuten se piilee ihmisissä niin, että sitä ei itse edes huomaa. Rasismia voi jokainen tutkiskella sydämessään myös silloin, kun tutustuu toisesta kulttuurista tulevaan mutta ei tunne halua ystävystyä hänen kanssaan. Ja katso, kohtahan he osaavat sitä kuin alkuperäiset. Voi olla, että kemiat eivät kohtaa, mutta saattaisiko niiden kohtaamisen esteenä olla ennakkoluulo, joka torppaa kiinnostuksen. Ystäviä saadaan Suomessa työn tai harrastusten kautta. Tämä hienovarainen rasismi saattaa purskahtaa esiin, kun on nautittu liikaa päihteitä. Onneksi niitä voi saada myös kirkon kautta. Tai se näkyy siinä, että kaksikielinen ja äidinkielenään suomea puhuva lapsi automaattisesti päätyy koulussa suomen kielen S2-opetukseen, jälleen nimensä takia. pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n. Sitä löytyy myös niistä, jotka pitävät itseään liberaaleina ja suvaitsevaisina. Ikävimmin tämä rasismin laji näkyy työnhaussa, kun pätevä ja jopa äidinkielenään suomea puhuva hakija joutuu hylättyjen mappiin ulkomaalaiselta kalskahtavan nimensä takia. Ehkäpä voisimme kääntää mielemme ajattelemaan, että suomen kieli ja suomalainen kulttuuri on niin hienoa, että meillä on ilo opettaa sitä ja sulkea uudet tulijat sen piiriin. Vähenevän asukasluvun maassa me tarvitsemme maahanmuuttajia. 3 Suomalainen ei aina tunnista itsessään piilevää rasismia S uomessa on selkeää rasismia, joka näkyy siinä, miten toisesta kulttuurista tulevista puhutaan, miten heitä kohdellaan ja miten heidät halutaan ulos maasta. Paras kotouttaja olisi suomenkielinen puoliso
4 sisällys 9/25 Tässä numerossa Uutiset 6 Olympiakomitea luopuu kisapappitoiminnasta 8 Nuoret eivät pidä pappia auktoriteettina 10 Uskonto voi kutsua sovintoon tai se voi kutsua väkivaltaan 12 Rakenteellinen rasismi ei ole syntynyt tyhjästä 17 Kolumni: Miten meillä on koskaan ollut varaa ajatella muita, jos nyt ei ole. 18 Inkoon seurakunnan vedenalainen luontohelmi suojeltiin 22 Kihelmöivän kaunista – Mäntsälän Iso-Pappila sai uuden alun 24 Jokainen sydämenlyönti on yksi vähemmän 25 Kolumni: Tiloista luopuminen suututtaa – muutosremontti kannattaa 26 Ystävinä ilman titteleitä Teologia 30 Elämän kuhinaa kuolleiden puutarhassa 35 Kolumni: Olen sairastunut nostalgiaan Isoja ajatuksia 36 Yhteinen paine ajaa herätysliikejärjestöjä yhteisrintamaan 42 Antti Hurskaisen kolumni: Vallankumous pesäpallokentällä 44 Jalkapallo yhdistää ihmisiä kaikkialla 56 Suomi ei ollutkaan pikkuveli Kulttuuri 50 Lapsuudentarinoissa uskonto näyttäytyi luonnollisena osana arkea 52 Yöastioita, unikaskuja ja nukkumista Raamatussa 55 Kolumni: Maailmankulttuuri jouduttaa kielten katoamista Pyhä 60 Pikkutylli on Jumalan silmä 62 Pieni alakoululainen Jumalan viisauden edessä 65 Hitaiden ihmeiden keinussa 66 Ensi pyhänä 22 Mäntsälän seurakunnan vuonna 1901 valmistunut Iso-Pappila kunnostettiin sisältä ja päältä perusteellisesti, ja nyt siellä on kirkkoherranvirasto ja juhlatila seurakuntalaisille. 9/25 |K uv a:J uk ka G ra nst rö m
Pyytää viisautta, jonka avulla katkerat asiat voisivat kääntyä hyväksi omassa elämässämme ja maailmassa. 5 Filosofiat sortuvat kuin hiekka, mutta kauneus säilyy kaikkina vuodenaikoina ja ikuisesti, kirjoitti näytelmäkirjailija ja runoilija Oscar Wilde. Numerossa selvitetään myös, miten some vaikuttaa papin työhön ja tavataan nuoria ilmastosotureita sekä vapaaehtoisia eri puolilta Suomea. Sinuun luottavat kaikki maan ääret ja kaukaiset meren rannat, kirjoitti psalmilaulaja kerran. Juudan kuningas Hiskia rukoili aikoinaan: Anna rauha hengelleni, vahvista minua! Silloin kaikki se, mikä oli katkeraa, kääntyy parhaakseni. Pyytää rauhaa ja vahvistusta ja kykyä nähdä kauneutta kaikessa. Ennen lakastumistaan kasvit ovat pakahduttavan värikylläisiä. Pyhä Jumala, anna näin tapahtua myös tässä maailmanajassa. Pidä toivomme tallella! EMILIA KARHU Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Kirjamessukuukauden merkeissä luvassa on myös runsaasti kirjallisuutta.. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen, 040 400 860 862 Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Luo yhteyttä, lopeta sodat, palauta luottamus ja ilo. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi |K uv a: Ju kk a G ra nst rö m 5 Seuraava Kotimaa ilmestyy 1.10. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Kauneutta on kaikkialla, ja ehkä erityisen tiheästi ja väkevästi siellä, missä loppu on lähellä. Myös vanha ihminen ryppyineen on usein äärimmäisen kaunis. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus tuhat merkkiä taivaasta 70 Kirkko voisi olla rauhoittumisen olohuone 78 Ohjelmaopas 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu Raija Sollamo. Lokakuun Kotimaassa Intian Pipliaseuran käännöstyön johtaja Along Jamir kertoo, mitä Raamatun lukeminen omalla äidinkielellä merkitsee hengellisyydelle. Sinä saat idän ja lännen maat kohottamaan riemuhuudon. Ehkä voimme tänä syksynä yhtyä Hiskian rukoukseen. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita
Kirjallista sopimusta osapuolten välillä toiminnasta ei ole laadittu. 3,4 milj. Myös Jarmo Kokkonen sanoo, että kisapapin tehtävänä on antaa kokonaisvaltaista apua urheilijoille. Kansainvälinen olympiakomitean asettamiin vaatimuksiin kuuluu, että jokaisen maan kisajoukkueessa on mukana urheilijoiden henkisen hyvinvoinnin vastuuhenkilö, safeguarding officer. Olli-Pekka Silfverhuth sanoo, että arjessa kisapapin työ on hyvin monimuotoista, eikä työssä ole tarkoitus tuoda omaa uskontokuntaa esille. Toiminnan lopettamisesta kertoi elokuussa Helsingin Sanomat. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kisajoukkueeseen ei haluta enää ottaa ainoastaan yhden uskonnon edustajaa. Kisapappitoiminnalla on pitkät perinteet, jotka perustuvat vakiintuneeseen käytäntöön. Mustosen mukaan ainakin paralympialaisten osalta asia on vielä kesken. Silfverhuth sanoo toivovansa, että kisapappitoimintaa voidaan jatkaa. Koonnut: Seppo Kemppainen Lähde: Kirkon tilastot, rakennustilasto 2025 uutiskatsaus Olympiakomitea luopuu kisapappitoiminnasta O lympiakomitean päätös lopettaa kisapappitoiminta tuli yllätyksenä Kirkkohallitukselle. Hän on kohtaamisen ammattilainen, joka tietää, mitä ihminen tarvitsee. Kotimaa ei tavoittanut Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Janne Hännistä vahvistamaan tietoa. Mustosen mukaan henkisen hyvinvoinnin vastuuhenkilön työ kisoissa on pitkälti samankaltaista kuin mitä kisapapin nimikkeellä on tähän asti tehty. SEPPO KEMPPAINEN Porvoo 21 Espoo 14 Helsinki 2 Kuopio 45 Lapua 48 Mikkeli 67 Oulu 38 Tampere 40 Turku 74 Käytössä olevien leirija kurssikeskusten määrä hiippakunnittain urheilu | Päätös tuli yllätyksenä Kirkkohallitukselle.. – Kisapappi on kaikkien urheilijoiden käytettävissä. Tällainen henkilö akkreditoidaan kisoihin omalla kiintiöllä, joten hän ei vaikuta kisajoukkueen kokoon. Mustonen pitää mahdollisena, että ainakin paralympialaisten osalta yhteistyö voisi jatkua nykyisenkaltaisena, ja Olli-Pekka Silfverhuth voisi toimia joukkueen safeguarding officerina. 170 keskusta on vakituisessa tai tilapäisessä asuinkäytössä. Kirkkohallitus maksaa kisapapin palkan siltä ajalta, jonka pappi on kisajoukkueen käytettävissä. Ei ole kysymys siitä, mihin uskontokuntaan kukin kuuluu. Samalla tavalla meillä on pappeja sairaaloissa, vankiloissa ja muissa työpaikoissa, Kokkonen sanoo. Kisapapin nimikkeellä joukkueen mukana matkaava henkilö vie yhden paikan kiintiöstä, sillä kisapapilla ei ole omaa akkreditointia. Papin koulutuksella voi toimia henkisen hyvinvoinnin vastuuhenkilönä. Suomen olympiakomiteassa paralympialaisista vastaava Kimmo Mustonen vahvistaa Kotimaalle, että keskusteluja kisapappitoiminnan jatkosta käydään lähiviikkojen aikana. euroa olivat vuonna 2024 niiden huolto ja ylläpitokustannukset. Tarvittaessa hän voi olla joukkueen mukana safeguarding officerin -nimikkeellä. Jarmo Kokkonen kertoo, että asioista on sovittu kisakausi kerrallaan kaksi tai neljä vuotta eteenpäin. Olympiajoukkueen kisapappina on viime vuosina toiminut oppilaitospappi Leena Huovinen. Minulla on ollut sellainen käsitys, että tilanteeseen on oltu tyytyväisiä kaikin puolin, Kokkonen sanoo. 6 98 481 neliömetriä on näiden kiinteistöjen bruttopintaala yhteensä. Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkonen sanoo, ettei asiassa ole oltu Kirkkohallitukseen yhteydessä. Kisapappitoiminnan taustalla on yhteistyö, jossa ovat mukana Kirkkohallitus, kyseisen papin työnantajaseurakunta ja Olympiakomitea. Mustonen korostaa sitä, että kisajoukkueiden koko on olympialaisissa tarkasti rajattu. – Keskusteluissa Olympiakomitean kanssa ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä olisi antanut aihetta odottaa muutoksia toimintaan. Kirkkoherra Olli-Pekka Silfverhuth on toiminut paralympiajoukkueen kisapappina. – Myös urheilijoilta on tullut vahvaa palautetta, joissa toivotaan jatkoa. 99 keskusta on tyhjillään esimerkiksi myyntiä odottamassa leirija kurssikeskukset 349 seurakuntien leirija kurssikeskusta on toiminnallisessa käytössä
Kysymystä siitä, mikä taho voi parhaiten taata kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden esineiden säilymisen, Leppänen kommentoi toteamalla, että kirkko on tottunut kulttuuriperinnön säilyttäjä. Kaupungin näkemyksen mukaan kirjoituksen painoarvoa lisää se, että tuomiokapituli oli samana vuonna asettanut Mannströmin puheenjohtajaksi pappien palkankorotusta koskevaan työryhmään. Kulttuurijohtajan esityksessä päätöstä perustellaan myös sillä, että esineellisen kulttuurihistorian säilyttämiselle parhaat olosuhteet on ammatillisesti hoidetuissa museoissa. nan omistuksesta laillisessa järjestyksessä. Tällä hetkellä pyhimyspatsaista huolehtii Turun kaupunginmuseo. Tuolloin käräjäoikeus palautti seurakunnalle esineitä, kun katsottiin, etteivät ne ole siirtyneet pois seurakunT urun kulttuurilautakunta päätti hylätä Liedon seurakunnan pyynnön palauttaa neljä keskiaikaista pyhimysveistosta alkuperäiselle paikalleen Liedon kirkkoon. | Kuva: Antti Partanen Patsaiden alkuperäinen paikka on kirkko, jossa ne eivät ole vain historiallisen vaan myös uskonnollisen katseen kohteina. Kaupunki vetoaa kuitenkin vuoden 1895 kirkonkokouksen pöytäkirjan toteamukseen, jonka mukaan esineet luovutettiin Petterssonille sillä ehdolla, että asianomaiset viranomaiset antaisivat siihen luvan. Tuomiokapitulin arkistosta lupapäätöstä ei ole löytynyt. Hän toteaa, että asiasta on neuvoteltu Turun museotoimen kanssa vuosia. Tätä suostumusta edellytetään sekä vuoden 1869 kirkkolaissa ja että vuoden 1833 muinaismuistoasetuksessa. Mutta itse pidän neuvottelua ensisijaisena. – Siihen se väistämättä menee, jos neuvottelun tie ei ole mahdollinen. Ne ovat Liedon Madonna, Pyhää Pietari, kärsivä Job ja Pyhä Sebastian. Erimielisyys koskee sitä, oliko esineiden luovutukselle tuomiokapitulin suostumus. Hänen mielestään sillä, että patsaiden myyntiä aikanaan Aura-lehdessä puolustanut Mannström on ollut tuomiokapitulin palkkatyöryhmän puheenjohtaja, ei ole mitään tekemistä nyt käsillä olevan kysymyksen kanssa. Oikeudellisen arvioinnin osalta Leppänen nostaa esiin Pietarsaaren seurakunnan tapauksen vuodelta 1916. Kaupungin omistukseen patsaat siirtyivät muinaismuistojen keräilijä Kustaa Adolf Petterssonin välityksellä. kulttuuriperintö | Liedon seurakunta on valmis viemään kysymyksen patsaiden säilytyspaikasta oikeuteen. 7 Liedon Madonna ja muut pyhimysveistokset pysyvät Turun kaupungin hallussa Lisäksi kirkkoherra Karl Oskar Mannström puolusti myyntiä Aura -lehdessä 27.5.1895 päivätyssä kirjoituksessaan toteamalla, että tuomiokapitulin lupa veistosten myynnille oli saatu. TUIJA PYHÄRANTA. Lisäksi Turun Linnassa on toiminut aikanaan katolinen kappeli ja siksi se on kaupungin näkemyksen mukaan katolista alkuperää olevien pyhimysveistosten ”osuvin sijoituspaikka”. Seuraavaksi seurakunta aikoo tehdä päätöksestä kaupungille oikaisupyynnön. Liedon Madonna on kuuluisan Liedon mestarin koulukunnan töitä 1300-luvulta. Kaupunki ja seurakunta ovat erimielisiä siitä, oliko patsaiden omistusoikeus siirtynyt Petterssonille laillisesti. Patsaat ovat olleet Turun kaupungin hallussa vuodesta 1895 lähtien. Päätös tehtiin kulttuurijohtaja Anu Laitilan esityksen mukaisesti. Seurakunnan pyyntö koski neljää veistosta, jotka ovat nyt esillä Turun linnassa. Leppänen korostaa, ettei seurakunnan kannalta keskeinen kysymys koske patsaiden omistusoikeutta vaan niiden säilytyspaikkaa. Tarvittaessa seurakunta on Leppäsen mukaan valmis viemään kysymyksen oikeuden ratkaistavaksi. Liedon kirkkoherra Risto Leppänen on kulttuurilautakunnan päätökseen pettynyt. – Patsaiden alkuperäinen paikka on kirkko, jossa ne eivät ole vain historiallisen vaan myös uskonnollisen katseen kohteina. – Jos [tuomiokapitulin] pöytäkirjoista ei löydy pitävää todistetta, niin oikeudellisesti se näyttää seurakunnan edun puolta, Leppänen sanoo
Kuinka paljon leirin vastuuhenkilöillä ja muilla työntekijöillä on aikaa ja edellytyksiä tehdä pohjustusja taustatyötä. Nähdäänkö työ lasten ja nuorten parissa oikeasti tärkeäksi. – Kun vietetään nuorten kanssa tutustumistapaamisia ja -päiviä, saadaan valtavasti informaatiota siitä, missä oikein mennään. – Lasten ja kouluikäisten lähetyskasvatusta ei koordinoi eikä kehitä enää kukaan eikä missään. | Kuva: Jukka Granström. – Valitettavasti näyttää siltä, että nuorisotyön ja laajemmin kasvatuksen resurssit katoavat kirkosta kovaa vauhtia. Auktoriteettiuskon väheneminen näkyy niin, että nuoret voivat olla avoimempia, mutta toisaalta avoimemman haastavia. Molemmat puolet ovat aina läsnä, Kokkonen muistuttaa. – Moni ajattelee, että jos tilanne tästä paisuu, olen lööpeissä tai raastuvassa. Siksi kasvatustyötä olisi nyt kehitettävä jatkuvasti ja ennakoivasti. – Nuoret eivät samalla tavalla pidä pappia tai nuorisotyönohjaajaa auktoriteettina. Sosiaalisessa mediassa keskustelut ovat herkästi lähteneet laukalle, joskus ongelmista on syytetty nuoria, joskus syyttävä sormi on kohdistunut työntekijöihin. Kokkosen mukaan kesän 2024 ja kesän 2025 rippikoulukohuja yhdistää kysymys rippikoulun laadusta ja riittävistä resursseista. – Ja kuitenkin kirkon tukemista järjestöistä ja keskushallinnosta on kadonnut muutamassa vuodessa 12–15 tehtävää. Myös vetäjät tiedostavat riskitilanteet tarkemmin. Ongelmaksi nousevat kuitenkin resurssit. Samaa aikaa kapituleista on vähentynyt kasvatuksen resurssi jo pitkään. Kokkonen painottaa, että hyvä ja onnistunut nuorisotyö vaatii sekä osaamista että oikeaa asennetta eli rakkautta nuoria kohtaan. 8 Nuoret eivät pidä pappia auktoriteettina R ippileirien julkisuuteen nousseet ongelmat johtuvat toimintaympäristön muutoksista ja kirkon tulisi nyt panostaa resursseihin, sanoo Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkonen. Leirielämää rakentavat työntekijät yhdessä nuorten kanssa. Yksi tekijä vaikuttaa kuitenkin vahvasti leirin onnistumiseen: työ, jota tehdään leiriä edeltävän kevään aikana. Yhdeksi tekijäksi ongelmatilanteiden taustalla Kokkonen tunnistaa sen, että sekä työntekijät että nuoret tietyssä mielessä tiedostavampia. Sitten on paljon vähemmän yllätyksiä vastassa leirillä. – Puolten valitseminen on houkuttelevaa. – Nuorten oireilua tai maallistumista suurempi haaste on kirkon omat valinnat. Kokkosen mielestä tällainen syytteleminen kuuluu sosiaalisen median luonteeseen. Todellisuudessa tilanteita ei voida katsoa vain yhdestä suunnasta. Myös rippikoulusuunnitelma tulisi pikaisesti päivittää 2030-luvun tarpeiuutiskatsaus riparit | Rippikoulusuunnitelma tulisi päivittää 2030-luvun tarpeisiin, sanoo asiantuntija Jarmo Kokkonen. Jarmo Kokkosta huolestuttaa kirkon kasvatustyöstä leikkaaminen
Korvauksia leirityöstä tulisi korottaa. Hän totesi heidän tietonsa ja toiveensa niin hyviksi, että hän kastoi 21 henkeä. Yhdistys hallinnoi Alvar Aalto -kulttuurimatkailureittiä ja tähän liittyvää verkkosivustoa. Pekka Simojoki sai vuoden biisi -palkinnon kappaleestaan Kaksitoista vuotta ja vuoden nuorena lauluntekijänä palkittiin Amos. Mikäli kasvatuksen kehittämisen resursseista tullaan leikkaamaan lisää, Kokkonen ei enää tiedä, miten jatkossa voidaan turvata leirityön ja koko kasvatuksen laatua. Kokeilujakso alkaisi vuoden 2026 aikana. Vaalin voittaja on se, joka lopulta saa yli puolet annetuista äänistä. Esitys liittyy käynnissä olevaan prosessiin, jonka tavoitteena on saada Alvar Aallon suunnittelemat 13 suomalaista kohdetta Unescon maailmanperintölistalle. Tilaisuudessa jaettiin myös neljä muuta palkintoa. Tiedämme, mitä tulisi tehdä, mutta tekijät ja resurssit vähenevät uhkaavasti. Perustettiin seurakuntia, sairaaloita ja terveysasemia, kouluja ja oppilaitoksia. Hallintojohtaja Paula Perälampi esittää Seinjoen seurakunnan kirkkoneuvostolle, että seurakunta liittyy Aallon arkkitehtuurija muotoiluperinnön matkailureitti ry:n jäseneksi. Elämätyöpalkinto juhlisti Löytyn ansiokasta, yli 50-vuotista uraa sekä hänen 70-vuotisjuhlavuottaan. Seurakunnissa on nyt n. Yhteiskunnan lainsäädännön kehittyessä ja tarkentuessa jonkun pitäisi kuitenkin jatkossakin keskittyä turvallisuusasioihin ja niistä kouluttamiseen. Hintaan sisältyvät laaja kiertomatka, hyvätasoiset majoitukset, aamiaiset ja päivälliset ruokajuomineen, suomalainen matkanjohto ja opastus, pakettimatkatakuu ym. Kokkonen pelkää, että jos näin ei toimita, kirkko on ikävissä otsikoissa yhä useammin. Järjestämme juhlamatkan Namibiaan 25.4. Siirtoäänivaalitavassa on siis vain yksi vaalikierros. Siirtoäänivaali on etenemässä kokeiluvaiheeseen Kirkollisiin vaaleihin suunnitellaan uutta vaalitapaa. – Työntekijöissä on paljon alanvaihtajia, joita tulisi kouluttaa kohtaamaan lapsia ja nuoria. Närhen ottamassa kuvassa Kavangon ensimmäisiä kristittyjä. Siirtoäänivaalissa äänestäjä merkitsee äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä haluamansa määrän ehdokkaita. Se avaa näkökulman myös leirien todellisuuteen. Kirkkohallituksen valmistelema esitys perustuu Kirkolliskokoukselle vuonna 2018 jätettyyn aloitteeseen. www.koonono.com olle@koonono.com 050-4656152 siin, Kokkonen linjaa. Vaalin tulos lasketaan monivaiheisesti siten, että jokaisella kierroksella vähiten ääniä saanut ehdokas putoaa pois, ja seuraavien sijojen äänet siirretään jäljellä oleville ehdokkaille. 9 Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun seikkailuhenkinen Otto Emil Närhi seurueineen vaelsi ratsain ja jalan lähes asumattomien metsien ja hietikoiden läpi Ambomaalta Okavangojoen varrelle. Kirkon kokonaisvaltainen turvallisuussuunnittelu ja -toiminta on kuitenkin Kokkosen mukaan ollut muuta yhteiskuntaa edellä jo noin 20 vuoden ajan. Aalto Works -maailmanperintöesityksessä on mukana Seinäjoen Aalto-keskus, johon kaupungin keskustassa kuuluvat kirkko, seurakuntakeskus, kirjasto, kaupungintalo, teatteri ja virastotalo. Yhdentenätoista päivänä saavuttiin Uukwangalin valtakuntaan. Vuoden musiikintekijä puolestaan on säveltäjä Lasse Heikkilä ja vuoden gospel-tunnustus meni Maata Näkyvissä -festivaalin johtajalle Juha Heinoselle. 9.5.2026. NIILO RANTALA lyhyesti Jaakko Löytylle elämäntyöpalkinto Jaakko Löytty sai elämäntyöpalkinnon Glow-festivaaleilla järjestetyssä Glow Gospel Awards -tilaisuudessa. Myös tuleva Kirkkohallituksen muutoshanke pohdituttaa. Kavangolla toimi vuosien 1929-2013 aikana yhteensä 123 lähetystyöntekijää. Kirkkoneuvostolle esitetään, että maailmanperintöesityksen vuoksi seurakunnan on syytä aloittaa valmistautuminen kansainvälisen kiinnostuksen lisääntymiseen.. – Kun nuori poistetaan leiriltä jatkamaan rippikoulua toisella tapaa voi olla kyse juuri siitä, että turvallisuuden suhteen ei oteta riskejä samalla tavalla kuin takavuosina. 1.-3.5.2026 on Nkurenkurussa suuret juhlat. Teologien koulutuksessaan saamat eväät lapsija nuorisotyöhön ovat vaatimattomia. Seinäjoella varaudutaan kansainväliseen Aalto-kiinnostukseen Seinäjoen seurakunta lisää näkyvyyttään kansainvälisessä Alvar Aalto -verkostossa. – Pahoin pelkään, että kirkon ylimmille päättäjille nämä asiat ovat vieraita. 60 000 jäsentä. Suureksi hämmästyksekseen Närhi tapasi 19 kristittyä ja heiltä kristinoppia ja lukutaitoa saaneita. Kirkkohallitus on pyytänyt lausuntoja, jotka koskevat siirtoäänivaalitavan kokeilemista arkkipiispan, piispan ja pappisasessorin vaalissa. Matkan hinta on 2800 euroa plus lentolipun hinta n 1000 1300 euroa. Tarkoituksena on kokeilla uutta vaalitapaa seitsemän vuoden ajan
Esimerkiksi Israelissa juutalaisyhteisön sisällä on ortodoksijuutalaisia alueita, joissa vastustetaan Israelin hallituksen valloituspolitiikkaa. Esimerkiksi Iranin kohdalla helposti ylikorostetaan jakoa shiiaja sunnimuslimeihin. – Uskonnon merkitys on noussut sekä USA:ssa että Venäjällä. – Se vaihtelee suuresti tilanteen mukaan. Useissa maissa uskonto kietoutuu syvästi kansalliseen ja yhteisölliseen identiteettiin, toteaa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Se voi kutsua sovintoon tai kutsua väkivaltaan. Presidentti Trumpin kannatuspohjassa evankelikaalisella liikkeellä on suuri vaikutusvalta ulkopolitiikassa. 2 Mikä on uskontojen merkitys verrattuna muihin tekijöihin kuten kansallisiin intresseihin, talouteen tai valta-asemaan. Toisten mielestä silloin saatetaan edetä liian nopeasti, vaikka asioissa pitäisi edetä oikeudenmukaisesti kaikkien osapuolien kannalta. Suurvalloista Kiina on ehkä käyttänyt uskontoa kuukauden henkilö Teivo Teivainen – Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori. Joissakin voi olla myös ensisijainen sytyke, mutta vaikka se ei olisikaan juurisyy, se voi vahvistaa merkityksiä. Heillä on joskus taipumus korostaa sovintoa ja anteeksiantamista totuuden selvittämisen ja oikeuteen viemisen sijaan. Siinä yhteydessä uskonnollinen retoriikka toimii tietysti liberaalia länttä vastaan. Maan sisällä moni hallituksen myötäilijä taas korostaa, että Israelin ja Yhdysvaltojen uhka on ensisijainen määrittäjä maan ulkopolitiikalle. 1 Voiko uskonto toimia rauhanrakentamisen välineenä vai onko se konfliktien lähde. Perun totuuskomissiossa uskonnolliset johtajat olivat aktiivisesti mukana. – Se on molempia, ja siksi se on niin vaikuttava voima. Samoin presidentti Putin on käyttänyt uskontoa ja perinteisiä arvoja politiikkansa perusteluina. Suomalaisten parhaiten tuntema esimerkki lienee Etelä-Afrikka, jossa arkkipiispa Desmond Tutulla oli keskeinen rooli. 3 Mitä esimerkkejä voisit nostaa esille uskontojen merkityksestä tällä hetkellä maailmanpolitiikassa. – Teemme aika usein liian yksinkertaistavia tulkintoja. Myös YK:ssa on kiinnitetty huomiota uskontojen merkitykseen ja uskontodialogiin rauhanrakentamisen välineenä. – Joissain tapauksissa uskonnollisten johtajien rooli on tosin myös lisännyt jännitteitä. Ylipäätänsä uskontojen ymmärtäminen on tärkeää maailmanpolitiikassa, mikä täällä maallistuneessa lännessä saattaa helposti unohtua. – Useassakin konfliktissa uskonnolliset johtajat ovat olleet avainasemassa, kun on tehty sovintoa. Uskonnot ovat tärkeitä ja niihin voi sisältyä yllätyksellisiä elementtejä. 10 ”Uskonto voi kutsua sovintoon tai se voi kutsua väkivaltaan” Maailmanpolitiikassa uskonto ei ole yksityisasia eikä totisesti myöskään menneisyyden jäänne
Miksi se kiinnostaa sinua. Avoimesti toisiin uskontoihin tutustumalla voi löytyä paljon yhteistä. Pakistan korostaa mielellään olevansa ainoa muslimimaa, jolla on käytössään ydinase. Oleellisia asioita saattaa jäädä huomaamatta, jos tuijottaa ainoastaan tekstejä. Toiselle pyhän asian kunnioittaminen avaa uusia mahdollisuuksia ja auttaa rakentamaan yhteistä ymmärrystä. – Monille juutalaisille hakaristi näyttäytyy tietysti Natsi-Saksan takia kammottavana symbolina. 11 vähiten politiikkansa perusteluna, vaikka toki sielläkin politiikassa on mukana esimerkiksi konfutselaista perinnettä. – Intia esittäytyy mielellään maailmanpolitiikan näyttämöillä sekulaarina maana. – Hakaristin erilaiset merkitykset ja tulkinnat ovat kiinnostavia. Tällaiset samankaltaiset tuntemukset ja ajatukset voivat luonnollisesti lähentää neuvotteluissa ja edistää tuloksiin pääsemistä. 5 Olet juuri julkaissut kirjan hakaristin historiasta. Länsimaissa ja meillä Suomessa hakaristin merkitys on erilainen kuin esimerkiksi Intiassa. SEPPO KEMPPAINEN Uskontojen ymmärtäminen on tärkeää maailmanpolitiikassa, sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Tässä on mielenkiintoista, että merkin tai symbolin ymmärtäminen jää vajaaksi, jos sitä ei osata tulkita uskonnollisesti oikein. Saman aikaisesti se voi olla pyhän symboli monelle hindulle. Maa tekee myös yhteistyötä muslimienemmistöisen Saudi-Arabian kanssa ilman, että uskonnolla on merkittävää roolia. – Israelin ja Palestiinan kysymyksessä uskonnolla on tietysti ilmeinen rooli, jota myös mielellään korostetaan konfliktin yhtenä perusteluna. 4 Mitä haasteita uskontojen ymmärtäminen asettaa kansainvälisille toimijoille, esimerkiksi diplomaateille ja kehitysyhteistyön tekijöille. | Kuva: Jukka Granström. Mutta sen suhteessa Pakistaniin uskonnolla on suuri ja nimenomaan eroa korostava merkitys. – Monien uskonnollisten näkemysten taustalla on samankaltaisia ajatuksia rauhanomaisesta yhdessäolosta ja inhimillisestä hyvätahtoisuudesta. Symbolien lukutaito on äärimmäisen tärkeää neuvotteluissa ja diplomatiassa. Pakistanin puolella uskonnolla on suuri merkitys myös sisäpolitiikassa, mutta se korostuu myös ulkopolitiikassa. Myös Intian sisäpolitiikassa hindulaisuudella on suuri merkitys. Kun israelilaisten ja intialaisten tapaamisessa juutalaiset ja hindut keskustelivat asiasta, osa juutalaisista tunnusti, että hinduille hakaristi voi olla pyhä symboli. – Pohjimmiltaan kyse on vaikeudesta ymmärtää, mitä toiselle tarkoittaa pyhä ja pyhyys
12
» Kun Mouasta tuli äiti, hän alkoi pohtia, miten voi omalta osaltaan olla muuttamassa yhteiskuntaa, jotta hänen lapsensa ei tarvitsisi kokea samoja asioita, joita hän itse on joutunut kokemaan. Tavoitteena on, että antirasistinen tulokulma osattaisiin huomioida kaikilla sektoreilla. Kiinnostaa: Urheilu, live-musiikki, kokkaaminen Syrjinnästä työmarkkinoilla koituu haittaa myös yhteiskunnalle, kun resursseja ja osaamista jää käyttämättä. Tasa-arvoasioista vastaa tällä hetkellä komissaari Hadja Lahbib. Suomalainen Michaela Moua työskentelee Euroopan komissiossa asian korjaamiseksi. 13 Rakenteellinen rasismi ei ole syntynyt tyhjästä yhdenvertaisuus | Yhä useampi kohtaa rasismia Euroopassa. Työtä riittää jo pelkästään EU-instituutioiden sisällä, kun Moua tiimeineen pyrkii valtavirtaistamaan antirasismin muuhunkin komission politiikkaan. Ohjelma levittää tietoisuutta rasismista EU-jäsenmaissa ja kokoaa yhteen keinoja vähentää rasismia. Michaela Moua Koulutus: Bachelor of Arts and Science Työ: Rasismin torjunnan koordinaattori Euroopan komissiossa, aloitti tehtävässä vuonna 2021. Mouan tiimin työnä on edistää Euroopan komission rasisminvastaisen toimintaohjelman toteutumista. Mouan sukujuuret ovat Savossa Rantasalmella ja Länsi-Afrikassa Norsunluurannikolla.. K aikkien aikojen ensimmäisenä rasismin torjunnan koordinaattorina Euroopan komissiossa työskentelee suomalainen Michaela Moua. Mouan tiimi tekeekin paljon töitä muiden osastojen kanssa, joiden vastuulla ovat esimerkiksi työllisyyteen, maahanmuuttoon, TEKSTI & KUVAT | IIDA YLINEN ajankohtaista Kuka. – Myös poliittinen tuki komission johdolta on valtavan tärkeää. Hän pyrkii löytämään eri organisaatioista ihmisiä, jotka tunnistavat antirasismityön merkityksellisyyden ja tärkeyden ja pystyvät viemään asioita eteenpäin. Hänen johtamansa neljän hengen antirasismitiimi on osa Euroopan komission oikeusja yhdenvertaisuusosastoa, jossa työskentelee kaikkiaan viitisen sataa ihmistä. Mouan työlle leimallista on ahkera verkostoituminen
14 Michaela Moua on ensimmäinen rasismin torjunnan koordinaattori Euroopan komissiossa. Työ kytkeytyy komission rasisminvastaiseen toimintaohjelmaan, ja Mouan tehtävänä on viedä eteenpäin tietoa ja käytäntöjä antirasismityöstä.
– Näennäisesti neutraali lainsäädäntö voikin asettaa joitain ihmisryhmiä haavoittuvampaan asemaan. Suomessa hän alkoi kartuttaa osaamistaan yhdenvertaisuuskysymyksistä ja rasismin vastaisesta työstä kansalaisyhteiskuntatasolta eri yhdistyksistä ja Vantaan kaupungilla. Moua oli muun muassa laatimassa selvitystä, jossa todettiin silloisen järjestelmän selvästi ohjaavan rodullistetut koululaiset suomi toisena kielenä -ryhmiin (S2) silloinkin, kun lapsi osasi suomea äidinkielentasoisesti. Vuosien 2018–2019 kenttäkokeessa lähetettiin yhteensä 3 220 kuvitteellista työhakemusta eri työpaikkailmoituksiin muun muassa hallinnon, myynnin, IT:n ja terveydenhuollon aloilla. Se suojelee ihmisiä syrjinnältä erityisesti työelämässä, koulutuksessa sekä sellaisten sosiaalietuuksien ja palveluiden parissa, jotka liittyvät esimerkiksi asumiseen ja terveyteen. Rakenteellista rasismia tunnistetaan esimerkiksi koulutuksen ja työelämän parista, vuokra-asuntomarkkinoilta sekä sosiaalija terveyspalveluiden piiriin pääsemisestä. Koripalloammattilaiseksi häntä valmistivat opiskeluvuodet Yhdysvalloissa Ohion osavaltionyliopistossa, missä Moua suoritti alemman korkeakoulututkinnon pääaineenaan kansainvälinen politiikka. Maailmalla vietettyjen koripallovuosien jälkeen Moua muutti takaisin Suomeen, keskelle taantuman värittämiä vuosia 2009 ja 2010. Rakenteiden takana on kuitenkin aina ihminen arvoineen, tekoineen ja valintoineen. Rakenteet eivät ole syntyneet tyhjästä, vaan ne ovat ihmisten luomia. Ohjelmassa esitettiin toimia esimerkiksi työelämän monimuotoisuuden lisäämiseksi ja rekrytoinnissa tapahtuvan syrjinnän vähentämiseksi. Rakenteellisen rasismin taso on näkymättömämpi. Mouaa ilahdutti se, että ohjelman keskiöön nostettiin nimenomaan rakenteellinen rasismi. Tätä seurasi työ ylitarkastajana yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa. Tällainen rasismi on helpointa tunnistaa. 15 koulutukseen, tekoälyyn ja demokratiaan liittyvät kysymykset. Se voi ilmetä ihmisten ja ihmisryhmien välillä sanoina, tekoina tai väkivaltana. Koulutusjärjestelmään, työelämään ja sosiaalija terveyspalveluihin voi liittyä syrjiviä rakenteita ja käytäntöjä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta Moua palasi oikeusministeriöön työstämään rasisminvastaista toiminta ohjelmaa Rinne–Marinin hallituskaudella. EU:n ensimmäinen rasisminvastainen toimintaohjelma näki päivänvalon vasta vuonna 2020. Tuntumaa antirasismiin ja syrjintään liittyviin EU-hankkeisiin hän sai projektinjohtajana oikeusministeriössä. Komission oli pakko reagoida. Moua johtaa parhaillaan prosessia, jossa nykyisen rasisminvastaisen toimintaohjelman pohjalta laaditaan antirasismistrategiaa vuosille 2026–2030, mikä osoittaa, että komissio haluaa tehdä pitkäjänteisesti töitä rasismin vähentämiseksi jäsenmaissa. – Valtavirtaistamisella pyritään varmistamaan, että eriarvoisuutta ei vahingossa ylläpidetä eri aloilla, vaan varmistetaan yhdenvertaisempi politiikka. EU-ympyröissä toimintaohjelman jalostuminen strategiaksi on tärkeä merkkipaalu. Syrjintä koskee myös Suomessa syntyneitä, suomea äidinkielenään puhuvia, joilla on ulkomaalainen nimi, Moua sanoo. Vaikea työllisyystilanne vaikutti siihen, että Moua halusi jatkaa opintojaan ja suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon opintoja Roskildessa pääaineinaan globaali kehitystutkimus ja kansainvälinen politiikka. – Taustalla vaikutti globaaliksi kasvanut black lives matter -ilmiö. Jos koulussa ei saa tasoistaan suomen kielen opetusta, akateemiset mahdollisuudet kaventuvat, työmahdollisuudet voivat olla huonommat ja lopulta sosio-ekonominen asema heikompi kuin mihin olisi ollut edellytyksiä. EU:n rasisminvastaisen työn historiassa iso merkkipaalu oli rasismidirektiivin voimaantulo vuonna 2000. Moua nostaa esille Helsingin yliopiston tutkija Akhlaq Ahmadin tutkimushankkeet, joissa Ahmad on osoittanut työnhakijan ulkomaalaisen nimen vaikeuttavan työnsaantia. Siksi esimerkiksi lainsäädäntöä luotaessa pitäisi olla kykeneväinen tunnistamaan ennakkoluulojen vaikutus. – Syrjinnästä työmarkkinoilla ei koidu haittaa ainoastaan yksilölle itselleen, vaan myös yhteiskunnalle, kun resursseja ja osaamista jää käyttämättä. – Esimerkiksi lainsäädäntö voi olla näennäisesti neutraalia, mutta tutkimuksella rakenteellinen rasismi saadaan näkyväksi, Moua sanoo ja viittaa esimerkkiinsä S2-opiskelijoista. Tulokset osoittivat, että suomalaisella nimellä sai noin 25–30 prosenttia enemmän kutsuja kuin ulkomaalaisella nimellä. Rasisminvastainen toimintaohjelma ei ollut komission alkuperäisessä työsuunnitelmassa, mutta se saatiin suht nopeasti kasaan. Suomea hän on edustanut 124 kertaa koripallomaajoukkueen riveissä. Moua myös muistuttaa kumuloitumisesta. Rasismi ilmiönä on monimuotoinen. Ennen työtään tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymysten parissa Moua pelasi ammatikseen yhdeksän vuotta koripalloa eri puolilla Eurooppaa. Työnhakijoiden nimet valittiin edustamaan eri etnisiä taustoja. ». Moua näkee tämän merkittävänä, koska takana on poikkeuksellinen viiajankohtaista Myös rasistisella motiivilla tehdyt viharikokset, vihapuhe ja häirintä ovat lisääntyneet
Perhe liikkui paljon maailmalla, ja Moua tottui asumaan erilaisissa ympäristöissä. Toisaalta tiedetään, että aliraportointi on viranomaisille ongelma. Mitään politiikkaa ei oikein voi rakentaa ilman laajaa tietopohjaa, hän sanoo. Lisäksi yhdenvertaisuussuunnittelu osana yhdenvertaisuuslakia on tärkeä instrumentti rakenteellisen rasismin ja syrjinnän tunnistamisessa, ennaltaehkäisyssä ja torjumisessa. – Maailma ei ole ollut minulle koskaan jokin iso pelottava paikka jossain kaukana. Välillä yksinäisyyden kokemusta synnyttää se, että komissio ei ole työntekijöidensä osalta kovin monimuotoinen. Kun johtavissa asemissa olevat poliitikot käyttävät rasistista kieltä, se valuu muualle yhteiskuntaan. 16 sivuotisjakso muun muassa pandemian ja Ukrainan sodan vuoksi. Seuraavina etappeina olivat Sisilia Italiassa, Sveitsi, Unkari, Kroatia ja lopuksi jälleen Ranska.. Kodista on tullut vahva oikeudenmukaisuuden tavoittelun eetos. Henkilökohtaisella tasolla olisi tiedostettava ja tunnistettava omat ennakkoluulonsa ja mahdolliset rasistiset asenteet. Opinnoissa ja kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoistehtävissä minulle alkoi hahmottua, miten työtä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja antirasismin eteen voi tehdä myös työkseen. EU:n perusoikeusvirasto (FRA) tuottaa säännöllisesti tietoa syrjintäkokemuksista EU-maissa. Rasismia saattaa selittää yhteiskunnallinen epävarmuus. Moua tekee tiiviisti töitä FRA:n kanssa, joka on komission alainen itsenäinen virasto. – Tilanne on rasismin osalta toisin sanoen huonompi kuin mitä tilastot osoittavat. ajankohtaista Koripalloammattilaisen uransa Moua aloitti Ranskan pääsarjassa kotikaupunkinaan Lille. – Ilmiönä huolestuttavaa on tutkimuksissa esille noussut rasismin lisääntyminen EU-maissa. Miksi Moua valitsi työuran antirasismin parissa. Ihmisillä on myös enemmän tietoisuutta oikeuksistaan ja siitä, kenelle syrjinnästä voi ilmoittaa. Poliittisella tasolla komissio kannustaa jäsenvaltioita luomaan kansalliset rasisminvastaiset toimintaohjelmat. – Tavallaan sattumien kautta ja toisaalta taas ei. Olen onnellinen, että olen päässyt rakentamaan kansainvälistä uraa. Myös rasistisella motiivilla tehdyt viharikokset, vihapuhe ja häirintä ovat FRA:n tilastojen mukaan lisääntyneet. – Osana EU:n toimintaohjelmaa on myös edistää komission henkilöstön monimuotoisuutta, jotta henkilöstö peilaisi paremmin sitä, miten monimuotoinen EU on. Komissio ei vaadi yhtä tiettyä mallia, koska mailla on erilaiset historiat, Suomessa esimerkiksi saamelaisiin ja romaneihin liittyvät kysymykset. Mouan äiti työskenteli aikoinaan YK:ssa. – Kaikessa toiminnassa laadukas tutkittu tieto on kaikkein tärkeintä. Kansallisen lainsäädännön on huomioitava EU-direktiivit. Lopuksi Moua listaa kolmelta tasolta keinoja vähentää rasismia – henkilökohtaiselta, poliittiselta ja lainsäädännölliseltä tasolta. Mouan mukaan pandemia, talouskriisi, työttömyys, populismin kasvu ja politiikan siirtyminen oikealle ovat vaikuttaneet siihen, että rasismia on normalisoitu
Koulun opettajat ovat saaneet täydennyskoulutusta suomalaisrahoitteisen kehityshankkeen kautta. Taustalla Merun alueen erityisopetuksesta vastaava virkamies Morice Missanga. Sairaalassa meille esiteltiin vammaisten naisten synnytyssänkyä, jonka erikoisominaisuus oli, että sänkyä saattoi napista painamalla laskea ja nostaa. Sillä on väliä, että yläkoululaiset askartelevat Suomen eivätkä esimerkiksi Kiinan saati Venäjän lippuja. Mietin, kuinka tasapainoinen Suomen talous oli vuonna 1948, jolloin Lähetysseura aloitti työn Tansaniassa. Suunta on sikälikin outo, että Suomi on yhä sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyön rahoituksen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Kun ravintolassa nolostelin, etten jaksanut syödä koko annosta, sain kuulla, että rippeet tulisivat kyllä syödyksi keittiössä. Puheessaan rehtori Kilawe lainasi Sananlaskujen kirjaa: Joka köyhää armahtaa, lainaa Herralle, ja Herra maksaa takaisin hyvän teon. Miten meillä on koskaan ollut varaa ajatella muita, jos nyt ei ole. Tie sairaalalle oli niin kuoppainen, että mietin, miten kukaan synnyttämään tuleva voi siitä selvitä. Syy on ilmeinen. Harvoin kai ministeri kehuu leikkauksilla omalle hallinnonalalleen. Kun Suomi sai vuodenvaihteessa OECD:lta moitteita kehitysyhteistyön rahoituksen alhaisesta tasosta, Ville Tavio totesi Helsingin Sanomissa, että talous on ensin saatava tasapainotettua. Koulun opettajat ovat saaneet täydennyskoulutusta suomalaisrahoitteisen kehitysyhteistyöhankkeen kautta. Kesäkuussa perussuomalaisten puoluekokouksessa kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri Ville Tavio kehuskeli, että hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä vaalikauden aikana 1 305 miljoonaa euroa, siis ”enemmän kuin mikään aiempi hallitus on koskaan”. näkökulma Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi Pohjois-Tansaniassa sijaitsevan Ngyen yläkoulun oppilas Raymond esittelee pullonkorkeista tehtyä Suomen lippua. Suomalaisina veronmaksajina saimme vuolaita kiitoksia. Elintasokuilu Suomen ja Tansanian välillä ei toki tullut yllätyksenä, mutta silti sen näkeminen omin silmin oli herättävää. Koulujen lisäksi pääsimme tutustumaan maanviljelijöiden arkeen ja sairaalaan, jossa on tehty uraauurtavaa työtä vammaisten naisten hoidossa. Yksi Suomen pitkäaikaisista kehitysyhteistyön kumppaneista on juuri Tansania. | Kuva: Tuija Pyhäranta Sillä on väliä, että yläkoululaiset askartelevat Suomen eivätkä esimerkiksi Venäjän lippuja.. Entä onko laskelmissa otettu huomioon kansainvälisen avun vaikutus Suomen tai koko Euroopan asemaan maailmalla. Suomalaiset ovat hyviä ihmisiä, arvioi paikallistason viranomainen. Ja puheessaan rehtori Aristides Kilawe lähettää presidentti Stubbille lämpimiä terveisiä. Luokkahuoneessa Raymond, 15, esittelee pullonkorkeista tehtyä siniristilippua. Näimme omin silmin, mihin Suomen kehitysyhteistyövaroja käytetään, ja tapasimme ihmisiä, joiden elämään rahalla on ollut vaikutus. Silti julkisessa keskustelussa kehitysyhteistyöstä puhutaan lähinnä vain, kun sitä halutaan leikata. Edeltävänä keväänä Suomessa oli käyty kehitysyhteistyöstä karua keskustelua, ja juuri ennen matkaa Orpon hallitus oli ilmoittanut uusista kehitysyhteistyön leikkauksista – jo kolmatta kertaa tällä hallituskaudella. Lämmin vastaanotto tuntui tietysti hyvältä, mutta kiitokset myös vaivaannuttavilta. Vierailin toukokuussa Pohjois-Tansaniassa Suomen Lähetysseuran järjestämällä ja ulkoministeriön rahoittamalla toimittajamatkalla. 17 Miten meillä on koskaan ollut varaa ajatella muita, jos nyt ei ole. N gyekun koulun pihamaalle muodostuu muovipulloista sanat Finland Tanzania
uutiset. Vaarantuneeksi luokiteltu meriajokas on Itämeren avainlaji, jonka säilyminen suojelee monia muita lajeja. 18 Inkoon seurakunnan vedenalainen luontohelmi suojeltiin luonnon monimuotoisuus | Kun seurakunnan alueelta löytyi hyvinvoiva meriajokasniitty, sen suojeleminen oli helppo päätös
Se tarkoittaa, että niiden suojissa elää monia muita lajeja. Se on Itämeren avainlaji ja meriajokasniitty muodostaa avainluontotyypin. Hiekkapohjassa, parin metrin syvyydessä kasvaa laaja ja hyvinvoiva meriajokasniitty. Niitty on vesilinnuillekin oiva ruokailupaikka. Kalanpoikaset löytävät sieltä ravintoa ja suojaa. Meriajokas viihtyy laajoina yhdyskuntina pohjoisen pallonpuoliskon ranta-alueilla. Ei siis ihme, että meriajokasniittyjä kutsutaan usein myös Itämeren koralliriutoiksi. Viime vuonna Stora Fagerön meriajokasniitystä tuli Inkoon seurakunnan yksityinen luonnonsuojelualue. – Meriajokasniittymme oli seurakunnalle aivan uusi asia. Meriajokas on putkilokasvi, jonka tunnistaa pitkistä lehdistä, jotka huojuvat veden liikkeessä ja kimaltelevat auringossa. Baltic Sea Action Group on voittoa tavoittelematon säätiö, joka työskentelee Itämeren pelastamiseksi. 19 Inkoon seurakunnan yksityinen luonnonsuojelualue saattaa olla ensimmäinen seurakuntien vedenalainen luonnonsuojelukohde. Niitty kuhisee elämää. Monen seu». Samalla vahvistettiin lähialueella suojeltujen meriajokasniittyjen ekologista verkostoa. Se saattaa olla myös ensimmäinen seurakuntien vedenalainen luonnonsuojelukohde. Pohjassa lymyää joukoittain katkoja, monisukasmatoja ja muita pohjaeläimiä, jotka osallistuvat ravinteiden kierrätykseen sekä vedenlaadun ja pohjan rakenteen parantamiseen. Inkoon seurakunnan kirkkoherra Tom Sjöblom yllättyi pari vuotta sitten, kun Baltic Sea Action Groupin, BSAG:n erityisasiantuntija Anton Lehtiseltä tuli kirje, jossa kerrottiin arvokkaasta meriajokasniitystä seurakunnan vesialueella ja tarjouksesta auttaa seurakuntaa sen suojelussa. Rannikolla asuvina saaristo ja meri ovat olleet meille aina tärkeitä. Stora Fagerö on pitkulainen saari kuvan taka-alalla. | Kuva: Matti Pirhonen M erivesi on k i r k a s t a Stora Fagerön saaren ympärillä Inkoossa. Kumpikin on luokiteltu uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi
Hyvinvoiva niitty tarjoaa suojaa ja ravintoa kalanpoikasille ja parantaa vedenlaatua ja pohjan rakennetta. Suojeluhakemuksen lähettämisen uutiset Meriajokasniitty on niin sanottu avainluontotyyppi ja niitä kutsutaankin usein Itämeren koralliriutoiksi. Myöhemmin BSAG tunnisti Velmu-kartoituksesta kyseisen merialueen, kun se etsi suojeluun soveltuvia kohteita. Pian sen jälkeen Anton Lehtinen kutsuttiin kertomaan meriajokasniitystä. | Kuva: Velmu / Mats Westerbom Meriajokkaat puhdistavat merivettä ja varastoivat hiiltä, jopa enemmän kuin metsä saman kokoisella alueella.. Eteneminen tapahtui sen mukaan, miten seurakuntaneuvosto ehti asiaa käsitellä. Se ei olisi tavatonta, koska tutkijat tunnistivat hiljattain noin tuhat vuotta vanhan meriajokaskasvuston Suomen lounaisrannikoilla. Seuraavaksi Lehtinen järjesti useita tapaamisia seurakunnan sekä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Metsähallituksen luontopalveluiden edustajien kanssa. Kuitenkin niin, ettei maanomistaja joudu luopumaan alueen käytön kannalta oleellisista oikeuksistaan. Ankkurin laskeminen ja nostaminen nimittäin saa meriajokasniityn pohjan kaaokseen ja tuhoaa pohjaeliöstön ja kalojen elinympäristöjä. Se on perintöä kirkon rakentaneilta virolaisilta sistersiläismunkeilta, joilla oli Ruotsin kuninkaan antama kalastusoikeus Inkoon vesillä vajaan sadan vuoden ajan 1300-luvun puolesta välistä lähtien. Samoihin aikoihin seurakunta sai Stora Fagerön ja sen kalavedet lahjoituksena eräältä leskirouvalta. Hän muistuttaa, että Pyhä Nikolaus on paitsi kalastajien myös Inkoon kirkon suojelija. – Koska alueella oli suoritettu sukelluskartoituksia kymmenen vuotta sitten, koimme, että olisi hyvä suorittaa uusia tarkentavia kartoituksia, jotta rajoitukset, kuten ankkurointikiellot pystyttäisiin kohdistamaan mahdollisimman tarkasti. 20 rakuntalaisen toimeentulo on liittynyt mereen, mistä kertovat muun muassa kalastajien ja merenkävijöiden haudat Inkoon kirkon hautausmaalla, kertoo Sjöblom. Kukaties suojeltu meriajokasniitty kasvoi jo silloin. – Tapaamisissa päätimme yhdessä alueen luonnon suojelurajoituksista ja valmistelimme suojeluhakemuksen. Metsähallituksen luontopalveluiden meritiimi löysi Stora Fagerön meriajokasniityn kymmenisen vuotta sitten Velmu-projektissaan, jossa kartoitetaan Suomen rannikon vedenalaista luontoa. Prosessiin kului vuosi ja pari kuukautta. Suuritöisin osuus oli suojelualueen rajoitusten muokkaaminen, joka vaati tarkkuutta, jotta luonto hyötyy mahdollisimman paljon. Inkoon seurakuntaa tiedotettiin siitä kirjeellä