syyskuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v. 36 N:o 9/25 | 3. Jotain uutta on liikkeellä Juhana Tarvainen ja muut herätysliikejohtajat kertovat mitä liikkeiden lähentyminen merkitsee
Sekunnit ja tunnit 26,90. Hanna Kivisalo, Elina Salminen Malttikortit 40 tekstikorttia auttavat huomaamaan hyvän, valitsemaan luottamuksen ja näkemään odottamisen kauneuden. Vaihtoehtoja löytyy kansiväreissä ja -materiaaleissa, kirjan ja fontin koossa sekä kirjan yksityis kohdissa ja varusteluissa. Kirjapaja 25,20 (27,90) Raamatut Laaja raamattuvalikoimamme kattaa kaikki saatavilla olevat suomenkieliset raamatunkäännökset sekä useita erikielisiä Raamattuja. 2 www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10-15 | Puh. 040 735 2096 Syvenny Sanaan Marja Vainikka Luovasti Raamatun sivuilla Kattava Bible Journaling -opas tarjoaa uuden tavan syventyä Raamattuun! Suomen Pipliaseura 39,90 (44,00) Minna Martin Hengitä tämä hetki 52 korttia rauhoittumiseen Kortit tarjoavat toimivan apuvälineen rauhoittumiseen ja rentoutumiseen arjen keskellä
Kun näin käy kaksikielisille, miten vaikeaa onkaan suomea opettelevalla maahanmuuttajalla. Ystävien saaminen olisi toiseksi parasta kotoutumisja kielenoppimisapua, mitä maahanmuuttaja voi saada, oli hän sitten työperäinen tulija tai pakolainen. Sen voisi kiteyttää yhteen lauseeseen: Tuo ei osaa. Luterilaisen kirkon monia seurakuntia ja herätysliikkeitä voi kiitellä kotoutumisalustan ja jopa työmahdollisuuksien tarjoamisesta maahanmuuttajille. Se voi ilmetä leppeän holhoavana asenteena toisesta kulttuurista tulevaa kohtaan, koska eihän tuo osaa. Sitten on hienovaraisempaa rasismia, jota löytyy suomalaisista paljon, niin ihmisistä kuin rakenteistakin. Muuten se piilee ihmisissä niin, että sitä ei itse edes huomaa. Rasismia voi jokainen tutkiskella sydämessään myös silloin, kun tutustuu toisesta kulttuurista tulevaan mutta ei tunne halua ystävystyä hänen kanssaan. Ja katso, kohtahan he osaavat sitä kuin alkuperäiset. Voi olla, että kemiat eivät kohtaa, mutta saattaisiko niiden kohtaamisen esteenä olla ennakkoluulo, joka torppaa kiinnostuksen. Ystäviä saadaan Suomessa työn tai harrastusten kautta. Tämä hienovarainen rasismi saattaa purskahtaa esiin, kun on nautittu liikaa päihteitä. Onneksi niitä voi saada myös kirkon kautta. Tai se näkyy siinä, että kaksikielinen ja äidinkielenään suomea puhuva lapsi automaattisesti päätyy koulussa suomen kielen S2-opetukseen, jälleen nimensä takia. pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n. Sitä löytyy myös niistä, jotka pitävät itseään liberaaleina ja suvaitsevaisina. Ikävimmin tämä rasismin laji näkyy työnhaussa, kun pätevä ja jopa äidinkielenään suomea puhuva hakija joutuu hylättyjen mappiin ulkomaalaiselta kalskahtavan nimensä takia. Ehkäpä voisimme kääntää mielemme ajattelemaan, että suomen kieli ja suomalainen kulttuuri on niin hienoa, että meillä on ilo opettaa sitä ja sulkea uudet tulijat sen piiriin. Vähenevän asukasluvun maassa me tarvitsemme maahanmuuttajia. 3 Suomalainen ei aina tunnista itsessään piilevää rasismia S uomessa on selkeää rasismia, joka näkyy siinä, miten toisesta kulttuurista tulevista puhutaan, miten heitä kohdellaan ja miten heidät halutaan ulos maasta. Paras kotouttaja olisi suomenkielinen puoliso
4 sisällys 9/25 Tässä numerossa Uutiset 6 Olympiakomitea luopuu kisapappitoiminnasta 8 Nuoret eivät pidä pappia auktoriteettina 10 Uskonto voi kutsua sovintoon tai se voi kutsua väkivaltaan 12 Rakenteellinen rasismi ei ole syntynyt tyhjästä 17 Kolumni: Miten meillä on koskaan ollut varaa ajatella muita, jos nyt ei ole. 18 Inkoon seurakunnan vedenalainen luontohelmi suojeltiin 22 Kihelmöivän kaunista – Mäntsälän Iso-Pappila sai uuden alun 24 Jokainen sydämenlyönti on yksi vähemmän 25 Kolumni: Tiloista luopuminen suututtaa – muutosremontti kannattaa 26 Ystävinä ilman titteleitä Teologia 30 Elämän kuhinaa kuolleiden puutarhassa 35 Kolumni: Olen sairastunut nostalgiaan Isoja ajatuksia 36 Yhteinen paine ajaa herätysliikejärjestöjä yhteisrintamaan 42 Antti Hurskaisen kolumni: Vallankumous pesäpallokentällä 44 Jalkapallo yhdistää ihmisiä kaikkialla 56 Suomi ei ollutkaan pikkuveli Kulttuuri 50 Lapsuudentarinoissa uskonto näyttäytyi luonnollisena osana arkea 52 Yöastioita, unikaskuja ja nukkumista Raamatussa 55 Kolumni: Maailmankulttuuri jouduttaa kielten katoamista Pyhä 60 Pikkutylli on Jumalan silmä 62 Pieni alakoululainen Jumalan viisauden edessä 65 Hitaiden ihmeiden keinussa 66 Ensi pyhänä 22 Mäntsälän seurakunnan vuonna 1901 valmistunut Iso-Pappila kunnostettiin sisältä ja päältä perusteellisesti, ja nyt siellä on kirkkoherranvirasto ja juhlatila seurakuntalaisille. 9/25 |K uv a:J uk ka G ra nst rö m
Pyytää viisautta, jonka avulla katkerat asiat voisivat kääntyä hyväksi omassa elämässämme ja maailmassa. 5 Filosofiat sortuvat kuin hiekka, mutta kauneus säilyy kaikkina vuodenaikoina ja ikuisesti, kirjoitti näytelmäkirjailija ja runoilija Oscar Wilde. Numerossa selvitetään myös, miten some vaikuttaa papin työhön ja tavataan nuoria ilmastosotureita sekä vapaaehtoisia eri puolilta Suomea. Sinuun luottavat kaikki maan ääret ja kaukaiset meren rannat, kirjoitti psalmilaulaja kerran. Juudan kuningas Hiskia rukoili aikoinaan: Anna rauha hengelleni, vahvista minua! Silloin kaikki se, mikä oli katkeraa, kääntyy parhaakseni. Pyytää rauhaa ja vahvistusta ja kykyä nähdä kauneutta kaikessa. Ennen lakastumistaan kasvit ovat pakahduttavan värikylläisiä. Pyhä Jumala, anna näin tapahtua myös tässä maailmanajassa. Pidä toivomme tallella! EMILIA KARHU Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Kirjamessukuukauden merkeissä luvassa on myös runsaasti kirjallisuutta.. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen, 040 400 860 862 Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Luo yhteyttä, lopeta sodat, palauta luottamus ja ilo. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi |K uv a: Ju kk a G ra nst rö m 5 Seuraava Kotimaa ilmestyy 1.10. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Kauneutta on kaikkialla, ja ehkä erityisen tiheästi ja väkevästi siellä, missä loppu on lähellä. Myös vanha ihminen ryppyineen on usein äärimmäisen kaunis. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus tuhat merkkiä taivaasta 70 Kirkko voisi olla rauhoittumisen olohuone 78 Ohjelmaopas 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu Raija Sollamo. Lokakuun Kotimaassa Intian Pipliaseuran käännöstyön johtaja Along Jamir kertoo, mitä Raamatun lukeminen omalla äidinkielellä merkitsee hengellisyydelle. Sinä saat idän ja lännen maat kohottamaan riemuhuudon. Ehkä voimme tänä syksynä yhtyä Hiskian rukoukseen. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita
Kirjallista sopimusta osapuolten välillä toiminnasta ei ole laadittu. 3,4 milj. Myös Jarmo Kokkonen sanoo, että kisapapin tehtävänä on antaa kokonaisvaltaista apua urheilijoille. Kansainvälinen olympiakomitean asettamiin vaatimuksiin kuuluu, että jokaisen maan kisajoukkueessa on mukana urheilijoiden henkisen hyvinvoinnin vastuuhenkilö, safeguarding officer. Olli-Pekka Silfverhuth sanoo, että arjessa kisapapin työ on hyvin monimuotoista, eikä työssä ole tarkoitus tuoda omaa uskontokuntaa esille. Toiminnan lopettamisesta kertoi elokuussa Helsingin Sanomat. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kisajoukkueeseen ei haluta enää ottaa ainoastaan yhden uskonnon edustajaa. Kisapappitoiminnalla on pitkät perinteet, jotka perustuvat vakiintuneeseen käytäntöön. Mustosen mukaan ainakin paralympialaisten osalta asia on vielä kesken. Silfverhuth sanoo toivovansa, että kisapappitoimintaa voidaan jatkaa. Koonnut: Seppo Kemppainen Lähde: Kirkon tilastot, rakennustilasto 2025 uutiskatsaus Olympiakomitea luopuu kisapappitoiminnasta O lympiakomitean päätös lopettaa kisapappitoiminta tuli yllätyksenä Kirkkohallitukselle. Hän on kohtaamisen ammattilainen, joka tietää, mitä ihminen tarvitsee. Kotimaa ei tavoittanut Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Janne Hännistä vahvistamaan tietoa. Mustosen mukaan henkisen hyvinvoinnin vastuuhenkilön työ kisoissa on pitkälti samankaltaista kuin mitä kisapapin nimikkeellä on tähän asti tehty. SEPPO KEMPPAINEN Porvoo 21 Espoo 14 Helsinki 2 Kuopio 45 Lapua 48 Mikkeli 67 Oulu 38 Tampere 40 Turku 74 Käytössä olevien leirija kurssikeskusten määrä hiippakunnittain urheilu | Päätös tuli yllätyksenä Kirkkohallitukselle.. – Kisapappi on kaikkien urheilijoiden käytettävissä. Tällainen henkilö akkreditoidaan kisoihin omalla kiintiöllä, joten hän ei vaikuta kisajoukkueen kokoon. Mustonen pitää mahdollisena, että ainakin paralympialaisten osalta yhteistyö voisi jatkua nykyisenkaltaisena, ja Olli-Pekka Silfverhuth voisi toimia joukkueen safeguarding officerina. 170 keskusta on vakituisessa tai tilapäisessä asuinkäytössä. Kirkkohallitus maksaa kisapapin palkan siltä ajalta, jonka pappi on kisajoukkueen käytettävissä. Ei ole kysymys siitä, mihin uskontokuntaan kukin kuuluu. Samalla tavalla meillä on pappeja sairaaloissa, vankiloissa ja muissa työpaikoissa, Kokkonen sanoo. Kisapapin nimikkeellä joukkueen mukana matkaava henkilö vie yhden paikan kiintiöstä, sillä kisapapilla ei ole omaa akkreditointia. Papin koulutuksella voi toimia henkisen hyvinvoinnin vastuuhenkilönä. Suomen olympiakomiteassa paralympialaisista vastaava Kimmo Mustonen vahvistaa Kotimaalle, että keskusteluja kisapappitoiminnan jatkosta käydään lähiviikkojen aikana. euroa olivat vuonna 2024 niiden huolto ja ylläpitokustannukset. Tarvittaessa hän voi olla joukkueen mukana safeguarding officerin -nimikkeellä. Jarmo Kokkonen kertoo, että asioista on sovittu kisakausi kerrallaan kaksi tai neljä vuotta eteenpäin. Olympiajoukkueen kisapappina on viime vuosina toiminut oppilaitospappi Leena Huovinen. Minulla on ollut sellainen käsitys, että tilanteeseen on oltu tyytyväisiä kaikin puolin, Kokkonen sanoo. 6 98 481 neliömetriä on näiden kiinteistöjen bruttopintaala yhteensä. Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkonen sanoo, ettei asiassa ole oltu Kirkkohallitukseen yhteydessä. Kisapappitoiminnan taustalla on yhteistyö, jossa ovat mukana Kirkkohallitus, kyseisen papin työnantajaseurakunta ja Olympiakomitea. Mustonen korostaa sitä, että kisajoukkueiden koko on olympialaisissa tarkasti rajattu. – Keskusteluissa Olympiakomitean kanssa ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä olisi antanut aihetta odottaa muutoksia toimintaan. Kirkkoherra Olli-Pekka Silfverhuth on toiminut paralympiajoukkueen kisapappina. – Myös urheilijoilta on tullut vahvaa palautetta, joissa toivotaan jatkoa. 99 keskusta on tyhjillään esimerkiksi myyntiä odottamassa leirija kurssikeskukset 349 seurakuntien leirija kurssikeskusta on toiminnallisessa käytössä
Kysymystä siitä, mikä taho voi parhaiten taata kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden esineiden säilymisen, Leppänen kommentoi toteamalla, että kirkko on tottunut kulttuuriperinnön säilyttäjä. Kaupungin näkemyksen mukaan kirjoituksen painoarvoa lisää se, että tuomiokapituli oli samana vuonna asettanut Mannströmin puheenjohtajaksi pappien palkankorotusta koskevaan työryhmään. Kulttuurijohtajan esityksessä päätöstä perustellaan myös sillä, että esineellisen kulttuurihistorian säilyttämiselle parhaat olosuhteet on ammatillisesti hoidetuissa museoissa. nan omistuksesta laillisessa järjestyksessä. Tällä hetkellä pyhimyspatsaista huolehtii Turun kaupunginmuseo. Tuolloin käräjäoikeus palautti seurakunnalle esineitä, kun katsottiin, etteivät ne ole siirtyneet pois seurakunT urun kulttuurilautakunta päätti hylätä Liedon seurakunnan pyynnön palauttaa neljä keskiaikaista pyhimysveistosta alkuperäiselle paikalleen Liedon kirkkoon. | Kuva: Antti Partanen Patsaiden alkuperäinen paikka on kirkko, jossa ne eivät ole vain historiallisen vaan myös uskonnollisen katseen kohteina. Kaupunki vetoaa kuitenkin vuoden 1895 kirkonkokouksen pöytäkirjan toteamukseen, jonka mukaan esineet luovutettiin Petterssonille sillä ehdolla, että asianomaiset viranomaiset antaisivat siihen luvan. Tuomiokapitulin arkistosta lupapäätöstä ei ole löytynyt. Hän toteaa, että asiasta on neuvoteltu Turun museotoimen kanssa vuosia. Tätä suostumusta edellytetään sekä vuoden 1869 kirkkolaissa ja että vuoden 1833 muinaismuistoasetuksessa. Mutta itse pidän neuvottelua ensisijaisena. – Siihen se väistämättä menee, jos neuvottelun tie ei ole mahdollinen. Ne ovat Liedon Madonna, Pyhää Pietari, kärsivä Job ja Pyhä Sebastian. Erimielisyys koskee sitä, oliko esineiden luovutukselle tuomiokapitulin suostumus. Hänen mielestään sillä, että patsaiden myyntiä aikanaan Aura-lehdessä puolustanut Mannström on ollut tuomiokapitulin palkkatyöryhmän puheenjohtaja, ei ole mitään tekemistä nyt käsillä olevan kysymyksen kanssa. Oikeudellisen arvioinnin osalta Leppänen nostaa esiin Pietarsaaren seurakunnan tapauksen vuodelta 1916. Kaupungin omistukseen patsaat siirtyivät muinaismuistojen keräilijä Kustaa Adolf Petterssonin välityksellä. kulttuuriperintö | Liedon seurakunta on valmis viemään kysymyksen patsaiden säilytyspaikasta oikeuteen. 7 Liedon Madonna ja muut pyhimysveistokset pysyvät Turun kaupungin hallussa Lisäksi kirkkoherra Karl Oskar Mannström puolusti myyntiä Aura -lehdessä 27.5.1895 päivätyssä kirjoituksessaan toteamalla, että tuomiokapitulin lupa veistosten myynnille oli saatu. TUIJA PYHÄRANTA. Lisäksi Turun Linnassa on toiminut aikanaan katolinen kappeli ja siksi se on kaupungin näkemyksen mukaan katolista alkuperää olevien pyhimysveistosten ”osuvin sijoituspaikka”. Seuraavaksi seurakunta aikoo tehdä päätöksestä kaupungille oikaisupyynnön. Liedon Madonna on kuuluisan Liedon mestarin koulukunnan töitä 1300-luvulta. Kaupunki ja seurakunta ovat erimielisiä siitä, oliko patsaiden omistusoikeus siirtynyt Petterssonille laillisesti. Patsaat ovat olleet Turun kaupungin hallussa vuodesta 1895 lähtien. Päätös tehtiin kulttuurijohtaja Anu Laitilan esityksen mukaisesti. Seurakunnan pyyntö koski neljää veistosta, jotka ovat nyt esillä Turun linnassa. Leppänen korostaa, ettei seurakunnan kannalta keskeinen kysymys koske patsaiden omistusoikeutta vaan niiden säilytyspaikkaa. Tarvittaessa seurakunta on Leppäsen mukaan valmis viemään kysymyksen oikeuden ratkaistavaksi. Liedon kirkkoherra Risto Leppänen on kulttuurilautakunnan päätökseen pettynyt. – Patsaiden alkuperäinen paikka on kirkko, jossa ne eivät ole vain historiallisen vaan myös uskonnollisen katseen kohteina. – Jos [tuomiokapitulin] pöytäkirjoista ei löydy pitävää todistetta, niin oikeudellisesti se näyttää seurakunnan edun puolta, Leppänen sanoo
Kuinka paljon leirin vastuuhenkilöillä ja muilla työntekijöillä on aikaa ja edellytyksiä tehdä pohjustusja taustatyötä. Nähdäänkö työ lasten ja nuorten parissa oikeasti tärkeäksi. – Kun vietetään nuorten kanssa tutustumistapaamisia ja -päiviä, saadaan valtavasti informaatiota siitä, missä oikein mennään. – Lasten ja kouluikäisten lähetyskasvatusta ei koordinoi eikä kehitä enää kukaan eikä missään. | Kuva: Jukka Granström. – Valitettavasti näyttää siltä, että nuorisotyön ja laajemmin kasvatuksen resurssit katoavat kirkosta kovaa vauhtia. Auktoriteettiuskon väheneminen näkyy niin, että nuoret voivat olla avoimempia, mutta toisaalta avoimemman haastavia. Molemmat puolet ovat aina läsnä, Kokkonen muistuttaa. – Moni ajattelee, että jos tilanne tästä paisuu, olen lööpeissä tai raastuvassa. Siksi kasvatustyötä olisi nyt kehitettävä jatkuvasti ja ennakoivasti. – Nuoret eivät samalla tavalla pidä pappia tai nuorisotyönohjaajaa auktoriteettina. Sosiaalisessa mediassa keskustelut ovat herkästi lähteneet laukalle, joskus ongelmista on syytetty nuoria, joskus syyttävä sormi on kohdistunut työntekijöihin. Kokkosen mukaan kesän 2024 ja kesän 2025 rippikoulukohuja yhdistää kysymys rippikoulun laadusta ja riittävistä resursseista. – Ja kuitenkin kirkon tukemista järjestöistä ja keskushallinnosta on kadonnut muutamassa vuodessa 12–15 tehtävää. Myös vetäjät tiedostavat riskitilanteet tarkemmin. Ongelmaksi nousevat kuitenkin resurssit. Samaa aikaa kapituleista on vähentynyt kasvatuksen resurssi jo pitkään. Kokkonen painottaa, että hyvä ja onnistunut nuorisotyö vaatii sekä osaamista että oikeaa asennetta eli rakkautta nuoria kohtaan. 8 Nuoret eivät pidä pappia auktoriteettina R ippileirien julkisuuteen nousseet ongelmat johtuvat toimintaympäristön muutoksista ja kirkon tulisi nyt panostaa resursseihin, sanoo Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkonen. Leirielämää rakentavat työntekijät yhdessä nuorten kanssa. Yksi tekijä vaikuttaa kuitenkin vahvasti leirin onnistumiseen: työ, jota tehdään leiriä edeltävän kevään aikana. Yhdeksi tekijäksi ongelmatilanteiden taustalla Kokkonen tunnistaa sen, että sekä työntekijät että nuoret tietyssä mielessä tiedostavampia. Sitten on paljon vähemmän yllätyksiä vastassa leirillä. – Puolten valitseminen on houkuttelevaa. – Nuorten oireilua tai maallistumista suurempi haaste on kirkon omat valinnat. Kokkosen mielestä tällainen syytteleminen kuuluu sosiaalisen median luonteeseen. Todellisuudessa tilanteita ei voida katsoa vain yhdestä suunnasta. Myös rippikoulusuunnitelma tulisi pikaisesti päivittää 2030-luvun tarpeiuutiskatsaus riparit | Rippikoulusuunnitelma tulisi päivittää 2030-luvun tarpeisiin, sanoo asiantuntija Jarmo Kokkonen. Jarmo Kokkosta huolestuttaa kirkon kasvatustyöstä leikkaaminen
Korvauksia leirityöstä tulisi korottaa. Hän totesi heidän tietonsa ja toiveensa niin hyviksi, että hän kastoi 21 henkeä. Yhdistys hallinnoi Alvar Aalto -kulttuurimatkailureittiä ja tähän liittyvää verkkosivustoa. Pekka Simojoki sai vuoden biisi -palkinnon kappaleestaan Kaksitoista vuotta ja vuoden nuorena lauluntekijänä palkittiin Amos. Mikäli kasvatuksen kehittämisen resursseista tullaan leikkaamaan lisää, Kokkonen ei enää tiedä, miten jatkossa voidaan turvata leirityön ja koko kasvatuksen laatua. Kokeilujakso alkaisi vuoden 2026 aikana. Vaalin voittaja on se, joka lopulta saa yli puolet annetuista äänistä. Esitys liittyy käynnissä olevaan prosessiin, jonka tavoitteena on saada Alvar Aallon suunnittelemat 13 suomalaista kohdetta Unescon maailmanperintölistalle. Tilaisuudessa jaettiin myös neljä muuta palkintoa. Tiedämme, mitä tulisi tehdä, mutta tekijät ja resurssit vähenevät uhkaavasti. Perustettiin seurakuntia, sairaaloita ja terveysasemia, kouluja ja oppilaitoksia. Hallintojohtaja Paula Perälampi esittää Seinjoen seurakunnan kirkkoneuvostolle, että seurakunta liittyy Aallon arkkitehtuurija muotoiluperinnön matkailureitti ry:n jäseneksi. Elämätyöpalkinto juhlisti Löytyn ansiokasta, yli 50-vuotista uraa sekä hänen 70-vuotisjuhlavuottaan. Seurakunnissa on nyt n. Yhteiskunnan lainsäädännön kehittyessä ja tarkentuessa jonkun pitäisi kuitenkin jatkossakin keskittyä turvallisuusasioihin ja niistä kouluttamiseen. Hintaan sisältyvät laaja kiertomatka, hyvätasoiset majoitukset, aamiaiset ja päivälliset ruokajuomineen, suomalainen matkanjohto ja opastus, pakettimatkatakuu ym. Kokkonen pelkää, että jos näin ei toimita, kirkko on ikävissä otsikoissa yhä useammin. Järjestämme juhlamatkan Namibiaan 25.4. Siirtoäänivaalitavassa on siis vain yksi vaalikierros. Siirtoäänivaali on etenemässä kokeiluvaiheeseen Kirkollisiin vaaleihin suunnitellaan uutta vaalitapaa. – Työntekijöissä on paljon alanvaihtajia, joita tulisi kouluttaa kohtaamaan lapsia ja nuoria. Närhen ottamassa kuvassa Kavangon ensimmäisiä kristittyjä. Siirtoäänivaalissa äänestäjä merkitsee äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä haluamansa määrän ehdokkaita. Se avaa näkökulman myös leirien todellisuuteen. Kirkkohallituksen valmistelema esitys perustuu Kirkolliskokoukselle vuonna 2018 jätettyyn aloitteeseen. www.koonono.com olle@koonono.com 050-4656152 siin, Kokkonen linjaa. Vaalin tulos lasketaan monivaiheisesti siten, että jokaisella kierroksella vähiten ääniä saanut ehdokas putoaa pois, ja seuraavien sijojen äänet siirretään jäljellä oleville ehdokkaille. 9 Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun seikkailuhenkinen Otto Emil Närhi seurueineen vaelsi ratsain ja jalan lähes asumattomien metsien ja hietikoiden läpi Ambomaalta Okavangojoen varrelle. Kirkon kokonaisvaltainen turvallisuussuunnittelu ja -toiminta on kuitenkin Kokkosen mukaan ollut muuta yhteiskuntaa edellä jo noin 20 vuoden ajan. Aalto Works -maailmanperintöesityksessä on mukana Seinäjoen Aalto-keskus, johon kaupungin keskustassa kuuluvat kirkko, seurakuntakeskus, kirjasto, kaupungintalo, teatteri ja virastotalo. Yhdentenätoista päivänä saavuttiin Uukwangalin valtakuntaan. Vuoden musiikintekijä puolestaan on säveltäjä Lasse Heikkilä ja vuoden gospel-tunnustus meni Maata Näkyvissä -festivaalin johtajalle Juha Heinoselle. 9.5.2026. NIILO RANTALA lyhyesti Jaakko Löytylle elämäntyöpalkinto Jaakko Löytty sai elämäntyöpalkinnon Glow-festivaaleilla järjestetyssä Glow Gospel Awards -tilaisuudessa. Myös tuleva Kirkkohallituksen muutoshanke pohdituttaa. Kavangolla toimi vuosien 1929-2013 aikana yhteensä 123 lähetystyöntekijää. Kirkkoneuvostolle esitetään, että maailmanperintöesityksen vuoksi seurakunnan on syytä aloittaa valmistautuminen kansainvälisen kiinnostuksen lisääntymiseen.. – Kun nuori poistetaan leiriltä jatkamaan rippikoulua toisella tapaa voi olla kyse juuri siitä, että turvallisuuden suhteen ei oteta riskejä samalla tavalla kuin takavuosina. 1.-3.5.2026 on Nkurenkurussa suuret juhlat. Teologien koulutuksessaan saamat eväät lapsija nuorisotyöhön ovat vaatimattomia. Seinäjoella varaudutaan kansainväliseen Aalto-kiinnostukseen Seinäjoen seurakunta lisää näkyvyyttään kansainvälisessä Alvar Aalto -verkostossa. – Pahoin pelkään, että kirkon ylimmille päättäjille nämä asiat ovat vieraita. 60 000 jäsentä. Suureksi hämmästyksekseen Närhi tapasi 19 kristittyä ja heiltä kristinoppia ja lukutaitoa saaneita. Kirkkohallitus on pyytänyt lausuntoja, jotka koskevat siirtoäänivaalitavan kokeilemista arkkipiispan, piispan ja pappisasessorin vaalissa. Matkan hinta on 2800 euroa plus lentolipun hinta n 1000 1300 euroa. Tarkoituksena on kokeilla uutta vaalitapaa seitsemän vuoden ajan
Esimerkiksi Israelissa juutalaisyhteisön sisällä on ortodoksijuutalaisia alueita, joissa vastustetaan Israelin hallituksen valloituspolitiikkaa. Esimerkiksi Iranin kohdalla helposti ylikorostetaan jakoa shiiaja sunnimuslimeihin. – Uskonnon merkitys on noussut sekä USA:ssa että Venäjällä. – Se vaihtelee suuresti tilanteen mukaan. Useissa maissa uskonto kietoutuu syvästi kansalliseen ja yhteisölliseen identiteettiin, toteaa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Se voi kutsua sovintoon tai kutsua väkivaltaan. Presidentti Trumpin kannatuspohjassa evankelikaalisella liikkeellä on suuri vaikutusvalta ulkopolitiikassa. 2 Mikä on uskontojen merkitys verrattuna muihin tekijöihin kuten kansallisiin intresseihin, talouteen tai valta-asemaan. Toisten mielestä silloin saatetaan edetä liian nopeasti, vaikka asioissa pitäisi edetä oikeudenmukaisesti kaikkien osapuolien kannalta. Suurvalloista Kiina on ehkä käyttänyt uskontoa kuukauden henkilö Teivo Teivainen – Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori. Joissakin voi olla myös ensisijainen sytyke, mutta vaikka se ei olisikaan juurisyy, se voi vahvistaa merkityksiä. Heillä on joskus taipumus korostaa sovintoa ja anteeksiantamista totuuden selvittämisen ja oikeuteen viemisen sijaan. Siinä yhteydessä uskonnollinen retoriikka toimii tietysti liberaalia länttä vastaan. Maan sisällä moni hallituksen myötäilijä taas korostaa, että Israelin ja Yhdysvaltojen uhka on ensisijainen määrittäjä maan ulkopolitiikalle. 1 Voiko uskonto toimia rauhanrakentamisen välineenä vai onko se konfliktien lähde. Perun totuuskomissiossa uskonnolliset johtajat olivat aktiivisesti mukana. – Se on molempia, ja siksi se on niin vaikuttava voima. Samoin presidentti Putin on käyttänyt uskontoa ja perinteisiä arvoja politiikkansa perusteluina. Suomalaisten parhaiten tuntema esimerkki lienee Etelä-Afrikka, jossa arkkipiispa Desmond Tutulla oli keskeinen rooli. 3 Mitä esimerkkejä voisit nostaa esille uskontojen merkityksestä tällä hetkellä maailmanpolitiikassa. – Teemme aika usein liian yksinkertaistavia tulkintoja. Myös YK:ssa on kiinnitetty huomiota uskontojen merkitykseen ja uskontodialogiin rauhanrakentamisen välineenä. – Joissain tapauksissa uskonnollisten johtajien rooli on tosin myös lisännyt jännitteitä. Ylipäätänsä uskontojen ymmärtäminen on tärkeää maailmanpolitiikassa, mikä täällä maallistuneessa lännessä saattaa helposti unohtua. – Useassakin konfliktissa uskonnolliset johtajat ovat olleet avainasemassa, kun on tehty sovintoa. Uskonnot ovat tärkeitä ja niihin voi sisältyä yllätyksellisiä elementtejä. 10 ”Uskonto voi kutsua sovintoon tai se voi kutsua väkivaltaan” Maailmanpolitiikassa uskonto ei ole yksityisasia eikä totisesti myöskään menneisyyden jäänne
Miksi se kiinnostaa sinua. Avoimesti toisiin uskontoihin tutustumalla voi löytyä paljon yhteistä. Pakistan korostaa mielellään olevansa ainoa muslimimaa, jolla on käytössään ydinase. Oleellisia asioita saattaa jäädä huomaamatta, jos tuijottaa ainoastaan tekstejä. Toiselle pyhän asian kunnioittaminen avaa uusia mahdollisuuksia ja auttaa rakentamaan yhteistä ymmärrystä. – Monille juutalaisille hakaristi näyttäytyy tietysti Natsi-Saksan takia kammottavana symbolina. 11 vähiten politiikkansa perusteluna, vaikka toki sielläkin politiikassa on mukana esimerkiksi konfutselaista perinnettä. – Intia esittäytyy mielellään maailmanpolitiikan näyttämöillä sekulaarina maana. – Hakaristin erilaiset merkitykset ja tulkinnat ovat kiinnostavia. Tällaiset samankaltaiset tuntemukset ja ajatukset voivat luonnollisesti lähentää neuvotteluissa ja edistää tuloksiin pääsemistä. 5 Olet juuri julkaissut kirjan hakaristin historiasta. Länsimaissa ja meillä Suomessa hakaristin merkitys on erilainen kuin esimerkiksi Intiassa. SEPPO KEMPPAINEN Uskontojen ymmärtäminen on tärkeää maailmanpolitiikassa, sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Tässä on mielenkiintoista, että merkin tai symbolin ymmärtäminen jää vajaaksi, jos sitä ei osata tulkita uskonnollisesti oikein. Saman aikaisesti se voi olla pyhän symboli monelle hindulle. Maa tekee myös yhteistyötä muslimienemmistöisen Saudi-Arabian kanssa ilman, että uskonnolla on merkittävää roolia. – Israelin ja Palestiinan kysymyksessä uskonnolla on tietysti ilmeinen rooli, jota myös mielellään korostetaan konfliktin yhtenä perusteluna. 4 Mitä haasteita uskontojen ymmärtäminen asettaa kansainvälisille toimijoille, esimerkiksi diplomaateille ja kehitysyhteistyön tekijöille. | Kuva: Jukka Granström. Mutta sen suhteessa Pakistaniin uskonnolla on suuri ja nimenomaan eroa korostava merkitys. – Monien uskonnollisten näkemysten taustalla on samankaltaisia ajatuksia rauhanomaisesta yhdessäolosta ja inhimillisestä hyvätahtoisuudesta. Symbolien lukutaito on äärimmäisen tärkeää neuvotteluissa ja diplomatiassa. Pakistanin puolella uskonnolla on suuri merkitys myös sisäpolitiikassa, mutta se korostuu myös ulkopolitiikassa. Myös Intian sisäpolitiikassa hindulaisuudella on suuri merkitys. Kun israelilaisten ja intialaisten tapaamisessa juutalaiset ja hindut keskustelivat asiasta, osa juutalaisista tunnusti, että hinduille hakaristi voi olla pyhä symboli. – Pohjimmiltaan kyse on vaikeudesta ymmärtää, mitä toiselle tarkoittaa pyhä ja pyhyys
12
» Kun Mouasta tuli äiti, hän alkoi pohtia, miten voi omalta osaltaan olla muuttamassa yhteiskuntaa, jotta hänen lapsensa ei tarvitsisi kokea samoja asioita, joita hän itse on joutunut kokemaan. Tavoitteena on, että antirasistinen tulokulma osattaisiin huomioida kaikilla sektoreilla. Kiinnostaa: Urheilu, live-musiikki, kokkaaminen Syrjinnästä työmarkkinoilla koituu haittaa myös yhteiskunnalle, kun resursseja ja osaamista jää käyttämättä. Tasa-arvoasioista vastaa tällä hetkellä komissaari Hadja Lahbib. Suomalainen Michaela Moua työskentelee Euroopan komissiossa asian korjaamiseksi. 13 Rakenteellinen rasismi ei ole syntynyt tyhjästä yhdenvertaisuus | Yhä useampi kohtaa rasismia Euroopassa. Työtä riittää jo pelkästään EU-instituutioiden sisällä, kun Moua tiimeineen pyrkii valtavirtaistamaan antirasismin muuhunkin komission politiikkaan. Ohjelma levittää tietoisuutta rasismista EU-jäsenmaissa ja kokoaa yhteen keinoja vähentää rasismia. Michaela Moua Koulutus: Bachelor of Arts and Science Työ: Rasismin torjunnan koordinaattori Euroopan komissiossa, aloitti tehtävässä vuonna 2021. Mouan tiimin työnä on edistää Euroopan komission rasisminvastaisen toimintaohjelman toteutumista. Mouan sukujuuret ovat Savossa Rantasalmella ja Länsi-Afrikassa Norsunluurannikolla.. K aikkien aikojen ensimmäisenä rasismin torjunnan koordinaattorina Euroopan komissiossa työskentelee suomalainen Michaela Moua. Mouan tiimi tekeekin paljon töitä muiden osastojen kanssa, joiden vastuulla ovat esimerkiksi työllisyyteen, maahanmuuttoon, TEKSTI & KUVAT | IIDA YLINEN ajankohtaista Kuka. – Myös poliittinen tuki komission johdolta on valtavan tärkeää. Hän pyrkii löytämään eri organisaatioista ihmisiä, jotka tunnistavat antirasismityön merkityksellisyyden ja tärkeyden ja pystyvät viemään asioita eteenpäin. Hänen johtamansa neljän hengen antirasismitiimi on osa Euroopan komission oikeusja yhdenvertaisuusosastoa, jossa työskentelee kaikkiaan viitisen sataa ihmistä. Mouan työlle leimallista on ahkera verkostoituminen
14 Michaela Moua on ensimmäinen rasismin torjunnan koordinaattori Euroopan komissiossa. Työ kytkeytyy komission rasisminvastaiseen toimintaohjelmaan, ja Mouan tehtävänä on viedä eteenpäin tietoa ja käytäntöjä antirasismityöstä.
– Näennäisesti neutraali lainsäädäntö voikin asettaa joitain ihmisryhmiä haavoittuvampaan asemaan. Suomessa hän alkoi kartuttaa osaamistaan yhdenvertaisuuskysymyksistä ja rasismin vastaisesta työstä kansalaisyhteiskuntatasolta eri yhdistyksistä ja Vantaan kaupungilla. Moua oli muun muassa laatimassa selvitystä, jossa todettiin silloisen järjestelmän selvästi ohjaavan rodullistetut koululaiset suomi toisena kielenä -ryhmiin (S2) silloinkin, kun lapsi osasi suomea äidinkielentasoisesti. Vuosien 2018–2019 kenttäkokeessa lähetettiin yhteensä 3 220 kuvitteellista työhakemusta eri työpaikkailmoituksiin muun muassa hallinnon, myynnin, IT:n ja terveydenhuollon aloilla. Se suojelee ihmisiä syrjinnältä erityisesti työelämässä, koulutuksessa sekä sellaisten sosiaalietuuksien ja palveluiden parissa, jotka liittyvät esimerkiksi asumiseen ja terveyteen. Rakenteellista rasismia tunnistetaan esimerkiksi koulutuksen ja työelämän parista, vuokra-asuntomarkkinoilta sekä sosiaalija terveyspalveluiden piiriin pääsemisestä. Koripalloammattilaiseksi häntä valmistivat opiskeluvuodet Yhdysvalloissa Ohion osavaltionyliopistossa, missä Moua suoritti alemman korkeakoulututkinnon pääaineenaan kansainvälinen politiikka. Maailmalla vietettyjen koripallovuosien jälkeen Moua muutti takaisin Suomeen, keskelle taantuman värittämiä vuosia 2009 ja 2010. Rakenteiden takana on kuitenkin aina ihminen arvoineen, tekoineen ja valintoineen. Rakenteet eivät ole syntyneet tyhjästä, vaan ne ovat ihmisten luomia. Ohjelmassa esitettiin toimia esimerkiksi työelämän monimuotoisuuden lisäämiseksi ja rekrytoinnissa tapahtuvan syrjinnän vähentämiseksi. Rakenteellisen rasismin taso on näkymättömämpi. Mouaa ilahdutti se, että ohjelman keskiöön nostettiin nimenomaan rakenteellinen rasismi. Tätä seurasi työ ylitarkastajana yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa. Tällainen rasismi on helpointa tunnistaa. 15 koulutukseen, tekoälyyn ja demokratiaan liittyvät kysymykset. Se voi ilmetä ihmisten ja ihmisryhmien välillä sanoina, tekoina tai väkivaltana. Koulutusjärjestelmään, työelämään ja sosiaalija terveyspalveluihin voi liittyä syrjiviä rakenteita ja käytäntöjä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta Moua palasi oikeusministeriöön työstämään rasisminvastaista toiminta ohjelmaa Rinne–Marinin hallituskaudella. EU:n ensimmäinen rasisminvastainen toimintaohjelma näki päivänvalon vasta vuonna 2020. Tuntumaa antirasismiin ja syrjintään liittyviin EU-hankkeisiin hän sai projektinjohtajana oikeusministeriössä. Komission oli pakko reagoida. Moua johtaa parhaillaan prosessia, jossa nykyisen rasisminvastaisen toimintaohjelman pohjalta laaditaan antirasismistrategiaa vuosille 2026–2030, mikä osoittaa, että komissio haluaa tehdä pitkäjänteisesti töitä rasismin vähentämiseksi jäsenmaissa. – Valtavirtaistamisella pyritään varmistamaan, että eriarvoisuutta ei vahingossa ylläpidetä eri aloilla, vaan varmistetaan yhdenvertaisempi politiikka. EU-ympyröissä toimintaohjelman jalostuminen strategiaksi on tärkeä merkkipaalu. Syrjintä koskee myös Suomessa syntyneitä, suomea äidinkielenään puhuvia, joilla on ulkomaalainen nimi, Moua sanoo. Vaikea työllisyystilanne vaikutti siihen, että Moua halusi jatkaa opintojaan ja suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon opintoja Roskildessa pääaineinaan globaali kehitystutkimus ja kansainvälinen politiikka. – Taustalla vaikutti globaaliksi kasvanut black lives matter -ilmiö. Jos koulussa ei saa tasoistaan suomen kielen opetusta, akateemiset mahdollisuudet kaventuvat, työmahdollisuudet voivat olla huonommat ja lopulta sosio-ekonominen asema heikompi kuin mihin olisi ollut edellytyksiä. EU:n rasisminvastaisen työn historiassa iso merkkipaalu oli rasismidirektiivin voimaantulo vuonna 2000. Moua nostaa esille Helsingin yliopiston tutkija Akhlaq Ahmadin tutkimushankkeet, joissa Ahmad on osoittanut työnhakijan ulkomaalaisen nimen vaikeuttavan työnsaantia. Siksi esimerkiksi lainsäädäntöä luotaessa pitäisi olla kykeneväinen tunnistamaan ennakkoluulojen vaikutus. – Syrjinnästä työmarkkinoilla ei koidu haittaa ainoastaan yksilölle itselleen, vaan myös yhteiskunnalle, kun resursseja ja osaamista jää käyttämättä. – Esimerkiksi lainsäädäntö voi olla näennäisesti neutraalia, mutta tutkimuksella rakenteellinen rasismi saadaan näkyväksi, Moua sanoo ja viittaa esimerkkiinsä S2-opiskelijoista. Tulokset osoittivat, että suomalaisella nimellä sai noin 25–30 prosenttia enemmän kutsuja kuin ulkomaalaisella nimellä. Rasisminvastainen toimintaohjelma ei ollut komission alkuperäisessä työsuunnitelmassa, mutta se saatiin suht nopeasti kasaan. Suomea hän on edustanut 124 kertaa koripallomaajoukkueen riveissä. Moua myös muistuttaa kumuloitumisesta. Rasismi ilmiönä on monimuotoinen. Ennen työtään tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymysten parissa Moua pelasi ammatikseen yhdeksän vuotta koripalloa eri puolilla Eurooppaa. Työnhakijoiden nimet valittiin edustamaan eri etnisiä taustoja. ». Moua näkee tämän merkittävänä, koska takana on poikkeuksellinen viiajankohtaista Myös rasistisella motiivilla tehdyt viharikokset, vihapuhe ja häirintä ovat lisääntyneet
Perhe liikkui paljon maailmalla, ja Moua tottui asumaan erilaisissa ympäristöissä. Toisaalta tiedetään, että aliraportointi on viranomaisille ongelma. Mitään politiikkaa ei oikein voi rakentaa ilman laajaa tietopohjaa, hän sanoo. Lisäksi yhdenvertaisuussuunnittelu osana yhdenvertaisuuslakia on tärkeä instrumentti rakenteellisen rasismin ja syrjinnän tunnistamisessa, ennaltaehkäisyssä ja torjumisessa. – Maailma ei ole ollut minulle koskaan jokin iso pelottava paikka jossain kaukana. Välillä yksinäisyyden kokemusta synnyttää se, että komissio ei ole työntekijöidensä osalta kovin monimuotoinen. Kun johtavissa asemissa olevat poliitikot käyttävät rasistista kieltä, se valuu muualle yhteiskuntaan. 16 sivuotisjakso muun muassa pandemian ja Ukrainan sodan vuoksi. Seuraavina etappeina olivat Sisilia Italiassa, Sveitsi, Unkari, Kroatia ja lopuksi jälleen Ranska.. Kodista on tullut vahva oikeudenmukaisuuden tavoittelun eetos. Henkilökohtaisella tasolla olisi tiedostettava ja tunnistettava omat ennakkoluulonsa ja mahdolliset rasistiset asenteet. Opinnoissa ja kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoistehtävissä minulle alkoi hahmottua, miten työtä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja antirasismin eteen voi tehdä myös työkseen. EU:n perusoikeusvirasto (FRA) tuottaa säännöllisesti tietoa syrjintäkokemuksista EU-maissa. Rasismia saattaa selittää yhteiskunnallinen epävarmuus. Moua tekee tiiviisti töitä FRA:n kanssa, joka on komission alainen itsenäinen virasto. – Tilanne on rasismin osalta toisin sanoen huonompi kuin mitä tilastot osoittavat. ajankohtaista Koripalloammattilaisen uransa Moua aloitti Ranskan pääsarjassa kotikaupunkinaan Lille. – Ilmiönä huolestuttavaa on tutkimuksissa esille noussut rasismin lisääntyminen EU-maissa. Miksi Moua valitsi työuran antirasismin parissa. Ihmisillä on myös enemmän tietoisuutta oikeuksistaan ja siitä, kenelle syrjinnästä voi ilmoittaa. Poliittisella tasolla komissio kannustaa jäsenvaltioita luomaan kansalliset rasisminvastaiset toimintaohjelmat. – Tavallaan sattumien kautta ja toisaalta taas ei. Olen onnellinen, että olen päässyt rakentamaan kansainvälistä uraa. Myös rasistisella motiivilla tehdyt viharikokset, vihapuhe ja häirintä ovat FRA:n tilastojen mukaan lisääntyneet. – Osana EU:n toimintaohjelmaa on myös edistää komission henkilöstön monimuotoisuutta, jotta henkilöstö peilaisi paremmin sitä, miten monimuotoinen EU on. Komissio ei vaadi yhtä tiettyä mallia, koska mailla on erilaiset historiat, Suomessa esimerkiksi saamelaisiin ja romaneihin liittyvät kysymykset. Mouan äiti työskenteli aikoinaan YK:ssa. – Kaikessa toiminnassa laadukas tutkittu tieto on kaikkein tärkeintä. Kansallisen lainsäädännön on huomioitava EU-direktiivit. Lopuksi Moua listaa kolmelta tasolta keinoja vähentää rasismia – henkilökohtaiselta, poliittiselta ja lainsäädännölliseltä tasolta. Mouan mukaan pandemia, talouskriisi, työttömyys, populismin kasvu ja politiikan siirtyminen oikealle ovat vaikuttaneet siihen, että rasismia on normalisoitu
Koulun opettajat ovat saaneet täydennyskoulutusta suomalaisrahoitteisen kehityshankkeen kautta. Taustalla Merun alueen erityisopetuksesta vastaava virkamies Morice Missanga. Sairaalassa meille esiteltiin vammaisten naisten synnytyssänkyä, jonka erikoisominaisuus oli, että sänkyä saattoi napista painamalla laskea ja nostaa. Sillä on väliä, että yläkoululaiset askartelevat Suomen eivätkä esimerkiksi Kiinan saati Venäjän lippuja. Mietin, kuinka tasapainoinen Suomen talous oli vuonna 1948, jolloin Lähetysseura aloitti työn Tansaniassa. Suunta on sikälikin outo, että Suomi on yhä sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyön rahoituksen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Kun ravintolassa nolostelin, etten jaksanut syödä koko annosta, sain kuulla, että rippeet tulisivat kyllä syödyksi keittiössä. Puheessaan rehtori Kilawe lainasi Sananlaskujen kirjaa: Joka köyhää armahtaa, lainaa Herralle, ja Herra maksaa takaisin hyvän teon. Miten meillä on koskaan ollut varaa ajatella muita, jos nyt ei ole. Tie sairaalalle oli niin kuoppainen, että mietin, miten kukaan synnyttämään tuleva voi siitä selvitä. Syy on ilmeinen. Harvoin kai ministeri kehuu leikkauksilla omalle hallinnonalalleen. Kun Suomi sai vuodenvaihteessa OECD:lta moitteita kehitysyhteistyön rahoituksen alhaisesta tasosta, Ville Tavio totesi Helsingin Sanomissa, että talous on ensin saatava tasapainotettua. Koulun opettajat ovat saaneet täydennyskoulutusta suomalaisrahoitteisen kehitysyhteistyöhankkeen kautta. Kesäkuussa perussuomalaisten puoluekokouksessa kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri Ville Tavio kehuskeli, että hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä vaalikauden aikana 1 305 miljoonaa euroa, siis ”enemmän kuin mikään aiempi hallitus on koskaan”. näkökulma Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi Pohjois-Tansaniassa sijaitsevan Ngyen yläkoulun oppilas Raymond esittelee pullonkorkeista tehtyä Suomen lippua. Suomalaisina veronmaksajina saimme vuolaita kiitoksia. Elintasokuilu Suomen ja Tansanian välillä ei toki tullut yllätyksenä, mutta silti sen näkeminen omin silmin oli herättävää. Koulujen lisäksi pääsimme tutustumaan maanviljelijöiden arkeen ja sairaalaan, jossa on tehty uraauurtavaa työtä vammaisten naisten hoidossa. Yksi Suomen pitkäaikaisista kehitysyhteistyön kumppaneista on juuri Tansania. | Kuva: Tuija Pyhäranta Sillä on väliä, että yläkoululaiset askartelevat Suomen eivätkä esimerkiksi Venäjän lippuja.. Entä onko laskelmissa otettu huomioon kansainvälisen avun vaikutus Suomen tai koko Euroopan asemaan maailmalla. Suomalaiset ovat hyviä ihmisiä, arvioi paikallistason viranomainen. Ja puheessaan rehtori Aristides Kilawe lähettää presidentti Stubbille lämpimiä terveisiä. Luokkahuoneessa Raymond, 15, esittelee pullonkorkeista tehtyä siniristilippua. Näimme omin silmin, mihin Suomen kehitysyhteistyövaroja käytetään, ja tapasimme ihmisiä, joiden elämään rahalla on ollut vaikutus. Silti julkisessa keskustelussa kehitysyhteistyöstä puhutaan lähinnä vain, kun sitä halutaan leikata. Edeltävänä keväänä Suomessa oli käyty kehitysyhteistyöstä karua keskustelua, ja juuri ennen matkaa Orpon hallitus oli ilmoittanut uusista kehitysyhteistyön leikkauksista – jo kolmatta kertaa tällä hallituskaudella. Lämmin vastaanotto tuntui tietysti hyvältä, mutta kiitokset myös vaivaannuttavilta. Vierailin toukokuussa Pohjois-Tansaniassa Suomen Lähetysseuran järjestämällä ja ulkoministeriön rahoittamalla toimittajamatkalla. 17 Miten meillä on koskaan ollut varaa ajatella muita, jos nyt ei ole. N gyekun koulun pihamaalle muodostuu muovipulloista sanat Finland Tanzania
uutiset. Vaarantuneeksi luokiteltu meriajokas on Itämeren avainlaji, jonka säilyminen suojelee monia muita lajeja. 18 Inkoon seurakunnan vedenalainen luontohelmi suojeltiin luonnon monimuotoisuus | Kun seurakunnan alueelta löytyi hyvinvoiva meriajokasniitty, sen suojeleminen oli helppo päätös
Se tarkoittaa, että niiden suojissa elää monia muita lajeja. Se on Itämeren avainlaji ja meriajokasniitty muodostaa avainluontotyypin. Hiekkapohjassa, parin metrin syvyydessä kasvaa laaja ja hyvinvoiva meriajokasniitty. Niitty on vesilinnuillekin oiva ruokailupaikka. Kalanpoikaset löytävät sieltä ravintoa ja suojaa. Meriajokas viihtyy laajoina yhdyskuntina pohjoisen pallonpuoliskon ranta-alueilla. Ei siis ihme, että meriajokasniittyjä kutsutaan usein myös Itämeren koralliriutoiksi. Viime vuonna Stora Fagerön meriajokasniitystä tuli Inkoon seurakunnan yksityinen luonnonsuojelualue. – Meriajokasniittymme oli seurakunnalle aivan uusi asia. Meriajokas on putkilokasvi, jonka tunnistaa pitkistä lehdistä, jotka huojuvat veden liikkeessä ja kimaltelevat auringossa. Baltic Sea Action Group on voittoa tavoittelematon säätiö, joka työskentelee Itämeren pelastamiseksi. 19 Inkoon seurakunnan yksityinen luonnonsuojelualue saattaa olla ensimmäinen seurakuntien vedenalainen luonnonsuojelukohde. Niitty kuhisee elämää. Monen seu». Samalla vahvistettiin lähialueella suojeltujen meriajokasniittyjen ekologista verkostoa. Se saattaa olla myös ensimmäinen seurakuntien vedenalainen luonnonsuojelukohde. Pohjassa lymyää joukoittain katkoja, monisukasmatoja ja muita pohjaeläimiä, jotka osallistuvat ravinteiden kierrätykseen sekä vedenlaadun ja pohjan rakenteen parantamiseen. Inkoon seurakunnan kirkkoherra Tom Sjöblom yllättyi pari vuotta sitten, kun Baltic Sea Action Groupin, BSAG:n erityisasiantuntija Anton Lehtiseltä tuli kirje, jossa kerrottiin arvokkaasta meriajokasniitystä seurakunnan vesialueella ja tarjouksesta auttaa seurakuntaa sen suojelussa. Rannikolla asuvina saaristo ja meri ovat olleet meille aina tärkeitä. Stora Fagerö on pitkulainen saari kuvan taka-alalla. | Kuva: Matti Pirhonen M erivesi on k i r k a s t a Stora Fagerön saaren ympärillä Inkoossa. Kumpikin on luokiteltu uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi
Hyvinvoiva niitty tarjoaa suojaa ja ravintoa kalanpoikasille ja parantaa vedenlaatua ja pohjan rakennetta. Suojeluhakemuksen lähettämisen uutiset Meriajokasniitty on niin sanottu avainluontotyyppi ja niitä kutsutaankin usein Itämeren koralliriutoiksi. Myöhemmin BSAG tunnisti Velmu-kartoituksesta kyseisen merialueen, kun se etsi suojeluun soveltuvia kohteita. Pian sen jälkeen Anton Lehtinen kutsuttiin kertomaan meriajokasniitystä. | Kuva: Velmu / Mats Westerbom Meriajokkaat puhdistavat merivettä ja varastoivat hiiltä, jopa enemmän kuin metsä saman kokoisella alueella.. Eteneminen tapahtui sen mukaan, miten seurakuntaneuvosto ehti asiaa käsitellä. Se ei olisi tavatonta, koska tutkijat tunnistivat hiljattain noin tuhat vuotta vanhan meriajokaskasvuston Suomen lounaisrannikoilla. Seuraavaksi Lehtinen järjesti useita tapaamisia seurakunnan sekä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Metsähallituksen luontopalveluiden edustajien kanssa. Kuitenkin niin, ettei maanomistaja joudu luopumaan alueen käytön kannalta oleellisista oikeuksistaan. Ankkurin laskeminen ja nostaminen nimittäin saa meriajokasniityn pohjan kaaokseen ja tuhoaa pohjaeliöstön ja kalojen elinympäristöjä. Se on perintöä kirkon rakentaneilta virolaisilta sistersiläismunkeilta, joilla oli Ruotsin kuninkaan antama kalastusoikeus Inkoon vesillä vajaan sadan vuoden ajan 1300-luvun puolesta välistä lähtien. Samoihin aikoihin seurakunta sai Stora Fagerön ja sen kalavedet lahjoituksena eräältä leskirouvalta. Hän muistuttaa, että Pyhä Nikolaus on paitsi kalastajien myös Inkoon kirkon suojelija. – Koska alueella oli suoritettu sukelluskartoituksia kymmenen vuotta sitten, koimme, että olisi hyvä suorittaa uusia tarkentavia kartoituksia, jotta rajoitukset, kuten ankkurointikiellot pystyttäisiin kohdistamaan mahdollisimman tarkasti. 20 rakuntalaisen toimeentulo on liittynyt mereen, mistä kertovat muun muassa kalastajien ja merenkävijöiden haudat Inkoon kirkon hautausmaalla, kertoo Sjöblom. Kukaties suojeltu meriajokasniitty kasvoi jo silloin. – Tapaamisissa päätimme yhdessä alueen luonnon suojelurajoituksista ja valmistelimme suojeluhakemuksen. Metsähallituksen luontopalveluiden meritiimi löysi Stora Fagerön meriajokasniityn kymmenisen vuotta sitten Velmu-projektissaan, jossa kartoitetaan Suomen rannikon vedenalaista luontoa. Prosessiin kului vuosi ja pari kuukautta. Suuritöisin osuus oli suojelualueen rajoitusten muokkaaminen, joka vaati tarkkuutta, jotta luonto hyötyy mahdollisimman paljon. Inkoon seurakuntaa tiedotettiin siitä kirjeellä
Boströmin mukaan Suomessa Itämeren rehevöitymisen suurin syy on pelloilta ja metsistä valuvat ravinteet. Siksi ne ovat äärettömän tärkeitä Itämeren luonnon monimuotoisuudelle, kertoo suomalaisten meriajokkaiden ja meriajokasniittyjen johtava tutkija, meribiologi, Åbo Akademin apulaisprofessori ja Luontopaneelin jäsen Christoffer Boström. – Stora Fagerön kaltaiset luonnonsuojelualueet ovat tarpeellisia. Lisäksi Boström pitää tärkeänä meriajokasniittyjen suojelemista ja ennallistamista. Siksi tärkeintä on vähentää ja poistaa ongelmia, jotka ovat meriajokkaan häviämisen takana, ennen muuta rehevöityminen. Kumpikin, ravinteet ja liiallinen veden lämpötila on meriajokkaalle haitallista. Samoin kalastaminen on sallittua. On lisättävä ihmisten tietoisuutta ja vaikutettava poliittisiin päätöksiin. Nyt ollaan jo hyvällä polulla. Sitä on kuitenkin mahdollista vähentää erilaisilla ratkaisuilla. On vaan laitettava suurempi vaihde päälle niiden torjumisessa. Kirkkoherra Tom Sjöblomin mukaan päätös luonnonsuojelualueen hakemisesta oli seurakuntaneuvostolle helppo, koska neuvostossa ymmärrettiin luonnon monimuotoisuuden arvo eikä meriajokasniittyjen suojelusta tullut kustannuksia seurakunnalle. – Meriajokasniityillä on paljon hienoja lajien välisiä sidoksia. – Autamme mielellämme muitakin yksityisiä merellisten vesialueiden omistajia, myös seurakuntia luonnonsuojelualueiden perustamisessa. 21 jälkeen ELY teki päätöksen muutamassa viikossa. Luonnon monimuotoisuus on niin ikään elämän elinehto maapallolla. Samalla suojeltiin eräs seurakunnan maalla oleva suo ja muutamia pieniä metsäalueita muun muassa Stora Fageröllä. Jo nyt on huomattu, että kaksi viikkoa kestävä, yli 25 celsiusasteinen meriveden lämpötila heikentää niitä. Niitä uhkaaviin ongelmiin kuten meren rehevöitymiseen, ihmistoimintaan, esimerkiksi ruoppauksiin ja ilmaston muutokseen on kuitenkin hänen mukaansa kiinnitettävä enemmän huomiota. – Tutkimme parhaillaan Åbo Akademissa, miten viime vuosina toistuneet hellejaksot vaikuttavat meriajokkaaseen. Samalla ihmiset, tällä kertaa myös seurakunta, kokevat vaikuttavansa meren suojeluun. RIITTA MALVE Jo nyt on huomattu, että kaksi viikkoa kestävä, yli 25 celsiusasteinen meriveden lämpötila heikentää meriajokasta. Suojeltu meriajokasniitty on toiminut pitkään vainajien tuhkan sirottelupaikkana. Se on täysin mahdollista. Ennallistaminen eli meriajokkaiden istuttaminen ja siten uusien niittyjen luominen on kuitenkin hyvin hidasta ja onnistuminen epävarmaa. Harkinnassa on saaren metsien suojeleminen laajemmin. Mutta viime kädessä Boströmin mukaan on kyse ihmisten ruokavaliosta. Madot hapettavat pohjaa. Myös BSAG:n apu oli ilmaista. Jos haluaa bongata erityisen hienoja meriajokasniittyjä, tutkijan kannattaa suunnata Saaristomeren hiekkapohjaisille alueille ja Hangon ranta-alueille. – Ensimmäiseksi kannattaa mennä iloisesti snorklaamaan meriajokasniityille ja nauttia niiden ihmeistä ja kauneudesta. Sjöblom on tyytyväinen, että suojelupäätös sallii tuhkan sirottelun edelleen. – Ongelmat on onneksi tiedostettu. Ihastuminen meriajokasniittyihin lisää tietoisuutta niistä ja halua suojella, Boström rohkaisee. Jos meriajokkaan kaltainen avainlaji häviää, katoaa paljon muutakin. – Tuskin olisimme pystyneet yksin ilman Baltic Sea Action Groupia hoitamaan prosessia, joka liittyi suojeluhakemukseen. Suunnittelulla on kuvailta, jossa asiantuntija esittelee seurakunnan omaa vedenalaista luontohelmeä. Esimerkiksi pienet kotilot puhdistavat meriajokkaan lehtiä. – Ne tekevät sen ilmaiseksi. Tavallinen kansalainenkin voi tehdä jotain meriajokasniittyjen suojelemiseksi. | Kuva: Matti Pirhonen. Inkoon kirkkoherra Tom Sjöblom yllättyi kuullessaan, että seurakunnan vesialueella on arvokas meriajokasniitty. Ilmastonmuutos tuo lisää sateita ja leutojen talvien aikana huuhtoutuu lisää ravinteita veteen. Meriajokkaat puhdistavat merivettä ja varastoivat hiiltä, jopa enemmän kuin metsä saman kokoisella alueella. Laajamittaisiin ennallistamishankkeisiin ei kannata panostaa, ennen kuin haitalliset paineet on saatu kuriin. – Meriajokkaan tilanne on ok tällä hetkellä Suomessa, tutkimusten mukaan mitään hälyttäviä merkkejä ei ole siitä, että meriajokasniityt olisivat dramaattisesti heikentymässä, Boström kertoo. Jos ihmiset toteuttaisivat saman teknisesti ja kemiallisesti, hinta olisi korkea, Boström huomauttaa. Meihin voi olla yhteydessä, Lehtinen kannustaa. Vegaaniseen tai kasvispainotteiseen ruokaan siirtyminen on luontoteko myös meren kannalta. Inkoossa halutaan kertoa suojelusta myös seurakuntalaisille. Ilmaston lämmetessä meren lämpötila nousee
| Kuva. Peruskorjausta helpotti se, että rakennus oli hyvässä kunnossa jo ennen urakan alkua. rakennukset | Mäntsälän seurakunta joutui miettimään Iso-Pappilan rakennuksen uutta käyttöä, kun se vapautui asuinkäytöstä. Kihelmöinti johtuu Mäntsälän Iso-Pappilan perusteellisesta kunnostamisesta ja uuteen käyttöön ottamisesta. Yksi erikoisuus rakennuksen sisällä kuitenkin aiheutti pieniä rakennusteknisiä murheita: Hirsirungon sisälle oli 1930-luvulla rakennettu betoniholvi, ”tulenkestävä kanslia”, joka toimi esimerkiksi arkiston käytössä. Betonin ja hirsien välisestä bitumieristyksestä huolimatta kosteus oli päässyt vaurioittamaan hirsirunkoa. Huhtikuussa yleisö pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan tiloihin ja asioimaan remontoidussa kokonaisuudessa. Uudistettuun rakennukseen on sijoitettu kirkkoherranvirasto, seurakunnan taloustoimisto ja muita toimistotiloja sekä tila myös päivystävälle papille. – Tämä on niin tuore asia, ettei vielä edes ihan tarkkaan tiedetä, minkälaiseksi tämä muotoutuu. Rakennus sijaitsee kulttuurihistoriallisella paikalla lähellä Mäntsälän kirkonmäkeä. Iso-Pappilan kunnostamisessa rahaa tarvittiin kaikkiaan noin kolme miljoonaa euroa. Salin katto puolestaan oli ajan kuluessa painunut niin, että se uhkasi jo koristeellisen kakluunin yläosaa. Syyskuun alusta alkaen pappilan salia on voinut varata juhlakäyttöön. 22 Kihelmöivän kaunista – Mäntsälän Iso-Pappila sai uuden alun M äntsälän kirkkoherra Tarja Meijerin mielessä kihelmöi. Vanhan rakennuksen korjauskustannukset ovat yleensä suoraan verrannollisia siihen, kuinka suurella pieteetillä työt halutaan tehdä. Nyt ovet ovat auki eri tavalla. Jukka Granström. näin meillä Vuonna 1901 valmistunut rakennus on asemakaavalla suojeltu, joten kunnostusja muutostyöt on tehty Museoviraston kanssa yhteistyössä. Yhteistyö museon ja suunnittelijoiden kesken oli tosi sujuvaa. Puretun holvin kohdalla yläpohja jouduttiin rakentamaan kokonaan uudestaan. Koko rakenne päätettiin purkaa ja vaurioituneet hirret vaihdettiin perinteisellä tavalla kengittämällä. Alusta alkaen oli sama käsitys siitä, että pyritään vanhan kunnioittamiseen, Meijer ja talousjohtaja Helena Nieminen kertovat. Painuneet palkit korvattiin uudella rakenteella ja vesikaton tukirakenteita kunnostettiin. Kaikkiaan korjauksen rakenneratkaisut ja tekniset järjestelmät toteutettiin mahdollisimman paljon perinteisen rakennustavan mukaisina. Lämmöneritystä parannettiin puukuitulevyillä, julkisivu maalattiin pellavaöljymaalilla ja lämpöpatIso-Pappilan pitkän historian aikana kirkkoherranvirasto on toiminut rakennuksessa myös aikaisemmin, mutta ei kuitenkaan ennen remonttia moneen vuosikymmeneen, kertoo kirkkoherra Tarja Meijer. Ennen peruskorjausta rakennus oli kirkkoherran asuinkäytössä yksityistilana, joten siihen ei ollut kovinkaan monella mahdollisuus tutustua
23 teritkin uusittiin perinteisen näköisellä mallilla. Ilmanvaihdon toimivuutta tehostettiin uusilla tuloja poistoilman läpivienneillä. Rakennuksen toiminnallinen muutos otettiin huomioon sisätilaratkaisuissa. Niitä on huollettu säännöllisesti eikä niitä ole korjattu väärin, muuten ne olisivatkin maatuneet jo pois. Kunnostustöiden yhteydessä sen ympäriltä kaadettiin puita, jotta komea rakennus pääsee paremmin esille. Mittava urakka ulottui myös rakennuksen ulkopuolelle ja puutarhaan. Puutarhassa voi järjestää pienimuotoisia tilaisuuksia, esimerkiksi lauluhetkiä ja ristiäisiä. Ulkoseinät palautettiin alkuperäiseen valkoiseen väriin, ja puutarhaa avattiin niin, että rakennus pääsee nyt esille ansaitsemallaan tavalla. Syntyi ajatus, jonka tulokset ovat nyt nähtävissä. Pappilan sali toimii kuitenkin vuokrattavana juhlatilana, johon mahtuu noin 30 henkilöä. Mäntsälän seurakunta joutui miettimään Iso-Pappilan kiinteistön tulevaisuutta siinä vaiheessa, kun kirkkoherraksi valittu Tarja Meijer perheineen päätti, ettei asetu asumaan pappilaan. Projektipäällikkö Mikael Vahtera sanoo, että kunnostamisvaihtoehto kannattaisi selvittää aina vanhoissa hirsirakenteisissa kohteissa. | Kuva. – Huonejärjestystä ei muuten muutettu, mutta yhdestä huoneesta tehtiin kaksi toimistohuonetta. Sen jälkeen, kun ratkaisu tehtiin, ei esimerkiksi rahan käyttöä tähän ole tarvinnut juurikaan perustella. Ratkaisu tarkoittaa tietysti samalla sitä, että tulevillekaan kirkkoherroille seurakunta ei pysty tarjoamaan ainakaan pappilaa asunnoksi. Alun perin toiveissa oli saada iso juhlasali seurakuntalaisten käyttöön. Ilmanvaihto säilytettiin painovoimaisena, koska koneellisen ilmanvaihdon rakentaminen olisi edellyttänyt rakenteiden tuntuvaa tiivistämistä. – Suojelukohteissa ilmanvaihdon nykyaikaisesta tavoitetasosta voidaan onneksi sovittaessa joustaa, Vahtera sanoo. Siellä on myös levähdyspaikka ja pergola, jotka ovat avoinna kaikille päivisin. Projektipäällikkö Mikael Vahtera sanoo, että ottaen huomioon rakennuksen ikä, vaihdettavaa runkorakennetta oli kaikkiaan yllättävän vähän. SEPPO KEMPPAINEN Iso-Pappila on valmistunut vuonna 1901. – Kun rakennus on nyt paremmin esillä, ovat monet olleet aivan ihmeissään, miten tällainen aarre on ollut aikaisemmin piilossa. Jukka Granström Monet ovat olleet aivan ihmeissään, miten tällainen aarre on ollut aikaisemmin piilossa.. Avointen ovien päivänä täällä kävi 400 ihmistä katsomassa, Meijer sanoo. Seurakuntalaiset ovat ottaneet ratkaisun todella positiivisesti vastaan. – Lähtökohtaisesti kaikki yli satavuotiaat rakennukset, jotka ovat säilyneet, ovat siinä kunnossa, että ne kannattaa kunnostaa. Peruskorjauksen pääja arkkitehtisuunnittelun sekä rakennesuunnittelun teki AFRY Finland Oy. Se olisi vaatinut kantavan seinän purkamista, joten siitä luovuttiin liian kalliina. Täällä työskentelee nyt 14–15 työntekijää, ja kaikki mahtuvat hyvin tiloihin, Meijer sanoo. – Onhan tämä siinä mielessä historiallinen ratkaisu
Yhteinen nimittäjä kolmen kilometrin luontopolulle on pusikoiden takaa vuolaana välkkyvä Kymijoki. | Kuva: Martti Kivistö. Ahtola aloitti aikanaan seurakunnalliset työt taloustoimistossa, josta hän siirtyi työalojen toiminnalliseksi sihteeriksi. Puhelin on piipannut sitäkin useammin. Ilmassa on vahva usko, että se olisi vuonna 2027 Kouvolan seurakuntayhtymään perustettavan seurakunnan uusi uljas nimi. Historian hämyssä, ikään kuin tuoreutettuna rauhanpolkuna, Känkkärä-mäki kuuluu 1940-luvun läntisimpään Kotka-Kouvola-puolustuslinjaan. Nyt aurinko helottaa hellekauden viimeistä päivää, joten sekä polulla että laavun nuotiopaikalla riittää kuhinaa. Keväisin retkeillään. Laavulla päästiin jakamaan taas kerran sitä, mitä eletyt päivät olivat opettaneet. Kotkan matkailukurssilaiset ovat antamassa tilaa uusille tulijoille. Todisteeksi löytyy juoksuhautoja sekä konekivääripesäke. Virtaa kummulta tähystäessä moni tapailee jo mielessään sanoja Kymijoen seurakunta. Viisikymmentä metriä korkea kukkula jyrkkine rotkoineen, kelopuineen ja väärämännyistä roikkuvine jäkälineen on kuin palanen luontopuistoa Anjalan asuintaajamaan viskattuna. näin meillä Tutun työyhteisön tapaamisissa ilmapiiri ilman titteleitä on avoin ja välitön. Känkkärän luontohetkessä olivat mukana vas. Innostava muistelu osui viime keväälle, kun Juhani Huovila piti alustuksen vanhenemisesta. Seurakunnan eläkeläisryhmän yhdyshenkilönä toimivan Pauliina Ahtolan mukaan omaa porukkaa voisi tuorein termein kutsua työystäviksi. eläkeläiset | Ryhmä Anjalankosken seurakunnan entisiä työntekijöitä kohtasi Känkkärän luontopolulla. Talvikautena kohdataan kuukausittain Ummeljoen kyläkirkolla. – Tulevat teemat ja niistä vastaavat sovitaan yhdessä. Eläkeväen kokoontumiset alkoivat 2016 Inkeroisten seurakuntatalossa. 24 Ystävinä ilman titteleitä E lokuinen tiistai Känkkärän luontopolulla tihkuu nostalgiaa. Vierailijoita on poikennut muun muassa kirjastosta sekä seurakunnan omasta väestä. Aihetta piti pureskella kotona useampi päivä. Eläkepäivä koitti 2016. Eija Murto, Eliisa Pokki, Helvi Uotila, Pauliina Ahtola, Kerttu Jaakkola, Riitta ja Juhani Huovila sekä Hilkka Sormunen. Yhteys antaa jokaiselle eväitä arkeen. Vapaan jutustelun lisäksi teemoina ovat olleet kalevalanpäivä, joululaulutoiveet, tietokilpailut sekä jumppahetket. Parhaimmillaan 18-henkisestä joukosta on tällä kertaa Känkkärälle matkannut mukaan kahdeksan
Yksi niistä on pian 25 vuotta täyttävä raamattupiiri. MARTTI KIVISTÖ Tiesin etukäteen, että tulen kaipaamaan työyhteisöä.. Olen tavannut siellä monia puolisonsa hiljan menettäneitä miesleskiä. 25 Osa-aikainen lähetysja pyhäkoulusihteeri Kerttu Jaakkola jäi eläkepäiville yhdeksän vuotta sitten, mutta on häärinyt pitkän rupeaman vapaaehtoisena keittiön ja salin väliä. –Vaikka ulkoiset mittarit näyttäisivät seurakunnassa mitä hyvänsä, kyse on syvimmiltään hengellisyydestä: Miten tämän ajan ihmiset voivat elää hengellisyyttä todeksi ja miten se tarjotaan niin, että se on oikeasti elävää ja vahvistavaa. Työn osa-aikaisuus on näissä tilanteissa ollut iso apu, mutta työn kautta on saanut myös uutta jaksamista. Sormuselle 27-vuotisen työputken jälkeen antoisinta on ollut päivittää menneet ja osallistua retkille, joita entinen kirkkoherra Heikki Heinonen on järjestänyt. Kehitys on kulkenut hyvään suuntaan, sillä teema-aiheissa jokainen pääsee antamaan itsestään jotain. Entisenä kirkkokuorolaisena hän nyt nauttii siitä, että porukassa lauletaan ja pidetään loppurukous. Diakonikollega Hilkka Sormunen Myllykoskelta hyödynsi yhteyspäivää katsastamalla samalla reissulla Anjalan makasiinikahvilan taidenäyttelyn. Se surettaa, että vuosien myötä seurakuntaväen yhteinen osallistuminen viikkotoimintaan on selvästi hiipunut. Parasta näissä tapaamisissa on kuulla kuulumiset ja kertoa omat. Kanttoreita tapaamisessa edusti yli 40-vuotisen työuran tehnyt Eliisa Pokki. – Jumalan tapa toimia on usein yllättävä. Eläkeporukassa on Huovilan mukaan kyse yhdessä olemisesta, johon liittyy luontevalla tavalla hengellisyys. Miehille yksinäisyyteen astuminen on usein muita kovempi paikka. Silti meillä on aihetta iloon. Se aukeni Sippolassa lastenohjaajan tehtävistä ja laajeni kiinteistöjen seurakuntamestariksi koko Anjalankosken alueelle. Siihen tarpeeseen meidän pitäisi vastata. Tässä porukassa ollaan ystäviä ja vaihdetaan kuulumisia. Näissä kuvioissa saamme kulkea hyvällä tavalla toistemme rinnalla. Myllykoskelaisena hän on mukana Kymenlaakson kanttoriurkuriyhdistyksen luottamustehtävissä ja saa edelleen vanhalta työpaikalta kutsuja tilaisuuksiin. Seurakunnissa on ehditty nähdä niin nousun kuin laskunkin vuosia. Hän oli tällä kertaa estynyt, mutta viestitteli Kotimaalle, että vuonna 2017 taakse jäi 44 vuoden työura. – Tiesin etukäteen, että tulen kaipaamaan työyhteisöä. Diakoni Helvi Uotilaa ei eläkkeelle jääminen 2015 pelottanut, sillä seurakunnasta löytyy hyvää tarjontaa. – Asumme nykyisin Kouvolassa. Kaikki ei aina mene ajatustemme mukaan. Kirkkoherra Eija Murrolle eläkkeelle siirtymistä 2022 pehmensi se, että edelleen saa omaan tahtiin tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut. | Kuva: Martti Kivistö Riitta Huovilan pappisuraan vuoteen 2013 asti on mahtunut monia lähipiirin ilon ja surun hetkiä. Juhani Huovila jäi eläkkeelle Anjalankosken seurakunnan kirkkoherran tehtävistä 2013. Eläkeväen kahvitteluhetkissä Kerttu Jaakkolan työparina on toiminut yksi aktiiveista, Tuula Ohlsbom. Nykyisin diakoniatyön Perjantaipuuron keitto Myllykosken kirkolla antaa virtaa. Känkkärältä laskeutumassa Eija Murto, Eliisa Pokki, Pauliina Ahtola ja Helvi Uotila. Kohtaaminen kesti vain hetken, mutta se antoi molemmille todella paljon. Tiistaisin aherretaan lähetyksen käsityöpiirissä. Muutos hallintokiemuroista arjen elämän keskelle on ollut monella tapaa avartava. Nyt hän uskoo, mistä apu hankalien numeroidenkin keskellä löytyy. Se muistutti, että yhteyttä tarvitaan. Törmäsin hiljan kaupassa yhteen seurakuntalaiseen. Outi-puoliso arvosti hetkissä omien elämänkokemusten jakamista. Ensimmäinen kokoontumismuisto oli tammikuulta 2018. Kolme työvuotta turistipappeina Espanjassa olivat tärkeitä. Heinonen itse viestitteli Kotimaalle kaivanneensa entiseltä työyhteisöltä rentoa yhdessäoloa. Nyt vapaalla voi puhua työasioiden sijaan tavallisia, arkisia asioita, vaikka marjastuksesta
Se pohjautuu Havukaisen luomaan konseptiin. Kun ikää ja kremppoja on tullut lisää ja oman ikäisiä ystäviä kuollut, on ajatus omasta kuolemasta kuitenkin tullut konkreettisemmaksi. Havukainen on kutsunut mukaan 13 kuvataiteilijaa, joiden tuotannossa kuolevaisuuden teema on vahvasti läsnä. – Nykyisin ajattelen lohdulliseksi, että tässä maailmassa ei tarvitse elää ikuisesti. Lisäksi kuoleman parissa työskentelevät ammattilaiset kertovat työstään. Jokainen sydämen lyönti on yksi vähemmän. – Toivon, että ihmiset voisivat olla tapahtumassa rohkeasti mutta turvallisesti yhdessä kuoleman äärellä, riippumatta erilaisista arvomaailmoista. Nyt tapahtuma saapuu Tampereelle entistäkin runsaampana. Outi Hakola organisoi luentosarjaa ja koordinoi kuolemaa käsitteleviä elokuvia yhteistyössä toimittaja Niilo Rantalan kanssa. Laajemmat, kuukauden mittaiset kuolematapahtumat toteutettiin Kuopiossa 2010 ja Jyväskylässä 2012. Tapahtuman ja sen taide-elämysten avulla siitä puhuminen ehkä helpottuu ja ihmiset löytävät aiheeseen uusia näkökulmia, Havukainen sanoo. Tapahtumaan oli helppo saada mukaan monenlaisia toimijoita. – Aihepiiri herättää paljon mielenkiintoa ja tarve sen käsittelylle on suuri. Ohjelmassa on nykytaidenäyttelyitä, elokuvia, konsertteja, työpajoja, luentoja, keskustelutilaisuuksia ja tutustumiskierroksia krematorioon. Kun me nyt tässä puhumme, käytämme toistemme rajallisia sydämenlyöntejä. K un kuvataiteilija Minna Havukaisen 8-vuotias pikkuveli aikanaan kuoli tapaturmaisesti, hän huolehti nuorena aikuisena hautajaisjärjestelyistä ja näki, miten erilainen suruprosessi oli esimerkiksi vanhemmille ja sisaruksille. Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä yhteistyökumppaneineen järjestää Tampereella loka-marraskuussa laajan, kuolemaan keskittyvän kulttuuritapahtuman Kuolevainen. Minna Havukaisen oma suhde kuolemaan on elämän matkalla muuttunut. Kulttuurihankkeen projektipäällikkönä toimii rovasti Jaana Rantala ja sen kuvataideohjelmistoa koordinoi Minna Havukainen. Konserteista vastaa Harjun seurakunnan johtava kanttori Tarja Laitinen. Ajan hupeneminen kirkastaa arvovalintoja. Jos jonkun on vaikea käsitellä kuolevaisuuttaan sanallisesti, työstämiseen voi avautua uusia väyliä vaikkapa kuvataiteen tai musiikin kautta, Havukainen sanoo. Tapahtuma on osiensa summa, runsaus ja moniäänisyys kutoo siltaa. Puolentoista kuukauden aikana kuolemaa ja surua käsitellään taiteen, hengellisyyden ja tieteen keinoin sekä käytännöllisistä näkökulmista. | Kuva: Minna Havukainen. Vuonna 2009 hänellä oli Turussa Exitus-näyttely, jonka yhteyteen toteutettiin ensimmäinen päivän mittainen kuolematapahtuma yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa. Mietin sekä omaa ajankäyttöäni että muiden ajan kunnioittamista yhä enemmän. Kuolema on edelleen tabu. 26 näin meillä Jokainen sydämenlyönti on yksi vähemmän kuolema | Laaja kuolevaisuutta käsittelevä kulttuuritapahtuma levittäytyy Tampereelle loka-marraskuussa. Myöhemmin elämää perustavasti ravistelevat aihepiirit – syntymä, kuolema ja niiden väliin jännittyvä elämä – alkoivat kiehtoa häntä myös taiteilijana. EMILIA KARHU Minna Havukaisen teos Vainaja vuodelta 2009. Hän kiittää Tampereen seurakuntayhtymää, että se on mahdollistanut taiteelle tapahtumassa niin ison ja moniäänisen roolin. Vuosia sitten hän ajatteli työstäneensä aihetta niin paljon, että on sen kanssa sinut. – Taide lohduttaa, mutta myös haastaa
Isosta-Britanniasta on esimerkkejä vanhoista kirkoista, joita on muutettu omakotitaloiksi. Lisää rakennuksia on luvassa, mikäli rovastikunnan seurakuntia yhteen liittävä Rova 2030 -hanke toteutuu. | Kuva: Jukka Granström. Pitäjänmäen kyläkirkko Helsingissä valmistui 1921 ja toimi kirkkona vuoteen 1959 saakka. Se on mitä järkevin ratkaisu. Ne ovat tuttuja ja rakkaita, niihin liittyy muistoja ja niiltä odotetaan pyhää tunnelmaa. Kiikalassa ja Muurlassa asia on kiihdyttänyt. Kristinuskon näkökulmasta Jeesuksen kuolema ristillä kuitenkin repäisi esiripun ja tie pyhään avautui. 27 Tiloista luopuminen suututtaa – muutosremontti kannattaa S uomalainen luterilainen usko on lähes näkymätöntä, mutta kun on kyse seinistä, yhtäkkiä se aktivoituu riitelyksi. Esiripun taakse kaikkein pyhimpään astuva oli kuoleman oma. Esimerkiksi voisi ottaa vaikkapa suuren Salon seurakunnan, jossa Kiikalan ja Muurlan kirkkoalueen seurakuntatiloista on riidelty kiivaasti. Ne ovat usein isoja rakennuksia. Kahvittelutilat kirkkoon ja irtotuolit saattavat tuntua epäpyhältä. Muutosremonteissa on hyvä katsoa rohkeasti tarpeeksi pitkälle eteenpäin, jotta ne mahdollistavat monenlaisen toiminnan jumalanpalveluksista ja konserteista kerhoihin, kokouksiin, liikuntaan ja toimistotyöhönkin. Aikaa myöten on kuitenkin hyvä niin Salossa kuin muuallakin pitää kiinni siitä, että kirkot muuttuvat paikkakunnan kodiksi ja sydämeksi muutosremonteilla. Vielä vaikeampaa on löytää ostajaa kirkoille. Salon seurakunnassa Kiikalan ja Muurlan seurakuntatiloista on nyt kesällä tehty myyntipäätös, jossa seurakunta jää osaan tiloista vuokralle ja näin toiminnat voivat jatkua. Vuosituhannen vaihteessa se kunnostettiin yksityiskodiksi. Samaan aikaan pitäisi taata palvelut seurakuntalaisille ja maksaa työntekijöiden palkat. Jos sitä ajatellaan vanhatestamentillisen juutalaisen temppelin mallin mukaan, pyhä rajaa ja eristää. ”Meiltä viedään kaikki”, on surullinen viesti, jota kuulee paikkakunnilta, kun väki ja sen myötä palvelut vähenevät ja lopulta viedään kirkon tilatkin. Mutta kohdistuu intohimoa myös seurakuntatiloihin ja leirikeskuksiin. Pyhä asuu kristityn sisimmässä ja niinpä kirkkorakennuskin voi olla kauttaaltaan tulvillaan sekä pyhyyttä että elämää. Tämän näkee hyvin, kun seuraa paikallislehtien uutisia seurakuntien taloustilanteesta ja sen vaikutuksesta omistettuihin kiinteistöihin. Seurakunnalla on olemassa pitemmälle tulevaisuuteen katsova kiinteistöstrategia, jossa on linjattu, että näistä tiloista luovutaan. Se voi olla koti, jossa tapahtuu hyvässä järjestyksessä erilaisia toimintoja ja jossa myös hiljennytään. Salon seurakunnalla on lämmitettävänä, huollettavana ja remontoitavana 23 kirkkoa ja kappelia, 16 seurakuntatilaa ja 7 leirikeskusta ja -majaa. näkökulma Freija Özcan freija.ozcan@kotimaa.fi Pyhä asuu kristityn sisimmässä ja niinpä kirkkorakennuskin voi olla tulvillaan sekä pyhyyttä että elämää. Tiloissa on ollut paikallista toimintaa – useinhan on niin, että seurakunnan tilat ovat seudun toimivimpia kokoontumistiloja. Riitaa se silti herättää. Kirkkorakennuksiin kohdistuvat muutokset ja luopumiset luonnollisesti herättävät tunteita. Rakennuksen pyhyyttä voi miettiä eri kannoilta. Meillä asuintaloksi muutettu kirkko löytyy tiettävästi vain Helsingistä. Sen sijaan vanhoja kirkkoja meillä muutetaan monitoimitiloiksi nyt yhteistyössä Museoviraston kanssa. Seurakuntatilojen myyminen ei ole helppoa etenkään pienillä paikkakunnilla
Kirjansa oppineet teologitkin voisivat ottaa sisälle kammioonsa joskus ihan uutta, eivät vain aina tuoda ulos sitä samaa vanhaa. Mitä uusiakin muotoja saavat silloin usko, toivo ja rakkaus. Uskon, että uuden tulkinnan voi löytää ja se toimii, vaikka muutosvastarinta niin perustavanlaatuiseen uudelleenajatteluun ja siitä seuraaviin muutoksiin teologiassakin on ymmärrettävästi aivan massiivista. Ihmisen todellinen hätä ja käsinkosketeltava paha olo kulminoitui juuri tuona päivänä niin eduskuntatalon rappusilla kuin sen sisäpuolella. Itsemurha on te. Nykytiede on mielestäni vääjäämättömästi osoittanut todeksi sen, että ihmisen, siis sinun ja minun, evolutiivinen kehityshistoria on pitkä, alkupisteen määrittelystä riippuen satojentuhansien tai miljardien vuosien mittainen. Ihmisyydestä, meistä reaalisina tämän päivän olentoina. Mitä on ja mitä tarkoittaa sovituksen sanoma modernille ihmiselle. Tarvitsemme yhteyttä Jumalaan, ymmärrystä hänestä ja Jeesuksesta Kristuksesta, mutta realistisen ihmiskäsityksen pohjalta. Henki voinee kuitenkin ohjata meitä uudistuvaan totuuteen. 28 mielipiteet Oikea ihmiskuva ja päivitetty teologia O len jo pitkään odotellut ajattelevilta ihmisiltä, erityisesti teologeilta, uutta linjausta minua ihmettelyttävään asiaan. Olemme jotakin aivan muuta, vaikka teologia sinnikkäästi pitääkin muinaista myyttiä kaikkien oleellisten oppiensa perustana. Kun koko kansamme kuuli ihmisen tehneen eduskuntatalossa epätoivoisimman teon, minkä ihminen voi koskaan itselleen tehdä, oltiin näitä pylväitä samaan aikaan puhdistamassa. Nämä verenpunaiset eduskuntatalon pylväät taisivat kuitenkin saada aikaan enemmän julkisuutta kuin itse asia, miksi pylväät töhrittiin. Emme siis ole kuutisen tuhatta vuotta sitten täydellisenä paratiisiin luodun viattoman ihmisparin jälkeläisiä, sen joka pian lankesi ja siten söhli perisynnin olemuksensa ytimeksi ja siksi karkotettiin karuun elämään. SEPPO RYTKÖNEN Jyväskylä Olisi korkea aika korjata teologian perusta todellisuuden, ei vanhentuneiden myyttien pohjalle. Ei ole erikseen ”raamatullista” ja reaali-ihmistä. Uskontomme ihmiskäsitys pohjautuu luomisteologiaan ja ajatukseen lankeemuksesta. Ajat sitten virheelliseksi todettu Raamatun historianäkemys on kuitenkin yhä perustana aivan uskomme ja tulkintojemme ytimessä. Mielestäni olisi korkea aika korjata ja rakentaa teologian perusta todellisuuden, ei vanhentuneiden aatteiden ja myyttien pohjalle. Jumalastakin. Sellaisena lajina ja yksilöinä, joilla on voimana ja taakkana fyysisessä ja psyykkisessä olemuksessammekin pitkä vaellus alkeellisemmista olemassaolon ja elämisen muodoista nykyiseen. Miettiä millainen olisi se Raamatun ydinsanoman sisältö ja muoto, joka olisi merkityksellinen tämän päivän ihmiselle ja hänen hengellisille, henkisille ja eettisille tarpeilleen ja haasteilleen. Kyse on kuitenkin yhdestä jakamattomasta todellisuudesta. Mikä antaa aidon motiivin ja voiman elää ihmisiksi ja jopa sen ylittävän kutsumuksen mukaan. Se nousi taas vahvana mieleeni, kun kuuntelin radio-ohjelmaa katolisesta kirkosta ja sen sinnikkäästä vastustuksesta silloin, kun Galileo Galilei aikoinaan löi faktat pöytään maailmankuvan muutoksen välttämättömyydestä. Luonnottomasti ajatellaan, että olisi muka kestävää ja mielekästä eriyttää uskonnon ja tieteen näkemykset perustavanlaatuisesti toisistaan. Niiden mukaisesti sitten rakentuvat tulkinta synnistä, sovituksesta ja pelastuksesta. Kunpa luonnon tärvelemisestä nousisi yhtä suuri kohu kuin näiden pylväiden värjäämisestä lopulta saatiin aikaan. Tarvitsemme ihmistä, ympäristöä ja luontoa kunnioittavia kansamme edustajia Noin vuosi sitten töhrittiin eduskuntatalon pylväät punaisella värillä, muistuttamaan ihmisiä siitä tuhosta mitä turpeenkäyttö ympäristölle aiheuttaa
Kyselyyn vastaaminen vie noin 20 minuuttia. Pääset vastaamaan tutkimukseen oheisesta qr-koodista. Kansalaiset ovat puhuneet ja kertoneet monenmoiset huolensa. Emme saa koskaan vastauksia, ellei ihminen itse jätä viestiä ahdistuksestaan, mikä tuon lopullisen ja todella järkyttävän teon aiheutti. Kansanedustajiemme on viimeinkin aika suunnata katseensa ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Eduskuntatalo ja lähinnä sen portaat ovat olleet vuosikymmeniä erilaisten mielenilmaisujen kohteena. Tutkimukseen vastataan nimettömänä. Annan mielelläni lisätietoja aiheesta. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Nyt yksi tällainen ihminen on poissa. Kaikki henkilöön viittaavat tunnistetiedot poistetaan aineistosta. Me tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat oikeudenmukaisia, vastuullisia ja toisistamme välittäviä. Nouskoon eduskuntatyön ehdottomasti tärkeimmäksi tavoitteeksi inhimillisyys, rakkaus ja toisistamme välittäminen. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 2000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Ihmistä, sen elämää rajoittavien ja rankaisevien säästötoimien aika on ohi. BIRGITTA WULF Mielenterveyshoitaja, Salo. Puhumattakaan hänen läheisilleen jäävästä ikävästä, sanomattomasta kaipuusta ja tuskasta. Me tarvitsemme maamme johtoon ihmisiä, joihin me voimme luottaa, ihmisiä joilla on kyky empatiaan, ihmisiä, jotka näkevät ihmisen hädän ja jotka toimivat heidän hyväkseen. Voit ottaa yhteyttä sähköpostitse parni@student.uef.fi Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Me emme tarvitse valtaapitäviä kansamme edustajia, heidän turhanpäiväisiä lupauksiaan ja loputtomalta tuntuvia leikkauksia ja huononnuksia elinoloihimme. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Kiitän jo etukäteen vastauksista! SIMO PARNI väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopisto kijälleen aina raskas, raju ja lopullinen päätös lopettaa elämä. 29 Onko sinulla mielipide. Me tarvitsemme ihmistä, ympäristöä ja luontoa kunnioittavia kansamme edustajia. Heille on annettava tilaa, heitä on kuultava. Kansanedustajien tärkein tehtävä onkin huolehtia siitä että he itse kuin myös kansalaiset, joiden etuja he ajavat, voivat hyvin. Siellä on laulettu, pidetty puheita, luovutettu useita kansalaisten kansanedustajille allekirjoittamia adresseja. Mika Ijäs Kutsu osallistua tutkimukseen Tervetuloa osallistumaan Itä-Suomen yliopistossa valmisteilla olevaan teologian alan väitöskirjatutkimukseen, joka käsittelee ilon käsitteen merkitystä ja kokemusta suomalaisessa kristillisessä kontekstissa! Tutkimukseen osallistutaan vastaamalla oheiseen webpropol-kyselyyn. Nyt viimeistään olisi kansanedustajiemme aika herätä ja kuulla kansalaistensa sisältä kumpuava todellinen hätä. Ovatko kansanedustajat sitten kuulleet huolemme, se sitten onkin eri juttu. Me tarvitsemme ihmisiä, joiden arvomaailma asettaa ihmisen ja sen hyvinvoinnin keskiöön. Olen puhunut
T. Raamatun luomiskertomuksessa Jumala muovaa ihmisen maan tomusta. Maasta olet sinä tullut ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman. Qr-koodista avautuva harjoitus ohjaa tunnustelemaan hiekkaa, ottamaan sitä käteen ja pysähtymään oman kuolevaisuuden äärelle. teologia Jussi Holopaiselle luomakunta on subjekti, joka ylistää Luojaansa. Mutta entä sen jälkeen. Wrightin, englantilaisen Uuden testamentin tutkijan ja anglikaaniemerituspiispan tulkinnan mukaan taivas ei ole kristittyjen lopullinen määränpää, vaan väliaikainen koti.. Penkin vieressä on astia täynnä hiekkaa. Wrightin teologian valossa hautausmaaluonnon vaalimisen voi nähdä osana Jeesuksen ylösnousemuksesta alkanutta prosessia, jossa Jumalan valtakunta tulee maan päällä niin kuin taivaassa. Hautaan siunaamisessa arkulle piirretään hiekkaristi. N. 30 Elämän kuhinaa kuolleiden puutarhassa luomakunta | N.T. | Kuva: Ari Korkala T amperelaisella Kalevankankaan hautausmaalla, kenkätehtailija Eemil Aaltosen haudan takana on penkki, johon on kiinnitetty qr-koodi
Tämä ei koske ainoastaan ihmisiä vaan koko luomakuntaa: maapalloa, universumia, maapallon pinnalla kihisevää elämää rusokukkajääristä maitovalaisiin, tervaleppälehdoista ja rakkohauruista rusakoihin. Kristityt on kutsuttu rakentamaan Jumalan valtakuntaa yhdessä Jumalan kanssa. Kalevankankaalla hautojen välejä on niitytetty siellä, missä maa ei ole liian rehevää ja missä ruohonleikkurilLänsimainen kulttuuri on opettanut meitä pilkkomaan, jäsentämään ja nimeämään lajeja erikseen, mutta luonnossa on kyse kytkeytyneisyydestä. 31 Kirjassaan Surprised by Hope Wright kirjoittaa, että Jeesuksen ylösnousemus oli alku uudelle maailmalle, jota Kristus hallitsee. Ylösnousemus aloitti prosessin, jossa Jumalan valtakunta tulee maan päällä niin kuin taivaassa. Hän arvioi, että länsimainen kulttuuri on opettanut meitä pilkkomaan, jäsentämään ja nimeämään lajeja erikseen, mutta luonnossa on kyse kytkeytyneisyydestä. Kalevankankaalle aihetta lähtee kanssani ihmettelemään Tampereen seurakuntien hengellisen ohjauksen pappi Jussi Holopainen. Ehkä järjestys, johon Wright viittaa, ei tarkoitakaan kasvien taltuttamista helposti hallittaviin muotoihin ja yhden lajin ryhmiin. Hautausmaan muurin ulkopuolella on alue, jossa museoitujen hautakivien lomassa huojuu niittykasvillisuutta. » Hiekka-astia Emil Aaltosen haudan takana kutsuu pohtimaan oman elämän rajallisuutta. Jussi Holopainen kertoo, että paikassa näkyy Kalevankankaan puutarhureiden ajatus luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta. Ehkä se tarkoittaakin sitä, että tuemme ekosysteemien luontaista toimintaa, vaikka se aluksi näyttäisi meistä turhan rönsyilevältä tai jopa kaoottiselta. Minua kiinnostaa, miltä hautausmaaluonto ja sen vaaliminen näyttää näiden ajatusten valossa. Niittyekosysteemit esimerkiksi houkuttelevat monenlaisia hyönteisiä, lintuja ja nisäkkäitä. Työ huipentuu siihen, että Jumala luo kokonaan uudeksi maailman, jonka hän jo ensimmäisessä luomisessa totesi hyväksi. – Niityssä on huomattavasti enemmän kuhinaa ja elämää kuin sen vieressä olevassa ajetussa nurmikossa, Holopainen sanoo. Mitä moninaisempaa vuorovaikutusta, sitä enemmän kuhinaa. Wrightin mukaan ylösnousemuksen ansiosta ihminen voi täydemmin toteuttaa saamaansa mandaattia, vaalia luomakuntaa ja tuoda järjestystä Jumalan maailmaan. Wrightin näkemyksessä uuden maailman perusta on Kristuksen sovitustyö ja ylösnousemus. Elämän kuhina syntyy eri lajien ja luonnonilmiöiden välisistä vuorovaikutussuhteista. | Kuva: Ari Korkala. Pihoilla ja puutarhoissa järjestyksen perikuva on ollut tasaiseksi ajettu nurmikko. Suomalaisessa kulttuurissa kasvaneelle sana järjestys tuo herkästi mieleen suorat rivistöt, selkeät pinot, tasaiset pinnat sekä hillityn käytöksen. Kalevankankaalla, hautarivien väliin jäävissä kapeissa kaistaleissa, kasvaa kuitenkin siellä täällä apilaa, niittyhumalaa, päivänkakkaraa, mataraa ja kukkivia heiniä
Isompi niitty alue löytyy harjulle perustetun hautausmaan korkeinta kohtaa ympäröiviltä rinteiltä. Niityillä on selkeät rajat. Lahopuu ja kuntta tuovat elämää 2022 valmistuneelle sirottelupaikalle. Puutarhureiden periaatteena on hallittu hoitamattomuus. Oikeudenmukaisuutta ja kauneutta kaivataan sekä ihmisten keskinäisissä että ihmisen ja muun luomakunnan välisissä suhteissa. Surin kaupunkiin palaamista. Kummankaan kohdalla maanpäällistä ja taivaallista todellisuutta ei voi irrottaa toisistaan. Pohjoisreunalla kasvavista ruotsinpihlajista on kevennetty latvat, jotta ne eivät kaadu. Jumalan valtakunnan rakentamisessa Wright painottaa oikeudenmukaisuuden ja kauneuden merkitystä. Joissain kasvaa arinakääpiä. Osa kokonaan poistetuista puista on saanut paikan lahottajahyönteisiä ja -sieniä houkuttelevana maalaho puuna. Lewisin ajatus, että ”taivaallinen” on vain tiheämpää ainetta kuin materiaalinen maailma, jossa elämme nyt. Rajat viestivät hautausmaalla kulkeville, että kyse ei ole välinpitämättömyydestä vaan harkitusta valinnasta. Se on jätetty maahan luovuttamaan ravinteita muille kasveille. Muualla yksittäisiä kuolleita puita on katkaistu ja jätetty pystyyn toteemeiksi. Sain lohtua siitä, että kerran perillä taivaassa kaikki se mitä olen kokenut, on paljon tiiviimpää, hän kertoo. Ajatus lohdutti häntä nuorempana erään vaelluksen päätteeksi. Holopainen näyttää lähistöltä suuren kannon. | Kuva: Ari Korkala teologia Holopaiselle luomakunta ei ole se, vaan sinä, subjekti, joka on yhteydessä Luojaansa.. Eivätkä Kalevankankaan nurmikotkaan ole pelkkää heinää. Pysähdymme ihastelemaan valtavia ruhtinaanpoppeleita. Harmaasiepot sirahtelevat jossain ylempänä. Seassa on piha ratamoa, niittyhumalaa ja voikukkaa, jonka syvät juuret kuohkeuttavat maata ja jonka kukat tarjoavat ruokaa pölyttäjille. Holopaista puhuttelee C.S. Niiden ryhmyisistä kyljistä versoo nuoria oksanalkuja. Ja mitä enemmän erilaisia puu-, hyönteisja lintulajeja, sitä siedettävämpinä pysyvät esimerkiksi hyönteisten aiheuttamat tuhot. Kalevankankaan puutarhurit näkevät vaivaa sen eteen, että hautausmaalta löytyy kaikenikäisiä puita, ja että vanhat puut voivat olla turvallisesti paikoillaan mahdollisimman pitkään. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen, lajien katoamisen, maaperän köyhtymisen ja myrkkyjen runtelemassa maailmassa tarvitaan molempia. – Olin ollut Saamenmaalla, imenyt itseeni tunturien avaruutta ja tullut Jumalan puhuttelemaksi. 32 la olisi muutenkin hankala ajaa
Wright: Surprised by Hope. 33 Betula pendula youngii, lukee koivun runkoon kiinnitetyssä kyltissä. Aivan kuin lehdet liplattaisivat. Kyynelkoivu. Hän uskoo sen olevan yksi syy siihen, miksi ihmiset rauhoittuvat ja elpyvät luonnon keskellä. Holopainen sukeltaa puun alle, silittää riippuvia oksia ja vihreitä kyyneliä muistuttavia lehtiä. – Ehtoollisliturgiassa sanotaan, että koko luomakunta ylistää sinua. Holopainen sanoo ekokriisin kytkeytyvän siihen, millaiseen suhteeseen luomakunnan kanssa varsinkin länsimainen ihminen on kasvanut. Ympärillämme ihmisruumiit, äidit ja isät, sisarukset, ystävät, ukit ja mummit, naapurit, professorit, yhteiskunnalliset vaikuttajat ja he, joiden hautajaisissa lähiomaisena oli pappi tai sosiaalityöntekijä, muuttavat hiljalleen muotoaan. – Pyydän ihmistä ihan vain hengittelemään, katsomaan puun kyyneliä, kuuntelemaan, mitä itse suren, ja kuinka koivu on kumppaninani surussa, hän kertoo. Hänelle itselleen luomakunta ei ole se, vaan sinä, subjekti, joka on yhteydessä Luojaansa. KATRI PURANEN Juttua varten on haastateltu Kalevankankaan hautausmaan työnjohtaja Mari Ryömää. Holopainen kertoo, että luontopyhiinvaelluksilla hänelle on tullut tavaksi murentaa ja kaataa ylijäänyt ehtoollisleipä ja -viini maahan sanoen: ”Sinun puolestasi vuodatettu.” Se merkitsee, että Kristus on antanut henkensä myös ihmisen syntiinlankeemuksesta kärsivän luomakunnan puolesta. Ajattelen hautakivellä poikastaan ruokkivaa västäräkkiä, vanhojen puiden suojissa sirahtelevia harmaasieppoja, niityillä ruokailevia perhosia, kovakuoriaisia ja pinnan alla möyriviä matoja. Paikoilleen jätetty kanto tarjoaa ravintoa ja koteja muille eliöille. Me ihmiset liitymme siihen, mikä jo on, kun koko luomakunta ylistää Luojaansa, Holopainen sanoo. Ajatukseen on vaikuttanut Fransiskus Assisilaisen kokemus muista elollisista veljinä ja sisarina. Hän on esimerkiksi huomannut, että tuskaista surua läpikäyvät ihmiset tulevat hautausmaalle paitsi muistelemaan läheistään, myös siksi, että hautausmaan luonnossa on jotain, mikä kannattelee. Ilmassa leijaa ruhtinaanpoppeleiden lenninhaivenia. Kaikkia täynnä elämää, odottamassa päivää, jolloin luomakunta saa kukoistaa. Holopainen tuo usein ihmisiä koivun oksien suojaan. Wrightin teologiassa uuden maailman perusta on se, että Jeesus sovitti ristillä ihmisten synnit ja voitti kuoleman, joka on seurausta synnistä. | Kuva: Ari Korkala. Ne tuntuvat kädellä keveiltä ja pehmeiltä kuin kissanpoikasen turkki. Maasta sinä olet tullut, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman, kunnes Jeesus Kristus on sinut viimeisenä päivänä herättävä. Muut lähteet: N.T
Sen alkujuuret veivät Pohjois-Amerikan lestadiolaisuuden aikaisempiin jakautumisiin, jotka säteilivät Pohjolaan. Tämän tärkeästä aiheesta huolellisesti ja kiinnostavasti kirjoitetun kirjan jokainen sivu on pippuroitu viittauksilla Raamattuun tai Tunnustuskirjoihin. Rippi Jumalan etsivän rakkauden lahjana. Kirja on muokattu lyhennelmä kirjoittajan laajemmasta omakustanteesta. Kun herätysliike hajosi on onnistunut tietokirja aiheestaan. Lopputuloksena muodostui myös kaksikielinen lestadiolaisuuden suunta rauhansanalaisuus. Emeritusprofessori ja herätysliiketutkija Jouko Talosen uutuuskirja Kun herätysliike hajosi tarkastelee tätä prosessia, jonka tuloksena vanhoillislestadiolaisuuden hajaannuksessa muodostui myös rauhansanalainen lestadiolaisuus. Hajaannus ei Talosen mukaan ollut mikään yksi tapahtuma, vaan monen vuoden prosessi. Kirjassa ei ole lähdeviitteitä, kirjan lopussa kuitenkin lähdeja kirjallisuusluettelo sekä henkilöhakemisto. Oli myös muita eroon vieneitä kehityskulkuja. JUSSI RYTKÖNEN Juuso Mäkinen: Avaintenvalta. Tiedätkö, mistä siinä olisi kysymys. Keskeinen teologinen kiistanaihe oli vanhoillislestadiolaisuuden tiukka seurakuntaoppi. Vanhoillislestadiolaisuuden hajaannus ja Rauhan Sanan ryhmän synty 1932–1935. Rauhansanalaisuuden synty Pippuroituja sivuja ripistä Lukijaa tällainen palvelee suuresti. Kirja käsittelee aihettaan tarkasti havainnoiden. Väyläkirjat 2025. Kirjan sisällöstä antavat kuvaa eräät sen luvut: Sideavain ja päästöavain, Parannuksen palveluksessa, Rippi, Miksi ripittäytyä ja Seurakunta etsivän rakkauden organismina. Avaintenvalta ottaa kantaa myös kirkkokuriin, josta niin ikään sangen harvoin kukaan mitään kirjoittaa. JUSSI RYTKÖNEN. Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta 2025. Se on myös välttämätöntä luettavaa jokaiselle, joka pyrkii hahmottamaan lestadiolaisen herätysliikkeemme kehitystä ja koko kuvaa tänään. Rippiin liittyy myös parannus. Lestadiolaisen herätysliikkeen viimeinen suuri jako tapahtui 1930-luvulla. Jakautuminen sinetöityi SRK:n Oulun vuosikokouksessa 1934. Talosen tietokirja käsittelee kolmea kokonaisuutta, jotka ovat hajaannuksen tausta (1900–1931), hajaannuksen tapahtuminen (1932–1935) ja sen jälkikaiut (1936–1952). Ripin historiaa, teologiaa, käytäntöjä ja muita yhteyksiä kirkon elämään avaa ja selittää Lähetyshiippakunnan pastori Juuso Mäkinen uutuuskirjassaan Avaintenvalta. 168 sivua. Jos jumalanpalveluksen yleistä rippiä ei lasketa, milloin kävit viimeksi ripillä. Talonen luonnehtii asiaa näin: ”Prosessissa oli mukana keinotekoista dogmaattista akrobatiaa ja uskonnollisia kuperkeikkoja, vaikka monien tavoite ja pyrkimys sovinnosta oli epäilemättä vilpitön ja aito.” Kirjan runsas ja osin ainutlaatuiseksi luonnehdittava mustavalkoinen kuvitus antaa onnistuneesti tekstille lisäarvoa. Kirja huomauttaa tätä nykyä harvinaisella tavalla, että ”sinun on tehtävä parannus, ei vain paperilla vaan oikeassa elämässäsi, jotta Jumala vanhurskauttaisi sinut jumalattomuudestasi ja sinä pelastuisit”. 1945–1946 yritettiin vielä vanhoillislestadiolaisuuden ja Rauhan Sanan suunnan välille yhteisissä kokouksissa sovintoa, mutta turhaan. 192 sivua. 34 teologia | kirjat | Jouko Talonen: Kun herätysliike hajosi
Sveitsiläisen Johannes Hoferin 1600-luvulla lanseeraama käsite viittaa kreikan sanoihin kotiinpaluu (nostos) ja tuska (algos). Joskus perustelemattoman nostalgian vangiksi jääminen voi toimia jarruna hyvälle kehitykselle ja jopa vääristää perinnettä. Koska hengellinen nostalgia vääristää maailmankuvaani ja toimii esteenä uusille oivalluksille. ”Tää kaipuuni menneeseen aikaan / mua piiskaa ja kasvoille lyö”, tulkitsee Hector laulussaan Nostalgia. Mutta nyt kun maailmaa katsoo, tuntuu, että nostalgia voi merkitä myös vaarallista takapakkia. Kristitylle, joka on kutsuttu rakentamaan uutta maailmaa ja seuraamaan Jeesusta, ei menneen liepeissä roikkuminen ole välttämättä hengellisesti tervehenkisin tila. Historiallinen nostalgia ja siihen kytkeytyvä kotiinpaluun ajatus voi toki myös leikata aikaa ja luoda uutta: Luther halusi palata lähteille ja olihan koko renessanssin polttoaineena kaipuu antiikkiin. Nostalgiassa on kuitenkin riskinsä. Ainakin tässä kohdin nostalgia on selvästi turvallisuushakuista. Voiko nostalgiaan sairastua. Kuten Jesaja julistaa: ”Älkää enää menneitä muistelko, älkää muinaisia miettikö! Katso: Minä luon uutta.” Kuinka voisin tunnistaa, koska nostalgiani on tervettä, koska patologista. Minulle nostalgia on myös hengellinen perustunne. Uskon, että monen suomalaisen hengellisyys nivoutuu nostalgiaan. Purjeena perinne, kirjoitti arkkipiispa emeritus John Vikström aikoinaan. kolumni Mutta nyt kun maailmaa katsoo, tuntuu, että nostalgia voi merkitä myös vaarallista takapakkia.. S yys on nostalgian aikaa. Monet tuntuvat haikailevan lintukotoa, jota ei koskaan ollutkaan. Kristinusko tuo mieleen nuoruuden rippikoulun, lapsuuden iltarukouksen, mummon opettaman virren ja enkelin, joka maalauksessa suojaa rämän sillan yli taivaltavia lapsia. Kirjat avaavat ikkunoita kadotettuihin maailmoihin. No, ehkäpä tässä syysiltoina ehdin tutkia suhdettani nostalgiaan Olavien parissa, Karesta lukien ja Virtaa kuunnellen. Voiko hengellisyys jäädä sen vangiksi. Ollapa Rudolf Koivun postikortissa tai Suomen Paviljongissa Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Menneisiin aikoihin uppoutuminen viehättää, kaipaus kiehtoo. Jotkut kaipaavat 1950-lukulaista maailmaa selkeämpine rajoineen, ja monessa mielessä ahtaampine muotteineen. Perinne ja sen rikkauden hengittäminen on tasapainoisen uskonelämän jakkaran yksi tärkeä tukijalka. Historiallinen ja kulttuurillinen nostalgia on aivan oma lukunsa. 35 Olen sairastunut nostalgiaan Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Henkilökohtaisesti se on ikävää lapsen kirkkaaseen uskoon, historiallisesti kaipuuta paratiisilliseen alkutilaan, koti-ikävää synnittömään yhteyteen Kaikkivaltiaan kanssa. Perinne kuitenkin elää: se tutkii itseään ja uusiutuu, kaapii karstat pois. Henkilökohtainen nostalgia voi taata yhteyttä sisäiseen lapseen ja lapsen uskoon, mutta historiallis-kulttuurillinen nostalgia voi puolestaan koitua painolastiksi. Voiko nostalgia olla kahle ajattelulle uskonelämässä
– Eikö piispoilla ja kapituleilla ole muuta tekemistä, kuin rajoittaa uskonelämää. Hänestä on surullista, että ehtoollisen armonväline ja Jumalan sanan opetus haluttaisiin kieltää. – Toivomme edelleen, että piispat tarkistaisivat kantaansa ja tekisivät tässä avioliittoasiassa parannuksen. – Vanhoillislestadiolaiset ja körtit ovat pysyneet poissa, mutta muille herätysliikkeille STI on ollut merkittävin yhteinen ponnistus, mitä on saatu aikaan. Osa on kirkosta jo lähtenyt, osa on liipaisimella ja osa ei meinaakaan lähteä. Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen kertoo, että järjestöjä yhdistää selkeästi huoli ja hätä yhteisestä kirkosta ja siitä, minne se on menossa. Jos se taas on liberalisoitunut ja Raamattuun ei uskota Jumalan sanana, ei sinne tee mieli nuoria edes rohkaista. Varsinkin uuspietismi tai viidesläisyys, ja toisaalta hyvin tunnustuksellinen evankelisuus ovat olleet teologisesti erilaisia. Kyse on vakavasta asiasta, ehdottomasti pelastuskysymyksestä. Tilaa me toivomme ja sitä, että meidän hengellisyyttämme kunnioitettaisiin. Tämä on johtanut pappisvihkimyksen pyytämiseen Inkerin kirkosta ja muualtakin. – Minulla ja järjestöillä ei ole tarvetta kehitellä mitään uutta ja ihmeellistä. Paljon kysellään, miksei mitään tapahdu ja mitä pitäisi tehdä. Kotimaa selvitti missä mennään. Räsänen pohtii, että se on mahdollista. Seurauksena on ollut uusia kiistoja kirkon kanssa. Samalla hän muistuttaa, että järjestöt eivät kuulu kirkkoon, vaan yksilöt. – Ja että kirkko itse pysyisi katekismus-luterilaisuudessa. Suomen Raamattuopiston säätiön toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen on yksi monista järjestöjohtajista, jotka viittaavat yhteistyön varhaisena sylttytehtaana Suomen Teologisen Instituutin (STI) kohtaamisiin. Toki jokainen päättää itse, emmekä me tiedä, missä kaikki käyvät. Onko niissä kasvavalla sukupolvella enää erityistä suhdetta omiin kirkon paikallisseurakuntiin. Oma mielenkiintoinen kuvionsa herätysliikejärjestöjen uudessa lähentymisessä on niiden teologinen moninaisuus. Kyse on siis Raamatun ja kirkon opin tulkinnasta. KOT_250903_36.indd 36 KOT_250903_36.indd 36 25.8.2025 16.43.20 25.8.2025 16.43.20 37 J o useiden vuosien ajan on monien herätysliikepohjaisten järjestöjen ja virallisen kirkon johdon välinen jännite kiristynyt. Kansanlähetys kuuluu niihin järjestöihin, jotka ylläpitävät jumalanpalvelusyhteisöjä. Taustalla ovat lähinnä virkaja avioliittokysymykset. Viidesläisyydessä taas luterilaisuuden aarteita on Vartiaisen mielestä ruvettu arvostamaan entistä enemmän. Onko edessä yhteistyötä, jakaantumista tai jopa uuden kirkon perustaminen. Muut ovat vain potentiaalisia uhkia, Vartiainen suree. – Viidesläisyydessä on iso muutos, että yhä useammin Jumalan lahjat ajatellaan lahjoitettavan kasteessa. Hän toteaa STI:n muodostuneen herätysliikkeiden neuvonpidon, keskinäisen jakamisen ja konsultaation paikaksi. Kirkon johdon näkökulmasta järjestöt ovat rikkoneet kirkon päätöksiä vastaan. – Kovasti ihmisten kesken kyllä käydään erilaisia keskusteluja ja kaikki vaihtoehdot näyttävät olevan pöydällä. Ja että kirkko itse pysyisi katekismus-luterilaisuudessa. Ei herätysliikkeet Eikö piispoilla ja kapituleilla ole muuta tekemistä, kuin rajoittaa uskonelämää. Juhana Tarvainen työskentelee Sleyn kotimaantyön johtajana. Myös hän viittaa järjestöjen yhteistyöhakuisuudessa niihin kontakteihin, joita STI:ssä on syntynyt. Uskoontulo on nyt laillinen termi myös Sleyn puolella. Huoli on yhteinen ja se meitä yhdistää. Jopa uudesta kirkosta on kuiskuteltu. – Jos paikallisseurakunnassa on hyvä tunnustuksellinen opetus, on hyvä, jos nuoret sinne kotiutuvat. – Siellä on jo yli kymmenen vuoden ajan ollut yhteisiä koulutuspäiviä. Vartiainen pohdiskelee myös jumalanpalvelusyhteisöjen asemaa. Jos suhde kirkkoon edelleen vaikeutuu, syntyykö järjestöjen kesken uusi kirkko. TEKSTI | JUSSI RYTKÖNEN – KUVAT | ANTTI RINTALA Lauri Vartiainen toivoo, että järjestöt saisivat tilaa ja niiden hengellisyyttä kunnioitettaisiin. – Kehitystä on tapahtunut molemmin puolin. Itse ajattelen myös, että Sleystä on tullut vahvemmin herätyskristillistä. Suvaitsevaisuus on poissa, kun he saivat vallan. Siksi entistä vähemmän siltä odottaa mitään sen kummempaa. Järjestöjen kirkkosuhde on Vartiaisen mukaan tällä hetkellä yleisesti ottaen jännitteisempi kuin ennen. Samalla järjestö odottaa selkeää linjausta. Naispappien kanssa yhteistyöstä kieltäytyviä teologeja ei enää vihitä papeiksi. Kirkon johdon ilmapiiri on hänestä muuttunut entistä rajoittavammaksi. Kansanlähetyksessä päätöksiä ei ole vielä tehty. 36 36 Yhteinen paine ajaa herätysliikejärjestöjä yhteisrintamaan Oppositioasema kirkon virkaja avioliittolinjauksiin on lähentänyt herätysliikkeitä. » KOT_250903_36.indd 37 KOT_250903_36.indd 37 25.8.2025 16.43.21 25.8.2025 16.43.21. Tämä on houkutellut järjestöjä lisääntyvään keskinäiseen yhteistyöhön. Mitä järjestöt sitten voisivat yhdessä tehdä enemmän. – Kirkolta on tullut potkuja ja rajoituksia. Järjestöissä taas on koettu, että niiden elintila kirkossa kapenee. Ja miten nopeasti nuorista uudistajista onkin tullut pykäliä ja kurinpitoa korostavia virkahenkilöitä
Samalla järjestö odottaa selkeää linjausta. Järjestöissä taas on koettu, että niiden elintila kirkossa kapenee. Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen kertoo, että järjestöjä yhdistää selkeästi huoli ja hätä yhteisestä kirkosta ja siitä, minne se on menossa. Samalla hän muistuttaa, että järjestöt eivät kuulu kirkkoon, vaan yksilöt. Mitä järjestöt sitten voisivat yhdessä tehdä enemmän. Jos se taas on liberalisoitunut ja Raamattuun ei uskota Jumalan sanana, ei sinne tee mieli nuoria edes rohkaista. Kirkon johdon näkökulmasta järjestöt ovat rikkoneet kirkon päätöksiä vastaan. Hän toteaa STI:n muodostuneen herätysliikkeiden neuvonpidon, keskinäisen jakamisen ja konsultaation paikaksi. KOT_250903_36.indd 36 KOT_250903_36.indd 36 25.8.2025 16.43.20 25.8.2025 16.43.20 37 J o useiden vuosien ajan on monien herätysliikepohjaisten järjestöjen ja virallisen kirkon johdon välinen jännite kiristynyt. Kyse on vakavasta asiasta, ehdottomasti pelastuskysymyksestä. » KOT_250903_36.indd 37 KOT_250903_36.indd 37 25.8.2025 16.43.21 25.8.2025 16.43.21. Siksi entistä vähemmän siltä odottaa mitään sen kummempaa. Tilaa me toivomme ja sitä, että meidän hengellisyyttämme kunnioitettaisiin. Vartiainen pohdiskelee myös jumalanpalvelusyhteisöjen asemaa. Hänestä on surullista, että ehtoollisen armonväline ja Jumalan sanan opetus haluttaisiin kieltää. Kansanlähetyksessä päätöksiä ei ole vielä tehty. Ei herätysliikkeet Eikö piispoilla ja kapituleilla ole muuta tekemistä, kuin rajoittaa uskonelämää. – Ja että kirkko itse pysyisi katekismus-luterilaisuudessa. Taustalla ovat lähinnä virkaja avioliittokysymykset. Huoli on yhteinen ja se meitä yhdistää. – Kirkolta on tullut potkuja ja rajoituksia. Osa on kirkosta jo lähtenyt, osa on liipaisimella ja osa ei meinaakaan lähteä. Viidesläisyydessä taas luterilaisuuden aarteita on Vartiaisen mielestä ruvettu arvostamaan entistä enemmän. – Kehitystä on tapahtunut molemmin puolin. – Kovasti ihmisten kesken kyllä käydään erilaisia keskusteluja ja kaikki vaihtoehdot näyttävät olevan pöydällä. – Eikö piispoilla ja kapituleilla ole muuta tekemistä, kuin rajoittaa uskonelämää. Räsänen pohtii, että se on mahdollista. Muut ovat vain potentiaalisia uhkia, Vartiainen suree. 37 36 Yhteinen paine ajaa herätysliikejärjestöjä yhteisrintamaan Oppositioasema kirkon virkaja avioliittolinjauksiin on lähentänyt herätysliikkeitä. Kyse on siis Raamatun ja kirkon opin tulkinnasta. – Jos paikallisseurakunnassa on hyvä tunnustuksellinen opetus, on hyvä, jos nuoret sinne kotiutuvat. Kotimaa selvitti missä mennään. Jos suhde kirkkoon edelleen vaikeutuu, syntyykö järjestöjen kesken uusi kirkko. Tämä on johtanut pappisvihkimyksen pyytämiseen Inkerin kirkosta ja muualtakin. – Vanhoillislestadiolaiset ja körtit ovat pysyneet poissa, mutta muille herätysliikkeille STI on ollut merkittävin yhteinen ponnistus, mitä on saatu aikaan. – Toivomme edelleen, että piispat tarkistaisivat kantaansa ja tekisivät tässä avioliittoasiassa parannuksen. Varsinkin uuspietismi tai viidesläisyys, ja toisaalta hyvin tunnustuksellinen evankelisuus ovat olleet teologisesti erilaisia. Oma mielenkiintoinen kuvionsa herätysliikejärjestöjen uudessa lähentymisessä on niiden teologinen moninaisuus. Naispappien kanssa yhteistyöstä kieltäytyviä teologeja ei enää vihitä papeiksi. Kansanlähetys kuuluu niihin järjestöihin, jotka ylläpitävät jumalanpalvelusyhteisöjä. Järjestöjen kirkkosuhde on Vartiaisen mukaan tällä hetkellä yleisesti ottaen jännitteisempi kuin ennen. – Siellä on jo yli kymmenen vuoden ajan ollut yhteisiä koulutuspäiviä. Suvaitsevaisuus on poissa, kun he saivat vallan. – Minulla ja järjestöillä ei ole tarvetta kehitellä mitään uutta ja ihmeellistä. Kirkon johdon ilmapiiri on hänestä muuttunut entistä rajoittavammaksi. Ja että kirkko itse pysyisi katekismus-luterilaisuudessa. – Viidesläisyydessä on iso muutos, että yhä useammin Jumalan lahjat ajatellaan lahjoitettavan kasteessa. Paljon kysellään, miksei mitään tapahdu ja mitä pitäisi tehdä. Myös hän viittaa järjestöjen yhteistyöhakuisuudessa niihin kontakteihin, joita STI:ssä on syntynyt. Seurauksena on ollut uusia kiistoja kirkon kanssa. Toki jokainen päättää itse, emmekä me tiedä, missä kaikki käyvät. Uskoontulo on nyt laillinen termi myös Sleyn puolella. Suomen Raamattuopiston säätiön toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen on yksi monista järjestöjohtajista, jotka viittaavat yhteistyön varhaisena sylttytehtaana Suomen Teologisen Instituutin (STI) kohtaamisiin. Tämä on houkutellut järjestöjä lisääntyvään keskinäiseen yhteistyöhön. Juhana Tarvainen työskentelee Sleyn kotimaantyön johtajana. Ja miten nopeasti nuorista uudistajista onkin tullut pykäliä ja kurinpitoa korostavia virkahenkilöitä. Itse ajattelen myös, että Sleystä on tullut vahvemmin herätyskristillistä. Onko niissä kasvavalla sukupolvella enää erityistä suhdetta omiin kirkon paikallisseurakuntiin. Onko edessä yhteistyötä, jakaantumista tai jopa uuden kirkon perustaminen. Jopa uudesta kirkosta on kuiskuteltu. TEKSTI | JUSSI RYTKÖNEN – KUVAT | ANTTI RINTALA Lauri Vartiainen toivoo, että järjestöt saisivat tilaa ja niiden hengellisyyttä kunnioitettaisiin
Hän kertoo itse havainneensa jäsenjärjestöjen suhteissa 20 vuoden aikana suuren muutoksen. Ja joukossa on myös Lähetyshiippakuntaan pettyneitä. herätysliikkeet Osa on kirkosta jo lähtenyt, osa on liipaisimella ja osa ei meinaakaan lähteä. – Eivät nekään ole erillään katolisesta kirkosta. Samoin herätysliikkeet ovat osa kirkkoa, eivätkä niiden messut ole paikallisseurakunnilta pois. – On tehtävä työtä, että hengellistä kuilua näiden välillä ei pääse syntymään. Mutta me olemme kyllä kovin lukkiutuneita nykytilanteeseen. – Jäsenjärjestöjensä yhteistyöelimenä toimiminen on suorastaan jo vuonna 1987 perustetun STI:n dna:ssa, Haverinen sanoo. KOT_250903_36.indd 39 KOT_250903_36.indd 39 25.8.2025 16.43.32 25.8.2025 16.43.32. Nieminen on ollut kirkolliskokousedustaja. Ruotsinkielisen rauhansanalaisen lestadiolaisen järjestön LFF:n (Laestadianernas Fridsföreningars Förbund) toiminnanjohtaja Stig-Erik Enkvist viittaa hänkin Suomen Teologiseen Instituuttiin. Me pysymme kirkossa kaikesta huolimatta niin kauan, kun pois ajetaan. Tarvainen korostaa kirkon jäsenyyden ohessa myös paikallisseurakuntien roolia yhteistyökumppanina asioissa, joihin järjestöillä ei ole resursseja. Hän viittaa myös siihen, että yhteisöt ovat hieman kuin katolisen kirkon sääntökunnat. Tarvainen pitää kysymystä ainakin osittain aiheellisena. Myös kirkkopolitiikasta ja suhteesta kirkkoon on keskusteltu kokouksissa paljon. Mikäli järjestökenttä yhteisten uhkien edessä tiivistyy, on Tarvaisenkin mukaan tiedostettava erot ja taustat. – Isoissa linjakysymyksissä saamme yhdessä äänemme paremmin kuuluville. Tuntevatko uudet polvet yhteisöissä ja paikallisseurakunnissa enää toisiaan. – Tiedän, että herätysliikekentässä on myös sellaista innokkuutta, että yhdessä perustettaisiin kirkko. Yhteistyötä ei ole paljon, mutta kouluja avioliittokysymyksissä olemme löytäneet toisemme. Haverinen muistuttaa myös järjestöjen organisaatioiden erilaisuudesta. Johtavatko teologia ja kirkkopolitiikka yhteisöissä joskus siihen, että kirkosta irrottaisiin. Väkimäärä on lisääntynyt. – Kaikki eivät ole mitään kantakirjaevankelisia. Tämäkin vaikuttaa yhteistyön luonteeseen. Mutta teologiset muutoksen tuulet ovat puhaltaneet. – Mitään oppikeskusteluja ei ole käyty. Vastaavasti evankelisuudessa esimerkiksi puhe armolahjoista on Tarvaisen mukaan lisääntynyt. Hän toteaa, että evankelinen liike ei ole ollut pietistinen, kuten viidesläiset liikkeet. – Jos jonkun hengellinen koti on siellä, on se meistä vain hieno juttu. Se jakautui vuonna 2016 kahtia. Mutta viidesläiset ovat muuttuneet evankelisemmiksi, kasteen armoa korostetaan ja koko maailman autuus ei ole enää vierasta. Haverisen mukaan osuutta järjestöjen lähentymisessä on silläkin, että nykyiset johtajat ovat tunteneet toisiaan STI:n kautta jo opiskelijoina. Kirkon yhteyteen jääneen Esikoiset ry:n tiedotusvastaava Eero Nieminen toteaa, että muiden herätysliikeja lähetysjärjestöjen kanssa on entistä enemmän yhteisiä näköaloja. – Osa tekee vain sisälähetystä, osa ulkolähetystä, osa molempia. » KOT_250903_36.indd 38 KOT_250903_36.indd 38 25.8.2025 16.43.31 25.8.2025 16.43.31 39 Niilo Räsänen kertoo Kansanlähetyksessä tunnettavan huolta kirkon kehityksestä. Kirkon linjaukset kuitenkin huolestuttavat. Nämä ovat kokemusperäisiä asioita. Tuleeko aika, että herätysliike harkitsisi kirkosta lähtemistä. Myös Sleyn jumalanpalvelusyhteisöt ovat Tarvaisen mukaan osa globaalia ilmiötä. Ihmisiä on tullut paikallisseurakunnista ja vapaista suunnista. – Niiden johtajat ovat tavanneet toisiaan hallituksessa kohta 40 vuoden ajan. Varsin tiukkoja puheenvuoroja kirkon linjanvedoista on viime vuosina kuultu myös esikoislestadiolaisesta herätysliikkeestä. Kilpailutilannetta paikallisseurakuntien kanssa ei Tarvaisen mukaan ole. Tarvaisen mukaan kirkon jäseninä on pysyttävä. Yhteisöissä menee Tarvaisen mukaan hyvin. 38 38 millään järjestöllä rahkeet enää riitä yksin sellaiseen. Yhteistyö seurakuntien kanssa siis pelaa. Puhetta ratkaisukristillisyydestä en ole enää toviin kuullut viidesläisyydessä. Suomen Teologisen Instituutin johtaja Soili Haverinen vahvistaa STI:n suuren merkityksen yhteistyön kehtona. Kontakteja ja suhteita eri herätysliikkeisiin on syntynyt Turussakin. Niemisen mukaan esikoiset saavat käyttöönsä seurakuntien tiloja. – Vertaistuki järjestöissä on toimivaa. – Jos paikallisseurakunnassa on hyvä tunnustuksellinen opetus, on hyvä, jos nuoret sinne kotiutuvat. Tarvainenkin huomauttaa, että järjestöissä koetaan kirkollisen kentän paine ja yhteiskunnan muutos samankaltaisesti. – Aiemmin oltiin poteroissa
Yhteisöissä menee Tarvaisen mukaan hyvin. – Osa tekee vain sisälähetystä, osa ulkolähetystä, osa molempia. Kontakteja ja suhteita eri herätysliikkeisiin on syntynyt Turussakin. Puhetta ratkaisukristillisyydestä en ole enää toviin kuullut viidesläisyydessä. Mutta me olemme kyllä kovin lukkiutuneita nykytilanteeseen. Haverisen mukaan osuutta järjestöjen lähentymisessä on silläkin, että nykyiset johtajat ovat tunteneet toisiaan STI:n kautta jo opiskelijoina. herätysliikkeet Osa on kirkosta jo lähtenyt, osa on liipaisimella ja osa ei meinaakaan lähteä. Mutta viidesläiset ovat muuttuneet evankelisemmiksi, kasteen armoa korostetaan ja koko maailman autuus ei ole enää vierasta. Suomen Teologisen Instituutin johtaja Soili Haverinen vahvistaa STI:n suuren merkityksen yhteistyön kehtona. Nieminen on ollut kirkolliskokousedustaja. – Aiemmin oltiin poteroissa. KOT_250903_36.indd 39 KOT_250903_36.indd 39 25.8.2025 16.43.32 25.8.2025 16.43.32. Hän viittaa myös siihen, että yhteisöt ovat hieman kuin katolisen kirkon sääntökunnat. Me pysymme kirkossa kaikesta huolimatta niin kauan, kun pois ajetaan. – Tiedän, että herätysliikekentässä on myös sellaista innokkuutta, että yhdessä perustettaisiin kirkko. Nämä ovat kokemusperäisiä asioita. Tarvainen korostaa kirkon jäsenyyden ohessa myös paikallisseurakuntien roolia yhteistyökumppanina asioissa, joihin järjestöillä ei ole resursseja. Hän toteaa, että evankelinen liike ei ole ollut pietistinen, kuten viidesläiset liikkeet. Ruotsinkielisen rauhansanalaisen lestadiolaisen järjestön LFF:n (Laestadianernas Fridsföreningars Förbund) toiminnanjohtaja Stig-Erik Enkvist viittaa hänkin Suomen Teologiseen Instituuttiin. – Mitään oppikeskusteluja ei ole käyty. – Isoissa linjakysymyksissä saamme yhdessä äänemme paremmin kuuluville. Kirkon linjaukset kuitenkin huolestuttavat. Se jakautui vuonna 2016 kahtia. Yhteistyötä ei ole paljon, mutta kouluja avioliittokysymyksissä olemme löytäneet toisemme. Mutta teologiset muutoksen tuulet ovat puhaltaneet. Myös Sleyn jumalanpalvelusyhteisöt ovat Tarvaisen mukaan osa globaalia ilmiötä. Johtavatko teologia ja kirkkopolitiikka yhteisöissä joskus siihen, että kirkosta irrottaisiin. Kilpailutilannetta paikallisseurakuntien kanssa ei Tarvaisen mukaan ole. Ja joukossa on myös Lähetyshiippakuntaan pettyneitä. Tuntevatko uudet polvet yhteisöissä ja paikallisseurakunnissa enää toisiaan. 39 38 millään järjestöllä rahkeet enää riitä yksin sellaiseen. Yhteistyö seurakuntien kanssa siis pelaa. Samoin herätysliikkeet ovat osa kirkkoa, eivätkä niiden messut ole paikallisseurakunnilta pois. – Jäsenjärjestöjensä yhteistyöelimenä toimiminen on suorastaan jo vuonna 1987 perustetun STI:n dna:ssa, Haverinen sanoo. – Jos jonkun hengellinen koti on siellä, on se meistä vain hieno juttu. Kirkon yhteyteen jääneen Esikoiset ry:n tiedotusvastaava Eero Nieminen toteaa, että muiden herätysliikeja lähetysjärjestöjen kanssa on entistä enemmän yhteisiä näköaloja. Tarvaisen mukaan kirkon jäseninä on pysyttävä. Tarvainen pitää kysymystä ainakin osittain aiheellisena. Hän kertoo itse havainneensa jäsenjärjestöjen suhteissa 20 vuoden aikana suuren muutoksen. Haverinen muistuttaa myös järjestöjen organisaatioiden erilaisuudesta. Myös kirkkopolitiikasta ja suhteesta kirkkoon on keskusteltu kokouksissa paljon. – Vertaistuki järjestöissä on toimivaa. Niemisen mukaan esikoiset saavat käyttöönsä seurakuntien tiloja. Väkimäärä on lisääntynyt. Mikäli järjestökenttä yhteisten uhkien edessä tiivistyy, on Tarvaisenkin mukaan tiedostettava erot ja taustat. – Kaikki eivät ole mitään kantakirjaevankelisia. Vastaavasti evankelisuudessa esimerkiksi puhe armolahjoista on Tarvaisen mukaan lisääntynyt. – Eivät nekään ole erillään katolisesta kirkosta. Tämäkin vaikuttaa yhteistyön luonteeseen. – Jos paikallisseurakunnassa on hyvä tunnustuksellinen opetus, on hyvä, jos nuoret sinne kotiutuvat. Tarvainenkin huomauttaa, että järjestöissä koetaan kirkollisen kentän paine ja yhteiskunnan muutos samankaltaisesti. » KOT_250903_36.indd 38 KOT_250903_36.indd 38 25.8.2025 16.43.31 25.8.2025 16.43.31 39 Niilo Räsänen kertoo Kansanlähetyksessä tunnettavan huolta kirkon kehityksestä. – Niiden johtajat ovat tavanneet toisiaan hallituksessa kohta 40 vuoden ajan. Tuleeko aika, että herätysliike harkitsisi kirkosta lähtemistä. Ihmisiä on tullut paikallisseurakunnista ja vapaista suunnista. Varsin tiukkoja puheenvuoroja kirkon linjanvedoista on viime vuosina kuultu myös esikoislestadiolaisesta herätysliikkeestä. – On tehtävä työtä, että hengellistä kuilua näiden välillä ei pääse syntymään
Teologinen kynnys sille on korkea ja kokemusperäisesti se on Suomessa myös hyvin kivinen tie. Se on surullista. Herätysliike on Enkvistin mukaan hengellisessä muutoksessa. – Jäsenyys kirkossa on jokaisen yksilön oma asia. Minun on tätä mahdotonta ymmärtää. Aika kuitenkin muuttuu nopeasti. Koska LFF tarvitsee rukoushuonetoimintaan uusia pappeja, on sen saarnaajia vihitty papeiksi Inkerin kirkossa. – Tästä liikkeessämme ollaan lähes yksimielisiä. Tai tilan saamisen ehtona voi olla naispapin hyväksyminen papiksi. Eikä tuomiokapituleissa ehkä oikein tiedetä, mitä se on. Mutta yhteinen paine ajaa niitä silti yhteistyöhön ja -esiintymiseen. KOT_250903_36.indd 40 KOT_250903_36.indd 40 25.8.2025 16.43.41 25.8.2025 16.43.41. Eikä tuomiokapituleissa ehkä oikein tiedetä, mitä se on. – Herätysliikkeet ovat osa kirkkoa, eivätkä niiden messut ole paikallisseurakunnilta pois. – Katolinen kirkko voi saada käyttöönsä Lohjalla kirkon, mutta meiltä kirkkojen ovet suljetaan. KOT_250903_36.indd 41 KOT_250903_36.indd 41 25.8.2025 16.43.44 25.8.2025 16.43.44 40 Juhana Tarvaisen mukaan kirkon jäsenenä on pysyttävä. JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Jotakin uutta kirkossa on nyt liikkeellä. Järjestöjen lähentymisessä vaikuttaa olevan toistaiseksi vain vähän konkretiaa. Kirkon kehitys on Enkvistin mukaan surullista. Olen itsekin Inkerin kirkon pappisdiakoni ja kastanut useita lapsia. Enkvistin mukaan pappeja ollaan hätätilanteessa valmiita vihkimään jopa itse. – Se on luterilaistunut. Se voi olla kirkon paikallisseurakunta, uusi kirkko tai uusia kirkkoja, muu kirkko – tai vain erilaisia vapaita luterilaisia tai yhteiskristillisiä yhteisöjä, joissa olo tuntuu ravitsevalta ja turvalliselta. Nuoret, paikallisseurakunta-ajattelusta irronneet luterilaisten kristittyjen polvet Suomessa eivät enää tuijota rajoihin, vaan siirtyvät vanhempiaan helpommin erilaisten yhteisöjen, seuraja kirkkokuntienkin rajojen yli. Sellainen haastaa luterilaista kirkko-oppia. Missä heidän hengellinen kotisatamansa on oleva. Mutta jakautuminen on jo todellisuutta: etäisyys paikallisseurakuntiin kasvaa ja osa herätysliikeväestä on käytännössä jo lähtemässä. Yksi tie eteenpäin voisi tietysti olla, että järjestöissä taivuttaisiin kirkon linjauksiin – tai pitäisikö kirkon moniäänisyyttä ongelmakysymyksissä vain aidosti suvaita. 40 41 – LFF liittyi siihen vuonna 2017. Uuden kirkon perustamiselle ei silti juuri ole ääneen lausuttua kannatusta. Ymmärrämme nykyisin entistä paremmin, mitä sakramentit kristitylle tarkoittavat. herätysliikkeet Jotain uutta on liikkeellä Katolinen kirkko voi saada käyttöönsä Lohjalla kirkon, mutta meiltä kirkkojen ovet suljetaan. Ehkä siksikin etsimme yhteyttä muiden liikkeiden kanssa. Joka tapauksessa: jotakin uutta kirkossa on nyt liikkeellä. Yhteistyö muiden kanssa on otettu positiivisesti vastaan. LFF on muiden konservatiivisten liikkeiden tavoin törmännyt siihen, että ”omia” pappeja ei enää vihitä kirkossa. Jumalanpalvelusyhteisöjen Kirkkokansa-yhteisö on vain yksi ajan merkki. – Olemme toisten järjestöjen kanssa ajatelleet, että samassa veneessä ollaan. Ajatus luterilaisen kansankirkon ykseydestä on teologisesti oikein, edistettävä ja kaunis. Ja mikä on itse kirkon asema parin vuosikymmenen kuluttua. Mutta kirkon linjauksien tie saattaa joskus tarkoittaa, että meillä ei ole tulevaisuutta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Seurakuntien tilojen saaminen esimerkiksi Helsingissä on Enkvistin mukaan vaikeaa. Tunnustus on meille yhteinen ja yhdessä olemme vahvempia
41 41 – LFF liittyi siihen vuonna 2017. Uuden kirkon perustamiselle ei silti juuri ole ääneen lausuttua kannatusta. Ymmärrämme nykyisin entistä paremmin, mitä sakramentit kristitylle tarkoittavat. – Herätysliikkeet ovat osa kirkkoa, eivätkä niiden messut ole paikallisseurakunnilta pois. Aika kuitenkin muuttuu nopeasti. Mutta jakautuminen on jo todellisuutta: etäisyys paikallisseurakuntiin kasvaa ja osa herätysliikeväestä on käytännössä jo lähtemässä. Joka tapauksessa: jotakin uutta kirkossa on nyt liikkeellä. Ja mikä on itse kirkon asema parin vuosikymmenen kuluttua. Herätysliike on Enkvistin mukaan hengellisessä muutoksessa. Tai tilan saamisen ehtona voi olla naispapin hyväksyminen papiksi. LFF on muiden konservatiivisten liikkeiden tavoin törmännyt siihen, että ”omia” pappeja ei enää vihitä kirkossa. Järjestöjen lähentymisessä vaikuttaa olevan toistaiseksi vain vähän konkretiaa. Ajatus luterilaisen kansankirkon ykseydestä on teologisesti oikein, edistettävä ja kaunis. KOT_250903_36.indd 40 KOT_250903_36.indd 40 25.8.2025 16.43.41 25.8.2025 16.43.41. – Olemme toisten järjestöjen kanssa ajatelleet, että samassa veneessä ollaan. Nuoret, paikallisseurakunta-ajattelusta irronneet luterilaisten kristittyjen polvet Suomessa eivät enää tuijota rajoihin, vaan siirtyvät vanhempiaan helpommin erilaisten yhteisöjen, seuraja kirkkokuntienkin rajojen yli. Yhteistyö muiden kanssa on otettu positiivisesti vastaan. herätysliikkeet Jotain uutta on liikkeellä Katolinen kirkko voi saada käyttöönsä Lohjalla kirkon, mutta meiltä kirkkojen ovet suljetaan. Tunnustus on meille yhteinen ja yhdessä olemme vahvempia. Yksi tie eteenpäin voisi tietysti olla, että järjestöissä taivuttaisiin kirkon linjauksiin – tai pitäisikö kirkon moniäänisyyttä ongelmakysymyksissä vain aidosti suvaita. Se on surullista. Kirkon kehitys on Enkvistin mukaan surullista. Mutta yhteinen paine ajaa niitä silti yhteistyöhön ja -esiintymiseen. Koska LFF tarvitsee rukoushuonetoimintaan uusia pappeja, on sen saarnaajia vihitty papeiksi Inkerin kirkossa. Eikä tuomiokapituleissa ehkä oikein tiedetä, mitä se on. Ehkä siksikin etsimme yhteyttä muiden liikkeiden kanssa. Minun on tätä mahdotonta ymmärtää. KOT_250903_36.indd 41 KOT_250903_36.indd 41 25.8.2025 16.43.44 25.8.2025 16.43.44 40 Juhana Tarvaisen mukaan kirkon jäsenenä on pysyttävä. – Katolinen kirkko voi saada käyttöönsä Lohjalla kirkon, mutta meiltä kirkkojen ovet suljetaan. – Jäsenyys kirkossa on jokaisen yksilön oma asia. JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Jotakin uutta kirkossa on nyt liikkeellä. Teologinen kynnys sille on korkea ja kokemusperäisesti se on Suomessa myös hyvin kivinen tie. – Tästä liikkeessämme ollaan lähes yksimielisiä. Enkvistin mukaan pappeja ollaan hätätilanteessa valmiita vihkimään jopa itse. Seurakuntien tilojen saaminen esimerkiksi Helsingissä on Enkvistin mukaan vaikeaa. Sellainen haastaa luterilaista kirkko-oppia. Olen itsekin Inkerin kirkon pappisdiakoni ja kastanut useita lapsia. Missä heidän hengellinen kotisatamansa on oleva. Se voi olla kirkon paikallisseurakunta, uusi kirkko tai uusia kirkkoja, muu kirkko – tai vain erilaisia vapaita luterilaisia tai yhteiskristillisiä yhteisöjä, joissa olo tuntuu ravitsevalta ja turvalliselta. Jumalanpalvelusyhteisöjen Kirkkokansa-yhteisö on vain yksi ajan merkki. – Se on luterilaistunut. Mutta kirkon linjauksien tie saattaa joskus tarkoittaa, että meillä ei ole tulevaisuutta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Eikä tuomiokapituleissa ehkä oikein tiedetä, mitä se on
”Ehkä, mutta sitten sinä et olisi ollut sinä”, hänen G-niminen ystävänsä vastaa. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Vastarintani on ollut niin passiivista, että sen sykettä ei ole erottanut. Kääntöpuoli jää uskon varaan ja usein sanomatta: en ymmärrä hyvyyttäni. Titanicin upottanut jäävuori suli myöhemmin. Ajatus kiristää vannetta ohimollani. Sementtisimmät jaot voittajiin ja häviäjiin on tehty hätiköiden. 40,50 €) SÄÄSTÄ 32% • Laadukas aikakauslehti kuukausittain • Rajaton pääsy Kotimaa.fi:hin • Lue & kuuntele missä vain Tartu tarjoukseen ja tilaa nyt! Skannaa ja tilaa! Tilaa 3kk 28 € KOT_250903_43.indd 43 KOT_250903_43.indd 43 25.8.2025 16.41.32 25.8.2025 16.41.32. Vaikka kirjoitan työkseni lohduttomia ja omakohtaisia kirjoja, havaitsen kelvottomuudestani vain pinnan. 42 42 Vallankumous pesäpallokentällä Antti Hurskainen toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on kirjailija. Pronominien kohtaus havainnollistaa, miten punnitut ratkaisut ja pikavoitot ovat kuin öljy ja vesi. H katsoo toistaneensa toimintamallia myöhemmin elämässään. Pelitaidoton H on yleensä huudettu viimeisenä. Hän on maksanut poliittisten verkkolehtien vapaaehtoiset tilausmaksut, välttänyt koulushoppailua ja kitkenyt vieraslajeja. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Mitä sitten, jos näkyvä valta ei kumoutunut. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Matkan päämäärä on epäselvä, mutta yksilön ja ihmiskunnan kannalta näyttää pahalta. kolumni Eräs Jeesuksen suurista projekteista on ”voittajien puolen” viehätyksen vesittäminen. Mitä Nobelin rauhanpalkitutkaan ymmärtävät laupeudestaan. Heidän joukkueensa häviää. Evankeliumeissa mitättömin on suurin ja ensimmäiset viimeisinä. Vaikutukset kantavat pidemmälle kuin kunnon osuma pesäpalloon. Olen tehnyt oikeita valintoja, joita en muista. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Hänen elämänsä avainhetki on ollut liikuntatunti, jolloin opettaja on tehnyt hänestä pesäpallojoukkueen kapteenin. Merkityksellistä sisältöä Tilaus on määräaikainen. ”Voi jeesus”, H tuhahtaa lohdutusyritykselle. Ristillä ei kysytä: ”Kannattiko?” Synnintunnustuksen 705 mukaan Jumala näkee ”kaiken väärän, senkin, mitä itse en näe”. Eräs H:n mainitseman Jeesuksen suurista projekteista on ”voittajien puolen” viehätyksen vesittäminen. Kuten Tommi Liimatta laulaa: Jos sanoo, että tekee mitä haluaa Se ei meinaa, että kaikki mitä tehdä haluaa On jotenkin epäsovinnaista Ihmisessä kuplii tunnistamatonta hyvää ja yhtä hämärää pahaa. Saatan pelastaa hengen nyökkäämällä oikeassa kohdassa. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Jalot valinnat eivät ole tuoneet Weseliuksen romaanihenkilölle mielenrauhaa saati menestystä. ”Olisiko minun pitänyt pyrkiä voittajien puolelle?” H kysyy. H anna Weseliuksen romaani Pronominit (2025) tapahtuu lentokoneessa. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2139 Kotimaa kulkee kanssasi kaikkialle 3 kk LEHTI + DIGI 28 € (Norm. Sadistit ja pedofiilitkin ovat pimeämpiä kuin kuvittelevat olevansa. Sieni haisee ja pikkuruuduilla pyörii Titanic. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Lehdet ovat silti kuolleet, asuinalueiden välinen eriarvoisuus kasvanut ja luonnon monimuotoisuus vähentynyt. Kukaan ei voimaannu. KOT_250903_42.indd 42 KOT_250903_42.indd 42 26.8.2025 9.06.01 26.8.2025 9.06.01 43 asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Valtaa saatuaan hän valitsee ensin ystävänsä, joka ei myöskään osaa pelata. Hanna Weseliuksen romaanihenkilö on toiminut pesäpallokapteenina vallankumouksellisesti. + 6,9 snt/min. H-niminen matkustaja ehtii muistella ja katua
Hän on maksanut poliittisten verkkolehtien vapaaehtoiset tilausmaksut, välttänyt koulushoppailua ja kitkenyt vieraslajeja. H-niminen matkustaja ehtii muistella ja katua. Sementtisimmät jaot voittajiin ja häviäjiin on tehty hätiköiden. ”Voi jeesus”, H tuhahtaa lohdutusyritykselle. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Pronominien kohtaus havainnollistaa, miten punnitut ratkaisut ja pikavoitot ovat kuin öljy ja vesi. Hänen elämänsä avainhetki on ollut liikuntatunti, jolloin opettaja on tehnyt hänestä pesäpallojoukkueen kapteenin. Sieni haisee ja pikkuruuduilla pyörii Titanic. Pelitaidoton H on yleensä huudettu viimeisenä. Ristillä ei kysytä: ”Kannattiko?” Synnintunnustuksen 705 mukaan Jumala näkee ”kaiken väärän, senkin, mitä itse en näe”. Merkityksellistä sisältöä Tilaus on määräaikainen. Vaikutukset kantavat pidemmälle kuin kunnon osuma pesäpalloon. Eräs H:n mainitseman Jeesuksen suurista projekteista on ”voittajien puolen” viehätyksen vesittäminen. Evankeliumeissa mitättömin on suurin ja ensimmäiset viimeisinä. Hanna Weseliuksen romaanihenkilö on toiminut pesäpallokapteenina vallankumouksellisesti. Heidän joukkueensa häviää. H anna Weseliuksen romaani Pronominit (2025) tapahtuu lentokoneessa. Saatan pelastaa hengen nyökkäämällä oikeassa kohdassa. Ajatus kiristää vannetta ohimollani. 40,50 €) SÄÄSTÄ 32% • Laadukas aikakauslehti kuukausittain • Rajaton pääsy Kotimaa.fi:hin • Lue & kuuntele missä vain Tartu tarjoukseen ja tilaa nyt! Skannaa ja tilaa! Tilaa 3kk 28 € KOT_250903_43.indd 43 KOT_250903_43.indd 43 25.8.2025 16.41.32 25.8.2025 16.41.32. 43 42 Vallankumous pesäpallokentällä Antti Hurskainen toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on kirjailija. Sadistit ja pedofiilitkin ovat pimeämpiä kuin kuvittelevat olevansa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Olen tehnyt oikeita valintoja, joita en muista. KOT_250903_42.indd 42 KOT_250903_42.indd 42 26.8.2025 9.06.01 26.8.2025 9.06.01 43 asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Kuten Tommi Liimatta laulaa: Jos sanoo, että tekee mitä haluaa Se ei meinaa, että kaikki mitä tehdä haluaa On jotenkin epäsovinnaista Ihmisessä kuplii tunnistamatonta hyvää ja yhtä hämärää pahaa. Mitä Nobelin rauhanpalkitutkaan ymmärtävät laupeudestaan. H katsoo toistaneensa toimintamallia myöhemmin elämässään. + 6,9 snt/min. Lehdet ovat silti kuolleet, asuinalueiden välinen eriarvoisuus kasvanut ja luonnon monimuotoisuus vähentynyt. Vastarintani on ollut niin passiivista, että sen sykettä ei ole erottanut. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Valtaa saatuaan hän valitsee ensin ystävänsä, joka ei myöskään osaa pelata. Kukaan ei voimaannu. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Jalot valinnat eivät ole tuoneet Weseliuksen romaanihenkilölle mielenrauhaa saati menestystä. Kääntöpuoli jää uskon varaan ja usein sanomatta: en ymmärrä hyvyyttäni. Matkan päämäärä on epäselvä, mutta yksilön ja ihmiskunnan kannalta näyttää pahalta. ”Olisiko minun pitänyt pyrkiä voittajien puolelle?” H kysyy. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2139 Kotimaa kulkee kanssasi kaikkialle 3 kk LEHTI + DIGI 28 € (Norm. Titanicin upottanut jäävuori suli myöhemmin. Mitä sitten, jos näkyvä valta ei kumoutunut. Vaikka kirjoitan työkseni lohduttomia ja omakohtaisia kirjoja, havaitsen kelvottomuudestani vain pinnan. kolumni Eräs Jeesuksen suurista projekteista on ”voittajien puolen” viehätyksen vesittäminen. ”Ehkä, mutta sitten sinä et olisi ollut sinä”, hänen G-niminen ystävänsä vastaa
Kun harrastejoukkue Tarmon toiminta loppui 2007, Kamara siirtyi Espoon Palloseuran riveihin. Kamaralla on Espoon vuosista paljon lämpimiä muistoja. Kun Kamara oli 12, elämä koki ainakin pienimuotoisen mullistuksen. Jokaisella on oma matkansa, eikä kannata olla pettynyt, jos asiat eivät mene siten kuin oli toivonut, Glen Kamara toteaa. Ensi alkuun he asettuivat Tampereelle, missä Glen näki päivänvalon lokakuussa 1995. Annan kysyttäessä vinkkejä, ja yritän olla mahdollisuuksien mukaan muutenkin avuksi. Hän auttaa mielellään joukkueen nuorempia jäseniä niin maajoukkueessa kuin seurajoukkueessa. Minulla oli paljon ystäviä ja nautin jalkapallon pelaamisesta. KOT_250903_44.indd 44 KOT_250903_44.indd 44 26.8.2025 9.00.07 26.8.2025 9.00.07 45 siellä syttyi sisällissota vuonna 1991. Glen Kamaran vanhemmat lähtivät pakoon Länsi-Afrikassa sijaitsevasta Sierra Leonesta, kun Espoo oli ihana paikka kasvaa. Useammassa maassa pelatussa turnauksessa Suomi voitti Tanskan, mutta hävisi Venäjälle ja Belgialle jääden vain niukasti pudotuspelien ulkopuolelle. Lontoossa perhe asettui Ladbroke Groveen, jonka toisella puolella oli menestyselokuvastakin tuttu Notting Hillin eliittikaupunginosa, ja vieressä sijaitsi 24-kerroksinen Grenfell Tower, jossa asui vähävaraisia ihmisiä. Kotimainen jalkapallokansa arvosti saavutusta, ja Suomeen palattuaan joukkueen jäsenet saivat sankarin vastaanoton. Ajan mittaan se onnistui. Mukaan lähti myös Glenin sisko, isä jäi Suomeen. Lontoossakin tuKOT_250903_44.indd 45 KOT_250903_44.indd 45 26.8.2025 9.00.08 26.8.2025 9.00.08. Ensimmäisen miesten maaottelunsa Kamara pelasi vuonna 2017 Viroa vastaan. kuuluu ryhmän kokeneeseen kaartiin. – Toivottavasti läpäisemme karsinnat. J oskus viime vuosituhannella tavattiin sanoa, että kolmea asiaa ei tule koskaan tapahtumaan: Suomi ei voita Euroviisuja, ei ota jääkiekossa MM-mitalia – ainakaan kultaa – eikä tule selviämään jalkapallon arvokisoihin. 44 44 Jalkapallo yhdistää ihmisiä kaikkialla Glen Kamara muutti lapsena Espoosta Lontooseen ja nousi jalkapallomaailman huipulle. – Olihan se suuri muutos siirtyä Espoosta ja Suomesta aina Lontooseen asti. Minulla oli paljon ystäviä ja nautin jalkapallon pelaamisesta. Siellä oli erilaista, ja minun piti tottua ja sopeutua. Nyttemmin nuo kaikki kolme asiaa ovat toteutuneet. Jalkapallossa Suomi selvisi ensimmäisen kerran miesten arvokisoihin vuonna 2020, jolloin Huuhkajat-lempinimellä tunnettu joukkue nähtiin EM-lopputurnauksessa. Nyt käynnissä ovat MM-karsinnat, jotka Suomi on aloittanut kohtuullisen hyvin. Äiti oli vieraillut Lontoossa sukulaistensa luona ja ihastunut suurkaupungin tunnelmaan. EM-turnaus oli hieno kokemus. Hänen äitinsä ilmoitti, että edessä oli muutto Englantiin. Olisimme tietysti voineet menestyä vähän paremminkin, mutta jo arvokisoihin pääseminen on hieno saavutus tällaiselle pienelle jalkapallomaalle, keskikentällä operoiva Kamara pohtii. – Joillakin saattaa olla samanlaisia haasteita kuin minulla oli heidän iässään. Kamara kertoo maajoukkuepaidassa pelaamisen olevan hänelle aina suuri kunnia. Äiti opetti Kamaran rukoilemaan ja lukemaan Raamattua, ja usko onkin ollut iso osa hänen elämäänsä. Asun Lontoossa, se on kotipesäni. Harrastan Call of Dutyn pelaamista ja tennistä. Maajoukkueessa aloittaessaan Kamara oli nuorukainen, mutta nyt hän Matka jalkapallomaailman huipulle vaatii ahkeraa työtä. Pian Glen löysi jalkapallon, ja seitsemän–kahdeksanvuotiaana hän alkoi pelata Olarin Tarmossa. Glen Kamara, 29 jalkapalloilija Juuri nyt luen Raamattua. Sittemmin hän on ollut joukkueen vakiokalustoa, ja maaotteluja on kertynyt jo 68. – Jalkapallo on asia, joka yhdistää ihmisiä kaikkialla. Palataanpa muutamia vuosikymmeniä taaksepäin. EM-kisoihin pääseminenkin oli merkittävää, mutta maailmanmestaruuskisoihin yltäminen olisi vielä pykälän kovempi saavutus. – Se oli ihana paikka kasvaa. Kaksi vuotta myöhemmin perhe muutti Espooseen, Suur-Espoonlahteen kuuluvaan Soukan kaupunginosaan. Unelma paikasta vuonna 2026 Kanadassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa pelattaviin kisoihin on yhä elossa. haastattelu TEKSTI | JUHANA UNKURI – KUVAT | MATIAS MALKAMÄKI Kuka. Yksi tuon joukkueen pelaajista oli Glen Kamara. – Puhuimme juuri äskettäin noista kisoista muutaman maajoukkuekaverin kanssa. En murehtinut tulevaa, eikä pelaaminen ollut liian vakavahenkistä, hän luonnehtii. Sopeutumisessa auttoi erityisesti jalkapallo, jota Kamara pelasi Lontoossakin lähes joka päivä
– Olihan se suuri muutos siirtyä Espoosta ja Suomesta aina Lontooseen asti. KOT_250903_44.indd 44 KOT_250903_44.indd 44 26.8.2025 9.00.07 26.8.2025 9.00.07 45 siellä syttyi sisällissota vuonna 1991. Ajan mittaan se onnistui. Useammassa maassa pelatussa turnauksessa Suomi voitti Tanskan, mutta hävisi Venäjälle ja Belgialle jääden vain niukasti pudotuspelien ulkopuolelle. Kun harrastejoukkue Tarmon toiminta loppui 2007, Kamara siirtyi Espoon Palloseuran riveihin. 45 44 Jalkapallo yhdistää ihmisiä kaikkialla Glen Kamara muutti lapsena Espoosta Lontooseen ja nousi jalkapallomaailman huipulle. Minulla oli paljon ystäviä ja nautin jalkapallon pelaamisesta. Maajoukkueessa aloittaessaan Kamara oli nuorukainen, mutta nyt hän Matka jalkapallomaailman huipulle vaatii ahkeraa työtä. Jalkapallossa Suomi selvisi ensimmäisen kerran miesten arvokisoihin vuonna 2020, jolloin Huuhkajat-lempinimellä tunnettu joukkue nähtiin EM-lopputurnauksessa. Olisimme tietysti voineet menestyä vähän paremminkin, mutta jo arvokisoihin pääseminen on hieno saavutus tällaiselle pienelle jalkapallomaalle, keskikentällä operoiva Kamara pohtii. Harrastan Call of Dutyn pelaamista ja tennistä. Glen Kamara, 29 jalkapalloilija Juuri nyt luen Raamattua. Hän auttaa mielellään joukkueen nuorempia jäseniä niin maajoukkueessa kuin seurajoukkueessa. Annan kysyttäessä vinkkejä, ja yritän olla mahdollisuuksien mukaan muutenkin avuksi. Unelma paikasta vuonna 2026 Kanadassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa pelattaviin kisoihin on yhä elossa. Siellä oli erilaista, ja minun piti tottua ja sopeutua. Jokaisella on oma matkansa, eikä kannata olla pettynyt, jos asiat eivät mene siten kuin oli toivonut, Glen Kamara toteaa. Mukaan lähti myös Glenin sisko, isä jäi Suomeen. Kamaralla on Espoon vuosista paljon lämpimiä muistoja. En murehtinut tulevaa, eikä pelaaminen ollut liian vakavahenkistä, hän luonnehtii. kuuluu ryhmän kokeneeseen kaartiin. Nyt käynnissä ovat MM-karsinnat, jotka Suomi on aloittanut kohtuullisen hyvin. Äiti opetti Kamaran rukoilemaan ja lukemaan Raamattua, ja usko onkin ollut iso osa hänen elämäänsä. Kaksi vuotta myöhemmin perhe muutti Espooseen, Suur-Espoonlahteen kuuluvaan Soukan kaupunginosaan. Pian Glen löysi jalkapallon, ja seitsemän–kahdeksanvuotiaana hän alkoi pelata Olarin Tarmossa. EM-turnaus oli hieno kokemus. – Puhuimme juuri äskettäin noista kisoista muutaman maajoukkuekaverin kanssa. Palataanpa muutamia vuosikymmeniä taaksepäin. haastattelu TEKSTI | JUHANA UNKURI – KUVAT | MATIAS MALKAMÄKI Kuka. Glen Kamaran vanhemmat lähtivät pakoon Länsi-Afrikassa sijaitsevasta Sierra Leonesta, kun Espoo oli ihana paikka kasvaa. EM-kisoihin pääseminenkin oli merkittävää, mutta maailmanmestaruuskisoihin yltäminen olisi vielä pykälän kovempi saavutus. Ensimmäisen miesten maaottelunsa Kamara pelasi vuonna 2017 Viroa vastaan. – Joillakin saattaa olla samanlaisia haasteita kuin minulla oli heidän iässään. Kamara kertoo maajoukkuepaidassa pelaamisen olevan hänelle aina suuri kunnia. Kun Kamara oli 12, elämä koki ainakin pienimuotoisen mullistuksen. – Toivottavasti läpäisemme karsinnat. – Jalkapallo on asia, joka yhdistää ihmisiä kaikkialla. Kotimainen jalkapallokansa arvosti saavutusta, ja Suomeen palattuaan joukkueen jäsenet saivat sankarin vastaanoton. Hänen äitinsä ilmoitti, että edessä oli muutto Englantiin. Nyttemmin nuo kaikki kolme asiaa ovat toteutuneet. Yksi tuon joukkueen pelaajista oli Glen Kamara. Asun Lontoossa, se on kotipesäni. Sopeutumisessa auttoi erityisesti jalkapallo, jota Kamara pelasi Lontoossakin lähes joka päivä. Sittemmin hän on ollut joukkueen vakiokalustoa, ja maaotteluja on kertynyt jo 68. Äiti oli vieraillut Lontoossa sukulaistensa luona ja ihastunut suurkaupungin tunnelmaan. – Se oli ihana paikka kasvaa. Lontoossa perhe asettui Ladbroke Groveen, jonka toisella puolella oli menestyselokuvastakin tuttu Notting Hillin eliittikaupunginosa, ja vieressä sijaitsi 24-kerroksinen Grenfell Tower, jossa asui vähävaraisia ihmisiä. Ensi alkuun he asettuivat Tampereelle, missä Glen näki päivänvalon lokakuussa 1995. J oskus viime vuosituhannella tavattiin sanoa, että kolmea asiaa ei tule koskaan tapahtumaan: Suomi ei voita Euroviisuja, ei ota jääkiekossa MM-mitalia – ainakaan kultaa – eikä tule selviämään jalkapallon arvokisoihin. Lontoossakin tuKOT_250903_44.indd 45 KOT_250903_44.indd 45 26.8.2025 9.00.08 26.8.2025 9.00.08. Minulla oli paljon ystäviä ja nautin jalkapallon pelaamisesta
46 46 tustuin moniin ihmisiin juuri jalkapallon avulla. Mitä se vaatii, ja miten huipulla myös pysyy. – Mitään ei saa helpolla. Metsä tarjoaa vakaan tuoton, jonka suurin riski on hoitamattomuus. Kun menee huonosti, ei saa antaa periksi. Näin ollen Kamara onnistui siinä, missä lopulta vain harva jalkapalloilija – erityisesti kilpapelaajien suureen määrään suhteutettuna – onnistuu: hän raivasi tiensä maailman huipulle. Ura alkoi edetä, kun Kamara pääsi 15-vuotiaana pikkuseura Southend Unitedin nuorisojoukkueeseen. Hän siirtyi Skotlantiin ja mahtijoukkue Glasgow Rangersin riveissä hän voitti niin Skotlannin liigamestaruuden kuin Skotlannin Cupin ja pääsi Eurooppa-liigassa aina finaaliin asti. Kamara on myös vakaumuksellinen kristitty. Suomea Kamara edusti ennen A-maajoukkuedebyyttiä eri nuorisomaajoukkueissa. Samaan aikaan hänen on kunnioitettava myös kaikkia muita, ihonväristä tai taustasta riippumatta. Tekemisessä on oltava johdonmukainen ja töitä on tehtävä ahkerasti. Ihmisellä on oltava itsekunnioitusta. Kamara kehittyi kuitenkin pelaajana. 044 491 4207 aarimetsa.. Siirto tuntui surrealistiselta. Riippumatta siitä, millä tasolla jalkapalloa pelaa, vastaan tulee vaikeampia ja parempia hetkiä. Äidillä oli myös tärkeä rooli jalkapallouran etenemisessä. Äiti opetti Glen Kamaran rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Vielä parempaa oli tulossa, sillä suurseura Arsenalin nuorten valmennusjohto huomasi Kamaran kyvyt ja hankki hänet organisaatioonsa. Hän pelasi ensin hyökkääjänä, mutta Englannissa hänestä muotoutui vähitellen keskikenttäpelaaja. Me kaikki olemme ihmisiä. Katsotaan millaisia suunnitelmia Hänellä on minun varalleni seuraavaksi. Jo Suomessa pelatessaan Kamaran vahvuuksia olivat erityisesti peliäly, ketteryys, liikkuvuus ja hyvä syöttötaito. KOT_250903_44.indd 46 KOT_250903_44.indd 46 26.8.2025 9.00.46 26.8.2025 9.00.46. Kuvaavaa on, että X:ssä hänen esittelytekstissään lukee God is Good eli Jumala on hyvä.Kamara toteaa, että haastattelu Me tunnemme ja osaamme hallita tämän riskin paremmin kuin muut. Siirto oli Kamaralle erityisen merkittävä siitäkin syystä, että Arsenal oli hänen suosikkiseuransa. – Se oli minulle unelmien täyttymys, ja hieno asia myös perheelleni. Jokaisella on oma matkansa eikä kannata olla pettynyt, vaikka asiat eivät menisikään siten kuin olisi itse toivonut, linjaa Kamara, joka valittiin vuonna 2022 Suomen parhaaksi jalkapalloilijaksi. Kamaran mukaan niin urheilussa kuin elämässä ylipäätään ihmisellä tulee olla hyvä itsetunto ja samalla hänen tulee olla nöyrä. Kamara oli lahjakas, mutta jalkapallossa kilpailu paikasta auringossa on kovaa, sillä harrastajia on hyvin paljon. Ja kun menee hyvin, itsestään ei pidä luulla liikoja. Arsenalissa Kamaran ura eteni seuraavan viiden vuoden aikana aina edustusjoukkueen porteille asti, mutta siellä läpimurto jäi lopulta tekemättä. – On tärkeää luottaa itseensä ja uskoa siihen, mitä tekee
On mielenkiintoista nähdä, mitä alkavana syksynä tapahtuu. Olen äidilleni hyvin kiitollinen. Silloinkin kun asun eri maassa kuin äiti, saatan pyytää hänen apuaan joissain asioissa. Mitä se vaatii, ja miten huipulla myös pysyy. Ja kun menee hyvin, itsestään ei pidä luulla liikoja. 47 46 tustuin moniin ihmisiin juuri jalkapallon avulla. Metsä tarjoaa vakaan tuoton, jonka suurin riski on hoitamattomuus. Siellä hän tippui kauden edetessä pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle. Ihmisellä on oltava itsekunnioitusta. Kamara päätti hakeutua uusien seikkailujen pariin, tällä kertaa Saudi-Arabian pääsarjaan, jossa hän alkoi pelata Al-Shababin riveissä. – Maana Saudi-Arabia oli hieman erilainen kuin Euroopan maat, joissa olin aiemmin pelannut. 044 491 4207 aarimetsa.. Jokaisella on oma matkansa eikä kannata olla pettynyt, vaikka asiat eivät menisikään siten kuin olisi itse toivonut, linjaa Kamara, joka valittiin vuonna 2022 Suomen parhaaksi jalkapalloilijaksi. Kamara oli lahjakas, mutta jalkapallossa kilpailu paikasta auringossa on kovaa, sillä harrastajia on hyvin paljon. – Kasvoin jalkapallon parissa, ja olen pelannut jo pitkään. – Minulla on yhä voimassa oleva sopimus Ranskaan. Hän on minun kallioni. Siirto tuntui surrealistiselta. Haastatteluhetkellä Kamaralla ei ole vielä tietoa, missä hän pelaa ensi kaudella. Kun menee huonosti, ei saa antaa periksi. Arsenalissa Kamaran ura eteni seuraavan viiden vuoden aikana aina edustusjoukkueen porteille asti, mutta siellä läpimurto jäi lopulta tekemättä. Hän pelasi ensin hyökkääjänä, mutta Englannissa hänestä muotoutui vähitellen keskikenttäpelaaja. Siirto oli Kamaralle erityisen merkittävä siitäkin syystä, että Arsenal oli hänen suosikkiseuransa. Kamara kehittyi kuitenkin pelaajana. – Äitini opetti minut rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. – Mitään ei saa helpolla. Kamara pelasi Al-Shababissa lainalla, mutta tuo pesti ei ole jatkumassa. Vain Jumala tietää tuon asian. Iän puolesta hänellä voi olla edessään vielä useita hyviä pelivuosia, eikä hän ole menettänyt motivaatiotaan. Vielä parempaa oli tulossa, sillä suurseura Arsenalin nuorten valmennusjohto huomasi Kamaran kyvyt ja hankki hänet organisaatioonsa. Tekemisessä on oltava johdonmukainen ja töitä on tehtävä ahkerasti. Kamara pelasi vuosien ajan Glasgow Rangersissa, josta hän siirtyi ensin Englannin kakkostasolle Leedsiin, ja sieltä viime vuonna Ranskan pääsarjassa pelaavaan Rennesiin. Kamara täyttää lokakuussa 30 vuotta. Katsotaan millaisia suunnitelmia Hänellä on minun varalleni seuraavaksi. Suomeen Kamaralla ei ole enää kiinteää yhteyttä, mutta hän on vieraillut synnyinmaassaan käytännössä vuosittain maajoukkueen kotipelien myötä. Olen ylipäätään kiitollinen siitä, että jalkapallon myötä olen saanut tutustua erilaisiin maihin ja kulttuureihin ja oppinut uusia asioita. KOT_250903_44.indd 47 KOT_250903_44.indd 47 26.8.2025 9.00.46 26.8.2025 9.00.46. Äidillä oli myös tärkeä rooli jalkapallouran etenemisessä. Ura alkoi edetä, kun Kamara pääsi 15-vuotiaana pikkuseura Southend Unitedin nuorisojoukkueeseen. Kamaran mukaan niin urheilussa kuin elämässä ylipäätään ihmisellä tulee olla hyvä itsetunto ja samalla hänen tulee olla nöyrä. – On tärkeää luottaa itseensä ja uskoa siihen, mitä tekee. Hän kertoo nauttineensa Saudi-Arabiassa viettämästään ajasta. Jo Suomessa pelatessaan Kamaran vahvuuksia olivat erityisesti peliäly, ketteryys, liikkuvuus ja hyvä syöttötaito. – Äiti on aina tukenut minua ja ollut mukana koko tämän matkan ajan. Kuvaavaa on, että X:ssä hänen esittelytekstissään lukee God is Good eli Jumala on hyvä.Kamara toteaa, että haastattelu Me tunnemme ja osaamme hallita tämän riskin paremmin kuin muut. Metsä tarjoaa vakaan tuoton, jonka suurin riski on hoitamattomuus. – Se oli minulle unelmien täyttymys, ja hieno asia myös perheelleni. Riippumatta siitä, millä tasolla jalkapalloa pelaa, vastaan tulee vaikeampia ja parempia hetkiä. – Minulla on Jumalaan hyvä yhteys. Me kaikki olemme ihmisiä. usko on ollut iso osa hänen elämäänsä lapsesta asti. Katsotaan millaisia suunnitelmia Hänellä on minun varalleni seuraavaksi. Äiti opetti Glen Kamaran rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Suomea Kamara edusti ennen A-maajoukkuedebyyttiä eri nuorisomaajoukkueissa. Jalkapallolla on kuitenkin yhä iso paikka minun sydämessäni. Niin hyvinä kuin huonompina aikoina olen rukoillut, ja Jumala on auttanut minua paljon elämäntaipaleellani. Kamara on myös vakaumuksellinen kristitty. Näin ollen Kamara onnistui siinä, missä lopulta vain harva jalkapalloilija – erityisesti kilpapelaajien suureen määrään suhteutettuna – onnistuu: hän raivasi tiensä maailman huipulle. Samaan aikaan hänen on kunnioitettava myös kaikkia muita, ihonväristä tai taustasta riippumatta. 044 491 4207 aarimetsa.. Hän siirtyi Skotlantiin ja mahtijoukkue Glasgow Rangersin riveissä hän voitti niin Skotlannin liigamestaruuden kuin Skotlannin Cupin ja pääsi Eurooppa-liigassa aina finaaliin asti. Peggy-äidillä on ollut tärkeä rooli myös Glenin jalkapallouran etenemisessä. Kirkossa Kamara ei ole käynyt niin paljon kuin olisi halunnut, mutta rukoilu ja raamatunluku ovat edelleen tärkeitä asioita. KOT_250903_44.indd 46 KOT_250903_44.indd 46 26.8.2025 9.00.46 26.8.2025 9.00.46 47 Me tunnemme ja osaamme hallita tämän riskin paremmin kuin muut
VAIN 25 KM TALLINNAN KESKUSTASTA KEILA-JOEN RANNALLA. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. KOT_250903_48.indd 48 KOT_250903_48.indd 48 26.8.2025 8.55.31 26.8.2025 8.55.31 49 UNOHTUMATTOMAT RIPPILEIRIT MEKRIJÄRVEN TARINOIDEN JA LUONNON KESKELLÄ Tilavat majoitustilat, monipuoliset ohjelmamahdollisuudet ja inspiroiva ympäristö takaavat ikimuistoisen rippileirikokemuksen – tervetuloa Mekrijärvelle. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seura kunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydett ä väksi kokonaisuudeksi. Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen jumalanpalvelusverkossa.fi Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Tervetuloa Aholansaareen! www.aholansaari.fi | 050 516 1900 | aholansaari@aholansaari.fi kokous-, kurssija leiritilat SPIRIT-valmennus Tule ammatillisesti ja hengellisesti varustaviin valmennuksiimme ja opi rakentamaan yhteisöllisyyttä vapauttamalla seurakuntalaisten lahjoja. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seura kunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydett ä väksi kokonaisuudeksi. teemana on vapaaehtoistyö (aineistopäivä 12.9.) Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen jumalanpalvelusverkossa.fi Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen jumalanpalvelusverkossa.fi Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seura kunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydett ä väksi kokonaisuudeksi. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. 48 48 RAUHALLISET JA VIIHTYISÄT PUITTEET KOKOUKSILLE, LEIRIKOULUILLE, LEIREILLE JA RYHMÄMATKOILLE. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen jumalanpalvelusverkossa.fi Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. TERVETULOA! PUHELIN +372 509 1912 E -MAIL: TALU@EELK.EE WWW.TALU.EE UNOHTUMATTOMAT RIPPILEIRIT MEKRIJÄRVEN TARINOIDEN JA LUONNON KESKELLÄ Tilavat majoitustilat, monipuoliset ohjelmamahdollisuudet ja inspiroiva ympäristö takaavat ikimuistoisen rippileirikokemuksen – tervetuloa Mekrijärvelle. Tilaa yhdessäololle YMPÄRI SUOMEA Kirkon Paikat kokoaa yhteen 40 leirija kurssikeskusta, joissa järjestät helposti: • kokousja koulutuspäivät • virkistysja TYHY-päivät • harrasteleirit • ryhmien majoitukset ja ruokailut • leirikoulut ja ryhmäytyspäivät • juhlatilaisuudet • saunaillat ja paljon muuta! Tutustu kohteisiin osoitteessa www.kirkonpaikat.fi KOT_250903_48.indd 49 KOT_250903_48.indd 49 26.8.2025 8.55.31 26.8.2025 8.55.31. Mediamyynti: Seuraavan Kotimaalehden 1.10. Elinvoimaa yhteisöistä! • Incubator yhteisön vetämisen taito • Learning Community yhteisövalmennus • Armolahjojen ohjaaminen seurakuntatyössä • Yhteisövalmentamisen perusteet • Mentoriksi yhteisönrakentajalle • Perhetoiminnan tiimivalmennus Katso lisää: SPIRIT.fi Tilaa yhdessäololle YMPÄRI SUOMEA Kirkon Paikat kokoaa yhteen 40 leirija kurssikeskusta, joissa järjestät helposti: • kokousja koulutuspäivät • virkistysja TYHY-päivät • harrasteleirit • ryhmien majoitukset ja ruokailut • leirikoulut ja ryhmäytyspäivät • juhlatilaisuudet • saunaillat ja paljon muuta! Tutustu kohteisiin osoitteessa www.kirkonpaikat.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kati Kinnunen 044 4913199 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoita Kotimaa-lehdessä! Kotimaan laadukas ja monipuolinen sisältö tavoittaa kohderyhmänsä kattavasti sekä printtilehden että Kotimaa.fiverkkosivuston kautta. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seura kunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydett ä väksi kokonaisuudeksi
Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seura kunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydett ä väksi kokonaisuudeksi. VAIN 25 KM TALLINNAN KESKUSTASTA KEILA-JOEN RANNALLA. Mediamyynti: Seuraavan Kotimaalehden 1.10. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen jumalanpalvelusverkossa.fi Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. 49 48 RAUHALLISET JA VIIHTYISÄT PUITTEET KOKOUKSILLE, LEIRIKOULUILLE, LEIREILLE JA RYHMÄMATKOILLE. Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen jumalanpalvelusverkossa.fi Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. teemana on vapaaehtoistyö (aineistopäivä 12.9.) Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen jumalanpalvelusverkossa.fi Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seura kunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydett ä väksi kokonaisuudeksi. Elinvoimaa yhteisöistä! • Incubator yhteisön vetämisen taito • Learning Community yhteisövalmennus • Armolahjojen ohjaaminen seurakuntatyössä • Yhteisövalmentamisen perusteet • Mentoriksi yhteisönrakentajalle • Perhetoiminnan tiimivalmennus Katso lisää: SPIRIT.fi Tilaa yhdessäololle YMPÄRI SUOMEA Kirkon Paikat kokoaa yhteen 40 leirija kurssikeskusta, joissa järjestät helposti: • kokousja koulutuspäivät • virkistysja TYHY-päivät • harrasteleirit • ryhmien majoitukset ja ruokailut • leirikoulut ja ryhmäytyspäivät • juhlatilaisuudet • saunaillat ja paljon muuta! Tutustu kohteisiin osoitteessa www.kirkonpaikat.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kati Kinnunen 044 4913199 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoita Kotimaa-lehdessä! Kotimaan laadukas ja monipuolinen sisältö tavoittaa kohderyhmänsä kattavasti sekä printtilehden että Kotimaa.fiverkkosivuston kautta. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seura kunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydett ä väksi kokonaisuudeksi. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seura kunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydett ä väksi kokonaisuudeksi. KOT_250903_48.indd 48 KOT_250903_48.indd 48 26.8.2025 8.55.31 26.8.2025 8.55.31 49 UNOHTUMATTOMAT RIPPILEIRIT MEKRIJÄRVEN TARINOIDEN JA LUONNON KESKELLÄ Tilavat majoitustilat, monipuoliset ohjelmamahdollisuudet ja inspiroiva ympäristö takaavat ikimuistoisen rippileirikokemuksen – tervetuloa Mekrijärvelle. Tilaa yhdessäololle YMPÄRI SUOMEA Kirkon Paikat kokoaa yhteen 40 leirija kurssikeskusta, joissa järjestät helposti: • kokousja koulutuspäivät • virkistysja TYHY-päivät • harrasteleirit • ryhmien majoitukset ja ruokailut • leirikoulut ja ryhmäytyspäivät • juhlatilaisuudet • saunaillat ja paljon muuta! Tutustu kohteisiin osoitteessa www.kirkonpaikat.fi KOT_250903_48.indd 49 KOT_250903_48.indd 49 26.8.2025 8.55.31 26.8.2025 8.55.31. TERVETULOA! PUHELIN +372 509 1912 E -MAIL: TALU@EELK.EE WWW.TALU.EE UNOHTUMATTOMAT RIPPILEIRIT MEKRIJÄRVEN TARINOIDEN JA LUONNON KESKELLÄ Tilavat majoitustilat, monipuoliset ohjelmamahdollisuudet ja inspiroiva ympäristö takaavat ikimuistoisen rippileirikokemuksen – tervetuloa Mekrijärvelle. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen jumalanpalvelusverkossa.fi Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Tervetuloa Aholansaareen! www.aholansaari.fi | 050 516 1900 | aholansaari@aholansaari.fi kokous-, kurssija leiritilat SPIRIT-valmennus Tule ammatillisesti ja hengellisesti varustaviin valmennuksiimme ja opi rakentamaan yhteisöllisyyttä vapauttamalla seurakuntalaisten lahjoja. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista
– Miten ruusun tuoksu tai laivan törähdys kantaa tässä hetkessä toiseen maahan asti. Se oli iso apu luottamuksen syntymisen kannalta. Myös suomalaisuuteen pakottaminen tuli monin eri tavoin tutuksi. Huhtikuussa ilmestyneessä teoksessa Lapsuus kohtauspaikkana jo pitkään Suomessa asuneet vähemmistöjen edustajat jakoivat lapsuustarinoitaan. Yksi kirjan naisista, bahá’í-vähemmistössä Iranissa kasvanut Melody Karvonen, välitti ensimmäiset haastateltavat. Momentum Kirjat 2025. Oli oivallus, mikä kaikki vierauden kokemusta synnyttää. Koulu oli tärkeä, kaikki kertoivat siitä jotain. Seita oli pyhä paikka ja kuvaan kuuluivat myös uskomukset vaikkapa siitä, että sateenkaari ”imasee”, tai revontulet lyövät kuoliaaksi, jos niille viheltää. Lauermaa kosketti kuulla, miten saamelaisten ja romanien kulttuureita on väheksytty. Muistoja nykysuomalaisilta. Ne kertovat muistin, mielikuvituksen ja kuvittelun kyvyn voimasta. 217 sivua. – Itse yllätyin uskontojen moninaisuudesta. kulttuuri tietokirja | Liisa Lauerma tuo kirjassaan näkyväksi Suomeen muuttaneiden naisten elämää. Maahanmuuttaja tulee tänne ikään kuin tyhjästä. Lauerma huomasi jo aiemmin Aikamatkallahank keen aikana, ettei tiennyt monen kollektiivisista muistoista juuri mitään. Virolainen Koidu kuvaakin osuvasti kirjassa tunnelmiaan ei-kantasuomalaisena: ”Koti on Suomessa, mutta sielu, henki, kulttuuri ja suku ovat Virossa.” Naisia yhdistivät luontokokemukset: yöllinen tähtitaivas Iranin vuoristossa, Kaspian meren rannalla, tai Somaliassa mummon luona. – Tästä matkasta jäi oikein hyvä mieli. Mukana onkin saamelainen, suomenruotsalainen, romani ja evakkotaustainen henkilö. Lauermaa puhutteli se, miten tiettyihin paikkoihin liittyvät aistikokemukset vaikuttivat tähän päivään asti. Kannamme mukanamme lapsuusmuistojen lisäksi erilaisia pyhyyden kokemuksia ja merkittäviä uskonnollisia tapoja. – Tulin siihen tulokseen, että elämä voi olla todella vaikeaa, mutta siellä voi olla myös hyviä asioita. | Kuvat: Melody Karvosen kuva-arkisto ja Marja Vuorelainen KOT_250903_50.indd 51 KOT_250903_50.indd 51 26.8.2025 8.51.02 26.8.2025 8.51.02. – Sen lisäksi, että ihminen on erinäköinen ja tulee eri kulttuurista, emme jaa yhteistä historiaa. Se oli tiukkaa tekstiä, Lauerma kiteyttää. Liisa Lauerma toimi varhaiskasvatuksen työntekijöiden kouluttajana Ebeneser-säätiön Aikamatkalla-hankkeessa 2010-luvulla. – Lapsuusmuistojen jakaminen oli hyvin helppoa ja luontevaa erilaisista lähtökohdista ja kulttuurista riippumatta. Emme tunnista historiallista kollektiivista kerrostumaa. Niistä tilanteissa tuli vilpitön olo, poissa oli aikuisten arvostelu ja vertailu. Yksi kirjan haastateltavista, kunniatohtori Ristenrauna Magga kertoi omista kokemuksistaan kirkolliskokouksen jumalanpalveluksessa toukokuussa Turun tuomiokirkossa. Hän mietti, onko varsin hyväosaisten naisten tarinoiden kertominen oikeutettua samalla, kun moni nainen joutuu kokemaan silpomista, kunniaväkivaltaa, sotaa ja pakolaisuutta. Miten voimme niiden avulla liikkua ympäri maailmaa. Yksi on se, ettemme jaa kollektiivisia muistoja. Erityisesti vaikeina aikoina pitää nostaa näkyviin hyviä ja kannattelevia asioita; valoa, jota kuitenkin on. Se näyttäytyi Lauerman mukaan naisten elämässä luonnollisena osana arkea ja kasvuympäristöä, sekä vuodenkiertoa rytmittävänä tekijänä. Hänelle oli tärkeää tehdä naisten tarinat näkyviksi ja saada kirjaan myös Suomen kulttuuristen vähemmistöjen edustajat. Liisa Lauerma kiinnostui alun perin oman perheensä ja sukunsa historiasta. Haastateltavat saivat itse valita kertomansa asiat. Mukana oli kantasuomalaisia ja muualta Suomeen muuttaneita. Perhe osallistui Marianpäivän kirkkopyhiin. – Omalla tavallaan eri uskonnolliset taustat valaisevat, miten moninaisessa maailmassa me tällä hetkellä elämme. Se oli avaava kokemus. Emme ole samaa massaa. Arkkipiispa Tapio Luoma pyysi evankelisluterilaisen kirkon puolesta anteeksi saamelaisten historiassa kohtaamia vääryyksiä. Esiin nousseiden uskontojen moninaisuus yllätti kirjailijan. Melody Karvonen ja Ristenrauna Magga kertovat lapsuusmuistoistaan kirjassa Lapsuus kohtauspaikkana. Hän oli kehittämässä työntekijöiden osallistamista muistoilla, esineillä ja valokuvilla. Tuntiessamme vain oman kulttuurimme, näemme ihmiset helposti ryhmänä, stereotypioiden, ennakkokäsitysten ja mielikuvien kautta, Lauerma toteaa. Kokemuksesta jäi nälkä, Lauerma halusi kuulla lisää. Uskonto näkyi erilaisina pyhinä juhlina, rituaaleina ja köyhille almujen antamisena. Lastenkirjojen lisäksi häneltä on ilmestynyt Suvun jäljillä – Löydä oma tarinasi vuonna 2021. Esimerkiksi Neuvostoliitossa kasvaneen Veneran ukki oli uskonoppinut mufti, suomenruotsalaisen Anna-Vivecan äidin sisko lähetyssaarnaaja. Tulimme muistojen kautta yhteiseen paikkaan. Poronhoitaja antoi Maggalle hätäkasteen, kummeja oli lopulta kuusitoista. On ollut ihana ottaa vastaan, kun joku on jakanut itselleen tärkeää ja arvokasta, Lauerma kertoo keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. – Kun kykenisimme ymmärtämään jokaisen yksilölliset kokemukset ja muistot. Uskonto yhdisti monia kirjan haastateltavia. Esimerkiksi druusit olivat vähemmistönä Manian kotimaassa Syyriassa. Hän on myös kirjallisuusterapiaohjaaja ja saanut Suomen tietokirjailijoiden Tietopöllö-palkinnon. Myös arjen askareita oli paljon. Lauerma esitti samat kysymykset kaikille ja pyysi kertomaan merkityksellisiä ja tärkeitä asioita omasta lapsuudesta. | Kuva: Jukka Granström KOT_250903_50.indd 50 KOT_250903_50.indd 50 26.8.2025 8.50.59 26.8.2025 8.50.59 51 Maggan lapsuudessa myös luonnonuskonto oli osa arkea. Lauerma tunsi ahdistusta ja näki painajaisia kirjaprojektin aikana. – Magga ei tippaakaan kaunistellut kirkon roolia saamelaisten elämässä. Joku oli kiivennyt päärynäpuuhun, toinen oli syönyt mangoja suoraan puusta. Näin tietokirjailija Liisa Lauerma kuvailee haastateltavien kanssa käymäänsä taivalta. Kannamme mukanamme lapsuusmuistojen lisäksi erilaisia pyhyyden kokemuksia ja merkittäviä uskonnollisia tapoja. VIRPI KIRVES-TORVINEN Liisa Lauerma: Lapsuus kohtauspaikkana. Kyky kuvitella auttaa näkemään toisen silmin. Voimauttavista ja rakentavista asioista ei pidä vaieta. 50 50 Lapsuuden tarinoissa uskonto näyttäytyi luonnollisena osana arkea K uin olisi koko ajan saanut lahjoja. Sen ymmärtäminen ja näkeminen auttaisi vierauden pelkoon, näkisimme stereotypian yli. Kirkonkirjoissa Maggan nimi oli Kristiina Rauna
– Lapsuusmuistojen jakaminen oli hyvin helppoa ja luontevaa erilaisista lähtökohdista ja kulttuurista riippumatta. Arkkipiispa Tapio Luoma pyysi evankelisluterilaisen kirkon puolesta anteeksi saamelaisten historiassa kohtaamia vääryyksiä. Myös suomalaisuuteen pakottaminen tuli monin eri tavoin tutuksi. VIRPI KIRVES-TORVINEN Liisa Lauerma: Lapsuus kohtauspaikkana. Emme ole samaa massaa. Hän on myös kirjallisuusterapiaohjaaja ja saanut Suomen tietokirjailijoiden Tietopöllö-palkinnon. – Omalla tavallaan eri uskonnolliset taustat valaisevat, miten moninaisessa maailmassa me tällä hetkellä elämme. Se näyttäytyi Lauerman mukaan naisten elämässä luonnollisena osana arkea ja kasvuympäristöä, sekä vuodenkiertoa rytmittävänä tekijänä. On ollut ihana ottaa vastaan, kun joku on jakanut itselleen tärkeää ja arvokasta, Lauerma kertoo keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Tulimme muistojen kautta yhteiseen paikkaan. Ne kertovat muistin, mielikuvituksen ja kuvittelun kyvyn voimasta. Yksi on se, ettemme jaa kollektiivisia muistoja. Emme tunnista historiallista kollektiivista kerrostumaa. Lauerma huomasi jo aiemmin Aikamatkallahank keen aikana, ettei tiennyt monen kollektiivisista muistoista juuri mitään. kulttuuri tietokirja | Liisa Lauerma tuo kirjassaan näkyväksi Suomeen muuttaneiden naisten elämää. Niistä tilanteissa tuli vilpitön olo, poissa oli aikuisten arvostelu ja vertailu. Lauermaa kosketti kuulla, miten saamelaisten ja romanien kulttuureita on väheksytty. Melody Karvonen ja Ristenrauna Magga kertovat lapsuusmuistoistaan kirjassa Lapsuus kohtauspaikkana. – Miten ruusun tuoksu tai laivan törähdys kantaa tässä hetkessä toiseen maahan asti. Tuntiessamme vain oman kulttuurimme, näemme ihmiset helposti ryhmänä, stereotypioiden, ennakkokäsitysten ja mielikuvien kautta, Lauerma toteaa. Virolainen Koidu kuvaakin osuvasti kirjassa tunnelmiaan ei-kantasuomalaisena: ”Koti on Suomessa, mutta sielu, henki, kulttuuri ja suku ovat Virossa.” Naisia yhdistivät luontokokemukset: yöllinen tähtitaivas Iranin vuoristossa, Kaspian meren rannalla, tai Somaliassa mummon luona. Hän oli kehittämässä työntekijöiden osallistamista muistoilla, esineillä ja valokuvilla. Esimerkiksi Neuvostoliitossa kasvaneen Veneran ukki oli uskonoppinut mufti, suomenruotsalaisen Anna-Vivecan äidin sisko lähetyssaarnaaja. Voimauttavista ja rakentavista asioista ei pidä vaieta. – Tulin siihen tulokseen, että elämä voi olla todella vaikeaa, mutta siellä voi olla myös hyviä asioita. Perhe osallistui Marianpäivän kirkkopyhiin. Liisa Lauerma toimi varhaiskasvatuksen työntekijöiden kouluttajana Ebeneser-säätiön Aikamatkalla-hankkeessa 2010-luvulla. Esimerkiksi druusit olivat vähemmistönä Manian kotimaassa Syyriassa. Momentum Kirjat 2025. Muistoja nykysuomalaisilta. Haastateltavat saivat itse valita kertomansa asiat. – Magga ei tippaakaan kaunistellut kirkon roolia saamelaisten elämässä. Kokemuksesta jäi nälkä, Lauerma halusi kuulla lisää. | Kuvat: Melody Karvosen kuva-arkisto ja Marja Vuorelainen KOT_250903_50.indd 51 KOT_250903_50.indd 51 26.8.2025 8.51.02 26.8.2025 8.51.02. – Kun kykenisimme ymmärtämään jokaisen yksilölliset kokemukset ja muistot. Sen ymmärtäminen ja näkeminen auttaisi vierauden pelkoon, näkisimme stereotypian yli. Esiin nousseiden uskontojen moninaisuus yllätti kirjailijan. Kirkonkirjoissa Maggan nimi oli Kristiina Rauna. Hänelle oli tärkeää tehdä naisten tarinat näkyviksi ja saada kirjaan myös Suomen kulttuuristen vähemmistöjen edustajat. Joku oli kiivennyt päärynäpuuhun, toinen oli syönyt mangoja suoraan puusta. Lauermaa puhutteli se, miten tiettyihin paikkoihin liittyvät aistikokemukset vaikuttivat tähän päivään asti. Lauerma tunsi ahdistusta ja näki painajaisia kirjaprojektin aikana. Oli oivallus, mikä kaikki vierauden kokemusta synnyttää. Se oli tiukkaa tekstiä, Lauerma kiteyttää. Yksi kirjan naisista, bahá’í-vähemmistössä Iranissa kasvanut Melody Karvonen, välitti ensimmäiset haastateltavat. Miten voimme niiden avulla liikkua ympäri maailmaa. Koulu oli tärkeä, kaikki kertoivat siitä jotain. 51 50 Lapsuuden tarinoissa uskonto näyttäytyi luonnollisena osana arkea K uin olisi koko ajan saanut lahjoja. Erityisesti vaikeina aikoina pitää nostaa näkyviin hyviä ja kannattelevia asioita; valoa, jota kuitenkin on. Mukana onkin saamelainen, suomenruotsalainen, romani ja evakkotaustainen henkilö. – Sen lisäksi, että ihminen on erinäköinen ja tulee eri kulttuurista, emme jaa yhteistä historiaa. Lauerma esitti samat kysymykset kaikille ja pyysi kertomaan merkityksellisiä ja tärkeitä asioita omasta lapsuudesta. Mukana oli kantasuomalaisia ja muualta Suomeen muuttaneita. Näin tietokirjailija Liisa Lauerma kuvailee haastateltavien kanssa käymäänsä taivalta. 217 sivua. Se oli avaava kokemus. Liisa Lauerma kiinnostui alun perin oman perheensä ja sukunsa historiasta. Kyky kuvitella auttaa näkemään toisen silmin. Myös arjen askareita oli paljon. Kannamme mukanamme lapsuusmuistojen lisäksi erilaisia pyhyyden kokemuksia ja merkittäviä uskonnollisia tapoja. Maahanmuuttaja tulee tänne ikään kuin tyhjästä. Se oli iso apu luottamuksen syntymisen kannalta. Kannamme mukanamme lapsuusmuistojen lisäksi erilaisia pyhyyden kokemuksia ja merkittäviä uskonnollisia tapoja. Lastenkirjojen lisäksi häneltä on ilmestynyt Suvun jäljillä – Löydä oma tarinasi vuonna 2021. – Tästä matkasta jäi oikein hyvä mieli. Uskonto yhdisti monia kirjan haastateltavia. – Itse yllätyin uskontojen moninaisuudesta. Yksi kirjan haastateltavista, kunniatohtori Ristenrauna Magga kertoi omista kokemuksistaan kirkolliskokouksen jumalanpalveluksessa toukokuussa Turun tuomiokirkossa. | Kuva: Jukka Granström KOT_250903_50.indd 50 KOT_250903_50.indd 50 26.8.2025 8.50.59 26.8.2025 8.50.59 51 Maggan lapsuudessa myös luonnonuskonto oli osa arkea. Poronhoitaja antoi Maggalle hätäkasteen, kummeja oli lopulta kuusitoista. Huhtikuussa ilmestyneessä teoksessa Lapsuus kohtauspaikkana jo pitkään Suomessa asuneet vähemmistöjen edustajat jakoivat lapsuustarinoitaan. Uskonto näkyi erilaisina pyhinä juhlina, rituaaleina ja köyhille almujen antamisena. Seita oli pyhä paikka ja kuvaan kuuluivat myös uskomukset vaikkapa siitä, että sateenkaari ”imasee”, tai revontulet lyövät kuoliaaksi, jos niille viheltää. Hän mietti, onko varsin hyväosaisten naisten tarinoiden kertominen oikeutettua samalla, kun moni nainen joutuu kokemaan silpomista, kunniaväkivaltaa, sotaa ja pakolaisuutta
Yöpaitoja eri aikakausilta. Lopella on puolestaan lohkaistu viime vuosisadan alussa opettavainen viisaus, ”ken unta rakastaa, se köyhänä pysyy”. Kirjassaan tämä asiaa tunteva parivaljakko tarkastelee esimerkiksi Kiinan heräämistä ja kehitystä supervallan roolia kohti, sen pyrkimystä syrjäyttää tärkein haastajansa Yhdysvallat, sen mahtavan talousja vientikoneen olemusta, kasvua ja ongelmia, Taiwanin-kysymystä sekä maan suhteita muuhun maailmaan. | Kuva: Janne Könönen KOT_250903_50.indd 52 KOT_250903_50.indd 52 26.8.2025 8.51.07 26.8.2025 8.51.07 53 kus nukuttiin jopa useamman henkilön ryhmissä. Mutta se ei glorifioi tai mystifioi Kiinaa, vaan tuo kiinnostavalla tavalla esiin myös Kiinan heikkoudet ja sen mahdollisuuden, että idän lohikäärmeen tähän asti mahtava esiinmarssi voi sisäisistä ja ulkoisista syistä myös hyytyä ja epäonnistua: eivät kiinalaiset ihmistä kummempia kuitenkaan ole. Hämeenlinnan kaupunginmuseon näyttelyssä nähdään muun muassa makuuhuoneita eri aikakausilta. JANNE KÖNÖNEN Unessa -näyttely on esillä Hämeenlinnan kaupunginmuseo Skogsterissa 2.11 saakka. Raamatussa onkin yllättävän monta uniin liittyvää kertomusta, aina Vanhan testamentin Joosefista ja Danielista alkaen. | Kuva: Janne Könönen | kirja | Mika Hentunen & Kristiina Helenius: Kiinan maailma. Ne olivat osa kansanperinnettä, jota ei tarvinnut merkitä kirjallisesti ylös, vaan lapsuudesta tuttu laulu siirtyi seuraavalle sukupolvelle muistitiedon välityksellä. Säätyläisneidon kamari 1700-luvulta näyttää luonnollisesti erilaiselta kuin varusmiehen karu inttipeti muutama sata vuotta myöhemmin. Skogsterin nurkkasängylle voi myös oikaista hetkeksi kuuntelemaan kehtolauluja, jotka saavat silmäluomet painumaan herkästi alas. Tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet. Josnäyttely | Unien maailma tulee tutuksi Hämeenlinnan kaupunginmuseossa. Hentusen ja Heleniuksen kirja ei kiistä Kiinan määrätietoista talouskasvua, sen jopa uskomattomia teknisiä innovaatioita eikä sen globaalia määrätietoisuutta. JUSSI RYTKÖNEN Idän lohikäärmeen suunnitelma maailmalle KOT_250903_50.indd 53 KOT_250903_50.indd 53 26.8.2025 8.51.14 26.8.2025 8.51.14. 52 52 kulttuuri Yöastioita, unikaskuja ja nukkumista Raamatussa T ummanruskean, puisen vuoteen päiväpeitteellä lepää tyynyjen ohella avonainen kirja. Niidenkin voittokululla on osin kirkollinen taustansa, sillä pappilat ottivat yksilövuoteet ensimmäisinä käyttöön, yhdessä kartanoiden ja porvariskotien kanssa. Kansantaiteilija ja kylähulluksi tituleerattu, pappien saarnojen ulkoa muistamisesta lempinimen ”Kalkkimaan pappi” saanut Petter Herajärvi Alatorniolta lausui puolestaan 1800-luvun lopulla, että ”kun ensin nukkuu ja siinä väsyy, niin sitten lepää, ja kun siinä väsyy, niin sitten makaa, ja kun siinä väsyy, niin sitten lakkaa”. Käy esimerkiksi ilmi, että Kiinan näkökulmasta EU on heikko ja melko tyhjänpäiväinen, vaikka sen sisällä onkin Ranskan tai Saksan kaltaisia merkittäviä teollisuusja kauppamaita. Aamuja ehtoovirsiä -nimisestä teoksesta näkyy sanoja virrestä 464: ”Nyt päättyi päivä armas, yö joutui eteemme. Näyttelyn konkreettista antia ovat lavojen päältä löytyvät, eri aikakausien nukkumistapoja kuvaavat sängyt. 255 sivua. Kuvassa nuoren neidon kamari 1700-luvulta. Unessa-näyttelyn yhdessä nurkkauksessa kuuluu äänitteiltä kehtolauluja eri puolilta maailmaa, Suomen lisäksi muun muassa Somaliasta, Kongosta ja Afganistanista. Kiinan maailma on jokseenkin kauttaaltaan tarkkanäköistä ja kiinnostavaa analyysia ja yksityiskohtia sopivasti nostavaa havaintokoostetta Kiinasta, sen politiikasta, taloudesta ja erilaisista ambitioista. Yhdistäviä tekijöitä ovat vain sänkyjen viereltä löytyvät yöastiat. Tulevaisuuden potentiaalisen supervallan olemuksesta ja tavoitteista kirjoittavat nyt uudessa katsauk sessaan Kiinan maailma Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja Yhdysvaltojen asiantuntija Kristiina Helenius. Lopuksi perehdytään myös siihen, mikä on Kiinan ja Suomen suhde sekä mitä pelejä EU, NATO ja Kiina keskenään nyt pelaavat. On erikoista ajatella, että ylivoimaisesti suurinta osaa historiastaan ihminen ei ole nukkunut pehmeiden patjojen päällä sängyllä. Tammelasta on vuodelta 1913 muistiin merkitty muun muassa lausahdus, jonka mukaan ”kun sellaisen ihmisen tyynyn alle pannaan virsikirja, joka on unissaan kovin rauhaton, saa hän levon”. Nykyaikaisemmat yhden ihmisen vuoteet alkoivat yleistyä Suomessa vasta 1700-luvulta lähtien. Nykyään kehtolauluja lauletaan unta etsivälle enää harvoin, mutta ennen ne olivat tehokas tapa tuudittaa pienokaiset höyhensaarille. Pieni, mutta sitäkin kiehtovampi kokonaisuus johdattaa nukkumiseen ja uniin paitsi kulttuurihistorialliselta, myös käytännölliseltä ja tarinalliselta kantiltaan. Vuode, virsikirja ja Raamatun unet ovat osa Hämeenlinnan kaupunginmuseo Skogsterin Unessa-näyttelyä. Tammi 2025. Vain melko harvoista globaaliin talouteen tai politiikkaan liittyvistä asioista on enää 2000-luvulla voitu puhua mainitsematta Kiinaa. Nukkuminen ei lisäksi ollut varhaisempina aikoina lainkaan niin yksilöllistä kuin nykyään, sillä perheenjäsenet ja ystävyksetkin tapasivat nukkua vierekkäin. Vaan herra Jeesus rakas, ain´asu kanssamme.” Vuoteen vieressä olevassa esittelytekstissä syvennytään lyhyesti uniin liittyviin raamatunpaikkoihin. Hauskin osa näyttelyä ovat seinälle sijoitellut mustat taulut, joista voi lukea vanhoja nukkumiseen ja uniin liittyviä kaskuja ja sanontoja. Tämä näkökulma voi monista Kiina-katsauksista unohtua ja se tekee Kiinan maailmasta jopa kokoaan suuremman lukukokemuksen
Ne olivat osa kansanperinnettä, jota ei tarvinnut merkitä kirjallisesti ylös, vaan lapsuudesta tuttu laulu siirtyi seuraavalle sukupolvelle muistitiedon välityksellä. Mutta se ei glorifioi tai mystifioi Kiinaa, vaan tuo kiinnostavalla tavalla esiin myös Kiinan heikkoudet ja sen mahdollisuuden, että idän lohikäärmeen tähän asti mahtava esiinmarssi voi sisäisistä ja ulkoisista syistä myös hyytyä ja epäonnistua: eivät kiinalaiset ihmistä kummempia kuitenkaan ole. Raamatussa onkin yllättävän monta uniin liittyvää kertomusta, aina Vanhan testamentin Joosefista ja Danielista alkaen. 255 sivua. Hauskin osa näyttelyä ovat seinälle sijoitellut mustat taulut, joista voi lukea vanhoja nukkumiseen ja uniin liittyviä kaskuja ja sanontoja. Kuvassa nuoren neidon kamari 1700-luvulta. Yhdistäviä tekijöitä ovat vain sänkyjen viereltä löytyvät yöastiat. Lopella on puolestaan lohkaistu viime vuosisadan alussa opettavainen viisaus, ”ken unta rakastaa, se köyhänä pysyy”. Yöpaitoja eri aikakausilta. On erikoista ajatella, että ylivoimaisesti suurinta osaa historiastaan ihminen ei ole nukkunut pehmeiden patjojen päällä sängyllä. Säätyläisneidon kamari 1700-luvulta näyttää luonnollisesti erilaiselta kuin varusmiehen karu inttipeti muutama sata vuotta myöhemmin. Nykyään kehtolauluja lauletaan unta etsivälle enää harvoin, mutta ennen ne olivat tehokas tapa tuudittaa pienokaiset höyhensaarille. Kiinan maailma on jokseenkin kauttaaltaan tarkkanäköistä ja kiinnostavaa analyysia ja yksityiskohtia sopivasti nostavaa havaintokoostetta Kiinasta, sen politiikasta, taloudesta ja erilaisista ambitioista. | Kuva: Janne Könönen | kirja | Mika Hentunen & Kristiina Helenius: Kiinan maailma. Lopuksi perehdytään myös siihen, mikä on Kiinan ja Suomen suhde sekä mitä pelejä EU, NATO ja Kiina keskenään nyt pelaavat. Hämeenlinnan kaupunginmuseon näyttelyssä nähdään muun muassa makuuhuoneita eri aikakausilta. Pieni, mutta sitäkin kiehtovampi kokonaisuus johdattaa nukkumiseen ja uniin paitsi kulttuurihistorialliselta, myös käytännölliseltä ja tarinalliselta kantiltaan. Aamuja ehtoovirsiä -nimisestä teoksesta näkyy sanoja virrestä 464: ”Nyt päättyi päivä armas, yö joutui eteemme. Vaan herra Jeesus rakas, ain´asu kanssamme.” Vuoteen vieressä olevassa esittelytekstissä syvennytään lyhyesti uniin liittyviin raamatunpaikkoihin. Tammelasta on vuodelta 1913 muistiin merkitty muun muassa lausahdus, jonka mukaan ”kun sellaisen ihmisen tyynyn alle pannaan virsikirja, joka on unissaan kovin rauhaton, saa hän levon”. Tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet. Tämä näkökulma voi monista Kiina-katsauksista unohtua ja se tekee Kiinan maailmasta jopa kokoaan suuremman lukukokemuksen. Näyttelyn konkreettista antia ovat lavojen päältä löytyvät, eri aikakausien nukkumistapoja kuvaavat sängyt. Tulevaisuuden potentiaalisen supervallan olemuksesta ja tavoitteista kirjoittavat nyt uudessa katsauk sessaan Kiinan maailma Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja Yhdysvaltojen asiantuntija Kristiina Helenius. Nykyaikaisemmat yhden ihmisen vuoteet alkoivat yleistyä Suomessa vasta 1700-luvulta lähtien. Nukkuminen ei lisäksi ollut varhaisempina aikoina lainkaan niin yksilöllistä kuin nykyään, sillä perheenjäsenet ja ystävyksetkin tapasivat nukkua vierekkäin. Unessa-näyttelyn yhdessä nurkkauksessa kuuluu äänitteiltä kehtolauluja eri puolilta maailmaa, Suomen lisäksi muun muassa Somaliasta, Kongosta ja Afganistanista. Tammi 2025. Kirjassaan tämä asiaa tunteva parivaljakko tarkastelee esimerkiksi Kiinan heräämistä ja kehitystä supervallan roolia kohti, sen pyrkimystä syrjäyttää tärkein haastajansa Yhdysvallat, sen mahtavan talousja vientikoneen olemusta, kasvua ja ongelmia, Taiwanin-kysymystä sekä maan suhteita muuhun maailmaan. Vain melko harvoista globaaliin talouteen tai politiikkaan liittyvistä asioista on enää 2000-luvulla voitu puhua mainitsematta Kiinaa. Niidenkin voittokululla on osin kirkollinen taustansa, sillä pappilat ottivat yksilövuoteet ensimmäisinä käyttöön, yhdessä kartanoiden ja porvariskotien kanssa. JANNE KÖNÖNEN Unessa -näyttely on esillä Hämeenlinnan kaupunginmuseo Skogsterissa 2.11 saakka. Vuode, virsikirja ja Raamatun unet ovat osa Hämeenlinnan kaupunginmuseo Skogsterin Unessa-näyttelyä. Kansantaiteilija ja kylähulluksi tituleerattu, pappien saarnojen ulkoa muistamisesta lempinimen ”Kalkkimaan pappi” saanut Petter Herajärvi Alatorniolta lausui puolestaan 1800-luvun lopulla, että ”kun ensin nukkuu ja siinä väsyy, niin sitten lepää, ja kun siinä väsyy, niin sitten makaa, ja kun siinä väsyy, niin sitten lakkaa”. Käy esimerkiksi ilmi, että Kiinan näkökulmasta EU on heikko ja melko tyhjänpäiväinen, vaikka sen sisällä onkin Ranskan tai Saksan kaltaisia merkittäviä teollisuusja kauppamaita. Skogsterin nurkkasängylle voi myös oikaista hetkeksi kuuntelemaan kehtolauluja, jotka saavat silmäluomet painumaan herkästi alas. Hentusen ja Heleniuksen kirja ei kiistä Kiinan määrätietoista talouskasvua, sen jopa uskomattomia teknisiä innovaatioita eikä sen globaalia määrätietoisuutta. JUSSI RYTKÖNEN Idän lohikäärmeen suunnitelma maailmalle KOT_250903_50.indd 53 KOT_250903_50.indd 53 26.8.2025 8.51.14 26.8.2025 8.51.14. 53 52 kulttuuri Yöastioita, unikaskuja ja nukkumista Raamatussa T ummanruskean, puisen vuoteen päiväpeitteellä lepää tyynyjen ohella avonainen kirja. Josnäyttely | Unien maailma tulee tutuksi Hämeenlinnan kaupunginmuseossa. | Kuva: Janne Könönen KOT_250903_50.indd 52 KOT_250903_50.indd 52 26.8.2025 8.51.07 26.8.2025 8.51.07 53 kus nukuttiin jopa useamman henkilön ryhmissä
Jos suomen kielen halutaan säilyvän, on suomalaisten sitä aktiivisesti käytettävä, hoidettava ja puolustettava. Englanti ruhtinoi varsinkin tieteellisen julkaisemisen ja populaarikulttuurin kielenä. Kaija Pispan (aik. Mutta pienten kielten kuolemat ovat suuri menetys. On harhaa kuvitella sen aseman olevan monikielistyvässä tulevaisuudessa itsestään ja varmasti kiveen hakattu. Vuonna 2020 sarja sai jatkoa uuden kokonaisuuden muodossa. Kliseisimmillään mies keikkaili ja vaimo tuskaili kotona lasten, talouden ja oman luovuutensa kanssa. kolumni Jos suomen kielen halutaan säilyvän, on suomalaisten sitä aktiivisesti käytettävä, hoidettava ja puolustettava. KOT_250903_50.indd 55 KOT_250903_50.indd 55 26.8.2025 8.51.26 26.8.2025 8.51.26. Ihmiskunnan kulttuurisen moninaisuuden kannalta ongelma ei tietenkään ole se, että suurilla kielillä julkaistaan paljon. Ehkä oleellisinta on tämä Hatakan kirjaus: ”He ovat myös näyttäneet mallia, miten kristillistä uskoa voi elää todeksi jättäen tilaa kysymyksille, epäilylle ja muutokselle.” SEPPO KEMPPAINEN Mallia epäilylle ja kysymyksille Italialainen Paolo Sorrentino on jo toistakymmentä vuotta lukeutunut maansa elokuva-alan kärkinimiin. Kieli kannattelee ihmiskunnan kulttuureja. Sarja ravistelee paavi-instituutiota | tv-vinkki | kulttuuri John Malcovich, Silvio Orlando ja Jude Law näyttelevät New Pope -sarjassa. Tästä joukosta paljon vähäisempi määrä on kirjoitettuja kieliä. Jokunen kymmenen kirjallisesti merkittäviä kieliä hallitsee globaalisti kuvaa. Samalla se kertoo lähetyslasten, myös Löytyn, osaksi koituneesta juurettomuudesta. NIILO RANTALA The New Pope katsottavissa Yle Areenassa. Italiassa sarjan avausjakso nousi katsojamääriltään jopa Game of Thrones -hittisarjan yläpuolelle. Liki 400 miljoonan äidinkielisen puhujan englanti on maailman kolmanneksi suurin kieli, mutta englantia osaa kakkos-, työtai kulttuurikielenä vielä paljon suurempi ihmisjoukko. Löytty) nimellä löytyy yhteensä 160 kappaletta. Jotain televisiosarjojen arvonnoususta kertoo se, että Oscarilla ja Hopeisella leijonalla palkittu ohjaaja siirtyi viime vuosikymmenellä niitä ohjaamaan. Miten käy valitulle, entä Vatikaanille. Ja vielä paljon pienempi on niiden kielien joukko, joilla julkaistaan monipuolisesti proosaa, lyriikkaa, populaarikulttuuria ja journalistista aineistoa, sekä uskonnollista ja tieteellistä tekstiä. Sehän on eräänlainen luonnonlaki: kuluttajia riittää. Mitä seesteisemmäksi elämä käy, sitä enemmän tulee Pispa esille. Kirjapaja 2025. Jude Lawn näyttelemä kuvitteellinen paavi Pius XIII on koomassa, ja konklaavi valitsee uutta paavia. Pispa lämpeni körttiläisyyteen hitaammin. Jopa Federico Felliniin verrattu visionääri ponkaisi maailmanlaajuiseen julkisuuteen viimeistään Oscar-palkitun Suuri kauneus (2013) -elokuvan myötä. Sellainen pieni kieli on myös suomi. Aivan ylivoimaisessa asemassa on vain kourallinen ”maailmankulttuurien” kieliä. | Kuva: Gianni Fiorito KOT_250903_50.indd 54 KOT_250903_50.indd 54 26.8.2025 8.51.24 26.8.2025 8.51.24 55 Maailmankulttuuri jouduttaa kielten katoamista Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi K oko maailmassa puhuttujen kielien arviot liikkuvat usein 6 000–8 000 kielen välillä. Tällainen on johtanut jatkuvaan pienten kielten näivettymiseen suurten ”tappajakielien” tai maailmankulttuurien viedessä kulttuurisen elintilan. Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan elämä. Musiikillaan Löytty on kiistatta lunastanut paikkansa suomalaisen musiikin historiassa, vaikka onkin teemoillaan valinnut varjoon jäävän osan. Mutta tähän on tultu, tässä on hyvä olla. Ongelma on se, että maailmassa tuhansien pienten kielten käyttäjät joutuvat käymään koulua, oppimaan lukemaan ja kirjoittamaan kielillä, jotka eivät ole heidän äidinkieliään. Ketään tuskin yllättää, että maailman ylivoimaisesti yleisin julkaistun kirjallisuuden kieli on englanti. The New Pope on vauhdikas sekoitus yllättäviä käänteitä, karikatyyreja ja pop-taidetta henkivää kuvainraastoa. Tämä triviaali tieto ei ole mukana Luomiskertomuksessa. Hyväksymistarina kokoaa eletyn elämän raskaine vaiheineen ja myös sen, että siihen on liittynyt kilpailua huomiosta ja arvostuksesta. Selviytymistarina kertoo eksistentiaalisesta ahdistuksesta ja toistuvista masennusjaksoista sekä tasapainosta, jossa apua ei enää tarvitse hakea esimerkiksi alkoholista. Musiikin tarina kertoo säveltämisestä ja sanoittamisesta, bänditoiminnasta ja kiertueista. Kirjastolaitoksen Fono-tietokannassa on 719 kappaletta, joihin on merkitty tekijäksi Jaakko Löytty. Rajoja kokeileva Sorrentino tutki ensimmäisessä sarjassaan The Young Pope – piru vai pyhimys (2016) paaviutta satiirin ja vetävän modernin otteen voimin. Muita suuria julkaisukieliä ovat kiina, japani, ranska, saksa, venäjä, indonesia, espanja ja hindi. Kukaan toinen ei sitä puolestamme tee. Mielenkiintoinen jakso liittyy Löytyn toimintaan Herättäjä-yhdistyksen aluesihteerinä. Globaalisti tieteellisistä kirjoista ja artikkeleista ehkä 4/5 julkaistaan englanniksi, hieman alasta riippuen. 54 54 | kirja | Heimo Hatakka: Luomiskertomus. Mutta painetun sanan kohdalla se ei tee sitä maailmassamme kovin tasaisesti. Jos ajatellaan kielien runsautta kuin biodiversiteettiä, merkitsee suurien kielien jyrääminen ja pienien kato ihmiskunnan kulttuurien köyhtymistä: jokainen kieli näkee yhteisen maailman omalla uniikilla tavallaan. Afrikka-tarina kertoo lähetystyöstä, yhteisöllisyydestä ja rytmistä. Riidelty on ja huonosti käyttäydytty. Osa kohtauksista saattaa koetella eräiden katsojien ärsyyntymiskynnystä, mutta ainakin tempoa ja käänteitä riittää. Miksi käyttää kieltä, jolla ei julkaista juuri mitään. 262 sivua. Tarinoissa korostuvat laulaja-lauluntekijä Löytyn vaiheet. Kasvutarina on matka nuoruudesta aikuisuuteen ja ikääntymiseen. Kirja keskittyy oleellisempaan: elettyyn elämään, jossa laulut on luotu. Kirjan perusteella se on ehkä ollut myös hänen pelastuksensa: miten olisi mies kestänyt suurempaa suosiota. Löytty lähti työhön täysillä ja poltti itsensä loppuun. Se mikä alkoi 17-vuotiaana, jatkuu edelleen 70-vuotiaana. Monikielisyydessä on toki hienot puolensa ja laajalti ymmärretyt isot kielet ovat kansainvälisessä maailmassamme nykyisin paitsi välttämättömiä, myös rikkautta. Rakkaustarinaan kuuluu yhteys lapsiin ja lapsenlapsiin, sukuun, yhteisöön, Jumalaan ja tietysti toiseen. Hatakan yksiin kansiin pusertama kaksoiselämäkerta sisältää monta toisiinsa kietoutuvaa tarinaa. Siksi pienten kielten asemaa on pyrittävä lujittamaan lainsäädännössä, kouluissa, kulttuurissa ja tieteessä. Myöhemmin heidän käyttämänsä ja tuottamansa ammattija muu kirjallisuus ja koko muu kulttuuri on sekin usein ei-äidinkielistä. Miksi opettaa lapsille kieltä, jonka status on alhainen. Juonta paljastamatta on vaikea kertoa paljoakaan ensimmäisen jakson jälkeisistä tapahtumista, mutta näyttelijäkunnasta erityisen ilmeikäs on vähemmän yllättävästi John Malkovichin tulkinta uskonoppineesta Sir John Brannoxista. Uskaltaisiko jopa sanoa: elämään, joka on luonut laulut. Juuret osoittautuvat tärkeiksi, ja kun sanat ehtyvät, tarinointi jatkuu kuvina
Mielenkiintoinen jakso liittyy Löytyn toimintaan Herättäjä-yhdistyksen aluesihteerinä. Osa kohtauksista saattaa koetella eräiden katsojien ärsyyntymiskynnystä, mutta ainakin tempoa ja käänteitä riittää. Riidelty on ja huonosti käyttäydytty. Kirjapaja 2025. Ja vielä paljon pienempi on niiden kielien joukko, joilla julkaistaan monipuolisesti proosaa, lyriikkaa, populaarikulttuuria ja journalistista aineistoa, sekä uskonnollista ja tieteellistä tekstiä. Aivan ylivoimaisessa asemassa on vain kourallinen ”maailmankulttuurien” kieliä. Jude Lawn näyttelemä kuvitteellinen paavi Pius XIII on koomassa, ja konklaavi valitsee uutta paavia. Sehän on eräänlainen luonnonlaki: kuluttajia riittää. Mutta painetun sanan kohdalla se ei tee sitä maailmassamme kovin tasaisesti. Kirja keskittyy oleellisempaan: elettyyn elämään, jossa laulut on luotu. The New Pope on vauhdikas sekoitus yllättäviä käänteitä, karikatyyreja ja pop-taidetta henkivää kuvainraastoa. Tarinoissa korostuvat laulaja-lauluntekijä Löytyn vaiheet. Englanti ruhtinoi varsinkin tieteellisen julkaisemisen ja populaarikulttuurin kielenä. Rajoja kokeileva Sorrentino tutki ensimmäisessä sarjassaan The Young Pope – piru vai pyhimys (2016) paaviutta satiirin ja vetävän modernin otteen voimin. Tämä triviaali tieto ei ole mukana Luomiskertomuksessa. Ehkä oleellisinta on tämä Hatakan kirjaus: ”He ovat myös näyttäneet mallia, miten kristillistä uskoa voi elää todeksi jättäen tilaa kysymyksille, epäilylle ja muutokselle.” SEPPO KEMPPAINEN Mallia epäilylle ja kysymyksille Italialainen Paolo Sorrentino on jo toistakymmentä vuotta lukeutunut maansa elokuva-alan kärkinimiin. Samalla se kertoo lähetyslasten, myös Löytyn, osaksi koituneesta juurettomuudesta. Vuonna 2020 sarja sai jatkoa uuden kokonaisuuden muodossa. Mutta tähän on tultu, tässä on hyvä olla. Muita suuria julkaisukieliä ovat kiina, japani, ranska, saksa, venäjä, indonesia, espanja ja hindi. Pispa lämpeni körttiläisyyteen hitaammin. Jopa Federico Felliniin verrattu visionääri ponkaisi maailmanlaajuiseen julkisuuteen viimeistään Oscar-palkitun Suuri kauneus (2013) -elokuvan myötä. 55 54 | kirja | Heimo Hatakka: Luomiskertomus. Kieli kannattelee ihmiskunnan kulttuureja. Miksi opettaa lapsille kieltä, jonka status on alhainen. Sellainen pieni kieli on myös suomi. | Kuva: Gianni Fiorito KOT_250903_50.indd 54 KOT_250903_50.indd 54 26.8.2025 8.51.24 26.8.2025 8.51.24 55 Maailmankulttuuri jouduttaa kielten katoamista Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi K oko maailmassa puhuttujen kielien arviot liikkuvat usein 6 000–8 000 kielen välillä. Afrikka-tarina kertoo lähetystyöstä, yhteisöllisyydestä ja rytmistä. Ongelma on se, että maailmassa tuhansien pienten kielten käyttäjät joutuvat käymään koulua, oppimaan lukemaan ja kirjoittamaan kielillä, jotka eivät ole heidän äidinkieliään. Mutta pienten kielten kuolemat ovat suuri menetys. On harhaa kuvitella sen aseman olevan monikielistyvässä tulevaisuudessa itsestään ja varmasti kiveen hakattu. Rakkaustarinaan kuuluu yhteys lapsiin ja lapsenlapsiin, sukuun, yhteisöön, Jumalaan ja tietysti toiseen. Jos suomen kielen halutaan säilyvän, on suomalaisten sitä aktiivisesti käytettävä, hoidettava ja puolustettava. Italiassa sarjan avausjakso nousi katsojamääriltään jopa Game of Thrones -hittisarjan yläpuolelle. Jotain televisiosarjojen arvonnoususta kertoo se, että Oscarilla ja Hopeisella leijonalla palkittu ohjaaja siirtyi viime vuosikymmenellä niitä ohjaamaan. Miksi käyttää kieltä, jolla ei julkaista juuri mitään. Sarja ravistelee paavi-instituutiota | tv-vinkki | kulttuuri John Malcovich, Silvio Orlando ja Jude Law näyttelevät New Pope -sarjassa. Löytty lähti työhön täysillä ja poltti itsensä loppuun. Mitä seesteisemmäksi elämä käy, sitä enemmän tulee Pispa esille. Liki 400 miljoonan äidinkielisen puhujan englanti on maailman kolmanneksi suurin kieli, mutta englantia osaa kakkos-, työtai kulttuurikielenä vielä paljon suurempi ihmisjoukko. Monikielisyydessä on toki hienot puolensa ja laajalti ymmärretyt isot kielet ovat kansainvälisessä maailmassamme nykyisin paitsi välttämättömiä, myös rikkautta. Kukaan toinen ei sitä puolestamme tee. Globaalisti tieteellisistä kirjoista ja artikkeleista ehkä 4/5 julkaistaan englanniksi, hieman alasta riippuen. Uskaltaisiko jopa sanoa: elämään, joka on luonut laulut. Jos ajatellaan kielien runsautta kuin biodiversiteettiä, merkitsee suurien kielien jyrääminen ja pienien kato ihmiskunnan kulttuurien köyhtymistä: jokainen kieli näkee yhteisen maailman omalla uniikilla tavallaan. Kaija Pispan (aik. Ketään tuskin yllättää, että maailman ylivoimaisesti yleisin julkaistun kirjallisuuden kieli on englanti. Löytty) nimellä löytyy yhteensä 160 kappaletta. Hatakan yksiin kansiin pusertama kaksoiselämäkerta sisältää monta toisiinsa kietoutuvaa tarinaa. Juonta paljastamatta on vaikea kertoa paljoakaan ensimmäisen jakson jälkeisistä tapahtumista, mutta näyttelijäkunnasta erityisen ilmeikäs on vähemmän yllättävästi John Malkovichin tulkinta uskonoppineesta Sir John Brannoxista. Hyväksymistarina kokoaa eletyn elämän raskaine vaiheineen ja myös sen, että siihen on liittynyt kilpailua huomiosta ja arvostuksesta. Kirjan perusteella se on ehkä ollut myös hänen pelastuksensa: miten olisi mies kestänyt suurempaa suosiota. Siksi pienten kielten asemaa on pyrittävä lujittamaan lainsäädännössä, kouluissa, kulttuurissa ja tieteessä. KOT_250903_50.indd 55 KOT_250903_50.indd 55 26.8.2025 8.51.26 26.8.2025 8.51.26. Tästä joukosta paljon vähäisempi määrä on kirjoitettuja kieliä. Se mikä alkoi 17-vuotiaana, jatkuu edelleen 70-vuotiaana. Musiikin tarina kertoo säveltämisestä ja sanoittamisesta, bänditoiminnasta ja kiertueista. 262 sivua. Juuret osoittautuvat tärkeiksi, ja kun sanat ehtyvät, tarinointi jatkuu kuvina. Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan elämä. Selviytymistarina kertoo eksistentiaalisesta ahdistuksesta ja toistuvista masennusjaksoista sekä tasapainosta, jossa apua ei enää tarvitse hakea esimerkiksi alkoholista. Miten käy valitulle, entä Vatikaanille. Kasvutarina on matka nuoruudesta aikuisuuteen ja ikääntymiseen. Kirjastolaitoksen Fono-tietokannassa on 719 kappaletta, joihin on merkitty tekijäksi Jaakko Löytty. Musiikillaan Löytty on kiistatta lunastanut paikkansa suomalaisen musiikin historiassa, vaikka onkin teemoillaan valinnut varjoon jäävän osan. Tällainen on johtanut jatkuvaan pienten kielten näivettymiseen suurten ”tappajakielien” tai maailmankulttuurien viedessä kulttuurisen elintilan. Ihmiskunnan kulttuurisen moninaisuuden kannalta ongelma ei tietenkään ole se, että suurilla kielillä julkaistaan paljon. NIILO RANTALA The New Pope katsottavissa Yle Areenassa. Myöhemmin heidän käyttämänsä ja tuottamansa ammattija muu kirjallisuus ja koko muu kulttuuri on sekin usein ei-äidinkielistä. Kliseisimmillään mies keikkaili ja vaimo tuskaili kotona lasten, talouden ja oman luovuutensa kanssa. Jokunen kymmenen kirjallisesti merkittäviä kieliä hallitsee globaalisti kuvaa. kolumni Jos suomen kielen halutaan säilyvän, on suomalaisten sitä aktiivisesti käytettävä, hoidettava ja puolustettava
Vaikka Pohjanlahden historia Suomi oli tasavertainen osa Ruotsin kuningaskuntaa, eikä suomalaisia käännytetty väkivalloin ruotsalaisiksi ja kristityiksi, sanoo sotahistorian professori Martin Hårdstedt. | Kuva: Pixabay KOT_250903_56.indd 57 KOT_250903_56.indd 57 25.8.2025 16.38.24 25.8.2025 16.38.24. Istumme yhdellä Suomen ja Ruotsin yhteisen historian keskeisimmällä paikalla. – Suomen ja Ruotsin historian alku ovat yhtä. – Puhuisin ennemmin Ruotsin sotaliikkeistä Novgorodia vastaan ja ylipäänsä Ruotsin valtakunnan rakennusvaiheesta, en paavin valtuuttamista ja suomalaisia alistaneista käännytysretkistä. Hämeen linna rakennettiin 1200-luvun lopulla lujittamaan ruotsalaista jalansijaa Ruotsin ja Novgorodin havittelemalla maaperällä. Sen rakentamispäätös on yhdistetty Birger-jaarliin. Se nivoo napakasti yhteen laajan ajanjakson, joka alkaa läntisten kulttuurivirtausten saapumisesta Pohjanlahden tälle puolen pronssikaudella ja päättyy nykyiseen Nato-Pohjolaan. Kahvia linnanpihan terassilla hörppivä Hårdstedt on sotahistoriaan ja poliittiseen historiaan erikoistunut Uumajan yliopiston professori, joka katselee Suomen ja Ruotsin menneisyyttä laajemmin kuin vain tutkijankammiosta käsin. Tuoreessa kirjassaan Hårdstedt muistuttaa useassa kohtaa, että ennen kuin Suomi liitettiin Venäjään ja nationalismin kausi 1800-luvulla ylipäänsä synnytti vahvat kansallistunteet ja -identiteetit, olivat ruotsalaiset ja suomalaiset satoja vuosia Ruotsin kuninkaan tasa-arvoisia alamaisia. Ei ole mitään mahdollisuuksia erottaa niitä toisistaan. – Ristiretki-sana antaa harhaanjohtavan käsityksen todellisista tapahtumista. Suomi sai nämä osana Ruotsin kuningaskuntaa. 56 56 Suomi ei ollutkaan pikkuveli E n usko, että mitään ristiretkiä Suomeen oli olemassakaan, lausuu Martin Hårdstedt painokkaasti. Hårdstedtin mukaan ei voida esimerkiksi puhua ruotsalaisesta valtakunnasta, vaan kyse oli ehdottomasti ruotsalaissuomalainen tai suomalaisruotsalainen kuningaskunta. Nyt Vanajaveden rannalla sijaitsevan linnan pihalla on paahteisen kuuma. Hårdstedt on virallisesti töissä historian laitoksella Uumajassa, mutta asuu vakituisesti suomalaisen vaimonsa ja perheensä kanssa Hämeenlinnassa. 1200-luvun lopulla rakennetusta Hämeen linnasta hallittiin Hämettä. Hänen mukaansa vanha mielikuva siitä, että ruotsalaiset olisivat isoveli ja suomalaiset pikkuveli, on väärä. Ensimmäinen tai ainoa ristiretkiepäuskoinen tutkija Hårdstedt ei ole. Jo 1900-luvun alusta saakka ajatusta suomalaisten pakkokäännytyksestä ja Suomen alueen verisestä valloituksesta on kritisoitu. Vaikka ajat olivat väkivaltaisia, suomalaisten kääntymisessä oli enemmän kyse pitkäkestoisesta, rauhanomaisesta prosessista, Hårdstedt sanoo. Yleiset mielikuvat ja kansalliset historiakäsitykset muuttuvat kuitenkin hitaasti. Jokaisen väitetyn kolmen ristiretken kohdalla on hänen mukaansa myös kiistanalaista, siunasivatko paavit edes sellaisia nykyisen Suomen maaperälle. » TEKSTI | JANNE KÖNÖNEN KOT_250903_56.indd 56 KOT_250903_56.indd 56 25.8.2025 16.38.18 25.8.2025 16.38.18 Vanha ilmaisu, että Suomi sai Ruotsilta lait, yhteiskuntajärjestyksen ja uskonnon, on Martin Hårdstedtin mukaan virheellinen. Hikeä otsaltaan pyyhkiviä turisteja soljuu jatkuvana virtana sen muurinaukosta sisään. – Mitään tällaista jakoa ei ollut historiassakaan. Hiljattain häneltä ilmestyi teos Suomen ruotsalainen historia (Gaudeamus 2025). Molemmat kuuluivat siihen kuningaskuntaan, joka syntyi Pohjolaan 1300-luvulla. Ei voida puhua ruotsalaisesta valtakunnasta, vaan kyse oli ehdottomasti ruotsalaissuomalainen tai suomalaisruotsalainen kuningaskunta. Esimerkiksi Wikipedian useissa artikkeleissa Ruotsi suorittaa yhä Suomeen ristiretket ja kolonisoi alueen
– Suomen ja Ruotsin historian alku ovat yhtä. Hårdstedt on virallisesti töissä historian laitoksella Uumajassa, mutta asuu vakituisesti suomalaisen vaimonsa ja perheensä kanssa Hämeenlinnassa. Istumme yhdellä Suomen ja Ruotsin yhteisen historian keskeisimmällä paikalla. Hänen mukaansa vanha mielikuva siitä, että ruotsalaiset olisivat isoveli ja suomalaiset pikkuveli, on väärä. – Puhuisin ennemmin Ruotsin sotaliikkeistä Novgorodia vastaan ja ylipäänsä Ruotsin valtakunnan rakennusvaiheesta, en paavin valtuuttamista ja suomalaisia alistaneista käännytysretkistä. – Mitään tällaista jakoa ei ollut historiassakaan. Esimerkiksi Wikipedian useissa artikkeleissa Ruotsi suorittaa yhä Suomeen ristiretket ja kolonisoi alueen. Nyt Vanajaveden rannalla sijaitsevan linnan pihalla on paahteisen kuuma. Jokaisen väitetyn kolmen ristiretken kohdalla on hänen mukaansa myös kiistanalaista, siunasivatko paavit edes sellaisia nykyisen Suomen maaperälle. Yleiset mielikuvat ja kansalliset historiakäsitykset muuttuvat kuitenkin hitaasti. Hiljattain häneltä ilmestyi teos Suomen ruotsalainen historia (Gaudeamus 2025). Kahvia linnanpihan terassilla hörppivä Hårdstedt on sotahistoriaan ja poliittiseen historiaan erikoistunut Uumajan yliopiston professori, joka katselee Suomen ja Ruotsin menneisyyttä laajemmin kuin vain tutkijankammiosta käsin. Suomi sai nämä osana Ruotsin kuningaskuntaa. Vaikka ajat olivat väkivaltaisia, suomalaisten kääntymisessä oli enemmän kyse pitkäkestoisesta, rauhanomaisesta prosessista, Hårdstedt sanoo. 57 56 Suomi ei ollutkaan pikkuveli E n usko, että mitään ristiretkiä Suomeen oli olemassakaan, lausuu Martin Hårdstedt painokkaasti. Ensimmäinen tai ainoa ristiretkiepäuskoinen tutkija Hårdstedt ei ole. Hårdstedtin mukaan ei voida esimerkiksi puhua ruotsalaisesta valtakunnasta, vaan kyse oli ehdottomasti ruotsalaissuomalainen tai suomalaisruotsalainen kuningaskunta. – Ristiretki-sana antaa harhaanjohtavan käsityksen todellisista tapahtumista. Hämeen linna rakennettiin 1200-luvun lopulla lujittamaan ruotsalaista jalansijaa Ruotsin ja Novgorodin havittelemalla maaperällä. Tuoreessa kirjassaan Hårdstedt muistuttaa useassa kohtaa, että ennen kuin Suomi liitettiin Venäjään ja nationalismin kausi 1800-luvulla ylipäänsä synnytti vahvat kansallistunteet ja -identiteetit, olivat ruotsalaiset ja suomalaiset satoja vuosia Ruotsin kuninkaan tasa-arvoisia alamaisia. Molemmat kuuluivat siihen kuningaskuntaan, joka syntyi Pohjolaan 1300-luvulla. » TEKSTI | JANNE KÖNÖNEN KOT_250903_56.indd 56 KOT_250903_56.indd 56 25.8.2025 16.38.18 25.8.2025 16.38.18 Vanha ilmaisu, että Suomi sai Ruotsilta lait, yhteiskuntajärjestyksen ja uskonnon, on Martin Hårdstedtin mukaan virheellinen. Se nivoo napakasti yhteen laajan ajanjakson, joka alkaa läntisten kulttuurivirtausten saapumisesta Pohjanlahden tälle puolen pronssikaudella ja päättyy nykyiseen Nato-Pohjolaan. Sen rakentamispäätös on yhdistetty Birger-jaarliin. | Kuva: Pixabay KOT_250903_56.indd 57 KOT_250903_56.indd 57 25.8.2025 16.38.24 25.8.2025 16.38.24. Jo 1900-luvun alusta saakka ajatusta suomalaisten pakkokäännytyksestä ja Suomen alueen verisestä valloituksesta on kritisoitu. Hikeä otsaltaan pyyhkiviä turisteja soljuu jatkuvana virtana sen muurinaukosta sisään. Ei voida puhua ruotsalaisesta valtakunnasta, vaan kyse oli ehdottomasti ruotsalaissuomalainen tai suomalaisruotsalainen kuningaskunta. Vaikka Pohjanlahden historia Suomi oli tasavertainen osa Ruotsin kuningaskuntaa, eikä suomalaisia käännytetty väkivalloin ruotsalaisiksi ja kristityiksi, sanoo sotahistorian professori Martin Hårdstedt. Ei ole mitään mahdollisuuksia erottaa niitä toisistaan. 1200-luvun lopulla rakennetusta Hämeen linnasta hallittiin Hämettä
Messussa saarnaa Oulun hiippakunnan ja ulkosuomalaisten piispa Jukka Keskitalo. – Jos verrataan vaikkapa Tanskaan, siellä uskonpuhdistus tapahtui hyvin nopeasti. Merimieskirkko 150 vuotta Juhlajumalanpalvelus 21.9.2025 S uomen Merimieskirkon 150-vuotisjuhlamessu Kanssasi maailmalla pidetään Helsingin tuomiokirkossa merisunnuntaina 21.9.2025. Ne tulivat tänne ja muokkautuivat ajan saatossa samalla tavalla kuin nykyisen Ruotsinkin eri alueilla. On ihan hyvä, että valmistaudutaan siihen, että paha päiväkin voi oikeasti tapahtua. Hän on asunut Suomessa kahdeksan vuotta, joista kaksi Helsingissä ja kuusi Hämeenlinnassa. Voimassa 1.1.-31.12.2025. Pari kertaa kuussa hän käy junalla ja laivalla yliopistolla Uumajasa. Keräysalueena on koko Suomi. Muitakin eroja Hårdstedt on meneillään olevan maailmantilanteen myötä havainnut. Suomen alue on aina suojannut Ruotsia, jonka omalla maaperällä ei ole käyty juurikaan isoja taisteluja. Ihmiset olivat perustaltaan konservatiiveja. | Kuva: Janne Könönen historia Mielestäni suomalaisten mentaliteetti on valtaosaltaan vähän aikuismaisempi kuin ruotsalaisilla. Tänne on ollut erittäin helppo asettua. – Historia näkyy tässäkin voimakkaasti. – Kirkko oli kruunun uskollinen äänitorvi. – Oikeampi muotoilu on, että Suomi sai nämä kolme Ruotsin kuningaskunnan osana. Merisunnuntain kolehti kannetaan merimieskirkkotyön hyväksi kaikissa Suomen ev.lut. Puhekieli ei ollut perheenperustamisen este. ILMOITUS merimieskirkko.fi MobilePay 32400 Kiitos tuestasi! Keräysluvat. Kirkolla ja kristinuskolla on Hårdstedtin mukaan ollut suuri merkitys kolmen kruunun valtakunnan kehityksessä. – Mielestäni suomalaisten mentaliteetti on valtaosaltaan vähän aikuismaisempi kuin ruotsalaisilla. Musiikkia esittävät tuomiokirkon kamarikuoro Viva Vox ja Laivaston soittokunnan puhallinkvintetti. Kirkon merkitys historiassa näkyy Hårdstedtin mukaan voimakkaasti siinäkin, että Ruotsin kuninkaat hallitsivat kansaa nimenomaan kirkon ja papiston kautta. – Väestö, joka suurelta osin koostui maanviljelijöistä, ei ollut alun alkaen kovin ihastunut protestantismista. Toisin kuin Tanskassa, uskonpuhdistus oli Ruotsin alueilla selvästi ylhäältä alas johdettu prosessi. Yhteinen menneisyys ei tarkoita, etteikö suomalaisilla olisi jo varhain ollut monia kulttuurisia erityispiirteitään. Olet lämpimästi tervetullut! Juhlamessu lähetetään suorana YLE TV1:ssä klo 10.00 alkaen. Ahvenanmaan maakuntahallitus 11.6.2024. Kun Pohjanlahden tällä puolen kysellään kuulumisia, yleensä myös halutaan oikeasti tietää, miten toisella menee. kirkoissa. Tämä näkyy siinä, että ihmiset ovat paljon kriisitietoisempia kuin Ruotsissa. Mutta esimerkiksi kieli ei jakanut vielä ihmisiä lainkaan samalla tavoin kuin 1800-luvun kansallisesta heräämisestä alkaen. Suomessa tietämys on parempaa, vaikka kouluopetuksessa sen merkitystä voisi vieläkin painokkaammin tuoda esille. – Ruotsissa koitetaan enemmän pitää tunnelma kepeänä, eikä välttämättä päästä kovin syvällisiin keskusteluihin varsinkaan vähänkään tuntemattoman kanssa. – Kun täällä sotia on puolestaan ollut aina, niin totta kai suomalaisista on tullut paljon varautuneempia ja valmiimpia. Suomen vuosien aikana hänelle on kehittynyt myös suomalainen identiteetti. Tukeaksesi Merimieskirkon työtä voit myös tehdä lahjoituksen. KOT_250903_56.indd 59 KOT_250903_56.indd 59 25.8.2025 16.38.35 25.8.2025 16.38.35. 58 58 länsipuolella kulttuuri ja kieli erosivat osittain itäpuolen vastaavista, yhteistä maata hallittiin yhdenvertaisten lakien ja oikeuksien mukaisesti. Lupa voimassa toistaiseksi. Kerätyt varat käytetään merimieskirkkotyön toteuttamiseen. Merimieskirkko on tehnyt työtä merenkulkijoiden sekä ulkomailla asuvien ja liikkuvien suomalaisten hyväksi jo vuodesta 1875. Ahvenanmaalla: ÅLR 2024/3962. – Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että suomenkielinen mies saattoi ottaa aviopuolisokseen ruotsinkielisen naisen tai ruotsinkielinen suomenkielisen. Hårdstedtin mielestä suomalaiset ovat yllättävän puheliaita ja tietyllä tavalla myös välittävämpiä kuin ruotsalaiset. Savolaisella uudisraivaajalla oli siten Tukholmassa hallinneen kuninkaan alamaisena tismalleen samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vaikkapa Taalainmaalla maata viljelleellä kollegallaan. Poliisihallitus 30.7.2020. Merimieskirkko tarjoaa kirkkokahvit messun jälkeen tuomiokirkon kryptassa. Nyt kun Venäjän uhka on taas nousussa, Hård stedt sanoo tapaavansa Ruotsissa edelleen paljon ajattelutapaa, jonka mukaan ”ei meitä kuitenkaan mikään uhkaa”. Suomen kohdalla voisi jopa sanoa, että Suomesta tuli luterilainen maa hiljalleen joskus 1600-luvun mittaan. – Ja voin myös sanoa, että vaikka olen syntyisin täysin ruotsalainen, on minulle Suomen vuosieni aikana ehtinyt kehittyä jo suomalainen identiteetti. Venäjällä kirkon suhde maallisiin valtiaisiin on ollut aivan toisenlainen kuin läntiseen uskontoon ja traditioon ankkuroituneissa maissa. – On siksi mahdotonta ajatella Suomea ja Ruotsia alkuperältään vaikkapa ortodoksisina maina. Läntisen kristinuskon tulo teki meidät selvästi erilaisiksi kuin mitä jokin muu uskonto tai kristillisyyden muoto olisi tehnyt. Hårdstedtin mukaan myös ilmaisu, jonka mukaan Suomi sai Ruotsilta lait, yhteiskuntajärjestyksen ja luterilaisen uskonnon, on virheellinen. – Harvoin Ruotsin tv:ssä esitetään sellaisia dokumentteja Ruotsin historiasta, jossa Suomi olisi huomioitu asianmukaisesti. Hårdstedtin näkökulmat Suomen ja Ruotsin menneisyydestä tekee tavallista mielenkiintoisemmiksi juuri tutkijan oma pendelöinti kahden maan välillä. Suomessa (pois lukien Ahvenanmaa): RA/2020/911. – Kustaa Vaasa ja hänen protestanttiset jälkeläisensä käyttivät kirkkoa hyväkseen, saadakseen rahaa ja rakentaakseen lujan yhdenmukaisen valtion. Ruotsissa ei ole Hårdstedtin mukaan ymmärretty tai pidetty riittävän vahvasti yllä käsitystä yhteisestä menneisyydestä. Uumajan yliopistolla työskentelevä sotahistorian professori Martin Hårdstedt asuu Hämeenlinnassa. Suhteiden pohtiminen alkaa perhepiiristä ja jatkuu työssä. KOT_250903_56.indd 58 KOT_250903_56.indd 58 25.8.2025 16.38.34 25.8.2025 16.38.34 59 Ero johtui osin hallitsijasta ja hänen politiikastaan. Se istutti ja juurrutti hallitsijalta tulleen propagandan paikallistasolle. Muutoin maiden väliset erot ovat vähäisiä. Hårdstedt nostaa esille myös sen mielenkiintoisen piirteen, ettei reformaatio ollut Suomessa kovin jyrkkä tai äkillinen prosessi. Televisioinnin vuoksi tuomiokirkkoon saapuvien on hyvä olla paikalla viimeistään klo 9.50
Hän on asunut Suomessa kahdeksan vuotta, joista kaksi Helsingissä ja kuusi Hämeenlinnassa. Olet lämpimästi tervetullut! Juhlamessu lähetetään suorana YLE TV1:ssä klo 10.00 alkaen. Kirkon merkitys historiassa näkyy Hårdstedtin mukaan voimakkaasti siinäkin, että Ruotsin kuninkaat hallitsivat kansaa nimenomaan kirkon ja papiston kautta. – Historia näkyy tässäkin voimakkaasti. Merimieskirkko 150 vuotta Juhlajumalanpalvelus 21.9.2025 S uomen Merimieskirkon 150-vuotisjuhlamessu Kanssasi maailmalla pidetään Helsingin tuomiokirkossa merisunnuntaina 21.9.2025. ILMOITUS merimieskirkko.fi MobilePay 32400 Kiitos tuestasi! Keräysluvat. On ihan hyvä, että valmistaudutaan siihen, että paha päiväkin voi oikeasti tapahtua. Yhteinen menneisyys ei tarkoita, etteikö suomalaisilla olisi jo varhain ollut monia kulttuurisia erityispiirteitään. Suomessa (pois lukien Ahvenanmaa): RA/2020/911. – Kustaa Vaasa ja hänen protestanttiset jälkeläisensä käyttivät kirkkoa hyväkseen, saadakseen rahaa ja rakentaakseen lujan yhdenmukaisen valtion. KOT_250903_56.indd 59 KOT_250903_56.indd 59 25.8.2025 16.38.35 25.8.2025 16.38.35. – Harvoin Ruotsin tv:ssä esitetään sellaisia dokumentteja Ruotsin historiasta, jossa Suomi olisi huomioitu asianmukaisesti. – Ja voin myös sanoa, että vaikka olen syntyisin täysin ruotsalainen, on minulle Suomen vuosieni aikana ehtinyt kehittyä jo suomalainen identiteetti. Muitakin eroja Hårdstedt on meneillään olevan maailmantilanteen myötä havainnut. – Väestö, joka suurelta osin koostui maanviljelijöistä, ei ollut alun alkaen kovin ihastunut protestantismista. Suomen vuosien aikana hänelle on kehittynyt myös suomalainen identiteetti. Poliisihallitus 30.7.2020. Musiikkia esittävät tuomiokirkon kamarikuoro Viva Vox ja Laivaston soittokunnan puhallinkvintetti. Kun Pohjanlahden tällä puolen kysellään kuulumisia, yleensä myös halutaan oikeasti tietää, miten toisella menee. Savolaisella uudisraivaajalla oli siten Tukholmassa hallinneen kuninkaan alamaisena tismalleen samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vaikkapa Taalainmaalla maata viljelleellä kollegallaan. – Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että suomenkielinen mies saattoi ottaa aviopuolisokseen ruotsinkielisen naisen tai ruotsinkielinen suomenkielisen. Kirkolla ja kristinuskolla on Hårdstedtin mukaan ollut suuri merkitys kolmen kruunun valtakunnan kehityksessä. Tukeaksesi Merimieskirkon työtä voit myös tehdä lahjoituksen. Keräysalueena on koko Suomi. Kerätyt varat käytetään merimieskirkkotyön toteuttamiseen. Messussa saarnaa Oulun hiippakunnan ja ulkosuomalaisten piispa Jukka Keskitalo. Televisioinnin vuoksi tuomiokirkkoon saapuvien on hyvä olla paikalla viimeistään klo 9.50. – Ruotsissa koitetaan enemmän pitää tunnelma kepeänä, eikä välttämättä päästä kovin syvällisiin keskusteluihin varsinkaan vähänkään tuntemattoman kanssa. Suomessa tietämys on parempaa, vaikka kouluopetuksessa sen merkitystä voisi vieläkin painokkaammin tuoda esille. Suomen alue on aina suojannut Ruotsia, jonka omalla maaperällä ei ole käyty juurikaan isoja taisteluja. Mutta esimerkiksi kieli ei jakanut vielä ihmisiä lainkaan samalla tavoin kuin 1800-luvun kansallisesta heräämisestä alkaen. Merisunnuntain kolehti kannetaan merimieskirkkotyön hyväksi kaikissa Suomen ev.lut. KOT_250903_56.indd 58 KOT_250903_56.indd 58 25.8.2025 16.38.34 25.8.2025 16.38.34 59 Ero johtui osin hallitsijasta ja hänen politiikastaan. – Jos verrataan vaikkapa Tanskaan, siellä uskonpuhdistus tapahtui hyvin nopeasti. kirkoissa. | Kuva: Janne Könönen historia Mielestäni suomalaisten mentaliteetti on valtaosaltaan vähän aikuismaisempi kuin ruotsalaisilla. Suhteiden pohtiminen alkaa perhepiiristä ja jatkuu työssä. Hårdstedtin näkökulmat Suomen ja Ruotsin menneisyydestä tekee tavallista mielenkiintoisemmiksi juuri tutkijan oma pendelöinti kahden maan välillä. Suomen kohdalla voisi jopa sanoa, että Suomesta tuli luterilainen maa hiljalleen joskus 1600-luvun mittaan. Tänne on ollut erittäin helppo asettua. Ihmiset olivat perustaltaan konservatiiveja. Hårdstedtin mukaan myös ilmaisu, jonka mukaan Suomi sai Ruotsilta lait, yhteiskuntajärjestyksen ja luterilaisen uskonnon, on virheellinen. – Kirkko oli kruunun uskollinen äänitorvi. Ahvenanmaalla: ÅLR 2024/3962. Pari kertaa kuussa hän käy junalla ja laivalla yliopistolla Uumajasa. – Mielestäni suomalaisten mentaliteetti on valtaosaltaan vähän aikuismaisempi kuin ruotsalaisilla. Hårdstedtin mielestä suomalaiset ovat yllättävän puheliaita ja tietyllä tavalla myös välittävämpiä kuin ruotsalaiset. – Oikeampi muotoilu on, että Suomi sai nämä kolme Ruotsin kuningaskunnan osana. – On siksi mahdotonta ajatella Suomea ja Ruotsia alkuperältään vaikkapa ortodoksisina maina. Merimieskirkko tarjoaa kirkkokahvit messun jälkeen tuomiokirkon kryptassa. Nyt kun Venäjän uhka on taas nousussa, Hård stedt sanoo tapaavansa Ruotsissa edelleen paljon ajattelutapaa, jonka mukaan ”ei meitä kuitenkaan mikään uhkaa”. Ahvenanmaan maakuntahallitus 11.6.2024. Se istutti ja juurrutti hallitsijalta tulleen propagandan paikallistasolle. Tämä näkyy siinä, että ihmiset ovat paljon kriisitietoisempia kuin Ruotsissa. Voimassa 1.1.-31.12.2025. Uumajan yliopistolla työskentelevä sotahistorian professori Martin Hårdstedt asuu Hämeenlinnassa. Hårdstedt nostaa esille myös sen mielenkiintoisen piirteen, ettei reformaatio ollut Suomessa kovin jyrkkä tai äkillinen prosessi. Venäjällä kirkon suhde maallisiin valtiaisiin on ollut aivan toisenlainen kuin läntiseen uskontoon ja traditioon ankkuroituneissa maissa. – Kun täällä sotia on puolestaan ollut aina, niin totta kai suomalaisista on tullut paljon varautuneempia ja valmiimpia. Ruotsissa ei ole Hårdstedtin mukaan ymmärretty tai pidetty riittävän vahvasti yllä käsitystä yhteisestä menneisyydestä. Muutoin maiden väliset erot ovat vähäisiä. Läntisen kristinuskon tulo teki meidät selvästi erilaisiksi kuin mitä jokin muu uskonto tai kristillisyyden muoto olisi tehnyt. Lupa voimassa toistaiseksi. Puhekieli ei ollut perheenperustamisen este. 59 58 länsipuolella kulttuuri ja kieli erosivat osittain itäpuolen vastaavista, yhteistä maata hallittiin yhdenvertaisten lakien ja oikeuksien mukaisesti. Ne tulivat tänne ja muokkautuivat ajan saatossa samalla tavalla kuin nykyisen Ruotsinkin eri alueilla. Toisin kuin Tanskassa, uskonpuhdistus oli Ruotsin alueilla selvästi ylhäältä alas johdettu prosessi. Merimieskirkko on tehnyt työtä merenkulkijoiden sekä ulkomailla asuvien ja liikkuvien suomalaisten hyväksi jo vuodesta 1875
Nykyisin Jumalaa on mahdotonta päästä näkemään. Raamattu kertoo esimerkiksi (1. Mooseksenkin kerrotaan nähneen Jumalan, tosin ei aivan kasvoista kasvoihin, mutta selän kuitenkin. Nimittäin tapahtui kerran, että pikkutylli katseli joen pintaan heijastuvaa taivasta. Suomessa on tavattu lisäksi harvinaisina, aavikkotylli, kaspiantylli, gobintylli, ylänkötylli ja mustajalkatylli. Tylli ( Charadrius hiaticula) on ensisijaisesti rannikon ja saariston laji, mutta elää pohjoisessa myös sisämaan puolella. Tämä lintu on pikkutylli. Nimilajin lisäksi Suomessa pesii pikkutylli ( Charadrius dubius). Moos 3:7), että paratiisissa mies ja nainen kuulivat iltapäivällä, kuinka Jumala liikkui puutarhassa. 60 Pikkutylli muuttaa kesän päätyttyä Suomesta Afrikkaan. Ja vaikeaa se oli silloinkin, kun Luoja liikkui maisemissa. Silloin yksi linnusta nosti katseensa suoraan taivasta kohti ja huudahti: – Ihme! Ihme! Suuri ihme! Ja siitä hetkestä lähtien pikkutyllien silmien ympärillä on ollut keltainen rengas, joka tarkoittaa: tämä silmä on nähnyt Jumalan. Aamen 61 KOT_250903_60.indd 61 KOT_250903_60.indd 61 25.8.2025 16.35.34 25.8.2025 16.35.34. – Katsokaa, Jumalan, meidän Luojamme, kuva heijastuu pilvien seasta veden pintaan. Toisekseen tylli tarkoittaa lintua, pientä kahlaajaa. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Kasvonsa peittävä Jumala, anna minun hyväksyä salaisuus ja kaipaus jotka minulle annat. Pikkutylli oli Lintutieteellisten seurojen vuoden laji 2017. | Kuva: Martti Santakari 60 KOT_250903_60.indd 60 KOT_250903_60.indd 60 25.8.2025 16.35.33 25.8.2025 16.35.33 luomakunta Jumalan silmä Pikkutylli on sympaattinen kahlaajalintu. – Tulkaa katsomaan, se huusi muille pikkutylleille, jotka riensivät vauhdilla paikalle. Ensinnäkin tylli on kangaslaatu, ohutta tai paksumpaa verkkomaista kangasta. Tyllillä on nokassa keltaista, pikkutyllin nokka on musta, mutta sen silmän ympärillä on ohut keltainen rengas, mikä tekee siitä virkun näköisen. Linnun nimi jäljittelee sen ääntä. Sen pesimäkanta Suomessa on vähentynyt, kuten monen muunkin lintulajin. Tiedän, että eräänä päivänä kaikki tulee julki ja juhlat alkavat. Tarina sen sijaan kertoo, että eräs lintu näki vilauksen Jumalan loistavista kasvoista ja kantaa siitä merkkiä edelleen. Luonnossa tylliä ja pikkutylliä voi olla vaikea erottaa ilman kiikareita tai kaukoputkea. Pesimäseuduilleen se palaa taas huhti-toukokuussa. Pikkutylli on alun perin jokivarsien lintu, mutta nyt sitä tavataan tyypillisesti myös esimerkiksi varastoalueilla, satamien liepeillä ja soramontuissa. Se näki jotain tavatonta. Meillä pesii arvioiden mukaan 3 400–12 000 tylliä. Se on Suomessa selvästi vähälukuisempi kuin sukulaisensa tylli. S uomen kielessä tylli tarkoittaa kahta asiaa
Luonnossa tylliä ja pikkutylliä voi olla vaikea erottaa ilman kiikareita tai kaukoputkea. Tämä lintu on pikkutylli. S uomen kielessä tylli tarkoittaa kahta asiaa. Linnun nimi jäljittelee sen ääntä. Raamattu kertoo esimerkiksi (1. Se on Suomessa selvästi vähälukuisempi kuin sukulaisensa tylli. Ja vaikeaa se oli silloinkin, kun Luoja liikkui maisemissa. Tyllillä on nokassa keltaista, pikkutyllin nokka on musta, mutta sen silmän ympärillä on ohut keltainen rengas, mikä tekee siitä virkun näköisen. Pesimäseuduilleen se palaa taas huhti-toukokuussa. Pikkutylli on alun perin jokivarsien lintu, mutta nyt sitä tavataan tyypillisesti myös esimerkiksi varastoalueilla, satamien liepeillä ja soramontuissa. Se näki jotain tavatonta. Suomessa on tavattu lisäksi harvinaisina, aavikkotylli, kaspiantylli, gobintylli, ylänkötylli ja mustajalkatylli. Mooseksenkin kerrotaan nähneen Jumalan, tosin ei aivan kasvoista kasvoihin, mutta selän kuitenkin. – Katsokaa, Jumalan, meidän Luojamme, kuva heijastuu pilvien seasta veden pintaan. Meillä pesii arvioiden mukaan 3 400–12 000 tylliä. Pikkutylli oli Lintutieteellisten seurojen vuoden laji 2017. Nimittäin tapahtui kerran, että pikkutylli katseli joen pintaan heijastuvaa taivasta. Silloin yksi linnusta nosti katseensa suoraan taivasta kohti ja huudahti: – Ihme! Ihme! Suuri ihme! Ja siitä hetkestä lähtien pikkutyllien silmien ympärillä on ollut keltainen rengas, joka tarkoittaa: tämä silmä on nähnyt Jumalan. Tiedän, että eräänä päivänä kaikki tulee julki ja juhlat alkavat. Sen pesimäkanta Suomessa on vähentynyt, kuten monen muunkin lintulajin. – Tulkaa katsomaan, se huusi muille pikkutylleille, jotka riensivät vauhdilla paikalle. Tarina sen sijaan kertoo, että eräs lintu näki vilauksen Jumalan loistavista kasvoista ja kantaa siitä merkkiä edelleen. Aamen 61 KOT_250903_60.indd 61 KOT_250903_60.indd 61 25.8.2025 16.35.34 25.8.2025 16.35.34. Nimilajin lisäksi Suomessa pesii pikkutylli ( Charadrius dubius). Ensinnäkin tylli on kangaslaatu, ohutta tai paksumpaa verkkomaista kangasta. Tylli ( Charadrius hiaticula) on ensisijaisesti rannikon ja saariston laji, mutta elää pohjoisessa myös sisämaan puolella. Nykyisin Jumalaa on mahdotonta päästä näkemään. 61 Pikkutylli muuttaa kesän päätyttyä Suomesta Afrikkaan. | Kuva: Martti Santakari 60 KOT_250903_60.indd 60 KOT_250903_60.indd 60 25.8.2025 16.35.33 25.8.2025 16.35.33 luomakunta Jumalan silmä Pikkutylli on sympaattinen kahlaajalintu. Moos 3:7), että paratiisissa mies ja nainen kuulivat iltapäivällä, kuinka Jumala liikkui puutarhassa. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Kasvonsa peittävä Jumala, anna minun hyväksyä salaisuus ja kaipaus jotka minulle annat. Toisekseen tylli tarkoittaa lintua, pientä kahlaajaa
Nunnaksi ei tosiaankaan tulla sormia napsauttamalla. Yhdeksältä kaikki vetäytyvät omiin huoneisiinsa. Me olemme » Hengellinen elämä tarkoittaa kasvua. Opin silloin, että jokaisella on oma kutsumuksensa. Isäni piti tärkeänä opettajien ja vanhempien ihmisten kunnioittamista ja kuuntelemista. Siitä lähtien, kun krusifiksi puhutteli minua nuorena tyttönä, tämä on ollut Jumalan minulle valitsema tie. Sormessa kiiltelevä kultainen sormus symboloi annettua uskollisuusvalaa, joka sisältää myös lupauksen elää naimattomana ja maallista vaurautta tavoittelematta. Olin kerran sairaalassa, ja sinne tuotiin pakettiautolla ruokaa sairaille. Aika usein omatunto kertoo, että paremminkin olisi voinut mennä, mutta Pyhän Hengen valaisemina voimme jatkaa matkaamme. Kolmen kuukauden jälkeen Dia palasi kotiin odottamaan kirjettä, jossa kerrottiin, voiko hän tulla uudestaan ja aloittaa novisiaattikauden luostarissa. Elämä jatkui, koulun jälkeen löytyi työ sihteerinä ja kirkossa käynti väheni. Ruokaa tuonut mies kertoi, että tämä on hänelle kutsumus: kun teen hyvää ruokaa ja ihmiset nauttivat siitä, minä tule iloiseksi. Aamupalan jälkeen työt alkavat yhdeksältä. Luostarin päivää rytmittävät rukoileminen ja työn tekeminen. KOT_250903_62.indd 63 KOT_250903_62.indd 63 25.8.2025 16.33.30 25.8.2025 16.33.30. TEKSTI & KUVAT | SEPPO KEMPPAINEN hengellinen ajattelija T urun keskustan ruutukaava-alueella Ursininkadulla sijaitsee kirkko, vierasmaja, opiskelija-asuntola ja birgittalaissisarten yhteisö. Rukoushetket ja päivittäinen työnteko rytmittävät päivää, johon toki mahtuu myös omaa aikaa. Kun tulin luostariin ensimmäisen kerran, tuntui heti kuin olisin tullut kotiin. Kirkko ja usko olivat osa elämää, mutta mitään ei väkisin tuputettu. Minulla on kaksi veljeä ja kaksi sisarta, jotka elävät naimisissa. Jumalan viisaudesta voi oppia joka päivä. Vanhemmat olivat katolisia kristittyjä, ja myös koulussa ja ympäristössä oli paljon katolilaisia. . Lapsena rakastin Jumalaa lapsen lailla, mutta kutsumus nunnaksi ei tule siitä. Jeesuksen rakastaminen ja seuraaminen ovat sisarelle kaikista tärkeintä. Olisinko voinut tehdä jotain paremmin tai toisin. En voi olla täydellinen, mutta joka päivä voin oppia jotain. . Vanhemmat alkoivat jo puhua nuorelle naiselle naimisiin menemisestä ja perheen perustamisesta, olihan jo isosiskokin naimisissa. Hän sanoo oppineensa suomen kieltä, koska ei ole ollut koskaan ujo puhumaan, ja koska on aina saanut kannustavaa palautetta suomalaisilta. 62 62 Pieni alakoululainen Jumalan viisauden edessä Birgittalaissisar Dia kulkee Jumalan hänelle valitsemaa tietä. Lounaan jälkeen sisarilla on tunti omaa aikaa. Puoli yhdeksältä on vielä rukoushetki, jolloin on mahdollisuus käydä läpi päivän aikana tapahtunutta. . KOT_250903_62.indd 62 KOT_250903_62.indd 62 25.8.2025 16.33.30 25.8.2025 16.33.30 63 perhe Etelä-Intian Keralassa. Tiesin, että kirjeen sisältö oli Jumalan kädessä, mutta totta kai odotin sitä kärsimättömästi. . Silloin aloin varovasti pohtia Jeesuksen seuraamista. . . Ensimmäinen vakavamman pohdinnan paikka tuli eteen 13-vuotiaana, kun hän tyhjässä kirkossa kiinnitti huomiota seinälle asetettuun krusifiksiin. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt, että kysymys ei ollut niinkään minun tekemästäni valinnasta vaan Jumalan johdatuksesta. Luostarielämää Dia alkoi miettiä nähtyään kirkossa birgittalaissisaren. Kolmen kuukauden tutustumisjakson jälkeen kuluu vielä vähintään seitsemän vuotta, ennen kuin voi antaa lopullisen sitoutumisen. Elämä luostarissa vaatii kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta. Tuolloin hän ei vielä tiennyt luostareista tai Pyhästä Birgitasta mitään, mutta ajatus Jumalan seuraamisesta vahvistui vähitellen. Rukousten ja laulujen jälkeen jokainen pohtii itsenäisesti puoli tuntia, kunnes messu alkaa puoli kahdeksalta. . Dia kertoo, että hänen lapsuutensa perhe oli tavallinen keskiluokkainen, viisilapsinen Turun birgittalaisluostari kuuluu keskiaikaisen sääntökunnan 1900-luvun alussa perustettuun haaraan. Luostariyhteisöön liittyminen tarkoittaa sääntöihin sitoutumista ja monista luostarin ulkopuolisista asioista luopumista. Hänen tehtävänään on muun muassa opastaa luostarin saapuvia kokelaita. Ensimmäinen rukoushetki alkaa aamulla kuuden jälkeen. Elämä luostarissa on yksinkertaista. Lopullista sitoutumista ei voi tehdä kevyesti, minkä takia sitä kohti edetään vaihe vaiheelta. Sen jälkeen työt jatkuvat neljään asti, jolloin kaikki kokoontuvat jälleen kirkkoon. Hengellinen elämä tarkoittaa kasvua. Kun kävin silloin kirkossa, jokin hengellinen voima alkoi kasvaa sisälläni. Sisar Dia antoi ikuisen lupauksensa Jeesukselle Roomassa vuonna 2000. Voin oppia hengellisestä elämästä ja voin oppia tekemään työtä paremmin. Sisar Dia on luostarin vanhin eli abbedissa. Silloin minusta tuntui, että sieluni puhui Jeesukselle ja että haluan rakastaa ja auttaa häntä. Suomeen Sisar Dia muutti vuonna 1996 työskenneltyään ensin Roomassa kolme vuotta. Rakkauden toteuttamisessa korostuvat työ ja rukous. Lopulta kirje tuli ja luostari antoi luvan tulla yhteisöön. Joka ilta on hyvä miettiä, miten päivä sujui. . Minulle tämä on ollut siinä mielessä helppoa, että samaa vaadittiin jo kotona. Hän sanoo, että Pyhän Birgitan hiljainen tunnuslause on ”rakkaimpani on ristiinnaulittu”. Jokaisella sisarella on kiertävän työvuoron mukaisesti oma tehtävänsä majatalon arjen pyörittämisessä. Illallisella kuitenkin vaihdetaan kuulumiset. Minä olen perheestä ainoa, josta on tullut nunna. Sisar Dia sanoo, että työtä Jumalan eteen voi tehdä monella tavalla myös luostarin ulkopuolella. Papin mukaan birgittalaisluostari voisi olla oikea paikka, jos haluaa rukoilla paljon. . Luostarissa asuvia ja työskenteleviä sisaria näkee silloin tällöin myös Turun kaduilla, jossa heillä on vapaa-ajallaan mahdollisuus liikkua. En voi olla täydellinen, mutta joka päivä voin oppia jotain. Päivän kuluessa kaikki tapahtuu ilman turhaa puhumista. Ennen lounasta on toinen rukoushetki. . Luostarissa on nykyisin kymmenen sisarta. En osaa selittää sitä, mutta tiesin, ettei se ole tästä maailmasta. Jumalan kanssa on hyvä keskustella, miten hengellinen matka eteni päivän kuluessa. Nunnat lauloivat ja rukoilivat niin ihanan rauhoittavasti
. . Illallisella kuitenkin vaihdetaan kuulumiset. Hän sanoo oppineensa suomen kieltä, koska ei ole ollut koskaan ujo puhumaan, ja koska on aina saanut kannustavaa palautetta suomalaisilta. Puoli yhdeksältä on vielä rukoushetki, jolloin on mahdollisuus käydä läpi päivän aikana tapahtunutta. Vanhemmat olivat katolisia kristittyjä, ja myös koulussa ja ympäristössä oli paljon katolilaisia. Jokaisella sisarella on kiertävän työvuoron mukaisesti oma tehtävänsä majatalon arjen pyörittämisessä. KOT_250903_62.indd 62 KOT_250903_62.indd 62 25.8.2025 16.33.30 25.8.2025 16.33.30 63 perhe Etelä-Intian Keralassa. . En voi olla täydellinen, mutta joka päivä voin oppia jotain. . Minä olen perheestä ainoa, josta on tullut nunna. En osaa selittää sitä, mutta tiesin, ettei se ole tästä maailmasta. Isäni piti tärkeänä opettajien ja vanhempien ihmisten kunnioittamista ja kuuntelemista. Hän sanoo, että Pyhän Birgitan hiljainen tunnuslause on ”rakkaimpani on ristiinnaulittu”. Kun tulin luostariin ensimmäisen kerran, tuntui heti kuin olisin tullut kotiin. Ennen lounasta on toinen rukoushetki. Luostarissa asuvia ja työskenteleviä sisaria näkee silloin tällöin myös Turun kaduilla, jossa heillä on vapaa-ajallaan mahdollisuus liikkua. Jumalan viisaudesta voi oppia joka päivä. . Kolmen kuukauden jälkeen Dia palasi kotiin odottamaan kirjettä, jossa kerrottiin, voiko hän tulla uudestaan ja aloittaa novisiaattikauden luostarissa. Silloin minusta tuntui, että sieluni puhui Jeesukselle ja että haluan rakastaa ja auttaa häntä. Luostarissa on nykyisin kymmenen sisarta. Tuolloin hän ei vielä tiennyt luostareista tai Pyhästä Birgitasta mitään, mutta ajatus Jumalan seuraamisesta vahvistui vähitellen. Sormessa kiiltelevä kultainen sormus symboloi annettua uskollisuusvalaa, joka sisältää myös lupauksen elää naimattomana ja maallista vaurautta tavoittelematta. Aika usein omatunto kertoo, että paremminkin olisi voinut mennä, mutta Pyhän Hengen valaisemina voimme jatkaa matkaamme. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt, että kysymys ei ollut niinkään minun tekemästäni valinnasta vaan Jumalan johdatuksesta. Ensimmäinen vakavamman pohdinnan paikka tuli eteen 13-vuotiaana, kun hän tyhjässä kirkossa kiinnitti huomiota seinälle asetettuun krusifiksiin. Opin silloin, että jokaisella on oma kutsumuksensa. Siitä lähtien, kun krusifiksi puhutteli minua nuorena tyttönä, tämä on ollut Jumalan minulle valitsema tie. Kun kävin silloin kirkossa, jokin hengellinen voima alkoi kasvaa sisälläni. Rakkauden toteuttamisessa korostuvat työ ja rukous. Tiesin, että kirjeen sisältö oli Jumalan kädessä, mutta totta kai odotin sitä kärsimättömästi. Sisar Dia on luostarin vanhin eli abbedissa. Papin mukaan birgittalaisluostari voisi olla oikea paikka, jos haluaa rukoilla paljon. Lopullista sitoutumista ei voi tehdä kevyesti, minkä takia sitä kohti edetään vaihe vaiheelta. En voi olla täydellinen, mutta joka päivä voin oppia jotain. Joka ilta on hyvä miettiä, miten päivä sujui. Yhdeksältä kaikki vetäytyvät omiin huoneisiinsa. Luostariyhteisöön liittyminen tarkoittaa sääntöihin sitoutumista ja monista luostarin ulkopuolisista asioista luopumista. . . Vanhemmat alkoivat jo puhua nuorelle naiselle naimisiin menemisestä ja perheen perustamisesta, olihan jo isosiskokin naimisissa. Dia kertoo, että hänen lapsuutensa perhe oli tavallinen keskiluokkainen, viisilapsinen Turun birgittalaisluostari kuuluu keskiaikaisen sääntökunnan 1900-luvun alussa perustettuun haaraan. Sen jälkeen työt jatkuvat neljään asti, jolloin kaikki kokoontuvat jälleen kirkkoon. . Jeesuksen rakastaminen ja seuraaminen ovat sisarelle kaikista tärkeintä. KOT_250903_62.indd 63 KOT_250903_62.indd 63 25.8.2025 16.33.30 25.8.2025 16.33.30. Elämä luostarissa on yksinkertaista. 63 62 Pieni alakoululainen Jumalan viisauden edessä Birgittalaissisar Dia kulkee Jumalan hänelle valitsemaa tietä. Olin kerran sairaalassa, ja sinne tuotiin pakettiautolla ruokaa sairaille. Suomeen Sisar Dia muutti vuonna 1996 työskenneltyään ensin Roomassa kolme vuotta. Lounaan jälkeen sisarilla on tunti omaa aikaa. Kolmen kuukauden tutustumisjakson jälkeen kuluu vielä vähintään seitsemän vuotta, ennen kuin voi antaa lopullisen sitoutumisen. Voin oppia hengellisestä elämästä ja voin oppia tekemään työtä paremmin. Elämä jatkui, koulun jälkeen löytyi työ sihteerinä ja kirkossa käynti väheni. Me olemme » Hengellinen elämä tarkoittaa kasvua. Lopulta kirje tuli ja luostari antoi luvan tulla yhteisöön. Sisar Dia sanoo, että työtä Jumalan eteen voi tehdä monella tavalla myös luostarin ulkopuolella. Silloin aloin varovasti pohtia Jeesuksen seuraamista. Hengellinen elämä tarkoittaa kasvua. Kirkko ja usko olivat osa elämää, mutta mitään ei väkisin tuputettu. Nunnaksi ei tosiaankaan tulla sormia napsauttamalla. Sisar Dia antoi ikuisen lupauksensa Jeesukselle Roomassa vuonna 2000. Minulle tämä on ollut siinä mielessä helppoa, että samaa vaadittiin jo kotona. . Päivän kuluessa kaikki tapahtuu ilman turhaa puhumista. Minulla on kaksi veljeä ja kaksi sisarta, jotka elävät naimisissa. Rukousten ja laulujen jälkeen jokainen pohtii itsenäisesti puoli tuntia, kunnes messu alkaa puoli kahdeksalta. Elämä luostarissa vaatii kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta. Rukoushetket ja päivittäinen työnteko rytmittävät päivää, johon toki mahtuu myös omaa aikaa. Hänen tehtävänään on muun muassa opastaa luostarin saapuvia kokelaita. TEKSTI & KUVAT | SEPPO KEMPPAINEN hengellinen ajattelija T urun keskustan ruutukaava-alueella Ursininkadulla sijaitsee kirkko, vierasmaja, opiskelija-asuntola ja birgittalaissisarten yhteisö. Nunnat lauloivat ja rukoilivat niin ihanan rauhoittavasti. Lapsena rakastin Jumalaa lapsen lailla, mutta kutsumus nunnaksi ei tule siitä. Luostarielämää Dia alkoi miettiä nähtyään kirkossa birgittalaissisaren. Ensimmäinen rukoushetki alkaa aamulla kuuden jälkeen. Luostarin päivää rytmittävät rukoileminen ja työn tekeminen. Ruokaa tuonut mies kertoi, että tämä on hänelle kutsumus: kun teen hyvää ruokaa ja ihmiset nauttivat siitä, minä tule iloiseksi. Olisinko voinut tehdä jotain paremmin tai toisin. Jumalan kanssa on hyvä keskustella, miten hengellinen matka eteni päivän kuluessa. . Aamupalan jälkeen työt alkavat yhdeksältä
Elämässä on tietysti myös surua esimerkiksi läheisten kuollessa, kun ei enää näe rakkaita ihmisiä tässä maailmassa. Ensimmäinen birgittalaisluostari perustettiin keskiajalla Vadstenaan Ruotsiin. Kirkkojen yhteys ja ekumenia näkyvät birgittalaisilla niin teoissa kuin rukouselämässä. Jokainen on vastuussa omasta elämästään. – Loppujen lopuksi me olemme kaikki samaa perhettä Jumalan edessä. Kun annamme Pyhälle Hengelle tilaa vaikuttaa meihin, voimme hyvin tehdä yhteistyötä kaikkien ryhmien kesken. – Henkilökohtaisesti minulla ei ole ollut epäuskon hetkiä, mikä on lahja Jumalalta. . KOT_250903_62.indd 64 KOT_250903_62.indd 64 25.8.2025 16.33.42 25.8.2025 16.33.42 65 Hitaiden ihmeiden keinussa M aailma on täynnä hitaita ihmeitä. Joku hiljainen johdatuksen virta pohjalla on ehkä kulkenut. Ei siivousvuorojen ja tiskivuorojen vahtimista, hilpeän spontaaneja iltapalakeskusteluja isolla porukalla tai akuuttien ahdistusten läpikäyntiä. Turun birgittalaisluostari kuuluu samaan keskiaikaiseen sääntökuntaan, mutta sen 1900-luvun alussa syntyneeseen haaraan, jonka perusti ruotsalainen Maria Elisabeth Hesselblad. Tai että uusi elämänvaihe tarkoittaisi iloa ja karkeloa. hartaus TEKSTI | EMILIA KARHU |K uv a: Pix ab ay KOT_250903_62.indd 65 KOT_250903_62.indd 65 25.8.2025 16.33.43 25.8.2025 16.33.43. Eniten luostareita on Intiassa. On luonnollista ja ymmärrettävää, että jokaisella ihmisellä on omalla hengellisellä matkallaan haasteita ja ehkä jopa epäuskon vaiheita. Birgittalaissisarelle se tarkoittaa rukoilemista ja työn tekemistä. Ja silti moni asia on lopulta mennyt hyvin. Jaamme kuulumisia ja ajatuksia, iloja ja suruja jotenkin tasaveroisemmin. Loppujen lopuksi me olemme kaikki samaa perhettä Jumalan edessä. Yhdyn psalmilaulajan kiitosvirteen: Illalla on vieraana itku mutta aamulla ilo. 64 64 kaikki valon kantajia, kunhan sille antaa mahdollisuuden. Muutokset voivat viedä vuosikymmeniä tai jopa useita sukupolvia. Katolinen kirkko julisti Hesselbladin pyhäksi vuonna 2015. Päivässä on neljä rukoushetkeä. Hän luonnehtii itseään opiskelijaksi, vaikka on seurannut Jumalaa ja Jeesusta jo yli 30 vuotta. Se on ihme, suuri ihme. Olen edelleen pieni alakoululainen Jumalan viisauden edessä, sanoo Sisar Dia ja nauraa jälleen. Kun kohtaamme, kohtaamme aikuisten kesken. Luostarissa rukoillaan paljon. Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi, riisuit yltäni suruvaatteen ja puit minut ilon pukuun. Järjestö toimi myös Suomessa jo keskiajalla Naantalin luostarissa. Elän oman elämäni murrosvaihetta. Jeesuksen seuraaminen on Sisar Dian kutsumus, johon Jumala on häntä johdattanut nuoresta tytöstä lähtien. Pyhä Birgitta eli 1300-luvulla Ruotsissa, ja hänet julistettiin pyhäksi vuonna 1391. Luostarikunnan säännöissä korostuvat Jumalan ylistäminen, Kristuksen kärsimyksen mietiskely, ekumenia ja lähetystyö sekä uskollisuus ja kuuliaisuus. Jokaisen pitäisi käyttää maanpäällinen vaellus parhaalla mahdollisella tavalla. Sisar Diasta välittyy iloa, joka haastattelun aikana konkretisoituu monta kertaa helmeilevään nauruun. Toki aikuisetkin lapset piipahtelevat meillä ja tarvitsevat apua ja huolenpitoa, mutta asetelma on nyt perustavanlaatuisesti toinen. Pyhä Birgitta on opettanut meille, että köyhiä ja sairaita on autettava ja että heidän puolestaan pitää rukoilla. Tähän haaraan kuuluu nykyisin yli 50 luostaria eri puolilla maailmaa. hengellinen ajattelija Birgittalaisluostarijärjestö Pyhän Birgitan perustama birgittalaisluostarijärjestö on viralliselta nimeltään Ordo Sanctissimi Salvatoris (OSSS) eli Kaikkein Pyhimmän Vapahtajan Sääntökunta. Jotenkin näin piispa Mari Leppänen puhui tänä kesänä herättäjäjuhlien raamattutunnilla. En toki tarkoita, että vuodet lasten kanssa olisivat olleet itkuvirttä suruvaatteissa. Ei vessajonoja eikä suurtalouskokkaamista. Ei loputonta pyykkikoneen pyörittämistä ja valtavia ruokaostoksia tai pitkiä tunteja päivystyksessä kuumepotilaiden kanssa. Tarkoitan, että elämä on jatkuvaa vuorovettä ja muutosta ja niin on hyvä. Birgittalaisuus on aina korostanut myös lähimmäisenrakkautta ja yhteisön sisäistä hyvinvointia. Hesselbled korosti kristittyjen ykseyttä katolisen kirkon yhteydessä, ja ekumeenisuus on sääntökunnassa tärkeässä asemassa. Lapsista on kuoriutunut upeita persoonia kaikkine puolineen, ja moni on löytänyt elämälleen jonkinlaisen suunnan. Ei enää wilma-viestejä, hammastarkastuksia, retkieväitä, vanhempainiltoja ja loputtomia harrastuskuskauksia. Kun odotamme nopeita ihmeitä, emme näe johdatuksen virtaa. Sisar Dia sanoo, että Jumala on varjellut häntä eikä ole koetellut liiaksi. Hän sanoo, että elämä on pyhiinvaellusmatka. Sisar Dian mukaan rukousten kautta viedään eteenpäin Pyhän Birgitan ja pyhän äiti Elisabetin viestiä kirkon ykseydestä, sekä valmistetaan omaa sielua taivasta kohti. Hän totesi myös: Kukaan meistä ei ole korvaamaton, mutta silti meidän on elettävä kuin olisimme. Kaksi aikuista eivät voi edes kaikkensa antaneina riittää yhdeksälle lapselle. Birgitta korosti yksilön henkilökohtaisen kääntymyksen merkitystä ja tavoitetta tulla ”Jumalan ystäväksi”. En tunne haikeutta, vaan tervehdin uutta aikaa ilolla. Usein ihmettelen, miten olemme selvinneet kuluneista vuosikymmenistä. Luonteva yhteistyö evankelisluterilaisen kirkon kanssa näkyy nykyisin muun muassa Pyhän Birgitan päivän messussa, joka voidaan järjestää Naantalin kirkossa. Ja vähitellen esiin piirtyvät hitaat ihmeet. Sisar Dia kertoo, että rukouksiin liittyy tietysti paljon oman uskon kysymyksiä, mutta tärkeää on myös oppia rukoilemaan toisten puolesta. Suurin osa on lentänyt pesästä. Yhdeksän lasta, joiden elämästä olen pitkään kantanut vastuuta, ovat nyt kaikki täysi-ikäisiä. . Mutta silloinkin Jumalan sana valaisee, antaa lohtua ja turvaa. Se alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan, jolloin pääsee kotiin. Opetus kosketti. On tavallaan vaikea käsittää, miksi on niin paljon kristillisiä ryhmiä
Hän sanoo, että elämä on pyhiinvaellusmatka. Kaksi aikuista eivät voi edes kaikkensa antaneina riittää yhdeksälle lapselle. Yhdeksän lasta, joiden elämästä olen pitkään kantanut vastuuta, ovat nyt kaikki täysi-ikäisiä. En toki tarkoita, että vuodet lasten kanssa olisivat olleet itkuvirttä suruvaatteissa. Turun birgittalaisluostari kuuluu samaan keskiaikaiseen sääntökuntaan, mutta sen 1900-luvun alussa syntyneeseen haaraan, jonka perusti ruotsalainen Maria Elisabeth Hesselblad. Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi, riisuit yltäni suruvaatteen ja puit minut ilon pukuun. Pyhä Birgitta on opettanut meille, että köyhiä ja sairaita on autettava ja että heidän puolestaan pitää rukoilla. Usein ihmettelen, miten olemme selvinneet kuluneista vuosikymmenistä. Opetus kosketti. Kirkkojen yhteys ja ekumenia näkyvät birgittalaisilla niin teoissa kuin rukouselämässä. Jokainen on vastuussa omasta elämästään. Sisar Diasta välittyy iloa, joka haastattelun aikana konkretisoituu monta kertaa helmeilevään nauruun. Loppujen lopuksi me olemme kaikki samaa perhettä Jumalan edessä. Tarkoitan, että elämä on jatkuvaa vuorovettä ja muutosta ja niin on hyvä. On luonnollista ja ymmärrettävää, että jokaisella ihmisellä on omalla hengellisellä matkallaan haasteita ja ehkä jopa epäuskon vaiheita. Sisar Dia kertoo, että rukouksiin liittyy tietysti paljon oman uskon kysymyksiä, mutta tärkeää on myös oppia rukoilemaan toisten puolesta. Kun annamme Pyhälle Hengelle tilaa vaikuttaa meihin, voimme hyvin tehdä yhteistyötä kaikkien ryhmien kesken. – Loppujen lopuksi me olemme kaikki samaa perhettä Jumalan edessä. Järjestö toimi myös Suomessa jo keskiajalla Naantalin luostarissa. Eniten luostareita on Intiassa. Lapsista on kuoriutunut upeita persoonia kaikkine puolineen, ja moni on löytänyt elämälleen jonkinlaisen suunnan. Kun odotamme nopeita ihmeitä, emme näe johdatuksen virtaa. En tunne haikeutta, vaan tervehdin uutta aikaa ilolla. hartaus TEKSTI | EMILIA KARHU |K uv a: Pix ab ay KOT_250903_62.indd 65 KOT_250903_62.indd 65 25.8.2025 16.33.43 25.8.2025 16.33.43. Ei vessajonoja eikä suurtalouskokkaamista. Muutokset voivat viedä vuosikymmeniä tai jopa useita sukupolvia. Birgittalaisuus on aina korostanut myös lähimmäisenrakkautta ja yhteisön sisäistä hyvinvointia. Jaamme kuulumisia ja ajatuksia, iloja ja suruja jotenkin tasaveroisemmin. Olen edelleen pieni alakoululainen Jumalan viisauden edessä, sanoo Sisar Dia ja nauraa jälleen. Jeesuksen seuraaminen on Sisar Dian kutsumus, johon Jumala on häntä johdattanut nuoresta tytöstä lähtien. Pyhä Birgitta eli 1300-luvulla Ruotsissa, ja hänet julistettiin pyhäksi vuonna 1391. Kun kohtaamme, kohtaamme aikuisten kesken. Hän luonnehtii itseään opiskelijaksi, vaikka on seurannut Jumalaa ja Jeesusta jo yli 30 vuotta. Jotenkin näin piispa Mari Leppänen puhui tänä kesänä herättäjäjuhlien raamattutunnilla. Ja vähitellen esiin piirtyvät hitaat ihmeet. 65 64 kaikki valon kantajia, kunhan sille antaa mahdollisuuden. On tavallaan vaikea käsittää, miksi on niin paljon kristillisiä ryhmiä. Yhdyn psalmilaulajan kiitosvirteen: Illalla on vieraana itku mutta aamulla ilo. KOT_250903_62.indd 64 KOT_250903_62.indd 64 25.8.2025 16.33.42 25.8.2025 16.33.42 65 Hitaiden ihmeiden keinussa M aailma on täynnä hitaita ihmeitä. Mutta silloinkin Jumalan sana valaisee, antaa lohtua ja turvaa. Sisar Dian mukaan rukousten kautta viedään eteenpäin Pyhän Birgitan ja pyhän äiti Elisabetin viestiä kirkon ykseydestä, sekä valmistetaan omaa sielua taivasta kohti. Elän oman elämäni murrosvaihetta. Ensimmäinen birgittalaisluostari perustettiin keskiajalla Vadstenaan Ruotsiin. Päivässä on neljä rukoushetkeä. hengellinen ajattelija Birgittalaisluostarijärjestö Pyhän Birgitan perustama birgittalaisluostarijärjestö on viralliselta nimeltään Ordo Sanctissimi Salvatoris (OSSS) eli Kaikkein Pyhimmän Vapahtajan Sääntökunta. Birgittalaissisarelle se tarkoittaa rukoilemista ja työn tekemistä. Suurin osa on lentänyt pesästä. Luonteva yhteistyö evankelisluterilaisen kirkon kanssa näkyy nykyisin muun muassa Pyhän Birgitan päivän messussa, joka voidaan järjestää Naantalin kirkossa. Hän totesi myös: Kukaan meistä ei ole korvaamaton, mutta silti meidän on elettävä kuin olisimme. Se alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan, jolloin pääsee kotiin. Tai että uusi elämänvaihe tarkoittaisi iloa ja karkeloa. . Elämässä on tietysti myös surua esimerkiksi läheisten kuollessa, kun ei enää näe rakkaita ihmisiä tässä maailmassa. Hesselbled korosti kristittyjen ykseyttä katolisen kirkon yhteydessä, ja ekumeenisuus on sääntökunnassa tärkeässä asemassa. Luostarikunnan säännöissä korostuvat Jumalan ylistäminen, Kristuksen kärsimyksen mietiskely, ekumenia ja lähetystyö sekä uskollisuus ja kuuliaisuus. Joku hiljainen johdatuksen virta pohjalla on ehkä kulkenut. Sisar Dia sanoo, että Jumala on varjellut häntä eikä ole koetellut liiaksi. Birgitta korosti yksilön henkilökohtaisen kääntymyksen merkitystä ja tavoitetta tulla ”Jumalan ystäväksi”. Katolinen kirkko julisti Hesselbladin pyhäksi vuonna 2015. Se on ihme, suuri ihme. Jokaisen pitäisi käyttää maanpäällinen vaellus parhaalla mahdollisella tavalla. Luostarissa rukoillaan paljon. – Henkilökohtaisesti minulla ei ole ollut epäuskon hetkiä, mikä on lahja Jumalalta. Ei enää wilma-viestejä, hammastarkastuksia, retkieväitä, vanhempainiltoja ja loputtomia harrastuskuskauksia. Ei siivousvuorojen ja tiskivuorojen vahtimista, hilpeän spontaaneja iltapalakeskusteluja isolla porukalla tai akuuttien ahdistusten läpikäyntiä. Tähän haaraan kuuluu nykyisin yli 50 luostaria eri puolilla maailmaa. . Ja silti moni asia on lopulta mennyt hyvin. Toki aikuisetkin lapset piipahtelevat meillä ja tarvitsevat apua ja huolenpitoa, mutta asetelma on nyt perustavanlaatuisesti toinen. Ei loputonta pyykkikoneen pyörittämistä ja valtavia ruokaostoksia tai pitkiä tunteja päivystyksessä kuumepotilaiden kanssa
sunnuntai helluntaista | Rohkaisevaa esimakua taivaasta Jeesuksen luokse tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. Liturginen väri on vihreä. Ihminen on tarkoitettu ylistämään Jumalaa, mutta synti yrittää vaientaa meidät. Tarvitsemme Jumalaa avaamaan hengelliset silmämme näkemään, miten hyvin hän on kaiken tehnyt. 146:5–10, Mark. Kristuksen jumalallista voimaa ei voi lakaista maton alle. KOT_250903_66.indd 66 KOT_250903_66.indd 66 25.8.2025 16.30.59 25.8.2025 16.30.59. Alttarilla on kaksi kynttilää. 4:10–12, 2. Jeesus, parantajamme Tekstit: Ps. 66 66 ensi pyhänä | 13. Tarvitsemme Jeesusta aukaisemaan korvamme kuullaksemme ja ottaaksemme iloiten Jumalan Sanan vastaan. 106:2, Ps. Sunnuntai 7.9. Jeesus haluaa parantaa niin henkemme, sielumme kuin ruumiimme. Jumala välittää myös meidän kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistamme. Kolehti on seurakunnan valittavissa. Kelpaako Jeesuksen missio sinulle. 3:4–6, Mark. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan koe ihmeparantumista tässä elämässä, vaan Jeesuksen ihmeteot ovat rohkaisevaa esimakua taivaasta. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan.” Kuulijat ymmärsivät siis viittauksen Jesajan (35:5) Messias-ennustukseen. Pohdittavaksi: Miten sinä reagoit parantamisihmeisiin. Jeesus ei parantanut vain myötätunnosta, vaan myös kertoakseen olevansa odotettu Messias. Päivittäin. Päivän teksti kutsuu meidät takaisin evankeliumin ydinsanoman äärelle. 30:3–6, 12–13, Ps. 7:37, 2. Tarvitsemme Pyhää Henkeä vapauttamaan kielemme ylistykseen. 7:31–37. Jeesus halusi auttaa, veti miehen syrjään ja paransi panemalla sormensa hänen korviinsa, sylkäisemällä, koskettamalla hänen kieltään ja katsomalla taivaalle, huokaisemalla ja sanomalla kuurolle: ”Effata, aukene.” Kaikki ihmiset olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: ”Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kor. Jeesus tuli maailmaan puuttumaan ongelmaan ongelmiemme takana: pelastamaan meidät synniltä ja sen seurauksilta. Moos
Lainopettaja ei kuitenkaan jätä keskustelua vielä tähän, vaan kysyy, kuka sitten on hänen lähimmäisensä. 7:12, Miika 6:6–8, 1. 4:10–12, 2. 30:3–6, 12–13, Ps. 4:7–12, Luuk. Ihminen on tarkoitettu ylistämään Jumalaa, mutta synti yrittää vaientaa meidät. Sunnuntai 7.9. Joh. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan.” Kuulijat ymmärsivät siis viittauksen Jesajan (35:5) Messias-ennustukseen. 7:37, 2. 74:21, Ps. Laupiaasta samarialaisesta on tullut pyyteettömän auttamisen symboli myös sekulaarissa maailmassa. Kor. Jumala välittää myös meidän kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistamme. Jeesus, parantajamme Tekstit: Ps. Päivittäin. 146:5–10, Mark. Pohdittavaksi: Miten sinä reagoit parantamisihmeisiin. Me autamme, sillä Jumala on ensin auttanut meitä. Jeesus halusi auttaa, veti miehen syrjään ja paransi panemalla sormensa hänen korviinsa, sylkäisemällä, koskettamalla hänen kieltään ja katsomalla taivaalle, huokaisemalla ja sanomalla kuurolle: ”Effata, aukene.” Kaikki ihmiset olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: ”Hyvin hän on kaiken tehnyt. Yhä edelleen tarvitsemme sen pohjimmaista sanomaa peiliksi omalle elämällemme. Kolehti kerätään taloudelliseen ahdinkoon joutuneille, Suomessa asuville perheille ja henkilöille Kirkon diakoniarahaston kautta. Vasta kun itse heikoimmillamme olemme kokeneet pyytettömän avunannon ja armon ihanuuden, osaamme arvostaa ja jakaa sitä muillekin. Jeesus vastaa esittämällä kysymyksen, ”Mitä laissa sanotaan?” Lainopettaja vastaa lain kahdella keskeisimmillä käskyillä rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä. Liturginen väri on vihreä. Kelpaako Jeesuksen missio sinulle. | 14. Elämmekö kuten Sana opettaa. KOT_250903_66.indd 66 KOT_250903_66.indd 66 25.8.2025 16.30.59 25.8.2025 16.30.59 67 Mari-Anna Stålnacke toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on teologi an tohtori, raamattu kouluttaja ja blogisti. Jeesus haluaa parantaa niin henkemme, sielumme kuin ruumiimme. Kristuksen jumalallista voimaa ei voi lakaista maton alle. Alttarilla on kaksi kynttilää. Jeesus kehottaa miestä elämään näin. 67 66 ensi pyhänä | 13. Moos. 106:2, Ps. KOT_250903_66.indd 67 KOT_250903_66.indd 67 25.8.2025 16.31.17 25.8.2025 16.31.17. sunnuntai helluntaista | Rakkauden voima Laupias samarialainen on yksi kuuluisimmista Jeesuksen vertauksista. Evankeliumitekstin alussa lainopettaja tivaa Jeesukselta, miten voi saada omakseen iankaikkisen elämän. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan koe ihmeparantumista tässä elämässä, vaan Jeesuksen ihmeteot ovat rohkaisevaa esimakua taivaasta. Sunnuntai 14.9. Osoitatko sitä itse. 7:31–37. Silloin se ei ole laki, joka määrää, moittii ja vaatii meitä, vaan rakkaus, joka lähettää, varustaa ja voimaannuttaa meidät. Tämä kysymys tuntunee moralisoinnilta kunnes olemme itse tulleet autetuiksi ja armahdetetuiksi. Jeesus vastaa vertauksella, joka varmasti yllätti kuulijansa, sillä tarinan sankariksi nousee tosielämässä väheksytty (samarialainen) ja juutalaisten hyvikset (pappi ja leeviläinen) osoittautuvat pahiksiksi ryöstäjän ohella. Jeesus kysyy: ”Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?” Minkä yleisesti hyväksytyn tekosyyn me keksimme, ettemme auta tarvitsevaa lähimmäistämme. Kolehti on seurakunnan valittavissa. Lähimmäinen Tekstit: Ps. Tarvitsemme Jeesusta aukaisemaan korvamme kuullaksemme ja ottaaksemme iloiten Jumalan Sanan vastaan. Tarvitsemme Jumalaa avaamaan hengelliset silmämme näkemään, miten hyvin hän on kaiken tehnyt. Päivän teksti kutsuu meidät takaisin evankeliumin ydinsanoman äärelle. 112:5–9, Matt. Tarvitsemme Pyhää Henkeä vapauttamaan kielemme ylistykseen. 3:4–6, Mark. Jeesus ei parantanut vain myötätunnosta, vaan myös kertoakseen olevansa odotettu Messias. sunnuntai helluntaista | Rohkaisevaa esimakua taivaasta Jeesuksen luokse tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. Pohdittavaksi: Kieltäydytkö sinä vastaanottamasta laupeutta. Alttarilla on kaksi kynttilää. Liturginen väri on vihreä. 10:25–37. Jeesus tuli maailmaan puuttumaan ongelmaan ongelmiemme takana: pelastamaan meidät synniltä ja sen seurauksilta
Meidän jokapäiväinen tehtävämme ei ole murehtiminen, vaan Jumalan läheisyyden ja hänen tahtonsa etsiminen. 17:11–19. Kuitenkin vain yhden sielukin pelastui. Eucharisteon juurisana on charis, armo. Liturginen väri on vihreä. 68 68 ensi pyhänä | 15. Pohdittavaksi: Jos jättäisit murheesi päivittäin ristin juurelle, miten elämäsi muuttuisi. 86:1, 3–7, Ps. Kuitenkin vain yksi heistä palasi kiittämään. Edeltävässä jakeessa Jeesus muistuttaa meitä siitä, ettemme voi palvella kahta herraa, vaan meidän pitää valita joko mammona tai Jumala. 55:23, Ps. sunnuntai helluntaista | KOT_250903_66.indd 69 KOT_250903_66.indd 69 25.8.2025 16.31.20 25.8.2025 16.31.20. Meidät se voi yllättää, mutta Jumalaa ei. Jumala huolehtii lopusta. Hän lähetti heidät välittömästi näyttäytymään papeille, kuten spitaalitapauksissa oli tapana, ja mennessään miehet puhdistuivat. Varjele meitä kyynisyydeltä, puhalla sisimpäämme sitkeyttä, hehkua ja tulevaisuudenuskoa. 5:15–20, Luuk. Taivaallinen Isämme kyllä tietää, mitä meillä on meneillään ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 46:11, Ps. 38:16–20, Ef. Tässä esiintyvää kiitos-sanaa ( eucharisteo) käytti myös Jeesus kiittäessään Jumalaa asettaessaan ehtoollisen. Kolehti kerätään merenkulkijoiden henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin tukemiseen sekä kirkolliseen työhön suomalaisten parissa ulkomailla Suomen Merimieskirkon kautta. Ja juuri lahjan antaja osoittautui todelliseksi lahjaksi. KOT_250903_66.indd 68 KOT_250903_66.indd 68 25.8.2025 16.31.19 25.8.2025 16.31.19 69 Kuukauden rukous Pyhä Jumala, auta meitä päivien lyhetessä luottamaan, että valo ei koskaan katoa. Eikö hän siis pitäisi meistä vastakin huolta. Siksi hän kääntyi takaisin, ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juuren ja kiitti häntä. Parhaimmalla mahdollisella tavalla. Pohdittavaksi: Näetkö sinä Jumalan toimivan elämässäsi. Kiittäessämme Jumalaa juomme armon lähteestä. Sunnuntai 21.9. Näistä kymmenestä juuri samarialainen – ulkopuolisista ulkopuolisin – mies näki tilanteessa jotain, mitä muut eivät nähneet. Meidän tulee tarkkailla, miten Jumala toimii maailmassa ja rukoillen kysellä, miten me voimme olla mukana toteuttamassa hänen suunnitelmiaan. Kiitollisuus Tekstit: Ps. Kaikki kymmenen spitaalista miestä paranivat kyllä fyysisesti. Jeesus kehottaa meitä kääntämään katseemme pois pelottavista asioista ja nostamaan sen sijaan katseemme Jeesukseen, hänen tekoihinsa ja lupauksiinsa. Kolehti kerätään pienten ja köyhien kirkkojen diakoniatyöhön Suomen Lähetysseuran kautta. Jeesus ei vain kehota, vaan käskee meitä olemaan murehtimatta. Jumala rakastaa meitä niin paljon, että lähetti Jeesuksen ristille sovittamaan syntimme ja kantamaan sinne myös taakkamme. 127:1–2, Gal. Jeesus tunnistikin samarialaisen miehen kiitollisuuden uskoksi ja julisti hänet pelastuneeksi. Sunnuntai 28.9. Siksi armon koettuamme puhkeamme kiitokseen. | 16. Tämä auttanee meitä ymmärtämään myös päivän evankeliumia, jossa Jeesus sanoo, ettei meidän tule murehtia ajallisista asioista, vaan luottaa kaikessa Herraan. Murehtimista pitäisi siis kaikin keinoin välttää. Liturginen väri on vihreä. He puhuttelevat Jeesusta kunnioittavasti opettajaksi, samalla tavoin kuin hänen opetuslapsensa Luukkaan evankeliumissa yleisesti Jeesusta kutsuivat. Alttarilla on kaksi kynttilää. 6:2–10, Matt. Sillä Sinun on valta ja voima. Alttarilla on kaksi kynttilää. Mutta voisiko siihen olla kätketty kristittynä elämisen salaisuus. Hän ei arvostanut vain lahjaa, vaan myös lahjan antajaa. Tässä armon ja kiitoksen kehässä uskomme vahvistuu. Murehtimisen sijaan meidän tulee luottaa Jumalan huolenpitoon kuin taivaan linnut ja kedon kukkaset. Kenties haluai simme jättää tämän sanoman omaan arvoonsa, varsinkin nykyisen maailmantilanteen vallitessa. Heidän piti siis lähteä liikkeelle ennen kuin parantuminen tapahtui. Jeesus halusi, ja yhä edelleen haluaa, auttaa yhteisön ulkopuolelle joutuneita ihmisiä. 92:2, Jes. sunnuntai helluntaista | Armon ja kiitollisuuden kehä Päivän evankeliumitekstissä Jeesus kohtaa Samarian ja Galilean rajaseudulla kymmenen spitaalista miestä, jotka Jeesuksen nähdessään huutavat apua. Anna rakkautesi liekin pitää yllä toivoa pimeiden aikojen yli. 6:25–34. Taivaallisen isän tahdossa Keskellä vuorisaarnaa Jeesus kehottaa meitä olemaan murehtimatta. Jumalan huolenpito Tekstit: Ps
Alttarilla on kaksi kynttilää. Siksi armon koettuamme puhkeamme kiitokseen. Kiittäessämme Jumalaa juomme armon lähteestä. Liturginen väri on vihreä. Parhaimmalla mahdollisella tavalla. Murehtimista pitäisi siis kaikin keinoin välttää. Kolehti kerätään pienten ja köyhien kirkkojen diakoniatyöhön Suomen Lähetysseuran kautta. Hän lähetti heidät välittömästi näyttäytymään papeille, kuten spitaalitapauksissa oli tapana, ja mennessään miehet puhdistuivat. Heidän piti siis lähteä liikkeelle ennen kuin parantuminen tapahtui. 127:1–2, Gal. Kolehti kerätään merenkulkijoiden henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin tukemiseen sekä kirkolliseen työhön suomalaisten parissa ulkomailla Suomen Merimieskirkon kautta. Jeesus halusi, ja yhä edelleen haluaa, auttaa yhteisön ulkopuolelle joutuneita ihmisiä. Ja juuri lahjan antaja osoittautui todelliseksi lahjaksi. Kenties haluai simme jättää tämän sanoman omaan arvoonsa, varsinkin nykyisen maailmantilanteen vallitessa. 17:11–19. | 16. sunnuntai helluntaista | Armon ja kiitollisuuden kehä Päivän evankeliumitekstissä Jeesus kohtaa Samarian ja Galilean rajaseudulla kymmenen spitaalista miestä, jotka Jeesuksen nähdessään huutavat apua. Jeesus kehottaa meitä kääntämään katseemme pois pelottavista asioista ja nostamaan sen sijaan katseemme Jeesukseen, hänen tekoihinsa ja lupauksiinsa. 92:2, Jes. Tässä esiintyvää kiitos-sanaa ( eucharisteo) käytti myös Jeesus kiittäessään Jumalaa asettaessaan ehtoollisen. Varjele meitä kyynisyydeltä, puhalla sisimpäämme sitkeyttä, hehkua ja tulevaisuudenuskoa. Taivaallisen isän tahdossa Keskellä vuorisaarnaa Jeesus kehottaa meitä olemaan murehtimatta. Meidän jokapäiväinen tehtävämme ei ole murehtiminen, vaan Jumalan läheisyyden ja hänen tahtonsa etsiminen. Murehtimisen sijaan meidän tulee luottaa Jumalan huolenpitoon kuin taivaan linnut ja kedon kukkaset. Kaikki kymmenen spitaalista miestä paranivat kyllä fyysisesti. Pohdittavaksi: Jos jättäisit murheesi päivittäin ristin juurelle, miten elämäsi muuttuisi. 6:25–34. 6:2–10, Matt. sunnuntai helluntaista | KOT_250903_66.indd 69 KOT_250903_66.indd 69 25.8.2025 16.31.20 25.8.2025 16.31.20. Meidän tulee tarkkailla, miten Jumala toimii maailmassa ja rukoillen kysellä, miten me voimme olla mukana toteuttamassa hänen suunnitelmiaan. Jumala rakastaa meitä niin paljon, että lähetti Jeesuksen ristille sovittamaan syntimme ja kantamaan sinne myös taakkamme. Tässä armon ja kiitoksen kehässä uskomme vahvistuu. Edeltävässä jakeessa Jeesus muistuttaa meitä siitä, ettemme voi palvella kahta herraa, vaan meidän pitää valita joko mammona tai Jumala. Eucharisteon juurisana on charis, armo. 55:23, Ps. Sunnuntai 21.9. Kuitenkin vain yhden sielukin pelastui. Jeesus tunnistikin samarialaisen miehen kiitollisuuden uskoksi ja julisti hänet pelastuneeksi. 5:15–20, Luuk. 86:1, 3–7, Ps. Jeesus ei vain kehota, vaan käskee meitä olemaan murehtimatta. 38:16–20, Ef. Hän ei arvostanut vain lahjaa, vaan myös lahjan antajaa. Sillä Sinun on valta ja voima. Siksi hän kääntyi takaisin, ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juuren ja kiitti häntä. Eikö hän siis pitäisi meistä vastakin huolta. He puhuttelevat Jeesusta kunnioittavasti opettajaksi, samalla tavoin kuin hänen opetuslapsensa Luukkaan evankeliumissa yleisesti Jeesusta kutsuivat. KOT_250903_66.indd 68 KOT_250903_66.indd 68 25.8.2025 16.31.19 25.8.2025 16.31.19 69 Kuukauden rukous Pyhä Jumala, auta meitä päivien lyhetessä luottamaan, että valo ei koskaan katoa. 69 68 ensi pyhänä | 15. Jumala huolehtii lopusta. Mutta voisiko siihen olla kätketty kristittynä elämisen salaisuus. Taivaallinen Isämme kyllä tietää, mitä meillä on meneillään ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jumalan huolenpito Tekstit: Ps. Meidät se voi yllättää, mutta Jumalaa ei. 46:11, Ps. Tämä auttanee meitä ymmärtämään myös päivän evankeliumia, jossa Jeesus sanoo, ettei meidän tule murehtia ajallisista asioista, vaan luottaa kaikessa Herraan. Kiitollisuus Tekstit: Ps. Alttarilla on kaksi kynttilää. Liturginen väri on vihreä. Sunnuntai 28.9. Pohdittavaksi: Näetkö sinä Jumalan toimivan elämässäsi. Kuitenkin vain yksi heistä palasi kiittämään. Anna rakkautesi liekin pitää yllä toivoa pimeiden aikojen yli. Näistä kymmenestä juuri samarialainen – ulkopuolisista ulkopuolisin – mies näki tilanteessa jotain, mitä muut eivät nähneet
. Koronan aikana kirkkoja pidettiin auki, ja sen voisi tehdä nyt uudestaan. . Työssäni olen pankkiiri, siivooja, sielunhoitaja, emäntä ja suntio. – Ainahan on parannettavaa, mutta toimimattomista asioista täytyy puhua. Aikaisemmin Maristo on työskennellyt kukkakaupoissa ja hautaustoimistoissa. Lisäksi kutsun tarvittaessa sähkömiehen tai LVI-asiantuntijan ja olen tekemisissä vapaaehtoisten ja hautausmaan työntekijöiden kanssa. Vihitty vuonna 1470. Meillä on upeat, ammatilliset työntekijät. – Opiskelin Uudenkaarlepyyn ja Lärkkullan opistolla. – Tämä ei käy tylsäksi. Kesällä 2017 palasin Karjaalle ja sain pääsuntion toimen, silloisen vahtimestari Eva Nilssonin jäädessä eläkkeelle. Maristoa on mietyttänyt se, että kirkot ovat suurimman osan ajasta tyhjillään. Kun Mustion kirkkoon haettiin vuonna 2003 avustavaa vahtimestaria, hän haki ja tuli valituksi. Hän pitää parhaana suntion työn piirteenä sen monipuolisuutta. Raaseporin suomalaisen seurakunnan pääkirkko. Karjaan kirkko on vihitty käyttöön 1400-luvulla. MATTI PIRHONEN Koronan aikana kirkkoja pidettiin auki, ja sen voisi tehdä nyt uudestaan. Kolmilaivainen hallikirkko. | Kuvat: Matti Pirhonen KOT_250903_70.indd 70 KOT_250903_70.indd 70 25.8.2025 16.28.19 25.8.2025 16.28.19 71 Maristo kertoo, että suntio tekee paljon työtä, joka ei näy, ja tekee sen yksinään. . Toisaalta kirkkoja ei voi pitää avoinna pelkästään suntioiden voimin. Marja-Sisko Maristo on työskennellyt siellä vuodesta 2017 lähtien. Ei ole kahta samanlaista päivää. Maristo on toiminut suntiona 23 vuotta ja on Karjaan-Pohjan ruotsinkielisen seurakunnan ainoa, jolla on suntion koulutus. . Eva perehdytti minut suntion työhön 2003 lähtien. Triumfikrusifiksi on vuodelta 1450. 70 70 suntio & kirkko Kirkko voisi olla rauhoittumisen olohuone K arjaan kirkon suntio ja Karjaan-Pohjan ruotsinkielisen seurakunnan pääsuntio Marja-Sisko Maristo kertoo miettineensä sitä, että kirkot ovat suurimman osan ajasta tyhjiä, varsinkin talvisaikaan. Sakasti on peräisin 1300-luvulta ja se lienee rakennettu aiemman puukirkon sakastiksi. Lisäksi on keskiaikaisia seinämaalauksia, puuveistoksia ja vaakunakilpiä. Työyhteisön hyvinvointi on jokaisen työntekijän vastuulla, mutta päävastuu kuuluu esihenkilöille. – Kirkko voisi olla rauhoittumisen olohuone. – Ei kukaan puhu seurakuntamestareista. Toivon, että minua sanotaan suntioksi. Suntio . Kun valmistuin, hain ylivahtimestarin virkaa Kirkkonummen seurakunnasta ja sain paikan. Seurakuntien työilmapiirit vaihtelevat kovasti, mutta Maristo kokee työyhteisönsä oikein hyväksi. Suntion työssä parasta on sen monipuolisuus: ei ole kahta samanlaista päivää. Turistejakin oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sen korkea ikä näkyy Mariston työssä lähinnä niin, että sen päivitykset pitää tehdä vanhaa kunnioittaen. Työn tulevaisuutta ajatellen Maristo on vieraillut koulussa kertomassa suntion työstä. Raaseporin seurakuntayhtymään kuuluvat Karjaan-Pohjan ja Tammisaaren ruotsinkieliset seurakunnat sekä Raaseporin suomenkielinen seurakunta. Karjaan seurakunta lienee perustettu jo 1200-luvulla. . Virallinen nimike on församlingsmästare, siis seurakuntamestari. Siellä työskennellessään hän opiskeli suntioksi ja valmistui vuonna 2008. Kirkkoja seurakunnan alueella on kolme, mutta seurakuntayhtymän alueella enemmän. Marja-Sisko Maristo . Mariston mielestä suntion nimitys on vanha ja kaunis. Kirkkonummella toimin esihenkilönä vahtimestareille ja laitoshuoltajille ja vastasin Kirkkonummen kesKarjaan Pyhän Katariinan kirkko . Ollut alalla 23 vuotta. . Kirkon vieressä on kellotapuli, jonka kelloista toinen on merkitty vuosiluvulla 1477. . – Muuten en koe yksinäisyyttä, mutta koronan aikana koin. Tämä on upea ammatti. Karjaan Pyhän Katarinan kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1470. KOT_250903_70.indd 71 KOT_250903_70.indd 71 25.8.2025 16.28.26 25.8.2025 16.28.26. kustan, Masalan ja Veikkolan alueista
– Ainahan on parannettavaa, mutta toimimattomista asioista täytyy puhua. Kirkkoja seurakunnan alueella on kolme, mutta seurakuntayhtymän alueella enemmän. 71 70 suntio & kirkko Kirkko voisi olla rauhoittumisen olohuone K arjaan kirkon suntio ja Karjaan-Pohjan ruotsinkielisen seurakunnan pääsuntio Marja-Sisko Maristo kertoo miettineensä sitä, että kirkot ovat suurimman osan ajasta tyhjiä, varsinkin talvisaikaan. Lisäksi kutsun tarvittaessa sähkömiehen tai LVI-asiantuntijan ja olen tekemisissä vapaaehtoisten ja hautausmaan työntekijöiden kanssa. Aikaisemmin Maristo on työskennellyt kukkakaupoissa ja hautaustoimistoissa. Kolmilaivainen hallikirkko. | Kuvat: Matti Pirhonen KOT_250903_70.indd 70 KOT_250903_70.indd 70 25.8.2025 16.28.19 25.8.2025 16.28.19 71 Maristo kertoo, että suntio tekee paljon työtä, joka ei näy, ja tekee sen yksinään. . MATTI PIRHONEN Koronan aikana kirkkoja pidettiin auki, ja sen voisi tehdä nyt uudestaan. Meillä on upeat, ammatilliset työntekijät. – Muuten en koe yksinäisyyttä, mutta koronan aikana koin. – Tämä ei käy tylsäksi. Kirkon vieressä on kellotapuli, jonka kelloista toinen on merkitty vuosiluvulla 1477. Kun Mustion kirkkoon haettiin vuonna 2003 avustavaa vahtimestaria, hän haki ja tuli valituksi. Toivon, että minua sanotaan suntioksi. . – Opiskelin Uudenkaarlepyyn ja Lärkkullan opistolla. . Eva perehdytti minut suntion työhön 2003 lähtien. Työyhteisön hyvinvointi on jokaisen työntekijän vastuulla, mutta päävastuu kuuluu esihenkilöille. . . – Ei kukaan puhu seurakuntamestareista. . Turistejakin oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. kustan, Masalan ja Veikkolan alueista. Vihitty vuonna 1470. Kesällä 2017 palasin Karjaalle ja sain pääsuntion toimen, silloisen vahtimestari Eva Nilssonin jäädessä eläkkeelle. Marja-Sisko Maristo on työskennellyt siellä vuodesta 2017 lähtien. Mariston mielestä suntion nimitys on vanha ja kaunis. Seurakuntien työilmapiirit vaihtelevat kovasti, mutta Maristo kokee työyhteisönsä oikein hyväksi. Maristo on toiminut suntiona 23 vuotta ja on Karjaan-Pohjan ruotsinkielisen seurakunnan ainoa, jolla on suntion koulutus. Triumfikrusifiksi on vuodelta 1450. KOT_250903_70.indd 71 KOT_250903_70.indd 71 25.8.2025 16.28.26 25.8.2025 16.28.26. Koronan aikana kirkkoja pidettiin auki, ja sen voisi tehdä nyt uudestaan. Marja-Sisko Maristo . Suntion työssä parasta on sen monipuolisuus: ei ole kahta samanlaista päivää. Karjaan kirkko on vihitty käyttöön 1400-luvulla. Raaseporin seurakuntayhtymään kuuluvat Karjaan-Pohjan ja Tammisaaren ruotsinkieliset seurakunnat sekä Raaseporin suomenkielinen seurakunta. Hän pitää parhaana suntion työn piirteenä sen monipuolisuutta. Lisäksi on keskiaikaisia seinämaalauksia, puuveistoksia ja vaakunakilpiä. Karjaan seurakunta lienee perustettu jo 1200-luvulla. Sen korkea ikä näkyy Mariston työssä lähinnä niin, että sen päivitykset pitää tehdä vanhaa kunnioittaen. Kirkkonummella toimin esihenkilönä vahtimestareille ja laitoshuoltajille ja vastasin Kirkkonummen kesKarjaan Pyhän Katariinan kirkko . . Karjaan Pyhän Katarinan kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1470. Ollut alalla 23 vuotta. – Kirkko voisi olla rauhoittumisen olohuone. Raaseporin suomalaisen seurakunnan pääkirkko. Virallinen nimike on församlingsmästare, siis seurakuntamestari. Sakasti on peräisin 1300-luvulta ja se lienee rakennettu aiemman puukirkon sakastiksi. Ei ole kahta samanlaista päivää. Toisaalta kirkkoja ei voi pitää avoinna pelkästään suntioiden voimin. Maristoa on mietyttänyt se, että kirkot ovat suurimman osan ajasta tyhjillään. Siellä työskennellessään hän opiskeli suntioksi ja valmistui vuonna 2008. Suntio . Työssäni olen pankkiiri, siivooja, sielunhoitaja, emäntä ja suntio. Tämä on upea ammatti. Työn tulevaisuutta ajatellen Maristo on vieraillut koulussa kertomassa suntion työstä. Kun valmistuin, hain ylivahtimestarin virkaa Kirkkonummen seurakunnasta ja sain paikan
Mikkelin kaupunkiseurakunnan kirkkoneuvosto päätti viime viikolla pitämässään kokouksessa ehdottaa kirkonkokoukselle, että avoinna olevat kirkkoneuvoston kaksi paikkaa samoin kuin kirkkovaltuuston kolme paikkaa tällä kertaa täytettäisiin seurakunnan naisjäsenillä. Ora va |K uv a: Pix ab ay Syyskuun kysymys koskee johdatusta. Kyseessä on ollut pyhäkoulun 200-vuotisjuhla, jota Tornion rovastikunnassa vietettiin yhdessä VR:n kanssa. ”Iloa ilmassa”, sanotaan lasten keskellä näkyvässä viirissä. Kuk a on Jum ala n kal tai nen . Puhetta pöytään Kirkkokahveilla olisi kiva tutustua uusiin ihmisiin, mutta joskus vieraiden kanssa voi olla vaikea keksiä puhuttavaa. 5. Kuka olen. Syyskuussa vietetään Mikkelin eli Mikaelin päivää. 72 72 | kuva kertoo | A rkistonhoitajalla oli mielessä junamatkat ja lapsukaiset, kun arkiston uumenista tulikin vastaan kuva, jossa nämä kaksi yhdistyivät. Kuvassa oli Ritva Uhanki, ei Ritva Vahinki. Kotimaan jutussa piispa paljastaa, että itse asiassa hän aikanaan haaveili konduktöörin työstä. Tällä palstalla ehdotamme puheenaiheita kahvipöytään. Rui sle ipä 3. Minulla ei ole ostoskärryjä, mutta kerään herkkuja talven varalle. Urh o Kek kon en 2. ARKISTONHOITAJA Oikaisu Kotimaassa 7/25 julkaistu kuva kertoo -palstan kuvan tekstissä oli virheellinen nimi. Muoniolaisille Ismo Niemelälle, 14, ja Juhani Niemelälle, 10, tämä oli elämän ensimmäinen junamatka. kirkkokahvit Piispan ja karhujen kanssa junamatkalle | Kuva: Tapani Erämaja KOT_250903_72.indd 72 KOT_250903_72.indd 72 26.8.2025 8.48.27 26.8.2025 8.48.27 73 1.9. 5 kysymystä syyskuulle 1. Syyskuussa vietetään suomalaisen ruoan päivää. Kuka Suomen presidenteistä sekä syntyi että haudattiin syyskuussa. KOT_250903_72.indd 73 KOT_250903_72.indd 73 26.8.2025 8.48.27 26.8.2025 8.48.27. Kuvassa heiluttelee iloisesti konduktööri seuranaan kaksi jonkinlaista eläinhahmoa ja joukko lapsia. Tunnistatko elämästäsi tällaisia hetkiä, joista olet myöhemmin ajatellut, että kyse oli johdatuksesta. 1. 5. 2. epäili poliisinalleksi. Emme tiedä missä määrin tätä uutta ajanmukaista lakia jo on ehditty täytäntöön sovelluttaa. sellaisen muutoksen kirkkolakiin, että naisetkin voivat päästä sekä kirkkoneuvostoihin, että kirkkovaltuustoihin. Mikä on Suomen kansallisruoka. 3. Birgittalaissisar Dia kertoo tässä lehdessä julkaistussa haastattelussa (sivut 56–59) ymmärtäneensä vasta aikuisena, ettei luostarielämä ollut hänen oma valintansa vaan kyse oli Jumalan johdatuksesta. Kerro kokemuksesi kahvipöydästä tai vastaa kysymykseen Kotimaan toimitukselle, toimitus@ kotimaa.fi, otsikkoon Puhetta pöytään. 1925 Kuten muistettanee, hyväksyi viime kirkolliskokous m.m. Ris tin yle ntä mis en päi vää 4. 4. Niinpä VR tarjosi pyhäkoululapsille ilmaisen junamatkan Kolarista Tornioon. Kuvan eläinhahmot ovat kaksi karhua: Lasten Keskuksen Otso-herra ja VR:n konduktöörinalle, jota Ville 4v. Valtionrautatiet täytti samaan aikaan 125 vuotta. Kuvan konduktööri ei ole kukaan muu kuin silloinen piispa Olavi Rimpiläinen, joka nimettiin juhlallisesti kunniakonduktööriksi ja sai virkavaatteet ylleen. Kotimaa kertoi tapahtumasta 19.5.1987 ilmestyneessä numerossaan. Mitä juhlaa ortodoksisen kirkon piirissä vietetään 14.9.. Mitä Mikael hepreaksi merkitsee
Kuvassa oli Ritva Uhanki, ei Ritva Vahinki. ”Iloa ilmassa”, sanotaan lasten keskellä näkyvässä viirissä. Kyseessä on ollut pyhäkoulun 200-vuotisjuhla, jota Tornion rovastikunnassa vietettiin yhdessä VR:n kanssa. 73 72 | kuva kertoo | A rkistonhoitajalla oli mielessä junamatkat ja lapsukaiset, kun arkiston uumenista tulikin vastaan kuva, jossa nämä kaksi yhdistyivät. Mitä juhlaa ortodoksisen kirkon piirissä vietetään 14.9.. 4. 5. Kuvan eläinhahmot ovat kaksi karhua: Lasten Keskuksen Otso-herra ja VR:n konduktöörinalle, jota Ville 4v. Birgittalaissisar Dia kertoo tässä lehdessä julkaistussa haastattelussa (sivut 56–59) ymmärtäneensä vasta aikuisena, ettei luostarielämä ollut hänen oma valintansa vaan kyse oli Jumalan johdatuksesta. KOT_250903_72.indd 73 KOT_250903_72.indd 73 26.8.2025 8.48.27 26.8.2025 8.48.27. Kuk a on Jum ala n kal tai nen . Kuka Suomen presidenteistä sekä syntyi että haudattiin syyskuussa. Ora va |K uv a: Pix ab ay Syyskuun kysymys koskee johdatusta. Kuka olen. Kerro kokemuksesi kahvipöydästä tai vastaa kysymykseen Kotimaan toimitukselle, toimitus@ kotimaa.fi, otsikkoon Puhetta pöytään. ARKISTONHOITAJA Oikaisu Kotimaassa 7/25 julkaistu kuva kertoo -palstan kuvan tekstissä oli virheellinen nimi. Tällä palstalla ehdotamme puheenaiheita kahvipöytään. Kotimaan jutussa piispa paljastaa, että itse asiassa hän aikanaan haaveili konduktöörin työstä. epäili poliisinalleksi. 2. 5. Niinpä VR tarjosi pyhäkoululapsille ilmaisen junamatkan Kolarista Tornioon. Puhetta pöytään Kirkkokahveilla olisi kiva tutustua uusiin ihmisiin, mutta joskus vieraiden kanssa voi olla vaikea keksiä puhuttavaa. Syyskuussa vietetään suomalaisen ruoan päivää. Syyskuussa vietetään Mikkelin eli Mikaelin päivää. Mikä on Suomen kansallisruoka. Mikkelin kaupunkiseurakunnan kirkkoneuvosto päätti viime viikolla pitämässään kokouksessa ehdottaa kirkonkokoukselle, että avoinna olevat kirkkoneuvoston kaksi paikkaa samoin kuin kirkkovaltuuston kolme paikkaa tällä kertaa täytettäisiin seurakunnan naisjäsenillä. Ris tin yle ntä mis en päi vää 4. sellaisen muutoksen kirkkolakiin, että naisetkin voivat päästä sekä kirkkoneuvostoihin, että kirkkovaltuustoihin. Valtionrautatiet täytti samaan aikaan 125 vuotta. kirkkokahvit Piispan ja karhujen kanssa junamatkalle | Kuva: Tapani Erämaja KOT_250903_72.indd 72 KOT_250903_72.indd 72 26.8.2025 8.48.27 26.8.2025 8.48.27 73 1.9. 1. Kuvassa heiluttelee iloisesti konduktööri seuranaan kaksi jonkinlaista eläinhahmoa ja joukko lapsia. Kuvan konduktööri ei ole kukaan muu kuin silloinen piispa Olavi Rimpiläinen, joka nimettiin juhlallisesti kunniakonduktööriksi ja sai virkavaatteet ylleen. 5 kysymystä syyskuulle 1. Tunnistatko elämästäsi tällaisia hetkiä, joista olet myöhemmin ajatellut, että kyse oli johdatuksesta. Urh o Kek kon en 2. Rui sle ipä 3. Kotimaa kertoi tapahtumasta 19.5.1987 ilmestyneessä numerossaan. Minulla ei ole ostoskärryjä, mutta kerään herkkuja talven varalle. 1925 Kuten muistettanee, hyväksyi viime kirkolliskokous m.m. Emme tiedä missä määrin tätä uutta ajanmukaista lakia jo on ehditty täytäntöön sovelluttaa. Mitä Mikael hepreaksi merkitsee. Muoniolaisille Ismo Niemelälle, 14, ja Juhani Niemelälle, 10, tämä oli elämän ensimmäinen junamatka. 3
| kuolleet | | valmistuneet | Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 1.6.–31.7.2025 suoritetut tutkinnot Teologian tohtorin tutkinto: Hietanen Heikki, Huotari Rosa, Medberg Sara-Päivi, Viitaniemi Olli Teologian maisterin tutkinto: Hussa Ella, Karkulahti Jaakko, Lindeberg Anne, Lukkarinen Lila, Nummi Taika, Olkkonen Jonna, Perälä Tarmo, Reponen Paolo, Särkiniemi Iiris, Vaahtera Sofia, Vismanen Jori, Voutilainen Sonja Teologian kandidaatin tutkinto: Hartikainen Samuel, Hirviniemi Joonatan, Ilmén Johanna, Kalmari Hako Kaisa, Kangasniemi Katarina, Kauhanen Kasper, Koistinen Oona, Kotilainen Aino, Kriikku Frida, Lakkala Enni, Linkola Emma, Liukkonen Benjamin, Manninen Miko, Mattsson Emmi, Mustakallio Lauri, Nelimarkka Sampsa, Neuvonen Helmi, Niemi Sofia, Nieminen Petri, Niskanen Päivi, Nurmihaka Asko, Nurminen Eelis, Paarma Mikko, Parviainen Ella, Patokoski Aapo, Piippo Katja, Pikkarainen Topi, Pirinen Alina, Pyydysmäki Anu, Rantanen Marjukka, Ritvanen Mitja, Rönnberg Aino, Siekkinen Elina, Tuominen Katariina, Tuunanen Saaga, Vallo Minna, Wilamo Tuulianna, Yli-Kokko Sanna KOT_250903_74.indd 74 KOT_250903_74.indd 74 26.8.2025 8.46.14 26.8.2025 8.46.14. Lapsuutensa hän eli Nummi-Pusulassa. LEENA SIMOLA Kirjoittaja on Risto Heikkilän tytär. Ensimmäinen työpaikka oli Kaivokselassa Vantaalla. Muurlan kansanopistotalven jälkeen selkiintyi ajatus teologian opinnoista, jotka alkoivat Helsingin yliopistossa 1961. Riston merkittävin harrastus oli tähtitiede. Kesät vietettiin pääasiassa Sammatin kesämökillä. 02 4123 500 | info@linnas.fi 17.–18.10.2025 Mukana mm. Alle kymmenvuotiaana Risto katseli taivaalle, kun äitinsä näytti hänelle iltatähden. Tänä aikana perheeseen syntyivät Leena ja Jukka-Pekka. Sakari Katajamäki, Jukka Hautala, Lassi Saressalo, Tuija Saura, Marjatta Järvinen, Juha Saura, Iina Kiviniemi, Harri Raitis, Irma Sulkunen, Petri Rajala, Vesa Haapala, Niilo Rantala, Vilja-Tuulia Huotarinen ja Markku Heikkilä. Naimisiin mentiin 1966. Tässä virassa Risto toimi seisemän vuotta. Siellä on paikka myös Riston uurnalle. Hän oli innokas ja tiedonjanoinen koululainen. Maria syntyi perheen iltatähtenä Forssassa. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry on myöntänyt hänelle 1994 Stella Arcti -palkinnon ja 2010 harvinaisen Kultainen Okulaari -palkinnon ansiokkaasta harrastustoiminnasta. 74 74 Aleksis Kivi ja herännäisyys -seminaari Linnasmäen opisto | Lustokatu 7, 20380 Turku puh. Risto kertoi, että tähtiharrastus on syventänyt hänen uskoaan ja ymmärrystään Jumalan suuruudesta. Hän tottui kovaan työntekoon perheen maatalousja puutarhatöissä. Yhdessä laskimme Marja-Liisan uurnan Heikkilän sukuhautaan Nummelle. Sotilasarvoltaan Risto oli luutnantti. Aikaa riitti myös kuudelle lapsenlapselle, matkusteluun niin kotikuin ulkomailla ja sukututkimukseen syventymiseen. Rotary-toiminnassa Risto oli aktiivinen niin Forssassa kuin Turussa. Eläkepäiviksi Risto ja Marja-Liisa muuttivat takaisin Turkuun. Ilmoittaudu 30.9.2025 mennessä: kurssit.linnas.fi – Sata vuotta sivistystä – tiedoksi Tilaisuudet Risto Heikkilä Risto Heikkilä syntyi 24.6.1940 Helsingissä. Kirkolliskokouksen jäsen Risto oli 1978–1986, Tampereen hiippakunnan asessori 1977–1983 ja Tammelan rovastikunnan lääninrovasti 1982–2002, eläkkeelle siirtymiseen asti. Kirjallisia teoksia ilmestyi vuosien varrella 12, viimeisimpänä vuonna 2015 ilmestynyt Tähtikirkkaan taivaan alla. Vuonna 1961 alkoi seurustelu Marja-Liisan kanssa. Vuonna 1973 Risto valittiin Forssan seurakunnan kirkkoherraksi ja vuodesta 1994 myös Koijärven kirkkoherraksi. Vuosina 1982–2012 hän kirjoitti Tähdet ja Avaruus -lehteen Syvä Taivas palstaa ja aloitti jaostonvetäjänä. Katso tarkempi ohjelma nettisivuiltamme www.linnas.fi/kurssit! Hinta 50 €. Risto kuoli 11.7.2025. Tähän ajanjaksoon sisältyi myös armeija-aika. Hän perusti Lounais-Hämeen Uranuksen 1974. Marja-Liisan kuoleman jälkeen Riston monien sairauksien uuvuttamat voimat vähenivät entisestään. Papiksi Risto vihittiin 1966. Majoitus 63e /1hh tai 45e/hlö/2hh. Melko pian tuli muutto Turkuun, kun arkkipiispa Martti Simojoki ilmoitti Turun tuomiokirkkoseurakunnan papiston apulaisen viran määräyksestä 1.6.1966 alkaen. Risto paneutui merkittävästi seurakuntatyön kehittämiseen ja sai tästä arvostusta. Vain kaksi viikkoa ennen kuolemaansa hän vietti kesäpäiviä Sammatin mökillä tavaten perhettä ja läheisiä ystäviään. Riston nuoruuden vuosiin kuuluivat urheilu, lukeminen ja erityisesti puutarhatyöt kotitilalla
Urkurakentamossa työskentelee 9 henkilöä ja toimipaikka sijaitsee Espoossa. Risto kuoli 11.7.2025. Palkkaus määräytyy hinnoitteluryhmän K20 mukaan. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Kirkolliskokouksen jäsen Risto oli 1978–1986, Tampereen hiippakunnan asessori 1977–1983 ja Tammelan rovastikunnan lääninrovasti 1982–2002, eläkkeelle siirtymiseen asti. Risto paneutui merkittävästi seurakuntatyön kehittämiseen ja sai tästä arvostusta. Ohjeita verkkolomakkeen täyttämiseen antaa notaari Hannu Laukkonen: hannu.laukkonen@evl.fi tai 0400 926 730. Hän tottui kovaan työntekoon perheen maatalousja puutarhatöissä. Lapsuutensa hän eli Nummi-Pusulassa. 02 4123 500 | info@linnas.fi 17.–18.10.2025 Mukana mm. • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Olet hakemamme tyyppi, jos sinulla on kokemusta puusepäntöiden tekemisestä ja olet kiinnostunut musiikista tai olet itse soittanut jotain instrumenttia. Risto kertoi, että tähtiharrastus on syventänyt hänen uskoaan ja ymmärrystään Jumalan suuruudesta. Hakuaika päättyy 12.9.2025 klo 15.00. Aikaa riitti myös kuudelle lapsenlapselle, matkusteluun niin kotikuin ulkomailla ja sukututkimukseen syventymiseen. Tehtävään haetaan ensisijaisesti KirkkoRekryn sähköisellä hakulomakkeella. Puistomainen tontti, koul./päiväkod./ juna/bussiyhteydet lähellä. Muurlan kansanopistotalven jälkeen selkiintyi ajatus teologian opinnoista, jotka alkoivat Helsingin yliopistossa 1961. Eläkepäiviksi Risto ja Marja-Liisa muuttivat takaisin Turkuun. Tässä virassa Risto toimi seisemän vuotta. Työehdot ja palkkaus muodostuu Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukaan. Rekrytoinnissa voidaan käyttää henkilöarviointia. Maria syntyi perheen iltatähtenä Forssassa. Hän oli innokas ja tiedonjanoinen koululainen. Virka edellyttää suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Melko pian tuli muutto Turkuun, kun arkkipiispa Martti Simojoki ilmoitti Turun tuomiokirkkoseurakunnan papiston apulaisen viran määräyksestä 1.6.1966 alkaen. Arvostamme itsenäistä työotetta ja aktiivista asennetta. Kirkkoherran virkaa hakevan tulee olla pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon suorittanut Suomen ev.lut. 25,5 %. Riston nuoruuden vuosiin kuuluivat urheilu, lukeminen ja erityisesti puutarhatyöt kotitilalla. Urkurakentamo Veikko Virtanen on osa SacrumKotimaa Oy:tä ja sen omistaa Kirkkopalvelut ry. Urkurakentaja Urkurakentamo Veikko Virtaselle Tule kanssamme rakentamaan korkealaatuisia soittimia ja tuottamaan palveluja, jotka inspiroivat kirkkomusiikkia tekeviä taitelijoita sekä puhuttelevat ja koskettavat seurakuntalaisia. Alle kymmenvuotiaana Risto katseli taivaalle, kun äitinsä näytti hänelle iltatähden. 1.9 alkaen tai sop.mukaan 1200,-/kk P. Vuokrasop. Marja-Liisan kuoleman jälkeen Riston monien sairauksien uuvuttamat voimat vähenivät entisestään. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Katso jumalanpalveluksia eri puolilta Suomea jumalanpalvelusverkossa.fi KOT_250903_74.indd 75 KOT_250903_74.indd 75 26.8.2025 8.46.16 26.8.2025 8.46.16. Siellä on paikka myös Riston uurnalle. Majoitus 63e /1hh tai 45e/hlö/2hh. Hakemukseen liitetään kirkon nimikirjanote (kirkkoherran välillistä vaalia varten) sekä voimassa oleva lääkärintodistus. Urkurakentamo Veikko Virtanen valmistaa Suomen arvostetuimpien urkuja sekä tekee peruskorjauksia ja huoltoja. | kuolleet | | valmistuneet | Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 1.6.–31.7.2025 suoritetut tutkinnot Teologian tohtorin tutkinto: Hietanen Heikki, Huotari Rosa, Medberg Sara-Päivi, Viitaniemi Olli Teologian maisterin tutkinto: Hussa Ella, Karkulahti Jaakko, Lindeberg Anne, Lukkarinen Lila, Nummi Taika, Olkkonen Jonna, Perälä Tarmo, Reponen Paolo, Särkiniemi Iiris, Vaahtera Sofia, Vismanen Jori, Voutilainen Sonja Teologian kandidaatin tutkinto: Hartikainen Samuel, Hirviniemi Joonatan, Ilmén Johanna, Kalmari Hako Kaisa, Kangasniemi Katarina, Kauhanen Kasper, Koistinen Oona, Kotilainen Aino, Kriikku Frida, Lakkala Enni, Linkola Emma, Liukkonen Benjamin, Manninen Miko, Mattsson Emmi, Mustakallio Lauri, Nelimarkka Sampsa, Neuvonen Helmi, Niemi Sofia, Nieminen Petri, Niskanen Päivi, Nurmihaka Asko, Nurminen Eelis, Paarma Mikko, Parviainen Ella, Patokoski Aapo, Piippo Katja, Pikkarainen Topi, Pirinen Alina, Pyydysmäki Anu, Rantanen Marjukka, Ritvanen Mitja, Rönnberg Aino, Siekkinen Elina, Tuominen Katariina, Tuunanen Saaga, Vallo Minna, Wilamo Tuulianna, Yli-Kokko Sanna KOT_250903_74.indd 74 KOT_250903_74.indd 74 26.8.2025 8.46.14 26.8.2025 8.46.14 75 Hämeenkyrön seurakunta etsii uutta kirkkoherraa johtamaan vireää seurakuntaa Pirkanmaalla! Hämeenkyrön seurakunnan kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla, jonka toimittaa kirkkovaltuusto. Omaatko kokemusta puusepätöiden tekemisestä ja harrastat lisäksi musiikkia. Vuosina 1982–2012 hän kirjoitti Tähdet ja Avaruus -lehteen Syvä Taivas palstaa ja aloitti jaostonvetäjänä. Rotary-toiminnassa Risto oli aktiivinen niin Forssassa kuin Turussa. Vain kaksi viikkoa ennen kuolemaansa hän vietti kesäpäiviä Sammatin mökillä tavaten perhettä ja läheisiä ystäviään. Euromääräinen kokonaispalkka on 5 600 €/kk. Paperilaskutuslisä 3 € • Ilmoitusvaraukset kts. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Hän perusti Lounais-Hämeen Uranuksen 1974. LEENA SIMOLA Kirjoittaja on Risto Heikkilän tytär. 25,5 % / h. Kesät vietettiin pääasiassa Sammatin kesämökillä. Virka täytetään 1.4.2026 lukien tai sopimuksen mukaan. Sotilasarvoltaan Risto oli luutnantti. Hae heti tänään, mutta viimeistään 14.9.2025 mennessä osoitteessa www.kirkkopalvelut.fi/rekry Lisätietoja tehtävästä antaa mielellään Juha Virtanen puh. 75 74 Aleksis Kivi ja herännäisyys -seminaari Linnasmäen opisto | Lustokatu 7, 20380 Turku puh. 050 592 5847 (ma-pe klo 8–17). Sakari Katajamäki, Jukka Hautala, Lassi Saressalo, Tuija Saura, Marjatta Järvinen, Juha Saura, Iina Kiviniemi, Harri Raitis, Irma Sulkunen, Petri Rajala, Vesa Haapala, Niilo Rantala, Vilja-Tuulia Huotarinen ja Markku Heikkilä. Tänä aikana perheeseen syntyivät Leena ja Jukka-Pekka. Olisiko tämä seuraava työpaikkasi. Noudatamme työsuhteen alussa 6 kuukauden koeaikaa. Haluat opetella urkujen rakentamista ja siihen liittyviä töitä. Papiksi Risto vihittiin 1966. Riston merkittävin harrastus oli tähtitiede. Vuonna 1961 alkoi seurustelu Marja-Liisan kanssa. kotimaa.fi/mainostajalle. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Katso tarkempi ohjelma nettisivuiltamme www.linnas.fi/kurssit! Hinta 50 €. Ilmoittaudu 30.9.2025 mennessä: kurssit.linnas.fi – Sata vuotta sivistystä – tiedoksi Tilaisuudet Risto Heikkilä Risto Heikkilä syntyi 24.6.1940 Helsingissä. Urkurakentamon verstas sijaitsee Espoon Kylänportissa, mutta asiakaskuntaamme on ympäri Suomea ja edellytämme sinulta valmiutta matkustamiseen Suomessa. Kirjallisia teoksia ilmestyi vuosien varrella 12, viimeisimpänä vuonna 2015 ilmestynyt Tähtikirkkaan taivaan alla. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. 044-9912351 Vuokralle tarjotaan Työpaikat ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/• Ilmoitushinnat: 2,80 € / pmm + alv. Tähän ajanjaksoon sisältyi myös armeija-aika. Tehtävänäsi on rakentaa Suomen arvostetuimpia urkuja, tehdä peruskorjauksia sekä huoltoja. Ensimmäinen työpaikka oli Kaivokselassa Vantaalla. 3h+k+vh+ kh+wc, sauna alakerrassa 74,5m2 hissitalo, Vantaan Martinlaaksossa, Kukin kuja 5. kirkon pappi. Lisätietoja https://www.hameenkyronseurakunta.fi/ Täysin remont. Haemme joukkoomme uutta urkujen rakentajaa vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Vuonna 1973 Risto valittiin Forssan seurakunnan kirkkoherraksi ja vuodesta 1994 myös Koijärven kirkkoherraksi. Naimisiin mentiin 1966. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry on myöntänyt hänelle 1994 Stella Arcti -palkinnon ja 2010 harvinaisen Kultainen Okulaari -palkinnon ansiokkaasta harrastustoiminnasta. Yhdessä laskimme Marja-Liisan uurnan Heikkilän sukuhautaan Nummelle
Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Tuomas Niskanen Orimattilan kirkkoherraksi 1.9.25 lukien, Pirkko Hänninen Iitin kappalaiseksi 1.8.25 lukien, Miika Kähkönen Lappeenrannan seurakuntayhtymän oppilaitospastoriksi 1.9.25 lukien. kirkkoherraksi 1.9.25 lukien, Hanne Tobiasson Ulvilan vt. Oulun hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Seija Helomaa Hailuodon kirkkoherraksi 15.8.25 alkaen, Timo Kosola Iin kappalaiseksi 1.9.25 alkaen, Hanna Kuusela Rovaniemen kappalaiseksi 1.9.25 alkaen, Olavi Hepomäki Kemijärven seurakuntapastoriksi 1.9.25 alkaen, Lotta Dick-Röstad Ranuan seurakuntapastoriksi 1.9.25 alkaen, Jonna Piirainen Tuiran kappalaiseksi 1.9.25–31.8.26, Heikki Rainio Sallan seurakuntapastoriksi 1.9.25–31.12.26, Teija Kähkönen Tuiran seurakuntapastoriksi 1.9.25–31.8.26. Voit valita koulun, johon haluat lahjoittaa Kotimaa-lehden – tai jättää kohdentamisen meille. seurakuntapastoriksi 1.9.25 lukien, Minttu Väisänen Turun tuomiokirkkoseurakunnan ma. Noormarkun seurakunnan vt. kappalaiseksi 14.8.25 lukien, Maria Ollila Ulvilan vs. Emme tee jälkitoimituksia. Turun arkkihiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Jyrki Kaukanen Keski-Porin kappalaiseksi 1.9.25 lukien, Minna Järvinen o.v.o. Hyvä Kotimaan Lehti + Digi kestotilaaja! Tilaajalahjana kestotilaukseesi sisältyy Kotimaan taskukalenteri vuodelle 2026. KOT_250903_74.indd 76 KOT_250903_74.indd 76 26.8.2025 8.46.16 26.8.2025 8.46.16 77 tai ota yhteyttä asiakaspalveluun: 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi Lue lisää: www.kotimaa.fi/uskontojournalismi Lahjoita uskonto lukutaitoa kouluun Kotimaa 3 kk koululle – 18 € Ajankohtainen ja taustoittava journalismi tukee uskonnonopetusta ja nuorten uskontolukutaitoa. Diakonian virkaan vihittiin 17.8. Oulun tuomiokirkossa Satu Jokela, Satu Kauppi, Ritva Keskitalo, Kati Kivekäs, Annu Kivilompolo, Anu-Riikka Moilanen, Marja Pirttimaa, Heidi Salo, Milla Seppälä, Sirja Siltala, Sari Vesterinen ja Viivi Välijärvi. 76 76 tiedoksi hiippakunta uutisia tai ota yhteyttä asiakaspalveluun: 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi Lue lisää: www.kotimaa.fi/uskontojournalismi Lahjoita uskonto lukutaitoa kouluun Kotimaa 3 kk koululle – 18 € Ajankohtainen ja taustoittava journalismi tukee uskonnonopetusta ja nuorten uskontolukutaitoa. Ilmoitamme sinulle, mihin kouluun lahjoitus meni. Ilmoita valintasi helposti: Sähköpostilla: asiakaspalvelu@kotimaa.fi Lomakkeella: Skannaa QR-koodi ja täytä lomake linkki lomakkeelle: https://forms.office.com/e/0awgS8z9dm 2026 Merkityksellistä sisältöä Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Matti Ojala Suomussalmen I seurakuntapastoriksi 1.8.25 lukien, Olli Viitaniemi Lapinlahden-Varpaisjärven seurakunnan kirkkoherraksi 1.7.25 lukien. Jos olet jo aiemmin ilmoittanut haluavasi kalenterin vuosittain, sinun ei tarvitse tehdä mitään – ilmoituksesi on yhä voimassa. seurakuntapastoriksi 1.7.25–31.12.26, Jenni Pihajoki Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sairaalapapiksi 1.7.25 lukien, Pirkko Pyyhtiä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sairaalapapiksi 1.10.25 lukien. seurakuntapastoriksi 14.8.25 lukien, Tiina Sampakoski Keski-Porin ma. Kalentereita on rajattu määrä, joten ilmoitathan toiveestasi ajoissa. Voit myös valita, että kalenterietusi ohjataan Kotimaan valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. asiakaspalvelu@kotimaa.fi Huom: Kalenterietu koskee vain kuluttajien Lehti + Digi -kestotilauksia. Kalenteri toimitetaan joulukuun Kotimaa-lehden mukana, eikä sitä postiteta erikseen. Voit valita koulun, johon haluat lahjoittaa Kotimaa-lehden – tai jättää kohdentamisen meille. Lapuan hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Jussi Peräaho Lapuan hiippakunnan tuomiorovastikunnan lääninrovastiksi 1.9.25–31.12.26, Mari Pulkkinen Alajärven I seurakuntapastoriksi (Alajärven alue) 1.9.25 lukien, Pirjo Parviainen (Kuopion hiippakunta) Hankasalmen seurakuntapastoriksi 1.9.25 lukien, Katja Räsänen Jyväskylän XXVII seurakuntapastoriksi (Itäinen alue) 1.9.25 lukien, Juha Summala Äänekosken III seurakuntapastoriksi 1.7.25 lukien, Rami Niemi Ilmajoen kirkkoherraksi 1.10.25 lukien, Timo Kaukomaa Kuortaneen kirkkoherraksi 1.11.25 lukien, Lauri Pietikäinen (Oulun hiippakunta) Ähtärin kirkkoherraksi 1.9.25 lukien, Esa Jurva Jyväskylän X kappalaiseksi (Läntinen alue) 1.9.25 lukien, Seppo Viljasjärvi Muuramen I kappalaiseksi 1.9.25 lukien. Ilmoitamme sinulle, mihin kouluun lahjoitus meni. Toimi näin Skannaa QR-koodi ja täytä lahjoituslomake LAHJOITA määräaikainen lahjatilaus 18 € / 3 kk Kampanjan suojelijana piispa Mari Leppänen. KOT_250903_74.indd 77 KOT_250903_74.indd 77 26.8.2025 8.46.17 26.8.2025 8.46.17. Jos haluat kalenterin, ilmoitathan siitä meille viimeistään 15.10.2025. Toimi näin Skannaa QR-koodi ja täytä lahjoituslomake LAHJOITA määräaikainen lahjatilaus 18 € / 3 kk Kampanjan suojelijana piispa Mari Leppänen
Noormarkun seurakunnan vt. Hyvä Kotimaan Lehti + Digi kestotilaaja! Tilaajalahjana kestotilaukseesi sisältyy Kotimaan taskukalenteri vuodelle 2026. Jos olet jo aiemmin ilmoittanut haluavasi kalenterin vuosittain, sinun ei tarvitse tehdä mitään – ilmoituksesi on yhä voimassa. Emme tee jälkitoimituksia. Lapuan hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Jussi Peräaho Lapuan hiippakunnan tuomiorovastikunnan lääninrovastiksi 1.9.25–31.12.26, Mari Pulkkinen Alajärven I seurakuntapastoriksi (Alajärven alue) 1.9.25 lukien, Pirjo Parviainen (Kuopion hiippakunta) Hankasalmen seurakuntapastoriksi 1.9.25 lukien, Katja Räsänen Jyväskylän XXVII seurakuntapastoriksi (Itäinen alue) 1.9.25 lukien, Juha Summala Äänekosken III seurakuntapastoriksi 1.7.25 lukien, Rami Niemi Ilmajoen kirkkoherraksi 1.10.25 lukien, Timo Kaukomaa Kuortaneen kirkkoherraksi 1.11.25 lukien, Lauri Pietikäinen (Oulun hiippakunta) Ähtärin kirkkoherraksi 1.9.25 lukien, Esa Jurva Jyväskylän X kappalaiseksi (Läntinen alue) 1.9.25 lukien, Seppo Viljasjärvi Muuramen I kappalaiseksi 1.9.25 lukien. Jos haluat kalenterin, ilmoitathan siitä meille viimeistään 15.10.2025. Voit valita koulun, johon haluat lahjoittaa Kotimaa-lehden – tai jättää kohdentamisen meille. Kalenteri toimitetaan joulukuun Kotimaa-lehden mukana, eikä sitä postiteta erikseen. Toimi näin Skannaa QR-koodi ja täytä lahjoituslomake LAHJOITA määräaikainen lahjatilaus 18 € / 3 kk Kampanjan suojelijana piispa Mari Leppänen. Kalentereita on rajattu määrä, joten ilmoitathan toiveestasi ajoissa. KOT_250903_74.indd 77 KOT_250903_74.indd 77 26.8.2025 8.46.17 26.8.2025 8.46.17. Ilmoitamme sinulle, mihin kouluun lahjoitus meni. Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Tuomas Niskanen Orimattilan kirkkoherraksi 1.9.25 lukien, Pirkko Hänninen Iitin kappalaiseksi 1.8.25 lukien, Miika Kähkönen Lappeenrannan seurakuntayhtymän oppilaitospastoriksi 1.9.25 lukien. Diakonian virkaan vihittiin 17.8. Ilmoitamme sinulle, mihin kouluun lahjoitus meni. Ilmoita valintasi helposti: Sähköpostilla: asiakaspalvelu@kotimaa.fi Lomakkeella: Skannaa QR-koodi ja täytä lomake linkki lomakkeelle: https://forms.office.com/e/0awgS8z9dm 2026 Merkityksellistä sisältöä Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Matti Ojala Suomussalmen I seurakuntapastoriksi 1.8.25 lukien, Olli Viitaniemi Lapinlahden-Varpaisjärven seurakunnan kirkkoherraksi 1.7.25 lukien. seurakuntapastoriksi 1.7.25–31.12.26, Jenni Pihajoki Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sairaalapapiksi 1.7.25 lukien, Pirkko Pyyhtiä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sairaalapapiksi 1.10.25 lukien. kirkkoherraksi 1.9.25 lukien, Hanne Tobiasson Ulvilan vt. KOT_250903_74.indd 76 KOT_250903_74.indd 76 26.8.2025 8.46.16 26.8.2025 8.46.16 77 tai ota yhteyttä asiakaspalveluun: 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi Lue lisää: www.kotimaa.fi/uskontojournalismi Lahjoita uskonto lukutaitoa kouluun Kotimaa 3 kk koululle – 18 € Ajankohtainen ja taustoittava journalismi tukee uskonnonopetusta ja nuorten uskontolukutaitoa. seurakuntapastoriksi 1.9.25 lukien, Minttu Väisänen Turun tuomiokirkkoseurakunnan ma. Voit valita koulun, johon haluat lahjoittaa Kotimaa-lehden – tai jättää kohdentamisen meille. 77 76 tiedoksi hiippakunta uutisia tai ota yhteyttä asiakaspalveluun: 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi Lue lisää: www.kotimaa.fi/uskontojournalismi Lahjoita uskonto lukutaitoa kouluun Kotimaa 3 kk koululle – 18 € Ajankohtainen ja taustoittava journalismi tukee uskonnonopetusta ja nuorten uskontolukutaitoa. Oulun tuomiokirkossa Satu Jokela, Satu Kauppi, Ritva Keskitalo, Kati Kivekäs, Annu Kivilompolo, Anu-Riikka Moilanen, Marja Pirttimaa, Heidi Salo, Milla Seppälä, Sirja Siltala, Sari Vesterinen ja Viivi Välijärvi. asiakaspalvelu@kotimaa.fi Huom: Kalenterietu koskee vain kuluttajien Lehti + Digi -kestotilauksia. Voit myös valita, että kalenterietusi ohjataan Kotimaan valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Toimi näin Skannaa QR-koodi ja täytä lahjoituslomake LAHJOITA määräaikainen lahjatilaus 18 € / 3 kk Kampanjan suojelijana piispa Mari Leppänen. Oulun hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Seija Helomaa Hailuodon kirkkoherraksi 15.8.25 alkaen, Timo Kosola Iin kappalaiseksi 1.9.25 alkaen, Hanna Kuusela Rovaniemen kappalaiseksi 1.9.25 alkaen, Olavi Hepomäki Kemijärven seurakuntapastoriksi 1.9.25 alkaen, Lotta Dick-Röstad Ranuan seurakuntapastoriksi 1.9.25 alkaen, Jonna Piirainen Tuiran kappalaiseksi 1.9.25–31.8.26, Heikki Rainio Sallan seurakuntapastoriksi 1.9.25–31.12.26, Teija Kähkönen Tuiran seurakuntapastoriksi 1.9.25–31.8.26. seurakuntapastoriksi 14.8.25 lukien, Tiina Sampakoski Keski-Porin ma. Turun arkkihiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Jyrki Kaukanen Keski-Porin kappalaiseksi 1.9.25 lukien, Minna Järvinen o.v.o. kappalaiseksi 14.8.25 lukien, Maria Ollila Ulvilan vs
La 6.9. Piispa Kaisamari Hintikka, Espoo. (to, 11.9. Ti 16.9. Mutta miten tieto muuttuu toiminnaksi. Muusikkopastori Severi Laakso, Kangasala. Päätoimittaja Ilkka Enkenberg, Siuntio. Pe 12.9. Toimittaja, muusikko Ariel Neulaniemi, Seinäjoki. Teologian tohtori Taina Kalliokoski, Hämeenlinna. Tuottaja-toimittaja Mikko Kurenlahti lukee Paavalin kirjeitä. Sunnuntai 21.9. Psalmin kohta ”Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa” tuntuu rohkaisevalta lupaukselta, joka kannattaisi muistaa ihan joka aamu ja ilta. Ma 29.9. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 7.9. Käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä, Espoo. Piispa Matti Salomäki, Lapua. Keitä syksyn aikana saapuu kirkkovieraaksi. Pe 26.6. Pe 26.6. Juontaja-liturgeina Kristiina Hyppölä ja Elina Vaittinen. Piispa Kaisamari Hintikka, Espoo. Psalmit ikiaikaiset ja nykyaikaiset rukoukset. Sunnuntai 28.9. Musiikissa Make Perttilä Church House Band. Radio Dei Ma-Pe klo 6.00–18.00 4.00 Aamuvirkut 6.03 Raamattu kannesta kanteen (u) 6.36 Päivän sana 7.03 Raamattuavain 7.15–11 Herätys! (ma-pe) 7.50 Radiohartaus 8.10 Päivän blogi 8.50 Israel tänään (ma, to) 9.05 Herätyksen aamuvieras (ma, to)/ Kirsin kanssa (ti)/ Viikon debatti (ke)/ Piispan kyselytunti (ke 10.9.)/ Jälki-istunto (pe) 10.03 Viikon seurakuntalainen / Kirjaseurassa (ti) 10.10 GLOW-vieras (ke) 11.03 Kuuntelijan toivelista (u) 12.12 Päivän rukous 12.30 Suolapala 12.50 Päivän blogi (u) 13.03 Ikuisia säveliä 14.15–18 Aalloilla 14.15 Israel tänään (u) (ma, to) 14.30 Minä uskon (ke) 14.45 Israel – kenen maa. Ke 1.10. Pastori Joni Matilainen, Helluntaiseurakunta, Isokyrö. kello 9.05. Teologi Amu Urhonen, Tampere. Ti 23.9. Mikä hengellinen ajatus sinua puhuttelee tällä hetkellä. La 6.9. Ti 16.9. TV1 klo 10 Kirkkovieras-ohjelmassa vieraana Janne Kataja, joka osallistuu Nuoren seurakunnan veisukirjan messuun. Tunnelukkoterapeutti Miia Moisio, Helsinki. Tuottajatoimittaja Riitta-Sisko Aartolahti, Helsinki. Kestävyysasiantuntija Anssi Almgren, Helsinki. To 18.9. Ti 30.9. Piispaa tenttaamassa ovat toimittaja Alec Neihum MTV Uutisista, päätoimittaja Tuulia Viitanen Hämeen Sanomista sekä päätoimittaja Freija Özcan Kotimaasta. Tuottaja-toimittaja Riitta-Sisko Aartolahti, Helsinki. Pe 19.9. Olemme lähes hukkumassa tutkimustietoon siitä, että nyt on viimeistään toimittava, jos aiomme pysäyttää ilmastonmuutoksen. Muusikkoina Make Perttilän bändi. Saarnaa piispa Jukka Keskitalo, liturgina Maria Obafemi-Onuigbo, musiikissa kamarikuoro Viva Vox ja Laivaston soittokunta. Radio 1 klo 10 Sohvakirkko. La 27.9. Pastori Jaso Pössi, Ortodoksinen kirkko, Ilomantsi. Vs. Pe 12.9. – Miten ainutlaatuinen, yksilöllinen näkökulma jokaisella ihmisellä on hengellisyyteen ja miten paljon erilaisia asioita luterilaisesta jumalanpalveluksesta voi nousta esiin. Rovasti Tuula Paasivirta, Helsinki. Olen oppinut myös esimerkiksi nyrkkeilystä, näyttelemisestä, vammaisuudesta, dokumenttien tekemisestä ja monesta muusta hyvin kiinnostavasta teemasta – jokainen kirkkovieras on ollut aivan ihana persoona ja on ollut suuri ilo tavata heidät. Radio 1 klo 20 Jumalanpalvelus Kokkolan Helluntaiseurakunnasta. Perheen sunnuntaina muun muassa lasten ja perheiden jaksamisesta ja hyvinvoin|K uv a: Kim m o Sa ar es 78 KOT_250903_78.indd 78 KOT_250903_78.indd 78 25.8.2025 16.21.04 25.8.2025 16.21.04 nista keskustelemassa kirjailija ja vaikuttaja Hanne Kettunen ja Lasten ja Nuorten keskuksen projektipäällikkö Miika Niemelä. Ke 24.9. Jumalanpalvelusta on mukana toteuttamassa Tuusulan seurakunnan nuoria. Ma 22.9. Ke 1.10. Piispa Matti Salomäki, Lapua. Rovasti Tuula Paasivirta, Helsinki. saakka)/ 18.03 Mieskriisi (u, 27.9. Saarnaajana pastori Timo Syrjälä. Ma 8.9. Kansanedustaja Inka Hopsu, Espoo. – Syyskuussa kuvattavissa, syyskauden aikana lähetettävissä jaksoissa Tuusulan kirkkoon saapuvat vieraiksi muun muassa näyttelijä Vesa Vierikko ja kansanedustaja Nasima Razmyar. Mitä olet oppinut kirkkovierailta. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Joroisten kirkosta. Radio 1 klo 20 Ehtoopalvelus Kotikirkosta Helsingistä. Saarnaajana kirkkoherra Jukka Lehti. Liturgi Hanna Paavilainen. To 11.9. Seurakuntapastori Aija Wist, Sipoo. Pastori, tutkija Jarkko Vikman, Kerava. Projektipäällikkö Heikki Nenonen, Helsinki. (14.9. Maailmamme on lahja. TV1 klo 10 Suomen Merimieskirkon 150-vuotisjuhlamessu. Rovasti Tuula Paasivirta, Helsinki. La 13.9. Tuottaja-toimittaja Mikko Kurenlahti lukee Paavalin kirjeitä. alkaen) 16.30 Kinoteekki (pe) 16.50 Radiohartaus (u) 17.03 Kuuntelijan toivelista Maanantai-ilta 18.03 Iltalamppu 20.03 Radio Puistokatu (parittomat viikot)/ Mikaelin kirkonmäellä (parilliset viikot) 20.40 Raamattuavain (u) 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.38 Päivän rukous 21.40 KD-kompassi 22.03 Yrittäjyyden ilo ja tuska (15.9. Seurakuntapastori Esa Hietanen, Helluntaiseurakunta, Ilmajoki. Saarnaajana rovasti Jorma Kalajoki. Tuottaja-toimittaja Mikko Kurenlahti lukee Paavalin kirjeitä. Käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä, Espoo. Pastori, tutkija Jarkko Vikman, Kerava. Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Kanttoreina Inka Kinnunen ja Anu Pulkkinen. saakka) 23.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia. Saarnaajana pastori Atte Helminen. Runoilija Katja Seutu, teologi Mika Aspinen ja muusikko Tommi Kalenius. Vanhempi yliopistonlehtori Saila Poulter, Helsinki. Teologi Amu Urhonen, Tampere. Tiistai-ilta 18.03 Rukous Suomen puolesta 18.30 Radioraamattupiiri 19.03 Sana Jerusalemista 19.30 Open Doors -maailmankatsaus 19.50 Raamattuavain (u) 20.03 Marttyyrien ääni (u) 20.30 Itäraportti (u) 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.38 Päivän rukous 22.05 Ex-Criminals 23.00 Katolinen vartti (u) 24.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Keskiviikko-ilta 18.03 One Way 19.03 Jippu ja ihmisen ääni 20.03 Majatalon tarinoita (1.10.) 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.38 Päivän rukous 21.40 Raamattuavain (u) 22.03 Gospel Flow 23.03 Songs and Words of Redemption 24.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Torstai-ilta 18.03 Avainradio 18.30 Miestä väkevämpi 19.03 Kirkkauden Henki 20.03 Katolinen vartti 20.20 Lähetyssydän 20.40 Raamattuavain (u) 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.38 Päivän rukous (u) 21.40 Itäraportti (u) 22.10 Yhdessä ylistämään (u) 23.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Perjantai-ilta 18.03 Janoinen lammas (u) 18.30 Astu kutsuusi 19.03 Evankelistan puolituntinen (19.9.) 19.30 Veli-Matin juttusilla 20.03 Rukousasema 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.38 Päivän rukous 21.45 Raamattuavain (u) 22.00–8.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Lauantai 8.02 Pakina 8.30 Raamattuavain extra 9.03 Suuressa mukana 10.03 Gospel Train 10.35 GLOW-vieras 11.05 Viikon debatti (u) 12.03 Yhdessä ylistämään 12.50 KD-kompassi 13.02 Itäraportti 13.35 GO – mennään ja tehdään 15.03 Marttyyrien ääni 15.45 Pakina (u) 16.02 Toivekonsertti 17.03 Yrittäjyyden ilo ja tuska (u, 15.9. La 20.9. Pastori Ari Korolainen, Vapaaseurakunta, Hanko. To 18.9. Pappina toimii Anna Kiuru ja kanttori Olga Mäkinen johtaa Jospel-kuoroa. La 27.9. Teologian tohtori Taina Kalliokoski, Hämeenlinna. Helsingin Laajarannasta. klo 10 TV1. – Psalmin 91 ajatus siitä, että Jumala on vierellä, vaikka ihminen kulkisi miten pimeässä laaksossa. Ohjelma on tallennettu 30.5.2025. Dosentti, viininviljelijä Kari Latvus, Järvenpää. Tunnelukkoterapeutti Miia Moisio, Helsinki. To 25.9. Ke 17.9. Kanttorina toimii Tiina Sormunen. Sunnuntai 14.9. Iltahartaus: ma-to klo 18:50, pe klo 18:35, la klo 18:00 To 4.9. |K uv a: Ju kk a G ra nst rö m KOT_250903_78.indd 79 KOT_250903_78.indd 79 25.8.2025 16.21.15 25.8.2025 16.21.15. To 11.9. Ti 9.9. Muusikkopastori Severi Laakso, Kangasala. Kirkko on osa ratkaisua, näin uskoo kirkkovieraana oleva sosiaalidemokraattinen poliitikko ja kansankäräjien jäsen Kim Aas Christensen. – Olen tuottaja-toimittaja ja työskentelen Kirkon viestinnän ohjelmatuotannoissa Ylen hartausohjelmien sisällöntuotannon parissa. Ma 15.9. Radio 1 klo 10 Diakonian juhlamessu Espoonlahden kirkosta. Ma 8.9. Ma 15.9. saakka) 15.15 Menossa mukana 15.40 Aalloilla extra (ti) 16.10 Janoinen lammas (ke) 16.15 Mieskriisi (ti, 23.9. Ke 24.9. TV1 klo 10 Yhteispohjoismainen jumalanpalvelus Tanskan ”Himmelske Dage” kirkkopäiviltä Silkeborgista. Nuorisopastori Joni Siimes, Vapaaseurakunta, Rauma. TV1 klo 10 Nojatuolikirkko radio & tv Ohjelmaopas Tv-kasvo: Elina Vaittinen Kuka olet. Päätoimittaja Ilkka Enkenberg, Siuntio. Vanhempi yliopistonlehtori Saila Poulter, Helsinki. Pe 5.9. Pastori Liisa Lehti, Metodistiseurakunta, Turku. Pe 5.9. Ke 17.9. Kuukausittain lähetettävässä Piispan kyselytunti -ohjelmassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat saapuvat kukin vuorollaan toimittajien tentattavaksi Radio Dein studioon. Ti 30.9. Pe 19.9. Radio 1 klo 20 Ehtoopalvelus Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkosta Nurmeksesta. kappalainen Meri Ala-Kokko, Tampere. To 25.9. La 13.9. alkaen) 19.00 Sanan ja rukouksen ilta 20.03 21.03 Iltalamppu (u) 23.00–7.45 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Sunnuntai 7.45 Virsivartti 8.00–9.00 Lastenmakasiini 8.30 Donkkipodi 8.45 Lapset lukevat Raamattua -kooste 9.05 Pyhäpäivän esittely 9.20 Gospelkirkkokuoro 9.55–12.00 Alueellista ohjelmaa 12.50 Israel – kenen maa. Tuottaja-toimittaja Mikko Kurenlahti lukee Paavalin kirjeitä. Radio 1 klo 20 Jumalanpalvelus Kotkan adventtiseurakunnasta. 78 Yle Radio 1 Aamuhartaus: ma-pe klo 6:50, ka 8:25 To 4.9. Päätehtäväni tässä työssä on vastata Yle Radio 1:n jumalanpalvelusohjelmistosta. Ma 29.9. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Turun Mikaelin kirkosta. Kirkkovieras su 28.9. Ti 23.9. La 20.9. saakka) 13.03 Minä uskon (u) 13.35 Avainradio (u) 14.35 Open Doors -maailmankatsaus 15.02 Itäraportti (u) 15.35 Lähetysvartti 16.03 Ex-Criminals (u) 17.03 Sana elää 17.40 Kirkko maailmalla 18.00 Tuomasmessu 21.00 Kaksin käsin maailmaan 21.30 Taivaan ja maan väliltä 23.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia 79 Piispa Matti Repo median tentattavana Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo on syyskuussa vastaamassa toimittajien kysymyksiin Kotimaan ja Radio Dein Piispan kyselytunnilla. Ke 10.9. Lähetystä voi kuunnella suorana Radio Deistä keskiviikkona 10.9. Uusinta. Ke 10.9. Johtaja Jarmo Kokkonen, Vantaa. Ma 22.9. Kestävyysasiantuntija Anssi Almgren, Helsinki. Saarnaajana kappalainen Maija Voutilainen. Ti 9.9. Kappalainen Jaakko Sääskilahti, Laukaa. Teologian tohtori Taina Kalliokoski, Hämeenlinna. Teologian tohtori Taina Kalliokoski, Hämeenlinna. Kirkkovieras-tv-sarjassa toimin toisena käsikirjoittajana ja juontajana. Palveluksen toimittaa pastori Pentti Potkonen
Seurakuntapastori Esa Hietanen, Helluntaiseurakunta, Ilmajoki. 79 Yle Radio 1 Aamuhartaus: ma-pe klo 6:50, ka 8:25 To 4.9. Radio 1 klo 20 Ehtoopalvelus Kotikirkosta Helsingistä. La 13.9. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Joroisten kirkosta. kappalainen Meri Ala-Kokko, Tampere. Muusikkopastori Severi Laakso, Kangasala. Sunnuntai 21.9. Iltahartaus: ma-to klo 18:50, pe klo 18:35, la klo 18:00 To 4.9. saakka) 13.03 Minä uskon (u) 13.35 Avainradio (u) 14.35 Open Doors -maailmankatsaus 15.02 Itäraportti (u) 15.35 Lähetysvartti 16.03 Ex-Criminals (u) 17.03 Sana elää 17.40 Kirkko maailmalla 18.00 Tuomasmessu 21.00 Kaksin käsin maailmaan 21.30 Taivaan ja maan väliltä 23.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia 79 Piispa Matti Repo median tentattavana Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo on syyskuussa vastaamassa toimittajien kysymyksiin Kotimaan ja Radio Dein Piispan kyselytunnilla. Pastori Jaso Pössi, Ortodoksinen kirkko, Ilomantsi. Psalmit ikiaikaiset ja nykyaikaiset rukoukset. Pastori Liisa Lehti, Metodistiseurakunta, Turku. Saarnaajana kappalainen Maija Voutilainen. Piispa Matti Salomäki, Lapua. Runoilija Katja Seutu, teologi Mika Aspinen ja muusikko Tommi Kalenius. Pe 5.9. Pe 26.6. Pastori Ari Korolainen, Vapaaseurakunta, Hanko. Kappalainen Jaakko Sääskilahti, Laukaa. saakka)/ 18.03 Mieskriisi (u, 27.9. Tuottaja-toimittaja Mikko Kurenlahti lukee Paavalin kirjeitä. Helsingin Laajarannasta. – Syyskuussa kuvattavissa, syyskauden aikana lähetettävissä jaksoissa Tuusulan kirkkoon saapuvat vieraiksi muun muassa näyttelijä Vesa Vierikko ja kansanedustaja Nasima Razmyar. Saarnaajana pastori Timo Syrjälä. Ti 30.9. Pe 12.9. Ke 17.9. kello 9.05. Piispa Kaisamari Hintikka, Espoo. Radio 1 klo 20 Jumalanpalvelus Kokkolan Helluntaiseurakunnasta. Ti 9.9. Pe 19.9. Lähetystä voi kuunnella suorana Radio Deistä keskiviikkona 10.9. Ke 24.9. Teologian tohtori Taina Kalliokoski, Hämeenlinna. Teologi Amu Urhonen, Tampere. Musiikissa Make Perttilä Church House Band. Pappina toimii Anna Kiuru ja kanttori Olga Mäkinen johtaa Jospel-kuoroa. Kirkkovieras-tv-sarjassa toimin toisena käsikirjoittajana ja juontajana. Tunnelukkoterapeutti Miia Moisio, Helsinki. Ma 15.9. Saarnaa piispa Jukka Keskitalo, liturgina Maria Obafemi-Onuigbo, musiikissa kamarikuoro Viva Vox ja Laivaston soittokunta. Ma 29.9. Päätoimittaja Ilkka Enkenberg, Siuntio. Mikä hengellinen ajatus sinua puhuttelee tällä hetkellä. Radio 1 klo 20 Jumalanpalvelus Kotkan adventtiseurakunnasta. Ti 16.9. Ma 22.9. Olemme lähes hukkumassa tutkimustietoon siitä, että nyt on viimeistään toimittava, jos aiomme pysäyttää ilmastonmuutoksen. klo 10 TV1. Johtaja Jarmo Kokkonen, Vantaa. Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Seurakuntapastori Aija Wist, Sipoo. TV1 klo 10 Kirkkovieras-ohjelmassa vieraana Janne Kataja, joka osallistuu Nuoren seurakunnan veisukirjan messuun. To 25.9. Teologi Amu Urhonen, Tampere. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Turun Mikaelin kirkosta. – Olen tuottaja-toimittaja ja työskentelen Kirkon viestinnän ohjelmatuotannoissa Ylen hartausohjelmien sisällöntuotannon parissa. Keitä syksyn aikana saapuu kirkkovieraaksi. |K uv a: Ju kk a G ra nst rö m KOT_250903_78.indd 79 KOT_250903_78.indd 79 25.8.2025 16.21.15 25.8.2025 16.21.15. – Miten ainutlaatuinen, yksilöllinen näkökulma jokaisella ihmisellä on hengellisyyteen ja miten paljon erilaisia asioita luterilaisesta jumalanpalveluksesta voi nousta esiin. Kestävyysasiantuntija Anssi Almgren, Helsinki. Ke 1.10. Kanttorina toimii Tiina Sormunen. Tuottaja-toimittaja Mikko Kurenlahti lukee Paavalin kirjeitä. Pe 19.9. Muusikkopastori Severi Laakso, Kangasala. Ti 16.9. La 6.9. To 11.9. saakka) 23.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia. Projektipäällikkö Heikki Nenonen, Helsinki. Sunnuntai 14.9. alkaen) 19.00 Sanan ja rukouksen ilta 20.03 21.03 Iltalamppu (u) 23.00–7.45 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Sunnuntai 7.45 Virsivartti 8.00–9.00 Lastenmakasiini 8.30 Donkkipodi 8.45 Lapset lukevat Raamattua -kooste 9.05 Pyhäpäivän esittely 9.20 Gospelkirkkokuoro 9.55–12.00 Alueellista ohjelmaa 12.50 Israel – kenen maa. Kestävyysasiantuntija Anssi Almgren, Helsinki. Radio 1 klo 10 Diakonian juhlamessu Espoonlahden kirkosta. alkaen) 16.30 Kinoteekki (pe) 16.50 Radiohartaus (u) 17.03 Kuuntelijan toivelista Maanantai-ilta 18.03 Iltalamppu 20.03 Radio Puistokatu (parittomat viikot)/ Mikaelin kirkonmäellä (parilliset viikot) 20.40 Raamattuavain (u) 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.38 Päivän rukous 21.40 KD-kompassi 22.03 Yrittäjyyden ilo ja tuska (15.9. Uusinta. Juontaja-liturgeina Kristiina Hyppölä ja Elina Vaittinen. Radio Dei Ma-Pe klo 6.00–18.00 4.00 Aamuvirkut 6.03 Raamattu kannesta kanteen (u) 6.36 Päivän sana 7.03 Raamattuavain 7.15–11 Herätys! (ma-pe) 7.50 Radiohartaus 8.10 Päivän blogi 8.50 Israel tänään (ma, to) 9.05 Herätyksen aamuvieras (ma, to)/ Kirsin kanssa (ti)/ Viikon debatti (ke)/ Piispan kyselytunti (ke 10.9.)/ Jälki-istunto (pe) 10.03 Viikon seurakuntalainen / Kirjaseurassa (ti) 10.10 GLOW-vieras (ke) 11.03 Kuuntelijan toivelista (u) 12.12 Päivän rukous 12.30 Suolapala 12.50 Päivän blogi (u) 13.03 Ikuisia säveliä 14.15–18 Aalloilla 14.15 Israel tänään (u) (ma, to) 14.30 Minä uskon (ke) 14.45 Israel – kenen maa. Ke 1.10. Saarnaajana kirkkoherra Jukka Lehti. Muusikkoina Make Perttilän bändi. Vanhempi yliopistonlehtori Saila Poulter, Helsinki. Pe 12.9. Tuottaja-toimittaja Mikko Kurenlahti lukee Paavalin kirjeitä. Nuorisopastori Joni Siimes, Vapaaseurakunta, Rauma. Dosentti, viininviljelijä Kari Latvus, Järvenpää. Ohjelma on tallennettu 30.5.2025. La 20.9. Kuukausittain lähetettävässä Piispan kyselytunti -ohjelmassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat saapuvat kukin vuorollaan toimittajien tentattavaksi Radio Dein studioon. To 18.9. Ti 9.9. Palveluksen toimittaa pastori Pentti Potkonen. Vanhempi yliopistonlehtori Saila Poulter, Helsinki. Ma 8.9. Ma 29.9. Mitä olet oppinut kirkkovierailta. Kirkkovieras su 28.9. Tuottaja-toimittaja Riitta-Sisko Aartolahti, Helsinki. La 13.9. Pe 5.9. Rovasti Tuula Paasivirta, Helsinki. TV1 klo 10 Suomen Merimieskirkon 150-vuotisjuhlamessu. Liturgi Hanna Paavilainen. Piispa Kaisamari Hintikka, Espoo. Ti 23.9. Toimittaja, muusikko Ariel Neulaniemi, Seinäjoki. Ti 23.9. – Psalmin 91 ajatus siitä, että Jumala on vierellä, vaikka ihminen kulkisi miten pimeässä laaksossa. Käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä, Espoo. La 6.9. Saarnaajana pastori Atte Helminen. Rovasti Tuula Paasivirta, Helsinki. Ma 8.9. Päätehtäväni tässä työssä on vastata Yle Radio 1:n jumalanpalvelusohjelmistosta. Ma 22.9. Teologian tohtori Taina Kalliokoski, Hämeenlinna. Sunnuntai 28.9. Kansanedustaja Inka Hopsu, Espoo. saakka) 15.15 Menossa mukana 15.40 Aalloilla extra (ti) 16.10 Janoinen lammas (ke) 16.15 Mieskriisi (ti, 23.9. Tiistai-ilta 18.03 Rukous Suomen puolesta 18.30 Radioraamattupiiri 19.03 Sana Jerusalemista 19.30 Open Doors -maailmankatsaus 19.50 Raamattuavain (u) 20.03 Marttyyrien ääni (u) 20.30 Itäraportti (u) 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.38 Päivän rukous 22.05 Ex-Criminals 23.00 Katolinen vartti (u) 24.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Keskiviikko-ilta 18.03 One Way 19.03 Jippu ja ihmisen ääni 20.03 Majatalon tarinoita (1.10.) 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.38 Päivän rukous 21.40 Raamattuavain (u) 22.03 Gospel Flow 23.03 Songs and Words of Redemption 24.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Torstai-ilta 18.03 Avainradio 18.30 Miestä väkevämpi 19.03 Kirkkauden Henki 20.03 Katolinen vartti 20.20 Lähetyssydän 20.40 Raamattuavain (u) 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.38 Päivän rukous (u) 21.40 Itäraportti (u) 22.10 Yhdessä ylistämään (u) 23.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Perjantai-ilta 18.03 Janoinen lammas (u) 18.30 Astu kutsuusi 19.03 Evankelistan puolituntinen (19.9.) 19.30 Veli-Matin juttusilla 20.03 Rukousasema 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.38 Päivän rukous 21.45 Raamattuavain (u) 22.00–8.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Lauantai 8.02 Pakina 8.30 Raamattuavain extra 9.03 Suuressa mukana 10.03 Gospel Train 10.35 GLOW-vieras 11.05 Viikon debatti (u) 12.03 Yhdessä ylistämään 12.50 KD-kompassi 13.02 Itäraportti 13.35 GO – mennään ja tehdään 15.03 Marttyyrien ääni 15.45 Pakina (u) 16.02 Toivekonsertti 17.03 Yrittäjyyden ilo ja tuska (u, 15.9. Teologian tohtori Taina Kalliokoski, Hämeenlinna. Pe 26.6. Maailmamme on lahja. Pastori Joni Matilainen, Helluntaiseurakunta, Isokyrö. Radio 1 klo 10 Sohvakirkko. Jumalanpalvelusta on mukana toteuttamassa Tuusulan seurakunnan nuoria. Ma 15.9. Vs. To 11.9. Ke 17.9. TV1 klo 10 Yhteispohjoismainen jumalanpalvelus Tanskan ”Himmelske Dage” kirkkopäiviltä Silkeborgista. Pastori, tutkija Jarkko Vikman, Kerava. Piispa Matti Salomäki, Lapua. Kanttoreina Inka Kinnunen ja Anu Pulkkinen. (14.9. La 20.9. Psalmin kohta ”Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa” tuntuu rohkaisevalta lupaukselta, joka kannattaisi muistaa ihan joka aamu ja ilta. Saarnaajana rovasti Jorma Kalajoki. Ke 24.9. Teologian tohtori Taina Kalliokoski, Hämeenlinna. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 7.9. La 27.9. (to, 11.9. Tunnelukkoterapeutti Miia Moisio, Helsinki. To 18.9. Ti 30.9. To 25.9. Pastori, tutkija Jarkko Vikman, Kerava. Tuottaja-toimittaja Mikko Kurenlahti lukee Paavalin kirjeitä. TV1 klo 10 Nojatuolikirkko radio & tv Ohjelmaopas Tv-kasvo: Elina Vaittinen Kuka olet. Perheen sunnuntaina muun muassa lasten ja perheiden jaksamisesta ja hyvinvoin|K uv a: Kim m o Sa ar es 78 KOT_250903_78.indd 78 KOT_250903_78.indd 78 25.8.2025 16.21.04 25.8.2025 16.21.04 nista keskustelemassa kirjailija ja vaikuttaja Hanne Kettunen ja Lasten ja Nuorten keskuksen projektipäällikkö Miika Niemelä. Ke 10.9. Ke 10.9. Käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä, Espoo. Olen oppinut myös esimerkiksi nyrkkeilystä, näyttelemisestä, vammaisuudesta, dokumenttien tekemisestä ja monesta muusta hyvin kiinnostavasta teemasta – jokainen kirkkovieras on ollut aivan ihana persoona ja on ollut suuri ilo tavata heidät. Tuottajatoimittaja Riitta-Sisko Aartolahti, Helsinki. Päätoimittaja Ilkka Enkenberg, Siuntio. Rovasti Tuula Paasivirta, Helsinki. La 27.9. Kirkko on osa ratkaisua, näin uskoo kirkkovieraana oleva sosiaalidemokraattinen poliitikko ja kansankäräjien jäsen Kim Aas Christensen. Mutta miten tieto muuttuu toiminnaksi. Piispaa tenttaamassa ovat toimittaja Alec Neihum MTV Uutisista, päätoimittaja Tuulia Viitanen Hämeen Sanomista sekä päätoimittaja Freija Özcan Kotimaasta. Radio 1 klo 20 Ehtoopalvelus Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkosta Nurmeksesta
/ laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen ristikot 9/25 KOT_250903_80.indd 80 KOT_250903_80.indd 80 25.8.2025 16.24.38 25.8.2025 16.24.38 81 Ristikon ja krypton ratkaisut löytyvät osoitteesta Kotimaa.fi, kohdasta tehtävien ratkaisut. KOT_250903_80.indd 81 KOT_250903_80.indd 81 25.8.2025 16.24.44 25.8.2025 16.24.44. Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. HAAVOITTUNUT ENKELI LUOTETTAVISTA LÄHTEISTÄ NOOAN POJANPOIKA ON AHTISAARI NURIN HIPPIMUSIKAALI TOIMITTAJA PASANEN ERITELLÄ HOKEMA STANHOPE KAUPALLISELTA KANAVALTA VAAROJA KESKELLÄ BRITTIKYLÄÄ MATELIJA AHDISTAA PÄÄTÖSSANA HENKI LAURIE SUUKOTELLA OIKUTTELEE KITUPIIKKI BANAANEISTA KERTOVA KANSANLAULU SUKLAAJUOMIA MAATA PITKÄ JUOKSU LEIVONNAISIIN HILJAISTA ISRAELIN TIEDUSTELUPALVELU PALOAVAAMISEEN POLIITIKKO MART JÄRVI -KAIVO SAARI KAUKANA PERÄTÖN VALOILMIÖ IKÄVÄÄ MUIHIN VERTAILLESSA www.sanaris. 80 80 A U T T A A H A I R P I I A R U O T I A U D E L L A V E R A R A D I O M A I N O S I O R E T T O T U U S P U B I P H E A M E N M A H A K I P U L A S U T U S H U G H M O V P U S I A B A L L A D I K A A K A O T A S I A I N T O M A N T U K V O I T M U U T T O A I K A V A M M A L A A R M U S A K O R A M M E P A I G E U S V A K A A S U R S U S O S A T U O T T O J A K A A H A L O R O O S A L E M M U U D E N T U N N E MUSIKAALITÄHTI ELAINE ESTÄÄ NÄKYMISTÄ PATRICIA KARHUN SUKU EI KOKO SATO kuninkaalla JP kysellä Rantala taajamassa hanslankareita ei pala tulessakaan raitis koskesta KOKOELMISSAAN MM
KOT_250903_80.indd 81 KOT_250903_80.indd 81 25.8.2025 16.24.44 25.8.2025 16.24.44. Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen ristikot 9/25 KOT_250903_80.indd 80 KOT_250903_80.indd 80 25.8.2025 16.24.38 25.8.2025 16.24.38 81 Ristikon ja krypton ratkaisut löytyvät osoitteesta Kotimaa.fi, kohdasta tehtävien ratkaisut. 81 80 A U T T A A H A I R P I I A R U O T I A U D E L L A V E R A R A D I O M A I N O S I O R E T T O T U U S P U B I P H E A M E N M A H A K I P U L A S U T U S H U G H M O V P U S I A B A L L A D I K A A K A O T A S I A I N T O M A N T U K V O I T M U U T T O A I K A V A M M A L A A R M U S A K O R A M M E P A I G E U S V A K A A S U R S U S O S A T U O T T O J A K A A H A L O R O O S A L E M M U U D E N T U N N E MUSIKAALITÄHTI ELAINE ESTÄÄ NÄKYMISTÄ PATRICIA KARHUN SUKU EI KOKO SATO kuninkaalla JP kysellä Rantala taajamassa hanslankareita ei pala tulessakaan raitis koskesta KOKOELMISSAAN MM. HAAVOITTUNUT ENKELI LUOTETTAVISTA LÄHTEISTÄ NOOAN POJANPOIKA ON AHTISAARI NURIN HIPPIMUSIKAALI TOIMITTAJA PASANEN ERITELLÄ HOKEMA STANHOPE KAUPALLISELTA KANAVALTA VAAROJA KESKELLÄ BRITTIKYLÄÄ MATELIJA AHDISTAA PÄÄTÖSSANA HENKI LAURIE SUUKOTELLA OIKUTTELEE KITUPIIKKI BANAANEISTA KERTOVA KANSANLAULU SUKLAAJUOMIA MAATA PITKÄ JUOKSU LEIVONNAISIIN HILJAISTA ISRAELIN TIEDUSTELUPALVELU PALOAVAAMISEEN POLIITIKKO MART JÄRVI -KAIVO SAARI KAUKANA PERÄTÖN VALOILMIÖ IKÄVÄÄ MUIHIN VERTAILLESSA www.sanaris
– Teologit olivat itse melkein neuroottisen tarkkoja tiedeyhteisön käytäntöjen noudattamisesta. Elämäkertasi nimi on Yliopistolla kuin kotonani. Elämää ja eksegetiikkaa, naistutkimusta ja tasa-arvotyötä (Väyläkirjat 2025). Hänen elämäkertansa keskittyy eksegeetin, yhteiskunnallisen vaikuttajan ja tasaarvon edistäjän työhön. Kotipalvelu käy meillä kolmesti päivässä. Yliopistolla sain olla oma itseni. – Elämäni on rauhoittunut ja menee hiljaisempaan suuntaan. Helmikuusta lähtien hän on ollut kotona pitkän sairaalakierroksen jälkeen. Miten onnistuit alaotsikon osa-alueilla. Tiedekuntaneuvostossa osa jäsenistä hämääntyi siitä ja sanoi, ettei rukous sovi yliopistomaailmaan. 82 – Minulle on ollut aina tärkeää, että minulla on oikeus ja vapaus olla omaa mieltäni. Vuosi sitten mieheni Matti sai aivoinfarktin, ja hän on ollut sen jälkeen numero yksi hoitamieni asioiden arvojärjestyksessä. Tasa-arvotyöllä ja feministiteologialla oli sosiaalinen tilaus, ja niissä tapahtui paljon kehitystä. – Elämä ja eksegetiikka ovat olleet isoja projekteja, joihin on mahtunut onnistumisia ja epäonnistumisia. – Aikanaan puhuin paljon seurakunnissa ja naisjärjestöjen tilaisuuksissa, kun keskusteltiin kiivaasti naispappeudesta: pitääkö naisen vaieta seurakunnassa ja mikä on naisen paikka kirkossa. Mitä kuuluu. Naisten on uskaltauduttava johtajiksi Raija Sollamo oli lasikattojen särkijä ensimmäisenä naispuolisena teologisen alan professorina ja tiedekunnan dekaanina sekä Helsingin yliopiston vararehtorina. Itsetuntoni on suhteellisen vankka ja mielenlaatuni hämäläisen tasainen. Naiset eivät aina uskalla ottaa johtamisvastuuta, mutta usein muutokset vaativat sitä. – Tulin vähän outona tehtävään ja aloitin tiedekunnan kokoukset rukouksella. Minä olen ollut aina sitä mieltä, ettei teologisella tiedekunnalla ole mitään vaaraa niin kauan kuin tutkimus ja opetus on korkeatasoista. Jatkuuko työsi tieteen parissa. En hypi korkeuksiin, enkä vajoa syvälle. Sukupuolten ja seksuaalivähemmistöjen tasa-arvon edistämisessä on edelleen työtä, mutta me elämme hyvää vaihetta, kun asiat on nostettu pöydälle ja niistä uskalletaan puhua. – Pitkään ajattelin, että elämitä kuuluu. Naisten aseman konkreettiseksi parantamiseksi piti astua remmiin.. – Viihdyin yliopistolla tosi hyvin ja minua kohdeltiin asianmukaisesti. Mitä tarkoittaa, että olit yliopistolla kuin kotonasi. Miten teologinen tiedekunta otti vastaan naisdekaanin. En ole varsinainen omaishoitaja, mutta lainausmerkeissä. Sitten tilanne voi olla toinen, jos ihmiset riitelevät ja opetuksen ja tutkimuksen taso laskee
– Kun aika kuluu, samalla vanhenevat niin läheiset kuin minä itsekin, ja edelliset sukupolvet poistuvat. Siksi olin aktiivinen yhteiskunnallisissa asioissa. Mitä meille on luvassa. Raamatulla ei ole varaa jäädä kirjaksi, jota ei ymmärretä ja joka tuntuu vanhahtavalta. Eteneminen on hidasta ja vaikeaa. Nyt yritän opetella suhtautumaan siihen rauhallisesti päätepisteenä, jota kohti tässä kuljetaan. Minulla oli Septuagintan tutkijana usein tunne, että käytän käsittämättömän tai luvattoman paljon aikaani ja energiaani työhön, jota monet nimittävät näpertelyksi. Kirkon pitäisi uudistua, jotta sen päätösten kanssa voitaisiin olla sovussa. | Kuvat: Esko Jämsä ja Kotimaan kuva-arkisto. – Olen pahoillani siitä, ettei kirkossa ole saatu vieläkään homoseksuaalien vihkimistä reilusti hyväksyttyä. JANNE VILLA Köyhästä hämäläisperheestä yliopiston ja kirkon kärkitehtäviin päätynyt Raija Sollamo on saanut elää hyvän elämän, juuri sellaisen kuin on halunnut – ja paljon enemmän kuin osasi edes toivoa. – Raamatuntutkimuksen tarjoama tieto oli kullanarvoista aikansa keskusteluissa. Kirkolliskokouksessa yritettiin ottaa jonkinlainen edistysaskel, muttei sekään onnistunut. 83 mäkerta on viimeinen suuri ponnistukseni, joka liittyy tieteeseen, julkiseen elämään ja kirjoittamiseen. – Kristillisestä toivosta ei kannata luopua. Tunnetko yhä vetoa vaikuttamiseen. Tutkimuksen vastapainoksi halusin antaa panokseni aikalaisten ongelmien ja haasteiden hoitamiseen. Millä mielin seuraat kirkollisia keskusteluita. – Valtava kiitollisuus Jumalaa kohtaan on päällimmäisenä mielessäni. En ajattele 82-vuotiaana joka päivä kuolemaa, mutta usein se käy mielessä. Miten koet nykyisen elämänvaiheen. Käännös palvelee edelleen hyvin, vaikka jotkut sanat ja ilmaisut kuulostavat jo vanhanaikaisilta ja jotkut asiat olisi voinut sanoa toisin. – Toivon kirkon pysyvän kansankirkkona, jonka kansan enemmistö tuntee omakseen. Kirkko elää hengellisistä asioista. – Minua on vedetty mukaan moniin asioihin, joita olen halunnut edistää kokosydämisesti. – Uuteen raamatunkäännökseen käännösvaliokunnan varapuheenjohtajana. Ylösnousemus on jonkinlaista henkistynyttä elämää, pääsyä Jumalan luo, mutta miten se toteutuu, siitä me tiedämme vähän. Periaatteessa olen itseni kanssa sopinut, etten enää ota tieteellisiä artikkeleita tehtäväkseni, mutta yhden vielä otin... Se mitä uskosta ja toivosta saamme, auttaa meitä toteuttamaan lähimmäisenrakkautta. Johanneksen evankeliumin linjan mukaisesti minun on helpompi uskoa, että elämä jatkuu heti kuoleman jälkeen ilman isoa katkoa. Se on aikamoinen prosessi. Nyt yritän siirtää muille vastuutehtäviä. – Nuorempana suhtauduin kuolemaan kuin suureen ja pelottavaan onnettomuuteen tai tragediaan. Kirkon päätöksenteko pitäisi saada toimimaan sopusoinnussa sen rakkauden kanssa. Mies kysyi aina, milloin oikein jäät eläkkeelle, ja nyt minä sitten jään. Mihin vaikutit eniten kirkolliskokouskausina
Myös maailman kriisitilanteiden keskellä elävät nuoret tarvitsevat tulevaisuuden mahdollisuuksia. – 31.12.2025.. Keräysluvat: RA/2020/639, voimassa toistaiseksi ja ÅLR 2024/7687, voimassa 1.1. Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Nordea FI16 2089 1800 0067 75 OP FI14 5000 0120 2362 28 Saaja: Yhteisvastuu Viite: 309002 MobilePay Tee maksu MobilePay-sovelluksella numeroon: 85050 Kirkon Ulkomaanavun työtä maailman katastrofialueilla mahdollistamalla ja tukemalla nuorten koulunkäyntija koulutusmahdollisuuksia. Jokaisella maamme paikkakunnalla toimii myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, jonka nuorisoja sosiaalityö kohtaa, kuuntelee, auttaa ja tukee oman paikkakunnan nuoria. Tulevaisuususko on nuorten kohdalla elintärkeää, jotta he voivat luottaa oman elämänsä mahdollisuuksiin. Yhdessä voimme tarjota nuorille mahdollisuuden uskoa tulevaisuuteen ja tavoitella unelmiaan. Partio Mitä tarvitaan, jotta nuorilla säilyisi toivo ja usko siihen, että tulevaisuus voi olla hyvä. Partio tukee myös rauhankasvatusta ja erilaisuuden hyväksyntää. Yhteisvastuukeräys 2025 tukee nuoria, jotka ovat rakentamassa tulevaisuutta itselleen ja tuleville sukupolville. Yhteisvastuukeräyksen tuella partioharrastus voidaan mahdollistaa yhä useammalle nuorelle ilman, että nuoren ja hänen perheensä taloudellinen tilanne on esteenä. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Suomen Partiolaisten valtakunnallista toimintaa. Pienikin apu oikealla hetkellä voi muuttaa elämän suunnan – ja mitä tahansa hyvää voi tapahtua. Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan nuoria ja heidän kohtaamistaan kautta Suomen. Tekstiviesti Lahjoita 20 euroa lähettämällä tekstiviesti numeroon 16588 ja kirjoita viestikenttään: APU20 vahvistaa nuorten toimijuutta, uskoa omiin taitoihin ja vastuunkantoon. Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Tee tilisiirto kertalahjoituksena tai määrittelemällä siitä verkkopankissasi toistuva maksu. 84 Tarvitaan mahdollisuuksia. Ilman tasavertaisia mahdollisuuksia rakentuu epätasa-arvoinen ja polarisoitunut yhteiskunta, jossa toisilla on mahdollisuuksia ja toisilla ei