helmikuuta 2018 | hinta: 3,70 € 7 6 18 Paavin tapaaminen on kuin harjoittelisi taivaan porttia varten Ekumeeninen delegaatio vaelsi Roomassa jalan 12 Lähetyslentäjät tahtovat kirkon lähetysjärjestöksi Jäälin kappelin lasiteoksessa Jumala on valo Ka nn en ku va : L’O ss er va to re Ro m an o 11 3. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –0 7. 4 8
Mari Teinilä Päätoimittaja tuntee turhautumista äänikelvottomana maallikkona. Tällä viikolla järjestettiin Kanttoripäivät Espoossa. Siitä meni yli kymmenen vuotta, ja päädyin tekemään tätä työkseni. – Koko hoivaja sairaalamusiikki on kehittyvä ala Suomessa. Kirkon tai seurakuntien ei kannata jäädä tästä kehityksestä ulkopuolelle. Hoivamusiikkihetkissä käytän virsiä ja hengellisiä lauluja mutta myös vanhoja koululauluja ja kansansävelmiä. Jokaisella 16 vuotta täyttäneellä konfirmoidulla luterilaisen kirkon jäsenellä on näissä paikallisvaaleissa äänioikeus. Esimerkiksi Helsingin hiippakunnassa vajaa puolet papeista jätti viimeksi kirkolliskokousedustajien vaalissa kokonaan äänestämättä. Kirkkoonsa sitoutuneen maallikon turhautuminen lienee ymmärrettävää. Siitä sain kimmokkeen hakea mukaan vapaaehtoiseksi Musiikkia sairaalaan -työhön. Yhtenä aiheena siellä oli hoivamusiikki, josta kertoi Vartiokylän seurakunnan hoivamuusikko Mimmi Laaksonen. 3 Millaisen vastaanoton olet hoivamuusikkona saanut. – Teen suurimmaksi osaksi töitä muistisairaiden tai neurologisesti sairaiden kanssa. Musiikki on valtavan hyvä väline kohdata erilaisia ihmisiä. Pari vuotta sitten hankkeen alkaessa tein paljon laitostyötä. Hoivamuusikko kohtaa näissä ihmisiä musiikki välineenään eli laulaa ja soittaa heille tai heidän kanssaan. Seurakuntavaaleissa voi mutkan kautta, mutta vain mutkan kautta, vaikuttaa siihen, keitä valitaan kirkolliskokousedustajiksi. anTTi Berg ”Hoivamuusikkona soitan virret, koululaulut ja kansansävelmät” Hoivamuusikko Mimmi laaksosen mukaan musiikki on tuonut hänen laitoksissa kohtaamilleen ihmisille iloa ja lohtua. Hän on valmistunut Sibelius-Akatemiasta kansanmusiikin ja musiikkikasvatuksen osastoilta. – Näin 2000-luvun alkupuolella pitkäaikaissairaiden osastosta kertovan dokumenttielokuvan. Laitoksessa koen olevani vierailija, joten ihmiset ovat musiikkihetkissä hirveän hyväntuulisia. Niin täysipäisinä kirkko ei maallikkojäseniään vielä pidä, että seurakunnan jäsen voisi äänestää suoraan omaa ehdokastaan tähän kirkon ylimpään päätöksentekoelimeen. aluksi | viikon henkilö | Harvain vaalit T änään torstaina käydään arkkipiispanvaalin ensimmäinen, mutta tuskin ainoa kierros. 1 Mitä hoivamusiikki on. Tätä äänioikeutta papisto käyttää laiskanlaisesti. – Hoivamusiikki on vuorovaikutuksellista musiikkityötä, joka tapahtuu palvelutaloissa tai hoivakodeissa. Kaikilla papeilla ja lehtoreilla on sen sijaan äänioikeus kirkolliskokousedustajien vaalissa. Monesti musiikki virkistää ja aktivoi heitä, tuo mieleen muistoja ja herkistää heitä. 5 Miten itse päädyit hoivamusiikin pariin. 2 Millainen on hoivamuusikon työpäivä. Äänioikeutettuja on 1 525 ja he painottuvat Turun arkkihiippakuntaan. – Olen työskennellyt Hengellinen hoivamuusikko -projektissa, joten työpäiväni ovat hyvin erilaisia. Sairaalassa näin konkreettisesti, miten voimakas vaikutus musiikilla on ihmisiin. 4 Mikä on hoivamusiikin rooli seurakuntatyössä. Arkkipiispanvaalin ensimmäinen kierros käydään 8.2. | Kuva: Jukka Granström MiMMi laaksonen Helsingin Vartiokylän seurakunnan hoivamuusikko KOTIMAA | 8.2.2018 2. Vaalivuosi huipentuu seurakuntavaaleihin marraskuussa. Pidin yhdestä kolmeen musiikkihetkeä ja tein yksilökäyntejä huonokuntoisten ihmisten huoneissa. Nyt projektin loppua kohden painopiste on kehittämispuolella. Äänioikeutettujen maallikkojen määrä on yhtä suuri kuin hiippakunnan kaikkien pappien ja lehtorien yhteenlaskettu määrä. Elokuussa järjestetään Oulun hiippakunnan piispanvaali, jossa on 1 126 äänioikeutettua
Siksi työn painopisteitä ei pidä määritellä Suomesta käsin käyttämällä taloudellista tukea vallanvälineenä. mä tarvin huomiota. Niin kuin sanat, myös usko, toivo ja rakkaus tulevat todeksi teoissa, ihmisen kehosta kehoon. Joissakin maissa, kuten Etiopiassa ja Venäjällä, toimii useampi Suomen luterilaisen kirkon lähetysjärjestö. ?. Lähetysjärjestöjen lukumäärän kasvattamisen sijaan toinen tie voisi olla pyrkiä yhtenäisempään kirkon lähetystyöhön. Muuten ne jäävät ilmaan heitetyksi tai mielen sisäiseksi sanahelinäksi. Kääntöpuolena on se, että näin myös hallintokulut kasvavat, ja kotimaahan jää suhteessa yhä isompi osa tuesta. Mä tarvin että mua lääpitään, lapsi ilmoitti aamulla. Sitten oli taas hyvä mieli lähteä kouluun. Selkää piti silitellä ja rapsutella aikansa ja puhella ihan hiljaa. Silloin on hyvä mieli. Jumalanpalveluksen ja kirkkokahvien jälkeen oli seurakuntatalossa juhla kummeille. Tämän se tekee piispainkokouksen esityksestä. Sitä ennen oli mennyt monta vuotta ennen kuin yksikään yhteisö oli hakenut tätä asemaa. Samalla tavalla varastoin kehooni ikävät kokemukseni kivuksi ja jännitykseksi, joka kiristyy niskassa ja ristiselässä, kun pelkään kokemuksen toistuvan. Pääsääntöisesti jokainen yhteistyökirkko ulkomailla on huomattavasti Suomen kirkkoa köyhempi. Sitä voisi hallinnoida esimerkiksi säätiön kautta kuten Kirkon Ulkomaanapua. Tilanne on erikoinen siinä mielessä, että kaikki kirkon lähetysjärjestöt eivät hyväksy naisia papin virkaan. Nykyisen mallin seurauksena lähetystyötä tehdään kymmenissä eri maissa. Lähetystyön päivitys käynnissä KOTIMAA | 8.2.2018 3. Kummien tehtävän merkitys on hävinnyt yleisestä tietoisuudesta. Virkakäsitys on ulkomailla tehtävässä työssä harvoin esillä. Ne konkretisoivat sen, mikä muuten haihtuisi tuulena taivaanrantaan. Lisäksi todellisuutta on se, että osa lähetysjärjestöjen yhteistyökirkoista ei hyväksy naisia papinvirkaan. Kirkon lähetysjärjestöt ovat olleet viime vuosina tarkastelun kohteena, koska niillä on erilaisia virkakäsityksiä. Niin vain on, että ihminen on peruuttamattomasti kiinni kehossaan. Seurakuntien valinnanvara kasvaa, ja sitä myöten myös lähetysinnostusta voidaan saada kasvatettua. Tulevaisuuden mallia oleellisempaa on kyky ja tahto kuunnella kumppaneita. Kirkon lähetysjärjestöksi hyväksyminen tai tämän aseman lakkauttaminen on kirkolliskokouksen tehtävä. Tervehdyssanoissa nuorisonohjaaja Jaakko Mäkeläinen totesi, että kummien asia on miltei täysin hoitamaton alue meidän kirkossamme. Ihaninta on, kun usko, toivo, rakkaus ja teot puhuvat samaa. Ne ovat kuin tuulen havinaa – kuulen ne, mutten tartu niihin. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 70 000 KMT 9.2. Jos sanat eivät kehollistu, ne jäävät ilmaan. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. 1968 Sipoon suomalaisessa seurakunnassa vietettiin kynttilänpäivänä erityistä kummien päivää. Tällä viikolla piispainkokous on päivittänyt periaatteita. Yksi tapa toteuttaa kirkon lähetystyötä on hyväksyä joukkoon uusia lähetysjärjestöjä. Järjestöjensä kautta kirkon tekemä lähetystyö on huomattavan laaja-alaista, mutta samalla sirpaloitunutta. Siksi se, mitä ihminen tekee, on niin tärkeää. Kysymys on ennen kaikkea periaatteellinen ja se koskee pääasiassa kotimaata. K irkolliskokous on myöntänyt seitsemälle yhteisölle kirkon lähetysjärjestön aseman. Tämän ääneen sanominen on herkkä asia, sillä eri järjestöillä on omat historialliset perinteensä ja toimintatapansa. Teot koskevat kehoa. Kirkolliskokous on hyväksynyt nyt voimassa olevat periaatteet vuonna 1979. FreiJa ÖzcaN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Näin kirkon omat järjestöt antavat ristiriitaisen viestin kirkon virkakäsityksestä. Keskustelu lähetysjärjestöjen virkakäsityksestä on kuitenkin johtanut seurakuntien talousarviotuen osittaiseen uudelleenjakoon. Osa niistä erottautuu herätysliiketaustansa tai kokonsa takia ja osa on erikoistunut esimerkiksi raamatunkääntämiseen. Sanat ja tunteet jäävät mieleeni, kun ne jollain lailla konkretisoituvat kehossani makuna, tuoksuna, kosketuksena, liikkeenä, hyvänä väristyksenä. Asia tuli ajankohtaiseksi kun Suomen Lähetyslentäjät ry pyrkii kirkon lähetysjärjestöksi
Nyt laadittavan strategian tarkoituksena on asettaa konkreettiset tavoitteet kirkon tilojen ja toiminnan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vuosiin 2030 ja 2050 mennessä. W Monet kehitysyhteistyöja lähetysjärjestöt sekä kansainväliset avustusjärjestöt käyttävät MAF:n palveluita muun muassa terveydenhuollon ja perusopetuksen hankkeissa. Piispainkokous käsitteli kirkon lähetysjärjestöiksi hyväksymisen periaatteita tällä viikolla Kotimaa-lehden painoon menon jälkeen. Lue vaalin ensimmäisen kierroksen tulokset ja ehdokkaiden haastattelut Kotimaa24:stä ja ensi viikon Kotimaasta. Lisäksi kirkolliskokousedustaja Paula Lehmuskallio on tammikuussa tehnyt kirkolliskokoukselle aloitteen, joka esittää Suomen Lähetyslentäjät ry:n hyväksymistä kirkon lähetysjärjestöksi. Asiasta on myös tehty kirkolliskokousaloite. Kirkolliskokous hyväksyi vuonna 1979 nyt voimassa olevat periaatteet kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisessä. Viime vuosina on käyty keskustelua siitä, missä suhteessa seurakuntien talousarviotukea pitäisi jakaa kirkon eri lähetysjärjestöjen kesken, ja pitäisikö tukea jakaa niille järjestöille, jotka eivät hyväksy naispappeutta. W Perustettiin toisen maailmansodan jälkeen. Ajankohtaiseksi asian juuri nyt oli tehnyt Lähetyslentäjien tahto päästä kirkon lähetysjärjestöksi. Strategia asettaa tavoitteita myös rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja kestävien energiamuotojen käyttöönoton edistämiseksi. uutiset | lyhyesti | | lähetystyö | S uomen Lähetyslentäjät ry eli MAF on kansainvälinen järjestö, joka aloitti toimintansa Suomessa 42 vuotta sitten. Jatkossa Jouluradion pääkanavaa voi kuunnella läpi vuoden kanavan nettisivujen kautta. Aloitteen on allekirjoittanut 12 edustajaa, muun muassa Arto Antturi, Riku Rinne, Erkki Koskenniemi, Pekka Simojoki ja Janne Kaisanlahti. W MAF operoi pienlentokoneita kehitysmaissa alueilla, missä etäisyydet ovat pitkiä, maantiet puuttuvat tai ne ovat vaikeakulkuisia ja turvattomia. Seurakunnat voivat myöntää talousarviotukea myös muille kuin Lähetyslentäjät haluavat kirkon lähetysjärjestöksi aloite | MAF on jättänyt kirkolle hakemuksen lähetyksen perussopimuksen solmimisesta. Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros tänään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2. Nyt Lähetyslentäjät haluaisi päästä yhdeksi kirkon lähetysjärjestöksi. Kirkon ilmastoohjelma päivitetään Kirkon ilmastotyö on saamassa strategiset tavoitteet, kun se päivittää vuonna 2008 voimaan tulleen Kirkon ilmasto-ohjelman. KOTIMAA | 8.2.2018 4. Kirkolla on tällä hetkellä seitsemän lähetysjärjestöä, jotka ovat Lähetysyhdistys Kylväjä, Medialähetys Sanansaattajat, Kansanlähetys, Sley, Slef, Suomen Lähetysseura sekä Suomen Pipliaseura. Vaalissa ovat ehdolla Ville Auvinen, Heli Inkinen, Ilkka Kantola, Tapio Luoma ja Björn Vikström. Lähetyslentäjien hyväksyminen luterilaisen kirkon lähetysjärjestöksi edellyttäisi muun muassa kriteerien muuttamista kohdassa, joka määrittelee millä perustein luterilaisen kirkon lähetysjärjestö voi toimia yhteistyössä muihin tunnustuskuntiin kuuluvien kanssa. Jouluradiota voi kuunnella nyt läpi vuoden Jouluradion viidestoista tuotantokausi päättyi kiristyneestä kilpailutilanteesta huolimatta hyviin lukuihin. Fakta W MAF, eli Mission Aviaton Fellowship on yhteiskristillinen lähetyslentojärjestö. MAF lentää myös paljon ambulanssilentoja. Aloite toteaa, että Lähetyslentäjillä voi olla jopa myönteinen vaikutus kirkon jäsenkehitykseen. Suomen oma MAF perustettiin vuonna 1976. Lähetyslentäjissä on mukana vapaiden suuntien tunnustuskuntia. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta ehdokkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä, järjestetään toinen vaalikierros kahden eniten ääniä saaneen välillä 1.3. Valmisteilla on myös kirkon ympäristödiplomijärjestelmän uudistaminen, jonka on määrä tulla voimaan vuoden 2020 alussa. Aloitteen mukaan yhteistyön syventämisellä on myönteinen vaikutus kirkon julkisuuskuvaan ”sillä lähetyslentäjät ovat huomattavan paljon esillä tiedotusvälineissä mielenkiintoisen ja kiehtovan toimintansa vuoksi”. – Tahtoisimme yhdessä seurakuntien kanssa lähettää uusia suomalaisia lähetystyöntekijöitä palvelemaan työssä, joka vie lentokoneiden avulla ilon ja toivon niistä osattomille, Lähetyslentäjien toiminnanjohtaja Janne Ropponen sanoo aloitteen saatekirjeessä. Se teki pitkään yhteistyötä Suomen Lähetysseuran kanssa, ja on edelleen yhteistyössä esimerkiksi Kansanlähetyksen kanssa. Kansallisen radiotutkimuksen mittaama viikkotavoittavuusluku 686 000 laski edellisestä tuotantokaudesta vajaat neljä prosenttia. Lehmuskallio perustelee aloitettaan sillä, että ”kirkon lähetystyö, joka on seurakuntien perustehtävä, hyötyy lähetyslentäjien modernista ja ammattimaisesta työstä”. Viime syksynä yhdistys lähetti kirkon ulkoasiain osastolle hakemuksen lähetyksen perussopimuksen solmimisesta
Suomen Lähetyslentäjien kautta on tällä hetkellä lähtenyt neljä perhettä MAF:n palvelukseen Australiaan, Tansaniaan, Keniaan ja Mongoliaan. Pitää tehdä tilaa uudelle, Salomäki sanoo. ”Se vie varoja olennaisesta: hyvän sanoman jakamisesta työalueilla sanoin ja teoin”, hän toteaa kirkolliskokousedustajille lähettämässä kirjeessään. kirkon lähetysjärjestöille. Lähetyslentäjien anomusta puoltavan Ruokolahden kirkkoherran Leena Haakanan mukaan kysymys on aseman selkiyttämisestä. Steffansonin mukaan myönteisten päätösten tekeminen saattaisi johtaa siihen, että kirkolla on lähitulevaisuudessa 10–12 lähetysjärjestöä. Lähetyslentäjien verkkosivuilta löytyy lista 70 kirkkoherrasta, jotka tukevat yhdistyksen anomusta päästä kirkon järjestöksi. – Moniäänisyys tässä suhteessa koetaan vaaralliseksi. Juhlapuheissa ja julkilausumissa se on tietysti suurenmoinen asia. Mari Teinilä lähetyslentäjä roy rissanen auttaa potilaskuljetuksissa Mongoliassa. Kirkolliskokousedustaja ja Suomen Lähetysseuran tuore toiminnanjohtaja Rolf Steffansson lähestyi kirkolliskokousedustajia Lehmuskallion aloitteen jälkeen. Juhlapuheissa ja julkilausumissa se on tietysti suurenmoinen asia. Lähetyslentäjien hanketta päästä kirkon järjestöksi voinee osin selittää sillä, että tämän aseman myötä taloudellinen tuki olisi varmemmalla pohjalla. | Kuva: LuAnne Cadd / MAF KOTIMAA | 8.2.2018 5. Steffansson muistuttaa myös siitä, että nykyisiltä järjestöiltä vaaditaan oikeutetusti kotimaan kustannusten pienentämistä. Hän perustelee Suomen Lähetysseuran vetäytymistä pari vuotta sitten Lähetyslentäjien työyhteydestä sillä, että paikalliset yhteistyökirkot eivät enää priorisoineet omassa työssään lähetyslentotoimintaa. Kotimaa kysyi muutamalta heistä, tarvitseeko kirkko lisää lähetysjärjestöjä. Jämijärven kirkkoherran Jorma Pitkäsen mukaan kirkon lähetysjärjestöiksi voitaisiin hyväksyä ne järjestöt, joiden toiminta on vakiintunutta, joilla on oma selkeä profiili ja joiden työ on selkeästi luterilaisen tunnustuksen mukaista. Hän sanoo, että on ollut huomaavinaan joidenkin vanhojen lähetysjärjestöjen kielteisessä asenteessa Lähetyslentäjiä kohtaan pelkoa rahoituksen vähenemisestä sen vuoksi, että kentälle tulee uusia tukirahojen jakajia. Näin seurakunnat rahoittaisivat yhä useamman järjestön hallintoa. Näistä kolme on Lähetyslentäjien mukaan luterilaisen kirkon lähettämiä, eli Lähetyslentäjien yhteistyökumppanina on joku kirkon lähetysjärjestöistä. – Mielestäni ei ole hyvä, että kirkon lähetysjärjestöt ovat tästedes maailman tappiin ne seitsemän järjestöä, jotka ovat aseman saavuttaneet. – Kysehän on siitä, kykenevätkö kirkon lähetysjärjestöt rakentavaan yhteistyöhön ja lisäävätkö monet järjestöt kirkon tekemää lähetystyötä ja lähetysrakkautta, vai ryhtyvätkö ne kilpailemaan keskenään seurakuntien rahoista, jolloin järjestöjen paljous tulee kirkkopoliittiseksi lyömäaseeksi, Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen vastaa. Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Matti Salomäki sanoo, että lähetystyö tarvitsee uutta potkua ja näkyvyyttä, ja tässä suhteessa hän näkee Lähetyslentäjillä saumaa. – Lähetyslentäjien työ on myös innostavaa ja kiinnostavaa, ja vetoaa hyvin esimerkiksi nuoriin. ” Moniäänisyys tässä suhteessa koetaan vaaralliseksi. Perusteena varmaan olisi jo tällä hetkellä käytännössä toimiva kumppanuus tai sitten täysin uusi pelinavaus, joka ei löydä uomaansa näistä perinteisistä järjestöistä, Haakana toteaa. – En silti osaa sanoa, pitäisikö jonkun muun järjestön kuulua kirkon lähetysjärjestöjen joukkoon
Säätiön verkkosivulta löytyy kartta ja tiedot kaikista Euroopan synagogista. Näin linjaa EU:n tuomioistuimen julkisasiamies Paolo Mengozzi. Britanniasta käsin toimiva Juutalaisen perinnön säätiö on aloittanut projektin, jossa on tarkoitus pelastaa vanhoja synagogia, erityisesti Itä-Euroopassa. Monet paikallisesta papistosta ja kaupungin hallinnosta, kuten myös New Jerseyn uusi kuvernööri Phil Murphy, tukevat kirkkoturvaa hakeneita. | Kuva: Lehtikuva / AFP Photo / Miguel Rojo Euroopan synagogat halutaan pelastaa Euroopassa oli ennen vuotta 1939 arviolta noin 17 000 synagogaa. Yhdysvaltojen lain mukaan viranomaisilla on oikeus pidättää ihmisiä myös pyhistä tiloista. Sivuston kautta kerätään myös tietoa mahdollisista kohteista, joita eivät ole olleet inventoijien tiedossa. Hän torjuu Jehovan todistajien vetoomuksen, jossa esitetään, että järjestön jäsenet keräävät tietoja vain yksilökohtaisesti eivätkä riko EU:n yksityisyyden suojaa koskevia direktiivejä. Gandombléssa yhdistyvät vanhat jorumbaheimon jumaluudet ja kansanomainen katolilaisuus pyhimyksineen. Jehovan todistajien muistiinpanot ovat lain vastaisia Jehovan todistajien ovelta ovelle -työssään tekevät muistiinpanot rikkovat Euroopan unionin tietosuojalakia. Candomblén harjoittajia arvioidaan olevan jopa kaksi miljoonaa Etelä-Amerikassa. Se syntyi Brasiliassa 1800-luvun alkupuolella ja sen juuret ovat orjiksi tuotujen nigerialaisten uskonnossa. Jehovan todistajat veivät asian oikeuteen sen jälkeen, kun suomalaiset tietosuojaviranomaiset linjasivat, että uskonnollinen taho voi tallentaa ja käsitellä ihmisten tietoja vain EU:n ja Suomen lakien puitteissa. Säätiö on yhdessä Jerusalemin heprealaisen yliopiston taideosaton kanssa inventoinut vielä jäljellä olevat synagogat. Kirkot suojelevat maasta karkotettavia Yhdysvalloissa Kolmisenkymmentä seurakuntaa eri puolilla Yhdysvaltoja on tarjonnut turvaa kirkoissaan karkotusuhan alla oleville maahanmuuttajille. maailmalta Candomblé-uskonnon harjoittajat osallistuivat viime viikon perjantaina uhriseremoniaan kantamalla lemanjan eli afrikkalaisen veden jumalattaren kuvaa Montevideossa Uruquain pääkaupungissa. Kirkon suojissa asuu nyt kolme paperitonta indonesialaista, jotka pelkäävät karkotusta takaisin kotimaahansa, missä kristittyjen vaino on kiihtynyt viime aikoina. Maahanmuuttoviranomaisilla on kuitenkin korkea kynnys sille, että he tunkeutuisivat kirkkoon. KOTIMAA | 8.2.2018 6. CNN kertoi jo vuosi sitten, että moni pakolainen hakenut turvaa kirkoista. Julkisasiamies toteaa, että Jehovan todistajat on järjestäytynyt organisaatio ja sen edustajien on pyydettävä asianomaisilta lupa muistiinpanojen tekemiseen. Nyt niitä on jäljellä 3 318, joista valtaosa on joko raunioina tai muussa kuin uskonnollisessa käytössä. Yksi pakolaisista on asunut kirkossa kolme kuukautta. Yksi seurakunnista on Highland Parkin reformoitu kirkko New Jerseyssä. Candomblé on yksi niin sanotuista afroamerikkalaisista neotraditionalistisista uskonnoista. Vain 718 synagogaa on juutalaisen yhteisön käytössä
| Kuva: Jukka Granström ” Tärkeintä on, että seurakuntalainen saa asiansa vireille silloin kun haluaa. Jotta sähköinen ajanvaraus toimii, pitää mukana olevissa seurakunnissa olla varauksiin liittyen yhtenäiset prosessit ja yhtenäinen toimintakulttuuri. Prosessit pitää kuvata ja pelisäännöt sopia selkeiksi, jotta ne voidaan automatisoida. Kun kolmen seurakunnan kirkkoherrat sitoutuivat projektiin, se alkoi edetä. Hautaustoimen päällikkö Minna Aho päätti saattaa nettiin hautaan siunaamisen asiakaspalvelua. Kun hän oli suunnittelemassa Vantaan seurakuntayhtymään keskusrekisteriä, siellä otettiin käyttöön vuoden 2009 alussa mahdollisuus tilata virkatodistus sähköisesti. Palvelu tulee Launosen mukaan kaikkien seurakuntien käyttöön ilman erillisiä kustannuksia. – Vielä tämän kevään aikana pyrimme saamaan Vantaalla pilottikäyttöön myös sähköisen kastevarauksen, vihkivarauksen ja hautaan siunaamisen varauksen. Aluksi asioinnin hankkeet ja yhteisen asiakaspalvelun kehittäminen kuitenkin kaatuivat Vantaalla siihen, että seitsemän itsenäisen seurakunnan yhteistyölle ei löytynyt sopivaa ajankohtaa ja tahtotilaa. | sähköinen asiointi | V antaan Tikkurilan seurakunnassa on voinut varata sähköisesti ajan diakoniatyöntekijän puheille tämän vuoden alusta alkaen. Pilottikokeilu on osa neljän seurakuntayhtymän sähköisen asioinnin hanketta, jossa pyritään saamaan seurakuntalaisten käyttöön kattavat mahdollisuudet sähköiseen ajanvaraukseen. Emilia Karhu Pian kastetai vihkipapin ja tilan voi varata netissä palvelu | Sähköinen ajanvaraus edellyttää seurakunnalta yhtenäistä toimintakulttuuria ja selkeitä pelisääntöjä. Launosen mukaan vastaava hanke on vireillä myös niissä. Kun osa seurakuntien työntekijöistä osallistui palvelumuotoilun koulutukseen, Launonen valitsi projektityönsä aiheeksi saada kastetoimitusten varaukset verkkoon. Jäsen 360 -selvitykset todistivat samaa. Myös Helsingin seurakuntayhtymä on lähdössä mukaan ja Espoon yhtymän kanssa käydään alustavia keskusteluja. – He ovat vetäneet seurakunnissaan toimintakulttuurin muutosprosessin, jonka yhteinen sähköinen ajanvarausjärjestelmä vaatii. Järjestelmä on yhteydessä Kirjuriin ja käytössä on vahva valtionhallinnon tunnistautumismenetelmä suomi.fi. – Tärkeintä on, että seurakuntalainen saa asiansa vireille silloin kun haluaa. Kyseessä ovat Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast, Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen ja Korson kirkkoherra Pirkko Yrjölä. Jatkossa sähköistä varausjärjestelmää on tarkoitus soveltaa myös esimerkiksi päivystävän papin tapaamisiin. Seurakuntalainen voi jatkossakin tulla halutessaan virastoon varaamaan aikoja toimituksiin. KOTIMAA | 8.2.2018 7. Asiakas voi siis itse varata verkossa papin, kanttorin ja tilan toimitukseen haluamanaan ajankohtana, Launonen kertoo. – Ensimmäisen viikon kahdestakymmenestä ajasta oli nopeasti varattu 18, vaikka emme olleet edes mainostaneet sähköistä palvelua, kertoo idean äiti, Vantaan seurakuntien rekisteripäällikkö Emilia Launonen. Sen jälkeen kehittämistyö on ollut todella mielekästä, Launonen kertoo. Monissa seurakunnissa on käytössä vastaava Katriina-ohjelmisto. Mukana ovat Vantaan yhtymän lisäksi Lahti, Turku ja Oulu. – Suurin haaste oli päästä alkuun. Sähköisen ajanvarauksen jälkeen varsinaiset toimituskeskustelut käydään seurakunnan työntekijöiden kanssa kasvokkain kuten ennenkin. Palvelumuotoiluyritys PALMUn tekemissä kyselyissä selvisi, että nettiasiointi on seurakuntalaisten mielestä nykypäivää. Emilia Launosen mielessä ajatus sähköisistä ajanvarauksista on kytenyt jo vuosia. Myös mahdollisuus soittaa säilytetään. Siitä tuli suosittu. Launonen on hankkeen projektipäällikkö. Heidän loistava asenteensa on ollut projektin onnistumisen tae, Launonen kiittää. Työ on ollut vantaalaisten kokemuksen mukaan palkitsevaa ja se vapauttaa vähitellen työntekijäresursseja muihin tehtäviin. Hän ei ole enää riippuvainen virastojen ja palvelupisteiden aukioloajoista, jotka varsinkin pienemmissä toimipisteissä saattavat olla hyvin rajalliset. Sähköisen asioinnin palvelu on rakennettu pilottiseurakunnissa toiminnanohjausjärjestelmä Primen päälle. ajatus sähköisestä ajanvarauksesta on kytenyt Emilia launosen mielessä jo useita vuosia. Lähiaikoina myös kokonaiskirkon palveluihin tulee mahdollisuus saada sähköisesti vireille avioliiton esteiden tutkinta
uutiset | kirkon tilastot | A lkuvuodesta kirkon tilastokone alkaa puksuttaa vuosittaisia tilastokoontejaan. Kastettujen määrä alkoi vähetä vuonna 2010. Seitsemässä vuodessa se on pienentynyt kolmanneksella. Kuolleiden määrä on pysynyt parikymmentä vuotta noin 40 000:ssa. Pääpaino ryhmätoiminnassa on kuitenkin sitä nuoremmissa, etenkin 0–14-vuotiaissa. Syykin on ymmärrettävä, teini-ikä ja itsenäistyminen etäännyttävät nuoria kaikenlaisista instituutioista. Eroajien määrä kasvoi huomattavasti niinä päivinä, kun uutisissa kerrottiin pappien osallistuneen pakkopalautuksia vastustaviin mielenilmauksiin. Monesti mediassa keskitytään tosin kirkosta eronneiden määrään. Vuosittaiset määrät tosin vaihtelevat hurjasti 40 000:sta 80 000 jäseneen. Mutta niin on joka toinen kirkkoon liittyväkin. Synkkien lukujen keskeltä löytyi myös valonpilkahduksia. Esimerkiksi tammikuussa Kirkon johtamisforumissa pohdittiin sitä, miten kirkkoherra voisi brändätä itsensä. Esimerkiksi rippikouluun osallistuu vuodesta toiseen selvästi yli 80 prosenttia ikäluokasta. Tälle ikäluokalle on viritetty viime vuosina näkökulmasta riippuen entistä puhuttelevimpia tai punastuttavampia tapahtumia pikadeiteistä K18-iltoihin. Sellainen voisi pikemminkin kiihdyttää eroamista. Kaikki kirkon toimintaan liittyvät tilastouutiset eivät ole kuitenkaan synkkiä. Viime vuosina heitä on ollut 16 000–17 000. Lukujen taustalta löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kirkosta eroamispiikkeihin onkin otettu viisaan hötkyilemätön linja, eikä niitä jäädä vatvomaan. Siihen on julkisuudessa kiinnytty enemmän kuin kastettuihin, kuolleisiin tai liittyneisiin seurakuntalaisiin. Jäsenmäärän pienenemistä ei ehkäistä takertumalla yksittäisiin tapahtumiin. Vuonna 2017 rippikouluissa oli kirkon tilastojen mukaan 48 171 osallistujaa, mikä on osapuilleen neljän viime vuoden tasolla. Osattiin brändäystä tai ei, mielikuvien kanssa kirkonkin on pakko tasapainotella. Näissä tapauksissa erot saattavat henkilöityä yhteen tai kahteen pappiin tai ihan vain siihen, että otsikossa näkyy sana kirkko. Niistä ensimmäisiä tunnuslukuja on kirkon jäsenmäärä edellisen vuoden viimeisenä päivänä. Kirkkohäiden määrä puolittui viidessä vuodessa KOTIMAA | 8.2.2018 8. Tammikuussa Helsingin piispaa Teemu Laajasaloa on riepoteltu luottokortin käytöstä lööppejä myöten, ja kirkosta eroamiset kiihtyivät muutaman viikon ajaksi. Kun Kotimaa24 kysyi asiasta Eroakirkosta.fin tiedottajalta, hänen mukaansa aika harva mainitsi eronsa syyksi Laajasalon toiminnan. Kun ynnää eronneisiin kastetut, kuolleet ja liittyneet, kirkon jäsenmäärä pienenee noin prosentilla vuodessa. Vuodenvaihteessa tuo lukema oli 3 904 293, mikä tarkoittaa noin 71 prosenttia koko väestöstä. Kuten arvata saattaa, joka toinen kirkosta eroaja on 20–39-vuotias. Vuosina 1999–2008 liittyneitä oli yli tai alle kymmenentuhatta. Seurakuntalaisten määrä väheni, kun liittyviä ja kastettuja oli vähemmän kuin eronneita ja kuolleita. ” Lukujen taustalta löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtia. Se on odotettu määrä, sillä kymmenen viime vuoden keskiarvo asettuu noin 55 000 eroajaan vuodessa. Vuosi 2017 oli jäsentilastoissa muutenkin tuttua tarinaa. Ja hönkäilee se ajan henki myös kirkon seminaareissa. Liittyneillä tarkoitetaan vähintään 15 vuotta täyttäneitä, jotka liittyvät evankelis-luterilaiseen kirkkoon kasteen tai uskontunnustuksen kautta tai palaavat takaisin erottuaan ensin kirkosta. Samaan hengenvetoon voisi mainita, että kirkon ovi käy pari-kolmekymppisillä toiseenkin suuntaan. Aina ei tosin ole selvää, mikä eroajien enemmistön motiivi edes on. Monesti muistetaan mainita, kuinka nuoret eroavat muutettuaan omilleen toiselle paikkakunnalle opiskelemaan tai töihin. Huhtikuu oli kuukausista julmin, sillä silloin kirkosta erottiin poikkeuksellisen paljon edellisiin vuosiin verrattuna. Tässä asiassa on kuulemma vielä paljon parannettavaa. Tuoreista tilastoista selviää, että viime vuonna eroajia oli 52 292. Syyt tähän ovat varmasti moninaiset ja vaihtelevat henkisestä etsinnästä silkkaan haluun saada prameat kirkkohäät. Liittyneiden määrä on ollut kasvussa runsaat kymmenen vuotta. Konfirmaatiomessujen myötä rippikoulut myös piristävät messussa kävijöiden määrän sellaisiin analyysi | Kirkon viime vuoden tilastot tarjosivat tuttua tarinaa
20 00 Kertomuksia Raamatusta Kirjan 65 kertomusta tutustuttavat lapset pyhän kirjan keskeisiin teemoihin ja kiinnostaviin henkilöihin sekä tarjoavat monipuolisia virikkeitä yhteiselle pohdinnalle. Iltahetken iltapaketit rauhoittavaa toimintaa, rukouksia, loruja ja lauluja. Suomea äidinkielenään puhuvien määrä väheni vuodessa noin 1,2 prosenttia, ruotsia ja saamea puhuvien 1,1 prosenttia. Siinä todettiin, kuinka vihkioikeuden säilyttämistä puoltaa se, että vihkitilaisuuksilla kirkko tavoittaa laajasti erilaisia ihmisiä. Kirjan laulut on koottu kirjan mukana tulevalle CD:lle, josta niitä voi yhdessä kuunnella ja laulaa mukana. Viime heinäkuussa eri messuihin osallistui yhteensä 365 065 ihmistä. Elina Warstan upea kuvitus. Vielä vuonna 2012 avioliittoon vihkimisiä oli 14 465, kun viime vuonna niitä oli enää 7 700. Kehitys heijastuu myös vihkitilaisuuksiin osallistuneiden määrään. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Siinä missä vuonna 2012 niissä kävi runsaat 881 000 ihmistä, vuonna 2017 kävijöitä oli enää 499 000. Syksyllä 2017 kirkkososiologian professori emerita Eila Helander julkaisi piispainkokoukselle tekemänsä selvityksen kirkon vihkioikeudesta. Sen erilaisiin iltatunnelmiin osuvat tekstit, tekemiset ja rauhoittumiset varustavat lapsen kuin lapsen turvalliseen yöuneen. Antti Berg Lähteet: Kirkon jäsentilastot 2017 ja 1999–2016. Tuo tavoittavuus näyttää tilastojen valossa vuosi vuodelta heikkenevän. Vantaalta muualle Suomeen levinnyt Hääyö-vihkitempaus on madaltanut monen kynnystä kirkkohäille. 100 kpl 15,00 Väh. 020 754 2350 LAPSEN KANSSA Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Kiinnostava tiedonsirpale löytyy myös siitä, miten jäsenmäärät kehittyivät eri kieliryhmien välillä. Yksi viime vuosien kehityskulkuja on myös se, että innostus kirkkohäihin vähenee. Valloittava kirja lasten ja vanhempien yhteisiin iltahetkiin. | Kuva: Pekka Sakki / Lehtikuva KOTIMAA | 8.2.2018 9. Vuonna 2017 Suomen evankelis-luterilainen kirkko muuttui siis astetta monikielisemmäksi ja kansainvälisemmäksi. Kehitys antaa osviittaa siitä, mihin suuntaan kirkko kulkee myös pitkällä aikavälillä. 20 kpl 15,90 Väh. ensimmäistä hääyötä vietettiin vuonna 2009. 6,90 (21,90) 6 90 ALE Lisää alekirjoja sacrum.fi Alekirjoja rajoitetut erät. 23,90 (28,00) Väh. Lasten virsien ja rukousten lisäksi kirjassa on muun muassa askarteluohjeita ja paljon tietoa kristillisen uskon tärkeistä asioista. lukemiin, joihin ei edes joulukuussa tai pääsiäisen aikaan ylletä. 17,50 (19,50) Väh. Kirkon toimintatilastot 2017 ja 1999–2016. Sen sijaan muita kieliä edustavien määrä kasvoi noin kolme prosenttia, noin viidelläsadalla ihmisellä liki 17 000 seurakuntalaiseen. 14 00 Eeva Johansson, Satu Reinikainen (toim.) Kotien rukouskirja Alk. 500 kpl 14,00 Alk. Hiljaisimmassa kuussa eli helmikuussa vastaava luku oli 130 000. 50 kpl 20,00 Monica Vikström-Jokela Mari Torri-Tuominen Iltahetki kirja + cd Kotien rukouskirja kulkee kirkkovuoden ja elämänkaaren mukana arjessa ja juhlassa
Tieteen ja taiteen on saatava toimia vapaana. Samalla voidaan vähentää luonnonvarojen kulutusta. taide | Miksi jouluyön tapahtumia pitää kuvata kiiltokuvamaisesti, kysyy Suvi af Hällström. Mutta ne muuttuivat jo kauan sitten harmittomiksi matkailijan selfiekuvien taustoiksi. Joku hakee ruokaa huonokuntoiselle eläkeläiselle, toinen suurelle lapsiperheelle. Lihat ja einekset pakastetaan odottamaan jakelupäivää. Hyvä taideteos synnyttää tulkintoja, ja niitä on nähty nyt runsaasti. Onkohan Moisio kohdannut lähietäisyydeltä synnyttänyttä ja hormonipöllyssä imettävää oikeaa naista. Osalle taas kulku jakelupaikoille on liian hankalaa. Ruokajakelun avulla voidaan hivenen keventää ympäristön kuormitusta valtavan ruokahävikin alla. Mitä on kirkollinen taide. Hannele KiHlman Eläkeläinen Ruokajakelussa ei tarvitse hävetä KOTIMAA | 8.2.2018 10. Minusta se puhuu uskosta ja elämästä. Sillä tavoin ne palvelevat parhaiten myös yksilön uskoa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Mielikuvituksen laukkaa on enemmän kiiltokuvissa, joissa Maria esiintyy ihannepainoisena, eritteistä ja muista inhimillisistä seikoista puhdistettuna läpikuultavana kaunokaisena. Tiedän, että en vie sitä keltään köyhemmältä, mutta vähennän kulutusta ja säästän luontoa. Mitä ja ketä palvelee todellisuudesta etäännyttäminen. Artikkelissa aihetta käsitellään köyhyyden näkökulmasta. Voi joulua, kun massat kyllästyvät halpaan kimallukseen, jota sen ylle ripottelemme. oli artikkeli otsikolla: ”Leipäjonossa koetaan häpeää”. Eikä niillä ole muuta annettavaa kuin se, että kukaan paikalle vaivautunut ei ärsyynny. Keskinkertaiset, intoa vailla syntyneet, ihmistä aliarvioivat saarnat korreloivat seurakuntien visuaalista viestintää – paperikukkia, fleecelampaita, ja joulukuvaelmien aamutakkeja, joita vedetään esille vuodesta toiseen. Jonakin päivänä ne ovat tarpeeksi kaukana arjen todellisuudesta, jotta niitä sietää katsoa, vaikka taiteesta ei niin ymmärtäisikään. Suvi af HällStröm Loviisan suomalaisen seurakunnan kanttori, kuvataiteen opiskelija Kanonisoidun seimisymboliikan ikävästä ” Mitä on kirkollinen taide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Nostalgisia tunteita en väheksy joulussa, mutta voi meitä, jos joulu ei ole muuta kuin nostalgiaa. Miljoonien kilojen ruokahävikki tuntuu myös eettisesti väärältä, kun samaan aikaan maailmassa ihmisiä kuolee nälkään. Samalla ne voivat sysätä ajattelevan, ei-teologisesti suuntautuneen ihmisen pois uskonnollisuuden parista. Miksi jouluyön tapahtumia pitää toistaa kliseisin kuvituksin. Sitä ei tarvitse hävetä. EU-ruokajakelua lukuun ottamatta kyseessä on yleensä ruokakauppojen lahjoittamat ylijäämätuotteet, jotka muuten menisivät kaatopaikalle. Monet pelkäävät ruuan olevan pilaantunutta, eivätkä sen vuoksi käy ruokajakelussa, vaikka olisi todellista tarvettakin. Jykevä, verevä, hikoileva ja maitoa tihkuva Maria näyttäytyy kritiikissä ”mielikuvituksen vallattomana laukkana”. Kyllä. Raja on hankalasti määriteltävissä. R isto Moisio kritisoi Kotimaassa (11.1.) Loviisan kirkossa joulunaikaan esillä ollutta Pauliina Turakka Purhosen kolmesta veistoksesta koostettua installaatiota. Minusta se puhuu uskosta ja elämästä. Usein ruokaa on niin paljon, että sitä riittää reilusti kaikille jakeluun tuleville, riippumatta varallisuudesta. Sana leipäjono on niin kielteisesti varautunut, että puhun mieluummin ruokajakelusta. Hienoa, että aiheesta kirjoitetaan ja jopa väitellään. En ole tutustunut kyseiseen väitökseen, joten en tiedä, onko siinä aihetta käsitelty myös eettisestä ja ympäristönäkökulmasta, joita itse pidän tärkeinä. Viestinnän tasoa ei kirkossa juuri surra, vaikka penkit tyhjenevät mummojen kuollessa. Jakeluorganisaatio noutaa päivittäin kaupasta tuotteet, joita ei voi enää myynnissä pitää päiväyksen tai pienten virheiden vuoksi. Artikkelissa on nostettu esiin lause: ”Kukaan ei käy huvikseen leipäjonossa, vaan pakosta, kun muu yhteiskunnan tuki ei riitä.” Kuten artikkelistakin ilmenee, leipäjonot eivät ole yhteiskunnan tukea, vaan yleensä seurakuntien järjestämää vapaaehtoistoimintaa. Minäkin voin hyvällä omallatunnolla, ilman häpeän häivääkään, syödä ruokajakelun ilmaista ruokaa, jossa viimeinen myyntipäivä on ollut kaksi viikkoa sitten. Kotimaassa 1.2. Olen monen muun kanssa varma siitä, että Pauliina Turakka Purhosen teokset jäävät elämään suomalaisen taidehistorian merkittävimpien töiden joukkoon. Kanonisoidut selitysmallit peruskertomuksista palvelevat uskontoa järjestäytyneenä ilmiönä, laumanjohtamista ja tieteellistä pätemistä. Ja mikä parasta: voin ruokamenoissa säästyneet rahat osoittaa kaikkein köyhimmille, esimerkiksi Yhteisvastuukeräyksen kautta. Olli Seppälä oli haastatellut tutkija Tuomo Laihialaa, joka on väitellyt ruoka-avun saajista. Ruokajakelussa käy paljon myös sellaisia, joilla on varaa ostaa oma ruokansa. Ylittyikö se aikanaan Tampereen Tuomiokirkon nakupojissa tai Rooman Pietarinkirkon freskoissa. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi
Vaalit ovat hallintorutiinia. Vaikkei laki enää muodollisesti pakota, tuskin piispaa ilman rukousta valitaan vähemmän kuin presidenttiä. Sellainen löytyy kirkkokäsikirjan osastosta erityistilanteet. Ministerin valassa ja sotilasvalassa vannotaan Jumalan edessä, mutta ei lausuta rukousta. Espanjan sisällissodassa 1936–39 katolinen kirkko asettui Francon rinnalle pysyttelemättä puolueettomana. Syynä oli puutteellinen ja yksipuolinen ravinto. Saa niin huokaista myös valtion virkamies, ainakin hiljaa mielessään. Jutussa väläytettiin yhtenä vaihtoehtona seurakuntien liitosta. Kirkko on toimittanut vaaleja rukoillen alkaen apostoleista, jotka valitsivat joukosta poistuneelle Juudakselle seuraajaa. Kiitos Ville Jalovaaralle mielenkiintoisesta artikkelista vieläkin arkaluontoiseksi koetusta aiheesta! Meidän suvussamme vaari kuului Helsingin punakaartin niin sanottuun Portun pataljoonaan, joka koostui lähinnä satamatyöläisistä. Vaalirukous jatkuu vihkirukouksena. rukous, vala ja vakuutus Matti rePo Kirjoittaja on Tampereen piispa. Ä skettäin luettiin jumalanpalveluksissa ”rukous presidentinvaalin aikana”. Seurakuntaliitos vaikuttaa ehkä hyvältä ratkaisulta, kun siihen saa niin sanottua porkkanarahaa, mutta mikä on todellisuus sen jälkeen. Rukous ei ota kantaa siihen, kuka sellainen olisi. Se on muodoltaan uskonnollisesti neutraali eikä sisällä viittausta Jumalaan. Omasta mielestäni seurakuntaliitokset ovat se viimeinen vaihtoehto ja kannattaa ensin kokeilla tiivistä yhteistyötä. Kirkonmiehen suusta ajatus on hämmentävä. Siinä pyydetään Pyhää Henkeä avuksi, jotta valinta koituisi kirkon parhaaksi. Siellä hän oli punavankina muutaman kuukauden todella vaikeissa olosuhteissa ja sai niin sanotussa valtiorikosoikeudessa ehdonalaisen kuritushuonetuomion 10 vuodeksi. Mutta kirkollisissa vaaleissa on lisäksi liturginen ja missionaarinen ulottuvuus. tri Hanko Kirkko ja punakaarti Seurakuntaliitos viimeinen vaihtoehto Luin mielenkiinnolla Kotimaa-lehdestä 11.1.2018 artikkelin: Mitä tehdä jos seurakunta on konkurssin partaalla. Kirkkojärjestyksen edellyttämä piispan lupaus päättyy rukoukseen: ”Tähän auttakoon minua Jumala.” Vastaava rukous sisältyy pappislupaukseen, jota aiemmin myös valaksi kutsuttiin. Sitä ei heikentynyt suolisto kestänyt ja hän koki tuskallisen kuoleman. Kun vaarini palasi Suomenlinnasta kotiinsa Helsinginkadulle, oli hänen kuntonsa niin huono, ettei hän edes tuntenut pihalla leikkivää poikaansa. Artikkelissa haastateltiin eri seurakuntien luottamushenkilöitä seurakuntien yhä kiristyvästä taloudellisesta asemasta ja mitä keinoja olisi selvitä siitä. KOTIMAA | 8.2.2018 11. Meillä Suomessa silloinen arkkipiispa Johansson vaati vuonna 1918 jopa punakaartin naissotilaiden ”tekemistä vaarattomaksi”, mikä on selvä kehotus joukkoteloituksiin. Valtiolliset lupaukset ja valat ovat toisenlaisia. Piispan virkaanastuminen on rukousten kehystämä. Sen sijaan rukoilijat ohjataan etsimään viisautta valintaan. Muutama vuosi sitten vaalijärjestyksestä poistui velvoite, jonka mukaan piispanvaalin toimittajan tuli ”pitää rukous ja muistuttaa valitsijoita vaalin tärkeydestä”. Rukouksessa ei pyydetä oikealle ehdokkaalle voittoa vaan valitsijoille neuvoa. Jumalalta pyydetään hyvää, oikeutta ja vanhurskautta noudattavaa johtajaa. Olen usein osallistunut Poliisiammattikorkeakoulun juhlaan, jossa kurssin suorittaneet ja virkaan astuneet uudet poliisit lausuvat eettisen valan. Hän oli sydämistynyt kirkon kylmästä asenteesta vuonna 1918, joka ei hänen mielestään lainkaan ottanut huomioon työväen kurjia elinoloja ja suoranaista nälkää. Pertti Kaven Fil. Tasavallan presidentti antaa perustuslain mukaisen juhlallisen vakuutuksen. Eräs toinen sukulaisemme teki sen erehdyksen, että vankileiriltä paluunsa jälkeen söi liikaa. tuuliKKi tuovinen Piippola ” Rukous kytkee vaalit jumalanpalvelukseen ja tekee niistä osan kirkon lähetystehtävää. Kirkon menneisyys vuoden 1918 tapahtumissa on eräs lähihistoriamme surullisimpia asioita. Seurakuntaliitosten kanssa kannattaa katsoa tilannetta kauemmaksi, kuin vain muutaman vuoden päähän. Köyhyydellä oli seurauksensa. Rahavaikeuksien kanssa kamppaileva uudehko seurakunta saattaa unohtaa, mikä on seurakunnan tärkein tehtävä, Jumalan sanan julistaminen. Kirkko on yleensä tällaisissa yhteiskuntien sisäisissä taisteluissa asettunut konservatiivisen osapuolen kannalle. Niissä käytetään valtaa, joka on äänioikeutetuille uskottu. Kun uskonnonvapauslaki tuli voimaan vuonna 1923, erosi vaarimme välittömästi kirkosta liittymättä koskaan siihen takaisin. Käsikirjasta etsitään ”rukous piispanvaalissa”. Vaari vangittiin Helsingin valtauksen yhteydessä keväällä 1918 ja passitettiin Suomenlinnaan. Vaihtoehtona on vakuutus, jossa Jumalaa ei mainita. Hänellä oli länkisääret. Eräässä tuon ajan kuvassa näkyy isäni muutaman vuoden ikäisenä. Sitä voi joiltain osin verrata papin tai piispan lupaukseen, mutta siinäkään ei ole rukousta. Vastuulliseen virkaan astuminen ei ole helppoa. Kirkko itse asiassa kannatti laillista hallitusta vastaan nousseita tulevan diktaattori Francon kannattajia pyrkimättä estämään edessä olevaa verenvuodatusta. Niiden avoin kohtaaminen on askel oikeaan suuntaan. Torstaina käydään arkkipiispan vaali. Kun avustusrahat on käytetty loppuun ja rahakirstun pohja häämöttää, mitä silloin on edessä. On uudelle arkkipiispalle etuoikeus, kun hän ihanteiden, velvoitteiden ja lupausten luettelemisen lopuksi saa sanoa: Jumala minua auttakoon. Edessä on tilanne, että liitosseurakunnalla on huolehdittavana 3–5 kirkkoa, saman verran seurakuntataloja, muutama leirikeskus, hautausmaita, aina joku tai jotkut kappelit kärsivät ja jäävät vähemmälle kuin toiset. Rukous kytkee vaalit jumalanpalvelukseen ja tekee niistä osan kirkon lähetystehtävää. Se asettaa korkeat ihanteet ja ohjaa käyttäytymistä
reportaasi Ekumeenisin askelin Roomassa KOTIMAA | 8.2.2018 12
O n erikoista herätä nunnien laulun ääniin Roomassa. Olen saapunut edellisenä iltana suoraan Suomesta birgittalaisten taloon, Casa di Santa Brigidaan. kotimaan toimittaja jussi Rytkönen oli suomalaisdelegaation mukana paavi Franciscuksen vastaanotolla. Piispa Luoman ja hänen puolisonsa lisäksi joukkoon kuuH-hetkellä asetumme arvojärjestyksessä jonoon jykevän oven eteen. Protokollapäällikkö avaa paavin huoneen oven. Avaan ikkunaluukut ja katso: Rooman tammikuinen aurinko on jo noussut. TeksTi ja kuvaT | jussi RyTkönen Maailman suurin kirkko, vatikaanivaltion Pietarinkirkko sijaitsee apostoliruhtinaan oletetun haudan paikalla. Sitten hetki koittaa. Kauniit sävelet kuuluvat seinän takaa kirkosta, jonne majoituspaikkani birgittalaissisaret ovat kokoontuneet aamumessua varten. Rooman keskusta on joukkoliikenteen kannalta ongelmallinen. | Kuva:L’Osservatore Romano » KOTIMAA | 8.2.2018 13. Mukana oli myös järvenpääläinen kuoro Canzonetta Nova. Alempana kapea ikivanha kaduntapainen on aamuisten kulkijoiden myötä herännyt eloon. Siksi nyt 12-henkinen joukkomme vaeltaa paljon jalan. Ekumeeninen delegaatio on saapunut Roomaan jo muutamaa päivää aikaisemmin. Delegaation ja kuoron ohjelmaan on kuulunut myös muita jumalanpalveluksia sekä delegaatiolla eräitä tapaamisia. Etenemme aamun ensimmäiseen kohteeseen Tiberin ylittävällä sillalla. Espoon piispan Tapio Luoman johtama joukko on ennen tuloani viettänyt jokavuotiseen tapaan Pyhän Henrikin päivän messua Santa Maria Sopra Minervan kirkossa. Minulle se hetki koitti toissa viikolla, kun osallistuin toimittajana suomalaisen ekumeenisen delegaation Rooman-vierailuun
Tämä joukko on tuonut Ikuiseen kaupunkiin viestin kaukaa pohjoisesta. Ruotsista kotoisin oleva Smeds korostaa vielä, että Vatikaanin Radion työssä on oltava kirkkoa ja paavia kohtaan uskollinen ja lojaali. Kyseessä on Sant’Egidio -liikkeen tilaisuus. Organisaatio on muutoksessa. Suomi on kauan ollut Vatikaanille perimmäistä pohjolaa, hämärää ei-katolista maata. Silloin sanoma vääristyy, Smeds toteaa. Jo se, että omat mediaihmiset eivät aseta paavin työlle esteitä, on Govekarin mukaan osoitus siitä, että Vatikaanin viestintä hoitaa tehtäväänsä. – Usein on myös niin, että maailman media ottaa hänen pitkistä viesteistään vain yhden virkkeen. Hartauden jälkeen suomalaisdelegaation jäsenille tarjotaan kirkon sakastissa pieni iltapala. Samoissa perheissä kärsitään usein myös mielenterveyden ongelmista, alkoholismista, huumeista ja väkivallasta, hän luettelee. Toimittajan on kaikissa olosuhteissa etsittävä monipuolisesti totuutta – ja palveltava nimenomaan lukijoitansa. Vuorokausi on vaihtunut. Meidät ottaa vastaan kaksi naista, Vatikaanin viestintäviraston teologis-pastoraalisen osaston johtaja Nataša Govekar ja Charlotta Smeds. Vapaa-aikanaan hän antaa matematiikan tukiopetusta roomalaisissa lähiöissä. Kohteesta toiseen voi Rooman tiiviissä keskustassa siirtyä usein jalan. Eturivissä vasemmalta Tomi Karttunen, Simo Peura ja Teemu Sippo. – Monilla alueilla on paljon köyhien italialaisperheiden ja maahanmuuttajaperheiden lapsia, jotka ovat vaarassa pudota koulun opetuksen tahdista. Ei-piispallisia edustajia joukossa ovat vielä Kirkon ulkoasiain osaston johtaja Kimmo Kääriäinen, saman osaston johtava asiantuntija Tomi Karttunen, Kirkkonummen vs. Tänään Suomen kansankirkoilla on paljon intressejä Rooman suuntaan. Seuraavaksi suuntaamme tutustumaan Pietarinkirkkoon ja sen alla olevaan nekropolikseen. Tiberin toisella puolella tulemme sisälle Vatikaanin Radion toimitaloon. KOTIMAA | 8.2.2018 14. Sant’Egidio on diakonisesti, evankelioivasti ja ekumeenisesti orientoitunut vuonna 1968 perustettu katolinen maallikkoliike, jolla on maailmanlaajuisesti noin 80 000 jäsentä. Minua vastapäätä istuu matematiikan opettajaksi itsensä esittelevä Daniela Bett. Länsimaiden yleisöjä lähestytään netin ja nettiradion kautta. Siellä uskotaan olevan myös apostoli Pietarin haudan. Aikoinaan maineikas, maailmanlaajuisia lyhytaaltolähetyksiä eri kielillä toimittanut Vatikaanin Radio on siirtämässä toimintaansa yhä enemmän verkkoon. Castel Gandolfoon museoitu ”paavimobiili”, paavien käytössä ollut luodinkestävä Land Rover -erikoisajoneuvo. Ekumenia on joskus reipasta marssia. Mutta ekumenia on muuttanut kaiken. Tänään on toisin. Olemme juuri osallistuneet Trasteveren kaupunginosassa sijaitsevan Santa Marian kirkon iltahartauteen yli tuhannen muun ihmisen kanssa. kirkkoherra Hannu Suni, Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallintosihteeri Sirpa-Maija Vuorinen ja katolinen yleisvikaari Raimo Goyarrola Helsingistä. Ei ihan helppo kutsumus. Joudutaanko paavi Franciscuksen tokaisuja selittelemään jälkeenpäin. Mutta ekumenia on muuttanut kaiken. Paavi Franciscus hyvästeli ekumeenisia vieraita Pyhän Paavalin kirkossa vietetyn ekumeenisen vesperin päätteeksi. Liikenne on myös kaksisuuntaista. Afrikkaan ja Aasiaan ne jatkuvat edelleen. Läntisissä yhteiskunnissa lyhytaaltolähetyksiä ei enää juuri kuunnella. ” Suomi on kauan ollut Vatikaanille perimmäistä pohjolaa, hämärää ei-katolista maata. Mitä ovat uskollisuus ja lojaalius, kun samalla kertaa on oltava tarvittaessa kriittinen. Tuskinpa Vatikaanin viestinnässäkään niin ajatellaan. Loistonsa päivinä Vatikaanin radio oli merkittävä viestin radion lyhytaalloilla. Joukkomme esittää Govekarille ja Smedsille paljon kysymyksiä. Se kertoi maailmalle totuuden Mussolinin Italiasta ja palveli kylmän sodan aikana Itä-Euroopan orjuutettuja kansoja. Meille kerrotaan Vatikaanin ja Pyhän istuimen viestinnässä työskentelevän noin 700 henkeä, joista miltei kaikki Roomassa. Huomaan miettiväni, mitä nuo sanat merkitsevät itselleni kirkollisen lehden toimittajana. reportaasi luvat Lapuan piispa Simo Peura puolisoineen, Joensuun piispa Arseni Suomen ortodoksisesta kirkosta ja Helsingin katolinen piispa Teemu Sippo. Smedsin mukaan pyhä isä on impulsiivinen, mutta viestintä ei lähtökohtaisesti ryhdy korjailemaan hänen sanomisiaan
Rinteillä kasvaa sankka metsä. Pyhät isät ovat luottaneet MerAjattelen mielessäni, mikä saa keskiluokkaisen ihmisen antamaan aikaansa tällaiseen työhön. Kylä palatseineen sijaitsee korkealla vuorenharjanteella. Kristillinen lähimmäisenrakkaus ainakin. Illan suurimmat aplodit saa Helsingin katolinen yleisvikaari Raimo Goyarrola puhuessaan ylistävästi suomalaisesta ekumeniasta. Päämääränä Castel Gandolfon kylä, jossa odottaa paavien kesäpalatsi. Mutta Suomen ortodoksinen kirkko on katolinen. Rukous yhdessä on kaikkein tärkeintä, Goyarrola vakuuttaa yleisöään. Katolilaisten joukossa on paljon muihin kirkkoihin kuuluvia kuulijoita. Mieleni pohjalla pyörii silti myös kysymys siitä, missä vaiheessa maailman luterilaisten kirkkojen keskinäinen ja sisäinen teologinen jakautuneisuus joudutaan ottamaan keskusteluissa esille. Tässä asiakirjassa todetaan, että ”olemme samaa mieltä Jeesuksen Kristuksen todellisesta, reaalisesta ja olemuksellisesta läsnäolosta ehtoollisessa, Peura painottaa. Peura kertoo, että Communion in Growth -asiakirja noudattaa ekumeniassa tunnettua sovitetun erilaisuuden periaatetta. Suomalaisena tunnen ylpeyttä siitä, että pienessä maassamme voidaan leipoa näin suurta ekumeenista ja teologista pullaa. Sveitsiläiskaartilaiset ovat olleet paavien puolustusvoimana vuodesta 1506 alkaen. Sotilaiden juhla-asun värit keltainen, sininen ja punainen viittaavat italialaiseen renessanssiajan Medicien mahtisukuun. Kenen kanssa Rooma lopulta puhuu, kun se sanoo ”luterilaiset”. Palatsin sisäpihalle on koottu paavien entisiä edustusautoja. Ehkä myös tietoisuus siitä, että kaikki voittavat, jos vähäosaiset nuoret saavat koulusta päästötodistuksen ja pääsevät eteenpäin. Paavi Urbanus VIII:n aikana 1600-luvulla rakennetun barokkipalatsin loisteliaissa saleissa on paavien historiasta kertova näyttely, mutta osa tiloista on ollut nykypäivään saakka paavien lomanviettopaikkana kuumien kesäkuukausien aikana. meenisessa keskuksessa, Centro Pro Unionessa puhutaan uudesta suomalaisesta luterilais-katolisesta dialogiraportista Communion in Growth. Piispa Simo Peura johdattelee aiheeseen italialaista ja kansainvälistä yleisöä. Kun olemme perillä, on komeaa maisemaa vaikea uskoa todeksi. Asiaa käsitellään myös muissa puheenvuoroissa. – Suomi on ihme. Se on kaukana, ”maailman loppu” (Finland). Eräänä aamuna lähdemme paikallisjunalla Roomasta kohti maaseutua ja vuoristoa. KOTIMAA | 8.2.2018 15. Vaikka eroja ehtoollisteologioissa edelleen on, ne eivät dokumentin mukaan ole enää kirkkoa jakavia. Ekumeeninen vaelluksemme Roomassa on myös tätä: teologista työtä, jakamista ja iloa. Ja rakastan luterilaista kirkkoa! Olen luterilainen, koska olen katolilainen. Alempana avautuu suuri ja jyrkkärantainen kraatterijärvi Lago Albano. – Hyvä esimerkki on Kristuksen reaalisen läsnäolon ymmärtäminen ehtoollisessa, missä on perinteisesti ollut näkemyseroja. Ja rakastan luterilaista kirkkoa! Olen luterilainen, koska olen katolilainen. Seuraavan päivän illansuussa turistien suosiman Piazza Navonan laidalla olevassa eku» ” Mutta Suomen ortodoksinen kirkko on katolinen. Tie paavin yksityisvastaanotolle vie Vatikaanin palatsin komeiden käytävien ja salien kautta
Niin. Toinen syy on se, että vuonna 1582 otettiin katolisissa maissa käyttöön paavi Gregorius VIII:n nimeä kantava uusi kalenteri. Mutta itse tutkimusta tehdään edelleen myös täällä. Olemme Castel Gandolfon palatsin katolla, jonne jo kauan sitten rakennettiin paavillinen observatorio. Joukkomme seurustelee tilavassa odotushuoneessa kardinaali Kochin ja arkkipiispa Brian Farrellin kanssa. Ja silloinkaan ei tiedä etukäteen, ohjataanko oven takana oikealle vai vasemmalle, kirkkoneuvos kuiskaa takaisin. – Tämä on oikeastaan hyvää harjoitusta sitä päivää odoteltaessa, kun asetutaan taivaan porttien eteen, kuiskaan edessäni olevalle Kimmo Kääriäiselle. Karpit ja pikkukalat uivat ääneti pienessä tekolammessa. Reipas sveitsiläiskaartilainen tekee kunniaa, kun seurueemme pikkubussi seuraavana päivänä pysähtyy Vatikaanin sisäpihalla olevan sisäänkäynnin eteen. Kolmas syy oli se, että 1900-luvulle tultaessa paavit halusivat voimistuvaa kritiikkiä vastaan osoittaa, että kirkko tai kristinusko ei suhtaudu luonnontieteisiin kielteisesti, Mueller kiteyttää. Mukana on myös luterilaisuuden asiantuntija, saksalainen monsignore Matthias Türk. Isossa pensaassa on kamelian näköisiä kukkia. Paavillinen observatorio avasi 1970-luvulla modernin tähtitornin USA:n Arizonassa. Olemme paavillisen palatsikompleksin ala-aulassa. Observatorio ja Muellerin kertomus tekevät joukkoomme selvästi vaikutuksen. Hissit ja erilaiset saattajat johdattelevat joukkomme ylemmäksi. Jumala ei lymyä piilossa tähtien takana. Jesuiitoilla on huikea maine ja amerikkalainen historioitsija-pappi-filosofi Paul Mueller osoittaa sen todeksi. Meille osoitetaan myös sohvaryhmää, jossa Benedictus XVI ja Franciscus keskustelivat vuonna 2013 vahdin vaihduttua. Tuolla kypsyy oksissaan appelsiineja. KOTIMAA | 8.2.2018 16. – Tällaista on ollut kaikkien eurooppalaisten ruhtinaiden vastaanotolle meneminen ennen muinoin, joku muistuttaa. Tuntia aikaisemmin olemme tavanneet kardinaali Kurt Kochin, jonka kanssa käytiin keskustelua uudesta luterilais-katolisesta dialogiraportista. H-hetkellä asetumme jonkinlaisessa arvojärjestyksessä jonoon jykevän oven eteen. Kuuluisa ”paavimobiili” näkyy olleen ainakin jossakin vaiheessa Land Roverin maastoauto. Maantieteelle ekumeniakaan ei voi mitään. Hän palasi vasta muutama päivä sitten matkalta Chilestä. ” Paavi on väsynyt. Miksi Vatikaanilla on omat tähtitornit. Edessä on matkan huippukohta, paavi Franciscuksen yksityisvastaanotto. Käyskentelemme paikallisoppaan johdolla mäntyjen, setrien ja sypressien varjossa. Mueller kysyy meiltä ja vastaa itse. Niinpä niin. Castel Gandolfon kaukoputket ovat jo vanhentuneita. Mutta on varmasti hyvä, että myös kirkot, teologit ja nämä monialaiset jesuiitat pohdiskelevat sitä, mitä siellä on. Pian kävelemme ripeästi loisteliaalla renessanssityyliin koristellulla käytävällä. Sen luominen vaati tarkkoja taivaankappaleiden havaintoja. – Kyllä. Kardinaali Kurt Koch kuuli Rooman ekumeenisen keskuksen illassa suomalaisen ekumenian kuulumisia yleisvikaari Raimo Goyarrolalta. Castel Gandolfon paavilliset puutarhat ovat keskitalvellakin vehreä paikka, jossa kasvavat appelsiinit ja kukkivat monet kukat. Rooman hälyn ja huminan jälkeen Castel Gandolfon ikivihreät paavilliset puutarhat ovat levollinen hetki. Mueller ottaa meidät ystävällisesti ja vauhdikkaasti vastaan. reportaasi cedes-Benzin laatuun. Sisällä palatsissa saamme nähdä paavillisia oloja työtiloja. Mutta ei hän mikään nuori mieskään enää ole. Piispa Tapio Luoma perehtyi Castel Gandolfossa paavillisen observatorion kaukoputkeen jesuiittaveli Paul Muellerin opastuksella. Paavi on myös Vatikaanivaltion päämies. Lounaaseen antavalla niityllä kukkivat nyt tammikuussa monet kukat. Siksi paavillakin on. On se talvea tämäkin, kadehdin hieman mielessäni. – Menneinä vuosisatoina ruhtinailla yleensä oli omat tähtitieteilijänsä. Se vaikuttaa maailmankuvaamme
Sisäänpääsyä odoteltaessa kuulin, että Franciscus ei mielellään käytä englantia, jota hän ei koe puhuvansa sujuvasti. Toimittajan ammatissani olen tavannut myös paljon tunnettuja henkilöitä. Paavi hyvästelee vesperin päätteeksi halaamalla eri kirkkojen ekumeeniset vieraat. Suomalaisdelegaation jäsenet yrittivät pysyä Rooman kartalla saksalaisen monsignore Matthias Türkin avustuksella. Huomenna lennetään Helsinkiin, takaisin arkeen. Ulko-ovella sveitsiläiskaartilainen tekee kunniaa poistuvalle seurueellemme. Paaville lahjoitetaan uusi suomalainen dialogiraportti. Paavin vastauspuhe on italiankielinen. Myönnän, että hetki on jännittävä ja mieleen jäävä. Sen koko nimi ”Basilica Papale di San Paolo fuori le Mura” viittaa paavilliseen kirkkoon muurien ulkopuolella. Paavi on väsynyt. Paavi Franciscus pitää perinteistä apostoli Paavalin kääntymyksen päivän ekumeenista vesperiä. Kättelemme. Tapio-piispa pitää tavallistakin ryhdikkäämpänä seisten paaville englanninkielisen puheen, jossa hän tervehtii pyhää isää kertoen ekumeenisesta prosessistamme. Kääntelen sormissani meille jaettua puheen englanninkielistä käännöstä. Tuhannet ihmiset ovat kokoontuneet yhteen Rooman suurista kirkoista, Pyhän Paavalin kirkkoon. Minne ekumenian kartta näyttäisi vievän. Hän palasi vasta muutama päivä sitten matkalta Chilestä. Tätä lajia ei ole joka päivä. Hänen katseensa on jo seuraavissa kohtaamisissa. KOTIMAA | 8.2.2018 17. Maallistuneissa yhteiskunnissa kirkkojen yhteinen palvelus ekumenialle voi hänen mielestään todistaa elävän Jumalan läsnäolosta. On torstai-ilta. Sen toisen oven avannee aikanaan Pyhä Pietari, huomaan tuumiskelevani. Jos Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkojen ja katolisen kirkon opillinen lähentyminen jatkuu, jonakin päivänä ekumeenisissa neuvotteluissa on ratkaistava myös luterilaisten suhde Pietarin istuimeen, siis paaviin. Mutta ei hän mikään nuori mieskään enää ole. Mitä kaikkea maailmaa heilauttanutta tällä tontilla onkaan menneisyydessä päätetty. – Aikamme suurin ekumeeninen haaste on se, että me vahvistamme uudelleen Jumala-kysymyksen keskeisyyttä. Kävelemme sisään. Joskus olen miettinyt, kuka lienee ollut se tunnetuin. Kumarran kuten asiaan kuuluu. Sitä, että kysymys ei ole mistä tahansa Jumalasta, vaan Jumalasta, joka näytti kasvonsa meille ihmisessä Jeesus Nasaretilaisessa, Franciscus sanoi. Hymyilevä paavi Franciscus kääntyy muualle. Ikkunaverhon takana aurinko paistaa Vatikaanin ylle. Pyhä Isä on kuvansa näköinen. Hän hymyilee ystävällisesti ja katsoo tervehtiessään suoraan silmiin. Paavin protokollapäällikkö, saksalainen arkkipiispa Georg Gänswein avaa paavin huoneen oven. Nyt sitä ei tarvitse enää koskaan miettiä. Ekumeeninen vaelluksemme päättyy tähän iltaan. Paavi muistutti puheessaan meitä kaikkia kirkkojen yhteisistä ongelmista. Sitten hetki koittaa. Istumme meille osoitetuille paikoille. Ajattelen samanaikaisesti meille nyt ystävällisesti puhuvaa paavia, sekä hänen lukuisia edeltäjiään tässä palatsissa. Tapaamisen lopuksi hän kättelee meidät kaikki ja jakaa muistoesineeksi paavillisen mitalin. Katselen, miten kaksi pappia auttaa kainaloista tukien paavia nousemaan portaita kuorissa olevalle jyhkeälle istuimelle. Puheita kuunnellessani katselen myös tätä tilavaa ja arvokkaasti kalustettua huonetta. Jokainen meistä tervehtii tämän hetken maailman kuuluisinta ihmistä, Argentiinassa 81 vuotta sitten syntynyttä kirkonmiestä, Kristuksen maanpäällistä sijaista, Rooman piispaa Franciscusta. Se on hyvä päätös myös meidän ryhmämme ohjelmalle Roomassa. Kiitos, Pyhä Isä. Poistumme palatsin komeiden salien ja käytävien kautta
Dokumentaristi Elí ottaa rauhanrakentajan roolin. Jakob oli lukenut isoäidin luona Lasten Raamattua. Jakobista tulee muslimi. Saksa 2016. Isoäidin olemus on täynnä vierauden ja tuttuuden ristivetoa. Kamera tapaa pettyneitä läheisiä. Elokuvassa on kaksi kohtausta, jotka nousevat ylitse muiden. Dokumentaristi panee veljensä koville. Jakob kääntyy taas, nyt bahai-uskoon. Lopussa elokuva yllättää. Hänen veljensä tekee dokumentin ymmärtääkseen, miksi. Entä jos joku sukulaisista olisi kuunnellut Jakobia ja kääntynyt islamiin tämän vanavedessä. Toinen kääntymys opettaa Jakobille, että oikeaa ja väärää ei ollutkaan. ” Isoäidin katseeseen tiivistyy se hämmennys, joka on tuttu jokaiselle rajun kääntymyksen kokeneen läheiselle. Meri Toivanen Brother Jakob. Dokumenttielokuvassa Brother Jakob (Veli Jakob) kääntymyksen kokeneen tarinan kertoo hänen Kääntymyksen anatomia veljensä Elí Roland Sachs. kulttuuri | dokumenttielokuva | Voit tilata Askelen myös kotiisi. Hänen katseeseensa tiivistyy se hämmennys, joka on tuttu jokaiselle rajun kääntymyksen kokeneen läheiselle. | Kuva: DocPoint KOTIMAA | 8.2.2018 18. Toisessa kohtauksessa Jakob tulee serkkutapaamiseen, mutta hänet käännytetään ovelta. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi Uusi lehtipisteissä. Dokumentaristi kohtaa niin Jakobin entiset kommuunikämppikset, perheen ja sukulaiset kuin imaamin ja muuta moskeijan väkeä. Elokuva esitettiin DocPoint-festivaalilla Helsingissä helmikuun alussa. DocPoint-näytöksen jälkeen Helsingissä hän kertoi, että kuvaaminen on hänen tapansa etsiä yhteyttä. Parikymppinen Jakob asui Berliinissä, teki musiikkia ja juhli. Ensimmäisessä veljesten muistisairas isoäiti tapaa Jakobin vuosien tauon jälkeen. 92 minuuttia. K12. On vain matka, ja tämänhetkinen totuus voi aina osoittautua vääräksi. Muutama sukulainen jää juttelemaan. A lussa olivat saksalainen nuorukainen ja englanniksi käännetty Koraani. Maallistunut etsijä ei löytänytkään hengellistä kotia. Hän löysi kaverin hyllystä Koraanin, kohtasi sen sivuilla Jumalan ja ymmärsi pian olevansa muslimi. Saksalainen Jakob kääntyy muslimiksi. Yksi kysymys jää avoimeksi. Hänen veljensä elí seuraa dokumentissaan Jakobin elämää vuosia. Miksei kristinusko koskaan puhutellut. Jakobin vaimo, länsimainen muslimi hänkin, itkee sitä, että hänet nähdään ihmisen sijaan mustana kaapuna. He ovat saaneet Jakobilta kirjeitä, jotka sisältävät yhden, ehdottoman totuuden. Festivaalin järjestäjien mukaan dokumentin muista mahdollisista esityksistä Suomessa ei ole tietoa
2 Olet tutkinut suomen kielen historiaa ja etymologiaa. JuSSi rYTköNeN Simon Sebag Montefiore: Romanovit 1613–1918. 1 Sinulle myönnettiin viime viikolla kirkon kulttuuripalkinto, miltä nyt tuntuu. Kunkin virren kieliasun valinnassa on pyritty ottamaan huomioon tekstin luonne ja käyttöyhteys. Puolison sairastuminen muuttaa parisuhteen dynamiikan. Miksi. Olen yllättynyt, hieman hämmentynyt, mutta hyvin iloinen tästä tunnustuksesta. Millaisena lisävihko näyttäytyy suomen kielen asiantuntijalle. Hyviä ehdokkaita on monia, mutta tutkijana minua kiinnostavat erityisesti sellaiset sanat, joissa suomen kielen sananmuodostusmahdollisuuksia on käytetty kekseliäästi hyväksi. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | | 3 kysymystä palkitulle | TV1 8.2. Montefiore käsittelee Romanoveja asiantuntevasti ja monipuolisesti. Omassa työssäni suomen kielen historian tutkijana saan joka päivä todeta, miten läheisessä yhteydessä kirkko ja suomen kirjakieli ovat vuosisatojen ajan kasvaneet ja kehittyneet ja miten ne ovat yhdessä rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa. Molempia löytyy. Väkivaltaisen äärioikeiston kannatus on noussut Saksassa suurimmilleen sitten toisen maailmansodan mihin tämä johtaa. Hallitsijan ura oli usein myrskyinen ja joskus lyhyt, sillä Romanovien kirous ovat olleet hovin juonittelut sekä valtaa hamuavat sukulaiset ja muut ylimykset. Tällainen on esimerkiksi antaa-verbin kahdesta eri johdoksesta muodostettu anteeksiantamus. klo 22.00 Ulkolinja: Saksan uusnatsit. Kirjoittajan lähestymistapa on oikeastaan sama kuin monilla Romanoveilla oli vihollisiaan kohtaan: armoa ei tunneta, kaikki tuodaan julki. | Kuva: Pasi Leino KOTIMAA | 8.2.2018 19. Muutama harvinaisen nerokas tai kyvytön poikkeusyksilökin on joukkoon mahtunut. Yhden monihaaraisen hallitsijadynastian tarina on siinä ryhmitelty kolmeen pääosaan, jotka jakautuvat kronologisesti ”kohtauksittain”, siis hallitsijoittain, useampaan lukuun. Ruotsinsuomalainen Juha Mulari nousi rosoisen lapsuuden, rikollisuuden ja väkivallan kautta artistiksi 48-vuotiaana. Lisävihko on hyvin mielenkiintoinen ja monipuolinen kokonaisuus, myös kielellisesti. Moni Romanov päätti päivänsä salahankkeen tai murhan uhrina. 908 sivua. Mikä sana suomen kielessä viehättää eniten. Kyseessä on siis nimenomaan tsaarien, keisarien ja keisarinnojen, sekä heidän hovinsa, ei Venäjän historia. TV1 14.2. Freital on yksi uuden äärioikeiston keskuksista, jossa poliittiset rintamalinjat ovat jyrkät. Tämän tuhdin teoksen rakenne on yksinkertainen. Tämä kirja kertoo ennen kaikkea Venäjää yli kolme vuosisataa hallinneen suvun jäsenistä ja heihin eri tavalla liittyneistä muista ihmisistä. Kirjasta käy ilmi, että maailman laajimman valtakunnan hallitsijoina on toiminut niin poliittisia lahjakkuuksia kuin introvertteja haaveilijoitakin. Vaikka Suomea tuskin mainitaan tässä historiallisessa katsauksessa, Romanovit 1613–1917 on silti avartavaa luettavaa myös satavuotiaan pohjoisen tasavallan kansalaisille. 3 Olit mukana virsikirjan lisävihkon suomenkielisessä työryhmässä. NOOra WikMaN-HaaViSTO kaiSa HäkkiNeN Suomen kielen professori emerita Brittihistorioitsija Simon Sebag Montefiore jatkaa monumentaalisten monografioittensa sarjaa. Se näyttää olevan jo keskiaikainen yhdyssana, sillä se esiintyy sekä Agricolan teoksissa että niitä hieman vanhemmissa käsikirjoituksissa, mutta sen taivuttaminen on selvästi tuottanut vaikeuksia osalle kielenkäyttäjistä: anteeksiantamuuksi vai anteeksiantamukseksi. Moni Romanov toimineen on myös osa suomalaisten historiaa, etenkin maamme viisi suuriruhtinasta vuosina 1809–1917. Suomentanut Seppo Raudaskoski. Kaikki ei ole tiukasti normitettua yleiskirjakieltä, vaan joukkoon mahtuu myös vanhan ajan perinteikästä sanontaa ja vapaampaa nykykieltä. Näin lukijalle tarjotaan kattavasti jokaisen Venäjän kruunua päässään pitäneen miehen ja naisen tarina loistoineen ja tummine kohtineen. Mikä saa omaishoitajat jaksamaan. Kirjassa kerrotaan laveasti myös monien Romanov-hallitsijoiden, niin miesten kuin naistenkin, estottomasta avioliiton ulkopuolisesta elostelusta ja rakastajattarien/rakastajien erilaisista intrigeistä hovissa. WSOY 2016. Miten jaksaa lapsensa omaishoitajaäiti, kun apua tarvitsevat myös iäkkäät vanhemmat. BBC. klo 20.00 Akuutti: Läheisestä omaishoitajaksi. Tällä kertaa suomennetuksi on tullut suomalaisiakin läheltä koskettava ja itsenäisyyden satavuotismuistojen kannalta tärkeä kirja, Romanovit 1613–1917. klo 19.00 Yksin lavalla: Juha Mulari. Tasapainon löytänyt Mulari kertoo, kuinka tärkeää on saada elämässä uusi mahdollisuus. Yle Teema&Fem 11.2
Fantastista on sekin, että moneen kirkkoon pääsee kodista käsin mutta myös ympäri maailmaa. Ettei vain niin olisi käynyt Kotimaan uutiselle puoli vuotta sitten 15.6.2017. Eikö niitä pitäisi lisätä. Uutisköyhän kesän 1992 lehdet, radio ja tv täyttyivät leijonauutisista, vaikka valokuvaa pedosta ei saatu. Uutinen on iso ja tosi, mutta kun koko Suomi juhannuksena hiljenee, saattaa suurikin uutinen hautautua. Onko Kirkkohallitus soittanut hätäkelloja. Lasten ja nuorten ryhmien osallistuminen on pudonnut alle puoleen. Some ja uudet tavat viestiä ovat tärkeitä, mutta ne eivät muuta seurakunnan perusolemusta. Yhä vielä seurakunnan ydin on yhteys, yhteen tuleminen. Erityisen huolellisesti pitää miettiä sekin, miten kasvava joukko seurakuntia toimittaa omat virtuaalikirkkonsa. Iso uutinen – tyhjästä. Entä piispainkokous ja kirkolliskokous. Työntekijät ja kuorot voi kuvata edestä päin, kirkkovieraita ei. Huomisen kirkko ei voi olla työntekijöiden pyörittämä palvelulaitos. Mutta jos kuva kirkosta ja sen muutoksesta on näin kielteinen, ei vika voi olla peilissä. Ja kuitenkin diakonian voimavaroja on monissa seurakunnissa vähennetty. Käynnit jumalanpalveluksissa laskivat 8 miljoonasta 5,8 miljoonaan. Diakonian asiakaskontaktit vähenivät kolmanneksen. Kotimaan 15.6.2017 kertomat tilastotiedot ovat järkyttäviä ja hälyttäviä. ’Ei kaupunkien, vaan koko kirkon ongelma.´ Osallistujat katosivat, mutta työntekijöitä on yhtä paljon kuin ennenkin. TeksTi | Heikki Palmu – kuviTus | Päivi karjalainen Seurakunta – osallisuuden vai ulkopuolisuuden yhteisö. Toimitusperiaatteena ei voi olla kotona istuvien uteliaisuuden tyydyttäminen, vaan pieteetti henkilöihin nähden. Samaa ei voi sanoa viimeisimmästä lamasta. Heidän aikansa kuluu vääriin asioihin, väittävät Kirkkohallituksen asiantuntijat Laura Arikka ja Stiven Naatus.” Juttu tuli julki vähän ennen juhannusta, ja toki keskustelua syntyi. Ne huutavat paitsi analyysiä, myös tekoja. Huomio! Seurakuntien diakonian! Jälkikäteen on arvioitu, että diakonia onnistui hyvin 1990-luvun laman hoidossa. essee KOTIMAA | 8.2.2018 20. Moni muistaa vielä Ruokolahden leijonan. Parikymmentä tuhat” Nyt edessä olevat niukemmat vuodet eivät ole vain ongelma, ne ovat samalla mahdollisuus ajatella uudella tavalla ja tehdä myös kirkkona parannusta. Tuttu asia, ja varmasti siinä onkin kehittämisen varaa. Näin sanoessani en väheksy virtuaalikirkon merkitystä. J oskus käy toisinpäin. Mitä tehdä, kun toteaminen ei riitä. Virtuaalikirkko on yksi kirkon kasvavista trendeistä, mutta sen välityksellä ei voi osallistua ehtoolliselle. Lainaan artikkelin otsikon ja johdannon siinä muodossa, jossa se julkaistiin Kotimaa24:ssä: ”Kirkon toimintaan osallistuvien määrä romahti 20 vuodessa. Kirkko on alusta asti ollut itsekriittinen, ja niin sen pitää jatkossakin olla. Joku arvosteli kirkon tapaa tilastoida