Herkkyys kohdata ihminen tuli hänelle tutuksi jo papin työstä. 1 Olet turvassa Elokuvantekijät antavat stuntkoordinaattori Reka Kontion käsiin fyysisen ja henkisen turvallisuutensa. elokuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v. 46 N:o 8/25 | 6
Huolella valitut sanat, säkeet ja sitaatit ovat Raamatusta, tunnetuilta ajattelijoilta ja runoilijoilta. Väyläkirjat 22,90 (25,00) Sari Savela Sanoja sinulle iloni on Sanoja, jotka rikastuttavat arkea ja juhlaa. 040 735 2096 Uskon aarteita Heimo Hatakka Luomiskertomus Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan elämä Tarina kahden ihmisen kamppailusta, rakkaudesta ja luomisen ihmeestä. Perussanoma 22,90 (25,50) Köynnösristiriipus rose 65,20 Helmiristiriipus hopeaa 65,00 Herran siunaus -riipus Suomen Pipliaseura 59,00. la sulj.) | Puh. Kirjapaja 29,90 (34,90) JuhanaTarvainen Murtunut Kristuksen ruumis Painava puheenvuoro kirkon – Kristuksen ruumiin – rakentumiseksi. Sley-Media 24,90 (27,00) Esko Miettinen Suomalainen pyhiinvaellus Kirjassa matkataan pyhän jäljillä Pernajasta Pajalaan, Kalannista Kemiöön, uukuniemeltä Nivalaan ja Hattulasta Hietaniemeen. 2 www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10-15 (heinäk
Myös Puolan kaltaiset, Venäjän uhkaan varautuvat maat Euroopassa voivat haluta ydinaseen, samoin joukko muita maita. Sellainen on uutta ja vastuutonta. Sellaisen aika olisi nyt. Perussanoma 22,90 (25,50) Köynnösristiriipus rose 65,20 Helmiristiriipus hopeaa 65,00 Herran siunaus -riipus Suomen Pipliaseura 59,00 Maailman ylle laskeutui 80 vuotta sitten Hiroshimassa ydinaseen pysyvä varjo E lokuun 6. Ydinaseiden varjo ei minnekään häviä. päivänä 1945 pudotti Yhdysvaltojen pommikone japanilaisen Hiroshiman kaupungin ylle maailman ensimmäisen sotatilanteessa käytetyn ydinpommin. Yhdysvallat oli vuoteen 1949 maailman ainoa ydinasevalta. pääkirjoitus Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja |K uv a: Ju kk a G ra nst rö m. Huolella valitut sanat, säkeet ja sitaatit ovat Raamatusta, tunnetuilta ajattelijoilta ja runoilijoilta. 040 735 2096 Uskon aarteita Heimo Hatakka Luomiskertomus Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan elämä Tarina kahden ihmisen kamppailusta, rakkaudesta ja luomisen ihmeestä. Ydinaseiden leviäminen myös diktatuurien arsenaaleihin merkitsee arvaamattomuuden lisääntymistä. Onko niillä yhteistä etiikkaa, jolla lähestyä joukkotuhoaseiden todellisuutta. Halukkaita maita on lisää, sillä ydinase tarjoaa haltijalleen kriisitilanteessa karua koskemattomuutta. Väyläkirjat 22,90 (25,00) Sari Savela Sanoja sinulle iloni on Sanoja, jotka rikastuttavat arkea ja juhlaa. Erityinen vaaravyöhyke on Lähi-itä: jos Iran kehittää toimivan ydinaseen, merkitsisi se välitöntä sodan uhkaa ja sitä, että alueen kilpailevat maatkin voisivat tavoitella ydinasetta – samoin eri terroristiryhmät. 3 www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10-15 (heinäk. Kirjapaja 29,90 (34,90) JuhanaTarvainen Murtunut Kristuksen ruumis Painava puheenvuoro kirkon – Kristuksen ruumiin – rakentumiseksi. Keskisuuren teollisuuskaupungin keskusta tuhoutui täysin, yli sata tuhatta ihmistä kuoli tai loukkaantui silmänräpäyksessä ja säteilysairauden uhreina. Ydinaseen käyttöön ottamisen myötä maailma siirtyi 80 vuotta sitten uuteen aikaan, jota on sittemmin varjostanut pysyvästi joukkotuhoaseiden käytön uhka. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuluneen kolmen ja puolen vuoden aikana tuonut Kremlin kriisiytyvän johdon retoriikkaan mukaan ydinaseilla uhkailun. Mutta ydinaseiden käyttö tänään veisi ihmiskunnan kuilun partaalle. Ydinaseiden rajoitussopimukset ovat rapistumassa ja maailma uudessa varustelukierteessä. Sley-Media 24,90 (27,00) Esko Miettinen Suomalainen pyhiinvaellus Kirjassa matkataan pyhän jäljillä Pernajasta Pajalaan, Kalannista Kemiöön, uukuniemeltä Nivalaan ja Hattulasta Hietaniemeen. Polarisoituvassa ja poteroihin kaivautuvassa maailmassa myös kirkot ja uskonnot ovat tahtoen tai tahtomattaan osa sivilisaatioiden ja arvomaailmojen vastakkainasettelua ja aseita kalistelevaa yhteentörmäyksen uhkaa. Tämän päivän poliittisesti korrekti ”varma” tieto tässä aihepiirissä voi osoittautua huomenna aikansa eläneeksi. la sulj.) | Puh. Jos Ukraina olisi pitänyt sille Neuvostoliiton hajottua jäänyttä ydinarsenaalia, olisi se luultavasti estänyt Venäjän aggression. Sittemmin ydinaseen ovat hankkineet Neuvostoliitto, Iso-Britannia, Ranska, Kiina, Israel, Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea. Mielikuvien tasalla se voi normalisoida ydinja muiden joukkotuhoaseiden käytön ajatusta. Mukana on myös maanpuolustuksen ajatuksen pitkälti unohtanut ja ulkoistanut Eurooppa
Hänen mukaansa Jeesus on siivottu pois paikoista, joissa lapset ovat. 52 Henna-Maria Harju perusti kristillisen lastenmusiikkiyhtyeen. – Vanhemmille on annettava työkaluja siihen, miten viedä kristillinen sanoma omille lapsille ilman tuputtamista. Herätysliikkeet keräsivät jälleen kannattajansa yhteen kesäjuhlille. 4 sisällys 8/25 Tässä numerossa Uutiset 8 Vanhoillislestadiolaisten lähetystyö somessa tavoittaa miljoonayleisön 10 Nuorten elämänpäämääriä tutkinut Elina Kuusisto: ”Ihmiseltä ei voi viedä vapautta valita omaa asennettaan” 12 Nuorten osaamiserot kasvavat, mutta sitäkin rajummin ovat eriytyneet odotukset 17 Kolumni: Kaikki se hyvä, mitä emme näe 18 Kotimaa Tansaniassa: Tatu halusi olla lentäjä, mutta ensin pitää opiskella 22 Pietarin polku vie matkalle kulttuurihistoriaan ja omaan mieleen Teologia 30 Kyproksen viimeinen maroniittikylä yrittää säilyttää kulttuurinsa 35 Kolumni: Sen pauhussa riemullisessa Isoja ajatuksia 36 Yhdessä vai erikseen. 8/25 |K uv a: Pä ivi Ka rja lai ne n. 44 Piispa Mari Leppänen: Gaza ei jätä rauhaan 46 Reka Kontiolla on suuri sydän ja avara syli 56 Essee: Kristinuskon niukka sienikausi Kulttuuri 52 Jeesus-laulut esiin! 55 Kolumni: Koko mahdollinen potentiaali Pyhä 60 Luomakunta: Lentävä aarrekartta 62 Piispa Bo-Göran Åstrand: Avaraa horisonttia ei tarvitse pelätä 65 Hartaus: Mihin ihminen verhoutuu 66 Ensi pyhänä 70 Suntio ja kirkko: Friedenskirche on kuin italialainen palatsi 77 Radio ja tv 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Outi Müller
5 Eräänä kesäisenä päivänä otin jälleen kuunteluun The Beatlesin Abbey Roadin. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen, 040 400 860 862 Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Syyskuun Kotimaassa kurkistetaan vedenalaiseen maailmaan. Merkillisen sattuman koin istuessani autossa pari päivää myöhemmin. Nopeasti muuttuneessa, maallistuneessa ja hälinän täyttämässä maailmassa tietynlaista hengellistä kaipuuta johonkin arvoiltaan selkeään lintukotoon on paljon. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi |K uv a: M ats W est erb om Zo ste ra. Arvelen, että post-kristillisessä maailmassa tulemme siksi näkemään monia, aivan uudenlaisia tuhlaajapoikavertauksen innoittamia teoksia. Se on maailmalle eksyneen tuhlaajapojan tuutulaulu, jossa kauaksi matkannut muistaa, kuinka ”kerran oli vielä tie, jota pitkin saattoi palata kotiin”. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Autoradiosta lähti soimaan Suomen Beatlesin eli Leevi and the Leavingsin vähemmälle soitolle jäänyt laulu Tuhlaajapoika. Levyn päättää sielua hivelevä sikermä, jonka liikuttavimpiin hetkiin kuuluu herkkä Golden Slumbers. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. NIILO RANTALA Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus tuhat merkkiä taivaasta Seuraava Kotimaa ilmestyy 3.9. Inkoon seurakunta on suojellut merialueen, jossa kasvaa uhanalaista meriajokasta. Lehdessä kerrotaan myös, että keskenään erilaiset konservatiiviset järjestöt etsivät nyt yhteistä säveltä, sekä tavataan Suomen jalkapallomaajoukkueessa pelaava Glen Kamara. Sama tarina – sama kokemus. Tänä kesänä laulu puhutteli uudella tavalla, en tiedä miksi. Ehkä se on samalla kaipuuta kadotettuun aikaan, jossa uskominen oli helpompaa – ainakin mielikuvissa
Elomaan mukaan sukututkijat ymmärtävät, että työ maksaa. Sukututkimusseura on esittänyt muutosta lausunnossaan, jonka se on antanut Oikeusministeriölle, joka on kartoittanut julkisuuslain salassapitoperusteiden mahdollisia muutostarpeita. Seuran mukaan sadan vuoden salassapitoaika vaikeuttaa erityisesti sukututkimuksen aloittamista. SEPPO KEMPPAINEN Yli satavuotiaita kirkonkirjoja voi tutkia maakunta-arkistoissa ja kirkkoherranvirastoissa. Tällä hetkellä yksityiselämän suojaamiseksi säädetty salassapitoaika on näissä tapauksissa 100 vuotta. Tällöin sukututkimus voi lähteä alusta pitäen väärille urille, jolloin tutkijalle tulee tarpeettomia kustannuksia. Elämänkatsomustietoa opiskelevien osuus on lähes kolminkertaistunut: vuonna 2012 osuus oli 4,0 % Myös islamin uskontoa opiskelevien osuus on kasvanut tasaisesti. Muuten salassapitoaika on 50 vuotta henkilön kuolemasta. | Kuva: Olli Seppälä. Sukututkijoiden mukaan tutkimusta on vaikeuttanut myös se, että aluekeskusrekisterit poistivat Kansallisarkiston tutkijasaleista viime syksynä yli 80 seurakunnan alle 100 vuotta vanhojen kirkonkirjojen mikrokorttikopiot. Asiakirjojen tilaaminen ja läpikäyminen seurakunnilta ja aluekeskusrekistereissä on maksullista työtä. – Se vie ensinnäkin aikaa, kun asiakirjojen läpikäyntiä joudutaan tilaamaan seurakunnilta. Kirkkohallitus antoi ohjeen sen jälkeen, kun Korkein hallinto-oikeus oli antanut yksittäistapauksessa päätöksen, jonka mukaan sukututkija ei saanut itsenäisesti tutkia 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja. – Rekisterivirkailijan antamissa henkilötiedoissa saattaa kuitenkin olla virheellisen tulkinnan takia vääriä tietoja. Kun tutkija pääsee itse katsomaan alkuperäistä lähdettä, hän osaa käyttää hyödykseen kaikkia niitä pieniä reunamerkintöjä, joita dokumenteissa voi olla. Muutos poistaisi maiden väliltä tarpeettomia esteitä sukututkimusten laadinnassa. Sukututkimusseuran hallituksen puheenjohtaja Jouni Elomaa sanoo, että 70 vuotta olisi kohtuullinen salassapitoaika. uutiskatsaus Kirkonkirjoille esitetään enintään 70 vuoden salassapitoaikaa S uomen Sukututkimusseura esittää kirkonkirjojen salassapidon enimmäisajan lyhentämistä 70 vuoteen, vaikka henkilön kuolemasta ei olisikaan tietoa. Selvitykset saattavat Elomaan mukaan myös olla ylimalkaisia tai jopa virheellisiä. Sukututkimusseura kritisoi lausunnossaan Kirkkohallitusta, joka vuonna 2011 ohjeisti seurakuntia antamaan lupia ainoastaan 100 vuotta vanhempien kirkonkirjojen tutkimiseen. 6 Katsomusopetus Perusopetuksen oppilaista vuonna 2022 evankelisluterilaista uskontoa opiskeli 82,8 % elämänkatsomustietoa 11,1 % islamin uskontoa 3,3 % ortodoksista uskontoa 1,8 % ei mitään katsomusainetta 0,5 % Koonnut: Seppo Kemppainen ”Islamia opiskelevien määrän lisääntyminen näkyy lähinnä suurissa kaupungeissa.” Katsomusaineiden tiedonkeruu oppilasmääristä ja opetuksen nykytilasta 2023 -tutkimus Evankelisluterilaise n uskonnon opiskelu on vähentynyt: vuonna 2012 opetukseen osallistui 91,9 % oppilaista. Seuran mukaan salassapitoajan lyhentäminen 70 vuoteen lisäisi avoimuutta ja olisi sama kuin Ruotsissa. Monissa tapauksissa tätä tietoa on haettava seurakunnista tai aluekeskusrekisteristä. Hänen mukaansa nykyinen käytäntö, joka ei mahdollista alle 100 vuoden ikäisten kirkonkirjojen itsenäistä tutkimista, vaikeuttaa sukututkimusta monella tavalla. Hän vertaa asiaa siihen, että käräjäoikeuksissakin usein arkaluontoisissa asioissa asianomistajan henkilötiedot salataan vain 60 vuodeksi. Sata vuotta käsittää käytännössä 3–4 sukupolvea, eli sukututkimuksen aloittajalla pitää olla tietoa isotai isoisovanhemmista ja heidän perheistään. Monissa seurakunnissa näitä selvityksiä tehdään muiden töiden ohessa
Tällöin seurakunnasta saa apua. 25-vuotiaan henkilön epäiltiin tuolloin syyllistyneen myös rikokseen. 7 Mikkelin piispan virka-asunto ostettiin historiallisesta kiinteistöstä M ikkelin piispan käyttöön on h a n k i t t u virka-asunto. Kinnunen kertoo, että alaikäinen tekee tämän yhdessä huoltajan kanssa. Tämä on helppo tapa varmistua henkilöllisyydestä. Asunto on ostettu yksityiseltä henkilöltä. Mikkelin piispa Mari Parkkinen muuttaa uuteen virka-asuntoonsa näillä näkymin elokuussa sen jälkeen, kun asunnossa tehtävä pintaremontti on saatu valmiiksi. Mikkelin keskustassa Kasarminkadulla sijaitsevassa kattohuoneistossa on 92 neliötä. Edustustiloista vuokraa ei makseta. Rakennuksessa on myös pidetty Mikkelin Reservinupseerit ry:n perustamiskokous ja perustamiskirjan allekirjoitustilaisuus vuonna 1931. Tämän lisäksi viistokaton alapuolella on parisenkymmentä neliötä tilaa, jota ei lasketa viralliseen pinta-alaan, koska huonekorkeus ei ole näissä kohdissa riittävä. Sama koskee isosia ja heidän vanhempiaan. Kirkon keskusrahastosta kerrotaan, että virka-asunto on ostettu sillä määrärahalla, jonka kirkolliskokous osoitti tarkoitukseen toukokuussa. Kinnunen kertoo olevansa tietoinen siitä, että huoltajissa voi olla ihmisiä, joille vahva tunnistautuminen ei ole ongelmatonta. Virka-asunto edustustiloineen voidaan siten nähdä piispan viranhoidon kannalta keskeisenä työvälineenä.” SEPPO KEMPPAINEN Haminan seurakunta otti käyttöön isosten vahvan tunnistautumisen H aminan seurakunta kertoo ottaneensa käyttöön vahvan tunnistautumisen isosille. Huoneisto sijaitsee vuonna 1928 rakennetussa kiinteistössä, jossa on aikaisemmin toiminut muun muassa Mikkelin suojeluskuntapiirin esikunta. Määrärahavaraus oli 272 000 euroa. Esimerkiksi Mikkelin piispan virka-asunnon ostamista perusteltiin kirkolliskokouksessa sillä, että ”talousvaliokunta pitää tärkeänä, että piispoilla on mahdollisuus tavata yhteistyökumppaneita ja eri sidosryhmien edustajia kokoustiloja viihtyisämmässä ympäristössä. Enemmistö evankelisluterilaisen kirkon piispoista asuu virka-asunnossa. – Meidän virastossamme voi ilmoittautua myös niin sanotusti ”vanhanaikaisesti” ja silloinkin saa tunnukset ilmoittautumisalusta Katrinaan. Kyse on turvallisuudesta. Asuntojen yksityisosista piispat maksavat vuokraa. Käytännössä tämä tarkoittaa ilmoittautumisen yhteydessä tehtävää sähköistä tunnistautumista esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla. – On tärkeää parantaa leiriturvallisuutta askel kerrallaan. Piispan yksityiskäyttöön kokonaisuudesta tulee alustavasti 32 neliötä, josta hän maksaa vuokraa Kirkon keskusrahastolle 456 euroa kuukaudessa. Vain Oulun piispa Jukka Keskitalo, Lapuan piispa Matti Salomäki, Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen ja Espoon piispa Kaisamari Hintikka asuvat muualla kuin virka-asunnossa. Vuokran kaikista yksityiskohdista ei ole vielä sovittu. Virka-asunnot omistaa Kirkon keskusrahasto. Lopulta mies tuomittiin kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta sakkoihin, koska oli Ylen kertoman mukaan avannut tyttöjen pukuhuoneen oven, kun kaksi nuorta oli tullut suihkusta. NIILO RANTALA. Haminalaisen rippikoululeirin tapahtumista uutisoitiin kesällä 2024, kun isosena oli toiminut henkilö, joka oli ilmoittanut seurakunnalle väärän henkilöllisyyden. Kinnunen kertoo, että viime kesä herätti paljon keskustelua rippikouluturvallisuuteen liittyvistä ongelmista. Haminan seurakunnan kirkkoherra Anna Kinnunen kertoo Kotimaalle, että seurakunta päätti ottaa järjestelmän käyttöön syksyllä 2024. – Vaikka isoset ovat pääsääntöisesti tuttuja ja isoskoulutuksen käyneitä, vahva tunnistautuminen varmistaa sen, että ihminen todella on se, joka hän ilmoittaa olevansa. Kesän 2026 rippikouluihin myös rippikoululaiset tulevat tunnistautumaan sähköisesti, vahvan tunnistautumisen kautta
Kesäkuisten Suviseurojen esittelyvideota on katsottu Facebookissa 50 miljoonaa kertaa. 8 Vanhoillislestadiolaisten lähetystyö somessa tavoittaa miljoonayleisön V anhoillislestadiolaiset tavoittavat nykyisin sosiaalisessa mediassa miljoonia seuraajia. Suosituimman saarnan taltiointia on palvelussa katsottu tähän mennessä jo yli 68 miljoonaa kertaa. | Kuva: Kotimaa Sisältöjä tuottaa ja kuluttaa siis 5,2 miljardia ihmistä.. Facebookissa lähetystyöllä on lähes miljoona seuraajaa. Saarnan on pitänyt Jouko Haapsaari USA:ssa noin vuosi sitten. Saarnat on julkaistu äänitiedostoina myös uutiskatsaus netti | Sosiaalisen median merkitystä uskontojen toiminnassa on viime vuosina tutkittu yhä enemmän. Yhteisö on käyttänyt myös Facebookin livelähetyksiä menestyksellisesti. Lähetystyön ja mediatoiminnan rahoitus tulee ensisijaisesti vapaaehtoisista lahjoituksista ja jäsenyhteisöjen tuista. Lähetystyön englanninkieliset nettisivut avattiin viime vuoden alkupuolella, kuten myös Kotimaa asiasta uutisoi. Miehille ja pojille suunnatussa tilaisuudessa oli mukana 1 500 laulajaa. Verkkosivusto ja sen yhteydessä toimivat sosiaalisen median kanavat muodostavat kansainvälisen lähetystyöhankkeen, jossa ovat mukana Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys SRK, sen pohjoisamerikkalainen sisarjärjestö Laestadian Lutheran Church LLC ja ruotsalainen sisarjärjestö Sveriges Fridsföreningarnas Centralorganisationin SFC. Vanhoillislestadiolaiset tekevät kansainvälistä lähetystyötä nimellä Kingdom of Peace on Earth. Tammikuussa Oulun tuomiokirkossa järjestetyn Sionin laulujen yhteislaulutilaisuuden videota on katsottu Facebookissa 30 miljoonaa kertaa. Ruutukaappaus Kingdom of Peace on Earth yhteisön Facebook-sivulta. Siellä julkaistujen saarnavideoiden katsojaluvut ovat satojatuhansia ja miljoonia. Sivuston ylläpidosta ja sosiaalisen median sisällöistä vastaa vapaaehtoisten muodostama työryhmä. Verkkosivuston sisältö koostuu saarnoista, artikkeleista ja henkilökohtaisista kertomuksista. Toistaiseksi englanninkielinen aineisto on käännetty ainoastaan ranskaksi. Facebook on selvästi toiminnan kulmakivi ja onnistunein alusta. Kun sivusto lanseerattiin, tavoitteena oli monikielisen aineiston julkaiseminen
Hän sanoo toivovansa, että jatkossa tahti tiivistyisi, sillä katolisen kirkon jäsenmäärä kasvaa ja pappeja tarvitaan lisää. Helsingin piispa Raimo Goyarrola vihkii elokuussa papiksi hiippakunnan pappiskandidaatin, diakoni Chien Nguyenin. Vanhoillislestadiolaisten videoita Facebookissa ei tosin voi syyttää ainakaan liiallisesta tiivistämisestä. SEPPO KEMPPAINEN lyhyesti Teologian ja uskonnontutkimuksen opintojen suosio on jatkanut kasvuaan, ilmenee Helsingin yliopiston tilastoista. Vertailun vuoksi: Suomen Lähetysseuralla on Facebookissa 17 000 seuraajaa. Katolisella kirkolla on tällä hetkellä Suomessa 26 pappia kahdeksassa seurakunnassa. Piispa Goyarrola kertoo, että edellisen kerran katolinen kirkko vihki papin Suomessa kolmisen vuotta sitten. Google Scholarissa hakutermi ”religions and social media” tuottaa yksinomaan tältä vuodelta 16 500 tulosta. Imad Haddad toimii Ammanissa, Jordaniassa, Hyvän paimenen kirkon pastorina. Toisaalta somessa on helppo jakaa sisältöä, mikä on mahdollistanut lähetystyön tekemisen entistä laajemmalle kohderyhmälle. Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelmaan jätettiin tänä vuonna 1 009 hakemusta, mikä on lähes 16 prosenttia enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Hän on väitellyt tohtoriksi yleisen teologian ja sielunhoidon alalta United Lutheran Seminaryssa Yhdysvalloissa. Yksi esimerkki digitaalisen viestinnän ja sosiaalisen median merkityksestä on sekin, että helmikuussa 2025 Paavi Franciscus kanonisoi Carlo Acutiksen, joka levitti uskoa digitaalisen median kautta jo 2000-luvun alussa. Lähetysseura on mukana kansainvälisessä Act Alliance verkostossa, jossa on mukana toimijoita 127 maasta. Vanhoillislestadiolaiset eivät tietenkään ole ainoa ryhmä, joka tekee aktiivista työtä sosiaalisessa mediassa. Maisteriohjelman kautta voi hakea opiskelupaikkaa, jos on aikais Hakijamäärät Helsingin yliopiston teologian opintoihin kasvoivat Katolinen kirkko järjestää pitkästä aikaa pappisvihkimyksen Suomessa. Suurin osa hakutuloksista tuskin on kovin relevantteja, mutta luku kertoo kuitenkin kiinnostuksesta, joka ilmiöön kohdistuu. Videot ovat pääsääntöisesti puolisen tuntia pitkiä. Maailman väestöstä 62 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa. Imad Haddad Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi. Pappisvihkimys järjestetään hiippakuntajuhlan yhteydessä Lohjalla Pyhän Laurin kirkossa. Tästä laajasta verkostosta huolimatta, Act Alliance on onnistunut saamaan Facebook-sivustolleen ainoastaan 20 000 seuraajaa. Isoimmissakaan telttakokouksissa ei ole mahdollista tavoittaa samanlaista miljoonayleisöä kuin sosiaalisessa mediassa. Yksittäisiä YouTube-videoita on katsottu enimmillään vain muutamia satoja kertoja. Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelman suosio kasvoi nyt jo kolmannen kerran peräkkäin. Haddad on opiskellut teologiaa Libanonissa ja Etelä-Carolinassa Yhdysvalloissa. Katolinen kirkko tarvitsee lisää pappeja — yksi vihitään elokuussa Lohjan luterilaisessa kirkossa Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilainen kirkko on valinnut uudeksi piispaksi pastori Imad Mousa Dawood Haddadin. Näiden alojen maisteriohjelmaan sen sijaan haettiin nyt aikaisempaa vähemmän, mutta maisteriohjelman kautta näitä aloja opiskelemaan pääsee ainoastaan 20 opiskelijaa. Sisältöjä tuottaa ja kuluttaa siis 5,2 miljardia ihmistä. Sama lokeroitumisen vaara koskee tietysti kaikkia muitakin elämänaloja eikä ainoastaan uskontoja. Väärinkäsitysten vaara on ilmeinen, jos sanomaa tiivistetään liikaa. Nykyinen piispa Sani Ibrahim Azar hoitaa virkaa siihen asti. Suurin osa hakijoista joutuu pettymään, sillä aloituspaikkoja kandiohjelmaan on tänä vuonna 185. Olisi kummallista ja viestinnällinen epäonnistuminen, jos uskonnolliset yhteisöt eivät olisi aktiivisia tässä kokonaisuudessa. Aloituspaikkoja on nyt kuitenkin 10 enemmän kuin vuosi sitten. Tämä saattaa vaikeuttaa uskonnollisten ryhmien välistä vuoropuhelua. Tuoreessa Studies on Religion and Philosophy -lehdessä pohditaan muun muassa sosiaalisen median kaksijakoista vaikutusta uskonnolliseen viestintään. 9 verkkosivustolla, mutta niiden kuuntelijamäärät eivät ole avointa tietoa. Facebookin kanssa samaan Meta-konserniin kuuluvassa Instagramissa vanhoillislestadiolaisella lähetystoiminnalla on seuraajia huomattavasti vähemmän, ainoastaan hieman vajaat 5 000, ja Googlen omistamassa YouTubessa yhteisöllä on 239 tilaajaa. Hänet vihitään piispaksi 11.tammikuuta 2026. Sosiaalisen median merkitystä uskontojen toiminnassa on viime vuosina tutkittu yhä enemmän. Toisaalta some-viestintä on usein lyhyttä ja pirstaloitunutta
Tehtävään ei ole myöskään saatavilla opettajankoulutusta. Mitä ryhmäsi tutkii. Hänen päälöytönsä oli, että ihmiseltä ei koskaan voida viedä hänen vapauttaan valita kuukauden henkilö Elina Kuusisto – nuorten elämänpäämäärien tutkija. Itsen ulkopuolelle suuntautuvat elämänpäämäärät lisääntyvät iän myötä ja niihin voi kasvaa. Tämän rinnalla ryhdyimme Tampereen yliopistossa tutkimaan suomalaisia yläkoululaisia. Ne tuovat eniten hyvinvointia myös ihmiselle itselleen. Hän oli wieniläinen psykiatri, joka joutui toisessa maailmansodassa keskitysleireille ja havainnoi siellä vankeja. – Pari vuotta sitten päättyi projekti, jossa tutkittiin suomalaisten ja hollantilaisten korkeakouluopiskelijoiden elämänpäämääriä. 1 Mikä on hyvä elämänpäämäärä. Vastuu lisääntyy koko ajan, mutta tehtävän ympäriltä puuttuvat rakenteet, lainsäädäntö ja opetussuunnitelman tuki. Se on myös toimintaa, ei siis pelkkää ajattelua tai unelmointia. – Olen aina ollut kiinnostunut arvoista ja elämän tarkoituksesta. – Saamme ymmärrystä, jonka avulla pystymme tukemaan kasvattajia heidän tehtävässään. Hyvä elämänpäämäärä voi olla vaikka ilon tuottaminen musiikilla tai vapaaehtoisena toimiminen ruokapankissa. 4 Mikä on saanut sinut tutkimaan elämänpäämääriä. Näitä kysymyksiä on pohtinut myös Viktor Frankl, joka on inspiroinut minua aina. Nyt tutkimme ja tuemme yläkoululaisia ja heidän luokanohjaajiaan. Se palvelee tai hyödyttää muita ihmisiä, ympäristöä ja yhteiskuntaa. Lähes 900 nuorta osallistui kyselyyn, ja osaa seurattiin kolmen vuoden ajan kyselyillä ja haastatteluilla. Hän on ilahtunut signaaleista, jotka näyttävät yhä useamman nuoren etsivän elämänpäämääriään kristinuskosta. Tieto auttaa esimerkiksi yläkoulun luokanohjaajia eli luokanvalvojia heidän vaativassa tehtävässään tukea nuoria. 3 Mitä hyötyä tutkimuksesta on. Luokanohjaajat ovat eturintamassa tunnistamassa ongelmia ja viemässä asioita eteenpäin. – Se on tavoite, joka on ihmiselle henkilökohtaisesti merkityksellinen ja johon hän on pitkäaikaisesti sitoutunut. Tutkimuksemme tukee muun muassa heitä. 2 Johdat aiheeseen liittyvää tutkimushanketta Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa. 10 ”Ihmiseltä ei voi viedä hänen vapauttaan valita omaa asennettaan” Kasvatustieteen dosentti Elina Kuusisto haluaa tutkimustyöllään tukea muun muassa luokanohjaajia eli yläkoulun luokanvalvojia heidän vaativassa kasvatustyössään kohti hyviä elämänpäämääriä. Aineenopettajat joutuvat kylmiltään pitämään yhteyttä koteihin ja hoitamaan esimerkiksi mielenterveysongelmia
7 Miten nuorta voi tukea hyvän elämänpäämäärän löytämisessä. Eksistentiaaliset asiat tulivat mainituiksi harvoin. Harvalle omiin päämääriin liittyvät muut ihmiset ja luonto. Jos horisontissa on pitempiaikainen päämäärä, se kantaa vaikeuksien yli ja tuo perspektiiviä. Harva puhuu terveydestä tai ulkomailla asumisesta, vielä harvempi rahasta tai omaisuudesta. Vaikka ilmastokriisi on ollut paljon esillä, näissä vastauksissa tämä ei näy. – Nuoren hyvinvointiin. | Kuva: Jani Laukkanen. Jos pystyy katsomaan horisonttiin, sieltä löytyy myös ymmärrystä siitä, mitkä ovat niitä pieniä askelia, joita nyt voi ja kannattaa ottaa. – Haastattelemamme nuoret mainitsivat useimmin onnellisuuden ja hyvän elämän. – Keskustele nuoren kanssa, katso silmiin, kuuntele. 5 Miten nuorten elämänpäämäärät ovat muuttuneet. Nyt monilta nuorilta puuttuu päämäärä, jonka varassa jaksaisi ylittää vaikeudet ja nähdä toivoa. Turvallinen aikuinen näyttää mallia, mitä on olla rakkauden kohteena ja miten voi rakastaa. Viime vuosien rippikoulututkimuksessa uskonnollisuuden merkitys on ilahduttavasti noussut, mutta meidän aineistomme on koottu jo ennen koronaa tai pian sen jälkeen. Toisaalta monet nuoret odottavat, että asiat järjestyvät aikanaan ja sitä voi rauhassa odotella. Hyvä opiskelupaikka, hyvä työ, hyviä ihmissuhteita ja perhe. Jo yhdellä keskustelulla on pitkäkestoisia vaikutuksia. Puhu hänen kiinnostuksensa kohteista. DANIELLE MIETTINEN Uskonnonpedagogiikasta väitellyt teologian tohtori Elina Kuusisto tutkii Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa nuorten elämänpäämääriä. 6 Mihin nuoren elämänpäämäärä vaikuttaa. Tämä kelluminen voi olla aikuisille vaikea pala. Nuorilla on kyllä halu auttaa, mutta halu olisi opittava sanoittamaan, jotta se voi johtaa konkreettiseen tekemiseen. Jos ihmisellä on itsensä ulkopuolelle suuntautuva päämäärä, se tuo elämään merkityksellisyyden kokemuksen, joka kantaa myös hyvin vaikeissa olosuhteissa. Uskontoon ja politiikkaan liittyviä päämääriä oli vähiten. 11 omaa asennettaan
Tommi Karjalainen on seurannut muutosta Pisa-tuloksissa lähes koko työuransa.. 12 Venla Bernelius on tutkinut erityisesti kaupunkien eriytymistä ja koulutuksen tasa-arvoa
Eriytyminen näkyy myös siinä, mitä nuoret tulevaisuudelta odottavat. – Tutkijat ovat kuvanneet sitä myös niin, että lattia pettää. Nykyään Karjalainen on Suomen edustaja Pisan hallintoneuvostossa. Tämä on vanha viesti, jota on toistettu ainakin 1990-luvun lamasta lähtien. Sittemmin koulutuksen merkitys tuskin on ainakaan vähentynyt. Erot ovat kasvaneet systemaattisesti koko 2000-luvun. 13 Nuorten osaamiserot kasvavat, mutta sitäkin rajummin ovat eriytyneet odotukset koulut | Jopa neljäsosa nuorista saa peruskoulusta niin heikot taidot, ettei niillä pärjää jatko-opinnoissa tai työelämässä. Oppilaiden välisten erojen lisäksi Pisa-tutkimuksen tulokset kertovan koulujen eriytymisestä. Aihe on tuttu kaupunkimaantieteen dosentti Venla Berneliukselle, joka on tutkinut erityisesti kaupunkien eriytymistä ja koulutuksen tasa-arvoa. Samaan aikaan tulokset ovat heikentyneet myös keskitason oppilailla ja huippuoppilailla, mutta hieman maltillisemmin. – Se, että osuus on viisinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa, on hälyttävää, Karjalainen toteaa. – Väitän, että kyllä 90-luvulla pelkältä peruskoulupohjalta työllistyi paremmin kuin nykyään, opetusneuvos Tommi Karjalainen sanoo. Suunta on silti huolestuttava. Heikosti pärjäävien oppilaiden osuuden kasvu huolestuttaa myös BerTEKSTI | TUIJA PYHÄRANTA – KUVAT | ANTTI RINTALA ajankohtaista » Tutkijat osaavat ennustaa alueittain lukioon lähtevien nuorten osuutta kuin säätä: yli 80 prosentin tarkkuudella.. Tätä taustaa vasten suomalaisnuorten Pisa-tulokset ovatkin erityisen huolestuttavia. Ainakin toistaiseksi koulujen väliset erot ovat pienempiä kuin oppilaiden väliset erot. Osuus vaihtelee sen mukaan, mitataanko matematiikan, luonnontieteiden vai lukemisen osaamista. Erityisen huolestuttavana Karjalainen pitää sitä, että Pisa-kokeessa heikosti menestyvien oppilaiden määrä on kasvanut selvästi. 2000-luvun alussa näin heikosti pärjäsi 4–5 prosenttia oppilaista. Taustalla vaikuttaa yhteiskunnallinen eriarvoistuminen ja asuinalueiden eriytyminen. Nykyään Bernelius työskentelee opetusja kulttuuriministeriössä erityisasiantuntijana. Karjalainen on seurannut muutosta lähes koko työuransa, ensin yliopistolla tutkijan roolissa ja myöhemmin kulttuurija opetusministeriössä virkahenkilönä. Heikolla menestyksellä hän tarkoittaa sellaista osaamisen tasoa, jolla ei OECD:n määritelmän mukaan voi täysipainoisesti osallistua jatko-opintoihin ja työelämään ja sitä kautta aktiivisesti yhteiskunnan toimintoihin. – Oppilaiden kasvaneet osaamiserot heijastuvat myös luokkiin ja kouluihin, Karjalainen sanoo. Suurissa kaupungeissa jo entuudestaan tuttu ongelma on alkanut näkyä myös pienemmillä paikkakunnilla. K oulutuksen avulla tehdään tulevaisuus. Nyt heitä on 20–25 prosenttia. Osaaminen niin lukutaidossa, matematiikassa kuin luonnontieteissä on heikentynyt selvästi
Toinen syy on sosioekonominen asema. Bernelius kysyy. Koulutusta tarvitaan, sillä harva siirtyy enää lapionvarresta toimitusjohtajaksi. – Suurin osa niin sanotun kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamiserosta häviää, jos otetaan huomioon sosioekonominen asema. 14 neliusta. Kriittinen kysymys osaamisen eriytymisen rinnalla Berneliuksen mielestä on se, miten nuorten tulevaisuudenodotukset eriytyvät. Pelkkä tutkintokaan ei riitä: myös osaamista vaaditaan aiempaa enemmän. Se on se kaikkein merkityksellisin asia, Bernelius sanoo. Ensimmäinen niistä on heikko kielitaito, joka saattaa koskea opetuskielen lisäksi myös omaa äidinkieltä. – Jos otamme kaikki maahanmuuttajataustaiset oppilaat pois aineistosta, niin vaikutus kokonaispistemäärään on noin seitsemän tai kahdeksan pisteen verran. Tähänkin syynä on alueiden eriytyminen. Sillä viitataan aineellisiin resursseihin, kuten tuloihin ja varallisuuteen, sekä niiden hankkimisen edellytyksiin, kuten koulutukseen ja asemaan työelämässä. Ne ovat eriytyneet jo nyt osin jopa osaamista enemmän. Se ei selitä esimerkiksi 40–50 pisteen pudotusta matematiikassa ja luonnontieteessä, Karjalainen havainnollistaa. Suomalaisnuorten heikentyneitä Pisa-tuloksia maahanmuutolla ei kuitenkaan voi suoraan selittää. – On vaikea kuvitella ammattia, jossa pärjää, jos toiminnallinen ja kriittinen lukutaito on heikko. ajankohtaista » Tommi Karjalainen ja Venla Bernelius luotsaavat opetusja kulttuuriministeriössä peruskoulun tulevaisuustyötä.. Nykyisin aivan kaikenlaisissa ammateissa täytyy hallita kirjallista aineistoa. Elinympäristö vaikuttaa siihen, mitä nuorelle tulee mieleen edes tavoitella. Minkälaisen tulevaisuuden osaa kuvitella lapsi, jonka omassa naapurustossa ei ole lainkaan korkeakoulutettuja. Julkinen keskustelu osaamiserojen kasvusta on kiinnittynyt erityisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kantaväestöä heikompaan menestykseen. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikomman menestyksen taustalla vaikuttaa pääosin kaksi syytä
15
Yksi asia, joka siinä kuitenkin noussee esiin, on kodin ja koulun välisen yhteistyön vahvistaminen. Bernelius toteaa, että siinä missä viimeisten sadan vuoden aikana olemme kyenneet ”aidosti käsittämättömiin” teknologisiin innovaatioihin, sosiaalisesti emme ole juuri edistyneet. – Miltä tilanne näyttäisi, jos emme olisi tehneet asialle mitään. Osana hanketta on kuultu laajasti eri ryhmiä lapsista vanhuksiin. Monista huolista huolimatta kouluista riittää paljon hyviäkin uutisia kerrottavaksi. Parhaillaan Tommi Karjalainen ja Venla Bernelius luotsaavat opetusja kulttuuriministeriössä peruskoulun tulevaisuustyötä. Se, että tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan, ei tarkoita, että mitään ei olisi tehty, Bernelius muistuttaa. Toisena paljon keskustelua herättäneenä teemana Bernelius nostaa esiin koulua ympäröivien yhteisöjen merkityksen. Perustaitojen täytyy olla vahvoja, jotta voi kehittyä monimutkaisemmissa taidoissa. Osaamiseen liittyvien kysymysten lisäksi visiotyössä on noussut esiin kysymys siitä, mitä koulutuksella tavoitellaan: mitä on hyvä elämä. – Niitä meidän olisi ihan yhtä tärkeää pystyä tukemaan kuin taitoja. Yliopisto-opiskelijoita tutkittaessa on huomattu, että sosioekonomisesti heikoista lähtökohdista ponnistava nuori tarvitsee selvästi hyväosaisesta taustasta tulevaa paremman keskiarvon päätyäkseen yliopistoon. – Nyt puhutaan paljon siitä, tekeekö tekoäly tarpeettomaksi taidot x, y ja z, mutta todella monia taitoja on ihmisen kehityksen kannalta tärkeää harjoitella, vaikka ne eivät olisi teknisinä taitoina tarpeellisia. Esimerkiksi se, että oppilaat viihtyvät koulussa hyvin ja jopa aiempaa paremmin. ajankohtaista Lasten tueksi tarvitaan ”läksymummoja ja kirjastovaareja”.. Bernelius kuitenkin muistuttaa, ettei se korvaa perustaitoja. Raportin luonnoksen sisällöstä Bernelius ja Karjalainen ovat vielä vaitonaisia. – Luulen, että joka naapurustosta löytyy kirjastovaari, kun vaan haetaan. Edelleen osa opettajista Berneliuksen mukaan kertoo, että he haluavat työskennellä haastavissa naapurustoissa, koska kokevat, että siellä omalla työllä on enemmän merkitystä. Hiljattain Bernelius luki yhdysvaltalaistutkimusta, jossa selvisi, että netin hypermaskuliinisissa, syrjivissä ryhmissä viihtyvät pojat kokivat elämänsä muita merkityksellisemmäksi. Ajatuksia on vaihdettu myös kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Syksyllä hankkeen tiimoilta julkaistaan visioraportti, jossa kuvataan tulevaisuuden peruskoulun suuntaviivoja. Kelpoisten opettajien määrässä ei näy aluekohtaisia eroja. Nyt kun tunnistamme vaikuttavia tekijöitä, apua on helpompi organisoida. Toivoa tutkijassa herättää tiedon lisääntyminen. Hänestä olisi tärkeää tukea sitä, että näitä kokemuksia voisi löytyä muualta. Suomessa koulutus periytyy niin vahvasti, että tutkijat osaavat ennustaa alueittain lukioon lähtevien nuorten osuutta kuin säätä: yli 80 prosentin tarkkuudella. Huono-osainen ysin oppilas päätyy yliopistoon samalla todennäköisyydellä kuin hyväosainen seiskan oppilas. On yhä enemmän niitä vanhempia, jotka ikään kuin vaativat koululta jotain, ja toisaalta niitä, jotka vetäytyvät yhteistyöstä. Tulevaisuudenusko vaikuttaa lopulta kaikkiin valintoihin, joita teemme. – Kun puhutaan eriarvoisuudesta, niin myös kysymykset merkityksellisestä elämästä ja siitä, että kuuluu joukkoon, ovat aivan valtavan tärkeitä. Nykyisten ongelmien ratkaisujen miettimisen lisäksi tavoitteena on pohtia sitä, mitä tulevaisuuden koululta halutaan. – Se näkyy tietynlaisena yhteiskuntien rakoiluna ilmastonmuutoksen ja kasvavan eriarvoisuuden edessä. Siis sellaiset alueet, joilla ei ole enää ketään, joka voisi toimia muiden hyväksi. Heillä ei ehkä ole resursseja tai luottamusta yhteistyöhön, Bernelius sanoo. Lasten tueksi tarvitaan ”läksymummoja ja kirjastovaareja”. Heistä voisi olla paljon hyötyä erityisesti niille lapsille, joiden kotona aikaa tai osaamista läksyissä auttamiseen ja ääneen lukemiseen ei ole. – Tutkimuksissa opettajat kuvaavat sitä, että kodin ja koulun välinen luottamuksen kulttuuri on muuttunut. Suomessa on esimerkiksi onnistuttu jarruttamaan kehitystä, jossa koulujen eriytyminen olisi alkanut näkyä opetuksen laadussa. Tällaista ajattelua tulevaisuudessa varmasti tarvitaan. Alueiden eriytymisestä huolimatta Suomesta puuttuvat Berneliuksen mukaan yhä ”täydellisen toivottomuuden taskut”. Elämänkulkuun vaikuttavat todistusten ja teknisten taitojen lisäksi myös oletukset ja odotukset, Bernelius toteaa. – Ennuste voidaan laatia pelkän aikuisväestön koulutuksen perusteella, Bernelius sanoo. – Sellaisia kouluja meillä ei ole, joissa tilanne olisi täysin toivoton. 16 Entä lapsi, joka lähtee aamulla kouluun talosta, josta kukaan ei lähde töihin. – Vuosikymmeniä sitten tietoa siitä, mikä kaikki vaikuttaa lapsen oppimiseen ja koulutuspolkuihin, ei ollut niin paljon. Lisäksi viimeisimmän Pisa-tutkimuksen luovaa ajattelua mittaavissa tehtävissä suomalaisnuoret pärjäsivät hyvin. Luultavasti se olisi vielä paljon huonompi
Se ei ole moraalinvartija eikä ahne suuryritys. Kirkko ei ole somekampanja tai suurten oppineiden keskusteluklubi. Kirkon tärkeä työ toteutuu siinä, että jossain lähiön tai haja-asutusalueen keskellä loistaa seurakuntatalon valo. Se on sitä, että pappi käy vanhainkodissa pitämässä arkista hartautta. Apua hakevien virta tuntuu loputtomalta. Jos jossain leiri keskeytyy tai joku poistetaan leiriltä, lööppejä riittää. 17 Kaikki se hyvä, mitä emme näe Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi M edia on rikki. Ajattelen usein pyhää Laurentinusta ja Tampereen Aleksanterin kirkon leipäjonoa. Harvassa ovat onnellisen lopun saaneet saagat, joita seurattaisiin tragedioita tiiviimmin. Kun Rooman keisari Valerianus oli utelias kirkon huhutun aarteen suhteen, hän määräsi diakoni Laurentinuksen tuomaan eteensä kirkon aarteen. Ikävät uutiset kiinnostavat ihmisiä huomattavasti enemmän kuin iloiset. ”Tässä on kirkon aarre”, Laurentinuksen kerrotaan sanoneen. Katastrofeilla ja riidoilla kerätään klikkejä ja myydään lehtiä. Epäonnistumisista kyllä jaksetaan uutisoida, mutta melko vähän siitä, että Nimettömät narkomaanit ja Anonyymit alkoholistit kokoontuvat usein seurakuntien tukemina seurakuntien tiloissa. Useina päivinä leipäjono mutkittelee ympäri puistoa. Onnistuneet leirit ja konfirmaatiot eivät samalla tavalla loiki uutiskynnyksen yli. Kertooko se oikeastaan enemmän ihmisestä kuin mediasta. Kun käydään keskustelua kirkon brändistä tai omaisuudesta, tulisi kääntää katse siihen tärkeään hiljaiseen työhön, kohuttomiin onnistumisiin, jotka leimaavat satojen seurakuntien arkea halki Suomen. Vähän puolestaan näkyy juttuja siitä, miten monasti seurakunnat mahdollistavat lapsille kesäiset elämysmatkat Ähtärin eläinpuistoon tai vaikkapa huvipuistoihin. Se ei ole laajoja mielipidekampanjoita tai suuria sanoja tiedotustilaisuuksissa. Sitä on myös kirkon tärkein ihmisoikeustyö. Entäpä kymppisynttärit, joissa Helsingissä seurakuntayhtymä on perinteisesti vienyt ikäluokan juhlimaan Linnanmäelle. En ole kuitenkaan nähnyt kiitosta tai reppareita Helsingin seurakuntien tarjoamista kesävirikkeistä perheille ja koululaisille. Sen voi huomata tavaksi muodostuneesta rippikoulu-uutisoinnistakin. Pari päivää myöhemmin Laurentinus kulki keisari Valerianuksen palatsiin mukanaan Rooman kerjäläiset, osattomat ja elämässä nyrjähtäneet. Tärkeintä on kaikki se hiljainen hyvä, mitä emme aina näe. Jos jossain kinataan seurakuntaliitoksesta, päätyy se paikallislehtien lisäksi herkästi Ylelle ja Kotimaahan. Onko kirkon tilanne sellainen, että epäonnistumisemme ovat julkisia, ja onnistumisemme salaisia. Kirkko on kesäinen laulutapahtuma vanhassa leirikeskuksessa, pizzailta nuorisotalon kellarissa, talousneuvontaa antava diakoni, ilmainen muskari ja vauvakerhossa ystävystyvät vanhemmat. Tuo työ on sitä hiljaista evankeliumia, joka merkitsee kaikkea, mutta ei aina kuulu tai näy minnekään. Se ei kohkaa tai näytä trendikkäältä tiedotteessa. Diakoniatyön pelastavasta merkityksestä saisi kasaan maailman pisimmän juttusarjan. Kun tuomiorovastinvaalista riidellään, on se uutisaihe siellä täällä. Kohujen jalkoihin jää paljon hiljaista hyvää. Sitä ei saa vangituksi nokkelaksi anekdootiksi kärkkääseen kolumniin. kolumni Kirkko on kesäinen laulutapahtuma vanhassa leirikeskuksessa, pizzailta nuorisotalon kellarissa, talousneuvontaa antava diakoni, ilmainen muskari ja vauvakerhossa ystävystyvät vanhemmat.
| Kuva: Tuija Pyhäranta. Taustalla on opettajien täydennyskoulutus, johon rahoitus tulee Suomessa. Loyce ja Tatu näyttävät, miten vanhoista muoviverkoista punottu köysi taipuu hyppynaruksi. 18 Tatu haluaisi olla lentäjä, mutta ensin pitää opiskella opetusmenetelmät | Ngyekun yläkoulu Pohjois-Tansanian maaseudulla onnistui siinä, mistä muualla vain haaveillaan: koulun oppilaat ovat innostuneet luonnontieteistä. Tämän kouluvuoden teemana Ngyekun koulussa on jätteenkäsittely
Häntäkin niissä kiinnostaa erilaiset kokeet sekä uusien, entistä paremmin toimivien asioiden kehittely. Liiman lisäksi laboratorioluokassa on tehty muun muassa kotitekoista lannoitetta ja hyönteismyrkkyä. Muita Tatun suosikkiaineita ovat fysiikka, biologia ja matematiikka. – Oppilaat näkevät vaivaa menestyäkseen näissä aineissa pärjätäkseen työmarkkinoilla, hän toteaa. Oppilaiden innon luonnontieteitä kohtaan on pannut merkille myös Ngyekun yläkoulun biologian opettaja Peter Kwaang. Oppilaat pääsevät todella kokeilemaan asioita itse. Kun Kwaang kertoo oppilailleen jostain kasvista, hän vie heidät ulos katsomaan sitä, hän havainnollistaa. – Opetus on hyvin käytännönläheistä. Se ei kuitenkaan Kwaangin mukaan ole ainoa syy. Syy on selvä: uusien asioiden luominen kiinnostaa häntä. Kwaang toteaa, että luonnontieteiden opetukseen panostetaan, sillä niiden osaamisella on merkitystä koko Tansanialle. Liimaa on tehty kemian tunneilla. Myös tietokoneet kiinnostavat häntä. Tatu kysyy ja jatkaa sitten kuin opettaja konsanaan: – Kuten näette styroksi liukenee. Pöydällä on koulun pihamaalta löytyneitä havaintomateriaaleja: kuiuutiset V oimakas haju täyttää Ngyekun yläkoulun laboratorioluokan, kun Tatu, 14, avaa muovipullon. Ngyekun yläkoulun rehtorille Aristides Kilawelle Sylvester oli taannoin esittänyt toiveen tietokoneiden käytön opetuksesta, mutta siihen koululla ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollisuuksia. Pullosta hän kaataa kerosiinia muruksi hajotetun styroksin joukkoon. Koululla on vain yksi tietokone, ja se on rehtorin käytössä. Muovirasiassa pienet valkoiset styroksin palat alkavat pehmetä ja liueta paksuun vaaleanruskeaan nesteeseen. Tästä saadaan liimaa. Myös laboratorioluokka on täynnä erilaisia luonnonopetuksessa käytettäviä välineitä. 19 Tosiaan. Niitä käytetään koulun puutarhassa. – Mutta jos vanhemmillani ei ole varaa koulutukseen, niin sitten haluaisin olla luonnontieteilijä, Tatu sanoo. Seinällä roikkuu ihmisen luurangon malli ja kaapissa on kolme mikroskooppia. Sen avulla on esimerkiksi pehmustettu metallisia tuoleja kiinnittämällä niihin tyhjiä muovipulloja tai vanhojen patjojen paloja. Haaveena on lentäjän ura. Samat luonnontieteelliset aineet luettelee suosikkeinaan myös Sylvester, 14. – Arvaatteko mitä tästä syntyy. – Tietokoneiden avulla voi oppia uusia asioita maailmasta, hän toteaa. Oppilaiden tekemää liimaa on luokassa käytetty moneen. Hän arvelee, että osin oppilaiden intoa selittääkin se, että myös he ymmärtävät luonnontieteiden osaamisen arvon. Kemia onkin yläkoulun ensimmäistä luokkaa käyvän Tatun lempiaine. Sylvester haaveilee biologin urasta. | Kuva: Tuija Pyhäranta. » Ngyekun yläkoulu sijaitsee Pohjois-Tansaniassa Merun maakunnassa. Toinen liittyy opetukseen
Mukana on lisäksi kuusi luterilaisen kirkon koulua. Raymond, Loyce, Tatu ja Neema esittelevät koulun puutarhaa. Koulutuksen tavoitteena on parantaa opettajien pedagogisia valmiuksia. Sen tavoitteena oli siirtyä ulkoa opettelusta ajattelun taitojen ja ongelmanratkaisun opetukseen. – Opettajat saavat tietoa osallistavista opetusmetodeista, mutta niiden käyttöä ei harjoitella. Tansanian yläkouluissa se on englanti. Toinen ongelma, johon täydennyskoulutuksessa on kiinnitetty huomiota, liittyy opetuskieleen. Mukaan on valittu kouluja, joilla on vähän resursseja ja joiden oppilaat ovat menestyneet yläkoulun päättökokeissa keskivertoa heikommin. Koulutusta järjestetään Makumiran yliopistolla, jonka omistaa Tansanian luterilainen kirkko. Valtaosa koulujen oppilaista on omien perheidensä ensimmäisiä koulunkävijöitä. Peter Kwaang on työskennellyt koulussa jo yksitoista vuotta. Tarve opettajien täydennyskoulutukseen liittyy uuteen opetussuunnitelmaan, joka Tansaniassa otettiin käyttöön vuonna 2005. Aiemmin opetus oli Kwaangin mukaan perinteistä: opettaja puhui ja oppilaat kuuntelivat. Nyt käytössä ovat uudet, käytännönläheiset metodit. Nykyään englannin käyttöä perustellaan kansainvälisyydellä. Heiltä puuttuu taitoa ottaa menetelmät käyttöön oppilaiden kanssa, Peter Luhwa kertoo. Vihreää hyönteismyrkkyä oppilaat ovat tehneet itse kemian tunneilla. Tansanian alakouluissa opetuskieli on kuitenkin swahili. Muutoksen taustalla on täydennyskoulutus, johon Kwaang on osallistunut yhdessä muutamien muiden Ngyekun koulun opettajien kanssa. Niistä suurin osa on valtion kouluja. Luhwa työskentelee Makumiran yliopistolla kielitieteen opettajana ja Pita-hankkeen koordinaattorina. Taustalla vaikuttaa Tansanian siirtomaahistoria. Ngyekun yläkoulu Merun maakunnassa Pohjois-Tansaniassa on tavallinen valtion omistama julkinen koulu. Rahoitus hankkeeseen on saatu Suomen Lähetysseuran kautta valtaosin ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. Ajatellaan, että englannin osaaminen avaa ovet maailmalle. 20 vattuja käärmeitä ja hyönteisiä ja eläinten kalloja. Niinpä moni oppilas joutuu aloittamaan yläkoulunsa kielellä, jota ei lainkaan osaa. | Kuva: Tuija Pyhäranta uutiset. Opettajien koulutuksessa muutosta ei kuitenkaan otettu heti riittävällä tavalla huomioon. Kaikkiaan hankkeessa on mukana 34 Pohjois-Tansaniassa sijaitsevan Merun alueen yläkoulua
Musiikissa Elina Uusikylä. Ngyekun yläkoulun opettajan Peter Kwaangin mukaan opetuskieli ei ole enää yhtä suuri haaste kuin aiemmin. Myös tyttöjen ja poikien välinen ero tuloksissa on kaventunut selvästi. Ja sitten he pystyvät, Kwaang sanoo. Tansaniassa se olisi swahili. Kwaang arvelee, että syynä on asenne. Heistä tyttöoppilaat saavat roolimalleja ja itseluottamusta. Tyttöjen asemaan opetuksessa onkin hankkeessa kiinnitetty erityistä huomiota. Nyt opettajat ovat tietoisia siitä, että myös aineenopettajien täytyy opettaa oman aineensa lisäksi myös englantia. Sekin vaikuttaa koulussa luonnontieteiden opettajina työskentelee naisia. Taustalla vaikuttaa perheiden taloudellinen asema. Köyhissä perheissä tytöillä on paljon kotitöitä. Niinpä täydennyskoulutuksessa on pyritty antamaan aineenopettajille välineitä siihen, miten siirtymä voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla. Hankkeessa mukaan olevissa kouluissa poikien oppimistulokset olivat aiemmin tyttöjen tuloksia selvästi parempia. Poliittista tahtoa yläkoulujen opetuskielen vaihtoon ei kuitenkaan ole ollut. Kaikkiaan hankkeessa mukana olevien koulujen oppilaat menestyvät nyt yläkoulun päättökokeissa selvästi muutaman vuoden takaista paremmin. – Tytöillä on paljon velvollisuuksia kotona siitä riippumatta opiskelevatko he, Missanga toteaa. Vielä vuonna 2021 oppilaista vain noin kolmannes saavutti kokeissa lukio-opintoihin vaadittavan tason. – Kielen vaihtuminen ei ole enää niin suuri ongelma, koska tiedämme, miten sen voi ratkaista. Mutta kokeet täytyy järjestää englanniksi, Luhwa sanoo. klo 14, Lahti, Ristinkirkko Suomen Toivoa naisille -työstä kertovat Marjaana Kotilainen ja Satu Hauta-aho. Luhwa toteaa, että pedagogiikan näkökulmasta paras opetuskieli olisi se, jota niin opettajat kuin oppilaat osaavat parhaiten. Vuonna 2024 lukiotason saavutti lähes puolet oppilaista. | Kuva: Tuija Pyhäranta Tytöillä on paljon velvollisuuksia kotona siitä riippumatta opiskelevatko he.. Merun alueen erityisopetuksesta vastaavan virkamiehen Morice Missangan tämä johtuu siitä, että Pita-hankkeen koulut ovat valtaosin julkisia, valtion kouluja. – Kerromme tytöille, että luonnontieteiden opiskelu on mahdollista ja että he pystyvät siihen. TUIJA PYHÄRANTA Juttu on tehty Suomen Lähetysseuran ja ulkoministeriön rahoittamalla toimittajamatkalla Tansaniaan. Yksityiskouluissa tytöt sen sijaan pärjäävät poikia paremmin. Lue lisää: sansa.fi/mlp25 sansa.fi/toivoanaisille – Käytännössä opettajien on pakko käyttää swahilia, jotta oppilaat ymmärtävät opetusta. Ngyekun yläkoulussa tytöt kuitenkin pärjäävät biologian opettaja Peter Kwaangin mukaan luonnontieteissä poikia paremmin. Keski-Aasiassa tehtävästä työstä Alan ja Aika Tagai. Silloin läksyihin ei välttämättä jää tarpeeksi aikaa. 21 TOIVOA NAISILLE Tule tutustumaan Toivoa naisille -työhön Su 23.8. Nyt se on osallistavampaa. Biologian opettaja Peter Kwaangin mukaan aiemmin opetus oli hyvin opettajajohtoista
Koiran voi hyvin ottaa pyhiinvaellukselle mukaan, kunhan huomioi Aulikki Vuola ja Usva-koira hiljentyvät katsomaan Linnavuorelta aukeavaa maisemaa. Vaikka kaksikko kiertää melkein päivittäin Turun historiallisia kohteita, tämä on ensimmäinen kerta, kun ystävykset lähtevät pyhiinvaellukselle. – Usva on liikkumista rakastava whippet ja viihtyy pitkilläkin vaelluksilla, etenkin jos on joku läheinen ihminen mukana, Vuola esittelee ystäväänsä. näin meillä T ulen Turkuun upeana kesäisenä päivänä Helsingistä. Aulikki Vuolan uskollinen ystävä Turun kulttuurihistoriallisten nähtävyyksien kiertämisessä on Usva-koira. Reitin varrella on mahdollisuus hiljentyä, oppia uutta ja nauttia maisemista. Hän harrastaa arkeologiaa, luontoa ja Varsinais-Suomen kulttuurihistoriaa, joten hän on erinomainen matkakumppani. Suomen kulttuurihistorian keskeisiä nähtävyyksiä on matkan varrella ainakin yli tuhannen vuoden ajalta. En itse ole turkulainen, joten olen pyytänyt seuraksi turkulaisen Aulikki Vuolan. 22 Pietarin polku vie matkalle kulttuurihistoriaan ja omaan mieleen pyhiinvaellus | Pietarin polku Aurajokilaaksossa on täynnä historiaa ja luontoelämyksiä. | Kuva: Pasi Leino. Vuola on kääntäjä, joka suomentaa klassikoita latinasta ja italiasta
Vuola on varustautunut matkaan simpukka-aiheisilla korvakoruilla. Varustus riippuu osin säästä. Simpukka on kristillinen tunnus, jota pyhiinvaeltajat monesti käyttävät. Noin 35 kilometriä pitkä pyhiinvaellusreitti vie Turun kirkosta Liedon kirkolle ja takaisin. Ripeästi reitin voisi kulkea kahdeksassa tunnissa, ehkä nopeamminkin. Päivä on uskomattoman kaunis, mutta ei onneksi liian kuuma. Mukaan kannattaa varata reilusti vettä, aurinkorasvaa, aurinkolasit, hattu, sadevarusteet, hyvät kengät ja pientä purtavaa. Ensimmäinen kohde, keskiaikainen Pyhän Katariinan kirkko Turussa, on yksityistilaisuuden takia kiinni. Huomaamme, että mikäli haluaa päästä johonkin tiettyyn kohteeseen sisään, kannattaa aukiolo varmistaa etukäteen. Pietarin polku vie Turun tuomiokirkolta Liedon kirkolle. Päinvastoin kannattaa varata ylimääräistä aikaa, sillä matkan varrella on paljon kiinnostavia kohteita. Kännykkäkin kannattaa olla ladattu, jotta sen avulla voi tutkia netissä olevia matkaohjeita. 23 koiran jaksamisen ja matkakohteiden ihmiset. Toisaalta mitään ylimääräistä ei kannata pakata, sillä ensimmäisen 10 kilometrin jälkeen repun painon alkaa tuntea. Matkalla on neljä keskiaikaista kirkkoa, kaksi kirkonrauniota, arkeologisia nähtävyyksiä, muinaislinna, siltoja, hauta, lähde ja vaeltajille suopea yksityiskoti yksityiskappeleineen. Välillä vastaan tulee hevosia, välillä vanhoja aittoja, kallioita, peltoa. Mikäli aikaa jää yli, se tuskin haittaa. Vaikka jo matkan alku on historiallinen ja pyhiinvaelluksia on tehty Suomessa keskiajalta lähtien, on Pietarin polku verrattain uusi. Saavumme Kaarinan Ravattulan Ristimäelle, jossa syömme eväitä. | Kuva: Pasi Leino Pietarin polku vie Turusta Lietoon ja takaisin Pietarin polku alkaa Suomen kansallispyhätöstä Turun tuomiokirkosta. Hyväkuntoisen vaeltajan on mahdollista omaksua kaikki yhden päivän aikana. Matka voi alkaa. Haemme pyhiinvaelluspassit tuomiokirkon pyhiinvaelluspisteeltä ja leimaamme ne. Taivallamme yli maalauksellisen maiseman. Te olette varmaan oppinutta väkeä ja tulette kaukaa, tervehtii isäntä ovella. ALEKSI AHTOLA. Liedon keskiaikainen kirkko on omistettu pyhälle Pietarille. Siellä olisi mahdollisuus vuokrata kanootti, mikäli vaelluksen haluaisi tehdä vesiteitse. Jos matkaan varaa esimerkiksi 12 tuntia, on reitin varrella aikaa levätä, ruokailla, hiljentyä ja nauttia tunnelmasta. Vaelluksella voi myös olla useamman päivän ja yöpyä välillä. Jatkamme matkaa. Pian ylitämme joen Halistenkoskella. Tapaan matkaseuralaiset Turun tuomiokirkolla. Leimaamme silti pyhiinvaelluspassin, sillä passin voi leimata kirkkojen ulkopuolella. Tietokirjailija Ilari Aalto ja opas Larissa Riihihuhta suunnittelivat reitin vuonna 2020. Ristimäki » Oletteko te pyhiin vaeltajia. Pyhiinvaelluksen idea on kuitenkin syventyä, hiljentyä, perehtyä ja kenties eksyä kiehtovaan keskusteluun jonkun tuntemattoman kanssa, joten kiire ei ole paras lähestymistapa
Pyhiinvaeltajat ovat Pulkkion kappeliin sydämellisesti tervetulleita, mikäli Pulkkion torpan portti on auki. – Oletteko te pyhiinvaeltajia. Seuraava kohde on Pulkkion yksityiskappeli. Linnavuorelta avautuu henkeäsalpaava näkymä. | Kuva: Pasi Leino näin meillä Liedon kirkon alttaritaulua katsoessa syntyy voimakas kokemus siitä, että on tärkeää myötäelää eikä tuomita.. Aulikki Vuola on ollut kaivauksilla Ristimäellä. Martikaisen täytyy lähteä asioille, mutta hän päästää meidät tutustumaan pihapiiriin ja kappeliin. Hän kertoo meille hetken Itämaan tietäjistä, joihin on erikoistunut. Linnanvuoren juurella on kartanorakennus, jossa juomme kahvit ja syömme jäätelöt. Seuraava pysähdys on Henrik Antinpojan haudalla (1735–1808). He eivät ole käyneet täällä koskaan yhdessä. – Upeat maisemat ja historian läsnäolo vetoavat minuun syvästi. Liikuttuneena sydämellisestä kohtaamisesta jatkamme kohti Lietoa. Te olette varmaan oppinutta väkeä ja tulette kaukaa, Pulkkion torpan isäntä Jouko Martikainen tervehtii. Jatkamme eteenpäin ja pian edessä siintää Liedon linnavuori. Vuola kertoo kasveista: – Esihistoriallisesta arkeologisesta kohteesta kertoo usein esimerkiksi tummanpinkkinä kukkiva mäkitervakko, jota kasvaa runsaasti Liedon Linnavuorella, samoin sikoangervoa. Aulikki Vuola ja Usva hiljentyvät ja katselevat pitkään Aurajokilaaksoa uudesta perspektiivistä. Matkaamme hetken vanhaa Hämeen härkätietä, jota muinaiset pyhiinvaeltajat ja muutkin matkalaiset ovat kulkeneet kohti sisämaata. Martikainen itse, jos kuka, on oppinut mies. Hän on Göttingenin yliopiston entinen kirkkohistorian professori, nyt jo 89-vuotias. Kiipeämme linnavuorelle. Talon isäntä tulee portilla vastaan. Suurin piirtein haudan kohLiedon keskiaikaista kirkkoa hallitsee keskiajalta peräsin oleva ristiinnaulittu. 24 on Suomen vanhin tunnettu kirkon paikka. Martikaisesta syntyy samaan aikaan sekä sydämellinen että viisas vaikutelma. Ehkä mukana on myös hiukan jotain geeneissä kulkevaa tuttuutta, sillä äitini äidin esi-isä 1500-luvulta oli kotoisin nykyisen Ravattulan seudulta
Reitin varrella on tunnelmallinen Ilmarisen matkailutila. | Kuva: Pasi Leino dalla ylitetään Hämeentie. Liedon kirkko on rakennettu todennäköisesti 1400-luvun lopulla. Maarian kirkko on rakennettu noin vuonna 1440. Suuren vaikutuksen tekee myös kirkon alttaritaulu Eero Järnefeltin Jeesus ja langennut nainen vuodelta 1908. Turun keskustan lähellä ovat kaksi Pietarin polun viimeistä kohdetta, kumpikin keskiajalta. Voisin viettää Liedon kirkossa kokonaisen tunnin. Paluumatka kulkee Aurajoen pohjoispuolta. Kun olemme perillä Liedon kirkon pihalla, Vuola jää Usvan kanssa ulos odottamaan. Kyseisestä hahmosta kertovissa kirjoissa ja elokuvissa pienen italialaisen kylän persoonallinen kirkkoherra Isä Camillo keskustelee ristinaulitun kanssa säännöllisesti. Ryhmän keskellä on Jeesus ristillä. Siellä voi majoittua, jos haluaa pitää pidemmän tauon pyhiinvaelluksessa. Koroistenniemellä kirkkoa ei enää ole. Aikanaan piispanistuin siirrettiin 1200-luvulla Koroisiin. Pian Liedon keskiaikainen kirkko siintää horisontissa. Kirkko on remontin takia suljettu, mutta viereisen pappilan puutarhassa voi tunnelmoida. Liedon keskustasta pääsee bussilla takaisin Turkuun, mikäli haluaa tehdä vain noin 20 kilometrin vaelluksen. Myös hän palaa selvästi vaikuttuneena. Sitä katsoessa syntyy voimakas kokemus siitä, että on tärkeää myötäelää eikä tuomita. Lienee kohteliasta olla menemättä koiran kanssa kirkkoon. On jo iltapäivä. 25 Aulikki Vuolalle ja Usva-koiralle Halistenkoski on tuttu paikka. Seuraa eräs reitin tylsimmistä osuuksista, kun tavanomaista asfalttitietä taivalletaan kohti Lietoa. – Lähtisin ehdottomasti uudestaan Pietarin polulle. ALEKSI AHTOLA. Kirkon jollain tapaa italialainen tunnelma jatkuu päivällisellä, kun menemme pizzalle Liedon keskustaan. Turun tuomiokirkkoon Pietarin polku myös päättyy. Kysyn Vuolalta, lähtisikö hän uudestaan pyhiinvaellukselle Pietarin polkua pitkin. Reitti kulkee Liedon ja Kaarinan kulttuurimaiseman kautta takaisin historialliseen entiseen pääkaupunkiin Turkuun. Meillä on rikas ja syvä historia, ja on hienoa, että voi samastua muinaisiin kulkijoihin kulkemalla rauhassa ja vapaasti samoissa jalanjäljissä Aurajoen tuntumassa. Koroistenniemi oli jonkin aikaa Suomen kirkollisen elämän keskus, kunnes Turun tuomiokirkko rakennettiin nykyiselle paikalleen noin vuonna 1300. Olihan kuuluisa kasvitieteilijä Pehr Kalm Maarian kirkkoherra 1700-luvulla. Mieleeni tulee mainio italialaisen kirjailija Giovanni Guareschin luoma hahmo Isä Camillo. Menen kuitenkin vahtimaan Usvaa, ja Vuola pääsee vuorostaan kirkkoon. Tämä näkyy hieman huonosti netin kartassa. Kirkko on omistettu pyhälle Pietarille, ja pyhiinvaellus on saanut nimensä kirkon mukaan. Keskiaikainen kolmen veistoksen ryhmä on Liedon kirkon näkyvin ja arvokkain asetelma
Naiseuteen liitetyt haasteet uskonnollisine rituaaleineen jatkuvat edelleen erilaisine naista koskevine uskonnollisine rajoitteineen. Uudessa suomalaisessa tutkimuksessa ilmi tullut nuorten miesten hyväksyvä suhtautuminen parisuhdeväkivaltaan on esimerkki samasta, ikiaikaisesta naisen asemaa koskevasta, psykohistoriallisesta ilmentymästä. MARKKU NIEMINEN, sairaalapastori (el), psykoterapeutti Naiseuteen liitetyt haasteet uskonnollisine rituaaleineen jatkuvat edelleen. Lisää lukijoiden mielipiteitä löydät osoitteesta kotimaa.fi. Joissakin yhteyksissä keskustelu näyttäytyy anakronistisena toistona. 26 mielipiteet Kirkollisen ikuisuusaiheen psykologia K otimaa-lehden kirkollisten kesätapahtumien uutisoinnissa erääksi keskeiseksi kirkolliseksi erimielisyyden aiheeksi näyttäytyy edelleen kysymys naispappeudesta. Vähemmän tilaa on saanut sielunhoidollis-terapeuttinen vuoropuhelu. Islamilaisuudessa naisen pukeutumisnormit kasvojen ja nilkkojen peittämisineen, aikuisen miehen avio-oikeus alaikäiseen tyttöön ovat nykyisessä kristinuskossa vieraita elementtejä, toisin kuin vielä Jeesuksen vanhempien kohdalla. Sotien traumaattisiin kokemuksiin liittyivät runsaat avioerot ja kysymys eronneiden kirkollisesta vihkimisestä. Psykoterapeuttina oma johtopäätökseni on, että tiedostamaton, ihmiskunnan historian ikäinen, juutalais-kristillinen psyykkinen perimä, naisen alempiarvoisuus-olettama on edelleen voimakkaasti vaikuttamassa naisen yhteiskunnallisen ja erityisesti kirkollisen aseman määrittelyssä. Kristillisten kirkkojen merkittävyys maailman yhteisössä edellyttäisi lisääntyvää tietoisuutta uskontojen psykodynaamisista juurista, niiden sanoittamista ja niistä irti pääsemistä. Lestadiolaisen liikkeen, Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen ja Kansanlähetyksen julkilausumissa ja kannanotoissa oli edelleen luettavissa kielteinen suhtautuminen naispappeuteen, vaikka sen virallisesta hyväksymisestä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on kulunut neljäkymmentä vuotta. Synnyttäneen naisen puhdistautumisrituaalit, esikoispojan uhraamisvaatimukset hänen syntyperänsä epäilyn tiedostamattomana seurauksena, kristinuskon myöhäsyntyiset neitsyysdogmit näennäisessä naisen arvostavuudessaan ovat vuosituhanten ajan peittäneet naisen aseman reaalitodellisuuden. Ihmiskunnan historiassa naisen seksuaalisuus on vaatinut ympärilleen tarkasti säädellyn normiston. Naisen kyky synnyttää uutta elämää, hänen miehisen kontrollin ulottumattomissa oleva hedelmöittymisen mahdollisuutensa, aiheutti jo juutalaisuuden kantaisässä Aabrahamissa epäilyn ja kontrollin tarpeen poikansa Iisakin isyyteen liittyen. Parhaimmillaan se johtaisi avarampaan todellisuuden kohtaamiseen, kiistanalaisen uskonnollisuuden neutraloitumiseen, metsän näkemiseen puilta. Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat puhuttaneet kirkossa huomattavan paljon, usein monologissävytteisenä väittelynä. Kun kirkon papistossa naispappien osuus lähestyy tänä päivänä enemmistöasemaa, tilanne näyttäytyy vaikeasti perusteltavissa olevalta, absurdilta, pienen vähemmistön ristiriitoja aiheuttavalta kirkolliselta mainehaitalta. Kun yliopistoissa opiskelevista enemmistö eri tiedekunnissa on naisia ja kun yhteiskunnassa noudatetaan lakisääteistä käytäntöä sukupuolikiintiöistä, näyttäytyy kirkollinen ikuisuuskeskustelu naispappeudesta entistä oudommalta. Historiallisessa katsannossa kysymys asettuu vuosikymmenten jatkumoon ihmisen seksuaalisuutta koskevissa kysymyksissä. Kysymys ei ole keskeisestä uskonnollisesta opinkappaleesta eikä teologiasta. Syntyvyyden säännöstely, viime vuosikymmenten keskustelu homoseksuaalisuudesta ja uusimpana keskustelu samaa sukupuolta olevien henkilöiden kirkollisesta avioliittoon vihkimisestä – kaikissa on tavalla tai toisella kysymys ihmisen seksuaalisuudesta. Kysymys on psykologiasta
Ev.lut. Nikean tunnustus – kuten tietysti kaikki muutkin – on nimenomaan koko kirkon uskontunnustus. Jeesus itse oli heikkojen ja sorrettujen puolella. Eikö edes joissakin suurissa kysymyksissä kannattaisi edetä suurten kirkkojen kanssa yhtä jalkaa. Jumala on kutsunut meidät rakastamaan, ei huitomaan toisiamme Raamatulla ja Raamatun kohdilla. Tätä jälkimmäistä pidetään alkuaan kastetunnustuksena. Ja voiko kirkon oppi ylipäätään olla jonkin paikalliskirkon äänestyksen tulos. Napsimalla Raamatusta näkökulmiaan tukevia yksittäisiä kohtia kuten rusinoita pullasta. Mielessäni keksin sille nimenkin, evankeliskatolinen kirkko. Jumalan rakkaus on luokseen kutsuva, ei pois sulkevaa. seurakunta osallistui ”Ja suurin niistä on rakkaus” sloganilla. Ihan ekumeniankin takia. Raamatun sanaa voi jokainen meistä vapaasti valvoa sekä tutkia tulkintojensa mukaan. Rakenne muistuttaa perinteistä helluntaiherätyksen mallia, jossa ei ole paikallistasoa ylempää päättävää elintä. Nuoruuden mustavalkoinen ajattelu on vaihtunut vähitellen sateenkaaren värien ymmärtämiseen. Haaveeksi on jäänyt. Mitä pienempi paikkakunta, sen suurempi pelko on tulla leimatuksi ja yhteisön ulkopuolelle sysätyksi. ERKKI MARTTINEN rovasti Jumalan rakkaus kaikissa väreissä O len kastettu, konfirmoitu, körttiopiston käynyt rivikristitty ja kummin toimeen aika monesti kutsuttu entinen kotiseurakuntansa kirkkoväärti. Hyvien asioiden ja haavoittuvampien ihmisten puolustaminen ei ole helppoa. Se oli syntyessään kirkon opin kiteytys ja samalla siinä torjuttiin eräitä siellä täällä nousseita harhaoppeja. 27 Puuttuva kirkon tunnusmerkki Y ksi kirkon tunnusmerkki on sen alkuajoista saakka ollut yleisyys eli katolisuus. On kristittyjä, jotka näkevät ihmisoikeuksien ja tasa-arvon, yhdenvertaisuuden puolustamisen kirkossamme ja koko yhteiskunnassamme tärkeäksi missioksi. Tämä näkyy nyt hyvin avioliittokysymyksessä, jossa yleisten kirkkojen perinteinen linja ja uudempi ovat törmäyskurssilla. Sen vastakohta on nurkkakuntaisuus. Tunnustus alkaa tarkoituksella useimmissa kielissä monikon ensimmäisessä persoonamuodossa ”Me uskomme” erotukseksi apostolisesta uskontunnustuksesta, joka alkaa ”Minä uskon”. Teologian ylioppilaana ja nuorena pappina haaveilin joskus kaikkien luterilaisten kirkkojen yhteisöstä, jolla olisi yhteinen kirkolliskokous. He eivät rankaise samaa sukupuolta vihkiviä pappeja ja seurakunnan kirkkotiloja saa käyttää sateenkaariparien vihkimiseen. Luoja ja lähimmäiset ovat tässä hyviä opettajia. Onneksi jääräpäinenkin Jumalan lapsi voi uskossaan kasvaa. Kaikista tärkeitä on lähimmäisten kohtaaminen arjessa, sillä aito lähimmäisenrakkaus ei satuta ketään. Katse tähyää sen kirkon puoleen, joka ylittää maan ja maanosien rajat ja on aidosti yleinen. EEVA-LIISA JUURIJÄRVI ev.lut.srk jäsen, Ikaalinen. Keneltä se on pois. Nuorempana olisin allekirjoittanut jyrkimmätkin Raamatun tulkinnat ja lopuksi huutanut Aamen. Siellä se on toiminut, mutta kirkon malli on rakentunut toisenlaiseksi. Kaikki eivät voi marssia, vaikka haluaisivat. Roomalaiskatolisessa ja ortodoksisessa kirkossa ei tulisi kysymykseenkään, että jonkin maan kirkko tai peräti seurakunta päättäisi itsenäisesti oppia koskevasta kysymyksestä tai siihen liittyvästä käytännöstä. Eikö evankeliumi ja Rakkauden kaksoiskäsky ole se Raamatun ydin, joka kuulu kaikille. Nyt jokainen luterilainen kirkko taapertaa tyylillään. Yksi syy siihen, mitkä kirjat aikoinaan vakiinnutettiin Raamatun kaanoniin, oli se, että ne olivat käytössä kaikkialla sen aikaisessa kirkossa. Protestanttiset kirkot ja yhteisöt ovat historian tuloksena enemmän tai vähemmän irrallisia yksiköitä. Ja yhä epäkirkollisempaan suuntaan mennään, kun seurakunnat päättävät yksitellen kirkon käytöstä tässä asiassa. Se on askel eteenpäin, kuten yhden sortin hengellisen väkivallan ja puoskaroinnin eli eheytyshoitojen tuomitseminen. kirkot ovat tunnustuskirjojen osalta yleistä kirkkoa, mutta päätöksenteon osalta kaikkea muuta. Hyviä töitä voi tehdä joka päivä. Olisi sentään jotain yleisyyttäkin. Piispat antoivat merkittävän pastoraalisen ohjeen evankelisluterilaisessa kirkossa. Yksi tapa on Pride-kulkue, johon tänä vuonna esimerkiksi Tampereen ev.lut. Vietämme tänä vuonna Nikean tunnustuksen 700-vuotisjuhlavuotta. Kunkin maan kirkolla on oma kirkolliskokous, joka päättää oppiakin koskevista asioista. Arvostan nuoria uskovia ihmisiä, jotka haluavat lempeällä tavalla muuttaa omaa hengellistä kotiaan suvaitsevaisempaan suuntaan. Se ei tuomitse ylhäältä vaan kulkee rinnalla
On tärkeää, että yhteiskunnassamme on toimijana taho, joka on ihmistä varten. Wikipedia toteaa. Sefanjasta en tiedä muuta kuin mitä esim. Halutessaan jokaisen jäsenen on mahdollista vaikuttaa paikallisesti rahankäyttöön äänestämällä tai asettumalla ehdolle seurakuntavaaleissa. Onko heillä jokin selitys, ettei se tarkoita sitä, mitä siinä selvällä suomella todetaan. Seurakuntien luottamuselinten päätöksenteko on myös seurattavissa aivan jokaiselle. Toistaiseksi Suomen evankelisluterilainen kirkko on toimija, jolla on kirkollisveroa maksavien jäsenten ansiosta mahdollisuus asettaa ihminen etusijalle. Tässä muutama näkökulma siihen, miksi kirkollisveron maksaminen kannattaa – silloinkin, kun kirkon päätöksenteko aiheuttaa harmaita hiuksia tai jäsenyydestä ei ole suoraa hyötyä itselle. Kuormittavissa tilanteissa tukea saa myös kirkon keskusteluavusta, walk-in terapiasta ja perheneuvonnasta. Moni kirkon työntekijöistä on uskontojen, ei pelkästään kristinuskon, asiantuntija. Ja nyt käytävä keskustelu sateenkaari-ihmisten oikeuksista kirkossa kertoo siitä, että moni kirkon jäsen haluaa kirkon asettuvan myös niissä ihmisen puolelle. Kirkko on mahdollisuus kuulua johonkin itseä suurempaan, joka on ollut olemassa ennen minua, ja on olemassa vielä minun jälkeenikin. Tämä on hyvän tekemistä, jota kaikki kirkon jäsenet yhdessä edistävät. Niitä pieniä profeetallisia kirjoja. Luotettavaa yhteiskunnallista toimijaa kannattaa tukea. Niinkö se oli. Samaan aikaan moni miettii kirkon jäsenyyttä ihan vain taloudellisena kysymyksenä: onko minulla rahaa maksaa kirkollisveroja. Kirkon musiikkitapahtumat ovat sielua hoitavaa kulttuuria parhaimmillaan ja usein vieläpä ilmaisia. Tunnettuus ja luotettavuus tekevät kirkosta halutun kumppanin moniin hankkeisiin. Piispojen ohje seurakunnille kaikkien parien vihkimisestä, on saanut muun muassa Päivi Räsäsen pohtimaan kirkkoon kuulumistaan, koska hän ei pidä kirkon suuntaa oikeana ( Kotimaa 8.7.). L ueskellessani Vanhan testamentin Sefanjan kirjaa luin siitä kohdan ”Filisteaa vastaan”. VEIKKO VAIKKINEN Espoo. He paimentavat siellä laumojaan ja majoittuvat iltaisin Askelonin taloihin.” (KR 1992) Minulle tuli mieleen Palestiina nyt. Vähän samaan tapaan kuin kirkkokunnat hakivat vuosisatojen ajan tulkintaa kuivista luista, että se oli vain vertauskuvallista ja tarkoitti ”hengellistä Israelia”. 28 mielipiteet Kirkkoon kuuluminen tekee hyvää K uluvana kesänä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on jälleen käyty keskustelua samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Tätä taitoa tarvitaan moninaistuvassa yhteiskunnassa, jossa entistä tärkeämpää on ymmärtää erilaisia uskontoja ja kulttuureja. Ja vielä viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä: kaikkialta Suomesta löytyy kirkko ja jumalanpalvelus, johon kuka tahansa voi halutessaan mennä hiljentymään pyhän äärellä. Yhteiskunnassamme erityisesti lapsiperheiden ruoka-avuntarve on kasvanut hallituksen leikkausten seurauksena ( Etelä-Suomen Sanomat 8.7.). Se alkaa näin: ”Gaza jää tyhjäksi, Askelon autioksi, Asdodin asukkaat ajetaan pois keskellä päivää ja Ekron tuhotaan – – Rantamaa jää laitumeksi ja lammasten tarhoiksi. Miten kirkon korkeasti oppineet mahtavat tämän kirjan selkeäntuntuisen sanoman tulkita. Kirkon diakoniaja kasvatustyö auttaa perheitä ja yksilöitä, jotka tarvitsevat ruokatai muuta apua. Ja ne, jotka ovat jäljellä Juudan heimosta, saavat rannikon haltuunsa. Paikallista kannattaa tukea. Ja vaikka olisikin, mitä hyötyä kirkollisveron maksamisesta on, kun hautausmaksutkin ovat kuluvana vuotena nousseet kaikkialla valtion leikattua kirkolle antamaansa rahoitusta ( Yle 6.6.). Kirkko on edelleen toimintalaajuudeltaan ja ammatilliselta osaamiseltaan vertaansa vailla oleva yhteistyötaho kunnille, hyvinvointialueille ja järjestöille. Kirkollisveroilla tuetaan myös lähetystyötä ulkomailla, mutta valtaosa rahoista jää oman paikkakunnan seurakunnan työhön. REETTA KALTEENMÄKI kasvatuksen ja perheasioiden johtaja, Lahden seurakuntayhtymä Miten Sefanjaa pitäisi nyt tulkita. Kirkko on heikoimmassa asemassa olevien puolella
29 Mika Ijäs Herättäjä-Yhdistys kiittää Herättäjäjuhlat vietettiin Salossa 4.–6.7.2025 tunnuksella ”Matkalaista taluta”. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kun toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen päätti saarnansa sanoihin: ”Taivaan enkelit valmistavat ilojuhlaa sinulle”, pikkuinen pirttini muuttui juhlahuoneeksi. Vaikkakin tunnelma, riisipuuro, yhteinen veisuu ja jälleennäkemiset jäivätkin pois, väkevä sana ravisti itseriittoisuuttani ja ohikävelemistäni, kutsui löytämään tien kotiin, talutettuna. Siunattua kesää! Herättäjä-Yhdistyksen puolesta, TAPANI RANTALA puheenjohtaja KALLE HILTUNEN toiminnanjohtaja Kiitos herättäjäjuhlista Kiitos herättäjäjuhlien juhlatoimikunnalle, joka oli taidolla valinnut juhlien puhujat, lahjakkaat sanankäyttäjät, puhetaidon taitajat, syvällekyntävät ajattelijat sekä herkät lohduttajat. Kiitämme lämpimästi herättäjäjuhlien palvelutehtäviin ja järjestämiseen osallistuneita kumppaneita, talkoolaisia, Salon seurakuntaa ja Salon kaupunkia hyvästä yhteistyöstä. Kiitämme kaikkia juhlavieraita tuestanne ja esirukouksistanne Herättäjä-Yhdistyksen työn puolesta. Kiitos körttiradiosta, joka välitti juhlat korvien taajuudelle. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla.. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 2000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. WILHELMIINA HONKANEN Kuopio Onko sinulla mielipide. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Ensi kesänä, jos Jumala suo, pidetään herättäjäjuhlat Ylivieskassa 3.–5.7.2026 tunnuksella ”En lakkaa toivomasta”. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan
Kaikki kylän asukkaat kuuluvat maroniittikristittyihin. Lauantaisin messu alkaa kuudelta illalla. Kylän asukkaat ovat erittäin uskonnollisia. M olemmin puolin tietä aukeaa laajoja peltoja ja mäkiä, siellä täällä näkyy oliivipuita ja mäntyjä. Se on sellainen sosiaalinen tapahtuma. Vuosien saatossa ihmisiä on muuttanut takaisin, ja vakituisia asukkaita on nyt yli kolmesataa. Kesällä kilpikonnat tulevat munimaan rannalle ja poikaset kuoriutuvat, Skoullos sanoo. Viikonloppuisin väkiluku kaksinkertaistuu, kun perheet ajavat sukutaloihinsa Nikosiasta ja muualta Kyprokselta. Täällä kaikki tuntevat toisensa, joten kommunikointi on helppoa. Kormakitiksen kylässä on ruokakauppa, koulu, kahviloita, hotelli sekä kolme kirkkoa, joista suurin on Pyhän Yrjön katedraali. Kirkossa ei saa puhua, mutta käymme kahvilla messun jälkeen ja juttelemme päivän asiat.. Kirkoissa käytetään liturgiakielenä pääasiassa arabiaa ja osin kreikkaa. Se on käytössä toisinaan kesällä. Katedraali on sisältä vaaleasävyinen, puiset penkit on sijoitettu käytävän kahta puolta. – Käyn aamumessussa kirkossa melkein joka päivä. Kormakitiksen kylä, turkiksi Korucam, on erikoinen alue keskellä kyproksenturkkilaisten hallitsemaa Pohjois-Kyprosta. Maroniitit ovat paavin alaisia katolilaisia ja kuuluvat orientaalisten kirkkojen kirkkoperheeseen. Matka Kyproksen pääkaupungista Nikosiasta, Agios Dometioksen raja-asemalta Kormakitiksen kylään kestää puolisen tuntia. 30 Kyproksen viimeinen maroniittikylä yrittää säilyttää kulttuurinsa reportaasi | Keskellä Pohjois-Kyprosta on kolmensadan hengen kylä, jolla on oma kieli ja kulttuuri ja erilainen uskonto kuin naapureillaan. – Kahvilan pitäjä Anneta Mavrohanna tulee avaamaan oven. Jumalanpalvelus noudattaa itäistä riitusta eli kaavaa. Kirkossa on arkisin aamumessu 7.30 ja sunnuntaisin kahdeksalta. Kirkon lähellä, omalla kuistallaan istuu 84-vuotias Eleni Skoullos, joka vietti lapsuutensa ja osan aikuisiästään kylässä, muutti Nikosiaan ja lopulta palasi kotitaloonsa vuonna 2005. Kylä muuttui merkittävästi, kun Turkki valloitti Pohjois-Kyproksen vuonna 1974. Kormakitikseen jäi yli 1 200 asukkaasta vain noin 40. Samalla aukiolla on toinenkin, vanhempi Pyhän Yrjön kirkko, joka rakennettiin 1500-luvulla ja remontoitiin 2015. Kirkon rakentaminen kesti pitkään, sillä suunnittelu alkoi viime vuosisadan alussa ja rakennus valmistui lopulta 1933. Oppaana toimiva Vasilis Koumettou kuulee, että seurakunnan pappi ei ole paikalla. Hän soittaa jonnekin ja hymyilee. Kirkosta on pidetty hyvää huolta, sillä pinnat huokuvat puhtautta. Silloin tuhannet maroniitit pakenivat etelään ja vain harvat pysyivät kodeissaan. Kolmas kirkko sijaitsee vähän matkan päässä Kyrenian suuntaan ajettaessa. Skoullos muistaa, kuinka hän kätteli paavi Franciscusta, kun tämä vieraili Nikosiassa 2021. Kirkossa ei saa puhua, mutta käymme kahvilla messun jälkeen ja juttelemme päivän asiat. Skoullos tarjoaa itsetehtyä sitruunamehua vieraille. Taloja näkyy harvakseltaan. Kylässä houkuttelee turisteja kahdella asialla. – Maaliskuussa kukkivat villit, punaiset tulppaanit. Merkittävää on myös se, että Kormakitis sijaitsee Välimeren rannalla. Kirkon johtaja on Antiokian patriarkka Libanonissa, ja Kyproksen maroniitteja johtaa arkkipiispa Selim Jean Sfeir. Kirkon naapurina on fransiskaanien nunnaluostari. teologia Käyn aamumessussa kirkossa melkein joka päivä. Kylästä kävelee uimarannalle 15 minuutissa
31 Matka jatkuu siistin kylän katua ylöspäin. Päiväkodissa leikkivät 6-vuotias Petrus sekä 5-vuotiaat Harika ja Sofia. Ihmisiä ei aamupäivisin näy kaduilla, sillä monet ovat töissä Nikosiassa. | Kuva: Marko Mannila » Harika, Sofia ja Petrus ihastelevat pihalta löydettyä kilpikonnaa päiväkodissa. Kylässä asuu jonkin verran maanviljelijöitä. | Kuva: Marko Mannila. Mäen rinteessä on niitetty pelto, jossa lojuu heinäpaaleja. Kolmikerroksisessa rakennuksessa on ala-asteen koulu, päiväkoti ja muita yhteisön käytössä olevia tiloja. Pihalla kasvaa nuoria oliivipuita. Heidän mielenkiintonsa kohdistuu pihalta juuri löydettyyn kilpikonnaan, joka on 84-vuotias Eleni Skoullos pitää kukista. Lihantuotannon lisäksi he valmistavat halloumi-juustoa, paistavat leipää, puristavat oliiviöljyä sekä keräävät hunajaa. Pellolla käyskentelee monikymmenpäinen lammasja vuohilauma. Mäen päällä näkyy uutuuttaan kiiltävä, pari vuotta sitten avattu monitoimitalo, jonka rakentaminen sai EU-tukea
Kun häneltä kysyy, paljonko sannan opettajia on olemassa, hän vastaa: – Tässä minä olen, ja viittaa hymyillen itseensä. Kirkon kahvilan ulkopuolella liehuu Turkin ja Pohjois-Turkin liput. Sisällä kahvilassa on valokuPyhän Yrjön katedraali rakennettiin viime vuosisadan alussa. Ala-asteella sannaa opettaa Elias Zonias. | Kuva: Marko Mannila teologia Alaasteella käy koulua ainoastaan yksi oppilas, 11vuotias Yoannis.. Kielen aakkostoon kuuluu 27 kirjoitusmerkkiä, joista neljä on kreikan ja yksi turkin kielestä ja loput tuttuja latinalaisia kirjaimia. Tasavalta maksaa eläkkeen tapaista korvausta niille, jotka jäivät kylään. Nimi viittaa kilpikonnan vihertävään väriin. 32 saanut nimen Hedra. Kielen taitajia on jonkun verran myös Kormakitiksen ulkopuolella, mutta silti sanna on ollut jo pitkään UNESCOn uhanalaisten kielten listalla. Kyproksen tasavalta, kyproksenkreikkalaisten hallitsema saaren eteläosa, tukee Kormakitiksen asukkaita, vaikka kylä sijaitsee kyproksenturkkilaisten hallitsemassa pohjoisosassa. Ala-asteen erikoisuutena on opetus Kormakitiksen alkuperäisellä kielellä, arabiaan pohjautuvalla sannalla, jota kutsutaan myös Kyproksen arabiaksi. Kyproksenturkkilainen hallinto näkyy kylässä. Korvauksen määrä on reilu 400 euroa kuukaudessa yhdelle ihmiselle, parit ja perheet saavat enemmän. Ala-asteella käy koulua ainoastaan yksi oppilas, 11-vuotias Yoannis. Sannaa puhuvat vanhemmat kyläläiset äidinkielenään, mutta nuoremmat eivät enää puhu kieltä, vaikka ymmärtävätkin sitä. Vanhemmat eivät ole halunneet vaihtaa lapsia pois tutuista kouluista. Ensi vuonna on tiedossa pari oppilasta lisää. Oppilaiden vähyyteen syynä lienee se, että koulu on avattu vasta reilu vuosi sitten. Hän pitää kielen kursseja myös esimerkiksi sairaanhoitajille ja opettaa myös kesäleireillä
– Taloihin emme kuitenkaan saa mennä, Koumettou sanoo. Heitä on saarella yhteensä noin 7 000, joista viitisensataa kuluu libanonilaiseen yhteisöön. RAAMATUN MONIMUOTO-OPISKELU Kurssi koostuu lähija etäjaksoista. Enemmistö Kyproksen maroniiteista, kolme neljäsosaa, asuu pääkaupunki Nikosiassa ja loput saaren muissa suurissa kaupungeissa. Raamattukoulun Elojuhlat Meilahden kirkolla 9.-10.8.2025 vat kustakin maroniittien edustajasta Kyproksen parlamentissa, mutta keskellä valokuvariviä on hallinnon vaatima modernin Turkin perustajan Kemal Atatürkin kuva. Pyhä Maron on saanut osakseen kunnioitusta myös Venäjällä. Maroniiteille vanhat asuinpaikat ovat hyvin rakkaita. Maroniitit ovat jo vuosia yrittäneet vaikuttaa päättäjiin saadakseen kylänsä takaisin. Kolmessa kylässä ei tosin ole enää kaikkia taloja pystyssä. Hänellä kerrottiin olleen ihmeidentekemisen lahja, jolla pystyi parantamaan sairaita. Etäjaksoilla luet Raamattua ja pohdit kunkin Raamatun kirjan sisältöä vastaamalla etätehtäviin, jotka käymme yhdessä läpi seuraavalla lähijaksolla. Kurssimaksuun sisältyy opetus ja ruokailut. Lähijaksot: la 23.8.2025(A) tai la 13.9.2024(B), 17.-18.10.2025, 16.-17.1.2026, 6.-7.3.2026, 22.-23.5.2026 (pe iltapäivä – la päivä) sekä la 15.8.2026. Maroniittikirkko sai nimensä Luoteis-Syyriassa asuneelta Pyhältä Maronilta 300-luvulla. Heillä on äänivallaton edustaja Kyproksen tasavallan 56-paikkaisessa parlamentissa. Kurssimaksut 130 € /lähijakso, alkuja päätösjaksot 60 €/pv. Nykyään Turkin armeija käyttää tukikohtinaan kahta jälkimmäistä. Kurssilla on myös luovia ja toiminnallisia osia. Maronin vaikutus jäi pysyväksi, ja hänen mukaansa nimettiin suuri luostari Syyrian Apameassa, joka hävitettiin 900-luvulla. Ensimmäiset maroniitit tulivat Kyproksen saarelle keskiajalla Syyriasta ja Libanonista. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: HELSINGIN RAAMATTUKOULU Töölönkatu 7 A 3, 00100 Helsinki Jari A. Muita merkittäviä yhdyskuntia löytyy Argentiinasta ja Brasiliasta. 1200–1300-luvuilla Kormakitis kukoisti, ja maroniiteilla oli 60 muutakin kylää Kyproksella. Kurssi vastaa 15 opintopistettä. Suomesta maroniitteja voi todennäköisimmin olla libanonilaisyhteisössä. Ottomaanien hallitessa Kormakitista 1800-luvulla maroniittien määrä väheni, ja lähti taas kasvuun brittien noustessa valtaan. Valamon luostarissa Pyhän Maronin ikoni kuuluu kunniapaikalle ikonostaasin viereen. 33 Sinulle, Raamatusta kiinnostunut Haluatko oppia tuntemaan Raamatun sisältöä paremmin. Ruotsissa on myös maroniittiyhdyskunta. Sota autioitti Karpaseian, Asomatoksen ja Agia Marinan. – Meillä on hyvä suhteet kyproksenturkkilaisiin, Koumettou sanoo. Suurin yhdyskunta on Libanonissa, jossa asuu yli miljoona maroniittia. Lähijaksoilla tutustumme Raamatun kirjojen taustoihin ja keskeiseen sanomaan asiantuntijoiden ja jaettavan materiaalin avustuksella. Ennen vuoden 1974 sotaa maroniittikyliä oli muitakin. 040 512 6612 toimisto@helsinginraamattukoulu.fi www.helsinginraamattukoulu.fi P.S. Joitain myönnytyksiä Turkin armeija on tehnyt: maroniitit saavat pitää jumalanpalveluksia kylien kirkoissa tiettyinä päivinä, kunhan toimittavat nimilistan tulijoista etukäteen. Luku kaksinkertaistuu, jos lasketaan mukaan ihmiset, joilla on maroniittijuuria. Jolkkonen, puh. Kurssin voi suorittaa myös niin, että osallistuu lähijaksolle etäyhteyden (Zoom) avulla. Maailmassa on arvioiden mukaan kaikkiaan noin 3,5 miljoonaa maroniittia. Maroniitit yhdistyivät Rooman kirkkoon ristiretkien jälkeen. Muista kursseista kerromme kotisivuillamme. MARKO MANNILA Kypros Elias Zonias opettaa Yoannisia lukemaan sannan kieltä. Vuoden 1974 sota ajoi 97 prosenttia maroniiteista saaren eteläpuolelle Kyproksen tasavaltaan. | Kuva: Marko Mannila
Tätä kirjallisuudenlajia on julkaistu paljon jo ennenkin. Mitään helppoja ratkaisuja hän ei jp-yhteisöjen elintilan ja olemuksen kysymyksiin tai toisaalta kirkkosuhteeseen tarjoa. 208 sivua. Kirkon ykseys, pyhyys, katolisuus ja apostolisuus varhaiskirkosta 2000-luvulle. Vienan Karjalasta Siperiaan. 34 teologia | kirjat | Juhana Tarvainen: Murtunut Kristuksen ruumis. Kirjalla on tänä aikana toki myös melkoinen kirkkopoliittinen tilaus, sillä Sley kuuluu niihin järjestöihin, jotka osaltaan ovat olleet rakentamassa uudenlaisia jumalanpalvelusyhteisöjä. Valtavasta aiheesta kirjoitettaessa on yleistettävä ja pelkistettävä, mutta lukijalla on silti käsissään tehtävälleen uskollinen, yleistajuisesti kirjoitettu teologinen katsaus. Tarvainen pohdiskelee kirjassaan kirkon olemusta myös näiden yhteisöjen kautta. JUSSI RYTKÖNEN Lasse Marjokorpi: Matkoja maailman laitaan. Reissuja kertyi kirjan mukaan paljon. Kirja on kirkkohistoriallis-teologinen katsaus siihen, miten kirkon ykseys, pyhyys, katolisuus ja apostolisuus on kirkon historiassa ja itseymmärryksessä eri aikakausina määritelty ja todeksi eletty. JUSSI RYTKÖNEN Una sancta – mitä kirkko on Evankeliumia itään. Mikä neuvoksi, miten elää tässä tilanteessa kristittynä. Mitä kirkko teologisesti on ollut ja mitä sen pitäisi olla. Niiden taustalla ovat tavallisimmin olleet tyytymättömyys kirkon naispappeuteen ja eräät muut syyt. Kirkon pitäisi olla yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen. Kirjoittajan mukaan toinen kirkko ei olisi ratkaisu. Niiden kokemukset kertovat omaa ihmeellistä kieltään evankeliumin leviämisestä ja levittämisestä. Marjokorven kuvaus varsinkin 90-luvun työstä Vienan tai Siperian syrjäseuduilla on olosuhteista johtuen hieman kirveellä veistettyä. Tämäntyyppisiin kysymyksiin vastaa nyt uudessa kirjassaan Murtunut Kristuksen ruumis Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen. 316 sivua. Sley-Media Oy 2025. Tämä kirja on ajankohtainen, hillityn napakka teologinen puheenvuoro tärkeästä aiheesta. Mutta sellainen oli työaluekin. Tarvainen kuljettaa lukijaansa läpi lännen kirkon historian, alkuseurakunnasta 2000-luvulle. Silti autenttiset muistelot sekä erilaisten ihmisten elämäntarinat ovat aina koskettavia. Väyläkirjat 2025. Kirja on käytännössä yksi missiologinen kertomus siitä, miten suomalaiset kristityt ojensivat kätensä punaisen hämärän, uskonvainojen ja monenlaisten tolkuttomuuksien valtakunnan elämänmenosta toipuville ihmisille. (Kansan)kirkon jäsenyydessä on syytä pysyä, vaikka se paikoitellen olisi eksynyt totuudesta: kirkko on ennenkin ollut haavoitettu ja eripurainen. Se sivuaa myös kirkkopoliittisia teemoja, kuten virkakysymystä ja ulkomaisista kirkoista saatuja pappisvihkimyksiä. Mutta todellisuudessa se on jakautunut ja säröjä tulee lisää. Sen lukemista voi suosittaa riippumatta siitä, millä puolella kirkon monia jakolinjoja lukija itse arvioikin seisovansa. Kemijärven kirkkoherra emeritus Lasse Marjokorpi muistelee kirjassaan Matkoja maailman laitaan lukuisia menneiden vuosikymmenien kirkollisen työn matkojaan entisen Neuvostoliiton alueille Inkerin kirkon työalueille. Hän on samanaikaisesti kirkon kehityskulkuja kuvaava ja toisaalta myös monipuolisesti kriittinen
Kirkon opetuksella on näet tärkeä päämäärä: teologian on viitattava Kristukseen ja Hänen työhönsä, siis armoon, ylösnousemukseen ja pelastukseen. Tyhjän temppelin rauhassa ja hiljaisuudessa sekä kirkkomaan vanhoissa hautakivissä voi lukea Luojamme yhden viestin: Ihminen, olet täällä vain käymässä. Mutta itse asiaa ei oppihimmeleistä saisi unohtaa. Vain minun armoni pysyy, iankaikkisesti. Eihän ihmisjärki sellaista oikein hahmota. Varsinkin niistä vanhimmat huokuvat myös joka hirrellään tai kivellään sitä, miksi kirkkoja ylipäätään maisemassa seisoo. Sellaista on matkamiesten teologia. Hänelle se oli osa sitä kansan oopiumia, joka johti kärsivien huomion pois tämän ajan poliittisista kysymyksistä. Usein korostetun tämänpuoleisessa ja tähän hetkeen keskittyneessä 24/7-maailmassa iankaikkisuudesta ei ole ihan helppoa puhua. On myös kaiken loppu ja iankaikkisuus. Kaikki tämä pohjimmiltaan siksi, jotta murhe, risti ja kiusaus eivät sammuttaisi heikkoa uskoa matkalla iankaikkista isänmaata kohti. ”Ja pyhien suuressa seurassa, saan uudesta virrestä iloita, sen pauhussa riemullisessa” (VK 360). Esimerkiksi Karl Marx ei voinut eskatologiaa sulattaa. Eskatologia voi toki olla myös poliittista, mutta taivasten valtakunta maan päällä pysyy utopiana. kolumni Eskatologia voi olla poliittista, mutta taivasten valtakunta maan päällä pysyy kuitenkin utopiana.. Elo täällä kuin unta ja varjoa on, kuni kuohuva koski, se on levoton, veden lailla se hiekkahan haihtuu. Teologisesti eskatologia ja iankaikkisuus ovat kovaa kamaa. Mutta esimerkiksi saarnahenkilön olisi syytä muistaa, että se on osa kaikkea julistusta. Dogmatiikan systemaattisissa yleisesityksissä on ollut usein viimeisenä osana luku, joka käsittelee eskatologiaa. Moderneissa dogmatiikoissa saattaa esityksen rakenne olla toisenlainen. Myös elokuun sunnuntaiden perikooppien raamatunteksteistä on helposti hahmotettavissa, miten keskeinen asia aika ja ikuisuus ovat. Vasta Kristuksen toinen tuleminen muuttaa kaiken. Eikä aina hyväksy. H arrastuksiini Suomen kesässä kuuluvat vierailut tienvarren kirkoissa. Kun tuuli käy ylitsesi, ei sinua enää ole eikä asuinsijasi sinua tunne. Syntisille on teroitettava, että vaikka elämä täällä ajassa on elettävä lähimmäisen parhaaksi ja Jumalan kunniaksi, ei kaikki ole tässä. Marxilaisuuden varianttien oma teologinen pohjavire ennen ja nyt johtaa kuitenkin erikoiseen ristiriitaan: immanentin ja ihmisen herruuden kaipuu edellyttää kirkon ja ikuisuuden desakralisointia. Siis viimeisiä tapahtumia, paruusiaa, katoavaisuutta, tuomiota, pelastusta, kadotusta – iankaikkisuuttakin. 35 Sen pauhussa riemullisessa Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Tekstit kehottavat taivastietään kulkevaa ihmistä erottamaan totuuden ja harhan, hoitamaan ajassa leiviskäänsä uskollisesti, huomaamaan etsikkoajat ja tutkimaan itseään
TYÖRYHMÄ | JUKKA GRANSTRÖM, VESA KEINONEN, SEPPO KEMPPAINEN, NIILO RANTALA, MARI TEINILÄ reportaasi Herättäjäjuhlille osallistui järjestäjien mukaan 14 000 kävijää. | Kuva: Jukka Granström. 36 Yhdessä vai erikseen. Kotimaa vieraili Evankeliumijuhlilla, Kansanlähetyspäivillä, Suviseuroilla ja Herättäjäjuhlilla ja otti selvää, millainen on kunkin liikkeen suhde kirkkoon. Haastatteluissa nousi esiin huoli kirkon tulevasta suunnasta ja suru hajaannuksesta. Herätysliikkeet keräsivät jälleen kannattajansa yhteen hengellisille kesäjuhlille
Pysähtyessään haastatteluun Säilä kuitenkin kertoo, että iloa himmentävät muunlaiset tuntemukset. Kysymyksiä ja pohdintoja silti riittää: Onko kirkon suunnalta odotettavissa sujuvampaa yhteistyötä. Löytyykö molemmilta osapuolilta kärsivällisyyttä. Lasten ja perheiden määrä pistää silmään. – Toivon sanoma on meidän juttumme ydin, valtava armo Kristuksessa. Säilän mukaan huoli yhdistää montaa herätysliikettä. – Maailma ympärillämme on levoton. Viime kädessä turvamme on ikiaikojen Jumalassa ja hänen huolenpidossaan. Me saamme olla armon sylissä. Avioliittokeskustelu on tässä se alkuperä. Päällimmäisenä Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen toiminnanjohtajan mielessä ovatkin kuulemma aurinko, ihmiset ja kiitollisuus. Säilä toivoo, että kirkon ja herätysliikkeiden välillä löytyisi hiljalleen yhteisymmärrystä ja ongelmien aika jäisi taa. Sleyn oman ilmoituksen mukaan Karkkuun saapui juhlimaan noin 10 000 ihmistä. Se kohdistuu nimenomaan kirkon hengelliseen profiiliin ja suuntaan. – Monella herätyskristityllä on mielessään ahdistus siitä, mihin kansankirkko on menossa. Kesäkuun lopussa järjestetyn Evankeliumijuhlan tämänvuotisena teemana oli tuhlaajapoikavertaukseen viittaava Sinua odotetaan. Ihmisvilinässä voi todistaa monia iloisia kohtaamisia. 37 K arkun evankelisen opiston alueella juhlakansan keskellä kiirehtivä Tom Säilä vaikuttaa olevan aurinkoisissa tunnelmissa. Säilä pohtii hetken ja toteaa painokkaasti, että Evankeliumijuhlien päällimmäisenä tunteena ei ole huoli. – Ajatuksemme tietenkin on, että me toimimme edelleen tässä kirkossa ja vaikutamme sen sisällä. Osin se on myös suku polvikysymys. | Kuvat: Niilo Rantala ». Ihmiset kerääntyvät piireiksi, juttelevat ja hymyilevät. Siitä Evankeliumijuhlilla iloon sekoittui huolta Sleyssä suhde kirkkoon on vaihteleva. – Kyllä tämän vuoden evankeliumijuhlilla kuuluu myös huoli, hän huokaa
Tällainen uusi evankeliumi aiheuttaa ymmärrettävää vierauden kokemusta. Myös lehdistön sanavalinnat saavat Mäkimattilalta moitteita. Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela arvioi tapahtuman linjapuheessaan, että kirkko on muuttunut peruuttamattomalla tavalla. – Raamatun arvovallan heikkeneminen on johtanut kirkossa esimerkiksi virkaja avioliittokäsityksen muutokseen. Muita Evankeliumijuhlan huippuhetkiä Mäkimattilalle ovat Siionin kanteleen yhdessä laulaminen sekä sielunhoitotiimissä toimiminen. Hän korostaa, etteivät he ole naispappeuden vastustajia. Kaikki herätysliikkeet tekivät töitä yhdessä. – Ei täällä lietsota vihaa ja polarisaatiota. Entä irtautuuko Kansanlähetys jossakin vaiheessa kokonaan evankelisluterilaisen kirkon yhteydestä vai sinnitteleekö järjestö edelleen mukana riitaisassa suhteessa. Se on meidän kirkko, mihin suurin osa täältä on kastettu. – Siellä missä sanoma syntien sovituksesta on korvattu yhdenvertaisuudella motivoidulla vaatimuksella saada seurata oman sydämen haluja, on moni työmme ystävä jäänyt pois lähiseurakunnan toiminnasta. Mäkimattila hymyilee ja paljastaa, että perjantaina juhlakansalle annettiin tehtäväksi tutustua vähintään yhteen uuteen ihmiseen. Nummela kertoo sydämensä toiveen ilmenevän Kansanlähetyspäivien linjapuheensa loppuhuipentumassa. Nummela on huomannut, että useat Kansanlähetyksen yhteydessä olevat ihmiset kokevat nykyisin jonkinlaista vierautta kirkkoa kohtaan. Kirkkosuhteesta kysyttäessä Mäkimattila vakavoituu. Jotkut grillaavat, toiset auttavat tuolla ja toiset täällä. – Ja että sääkin vielä näin hellii! Myös ohjelma vaikuttaa erittäin onnistuneelta. Tapahtuma kokosi heinäkuun ensimmäisen viikonlopun aikana noin 13 000 osallistujaa. – On paljon sitä vanhempaa väkeä, joka muistaa, kun herätysliikkeet oli kirkossa todella arvostettuja. Minä olen kahvilassa. – Samalla on sanottava, että piispojen esitykset avioliittokäsityksen muuttamiseksi ja heidän kesäkuun alussa antamansa pastoraalinen ohje osoittavat, että kirkon johtotasolla ja meillä on hyvin erilainen käsitys Jumalan sanasta Raamatussa ja sen sitovuudesta kristityille. On kuin olisimme samalla kesäretkellä kaikki. Molemmat näistä ovat sellaisia muutoksia, joista ei näytä olevan paluuta. Mäkimattila tunnustaa olevansa ärsyyntynyt siitä, että heidän suuhunsa laitetaan ”ihan outoja asioita”. Erimielisyydet muun muassa virkaja avioliittokysymyksissä ovat olleet paljon esillä. – Kyse ei ole vastustamisesta. Mäkimattilan mukaan nuori polvi on kuitenkin pettynyt siihen, että he kokevat tulevansa syrjityiksi kirkossa. Kotimaan haastattelussa Nummela painotti, että Kansanlähetyksellä ei huomattavista erimielisyyksistä huolimatta ole lähtökohtaisesti pyrkimystä eroon evankelisluterilaisesta kirkosta. Se on ollut meille yli 150 vuotta ihan selvää. Suhde kirkkoon on kuulemma liikkeessä vaihteleva. – Pidän arvokkaana sitä, että olemme kaikki talkoolaisia. Erityisen puhuttelevana Mäkimattila pitää Evankeliumijuhlan raamattuopetusta. Erityisesti näistä kohtaamisista Mäkimattila on kiitollinen. Tällä hetkellä me olemme väistäjiä. Osin se on myös sukupolvikysymys. Voin sanoa, koska en ole itse ollut sitä suunnittelemassa, hän myhäilee. 38 iloitsee myös Sleyn hallituksen puheenjohtaja Sari Mäkimattila. – Se on jykevää opetusta, elämänläheistä. – On todella hienoa nähdä, miten paljon täällä on nuoria ja lapsiperheitä. – Tekisi mieli kysyä, että mitä pahaa me olemme tehneet. NIILO RANTALA Nuori polvi kokee tulevansa syrjityiksi kirkossa. Moni on hämmentynyt. R yttylässä järjestettyjen Kansanlähetyspäivien teemana oli tällä kertaa Raamattu, herätys, lähetys. Kansanlähetyksen ja sen muutaman sisarjärjestön suhde kirkkoon on tunnetusti jännitteinen. Hän siteerasi siinä Augsburgin tunnustusta: Toivomme on, että niin kuin me elämme ja taistelemme yhden ainoan Kristuksen alaisina, me voisimme myös Kansanlähetysväki kokee vierautta kirkon piirissä – silti siinä halutaan pysyä reportaasi. Mäkimattila sanoo seuraavat sanat erityisen painokkaasti. – Kirkko on meille rakas. Me puhumme Jeesuksesta ja kristittynä elämisestä. – Tiedämme tasan tarkkaan, missä me seisomme. Loppuun hän lisää, ettei tahdo uhriutua. Paljon on myös aivan uutta väkeä
Tämä oli minusta todella härskiä. Lahden Launeen seurakunta ei ole vielä tullut niin tutuksi. Samalla Nummela näkee täysin mahdollisena myös toisenlaisen kehityskulun. – Kansanlähetyksessä on hyvää opetusta ja pidän siitä, että järjestö korostaa lähetystyön tärkeyttä. Kansanlähetyspäivät eivät pyörisi ilman uutteria talkoolaisia. Asiaan liittyy myös vahva henkilökohtainen kokemus. – Tutustuimme mieheni kanssa näillä juhlilla vuonna 1970, hän kertoo hymyillen. Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela on huomannut, että liikkeen yhteydessä olevat ihmiset kokevat nykyään vierautta kirkkoa kohtaan. Keravan seurakunnan jumalanpalveluksissa Arvela kertoo käyneensä erityisesti silloin, kun perheen lapset olivat pieniä. – Olisin toivonut seurakunnalta sellaista linjaa, että kannatetaan kaikkia lähetysjärjestöjä. VESA KEINONEN Se että on kotiseurakunnan toiminnassa mukana pitää minusta uskonelämää yllä. | Kuva: Vesa Keinonen. Yksi heistä on siivoustiimiin värvätty parikymppinen Sisu-Veikka Viitikko. 39 elää yhdessä ja yksimielisinä yhdessä ainoassa kristillisessä kirkossa. – Se että on kotiseurakunnan toiminnassa mukana pitää minusta uskonelämää yllä. Orimattilassa asuessaan Viitikko kävi seurakunnan jumalanpalveluksissa aina kuin mahdollista. Myös Kansanlähetyksen rivijäsenten keskuudessa tunnetaan harmistusta siitä, miten konservatiivisia lähetysjärjestöjä kohdellaan mediassa ja myös kirkon johdon toimesta. Keravalainen Riitta Liisa Arvela on Kansanlähetyspäivien vakiokävijä. Keravan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti huhtikuussa 2025 jättää muun muassa Kansanlähetyksen vaille lähetysjärjestöille myönnettävää tukea. – Kirkon johdossa asenneilmapiiri on tällä hetkellä niin kova, että eihän se toivoa herätä. – Tehtäviini kuuluu muun muassa pöytien pyyhkimistä ja roskisten vaihtamista. Tuki katkaistiin myös kesken sopimuskauden. Yksi asia Arvelaa kismittää kotiseurakunnassa. Orimattilasta tänä vuonna Lahteen muuttanut Viitikko kertoo Kansanlähetyksen olevan oma hengellinen kotinsa. – Nyt osallistumme harvemmin, koska käymme myös Raamattuopistolla ja SLEY:n Pyhän Sydämen kappelissa Helsingissä
– Keskustelua täytyy pystyä jatkamaan. | Kuva: Jukka Granström Juhlatorilla ennen sadetta. – Körttiläisyyteen kuuluvaa avaraa näkökulmaa haluan toteuttaa myös seurakunnan toiminnassa. Piispa Mari Leppäsen täällä pitämä raamattutunti oli tosi rohkaisevaa näkökulma siitä, että opin ja uskon perusteella toista ihmistä ei saa painaa millään tavalla. Erityiseen Jumalan läsnäolon tuntemiseen liittyy omat vaaransa, sillä se saattaa synnyttää halun olla Jumalan kaltainen. – Jos kirkon herätysliikkeet eivät mahdu samaan ehtoollispöytään eivätkä tunnusta yhteistä virkaa, voimme kyllä kysyä, olemmeko samassa kirkossa. Uskotko, että valmiutta keskusteluun löytyy. Viime aikoina on kuultu kovenevaa puhetta ja vastakkainasettelua, myös kyselyä mahdummeko yhä samaan kirkkoon. | Kuva: Jukka Granström kon hajaannus realisoituu: jäädäkö omaan seurakuntaan vai omaan liikkeeseen. – Körttiläinen ei mieti eroa seurakunnasta, sanoo seurakentällä taukoa pitävä Jeremias Sankari. Mutta toisaalta käytännön tasolla esimerkiksi näiden kesäjuhlien talkootyötä tehdään myös yli herätysliikerajojen. Viesti on selvästi suunnattu niille tahoille, joille kirkon päätökset naispappeudesta ja piispojen ohjeet homoparien vihkimisestä eivät kelpaa. Riittävän suuri yksimielisyys pitäisi löytää sellaisista keskeisistä asioista kuin sakramenttien hoito, messu ja virkakäsitys. – Voidaan toki sanoa niinkin, että on aika normaali tila, että kirkon sisällä keskustellaan ja väitellään. – Tällä hetkellä ei näytä kovin hyvältä. Ei hän tosin muuta voi ehkä sanoakaan, koska hän on paitsi körtti myös Tainionvirran seurakunnan kirkkoherra. Siihen kuuluu ojentautuminen piispojen ohjauksen mukaan ja Raamatun nöyrä tulkinta tässä muuttuvassa ajassa. – Matkalaista taluta, tämä on myös koko kirkon pyyntö. Osalla herätysliikkeisiin kuuluvilla saattaa siis olla edessä tiukka valinta, jos kirKörttikansa toivoo talutusta ja tilaa kaikille Kirkon yhtenäisyys huolestutti Saloon heinäkuun alkupäivinä kokoontuneita heränneitä. Rantala sanoo toivovansa, että kaikki nykyiset herätysliikkeet mahtuvat samaan kirkkoon jatkossakin. Herännäisillä, körteillä, tällaista pohdintaa tuskin on edessä. – Ajattelen, että herätysliikkeet ovat kirkon palvelijoita ja että niiden tehtävä on rakentaa kirkkoa. Erilaisuuden kunnioittamista ja sovitettua erilaisuutta pitää mahtua kirkkoon. Kotimaan haastattelussa Rantala tarkentaa sanomaansa. 40 reportaasi H erättäjäjuhlien tunnukseksi oli valittu Siionin virren sanat ”matkalaista taluta”. Piispa Mari Leppänen pitämässä raamattutuntia. Leppänen sanoi puheessaan, että Jumala vaikuttaa hiljaisuudessa. Herättäjä-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tapani Rantala käytti tunnuslausetta myös pohtiessaan kirkon yhtenäisyyttä. Yhtenäisyyttä pitäisi rakentaa keskustelemalla. – Halu asettua toisten yläpuolelle ja olla Jumalan kaltainen on synnin seurausta.. Ehkä meidän herätysliikejohtajien ja kirkon piispojen pitäisi mennä johonkin Sikstuksen kappelin kaltaiseen suljettuun tilaan ja sopia asioista, kunnes valkoinen savu tupsahtaa piipusta. Se antaa toivoa, että yhteyttä löytyy muutenkin. Puheissa tulikin esille monella tavalla, miten jokainen ihminen tarvitsee elämänsä varrella tukea ja talutusta. Körteillä on yleisesti ottaen tiivis yhteys omaan seurakuntaan. Iso surun aihe on, kun ehtoollisyhteys joihinkin liikkeisiin on katkennut, Rantala sanoi seurapuheessaan
Sen sijaan, että puhuttaisiin hartioita painavasta vastuusta, pitäisi puhua onnellisuutta tuovasta vastuusta. Tamperelainen Mari Kiekara löytyy penkkien välistä polvillaan. Menossa ei ole rukoushetki vaan neuleen mittaus. Uskohan on etsimistä ja ihmettelyä. – Yhteys muihin ihmisiin on tärkeä. 41 Turvallisten hengellisten yhteisöjen luominen vaatii yhä uudelleen tietoista valintaa, sitoutumista ja nöyryyttä, Leppänen sanoi. Niinistö nosti esille luottamuksen ja velvollisuuden erityisenä asiana. Hieman kriittisemmän näkökulman herännäisyyteen antaa Arja Vesa, joka sanoo tehneensä hengellistä etsintää koko elämänsä ajan. – Vaikka tämän päivän uutiset meitä huolestuttavatkin, minä olen varma, että tulevaisuus on parempi kuin miltä se näyttää. SEPPO KEMPPAINEN Ennen lauantain päiväseuroja alkoi pilviä kerääntyä taivaalle. Sattumalta haastateltavaksi osuu toinenkin pappi, salolainen Juha Hekkala on tosin jo eläkkeellä. Villapaita valmistuu kuulemma viikossa, jos muut kiireet eivät vie liikaa aikaa. Herättäjäjuhlien mediahuomion veti puoleensa presidentti Sauli Niinistö, joka käsitteli seurapuheessaan ihmisyyttä, luottamusta ja vastuullisuutta. lauluharrastuksen kautta. Myös puhujat odottivat vuoroaan taivasalla. Uskon, että järki kyllä kaikkien päässä viime kädessä voittaa. Niinistö sanoi ymmärtävänsä huolen, joka maailmalta kantautuviin uutisiin liittyy. Liike tuntuu läheiseltä, koska seinät ovat leveällä ja katto korkealla. Puheen vastuusta hän käänsi positiiviseksi asiaksi. | Kuva: Jukka Granström. – Ehkä saisi olla hieman tiukempaa Raamatun tulkintaa nykyisinkin. Jeesuksen vierellä ryövärikin sai syntinsä anteeksi ristillä. – Minulle suhde körttiläisyyteen tulee äitini suvun kautta. Nuoren koulutytön uskonnon opettaja Kempeleessä oli körtti, ja Raamatun lukeminen tuli jo silloin tutuksi. Herännäisyydessä on kuitenkin tärkeintä lempeys ja armo. – Jos mittansa mukaan täyttää vastuunsa, se on myös tyytyväisyyden ja onnellisuuden lähde. – Herännäisyyden profiili on pehmeä ja teologinen tulkinta armollista. Kiekara kertoo, että hänellä yhteys seurakuntaan toteutuu mm. Kaikki mahtuvat mukaan. Monet miettivät mitä kaikkea pahaa on sattunut ja mitä vielä saattaa tapahtua. En näe mitään ristiriitaa oman seurakunnan ja herännäisyyden välillä. Jo lapsena hän oli mukana seurakunnan ”laulujutuissa” ja nyt aikuisena Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kuorossa. Ei uskoa tarvitse määritellä tarkkaan
Aulakosken suhde kirkkoon ei ole viime aikoina muuttunut. | Kuva: Jukka Granström. – Tahdomme pysyä kirkon yhteydessä, vaikka taivaalla näkyy tummia pilviä. – Siionin laulut imaisivat minut täydellisesti mukaansa. | Kuva: Jukka Granström Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkän mukaan Suviseuroissa Raamatun suora julistus on mojovaa. Kiinnostus syntyi, kun hän kuunteli viime kesänä autoa ajaessaan vanhoillislestadiolaisten Kesäseuraradiota. 42 reportaasi K utsumus sai lähtemään rakkaan kansankirkon tehtäviin, sanoo raahelainen ylikomisario Antero Aulakoski. Hänen mukaansa työntekijöiden kesken asioista on erilaisia näkemyksiä, mutta toinen toisensa näkemyksiä kunnioitetaan. Suomen rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) puheenjohtaja Valde Palola kiittää puheessaan seurakuntia siitä, että niissä voidaan järjestää vanhoillislestadiolaisten pitämiä jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia. Siionin laulut olivat vaikuttavia. Jos lähdemme viihdepuolelle kilpailemaan, niin siihen meillä on liian pienet resurssit. Tajusin, että olen jäänyt jostain paitsi, ja päätin, että seuraavissa Suviseuroissa olen mukana. Aulakoski sanoo liikkeessä rukoiltavan sen puolesta, että kirkossa pidettäisiin arvossa Jumalan Sanaa eikä lähdettäisi erilaisten ismien perään. Ohje koskee samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimistä pyytävien parien kohtaamista. Esimerkiksi lauantaina paikalla on 94 000 ihmistä. Korpilahdella asuva Antti Koivisto on Jyväskylän seurakunnan läntisen alueen pappien esimies. Hänen mukaansa vanhoillislestadiolaisuudessa ei tahdota muokata Jumalan Sanan opetusta vaan olla sille uskollisia ja päästä taivaaseen. Hän viittaa piispainkokouksen pastoraaliseen ohjeeseen. Hän on kolmatta kautta kirkkovaltuustossa. Tummia pilviä kirkkosuhteessa Suviseurat järjestettiin kesäkuun lopussa Lopella. Puheissa kirkon toivottiin pysyvän Jumalan Sanassa – niin kuin se vanhoillislestadiolaisuudessa ymmärretään. – Kirkon ylätasolla olevat kysymykset eivät näy ruohonjuuritason työssä. Täällä Suviseuroissa Raamatun suora julistus on mojovaa. Kansankirkko on rakas ja hyvä yhteistyökumppani. Palola nostaa kuitenkin esiin huolensa piispainkokouksen antamasta pastoraalisesta ohjeesta. Heidän joukossaan on myös poikkeuksellisen paljon poliitikkoja sekä muita julkisuuden henkilöitä. Hänen mukaansa eräänlainen maallistuminen alkoi kirkossa naispappeuden myötä. – Kirkon haaste on jäsenkato. – Siitä olemme surullisia, että Raamatun opetuksista ollaan luopumassa, Aulakoski sanoo. Koiviston mukaan sanoman havainnollistaminen on tärkeää, mutta vaarana Mika Kaivonurmi seuraa kirkkosuhteessaan liikkeen johdon kantaa. Yksi heistä on Suviseurojen ensikertalainen, kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä. Oleellista on, mitä sellaista meillä on tarjota, mitä ei ole muilla. Tänä kesänä Suviseurojen kävijämäärä oli ennakoitua suurempi. Hän sanoo vihollisen kylvävän ajatusta siitä, onko Jumala todella sanonut niin ja viettelee tällä tavoin toimimaan Jumalan Sanaa vastaan. Äkkijyrkkään ovat tehneet vaikutuksen suuret perheet, yhteisöllisyys ja rakkauden täyteinen henki. Ihmiset tulevat messuun tullakseen ravituiksi Raamatun pohjalta, Koivisto sanoo. Toivomme Jumalan antavan kirkolle ymmärrystä pysyä Jumalan Sanassa, hän sanoo
Tulevaisuus voittaa nykyisyyden. | Kuva: Jukka Granström Kirkko on haastanut meitä kirkastamaan omia käsityksiämme.. MARI TEINILÄ Suviseurat järjestettiin tänä kesänä Lopella Räyskälän lentokentällä. Kanttoreissa on paljon vanhoillislestadiolaisia. Ei lapsi mene siitä rikki, jos hän kuulee sanan Jeesus. Ja sitä, että vanhoillislestadiolaisuus ja muut herätysliikkeet pysyvät kirkossa. – Ainakin Oulun alueella vanhoillislestadiolaisia ihmisiä laulaa kirkkokuoroissa, Saara Hintsala sanoo. Hän kertoo perheensä käyvän seurakunnan jumalanpalveluksissa pääasiassa joulun ja pääsiäisen aikaan. Sillä viitataan koko juhlakansaan. – Toivoisin, että kirkossa kuuluisi edelleen sellainen julistus, josta olen itsekin saanut voiman. Jumalan lapsia ovat myös viime kesänä rippikoulun käyneet Edit Kuitula ja Venla Ojala. – Toivoisin suvaitsevaisuutta löytyvän myös suhteessa Suvivirteen. Ehkä opiskelen aikanaan kanttoriksi, Edit Kuitula sanoo. Hintsalan mukaan se ei ole kuitenkaan kynnyskysymys siihen laulaako seurakunnan kuorossa. Kirkon jäsenyys on Hintsalalle tärkeä asia. Hän on Uuraisista kotoisin oleva Mika Kaivonurmi. Jos olisimme kirkosta irrallaan oleva lahko tätä haastamista ei tapahtuisi. Edit Kuitula tosin käy joskus jumalanpalveluksissa sekä soittotunneilla kirkossa. Kaivonurmen kokemuksen mukaan suhtautuminen vanhoillislestadiolaisiin ihmisiin on aiempaa suvaitsevampaa. Kotiseurakunnan leirille osallistumista he eivät edes harkinneet. Muutenkaan sen toimintaan ei juuri osallistuta. – Omassa kirkkosuhteessani menen liikkeen mukana, eli katson, mikä kanta liikkeen johdossa otetaan kirkkoon. 43 on, ettei kirkon tilaisuuksissa ole sanomaa lainkaan. Puheissa, joita Suviseuroissa pitävät vain miehet, nousee monta kertaa esiin sanapari Jumalan lapset. – Joskus kaipaan saarnoihin enemmän ruisleipää. – Soitan urkuja. He molemmat kävivät SRK:n järjestämän leirin. – Tietyllä tavalla kirkko on haastanut meitä kirkastamaan omia käsityksiämme. – Toivon kirkon tulevaisuudelta, että myös meillä vanhoillislestadiolaisilla olisi tilaa olla kirkon kuoren alla, hän sanoo. Hintsala käy välillä jumalanpalveluksissa, vaikka pappina ei olisikaan oman herätysliikkeen pappi. Kempeleläinen äidinkielenopettaja Saara Hintsala laulaa Oulunsalon seurakunnan kamarikuorossa. Välillä lapsukaisten äänet peittävät alleen puhujan äänen. Telttatuolissa keskellä juhlakenttää istuu pelastaja, aikaisemmalta ammattinimikkeeltä palomies. Juhlateltassa ja koko juhla-alueella näkyy tiitiäisten ja vähän vanhempien lasten suuri määrä. Koivisto muistuttaa liikkeen olleen aina osa kirkkoa
Ihmisiä kuolee nälkään silmiemme edessä. Ulkoministeri Elina Valtonen totesi STT:n uutisessa (22.7.), että ”kyllä me tätä tilannetta paitsi seuraamme, niin otamme sen myös erittäin vakavasti”. YK:n mukaan lähes koko Gazan yli kahden miljoonan väestö kärsii äärimmäisestä ruoan puutteesta. 44 Gaza ei jätä rauhaan Mari Leppänen Kirjoittaja on Turun arkkihiippakunnan piispa. ”Seuraavan kerran, kun joku sanoo, että tilanne ei ole yksiselitteinen, poistun paikalta. Mutta jotakin poikkeuksellisen kylmäävää on siinä, mitä nyt todistamme. Israel sallii avun jakamisen Gaza Humanitarian Foundation -avustusjärjestön (GHF) kautta. Kesä on ollut kaunis. Kun kesän kauneuden keskellä laitan ruokaa rakkaimmilleni, ajattelen äitiä (HS 2.7.), joka joutuu joka yö miettimään, uskaltaako lähteä hakemaan ruokaa lapsilleen. Lapset tarvitsevat ruokaa kaikkialla. Israelin valtiovarainministerin mukaan ”maailma ei voi estää meitä”. kolumni Ihmisiä kuolee nälkään silmiemme edessä.. Erityisen pahalta tuntuu meidän uskonnollisten ihmisten kovuus. Otamme tilanteen vakavasti ja olemme järkyttyneitä kaikesta. Ihmisten maailmassa sodasta ja hädästä ei päästä. toimitus@kotimaa.fi ” M ikään, mitä olen elämäni aikana kokenut, ei ole muuttanut ajatuksiani yhtä paljon kuin Gazaan liittyvä hiljaisuus”, luin ystäväni somepäivityksestä helteisenä heinäkuun iltana. Toivottomuus syvenee. Päivästä toiseen kuulemme uutisista, kuinka monta ihmistä on tänään kuollut ruoanjakelupisteissä, joista on tullut kuolemanloukkuja. Mutta siihen se jää, eikä lujaa poliittista painetta saada syntymään. Ruokaa ja muuta apua on, mutta sitä ei päästetä Gazaan ja sitä tarvitseville ihmisille. Luonnon kauneus ja hyvyys ovat ottaneet syleilyynsä. Hitaat päivät ovat hoitaneet ja maailman melu on etääntynyt. Kaaos, väkivalta ja rikollisuus lisääntyvät. Samaan aikaan sotatoimet alueella jatkuvat ja laajenevat. Mitä sinä voit. Vaihtuvat uutiskohut tuntuvat tulevan jostakin kaukaa, mutta Gaza ei jätä rauhaan. Seuraamme ihmisten kärsimystä kuin näytelmää, katsomosta. Kyse ei ole siitä, etteikö ruoka-apua olisi saatavilla. Toistelemme sitä, miten monimutkainen ja vaikea Lähi-idän kysymys on. Sillä se on se, mitä hän voi. Siltä tämä juuri tuntuu. Gazan ympärillä oleva hiljaisuus puistattaa. Ruokaa hakiessa hän saattaa menettää henkensä, mutta myös nälkään voi kuolla. Perusteluja ihmisten nälkiinnyttämiselle on monia: Jumalan valittu kansa tai moraalinen velvollisuus suhteessa liberaaliin demokratiaan. Jos tämä olisi nyt elämässä se hetki, kun ei enää vimmaisesti yritä ymmärtää kaikkia mielipiteitä”, ystäväni päättää kirjoituksensa ja kertoo lahjoittavansa rahaa Lääkärit Ilman Rajoja -järjestölle. Kiistelemme siitä, pitävätkö tiedot ihmisten kuolemista paikkaansa ja voimmeko puhua kansamurhasta. Israel on sanonut valtaavansa koko Gazan ja pakkosiirtävänsä ihmiset muualle. Vastuu kaikesta on äidillä, sillä puolison mieli on järkkynyt
Klikkaamalla sinisellä olevaa tekstiä rekisteröitymään, sinulle avautuu rekisteröitymislomake. Paina Sähköpostiisi tulee linkki, jolla vahvistat rekisteröitymisen. Asiakasnumerosi löytyy Kotimaa-lehden osoitekentästä nimesi alta. 3. Painetun lehden näköislehti on luettavissa verkossa jo ilmestymispäivää edeltävänä päivänä alkaen kello 8.00. 2. Jos kohtaat haasteita kirjautumisessa tai rekisteröitymisessä, autamme mielellämme! Ota yhteyttä asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Rekisteröityminen tehdään Kotimaa.fi verkkosivuilla, osoitteessa www.kotimaa.fi 1. 45 Hyödynnä tilaajaetusi – rekisteröidy Kotimaa.fi-lukijaksi https://www.kotimaa.fi/ Merkityksellistä sisältöä ETUSIVU JUTUT LUKIJABLOGIT NÄKÖISLEHTI TILAA Tilaajana pääset lukemaan verkkosivujen kaikki jutut ja monipuolisen sisältömme. Täytä tiedot. Klikkaa sivuilla Sinulle avautuu tämän näköinen ikkuna: Kirjautumisikkunan yläosassa on kohta: Mikäli olet uusi käyttäjä siirry rekisteröitymään
TEKSTI | ERJA SAARINEN – KUVAT | JANI LAUKKANEN haastattelu. Rukoilen iltaisin ja tiukassa paikassa Isä meidän ja Ave Marian sekä siunaan itseni ristinmerkillä. 46 Kuka. Elokuvaväki puhuu Betorni-jussilla palkitusta stuntja turvallisuuskoordinaattori Reka Kontiosta instituutiona. Joka stressaavissa tilanteissa luo jo olemuksellaan luottamusta: olet turvassa. Reijo Reka Kontio, 70 stunt-koordinaattori, näyttelijä, pappi, tuottaja, sähkömies Juuri nyt harrastan elokuvien vaarallisten kohtausten koordinointia, teinin kasvatusta ja koiran ulkoilutusta. Luen elokuvakäsikirjoituksia ja kirjoja, joista niitä on tehty tai voitaisiin tehdä. Suuri sydän ja avara syli Mies, joka kohtaa kaikki ihmiset rakkaudella
47
Merkittäväksi rajanvetäjäksi muodostui kohtaaminen sisar Benedicta Idefeltin kanssa, joka oli kuljettanut koko elämänsä mukanaan sekä teatteria että kirkkoa: perustanut aina teatteriryhmän saavuttuaan uuteen asemapaikkaansa. Ja lopulta Suomen ensimmäinen stunt-koulutus Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa vanhan maailman neljällä elementillä: stuntteja maassa, vedessä, tulessa ja ilmassa. Tätä seurasi muutaman vuoden etsiskely. Jälkeenpäin kaikki näyttää selkeän johdonmukaiselta: askel on johtanut seuraavaan, ja kokemus edellisistä on tarvittu taas seuraavaan. Stunt-koordinaattorin työ on täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, joiden riskit Kontio pyrkii minimoimaan. Lahdessa uusi teatteritalo ja kirkko rakentuivat samalle kadulle. – Näin papin työn ja jumalanpalvelukset hyvällä tavalla teatterina. Sekä fyysisten että henkisten ominaisuuksien harjoittaminen on elämän pituinen prosessi. haastattelu Tuntuu siltä, että kaikki työt, joita olen saanut tehdä, ovat linjassa kohti sitä, mitä nyt olen. – Tuntuu siltä, että kaikki työt, joita olen saanut tehdä, ovat linjassa kohti sitä, mitä nyt olen. 1980-luvun fyysinen teatteri kuori nopeasti pois sen, mitä oli ehtinyt vuosien mittaan kertyä lanteille ja korvien väliin. 48 U nelma ja intohimo kohti epätodennäköistä ammattia on edennyt johdatuksen ja sattuman kautta, monen kokeilun summana, Reijo Reka Kontio tiivistää. Kaadut Reka Kontio ei halua titteliä ”stuntpappi”. Ammattikoulun sähköopinnoista teologiseen, kirkon ja teatterin kautta suomalaisen stunt-toiminnan edelläkävijäksi. Tosin teatteriharrastus oli jäänyt hänen mukaansa nunnan työn jalkoihin. Mutta en löytänyt haluamaani ja tarvitsemaani käytännöllisyyttä, jolla olisi voinut lähteä edistämään muutosta, uudistamaan jumalanpalvelusta. – Hän ehdotti, että annettuani seitsemän vuotta kirkolle, voisin antaa nyt seuraavat seitsemän teatterille ja katsoa, millainen synteesi syntyy. Hankittu pohjakunto kesti jopa seitsemän lihavaa vuotta Keski-Lahden seurakunnan nuorisoja rippikoulupappina mansikkakakkujen ja ässäpiparien ristitulessa. Sellainen oli muun muassa Veikko Aaltosen Merisairas-elokuvassa, jossa hänet pudotettiin helikopterista laivan kannalle. En voi sanoa olevani ”varsinaiselta” ammatiltani jotain. Kontio lopetti papin työt. Varsinaiseksi stunt-yliopistoksi Kontiolle muodostui Yllytyshullut-sarja, jossa seitsemän vuoden aikana kuvattiin yli 10 kautta. Alkoivat ensimmäiset omat stuntit kesäteattereissa. Kun teatterinjohtajalta kävi kutsu muutamaan näytelmään ohjaajien assistentiksi, jalka oli hetken kahden oven, teatterin ja kirkon, välissä. Näytteli. – Putoamisessa toteutuu koko vaarallisten kohtausten idea. Löytyikin monta samanlaista kaavaa teatteriesitykseen ja kirkolliseen juhlaan, siihen mitä ihmiset tarvitsevat saadakseen sisältöä elämäänsä. Monenlaista kaahausta, hukkumista ja palamista hän on elokuvissa itsekin tehnyt. Osallistuin itsekin opintoihin: putoilimme, paloimme, ratsastimme, tappelimme, sukelsimme ja opiskelimme elokuvaa. Omimmiksi stunteiksi hän tuntee putoamiset. Sama vaatimus on monissa ammateissa. Pohja temppuiluun syntyi jo nuorena poikana telinevoimistelun parissa. Akrobatian opetus. – Minulla ei ole tarvetta vetää päälle papin vaatteita, mutta voin sen tehdä, jos joku ystävä pyytää vihkimään, kastamaan tai hautaamaan. Opiskeli teatteri tiedettä keskittyen teatterin ja uskontojen rituaalien näkökulmaan. – Sain hankittua itseni lisäksi opettajiksi muutaman ansioituneen stunt-koordinaatorin Venäjältä, Virosta ja Ruotsista. Noin sadassa jaksossa oli useimmiten kaksi testattavaa ja koordinoitavaa tavallisen ihmisen stunttia. Ohjasi lastenteattereita. Olen kaiken tekemäni summa. Putoamaan lähtö on eksistentiaalinen kokemus – täydellistä keskittymistä. Mutta olin tyytyväinen, että saatoin kieltäytyä syksyn puhekeikasta, koska kalenterissa oli jo töitä Akun [Louhimies] kanssa.. – Stunt-henkilön tärkein ominaisuus on kyky keskittyä täydellisesti, ei vain hetkeksi vaan pitkäjänteisesti
Olen aina korostanut, että rohkeinta on jättää stuntti tekemättä, jos tuntee, ettei ole siihen vielä valmis. Hän oli hetken liian kauan sammuttamassa pressulle roiskahtanutta palogeeliä, ja tuli poltti ihon palopukujen läpi. Siksi harjoittelu on tärkeää. Kuten vuonna 1998 Helsingin Senaatintorilla Kirkkopäivien tapahtumassa, jossa Kontio sytytettiin tuleen. Parin viikon aikana sairaalassa palaneisiin kainaloihin siirrettiin ihoa reidestä. Siihen, että tapaan ihmisiä, joihin voin tehdä vaikutuksen ja jotka tekevät vaikutuksen minuun. Kun takana on 35 vuotta ja 140 elokuvaa, moni ihminen on ennättänyt luottaa fyysisen ja henkisen terveytensä Kontion ammattitaidon käsiin. Nyt en tähtää mielenosoituksiin tai vallankumoukseen. Eniten uskon yksittäisiin hetkiin, kohtaamisiin kasvoista kasvoihin. Aina pelkokaan ei suojaa, jos toimii väärin. – Pelko on hyvä ystävä. Niihin voi luottaa. Mikään alusta ei kuitenkaan ole kyllin hyvä, ellei siihen osu. Kontio kertoo tunnistavansa luontaisesti sen, onko joku vailla halausta ». Sitten olet hetken vapaa. Jos lakkaa pelkäämästä, vahinko on lähellä. 49 eteenpäin, kunnes tiedät, että et voi enää kääntyä takaisin. Sitä on myös pelko, Kontio painottaa. Putoamisalustoina on patjoja, ilmapatjoja ja tyhjiä pahvilaatikoita. Luottamuksen pohjana avara sydän ja avoin syli, ammattilaiset korostivat Jussigaalassa: ”kyllä Reka hoitaa.” – Elämän aikana on muuttunut useaan kertaan se, mihin haluaa voimansa käyttää
Kaikki tietävät, että jotain voi sattua ja siksi jokainen terästäytyy erityisellä tavalla. Useimmiten hän halaa. Eri tuotannoista tutuksi tulleesta pienestä porukasta on tullut kuin toinen perhe, samalla tavalla kuin seurakunta oli sitä aikoinaan. – Oli liikuttavaa ja hienoa kuulla, mitä ihmiset minusta puhuivat, onneksi vasta nauhoilta seuraavalla viikolla, muuten olisi voinut oma puhe jäädä pitämättä. Elämäntyöpalkinto kuulostaa helposti siltä, että työ olisi jo päätöksessä. Tulevaisuuden suunnittelua määrittää neljä vuotta sitten löydetty eturauhassyöpä. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Näin ei ole, vaikka Kontio myöntää auliisti seitsemänkymppisen taitojen, kykyjen ja elämän rajallisuuden. haastattelu Kontion loppuvuoteen mahtuu stunt-suunnittelua ja koordinointia ainakin kolmessa elokuvassa. 6 KK LEHTI + DIGI 51 € (Norm. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. 50 vai riittääkö kättely. Herkkyys kuulla on jotain luontaista, kuten kyky juosta kovaa, hypätä pitkälle tai lauluääni. 81 €) 120 v. Kotimaa-lehden tilaus sisältää kuukausittain ilmestyvän laadukkaan aikakauslehden sekä rajattoman pääsyn Kotimaa.fi digisisältöön. – Edelleen voin itsekin kaatua, kun ”ammutaan” tai kestää sievän pienen kolarin, mutta keikkailua on varmasti edessä vähemmän kuin takana. Mutta sellainen tilaisuus pitäisi järjestää jokaiselle. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Tekevät näyttävää jälkeä, joka on katsojalle työnä näkymätöntä. 44 N:o 7/25 | 2. Jokainen ansaitsisi kuulla itsestään hyvää, kun vielä on hengissä ja läsnä. Betoni-Jussia, huomionosoitusta elämäntyöstä elokuvien stunttina ja stunt-koordinaattorina, Kontio pitää tärkeänä tunnustuksena paitsi omalle työlleen, myös koko stunt-yhteisölle, jolle tämä oli ensimmäinen laatuaan. Joskus väsyttää lähteä liikkeelle, mutta kun aiemmin päämäärä oli määränpäässä, nyt monesti jo itse matka on määränpää, meditatiivinen hetki, jossa mieli saa kulkea edestakaisin. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. – Mielestäni se on tunnustus lisäksi Jos lakkaa pelkäämästä, vahinko on lähellä. – Ei kannata lähteä ostamaan ja kunnostamaan mökkiä tai venettä, koska ei tiedä, onko elämää jäljellä vuosi vai kymmenen. heinäkuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Jos minulla on jokin lahja, se on tuo herkkyys kuulla. – Yleensä jokainen pystyy parempaan kuin luulee. Mutta niin kauan kuin saan lähteä keikalle, niin kauan kuin minua kysytään, niin kauan kuin jaksan, niin kauan lähden. Merkityksellistä sisältöä Tilaus on määräaikainen. Syvenny ajankohtaisiin kirkollis-yhteiskunnallisiin teemoihin entistä kattavammin. Jokainen tilaaja saa täydet lukuoikeudet päivittäin päivittyvään verkkosisältöömme – jota voit lukea tai kuunnella! Tartu tarjoukseen ja tilaa nyt! https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2115 Kotimaa kulkee kesällä kanssasi kaikkialle Metsä odottaa Saapuminen metsään on kuin kotiinpaluu. Sillä on etäpesäke, jota ei ole löydetty. Jussi-gaalaa Kontio kuvailee hienoksi muistotilaisuudeksi. + 6,9 snt/min. Stuntja turvakoordinaattorin tehtävä on huomata vaarallinen kohtaus, kertoa siitä, valmistella työryhmä ja ylläpitää keskittynyttä ilmapiiriä. – Jotain samaa koin myös papin työssä, kun hyppäsin päivän kolmannesta muistotilaisuudesta kastekotiin: missä täällä mennään, missä menen itse. – Tosin nykyaikana olen minäkin oppinut kysymään, saako halata, etten vain loukkaa ketään. muille työntekijöille, jotka tekevät valtavasti työtä elokuvan eteen, saavat pienen palkan ja nimen minimaalisiin lopputeksteihin. Karsikkometsässä puut kantavat muistoa menneistä. Lasku tulee maksettavaksi kolmessa erässä. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Mutta myös rohkaista. Hän kuitenkin myös muistuttaa, että juuri vaaralliset kohtaukset ovat yleensä elokuvatuotannon turvallisimpia: niihin kohdistuu eniten suunnittelua, keskittymistä ja fyysistä harjoittelua. Mitä muutakaan tekisin. Mutta että saan tehdä sitä, mitä hyvin osaan, että on kokemusta ja halua oppia vielä jotain uuttakin, että saa kokea itsensä arvostetuksi – se pitää kiinni elämässä. Koordinaattori kuulostelee, etsii jokaisen taidot ja senhetkiset rajat
6 KK LEHTI + DIGI 51 € (Norm. 51 asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Jokainen tilaaja saa täydet lukuoikeudet päivittäin päivittyvään verkkosisältöömme – jota voit lukea tai kuunnella! Tartu tarjoukseen ja tilaa nyt! https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2115 Kotimaa kulkee kesällä kanssasi kaikkialle Metsä odottaa Saapuminen metsään on kuin kotiinpaluu. 44 N:o 7/25 | 2. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. + 6,9 snt/min. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. heinäkuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Merkityksellistä sisältöä Tilaus on määräaikainen. Syvenny ajankohtaisiin kirkollis-yhteiskunnallisiin teemoihin entistä kattavammin. 81 €) 120 v. Kotimaa-lehden tilaus sisältää kuukausittain ilmestyvän laadukkaan aikakauslehden sekä rajattoman pääsyn Kotimaa.fi digisisältöön. Karsikkometsässä puut kantavat muistoa menneistä. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Lasku tulee maksettavaksi kolmessa erässä. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh
Mennään-niminen laulu syntyi siitä, kun lapset eivät olisi malttaneet odottaa lähtöä. Siinä laulussa ollaan homman ytimessä. Myös arjen askareet ovat läsnä Pienlähettilään musiikissa. Eräs Pienlähettilään kantavista ideoista onkin se, että kappaleet olisivat myös aikuisten mieleen. Hän soittaa itse esimerkiksi kitaraa, viulua, mandoliinia, pianoa ja ukulelea. Pienlähettiläässä Harju on pääsolisti. – Hän antoi päähäni ajatuksen, Harju muotoilee. – Ensimmäisissä treeneissä mietittiin, kuka soittaisi mitäkin, Harju kertoo. | Kuva: Päivi Karjalainen. Henna-Maria Harju ryhtyi vuosi sitten kokopäiväiseksi muusikoksi. Muusikot Olli Sippola ja Ossi Mäki-Reini tulivat mukaan, ja näin syntyi Pienlähettiläs-yhtye. Kasteessa-biisiä kirjoittaessani keksin, että kasteessa saa ”vahvan suojapuvun”. – Lasten maailma on joka päivä läsnä. – Epäilin vähän, mitä siitä tulisi. Mietin, miten kerron heille innostavasti ja hauskasti kristinuskon perusasioita. Olisi ryhdyttävä tekemään kristillisiä lastenlauluja. Harju kertoo, että laulut kumpuavat paljolti omasta äitiydestä. Vuoden 2021 aikana lauluja valmistui iso pino. Viime elokuussa hänet palkittiin Glowssa tulevaisuuden suunnannäyttäjänä. Yritin luoda kielikuvan, jonka lapset ymmärtäisivät. Harjun perheessä on kolme lasta, 12-, 10ja 4-vuotiaat. Yhtye on tähän mennessä tehnyt levyt Mannaa (2023) ja Sopivasti suolaa (2025) ja yli 50 keikkaa paikallisseurakunnissa ja eri järjestöjen tilaisuuksissa. 52 Jeesus-laulut esiin! K un kokkolalainen musiikinopettaja Henna-Maria Harju kuunteli vaunulenkillä pastori Jukka Norvannon raamattuopetusta, hän koki Jumalan sanovan hänelle jotakin. Moni vanhempi on tokaissut lapsilleen joskus ”mennään, mennään”, ja näin lauletaan myös Pienlähettilään laulussa. Niitä lähti kuitenkin heti syntymään. Kappaleen kulttuuri lasten musiikki | Muusikko Henna-Maria Harjun mukaan lapsilla on oikeus laadukkaaseen kristilliseen kulttuuriin, ja vanhemmilla myös
Se oli innovaatio, jota ei Suomessa ollut aiemmin toteutettu. Seurakunnilla on päiväkerhoja, kymppisynttäreitä ja kouluvierailuja, mutta miten paljon niissä voidaan puhua Raamatun asioista, joista lapset saisivat uskon siemenen. – Glow-gaala oli iso buusti suomalaisille gospelin tekijöille, ja minulle palkinnon voittaminen oli henkilökohtaisesti rohkaisevaa. Noin viikkoa myöhemmin ”Uudellamaalla sijaitsevan peruskoulun” barokkikonsertti peruttiin sen sisältämien yllättävien uskonnollisten viitteiden vuoksi. Minkälainen suunnannäyttäjä hän sitten haluaa olla. Pitäisi työskennellä sen eteen, että koko perhe voi tulla esimerkiksi messuun, jonka pitäisi olla sellainen, että se kiinnostaa kaikenikäisiä. Lapset tykkäävät kuulla toisten lasten laulua, ja se on myös aikuisille koskettavaa. Perheen lapsia viedään myös pyhäkouluun ja lastenleireille. Haluaisin, että kristillistä taidetta voisi tehdä rohkeasti, ja että kaikissa kutsumuksissa voisi toimia oman vakaumuksensa pohjalta. Loppuvuodesta 2024 Hämeenlinnan kaupunki määrättiin maksamaan uskonnottomalle lapselle 1 500 euroa siitä, että hän altistui koulussa Pekka Simojoen musiikille. Harju toivoo, että yhä suurempi joukko löytäisi turvan, toivon, ilon ja rauhan syntien anteeksiantamuksesta. – Olemme kansakuntana hukanneet kristillistä perintöämme. Mitään neutraaliuden tilaa ei ole olemassakaan. Se on tuonut lisää töitä ja näkyvyyttä. Se saa minut toimimaan. Hiljattain Harju julkaisi yhdessä muusikko Juhani Tikkasen kanssa Soivat hengelliset lastenlaulut -kirjan. Soivassa kirjassa nappia painamalla alkaa säestys ja sitten lauletaan mukana. Harjun mukaan tämä sukupolvi menee hukkaan, ellei missään yhteyksissä ole kristillistä kulttuuria. – Olen äiti, ja huoli suomalaisten lasten kristillisestä kasvatuksesta painaa niskassani. Lastenkulttuurin vaaliminen on Harjun mukaan tärkeää myös seurakunnille. Hän arvelee, että kristinuskon sisältöä pelätään. – Meille on tärkeää tehdä tosi laadukasta musiikkia, Harju vakuuttaa. Harjun tarve tehdä lastenlauluja nousee myös huolesta. Vuosi sitten Harju lopetti päivätyönsä musiikinopettajana ja ryhtyi yrittäjäksi. Me tarvitsemme sitä luottavaisuutta, joka lapsilla on. Viime vuoden Glow-festivaaleilla Harju palkittiin edesottamuksistaan Tulevaisuuden suunnannäyttäjä-palkinnolla. Pienlähettilään lisäksi hän vaikuttaa esimerkiksi Maksetut Viulut -yhtyeessä. Harju tarkoittaa kouluja ja päiväkoteja. Kun Jumala oli minut repäissyt täyspäiväiseksi gospelmuusikoksi, oli hienoa, että se huipentui näin. Kaikista paikoista, joissa lapset normaalisti ovat, on karsittu Jeesus pois, hän kärjistää, mutta ei kovin paljon. Juuri tähän olemme Pienlähettilään kanssa pyrkineet. – Lapseni laulavat muun muassa juuri julkaistulla Pienlähettilään Sopivasti suolaa -albumilla. Meidän aikuistenkin pitäisi suhtautua niin, että ota minut syliin, Jeesus. Niissä paikoissa, joissa lastenkulttuuriin panostetaan, seurakunta kasvaa. 53 on syytä olla miellyttävä, kun se pitää kuunnella sata kertaa peräkkäin. Kyseessä oli Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio. Harjun mukaan nykylasten sukupolvi menee hukkaan, ellei missään yhteyksissä ole kristillistä kulttuuria. | Kuva: Päivi Karjalainen. Se on huonolla tolalla jo nyt, yksin vanhempien ja isovanhempien varassa. – Sillä tavalla hukataan kaikki hyvä, mitä meillä on. – Tämä rapauttaa kristillistä kasvatusta Suomessa. PETRI VÄHÄSARJA Olen äiti, ja huoli suomalaisten lasten kristillisestä kasvatuksesta painaa niskassani. Sitä niin moni kaiken pahoinvoinnin keskellä kaipaa. Harjun perheessä kristillistä kulttuuria on tietenkin harrastettu musisoiden. – Vanhemmille on annettava työkaluja siihen, miten viedä kristillinen sanoma omille lapsille ilman tuputtamista. – Jeesushan pitää lasta uskon esikuvana
NOORA WIKMAN Isä ja tytär etsivät yhteyttä Sopivasti suolaa on lastenmusiikkiyhtye Pienlähettilään toinen albumijulkaisu. Suomentanut Jaana Nikula. Lumen saartaman autiotuvan ajattomassa hämärässä tytär ottaa puheeksi asioita, joista perheessä ei ole ennen puhuttu. Sorron mukanaan tuoma häpeä, puolikielisyys ja näköalattomuus siirtyvät sukupolvelta toiselle. Kuusivuotias halusi kuunnella albumin jokaisen biisin. Toinen helmi levyllä on Anteeks, joka on musiikillisesti liukas ja sanoituksellisesti rikas: kun hävettää, niin kun iso kivi pötköttää mahassa. Trion täydentävät Ossi Mäki-Reini ja Olli Sippola. Miltä tuntuu, kun yksikään lapsista ei jatka poronhoitajana. Omaa lapsuuttaan pidemmälle katsoessaan tytär näkeekin lapsen, joka joutui sisäoppilaitokseen eroon vanhemmistaan ja jota kiellettiin puhumasta omaa kieltään. Ella-Maria Nutti on kotoisin Jällivaarasta, Ruotsin Lapista. Rytmi meni kummallakin jalan alle. Oma suosikkini levyltä oli Soo soo, myrsky. Isä ja aikuinen tytär ovat kahdestaan tunturissa, kun moottorikelkka kaatuu. Levy on kokonaisuudessaan taitavasti tuotettu. Miksei isä puhunut lapsilleen saamea. Tyttärestä ei ole apua, hän ei ole maastossa yhtä kotonaan kuin isänsä, vaikka pitäisi olla. Takaumien ja nykyisyyden välillä vaihteleva kerronta pitää imussaan loppuun asti. Tytär on palannut opiskelupaikkakunnalta pohjoiseen toipuakseen erosta. Lastenkaan ajatteluja kuvittelukykyä ei aliarvioida, mihin lastenmusiikkigenressä joskus sorrutaan. Miksei isä opettanut, vaikka tytärtä olisi kiinnostanut. Johnny Kniga 2025. Lopulta tupa löytyy ja isä ja tytär pääsevät suojaan myrskyltä. Kun Evankeliumijuna lopulta saatiin kasaan, ei se meinannut pysähtyä ollenkaan. Pienlähettiläs kuvaakin itseään koko perheen bändinä. Tällin saanut isä onkin yhtäkkiä epävarma sijainnista ja etäisyyksistä. Kun Idän ihmeet -yhtyeen Jeesus aikanaan nauroi ja siunasi lihapullat, niin Pienlähettiläällä Jeesus kuorsaa. Sanoitukset ovat kekseliään raikkaita ja musiikillinen maailma on tyylikäs ja yllätyksellinen. Siitä kärsii myös kirjan kertoja, joka lapsuudessaan odotti pääsevänsä etelään ollakseen joku muu ja nyt aikuisena kipuilee kulttuurinsa menettämistä. Alkaa hidas vaellus uhkaavan lumipyryn varjossa. Isän niukkasanaiset vastaukset turhauttavat tytärtä, mutta vähitellen alkaa orastaa jonkinlainen ymmärrys. Hänen sisäisen monologinsa kautta lukija pääsee kärryille niin kariutuneesta parisuhteesta kuin siihen johtaneista tapahtumistakin, aina lapsuudesta saakka. HEIKKI MUSTAKALLIO Jeesus kuorsaa | levy | kulttuuri. Saatiinkohan levynjulkaisukeikalla Karkussa Jeesus hereille. Biisin sanoma sopii lasten lisäksi myös aikuisille. Ei erota tuntureita toisistaan, ei osaa lukea luonnon merkkejä, vaikka pitäisi. 192 sivua. Koekuuntelijoina olleet 2ja 6-vuotiaat lapset silminnähden pitivät kuulemastaan. Biisinteosta ja soololaulusta vastaa Henna-Maria Harju. Puiden luo on hieno kuvaus identiteetistä ja yrityksestä ymmärtää. Jeesuksen ja opetuslasten inhimillisyys tuodaan esiin raikkaalla ja rohkealla tavalla. Jossakin on autiotupa, mutta kuinka kaukana ja jaksavatko he kävellä sinne. Häneltä on suomennettu myös esikoiskirja Pohjoisessa kahvi on juotu mustana. 54 | kirja | Ella-Maria Nutti: Puiden luo
On aloitettava jostain ja edettävä siitä sinnikkäästi, oli se sitten liikettä tai tiskaajan työtehtävä. Espoon seurakunnat olivat yhteistyössä mukana kohtaamassa elokuun alussa pidettyjen Kalevan kisojen urheilijoita. Hän opastaa nöyrään ja työteliääseen asenteeseen. Gogginsin metodi on ottaa ruumiistaan irti koko mahdollinen potentiaali. Gogginsin tarina on liikuttava. Siinä legendaarinen kestävyysurheilija ja motivaatiopuhuja kertoo käänteentekevästä oivalluksestaan: paras tapa elää merkityksellistä elämää on pysyä jatkuvassa liikkeessä ja haastaa itseään päivästä toiseen. Siis nimenomaan ei levätä. Se sopii Meidän Herramme sanomaan työn ja kuormien uuvuttamille: ”Minä annan teille levon.” Suorituksesta vapaa alue kuulosti ihanalta näin työtä tekevän perheenäidin mielessä. Jään pohtimaan, löytyisikö kirkolta eväitä myös niille, jotka eivät halua vain levätä vaan jatkuvalla liikkeellä haastaa itseään muutoksen roihuun. Olin kuitenkin juuri lukenut kirjan, jonka sisältö patisti ihan toisenlaiseen tapaan tutkia ja löytää itsensä. Meidän Herrammehan ei ultrajuossut, mutta kilometrejä paahtavassa helteessä hänelle ja häntä seuranneille opetuslapsille kyllä kertyi ja varmaan usein vähällä ruoalla. ”Joskus kohtaamme elämäntilanteita, joissa menetämme yhteyden itseemme niin totaalisesti, että on pakko pureutua syvälle sisimpään ja yhdistää uudelleen kaikki katkenneet kaapelit sydämen, mielen ja sielun välillä. Toksisesta maskuliinisuudesta tyyliin Andrew Tate tässä ei ole kyse, vaan energiasta, joka kanavoituu sohvalle jäämisen sijaan itsensä voittamiseen. kolumni Meidän Herramme ei ultrajuossut, mutta kilometrejä paahtavassa helteessä hänelle kyllä kertyi.. Niin vetävästi se on kirjoitettu, että perheeni nuorisokin ihastui siihen välittömästi. Ahmin Gogginsin kirjan yhdeltä istumalta. Kirkko markkinoi mielellään lepoa ja hiljaisuutta. Vapaudu mielesi kahleista, lupaa jo kannessa David Gogginsin kirja Pysäyttämätön. Tarina on vähän sama kuin nuorisoa nyrkkeilyharrastukseen innostaneiden Creed-elokuvien sankarilla Donnie Creedillä: pohjalta pääsee huipulle rankalla harjoittelulla. Huonoissa perheoloissa kasvanut ja monenlaisista sairauksistakin kärsivä poika suorittaa USA:n armeijan eliittikoulutukset ja kunnostautuu äärimmäisyyksiin menevissä ultraurheilulajeissa. Koska vain siten voimme jälleen löytää ja herättää henkiin uskon – sen pimeässä piilevän kipinän, joka on tarpeeksi kuuma sytyttääkseen sinuun muutoksen roihun”, Goggins kirjoittaa. 55 Koko mahdollinen potentiaali Freija Özcan freija.ozcan@kotimaa.fi T ervetuloa hengähtämään suorituksesta vapaalla alueella”, toivotti Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalevan kisojen alla. Mutta ei vain se. Nöyryys pitää itsesäälin kaukana. Itsensä löytäminen haasteiden ja itsekurin kautta saattaa sopia etenkin nuorille miehille, tuumin, mutta kiinnostaa se minua itseänikin. Itsensä voittamista sekin merkityksellisen tavoitteen vuoksi
56
Lisäksi on kaksi sävyltään harmaata sientä. – Mutta voisin käyttää. Onko sieniä kirkkotaiteessa enemmänkin. Kirkkotekstiilitaiteilija Helena Vaari tunnetaan luontoaiheista, mutta hän kertoo, ettei ole käyttänyt sieniä kirkkotekstiilien symboleina. – Ei tule kirkkotaiteesta sieniä mieleen, vastaa dosentti Hanna Pirinen ja antaa muutaman vinkin, mistä etsintää voisi jatkaa. Pitkälle 1900-luvulle sieniä pidettiin alkeellisina kasveina, kunnes ne lopulta erotettiin omaksi eliökunnakseen. Kysyn asiaa Jyväskylän yliopiston taiteen tutkimuksen laitokselta. Antiikin roomalaiset arvostivat sieniä, mutta myöhemmin läntisessä Euroopassa sieniin on suhtauduttu epäluuloisesti. TEKSTI | TOPI LINJAMA – KUVITUS | MATTEUS PENTTI Kristinuskon niukka sienikausi E räällä ohikulkumatkalla kävin Toivakan kirkossa katsomassa Pellervo Lukumiehen tekemiä pop-henkisiä kattomaalauksia. Kysyn ekoteologi Pauliina Kainulaiselta, löytyykö hengellisestä runoudesta sieniä poimittavaksi. Hän nostaa esiin sieniä uudemmasta runoudesta. ». Toisen jalassa on rengas, toisella on terävä lakki. Nekin ovat kauniita luontoaiheita, Vaari sanoo. Linnén järjestelmä on suunniteltu eläimille ja kasveille. Viiden sienen ryhmässä on kaksi punakärpässienen näköistä sientä ja yksi punainen pilkuton sieni. Virressä 457 sanotaan näin: ”Puiden lehdet, juuret, / sienirihmat maan, / laaksot, vuoret suuret / tuokoot kiitostaan.” Virsi oli jo vuoden 1701 kirjasessee Antiikin roomalaiset arvostivat sieniä, mutta myöhemmin läntisessä Euroopassa sieniin on suhtauduttu epäluuloisesti. Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael mainitsee muutamia pyhiä, jotka ovat käyttäneet sieniä ravintona. Niistä etsitään ratkaisuja moniin ongelmiin rakentamisesta ja maaperän puhdistamisesta syöpään, riippuvuuksiin ja masennukseen. Eikä niitä Lähi-idän kuivassa ilmastossa kovin paljon kasvakaan. Se ei sovi kovin hyvin sienten, jäkälien ja bakteerien luokitteluun, kirjoittaa Merlin Sheldrake kirjassaan Näkymätön valtakunta. Kasvien historiasta vuonna 1597 kirjoittanut englantilainen jesuiitta John Gerard kehotti lukijoitaan pysymään erossa sienistä: ”Ani harvat sienet ovat syömäkelpoisia, ja suurin osa niistä tukehduttaa ja kuristaa syöjänsä.” Raamatussa sienet ovat marginaalissa. Kirkkotaiteessa eletään niukkaa sienisyksyä. Kasvitieteen isä Carl von Linné piti sieniä kaoottisena ryhmänä ja luokitteli ne luokkaan fermes, madot. – Periaatteessa olisi mahdollista maalata heidän ikoneihinsa sieniä, mutta tiedossa ei ole, että näin olisi tehty, hän sanoo. Viime vuosikymmeninä sienet ovat olleet nosteessa. Sienet yhdistettiin noituuteen. Ehkä sienten teologiakin tullaan vielä kirjoittamaan. Hippi-Jeesus ja muut ihmishahmot veivät oman mielenkiintoni niin, että vasta toisella käyntikerralla huomasin kattoon maalatut sienet. 57 Vaikka sienet ovat keskeinen eliöjoukko, ne on ohitettu kirkkotaiteessa ja kristinuskossa. Sieniä ei näytä löytyvän myöskään itäisen kirkon taiteesta. Yhteiseloon erikoistuneet symbioosisienet haastavat evoluutioteorian, joka painottaa kilpailua
Ne eivät osaa kasvien tavoin valmistaa auringonvalosta sokeria, vaan niiden on hankittava sokereita ulkopuolelta. – Mystinen kirjallisuus korostaa, että hengelliset ekstaasitilat ovat toki suloisia, mutta ne ovat ohimeneviä. Sieni antaa puulle vettä ja kivennäisaineita ja puu sienelle sokereita. Sopivissa olosuhteissa rihmasto tuottaa itiöemiä, joita kutsumme sieniksi. Ehkä muutakin löytyisi, jos kaivelisi, mutta isoa saalista olisi tuskin odotettavissa. Käy ilmi, että Lukumies oli innokas sienestäjä. Kantarellit, rouskut, haperot ja herkkutatit ovat mykorritsasieniä, jotka elävät symbioosissa puiden kanssa. ”Hiljaa / kuin sienet ja ruohot ja muurahaiset / sateessa / olivat taivaat ja maa täydet / hänen kunniaansa.” Sienet, maan hiljaiset. Hän halusi maalata kattoon ihmisten lisäksi myös muuta Luojan luomaa elämää. Tommi Vehmas ei spekulaatioille lämpene. Mainintoja tai liturgista perinnettä psykedeelien käytöstä ei kuitenkaan ole idässä eikä lännessä, Vehmas kertoo. On esitetty, että sienillä olisi ollut rooli kristinuskon synnyssä ja uskonnonharjoittamisessa. Sienten ohella maalauksista löytyy liskolintu, meduusa, palmu, haikara ja tulppaaneita. Kainulainen muistaa, että Anna-Maija Raittila mainitsee sienet lyhyessä messussaan. Harmaat sienet saattaisivat kuulua Psilocybe-sukuun, jossa on useita psykoaktiivisia lajeja. Mitä lähemmäs uutta aikaa tullaan, sitä varmemmin erilaisista käytänteistä ja teorioista löytyy kirjallista materiaalia. Punakärpässientä on käytetty pohjoisissa kulttuureissa tietoisuuden tilan muuttamiseen. Hän lupaa selvittää. Toivakan kirkon maalaus toi mieleeni sienet, joita on käytetty tajunnan laajentamiseen. Osapuolten suhde on niin tiivis, että toista ei ole ilman toista. Kristinuskon ja psykoaktiivisten sienten yhteyksillä on ennenkin spekuloitu. Hän on evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja teologi, joka nimeää mielenkiinnon kohteekseen läntisen kristillisen mystiikan ja psykedeelitutkimuksen rajapinnat. Vehmas sanoo, että psykedeelialakulttuureissa usein ajatellaan, että uskonnolliset tai psykedeeliset huippukokemukset olisivat keskeisiä. Sienimetsässä tunnen oloni siunatuksi jo yksin siitä syystä, että saan kävellä vapaana metsässä.. Niiden sijaan tulee keskittyä lähimmäisen rakastamiseen ja Kristuksessa kasvamiseen, Vehmas sanoo. 58 sa, mutta sienirihmat kasvoivat virteen vasta vuonna 1986. Psykedeelisienistä ei löydy viitteitä. Lönnebon mainitsemat sienet ovat lahottajia, sieniä, jotka saavat sokereita hajottamalla orgaanista ainesta. Kysyn Toivakan lähikirkkoalueen vastuupapilta, kappalainen Panu Partaselta, tietääkö hän sienimaalauksen taustoja. Kristinuskossa ei kuitenkaan ole koskaan ollut kysymys huippukokemuksista. Sienirihmasto elää elämäänsä piilossa maan alla tai puun sisällä. Sienet ovat eläinten tapaan toisenvaraisia eliöitä. Piispa Martin Lönnebon rukouksessa kompostin äärellä kiitetään ”bakteereista, madoista, sienistä ja pienistä hyönteisistä”. Jos sienirihmasto olisi omenapuu, itiöemät olisivat omenia. – Kristinusko on historialtaan ja liturgialtaan todella hyvin kirjallisesti säilynyt uskonto
Usein tulee saalistakin. Happamaton leipä onkin juutalaisten säännösten mukaan paistettava 18 minuutin sisällä taikinan leipomisesta. Hapattuminen alkaa nopeasti. Kantala, Pirjo & Viljanen-Pihkala, Maikki (toim., 2024): Vihreä rukouskirja. Menin katsomaan ja löysin hänet pieneltä metsäaukiolta rukoukseen polvistuneena. Itäinen perinne nousee kansan keskuudesta. Kirjoittaja on tietokirjailija ja Pohjois-Karjalan Sieniseuran puheenjohtaja. Sopivissa oloissa hiiva kykenee muuttamaan tietyntyyppisiä sokereita alkoholiksi. Herkkutatti tunnetaan Ruotsissa yhä nimellä karljohan. Palataan vielä Toivakan kirkon sieniin. Mutta entä hapanleipä, johon hiivaa ei lisätä. Sheldrake, Merlin (2024): Näkymätön valtakunta. Lännessä kirpeitä rouskuja pidettiin syömäkelvottomina. Ortodoksit keräsivät etenkin rouskuja, jotka ovat tuoreena polttavan makuisia, mutta keittämisen jälkeen mietoja. Yleistäen voi sanoa, että lännessä sienet on paistettu, idässä keitetty. Niillä onkin keskeinen rooli monien alkoholijuomien, kuten viinin, valmistuksessa. Läntinen perinne hienosti kokattuine herkkutatteineen ja kantarelleineen oli meillä alkuaan yläluokan harrastus. Äkkiä kuulin hänen huudahtavan. Mutta mitä lajeja ne mahtavat olla. Läntiset tiedemiehet antoivat karvarouskulle nimen Lactarius torminosus, vatsakipua aiheuttava rousku. Kerran olin sienessä erään teologin kanssa. Lähetän kuvan Toivakan sienistä Jarkko Korhoselle, joka on yksi tämän maan parhaita helttasieniasiantuntijoita. – Leivinhiiva on hallitseva ja se ilmestyy hapanjuuritaikinaan aina, jos talossa on joskus leivottu hiivalla, sanoo hapanjuurileipomisen asiantuntija Eliisa Kuusela. Sotien jälkeen rouskuperinne levisi evakkojen mukana ympäri Suomen niemeä. Siksi esimerkiksi Ranskassa ja Venäjällä käytetään yhä osittain eri sienilajeja. Hiivoja tavataan luonnossa kaikkialla. Hiivat ovat sieniä, mutta ne eivät kasva rihmastoina, vaan lisääntyvät esimerkiksi jakautumalla. Ortodoksisen kirkon kalenterissa on yli kaksisataa paastopäivää, jolloin lihaa, kananmunia ja maitotuotteita tulisi välttää. Sienet säilöttiin suolaamalla. – Äkkiä katsoen geneerisiä ”satukirjasieniä”, enpä oikein lajeihin osaa yhdistää, Korhonen vastaa. Hapanleipää kohottaa hiivojen lisäksi maitohappobakteerien tuottama hiilidioksidi. Leipätaikina kohoaa, kun sokerien hajotusprosessissa syntyy hiilidioksidia. Kirjallisuutta: Kainulainen, Pauliina (2013): Metsän teologia. Kirjapaja.. Sieniä saa paastopäivinä syödä, ja niitä on syötykin. Hänen edessään oli torvisieniä mustana mattona. Ellei taikinaan tule leivinhiivaa, sinne ilmestyy joitain toisia hiivalajeja, Kuusela jatkaa. Ranskalaislähtöinen Ruotsin kuningas Karl XIV Johan rakasti herkkutatteja ja tartutti sieni-intoa ruotsalaiseen aatelistoon 1800-luvulla. Kirjapaja. Sienimetsässä tunnen oloni siunatuksi jo yksin siitä syystä, että saan kävellä vapaana metsässä. ”Kristus siunatkoon tämän metsän ja kaikki täällä kulkijat, marjastajat ja sienestäjät”, hän kirjoittaa Suojelumetsän siunauksessaan. Pauliina Kainulainen sulkee myös tattien ja rouskujen poimijat rukouksen piiriin. 59 Suomessa yhdistyy kaksi ruokasienikulttuuria. Sieni on siis mukana jopa ehtoollisen sakramentissa. Gummerus. Ne ovat ainutlaatuisia suomalaisessa kirkkotaiteessa ja todellinen harvinaisuus kirkkotaiteessa laajemminkin. Yleensä taikinaan käytetään leivinhiivaa, joka epäilemättä on yksi maailman menestyneimmistä sienilajeista. Myös leivän valmistamiseen liittyy hiiva, ellei varta vasten haluta leipoa happamatonta leipää
60. 60 Karttaperhosella (Araschnia levana) on kaksi keskenään hyvin erilaista muotoa. Oranssi muoto lentää alkukesästä ja pienemmässä kuvassa näkyvä tumma muoto loppukesästä
Nykyisin näen karttaperhosia myös mökkipihassani. – Löysin tarpeetonta suojautumista ja epäsopivia kuvioita. Kuvassa oleva alkukesän oranssi karttaperhonen on kuvattu toukokuun lopussa mökkitieni varressa. Vuona 1999 eteläinen ilmavirtaus toi maahamme runsaasti karttaperhosia ja synnytti vakiintuneen kannan eteläiseen Suomeen. Aloin etsiä oman elämäni suojavärejä ja kuvioita, ylioppilas sanoi. Sitten katsoin ketojen perhosia ja huomasin niiden siivissä karttoja. Suojavärit ja kuviot viittaavat elämään, siinä selviytymiseen. Aamen 61. Mutta kysyjät eivät antaneet periksi, joten sielunhoitaja ja kertoi teologian ylioppilaasta, joka oli kadottanut elämänilon ja -suunnan. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Perhosten Herra, anna enkeliesi levittää siipensä eteeni. Lajilla on kaksi tyystin erinäköistä muotoa, touko-kesäkuussa lentävä oranssinsävyinen ja heinä-elokuussa lentävä tumma muoto. – Katso taivaan lintuja ja ketojen perhosia, sielunhoitaja tuli ohimennen sanoneeksi ylioppilaalle kevään viimeisellä tapaamisella. – Katsoin taivaan lintuja, ja sain elämäniloni takaisin. Tänään riittää, että näen perhosia ja valokuvaan niitä. Opeta katsomaan niitä kuin karttaa, johon on merkitty polkuni, uskoni, toivoni, rakkauteni. Sen ensimmäinen pysyvä kanta löytyi vasta 1980luvulla Ilomantsista. Niitä pyydystettiin haavilla, josta ne siirrettiin myrkkypulloon. Niiden siipien kuvioilla on syynsä evoluutiossa, mutta katsoin niitä vertauskuvien kautta. Aktiivisen perhoskeräilyn aikoihin 1970-luvun alkupuolella en ollut kuullutkaan karttaperhosesta. Lajisto on muuttunut ja vuodet tuovat yllätyksiä. N uorena keräsin perhosia. 61 luomakunta Lentävä aarrekartta Perhosten seuraaminen kertoo maailman muutoksista. Niitä tutkimalla aloin löytää polun pään. Kuolleet perhoset laitettiin neulojen ja paperinpalojen avulla preparaattiin ja siitä kuivuttuaan kokoelmalaatikkoon. Kokeneelta sielunhoitajalta kysyttiin kerran, mikä on ollut erikoisin tapaus hänen pitkällä urallaan. Ylioppilas otti ohjeen kirjaimellisesti ja oli täynnä intoa kun he tapasivat kesälomien jälkeen. – Perhoset näyttivät, että meidänkin elämämme on lyhyt. Nyt katselen vanhoja perhoslaatikoitani ihmetyksen vallassa. On kuljettava vähemmän dogmaattiseen ja enemmän sosiaaliseen suuntaan. – Jokainen tapaus on erikoinen ja ainutlaatuinen, sielunhoitaja yritti aluksi väistellä. Perhonen on pieni, mutta lähemmin katsottuna väritykseltään oikea aarrekartta. Myös ylioppilasta tuli vuosia myöhemmin tunnettu sielunhoitaja. – Mitä löysit, sielunhoitaja kysyi varovaisesti. Mutta tunsin silti olevani eksyksissä. Sielunhoitaja oli samalla kertaa sekä tyytyväinen että hivenen kauhuissaan
62 Avaraa horisonttia ei tarvitse pelätä Piispa Bo-Göran Åstrandin hengellisiä opettajia ovat ihmiset, jotka kertovat hänelle elämästään. Seurakuntapappina hän oppi, ettei ole vaarallista kuunnella ihmisten tarinoita loppuun saakka. Bo-Göran Åstrandin koti on kirkon naapurissa.. TEKSTI | MERI TOIVANEN – KUVAT | ESKO JÄMSÄ hengellinen ajattelija Porvoon tuomiokirkko on Porvoon hiippakunnan piispan kirkko
Maanviljelijäperhe eli ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, nykyisin Pedersöreen kuuluvassa Purmossa. Vuonna 2014 Pietarsaaren ruotsalaisen seurakunta sai ensimmäisen kerran pyynnön sateenkaarimessun järjestämisestä. Aamulla soitan Bo-Göran Åstrandille, kerron syyn ja kysyn, voisimmeko vaihtaa haastattelupäivää. Seurakuntaneuvoston päätös oli kielteinen. Niitä oli tarjolla edellisenä viikonloppuna. – Minusta tuli vahva puolustaja sille, että naiset ja miehet seisovat rinnakkain samassa kirkon virassa. Hän sanoo, ettei halua jäädä istumaan kirjoituspöytänsä taakse. Kun Åstrand kymmenen aikaan sunnuntai-iltana nousi kotipihassa autosta, hän ajatteli, että elämä on rikasta. Noina vuosina naispappeuden hyväksymiseen valmistauduttiin kirkossa, mutta ei Slefissä, jossa Åstrand oli nouseva vastuunkantaja ja suosittu saarnaaja. Olen käynyt sen läpi niin perusteellisesti. Siihenkin vaikuttivat kohtaamiset ihmisten kanssa. Olen valvonut yön sairaalassa läheiseni kanssa. Åstrand lähti Turkuun opiskelemaan teologiaa. Sitten matka vei Kemiönsaaren 700-vuotisjuhlaan ja lopuksi Hangon Lappohjassa sijaitsevaan retriittikeskus Snoaniin tapaamaan Hiljaisuuden Ystäviä. Kun jotain tapahtui, oli se sitten iloista tai surullista, oman seurakunnan kirkkoherra tuli Åstrandin perheen kotiin. Nykyisin välit evankeliseen liikkeeseen ovat asialliset, mutta tapahtumista puhuminen tuntuu vieläkin ihon alla. Sen pienen hetken aikana, jonka puhelimessa jaamme, Åstrand ei keskity oman kalenterinsa uudelleenjärjestämiseen, vaan minun ja läheiseni tilanteeseen. – Hän oli ensimmäisenä paikalla. Todellisuus ja ihmisten tarinat ovat muualla. 63 T ämä haastattelu alkaa perumisella. Iltaisin, kun läksyt ja tilan työt oli tehty, Bo-Göran kipusi yläkertaan isoäidin luo ja jutteli tämän kanssa, uskostakin. Häntä jännitti, mutta sitten hän ajatteli nuorta miestä ja pariskuntaa ja tiesi, että hänen piti tehdä se, mitä hän teki. Kirkkoherra Åstrand oli vuorotteluvapaalla. Se alkoi seksuaalija sukupuolivähemmistöjen Vaasa Pridesta, jonka viralliseksi suojelijaksi piispa oli pyydetty. Sen ansiota on hänen elämänsä hengellinen perussävy, jonka voi tiivistää näin: Uusien, avarampien horisonttien katseleminen ei ole vaarallista. Valmistuttuaan Åstrand palasi Pohjanmaalle, töihin Pietarsaareen. Kirkko pysyi suljettuna, mutta Åstrand toimitti jumalanpalveluksen niityllä. Lapset ovat jo omillaan. Jumala on kaikkia ihmisen horisontteja suurempi. Nuorena Bo-Göran Åstrand mietti, voisiko hänestä tulla sellainen pappi kuin Bo-Jarl Klingenbergistä. » Iltaisin, kun läksyt ja tilan työt oli tehty, BoGöran kipusi yläkertaan isoäidin luo ja jutteli tämän kanssa, uskostakin.. – Mietin, voiko kirkko todella kieltää heiltä tämän kokemuksen, elämän jakamisen puolison kanssa. – Ajattelin, että tässä ei ole kaikki kohdallaan. Seurakunnassa oli kollegana pappisnainen, Kerstin Granvik, josta tuli oli Åstrandille tärkeä keskustelukumppani. Tapaamisen jälkeen hän meni kotiinsa, keitti iltateet ja puheli päivän tapahtumista vaimonsa kanssa. Piispalle on Porvoossa tarjolla oma pieni piispallinen kortteli. Se on minulle todella tärkeä asia. Aiemmin hän oli Pietarsaaren ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra. Monta kertaa kuukaudessa käytiin evankelisella rukoushuoneella. Sellaiset painuvat hyvin hänen mieleensä, kuviksi ja kuulokuviksi. Åstrand on kuitenkin paljon poissa kotoa. Työtä tehtiin paljon, lehmiä ja sikoja pyöri kaikkialla. Tuomiokapituli on vielä lähempänä, naapuritalossa. Kolme heistä opiskelee Ruotsissa, yksi Helsingissä. Viikkoa myöhemmin tapaamme Piispantalossa Porvoossa. Åstrand muutti tänne 2019, kun hänet valittiin piispaksi ruotsinkieliseen Porvoon hiippakuntaan. Myöhemmin Åstrandista tuli vankkumaton seksuaalija sukupuolivähemmistöjen tukija. Lapsia oli seitsemän, Bo-Göran oli heistä vanhin. Åstrand on silti ajanjaksosta kiitollinen. Vaimo Karin Åstrand työskentelee diakoniatyöntekijänä Loviisassa. Saarnakutsut loppuivat, välit omaan herätysliikkeeseen katkesivat. Vähän myöhemmin Åstrand keskusteli samaa sukupuolta olevan parin kanssa. Sanomme, että kirkon ovet ovat avoimet, ja sitten tämän nuorukaisen pitää esittää tällainen kysymys. Lopulta Åstrand päätti naisten pappeudesta toisella tavalla kuin evankelinen liike. Kodin ikkunasta näkyy tuomiokirkko, jonne kävelee minuutissa. Viitisentoista vuotta sitten Åstrand puhui nuoren homomiehen kanssa, joka kysyi häneltä: BG, onko seurakunnassa tilaa minulle, kun olen tällainen kuin olen. Opiskeluvuodet Åbo Akademissa mullistivat hänen maailmansa: näkökulmat, joita hän oli saanut ruotsinkielisen evankelisen järjestön Slefin rukoushuoneella, eivät olleetkaan ainoita totuuksia. Hän on myötätuntoinen tavalla, joka tuntuu aidolta, jopa harvinaislaatuiselta
Olosuhteet tietysti voivat olla sellaiset, ettei sitä pysty näkemään. Olen kiitollinen, että voin pelkäämättä kertoa, mitä ajattelen jostain asiasta juuri siinä hetkessä. Suomen kieli tuottaa kuitenkin hänelle uusia hengellisiä oivalluksia. – Minun täytyy varjella tässä tehtävässä sitä, että nämä keskustelut eivät jää käymättä. Ne ovat tilanteita, joissa sanoilla ei ole enää mitään merkitystä, hän toteaa. Kuuntelemista Åstrand haluaa oppia vielä lisää. Piispan tärkein tehtävä on olla linkkinä ketjussa mahdollistamassa, että kirkon elämä menee eteenpäin. 64 Åstrandin äidinkieli on ruotsi. Bo-Göran ja Karin olivat vähällä menettää synnytyksessä yhden lapsistaan. – Arkkipiispa Tapio on luonut meille ilmapiirin, jossa saamme ajatella ääneen. Liike sydämen, aivojen ja suun välillä tapahtuu aina nopeimmin omalla äidinkielellä, hän sanoo. Joskus, kun Åstrand lukee Raamattua suomeksi, hän ymmärtääkin tuoreella tavalla, mitä raamatunkohdassa halutaan sanoa. Joka sellaisen eron tekee, tekee syntiä. Yksi niistä on, että Jumala on kanssamme aivan jokaisessa hetkessä.. Se on myös hänen uskonsa äidinkieli. – Mutta Kristus meni kuolemaan saakka todistaakseen, että hän on sielläkin. Tehtävä tulee Åstrandille todeksi, kun hän vihkii pappeja ja diakoneja virkaansa. Sellaista hetkeä ei yksinkertaisesti ole, jossa Jumala ei olisi mukana. Sanotaan, että pappi saarnaa koko elämänsä ajan pohjimmiltaan vain muutamasta aiheesta. Åstrandin toinen hengellinen lempiaihe on se, että Jumala on armollinen, kaikille yhtä lailla, ja siksi emme saa tehdä eroa ihmisten välille. Bo-Göran Åstrandin mielestä väite on totta. Åstrand haluaa muistaa, mistä hän on tullut: seurakuntapapin työstä. Suomenkieliset edustajat ovat sanoneet Åstrandille kirkolliskokouksessa, että ruotsiksi veisaaminen on aina jotenkin iloista. Ne rikastuttavat sisäistä elämääni, niitä en saa menettää. Hänelläkin on selkeät hengelliset lempiaiheet. Kun näkökulmat laitetaan yhteen, meillä on koossa koko kuva. hengellinen ajattelija Kuten se, että Jumala on aina kanssamme. Myös virsien veisaaminen on suomeksi erilaista kuin ruotsiksi. Åstrandille sellainen hetki tulee omasta elämästä mieleen parinkymmenen vuoden jälkeenkin niin vahvana, että se saa hänet nieleskelemään. Yhdessä tekeminen ja keskusteleminen ovat Åstrandille perintöjä lapsuudenkodista. – Silloin mietin, miten on mahdollista, että saan olla tässä hetkessä välittämässä tämän tehtävän toisille. Kun sellaisia hetkiä on tullut toisten ihmisten kohdalle, Åstrand on ollut paikalla pappina. Muuten joudun sumuun. – Kun veisataan suomen kielellä Soi kunniaksi Luojan, kyllä se on jotain se! Suomeksi Åstrand kokee liittyvänsä siihen kokonaisuuteen, joka kirkko Suomessa on. Siellä näkyy ja tuntuu kirkon pulssi, hän sanoo. Se on Åstrandille tärkeä yhteisö. – Johtajana haluan antaa kaikille mahdollisuuden sanoa, mitä mieltä he ovat. Åstrand ei aivan tunnista sitä, mutta sen hän kyllä tunnistaa, että suomeksi usko on hienolla tavalla vakavaa. Kun veisataan suomen kielellä Soi kunniaksi Luojan, kyllä se on jotain se! Åstrandilla on hengelliset lempiaiheensa. Maatilalla huomattiin, ettei mistään tullut mitään, ellei toimittu yhdessä. Suomi on työskentelykieli vaikkapa piispainkokouksessa. Siksi hän kiertää hiippakuntaansa, tallettaa mieleensä kuvia, kasvoja ja ääniä seurakunnista. Ja kun näin kerran on, meidän tehtävämme on osoittaa rakkautta toisillemme. Olen niin pieni, ja silti Jumalalle on minusta hyötyä. Ihmiset seurakunnassa opettivat hänet kuuntelemaan ensin ja puhumaan vasta sitten. – Opin myös, ettei ole vaarallista kuunnella loppuun saakka
Uskalsin yhtäkkiä olla suuna päänä: papiksi pukeutuneena viisivuotias saattoi esiintyä ja ottaa tilaa. Roolit tuntuvat usein valituilta, rakennetuiltakin. Roolit ja roolipuvut tietysti suojelevat. Sitten keksin roolipuvut. Missä sinä olet, Jumala kysyy. Toinen oli puheidensa perusteella yhtä kuin suorituksensa yliopistomaailmassa. Minua pelotti, koska olen alasti, ja siksi piilouduin”, vastasi esi-isämme Aadam. Mutta entä jos uskaltaisikin. Voi, miten paljon maailmassa riittäisikään rooleja riisuttaviksi! Kunpa uskaltaisimme paljastaa roolileikkimme itsellemme: sen jälkeen ehkä uskaltaisimme paljastaa itsemme paremmin muillekin. hartaus TEKSTI | NIILO RANTALA |K uv a: Pix ab ay. Joku esittäytyy sukunsa kautta, toinen työnsä ja kolmas harrastustensa kautta. Meitä pelottaa, että joku näkee meidät ilman rooliasua. Kauppaan oli turvallisempaa mennä merirosvona, kotipihalle poliisina. Olen istunut ihmisen kanssa, joka tuntui olevan yhtä kuin sukunsa. Se on luonnollista, mutta mitä korostetummin ihminen yhteen vyyhtiin kytkeytyy, sen selvemmin se vaikuttaa roolilta. Tämän riisuutumisen keskellä on hyvä muistaa, että on ainakin yksi, joka näkee kaikkien naamioidemme ohi – yksi, joka itseäni paremmin tietää, missä minä olen. Harva uskaltaa asettaa paljaan minuutensa ja identiteettinsä kaikkine rönsyineen toisten raadeltavaksi. Olen sittemmin oivaltanut, että samalla tavalla me aikuiset pukeudumme roolipukuihin. ”Minä kuulin sinun askeleesi puutarhassa. Tästä pelosta on rooleissamme kysymys. Raamatun suuressa draamassa Jumalan ensimmäinen suora repliikki ihmiselle on ”Missä sinä olet?” Kaikkivaltiaalta kysymys on tietysti retorinen, mutta ihmiselle olennainen. Jumala ei kysy ihmiseltä tämän sijaintia oman tietämyksensä puutteen tähden, vaan siksi, että ihminen itse pysähtyisi katsomaan ympärilleen. O lin lapsena melko arka. 65 Mihin ihminen verhoutuu. Sen huomaa helposti missä tahansa, missä ihminen ryhtyy kertomaan itsestään
Onko julistus sellaista, jota saa rauhassa ajatella ja kypsytellä, totuus jotain, johon saa hiljalleen kasvaa. Niin tekevät huijarit ja kansankiihottajat. Pohdittavaksi: Milloin olet viimeksi kuullut kelvotonta julistusta. 51:8, Ps. Kolehti on seurakunnan valittavissa. 4:1–6, Matt. Jeesus ei anna tarkempia ohjeita väärien profeettojen tunnistamiseen. Kutsutaanko Kristuksen kanssa ristin tielle vai julistajan kanssa kunnian tielle. 7:15–23 Liturginen väri on vihreä. Hän painottaa kuitenkin, että taivasten valtakuntaan pääsee se, joka tekee hänen taivaallisen Isänsä tahdon. Kutsutaanko siinä totuuteen, nöyryyteen ja toisten palvelemiseen. Sunnuntai 10.8.. Hän ei kerro, onko huono hedelmä väärää opetusta, oikeaa opetusta väärällä tavalla julistettuna vai huonoa henkilökohtaista elämää. Alttarilla on kaksi kynttilää. He tulevat hajottamaan, eivät rakentamaan. Jumalan Sanan aarteet ovat meillä aina saviastioissa. Ihmisessä ja ihmisjoukoissa voidaan tarkoituksella herättää tietynlaisia tunteita, joilla heitä ohjaillaan haluttuun suuntaan. Julistajan puhetaito tai hänen oma vakuuttuneisuutensa asiasta eivät vielä takaa, että asia olisi oikea. sunnuntai helluntaista | Totuus ei huuda vaan kasvaa Jeesus varoittaa vääristä profeetoista, jotka tulevat lampaiden vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevia susia. Joh. Totuus ja harha Tekstit: Ps. Heidät tunnistaa huonoista hedelmistä. 13:1–5, Job 28:7–15, 23–28, 1. Mistä tunnistit huonon hedelmän. Sana kantaa hyvää hedelmää ja johtaa totuuteen ja Jumalan tuntemiseen. Voima on peräisin Jumalalta, ei julistajalta itseltään. Vai kutsutaanko siinä oikeassa olemiseen ja oikean puolen valitsemiseen. Myöskään kuulijan tunne ei voi sitä taata: tilanteessa voi olla monia tekijöitä, jotka saavat aikaan vakuuttuneisuutta, vaikkapa muiden läsnäolijoiden reaktiot. 71:16, 5. Vai pitääkö julistus omaksua heti, ja jos niin ei tee, tulee leimatuksi tyhmäksi tai pahaksi. 92:5–10, 13–16, Ps. Julistusta ei pidäkään arvioida sen perusteella, miltä se tuntuu, vaan sen perusteella, mitä hedelmää se kantaa. 66 ensi pyhänä | 9. Moos
Tuukka Kauhanen toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Vanhan testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.. Jeesus kehottaa hankkimaan väärällä rikkaudella ystäviä, ”jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole” (Luuk. Saatuja lahjoja tulee käyttää älykkäästi, kaukonäköisesti ja toisia ajatellen. Onko se mielestäsi liian vähän. Tämä väärentää isäntänsä velallisten velkakirjoihin pienemmät summat, jotta joku näistä ottaisi hänet töihin sitten kun nykyinen isäntä on antanut hänelle potkut. 67 | 10. Entisen isännän omaisuudella ei ollut enää väliä; väliä oli vain sillä, mikä oli tulossa. Evankeliumissa Jeesus kuvaa kuitenkin epärehellistä taloudenhoitajaa. Piet. Aik. 16:1–9 Liturginen väri on vihreä. sunnuntai helluntaista | Jumalan omaisuuden hoito Jumalan lahjoja on hoidettava uskollisesti ja vastuullisesti. Kolehti kerätään nuorten toimeentulon vahvistamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. 3:3–8, 2. Sunnuntai 17.8. ”Tämä on minun antamani tehtävä tai velvollisuus, minun antamani kutsumus. 119:137, Sananl. Ne on uskottu meille käyttöön Jumalan ja toistemme palvelemiseksi, ei itseämme varten. 16:9). 1:7–12, 1. Tekisitkö sen minulle?” On hyvä kokea omistajuutta tehtävään, suureen tai pieneen: tämä on nyt minun tehtäväni, ei kenenkään muun! Mutta sen pitää olla omistautuvaa omistajuutta – ei sellaista, joka pyrkii omimaan asian. Maallisiakin lahjoja voi käyttää tavalla, joka kantaa pysyvää hedelmää. Olemme Jumalan lahjojen hyviä haltijoita, emme niiden varsinaisia omistajia. Lahjojen tai vastuun suuruus ei ratkaise tehtävän tärkeyttä. Pohdittavaksi: Mitäpä jos Jumala pyytää sinua oleUskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa Tekstit: Ps. Tärkeintä on muistaa, kuka tehtävään kutsuu. Jos onkin, se on se, mitä nyt sinulta tarvitsen. 119:129–136, Ps. Alttarilla on kaksi kynttilää. Taloudenhoitaja ymmärsi toimia päättäväisesti, kun tilanne vaati. 4:7–11, Luuk. Tarvitsen juuri sinut palvelemaan juuri tuota lähimmäistäsi tässä asiassa. maan tekemättä jotain – onko se iso vai pieni tehtävä. 119:169, Ps
55:6, Jer. Jumala ottaa lopullisesti vallan temppelissään. Silloin Jeesus pysähtyy kohdalle ja pyytää, että ihminenkin pysähtyisi. Osasta pidämme kiinni koska pelkäämme hiljaisuutta. Mekin kuvittelemme tarvitsevamme kaikkea sitä, mikä tuo hälyä mieleen ja sydämeen. 19:42) Jerusalem ei ymmärtänyt, että Jeesuksessa Jumala lähestyi kansaansa erityisellä tavalla. Se oli etsikkoaika: Jumalan vierailu, tarkastuskäynti. ”Kunpa sinäkin ymmärtäisit, missä turvasi on!” (Luuk. 33:12, Ps. Niiden aiheuttamaan hälyyn oli totuttu. Kolehti kerätään Kansan Raamattuseuran opiskelijaja nuorisotyölle sekä seurakuntien nuorisotyötä tukevaan toimintaan. 81:9–17, Jes. Sydämen temppeliin yhtäkkiä ilmestyvä Jeesus, joka alkaa ajaa hälyn aiheuttajia ulos, voi tuntua tuomarilta, ei auttajalta. Alttarilla on kaksi kynttilää. Etsikkoaika voi olla jokin tietty hetki elämässä, mutta se on myös koko se aika, jolloin Jumala kutsuu. Hän tahtoo tehdä tilaa rauhalle, rukoukselle ja todelliselle turvalle. sunnuntai helluntaista | Jumala lähestyy kansaansa Kun Jeesus ratsastaa Jerusalemiin, opetuslasten joukko ylistää Jumalaa suureen ääneen. Temppelin uhritoimituksia varten tarvittiin uhrieläinten myyjiä ja rahanvaihtajia. 68 ensi pyhänä | 11. Mikä elämässä on väärin, mistä pitää luopua. Pohdittavaksi: Mihin totuttuihin asioihin turvaan, Etsikkoaikoja Tekstit: Ps. Sunnuntai 24.8. Kerran tulee viimeinen etsikkoaika. Mutta niin kauan kuin Jumala herättelee ja ravistelee, hän myös rakastaa. 3:1–6, Luuk. Jerusalemiin saavuttuaan Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa ulos kaupankävijöitä. vaikka ne häiritsevät sydämeni temppelin rauhaa?. Etsikkoaika on myös tutkinnan aikaa. 18:1–10, Ilm. Osa siitä voi olla tarpeellista. 19:41–48 Liturginen väri on vihreä. Missä silloin on turvasi. Turhan hälyn puhdistaminen sydämestä voi tuntua pelottavalta. Mutta Jeesus itkee
| 12. Usko vanhurskauttaa, koska se ei tarjoa Jumalalle mitään armon vastineeksi. 51:6–14, Ps. 18:9–14 Liturginen väri on vihreä. Hän lyö rintaansa: ”Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!” Fariseuksen vika ei ole hurskas kilvoittelu vaan asenne. Anna minulle voimaa tehdä maailmasta sellainen paikka, että muidenkin olisi helpompi olla itsejään itselleen ja muille. Kertomusta voikin lukea niin, ettei se puhu kahdesta erilaisesta rukoilijasta vaan yhdestä. sunnuntai helluntaista |. Publikaani ei uskalla edes kohottaa katsettaan. Kukapa meistä ei olisi publikaanin puolella: ”Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin tuo fariseus!” Jeesus suuntasi kertomuksen niille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita. 51:17, Sananl. Hän haluaa loistaa Jumalan edessä hyvällä elämällään ja halveksii muita. Alttarilla on kaksi kynttilää. Itsensä tutkiminen Tekstit: Ps. Moos. Fariseus kiittää Jumalaa siitä, ettei ole niin kuin muut: väärintekijät ja sellaiset kuin tuo publikaani. Publikaanilla ei ole muuta tuotavaa kuin synnintunnustus, ja fariseusta hän tuskin huomaa. Hän paastoaa ja antaa kymmenykset. Se on luottamusta, vanhurskauttavaa uskoa. Kristukseen luottaen syntinen saa anteeksi. 28:13–14, 5. Publikaanin asenteella rukoileva ei yritä tuoda Jumalalle mitään omaansa. Pohdittavaksi: Missä tilanteissa huomaan ajattelevani kuten fariseus. Kolehti kerätään orpolapsityöhön Keniassa Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kautta. Sunnuntai 31.8. 9:1–6, Room. 51:19, Ps. Kun huokaat ”ole minulle syntiselle armollinen”, annat Jumalan tehdä sen, mihin et itse pysty. Kaksi rukousta, yksi sydän Kaksi miestä rukoilee temppelissä, fariseus ja publikaani. Kristuksen edessä myös ylpeä ja omahyväinen saa murtua. Eiköhän jokainen löydä itsensä joskus fariseuksen paikalta. 69 Kuukauden rukous Jumalani, Jumalani Anna minulle rohkeutta olla oma itseni. 3:21–28 (29–31), Luuk. Samassa sydämessä voi asua toisaalta rakkaus omaan erinomaisuuteen ja toisten arvosteleminen, toisaalta oman syntisyyden tunnustaminen ja kaipaus saada tulla tyhjin käsin Jumalan eteen
Arkkitehtien tehtävänä oli varmistaa, että rakennuksen mitat ovat oikeat ja että rakennuksesta tulee kestävä, Zedler kertoo. Kirkon yhteyteen muodostui kaunis, pikemminkin luostaria kuin kirkkoa muistuttava arkkitehtoninen kokonaisuus, johon kuuluu kirkon lisäksi 42-metrinen kellotorni, valopiha ja kirkon sisäpihaa ympäröivä ristikäytävä. Parhaimpiin puoliin työssä kuuluu se, että hän tuntee kirkkoon tullessaan olevansa Italiassa. | Kuvat: Maarit Lukkarinen. Tyynellä säällä kirkko ja sen vierellä sijaitsevat rakennukset peilautuvat harmonisesti pienen lammen pintaan. – Hän päätti jo kruunuprinssinä ollessaan, että kun hänestä tulee kuningas, hän rakennuttaa basilikatyylisen kirkon italialaisen esikuvan mukaan. 70 suntio & kirkko Kirkko kuin italialainen palatsi U lkoapäin katsottuna Potsdamissa sijaitseva Friedenskirche muistuttaa kuvankaunista maalausta. Kuuluisan Sanssoucin linnan puistoalueen juurella sijaitseva Friedenskirche on kuulunut – kuten myös rokokootyyliä edustava Sanssoucin linna ja sitä ympäröivä puistoalue – Unescon maailmanperintökohteisiin vuodesta 1990 lähtien. Suntio Christian Zedlerin tehtävänä on suojella historiallisesti merkittävää kirkkoa ja pyörittää samalla normaalia seurakuntaelämää. Christian Zedler on työskennellyt kirkossa suntiona joulukuusta 2017 lähtien. Friedenskirche Potsdamissa sijaitsee Unsecon maailmanperintöalueella. Preussin kuninkaan Fredrik Vilhelm IV:nnen 1840-luvulla rakennuttama kirkko on saanut vaikutteita varhaiskristillisestä italialaisesta kirkkoarkkitehtuurista. Rakennustyöt kirkon ympärillä jatkuivat kuitenkin vielä vuoteen 1854 asti. Kolmilaivaisen basilikan arkkitehtonisena esikuvana toimi roomalainen San Clementen kirkko. Työskenteli aiemmin muun muassa lääketukkukaupassa ja ääniteknikkona. Kirkko vihittiin käyttöön syyskuussa 1848 kuninkaan ja kuningatar Elisabeth Ludovikan läsnäollessa. . Puiston puolella sijaitseva mausoleumi ei kuulunut alkuperäiChristian Zedler . Aloitti suntiona joulukuussa 2017. Hän laati myös pääosin rakennuspiirustukset. Hänen tehtävänään on huolehtia kirkkorakennuksen ylläpidosta ja siitä, että jumalanpalvelukset, vihkimiset ja hautajaiset sujuvat ilman ongelmia. Tehtävänimike Hausund Kirchawart vastaa suntiota
On uskomatonta, että mosaiikki on koottu miljoonista sormenpään kokoisista palasista. – Jumalanpalvelukseen tullaan sivuovista. Historiallisesti merkittävä kirkko vaatii erityistä suojelua. Alttarin päädyn kupolikattoa koristaa venetsialainen 1200-luvun alkupuolelta peräisin oleva mosaiikki seen suunnitelmaan, se valmistui vasta vuonna1890. – Mosaiikin keskellä nähdään valtaistuimella istuva Kristus. Mosaiikki kuului Muranon saarella sijainneeseen San Ciprianon kirkkoon, joka purettiin vuonna 1835. Tehtävänäni on huolehtia siitä, että ovia pidetään mahdollisimman vähän auki. Fredrik Vilhelm – tuolloin vielä kruunuprinssi – osti mosaiikin välittäjien avustuksella, ja se kuljetettiin vesiteitse Potsdamiin. Siksi nopeita Friedenskirche . Rakennettiin vuosina 1845–1848 . Myös kirkon sisätila on tehty kuninkaan suunnitelmien mukaan. MAARIT LUKKARINEN Tehtävänäni on huolehtia siitä, että ovia pidetään mahdollisimman vähän auki.. Kirkko sijaitsee Potsdamin kaupungissa Saksassa . Niin kesilmankosteuden ja lämpötilan vaihteluita on vältettävä. Kolmilaivainen basilika ilman poikkilaivaa, vaikutteita varhaiskristillisestä italialaisesta kirkkoarkkitehtuurista . Haasteellisinta on se, että meidän on suojeltava täällä kaikkea, vaikka kirkko on normaalissa toiminnassa. Vastaan aina, että tämä on toiminnassa oleva evankelinen kirkko. Siksi ehtoollisviinimme on valkoviiniä. Seurakuntaan kuuluu Zedlerin mukaan noin 1 500 jäsentä. – Tänne tulee usein turisteja, jotka kysyvät, että missä museossa he ovat. Alttarin takaseinän kupolikattoa koristaa alkuperäinen italialainen 1200-luvun alkupuoliskolta peräisin oleva mosaiikkiteos. – Tahrat jäävät lattiaan, sillä marmoria ei ole käsitelty. Teos on todella vaikuttava. Hänen vierellään seisovat Neitsyt Maria ja Johannes Kastaja ja vähän ulompana Pyhä Pietari ja Cyprianus. Arkkitehtdit Ludwig Persius ja Friedrich August Stüler . Edustaa uusbysanttilaista tyylisuuntaa . Myös värikkäiden kukkien ripottelu vihkiäistilaisuudessa on kiellettyä, koska ne värjäävät. Kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin . Seurakunnalla on vain käyttöoikeus kirkkoon, joka on Preussin palatsien ja puutarhojen säätiön omistuksessa. Myös kosmaattilattia vaatii varotoimia. 71 kikäytävän kosmaattikoristeltu lattia ja keskilaivan sivulaivoista erottavat marmoripylväät kuin myös kaislapunotut tuolit valitsi kuningas. Pääovi avataan vain erityisissä tilanteissa, kuten juhlajumalanpalveluksissa
Siinä kerrotaan retriitinohjaajien neuvottelupäivästä Lappohjassa, Snoanin retriittikeskuksessa. Kuvan on ottanut Eira Serkkola. kirkkokahvit Tähtäimessä hiljaisuuden keskus Snoanin kuistilla istuskelevat ohjaajat Ritva Vahinki (oik.) Paavo Rissanen, Ulla Säilä, Jukka Koivusalo ja Esa Fabrin. Sen toiminnasta vastaa Församlingsförbundet. | Kuva: Eira Serkkola. Renkaan jäsenet sitoutuisivat päivittäiseen rukoushiljaisuuteen, asian edistämiseen omassa seurakunnassaan ja rahallisen tuen antamiseen mahdolliselle keskukselle. Mukeista ei tässä sumppia hörpitä vaan siroista kahvikupeista. Nykyään Via Silentii -luostariyhteisö taitaa olla juuri sitä, mistä neuvottelupäivillä haaveiltiin. Kuvassa näkyvä Snoan puolestaan on edelleen retriittikartano. Neuvottelupäiville oli jutun mukaan kokoontunut 16 retriittiohjaajaa keskustelemaan tukirenkaan perustamisesta hiljaisuuden keskukselle. Sen pääasiallisin toimipaikka on Poitsilan kartano. Arkistonhoitaja jäljitti kuvan elokuussa 1991 Kotimaassa julkaistuun juttuun. 72 | kuva kertoo | K otimaan kuvalaatikoita penkoessa Arkistonhoitajan käsiin sattui mukavan kesäinen kuva. Siinä istutaan porukalla vanhan talon kuistin portailla kahvilla. Sopivia tiloja retriittikeskukselle oli projektisihteeri Paavo Rissasen mukaan löytynyt, mutta rahoitus oli auki. Hiljaisuuden ystävät ry oli jo silloin perustettu. Retriittejä oli kuitenkin vuonna 1991 tarkoitus järjestää 150. Kiinnostus hiljaisuuden viljelylle omistettuja viikonloppuja kohtaan kasvoi kirkossa 90-luvulla
Ja samalla Puolan niinkuin Saksankin taholta puhutaan mitä kauneimpia sanoja rauhanrakkaudesta! Puhetta pöytään Kirkkokahveilla olisi kiva tutustua uusiin ihmisiin, mutta joskus vieraiden kanssa voi olla vaikea keksiä puhuttavaa. Ja tämä siksi, ettei ole päästy yksimielisyyteen kauppasopimuksen teosta, lähemmin sanoen Saksa ei suostu ottamaan vastaan Schlesiasta niin paljon hiiliä kuin Puola tahtoisi lähettää. 73 4.8. 14 000 saksalaista on Puolasta jo lähetetty yli rajan ja 6 000 odotetaan kohta lisäksi. Kenen kuuluisan hyväntekijän sisar järjesti Suomen ensimmäiset venetsialaiset elokuun lopulla 1840. Millä kansanomaisella nimellä on kutsuttu heinäkuun lopulta elokuun lopulle ulottuvaa ajanjaksoa. Kerro kokemuksesi kahvipöydästä tai vastaa kysymykseen Kotimaan toimitukselle, toimitus@ kotimaa.fi, otsikkoon Puhetta pöytään.. Aur ora Kar am zin in sis ar Em elie Mus inPuš kin a |K uv a: Pix ab ay Elokuun kysymys koskee sienestystä. Tietysti Saksa vastaa samalla mitalla. Mitä hengellistä juhlapäivää katolinen maailma viettää 15.8. Tietokirjailija ja sieniharrastaja Topi Linjama kirjoittaa tässä lehdessä julkaistussa esseessään (sivut 56–59) sienistä, jotka ovat Linjaman mukaan kirkkotaiteessa todellinen harvinaisuus. 4. ”Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton”. 2. Mitä sienet sinulle merkitsevät. Tällä palstalla ehdotamme puheenaiheita kahvipöytään. 5 kysymystä elokuulle 1. Nei tsy t Mar ian tai vaa see not tam ise n juh lap äiv ää 4. Lau rin päi vää 10. Muu mip app a kirj ass a Muu mip app a ja mer i 2. 5. 3. Entä mikä sienimetsän antimista on suosikkisi. Mät äku u 3. Mitä päivää vanha kansa on pitänyt syksyyn siirtymisen ajankohtana. Kuka on romaanikatkelmassa kuvattu isä, ja mikä kirja on kyseessä. 8 5. 1. 2025 Nyt on ryhdytty toteuttamaan sitä ”kauppasotaa” Saksan ja Puolan välillä, jonka uhasta tuonnoittain oli puhe
Nykyisessä tehtävässään kappalaisena hän toiminut vuodesta 2004 lähtien. (Ps. lähtien nykyisen kirkkoherran Esa Löytömäen vuosilomien ajan. kappalainen Sanna Kuisman seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi. 4.4.1936 Ilomantsi k. Jari Kolmonen aloitti Kälviän seurakunnan kirkkoherrana 1.6. Tekstin pituus 2000–3000 merkkiä välilyönteineen. Rovasti Puolisoni, isämme, ukki, veljemme Sulo Iisakki KETTUNEN s. 74 tiedoksi Muistokirjoituksen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimitus@ kotimaa.fi. 13.6.2025 Vantaa Minun aikani ovat sinun kädessäsi. Sanna Kuisma on vihitty papiksi vuonna 2001 Forssan seurakuntaan. Kolmonen on vihitty papiksi vuonna 2019 Taivalkosken seurakuntaan. | nimityksiä | | kuolleet | Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Rakkaamme. Forssan kirkkovaltuusto valitsi 18.6. Kiitos surussamme myötäeläneille. kirkkoherrana jo 1.10. Vuonna 2020 hän aloitti seurakuntapastorina Pietarsaaren seurakunnassa. Kuisma aloittaa virassaan 1.2.2026, mutta toimii vs. Jo aikaisemmin Kolmonen hoiti tehtävää viransijaisena sen jälkeen, kun edellinen kirkkoherra Kai Juvila siirtyi Euran kirkkoherraksi. 31:16) Muistaen Margit Lapset perheineen Siskot ja veljet perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus on toimitettu Vantaan Pyhän Laurin kappelissa läheisten läsnä ollessa 3.7.2025. Kolmonen oli kirkkoherran viran ainoa hakija
Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. 25,5 % / h. 75 ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/• Ilmoitushinnat: 2,80 € / pmm + alv. teemana on kokous-, kurssija leiritilat (aineistopäivä 15.8.). Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen jumalanpalvelusverkossa.fi Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. 25,5 %. Mediamyynti: Seuraavan Kotimaalehden 3.9. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seura kunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydett ä väksi kokonaisuudeksi. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seura kunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydett ä väksi kokonaisuudeksi. • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Paperilaskutuslisä 3 € • Ilmoitusvaraukset kts. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen jumalanpalvelusverkossa.fi Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kati Kinnunen 044 4913199 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoita Kotimaa-lehdessä! Kotimaan laadukas ja monipuolinen sisältö tavoittaa kohderyhmänsä kattavasti sekä printtilehden että Kotimaa.fiverkkosivuston kautta. kotimaa.fi/mainostajalle
+ 6,9 snt/min. 76 Tänä keväänä taiteilija Osmo Rauhala maalasi peuroja ja huolehti kuolevista läheisistään Ravattulan löydöt paljastavat: Varsinaissuomalaiset olivat kristittyjä jo 1000-luvulla Elsa Heporauta oli kalevalaisen kulttuurin väsymätön vaalija Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi VARO NETTIHUIJAREITA PUHU POHJOISMAITA TERVEISIÄ SAMBIASTA! ELÄMÄNTAITO: KIELIKAHVILA: NOJATUOLIMATKA: irtonumero 9,50 € 7–8/25 Jaakko Löytty ja Kaija Pispa: Onneksi meillä on toisemme asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Tilaa Askel – voimaa luonnosta ja hengellisyydestä Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Lasku tulee maksettavaksi kahdessa erässä. 6 kk 44 € Tilaus on määräaikainen. Tilaa Nyt! Kampanjakoodi: AM6KESÄ25. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2102 (Norm. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 56 €) Inspiroivat ihmistarinat ja hiljentymisen hetket tuovat tasapainon. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Paperilasku 5 € + alv 10 %
Peltola ja Harjun seurakunnan pappi Jaana Rantala saavat idean, joka liittyy huumoriin kirkossa. La 30.8. Saarna Sauli Keskinen, liturgi Henrik Pääkkönen. + 6,9 snt/min. Elina Vaittinen, Jaana Rantala ja Sirkku Peltola. Tuottaja-toimittaja Mikko Kurenlahti lukee Paavalin kirjeitä. Viestintäpäällikkö Rebekka Naatus, Helsinki. Tuottaja-toimittaja Mikko Kurenlahti lukee Paavalin kirjeitä. Päätoimittaja Ilkka Enkenberg, Siuntio. Miten itsensä voi oppia tuntemaan ja miksi se on tarpeellista. Ke 3.9. Vanhempi yliopistonlehtori Saila Poulter, Helsinki. Ti 26.8. To 21.8. To 7.8. Pe 8.8. La 9.8. La 9.8. Dosentti, viininviljelijä Kari Latvus, Järvenpää. Ke 13.8. Ke 20.8. Lasku tulee maksettavaksi kahdessa erässä. To 14.8. Pastori, tutkija Jarkko Vikman, Kerava. Projektipäällikkö Heikki Nenonen, Helsinki. Ke 27.8. Seurakuntapastori Aija Wist, Sipoo. Toimittaja, muusikko Ariel Neulaniemi, Seinäjoki. Ke 3.9. Pe 15.8. To 21.8. Viestintäpäällikkö Rebekka Naatus, Helsinki. Kestävyysasiantuntija Anssi Almgren, Helsinki. Pe 8.8. Ma 25.8. Teologi Amu Urhonen, Tampere. Ma 11.8. Piirikunnanjohtaja Soile Kasi, Metodistikirkko, Oulu. Kirkkomuusikko Hanna Penttinen, Jyväskylä. Pastori Joona Väisänen, Vapaaseurakunta, Helsinki. Vanhempi yliopistonlehtori Saila Poulter, Helsinki. Radio1 klo 10 Sohvakirkko Kallion kirkosta Helsingistä. Dosentti, viininviljelijä Kari Latvus, Järvenpää. Kirkkomuusikko Hanna Penttinen, Jyväskylä. Ma 1.9. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Toimittaja, muusikko Ariel Neulaniemi, Seinäjoki Pe 22.8. klo 10 Yle TV1 ja Areenassa. Pappi Jaana Rantala haluaa herätellä seurakuntalaisia itsensä tuntemiseen, huolen kantamiseen lähimmäisistä ja aikuiseen uskoon. Vanhempi yliopistonlehtori Saila Poulter, Helsinki. Teologian maisteri Sirpa Okulov, Ortodoksinen kirkko, Kuopio. Kestävyysasiantuntija Anssi Almgren, Helsinki. Tuottaja-toimittaja Riitta-Sisko Aartolahti, Helsinki. Tuottaja-toimittaja Mikko Kurenlahti lukee Paavalin kirjeitä. Ti 26.8. Tilaa Nyt! Kampanjakoodi: AM6KESÄ25 77 Yle Radio 1 Aamuhartaus: ma-pe klo 6:50, la 8:25. 56 €) Inspiroivat ihmistarinat ja hiljentymisen hetket tuovat tasapainon. Pe 29.8. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Muusikkopastori Severi Laakso, Kangasala. 77 Tänä keväänä taiteilija Osmo Rauhala maalasi peuroja ja huolehti kuolevista läheisistään Ravattulan löydöt paljastavat: Varsinaissuomalaiset olivat kristittyjä jo 1000-luvulla Elsa Heporauta oli kalevalaisen kulttuurin väsymätön vaalija Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi VARO NETTIHUIJAREITA PUHU POHJOISMAITA TERVEISIÄ SAMBIASTA! ELÄMÄNTAITO: KIELIKAHVILA: NOJATUOLIMATKA: irtonumero 9,50 € 7–8/25 Jaakko Löytty ja Kaija Pispa: Onneksi meillä on toisemme asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Tilaa Askel – voimaa luonnosta ja hengellisyydestä Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Opiskelija Mandi Vehkavuori, Adventtikirkko, Turku. Isä radio & tv Ohjelmaopas Kirkkovieraana Sirkku Peltola Elokuun Kirkkovieraassa tavataan taiteen akateemikko, dramaturgi ja näytelmäkirjailija Sirkku Peltola. Millainen suhde Peltolalla on hengellisyyteen. Kapteeni Kaisu Leino, Pelastusarmeija, Tampere. To 28.8. Ti 2.9. Kestävyysasiantuntija Anssi Almgren, Helsinki. Lehtori Jorma Pollari, Pelastusarmeija, Jyväskylä. Dosentti, viininviljelijä Kari Latvus, Järvenpää. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tuottaja-toimittaja Riitta-Sisko Aartolahti, Helsinki. Diakonian asiantuntija Titi Gävert, Helsinki. Tunnelukkoterapeutti Miia Moisio, Helsinki. Muusikkopastori Severi Laakso, Kangasala. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. | Kuva: Hilkka Nevala ». Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kirkkomuusikko Hanna Penttinen, Jyväskylä. Dosentti, viininviljelijä Kari Latvus, Järvenpää. Kestävyysasiantuntija Anssi Almgren, Helsinki. Ti 12.8. Ke 20.8. Ke 27.8. La 23.8. 6 kk 44 € Tilaus on määräaikainen. Juhlajumalanpalvelus Oriveden seurakunnassa. Juontaja Elina Vaittinen ja Peltola istahtavat ennen jumalanpalvelusta Pispalan kirkon lähistöllä huikaisevan kauniin Pyykkimettän penkille. Ma 25.8. Vesa Tulivirta kanttori, Jari Linjama urkuri, kuoronjohtaja. TV1 klo 10 Eräjärven kirkko 200 vuotta. Pe 22.8. Ti 19.8. Tunnelukkoterapeutti Miia Moisia, Helsinki. Ke 13.8. Gabriel Salmela OP, Katolinen kirkko, Helsinki. La 23.8. Ma 11.8. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2102 (Norm. Päätoimittaja Ilkka Enkenberg, Siuntio. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 10.8. Vanhempi yliopistonlehtori Saila Poulter, Helsinki. Millaiseen laajempaan yhteiskunnalliseen vastuuseen kristittyjä ja kirkkoa kutsutaan. Pe 15.8. Pe 29.8. Kirkkovieras su 31.8. La 16.8. Jumalanpalveluksessa musisoi kanttori Tarja Laitisen johtama Vox Cor. Ti 19.8. Teologi Amu Urhonen, Tampere. Ma 18.8. Seurakunnan toteuttama jumalanpalvelus, johon Peltola osallistuu, on pohdiskeleva. Seurakuntapastori Aija Wist, Sipoo. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Helsingin ja Suomen arkkipiispa Elia, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Pastori, tutkija Jarkko Vikman, Kerava La 30.8. Teologian tohtori Taina Kalliokoski, Hämeenlinna. To 14.8. Ma 18.8. Iltahartaus: ma-to klo 18:50, pe 18:35 la 18:00 To 7.8. Ti 2.9. Miksi ja milloin hän päätti erota kirkosta. Tuottaja-toimittaja Mikko Kurenlahti lukee Paavalin kirjeitä. Ti 12.8. To 28.8. La 16.8. Ma 1.9. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Uusinta
Henkisestä ja hengellisestä etsinnästä keskustelevat Sanna Vaara, Tinja Halunen ja Pietu Korpelainen. Mikä hengellinen ajatus koskettaa sinua erityisen paljon juuri nyt. Sunnuntai 24.8. Sen takapenkillä on kitara, makuupussi ja lupaus seikkailusta. Muut muusikot: SRO Musalinjan All Stars -yhtye, Anna Pöyhönen. Minulle kerrottiin, että mannalapulla on Taivaan Isän terveisiä minulle. Todistuspuheenvuoron pitää kapteeni Kaisu Leinom. asti) 7.50 Radiohartaus 8.10 Päivän blogi 8.50 Israel tänään (ma, to)/ Pikku-Matin matkassa 9.05 Herätyksen aamuvieras (ma, ti, to, pe)/ Retroäijät (ke) 10.03 Viikon seurakuntalainen (4.8.)/ Kirjaseurassa (ti) 10.10 Me ja Gospel (ke) 11.03 Kuuntelijan toivelista (u) 12.12 Päivän rukous (1.9. Radio Dei Ma-Pe Klo 6.00–18.00 4.00 Aamuvirkut 6.03 Raamattu kannesta kanteen (u) 6.36 Päivän sana 7.03 Raamattuavain 7.15–10 Herätys! (ma-pe) 7.30 GLOW-vieras (22.8. Radio1 klo 10 Karkun Laaportaan kodan kirkkohetki Sastamalasta. Ilo ja onnellisuus puhuttelevat tällä hetkellä. radio & tv. Kirjoitan runoja, lyriikoita ja lastenkirjoja. Radio1 klo 20 Jumalanpalvelus Mikkelin Vapaaseurakunnasta. Liturgina ja saarnaajana Suomen Raamattuopiston Uudenmaan aluejohtaja Ari Kunnamo. Lisäksi teen tutkimusta lasten tulevaisuusajattelusta Koneen Säätiön rahoituksella. Parhaat hetket ja ikimuistoisimmat tarinat syntyvät kuitenkin kolmen lapseni kanssa. kappalainen Visa Viljamaa. Radio1 klo 20 Jumalanpalvelus Pelastusarmeijan Tampereen osastosta. alkaen) 22.03 Yrittäjyyden ilo ja tuska 23.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia. TV1 klo 10 Löytääkö etsijä. Dramaturgi, näytelmäkirjailija Sirkku Peltola saapuu elokuussa kirkkovieraaksi lähikirkkoonsa. Kanttorina Anna Pöyhönen, urkurina Jenni-Kristiina Liiri. Anssi Almgrenin iltahartaudet Yle Radio 1 ke 13.8., 20.8., ja 27.8. Radio1 klo 20 Akatistos luomakunnalle Pyhien profeetta Sakariaan ja vanhurskaan Elisabetin kirkosta Savonlinnasta Palveluksen toimittaa rovasti Bogdan Grosu. En tiennyt etukäteen mikä se on. |K uv a: M et ro po lia Am m at tik or ke ak ou lu Pappina vs. Palveluksen toimittaa pastori Heikki Harvola. Miltä jumalanpalvelus vaikuttaa teatterin ammattilaisen silmin. Saarnaajana seurakuntapastori Mikael Johansson. Radio1 klo 10 Messu Suomen Raamattuopistosta Kauniaisista. Lapussa oli psalmin paikka (Ps. Saarnaajana pastori Anu Jokinen-Lundén. Tekstinlukijoina Matti Salovaara, Hanna Pienaar ja Jukka-Pekka Heikinmäki Musiikki: Pelastusarmeijan Tampereen osaston Staff Band: Kaisu Leino, Matti Salovaara, Hanna Pienaar ja Jukka-Pekka Heikinmäki. Näistä teemoista tulen pitämään myös hartauteni. alkaen) 16.10 Janoinen lammas (ke) 16.50 Radiohartaus (u) 17.03 Kuuntelijan toivelista Maanantai-ilta 18.03 Iltalamppu 20.03 Mikaelin kirkonmäellä (1.9.) 20.40 Raamattuavain (u) 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.38 Päivän rukous (1.9. 73:28) Mutta minun onneni on olla Jumalan lähellä. Radio1 klo 20 Ortodoksinen liturgia Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen kirkosta Inarista. Jumalanpalveluksen johtaa sotilas Henna Hurinki, saarnaajana kapteeni Riku Leino. Uusinta. Olen pappi, pedagogi ja punk-muusikko. TV1 klo 10 Kirkkovieras. Sain festareilla Vapaakirkon seurakunnan ständiltä mannalapun. Musiikista vastaa Make Perttilä Church House Band. 78 78 Hartauspuhuja Anssi Almgren Kuka olet. Tänä kesänä sain tädiltäni lahjaksi kesäfestariauton, joka on hieman ruosteinen Peugeot 206. Liturgi Elina Vaittinen. Sunnuntai 31.8. Palveluksessa koululaisten siunaaminen. Saarnaajana pastori Mikko Ohra-aho. Sunnuntai 17.8. alkaen) 12.30 Suolapala 12.50 Päivän blogi (u) 13.03 Ikuisia säveliä 14.15–18 Aalloilla 14.15 Israel tänään (u) (ma, to) 14.30 Minä uskon (ke) 14.45 Israel – kenen maa. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus. Radio1 klo 10 Jumalanpalvelus Pudasjärven kirkosta. 15.15 GLOW-vieras 15.40 Kunnioituksella (ti)/ Kinoteekki (pe, 15.8. Väritän reunojen yli, seikkailen uteliaisuuttani ja rakastan elämää. Työura ihmisoikeusja ympäristökysymysten äärellä on vienyt Geneveen, Namibiaan ja TIME-lehteen
Apokalypsi tropiikissa antaa hyödyllistä ja varoittavaa taustatietoa uskonnon ja politiikan epäpyhästä liitosta. Dokumentissa esitetään väite, että evankelikaaleja olisi jo kolmannes brasilialaisista, mutta väitteeseen on syytää suhtautua varauksella. alkaen) 24.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Keskiviikko-ilta 18.03 One Way 19.03 Jippu ja ihmisen ääni (parittomat viikot)/ Markku Koivisto ja ihmisen ääni (parilliset viikot) 20.05 Lähellä ihmistä, lähelle Jumalaa 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.38 Päivän rukous (1.9. alkaen) 22.05 Ex-Criminals 23.00 Katolinen vartti (u, 12.8. Bolsonaro (koko nimeltään Jair Messias Bolsonaro) taisteli korruptiota ja rikollisuutta vastaan ja ilmoitti kannattavansa kristillisiä arvoja. Katolilaiset ovat Brasilian 220-miljoonaisen väestön keskuudessa suurin uskonnollinen ryhmä, mutta myös protestantteja on paljon sekä muita uskontoja. alkaen) 21.40 Raamattuavain (u) 22.03 Gospel Flow 23.03 Songs and Words of Redemption 24.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Torstai-ilta 18.03 Avainradio 19.15 DJ Liiton Erkki 20.20 Lähetyssydän 20.40 Raamattuavain (u) 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.40 Itäraportti (u) 22.10 Yhdessä ylistämään (u) 23.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Perjantai-ilta 18.03 Janoinen lammas (u) 18.30 Astu kutsuusi (29.8. Taustalta löytyy aatesuunta, dominionismi, joka pyrkii vaikuttamaan politiikkaan niin, että kristityt hallitsivat yhteiskunnan eri sektoreista, kuten politiikkaa, kulttuuria, koulutusta ja taloutta. Netflixillä nähtävästä dokumentista syntyy vaikutelma kuin Bolsonaro olisi ollut täysin evenkelikaalien ja erityisesti tv-pastori Silas Malafaian talutusnuorassa. Malafaia kannattajineen ilmaisi suorasukaisesti, että Bolsonaro on Jumalan valitsema. alkaen) 21.40 KD-kompassi (u, 19.8. alkaen) 18.30 Radioraamattupiiri 19.03 Sana Jerusalemista 19.30 Open Doors -maailmankatsaus 19.50 Raamattuavain (u) 20.03 Marttyyrien ääni (u) 20.30 Itäraportti (u) 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.38 Päivän rukous (1.9. alkaen) 15.03 Marttyyrien ääni 15.45 Pakina (u) 16.02 Toivekonsertti 17.03 Yrittäjyyden ilo ja tuska (u) 18.03 Lähellä ihmistä, lähelle Jumalaa (u) 19.00 Sanan ja rukouksen ilta 20.03 GLOW-vieras-kooste 21.03 Iltalamppu (u) 23.00–7.45 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Sunnuntai 7.45 Virsivartti 8.00–9.00 Lastenmakasiini 8.30 Donkkipodi 8.45 Lapset lukevat Raamattua -kooste 9.05 Pyhäpäivän esittely 9.20 Gospelkirkkokuoro 9.55– 12.00 Alueellista ohjelmaa 12.50 Israel – kenen maa. Ei ole juonipaljastus kertoa, että Bolsonaro hävisi vuonna 2022 pidetyt presidentinvaalit sosialidemokraatti Luiz Inácio Lula da Silvalle, joka oli presidenttinä jo aiemmin 2003–2011. | Kuva: Netflix Katso jumalanpalveluksia eri puolilta Suomea jumalanpalvelusverkossa.fi Uskonnon ja politiikan räikeä suhde Petra Costan ohjaama väkevä ja hämmentävä dokumentti Apokalypsi tropiikissa (2024) kertoo evankelikaalisen kristillisyyden vaikutuksesta Brasilian politiikkaan ja erityisesti vuosina 2019–2023 presidenttinä olleeseen Jair Bolsonaroon. 79 79 Tiistai-ilta 18.03 Rukous Suomen puolesta (26.8. 13.03 Minä uskon (u) 13.35 Avainradio (u) 14.35 Open Doors -maailmankatsaus 15.02 Itäraportti (u) 15.35 Lähetysvartti 16.03 Ex-Criminals (u) 17.03 Sana elää 17.40 Kirkko maailmalla 18.00 Tuomasmessu 21.00 Kaksin käsin maailmaan 21.30 Taivaan ja maan väliltä 23.00–4.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia | tv-vinkki | Luiz Inácio Lula da Silva voitti Brasilian presidentinvaalit vuonna 2022. alkaen) 19.03 Evankelistan puolituntinen (15.8.) 19.30 Veli-Matin juttusilla 20.03 Kirsin kanssa 21.03 Raamattu kannesta kanteen 21.36 Päivän sana (u) 21.45 Raamattuavain (u) 22.00–8.00 Yöuusintoja ja hengellistä musiikkia Lauantai 8.02 Pakina 8.30 Raamattuavain extra 9.03 Suuressa mukana 10.03 Gospel Train 10.35 Me ja Gospel (u) 11.05 Retroäijät 12.03 Yhdessä ylistämään 12.50 KD-kompassi (16.8. alkaen) 13.02 Itäraportti 13.35 GO – mennään ja tehdään (23.8. OLLI SEPPÄLÄ Apokalypsi tropiikissa katsottavissa Netflixillä.
80 K Y T Y P L A K I T A L A N K O L A M A H I K I R I I P U S A M A N D A N A T A K Y L Ä K L T Y K S I L O I K O V A K A M A S U O N I O I A S I A P T P E T T U R I H E R K K Ä S O T A T A U O T M E T S U R I T U H R I D K A M I I N I A L E T A P E P E T S T R A T A S I T Ä Ä I L A K O I N T I A A V E T T I N A A A T U U N O E T K O H I N A T P A S S I I V I R I A L O R A N E N I Ä K Ä S A A U L A A A T O S A L I D E A A S P I T U U M I V A K A R V I A A N N I T I S O T A N O A J Ä T E L I M E T I T S A T A M A A N K A T S A T U VAA viina LLL Ismo latistua huippuErin ARISTOKRAATTI PERÄPÄÄ VAUVALLA PANNA PUOLIKSI AVIOMIEHEN VELI HAMPAIDEN PINNOILLA LASKUKAUSI HAVIS KIRKONPÄIJÄTHÄMETTÄ SYÖVÄT LIIKAA KANTAISÄ ROINA EROTTAA EX OPETUSMINISTERI KAARINA KÄYTTÄMÄTTÖMIÄ KÄYNNISTÄÄ JUUDAS AVUSTUKSIA TUNTEELLINEN VÄLIAIKOJA OKSASTA SAHAAVIA KÄRSINYT RIKOTAAN PALOITELLA HALLITSEE ASIAN TYPPIPITOINEN WILLBERG LÄHELLÄ HIENO SUORISTAA ADOLF USEIN PIIPUISSA PASTILLI KOSKISTA VIRKISTÄVÄ VERBIN LUOKKA SAUDIEN RAHA KIRJAILIJA RAIJA VANHA HEISKANEN ALANNE DELANY ETEINEN VÄLIRIKOT ERKKO SATAKUNTAA IHAMÄKI SINNEMÄKI HAPPAMIA LAIVOILLE KERTOMUS MIETTIVÄ www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen ristikot 8/25 Ristikon ja krypton ratkaisut löytyvät osoitteesta Kotimaa.fi, kohdasta tehtävien ratkaisut. Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto.
81
Lee on saanut minut taas innostumaan urheilusta. Oletko kysellyt, miksi olet joutunut sairastamaan niin paljon. Kouluihin ei enää pääse gospelilla. Kiersimme menneinä vuosina paljon kouluissa ja vankiloissa. Mitä kuuluu. 90-luvulla Albaniassa sain ruokamyrkytyksen ja laihduin 36-kiloiseksi. Asumme vuokralla söpön piparkakkutalon alakerrassa, jonka parvekkeelta ihailemme Slovenian rajavuoristoa. Odotin, että olisin päässyt Glow’ssa tapaamaan vanhoja tuttuja, mutta lepäilin takahuoneessa kuumeessa kääriytyneenä ystävien takkeihin.. 82 Olet sairastellut vakavasti vuosien saatossa. Pidempi kroolaus järvessä ei ole viisasta. – Kiitos Jumalalle, nyt voin tosi hyvin. Hän jatkaa musiikillista missiotaan pääosin Itävallassa. – 1950-luvulla isäni oli kunnanlääkärinä Savossa, ja näin lapsena kauheita tapauk sia, kun ihmisiä tuomitä kuuluu. Anekdoottikirjastani Heittotähtihetkiä olen saanut innostavaa palautetta. – Vaikka olen jäänyt Itävallassa jo eläkkeelle, me keikkailemme yhä ja uusia biisejä syntyy. Tunsin silloin olevani lähempänä Jumalaa kuin koskaan – kuin sikiö Jeesuksen sylissä. – Häissä ja hautajaisissa laulamme usein, samoin yksityishenkilöiden järjestämissä juhlissa. Olin sairaalassa puolitoista vuotta ja minulle tehtiin isoja leikkauksia. Gospel-työ on yhteistyötä sanan varsinaisessa merkityksessä. Esiinnyttekö ahkerasti. Miten voit. Jeesushippityttö ei hiljene Laulaja-lauluntekijä Outi Terho, nykyinen Müller, oli 1980-luvun kirkkaimpia gospeltähtiä, jonka tuon ajan tuotantoa arvostetaan yhä Suomessa suuresti. Varovainen kyllä pitää olla, etten saa taas suolisolmuja. – Oikein hyvää, kiitos! Olemme mieheni ja samalla parhaan ystäväni Leen kanssa suhteellisen terveitä, rakastuneita enemmän kuin koskaan ja evankelistan työstämme todella innoissamme. – Oli kyllä ihme, että pystyin munuaisaltaan tulehduksen takia laulamaan kaikissa niissä kolmessa tilaisuudessa, kipujen takia melko lailla ilman palleaa tosin. – Olen nyt liki seitsemänkymppisenä fyysisesti paremmassa kunnossa kuin kolmikymppisenä. CDja vinyylilevyjämmekin menee kaupaksi. Kesäisin kilometrikaupalla suppailua ja vesijuoksua vuoristojärvellä ja talvisin luistelua huimaavan upeilla laduilla. Miltä tuntui laulaa viime syksynä Tampereella Glow-festivaaleilla tuhansille gospelin ystäville. Pienimuotoisia gospel-konsertteja vankiloissa voi onneksi vielä pitää. – Oli upeaa tietää, että edessämme istui valtava määrä gospelkansaa, joiden kodeissa olemme saaneet yöpyä keikkareissuillamme kaikkina näinä vuosikymmeninä
| Kuvat: Outi Müller ja Erja Saarinen. Kaipaatko 80-luvun kulta-aikoja ison bändin ja huippumuusikoiden kanssa. Oliko se ykköstyösi ja mitkä ovat tuon ajan muut merkkipaalut. Julkaisimme juuri YouTubessa musiikkivideon En pelkää -biisistä. Kaipaan yhä lähemmäs Raamatun Jeesusta. Se antoi jo silloin kotkaperspektiiviä omaan elämääni. Mietimme vielä sen julkaisutapaa. – Silloin 80-luvulla oli upeaa olla mukana kaikilla muillakin seitsemällä albumilla. Ariel Neulaniemen Suomigospelin tarina -teoksen mukaan moni pitää Muukalaisuuden maja -levyäsi (1984) suomigospelin parhaimpana. Tuon ajan lauluissani kuuluu sen nuoren, aika yksinäisen tytön elämäntuska ja se, miten Jumala nosti syvistä vesistä uusiin ulottuvuuksiin. Synnyin uudesti. – Leen kotistudio on lämpimänä. Säröä ja käheyttä puuttuu. Työparina on puoliso Lee Müller. Olin ennen sitä kokemusta henkeen ja vereen vannoutunut shamanisti. Muitakin on tulossa. Jännittävää! JANNE VILLA Lahjakkaan laulaja-lauluntekijä Outi Müllerin, 67, gospelartistin ura on jatkunut jo liki puoli vuosisataa. – Kun syntinen ihminen huomaa olevansa hengellisesti kuollut ja kykenemätön kohtaamaan Jumalan, Jeesus mahdollistaa Golgatan ristillä meille Jumalan lapseksi tulemisen. Sellaiset Jeesuksen kohtaamishetket ovat aina samaa ihmettä. Omaelämäkertani Vesiväritaivas on jo oikoluettu. Olen enemmänkin sanoittaja. Miten vuonna 1976 palavasti uskoon tulleen tamperelaistytön hengellisyys on muuttunut. Olet esiintynyt pitkään lauluntekijäja kitaristimiehesi Leen kanssa duona. Kuinka kiteytät gospelsanomasi. Miltä tulevaisuutesi taiteilijana näyttää. Mikä on tavoitteesi hengellisessä työssä. – Olen edelleen pohjimmiltaan se hippityttö, joka sai hengellisen kokemuksen ja putosi polvilleen Hämeenkadulla. 83 tiin verissä päin kotiimme. – Rukoilen, että Pyhä Henki antaa meille taitoa ja viisautta myötäelää niiden ihmisten kanssa, jotka meille on annettu tässä pienessä vuoristokylässä ja muuallakin. – Hyvät muistot ovat mielessä, mutta minulla ei ole rock-ääntä. – Esimerkiksi psalmissa 73 on annettu valmis, lohduttava rukous näihin kysymyksiin. Ystäväni Heikki Silvennoinen sanoi usein studiossa, että ”avaa se suuri suusi ja karju!” – Olen löytänyt oman ääneni, joka sopii meidän etnomeininkiseen folk-musiikkiimme. Kohtaamme keikoilla monia uushenkisiä ihmisiä, ja kirjoitan paljon lauluja juuri tuolle kohderyhmälle – oman menneisyyteni mausteilla. Haluan pysyä herkkänä kaiken sen suhteen, mitä Jumala antaa, ja olla avoimin sydämin
Asiointi kanssamme on turvallista, joustavaa ja nopeaa. Nyt on hyvä hetki myydä. Ota yhteyttä! 010 8425 100 / puukaupoille@versowood.fi Tyytyväisten metsänomistajien puukauppaa. Niinpä hankimme vain kotimaista tukkipuuta, josta valmistamme laadukkaita sahatavaroita sekä erilaisia jatkojalosteita. Versowood_ilmoituspohja_puukauppa_2024-qr.indd 9 Versowood_ilmoituspohja_puukauppa_2024-qr.indd 9 16.12.2024 17.06 16.12.2024 17.06. Metsäosastollamme työskentelee noin 50 metsä alan asiantuntijaa, jotka auttavat sinua kohti kannattavaa metsänhoitoa ja hyviä puukauppoja. 84 84 Kotimaisena perheyrityksenä teemme puu kauppaa tunteella, metsänomistajan ja asiakkaan tarpeita kuunnellen