Herkkyys kohdata ihminen tuli hänelle tutuksi jo papin työstä. 1 Olet turvassa Elokuvantekijät antavat stuntkoordinaattori Reka Kontion käsiin fyysisen ja henkisen turvallisuutensa. elokuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v. 46 N:o 8/25 | 6
Huolella valitut sanat, säkeet ja sitaatit ovat Raamatusta, tunnetuilta ajattelijoilta ja runoilijoilta. Väyläkirjat 22,90 (25,00) Sari Savela Sanoja sinulle iloni on Sanoja, jotka rikastuttavat arkea ja juhlaa. 040 735 2096 Uskon aarteita Heimo Hatakka Luomiskertomus Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan elämä Tarina kahden ihmisen kamppailusta, rakkaudesta ja luomisen ihmeestä. Perussanoma 22,90 (25,50) Köynnösristiriipus rose 65,20 Helmiristiriipus hopeaa 65,00 Herran siunaus -riipus Suomen Pipliaseura 59,00. la sulj.) | Puh. Kirjapaja 29,90 (34,90) JuhanaTarvainen Murtunut Kristuksen ruumis Painava puheenvuoro kirkon – Kristuksen ruumiin – rakentumiseksi. Sley-Media 24,90 (27,00) Esko Miettinen Suomalainen pyhiinvaellus Kirjassa matkataan pyhän jäljillä Pernajasta Pajalaan, Kalannista Kemiöön, uukuniemeltä Nivalaan ja Hattulasta Hietaniemeen. 2 www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10-15 (heinäk
Myös Puolan kaltaiset, Venäjän uhkaan varautuvat maat Euroopassa voivat haluta ydinaseen, samoin joukko muita maita. Sellainen on uutta ja vastuutonta. Sellaisen aika olisi nyt. Perussanoma 22,90 (25,50) Köynnösristiriipus rose 65,20 Helmiristiriipus hopeaa 65,00 Herran siunaus -riipus Suomen Pipliaseura 59,00 Maailman ylle laskeutui 80 vuotta sitten Hiroshimassa ydinaseen pysyvä varjo E lokuun 6. Ydinaseiden varjo ei minnekään häviä. päivänä 1945 pudotti Yhdysvaltojen pommikone japanilaisen Hiroshiman kaupungin ylle maailman ensimmäisen sotatilanteessa käytetyn ydinpommin. Yhdysvallat oli vuoteen 1949 maailman ainoa ydinasevalta. pääkirjoitus Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja |K uv a: Ju kk a G ra nst rö m. Huolella valitut sanat, säkeet ja sitaatit ovat Raamatusta, tunnetuilta ajattelijoilta ja runoilijoilta. 040 735 2096 Uskon aarteita Heimo Hatakka Luomiskertomus Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan elämä Tarina kahden ihmisen kamppailusta, rakkaudesta ja luomisen ihmeestä. Ydinaseiden leviäminen myös diktatuurien arsenaaleihin merkitsee arvaamattomuuden lisääntymistä. Onko niillä yhteistä etiikkaa, jolla lähestyä joukkotuhoaseiden todellisuutta. Halukkaita maita on lisää, sillä ydinase tarjoaa haltijalleen kriisitilanteessa karua koskemattomuutta. Väyläkirjat 22,90 (25,00) Sari Savela Sanoja sinulle iloni on Sanoja, jotka rikastuttavat arkea ja juhlaa. Erityinen vaaravyöhyke on Lähi-itä: jos Iran kehittää toimivan ydinaseen, merkitsisi se välitöntä sodan uhkaa ja sitä, että alueen kilpailevat maatkin voisivat tavoitella ydinasetta – samoin eri terroristiryhmät. 3 www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10-15 (heinäk. Kirjapaja 29,90 (34,90) JuhanaTarvainen Murtunut Kristuksen ruumis Painava puheenvuoro kirkon – Kristuksen ruumiin – rakentumiseksi. Keskisuuren teollisuuskaupungin keskusta tuhoutui täysin, yli sata tuhatta ihmistä kuoli tai loukkaantui silmänräpäyksessä ja säteilysairauden uhreina. Ydinaseen käyttöön ottamisen myötä maailma siirtyi 80 vuotta sitten uuteen aikaan, jota on sittemmin varjostanut pysyvästi joukkotuhoaseiden käytön uhka. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuluneen kolmen ja puolen vuoden aikana tuonut Kremlin kriisiytyvän johdon retoriikkaan mukaan ydinaseilla uhkailun. Mutta ydinaseiden käyttö tänään veisi ihmiskunnan kuilun partaalle. Ydinaseiden rajoitussopimukset ovat rapistumassa ja maailma uudessa varustelukierteessä. Sley-Media 24,90 (27,00) Esko Miettinen Suomalainen pyhiinvaellus Kirjassa matkataan pyhän jäljillä Pernajasta Pajalaan, Kalannista Kemiöön, uukuniemeltä Nivalaan ja Hattulasta Hietaniemeen. Polarisoituvassa ja poteroihin kaivautuvassa maailmassa myös kirkot ja uskonnot ovat tahtoen tai tahtomattaan osa sivilisaatioiden ja arvomaailmojen vastakkainasettelua ja aseita kalistelevaa yhteentörmäyksen uhkaa. Tämän päivän poliittisesti korrekti ”varma” tieto tässä aihepiirissä voi osoittautua huomenna aikansa eläneeksi. la sulj.) | Puh. Jos Ukraina olisi pitänyt sille Neuvostoliiton hajottua jäänyttä ydinarsenaalia, olisi se luultavasti estänyt Venäjän aggression. Sittemmin ydinaseen ovat hankkineet Neuvostoliitto, Iso-Britannia, Ranska, Kiina, Israel, Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea. Mielikuvien tasalla se voi normalisoida ydinja muiden joukkotuhoaseiden käytön ajatusta. Mukana on myös maanpuolustuksen ajatuksen pitkälti unohtanut ja ulkoistanut Eurooppa
Hänen mukaansa Jeesus on siivottu pois paikoista, joissa lapset ovat. 52 Henna-Maria Harju perusti kristillisen lastenmusiikkiyhtyeen. – Vanhemmille on annettava työkaluja siihen, miten viedä kristillinen sanoma omille lapsille ilman tuputtamista. Herätysliikkeet keräsivät jälleen kannattajansa yhteen kesäjuhlille. 4 sisällys 8/25 Tässä numerossa Uutiset 8 Vanhoillislestadiolaisten lähetystyö somessa tavoittaa miljoonayleisön 10 Nuorten elämänpäämääriä tutkinut Elina Kuusisto: ”Ihmiseltä ei voi viedä vapautta valita omaa asennettaan” 12 Nuorten osaamiserot kasvavat, mutta sitäkin rajummin ovat eriytyneet odotukset 17 Kolumni: Kaikki se hyvä, mitä emme näe 18 Kotimaa Tansaniassa: Tatu halusi olla lentäjä, mutta ensin pitää opiskella 22 Pietarin polku vie matkalle kulttuurihistoriaan ja omaan mieleen Teologia 30 Kyproksen viimeinen maroniittikylä yrittää säilyttää kulttuurinsa 35 Kolumni: Sen pauhussa riemullisessa Isoja ajatuksia 36 Yhdessä vai erikseen. 8/25 |K uv a: Pä ivi Ka rja lai ne n. 44 Piispa Mari Leppänen: Gaza ei jätä rauhaan 46 Reka Kontiolla on suuri sydän ja avara syli 56 Essee: Kristinuskon niukka sienikausi Kulttuuri 52 Jeesus-laulut esiin! 55 Kolumni: Koko mahdollinen potentiaali Pyhä 60 Luomakunta: Lentävä aarrekartta 62 Piispa Bo-Göran Åstrand: Avaraa horisonttia ei tarvitse pelätä 65 Hartaus: Mihin ihminen verhoutuu 66 Ensi pyhänä 70 Suntio ja kirkko: Friedenskirche on kuin italialainen palatsi 77 Radio ja tv 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Outi Müller
5 Eräänä kesäisenä päivänä otin jälleen kuunteluun The Beatlesin Abbey Roadin. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen, 040 400 860 862 Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Syyskuun Kotimaassa kurkistetaan vedenalaiseen maailmaan. Merkillisen sattuman koin istuessani autossa pari päivää myöhemmin. Nopeasti muuttuneessa, maallistuneessa ja hälinän täyttämässä maailmassa tietynlaista hengellistä kaipuuta johonkin arvoiltaan selkeään lintukotoon on paljon. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi |K uv a: M ats W est erb om Zo ste ra. Arvelen, että post-kristillisessä maailmassa tulemme siksi näkemään monia, aivan uudenlaisia tuhlaajapoikavertauksen innoittamia teoksia. Se on maailmalle eksyneen tuhlaajapojan tuutulaulu, jossa kauaksi matkannut muistaa, kuinka ”kerran oli vielä tie, jota pitkin saattoi palata kotiin”. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Autoradiosta lähti soimaan Suomen Beatlesin eli Leevi and the Leavingsin vähemmälle soitolle jäänyt laulu Tuhlaajapoika. Levyn päättää sielua hivelevä sikermä, jonka liikuttavimpiin hetkiin kuuluu herkkä Golden Slumbers. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. NIILO RANTALA Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus tuhat merkkiä taivaasta Seuraava Kotimaa ilmestyy 3.9. Inkoon seurakunta on suojellut merialueen, jossa kasvaa uhanalaista meriajokasta. Lehdessä kerrotaan myös, että keskenään erilaiset konservatiiviset järjestöt etsivät nyt yhteistä säveltä, sekä tavataan Suomen jalkapallomaajoukkueessa pelaava Glen Kamara. Sama tarina – sama kokemus. Tänä kesänä laulu puhutteli uudella tavalla, en tiedä miksi. Ehkä se on samalla kaipuuta kadotettuun aikaan, jossa uskominen oli helpompaa – ainakin mielikuvissa
Elomaan mukaan sukututkijat ymmärtävät, että työ maksaa. Sukututkimusseura on esittänyt muutosta lausunnossaan, jonka se on antanut Oikeusministeriölle, joka on kartoittanut julkisuuslain salassapitoperusteiden mahdollisia muutostarpeita. Seuran mukaan sadan vuoden salassapitoaika vaikeuttaa erityisesti sukututkimuksen aloittamista. SEPPO KEMPPAINEN Yli satavuotiaita kirkonkirjoja voi tutkia maakunta-arkistoissa ja kirkkoherranvirastoissa. Tällä hetkellä yksityiselämän suojaamiseksi säädetty salassapitoaika on näissä tapauksissa 100 vuotta. Tällöin sukututkimus voi lähteä alusta pitäen väärille urille, jolloin tutkijalle tulee tarpeettomia kustannuksia. Elämänkatsomustietoa opiskelevien osuus on lähes kolminkertaistunut: vuonna 2012 osuus oli 4,0 % Myös islamin uskontoa opiskelevien osuus on kasvanut tasaisesti. Muuten salassapitoaika on 50 vuotta henkilön kuolemasta. | Kuva: Olli Seppälä. Sukututkijoiden mukaan tutkimusta on vaikeuttanut myös se, että aluekeskusrekisterit poistivat Kansallisarkiston tutkijasaleista viime syksynä yli 80 seurakunnan alle 100 vuotta vanhojen kirkonkirjojen mikrokorttikopiot. Asiakirjojen tilaaminen ja läpikäyminen seurakunnilta ja aluekeskusrekistereissä on maksullista työtä. – Se vie ensinnäkin aikaa, kun asiakirjojen läpikäyntiä joudutaan tilaamaan seurakunnilta. Kirkkohallitus antoi ohjeen sen jälkeen, kun Korkein hallinto-oikeus oli antanut yksittäistapauksessa päätöksen, jonka mukaan sukututkija ei saanut itsenäisesti tutkia 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja. – Rekisterivirkailijan antamissa henkilötiedoissa saattaa kuitenkin olla virheellisen tulkinnan takia vääriä tietoja. Kun tutkija pääsee itse katsomaan alkuperäistä lähdettä, hän osaa käyttää hyödykseen kaikkia niitä pieniä reunamerkintöjä, joita dokumenteissa voi olla. Muutos poistaisi maiden väliltä tarpeettomia esteitä sukututkimusten laadinnassa. Sukututkimusseuran hallituksen puheenjohtaja Jouni Elomaa sanoo, että 70 vuotta olisi kohtuullinen salassapitoaika. uutiskatsaus Kirkonkirjoille esitetään enintään 70 vuoden salassapitoaikaa S uomen Sukututkimusseura esittää kirkonkirjojen salassapidon enimmäisajan lyhentämistä 70 vuoteen, vaikka henkilön kuolemasta ei olisikaan tietoa. Selvitykset saattavat Elomaan mukaan myös olla ylimalkaisia tai jopa virheellisiä. Sukututkimusseura kritisoi lausunnossaan Kirkkohallitusta, joka vuonna 2011 ohjeisti seurakuntia antamaan lupia ainoastaan 100 vuotta vanhempien kirkonkirjojen tutkimiseen. 6 Katsomusopetus Perusopetuksen oppilaista vuonna 2022 evankelisluterilaista uskontoa opiskeli 82,8 % elämänkatsomustietoa 11,1 % islamin uskontoa 3,3 % ortodoksista uskontoa 1,8 % ei mitään katsomusainetta 0,5 % Koonnut: Seppo Kemppainen ”Islamia opiskelevien määrän lisääntyminen näkyy lähinnä suurissa kaupungeissa.” Katsomusaineiden tiedonkeruu oppilasmääristä ja opetuksen nykytilasta 2023 -tutkimus Evankelisluterilaise n uskonnon opiskelu on vähentynyt: vuonna 2012 opetukseen osallistui 91,9 % oppilaista. Seuran mukaan salassapitoajan lyhentäminen 70 vuoteen lisäisi avoimuutta ja olisi sama kuin Ruotsissa. Monissa tapauksissa tätä tietoa on haettava seurakunnista tai aluekeskusrekisteristä. Hänen mukaansa nykyinen käytäntö, joka ei mahdollista alle 100 vuoden ikäisten kirkonkirjojen itsenäistä tutkimista, vaikeuttaa sukututkimusta monella tavalla. Hän vertaa asiaa siihen, että käräjäoikeuksissakin usein arkaluontoisissa asioissa asianomistajan henkilötiedot salataan vain 60 vuodeksi. Sata vuotta käsittää käytännössä 3–4 sukupolvea, eli sukututkimuksen aloittajalla pitää olla tietoa isotai isoisovanhemmista ja heidän perheistään. Monissa seurakunnissa näitä selvityksiä tehdään muiden töiden ohessa
Tällöin seurakunnasta saa apua. 25-vuotiaan henkilön epäiltiin tuolloin syyllistyneen myös rikokseen. 7 Mikkelin piispan virka-asunto ostettiin historiallisesta kiinteistöstä M ikkelin piispan käyttöön on h a n k i t t u virka-asunto. Kinnunen kertoo, että alaikäinen tekee tämän yhdessä huoltajan kanssa. Tämä on helppo tapa varmistua henkilöllisyydestä. Asunto on ostettu yksityiseltä henkilöltä. Mikkelin piispa Mari Parkkinen muuttaa uuteen virka-asuntoonsa näillä näkymin elokuussa sen jälkeen, kun asunnossa tehtävä pintaremontti on saatu valmiiksi. Mikkelin keskustassa Kasarminkadulla sijaitsevassa kattohuoneistossa on 92 neliötä. Edustustiloista vuokraa ei makseta. Rakennuksessa on myös pidetty Mikkelin Reservinupseerit ry:n perustamiskokous ja perustamiskirjan allekirjoitustilaisuus vuonna 1931. Tämän lisäksi viistokaton alapuolella on parisenkymmentä neliötä tilaa, jota ei lasketa viralliseen pinta-alaan, koska huonekorkeus ei ole näissä kohdissa riittävä. Sama koskee isosia ja heidän vanhempiaan. Kirkon keskusrahastosta kerrotaan, että virka-asunto on ostettu sillä määrärahalla, jonka kirkolliskokous osoitti tarkoitukseen toukokuussa. Kinnunen kertoo olevansa tietoinen siitä, että huoltajissa voi olla ihmisiä, joille vahva tunnistautuminen ei ole ongelmatonta. Virka-asunto edustustiloineen voidaan siten nähdä piispan viranhoidon kannalta keskeisenä työvälineenä.” SEPPO KEMPPAINEN Haminan seurakunta otti käyttöön isosten vahvan tunnistautumisen H aminan seurakunta kertoo ottaneensa käyttöön vahvan tunnistautumisen isosille. Huoneisto sijaitsee vuonna 1928 rakennetussa kiinteistössä, jossa on aikaisemmin toiminut muun muassa Mikkelin suojeluskuntapiirin esikunta. Määrärahavaraus oli 272 000 euroa. Esimerkiksi Mikkelin piispan virka-asunnon ostamista perusteltiin kirkolliskokouksessa sillä, että ”talousvaliokunta pitää tärkeänä, että piispoilla on mahdollisuus tavata yhteistyökumppaneita ja eri sidosryhmien edustajia kokoustiloja viihtyisämmässä ympäristössä. Enemmistö evankelisluterilaisen kirkon piispoista asuu virka-asunnossa. – Meidän virastossamme voi ilmoittautua myös niin sanotusti ”vanhanaikaisesti” ja silloinkin saa tunnukset ilmoittautumisalusta Katrinaan. Kyse on turvallisuudesta. Asuntojen yksityisosista piispat maksavat vuokraa. Käytännössä tämä tarkoittaa ilmoittautumisen yhteydessä tehtävää sähköistä tunnistautumista esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla. – On tärkeää parantaa leiriturvallisuutta askel kerrallaan. Piispan yksityiskäyttöön kokonaisuudesta tulee alustavasti 32 neliötä, josta hän maksaa vuokraa Kirkon keskusrahastolle 456 euroa kuukaudessa. Vain Oulun piispa Jukka Keskitalo, Lapuan piispa Matti Salomäki, Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen ja Espoon piispa Kaisamari Hintikka asuvat muualla kuin virka-asunnossa. Vuokran kaikista yksityiskohdista ei ole vielä sovittu. Virka-asunnot omistaa Kirkon keskusrahasto. Lopulta mies tuomittiin kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta sakkoihin, koska oli Ylen kertoman mukaan avannut tyttöjen pukuhuoneen oven, kun kaksi nuorta oli tullut suihkusta. NIILO RANTALA. Haminalaisen rippikoululeirin tapahtumista uutisoitiin kesällä 2024, kun isosena oli toiminut henkilö, joka oli ilmoittanut seurakunnalle väärän henkilöllisyyden. Kinnunen kertoo, että viime kesä herätti paljon keskustelua rippikouluturvallisuuteen liittyvistä ongelmista. Haminan seurakunnan kirkkoherra Anna Kinnunen kertoo Kotimaalle, että seurakunta päätti ottaa järjestelmän käyttöön syksyllä 2024. – Vaikka isoset ovat pääsääntöisesti tuttuja ja isoskoulutuksen käyneitä, vahva tunnistautuminen varmistaa sen, että ihminen todella on se, joka hän ilmoittaa olevansa. Kesän 2026 rippikouluihin myös rippikoululaiset tulevat tunnistautumaan sähköisesti, vahvan tunnistautumisen kautta
Kesäkuisten Suviseurojen esittelyvideota on katsottu Facebookissa 50 miljoonaa kertaa. 8 Vanhoillislestadiolaisten lähetystyö somessa tavoittaa miljoonayleisön V anhoillislestadiolaiset tavoittavat nykyisin sosiaalisessa mediassa miljoonia seuraajia. Suosituimman saarnan taltiointia on palvelussa katsottu tähän mennessä jo yli 68 miljoonaa kertaa. | Kuva: Kotimaa Sisältöjä tuottaa ja kuluttaa siis 5,2 miljardia ihmistä.. Facebookissa lähetystyöllä on lähes miljoona seuraajaa. Saarnan on pitänyt Jouko Haapsaari USA:ssa noin vuosi sitten. Saarnat on julkaistu äänitiedostoina myös uutiskatsaus netti | Sosiaalisen median merkitystä uskontojen toiminnassa on viime vuosina tutkittu yhä enemmän. Yhteisö on käyttänyt myös Facebookin livelähetyksiä menestyksellisesti. Lähetystyön ja mediatoiminnan rahoitus tulee ensisijaisesti vapaaehtoisista lahjoituksista ja jäsenyhteisöjen tuista. Lähetystyön englanninkieliset nettisivut avattiin viime vuoden alkupuolella, kuten myös Kotimaa asiasta uutisoi. Miehille ja pojille suunnatussa tilaisuudessa oli mukana 1 500 laulajaa. Verkkosivusto ja sen yhteydessä toimivat sosiaalisen median kanavat muodostavat kansainvälisen lähetystyöhankkeen, jossa ovat mukana Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys SRK, sen pohjoisamerikkalainen sisarjärjestö Laestadian Lutheran Church LLC ja ruotsalainen sisarjärjestö Sveriges Fridsföreningarnas Centralorganisationin SFC. Vanhoillislestadiolaiset tekevät kansainvälistä lähetystyötä nimellä Kingdom of Peace on Earth. Tammikuussa Oulun tuomiokirkossa järjestetyn Sionin laulujen yhteislaulutilaisuuden videota on katsottu Facebookissa 30 miljoonaa kertaa. Ruutukaappaus Kingdom of Peace on Earth yhteisön Facebook-sivulta. Siellä julkaistujen saarnavideoiden katsojaluvut ovat satojatuhansia ja miljoonia. Sivuston ylläpidosta ja sosiaalisen median sisällöistä vastaa vapaaehtoisten muodostama työryhmä. Verkkosivuston sisältö koostuu saarnoista, artikkeleista ja henkilökohtaisista kertomuksista. Toistaiseksi englanninkielinen aineisto on käännetty ainoastaan ranskaksi. Facebook on selvästi toiminnan kulmakivi ja onnistunein alusta. Kun sivusto lanseerattiin, tavoitteena oli monikielisen aineiston julkaiseminen
Hän sanoo toivovansa, että jatkossa tahti tiivistyisi, sillä katolisen kirkon jäsenmäärä kasvaa ja pappeja tarvitaan lisää. Helsingin piispa Raimo Goyarrola vihkii elokuussa papiksi hiippakunnan pappiskandidaatin, diakoni Chien Nguyenin. Vanhoillislestadiolaisten videoita Facebookissa ei tosin voi syyttää ainakaan liiallisesta tiivistämisestä. SEPPO KEMPPAINEN lyhyesti Teologian ja uskonnontutkimuksen opintojen suosio on jatkanut kasvuaan, ilmenee Helsingin yliopiston tilastoista. Vertailun vuoksi: Suomen Lähetysseuralla on Facebookissa 17 000 seuraajaa. Katolisella kirkolla on tällä hetkellä Suomessa 26 pappia kahdeksassa seurakunnassa. Piispa Goyarrola kertoo, että edellisen kerran katolinen kirkko vihki papin Suomessa kolmisen vuotta sitten. Google Scholarissa hakutermi ”religions and social media” tuottaa yksinomaan tältä vuodelta 16 500 tulosta. Imad Haddad toimii Ammanissa, Jordaniassa, Hyvän paimenen kirkon pastorina. Toisaalta somessa on helppo jakaa sisältöä, mikä on mahdollistanut lähetystyön tekemisen entistä laajemmalle kohderyhmälle. Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelmaan jätettiin tänä vuonna 1 009 hakemusta, mikä on lähes 16 prosenttia enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Hän on väitellyt tohtoriksi yleisen teologian ja sielunhoidon alalta United Lutheran Seminaryssa Yhdysvalloissa. Yksi esimerkki digitaalisen viestinnän ja sosiaalisen median merkityksestä on sekin, että helmikuussa 2025 Paavi Franciscus kanonisoi Carlo Acutiksen, joka levitti uskoa digitaalisen median kautta jo 2000-luvun alussa. Lähetysseura on mukana kansainvälisessä Act Alliance verkostossa, jossa on mukana toimijoita 127 maasta. Vanhoillislestadiolaiset eivät tietenkään ole ainoa ryhmä, joka tekee aktiivista työtä sosiaalisessa mediassa. Maisteriohjelman kautta voi hakea opiskelupaikkaa, jos on aikais Hakijamäärät Helsingin yliopiston teologian opintoihin kasvoivat Katolinen kirkko järjestää pitkästä aikaa pappisvihkimyksen Suomessa. Suurin osa hakutuloksista tuskin on kovin relevantteja, mutta luku kertoo kuitenkin kiinnostuksesta, joka ilmiöön kohdistuu. Videot ovat pääsääntöisesti puolisen tuntia pitkiä. Maailman väestöstä 62 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa. Imad Haddad Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi. Pappisvihkimys järjestetään hiippakuntajuhlan yhteydessä Lohjalla Pyhän Laurin kirkossa. Tästä laajasta verkostosta huolimatta, Act Alliance on onnistunut saamaan Facebook-sivustolleen ainoastaan 20 000 seuraajaa. Isoimmissakaan telttakokouksissa ei ole mahdollista tavoittaa samanlaista miljoonayleisöä kuin sosiaalisessa mediassa. Yksittäisiä YouTube-videoita on katsottu enimmillään vain muutamia satoja kertoja. Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelman suosio kasvoi nyt jo kolmannen kerran peräkkäin. Haddad on opiskellut teologiaa Libanonissa ja Etelä-Carolinassa Yhdysvalloissa. Katolinen kirkko tarvitsee lisää pappeja — yksi vihitään elokuussa Lohjan luterilaisessa kirkossa Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilainen kirkko on valinnut uudeksi piispaksi pastori Imad Mousa Dawood Haddadin. Näiden alojen maisteriohjelmaan sen sijaan haettiin nyt aikaisempaa vähemmän, mutta maisteriohjelman kautta näitä aloja opiskelemaan pääsee ainoastaan 20 opiskelijaa. Sisältöjä tuottaa ja kuluttaa siis 5,2 miljardia ihmistä. Sama lokeroitumisen vaara koskee tietysti kaikkia muitakin elämänaloja eikä ainoastaan uskontoja. Väärinkäsitysten vaara on ilmeinen, jos sanomaa tiivistetään liikaa. Nykyinen piispa Sani Ibrahim Azar hoitaa virkaa siihen asti. Suurin osa hakijoista joutuu pettymään, sillä aloituspaikkoja kandiohjelmaan on tänä vuonna 185. Olisi kummallista ja viestinnällinen epäonnistuminen, jos uskonnolliset yhteisöt eivät olisi aktiivisia tässä kokonaisuudessa. Aloituspaikkoja on nyt kuitenkin 10 enemmän kuin vuosi sitten. Tämä saattaa vaikeuttaa uskonnollisten ryhmien välistä vuoropuhelua. Tuoreessa Studies on Religion and Philosophy -lehdessä pohditaan muun muassa sosiaalisen median kaksijakoista vaikutusta uskonnolliseen viestintään. 9 verkkosivustolla, mutta niiden kuuntelijamäärät eivät ole avointa tietoa. Facebookin kanssa samaan Meta-konserniin kuuluvassa Instagramissa vanhoillislestadiolaisella lähetystoiminnalla on seuraajia huomattavasti vähemmän, ainoastaan hieman vajaat 5 000, ja Googlen omistamassa YouTubessa yhteisöllä on 239 tilaajaa. Hänet vihitään piispaksi 11.tammikuuta 2026. Sosiaalisen median merkitystä uskontojen toiminnassa on viime vuosina tutkittu yhä enemmän. Toisaalta some-viestintä on usein lyhyttä ja pirstaloitunutta
Tehtävään ei ole myöskään saatavilla opettajankoulutusta. Mitä ryhmäsi tutkii. Hänen päälöytönsä oli, että ihmiseltä ei koskaan voida viedä hänen vapauttaan valita kuukauden henkilö Elina Kuusisto – nuorten elämänpäämäärien tutkija. Itsen ulkopuolelle suuntautuvat elämänpäämäärät lisääntyvät iän myötä ja niihin voi kasvaa. Tämän rinnalla ryhdyimme Tampereen yliopistossa tutkimaan suomalaisia yläkoululaisia. Ne tuovat eniten hyvinvointia myös ihmiselle itselleen. Hän oli wieniläinen psykiatri, joka joutui toisessa maailmansodassa keskitysleireille ja havainnoi siellä vankeja. – Pari vuotta sitten päättyi projekti, jossa tutkittiin suomalaisten ja hollantilaisten korkeakouluopiskelijoiden elämänpäämääriä. 1 Mikä on hyvä elämänpäämäärä. Vastuu lisääntyy koko ajan, mutta tehtävän ympäriltä puuttuvat rakenteet, lainsäädäntö ja opetussuunnitelman tuki. Se on myös toimintaa, ei siis pelkkää ajattelua tai unelmointia. – Olen aina ollut kiinnostunut arvoista ja elämän tarkoituksesta. – Saamme ymmärrystä, jonka avulla pystymme tukemaan kasvattajia heidän tehtävässään. Hyvä elämänpäämäärä voi olla vaikka ilon tuottaminen musiikilla tai vapaaehtoisena toimiminen ruokapankissa. 4 Mikä on saanut sinut tutkimaan elämänpäämääriä. Näitä kysymyksiä on pohtinut myös Viktor Frankl, joka on inspiroinut minua aina. Nyt tutkimme ja tuemme yläkoululaisia ja heidän luokanohjaajiaan. Se palvelee tai hyödyttää muita ihmisiä, ympäristöä ja yhteiskuntaa. Lähes 900 nuorta osallistui kyselyyn, ja osaa seurattiin kolmen vuoden ajan kyselyillä ja haastatteluilla. Hän on ilahtunut signaaleista, jotka näyttävät yhä useamman nuoren etsivän elämänpäämääriään kristinuskosta. Tieto auttaa esimerkiksi yläkoulun luokanohjaajia eli luokanvalvojia heidän vaativassa tehtävässään tukea nuoria. 3 Mitä hyötyä tutkimuksesta on. Luokanohjaajat ovat eturintamassa tunnistamassa ongelmia ja viemässä asioita eteenpäin. – Se on tavoite, joka on ihmiselle henkilökohtaisesti merkityksellinen ja johon hän on pitkäaikaisesti sitoutunut. Tutkimuksemme tukee muun muassa heitä. 2 Johdat aiheeseen liittyvää tutkimushanketta Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa. 10 ”Ihmiseltä ei voi viedä hänen vapauttaan valita omaa asennettaan” Kasvatustieteen dosentti Elina Kuusisto haluaa tutkimustyöllään tukea muun muassa luokanohjaajia eli yläkoulun luokanvalvojia heidän vaativassa kasvatustyössään kohti hyviä elämänpäämääriä. Aineenopettajat joutuvat kylmiltään pitämään yhteyttä koteihin ja hoitamaan esimerkiksi mielenterveysongelmia
7 Miten nuorta voi tukea hyvän elämänpäämäärän löytämisessä. Eksistentiaaliset asiat tulivat mainituiksi harvoin. Harvalle omiin päämääriin liittyvät muut ihmiset ja luonto. Jos horisontissa on pitempiaikainen päämäärä, se kantaa vaikeuksien yli ja tuo perspektiiviä. Harva puhuu terveydestä tai ulkomailla asumisesta, vielä harvempi rahasta tai omaisuudesta. Vaikka ilmastokriisi on ollut paljon esillä, näissä vastauksissa tämä ei näy. – Nuoren hyvinvointiin. | Kuva: Jani Laukkanen. Jos pystyy katsomaan horisonttiin, sieltä löytyy myös ymmärrystä siitä, mitkä ovat niitä pieniä askelia, joita nyt voi ja kannattaa ottaa. – Haastattelemamme nuoret mainitsivat useimmin onnellisuuden ja hyvän elämän. – Keskustele nuoren kanssa, katso silmiin, kuuntele. 5 Miten nuorten elämänpäämäärät ovat muuttuneet. Nyt monilta nuorilta puuttuu päämäärä, jonka varassa jaksaisi ylittää vaikeudet ja nähdä toivoa. Turvallinen aikuinen näyttää mallia, mitä on olla rakkauden kohteena ja miten voi rakastaa. Viime vuosien rippikoulututkimuksessa uskonnollisuuden merkitys on ilahduttavasti noussut, mutta meidän aineistomme on koottu jo ennen koronaa tai pian sen jälkeen. Toisaalta monet nuoret odottavat, että asiat järjestyvät aikanaan ja sitä voi rauhassa odotella. Hyvä opiskelupaikka, hyvä työ, hyviä ihmissuhteita ja perhe. Jo yhdellä keskustelulla on pitkäkestoisia vaikutuksia. Puhu hänen kiinnostuksensa kohteista. DANIELLE MIETTINEN Uskonnonpedagogiikasta väitellyt teologian tohtori Elina Kuusisto tutkii Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa nuorten elämänpäämääriä. 6 Mihin nuoren elämänpäämäärä vaikuttaa. Tämä kelluminen voi olla aikuisille vaikea pala. Nuorilla on kyllä halu auttaa, mutta halu olisi opittava sanoittamaan, jotta se voi johtaa konkreettiseen tekemiseen. Jos ihmisellä on itsensä ulkopuolelle suuntautuva päämäärä, se tuo elämään merkityksellisyyden kokemuksen, joka kantaa myös hyvin vaikeissa olosuhteissa. Uskontoon ja politiikkaan liittyviä päämääriä oli vähiten. 11 omaa asennettaan
Tommi Karjalainen on seurannut muutosta Pisa-tuloksissa lähes koko työuransa.. 12 Venla Bernelius on tutkinut erityisesti kaupunkien eriytymistä ja koulutuksen tasa-arvoa
Eriytyminen näkyy myös siinä, mitä nuoret tulevaisuudelta odottavat. – Tutkijat ovat kuvanneet sitä myös niin, että lattia pettää. Nykyään Karjalainen on Suomen edustaja Pisan hallintoneuvostossa. Tämä on vanha viesti, jota on toistettu ainakin 1990-luvun lamasta lähtien. Sittemmin koulutuksen merkitys tuskin on ainakaan vähentynyt. Erot ovat kasvaneet systemaattisesti koko 2000-luvun. 13 Nuorten osaamiserot kasvavat, mutta sitäkin rajummin ovat eriytyneet odotukset koulut | Jopa neljäsosa nuorista saa peruskoulusta niin heikot taidot, ettei niillä pärjää jatko-opinnoissa tai työelämässä. Oppilaiden välisten erojen lisäksi Pisa-tutkimuksen tulokset kertovan koulujen eriytymisestä. Aihe on tuttu kaupunkimaantieteen dosentti Venla Berneliukselle, joka on tutkinut erityisesti kaupunkien eriytymistä ja koulutuksen tasa-arvoa. Samaan aikaan tulokset ovat heikentyneet myös keskitason oppilailla ja huippuoppilailla, mutta hieman maltillisemmin. – Se, että osuus on viisinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa, on hälyttävää, Karjalainen toteaa. – Väitän, että kyllä 90-luvulla pelkältä peruskoulupohjalta työllistyi paremmin kuin nykyään, opetusneuvos Tommi Karjalainen sanoo. Suunta on silti huolestuttava. Heikosti pärjäävien oppilaiden osuuden kasvu huolestuttaa myös BerTEKSTI | TUIJA PYHÄRANTA – KUVAT | ANTTI RINTALA ajankohtaista » Tutkijat osaavat ennustaa alueittain lukioon lähtevien nuorten osuutta kuin säätä: yli 80 prosentin tarkkuudella.. Tätä taustaa vasten suomalaisnuorten Pisa-tulokset ovatkin erityisen huolestuttavia. Ainakin toistaiseksi koulujen väliset erot ovat pienempiä kuin oppilaiden väliset erot. Osuus vaihtelee sen mukaan, mitataanko matematiikan, luonnontieteiden vai lukemisen osaamista. Erityisen huolestuttavana Karjalainen pitää sitä, että Pisa-kokeessa heikosti menestyvien oppilaiden määrä on kasvanut selvästi. 2000-luvun alussa näin heikosti pärjäsi 4–5 prosenttia oppilaista. Taustalla vaikuttaa yhteiskunnallinen eriarvoistuminen ja asuinalueiden eriytyminen. Nykyään Bernelius työskentelee opetusja kulttuuriministeriössä erityisasiantuntijana. Karjalainen on seurannut muutosta lähes koko työuransa, ensin yliopistolla tutkijan roolissa ja myöhemmin kulttuurija opetusministeriössä virkahenkilönä. Heikolla menestyksellä hän tarkoittaa sellaista osaamisen tasoa, jolla ei OECD:n määritelmän mukaan voi täysipainoisesti osallistua jatko-opintoihin ja työelämään ja sitä kautta aktiivisesti yhteiskunnan toimintoihin. – Oppilaiden kasvaneet osaamiserot heijastuvat myös luokkiin ja kouluihin, Karjalainen sanoo. Suurissa kaupungeissa jo entuudestaan tuttu ongelma on alkanut näkyä myös pienemmillä paikkakunnilla. K oulutuksen avulla tehdään tulevaisuus. Nyt heitä on 20–25 prosenttia. Osaaminen niin lukutaidossa, matematiikassa kuin luonnontieteissä on heikentynyt selvästi
Toinen syy on sosioekonominen asema. Bernelius kysyy. Koulutusta tarvitaan, sillä harva siirtyy enää lapionvarresta toimitusjohtajaksi. – Suurin osa niin sanotun kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamiserosta häviää, jos otetaan huomioon sosioekonominen asema. 14 neliusta. Kriittinen kysymys osaamisen eriytymisen rinnalla Berneliuksen mielestä on se, miten nuorten tulevaisuudenodotukset eriytyvät. Pelkkä tutkintokaan ei riitä: myös osaamista vaaditaan aiempaa enemmän. Se on se kaikkein merkityksellisin asia, Bernelius sanoo. Ensimmäinen niistä on heikko kielitaito, joka saattaa koskea opetuskielen lisäksi myös omaa äidinkieltä. – Jos otamme kaikki maahanmuuttajataustaiset oppilaat pois aineistosta, niin vaikutus kokonaispistemäärään on noin seitsemän tai kahdeksan pisteen verran. Tähänkin syynä on alueiden eriytyminen. Sillä viitataan aineellisiin resursseihin, kuten tuloihin ja varallisuuteen, sekä niiden hankkimisen edellytyksiin, kuten koulutukseen ja asemaan työelämässä. Ne ovat eriytyneet jo nyt osin jopa osaamista enemmän. Se ei selitä esimerkiksi 40–50 pisteen pudotusta matematiikassa ja luonnontieteessä, Karjalainen havainnollistaa. Suomalaisnuorten heikentyneitä Pisa-tuloksia maahanmuutolla ei kuitenkaan voi suoraan selittää. – On vaikea kuvitella ammattia, jossa pärjää, jos toiminnallinen ja kriittinen lukutaito on heikko. ajankohtaista » Tommi Karjalainen ja Venla Bernelius luotsaavat opetusja kulttuuriministeriössä peruskoulun tulevaisuustyötä.. Nykyisin aivan kaikenlaisissa ammateissa täytyy hallita kirjallista aineistoa. Elinympäristö vaikuttaa siihen, mitä nuorelle tulee mieleen edes tavoitella. Minkälaisen tulevaisuuden osaa kuvitella lapsi, jonka omassa naapurustossa ei ole lainkaan korkeakoulutettuja. Julkinen keskustelu osaamiserojen kasvusta on kiinnittynyt erityisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kantaväestöä heikompaan menestykseen. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikomman menestyksen taustalla vaikuttaa pääosin kaksi syytä
15
Yksi asia, joka siinä kuitenkin noussee esiin, on kodin ja koulun välisen yhteistyön vahvistaminen. Bernelius toteaa, että siinä missä viimeisten sadan vuoden aikana olemme kyenneet ”aidosti käsittämättömiin” teknologisiin innovaatioihin, sosiaalisesti emme ole juuri edistyneet. – Miltä tilanne näyttäisi, jos emme olisi tehneet asialle mitään. Osana hanketta on kuultu laajasti eri ryhmiä lapsista vanhuksiin. Monista huolista huolimatta kouluista riittää paljon hyviäkin uutisia kerrottavaksi. Parhaillaan Tommi Karjalainen ja Venla Bernelius luotsaavat opetusja kulttuuriministeriössä peruskoulun tulevaisuustyötä. Se, että tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan, ei tarkoita, että mitään ei olisi tehty, Bernelius muistuttaa. Toisena paljon keskustelua herättäneenä teemana Bernelius nostaa esiin koulua ympäröivien yhteisöjen merkityksen. Perustaitojen täytyy olla vahvoja, jotta voi kehittyä monimutkaisemmissa taidoissa. Osaamiseen liittyvien kysymysten lisäksi visiotyössä on noussut esiin kysymys siitä, mitä koulutuksella tavoitellaan: mitä on hyvä elämä. – Niitä meidän olisi ihan yhtä tärkeää pystyä tukemaan kuin taitoja. Yliopisto-opiskelijoita tutkittaessa on huomattu, että sosioekonomisesti heikoista lähtökohdista ponnistava nuori tarvitsee selvästi hyväosaisesta taustasta tulevaa paremman keskiarvon päätyäkseen yliopistoon. – Nyt puhutaan paljon siitä, tekeekö tekoäly tarpeettomaksi taidot x, y ja z, mutta todella monia taitoja on ihmisen kehityksen kannalta tärkeää harjoitella, vaikka ne eivät olisi teknisinä taitoina tarpeellisia. Esimerkiksi se, että oppilaat viihtyvät koulussa hyvin ja jopa aiempaa paremmin. ajankohtaista Lasten tueksi tarvitaan ”läksymummoja ja kirjastovaareja”.. Bernelius kuitenkin muistuttaa, ettei se korvaa perustaitoja. Raportin luonnoksen sisällöstä Bernelius ja Karjalainen ovat vielä vaitonaisia. – Luulen, että joka naapurustosta löytyy kirjastovaari, kun vaan haetaan. Edelleen osa opettajista Berneliuksen mukaan kertoo, että he haluavat työskennellä haastavissa naapurustoissa, koska kokevat, että siellä omalla työllä on enemmän merkitystä. Hiljattain Bernelius luki yhdysvaltalaistutkimusta, jossa selvisi, että netin hypermaskuliinisissa, syrjivissä ryhmissä viihtyvät pojat kokivat elämänsä muita merkityksellisemmäksi. Ajatuksia on vaihdettu myös kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Syksyllä hankkeen tiimoilta julkaistaan visioraportti, jossa kuvataan tulevaisuuden peruskoulun suuntaviivoja. Kelpoisten opettajien määrässä ei näy aluekohtaisia eroja. Nyt kun tunnistamme vaikuttavia tekijöitä, apua on helpompi organisoida. Toivoa tutkijassa herättää tiedon lisääntyminen. Hänestä olisi tärkeää tukea sitä, että näitä kokemuksia voisi löytyä muualta. Suomessa koulutus periytyy niin vahvasti, että tutkijat osaavat ennustaa alueittain lukioon lähtevien nuorten osuutta kuin säätä: yli 80 prosentin tarkkuudella. Huono-osainen ysin oppilas päätyy yliopistoon samalla todennäköisyydellä kuin hyväosainen seiskan oppilas. On yhä enemmän niitä vanhempia, jotka ikään kuin vaativat koululta jotain, ja toisaalta niitä, jotka vetäytyvät yhteistyöstä. Tulevaisuudenusko vaikuttaa lopulta kaikkiin valintoihin, joita teemme. – Kun puhutaan eriarvoisuudesta, niin myös kysymykset merkityksellisestä elämästä ja siitä, että kuuluu joukkoon, ovat aivan valtavan tärkeitä. Nykyisten ongelmien ratkaisujen miettimisen lisäksi tavoitteena on pohtia sitä, mitä tulevaisuuden koululta halutaan. – Se näkyy tietynlaisena yhteiskuntien rakoiluna ilmastonmuutoksen ja kasvavan eriarvoisuuden edessä. Siis sellaiset alueet, joilla ei ole enää ketään, joka voisi toimia muiden hyväksi. Heillä ei ehkä ole resursseja tai luottamusta yhteistyöhön, Bernelius sanoo. Lasten tueksi tarvitaan ”läksymummoja ja kirjastovaareja”. Heistä voisi olla paljon hyötyä erityisesti niille lapsille, joiden kotona aikaa tai osaamista läksyissä auttamiseen ja ääneen lukemiseen ei ole. – Tutkimuksissa opettajat kuvaavat sitä, että kodin ja koulun välinen luottamuksen kulttuuri on muuttunut. Suomessa on esimerkiksi onnistuttu jarruttamaan kehitystä, jossa koulujen eriytyminen olisi alkanut näkyä opetuksen laadussa. Tällaista ajattelua tulevaisuudessa varmasti tarvitaan. Alueiden eriytymisestä huolimatta Suomesta puuttuvat Berneliuksen mukaan yhä ”täydellisen toivottomuuden taskut”. Elämänkulkuun vaikuttavat todistusten ja teknisten taitojen lisäksi myös oletukset ja odotukset, Bernelius toteaa. – Ennuste voidaan laatia pelkän aikuisväestön koulutuksen perusteella, Bernelius sanoo. – Sellaisia kouluja meillä ei ole, joissa tilanne olisi täysin toivoton. 16 Entä lapsi, joka lähtee aamulla kouluun talosta, josta kukaan ei lähde töihin. – Vuosikymmeniä sitten tietoa siitä, mikä kaikki vaikuttaa lapsen oppimiseen ja koulutuspolkuihin, ei ollut niin paljon. Lisäksi viimeisimmän Pisa-tutkimuksen luovaa ajattelua mittaavissa tehtävissä suomalaisnuoret pärjäsivät hyvin. Luultavasti se olisi vielä paljon huonompi
Se ei ole moraalinvartija eikä ahne suuryritys. Kirkko ei ole somekampanja tai suurten oppineiden keskusteluklubi. Kirkon tärkeä työ toteutuu siinä, että jossain lähiön tai haja-asutusalueen keskellä loistaa seurakuntatalon valo. Se on sitä, että pappi käy vanhainkodissa pitämässä arkista hartautta. Apua hakevien virta tuntuu loputtomalta. Jos jossain leiri keskeytyy tai joku poistetaan leiriltä, lööppejä riittää. 17 Kaikki se hyvä, mitä emme näe Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi M edia on rikki. Ajattelen usein pyhää Laurentinusta ja Tampereen Aleksanterin kirkon leipäjonoa. Harvassa ovat onnellisen lopun saaneet saagat, joita seurattaisiin tragedioita tiiviimmin. Kun Rooman keisari Valerianus oli utelias kirkon huhutun aarteen suhteen, hän määräsi diakoni Laurentinuksen tuomaan eteensä kirkon aarteen. Ikävät uutiset kiinnostavat ihmisiä huomattavasti enemmän kuin iloiset. ”Tässä on kirkon aarre”, Laurentinuksen kerrotaan sanoneen. Katastrofeilla ja riidoilla kerätään klikkejä ja myydään lehtiä. Epäonnistumisista kyllä jaksetaan uutisoida, mutta melko vähän siitä, että Nimettömät narkomaanit ja Anonyymit alkoholistit kokoontuvat usein seurakuntien tukemina seurakuntien tiloissa. Useina päivinä leipäjono mutkittelee ympäri puistoa. Onnistuneet leirit ja konfirmaatiot eivät samalla tavalla loiki uutiskynnyksen yli. Kertooko se oikeastaan enemmän ihmisestä kuin mediasta. Kun käydään keskustelua kirkon brändistä tai omaisuudesta, tulisi kääntää katse siihen tärkeään hiljaiseen työhön, kohuttomiin onnistumisiin, jotka leimaavat satojen seurakuntien arkea halki Suomen. Vähän puolestaan näkyy juttuja siitä, miten monasti seurakunnat mahdollistavat lapsille kesäiset elämysmatkat Ähtärin eläinpuistoon tai vaikkapa huvipuistoihin. Se ei ole laajoja mielipidekampanjoita tai suuria sanoja tiedotustilaisuuksissa. Sitä on myös kirkon tärkein ihmisoikeustyö. Entäpä kymppisynttärit, joissa Helsingissä seurakuntayhtymä on perinteisesti vienyt ikäluokan juhlimaan Linnanmäelle. En ole kuitenkaan nähnyt kiitosta tai reppareita Helsingin seurakuntien tarjoamista kesävirikkeistä perheille ja koululaisille. Sen voi huomata tavaksi muodostuneesta rippikoulu-uutisoinnistakin. Pari päivää myöhemmin Laurentinus kulki keisari Valerianuksen palatsiin mukanaan Rooman kerjäläiset, osattomat ja elämässä nyrjähtäneet. Tärkeintä on kaikki se hiljainen hyvä, mitä emme aina näe. Jos jossain kinataan seurakuntaliitoksesta, päätyy se paikallislehtien lisäksi herkästi Ylelle ja Kotimaahan. Onko kirkon tilanne sellainen, että epäonnistumisemme ovat julkisia, ja onnistumisemme salaisia. Kirkko on kesäinen laulutapahtuma vanhassa leirikeskuksessa, pizzailta nuorisotalon kellarissa, talousneuvontaa antava diakoni, ilmainen muskari ja vauvakerhossa ystävystyvät vanhemmat. Tuo työ on sitä hiljaista evankeliumia, joka merkitsee kaikkea, mutta ei aina kuulu tai näy minnekään. Se ei kohkaa tai näytä trendikkäältä tiedotteessa. Diakoniatyön pelastavasta merkityksestä saisi kasaan maailman pisimmän juttusarjan. Kun tuomiorovastinvaalista riidellään, on se uutisaihe siellä täällä. Kohujen jalkoihin jää paljon hiljaista hyvää. Sitä ei saa vangituksi nokkelaksi anekdootiksi kärkkääseen kolumniin. kolumni Kirkko on kesäinen laulutapahtuma vanhassa leirikeskuksessa, pizzailta nuorisotalon kellarissa, talousneuvontaa antava diakoni, ilmainen muskari ja vauvakerhossa ystävystyvät vanhemmat.
| Kuva: Tuija Pyhäranta. Taustalla on opettajien täydennyskoulutus, johon rahoitus tulee Suomessa. Loyce ja Tatu näyttävät, miten vanhoista muoviverkoista punottu köysi taipuu hyppynaruksi. 18 Tatu haluaisi olla lentäjä, mutta ensin pitää opiskella opetusmenetelmät | Ngyekun yläkoulu Pohjois-Tansanian maaseudulla onnistui siinä, mistä muualla vain haaveillaan: koulun oppilaat ovat innostuneet luonnontieteistä. Tämän kouluvuoden teemana Ngyekun koulussa on jätteenkäsittely
Häntäkin niissä kiinnostaa erilaiset kokeet sekä uusien, entistä paremmin toimivien asioiden kehittely. Liiman lisäksi laboratorioluokassa on tehty muun muassa kotitekoista lannoitetta ja hyönteismyrkkyä. Muita Tatun suosikkiaineita ovat fysiikka, biologia ja matematiikka. – Oppilaat näkevät vaivaa menestyäkseen näissä aineissa pärjätäkseen työmarkkinoilla, hän toteaa. Oppilaiden innon luonnontieteitä kohtaan on pannut merkille myös Ngyekun yläkoulun biologian opettaja Peter Kwaang. Oppilaat pääsevät todella kokeilemaan asioita itse. Kun Kwaang kertoo oppilailleen jostain kasvista, hän vie heidät ulos katsomaan sitä, hän havainnollistaa. – Opetus on hyvin käytännönläheistä. Se ei kuitenkaan Kwaangin mukaan ole ainoa syy. Syy on selvä: uusien asioiden luominen kiinnostaa häntä. Kwaang toteaa, että luonnontieteiden opetukseen panostetaan, sillä niiden osaamisella on merkitystä koko Tansanialle. Liimaa on tehty kemian tunneilla. Myös tietokoneet kiinnostavat häntä. Tatu kysyy ja jatkaa sitten kuin opettaja konsanaan: – Kuten näette styroksi liukenee. Pöydällä on koulun pihamaalta löytyneitä havaintomateriaaleja: kuiuutiset V oimakas haju täyttää Ngyekun yläkoulun laboratorioluokan, kun Tatu, 14, avaa muovipullon. Ngyekun yläkoulun rehtorille Aristides Kilawelle Sylvester oli taannoin esittänyt toiveen tietokoneiden käytön opetuksesta, mutta siihen koululla ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollisuuksia. Pullosta hän kaataa kerosiinia muruksi hajotetun styroksin joukkoon. Koululla on vain yksi tietokone, ja se on rehtorin käytössä. Muovirasiassa pienet valkoiset styroksin palat alkavat pehmetä ja liueta paksuun vaaleanruskeaan nesteeseen. Tästä saadaan liimaa. Myös laboratorioluokka on täynnä erilaisia luonnonopetuksessa käytettäviä välineitä. 19 Tosiaan. Niitä käytetään koulun puutarhassa. – Mutta jos vanhemmillani ei ole varaa koulutukseen, niin sitten haluaisin olla luonnontieteilijä, Tatu sanoo. Seinällä roikkuu ihmisen luurangon malli ja kaapissa on kolme mikroskooppia. Sen avulla on esimerkiksi pehmustettu metallisia tuoleja kiinnittämällä niihin tyhjiä muovipulloja tai vanhojen patjojen paloja. Haaveena on lentäjän ura. Samat luonnontieteelliset aineet luettelee suosikkeinaan myös Sylvester, 14. – Arvaatteko mitä tästä syntyy. – Tietokoneiden avulla voi oppia uusia asioita maailmasta, hän toteaa. Oppilaiden tekemää liimaa on luokassa käytetty moneen. Hän arvelee, että osin oppilaiden intoa selittääkin se, että myös he ymmärtävät luonnontieteiden osaamisen arvon. Kemia onkin yläkoulun ensimmäistä luokkaa käyvän Tatun lempiaine. Sylvester haaveilee biologin urasta. | Kuva: Tuija Pyhäranta. » Ngyekun yläkoulu sijaitsee Pohjois-Tansaniassa Merun maakunnassa. Toinen liittyy opetukseen
Mukana on lisäksi kuusi luterilaisen kirkon koulua. Raymond, Loyce, Tatu ja Neema esittelevät koulun puutarhaa. Koulutuksen tavoitteena on parantaa opettajien pedagogisia valmiuksia. Sen tavoitteena oli siirtyä ulkoa opettelusta ajattelun taitojen ja ongelmanratkaisun opetukseen. – Opettajat saavat tietoa osallistavista opetusmetodeista, mutta niiden käyttöä ei harjoitella. Tansanian yläkouluissa se on englanti. Toinen ongelma, johon täydennyskoulutuksessa on kiinnitetty huomiota, liittyy opetuskieleen. Mukaan on valittu kouluja, joilla on vähän resursseja ja joiden oppilaat ovat menestyneet yläkoulun päättökokeissa keskivertoa heikommin. Koulutusta järjestetään Makumiran yliopistolla, jonka omistaa Tansanian luterilainen kirkko. Valtaosa koulujen oppilaista on omien perheidensä ensimmäisiä koulunkävijöitä. Peter Kwaang on työskennellyt koulussa jo yksitoista vuotta. Tarve opettajien täydennyskoulutukseen liittyy uuteen opetussuunnitelmaan, joka Tansaniassa otettiin käyttöön vuonna 2005. Aiemmin opetus oli Kwaangin mukaan perinteistä: opettaja puhui ja oppilaat kuuntelivat. Nyt käytössä ovat uudet, käytännönläheiset metodit. Nykyään englannin käyttöä perustellaan kansainvälisyydellä. Heiltä puuttuu taitoa ottaa menetelmät käyttöön oppilaiden kanssa, Peter Luhwa kertoo. Vihreää hyönteismyrkkyä oppilaat ovat tehneet itse kemian tunneilla. Tansanian alakouluissa opetuskieli on kuitenkin swahili. Muutoksen taustalla on täydennyskoulutus, johon Kwaang on osallistunut yhdessä muutamien muiden Ngyekun koulun opettajien kanssa. Niistä suurin osa on valtion kouluja. Luhwa työskentelee Makumiran yliopistolla kielitieteen opettajana ja Pita-hankkeen koordinaattorina. Taustalla vaikuttaa Tansanian siirtomaahistoria. Ngyekun yläkoulu Merun maakunnassa Pohjois-Tansaniassa on tavallinen valtion omistama julkinen koulu. Rahoitus hankkeeseen on saatu Suomen Lähetysseuran kautta valtaosin ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. Ajatellaan, että englannin osaaminen avaa ovet maailmalle. 20 vattuja käärmeitä ja hyönteisiä ja eläinten kalloja. Niinpä moni oppilas joutuu aloittamaan yläkoulunsa kielellä, jota ei lainkaan osaa. | Kuva: Tuija Pyhäranta uutiset. Opettajien koulutuksessa muutosta ei kuitenkaan otettu heti riittävällä tavalla huomioon. Kaikkiaan hankkeessa on mukana 34 Pohjois-Tansaniassa sijaitsevan Merun alueen yläkoulua