vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –2 4 20 Uutta arkkipiispaa juhlittiin näyttävästi Samuel Salmi asetti Tapio Luoman virkaan 4 Pyhiinvaeltajat saavat keskuksen Ruotsiin Yliluonnollinen kiinnostaa – mitä kirkko vastaa?. 8 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 3
Hämeenlinnan seurakuntien kesäsomettaja on Janita Jägermalm, 20. – Instagram on suosittu ja sitä kannattaa käyttää pääasiallisena ilmoituskanavana. Mutta mikä sen luonnollisempaa kuin Luojan apu, tavalla tai toisella! Jokseenkin omahyväistä ja yksipuolista on kaivaa esille pelkkä tieteellinen tai tämänpuoleinen tulkinta. | Kuva: Philippe Gueissaz JAniTA JägERMALM Hämeenlinnan seurakuntien kesä-somettaja KOTIMAA | 7.6.2018 2. ”Hengellinen musiikki” voi olla hengetöntä ja ”sekulaarimusiikki” tulla iholle ja tavoitella taivasta. 2 Mitkä some-kanavat seurakuntien kannattaisi ainakin ottaa haltuun ja mitä niissä kannattaa julkaista. Essee sivuilla 20–21 ja Antti Suonion haastattelu sivuilla 22–23. Toinen on musiikin rajaamista hengelliseen ja maalliseen kritisoiva Antti Suonion haastattelu ja toinen Esko Miettisen essee yliluonnollisista kokemuksista. Esimerkkinä Johanna Kurkelan Sun särkyä anna mä en. Siellä voi julkaista ytimekkäitä mainoksia tapahtumista lyhyiden videoiden muodossa. Jonkinlainen rajajoki on tietysti olemassa. Päivi PuhAKKA Toimittaja kuuli henkevän polkan. YouTube-videoita on hankala löytää. – Olen oppinut editoimaan videoita, saanut tietoa tekijänoikeuksista sekä siitä, missä saa kuvata ja missä ei. Kesäkuussa osallistun ripareille. Facebookissa näkyvyydestä pitää nykyään maksaa, eikä viesti silti tavoita nuoria. Kaikissa tapahtumissa on aina vastuuhenkilö, jonka kanssa käymme läpi mihin osallistun, mitä kuvaan ja keitä saa kuvata. Lopulta päätän itse mitä kuvaan, missä julkaisen ja milloin. Virret sanoittavat usein tuonpuoleista, mutta aina niillä on kosketuspintaa tämänpuoleiseen. Läheisen kuoleman äärellä kuulemme kaikuja toiselta puolelta jokea. Silta on hetken alhaalla ja kuulija voi aistia surun keskellä rajaseudun rauhaa. Monet organisaatiot palkkaavat kesäksi somettajia, joiden tehtävänä on kertoa työnantajastaan sosiaalisessa mediassa. Olen saanut aika vapaat kädet. Hän myös nuotitti Säkkijärven polkan, joka on myös tavallaan rajan takaa. – Opiskelen tietojenkäsittelyn tradenomiksi ja tulevaisuudessa haluaisin tehdä ammatikseni videopelejä. Kerran kaunehin resonoi edelleen, koska se laulettiin isoisän haudalla ja koska tekijä on syntymäkuntani Ruokolahden entinen kanttori Primus Leppänen. Kun sairas paranee esirukouksen jälkeen, se voidaan tulkita ”spontaaniksi paranemiseksi”. 1 Minkälaista työsi on. 4 Mitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa. – Kuvaan seurakunnan tapahtumista videoita YouTubeen ja julkaisen kuvia Instagramissa ja Facebookissa. Itse käytän Facebookia lähinnä siihen, että tägään kavereitani hassuihin videoihin. Olen käynyt kummien ja kummilasten melontaretkellä, varhaisnuorten leirikouluissa, seurakunnan laneilla ja viettänyt yhden päivän hautausmaalla haravoimassa. aluksi | viikon henkilö | Rajakokemuksia T ässä lehdessä kaksi artikkelia lähestyy rajakysymystä. Jos kaikkivaltias Luoja ei kykenisi ylittämään luonnonlakeja ja ilmaisemaan itseään koettavalla tavalla, se se vasta ihme olisi. Siksi niitä kannattaa markkinoida lisäksi Instagramissa. Pidämme viikoittain palaverin, jossa sovimme mihin tapahtumiin osallistun. Lisäksi päivitän joka päivä Snapchattia. Esimerkiksi ripareilta kannattaisi näyttää muutakin kuin se, että hypätään laiturilta veteen. Entä yliluonnolliset kokemukset, varjelus, ilmestys, ihme. 3 Mitä uutta olet oppinut työssäsi kesäsomettajana. Mainonta saisi olla monipuolisempaa. TuiJA PyhäRAnTA ”Ripareilta kannattaisi näyttää muutakin kuin uintikuvia” Kesäsomettaja Janita Jägermalm kuvaa kännykällään hämeenlinnan seurakuntien tapahtumia
Arkkipiispa Tapio Luoma nosti kuitenkin sielun esiin saarnassaan viime sunnuntaina Turun tuomiokirkossa. ”Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni, sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon”, vakuuttaa psalmi. Sielu esiintyi myös päivän evankeliumitekstissä. Kun ihminen kuolee, hänen sielunsa jatkaa elämää ja saa uuden ylösnousemusruumiin. Eräänä yönä herätessäni huomasin lamppujen syttyneen. Puhe sielusta on puhetta ihmisen syvän olemisen puolesta. ?. Kuka minä pohjimmiltani olen. Se on koettu mielekkääksi eri yhteyksissä, kun ihminen on hakenut paikkaansa maailmankaikkeuden osana ja etsinyt ymmärrystä sisimpänsä toimintaan. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 7.6. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Tuija Pyhäranta, Jussi Rytkönen (virkavap.), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 70 000 KMT Kerran, kertoi eräs lääkäri, heräsin siihen, että ovikelloani hätääntyneen tavoin soitettiin. Kristillisissä perinteissä sielu on koettu arvokkaaksi, ruumis vähemmän arvokkaaksi, vaikka näin ei tarvitse olla. Kaikkialla Suomessa valo tulvii aamuvarhaisesta iltamyöhään. Ihminen tarvitsee sielun KOTIMAA | 7.6.2018 3. Nyt materialistinen ajattelu on vallitsevaa arkipäivää ja sielu on korvattu psyykellä ja mielellä, jotka ovat aivojen ja ihmisruumiin synnyttämiä, eikä niiden takana nähdä mitään aineetonta yksilösielua. Se oli eräs virkamies, joka kello 2 yöllä oli istunut korttia pelaamassa, kun kuolema hänet äkkiarvaamatta yllätti. Varhaiset kesäaamut ovat täynnä lintujen laulua, auringon kultaa ja kevyttä vihreää. Sielun ajatellaan kuuluvan aikaan, jolloin uskonto antoi maailmankuvalle rajat. Illan tullen voi hiljentyä seuraamaan auringonlaskua ja hiljenevää maisemaa. Vuoden valoisin aika alkaa olla käsillä. 1918 ???????. Sielu on jokaisen persoonan ydin, hänen ihmisyytensä, hänen minuutensa ydin.” Luoman viesti oli – Jeesuksen ajatukseen liittyen – että sielunsa menettäminen on suuri vahinko: ”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa?” Talouden, viihteen ja teknologian pyörteissä räpiköivän nykyihmisen on hyödyllistä kysyä oman sielunsa perään – oli käsite kuinka vanhanaikainen tahansa. RiSto KoRmiLaiNeN Kirjoittaja on Suomussalmen kirkkoherra. Nykyisin ihminen nähdään kokonaisuutena myös valtavirran kristillisessä puheessa, olkoonkin, että hengellisessä puheessa sielun rooli korostuu. Sana itsessään ei juuri esiinny julkisessa keskustelussa, se on jotenkin epämuodikas ja joidenkin mielestä jopa tarpeeton. Luoma myönsi käsitteen määrittelyn vaikeuden, mutta määritteli silti: ”Sielu tarkoittaa sitä, mikä jokaisessa ihmisessä on luovuttamatonta ja ainutlaatuista. Yksilösielu on myös ihmisarvon peruspilari, sillä se on samalla Jumalan rakkauden välähdys ja kaiku jokaisessa ihmisessä. Huolet vievät pimeään ja valvottavat öisin, mutta uskon vahvasti Jumalan olevan toivon lampun sytyttäjä myös silloin. Sielulla on eri tavoin yritetty kuvata elävän olennon tietoisuutta ja yksilöllisyyttä. Vaikka kesä on parhaimmillaan, hankimme sähköttömälle mökille kolme aurinkopaneelilamppua. K ysymys sielusta, sen olemassaolosta ja laadusta on perustavanlaatuinen. Halvautunut oli kauhistuksissaan pelosta: hänen kielensä oli halvautunut, hänen hiuksensa seisoivat pystyssä, hänen silmänsä törröttivät avoinna kauhua täynnä. Sielu-käsitteen historia on pitkä. Valon runsaudessa on kuin aikaakin olisi enemmän, ainakin ehtii valon aikana tehdä paljon asioita. Teologiassa onkin kiinnostavia suuntauksia – kuten kristillinen fysikalismi – joka kyseenalaistaa perinteisen kaksinapaisuuden, sielu–ruumis-jaottelun. Silti kukaan vastuullinen julistaja ei aja sielua ja ruumista törmäyskurssille. Aurinko oli ladannut lamppuihin virtaa ja nyt yön vähäisessä hämärässä ne syttyivät palamaan. Ikuinen elämä on ensisijaisesti sieluja varten. Jako elää edelleen vahvana myös kristillisessä puheessa ja ajattelussa. Totisesti kuolema ei ole pahinta, vaan pahinta on kuolla toivotonna. Sielun korottaminen johtaa helposti vääränlaiseen henkisyyden ihannointiin. Minua kutsuttiin naapurin luo, jota oli kohdannut halvaus. Ajattelimme, että syksyn tullen kuistilla ne näyttävät pimeässä turvallisen reitin sisälle. Kahtiajako sielun ja ruumiin välillä on tuttu jokaiselle, joka on tutustunut filosofian alkeisiin. Sielua ei voi uuttaa pois kristillisestä ihmiskuvasta. Kuinka monelle ihmiselle on hänen elämänsä niin kuin korttipeli
Tälle matkalle siunaamme askeleesi Tapio nyt ja vasta, Salmi totesi. Avustajissa oli ulkomaisia piispoja kaikista pohjoismaista, Färsaarilta, Virosta, Puolasta, Englannista, Irlannista, Yhdysvalloista ja Etelä-Afrikasta. Luoma totesi, että Jeesuksen mukaan sielun menettäminen on suuri vahinko, koska silloin katoaa mahdollisuus syvään yhteyteen myös Jumalan kanssa. Kulkueen hännillä kulkivat Tapio Luoman ja Samuel Salmen lisäksi kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ja 14 virkaan asettamisessa avustanutta piispaa. Luoman saarna käsitteli sielua ja siitä huolen pitämisen tärkeyttä. Virkaan asettamisen toimitti Samuel Salmi virkaiältään kirkon vanhimpana piispana. Luoma määritteli sielun jokaisen ihmisen luovuttamattomaksi ja ainutlaatuiseksi ytimeksi. Sitten Felix Mendelssohnin musiikki alkoi soida, ja kulkue lähti liikkeelle kirkon takaosasta. Paikalla oli myös Luterilaisen maailmanliiton pääsihteeri Martin Junge. – Tästä huolimatta näkökantoja yhdistää yksi arvokkaaksi ja tärkeäksi mielletty asia: se, mikä on ihmiselle hyväksi. Hän sanoi, että kun arkkipiispa asettuu aikamme moninaisuuden keskelle, hänen on tunnistettava, että maailman perimmäinen salaisuus ja hyvinvointi on juuri inkarnaation lahjassa. Hänen mukaansa sielun kadottamisesta seuraa, että ihminen kadottaa kyvyn olla läsnä. Kulkueessa avustajien joukossa oli arkkipiispan tulevia työtovereita seurakunnista, tuomiokapitulista, hiippakuntavaltuustosta, kirkkohallituksesta ja kirkolliskokouksesta. Viimeisenä kirkkoon saapui tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tahdon, Tapio Luoma sanoi. Ihmimessu | Halleluja raikui ja piispat 12 maasta avustivat, kun Samuel Salmi asetti Tapio Luoman arkkipiispan virkaan Turun tuomiokirkossa viime sunnuntaina. – Empatia, myötätunto, valmius kuunnella toista ihmistä ovat juuri niitä kipeästi tarvittuja asioita, joiden voi sanoa nousevan sielusta. Musiikista vastasivat Turun tuomiokirkon oratoriokuoro ja vaskiyhtye Euphoria. Tunti ennen messun alkua kirkon edessä seisoi tilausbussi Seinäjoelta, missä Luoma työskenteli kirkkoherrana ennen kuin hänet valittiin piispaksi Espooseen. uutiset | virkaan asettaminen | Ä äni kaikui kirkon holveissa epäröimättä ja selkeästi. Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi oli juuri kysynyt arkkipiispan virkaan asetettavalta Luomalta, tahtooko hän Jumalan avulla pysyä lujana kirkon uskossa ja vahvistaa siinä seurakuntalaisia. Tapio Luoma saarnasi messussa Matteuksen evankeliumin kohdasta, jossa Jeesus puhuu opetuslapsilleen valinnoista ja siitä, mikä on hyväksi ihmisille. Hän istuutui emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen ja Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Elina Rantasen väliin. – Tiedän, että harrastuksesi ja tieteellisen kiinnostuksesi keskeinen kysymys on inkarnaation mysteeri. Sisällä kirkossa Luoma liikuskeli hälinän keskellä alba yllään ja tervehti penkeissä istuvia tuttaviaan. Aivan täynnä Turun tuomiokirkko ei ollut, sillä sinne mahtuisi enimmillään 900 ihmistä. Luoma totesi Jeesuksen kysyvän evankeliumissa, mitä ihmistä hyödyttää, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa. Tapio Luoma asetettiin arkkipiispan virkaan Turun tuomiokirkossa viime sunnuntaina. – Arkkipiispan säteilevä risti muistuttaa hiljaisella kielellään siitä rakkaudesta, joka maailman keskellä etsii elämänsä kadottaneita, eksyviin suuntiin matkanneita ja toivoa kaipaavia lähimmäisiä. Kyseessä oli virkaan vihkimisen sijaan virkaan asettaminen, sillä Luoma vihittiin piispaksi Espoon hiippakuntaan jo vuonna 2012. Vastuulliset ratkaisut ja valinnat pyrkivät tavalla tai toisella ottamaan huomioon ihmisen hyvän. Messuun osallistui 680 ihmistä. | Kuvat: Jukka Granström KOTIMAA | 7.6.2018 4. Tahdon, sanoi uusi arkkipiispa Tapio Luoma saarnasi messussa, jossa hänet asetettiin arkkipiispan virkaan. Se, että Jumala on tullut ihmiseksi, Salmi jatkoi. Luoma sanoi, että ihmisillä on kovin erilaiset näkemykset siitä, mikä on arvokasta ja tärkeää. Naisia oli mukana kolme: Norjan kirkon johtava piispa Helga Haugland Byfuglien, Islannin kirkon piispa Agnes Sigurdardottir ja Yhdysvaltain evankelisluterilaisen kirkon ELCA:n piispa Patricia Lull. Rakas Tapio, piispa Samuel Salmi puhutteli Tapio Luomaa virkaanasettamispuheessaan. Hyvää juhlapäivää, ihmiset sanoivat toisiaan tervehtiessään
Hän sanoi, että arkuuden keskellä on tuntunut hyvältä kuulla rohkaisua, jossa on kannustettu olemaan oma itsensä. Kuten Ruotsin kirkon emeritusarkkipiispa Anders Wejryd, joka eteni ennen messua määrätietoisesti kirkon sivukäytävää pitkin kohti sakastia – piispanvermeissään matkalaukkua vetäen. Tapio Luoma sai arkkipiispan ristin, hiipan, kaavun ja sauvan. Tai tekstinlukijana avustanut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka ensin sanoi lukevansa Raamattua Heseliuksen kirjasta ja vasta sitten korjasi kirjan Hesekieliksi. Tapio Luoman virkaan asettamisen toimitti oulun piispa Samuel Salmi. Piispat panivat kätensä hänen päälleen ja siunasivat häntä. – Kuulen tuossa Jeesuksen viestin: älä kadota sieluasi, Luoma sanoi. Messun kohokohta tapahtui alttarilla sen jälkeen, kun Tapio Luoma oli antanut kuuluvat lupauksensa ja avustavat piispat olivat lukeneet raamatunkohtia kuudella kielellä. Samuel Salmi asetti Tapio Luoman arkkipiispan virkaan. Inhimillistä tuntua oli myös virkaan asettamisessa. Häntä avusti suuri kansainvälinen piispajoukko. sen hyvän kannalta on siis oleellista, että sielu pysyy tallella. Hänen mukaansa Jeesuksen sanoma asioiden oikeasta arvojärjestyksestä kertoo osuvasti, että kristillisessä uskossa ja kirkon elämässä on kysymys Jumalan luomasta ihmisestä, joka tarvitsee toista ihmistä ja Jumalaa. Muutama seikka muistutti kuitenkin siitä, että tämänkin messun toteuttivat ihmiset. Suorana lähetyksenä Ylellä televisioitu arkkipiispan virkaan astuminen oli jylhä tilaisuus, jossa vasket pauhasivat ja piisparivistö istui tuomiokirkon kuorissa seurakunnan silmien ulottumattomissa. Luoma vei saarnansa omakohtaiselle tasolle, kun hän totesi miettineensä, mitä vaativan viran vastaanottaminen merkitsee. – Kyse on ihmisestä, jonka ratkaisut ja valinnat vaikuttavat toisiin ihmisiin ja myös koko luomakuntaan. Tapio Luoma polvistui alttarille. KOTIMAA | 7.6.2018 5. Sitten ilmoille kiiri Händelin Messias-oratorio. Kyse on ihmisestä, jota Jumala rakastaa ja jonka kautta hän haluaa rakkautensa näkyvän kaikkialle. Kaiken tämän vuoksi on tärkeää, että emme kadota omaa sieluamme. Kunniavieraat osoittelivat aikansa seteliä hämmentyneinä, kunnes Kirkon viestinnän viestintäjohtaja Tuomo Pesonen ponnahti paikaltaan ja noukki rahan lattialta talteen. Meri Toivanen ” Ihmisen hyvän kannalta on oleellista, että sielu pysyy tallella. Halleluja! Halleluja!, kirkossa kaikui, kun Tapio Luoma lähetettiin matkaan uudessa virassaan. Samuel Salmi pyysi, että kolmiyhteinen Jumala pyhittäisi Tapio Luoman palvelemaan Kristuksen kirkkoa tässä seurakunnassa, vaikka piispa lähetetään kaavassa palvelemaan kirkkoa aina ja kaikkialla. Entäpä, kun täydestä kolehtihaavista putosi vitosen seteli keskelle kirkon käytävää
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi kirkkokahveilla uuden arkkipiispan Tapio Luoman ja emeritukset Jukka Paarman (vas.) ja Kari Mäkisen. Monen muun messuvieraan tavoin Niinistö innostui kehumaan tuoreen arkkipiispan laulutaitoa. Meidän pitäisi saada kasvattajaseuran palkinto, Mikko Heikka hykerteli. Tuuli Heikka ihaili messun musiikkia. uutiset | virkaan asettaminen | Sauli Niinistö kehui kahveilla Tapio Luoman lauluääntä kirkkokahvit | Kun arkkipiispa oli asetettu virkaan, Turun Tuomiokirkontorilla juotiin kahvit. Hernesahon mielestä saarnassa näkyi, että Luoma seuraa virassa Kari Mäkistä. Kokoon tulivat tasavallan presidentti, piispat, ekumeeniset vieraat ja sukulaiset. Tapio Luoman vaalikampanjassa toiminut turkulaispappi Matti Hernesaho (vas.) ja Liedossa pappina työskentelevä Daniel Räsänen pitivät messua Luoman oloisena. – Olemme samaa Muurimäen sukua Etelä-Pohjanmaalta, Nummela kertoi. Hän uskoi, että moni jäi miettimään saarnan jälkeen, mitä tarkoittaa olla luopumatta sielustaan. Aamulla ennen messua hän luovutti Luomalle turkulaisessa hotellissa piispanristin, jonka Antiokian ja koko idän patriarkaatin ekumeenisen osaston johtaja, arkkimandriitta Alexi Chehadeh lahjoitti Suomen kirkon uudelle arkkipiispalle. – Hieno ääni, hän kommentoi. Espoon hiippakunnan emerituspiispa Mikko Heikka kehui Tapio Luoman saarnan hengellisyyttä ja teologiaa. Hän ei ollut tavannut Luomaa henkilökohtaisesti, mutta iloitsi siitä, että arkkipiispa nousi suvun piiristä. – On ilo, että arkkipiispa on Espoon kasvatti. Piispuutta väitöskirjassaan tutkiva espoolaispappi Heidi Zitting kommentoi arkkipiispan virkaan asettamista Ylen tv-lähetyksessä. Olavi Nummela piti Luoman saarnasta ja messuäänestä. TEKSTi | MERi TOivANEN – KUvAT | JUKKA gRANSTRöM KOTIMAA | 7.6.2018 6. Tapio Luoman kaukaiseksi sukulaiseksi esittäytynyt turkulainen Ulla Nummela oli messun jälkeen liikuttunut. Niinistö totesi tavanneensa Luomaa ennenkin ”valtiollis-kirkollisissa yhteyksissä” ja toivoi hyvän keskusteluyhteyden jatkuvan kirkon uuden arkkipiispan kanssa. – Alussa Luoma nosti esiin Mäkiselle keskeisiä asioita, mutta painotti lopussa, että hän on kuitenkin hän, Hernesaho tulkitsi
Papistoa on pyydetty kasvattamaan tietoisuutta sovelluksesta sekä kampanjasta orjuutta vastaan saarnoissaan ja kirkkokouluissa. Poliisi kertoi myös Twitterissä, ettei ole syytä epäillä tapauksen olleen terrori-isku. Selkkauksessa loukkaantui vakavasti myös yksi poliisi. Aiemmin juhlaan otettiin yksinomaan oman kylän vauvoja, mutta nykyisin vauvoja tuodaan paikalle kauempaakin. Paikallinen poliisi kertoi Twitterissä, että miestä pyydettiin toistuvasti laskemaan veitsi alas, mutta hän ei totellut. | Kuva: Lehtikuva / AFP Photo / Cesar Manso Tanska kieltää kasvoja peittävät asusteet julkisilla paikoilla Tanska kieltää kasvoja peittävien asusteiden käyttämisen julkisilla paikoilla. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters. Kasvot peittävien asusteiden käyttö on kielletty aiemmin Belgiassa, itävallassa ja Ranskassa. Kirkot ovat lanseeranneet kampanjan nimeltään Safe Car Wash App, koska ovat huolissaan siitä, että noin 18 000 autonpesijää käytetään hyväksi. Kirkossa oli tapahtuma-aikaan paikalla satakunta ihmistä. Tanskan hallituksen mukaan kielto ei ole suunnattu mitään uskontoa vastaan. Loukkaantuneet vietiin sairaalaan. Lain rikkomisesta voi saada tuhannen kruunun sakot ja toistuvasta rikkomisesta jopa kymmenen tuhannen kruunun sakot tai kuuden kuukauden vankeustuomion. Se ei kiellä päätä peittäviä huiveja, turbaaneja tai kipaa. Kirkot pyytävät käyttämään sovellusta, jos asiakkaan mielestä autopesulan työntekijöitä kohdellaan kuin orjia. Brittikirkot kehottavat käyttämään sovellusta orjuuden ehkäisemiseksi autopesuloissa Englannin kirkko sekä Englannin ja Walesin katolinen kirkko kehottavat brittiläisiä autoilijoita olemaan tarkkaavaisia, kun he vievät autonsa pesuun. El salto del Colacho, ”paholaisen hyppy” on 1600-luvulta periytyvä paikallinen tapa, joka liittyy Corpus Christin eli Pyhän ruumiin juhlan yhteyteen. maailmalta Keltapunaiseen asuun pukeutunut paholaista esittävä mies hyppäsi viime sunnuntaina vauvojen ylitse espanjalaisessa Castrillo de Murcian kylässä. Sen lisäksi häntä suihkutettiin pippurisumutteella, mutta sekään ei rauhoittanut häntä. Helsingin Sanomien mukaan mies on 53-vuotias itävaltalainen, jolla oli veitsi mukanaan. Teknologia on osa laajempaa kansallista tiedonhankintakampanjaa, jonka Englannin kirkko ja katolinen kirkko ovat käynnistäneet ja jota orjuudenvastaiset taistelijat tukevat. Paholaisen hypyn alkuperä on tuntematon, mutta sen sanotaan liittyvän paitsi pahoista hengistä, myös perisynnistä vapautumiseen. Ajatus on viralliselle teologialle kauhistus ja paavi Benedictus XVI pyysi espanjalaisia pappeja ottamaan etäisyyttä El Colacho -perinteeseen, sillä vain kaste sakramenttina voi vaikuttaa perisynnistä vapautumiseen. Kielto koskee muun muassa joidenkin musliminaisten käyttämiä vaatteita, kuten niqabia ja burkaa, sekä esimerkiksi huppuja, kommandopipoja, tekopartoja ja naamioita. Osittainen kielto on voimassa Alankomaissa. Poliisi ampui miestä Berliinin tuomiokirkossa Saksassa poliisi ampui aggressiivisesti käyttäytynyttä miestä jalkaan Berliinin tuomiokirkossa sunnuntaina. KOTIMAA | 7.6.2018 7. Arvostelijoiden mukaan kielto loukkaa ilmaisunvapautta ja uskontoa
Havainnekuva keskuksen näyttelytiloista, jotka valmistuvat myöhemmin. Koska kantelu tehtiin yli kaksi vuotta ohjelman päättymisen jälkeen, tuomiokapituli ei ottanut sitä tutkittavakseen. – Keskuksessa vastaamme kaikkiin pyhiinvaeltajien kysymyksiin edessä olevasta matkasta. Kapitulin mukaan kantelun perusteella ei vaikuttanut siltä, että Laajasalo olisi pyrkinyt peittelemään papin toimintaa tai muutoin menetellyt epäasiallisesti. Se vaatii kunnon evästyksen. Nopeimmat patikoivat sen reilussa kolmessa viikossa. Pyhiinvaellusten suosio kasvaa Ruotsissa. Se on huomattu myös Selångerin kirkonmäellä, josta S:t Olavsleden alkaa. päivänä historiallisessa Selångerissa, muutama kilometri Sundsvallin keskustasta. Toinen kantelu koski Laajasalon esiintymistä YleLeaks-tv-ohjelmassa vuosina 2010–2016. Digipostillan saarnoista on tehty lisäksi ainakin yksi gradu ja väitöskirja on suunnitteilla. Tällä hetkellä saarnoja on noin 200 saarnaajalta. Projektia vetänyt Putte Eby on ollut rakentamassa reittiä vuodesta 2012 lähtien ja pitää pyhiinvaeltajien keskuksen rakentamista erittäin tervetulleena koko reitin kannalta. Toisaalta haetaan myös haasteita, jollainen pitkä vaellus kieltämättä on. Vuonna 2013 uudelleen merkitty ja käyttöön vihitty reitti on saanut tukea Euroopan unionilta. Reitin Pyhiinvaeltajien keskus avataan Sundsvalliin Pyhän Olavin reitti | Ruotsin Sundsvallista alkava Euroopan pohjoisin pyhiinvaellusreitti S:t Olavsleden saa arvoisensa lähtöruudun. Diakonissa Helene Westerlind, joka on pyhiinvaeltajien keskuksen projektivastaava, kertoo ihmisten etsivän yksinkertaista elämää ja hiljaisuutta. Moni taivaltaa matkan etapeissa useina vuosina. uutiset | lyhyesti | | pyhiinvaellusta Ruotsissa | P appilan vanha navetta saa uuden elämän, kun kahvilan, vastaanoton ja toimistotiloja sisältävät tilat avataan kesäkuun 17. Heistä kolmannes on naisia. Kantelut Teemu Laajasalosta hylättiin Helsingin tuomiokapituli ratkaisi viime viikolla kaksi kantelua, jotka koskivat nykyistä Helsingin piispaa Teemu Laajasaloa. Digipostillassa yli 3?000 saarnaa Kotimaan ylläpitämän Digipostillan saarna-arkistossa on yli 3 000 saarnaa. Laajasalon osalta kantelu hylättiin perusteettomana. Saarna-arkisto kiinnostaa myös tutkijoita. Papin osalta kantelu hylättiin vanhentuneena. Eniten yksittäisen päivän saarnoja on itsenäisyyspäivältä. Mukana on myös ruotsinkielisiä saarnoja ja muutama englanninkielinen. – Uusi keskus merkitsee erittäin paljon koko vaellusreitille. Kerromme yöpymismahdollisuuksista ja elämyksistä, joita voi kokea matkalla Trondheimiin, diakonissa Helene Westerlind Selångerin seurakunnasta kertoo. Toisessa kanteluista Laajasaloa arvosteltiin epäasiallisten neuvojen antamisesta seksuaalisesta häirinnästä syytetylle papille vuonna 2013. Seurakunta rakentaa pyhiinvaelluskeskuksen yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa kahdella miljoonalla eurolla. Viime vuoden lopulla jätetyssä kantelussa kysyttiin, oliko Laajasalon esiintyminen viihdeohjelmassa sopivaa kirkon julkisuuskuvan kannalta. Kokonaispituudeltaan 580 kilometriä pitkä Pyhän Olavin mukaan ristitty reitti vie läpi Ruotsin ja Norjan. Nyt yhä useammat uskaltavat myös panostaa majoituspalveluihin reitin varrella, vaellusoppaanakin vuosia toiminut Eby toteaa. – Tuemme kaikkia matkalle lähtijöitä, joille pisin matka on matka omaan sisimpäänsä, Westerlind sanoo ruotsalaista Dag Hammarskjöldia siteeraten. KOTIMAA | 7.6.2018 8. Jo vuosia pyhiinvaelluksesta innostuneet seurakuntalaiset ovat unelmoineet keskuksesta, jossa voisi auttaa vaeltajia, jakaa tietoa ja järjestää erilaisia tapahtumia. Viime vuonna Digipostillaan kerättiin erityisesti niitä. Kutsumusta kirkon työssä tutkinut Maarit Hytönen Kirkon tutkimuskeskuksesta on käyttänyt hiljattain julkaistussa tutkimuksessaan lähteenä 144 Digipostillasta löytynyttä saarnaa, joissa mainittiin kutsumus. Noin 30 päivää on hyvä vauhti kokeneellekin vaeltajalle
S:t Olavsleden . Tarjolla on erilaisia seminaareja, konferensseja, opastuksia, tapahtumia ja ruokakulttuuria. . Nidarosin tuomiokirkko, joka on reitin päätepiste, oli jo keskiajalla Pohjois-Euroopan tärkein pyhiinvaelluskohde. Pyhiinvaeltajien reitti kulkee osin pitkin kyläteitä ja metsäpolkuja mutta myös maanteitä pitkin läpi Medelpadin, Jämtlannin tunturimaisemien ja Norjan Trøndelagin halki Trondheimin vuonolle asti. Tuolloin pappila oli pitkälti omavarainen. Pari vuotta sitten ilmestyi S:t Olavsledenin perusteellinen ruotsinkielinen opaskirja, josta on tehty versiot englanniksi, saksaksi ja hollanniksi. Ensimmäisessä vaiheessa kesäkuussa avataan toimistotiloja, vastaanotto, kahvila ja terassi. Pyhiinvaeltajien keskus (Pilgrimscenter Selånger) sijaitsee Sundsvallissa Selångerin kirkon luona. | Kuva: Kaj Aalto voi myös pyöräillä, ratsastaa tai juosta. . ” Pyhiinvaellusten suosio kasvaa Ruotsissa. Olavi Haraldinpoika oli Norjan kuninkaana vuosina 1015–1030 ja käännytti norjalaiset kristinuskoon. Tänä vuonna tulijoiden määrän odotetaan kaksinkertaistuvan, kun tieto reitistä leviää ja palvelut paranevat. heinäkuuta 1030. Ulottuu Itämeren rannalta Sundsvallista Atlantille Trondheimin kaupunkiin Norjaan. Yksi Euroopan tärkeimmistä pyhiinvaellusreiteistä, joka sai eurooppalaisen kulttuurireitin statuksen vuonna 2010. Selångerin seurakunta on perustanut yhtiön, joka pyörittää keskusta. Myöhemmin valmistuvat näyttelyja kokoustilat, jotka on määrä saada vihkikuntoon 2021, kun Sundsvallin kaupunki täyttää 400 vuotta. Pyhiinvaeltajien keskus tehdään pappilan navettaan, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Viime vuonna Pyhän Olavin jalanjäljissä kulki arviolta 500 vaeltajaa 20 eri maasta. . Kaj aaltO KOTIMAA | 7.6.2018 9. . Vähitellen rakennus muuttuu nykyaikaiseksi keskukseksi, jossa tilaa on kaikkiaan 1200 neliötä. Tiloja tarjotaan tietenkin myös perinteisille rippikouluryhmille, eläkeläisten retkille ja koulutuksille. . Vihittiin uudelleen käyttöön 2013. . Reitti on saanut nimensä Pyhän Olavin mukaan. Tanska valloitti Norjan vuonna 1028, ja Olavi joutui pakenemaan Venäjälle. Kotisivut: www.stolavsleden.com Selångerin pappilan yli satavuotiaasta navetasta tehdään pyhiinvaeltajien keskus, joka palvelee Pyhän Olavin jalanjäljissä kulkevia vaeltajia. Hän palasi joukkoineen Ruotsin läpi Norjaan, mutta kaatui Siklestadin taistelussa 29. Helene Westerlind kertoo, että pyhiinvaeltajien keskus on avoinna ympäri vuoden, vaikka vaellussesonki kestääkin vain toukokuusta syyskuuhun. Mäellä on myös keskiaikaisen kivikirkon raunio. Navettaan mahtui 27 lehmää ja talliin neljä hevosta. Opaskirjaa on saatavilla neljällä kielellä: ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja hollanniksi
Itse itsestä tehty journalismi on jääviä. Hänen mukaansa luterilaiset puhuvat maailmanlaajasta, näkymättömästä Kristuksen kirkosta tai omasta kirkostaan, katolilaiset sen sijaan vain katolisesta kirkosta. mielipiteet A nnoin haastattelun Markkinointi & Mainonta -lehdelle (25.5.). Toiseksi Aejmelaeus ottaa esille sakramentin käsitteen. Lentoyhtiön lehden avulla pyritään myymään lisää lentoja ja toisaalta pitämään jo ostaneet tyytyväisenä. En kuitenkaan ole koskaan ymmärtänyt, miksi kirkko itse tekee journalismia. Kirkon tehtävä on julistaa. Haastattelun lopuksi toimittaja kysyi Kirkko ja kaupunki -lehdestä ja ihmetteli lehden alhaisia sosiaalisen median seuraajamääriä. Tai että viestintä yrittää jotain tapahtumaa isolla resurssilla nostaa ja lehti journalistisesti toteaa, että ei ole syytä kirjoittaa. Katoliselle kirkolle ortodoksiset kirkot ovat sisarkirkkoja. Julistuksen tehtävä on kertoa millainen maailman pitäisi olla. ” En kuitenkaan ole koskaan ymmärtänyt, miksi kirkko itse tekee journalismia. Miten ihmeessä se olisi kirkon tehtävä. Ja kun eivät tee, kannattaisi saman tien siirtyä myös ajatuksellisesti seurakuntien toimintaa mainostavan jäsenlehden tekemiseen ja lopettaa riippumattomasta journalismista puhuminen. Myös Rooman piispan kannanottoja pitää arvioida Jumalan sanan valossa. Että yhdessä huoneessa kritisoidaan kirkkoa ja naapurihuoneessa kehutaan. Puolustusvoimilla, Kelalla, verottajalla, poliisilla, yrityksillä ja hyväntekeväisyysjärjestöillä on erilaisia asiakasja jäsenlehtiä, mutta ei niiden tavoite ole tehdä riippumatonta tai kriittistä journalismia. Vastasin seuraavasti: ”Kyse on nähdäkseni siitä, että on haastavaa tehdä journalismia ja samaan aikaan olla kirkolle myötämielinen. Kumpikin Aejmelaeuksen väite sisältää ongelmia. Mutta silloin sen pitää olla selkeästi kirkon oman organisaation ulkopuolista. Jos taas kirkossa journalismia tehdään oman uskottavuuden lisäämiseksi tai maineenhallinnan vuoksi, se ei ole journalismia vaan markkinointia tai kriisiviestintää. Päätoimittaja Jaakko Heinimäki toteaa lehdestään pääkirjoituksessaan (7.6.) että ”meidän tehtävämme kirkollisessa työnjaossa on antaa kirkosta totuudenmukainen ja oikea kuva.” Ei kai Finnairin asiakaslehden päätoimittaja sanoisi, että heidän tehtävänä on antaa omassa lehdessään lentoyhtiöstä valheellinen ja väärä kuva. Journalismi voi näennäisesti toimia julistuksen välineenä. Miten ihmeessä tällaiset reunaehdot voisivat tehdä lehdestä jotenkin riippumattoman. Näin monet ovat tehneet ja juuri siksi arvostavat hänen hengellistä sanomaansa. Tähän näkemykseen luterilaisten on mahdollista liittyä, jos otamme todesta Lutherin näkemyksen kirkon tuntomerkeistä. Hän nostaa esiin neljä seikkaa, joista ensimmäisestä olemme samaa mieltä. Paavin arvostaminen ei tarkoita, että kaikki hänen sanomansa on ohjeellista. Ja siis hyvä niin, että eivät tee. Jos näin on, miksi muut isot organisaatiot eivät itse harjoita ”riippumatonta ja kriittistä” journalismia. Jotkut sanovat, että oma journalismi on välttämätöntä kirkon uskottavuuden kannalta. Näinhän esimerkiksi kaupallisessa mediassa toimitaan, jotta mainosten ostajat eivät voi sanella juttujen aiheita. Tätä näkemystä voitaisiin mielestäni soveltaa myös luterilaisiin kirkkoihin ilman, että se johtaa yhteen kirkkoon. Ei siis pelkkä väline, vaan viesti itsessään – Jeesuksesta kertominen. Luterilaisen uskon mukaan Jumalan sana ja sakramentit synnyttävät kirkon. On hankala yrittää olla erillinen itse itsestään. Tämä ei kuulosta mielekkäältä kirkon sisällä, omassa lehdessä tai omalla viestintäosastolla. Julistuksellinen ja journalistinen intressi voidaan sovittaa yhteen, jos välissä on palomuuri. Olen suuri sananvapauden ystävä ja pidän maksimaalista journalistista vapautta sekä sivistävänä, viihdyttävänä että yhteiskunnan kannalta perustavanlaatuisena arvona. Mutta silloin se ei ole enää sitä, mitä pidetään journalismina. Kirkko ja kaupunki -lehti sen sijaan on viime kädessä täysin alisteinen isäntäorganisaationa toimivalle Helsingin yhteiselle kirkkoneuvostolle. Kolmanneksi Aejmelaeus mainitsee, ja perustellusti, kirkkokäsitystä koskevan näkemyseron. kirkon viestintä | Kirkossa kannattaisi lopettaa riippumattomasta journalismista puhuminen ja siirtyä toimintaa mainostavan jäsenlehden tekemiseen, kirjoittaa Helsingin piispa Teemu Laajasalo. Professori Anneli Aejmelaeuksen jatkopuheenvuoro luterilais-katolisesta ekumeniasta on tervetullut. Tästä kirkonkin viestinnässä on kyse – uusien ihmisten mukaan saamisesta ja vanhojen mukana pitämisestä. Viestinnän suhteen pääväitteeni oli, että viestintä on kirkon ykköstehtävä. Asiakirjassa Kristusta pidetään perussakramenttina, koska hänet saadaan lahjaksi kasteessa ja ehtoollisessa sekä Jumalan sanan lupauksissa. Se voisi tapahtua tarjoamalla toimittajille määräaikainen rahoitus tilattaviin lehtiin. Kirkko ja kaupungin kirjatun toimituksellisen linjan mukaan journalismi perustuu muun muassa ”evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin ja tunnustukseen” ja korostaa ”arkipäivän kristillisyyttä”. Teemu LaajasaLo Helsingin piispa Julistusta vai journalismia. Journalismin tehtävänä on kertoa millainen maailma on. Kirkko ei siis ole kristittyjen kehittämä idea vaan Jumalan luomus ja hänen pelastavan toimintansa välikappale maailmassa. Lehden päätoimittajan pitää olla kirkon jäsen. Totuudenmukainen ja oikea kuva on kaiken kestävän organisaatioviestinnän edellytys. Luterilaisessa kirkko-opissa puolestaan ajaudutaan hankaluuksiin, jos maailmanlaajan kirRiidoista yhteyteen KOTIMAA | 7.6.2018 10. Minusta kannattaisi ehkä tähdätä reilummin Finnairin Blue Wings -lehden malliin, joka on selkeästi asiakaslehti.” Tämä kommenttini on herättänyt keskustelua. Edes ammattiyhdistysten tai puolueiden lehdissä tällaisia jäsenedellytyksiä ei voi olla. Kristuksen ruumiina kirkolla on hengellinen, sakramentaalinen luonne. Kirkko voisi oikein hyvin rahoittaa journalismia
Meille luterilaisille ei ole vaikeaa sanoa esimerkiksi, että pyhäkoulut, raamattupiirit, jumalanpalvelukset ja diakoniatyö ovat Jumalan tapoja jakaa armoa. Asenteet ovat kuitenkin vähitellen muuttuneet. Uskomme, että professori Aejmelaeus toivoo luterilaisten ja katolisten onnistuvan tässä pyrkimyksessä. Siksi olenkin ihmetellyt joitain viime aikojen äänenpainoja, joissa herätysliikkeet ovat kirkolle lähinnä vastus ja riesa, joista pitää päästä eroon. Väitän kuitenkin, että paljon suurempi ongelma kirkolle on se, kun herätys loppuu, liike loppuu ja jäljelle jää perinneyhdistys. Se ei varmasti ole Jumalalle ongelma, että meillä on erilaisia hengellisiä koteja, mutta se varmasti on, jos riitelemme keskenämme. Ekumeenisissa keskusteluissa on jo yli 50 vuoden ajan uskallettu puolin ja toisin sanoa, että myös koko kirkolla on pelastava eli sakramentaalinen perusluonne. Keikkojen lisäksi käyn välillä ihan muuten vaan mukana eri juhlilla, tänä kesänä ainakin New Wine -tapahtumassa. Vaikka itselläni ei ole mitään herätysliiketaustaa, olen huomannut, mikä valtava rikkaus ja siunaus herätysliikkeissä on meidän kirkollemme. Nähdään juhlilla! ” Suviseuroihin tosin ei ole keikkakutsua kuulunut, vaikka lestadiolaisystävilleni olen sitä ehdotellut. T ässä kiertävän pelimannin hommassa tulee kevät ja syksy juostua melkein kieli vyön alla, joten kesällä vähän jarruttelen. Tosiasia on, että jos herätysliikkeiden väki katoaisi kirkosta, kyllä siellä aika hiljaista olisi! Herätysliikkeet yksinkertaisesti kuuluvat terveeseen kristillisyyteen. Voisiko professori Aejmelaeus yhtyä tällaisiin tavoitteisiin. Nykyisin tunnustetaan, että virheitä tehtiin puolin ja toisin. Jaan toiveen, mutta en usko, että on aihetta sellaisiin huoliin, joista hän kirjoittaa. Välillä joku kysyy, eikö tuossa jo maine mene, kun kaikissa pippaloissa pitää kiertää. Mutta myös monet muut näkyvät merkit ja asiat voivat toimia Jumalan armon välineinä. Sitä ei Roomakaan nykyään edellytä. Se tuo mukanaan aina uutta intoa, Hengen paloa ja iloa, kun Jeesus tulee rakkaaksi ja Raamattu kuluu käsissä. Suviseuroihin ei tosin ole keikkakutsua kuulunut, vaikka lestadiolaisystävilleni olen sitä ehdotellut. Mitä me luterilaiset vastaamme tähän kysymykseen. Vaikka olemme erilaisia, meidän tulisi tunnustaa, että me molemmat olemme aitoja kristillisiä kirkkoja. Vastakohdat luterilaisten ja katolilaisten välillä ovat olleet 450 vuoden ajan jyrkkiä. Sopisiko tämä tavoitteeksi kaikille kristityille. Pekka Simojoki Kirjoittaja on muusikko, sanoittaja, sovittaja ja säveltäjä. No, maine kai on mennyt jo ajat sitten, mutta olen pitänyt periaatteena, että sinne menen, missä saa Jeesusta kehua ja omia lauluja laulaa. Onko maailmanlaaja Kristuksen kirkko siis vain näkymätön. Siinä saankin taas koluta Suomen Siionia laidasta laitaan. Olen oppinut, että mikään firma ei omista koko totuutta, vaan jokainen näkee siitä pienen siivun. On totta, että meille luterilaisille armonvälineitä sanan varsinaisessa mielessä ovat Jumalan sana, kaste ja ehtoollinen. Jokaisella on kuitenkin omat löytönsä ja aarteensa, joihin on ollut hienoa tutustua ja jokaisella on myös ne omat erikoisuutensa, joiden kohdalla voi nostaa hattua. Herätys ja liike Professori Anneli Aejmelaeus toivoo, että emme luopuisi reformaation perinnöstä ( Kotimaa 31.5.2018). Tästä ongelmasta on ekumeniassa puhuttu paljon. Simo Peura Lapuan piispa, dialogikomission luterilainen puheenjohtaja Tomi karTTunen dialogikomission sihteeri KOTIMAA | 7.6.2018 11. Se ei merkitse sulautumista eikä samanmuotoisuutta. Sen on perhe ansainnut ja pitäähän joskus huilatakin, jotta jotain uutta syntyisi. eero Huovinen Kansainvälisen ykseyskomission luterilainen puheenjohtaja, Helsingin emerituspiispa On paljon, mikä yhdistää meitä kon sanotaan olevan vain näkymätön. Olemme tuominneet toinen toisemme 500 vuoden ajan. Ajemalaeus on oikeassa, kun hän sanoo, että katolilaiset puhuvat kirkosta jossain määrin eri tavalla kuin luterilaiset. Ajemelaeus vierastaa sitä, että kirkkoa nimitetään Jumalan instrumentiksi ja sakramentiksi. Luulenpa, että myös paavi Franciscus on tätä mieltä. Sen tavoitteena on yhteinen ehtoollispöytä. Riittää, että tunnustamme toisemme kirkoiksi, olemme kuuliaisia Jumalan sanalle, jaamme uskon kolmiyhteiseen Jumalaan ja vietämme yhdessä ehtoollista. Aejmelauksen toinen huoli on, että luterilaiset arvostaisivat paavia vähän liikaa. Olen samaa mieltä, että Rooman piispan kannanottoja pitää arvioida Jumalan sanan valossa. Ekumenian päämäärä on näkyvä ykseys kristillisten kirkkojen kesken. Suurin osa kesäjuhlista on tullut tutuksi. Neljänneksi Aejmelaeus arvostelee asiakirjaa reformaation tulkinnasta. Reformaatiossa lännen kirkko pirstoutui. Totta kai se tuo mukanaan aina myös ongelmansa, sillä rapatessa roiskuu. Melkeinpä ainoat kesäkeikat minulla ovatkin hengellisillä kesäjuhlilla. Samalla on sitouduttu syvemmän yhteyden etsintään. Ekumenia ei voi olla sinisilmäistä paluuta paavin vallan alle. Tänä kesänä aloitin Sansan medialähetyspäiviltä ja kohta ovat edessä Sanan Suvipäivät, helluntailaisten musiikkijuhla sekä baptistien kesätapahtuma. Viimeisten vuosikymmenten aikana kirkot ovat kuitenkin oppineet tuntemaan toisiaan ja voittamaan ennakkoluulojaan. Juhannusta seuraa Vapaakirkon juhlat ja heti perään Herättäjäjuhlat ja Kansanlähetyspäivät. Joku herää jossain, lähtee liikkeelle ja saa muut mukaansa, syntyy herätys, syntyy liike eli syntyy herätysliike. Aina tulee uusia Telppäsniittyjä. Ortodoksit ovat heille sisarkirkkoja, meitä luterilaisia he nimittävät kirkollisiksi yhteisöiksi. Nykyään uskotaan, että ne asiat, jotka meitä yhdistävät, ovat suurempia kuin ne, jotka meitä erottavat. Vaarana on, että Kristuksen kirkko ”henkistetään”, ja siltä puuttuu tunnistettava ulkoinen hahmo
Tämä koskee niin kristillisiä kirkkoja kuin idän suuria uskontojakin. Tämä koskee niin hindulaisuutta ja buddhalaisuutta kuin myös islamia. Siis kysymys on hyvin monimutkaisesta ja monia erilaisia ja vastakkaisia tulkintoja sisältävästä asiasta. Viini on keskeinen metafora Raamatussa, ja juutalaiseen traditioon sisältyy paljon muitakin elämänmyönteisiä elementtejä soitosta, laulusta ja tanssista alkaen. Wienin kuuluisan Votiivikirkon korjaustyömaan aidassa oleva olutpanimon mainos kiteyttää: ”Puhe Jumalasta ja maailmasta sujuu parhaiten oluen äärellä.” | Kuva: Jyri Komulainen ” Ihanne ja todellisuus eivät useinkaan kohtaa. Lasillinen luterilaisuutta Kirkolla on monta erilaista suhdetta alkoholiin. Alkoholista puhuminen julkisuudessa antaisi mahdollisuuden opettaa kansalle luterilaisuuden ydintä. Suuria kirkkokuntia ja erityisesti idän uskontoja tutkinut piispainkokouksen pääsihteeri, dosentti Jyri Komulainen puolestaan käyttää uskontojen suhteesta alkoholiin kahta sanaa: komplisoitunut ja polarisoitunut. Lund on perehtynyt teologian ja alkoholin suhteeseen tutkijana Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa ja nyt kristillistä päihdetyötä tekevien järjestöjen valtakunnallisessa keskusliitossa. Toki kirkko on profiloitunut aivan aiheellisesti varoittavana äänenä, mitä tulee alkoholin aiheuttamiin kiistattomiin haittoihin, ja liiallisen juomisen jälkien diakonisena korjaajana. Katolinen kirkko ja idän ortodoksisuus eivät ole Komulaisen mukaan nähneet alkoholissa Luontevaa itävallassa, mahdotonta suomessa. Kysymyksenasettelun voi kääntää myös niin, että teoria ja käytäntö tai ihanne ja todellisuus eivät useinkaan kohtaa. – On vähän hämmentävää, että kirkko ei käytä hyväkseen mediassa hyvin myyvän alkoholikysymyksen tarjoamaa mahdollisuutta opettaa kansalle luterilaisen kirkon teologiaa, sanoo Sininauhaliiton kehittämisja tutkimusjohtaja, dosentti Pekka Lund. TeksTi | Hannu kuosmanen Kirkon suhde alkoholiin on varsin vähän tutkittu aihe – nimenomaan teologisesti. » alkoholi ja kirkko KOTIMAA | 7.6.2018 12. – Nyrkkisääntönä näyttäisi pätevän: mitä korkeammalle uskonnollisen tradition hierarkiassa mennään, sitä kielteisempi on suhtautuminen alkoholiin, Komulainen kiteyttää. Oma lukunsa on juutalaisuus. Sen sijaan se on lähes kokonaan sivuuttanut mahdollisuuden syventää tässä yhteydessä ihmisten käsitystä luterilaisuudesta
» Luterilaisen kirkon ehkä virallisin kanta on, ettei alkoholin juominen ole paheksuttavaa, mutta holtiton juominen on. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 7.6.2018 13
Samat terveysperusteet ja sosiaaliset syyt vaikuttavat Junkkarin mukaan edelleen myös monien kristittyjen suhtautumiseen alkoholiin. Kiivaimpia viinan kiroja ja juoppoutta vastaan saarnanneita herätysliikejohtajia olivat tunnetusti Lars Levi Laestadius ja rukoilevaisuuden perustajiin kuulunut Henrik Renqvist. Koko liikekin sai alkunsa, kun Suoniemen pappilassa otettiin vähän totia. Tehdään tietyistä teoista tuntomerkit, joista on näennäisen helppo erottaa, kuka on kristitty kuka ei. – Evankelisessa liikkeessä alkoholi ei ole ollut mikään iso uskon mitta, vaan on heijastellut enemmän liikkeen yksittäisten jäsenten ja johtajien näkemyksiä. Nämä ovat aika lailla inhimillistä ja tiettyyn rajaan asti ymmärrettäviä varoituksen sanoja. Samalla kannalla on myös Kak” Koko liikekin sai alkunsa, kun Suoniemen pappilassa otettiin vähän totia. Herännäisyyden kanta alkoholiin on sitä vastoin ollut sallivampi. – Tämä on järkyttävän iso musta–valko -ongelma. Herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen oli tunnetusti perso viinalle. – Raittius ei automaattisesti liity siihen, että on uskovainen. Viidennen liikkeen ja helluntailaisuuden kohdallakin on sukupolvenvaihdos pehmentänyt suhtautumista erityisesti viiniin. Tämä näkyy myös nykypäivän puritanismissa, jossa haetaan kaikessa kehon hyvinvointia ja mielen tasapainoa. Suuren oluen ystävän Martti Lutherin jälkeensä jättämään luterilaisuuteen alkoholin synnillisyys tuli vasta 1800-luvulla amerikkalaisperäisten evankelikalismin ja vapaiden suuntien vaikutuksesta – ja Suomessa erityisesti kirkon sisäisten herätysliikkeiden kautta. mitään merkittävää ongelmaa. Muutos koskee nimenomaan ruokaviiniä, Kakkuri toteaa. Eli jos tunnustautuu Kristuksen seuraajaksi ja tämän tien kulkijaksi, ei voi millään käyttää alkoholia. Työväen raittiusliikkeellä oli vahva sosiaalipoliittinen lähtökohta. Renqvist puolestaan toimi Svartholmin vankilapappina ja näki, mihin tekoihin viina pahimmillaan voi johtaa, herätysliikkeitä tutkinut teologian tohtori Teemu Kakkuri sanoo. Alkoholista kieltäytymistä perustellaan sillä, että ruumis on Pyhän Hengen temppeli eikä sitä saa tuhota. Sitä vastoin Junkkari pitää problemaattisena sitä, jos alkoholiin suhtautuminen nähdään teologisesti pelastuskysymyksenä. Hän kumosi saarnareissulla tarjotut viinaryypyt välillä ihan vaan protestiksi ulkoisesti siveää mutta hengellisesti tyhjää elämäntapaa vastaan. Herätysliikkeetkin jakaantuvat suhteessaan alkoholiin. | Kuva: Matti Karppinen alkoholi ja kirkko KOTIMAA | 7.6.2018 14. – Pelätään myös sitä, että kun ihminen juo, hän tekee hölmöyksiä humalassa. – Matkailu ja eritoten näille ryhmille tärkeä Israel on merkinnyt viinikulttuurin uudelleen ajattelua. Työväenliike halusi varoittaa viinan pirusta, joka vie työmiehiltä rahat ja työkyvyn, niin ettei rahaa jää vaimolle ja lapsille, Junkkari sanoo. Lutherin suosimaa olutkulttuuria Suomessa ehkä näkyvimmin edustava teologi ja työyhteisökouluttaja ja perustamansa tamperelaisen Olutseura Lutherin puheenjohtaja Lari Junkkari muistuttaa, että 1800ja 1900 luvun vaihteen Suomessa raittiutta ajoi kirkkoakin voimakkaammin työväenliike. – Laestadiuksen sosiaalipoliittisena kannustimena oli viinan aiheuttama kurjuus pohjoisen lappalaisyhteisöissä, kun viljaa poltettiin viinaksi vaikka väki näki nälkää
Tarkat rajat ja säännöt ovat yhdistäneet yhteisöä ja helpottaneet lauman pitämistä koossa. Myös tyylikäs pukeutuminen tai itsensä laittaminen ovat tarkoittaneet vaarallista irtautumista oman liikkeen tarkkarajaisesta ihanteesta ja asketismista. Teologi ja työyhteisökouluttaja ja perustamansa tamperelaisen Olutseura Lutherin puheenjohtaja Lari Junkkari. – Ulkomaanmatkailu on kaikeksi onneksi muokannut pietis” Matkailu ja eritoten näille ryhmille tärkeä Israel on merkinnyt viinikulttuurin uudelleen ajattelua. piispa Simo Peura, kaupunginjoht. Piispainkokouksen pääsihteeri, dosentti Jyri Komulainen. klo 13, 22.6. » Sininauhaliiton kehittämisja tutkimusjohtaja, dosentti Pekka Lund. Asenteet ovat Raittilan mielestä kuitenkin muuttumassa myös Suomessa. Herätysliikkeitä tutkinut teologian tohtori, seurakuntapastori Teemu Kakkuri. Maailma avartuu. – Ollaan joko viinan vallassa tai sitten uskovia ja raittiita. – Kristillisyys on perustunut enemmän väärin tekemisen pelkoon kuin vapauden onneen. – Kyse lienee kontrollin ja hallinnan tarpeesta. klo 15 Ohjaus: Matias Nyman • Käsikirjoitus ja laulut: Anna-Mari Kaskinen Musiikki: Tommi Kalenius ja Perttu Pölönen • Koreografi Sari Perttu Liput: ennakkoon Lippu.fi 10/15 €, tai ovelta tuntia ennen 13/18 € Kristittyjen vainoaja, jonka elämä muuttui Damaskon tiellä vi va m on ra am at tu ky la .fi Vivamontie 2, 08200 LOHJA, puh. Hengellisten liikkeiden johtajiksi näyttää valikoituneen ja valikoituvan ihmisiä, joiden on vaikea kestää itsenäisyyttä ja ajatusten moninaisuutta. Jorma Rasinmäki, Viron kirkon piispa Joel Luhamets, Eero Junkkaala, Jukka Salo, Eija Harmanen, Saara Kinnunen. Lisätietoa: evankeliset.net ja seinajoenseurakunta.fi Juhlapuhujina mm. Viinan juonnin lopettaminen on myös paljon selkeämpi ulkoinen merkki uskovaisuudesta kuin esimerkiksi kateudesta tai ahneudesta luopuminen. 0207 681 760, vivamo@sana.fi kuri. Herätyskristillisyydelle on ollut olennaista, että uskon korostaminen tarkoittaa myös ulkonaisesti moitteetonta elämää: moraalia ei voi ulkoistaa kirkolle tai papeille vaan ollaan on–off. Raittila kytkee alkoholiin suhtautumisen pietistisestä ankaruudesta nousevaan moralismiin kaikkea nautintoa ja elämäniloa kohtaan. Paavalin salaisuus Esitykset 7.6., 8.6., 9.6., 12.6., 13.6., 14.6., 17.6., 18.6., 19.6., 20.6. |K uv a: Si ni na uh al iit to |K uv a: Ja ni La uk ka ne n |K uv a: Ja ni La uk ka ne n |K uv a: Ra m i M ar ja m äk i KOTIMAA | 7.6.2018 15. Yhden selityksen tarjoaa myös kirjailija Kaisa Raittila, joka yhdessä miehensä Mikko Malkavaaran kanssa käynnisti muutama vuosi sitten melkoisesti julkisuutta saaneet virsija viini-illat
tistä perimäämme. – Katolilaisten ohella luterilaiset ovat kaikkein sallivimpia, vain noin joka kuudes kokee, että oma usko antaa perusteita kieltäytyä alkoholista. Tämä tietysti selittää sitä, miksi on niin erilaisia näkökulmia. Suhde alkoholiin on ulkomailla asuneilla kovin toinen kuin kotimaan kamaralla pysyneillä, olipa herätysliiketausta millainen tahansa. Tutkija Pekka Lundin mielestä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon moninainen suhde alkoholiin on vain seurausta siitä, että kirkon sisällä on niin monenlaista suhtautumista kristinuskoon muutenkin. Jättääkö kirkko ihmisen liian yksin pohtimaan suhdettaan alkoholiin ja sitä kautta myös syntiin. Vahva vaikutus on ollut myös luterilaisen kirkon ulkopuolella olevilla Vapaakirkolla ja helluntaiseurakunnilla sekä viidennen herätysliikkeen järjestöillä. Siinä uudesti syntynyt kristitty elää uudestisyntyneen elämää. alkoholi ja kirkko |K uv a: Ju kk a G ra ns tr öm |K uv a: M at ti Ka rp pi ne n Kirjailija, toimittaja Kaisa Raittila. Toisaalta luterilaisen kirkon sisälle mahtuu sekä niitä, jotka amerikkalaisessa tutkimuksessa ovat ”luterilaisia”, että niitä, jotka ovat ”evankelikaaleja”. Kireimmätkin uskovaiset ovat nähneet, että ruokajuomassa voi olla alkoholia ilman, että nousee paha meno. Diakoniakorkeakoulun yliopettaja, dosentti Mikko Malkavaara. | Kuva: Matti Karppinen KOTIMAA | 7.6.2018 16. – Ne edustavat vielä paljon vahvemmin kansainvälisiä vaikutteita saanutta ja siinä mielessä puhtaammin ”uskonnollista” näkökulmaa, jossa argumentit päihteistä pidättäytymiseen liittyvät selkeämmin teologiaan, herätysja kääntymyskristillisyyteen ja pyhityskristillisyyteen. Alkoholin osalta Lund vetoaa Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin eri kristillisten tunnustuskuntien jäsenten suhdetta alkoholiin. Tästä voi Lundin mukaan tehdä kaksi johtopäätöstä: ensinnäkään kristinusko ei yleisesti ole alkoholista mitään mieltä, mutta eri tunnustuskunnat eroavat toisistaan valtavasti. Mutta helluntailaisista ja evankelikaalisista seurakunnista kolme neljästä tai jopa neljä viidestä ajattelee niin, että usko vaikuttaa siihen, että kieltäytyy alkoholista
Eikä Lund puhu mistään nyt otsikkoja hallinneista piispojen alkoholiostoista tai ruokajuomien tarjoilusta vaan kristillisen uskon peruskäsitteistä. Mutta mitä mieltä kirkko ylipäätään on kirkkona ja teologisesti suhtautumisesta alkoholiin. Lausunnossaan Kirkkohallitus itse asiassa suositteli ruokakaupoissa myynnissä olevan alkoholin prosenttirajan laskemista Ruotsin tasolle, piti koko hanketta elinkeinoelämän ehdoilla toteutettuna ja kansanterveyttä vaarantavana, mutta kannatti alkoholin anniskelun painottamista valvotuissa olosuhteissa tapahtuvaan ravintolamyyntiin. Kirkolla olisi erinomaiset mahdollisuudet päästä läpi mediassa kuin mediassa näiden alkoholijuttujen kanssa. Tätä Lund ei sano, mutta näin voisi tulkita: kun kirkko vaikenee puhumasta teologiaa ja avaamasta luterilaisen uskon peruskäsitteitä julkisuudessa, se jättää kentän vapaasti niiden temmellettäväksi, jotka eivät kaihda julistamasta kovaan ääneen omaa totuuttaan. LOISTAVA VALO SUURI SÄÄSTÖ Ulko-, pihaja katuvalaistus Kiinteistö-, teollisuus-, hallija myymälävalaistus Myös kaikki pistokekantaiset LED-valonlähteet sekä LED-valoputket. Lundin kovin epäilys onkin se, että kirkko ei ehkä edes halua tehdä numeroa siitä, että kirkon sisällä on eri tavoin ajattelevia. Olutseura Lutherin Lari Junkkari on sitä mieltä, että synnin syvin olemus onkin kokonaan puimatta meidän kirkossamme, vaikka se liittyy olennaisesti siihen, mikä nähdään kristillisen uskon ytimeksi. – Alkoholikysymyksessä näkyy vahvasti se, kuinka syvästi kirkko yhtäältä on oikeasti sekä pietistinen että evankelikaalinen ja kuinka ehkä vielä vahvemmin se on näitä suuren yleisön mielikuvien tasolla – ilman että ihmiset osaisivat niitä näin nimetä. Lund muistuttaakin, että huolimatta kaikesta tasapainoilusta kansankirkon ja pietismin välillä kirkko on edelleen pienen herätysliikevähemmistön kirkko. Mutta joko toimittajat aina napsivat nämä pois jutuista tai sitten niitä ei ole edes esitetty. – Alkoholikysymysten yhteydessä olisi todella luontevaa ja helppoa opettaa kansalaisille kirkon teologiaa. Eikä tämä koske vain alkoholia, vaan kaikkia muitakin asioita, joihin ei löydy yksinkertaisia ja populistisia vastauksia. Kovin pienelle huomiolle lausunto tosin jäi julkisuudessa. – Kirkko ja viina ovat aina myyvä mediateema, jonka voittaa oikeastaan vain kirkko ja seksi. ” Kirkko ei ehkä edes halua tehdä numeroa siitä, että kirkon sisällä on eri tavoin ajattelevia. Kahden regimentin perusluterilaisille se on ollut kauhistus 1960 luvulta asti, Lund linjaa. Nyt on viimeistään aika korvata energiasyöpöt elohopealamput Sanpek-LED CORN 360° / 180° –valonlähteillä! www.sanpek.fi 010 3289 350 asiakaspalvelu@sanpek.fi EDULLISIN, TEHOKKAIN, VAIVATON tapa korvata elohopealamput! Ota rohkeasti yhteyttä! Asiantuntijamme kertovat lisää. Suuren yleisön näkökulmasta jokainen alkoholista kristinuskon takia kieltäytyvä luo mielikuvaa luterilaisesta kirkosta, vaikka ei siihen kuuluisikaan. Siis siitä, ettei ole olemassa yhtä ”luterilaisen kirkon linjaa” vaan on olemassa esimerkiksi körttiläinen, lestadiolainen ja viidesläinen linja ja sitten on olemassa jonkinlainen Lutherin toiminnasta ja teologiasta nouseva linja ja varmaan jotain muutakin. Mutta mielipiteitä on senkin edestä. Tai mitä on armo. Ja löytyypä maininta siitä, että Luther oli suuri oluen ystävä ja että Jeesus ja apostolit nauttivat alkoholia ajan tavan mukaan, mutta tämän syvemmälle ei kirkon nettisivuilla mennä. – Tämä kanavoitui aikanaan Kristillisen liiton perustamiseen ja sittemmin Kristillisdemokraattiseen puolueeseen. Mutta Suomessa on vallalla keskustelukulttuuri, jossa kaikki kristillisyys assosioituu kirkkoon. Kuten Lund edellä totesi, kirkko ei näytä olevan asiasta suoraan mitään mieltä, etenkään teologisesti. – Ne heijastavat niin selkeästi teologisia ydinkysymyksiä, kuten esimerkiksi sitä, mikä on ihmisen omien tekojen merkitys pelastumisessa, mikä on syntiä eli mikä erottaa Jumalasta ja mikä ei ole syntiä. – Tämä korostus on kuitenkin perinteiselle luterilaisuudelle vieras. Lund muistuttaa, että luterilaisuudessa ei ole olemassa mitään ”syntisten tekojen luetteloa”, eikä synti edes ole moraalinen kysymys vaan uskonkysymys. Vielä terävämmin asian sanoo Pekka Lund. – Tällä strategialla kirkko antaa rahvaan itse päättää, minkä yksipuolisen informaation valossa se luo mielikuvansa kirkosta ja sen näkemyksistä, Lund sanoo. KOTIMAA | 7.6.2018 17. Tämä vähemmistö poikkeaa yleisesti arvoiltaan ja myös alkoholisuhteeltaan kirkon väestöllisestä enemmistöstä. Kirkon kotisivuilta löytyy hakusanalla alkoholi ehkä virallisin kanta eli maininta siitä, että ”Raamattu ei tuomitse alkoholin käyttöä, mutta holtitonta juomista se pitää paheksuttavana”. Perimmältään kirkon suhde alkoholiin ei ole mikään irrallinen kysymys vaan liittyy kirkon oletettuun syntikäsitykseen tai sen epämääräisyyteen. Tekstissä viitataan myös siihen, että ”alkoholin tuottamisella ja nauttimisella on merkittävä rooli kristinuskon historiassa ja Raamatun ajan maailmassa, toisaalta kristinuskon (kuten monen muunkin uskonnon) piirissä vaikuttaa alkoholista kieltäytymisen ihanne”. Mutta ei tämäkään lausunto sisältänyt mitään periaatteellista tai teologista kannanottoa, ellei sellaiseksi lasketa sitä, että Kirkkohallitus ei vaatinut kieltolakia tai yksittäisen kirkon jäsenen absolutismia. Osa luterilaisen kirkon raittiusliikemielikuvasta tulee juuri tästä yhteiskunnallisesti aktiivisesta tiukkaa alkoholipolitiikkaa ajavasta evankelikaalisesta siivestä. Kirkko on toki ottanut kantaa päihteiden käytön seurauksiin ja kantaa niistä huolta joka päivä diakonian eri työmuotojen avulla. Konkreettisemmin tämä näkyy Lundin mukaan viidennen herätysliikkeen siinä evakelikaalisessa osassa, joka korostaa uskonnollisen argumentaation merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kirkko on antanut myös virallisia lausuntoja alkoholipolitiikan muutoksista, viimeksi tänä vuonna voimaan tulleesta prosenttirajoja korottaneesta uudistuksesta
Asiasta nousi kova poru: kuinka tunnettu punikki voisi olla valkoisten sankaripatsaan mallina. ArjA-LeenA PAAvoLA Wäinö Aaltonen – Tuttu ja tuntematon 14.10.2018 saakka Helsingissä Villa Gyllenbergissä, www.gyllenbergs,fi Wäinö Aaltonen: Kultalilja. Teosta Isä meidän ei tosin voitu koskaan toteuttaa rahoituksen kaaduttua inflaatioon, mutta sen kipsiluonnos sai runsaasti huomiota ”mieltä kohottavasta toteutustavastaan”, kuten sitä lehdissä luonnehdittiin. Hän oli naimissa neljä kertaa ja neljän lapsen isä. Ura Suomen kansallisveistäjänä aukesi. Erityisesti Aaltosen maalauksia on nähtävissä Helsingissä lokakuuhun asti Villa Gyllenbergin näyttelyssä. | Kuva: Turun museokeskus / Miska Lehto ” Maine hieman keikarimaisena miehenä oli vain pintaa. Kirkkopuistossa seisovan patsaan keho on edelleen Oksan, mutta pään mallina oli Aaltosen lankomies Aaro Hellaakoski. Toisen maailmansodan jälkeen Aaltoselta tilattiin useita sankaripatsaita. Maalaustaide taas oli se, mitä Sankaripatsaiden veistäjä kohtaan Aaltonen tunsi todellista intohimoa, vaikka toi teoksia esille vain harvoin, tutkija Jonni Saloluoma kertoo. Aaltosen julkisten töiden joukossa merkittävä poikkeus on Karinaisten kirkon alttaritaulu Jeesus ja syntinen nainen, jonka taiteilija maalasi vuonna 1935 syntymäpitäjänsä kirkkoon sen täyttäessä sata vuotta. Aaltosen tyylille oli ominaista jykevät, klassiset hahmot. Mallina oli painija Robert Oksa, Aaltosen ystävä painiharrastuksen ajoilta. Aaltonen osallistui Tampereen vapaudenpatsaan suunnittelukilpailuun käyttämällä teoksensa pohjana vuonna 1915 tekemäänsä kokovartaloveistosta. Aaltosen julkisista veistoksista useimmat liittyvät sotien menetysten muistamiseen. Usein sotilas kuvattiin talvisotaan viittaavassa lumipuvussa muistutuksena vaikeista olosuhteista, kuten Rovaniemen toiselle hautausmaalle vuonna 1954 valmistuneessa muistomerkissä Miehen kohtalo tunturin huipulla. Aaltosen ehdotus ei siis mennyt läpi, mutta teos kiersi näyttelyissä. Säilyneen kirjeenvaihdon perusteella tärkeimmällä sijalla olivat perhe ja muut läheiset. Hahmot ovat sijoitettu kotoisasti paikalliseen luontoon, sen kanervikkoon ja mäntymetsään. Ilmeisesti lapsuuden kotikirkolla on ollut Aaltoselle suuri merkitys, sillä hän lahjoitti sinne myös kirkkotekstiilejä. – Väkivahva Oksa sopi hienosti mieshahmon malliksi, mutta hän oli aivan sisällissodan lopussa liittynyt Turun punakaartiin. Saloluoman mukaan suuri taiteilija oli ihmisenä hyvin erilainen, kuin mitä julkisuuskuvasta voisi päätellä. Materiaalina hän suosi erityisesti graniittia, mikä oli melko uutta veistotaiteessa. KOTIMAA | 7.6.2018 18. Todellisuudessa Aaltonen oli hyvin huolehtivainen ja herkkä ihminen. Hän oli myös suosittu naisten parissa, ja ilmeisesti kaipasi rakastumisen tunnetta läpi elämänsä. Taiteilija itse muistutti fyysistä voimaa vaativan työnsä vuoksi kuvaamiaan vahvoja sankareita. Sisällissodan jälkeen tilanne oli erityisen herkkä. V aatimattomista oloista maineeseen noussut Wäinö Aaltonen (1894–1966) aloitti 15-vuotiaana maalaustaiteen opinnot, mutta valmistuttuaan siirtyikin kuvanveistoon, jossa hän oli itseoppinut. Lopulta siitä tuli niin suosittu, että veistos tilattiin Savonlinnaan. – Maine hieman keikarimaisena miehenä oli vain pintaa. Todellinen läpimurto koitti jo vuonna 1917, jolloin taiteilija voitti Turun Mikael Agricolan patsaan veistoskilpailun. Suomalaisessa sankarikuvassa painotettiin voittoisuuden sijaan vakavuutta ja uskonnollisuutta. Hieman salaperäisen neron vaikutelmaa korosti se, että Aaltonen oli jo kouluikäisenä alkanut menettää kuuloaan. kulttuuri | näyttely | Wäinö Aaltosen monumentaaliveistokset esittivät tärkeää roolia, kun Suomi oli vasta rakentamassa kansallista identiteettiään. – Kuvanveisto oli leipätyö ja usein tilaajien toiveiden mukaista. Kuuroutumisen edetessä Aaltonen näki unessaan näyn, jossa Kristus ilmestyi hänelle ja sai näkemään maailman ja sen värit uudella tavalla
Sodankylän elokuvajuhlat on inspiroinut unohtumattomia keskusteluja Peter von Baghin johdolla. Ronit, Esti ja Dovid ovat vanhoja lapsuudenystäviä. klo 15.00 Sodankylä ikuisesti 1/3. Luontotyyppinä se on suomalaisille tuttu. Kukinnan kesto riippuu säästä. TV1 Ma 11.6. Lelio kuvaa ortodoksijuutalaista yhteisöä kunnioittavasti, mutta näyttää myös sulkeutuneen yhteisön kummallisuudet ja nurjat puolet. Tarina on vakava, mutta kerronnassa paistaa läpi paikoittainen huumori ja lopulta toiveikkuus. | elokuva | | viikon tv-vinkit | | 3 kysymystä puutarhurille | Tottelemattomuus-elokuvan tapahtumat saavat alkunsa, kun newyorkilainen valokuvaaja Ronit ( Rachel Weisz) palaa kotikulmilleen Lontoon ortodoksijuutalaiseen yhteisöön. Iranin tunnetuin sotakuvaaja Saeed Sadeghi tallensi Iranin ja Irakin välistä sotaa. Vaikutelma on todella eksoottinen nyt kun valkoiset ja vaaleanpunaiset alppiruusut sekä keltaiset, lohenpunaiset ja oranssit atsaleat kukkivat. Professori Peter Tigerstedt otti yhteyttä kaupunginpuutarhuriin Pekka Jyränköön, joka osoitti taimille paikan. Luonnontilaiselle suolle istutettiin rohkeasti tuhansia taimia. Myöhemmin Sadeghi on potenut tunnontuskia asiasta. TuijA PyHäRANTA Julkiset alppiruusukokoelmat: www.dendrologianseura.fi/rhodokerho/kokoelmat.html SATu TEgEL Kasviasiantuntija, Helsingin kaupungin rakennusvirasto |K uv a: Ja ni La uk ka ne n KOTIMAA | 7.6.2018 19. On ainutkertaista maailmassa, että yliopiston koealue on myös julkinen puisto. Monien kotimaisten alppiruusulajikkeiden emokasvit kasvavat yhä alppiruusupuistossa. Kuvia käytettiin sotapropagandana. Norjalaiset pitävät itseään erittäin avokätisenä kansana, mutta todellisuudessa Norjan valtio hyötyy Angolan öljystä enemmän kuin se antaa kehitysapua koko Afrikalle. Valinnan vapaus muodostuu elokuvan kantavaksi teemaksi. (U) Teema & Fem Ke 13.6. Ortodoksijuutalaisessa yhteisössä kahden naisen suhde on mahdoton ajatus. 2 Miten kuvailisit puistoa. Puisto perustettiin 1970-luvulla osaksi Helsingin yliopiston kasvinjalostusohjelmaa, kun yliopisto tarvitsi koepaikkoja suurelle alppiruusutaimien aineistolle. Alussa Ronitin isän nähdään saarnaavan seurakunnalle enkeleistä, pedoista ja ihmisistä, joista vain jälkimmäisille on annettu vapaa tahto. Ronitin rabbi-isän kuoltua kaikkien elämä mullistuu. Ronitin paluu tuntuu aiheuttavan yhteisössä hämmennystä, eikä vähiten hänen lapsuuden ystävissään Dovidissa ( Alessandro Nivola) ja Estissä ( Rachel McAdams). Parhaimmillaan kukinta voi kestää viisi viikkoa, mutta tänä vuonna kaikki kukinta on ollut valitettavan lyhytaikaista. Ohjaus Sebastián Lelio. klo 22.35 Dok: Luotiakin lujempi. Usein huippukausi on ollut kesäkuun toisella viikolla. Sävyiltään elokuva on tummanharmaa ja melko iloton. 3 Missä vaiheessa alppiruusujen kukinta on. arkkipiispa Kari Mäkinen. NooRA WiKMAN-HAAViSTo Tottelemattomuus. Kotimaiset lajikkeet on valittu talvenkestävyyden kannalta, ja ne viihtyvät lähes koko Suomessa. Teema & Fem Su 10.6. |K uv a: Ca nd le lig ht Pr od uc tio n 1 Mäntymetsän siimeksessä Helsingin Haagassa kasvaa suuria alppiruusuja ja atsaleoja. Mitä sillä pitäisi tehdä. Kukinta alkoi jo toukokuussa, mikä on erittäin poikkeuksellista. Lapin kasveja alppiruusut eivät ole, mutta useat lajikkeet menestyvät vielä Oulun korkeudella. Puistoa laajennettiin 1990-luvulla ja siellä aloitettiin atsaleojen ja keltakukkaisten alppiruusujen jalostus. klo 20.00 Suomi on suomalainen 1/10 Taistelu. Kesto 114 min. klo 10.55 Pisara. Kotikulmille palatessaan Ronit löytää Estin Dovidin, tulevan rabbin, hurskaana vaimona. Pääosisssa Rachel Weisz, Rachel McAdams, Alessandro Nivola ja Allan Corduner. Ronitin rabbi-isä on kuollut yllättäen, ja kontrolloivan yhteisön nuorena hylännyt tytär haluaa palata kunnioittamaan isänsä muistoa. Miten Alppiruusupuisto syntyi. Ohjaaja Sebástian Lelion edellinen elokuva Fantastinen nainen vuodelta 2017 palkittiin alkuvuodesta parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarilla. Tunteitakin ilmaistaan hillitysti. Niitä ei enää löydä kasvustosta, mutta siellä ne vielä ovat. Ronit päätti lähteä yhteisöstä, mutta Esti teki toisenlaisen valinnan. Lopussa rabbiksi ylennyt Dovid joutuu pohtimaan samaa teemaa. Vähitellen käy ilmi, että Ronit ja Esti ovat olleet nuoruuden rakastavaisia. Teatteriohjaaja Arto Myllärinen. TV1 La 9.6. Juontaja Juhani Seppänen selvittää, ovatko suomalaiset ainoita maailmassa, jotka sotkevat sotasuoritukset urheilumenestykseen. Alue on suota, jossa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, suopursuja ja kookkaita mäntyjä. Haastateltavina mm. klo 9.05 Hyvää tarkoittava kehitysapu 4/5. (U) Teema & Fem Ti 12.6
Edellisen koosti työryhmä ja toimittivat Marja-Liisa Honkasalo ja Kaarina Koski, jälkimmäinen on Jeena Ranckenin sosiaalipsykologian väitöskirja. Kirjat arvostavat kokemuksia, hyvin erikoisiakin. essee TeksTi | esko MieTTinen – kuviTus | Päivi karjalainen KOTIMAA | 7.6.2018 20. Kummallista vai tavallista. Joku on nähnyt enneunen tai enkeliä muistuttavan valohahmon. Pidän näitä kahta kirjaa jonkinlaisina ajan hengen ilmauksina. Honkasalon mainio johdantokirjoitus Mielen rajoilla -kirjaan puhuu aikalaisdiagnoosista. 1871), horrossaarnaajia, ” Kristityillä on paljon yliluonnolliseen liittyvää hiljaista tietoa. Työpaikan kahvipöytään ne eivät kelpaa, sillä sellaisia kertoessaan joutuu helposti tärähtäneen kirjoihin. Mitä sanottavaa arkiymmärryksen ylittävillä kokemuksilla on kristitylle. Millaiseen. Mutta on siellä voimakasta kokemustakin. Näiden kirjojen asenne on toinen. Siis: aikalaisdiagnoosi nostaa esille kristillisen kokemuksen. Yliluonnollinen kokemus kiinnostaa. Jollekulle on tuttu vainaja joko näyttäytynyt tai suorastaan sanonut jotain. Miten siihen pitäisi suhtautua. Kirjeitä on luettu kiinnostuneina kysyen muun muassa, miten kokemukset ovat vaikuttaneet kertojan elämään. Yleensähän kristityt ovat kiinnostuneita siitä, mitä ympärillä tapahtuu, mihin ympäristöön usko pitää asemoida. Monet meistä tämän tietävät. Kuten Jeena Rancken toteaa, kiinnostus yliluonnolliseen tuntuu liittyvän nykyisin leviävään hengellisyyden muotoon, uushenkisyyteen. Toinen puoli on kriittinen. Toinen puoli on myönteisesti uusia näkemyksiä avaava. Mielestäni kristillinen asenne voisi olla kahtalainen. Myös ufoja on nähty ja koettu poltergeist-hyökkäyksiä. Ranckenin aineistossa yli puolella yliluonnollinen kokemus aiheutti elämänmuutoksen. On olemassa kokemuksia, joista puhutaan harvoin ja valikoiduille kuulijoille. Ajatellaan vaikkapa Anna Rogelia (s. V iime syksynä ilmestyi Suomessa kaksi kirjaa, joissa tutkittiin tieteellisesti yliluonnollisia, arkijärjen ylittäviä kokemuksia. Suomen luterilaisen kirkon historiassa korostuvat Raamattu ja oppi. Kirjat nostivat julkisuuteen aineistoa, josta puhumista on suomalaisessa julkisuudessa viime aikoihin saakka häpeilty. Yliluonnolliset kokemukset on julkisessa keskustelussa usein leimattu harha-aistimuksiksi ja sairauden oireiksi. Miten tämä kytkentä kristilliseltä pohjalta ratkaistaan. 1751) ja Helena Konttista (s. Ne kertovat yhden puolen nykyajasta. Arvelen, että näiden kahden kirjan perusfilosofia, tiedekäsitys ja uskontokäsitys antavat nyt aiheen tällaiseen asemointiin. Aineistoa oli saatu sekä kirjeistä että haastatteluilla. Tämäntapaiset kokemukset olivat tutkimuksen kohteena viime syksynä ilmestyneissä kirjoissa Mielen rajoilla, Arjen kummat kokemukset (SKS) ja Yliluonnollinen kokemus, Tulkinta, merkitys ja vaikutus (Vastapaino). Katekismusta on luettu, ja katekismustahan on sanottu Raamatun tiivistelmäksi
Jälkimmäinen järjestää retriittejä, joissa moni arjen kiireestä eroon vedetty sanoo kokeneensa voimakkaan Jumalan läsnäolon. Jeena Rancken toteaa, että yliluonnollisen tutkiminen teki hänelle selväksi uskonnollisessa kentässä viime vuosina tapahtuneen muutoksen. Hänen yliluonnolliset kokemuksensa vetävät hyvin vertoja alussa mainittujen tutkimusten lähdeaineistolle. Hän eli suuren osan aikuisiästään erilaisissa hoitolaitoksissa. Monta kertaa Gurli näki Jeesuksen ja kuuli hänen puhuvan. Gurli vaikutti ekstaatikkona, esirukoilijana ja sielunhoitajana 1940-luvulta alkaen. Näitä laajempi kysymys on raportoitujen yliluonnollisten kokemusten suhde nykyiseen uushenkiseen uskonnollisuuteen. Edellinen muistuttaa esimerkiksi kielilläpuhumisen ja parantamisen raamatullisuudesta. Moni kristitty kysyykin, pitäisikö hänen sulkea korvansa yliluonnollisen kulttuurilta, koska sen kautta on vaara ajautua uushenkisyyden vaikutuspiiriin. joiden jälkimuistoon liittyy saarnaamisen lisäksi esimerkiksi selvänäkijyyttä. Ja jos tarkastellaan nykyhetkeä, kirkossamme vaikuttavat Hengen uudistus kirkossa ry ja Hiljaisuuden Ystävät ry. Kristillinen kokemusmaailma on jatkumo, jonka toiseen päähän sijoittuvat mystikkojen ekstaattiset näyt, toiseen päähän tavallisten ihmisten kokemukset rukouksen kuulemisesta. Tietoisena siitä, että luterilaisuus on hengellinen kotini, haluan seurata myös uushenkisiä pohdintoja. Horrossaarnaajat voisi hyvin julistaa jonkinlaisiksi irrationaalisen uskonnon symboleiksi, kuten Ruotsissa on julistettu Pyhä Birgitta ja Emanuel Swedenborg. Suomen kirkkohistorian irrationaaliset tapahtumat sijoittuvat usein jonnekin kaukaiselle ja romanttiselle syrjäseudulle, esimerkiksi uudemman herätyskristillisyyden alkukohtana pidetty Savojärven hurmos Lapinlahdelle. Niinpä, jos aikalaisdiagnoosi ajankohtaistaa yliluonnolliset kokemukset, se kristityn näkökulmasta ajankohtaistaa samalla myös paljon arkipäiväistä. En kuitenkaan paneudu näihin. Jonkun tutun kuoleman läheisyys viritti hänet tilaan, jossa hän saattoi tarkasti visioida kuoleman virran ja läheiset sen toisella puolella. Kristityillä on paljon yliluonnolliseen liittyvää hiljaista tietoa. Välitön henkilökohtainen kokemus jumalallisesta on tärkeämpää kuin se, mitä pyhät kirjat opettavat. Sellaistakin olen kuullut, että luterilainen pappi on kodin siunauksella karkottanut kiusallisen poltergeistin. Gurli oli hyvin sairas. Rukousten kuuleminen virkisti hänen väsynyttä mieltään. Gurli näki näkyjä. Sairaita eivät paranna vain muutamat kristityt karismaatikot, sitä tekevät matalalla profiililla myös seurakuntien rukousryhmät. Tuollaista ei kristitty tietenkään voi allekirjoittaa. Ihmeparantumisia tapahtui. Gurli Olenius on sikäli hyvä esimerkki kokemuskristitystä, että hänessä yhdistyy yliluonnollinen ja tavallinen. Kuten ajan hengen ilmaukset yleensä, ei tämä tutkimusten esittelemä irrationaalisuuskaan sovi kaikkine osineen kristityn maailmanhahmotukseen. Yhdessä näyssään hän kohosi taivaaseen ja kuvaili myöhemmin siellä näkemäänsä. Varon synkretismiä, mutta toisaalta yliluonnollisen kulttuuri avaa mielestäni kristitylle ajankohtaisia näkökulmia. Sen lisäksi, että Gurlilla oli taivaskokemuksensa, hänellä oli myös vuorokausijärjestys, johon sisältyi esirukousta ja sielunhoidollisten kirjeiden kirjoittamista. Näin ajatellaan uushenkisyydessä. Siksi minusta entisenä järvenpääläisenä tuntuu ihan kotoiselta, että Gurli Olenius oli syntyjään Pohjois-Sipoosta, Keravan naapurista. Esirukous käynnistyi, kun hän tunsi sisäisen kehotuksen lisätä jokin nimi esirukousluetteloonsa. Itse vastaan kysymykseen kielteisesti. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ” Yliluonnollisen kulttuuri avaa mielestäni kristitylle ajankohtaisia näkökulmia. 1918), jonka mystikonelämää Erik Vikström kuvaa kirjassa Ilmestyksiä sairasvuoteella (1978, EDES). Moni vastaa myönteisesti. KOTIMAA | 7.6.2018 21. Minulle uskonnollisen kokemuksen esiin nostaminen tuo mieleen Gurli Oleniuksen (s. Esimerkiksi meediot ja teosofiset opit kuuluvat muille, eivät kristityille
Uusi pesti muotoutui pitkälti lahjojeni ja osaamiseni mukaiseksi, ja myöhemmin vastuulleni annettiin myös musiikkipäällikön tehtävät. Hän iloitsee siitä, että raja-aidat ovat nyt matalammat kuin 10 vuotta sitten. Exit, Petra ja monet muut 1980–90-lukujen bändit tulivat tutuiksi. Hänellä on käytössään paitsi oma intuitio ja ammattitaito myös kuuntelijatutkimukset. Raja-aitoja kaataneista tienraivaajista Suonio mainitsee esimerkiksi Pekka Ruuskan ja Kuka. Käytännössä Suonio päättää, mitä musiikkia Radio Deissä soitetaan. Hän itse kokee, että hengellisten ja ei-hengellisten laulujen välimaastossa on miljardeja lauluja, joiden määritteleminen jollekin puolille ei tee kappaleille oikeutta. Antti Suonio, 38 Ammatti: Radio Dein äänituottaja ja musiikkipäällikkö, säveltäjä ja muusikko Kotipaikka: kotoisin Savosta, asuu Vantaalla Perhe: vaimo ja kissa Lempilevy: Stingin Mercury Falling Motto: Älä keskity siihen, mitä toiset tekevät väärin, vaan siihen, että toimit itse oikein. On hyvä, että musiikki herättää tunteita. Suonio siivilöi runsaasta musiikkitarjonnasta tasokkaasti tehtyjä ja tuotettuja, kohderyhmää miellyttäviä kappaleita. | Kuva: Jukka Granström ” Viestiä on myös sanojen takana. Jako hengelliseen ja maalliseen musiikkiin on Antti Suonion mukaan järjetön. Päässäni syttyi lamppu. Juuri kun Antti Suonio oli valmistumassa Sibelius-Akatemiasta vuonna 2006, hän päätyi samalle soittokeikalle Radio Dein silloisen ohjelmapäällikön Totti Toivosen kanssa. Tajusin, että tämähän on ihan huippua. – Olen aina tiennyt, että sävellyksissäni on ideaa, niitä syntyy luonnostaan. Kaikkia on silti mahdoton miellyttää. Yhä useammat tajuavat, että viestiä on myös sanojen takana. Säveltäjänä ja muusikkona Antti Suonion yksi iso projekti on parin viime vuoden ajan ollut rukouslaululevy Tulee aika. Bändi oli hyvä oppikoulu epävarmalle muusikonalulle. – Väliajalla tuli puheeksi, että Radio Dei etsii äänituottajaa. Kaikkea sanomaa ei tarvitse ampua tykillä. KOTIMAA | 7.6.2018 22. Opiskeluaikana hän tutustui gospel-muusikoihin ja päätyi soittamaan groovea ja soulia bändiin nimeltä Shank’s Mare. Palautetta tulee paljon. Sitten nuoteista soittaminen alkoi tympiä liikaa ja harrastus jäi hetkeksi. Kaikkea sanomaa ei tarvitse ampua tykillä. Hänen missionaan on kaataa raja-aidat niiden välistä. Tekstit ovat haastavampi juttu. haastattelu K un Antti Suonio pimputteli pikkupoikana korvakuulolta Maamme-laulua sähköuruilla, vanhemmat päättivät ilmoittaa hänet Varkauden musiikkikouluun pianotunneille. Koen tässä pientä johdatuksen sivumakua. – Pääsin mukaan bändiproggiksiin, joissa sai improvisoida. – Onneksi kulttuuri muuttuu. Ensimmäiset pianosävellykseni tein 7-vuotiaana. Suonion havainnon mukaan tiettyjen hengellisten piirien kulttuuriin kuuluu, että hengellisessä musiikissa on aina mainittava Jeesus ja viitattava Raamattuun. Suonio ryhtyi tarjoamaan ohjelmistoon myös omia sävellyksiään. Yläkouluikäiseksi saakka Suonio jaksoi veivata etydeitä ja asteikoita. Lukion jälkeen hain Sibelius-Akatemiaan musiikkiteknologian opiskelijaksi. Päästyään Savonlinnaan musiikkilukioon nuorukainen löysi omakohtaisen motivaation musiikin tekoon. Kanavan johto on toki määritellyt, minkä tyyppistä kohderyhmää palvellaan mihinkin aikaan päivästä. Musiikin raja-aitojen kaataja Radio Dein musiikkipäällikön Antti Suonion mielestä jaossa hengelliseen ja maalliseen musiikkiin ei ole mitään järkeä. Suonio ei ollut seurakuntanuori, mutta kuunteli kyllä gospelia. – Kuuntelijoidemme ikähaarukka on 15–99 vuotta ja heidän musiikkimakunsa on kovin vaihteleva
Kaikkiaan projekti kesti pari vuotta. – Toivomme kuorojen löytävän laulut laajalti ja tulemme mielellään mukaan keikoille. Hän kuvailee itseään kristillisen kentän keskivertohiihtäjäksi, joka tulee toimeen hyvin monin eri tavoin ajattelevien kristittyjen kanssa. Tein hirveästi keikkoja ja olin lauluntekijänä Kaiku Songs -kustantamossa. Musiikin voima on Antti Suoniolle mysteeri. Emilia Karhu Säveltäjänä ja muusikkona antti Suonion yksi iso projekti on parin viime vuoden ajan ollut rukouslaululevy Tulee aika. Kuulijamme rakastavat häntä. Musiikki on väline elää ja purkaa tunteita. Suonio viittaa kintaalla raja-aidoille muutoinkin kuin musiikillisesti. Kalenteriin alkoi tulla tyhjää tilaa ja miehen mielessä syntyi yksinkertaisia, melankolisia sävelmiä. – Vieläkin jämähdämme liian usein säestämään uruilla virsiä tilanteesta riippumatta. Ystäväpiirissä ja soittokavereissa on kaikenlaisia ihmisiä körteistä karismaattisiin helluntailaisiin. Ajatuksena oli tehdä uusia Hiljaisuuden laulut -henkisiä kappaleita, joista olisi iloa myös kuoroille ja seurakuntien käyttömusiikiksi. Teimme biisejä Putous-hahmoille ja iskelmälaulajille. Suonio soitti musiikkituottaja Antti Vuorelle ja kyseli, olisiko jollain levyllä tarvetta niille. Kirkkotilojakin rakennetaan ja korjataan akustisesti vain urkujen ja virsilaulun ehdoilla. Joulun alla ilmestyneellä levyllä on 14 rauhallista, meditatiivista, kansanlaulunomaista kappaletta, joista on julkaistu myös kuorosovitukset. Musiikki resonoi ihmisessä käsittämättömällä tavalla ja jatkaa siitä, mihin sanat loppuvat. Lauluja syntyi lisää ja mukaan tuli myös loistavia tekstintekijöitä kuten Hanna Ekola ja Jari Kekäle. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 7.6.2018 23. Opiskeluaikoina tutuksi tuli erityisesti Kansan Raamattuseura. Seurakunta tykkäsi. Hänen juurensa ovat savolaisessa luterilaisuudessa. – Ennen tätä elämässäni oli vaihe, jossa oli meneillään miljoona musaprojektia. Säveltäjänä ja muusikkona Antti Suonion yksi iso projekti on parin viime vuoden ajan ollut rukouslaululevy Tulee aika. Kirkkonummen seurakunnassa toteutettiin jumalanpalvelus yhdessä kuorojen kanssa näiden laulujen pohjalta. – Juha Tapio on yhä Radio Dein avainartisteja, vaikkei hän enää laula gospelia. hänen talliinsa nykyisin kuuluvan Juha Tapion. Evankelis-luterilaisen kirkon musiikkityöltä Suonio toivoisi lisää monipuolisuutta. Pitäisi kysyä, mitä ihmiset haluavat kirkossa soittaa, laulaa ja kuulla. – Vuori puhui Nymanin Pekalle ja pojat olivat sitä mieltä, että tällainen levy täytyisi tehdä. Jossain vaiheessa Suonio väsähti ja hiljensi tahtia. Idea on mennyt läpi. Sävellyksistä puolet on Suonion käsialaa
Asia on tietenkin kovin kaukana piispan pitämästä hartaudesta, mutta tämä selittää linjauksen olemassaoloa. Salmi käytti asiasta toukokuun kirkolliskokouksessa tuohtuneen puheenvuoron. Hän ei kuitenkaan pidä olennaisena hartauden sisältöä vaan sitä, mitä tapahtui, kun hän kertoi pitävänsä hartauden. – Yliopistosta ei haluta kotipesää poliittisesti tai uskonnollisesti radikaaleille aineksille. – Olemme menneet yhteiskunnassa käsittämättömän pitkälle, hän sanoi. Piispan mukaan kyseessä oli meditatiivinen videoesitys, jossa luontokuvia havainnollistettiin raamatunjakein. | Kuva: Olli Seppälä Kirkko ja teologinen tiedekunta ovat tehneet yhteistyötä aina. Hän esitteli Oulun hiippakuntaa kirkon töistä kiinnostuneille opiskelijoille. teologia KOTIMAA | 7.6.2018 24. Räsäsen mielestä piispa Salmi Tiedekunta ja kirkko, itsenäiset ja naimisissa Kirkon tapahtumat vaikuttavat yhä siihen, millaista teologiaa meillä tehdään, sanoo dekaani Antti Räsänen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Piispa vieraili huhtikuussa Helsingin yliopistossa Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen kutsumana. – Ennen hartauden pitämistä minulle yliopiston viranomaisten taholta välittyi viesti, että tällaisen hartauden pitäminen ei ole sallittua, piispa totesi. Hän tarkoittaa kirkon ja teologisen tiedekunnan välejä. Salmen mielestä video oli hartaus. Parhaillaan tiedekunta suunnittelee islamilaisen teologian koulutusta. Asian otti puheeksi Oulun piispa Samuel Salmi. Molemmat ovat kuitenkin muuttuneet, sanoo dekaani Antti Räsänen. Dekaani Antti Räsänen kommentoi Salmen ulostuloa Kotimaa24:ssä viime viikolla. Hän totesi, että yliopiston tiloja ei saa käyttää tai vuokrata uskonnollisiin tai poliittisiin tarkoituksiin. | yliopisto | S kismaa ei ole, sanoo Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaani Antti Räsänen. Tilaisuuden aluksi Salmi halusi pitää opiskelijoille hartauden. Takavuosien symbioosi ei enää ole mahdollinen. Tänä keväänä nuo välit nousivat esiin. Salmi kertoi näyttäneensä videon tästä huolimatta
Sosiaalisen median keskustelussa esille tulivat muun muassa seuraavat näkökulmat: 1. Vuonna 2017 tiedekunnasta valmistuneista 60 prosenttia teki kirkon vaatimat opinnot ennen valmistumistaan. Hän huomauttaa, että kirkon edustajat ovat tervetulleita tiedekuntaan. 3. Oltiin sitä mieltä, että negatiivinen uskonnonvapaus sisältää harhan mahdollisuudesta neutraaliin tilaan. Räsänen korostaa, että tiedekunnan soveltavat opinnot eivät valmista kirkon virkaan, vaikka ne antavat siihen eväitä. Entä mikä on tapakulttuurin ja uskonnon harjoittamisen raja. Siellä oli kolme teologian professoria, joista korkeimmassa asemassa oleva toimi myös tuomiorovastina, dekaani Antti Räsänen kertoo. – Nykyäänkin tiedekunnan työntekijöitä lähtee kirkon töihin, ja kirkon palveluksessa olleita pappeja tulee tutkijaksi yliopistoon, Räsänen sanoo. Dekaani katsoo, että papin työhön pätevöittää pappisvihkimykseen kuuluva kirkon ordinaatiokoulutus. Keskustelu osoitti, että teologit osaavat puhua siitä, mistä heidän pitääkin. Räsäsen mukaan opiskelijat pitävät piispojen ja muiden kirkon työntekijöiden vierailuista. Paheksuttiin, että paikassa, jossa opiskellaan uskontoja, ei kestetä nähdä uskonnonharjoitusta. Kirkon virkaan edellytettäviin soveltaviin opintoihin kuuluu jumalanpalveluselämän opintoja, joissa harjoitellaan muun muassa messun eri tehtävissä toimimista. Räsänen toteaa, että teologinen tiedekunta ja sen opiskelijat tekevät kirkon kanssa jatkuvasti yhteistyötä eikä ongelmia tavallisesti tule. Perättiin määritelmää julkiselle tilalle. Kysyttiin, saako tilaisuus muuttua hartaudeksi pyytämättä ja yllätyksenä. Teologiselle tiedekunnalle kirkko on keskeinen kumppani, juristeille se on oikeuslaitos. Antti Räsänen toteaa, että jokaisella tiedekunnalla on omat yhteistyökumppaninsa. Muistutettiin, ettei teologisella tiedekunnalla voi olla akateemisessa yhteisössä erivapauksia. Mietittiin, jääkö uskonnonvapaus aina jalkoihin. Ilmaistiin pettymystä siihen, että jopa teologisessa tiedekunnassa haksahdetaan negatiivisen uskonnonvapauden tulkintaan, jossa uskonnonvapaus on vapautta uskonnosta, ei vapautta uskontoon. Teologisen tiedekunnan ja kirkon suhde. Poliittinen ilmapiiri. Jos tilaisuuksiin halutaan hengellistä sisältöä, niitä voidaan järjestää kirkon tiloissa, hän sanoo. Avaus osoittaa Antti Räsäsen mielestä, että teologia on muuttuva ala ja Suomi entistä moniuskontoisempi maa. Kirkolla ja teologisilla tiedekunnilla on pitkät yhteiset juuret. Nyt islamilaisen teologian koulutuksesta on käynnissä laajemmat suunnitelmat, sillä tiedekunta on saanut siihen kolmivuotisen rahoituksen. He kävivät sosiaalisessa mediassa vilkasta julkista keskustelua Kotimaa24:n uutisesta, jossa kerrottiin tiedekunnan dekaanin Antti Räsäsen reaktiosta piispa Salmen ulostuloon. Pohdittiin, eikö uskonnosta saa puhua edes tilaisuudessa, jossa on kyse uskonnon harjoittamisen ammattilaisten, pappien, työllistymisestä. Pitäisikö hänen suorastaan tehdä niin, jos säännöt ovat päättömiä. Hänen mukaansa muutos ei johdu siitä, että yliopisto suhtautuisi nihkeästi papin ammatillisten tehtävien harjoittelemiseen. Äskettäin soveltavien opintojen luonne muuttui ja kirkollisten harjoitusten tuntimäärää vähennettiin, Antti Räsänen kertoo. Kirkko ja yliopistomaailma ovat kuitenkin muuttuneet, samoin tieteen tekemisen kriteerit, Antti Räsänen toteaa. toimi harkitsemattomasti, kun hän päätti ylittää sovitun rajan. – Ymmärrän äänenpainoja, jotka pelkäävät suomalaisen teologian puolesta. No, tiedekunnan entiset ja nykyiset opiskelijat tietävät. | kolumni | ” Somessa pohdittiin, ovatko raamatunlauseet hartaus. KOTIMAA | 7.6.2018 25. Avauksessaan Salmi väitti närkästyneenä, että yliopisto yritti estää häntä pitämästä hartauden teologeille. Muisteltiin menneitä vuosikymmeniä, jolloin kaikki oli toisin. 4. Salmen tapauksessa kyse oli yliopiston tiloissa järjestettävän tapahtuman luonteesta. Hartauden harjoittamisen filosofia. Lisäksi se kiteytti, että vaikka piispan vierailu oli harmiton episodi, uskonnon sija julkisessa tilassa on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Antti Räsänen toteaa, että tiedekunnan opiskelijoita suuntautuu myös muiden uskonnollisten yhdyskuntien palvelukseen. – Toisaalta kirkon tapahtumat vaikuttavat yhä siihen, millaista teologiaa tiedekunnassa tehdään. Ai miten niin. Selkkaus paljasti teologien muskelit Meri Toivanen Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Talvella uutisoitiin, että tiedekunnassa aloittaa ensi syksynä ensimmäinen islamilaisen teologian yliopistonlehtori. – Tunteja suunnattiin muualle, sillä yliopisto halusi kehittää opetusta niin, että eri alojen maisterit saavat samantyyppisiä työelämätaitoja. Mietittiin, saisiko piispa rikkoa sääntöjä tahallaan. – Haluamme tehdä yhteistyötä, mutta molempien osapuolten pitää pysyä omilla reviireillään ja kunnioittaa toistensa linjaa. Kokonaisuus on suunniteltu yhteistyössä kirkon kanssa. Meri Toivanen ” Molempien osapuolten pitää pysyä omilla reviireillään ja kunnioittaa toistensa linjaa. Räsäsen mukaan osuus on viime vuosina jopa kasvanut. Puhuttiin eri ihmisoikeuksien asettumisesta ristiriitaan keskenään. Väännettiin siitä, voiko hartauden harjoittamisen määritellä objektiivisesti. Ihmisoikeudet ja niiden suhde toisiinsa. Tuki on opetusja kulttuuriministeriön Helsingin yliopistolle myöntämää strategista rahaa, jota suunnataan ajankohtaisiin teemoihin. Kirkko on teologiselle tiedekunnalle tärkeä kumppani mutta ei ainoa. 2. P iispa Samuel Salmen keväisestä vierailusta Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan löytyy loputtomasti uusia ulottuvuuksia. Vielä tiedekunnan muutettua Helsinkiin 1820-luvulla professorit saivat hallintaansa seurakuntia niin sanotun palkkapitäjäjärjestelmän myötä. Viime vuosikymmeninä teologinen tiedekunta on halunnut määritellä oppiaineensa selkeästi akateemisiksi. Kysyttiin, mikä oikeus ohittaa muut. Pohdittiin, mikä on hartauden määritelmä. Suomessa ne ulottuvat vuonna 1640 perustettuun Turun Akatemiaan. Suuri osa Helsingin yliopiston teologian opiskelijoista suorittaa edelleen kirkon virkaan vaadittavat opinnot. Ovatko raamatunlauseet hartaus, entä mikä on tapakulttuurin ja uskonnon harjoittamisen raja. Itse en näe asiaa riskinä kristillisen teologian näkökulmasta
Tämä tietysti saa varkaat luopumaan hankkeestaan. Kirjan tapahtumissa liikutaan Pohjanmaalla ja PohjoisKarjalassa. Osa erämaaisistä paransi ihmisiä myös ruumiillisista sairauksista. Helmet on pakattu kauniiseen lahjapussukkaan. Erakkoisien opetuksista kertova Erämaan hedelmälliset puutarhat edustaa vanhaa ortodoksista kirjallisuutta. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1954 silloisen pappismunkki Paavalin toimittamana. Pylväspyhimykset saattoivat viettää vuosia korkeiden pylväiden päällä paastoamassa ja rukoilemassa. 19,00 (23,00) 19 00 Martin Lönnebo Rukoushelmet Kirja esittelee rukoushelmien syntyhistorian, helmien merkitykset ja niihin liittyvät harjoitukset. 16,90 (19,90) 16 90 KOTIMAA | 7.6.2018 26. Kirjan tekstit ovat 300-luvun erakkoisien keskusteluja tai kilvoituskertomuksia. 20 kpl 10,00 Alk. Hän ei halunnut peseytyäkään. Esimerkiksi Egyptissä, Palestiinassa ja Syyriassa monet miehet ja naisetkin vetäytyivät yksinäisyyteen karuihin olosuhteisiin. Kirja meille jokaiselle – enemmän tai vähemmän keskeneräiselle! 26,10 (29,00) 26 10 Rukoushelmet Ruotsalaisen emerituspiispa Martin Lönnebon ideoimat rukoushelmet on kehitetty sopimaan nimenomaan luterilaiseen perinteeseen. kristityn vaellus | klassikko | Erämaan hedelmälliset puutarhat. Sielun puhdistuminen ja rukouselämän syveneminen oli myös 300-luvun kristittyjen tavoitteena. Kerrotaan, että hän pysytteli 20 vuotta hautakammiossa ja raunioissa ketään näkemättä, kunnes hänet ajettiin sieltä ihmisten ilmoille opettamaan muita kilvoittelijoita. Pyhiinvaeltajat kävivät erämaassa näiden hengellisten ohjaajien luona hakemassa neuvoja omaan elämäänsä. 195,00 195 00 Jouko Puhakka Suurin on rakkaus Koskettava kristillinen romaani perheestä evakkomatkalla. Nöyryys ja lähimmäisenrakkaus ilmenee monissa kertomuksissa. Joihinkin paikkoihin perustettiin skiittoja ja luostareita. Usein neuvot olivat yllättäviä tai jopa ankaria. Erakkoisistä tunnetuin lienee Pyhä Antonios, joka halusi nukkua maalattialla, ravintonaan vain vettä, leipää ja suolaa. WSOY 1978. Erakkoisien opetuksia. 102 sivua. Välineistön säilytykseen ja kulje tukseen suunnitellussa mustassa matkaehtoollislaukussa (20 x 20 x 8 cm) on sisällä oma lokero kullekin välineelle. Kovin tutuilta kuulostavat nuo asiat nykykristitynkin kilvoittelussa. Eräässä rosvot ryöväävät munkin keljaa. 10 00 Matkaehtoolliskalusto (1003) 1 pikarilla Tinainen matkaehtoolliskalusto sisältää yhden viinipikarin (korkeus 9 cm), leipärasian (. Paikalle sattunut munkki auttaa heitä ystävällisesti kasaamaan kuormaa ja jopa juoksee perään, kun varkaat eivät sattuneet löytämään hänen kukkaroaan. 8 cm) sekä lasisen viinipullon (korkeus 11 cm). Sitä voisi ehkä sanoa ”sielun erämaahan” vetäytymiseksi. LEEna HiEtamiES ” Pyhiinvaeltajat kävivät erämaassa hengellisten ohjaajien luona hakemassa neuvoja omaan elämäänsä. Erämaaisien nöyryysajatuksessa kaikki on Jumalan, mikään ei ole hänen itsensä. Kilvoittelijan asuinpaikkana saattoi olla kivistä tai risuista kasattu maja tai jopa maakuoppa tai luola. Oppilas saattoi viettää vuosia puhumattoman pyhimyksen luona. 020 754 2350 SUURIN ON R AKK AUS Jorma Kalajoki Armollisesti keskeneräinen Jumala rakastaa ihmistä enemmän kuin hänen tekojaan. Teemoina ovat esimerkiksi kuuliaisuus, harkinta, laupeus, hiljaisuudessa eläminen, murehtiminen, rakkaus ja nöyryys. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 (heinäkuun lauantait suljettu) puh. 5 cm), pateenin (. Suomentanut arkkipiispa Paavali. 12,00 Väh. Rovasti Jorma Kalajoki kutsuu lukijaa keskeneräisten matkalle pohtimaan yhdessä, miten voimme kasvaa siihen mittaan, että olemme Luojan tarkoittamia persoonia. Moni hektisen media-ajan ihminen etsii juuri hiljaisuudesta ja rukouksesta voimia arkipäiviinsä. Pyrkimys sielun kirkastumiseen sai myös erikoisia muotoja. Askeettisuus lisäsi ajatuksen kirkkautta ja viisautta. Erämaa on vetänyt puoleensa kristittyjä kilvoittelijoita aivan erityisesti 300ja 400-luvuilla. Uudempi suomennos on hieman ensimmäistä laajempi. Asukkailla oli niissä oma keljansa
Hänelle oli tärkeää osallistua viikoittain entisen kotiseurakuntansa Oulunkylän lähetyspiiriin sekä Namibian lähetystyöntekijöiden kokoontumisiin. Hän omaksui jo nuorena kodissa vallinneen kutsumuksen kristilliseen palvelutyöhön. Hän kutoi kymmeniä upeita itse suunnittelemiaan villapaitoja, villatakkeja ja villasukkia. Hän toimi usealla vuosikymmenellä Meilahdessa, jossa oli monen asian veturi. Nelilapsinen perhe palasi Suomeen vuonna 1973. 14.7.1922 Kuusankoski k. Äidin muistoa voi kunnioittaa tukemalla Mielenterveysomaiset PirkanmaaFinFami ry:n toimintaa (Nordea FI 61 1147 3001 0092 20). Hänestä kivet olivat kauniita ja hän tunsi lukuisia kivilajeja. Molander) kuoli Helsingissä Malmin sairaalassa 30.5.2018. Läsnä oli aina toivo. Väinö-Isä työskenteli Voikkaan paperitehtaalla rakennusmestarina. Kautta pitkän elämänsä hän auttoi arjessa lukuisia ihmisiä. Puuhastelu siellä oli hänen henkilökohtainen ilonsa. Yhteistä hyvää jaettiin syksyllä valmistetuin omenahillopurkein. Kukkalaitteiden sijaan toivomme arkulle tuotavaksi luonnonkukkakimppua tai yhtä ruusua. Hän oli syntynyt Turussa 7. Vielä viimeisinä päivinään sairaalassa äiti puhui armosta, joka kantaa. sähköpostiosoitteeseen pekka.hietanen@gmail.com Kiitos Palvelutalo Cecilian sekä Malmin sairaalan osasto 15 työntekijöille äidin hyvästä hoidosta. Sotavuosina äiti toimi lottana eri tehtävissä Utissa sekä silloisessa Äänislinnassa, nykyisessä Petroskoissa. Pyydämme ilmoittautumaan muistotilaisuuteen viimeistään maanantaina 11.6. Kahden viikon sairaalajaksolla me lähiomaiset ehdimme sanoa jäähyväiset, viettää yhdessä ehtoollista, kiittää äitiä, veisata virsiä, itkeä ja pitää kädestä kiinni. Mari TEinilä tytär KOTIMAA | 7.6.2018 27. Eila Teinilä Äitimme Eila annette Teinilä (os. Tämä tarkoitti omaa vaatimatonta elämäntapaa, harkittua kulutusta, kierrätystä, reilun kaupan tuotteita ja tukea kehitysmaille. Hän nautti joka hetkestä. Äidillä oli kolme lastenlasta ja kolme lastenlastenlasta. Viimeiset vuodet äiti asui Palvelutalo Ceciliassa Helsingin Vuosaaressa. Eira Perheentupa Lastentarhanopettaja Eira Perheentupa kuoli 20. Äiti toimi Suomen Lähetysseuran kotimaan työntekijänä ennen eläkkeelle jäämistään. Äiti oli rohkea, 80-vuotissyntymälahjakseen hän toivoi ja sai kuumailmapallolennon. Hän ymmärsi, että maailma on yhteinen ja että meidät on tarkoitettu työskentelemään yhdessä. Tehtäviin kuului muun muassa haavoittuneiden venäläisten sotavankien hoitaminen. 9:16) Rakasta äitiä kiittäen Yrjö Saara ja Sera Maiju Minna Mari ja Pekka Mirjami, Olaf, Arvid ja Edith Sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaus toimitetaan torstaina 14.6. Edessä oli afrikaansin ja rukwangalin opinnot, sitten työvuodet lähetysaseman emäntänä ja paikallisten klinikkojen päivystäjänä. Namibia-vuosinaan hän sai toteuttaa eläinrakkauttaan. Kaikki oli ja kaikki on valmista. Hänen myötävaikutuksellaan 1984 perustettiin kansainvälisen diakonian ryhmä (KUA), jonka toimintaan hän osallistui aktiivisesti elämänsä loppuun asti. He osallistuivat opiskelijoiden lähetysinnostusta herättävän AVL:n toimintaan. Suomi oli muuttunut kovaa vauhtia, elintaso kasvanut ja kiire lisääntynyt. Kaikki ihmiset olivat hänelle tärkeitä. Äiti eli lapsuutensa Voikkaalla, Kymijoen varrella. Seurakunta oli hänen väylänsä palvella. Äidin elämässä oli suuria suruja. helmikuuta 1929 ja oli 88-vuotias. kesäkuuta 2017. Seurakuntaneuvoston jäsen/varajäsen hän oli useassa vaiheessa vuosina 1973–1998. Myös toimikuntajäsenyyksiä oli monia, erityisen mieluisana johtajuus diakoniatoimikunnassa. Eira Perheentupa oli kokoaikainen maailmanparantaja. Äiti ja isä lähtivät lähetystyöhön silloiseen Lounais-Afrikkaan, nykyiseen Namibiaan ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äiti piti luonnonkukista, erityisesti lemmikeistä, ruiskukista ja koiranputkista. Äiti antoi aikanaan esimerkkiä lukuisten haastattelujen myötä siitä, että vaikenemisen ja häpeän sijaan mielisairauksista tai itsemurhista saa ja pitää puhua. Äidin vapaaehtoisura mielenterveyspotilaiden ja heidän omaistensa puolesta sekä itsemurhan tehneiden omaisten hyväksi kesti yli 20 vuotta. (Room. Perheentupa työskenteli viimeksi johtajana Vanhaisten lastentarhassa Kannelmäessä. Hän oli syntynyt 14.7.1922 Kuusankoskella virolais-suomalaiseen perheeseen. Matkustajan kokemus ilmaan nousevasta lentokoneesta tai vedestä, joka kantaa liukuun lähtevää uimaria. Yhteydet Viron-sukulaisiin ja matkat Viroon olivat hänelle tärkeitä. Surujen kohdatessa tuli etsiä yhteyttä Elämänantajaan. 30.5.2018 Helsinki Ratkaisevaa ei siis ole mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa. Paluumuuttajan sopeutuminen Suomeen oli vaikeampaa kuin aikoinaan muutto Kavango-joen varrelle. Kirkon Ulkomaanapu, Herättäjäjuhlat, Hiljaisuuden Ystävät, Naisten Pankki ja eri kirkkokuntia yhdistävä ekumeeninen vastuuviikko olivat lähellä hänen sydäntään. Sodan päätyttyä hän opiskeli sairaanhoitajaksi ja avioitui teologian opintojaan viimeistelevän Veikko Teinilän kanssa vuonna 1948. Hänen tavoitteensa toimia oikeudenmukaisuuden puolesta olivat elämänmittaisia. Lentäminen ja uiminen olivat äidin mielestä vertauskuvia armosta. Sisarusten perheet rakkaimpia. Hänen vahva kauneudentajunsa näkyi muun muassa sinisen siirtolapuutarhamökin harmonisessa kukkaloistossa. Kangasalan Ukinrannassa kotitalo oli osin järven päällä ja hän hyppäsi parvekkeelta uimaan. Hän piti lähetystilaisuuksissa kiertämisestä, ihmisten tapaamisesta ja puheiden pitämisestä. Kavango-joen varrella äiti ehti asua kolmessa eri kodissa kolmella eri lähetysasemalla. Kissojen ja koirien lisäksi perheen lemmikkieläimiin kuului marakatteja, bambeja ja strutsi. MEilahdEn sEurakunnan kua-ryhMä | kuolleet | Äiti, isoäiti, isoisoäiti, sairaanhoitaja, lähetystyöntekijä Eila Annette TEINILÄ s. Hän suojeli luontoa ja elämää. klo 13 Helsingin Vuosaaren kirkossa (os. Hän kantoi aina sydämessään lapsia ja nuoria. Vanhemmat toimivat lähetystyössä Namibiassa, josta he palasivat Suomeen juuri ennen Eira Talvikin syntymää. Katkeroitumisen sijaan hän löysi merkittävän yhteiskunnallisen vaikuttamistyön. Yhteisvastuukeräysjohtajana ja rahastonhoitajana hän toimi 1981–1984 ja oli mukana kaikkina myöhempinäkin vuosina. Satamasaarentie 7), jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntasalissa. Äiti jätti jälkeensä suuren perinnön, ei omaisuuden suhteen, vaan ennen kaikkea avarakatseisuudessa sekä kiinnostuneessa ja kannustavassa suhtautumisessa kaikenlaisiin ihmisiin
Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi Uusi lehtipisteissä. Lyhyeksi tai pitemmäksi ajaksi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. Meillä on tarjota edullista majoitusta perheille ja yksinäisille matkaajille. Kesän tapahtumia ja paikan esittely. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi HENGENVOIMAA SITÄ TARVITAAN Tule Tuusniemelle luostarien läheisyyteen maaseudun rauhaan hiljentymään. Ei maksa mitään. Rekisteröidy, luo profiili ja voit blogata! www.kotimaa24.fi Ala kirjoittaa blogia Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin p. tiedoksi Matkailu Voit tilata Askelen myös kotiisi. Voit tulla myös talkoisiin. 020 701 2211 KOTIMAA | 7.6.2018 28. Leirit, kokoukset, perhejuhlat on hyvä meillä pitää. www.hengenvoimaa.fi Varaukset: Eino Räsänen 0500 671 898 Heikki Nodfors 045 679 1664 Yhteiskristillinen toimintakeskus Hupeli Laivarannatie 2, 71280 Kosula Kotimaa24 tarjoaa alustan ja yleisön. 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä Lähetä surunvalittelusi
UUDENKAARLEPYYN SEURAKUNTA Sun. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa Kuopion hiippa kunnan kotisivuilla osoitteessa www.kuopionhiippakunta.fi. Hakuaika päättyy pe 29.6.2018 klo 14. Vaasan seurakuntayhtymä hakee KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖÄ toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen Lisätietoja www.vaasaevl.fi/avoimet-virat KIRKKO¤ VAASASSA Julistetaan haettavaksi KOTIMAA | 7.6.2018 29. Kamarimusiikkia Franz Schuber tilta, Einar Englundilta ja Robert Schuman nilta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e . Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. MIKKELIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Valkealan seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika päättyy 29.6.2018 klo 15. Toimi vapautuu 1.11.2018 lukien. Tehtäviin kuuluu mm. Haemme seurakuntamme kirkkoherran viran hoitajaksi: rohkeaa muutosjohtajaa, vastuuta antavaa henkilöstöjohtajaa, nöyrää lippu laivaa, hallintovastuun kantajaa, avarakatseista hengellistä johtajaa. Varkauden ev.lut. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 129,00 € Kotimaa-lehti ja DigiPro-paketti 12 kk 147,00 € DigiPro-paketti 12 kk 120,00 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. kouluikäisten kerhoja leiritoiminta, kouluyhteistyö, retkija leiritoiminta sekä osallistuminen rippikouluun ja isoskoulutukseen. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna Seurakunnat Kuhmon seurakunnassa on haettavana DIAKONIAN VIRKA. seurakunnassa on haettavana virka 1.9.2018 alkaen: Kirkkoherra Hakuaika päättyy 25.6.2018 klo 15. Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Tarkemmat tiedot: www.joensuunevl.fi/toita. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. Hakuaika päättyy ke 13.6.2018 klo 15. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Hakemukset tulee olla meillä viimeistään 11.6.2018 kello 16:00. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: www.mikkelinhiippa kunta.evl.fi Mustasaaren seurakuntayhtymä etsii henkilöä työsopimussuhteeseen Seurakuntaemännäksi / isännäksi Lue koko tehtäväkuvaus webbsivultamme www.korsholmssvenskaforsamling.fi Lisätietoa antaa kiinteistöpäällikkö Roger Österåker puh. Seurakuntamme toimii maaseutumaisessa kaupungissa, seurakunnan väkiluku on noin 14500 jäs. Hakemukset osoitettava: Mustasaaren seurakuntayhtymä, Adelcrantzinkuja 1, 65380 VAASA merkillä ”emäntä/isäntä”. Pieksämäen seurakunnassa on avoinna KIRKKOHERRAN VIRKA www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. klo 10 Jumalanpalvelus seurakuntakodissa, kirkkokahvit. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan: https://evl.fi/rekrytointi tai http://tyopaikat.oikotie.fi. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. Eeva Rysä sello, Elina Saksala piano. seurakunnassa on avoinna NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRANSIJAISUUS ajalle 13.8-31.12.2018. Lisätiedot ja hakuohjeet: tyopaikat.oikotie.fi ja www.varkaudenseurakunta.fi La 9.6 klo 19 Kesäkonsertti Pernajan kirkossa. Joensuun ev.lut. 10.6. Palveluhakemisto Varaa paikkasi Palveluhakemistosta Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi www.sacrum.fi Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Yhteisvastuun tuotteet. Hakuaika päättyy 25.6.2018 klo 15. 0443 560 563. 0440 662 841 ja yksikkövastaava Fredrik Bengts puh. 08 4639 200 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv
Jeesus on aina omiensa tykönä ja matkaseurana. Ihmisinä kannamme matkassa varhaisvaiheissa kertyneitä vahvuuksia ja vammoja. To 14.6. Virret: 151:1–4, 331:4, 413, 442, 331:6. Jeesuksen opetuksissa toistuu yksi ohje: elämän arvoille on asetettava oikea järjestys. Saarnaajana kirkkoherra Mauno Soronen. Hän löysi tapauksesta myös muita merkityksiä. Toisella tavalla sanottuna hän pyysi ihmisiä omaan piiriinsä eli valtakuntaansa. Tämä tapahtui jäähyväishetkellä. 12:1–6, Luuk. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. | 3. 33:30–33, Hepr. alttarilla on kaksi kynttilää. viestintäsuunnittelija Samuli Suonpää, Helsinki. 9:57–62. pastori Juha Vähäkangas, Oulu. Liturginen väri on vihreä. Jeesus kunnioitti vanhempaa. Käskyyn liittyvä lupaus ”jotta kauan eläisit ja menestyisit maan päällä” tuli tiettävästi todeksi huolenpitäjän kohdalla. Liturgina pastori Maija Vahteala. näyttelijä Salla Kozma lukee Kirjettä roomalaisille. Ti 12.6. Piet.5:7) | Kuva: Gun Damén pyhä Yle radio 1 aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. 11.00 Jumalanpalvelus Hämeenlinnan adventtiseurakunnasta. Itseäni on lohduttanut yksinäisissä ja vaikeissa tilanteissa kaksi hengellistä ajatusta. La 9.6. TV1 klo 10.00 Jumalanpalvelus. Saarna: tutkija, psykologi Riikka Heikkilä. maatalon emäntä Eija Kuula, baptistiyhdyskunta, Vehniä. Lisäksi hän on hiljainen taakkojen kantaja: ”Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen.” (1. Pe 8.6. Ma 11.6. Voi päätellä, että ainutkertaisiin Hyvään seuraan Lauri Kinnunen Kirjoittaja on sairaalapastori. Jeesus antoi arvon esimerkiksi äidilleen. Yhteislaulut: nr:o 23, 5, 9. Omasta löydöstä kun voi kertoa muillekin. pastori Anu Ylitolonen, Joroinen. juhliin ja elämäntilanteisiin olisi voinut mennä osallisena Jumalan valtakunnasta. Eräs ihminen vastasi Jeesukselle: ”Anna minun ensin käydä hautaamassa isäni”. Vaikka Johannes joutui kokemaan vainoa, hän sai perimätiedon mukaan elää pitkän elämän. Kauniiseen vastaukseen oli vilahtanut yksi merkittävä sana, ”ensin”. Ti 12.6. Kanttorina ja urkurina Auli Kärkölä. pastori Hannele Juutinen, Tampere. Kokemuksilla on merkitystä. pastori Aino-Kaarina Mäkisalo, Helsinki. Ma 11.6. Siksi hän välitti äitiinsä liittyvän huolenpidon Johannekselle. kirkkoherra Ann-Maarit Joenperä, Mäntyharju. Se ei ole kuitenkaan kaikki. Suomen Adventtikirkon jumalanpalvelus Aitoseurakunnasta Tampereelta. 18:17–20, 26–29, Hes. Tekstit: Ps. Ne eivät kuulu kuitenkaan ensimmäiselle sijalle. Martti Luther huomautti, että sanonta liittyy neljänteen käskyyn. Jeesus kutsui ihmisiä seuraajikseen. Ke 13.6. Siihen kuuluu Jumalan valtakunta. Koti ja lähisuhteet kuuluvat varmasti kärkipaikoille. seurakuntapastori Oona Huttunen, Kuopio. Väheksyikö Jeesus kotia ja lähisuhteita. koordinaattori Kari Lahti, Baptistiyhdyskunta, Jyskä. Saarna: Kimmo Ilola. La 9.6. Kuoroina: Haapaveden lapsija kirkkokuorot. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 10.6. pastori Henna Huppunen, Iitti. Jeesus lausui ristiltä nuorelle opetuslapselle Mariaa koskevat sanat: ”poika, katso äitisi”. Tulevan pyhän evankeliumin kahdesta viimeisestä tapauksesta saattaa saada erikoisen vaikutelman. KOTIMAA | 7.6.2018 30. Usein ne koskevat kotia ja lähisuhteita. 3. sunnuntai helluntaista | | ensi pyhänä | | radio & tv | Luukkaan evankeliumi 9:57–62 Kun he tekivät taivalta, muuan mies sanoi Jeesukselle: ”Minä seuraan sinua, minne ikinä menetkin.” Jeesus sanoi hänelle: ”Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.” Eräälle toiselle Jeesus sanoi: ”Seuraa minua!” Tämä vastasi: ”Herra, anna minun ensin käydä hautaamassa isäni.” Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Anna kuolleiden haudata kuolleensa. Jeesuksen puhe ei ollut tunnekylmää, hätkähdyttävää toki. 10.00 Jumalanpalvelus Haapaveden kirkosta. Läheisten ihmisten seura tuo usein iloa ja turvaa. diakoni Kristiina Huotari, Espoo. Se olisi tarkoittanut myös lähettiläänä olemista noissa tilanteissa. Ke 13.6. Lapsuus kulkee mukana. iltahartaus klo 18.50, la klo 18.00, Pe 8.6. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Kutsu Jumalan valtakuntaan”. Lähde sinä julistamaan Jumalan valtakuntaa.” Vielä eräs toinen sanoi: ”Herra, minä seuraan sinua, mutta anna minun ensin käydä hyvästelemässä kotiväkeni.” Hänelle Jeesus vastasi: ”Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan.” H autajaisissa kuulen ja pohdin ihmisten muistoja. To 14.6. Monien muiden tapahtumien valossa Jeesuksen asenne näyttää toiselta
Harmikseni sellaista ei kuitenkaan löytynyt, ennen kuin muutin opiskelujen vuoksi Tampereelle. ToMi olli Elias Pitkänen ” Jumalan sana kulkee kätevästi mukana sähköisessä muodossa. Olen ollut mukana järjestämässä monia erilaisia tilaisuuksia niin Tampereen Uuden verMaija p. KOTIMAA | 7.6.2018 31. | Raamattu ja minä | Raamattu antaa eväitä elämään Elias pitkänen, 24, opiskelee matematiikan ja tietotekniikan opettajaksi Tampereen yliopistossa. Viihtymisestäni huolimatta en lähtenyt isoskolutukseen, sillä liikunta vei lähes kaiken aikani. Raamattu antaa minulle eväitä elämäni rakentamiseen, se on yksi tukijaloistani. Huomasin, että hänellä on varsin selkeä käsitys omasta uskostaan ja siitä, mitä se merkitsee hänelle. 3:16 Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Otin Raamatun eräänä päivänä kirjahyllystä, ja sen sivuilta löytyi pienelle pojalle mielenkiintoisia ja ihmeellisiä kertomuksia. Ymmärsin, että vaikka olen kristitty, en kuitenkaan tiedä Raamatusta ja uskonasioista paljoakaan. Uskonkysymykset nousivat uudella tavalla pintaan seurustellessani täysi-ikäisyyden kynnyksellä eri uskontokuntaan kuuluvan henkilön kanssa. Jumalan sana kulkee kätevästi mukana sähköisessä muodossa. Luen Raamattua usein matkapuhelimellani, sillä matkustan varsin paljon. Koen tällaisen toiminnan Raamatun sanan mukaisena, sillä rakentavien asioiden eteenpäinvienti on tärkeää. Kohdatessani lopulta etsimäni ryhmän, oli fiilis todella korkealla. Olen nyt päässyt kunnolla käyntiin Raamatun lukemissa. | Kuva: Tomi Olli Rakas raamatunkohta Joh. L uin Raamattua ensimmäisen kerran ala-asteikäisenä, vaikka toki tiesin etukäteen jotain sen sisällöstä. Olemme saaneet aikaan paljon antoisia keskusteluja. Tässä ydinajatuksenani on saattaa ihmiset yhteen hyvän asian äärelle. son seurakuntayhteisössä kuin myös liikunnallisella puolella. Olen silti asettanut tavoitteekseni lukea Raamattua tämän vuoden aikana kolmesataa sivua. Suhteessamme erilainen uskonto ei kuitenkaan ollut ongelma, kunnioitimme kumpikin toistemme vakaumusta. Minulla ei ole kuitenkaan säännöllistä lukurytmiä, vaan avaan Raamatun silloin kun hetki tuntuu oikealta. Raamattu ja uskonto eivät tuolloisesta lukuhetkestä huolimatta kuitenkaan nousseet vielä useampaan vuoteen suureen rooliin elämässäni, vaikka viihdyin rippikoulussakin. On erittäin positiivista, että minulla on niin uskovaisia kuin vähemmän uskonasioista kiinnostuneita ystäviä. Miettiessäni, onko minulla yhtä selkeät näkemykset, oli vastaus kielteinen. Etsin myös mielelläni Raamatusta näkökulmaa erilaisiin asioihin, joista ystävilläni on toisenlaisia näkemyksiä. Kiinnostuttuani enemmän uskonnosta etsin silloisesta kotikaupungistani Hyvinkäältä nuorten aikuisten ryhmää, jossa voisin viettää aikaa ja keskustella asioista
Kasvun ihme kiehtoi Kainlauria jo lapsena. Martti Kainlauri on eläkkeellä oleva puutarhaharrastaja Uudeltamaalta. Raamatun periaatetta kuivien oksien leikkaamisesta hän kuitenkin noudattaa. Maalaistalossa Savitaipaleella oli iso omenatarha, jossa jalostettiin erilaisia lajikkeita. Myös huonokuntoisten yksilöiden poisraivaaminen on mukavaa. M artti Kainlauri huhuilee vaimoaan puutarhasta, mutta ei heti löydä häntä. Hyvinä Ison puutarhurin kaveri Martti Kainlaurin pihassa kasvaa parikymmentä kuusilajiketta. Viime talvena tapionpöydän alla oli siilin pesä. Elämäntyönsä hän teki liike-elämässä viljojen ja kasvien parissa. Rungoista tehdään polttopuita. Se on vain puoli metriä korkea, mutta leveimmät oksat ovat melkein parimetrisiä. Hän on päättänyt, ettei enää leikkaa omenanoksia vaan antaa niiden kasvaa valtoimenaan. Parikymmentä kuusilajiketta ovat Kainlaurien puutarhan erikoisuus. Oksien leikkaaminen ja haravoiminen ovat Martti Kainlaurin mielipuuhaa. luomakunta Kainlaurien puutarhan erikoisuus ovat parikymmentä kuusilajiketta. Virikkeitä hän sai puutarhaliikkeestä, jossa hän oli töissä ammattilaisten kaverina. Omenan lisäksi toinen tämän kevään runsas kukkija oli tuomipihlaja eli mustikkapuu. Oksien leikkaaminen ja haravoiminen ovat Martti Kainlaurin mielipuuhaa. Metrin korkuiset matalat tiheät pesäkuuset ovat lystikkäitä, kultakuuset ovat koristautuneet rohkeasti kullanvärisillä versoilla ja vakavat surukuuset muistuttavat elämän katoavaisuudesta. Sakset ja harava kädessä saa ajatella mitä tahtoo. Vanhaäiti keitti omenoista syksyllä hilloa ja kuivatti omenaviipaleita kiviuunissa. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 7.6.2018 32. Kolmisenkymmentä vuotta sitten isäntä alkoi vaimonsa kanssa rakentaa kuusten, hedelmäpuiden, pensaiden ja perennoiden valtakuntaa. Danielle Miettinen Kuka. Puutarhamessuille näyttelyosastoja rakentaessaan hän innostui kokeilemaan ideoita myös kotona. Pienet oksat voi murskata ja viedä maatumaan lehtikompostiin tai käyttää pensaiden katteena. Ison ja pienen puutarhurin yhteistyöstä tulee kiitollinen mieli. Sitä katsellessaan Martti Kainlauri ajattelee usein, että ihminen tekee minkä tekee, mutta Luoja antaa kasvun. vuosina lehmätkin herkuttelivat omenoilla. Puiden lomassa kasvaa vuokkoja, sinililjoja ja pioneja. Olohuoneen ikkunan alla leveilee tapionpöytä. Kun Kainlaurit ovat aamulla kuuden jälkeen keittäneet kahvia, he asettuvat kuppiensa kanssa keittiön pöydän ääreen lukemaan Raamattua. Puita ja pensaita on isolla pihalla niin paljon, että myös eläimet löytävät sieltä suojaisia piilopaikkoja. Ikkunasta näkyy puiden lisäksi suuri korotettu puutarhapenkki, joka on täynnä elämää. Tällainen keidas ei synny hetkessä. Nykyisessä puutarhassaan Kainlaurilla on kolmea lajiketta; valkeakuulasta, vanhanajan antonovkaa ja bergiusta. Se vaatii kärsivällisyyttä ja kyvyn kuvitella, miltä taimi näyttää vartuttuaan koko komeuteensa