4 Ka nn en ku va : Fr eij a Ö zc an 11 5. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –0 6 12 5 20 Köyhän kunnan huippukerääjät Rautavaara on Yhteisvastuukeräyksen ykkönen 6 Tässä lehdessä liitteenä: Suomessa tarvitaan lisää uskontolukutaitoa Risto Moisiolla on mielipiteitä ja niitä julkaistaan
Seurakunnilla on lisäksi työnohjausryhmät päivystäjille. Myös chatissa on päivystäjäpulaa. Nyt olemme karsineet yöpäivystyksestä pikkutunteja ja tilanne on parempi. Toisaalta punnitut mielipidekirjoitukset voivat herättää keskustelua myös verkossa. | Kuva: Jukka Granström KiMMo niEMinEn Diakonian ja sielunhoidon asiantuntija Kirkkohallituksessa Punnittu puhe ei vanhene T amperelainen eläkeläinen risto Moisio kertoo tässä lehdessä, miksi hän kirjoittaa mielipidekirjoituksia niin Helsingin Sanomiin, Aamulehteen kuin Kotimaahankin. KOTIMAA | 7.2.2020 2. Kelpo esimerkiksi käy viime viikon Kotimaassa julkaistu kirjoitus, jossa tuomiorovasti antti Kujanpää moitti 20 vuotta sitten uudistettuja messukirjoja ajan hampaan syömiksi. – Useampaan kuin yhdeksään kymmenestä vastaa koulutettu vapaaehtoinen päivystäjä. Lisäksi päivystäjinä on kirkon työntekijöitä. Tavallisesti tekstit myös kirjoitetaan harkitummin kuin netissä. Puheluihin ja viesteihin vastaavat pääasiassa vapaaehtoiset päivystäjät eri puolilla Suomea. Koulutuksessa käydään läpi, miten keskustellaan niin, että toinen kokee tulleensa kohdatuksi, miten puheluihin valmistaudutaan ja miten niistä irrottaudutaan. 2 Kuka Palvelevaan puhelimeen vastaa. Niissä kirjoittaja saa ajatuksilleen useimmiten laajemman yleisön kuin sosiaalisessa mediassa. Monella kirkon työntekijällä oli aiheesta painavaa sanottavaa. 3 Porvoon, Vantaan ja Espoon seurakunnat ovat irtisanoneet sopimuksensa Palvelevan puhelimen kanssa. Ja mikä parasta, keskustelu jatkuu myös tässä lehdessä. Eri mieltä olevallakin on tilaisuus henkäistä ennen vastaamista. – Vastapainoksi Mäntsälä, Nurmijärvi ja Riihimäki ovat tulleet mukaan. Samalla kokonaisnäkemys hämärtyy. Tuija PyhäranTa ”Päiväsaikaan vapaaehtoisia on ollut riittävästi, mutta öisin ei” Kimmo nieminen vastaa Kirkkohallituksessa kirkon keskusteluavun toiminnasta. Silti mielipiteitä julkaistaan yhä myös sanomalehdissä. Isoissa yhtymissä kysymys oli ymmärtääkseni siitä, että niissä oli erityisesti öisin työntekijöiden pakollisia päivystysvuoroja, joista työntekijät eivät pitäneet. Moisio onkin poikkeuksellisen ahkera naputtelija. Meitä kiitellään siitä, että on ihminen, jolla on aikaa kuunnella ja olla vierellä. aluksi | viikon henkilö | Kirkon keskusteluavun puhelimessa ja chatissa käytyjen keskustelujen määrä on kasvussa, kertoo asiantuntija Kimmo Nieminen Kirkkohallituksesta. Kuten Moisio toteaa: Somessa toimitaan usein tunnekuohussa. Päiväsaikaan vapaaehtoisia on ollut riittävästi, mutta öisin ei. Syntyy kohtaaminen, jossa ollaan yhdessä asian äärellä. Jos soittaja tarvitsee apua esimerkiksi taloustai rikosasioihin liittyen, päivystäjä osaa neuvoa mihin ottaa yhteyttä. – Palvelevassa puhelimessa otimme kolme vuotta sitten käyttöön automatiikan, joka karsii pois muun muassa toistuvat häirikköpuhelut. Mielipidekirjoitusten asema on muuttunut, sillä mediaa ei enää tarvita portinvartijaksi: kuka tahansa voi kertoa verkossa kantansa asiaan kuin asiaan. Viime vuonna eri lehdet julkaisivat 75 hänen kirjoitustaan. Kujanpään mielipide julkaistiin myös Kotimaa24:ssä, mistä se levisi puhuttavaksi sosiaaliseen mediaan. – Eniten keskustellaan ihmissuhteista, erilaisista arjen tilanteista ja hyvinvoinnista. Risto Moision haastattelun voi lukea sivuilta 12–13 ja aukeamallisen mielipiteitä sivuilta 10–11. Viime vuonna puhelujen määrä kasvoi 16 prosenttia ja chat-keskustelujen määrä viisi prosenttia. 1 Miten soittajamäärät ovat viime vuosina kehittyneet. Parina viime vuonna on ollut taas kasvua. Silloin soittajat alkoivat päästä paremmin läpi ja puhelujen määrä väheni. Miten se vaikuttaa toimintaan. MEri ToiVanEn Toimittaja tykkää hyvin perustelluista mielipiteistä. 4 Minkälaista apua soittajat kaipaavat. Kasvua on ollut myös muissa auttavissa puhelinpalveluissa, kuten Mieli ry:n Kriisipuhelimessa
Näin todennäköisesti tapahtuisi. Se voi avautua tahtomaan hyvää ja antamaan toiselle itsestään. Näin turvataan Elämän leipä, sananjulistus ja sakramenttien ulottuvillaolo laajoilla alueilla Ahvenanmaan saaristokunnista Utsjoelle. Se tekee muutosesitykset kirkkolaista eduskunnalle, joka joko hylkää tai hyväksyy ne. Suurinta on rakkaus, kun se luopuu omastaan toisen puolesta, tahtoo toiselle hyvää, uhraa itsensä. Tosiasiassa kysymyksessä on leivänjako. Piispainkokouksen mukaan maallikot tuovat hiippakuntavaltuustojen kautta kirkolliseen päätöksentekoon ”mahdollisuuden hyödyntää seurakuntalaisten elämänkokemusta ja muutakin kuin teologista ammattiosaamista”. Heistä 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Kirkon keskusrahasto on jakanut yhteisiä, eri seurakunnilta koottuja varoja yli neljä ja puolimiljoonaa markkaa. Maksuissa – – toteutetaan apostolien kehotusta ’’meidän vahvojen tulee kantaa heikkojen vajavuuksia, eikä elää itsemme mieliksi’’. rakkautta, todellista sellaista, eivät suuret vedet voi sammuttaa, eivät virrat sitä tulvaansa upottaa. Se on sitkeää sorttia. Harvojen äänioikeutta on perusteltu muun muassa sillä, että yleisellä äänioikeudella äänestysprosentti jäisi alhaiseksi. ihmisenkin rakkaus voi olla häivähdys Jumalan rakkaudesta. Kaksi kertaa vuodessa Turussa kokoontuva kirkolliskokous on eduskuntaan verrattava kirkon tärkein päättävä elin. Toimenpide näyttää rutiinitapahtumalta ja hyvin vähän hengelliseltä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Se voi seistä rinnalla tuulessa ja myrskyssä, taipuen muttei taittuen. Ei se katso onnistumiseen eikä huonouteen, älykkyyteen tai tyhmyyteen. Se syttyy kun syttyy, eikä se kerran sydämen vallattuaan sammu ja haihdu. Päätökset tehdään kirkolliskokouksessa. Kirkolliskokoukseen kuuluu 109 edustajaa, hiippakuntien piispat ja kenttäpiispa sekä hiippakunnista valitut 96 edustajaa. Eikä rakkaudella ole hintaa. Puuttuva äänioikeus kuvaa maallikon paikkaa kirkossa T iistaina kirkolliskokoukseen valitaan edustajat nelivuotiskaudelle. FreiJa Özcan Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Lisäksi saamelaiskäräjät ja valtioneuvosto valitsevat edustajansa kullekin istuntokaudelle. Niin palava on rakkauden liekki Laulujen laulun kuvauksen mukaan. Samalla valitaan edustajat vuonna 2004 toimintansa aloittaneisiin hiippakuntavaltuustoihin. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. 1970 Mari Teinilä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Nykyinen käytäntö saattaa osaltaan etäännyttää kirkosta. Jotta maallikoilla olisi oikeasti tärkeä rooli kirkollisessa päätöksenteossa, kuten piispankokous perusteli hiippakuntavaltuustojen kehittämistä, niin silloin maallikoilla pitäisi olla äänioikeus kirkolliskokousedustajien vaalissa. Äänioikeutettuja kirkolliskokousvaalissa ovat papiston lisäksi seurakuntien ja hiippakuntien luottamushenkilöt. Sen joutui Jumalakin toteamaan valitulle kansalleen. Rakkaus näkee totuuden, katsoo sitä lempeästi ja kärsivällisesti ja sietää sen virheet. Se on ikuista, palavaa. Puuttuva äänioikeus kirkolliskokousvaalissa näyttää maallikoiden todellisen paikan. Tulonsiirto on kristillistä. Rakkautta ei voi tilata eikä hallita. Kotimaa 6.2.1970. Hiippakuntavaltuustot voivat tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle, mutta varsinaista päätäntävaltaa niillä ei ole. KoTiMaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu ?7B, 00180 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Matti Koli Myyntijohtaja: Otto Mattsson lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Rakkaus ei katso pienuuteen tai suuruuteen. Vaikka joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat rakkauden maksuksi, hän saisi omakseen vain halveksuntaa. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 6.2. Se ei revi eikä riivi vaan auttaa toista kukoistamaan. Aina toiveikasta, luottavaa. Se päättää kirkon oppia sekä työtä koskevista keskeisistä linjauksista. KOTIMAA | 7.2.2020 3. Edellinen kuulostaa maallikon näkökulmasta hyvältä, mutta käytännössä se on lähinnä sanahelinää. Se on kuitenkin kestämätön perustelu yksittäisen kirkkoonsa sitoutuneen jäsenen näkökulmasta. Sellaista on Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan. Kehittämistä se perustelee sillä, että kirkon päätöksenteossa maallikoilla on tärkeä rooli päättäjinä pappien rinnalla. Äänioikeutetut muodostavat alle prosentin kirkon jäsenistöstä. Niitä on oltu jo lopettamassa, mutta piispainkokous päätti jatkaa ja kehittää valtuustojen toimintaa. ?
Lukutaito on sitä, että pystyy sisäistämään jotain ja saamaan kokonaisymmärryksen asiasta. . Tuula Sakaranaho liittää uskontolukutaidon monien muiden lukutaitojen joukkoon. Illmanin mukaan uskontolukutaito on esimerkiksi sitä, että pystyy ymmärtämään, mitä uskonto ihmisille merkitsee ja kunnioittamaan sitä. Johtavan piispan virka on lähinnä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan tehtävää. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt. Nimityksen teki Norjan kirkon kirkkohallitus viime viikolla. Vaalien tuloksista kerrotaan Kotimaa24:ssä heti niiden selvittyä sekä 21.2. Tämänvuotinen evankelis-luterilaisen kirkon suurkeräys tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tukemalla vanhemmuutta Suomessa ja maailmalla. Sakaranahon ja Johanna Konttorin johtamassa hankkeessa on mukana joukko uskonnon ja yhteiskunnan tutkijoita. Uskonto ja usko voivat nykyisin olla monille epämääräisiä asioita, koska kaikki eivät välttämättä tunne ketään, joka kertoisi uskovansa. Niinistö totesi avauspuheessaan, että vanhemmuuden tukea voi tarvita kuka vain, taustaan tai taloudelliseen asemaan katsomatta. Hankkeen taustalla on myös Katsomukset-portaali, joka popularisoi uskontotieteellistä tutkimusta. Uskonto moniarvoisessa yhteiskunnassa -hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten uskontolukutaitoa. . Uskontolukutaitoa on tutkittu monissa maissa, Suomen lisäksi esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Norjan kirkossa on kaikkiaan kaksitoista piispaa. Voidaan ymmärtää, mitä merkitsee uskonnollinen näkökulma, ja keskustella siitä kunnioittavasti. Tieto lisää uskontojen ymmärtämistä yhteiskunta | Suomessa tarvitaan lisää ymmärrystä erilaisia uskontoja ja niiden merkitystä kohtaan. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi taitoa ymmärtää uskonnollisia tekstejä ja tapoja. Uskontolukutaitoa tarvitaan Suomessa siinä, että ymmärretään, millaisia näkökulmia pitäisi huomioida. Hankkeen työryhmässä mukana olevan Donner-instituutin johtajan Ruth Illmanin mielestä uskontolukutaito sopii Argumenta-hankkeeseen. ilmestyvässä Kotimaa-lehdessä. Kirkolliskokousja hiippakuntavaltuustovaalit toimitetaan tiistaina 11.2. Taitoa tarvitsevat myös uskonnottomat. uutiset | lyhyesti | | uskontolukutaito | ” Aihetta vaivaa niin sokeus uskonnollisille ilmiöille kuin sellaistenkin asioiden uskonnollistus, jotka ovat oikeasti poliittisia. Tällä tarkoitetaan tietoa, ymmärrystä ja sensitiivisyyttä erilaisten uskonnollisten ja katsomuksellisten näkemysten keskellä. Kirkolliskokousvaalit toimitetaan 11.2. Hankkeen aikana järjestetään erilaisia tieteellisiä seminaareja, joihin kutsutaan kansainvälisiä puhujia. Yhteisvastuukeräys käynnistyi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi sunnuntaina vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen. Kaikki tapahtumat ovat kuitenkin avoimia kaikille. Aihetta vaivaa niin sokeus uskonnollisille ilmiöille kuin sellaistenkin asioiden uskonnollistus, jotka ovat oikeasti poliittisia. KOTIMAA | 7.2.2020 4. Suomen Kulttuurirahaston rahoittamissa Argumenta-hankkeissa keskiössä on vuorovaikutus yhteiskunnan ja akateemisen maailman välillä. Tällöin voi ymmärtää, että usko antaa ihmisille esimerkiksi päämäärän, arvoja ja yhteisöllisyyttä. Yhteisvastuukeräys on yksi Suomen suurimmista vuosittain järjestettävistä kansalaiskeräyksistä. Olav Fykse Tveit siirtyy Norjan kirkon johtavaksi piispaksi Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) pääsihteerinä kymmenen vuotta toiminut norjalainen Olav Fykse Tveit, 59, on valittu Norjan kirkon johtavaksi piispaksi. Tänä vuonna keräys täyttää 70 vuotta. Hän on Helsingin yliopiston uskontotieteen professori ja Uskonto moniarvoisessa yhteiskunnassa -hankkeen johtaja. Hänet vihitään johtavan piispan virkaan 26.4. Sakaranaho korostaa, että tarvitaan taitoa huomata, missä asioissa uskonto on tärkeää ja missä ei. Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa. K eskustelu uskonnosta sisältää usein stereotypioita, Tuula Sakaranaho sanoo. Tarkoituksena on lisäksi tehdä tiedettä tunnetuksi järjestämällä julkisia keskustelutilaisuuksia uskonnosta eri puolilla maata. Tällöin voi ymmärtää, mitä toinen on tarkoittanut, Illman kertoo. Eri maissa erilaiset kysymykset ovat nousseet tärkeiksi. Se on aiheena käytännöllinen ja sopii erittäin hyvin tutkimusmaailman ja muun maailman väliseen vuorovaikutukseen, Illman sanoo. Uskontolukutaito on Illmanin mukaan tärkeä taito maallistuneessa nyky-Suomessa. . Nykyisin puhutaan myös esimerkiksi medialukutaidosta ja ympäristölukutaidosta. Olav Fykse Tveit lopettaa KMN:n pääsihteerin tehtävässä maaliskuun lopussa. Uskontolukutaito on käsitteenä monille vielä vieras. Monitieteisessä hankkeessa katsotaan, että Suomessa tarvitaan kasvavassa määrin uskontolukutaitoa. . Vuoden 2019 alussa käynnistynyt Uskonto moniarvoisessa yhteiskunnassa -hanke jatkuu tämän vuoden loppuun. Osa niistä on suunnattu tietyille kohderyhmille kuten opettajille ja virkamiehille
Instituutin kirjastossa käykin paljon yliopiston ulkopuolisia ihmisiä. On tärkeää tuoda yliopistosta ulos muidenkin keskusteltavaksi se, mitä on tutkittu, Illman sanoo. Pitkän yliopistouran tehnyt Tuula Sakaranaho on tutkinut etenkin muslimeja Suomessa, Irlannissa ja Turkissa, islamia sekä uskonnonvapauskysymyksiä. Saara Paatero Uskot-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio ja munkki Mahanual Suomalais-thaimaalaisesta Buddhalaisesta Yhdyskunnasta tervehtivät toisiaan viime lokakuussa uskontojen yhteisellä rauhankävelyllä Helsingissä. Donner-instituutti on pyrkinyt edistämään yhteiskunnallista keskustelua esimerkiksi järjestämällä erilaisia julkisia tapahtumia. Onkin tärkeä kysymys, mitä on uskonnonvapaus moniarvoisessa yhteiskunnassa, Sakaranaho sanoo. Sillä on oma elektroninen lehti, joka tuo tutkittua tietoa uskonnoista kaikkien saavutettaville. KOTIMAA | 7.2.2020 5. Illman on tutkinut juutalaisuutta Suomessa. Esimerkiksi Helsingissä järjestetty uskonnottomuutta käsitellyt seminaari kiinnosti paljon opettajia, Sakaranaho kertoo. Donner-instituutin johtajana toimiva Illman on judaistiikan eli juutalaisuuden tutkimuksen sekä uskontotieteen tohtori. Donner-instituutti on Åbo Akademiin sidoksissa oleva yksityinen tutkimuslaitos. Se perustettiin 1950-luvulla tutkimaan uskontoja tieteellisesti Olly ja Uno Donnerin lahjoituksella. Uskonnonopetukseen liittyy kysymys siitä, millaiset ovat uskonnollisten vähemmistöjen oikeudet koulussa. | Kuva: Jukka Granström ” Mitä on uskonnonvapaus moniarvoisessa yhteiskunnassa. Hänen mukaansa Suomi on aina ollut moniuskontoinen. Tällä hetkellä hänen tutkimushankkeensa kartoittaa, miten juutalaisuus näkyy nyky-Suomessa arjessa. Toinen ajankohtainen kysymys on, miten uskonto saa näkyä julkisuudessa. On tarve saada virkamiehille ja opettajille uskontoihin liittyvää tutkittua tietoa, Tuula Sakaranaho sanoo. Tarvitaan vain sensitiivisyyttä erilaisia katsomuksia kohtaan. . Instituutti tuottaa myös ruotsinkielisiä tekstejä Katsomukset-portaaliin. Donner-instituutin johtajan paikka on Ruth Illmanin mukaan hyvä näköalapaikka uskonnontutkimukseen. . Yhteiskunnalliset ongelmat ovat monimutkaisia eikä niihin ole yksinkertaisia ratkaisuja. Sakaranahon mukaan suomalaisilla on edelleen vähän tietoa islamista ja varsinkin eri tavoista harjoittaa islamia. . Uskontotieteellinen tutkimus voi tuoda esiin tämän rikkauden ja sen, ettei rikkaus itsessään ole huono asia. Kehitys on tapahtunut tämän jälkeen yhteiskunnassa ja esimerkiksi koululaitoksessa hyvin nopeasti. Turussa sijaitsevan instituutin kellarissa on Pohjoismaiden suurin uskontotieteellinen erikoiskirjasto, joka on avoin kaikille. . Ruth Illmanin mukaan on tärkeää nostaa esiin tietoa ja vähentää ennakkoluuloja. . Aineistojen sähköistyessä koen tärkeäksi, että meillä on myös perinteisiä paperisia kirjoja, joita kuka vain voi lainata avoimesta kirjastosta, Ruth Illman toteaa. Varsinainen monikulttuurisuus alkoi Suomessa myöhään. S a k a r a n a h o nostaa esiin kaksi ajankohtaista yhteiskunnallista kysymystä. . Instituutti on panostanut lisäksi avoimeen julkaisemiseen. Ne vaativat kriittistä analysointia. Hän korostaa, että Suomessa luotetaan vielä tutkittuun tietoon
Silti Yhteisvastuukeräyksessä rautavaaralaiset ovat vuosi toisen jälVesa Koistinen (vas.), Sirkka Koistinen, Hannu Huusko, Marjo Kyllönen, Jukka Lappalainen ja Juha Luukkonen ovat valmiita tämänvuotiseen Yhteisvastuukeräykseen. Yksipappisen seurakunnan tuloksen takana on innokkaita vapaaehtoisia. Ja kunnan asukkaista 45 prosenttia on eläkkeellä. Viime vuonna, joka kunnan nettisivujen mukaan oli ”hyvä vauvavuosi”, syntyi seitsemän lasta. – Seurakuntakerhossa on paljon kävijöitä, Kyllönen sanoo. Rautavaaran kirkkoherran Juha Luukkosen mukaan viime vuonna seitsemän lasta myös kastettiin. Rautavaaran 1 600 asukkaasta 1 330 on luterilaisen kirkon jäseniä. | Kuva: Freija Özcan uutiset KOTIMAA | 7.2.2020 6. Seurakunnan ainut diakoniatyöntekijä Marjo Kyllönen kertoo, että lääkäri päivystää terveyskeskuksessa vain lauantaisin muutaman tunnin eikä kunta tarjoa vanhemmalle väelle päiväkeskustoimintaa. Rautavaaralla maksetaan Kelan tukia eniten Suomessa asukaslukuun nähden. Mykyrokkaa ja kahvittelua sen ruokakaupan Salen ovella käy liikettä. Täällä ollaan sairaampia kuin muualla. Lumisena iltapäivänä kirkonkylä näyttää hiljaiselta. – Toimitukset painottuvat hautajaisiin, yksipappista seurakuntaa luotsaava Luukkonen toteaa. Rautavaaran tulevaisuus ei vaikuta kukoistavalta eikä vauraalta. Surkeampi uutinen on kuitenkin se, että viime vuonna 37 henkeä kuoli ja 40 muutti pois paikkakunnalta. Se otetaan esimerkiksi usein, kun halutaan alleviivata itäsuomalaista kurjistumista. | yhteisvastuukeräys | P ohjois-Savossa jäisten teiden päässä on Rautavaaran kunta. Kirkkoon täällä kuitenkin yhä kuulutaan. Vain paikallitalkoohenki | Rautavaara nousee vuosi toisensa jälkeen Yhteisvastuukeräyksen ykköseksi
Sirkka Koistinen on rutinoitunut Yhteisvastuukerääjä. ” Jos ei työntekijät näytä esimerkkiä, niin ei mukaan mennä. rautavaaran kirkonkylä on aamutuimaan hiljainen. Sirkka Koistinen paistaa silloin muurinpohjalettuja. Jukka Lappalainen kertoo tulleensa alkujaan mukaan seurakunnan kokkipiiriin. Täällä myös helluntailaisuus on perinteisesti vaikuttanut vahvana, nyt tosin jakautuneena kahdeksi seurakunnaksi. KOTIMAA | 7.2.2020 7. – Monessa paikassa sanotaan, että on jo odotettu, vaimonsa kuljettajana toimiva Vesa Koistinen, 87, sanoo. Puhetta piisaa kaikista aiheista. Yhteistä heille on se, että he ovat kaikki eläkkeellä, syntyperäisiä rautavaaralaisia ja aktiivisia vapaaehtoisia seurakunnassa. Soppatykki on seurakunnan, SPR:n ja kunnan yhteinen. Hän kiittelee seurakunnan työntekijöiden antamaa esimerkkiä. Rautavaaralla kirkkoherra tekee myös kierroksen taloissa, mutta ilman vapaaehtoisia keräys ei onnistuisi alkuunkaan. Toistakymmentä taloa käsittävä kierros ei hoidu Koistisilta ihan hetkessä. Miten he sen tekevät. Yhteisvastuukeräyksen toimikuntaan kuuluva Hannu Huusko, 67, tunnustaa kiertäneensä muutamia vuosia muualla ennen kuin palasi takaisin kotiseudulleen vapaaherraksi kunnostamaan vanhaa taloa. Hän asuu Sotkamossa. Rautavaaran kirkkoherranvirastoon on kokoontunut toimittajaa tapaamaan kirkkoherran ja diakoniatyöntekijän lisäksi joukko ihmisiä, joilla on paljon tekemistä Yhteisvastuukeräyksen kanssa. Kirkkoherraa tällaisen yhteisöllisyyden säilyminen huolettaa. Koistiset eivät muista enää, miten tulivat mukaan Yhteisvastuukeräykseen. – On monta erilaista tapahtumaa, joissa on melkoinen järjestely, Luukkonen sanoo. – Jos ei työntekijät näytä esimerkkiä, niin ei mukaan mennä. Kirkkoherra Luukkonen puikahtaa paikalle väliovesta. Mykyrokka on yläsavolainen perinneruoka, jonka mainitseminen kiihdyttää rautavaaralaiset luettelemaan kilpaa reseptin aineksia. Ehkä se on niin, että ollaan vieläkin innokkaita tekemään talkootyötä. – Tuolla on yksinäisiä ihmisiä. Hänkin on aina asunut täällä. Vesa Koistinen muistelee, ettei heidän alueellaan ennen heitä ollut ketään kiertämässä taloja. Nopeasti mennee iltapäivä, Sirkka Koistinen kertoo. Itsellä on kumminkin aina ollut ruokaa. Tapahtumassa on myös huutokauppa, josta voi ostaa vaikkapa metsurin töihin tai kahvit kunnanjohtajan kanssa. – Ihan paras kunta, Koistinen sanoo. Sirkka Koistinen, 75, puolestaan tuumii, että Rautavaaralla on ”hirveän mukava” elää. Hänen asuntonsa on toimiston seinän takana. Entinen diakoniatyöntekijä oli hänen koulukaverinsa ja värväsi hänet vapaaehtoistöihin. Keräyksen puitteissa on kylällä ollut perinteisesti vapputapahtuma, johon Lappalaisen mukaan on saatu nuoria perheitäkin osallistumaan. Maaseutu on Huuskon mukaan aina ollut sellainen, että talkoisiin osallistutaan. Se ajatus, että käsi on aurassa ja sydän taivaassa, vaikuttaa täällä vielä, Huusko sanoo. – Hautuumaallakin olen ollut laittelemassa, käsistään kätevä Lappalainen sanoo. – Pahinta on, kun kaikki tuntevat toisensa, vitsailee puolestaan Jukka Lappalainen, 66, joka asuu kotitaloaan jonkin matkaa kylältä. Yhteisvastuutoimikunnassa mukana oleva Jukka Lappalainen pitää pihapiirissään kotimuseota ja on rakentanut mailleen myös luontopolun. Nokipannukahveja on Yhteisvastuun hyväksi juotu kotimuseon pihalla. – Yhtenä vuonna meillä oli hiihtotapahtuma, hän kertoo. – Keräys kestää puoli vuotta. Palkintoja keräykseen saadaan muun muassa Metsäkartanon nuorisoja luontomatkailukeskukselta, jousiammuntaseuralta ja Rautavaaralla toimivalta Nuorisosirkukselta. Yhteisvastuukeräyksessä Lappalaista motivoi se ajatus, että maailmalla on nälänhätää. Taloja kiertäessä mukana on myös tavara-arpajaislista. – Sipulia, perunaa… – Sian kylkeä, maksaa… – Verilettuja… Herkussa on siis pieniä verestä valmistettuja lettumaisia mykyjä, ja sitä keitetään monta tuntia. Myöhemmin toukokuussa seurakunta on Eläkeliiton kanssa järjestänyt toukosiunauksen jollain maatilalla. – Potut käytiin nostamassa yhdessä. keen ykkösenä. Hän on käynyt jo vuosia keräyslistan ja arpojen kanssa saman kierroksen talolta talolle. Meillä on kiitettävät työntekijät. – Jotkut ovat keränneet viisisenttisiä kassaan, Huusko tietää kertoa. – Se on mukava aina, kun kierroksen on tehnyt, laskea mitä on saanut, Sirkka Koistinen tuumii. On jäätävä kahville, ja Vesa Koistinenkin komennetaan sisälle, jos hän yrittää jäädä autoon odottelemaan. Rahat on usein jo varattu valmiiksi kerääjää varten. Hän on asunut täällä koko ikänsä. Hannu Huusko arvelee, että rautavaaralaisia Yhteisvastuukeräys innostaa siksi, että kunta on köyhä eikä ohjelmaa oikein ole tarjolla. Jos joku ei ole kotona, Koistiset tulevat toisen kerran. Freija Özcan jukka Lappalainen esittelee kotimuseonsa aarretta, Yhteisvastuukeräystä edeltäneen Kansanapu-keräyksen materiaalia. Kyllösellä sen sijaan on päivittäistä työmatkaa 90 kilometriä suuntaansa. Yhteistyö kunnan, paikallisten toimijoiden ja yrittäjien kanssa on olennaista. Identiteetti ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä asioita. Viime vuonna he keräsivät henkilöä kohti tuottoa 5,36 euroa. Tarjolla on makkaraa, arpoja ja pomppulinna. Tärkeää on myös mykyrokan myynti. Siihen väki osallistuu täysin, kun saavat jutella toistensa kanssa. Hän on seurannut tarkkaan aiemmin aktiivisten seurakuntien kohtaloa seurakuntaliitoksissa ja todennut, että toiminta liitosten myötä hiipuu. Se on niin haluttua, että sitä tilataan etukäteen kotiin tuotavaksi. – Siinä on iso haaste
– Kun aloitin, sain osuuskunnalta tarvittavat tarvikkeet, rautasahan bambun sahaamiseen, neuloja, punontanarua ja maaleja värjäämiseen. Kehitysohjelmaa toteutetaan yhteistyössä paikallisten kansalaisjärjestöjen ja organisoitujen kyläyhteisöjen kanssa. Vanhempien toive, että lapset saisivat hyvät ammatit, näyttääkin olevan toteutumassa. Hän toteaa hymysuin, että tekeepä mitä tahansa, se on syytä tehdä kunnolla. Ulkomailla yhteisvastuuvaroin autetaan katastrofien, konfliktien ja luonnonmullistusten aiheuttamissa hätätilanteissa kärsineitä ihmisiä. Samalla periaatteella hän on hankkinut itselleen nepal | Fulmaya Rai löysi uutta työtä osuuskunnan avulla. Äidin ylpeydellä ja kiitollisuudella Fulmaya toteaa, että pojat ovat menestyneet hyvin. Tavoitteena oli löytää vähemmän terveyttä kuormittava työ, jotta perhe voisi maksaa lasten koulumaksut vielä tarvittavan ajan. Asia on helppo huomata myös huolella hoidetusta pihapiiristä. Fulmayan elämänlaatu on parantunut, kun kivut ja raskas ulkotyö ovat uuden ammatin myötä häipyneet. Jokapäiväinen vuohien paimentaminen, heinän niittäminen ja polttopuiden kerääminen metsästä oli raskasta polttavassa auringossa ja sadekauden rankkasateissa. kohentunut ansiotulojen myötä. Vanhempien työllistyminen takaa lasten koulutien lukuja kirjoitustaidon aikuisiällä lukutaitokurssilla. Kun en ole saanut koulutusta, en voi päästä moniinkaan töihin, mutta tämä oppimani taito on suonut minulle elinkeinon, hän toteaa tyytyväisenä. uutiset N epalilaisrouva Fulmaya Rai ja hänen miehensä puusta rakennettu kotitalo sijaitsee riisipeltojen keskellä, bambumetsikön laidalla Sindhulin syrjämailla. Viime vuonna varoja ohjattiin muun muassa loppukesän monsuunin aiheuttamien tuhojen korjaamiseen. Vehmaalla pihalla kipittää kanoja, kukko kiekuu ja kahden päivän ikäiset kilinpoikaset nauttivat varjossa. Samoin elintaso on Yhteisvastuukeräys 2020 Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia suunnataan kehitysmaiden auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun (KUA) katastrofirahaston kautta ja 40 prosenttia jää kotimaahan. – En aikoinani itse päässyt kouluun ja niinpä vielä muutama vuosi sitten yritin tienata rahaa kahden poikamme koulumaksuihin vuohia kasvattamalla, Fulmaya kertoo. Työtä tehdään muun muassa toistuvista maanjäristyksistä, tulvista ja maanvyörymistä kärsivässä Nepalissa, jossa neljännes väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Lopulta koko elanto oli vaarassa alati pahenevien selkäja jalkakipujen takia. Kestävän kehityksen työ Nepalissa keskittyy köyhimpien alueiden asukkaiden, erityisesti naisten ja äitien toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen. Se on parantanut elintasoa ja mahdollistaa myös lasten kouluttamisen. tekstit: sirpa seppä KOTIMAA | 7.2.2020 8. Fulmaya osoittautui kyvykkääksi oppilaaksi ja valmistui kurssin priimuksena. Koulutus kesti 45 päivää lähikylässä, jonne oli tunnin pituinen kävelymatka aamuin illoin. Niinpä sisukas Fulmaya otti yhteyttä paikalliseen osuuskuntaan heti, kun kuuli sen perustamisesta. Tärkeintä hänelle on kuitenkin se, että tuloillaan hän pystyy osallistumaan poikiensa koulukuluihin. Nyt Fulmaya valmistaa erilaisia bambutuotteita, jakkaroita, tuoleja, pöytiä ja korutelineitä omassa kodissaan. Fulmaya ja viisitoista muuta, pääosa heistä naisia, saivat osuuskunnan kautta koulutuksen bambuista tehtävien tuotteiden korinpunomistekniikkaan
Yksinhuoltajiksi jääneiltä perheenäideiltä kuulee karuja kertomuksia siitä, että aviomiehen tulot ovat jääneet luultua pienemmiksi ja perheen saamat avustukset vähäisiksi tai loppuneet kokonaan. Hankkeessa tuetaan toimeentuloa ja mikroyrittäjyyttä perustamalla osuuskuntia, joihin alueen köyhien kylien asukkaat voivat liittyä nimellistä maksua vastaan. Sahakaryan strategiana on ohjata paikallisia työllistämään itsensä osuuskuntien tuen turvin, hankkimaan lisätuloja ja säästöjä, niin että vanhemmat pystyvät tarjoamaan lapsilleen mahdollisuuden kunnon koulutukseen. Koulutus kesti 45 päivää lähikylässä, jonne oli tunnin pituinen kävelymatka. Fulmaya Rai on saanut osuuskunnan kautta koulutuksen bambuista tehtävien tuotteiden korinpunomistekniikkaan. Osuuskunnan jäseninä he voivat saada opastuksen ammatinharjoittamiseen, lainaa oman pienyrityksen perustamiskustannuksiin sekä markkinointija verkostotukea. Uuden tien myötä kulkumahdollisuudet parantuvat ja osuuskuntien tuottamia tuotteita voidaan markkinoida laajemmalle. Maaperä on hedelmällinen ja pitkään kaivattu kunnollinen tie siltoineen on rakenteilla nykyisen kuoppaväylän tilalle. Yhdestä bambusta valmistuu 4–5 istuinjakkaraa tai koria. Työllistymismahdollisuudet ovat erittäin niukat. Raaka-aineet hän saa kotipihastaan. Kaikessa toiminnassa tähdätään pitkäaikaisesti toimiviin ratkaisuihin. Osuuskunnat kouluttavat jäseniään kolmenlaiseen yritystoimintaan: vihannessäilykkeiden valmistamiseen, vihannesviljelyyn sekä bambunpunontaan. Kirkon Ulkomaanavun yhteistyökumppanina toimii paikallinen Sahakarya-järjestö. Järjestön paikallisen ohjelmakoordinaattorin Tulshi Ram Ghimiren mukaan lapsilla oli hätä ja ajoittain kärsittiin jopa nälkää. Suuri osa väestöstä on työttömiä tai tekee satunnaistöitä päiväpalkalla. K irkon Ulkomaanavun rahoittamalla hankkeella on avustettu syrjäisillä Sindhulin maaseutualueilla asuvien nepalilaisten työllistymistä vuodesta 2017 alkaen. Jakkaran tekemiseen menee kahdesta kolmeen tuntia. | Kuvat: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu Toimeentulon mahdollisuuksia Nepalin köyhille alueille KOTIMAA | 7.2.2020 9. Lisähaasteen alueella asuvien arkeen tuovat monsuunikaudella esiintyvät tulvat ja maanvyörymät. Myös naisten alisteiseen asemaan halutaan vaikuttaa. Paikallisena yhteistyötahona toimii Sahakarya Nepal -niminen järjestö. Huomattava määrä perheenisiä on lähtenyt naapurimaihin hyvänä tarkoituksenaan perheen elättäminen siirtotyöläisen tuloilla. Siellä nähtiin valtava tarve tuelle. Pääelinkeino on pienviljely, joka ei kuitenkaan tarjoa riittävää elantoa. Tiettömien taipaleiden päässä sijaitsevan Sindhulin alueen väestön koulutustaso on heikko ja koulunkäynnin keskeyttäminen tavallista. Sahakaryassa nähtiin, että alueella on potentiaalia kehittyä, mutta tukea tarvitaan
Niiden sisältönä on kolme aihealuetta: oma uskonto, muut uskonnot ja etiikka. On sitten toinen asia, missä kulkevat Jumalan valtakunnan rajat. Kristinuskokin on maailmanuskonto. Kenellä on Pyhä Henki, niin että hänen julistamansa synninpäästö on pätevä. Opetusministeri Li Anderson on kannattanut ajatusta, että evankelis-luterilaisilla oppilailla tulisi olla oikeus valita vaihtoehtoisesti myös elämänkatsomustieto. Kun elämänkatsomustietoa ehdotetaan ainoana vapaasti valittavana oppiaineena evankelis-luterilaisille oppilaille uskonnon sijasta, se asetetaan eriarvoiseen asemaan suhteessa esimerkiksi Bahai-uskontoon ja Herran kansa ry:n uskontoon. Opetushallituksen vahvistamien uskonnon opetussuunnitelmien joukossa on myös Bahai-uskonnon ja Herran kansa ry:n uskonnon opetussuunnitelmat. Kotimaa24:n lukijablogeissa sanottua vanhoillislestadiolainen seurakuntaoppi ei ole mikään yksiselitteinen ja yksiulotteinen monoliitti. Sen piirissä tulee perehtyä vieraisiin uskontoihin, mutta myös kristinuskon eri muotoihin. toivon, että seurakunnissa rohkaistaisiin ihmisiä tulemaan ehtoolliselle kertomalla paikallisista käytänteistä ääneen messun yhteydessä. Pääosin keskustelu koulujen opetuksen sisällöistä käydään kuitenkin kasvatuksellisen tehtävän näkökulmasta. Uskontotietoutta elämänkatsomustietoon sisältyy vähän. Koulun tavoite on ensisijaisesti tiedollinen ja yleissivistyksellinen. KOTIMAA | 7.2.2020 10. Sillä on myös kasvatuksellinen tehtävä, mutta tämä on edelliselle alisteinen. Kirkon työntekijöille ja messun vakikävijöille tutut asiat ovat monille nykyisin vieraita. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten uskonnollista vakaumusta tiedustelevia henkilöitä kummasteltiin kadunkulmissa traktaatteja jakavina fanaatikkoina. Petri Järveläinen Lain tulkinnat ovat johtaneet järjettömyyksiin ” Kenelläkään ei ole velvollisuutta ilmoittaa, tahtooko hän osallistua uskonnolliseen tilaisuuteen. uskonnonvapaus | Oikeusvalvojien päätökset ja viranomaisohjeistukset 2000-luvulla ovat seuranneet kansainväliselle ihmisoikeusperinteelle ja maan lainsäädännölle vierasta tulkintalinjaa, kirjoittaa Petri Järveläinen. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Sellaista edustavat muidenkin koulun oppiaineiden osalta oppiaineen asiantuntijat, uskonnon osalta teologinen tiedekunta ja muut teologisen korkeakouluopetuksen tahot. Opetushallitus on vahvistanut toistakymmentä oman uskonnon opetussuunnitelmaa. Kielteisesti vastaaville oppilaille on järjestettävä mahdollisimman paljon kyseistä uskonnollista tilaisuutta muistuttavaa toimintaa heidän vakaumuksensa mukaisesti tilaisuuden ulkopuolella. Elämänkatsomustiedon sisällöt ovat puolestaan oma maailmankatsomus, elämäntavat, etiikka, yhteiskunta ja luonto. Uskonnonopetuksesta tulee kehittää kaikille koulun oppilaille yhteinen oppiaine. Kenelläkään ei ole velvollisuutta ilmoittaa, tahtooko hän osallistua uskonnolliseen tilaisuuteen. Oikeusvalvojien päätökset ja niistä seuranneet viranomaisohjeistukset 2000-luvulla ovat seuranneet kansainväliselle ihmisoikeusperinteelle ja maan lainsäädännölle vierasta tulkintalinjaa. Opetushallituksen mukaan evankelis-luterilaista uskontoa opiskelee 87 prosenttia oppilaista. Tulkinnat ovat johtaneet peräti järjettömyyksiin. On myös tärkeää, että osaisimme seurakunnissa rohkaista ihmisiä tulemaan ehtoolliselle välittämällä hyväksyvää ilmapiiriä. Mutta nämäkään eivät ole mitään yksioikoisia asioita, eivätkä kaikki liikkeen jäsenet ja teologit linjaa sitä samalla tavalla. Emilia Turpeinen 31.1. Avaamalla käytänteitä selkeästi ääneen madallamme kynnystä tulla ehtoolliselle. K ansainvälisten ihmisoikeussopimusten tavoite on suojata oikeus uskonnolliseen vakaumukseen ja sen ilmaisemiseen julkisessa tilassa, ilman rangaistusta tai vainoa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Yhteiskunnallinen keskustelu on kuitenkin keskittynyt sen pohtimiseen, miten uskonnonvapautta voitaisiin rajoittaa siten, että uskonnottomat henkilöt eivät joudu uskonnon kanssa tekemisiin. Opetusalan ongelma on seuraava. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Myös koulujen uskonnonopetusta on tahdottu järjestää kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja maan lainsäädännön näkökulmasta nukkavierulla tavalla. Kukaan vanhoillislestadiolainen ei usko, että liikkeen – saati yhdistyksen – jäsenyys pelastaa. Tiedollisen horjahduksen tilanteessa olisi järkevää, että asia korjattaisiin. Mikä on oikea seurakunta. Oikeus on myös niillä, jotka suhtautuvat uskontoon myönteisesti. He uskovat pelastuvansa uskosta Kristukseen ihan niin kuin muutkin kristityt. Ihmisoikeusajattelu ja uskonnonvapauslainsäädäntö edellyttävät, että ketään ei voida velvoittaa uskonnollisen vakaumuksen ilmaisemiseen. Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen perusteella puolustusvoimien viranomaisten on kysyttävä, tahtooko puolustusvoimien palveluksessa oleva henkilö osallistua puolustusvoimien hartaustilaisuuteen. Teemu Kakkuri 29.1. Helsingissä oppilaita on 80 prosenttia ja joissakin kouluissa vain 65 prosenttia. Emme voi 2020-luvulla enää olettaa, että ehtoolliskäytänteet olisivat kaikille tuttuja tai tuoreessa muistissa. Itse asiassa meillä rajan tällä puolen on pelastusoppi useammin ja pahemmin kuralla. Millainen olisi esimerkiksi luterilaisen kirkon jäsenen kannalta koulun luterilaista joulukirkkoa mahdollisimman paljon muistuttava siitä poikkeava koulun järjestämä tilaisuus, joka on hänen vakaumuksensa mukainen. Opetushallituksen ohjeen mukaisesti oppilailta on kysyttävä, tahtovatko nämä osallistua koulun piirissä järjestettävään uskonnolliseen tilaisuuteen. Lisäosana on uskonnollisen pakottamisen kieltäminen. Yksityisyydensuojaa koskeva lainsäädäntö estää tiedon saamisen. Se tulee järjestää tiedollisen kulttuurin mittapuin. Se ei ole pelastusoppi. Viranomaisilla on oikeus tietää henkilön jäsenyys, mutta heillä ei ole oikeutta tietää henkilön haluista tai motiiveista. Nykyisessä katsomuksellisessa tilanteessa opetus ei voi enää olla ”tunnustuksellista”, mutta ei myöskään ”omaa”. Kysymys on ongelmallinen myös viranomaistoiminnan näkökulmasta
Tietysti kuuntelin musiikkia ”väärin”, näin ajattelin, kun en kerran pystynyt kuulemaan sitä sellaisena kuin se oli. Maan kuulu kuoromestari professori Harald Andersén, lempinimeltään Hirmuinen, antoi pätevät ohjeensa. Hän maalasi mustan neliön vielä kolme kertaa elämässään. Se on vain kuva, musta neliö valkoisella pohjalla, hän sanoi: ”Paljas ikoni”. Näin ovat monet eri modernin sanattoman taiteen lajien edustajat sanoneet omista töistään. tuoMas HYnYnen Kirkkoherra, TT Lopen seurakunta Veisatkaa vuoroin KOTIMAA | 7.2.2020 11. Kun soitto alkoi, pääni sisällä tapahtui räjähdys. Erikseen haluan mainita mainion Kamarikuoro Kaamoksen ja Visa Yrjölän uusien virsien tiimoilta. Jotkut haluavat laskea kukkalaitteensa sanomatta mitään, ja se on hyvä niin. Kuulkaamme häntä: me tarvitsemme ryhmän seurakuntaveisaajia, koraalikuoron, joka voi johtaa seurakuntaveisuuta. Useimmat lukevat kukkalaitteen nauhojen tekstit, ja ainakin minä haluaisin kuulla muistolauseen ja vainajan muistoa kunnioittavan tahon nimen. Kaija PisPa Kirjoittaja on kirjailija ja kirjoittamisen opettaja. Mustan neliön filosofiset ja hengelliset ulottuvuudet eivät taltu muutamalla lauseella. En tiennyt, mitä odottaa. Ehkäpä siinä oli taiteilijan ääriraja, pidemmälle hänellä ei ollut pääsyä, edempänä loisti iankaikkisuuden lyijynvalkoinen ja tuonpuoleinen syvyys kajasti värien mustuuden läpi. Moni osaisi sen tehdä. Hanna Pelto Kangasala Ympäristöteemat kirkkokäsikirjaan antti Kujanpää ehdotti (Kotimaa 4/2020) kirkkokäsikirjan kielellistä ja sisällöllistä tarkastamista. Näin maalauksen Eremitaasissa. Hartauksissa on helppo ohjautua mukaan, kun kuoro johtaa laulua a capella tai urkusäestyksellä. Vai pääsevätkö. Istuimme kahdeksannessa penkissä alttarilta lukien, mutta emme kuulleet kukkalaitteen laskijan ääntä kuin yhdessä tapauksessa: TM, reservin majuri, Oulun kaupungin valtuuston puheenjohtaja juha Hännisen ääni kuului kirkon perälle asti. En muista itse äänistä mitään, mutta pystyn yhä muistamaan nuo ihanat värit. Joskus 80-luvulla olin ensi kertaa nykymusiikkia soittavan Avantin konsertissa. Näin sanoivat myös abstraktin maalaustaiteen venäläiset perustajat viime vuosisadan alussa. Kirkkokäsikirja on laadittu ennen Kirkon ilmasto-ohjelmaa 2008, jonka myötä niin sanottu ekoteologinen ajattelutapa on tullut jäsennetyksi osaksi kirkkomme oppia ja elämää. Jotkut jopa kokevat modernin taiteen vievän heidät olemassaolon perusasioiden äärelle. Radion Kamarikuoron uudelleen tehdyt äänitykset, lapsija nuorisokuorolevyt sekä eri herätysliikkeiden äänitteet sisältävät eri tyylilajit reformaatioajan virsistä nykyaikaan asti. Mutta kun Kasimir Malevits teki sen vuonna 1915, maalaus oli niin radikaali, että siitä sai alkunsa ei-esittävä kuvataide. Mutta kun siirsin katseeni valkoiseen reunukseen, musta alkoi avautua, se painui sisään ja muuttui syvyydeksi, joka melkein nielaisi minut. Näin virren funktio vahvistuu ja kuorolaisten tehtävänä on olla elimellisenä osana liturgiassa. Siellä voi kohdata syvimmän synkkyyden ja hohtavimman valkeuden. Perinteinen kuvataide on esittävää. HeiKKi sePPälä Haukipudas Aamuja iltahartaudet Yle 1:llä ovat pienimuotoisia jumalanpalveluksia, joissa kuulijat pääsevät mukaan virsilaulantaan. Malevitsiin maalaus vaikutti niin syvästi, että hän ei pystynyt maalaamisen jälkeen viikkoon syömään eikä nukkumaan. Musta neliö valkoisella pohjalla ei tunnu kovin kummoiselta maalaukselta. Tässä kohtaa monet pettyvät ja kääntyvät pois. Siellä on kaikki muodot, värit, valaistukset, äänet ja asetelmat. Saksasta tullut alternatimeli vuorovirsikäytäntö sai Suomessa innostusta aikaan 1960-luvulta lähtien. Omaisten ja Matin kummilasten kukkalaitteiden ja ruusujen laskun jälkeen lukuisat viralliset edustajat kävivät jättämässä viimeiset tervehdyksensä ja kukkalaitteensa. Esitän, että seurakunnat asentavat esimerkiksi katosta riippuvan mikrofonin alttarilla olevan arkun lähelle. Toivoisin tämän ilahduttavan käytännön saavan uutta tuulta siipien alle. Piispa samuel salmen lämminhenkinen siunaustoimitus herkisti saattoväen. Suljin silmät, ettei muusikoiden touhuaminen soitinten parissa olisi häirinnyt keskittymistä. radiossa Savonlinnan seurakunnan messussa sai kuulla lauluryhmän ja seurakunnan vuorottelua. On vain muotoja ja värejä, ei muuta. Omassa seurakunnassani Lopella olemme todenneet, että osana kirkon ympäristökasvatusta olisi syytä tuoda enemmän ympäristöteemoja jumalanpalveluksiin. Nykyrunouttakin moni on oppinut lukemaan. Musiikki vyöryi mieleeni liikkuvina muotoina ja väreinä. Syvempää näkemistä voi opetella, jos heittää määrittelyt menemään ja avaa silmät kuin lapsi, vaikka luonnon keskellä. Minua maalaus jäi vaivaamaan. Jumalanpalveluselämämme ei siten vastaa uskonkäsitystä, joka on ilmaistu esimerkiksi uusimmassa ympäristödiplomin käsikirjassa (2012) ja jota kirkkomme ympäristötyö toteuttaa. Sen muodot ovat tunnistettavia esineitä, ihmisiä, maisemia, sitä, mitä näemme ja minkä keskellä elämme. Ei-esittävä, abstrakti kuvataide ottaa elementtejä, muotoja ja värejä elävästä elämästä mutta asettelee ne maalaukseen siten, että niistä ei synny tunnistettavaa kuvaa. Valkoinen taas ei ole väri vaan valoa. Musta on värien summa, mitä enemmän värejä, sitä mustempaa. ”M usiikki ei kerro eikä kuvaa mitään, siinä ei ole mitään itsensä ulkopuolella”, sanoi minulle kerran eräs modernin taidemusiikin tekijä. Sovituksista ei liene puutetta. Paljas ikoni Muistolauseen lukijoiden ääni ei kuulu Olin ministeri Matti ahteen siunaustilaisuudessa 25.1. Helsingissä Kallion kirkossa. Moni sietää silti katsoa esimerkiksi modernia tanssia, koska ihmisruumis on tuttu vaikka liikkeet olisivatkin outoja. Ei kiinnosta, en ymmärrä. Siellä se synkisteli keskellä huonetta vaikka Malevits oli omassa näyttelyssään sijoittanut sen huoneen perimmäiseen nurkkaan katon rajaan, kuten perheen ikoni asetetaan ortodoksiperinteessä. Malevits kiisti, että maalaus kertoisi jotain. Kannatan lämpimästi Antti Kujanpään ehdotusta. Nykyisen kirkkokäsikirjan tekstien ja aiheiden puitteissa tämä on kuitenkin vaikeaa, koska muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pyhien aiheet koskevat lähimmäisyyttä tai ihmisen päänsisäistä uskoa. Mustaa neliötä katsoessani sen mustuus syöksyi päälle ja tuntui peittävän minut. Sunnuntaina 26.1. Kaunis kirkko oli täynnä väkeä
Uskonnottomat saisivat ajatella seuraavansa kirkossa tapahtuvia erilaisia asioita fiktiona, kristityt puolestaan Jumalaan uskoen. Kirjoituksista myös poimitaan niin sanotuiksi nostoiksi tiettyjä lauseita. – Joskus ottaisin ne nostot eri kohdista. Toimitukset editoivat myös mielipidekirjoituksia muun muassa käytettävissä olevan tilan mukaan. Moision mukaan uskontoihin liittyvät asiat ovat usein sellaisia. Poikkeuksen tässä suhteessa tekee Keskisuomalainen. Kaltaiseni maallikon kirjoitukset tehoavatkin ehkä paremmin kuin viran puolesta kantaa ottavien kirkon työntekijöiden. – Tartun näppäimistöön esimerkiksi silloin, jos huomaan, että jollakin poliitikolla eivät nyt ole faktat tai argumentointi ihan kohdallaan. Ja tekstin editoinninkin tekisin joskus toisella tavalla. Lukion englannin kielen lehtorina työuransa tehnyt filosofian lisensiaatti käsittelee kirjoituksissaan niin politiikkaa, uskontoja kuin yhteiskunnan eri ilmiöitäkin. Harrastan mielipidekirjoittamisen ohella hyötyliikuntaa. Mappi on paksu ja painava. Suuntaus ei kuitenkaan näytä kristinuskon kannalta hyvältä. Raamatusta löytyy myös päteviä ohjeita sopuisaa yhteiselämää varten. Risto Moision ytimekkäät ja huolella perustellut kirjoitukset läpäisevät esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Aamulehden julkaisukynnyksen varsin hyvin. KOTIMAA | 7.2.2020 12. Vuosien mittaan Moision tietokoneella on syntynyt yli 400 mielipidekirjoitusta kaikkiaan yli kahteenkymmeneen lehteen. Uuttera kirjoittaja saa kristinuskoa käsittelevistä kirjoituksistaan aika paljon myönteistä palautetta seurakuntalaisilta ja seurakuntien työntekijöiltä. Tai jotakin merkittävää asiaa käsitellään mielestäni liian suppeasta näkökulmasta. Elämässäni olen ylpeä etenkin vanhempieni, neljä vuotta kansakoulua käyneiden pientilallisten elämänohjeesta ”elä ihmisiksi”. Lehtien mielipidepalstojen toimittajiin Risto Moisiolla on vuosien mittaan kehittynyt eräänlainen viha–rakkaus-suhde. Etenkin tärkeimpien lehtien mielipidesivuille on vaikeaa saada tekstejään läpi. – Lähetän mielipiteitäni säännöllisesti myös useisiin maakuntaja paikallislehtiin sekä kristillisistä lehdistä muun muassa Kotimaahan. Risto Moisio ihmettelee, mikä uskonnossa on niin vahingollista, että se pitäisi häivyttää kokonaan esimerkiksi koulujen juhlista. Pelkästään viime vuonna 75 Moision kirjoitusta löysi tiensä lehtien palstoille. Jos ei usko Jeesukseen tai ikuiseen elämään, niin kannattaisi tutustua Raamattuun edes elämäntaito-oppaana. Median logiikka menee perinteisesti niin, että negatiivisia asioita nostetaan herkästi esille ja positiivisia vähemmän. Aika usein Moision kynä pureutuu sellaisiin asioihin, joita media ei ole itse hoksannut. Kuka. – Sen sivuilta tulevat esiin ihmisten hyvät ja raadolliset puolet. Toki on käynyt niinkin, että juttuni on parantunut toimittajan käsittelyn jäljiltä, Moisio myöntää. haastattelu R isto Moisio nostaa esille kansion, joka sisältää häneltä eri lehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia. – Uskontoa puolustavat mielipidekirjoitukseni jäävät maallisessa mediassa aiempaa useammin julkaisematta. Tuo neuvo kantaa elämässä. – Näin he olisivat yhdessä samassa tilassa ja kunnioittaisivat oikeasti toistensa vakaumusta. Mikä saa tamperelaisen kertomaan julkisesti mielipiteensä niin monenlaisista asioista. | Kuva: Rami Marjamäki Erityisesti tiukimmille ateisteille Moisiolla onkin toive. Kristittynä seurakunta-aktiivina Moisio käsittelee mielipidekirjoituksissaan aika ajoin myös uskontoja ja hengellisyyttä. Risto Moisio toivoisi, että kirkkoa koskevia myönteisiä uutisia löytyisi enemmän myös maallisista lehdistä. Minua kiinnostaa kaikenlainen elämä täällä maapallollamme, Moisio kertoo. – Monet papitkin ovat kannustaneet minua ottamaan kantaa uskontomme puolesta. Joskus lehtien palstoilla syntyy Moision ja vapaa-ajattelijoiden välillä tiukkaakin vääntöä. Risto Moisio, 71 Juuri nyt yritän opetella hulavanteella treenaamista. Pyöräilen Tampereella läpi vuoden, teen metsätöitä ja luon lunta käsipelillä laajoiltakin alueilta . Tekstejä menee hyvällä prosentilla läpi, mutta aivan kaikkia asioita tamperelainen ei sulata. Mielipiteiden mies Tamperelaiseläkeläinen Risto Moisio ottaa kantaa kirjoittamalla poikkeuksellisen ahkerasti eri lehtien mielipidepalstoille. Risto Moisio kertoo suvaitsevaisuusunelmastaan. Risto Moisio ei pelkää ottaa esille sellaisiakaan teemoja, joita lehdillä on tapana hiukan varoa. Usein aiheeksi nousee kristinuskon asema yhteiskunnassamme. Aiheisiin lukeutuu myös kristinuskon asema yhteiskunnassamme. – Haluan olla historiallisen tietämyksen ja viisauden, samalla myös Raamatun tuntemuksen edistäjä maallisissa lehdissä, hän määrittelee. – Olen jo nuoresta saakka seurannut aktiivisesti yhteiskunnallisia asioita ja historiaa
– Tämän kehityksen myötä sananvapaus on kaventunut erityisesti netittömiltä lukijoilta, Moisio arvelee. Siitä Moisio on surullinen, että mielipiteille varattu tila on paperilehdissä pienentynyt. Toki kirjoitusten pitää tietenkin aina olla asiallisia. – Mitään tabuja ei aiheiden valinnassa saa olla. – Kaipaisin tiedotusvälineiltä lisää läpinäkyvyyttä koskien niiden omaa toimintaa. Suomalaista mediaa Risto Moisio pitää kaiken kaikkiaan varsin laadukkaana ja toimittajia ammattitaitoisina. Moisio vieroksuu myös sosiaalisessa mediassa usein valloilleen pääsevää rajua kielenkäyttöä. Medialla on paljon näkyvää ja pinnan alla olevaa vaikutusvaltaa. – Siellä toimitaan usein liian nopeasti ja tunnekuohun perusteella. Moisio ei näe lainkaan hyvänä sitä, että yhteiskunnallinen keskustelu tapahtuisi ainoastaan sosiaalisessa mediassa. Rammstein-yhtyeen aiheuttama massiivinen melu kuului kauas ja puhutti kaupunkilaisia. – Raamatun Sananlaskujen antama ohje pätee edelleen: ”Sävyisä vastaus taltuttaa kiukun, loukkaava sana nostaa vihan”. Viime kesänä Risto Moisio pääsi omakohtaisesti tutustumaan siihen, miten tietoisesti ja taitavasti tiedotusvälineet rakentavat ilmiöitä. Nopeasti noussut – ja myös pian laantunut – Rammstein-kohu oli Risto Moisiolle hyvä opetus. Kuitenkin media on ensimmäisenä vaatimassa kyseistä asiaa kaikilta muilta. Facebookissa tamperelaismies on, mutta ei ole somesta muuten kovinkaan innostunut. Silloin kokonaisnäkemys asioista hämärtyy. Episodin taustalla oli tunnetun saksalaisen hevibändin Tampereen keskustassa pitämä konsertti. – Provosoin tahallani ja täkyynhän tartuttiin. Hän paheksui valtavaa desibelimäärää. Vesa Keinonen KOTIMAA | 7.2.2020 13. Risto Moisio on suvaitsevuuden lämmin puolestapuhuja. Avarakatseisuus ei kuitenkaan merkitse hänelle vaikenemista. Myös Moisio otti aiheeseen terävästi kantaa kaupunkilehden mielipidepalstalla. Tamperelaisessa Aamulehdessä mielipiteille on nykyään varattu yksi sivu entisen aukeaman sijaan. – Huomasin sen, kuinka helppoa on saada lietsottua ihmiset tunnekuohuun. Yksi parannusehdotus hänellä kuitenkin on. Mediassa pitää Moision mielestä käsitellä avoimesti myös kipeitä teemoja. Kaupunkilehti Tamperelainen teki hänestä ”Rammstein-Riston”. Kiihkeässä nettikeskustelussa minut sitten leimattiin kaikenlaisen musiikin ankaraksi vastustajaksi, Moisio hymyilee. Valtaapitävätkin sortuvat hätiköityyn twiittaamiseen. Se on pelottavaa
”Ymmärsin, että rakkaus saa meidät muistamaan, että rakkaudesta kertomukset syntyvät. K:n monet muistikuvat osoittautuvatkin valheellisiksi ja vääriksi. Entinen tyttöystävä Stella, josta kirjailija ei koskaan pääse eroon, kyseenalaistaa loputtoman ymmärtämisyrityksen: ”Etkö sinä ymmärrä, että muisti on pahempi satuilija kuin meistä kukaan?” Stella ei tunnista itseään siitä ihannekuvasta, jonka K on hänestä luonut. ”Miten hän oli jaksanut edelleen uskoa rakkauteen niin julmassa ja rakkaudettomassa maailmassa kuin meidän. Hän yrittää kuumeisesti muistaa, ymmärtää ja tallentaa sen kaiken, mutta muisti on petollinen. Kirjailija jättää taakseen alemman luokka-asemansa, mutta on aina sosiaalinen nousukas siinä ylemmän luokan piirissä, johon hän tutustuu Rabellin perheen kautta. Mitä muistimme kerran Pappi korostaa, että usko on suurempi kuin oma minä. Tämä ei vain ymmärrä, miten usko toimii. Hän pohtii etenkin sitä maagista hetkeä, jolloin tutustui lapsena loistaviin Rabellin sisaruksiin Stellaan ( Annika Poijärvi) ja Alexiin ( Juha Varis). Kirjailija myöntää, että pyhää on olemassa. Ei brutaali Jan-Roger lyönyt bordellisekoilusta Portugalissa kieltäytynyttä Kristeriä humalaisen ilotaloillan jälkeen, vaan hän itse. Pappi sanoo, ettei puhdasta sielua ole. Kirjailija K (Timo Tuominen) kuvittelee löytävänsä kirjoittamalla ja nauhurista muistojaan kelaamalla totuuden itsestään ja läheisistään, ikään kuin se vapauttaisi hänet tämän hetken hukassa ololta. Hänessäkin on puoli, joka näkee kauemmas kuin itseensä ja haluihinsa. Oma sielu vain ei ole niin puhdas, kuin sen pitäisi olla. Mutta mitä me muistamme, ja mitä me oikeastaan rakastamme?” Tämä näytelmä kannattaa nähdä ja kirja lukea, jos on kiinnostunut kysymyksestä: mitä muistan siitä, kuka kerran olin, ja mitä menneisyyteni minusta teki. Janne Villa Rikinkeltainen taivas Kansallisteatterissa 22.5. Hänessäkin on puoli, joka näkee kauemmas kuin itseensä ja haluihinsa. Mitä rakkauden ja ystävyyden alkuhetkellä todella tapahtui. saakka. K irjailija K (nuorena Pyry Nikkilä, yli viisikymppisenä Timo Tuominen) palaa mielessään yhä uudelleen elämänsä ja ihmissuhteidensa avainkohtauksiin. Romaanissa K käy hengellisiä keskusteluja pappisystävänsä Kristerin ( Johannes Purovaara) kanssa. Mihinkään yhteisöön kiinnittymätön individualismi tekee sokeaksi sille, miten pyhyyttä kokevat ihmiset näkevät maailman. | Kuva: Katri Naukkarinen / Kansallisteatteri ” Kirjailija myöntää, että pyhää on olemassa. Se kiinnittyy individualistisia ihanteita isompiin ajatusrakennelmiin. Vanhemmilta periytyy kielen lisäksi masennuksen, yksinäisyyden, vihan ja rohkeuden kaltaisia asioita. Kjell Westön vaikuttavasta Rikinkeltainen taivas -romaanista tyylikkäästi sovitettu näytelmä Kansallisteatterissa keskittyy K:n pakottavaan tarpeeseen muistella menneitä. Uskoin tietäväni suunnilleen, miten hän vastaisi: että hänessä oli yhtä paljon puutteita kuin muissakin ihmisissä ja että jos hän joskus teki hyvää, hyvyys oli valinnut hänet, ei päinvastoin.” Kirjailija näkee, miten kaikki on rinnakkain: viha ja rakkaus, petos ja uhrautuminen, mässäily ja äärimmäinen köyhyys, usko ja nihilismi, julmuus ja armo. KOTIMAA | 7.2.2020 14. Ohjaaja Juhana von Bagh kuvaa, miten kannamme kaikkia ikävaiheita sisällämme. Kirjailija kammoaa uskontoja, mutta Kristerin mielestä ystävä ei ole suinkaan sieluton tai tyhjä. Kirjailijan mieleen nousee kaunis ajatus kaikkien petosten ja laiminlyöntien alta, kuin kohti käyvästä hengellisestä puheesta. Hyvyyden kerta toisensa jälkeen valinnut ja toisen poskensa pienestä pitäen kääntänyt Krister heittää tällä olemassaolon tavallaan haasteen uskonnottomalle kirjailijatoverilleen. Lapsuus tekee meidät; ne ihmiset, joiden keskeltä kasvamme, perhe, ystävät ja rakkaat, jotka ainoina näkevät todellisen luontomme. kulttuuri | teatteri | Kjell Westö ei ole tuhlannut paljon painomustetta uskon käsittelyyn ennen Rikinkeltaista taivasta, josta nautitaan nyt myös näyttämöllä
Jäsenkato ja talouden heikkeneminen pakottavat hallinnon ja toiminnan uudistamiseen. Lisää tietoa: mikkelinseurakuntavaki@gmail.com Raamattuun ja kirkkomme tunnustukseen pitäytyen haluamme antaa asiantuntemuksemme kirkon päätöksentekoon. Sitoudumme seurakuntaelämään ja sen kehittämiseen. Pidämme esillä kristillistä ihmisarvoa ja lähimmäisenrakkautta. MIKA FALK toiminnanjohtaja JOUTJÄRVI 26 IIDA HOVI valtakunnallinen juniorityönvastaav a KESKI-LAHTI 36 LUKAS BRENNER piirivastaava, teologi KOTKA-KYMI 25 JUHA RANTALAINEN lääkäri, lehtori LAPPEENRANTA SEIJA SUNNA fysioterapeutti SALPAUSSELKÄ TIMO-ESA TUURI linja-autonkuljettaja, uutistoimittaja LUUMÄKI VUOKKO VÄNSKÄ toimittaja SALPAUSSELKÄ KARI SIMOLIN DI, toimitusjohtaja JOUTJÄRVI ESA TAIPALE toimitusjohtaja JOUTJÄRVI 32 43 45 46 47 44 33 VESA VAINIO veturinkuljettaja KOUVOLA 34 35 ILKKA PÖYHÖNEN professori emeritus JOUTSENO 31 VESA PYÖTSIÄ maatalousyrittäjä VALKEALA 42 JUKKA MATSSON maanviljelijä ASIKKALA 30 MIRVA ILLI-LAMPIO sosiaaliohjaaja, sosionomi ORIMATTILA KARI KALLIO DI, yli-insinööri ASIKKALA HELENA KEKKONEN lähetystyöntekijä, fysioterapeutti HEINOLA AIMO KOSKELO aluepäällikkö HOLLOLA TIMO LAMPI kirkon nuorisotyönohjaaja LAURITSALA 37 38 39 40 41 27 28 PERTTI LAAKSONEN kapteeni evp ORIMATTILA 29 PÄÄTÖKSENTEKOAMME OHJAA ARMOLLISEN JUMALAN SANA MIKKELIN HIIPPAKUNNAN YHDISTYNYT SEURAKUNTAVÄKI Y hteiskunnan muutos asettaa kirkolle haasteita ottaa kantaa ja vaikuttaa asioihin kristillisen uskon näkökulmasta. Perheissä rakennetaan tulevaisuutta. Toisiamme kunnioittaen voimme tehdä päätöksiä kirkkomme parhaaksi. Näkynämme on kirkko, joka hoitaa perustehtävänsä, evankeliumin julistamisen. KIRKOLLISKOKOUS HIIPPAKUNTAVALTUUSTO VA ALIT-11.2 .2020 36. Se kutsuu kaikkia yhteyteensä. Meillä on monipuolinen kokemus yhteiskunnasta ja kirkollisesta elämästä. Jokainen lapsi on Jumalan lahja. Kannamme vastuuta luomakunnasta ja kannatamme kohtuullista elämäntapaa. Tuemme kristillistä miehen ja naisen välistä avioliittoa ja edistämme kristillistä kasvatusta lasten ja nuorten parissa. Herätysliikkeet ovat oleellinen osa kirkkomme elämää. Tuemme lähetystyötä kirkon kaikkien lähetysjärjestöjen kautta. Sitoudumme tähän työhön riippumatta kunkin poliittisesta kannasta
kymmeniä vanha asia. Heillä on myös kirkollisesti omaperäinen historiansa, joka poikkeaa muusta Euroopasta. Lupa-asia koskee tietenkin kokonaisia yhteiskuntia, esimerkiksi yritysja yliopistomaailmaa, Rusama sanoo. – Tästä on merkkejä Suomessakin. Porvoon kirkkoyhteisö on Brittein saarten anglikaanisten sekä Pohjoismaiden ja Baltian luterilaisten kirkkojen yhteisö. Kirkon jäsenissä ja Suomessa asuvissa briteissä on myös niitä, jotka äänestivät eron puolesta. Anglikaaninen kirkko muistuttaa Suomessa oleskelun rekisteröimisen tärkeydestä ja avustaa tarvittaessa. Muutoksien merkityksestä Englannin kirkon Euroopan hiippakunnalle on Mäkipään mukaan aikaista sanoa. Maa liittyi Euroopan talousyhteisöön jo vuonna 1973, mutta media ja poliittinen eliitti ovat jo kauan puhuneet brittejä ”kuppaavasta” Brysselistä ja ”itsemääräämisoikeuden menettämisestä”. teologia | ekumenia | Britannian EU-ero ei sinänsä tuo ekumeenisia haasteita, mutta kansallismielisyyden nousu voi niitä tuoda. Mutta onko sillä myös ekumeenisia seurauksia. Rusaman mukaan britit ovatkin maailmankansalaisia. – Työja oleskeluluvat voivat nyt muuttua määräaikaisiksi – tosin EU:hun kuulumattoman Norjan luterilaisia pappeja työskentelee Britanniassa. Vain osa jäsenistöstä on Britannian kansalaisia. Sze KOTIMAA | 7.2.2020 16. – Heillä on siinä jokin musta piste, Jaakko Rusama toteaa. Näin arvioi ekumeniikan dosentti ja kansainvälisen Anglican-Lutheran Societyn puheenjohtaja Jaakko Rusama. Tästä eteenpäin on Rusaman mukaan jännittävää, minkälaisiksi Britannian ja Yhdysvaltojen suhteet muotoutuvat. Brexitistä huolimatta tämä yhteys tulee Rusaman mukaan toimimaan hyvin. Jussi RytkönEn |K uv a: O lli Sep pä lä |K uv a: Ja cq ui J. Ekumeenisesti brittikirkot haluavat Rusaman mukaan edelleen korostaa erityisesti Euroopan kirkkojen konferenssissa eurooppalaisia arvoja: ihmisarvoa ja -oikeuksia, oikeudenmukaisuutta, vapautta, lainkuuliaisuutta ja vähemmistöjen oikeuksia. Brittiläiset kirkot Englannin kirkko mukaan lukien jatkavat ekumeenista työskentelyä, Mäkipää sanoo. – Maan kirkot ovat antaneet julkilausuman, jossa ne tunnistavat tilanteen. – Suomessakin tulee vielä tilanne, jossa Britannian kansalainen ei ole rekisteröinyt täällä oleskeluaan. – Samaan aikaan sekä Britanniassa että Euroopassa kasvavat etniset ja vapaakirkot sekä karismaattisuus. – Anglikaaniselle kirkolle on tärkeintä pitää esillä Brexitin kannalta heikoimmassa asemassa olevien kysymyksiä. Britannian ja EU:n alueen kirkkojen yhteydet jatkuvat. Rusama arvioi, että Brexitistä huolimatta sekä manner-Euroopan että Britannian kirkkoja yhdistää vanhojen kirkkojen jäsenmäärän pienentyminen ja vaikutusvallan pienentyminen. Mutta brittejä tämä ei ole vakuuttanut. Euroopasta puhutaan, kuin Britannia ei siihen kuuluisi. Työskentelemme uusimman tiedon saamiseksi yhteistyössä Britannian suurlähetystön kanssa. helmikuuta. Britanniassa kansakunta ja myös kirkkojen jäsenet ovat Brexit-asiassa pahasti jakautuneet. Eroamisneuvottelut jatkuvat silti vielä pitkään. Erilaisia käytännön haasteita voi silti nousta esiin. Rusama pitää Brexitiä brittien suurena virheenä ja kiittelee Euroopan unionia siitä, että se on onnistunut takaamaan rauhantilan eurooppalaisten kesken. Briteillä on vuosisatainen historiansa Euroopan kupeessa hieman eristäytyneillä saarilla elämisestä. Rusama muistuttaa, että EU:n vastaisuus on Britanniassa vuosiLuterilaisen maailmanliiton pääsihteeri Martin Junge (ylh.) ja Canteburyn arkkipiispa Justin Welby edustavat maailmanlaajuisia kirkkoperheitä. Kirkot haluavat kantaa vastuuta siitä, että ne jatkavat työtään koko erimielisen kansan parissa, Rusama sanoo. I son-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista virallisesti 1. Kirkoilla voi olla jälleen rooli yhteisten arvojen ja yhteistyön esimerkkeinä ja puolestapuhujina. Suomen anglikaanisen kirkon pappi Tuomas Mäkipää arvioi, että Brexit sinänsä ei ehkä tuo ekumeenisia haasteita mutta kansallismielisyyden nousu tuo. Papillisen työvoiman liikkuvuus Britannian anglikaanikirkkojen ja muiden sopimuskirkkojen välillä voi hankaloitua. – Pääongelma on edelleen se, että Britanniassa ei vieläkään tunneta luterilaisuutta kunnolla – eikä luterilaisessa Pohjolassa anglikaanisuutta. Konservatiivinen usBrexit ei tärvele Euroopan kirkkojen yhteyttä konnollisuus vahvistuu kaikkialla maailmassa, Rusama tietää. Esimerkiksi luterilais-anglikaaninen ekumenia ei Brexitin vuoksi horju. Brexit merkitsee erilaisten poliittisten, kaupallisten ja sosiaalisten rajojen nousemista Britannian ja EU:n välille. Yleisesti ottaen ei. Näitä ovat esimerkiksi eläkkeet ja sosiaalietuudet, Tuomas Mäkipää arvioi. – Briteillä on mannereurooppalaisia globaalimpi ulottuvuus. He ovat levittäneet kulttuurista ja kielellistä kolonialismia, mihin liittyy myönteisiä ja kielteisiä piirteitä
Jussi Rytkönen Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Onko kaikki Israelin arvostelu sitten antisemitismiä. Tämä ja eräät muut juutalaisten piikkiin pannut, oletetut kataluudet ovat läpi vuosisatojen olleet juutalaisvastaisuuden polttoainetta. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen antisemitismin synnit ovat vähäisiä, mutta niitä on. Kristillisen antisemitismin juuret ovat teologiassa. Monesta syystä on siksi ihan pakko kysyä: voivatko maailman juutalaiset arjen realismissa lopulta vuorenvarmasti luottaa muuhun kuin Israeliin. Antisemitismin ruumiinavaus Svante Lundgrenin Teologia. Paavo Ahonen kirjoittaa, miten 1800-luvulta 1930-luvulle suuri osa luterilaista papistoa suhtautui juutalaisuuteen torjuvasti. Minkä tahansa ihmisryhmän syyttely, syrjintä ja pahempikin on tuomittavaa. Kun siihen lisätään juutalaisten syyttäminen kapitalismista, marxilaisuudesta ja salaliitoista, on kristikunnan antisemitismin liemi ollut valmis nautittavaksi. Voi myös ihmetellä, onko meillä ihmisillä aina oltava joku joukko, johon ongelmat voidaan projisoida myös silloin, kun sellaiseen ei ole mitään todennettavaa tai järjellistä syytä. Ruotsissa vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan 5 prosenttia väestöstä kannatti antisemitistisiä ajatuksia, mutta maan muslimien keskuudessa luku oli 39 prosenttia. | kolumni | TULKAA KAIKKI MIKKELIN HPK HIIPPAKUNTAVALTUUSTOJA KIRKOLLISKOKOUSVAALIT 2020 Aikio Jenni pääsihteeri Kouvolan seurakunta Andrejev Katja MBA, ammatillisen koulutuksen tiimipäällikkö Haminan srk Anttila Tuula opiskeluhuollon kuraattori, sosionomi YAMK Kotka-Kymin seurakunta Kämäräinen Ville kasvatuksen työalajohtaja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta Loikkanen Virpi lukion lehtori Savonlinnan seurakunta Manninen Teuvo fil.lis.,notaari (emer.) Keski-Lahden seurakunta Hartikainen Jutta TtT, Monikulttuurisen hoitotyön asiantuntija Kuusankosken seurakunta Hirvi Jukka nuorisotyönohjaaja Taipaleen seurakunta Hämäläinen Tomi nuorisotyönohjaaja Imatran seurakunta Mattila-Nousiainen, Kristiina projektityöntekijä Heinolan seurakunta Natunen Salla teol.yo, opiskelija Nastolan seurakunta (Lahti) Nyrhinen Sari KM, DI, uskonnon ja luokanopettaja Savonlinnan seurakunta Härkönen Heikki toiminnanjohtaja, yrittäjä Savonlinnan seurakunta Kalpio Noora Seurakunnan lastenohjaaja Keski-Lahden seurakunta Kiukas Tommi opiskelija Lappeenrannan seurakunta Palo Pauliina maatalousyrittäjä Joutjärven srk (Lahti) Raikaslehto Henna sosionomi YAMK, projektipäällikkö Imatran seurakunta Rantanen Pauli ekonomi Keski-Lahden seurakunta Kosonen Pekka lehtori, kirkolliskokousedustaja Pieksämäen seurakunta Kotiaho Pekka DI Hollolan seurakunta Kuisma Minni Nuorisoja vapaa-ajanohjaaja Kotka-kymin seurakunta Rauhala Pentti FT, dosentti Joutjärven srk (Lahti) Seppälä Tarja varhaiskasvatuspäällikkö, eläkkeellä Lappeenrannan seurakunta Valjakka Monica Ravintolatyöntekijä/freelancer Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta Ehdokasnumoero hpk-valtuustoon Ehdokasnumero kirkolliskokoukseen 2 -3 -4 2 5 3 6 4 7 5 5 3 8 6 9 7 10 8 11 -12 9 13 10 Ehdokasnumoero hpk-valtuustoon Ehdokasnumero kirkolliskokoukseen 14 -15 -16 -17 12 -11 18 13 19 14 20 15 21 16 22 17 23 18 24 -TULKAA KAIKKI MIKKELIN HPK HIIPPAKUNTAVALTUUSTOJA KIRKOLLISKOKOUSVAALIT 2020 Aikio Jenni pääsihteeri Kouvolan seurakunta Andrejev Katja MBA, ammatillisen koulutuksen tiimipäällikkö Haminan srk Anttila Tuula opiskeluhuollon kuraattori, sosionomi YAMK Kotka-Kymin seurakunta Kämäräinen Ville kasvatuksen työalajohtaja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta Loikkanen Virpi lukion lehtori Savonlinnan seurakunta Manninen Teuvo fil.lis.,notaari (emer.) Keski-Lahden seurakunta Hartikainen Jutta TtT, Monikulttuurisen hoitotyön asiantuntija Kuusankosken seurakunta Hirvi Jukka nuorisotyönohjaaja Taipaleen seurakunta Hämäläinen Tomi nuorisotyönohjaaja Imatran seurakunta Mattila-Nousiainen, Kristiina projektityöntekijä Heinolan seurakunta Natunen Salla teol.yo, opiskelija Nastolan seurakunta (Lahti) Nyrhinen Sari KM, DI, uskonnon ja luokanopettaja Savonlinnan seurakunta Härkönen Heikki toiminnanjohtaja, yrittäjä Savonlinnan seurakunta Kalpio Noora Seurakunnan lastenohjaaja Keski-Lahden seurakunta Kiukas Tommi opiskelija Lappeenrannan seurakunta Palo Pauliina maatalousyrittäjä Joutjärven srk (Lahti) Raikaslehto Henna sosionomi YAMK, projektipäällikkö Imatran seurakunta Rantanen Pauli ekonomi Keski-Lahden seurakunta Kosonen Pekka lehtori, kirkolliskokousedustaja Pieksämäen seurakunta Kotiaho Pekka DI Hollolan seurakunta Kuisma Minni Nuorisoja vapaa-ajanohjaaja Kotka-kymin seurakunta Rauhala Pentti FT, dosentti Joutjärven srk (Lahti) Seppälä Tarja varhaiskasvatuspäällikkö, eläkkeellä Lappeenrannan seurakunta Valjakka Monica Ravintolatyöntekijä/freelancer Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta Ehdokasnumoero hpk-valtuustoon Ehdokasnumero kirkolliskokoukseen 2 -3 -4 2 5 3 6 4 7 5 5 3 8 6 9 7 10 8 11 -12 9 13 10 Ehdokasnumoero hpk-valtuustoon Ehdokasnumero kirkolliskokoukseen 14 -15 -16 -17 12 -11 18 13 19 14 20 15 21 16 22 17 23 18 24 -K R I S T U K S E N K I R K K O O N K A I K I L L E . ” Antisemitismi on virus, johon ei näytä olevan rokotusta eikä hyviä hoitojakaan. Menneiden vuosikymmenien länsimaisen edistysuskon aikana moni varmaan luuli, että myös antisemitismin kaltainen aate katoaisi. Tavallinen syytös oli ”Kristus-viha”. Asiassa ”kunnostautui” Ahosen mukaan myös Kotimaa-lehti, joka julkaisi itsenäisyyden alkuvuosina juutalaisten väitettyjä väärinkäytöksiä ja heidän Suomelle aiheuttamaansa vaaraa käsitteleviä juttuja. Mutta niin ei ole käynyt ja Teologia.fi:n ongelmaan perehtynyt asiantuntijajoukko paljastaa sen. KOTIMAA | 7.2.2020 17. Karmela Liebkindin mukaan tietenkään ei, mutta Lähi-idän konflikti tarjoaa myös antisemitismille mahdollisuuden piiloutua ”hyväksytyn” Israel-kritiikin kaapuun. fi-artikkelissa todetaan modernin ruotsalaisen antisemitismin koostuvan kolmesta osasta: siinä on poliittisesti oikeistolainen ja vasemmistolainen, mutta myös islamilainen elementti. Siitä on syytetty kaikkien aikojen juutalaisia. Antisemitismi on virus, johon ei näytä olevan rokotusta eikä hyviä hoitojakaan. Juutalaiset eivät Jeesustaan Messiaaksi hyväksyneet ja seurauksena oli Golgata. T eologisen tiedekunnan ja teologisten osastojen yhdessä julkaisema Teologia.fi-sivusto otti vuoden ensimmäiseksi teemakseen antisemitismin eli juutalaisvastaisuuden
Tämänviikkoisessa kuvassa ollaan ulkona koivun alla. 85 VUOTTA täytti 1.2. Kirjapalkinnon voitti Reetta Vainio Mikkelistä. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaa24:n Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Voit perustella valintasi lyhyesti. Mistä tilanteesta on kyse. Tunnistatko kuvan henkilöitä. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa24 julkaisevat kuvia arkistostaan. Kun Sundbergille huomautettiin, että hänen paikkansa oli merkitty toisaalle, tämä tokaisi: – Anton Sundbergin voitte plaseerata minne haluatte, mutta Ruotsin arkkipiispa istuu tässä. Aluksi on kahvitarjoilu. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Sundberg nousi oitis paikaltaan ja marssi parempaan pöytään. Olli SEppälä Edellisen mysteerikuvan tunnisti Uuraisten entinen kirkkoherra Heikki O. Tukiaisen säveltämään ja sanoittamaan Auki taivas on -messuun. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Se pidettiin viereisessä kirkkolaaksossa.” |K uv a: Ta pa ni Er äm aj a Kotimaan numero 3 parhaaksi jutuksi äänestettiin valokuvataiteilija Tiina itkosen haastattelu ”Sulavan jään ja huomisen maassa”. Faktat antoivat pohtimisen aihetta. Tukiainen: ”Kuva on Uuraisten kirkkopihasta. Haastattelua kuvailtiin mielenkiintoiseksi kertomukseksi eksoottisesta paikasta ja itkosen elämyksistä. Ruotsin arkkipiispa Anton Niklas Sundberg (1818–1900) oli hienoilla päivällisillä, mutta hänet sijoitettiin pöytään, jonka sijainti oli huono. Tekstejä saatetaan käyttää osana seuraavia mysteerikuvajuttuja. Ja niin hän sai pitää pöytäpaikkansa. Samaa voi sanoa Heikki Kässistä, joka perinneasuisena astuu ulos kirkon ovesta. Kuvassa kahvia kaataa monissa talkoissa toiminut Arja Akonpelto. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Tarjoilun jälkeen väki osallistui kirkkoherra Heikki O. Pihtiputaan ja Kinnulan seurakuntien yhteinen kirkkoherra Arja Huuskonen. arkkidiakoni (SDL) Erkki Jeskanen. Alttarin takana seisoo papistoa ja alttarin edessä valkopukuisia, mutta konfirmaatiosta tuskin on kyse. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Missä ja milloin kuva on otettu. Merkkipäivää vietettiin perhepiirisK otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. kirkkokahvit Mysteerikuva | vastaus | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. 18 KOTIMAA | 7.2.2020. klo 18.00 virsilauluillan merkeissä Pihtiputaan seurakuntakeskuksessa, Sallilantie 4. Hänen takanaan taaempana on Toini Nieminen, srk:n luottamushenkilö ja pitkäaikainen vapaaehtoistyöntekijä. Juhlaa vietetään torstaina 20.2. | perheuutiset | 50 VUOTTA täyttää 21.2. Kolehti kerätään Yhteisvastuukeräykseen. Kirkonkylän Maatalousnaisten tarjoamat kirkkokahvit juotiin luultavasti sunnuntaina 22.7.1990, vuoden 1886 käsija virsikirjan mukaan pidetyn perinnekirkon sanajumalanpalveluksen jälkeen
Kansainvaellusten Euroopassa luostarit edustivat harvinaista vakautta ja säilyttivät suojissaan lukemattomia asiakirjoja. Fransiskaanisäännön mukaan eläviä nunnia kutsutaan klarissalaisiksi. J os kirkossakävijät näyttävät entistä harmaahapsisemmilta, sama kehitys on nähtävissä Euroopan luostareissa. Riidat kärjistyivät niin, että muut munkit yrittivät tappaa Benedictuksen myrkytetyllä viinillä. Näin innoituksen ympärille syntyi eräänlainen askeettien yhdyskunta. Lopulta 20 vuoden jälkeen Antonios saatiin suostuteltua ulos linnoituksesta. Hänen seuraajansa heittivät hänelle linnoituksen muurien yli ruokaa, mikä piti hänet hengissä. Käärinliinan kuvassa Jeesuksen naulanreiät ovat hänen ranteissaan, mutta maalaukset stigmaatikoista kuvaavat lähes aina haavoja heidän kämmenissään. Historiankirjoituksen mukaan Antonios ei vastaanottanut yhtään vierasta peräti 20 vuoteen. Fransiscuksen kerrotaan kärsineen viimeisinä vuosinaan stigmatisaatiosta, eli Jeesuksen naulanreikien kaltaisten haavojen ilmestymisestä kämmeniin. Antonioksen sanotaan muuten eläneen 105-vuotiaaksi. Energinen Antonios käytti seuraavat vuotensa hänen ympärilleen muodostuneen yhteisön järjestämiseen. Jos muuten haluaa uskoa Torinon käärinliinan autenttisuuteen, stigmatisaatio-ilmiö asettuu yhä arveluttavampaan valoon. Egyptissä elänyttä Pyhää Antonios Suurta (253–358) pidetään ensimmäisenä kristittynä munkkina. Elämä luostarissa ei ollut Benedictukselle helppoa, eikä hän tullut toimeen toisten munkkien kanssa. Myöhäisemmässä elämässään Benedictus perusti Monte Cassinon luostarin, jossa hän kirjoitti pääteoksensa eli Pyhän Benedictuksen luostarisäännön. Hän näki koko luomakunnan Jumalan kuvana, minkä vuoksi Fransiscusta pidetään eläinten ystävänä. Benediktiiniluostareita voidaan kiittää ensimmäisen vuosituhanKirkon ihmeellisimmät tarinat esittelee kolme vaiheikkaan elämän elänyttä luostarilaitoksen isää. Fransiscus on yksi ensimmäisistä henkilöistä, joiden väitetään kärsineen tästä sittemmin yleistyneestä ilmiöstä. Parisataa vuotta Antoniuksen jälkeen elänyt Benedictuskin ryhtyi ensin erakoksi, mutta hänet pyydettiin pian läheisen luostarin johtajaksi. Hänen perustamansa sääntökunta on yhä maailmanlaajuinen ja hyvävoimainen. Suomessa luostarielämää viettävien määrä lasketaan joissakin kymmenissä. Tämän tehtyään hän asui 13 vuotta erämaassa ravintonaan vain vettä, leipää ja suolaa. | Kuvitus: Matteus Pentti ” Riidat kärjistyivät niin, että muut munkit yrittivät tappaa Benedictuksen. KOTIMAA | 7.2.2020 19. Kasvava seuraajajoukko alkoi muuttaa asumaan hänen lähelleen hökkeleihin ja luoliin. Näiden vuosien jälkeen hän päätti vetäytyä maailmasta kokonaan ja muutti hylättyyn roomalaiseen linnoitukseen Pispir-vuoren rinteelle. Kun Benedictus siunasi maljan, se räsähti rikki ja myrkytetty viini valui maahan. Fransicus pyrki äärimmäiseen henkilökohtaiseen sekä yhteisölliseen köyhyyteen. Antonioksesta tuli pian kuuluisa, vaikka kukaan ei päässytkään tapaamaan häntä. Sitä odotellessa Kirkon ihmeellisimmät tarinat nostaa esiin kolme vaiheikkaan elämän elänyttä luostarilaitoksen isää. Munkkien ja nunnien rivit harvenevat ja noviisien määrä vähenee. Benedictus palasi erakoksi, mutta vaikeudet jatkuivat. Taas Benedictus siunasi ruuan – ja sitten taivaalta ilmestyi korppi, joka vei myrkytetyn leivän Benedictuksen kädestä. Moni tuntee hänen luostarisäännöstään vähintään lauseen Ora et Labora, rukoile ja tee työtä. Tämän vuoksi häntä voidaan pitää ensimLuostarilaitoksen ihmeelliset isät mäisenä kristillisen luostarilaitoksen isänä, vaikka hänen mukaansa ei syntynytkään omaa sääntökuntaa. Voit kuunnella sen Kotimaa24:ssä, Spotifyssa tai käyttämässäsi podcast-sovelluksessa. Luostarilaitos on kuitenkin ennenkin noussut uuteen kukoistukseen vaikeiden vaiheiden jälkeen. Antonios halusi seurata Jeesuksen kehotusta ja antoi kaiken maallisen omaisuutensa köyhille. nen eurooppalaisen historiankirjoituksen pelastamisesta. Tämä sääntö loi pohjan koko läntiselle luostarilaitokselle. EEro HiEtala ja HEikki rusama Luostarilaitoksen isistä kerrotaan lisää Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastissa. Luostariliikkeen isistä monille tutuin on Franciscus Assisilainen (1181–1226), joka eli noin tuhat vuotta Antonios Suuren jälkeen. Hänen lähellään asui kateellinen pappi, joka hänkin tarinan mukaan yritti myrkyttää Benedictuksen, tällä kertaa leivällä. Hänen nimeään kantava benediktiinien luostarikunta on yhä yksi katolisen kirkon suurimmista. Todistajien yllätykseksi hän oli hyvissä voimissa. Lopulta alueelle syntyi iso määrä luostareita. Aika hyvin pelkällä vedellä ja leivällä! Moni pitää luostarilaitoksen keskeisenä isänä Benedictus Nursialaista (480–543). Benedictus sai myöhemmin paljon seuraajia. Kertomuksen mukaan suunnitelma jäi kuitenkin yritykseksi
Haku 6.3.2020 mennessä. klo 15.30–16.30 Anna-Mari Kaskinen Sitten kun olen vanha Pe 14.2. Avajaistarjouksia, kirjailijavieraita, kahvitarjoilu! UUDEN MY YMÄLÄN AVAJAISVIIKKO 10.–15.2. Lisätietoja: evl.fi/tyopaikat KIRKON ULKOSUOMALAISTYÖ¤ 35 seurakunnan jäsenrekisteritoiminnot vastuulleen ottava Lapuan hiippakunnan aluekeskusrekisteri on aloittanut toimintansa 1.1.2020. 1952) seurakuntapappi, jolla vuodessa satakunta kasteoa, vihkimistä ja hautaan siunaamista (s. Paikkoja avoinna Kerru Lauri Saara P A L M U N E N Kahdet vaalit, kahdet äänestäjät VTM, työssä SPR:n vastaanoookeskuksessa, parrolainen, kampanjapäällikö (s. Tiistai 11.2. T U R U N A R K K I H I I P PA K U N TA ilmoioaja: ehdokkaat 48 57 9 146 KOTIMAA | 7.2.2020 20. Kesk. Ke 12.2. Yhdessä kirkollisk. hiippakuntav. 1983) VTM, retokirjailija, kirkolliskokousedustaja (s. Yhdessä hiippak. Aluekeskusrekisterin isäntäseurakuntana toimii Jyväskylän seurakunta. ja sit. kirkolliskok. ja sit. klo 15! Petri Laaksonen esiintyy 70-vuotiaan Yhteisvastuukeräyksen merkeissä La 15.2. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat Lähde siirtolaispapiksi Kanadaan, asemapaikkana Sudbury. tiedoksi Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma 9–19, ti-pe 9–17, la 10–15 Puh. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan nähtävissä Jyväskylän seurakunnan kotisivuilla www.jyvaskylanseurakunta.fi/avoimet-tyopaikat. klo 10–17 Kati Korkeamäki Atelje Solemniksesta esittelemässä kirkollisen pukeutumisen uutuuksia. Eteläesplanadilta Kappelin kohdalta myymäläämme on matkaa alle 100 m. 020 754 2350 Sacrum palvelee laajalla valikoimalla nyt aivan Helsingin sydämessä! Uusi osoitteemme on Fabianin katu 8, Helsinki. Työntekijöitä on 20 ja toimipisteet Jyväskylässä, Seinäjoella ja Vaasassa. Aluekeskusrekisterissä on avoinna Johtajan virka Hakemukset tulee toimittaa 28.2.2020 klo 15 mennessä Jyväskylän seurakunnan sähköisen rekrytointipalvelun kautta. 1983) YHTEINEN ASIA Kesk. klo 13 Emerituspiispa Eero Huovinen Äitiä ikävä Haastattelijana Kotimaan toimituspäällikkö Freija Özcan