22 Ka nn en ku va : Ve sa -M att i Vä är ä 11 2. vu os ik er ta 00 43 59 5– 17 –5 4 7. joulukuuta 2017 l hinta: 3,70€ 49 17 Turun tuomiokirkko valmistautuu jouluun Kirkonrotat ilahduttavat lapsia 12 Ilman Stolbovan rauhaa ei olisi kuparia eikä vatruskaa Kotimaa-säätiö palkitsi Horisonttiohjelman
Siksi pitäisi käsitellä vain sen hyviä puolia ja jättää kielteiset sisäpiirin ratkottaviksi. Niin siitä tulee käyttäjiensä näköistä. – Diakoniatyöntekijät kartoittavat vähävaraiset perheet, jotka ovat vuoden aikana tarvinneet eniten tukea. Silti juuri siinä kulkee tie parempaan. Lahjoja jaetaan 17-vuotiaille ja sitä nuoremmille. He tulevat usein tapaamiseen ahdistavien ajatusten kanssa. Sekä lahjojen tarve että määrä ovat lisääntyneet joka vuosi. 1 Miten lahjojen saajat valitaan ja kuinka lahjat toimitetaan perille. aluksi | viikon henkilö | Nuorkauppakamareiden Joulupuu-keräyksellä kerätään jälleen monissa kaupungeissa lahjoja vähävaraisten perheiden lapsille. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta saada lahjat. Totuus tekee vapaaksi. Se pätee silloinkin, kun kirjoitetaan uskonnoista, omasta ja toisten. Uskonto on usein matka kohti parempaa. Pikkulapsille toivotaan toiminnallisia leluja kuten legoja. Kasvun avain taas ainakin kristinuskon mukaan piilee totuudessa. Journalistin pyhä velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. | Kuva: Johannes Tervo Tuula KiVinEn Diakoniatyöntekijä Vaasan suomalaisesta seurakunnasta Söpö totuus S öpösti ja lutusesti. Toki toivon myös, että kaikilla olisi riittävästi ruokaa. – Lahjoja kertyi Vaasassa 600, joista seurakunta jakaa 300. Vaikka uskonto sisältäisi kuinka pyhiä ja kauniita ajatuksia tahansa, ihmiset sitä käytännössä harjoittavat. Lapsille lahjat tulevat yllätyksenä. Uskonnonharjoittajien kannalta on tietysti kipeää ja vaikeaa tai vähintäänkin turhauttavaa, kun esiin nostetaan erilaisia kantoja, riitoja ja väärinkäytöksiä. – Nuorille toivotaan lahjakortteja vaatekauppoihin, elokuviin ja nuorten suosimiin kahviloihin. Vanhemmat voivat antaa ne itseltään. Lahjoja välittävät muun muassa seurakuntien diakoniatyöntekijät ja kuntien sosiaalityöntekijät. – Haluaisin antaa kaikille turvallisen kodin, jossa lasten ei tarvitse kantaa aikuisten murheita. Heille on todella tärkeää, että heidän harteiltaan putoaa huoli siitä, pystyvätkö he antamaan tänä jouluna lapsille lahjoja. KOTIMAA | 7.12.2017 2. FrEija Özcan Toimituspäällikkö onnittelee palkittuja journalisteja. 3 Millaisia lahjoja toivotaan erityisesti. Uskonto on kuitenkin harvoin vain söpöä ja lutusta, koska ihminen harvoin on vain sitä. Toivon, että riidat voitaisiin sopia ja perheissä olisi joulurauha. Onnea palkituille ja voimia paneutumiseen! Totuus tekee vapaaksi. Yksi lahjojen välittäjä on diakoniatyöntekijä Tuula Kivinen Vaasan suomalaisesta seurakunnasta. Lue palkinnon saaneesta Horisontista sivuilta 4–5. Lahjat voi hakea meiltä, tai sitten toimitamme ne kotiin. 2 Kuinka monta lahjaa seurakuntanne saa jaettavaksi tänä vuonna. – Vanhemmat ovat hyvin kiitollisia ja helpottuneita. Kaikki muuttuminen on hidasta kasvua. Kotimaa-säätiö on palkinnut Horisontti-ohjelman tekijät paneutuvasta uskontojournalismista. Toisin sanoen ettei uskonto alkaisi tuntua ihmisistä vastenmieliseltä. Siunattua joulua kaikille! EMilia Karhu ”Haluaisin antaa kaikille lapsille turvallisen, murheettoman kodin” Seurakunnan diakoniatyöntekijä Tuula Kivinen välittää lahjoja vähävaraisten perheiden lapsille Vaasassa. Sellainen matka ei ole helppo, sillä ihminen hyvin harvoin muuttuu täydelliseksi tai edes pikkuisen paremmaksi. Nykyään lahjoja toivotaan paljon myös murrosikäisille. Lahjojen jakelu on jo aloitettu, ja sitä jatketaan jouluviikolle asti. Sillä tavallahan uskonnosta pitäisi monen mielestä puhua, ettei tulisi paha mieli ja ettei uskonnosta annettaisi naurettavaa kuvaa. 5 Minkä lahjan haluaisit antaa Suomen lapsille ja nuorille, jos olisit hyvä haltia. 4 Millaista palautetta vanhemmilta tulee
Erityispiirteenä Ruotsin kirkkoa koskeneessa valeuutisessa oli, että sen teki ensimmäisenä tanskalainen Politiken-lehti, joka on periaatteessa luotettava media. Vaikka omalla sivullaan poistaisi kyseisen uutisen, se jatkaa leviämistään muiden tekemien jakojen kautta. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Saara-Maria Pulkkinen, Jussi Rytkönen, Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 040 774 7777 Lukijamäärä: 70 000 KMT 7.12. Lauri Kemppainen Kirjoittaja on rap-artisti, pastori ja teologian tohtori. Jopa yhdeksän prosenttia ilmoitti myös jakaneensa tällaisen uutisen. Medialiiton tutkimuksen mukaan jo 43 prosenttia vastaajista ilmoitti törmäävänsä verkossa viikoittain uutiseen, joka ei ole totuudenmukainen. ?. Jokaisella on taipumus uskoa helpommin niitä uutisia, jotka tukevat omia käsityksiä. 1917 Valmistaaksemme lehtemme lukijoille tilaisuuden Kotimaan kautta täysin seurata nykyisiä historiallisia tapahtumia oman maamme valtiollisesta elämästä, tulemme tästä päivästä lähtien säännöllisesti julkaisemaan erityisiä sisäpoliittisia viikkokatsauksia, joita on lupautunut kirjoittamaan tohtori U. Demokratian suhteen pelottavaa on myös se, että sosiaalisessa mediassa kuten Twitterissä jaettavasta materiaalista yhä isompi osa on niin sanottujen robottien tuottamaa. Medialiitto korostaakin koulujen mediakasvatuksen ja medialukutaidon opettamisen merkitystä. Ne tukevat usein Venäjän harjoittamaa politiikkaa. J. Valheellisissa uutisissa on myös se ongelma, että vaikka sisällön tunnistaisi virheelliseksi, se saattaa jättää epäilyksen siitä, että ehkä tässä uutisessa silti oli jotakin perää. Jos tätä huikeaa visiota vähätellään vain ihmisten joutavina sepustuksina, ei ymmärretä lainkaan, missä mysteerin ydin lepää. Ja kaikki päättyy Herra Sebaotin pyhälle vuorelle, jossa saalis ja petoeläin lekottelevat rauhassa rinta rinnan. Kumpikin vaihtoehdoista on hämmentävä, mutta toisen on oltava totta. Lihattomat lokakuut ja vegaanihaasteet eivät ole mikään uusi keksintö. Näytti siltä, että innokkaimmin tätä virheellistä uutista välittivät ja päivittelivät ne, joilla oli jo valmiiksi kielteinen käsitys Ruotsin kirkosta. Yksi valeuutisiin liittyvä ongelma on se, että kun uutisen kerran jakaa verkossa, niin sitä ei voi enää perua. Tämä luo pelottavia näkymiä demokratiaan. Sen jälkeen virheellinen uutinen jatkoi leviämistään muiden medioiden ja verkossa tehtyjen yksityisten ihmisten jakojen kautta. Puukko. Tämä koskee myös uutisointia kirkosta ja kristinuskosta. M edialiiton tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa kansalaisista uskoo, että verkossa leviävillä valeuutisilla on vaikutusta suomalaisten käsityksiin tosiasioista. Siksi median kuluttajalta, joka yhä useammin on myös sen jakaja, edellytetään entistä suurempaa vastuuta. Kaikki alkaa Edenistä, verenvuodatuksen ja kuoleman ulkopuolelta. Tarvetta sille olisi lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisten parissa. Se väitti virheellisesti, että Ruotsin kirkko olisi siirtymässä kokonaan sukupuolineutraaliin kieleen sekä luopuisi sanasta Herre, Herra. Ihminen on luotu kasvissyöjäksi, katsokaa vaikka Genesiksestä. Sosiaalista mediaa on etenkin sen alkuvaiheissa kiitetty syystäkin demokratian lisääjänä, koska se pystyy nopeaan tiedonvälitykseen. Hälytyskellojen pitäisi soida etenkin silloin, kun uutiset tukevat omia käsityksiä. Tästä esimerkkinä on pari viikkoa sitten sosiaalisessa mediassa levinnyt Ruotsin kirkkoa käsitellyt uutinen. Nykyisessä sirpaloituneessa media-maailmassa totuutta arvostavien ihmisten pitäisi pyrkiä erityiseen tarkkuuteen. On kiehtovaa, kuinka tinkimättä Raamatussa kyseenalaistetaan elämän realiteeteista perustavimmat. Sosiaalisen median myötä jatkossa jokaisen pitäisi olla tarkkana siinä, mitä asioita levittää, ja mihin perustaa kommenttinsa. Joko ihmisapina on unelmoinut itse itsensä varsin kauaksi biologisten reunaehtojen ulkopuolelle tai sitten hän on saanut korvaansa ylimaallisia kuiskauksia. Tämä merkitys on ohentunut valheellisten sisältöjen määrän kasvaessa. Kahlil Gibran on kirjoittanut, että ”ihmisen mielikuvituksen ja tietojen välisen kuilun voi ylittää vain hänen kaipauksensa.” Minusta tuntuu, että tuosta samasta kaipauksesta syntyi myös ihminen itse. Valeuutisia on helppo levittää, mutta vaikea oikaista KOTIMAA | 7.12.2017 3. Tiedämme, miten Kotimaan -monet lukijat ovat lausuneet tyytyväisyytensä siitä, että sotakatsaustemme kautta ovat täysin päässeet seuraamaan hetken suurvaltiollisia tapahtumia ja käsittämään niitten merkitystä nykyisten maailmankysymysten ratkaisuissa
Pääministeri Juha Sipilä toi valtiovallan tervehdyksen pääjuhlaan. Kotimaa-säätiö ja Uskontojournalismipalkinto Uskontojournalismipalkinnon jakaneen Kotimaa-säätiön tarkoituksena on sääntöjen mukaan ”kristilliseen elämänkatsomukseen pohjautuvan kotimaisen sanaja muun taiteen, tiedonvälityksen sekä uskontoon ja uskonnolliseen elämään kohdistuvan tieteenharjoittamisen tukeminen”. Ensimmäisen Uskontojournalismipalkinnon saajan valitsivat päätoimittaja Mari Teinilä, toimituspäällikkö Freija Özcan ja julkaisupäällikkö Olli Seppälä Kotimaa-lehdestä. Arkkipiispa Leo alkaa käyttää arvonimeä Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa. Tällä kertaa puhe käy vilkkaana, sillä keskustelijat tuntevat toisensa entuudestaan. Perustelujen mukaan he ovat tehneet paneutuvaa työtä tuodakseen esiin erilaisia ääniä ja näkökulmia suomalaisessa uskontokentässä. Ohjelmalle oli jo luotu vahva formaatti, johon he hyppäsivät mukaan. Ulkona huiskii räntää. Vieraina ovat maahanmuuttajataustaiset kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.), Kirkon Ulkomaanavun projektikoordinaattori Habiba Ali ja Espoon seurakuntien monikulttuurisuustyön pappi Raigo Liiman. Ennen nauhoituksen alkua Patronen ja Suonpää juttelevat vieraidensa kanssa. Oikaisu Kotimaassa 30.11. Suurin osa tiloista jäisi Seinäjoelle. Tuomiokapitulin esityksen mukaan osa tiloista, muun muassa istuntosali, vuokrattaisiin Lapualta. Perusteluissa todetaan, että Horisontti on | lyhyesti | Kristuspäivä kokosi 7 000 ihmistä Turkuun Kristuspäivä kokosi viime lauantaina lähes 7 000 osanottajaa Turkuun. Luterilaisen valtakirkon lisäksi esillä ovat olleet muiden uskontojen, etiikan ja elämänkatsomuksen kysymykset. Kolmas toimipiste olisi Jyväskylässä, missä on ollut hiippakuntatoimisto vuodesta 1979. Aiheena on Suomi 100. – Ajassamme on tärkeää ymmärtää erilaisuutta. Tapahtuman järjestivät Hengen uudistus kirkossamme ry, Kansan Raamattuseura ja Turun seudun seurakunnat. joulukuuta. Helsingin Pasilassa sijaitsevan rakennuksen toisessa kerroksessa on Studio P6. KOTIMAA | 7.12.2017 4. Lapuan tuomiokapitulin sijainnista on kiistelty vuosia. – Horisonttiin on ollut helppo saada haastateltavia. Keskustelua vievät eteenpäin toimittajat Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Alkamassa on Horisontti-ohjelman nauhoitus. – Tiedostamme vahvasti, että on aiheita, joissa kirkko kävelee kuin munankuorilla. Sen voi kuunnella Yle Areenasta. Minusta Horisontti vastaa tähän tarpeeseen käsittelemällä uskontokentän ilmiöitä, Anna Patronen sanoo. Juva syntyi vuonna 1918. Silti niitä on syytä käsitellä Horisontissa, Patronen tarkentaa. Patronen ja Suonpää sanovat, että saavat ideoida Horisonttia varsin vapaasti. ”Millainen on sinun Suomesi”, ohjelmassa kysytään. uutiset M ediatalo – entiseltä nimeltään Radiotalo – perjantai-iltapäivänä. Jokainen vieras kertoo aluksi, miten tuli Suomeen. Se toteuttaa tarkoitustaan muun muassa jakamalla apurahoja ja palkintoja. Kiista sijainnista repii Lapuan kapitulia kahteen osoitteeseen Lapuan hiippakuntavaltuusto puoltaa tuomiokapitulin sijaintiriitaan ratkaisua, jossa kapitulin tiloja ripoteltaisiin eri paikkakunnille. Vuonna 2014 kapituli muutti sisäilmaongelmien takia Lapualta Seinäjoelle väistötiloihin, joissa se on edelleen. Ennen viime perjantaista nauhoitusta Patronen ja Suonpää istuivat Mediatalon kahviossa pohtimassa Horisontin luonnetta. julkaistussa kirkon sadan vaikuttajan listassa Mikko Juvan syntymävuosi oli merkitty vääräksi. Patrosen mielestä on tärkeää että uskonto säilyisi osana julkista keskustelua ja että uskonnosta voidaan puhua luontevasti. Suonpään mukaan ohjelma edustaa hidasta ja rauhallista journalismia, joka tekee uskonnoille oikeutta. | uskontojournalismi | Horisontti tekee Ylelle journalismia uskonnoista Palkinto | Kotimaa-säätiö jakaa ensimmäisen Uskontojournalismipalkinnon Yle Radio 1:ssä kuultavalle, kirkon tuottamalle Horisontille. Ortodoksien arkkipiispanistuin siirtyy Helsinkiin Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous on päättänyt siirtää kirkon arkkipiispanistuimen Kuopiosta Helsinkiin ensi vuoden alusta alkaen eli heti Helsingin metropoliitta Ambrosiuksen jäätyä eläkkeelle. Ohjelma lähetettiin viime sunnuntaina. – Arkisessa uutisoinnissa uskonnot näyttäytyvät pääosin kriisien ja konfliktien kautta. Palkinto julkistetaan vuosittain Kotimaa-lehden syntymäpäivänä 5. Säätiön hallituksen muodostaa Kotimaa Oy:n hallitus. Kun punainen valo syttyy äänityksen merkiksi, puheeseen tulee keskittyneempi ote. Ihmiset tulevat mielellään keskustelemaan. Myös Samuli Suonpää painottaa pitkää jatkumoa, jota Horisontti uskontojournalismissaan edustaa. Kotimaa-säätiö jakaa ensimmäisen Uskontojournalismipalkintonsa Horisonttia tänä vuonna tehneille toimittajille Ville Talolalle, Anna Patroselle ja Samuli Suonpäälle. Säätiö on perustettu vuonna 1985. Ekumeenisen tapahtuman teemat rukous ja kristittyjen yhteys konkretisoituivat, kun kirkkojen, herätysliikkeiden ja järjestöjen edustajat rukoilivat yhdessä Turkuhallin lavalla
Pisimpään Horisonttia on kuitenkin tehnyt Pirjo Almusa, joka oli sen toimittaja yli 20 vuotta, kunnes jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle. Färmin mukaan Horisontti on ainoa Ylen asiaohjelma, jossa uskontojen asioita käsitellään viikoittain. Almusa kokee tehneensä uskontojournalismia, vaikka vielä 1990-luvulla käsitettä ei juuri käytetty. Horisontti on Yle Radio 1:n tilaama ohjelma, jonka tekijät ovat Kirkon viestinnän (entiseltä nimeltään Kirkon tiedotuskeskus) palveluksessa. Ylen näkökulmasta Horisontti on niin sanottu indie-tuotanto eli ulkopuolisen tuotantoyhtiön tekemä valmis paketti, jonka Yle ostaa. KOTIMAA | 7.12.2017 5. Ohjelmalla voi satunnaisesti olla muitakin juontajia tuuraamassa. Almusan mukaan yksi Horisontin tekemistä ohjaava periaate oli alusta lähtien se, että ohjelma antaa äänen eri uskontojen ja kirkkokuntien edustajille. Nyt palkittua 45-minuuttista Horisonttia tehdään 40 ohjelmaa vuodessa. Vieraina olivat espoon seurakuntien monikulttuurisuustyön pappi Raigo liiman (vas.), vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar ja Kirkon Ulkomaanavun projektikoordinaattori Habiba Ali. – Ohjelmaa uudistettiin perusteellisesti vuoden 2015 alussa. uskontojournalismia parhaimmillaan ja laaja-alaisimmillaan. – Annoimme heidän itsensä puhua, emme puhuneet heistä. | Kuva: Olli Seppälä ” Alusta asti annoimme eri uskontojen ja kirkkojen jäsenten puhua itse. Saatamme kysyä tai vinkata aiheista ja esittää toiveita saaman tapaan kuin muidenkin indie-tuotantojen kanssa, Färm sanoo. Uudessa makasiiniformaatissa oli tarkoitus puhua entistä enemmän uskonnoista myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kirkon puolella Horisontin tuottaja on ohjelmapäällikkö Kimmo Saares Kirkon viestinnästä. Vaikka ohjelma on Kirkon viestinnän Ylelle tekemä, se ei ole kirkon asioiden äänitorvi, vaan piirtää asiantuntevasti laajemman kuvan monikulttuurisesta ja -uskontoisesta Suomesta. Ohjelmalla on tällä hetkellä 83 000 kuulijaa viikossa. Sen edeltäjä Kirkko näinä päivinä keskittyi pääosin luterilaisen kirkon asioihin, vaikka käsiteltiin siinä muutakin. Emme puhuneet heistä. – Pidämme säännöllisesti yhteyttä ohjelman tekijöihin, mutta puutumme harvoin sen sisältöihin. Lisäksi kuullaan 12 uusintaa. Toimittajat Anna patronen ja Samuli Suonpää studiossa nauhoittamassa 3.12. Horisonttia on tehty 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Palkintoperustelujen mukaan Horisontti vastaa hyvin Uskontojournalismipalkinnon tarkoitusta, joka on edistää asiallisen ja uusia näkökulmia avaavan uskontojournalismin asemaa ja näkyvyyttä Suomessa. Ennen Patrosta Horisonttia teki usean vuoden ajan Simo Alastalo. kuultua Horisonttia. Nyt Horisonttia pitkään tehnyt Talola on virkavapaalla, ja hänen tilallaan on Samuli Suonpää. Käsitteen aihepiiriin kuuluvat henkiset ja hengelliset ilmiöt, mutta myös etiikan ja arvokysymysten käsittely. Uskontojournalismi on tekemisen ytimessä. Viime keväänä Horisonttia juonsivat Ville Talola ja Anna Patronen. Olli Seppälä Horisontti Yle Radio 1:ssä sunnuntaisin kello 12.15. – Horisontti on juuri sitä mitä haluamme, sanoo Yle Radio 1:n ohjelmapäällikkö Kaj Färm. – Horisontti oli aloittaessaan 1990-luvun alkupuolella kokonaan uusi ohjelma. Ohjelmat voi kuunnella myös Yle Areenassa. Saareksen mukaan Ylen kanssa käydyissä uudistuskeskusteluissa kiinnitettiin huomiota seuraaviin seikkoihin: suoran lähetyksen tuntu, vankka pohjatyö ja asiantuntemus, intohimo ja innostus, toistuvuus ja tunnistettavuus
Nimellä #vardeljus eli Tulkoon valo kulkeva julkilausuma on osa seksuaalisesta häirinnästä käytyä laajaa #metoo-keskustelua. Liki kaksi kolmasosaa kristityistä kertoo, että ihminen on mies tai nainen, jos hän on syntynyt sellaiseksi. Guadalupen neitsyt kuvataan kauttaaltaan auringonsäteiden ympäröimänä ja kuun päällä seisomassa. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kirjoitti Suomen Kuvalehden Rajalla-blogissa, että paavin vierailu Myanmarissa oli jo itsessään vaikuttava teko. Ruotsin kirkon naisilta julkilausuma häirinnästä Yli 1 300 Ruotsin kirkossa työskentelevää naista on allekirjoittanut julkilausuman, jossa he kertovat kärsineensä kirkossa seksuaalisesta häirinnästä ja vallankäytöstä. Englantilainen piispa puki papinpannan, koska presidentti Mugabe erosi Englannin kirkon Yorkin arkkipiispa John Sentamu palasi kymmenen vuoden jälkeen käyttämään kaulassaan papin sokeripalaa. Selvitys: Amerikkalaiskristittyjen mukaan sukupuoli juontuu biologiasta Valtaosa yhdysvaltalaisista kristityistä ajattelee, että sukupuoli määräytyy syntymässä, kertoo yhdysvaltalainen tutkimuskeskus Pew. | Kuva: Mario Tama / AFP / Lehtikuva KOTIMAA | 7.12.2017 6. kulkue ja messu Guadalupen neitsyen kunniaksi. Sen sijaan lähes kaksi kolmasosaa agnostikoista, ateisteista ja muista uskonnollisesti sitoutumattomista ajattelee, että ihmisen sukupuoli ei välttämättä ole sama kuin syntymässä määritelty. Tarinan mukaan Maria ilmestyi vuonna 1531 intiaanimiehelle ja puhui tämän omaa kieltä. Sentamu julisti BBC:n tv-ohjelmassa vuonna 2007, ettei käytä pantaa piispanpaidassaan ennen kuin Zimbabwen yksinhallitsija Robert Mugabe poistuu vallasta. Kansainväliset viestimet arvioivat, että syynä oli paavin neuvonantajien suositus välttää lietsomasta konfliktia paikallisten viranomaisten ja katolilaisten välille tai yritys olla pahentamatta rohingyoiden tilannetta. Guadalupen ilmestyspaikalla vierailee vuosittain jopa 20 miljoonaa pyhiinvaeltajaa. Tytöt pukeutuivat enkeleiksi Los Angelesissa Yhdysvalloissa, missä järjestettiin 86. maailmalta Franciscus puhui Myanmarissa, mutta vaikeni vainotuista Viime viikolla Myanmarissa vieraillut paavi Franciscus herätti kansainvälistä huomiota pääpuheellaan, jossa hän jätti mainitsematta maasta vainoa paenneen rohingya-vähemmistön. Myanmarin buddhalainen valtaväestö kutsuu rohingya-muslimeja bengaleiksi. Robert Mugabe ilmoitti viime viikolla luopuvansa presidenttiydestä. Kampanjasta on kertonut muun muassa Kyrkans Tidning -lehti. Hän sanoi, että Mugaben toiminta on leikannut zimbabwelaisten identiteetin palasiksi. Niinpä toimittaja Andrew Marr ojensi BBC:n ohjelmassa leikatun pannan palaset takaisin Sentamulle. Juhla on latinoväestölle tärkeä, sillä Guadalupen neitsyt on Meksikon tärkein pyhimys ja Guadalupe on yksi tärkeimmistä Neitsyt Marian ilmestysten paikoista. Sanomaansa tehostaakseen hän leikkasi pantansa saksilla palasiksi. Myös Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén on allekirjoittanut julkilausuman
Ilman Kotimaata ei pärjää O len seurakunnan pitkäaikainen luottamushenkilö. 6,60 (7,80) 6 60 S ANAN AIKA k irkkovuosi 2017-2018 R aamattua vuoden jokaiselle päivälle SA N A N A IK A S A N A N A I K A. Kotiseurakuntani ja kirkko ovat minulle tärkeitä ja rakkaita. Helppolukuinen ja yleistajuinen teos Pyhästä maasta ja sitä koskevasta teologiasta. Arvostan sitä, että Kotimaassa erilaiset näkemykset pääsevät raikkaasti ja usein railakkaastikin esille. 19,90 19 90 26 90 Eero Huovinen Parhain päin Voiko johonkin parempaan uskoa vai voiko sitä vain toivoa. 11,60 (12,90) 11 60 Anna-Mari Kaskinen, Miikka Ruokanen (toim.) Sanan aika – Kirkkovuosi 2017–2018 Vuosittain päivittyvä, rakas tettu Sanan aika elää mukana kirkkovuodessa ja tarjoaa Raamatun tekstin arkeen ja juhlaan sekä rukouksen kullekin kirkkopyhälle. Kirkollisen demokratian toteutumisen kannalta on oleellista, että luottamushenkilöt seuraavat asiantuntevaa ja tasapuolista kirkollista mediaa. Petri Laaksonen säveltäjä-laulaja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen 15 vuoden ajan Yhteisen kirkkovaltuuston jäsen kaksi kautta Tilaukset ja lisätiedot: asiakaspalvelu@kotimaa.fi VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Carmen Ensemble, Tuohus-kuoro, Pekka Simojoki, Jaakko Löytty, Enna Henriksson, Matti Holi ja Jenni Taari. Tiivis ja oivaltava sana vuoden joka päiväksi. 20,00 (21,90) 20 00 Eri esittäjiä Tulee aika cd – Rukouslauluja Uusia kotimaisia rukouslauluja. Kotimaata lukemalla tiedän, mitä kirkossa juuri nyt puhutaan ja mitä on meneillään. Kunnioitan äänestäjiltä saamaani mandaattia syvästi ja haluan pyrkiä oikeudenmukaiseen ja viisaaseen päätöksentekoon. 22,50 (25,00) PERUSSANOMA 22 50 Tapio Luoma Ytimessä #365 sytykettä elämään Kirja sisältää piispa Tapio Luoman 365 twaarnaa, eli enintään 140 merkin mittaista minisarnaa. 020 754 2350 Tuohus-kuoro Taizé-lauluja cd Vihdoinkin – Taize-lauluja suomeksi! Perinteisiä että uudempia, aiemmin levyttämättömiä Taizé-lauluja. 26,90 (36,00) WSOY Anu Heikkinen, Anni Maria Laato, Pekka Lindqvist (toim.) Kristitty ja Pyhä maa Näkökulmia kirkon suh teesta juutalaisuuteen. Ilman Kotimaan ajankohtaista ja myös historiallista taustoitusta luottamushenkilö voi jäädä huhujen varaan ja muiden ohjailtavaksi. Helsingin entisen piispan viisaat pohdinnat liikkuvat laaja-alaisesti arjen omakohtaisista havainnoista hengellisiin ja ekumeenisiin ympyröihin ja päätyvät suuriin turvallisiin käsiin. Pelastushistorian tapahtumapaikoilla voi olla luterilaiselle kristityllekin suuri merkitys
Vaalissa oli 14 ehdokasta. Seurakuntaliitos kaatui kiistaan naispappeudesta Porin seurakuntayhtymään kuuluva Lavian seurakunta vetäytyy liitosneuvotteluista Pomarkun ja Noormarkun seurakuntien kanssa, uutisoi Yle. Lavian seurakunnan kirkkoherra Anna-Kaisa Hautala toteaa Ylelle, että jos joku työntekijöistä ei pysty toimimaan samassa messussa naisen kanssa, luvassa on selkeitä työnjohdollisia ongelmia. Osa Pomarkun ja Noormarkun seurakuntien työntekijöistä ei hyväksy naisten toimimista pappisvirassa. uutiset | lyhyesti | | strategia | M utta ei, tähtäyspiste on vahvasti tulevaisuudessa. Hiippakunnan toisen pappisasessorin paikka vapautui, kun Teemu Laajasalosta tuli Helsingin piispa. Hiippakunnilta ohjeita häirintään puuttumiseksi Helsingin hiippakunta perustaa työryhmän, joka laatii ohjeet seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön tunnistamiseen ja näissä tilanteissa toimimiseen. Porvoon hiippakunta on laatinut vastaavat ohjeet vuonna 2014. Noormarkun ja Pomarkun seurakunnat jatkavat neuvotteluja keskenään. Monikulttuurisen, globaalin, uskonnottoman ja yksilökeskeisen maailman puristuksessa kirkko ei pärjää ilman oman Monikulttuurisessa maailmassa kirkon pitää tuntea omat juurensa Kulttuuriperintö | Kirkko on saanut ensimmäisen kulttuuriperintöstrategiansa. KOTIMAA | 7.12.2017 8. Hannu Pöntinen pappisasessoriksi Helsinkiin Helsingin hiippakunnan pappisasessoriksi kaudelle 2018–2020 on valittu Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen. Äkkiseltään kuulostaa ihan siltä, että tarkoituksena on museoida kirkko lopullisesti. – Omien juurien ja historian tunteminen on perusedellytys sille, että pystyy käymään tasavertaista keskustelua muiden kulttuurien ja uskontojen kanssa, sanoo professori Heikki Hanka, joka toimi Kirkkohallituksen asettaman kulttuuriperintöstrategiatyöryhmän puheenjohtajana. Myös Turun arkkihiippakunta kertoo tarkentavansa ohjeistustaan seksuaaliseen häirintään puuttumiseksi. Hän sai alustavan ääntenlaskennan mukaan 113 ääntä. Seuraavaksi eniten ääniä saivat seurakuntapastori Hilkka Niemistö Meilahden seurakunnasta, 56 ääntä, ja kirkkoherra Arto Antturi Pitäjänmäen seurakunnasta, 48 ääntä. Hiippakunnassa on nimetty kaksi henkilöä, joihin voi luottamuksellisesti ottaa yhteyttä häirintää koettuaan
Keskeistä on tiedon merkitys. Silti kaikki ei ole pysyvää. Nyt Heikki Hanka sanoo, ettei ole ollenkaan varma, olisiko hän puolustamassa kirkkomuseota. Vettä ei tarvitse kantaa kaivoon, se on jo meissä. – Kun klikkiydytään pieniin piireihin, aletaan entisaikojen klaanien tavoin puolustaa vain omia etuja. Hanka on tutkinut laajasti kirkollista kulttuuriperintöä. Tai osata niistä riittävän selkeästi kertoa. tä, esimerkiksi jumalanpalveluskäytäntöjä, kirkollista tapakulttuuria ja kirkkomusiikkia, Kirkkohallituksen kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto sanoo. | Kuva: Matti Karppinen ” Jos yhteiskunta klikkiytyy, sen kehitys ei mene eteenpäin vaan taantuu. Kulttuuri ei ole jossain muualla, ei naapurissa, ei muissa maissa. Hanka muistuttaa, että monilla asioilla on pitkät juuret. – Aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan kirkon henkistä ja hengellistä perinnetStrategiassa katsotaan myös taaksepäin ja pyritään ottamaan haltuun kaikki se arvokas aineellinen perintö, joka on hautausmaina, kirkkoina ja esineistönä vuosisatojen kuluessa kertynyt seurakuntien omistukseen. Jos yhteiskunta klikkiytyy, sen kehitys ei mene eteenpäin vaan taantuu. Hurmaava uutuus nyt kaupoissa. Hannu KuoSmanen KOTIMAA | 7.12.2017 9. Yksi strategian avainväittämä on, että kulttuuriperintö kuuluu kaikille. Tuntemisen merkitys näkyy esimerkiksi ajankohtaisessa keskustelussa varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvästä päiväkotien ja seurakuntien välisestä yhteistyöstä. – Se on vain kaivettava esiin: nyt tarvitaan itse asiassa paikalliskulttuurin herätysliike. Nykyisessä somekuplien maailmassa on helppo ymmärtää, mihin kehitys johtaa, jos ei tunnisteta asioiden syy-yhteyksiä ja historiaa. Mutta jos ei ole tietoisuutta traditiosta, yhteys menneeseen katkeaa. Digitaalisuus avaa Saana Tammiston mukaan aivan uusia väyliä kirkollisen kulttuuriperinnön hyödyntämiseen ja jakamiseen, niin seurakunnissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Se on täällä, Hanka sanoo. Tiedonhallintamenetelmien ja tiedonvälityksen muutos mahdollistaa tiedon yhteisen tuottamisen, ja tätä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Erilaiset digitaaliset sovellukset jäävät tyhjiksi ilman ajantasaisia tietovarantoja. – Tässäkin keskeistä on tieto. Uskonnoilla on aina ollut tärkeä rooli yhteisöjen sublimaatioprosesseissa, Hanka muistuttaa. Vielä takavuosina olisi ollut luonnollista, että kirkon kulttuuriperintöstrategia olisi ainakin yhtenä vaihtoehtona esittänyt luterilaisen kirkkomuseon perustamista. kulttuuriperinnön ja identiteetin syvällistä tuntemista. Ja juuri siihen kirkon kulttuuriperintöstrategia haluaa tuoda kokonaan uuden käsityksen tiedosta. Strategia toteaa: ”Seurakunnat hakevat kumppanuuksia kuntien, oppija tutkimuslaitosten, järjestöjen, yhdistysten, museoiden ja kulttuuriperinnön hoitoa ja suojelua edistävien toimijoiden kanssa. Se olisi tavallaan koko asian ulkoistamista. Juuri siihen digitalisaatio antaa uusia eväitä. Pikemminkin lähden siitä, että paikallisseurakunnat verkottuvat oman alueensa muiden toimijoiden kanssa. Esimerkkeinä oppimispaketit, yhteistyö ja suhde kulttuuriperintökasvatukseen sekä koulujen opetussuunnitelmiin.” – Suuri haaste on siinä, että tämä tapahtuu tilanteessa, jossa kirkon talous kiristyy ja jäsenmäärä vähenee, Heikki Hanka sanoo. – Toiset toiminnot jatkuvat, toisia lopetetaan. Kyse on yhteisöllisyydestä, yhdessä tekemisestä, ei vastakkainasettelusta. – Ilman tätä ymmärtämystä on vaara, että tuotamme vain lisää irrallisuutta ja syrjäytymistä. Siksi tiedon hankinta, hallinta ja jakaminen ovat strategiassa keskeisessä roolissa. Kulttuuriperintöstrategian painopiste on kirkon aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamisessa ja siirtämisessä tuleville sukupolville ja sitä kautta kirkon oman identiteetin vahvistamisessa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja supistuvat talouden resurssit ovat asettaneet kulttuuriperinnöstä puhumisen uuteen tilanteeseen. Hän toimi työryhmän jäsenenä ja sihteerinä. – Tämä strategia ei tähtää seinien rakentamiseen, vaan olemassa olevien resurssien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tai maahanmuuton kärjistämässä kristinuskon ja islamin välisessä vuoropuhelussa. – Digitaalisuus ja avoimet tietovarannot sekä pääsy paikallisiin kohteisiin mahdollistavat kulttuuriperinnön saavutettavuuden ja kirkollisen kulttuuriperinnön säilymisen omassa kontekstissaan, Tammisto korostaa. Siksi kulttuuriperinnön säilymisen ja dokumentoinnin merkitys vain korostuu. Hän työskentelee Jyväskylän yliopistossa musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen johtajana ja osaa siis asettaa kirkollisen kulttuuriperinnön myös laajempiin yhteyksiin. Vaikka kulttuuriperintö on kirkon ydintehtävää, ei se välttämättä tarkoita museon perustamista. Tai kiistelyssä arkipyhien paikasta. Kulttuuriperintö on kirkon ydintä, Heikki Hanka muistuttaa. Se ei ole mikään yksi irrallinen työala muiden joukossa vaan kirkollisen toiminnan ydintä ja kuuluu kaikkiin työmuotoihin. Kuvassa Karkkilan kirkko ja sen hautausmaa vuodelta 1781. Hän korostaakin, että viime kädessä on kyse sen oivaltamisesta, mikä merkitys uskonnoilla on aina ollut ja on edelleen yhteiskunnan kehityksessä
Ongelmat eivät ole olleet kuitenkaan tärkein asia keskustelussa, vaan se mitä tämä ihminen osaa ja mikä häntä kiinnostaa. Seurakuntakokemukseni on vaikuttanut johtajuuteeni. Kun tehdään etuisuuslaskelmaa tai myönnetään ruokapankin elintarvikkeisiin oikeuttava lomake tai maksetaan energialasku, ihminen nähdään helposti vain kohteena, eikä ihmisenä, joka voi kyvyillään rikastuttaa itseään ja lähipiiriään. Suuri löytöni on ollut se, että kun olen keskustellut ihmisen kanssa häntä kiinnostavista asioista, niin vähitellen on löytynyt tilaa myös koko elämäntilanteen tarkastelemiselle pintaa syvemmältä. Se vaatii meiltä ammatikseen lähimmäistä, toista ihmistä kohtaavilta korvien välissä tapahtuvaa ajattelun vallankumousta. Olen pyrkinyt pääsemään irti ongelmakeskeisestä lähestymisestä. Toivon, että sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksessa yhä vahvemmin vaikutettaisiin siihen, että osallistava ja innostava ilmapiiri saisi merkittävämmän aseman. Avuntarvitsija on avuntarvitsijan roolissa ja kohtaaja kohtaajan roolissa. Itse huomaan miettiväni hyvin usein sitä, millä tavoin avuntarvitsijan osallisuutta saataisiin vahvistettua ja samalla hänen lahjansa myös paremmin käyttöön. TapiO LuOMa piispa, arkkipiispaehdokas Minulla on ollut työvuosieni aikana etuoikeus tutustua ihmisiin, joihin en olisi muuten tutustunut, jos en olisi hakeutunut ihmissuhdetyöhön. Johtaja on kaikkia johdettaviaan varten. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Hänen tulee myös jatkuvasti pohtia ja testata ajatuksiaan. Näkemyksiäni johtajuudesta, kirkollisesta päätöksenteosta ja avioliitosta olen avannut laajemmin kotisivuillani. Hengellinen johtaja luo tilaa turvalliselle vuorovaikutukselle, jotta eri tavoin ajattelevat Jumalan lapset voisivat elää yhdessä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Toki olen keskustellut ongelmakeskeisestikin, mikäli ihmisen elämäntilanne on sitä edellyttänyt. Radalle, jossa loppujen lopuksi ei olekaan niin oleellista, kumpi on kohtaaja ja kumpi kohdattava. On tärkeää, että johtajalla on oma näkemys. Hänen on etsittävä joukoilleen yhteistä tietä eteenpäin. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Onhan sieltä sitten löytynyt vaikeitakin asioita läpikäytäväksi. OTTO SavOLainEn Diakoniajohtaja Seinäjoen alueseurakunta KOTIMAA | 7.12.2017 10. Johtaja on kaikkia johdettaviaan varten Entinen opettajani, kunnioittamani professori Miikka Ruokanen arvioi johtajuuttani (Kotimaa 30.11.) sen perusteella, millaisen lyhyen vastauksen annoin radiohaastattelussa yhteen, avioliittoa koskeneeseen kysymykseen. L iian paljon on vieläkin palvelujärjestelmässämme kohtaamisia, joissa roolit ovat ikään kuin valmiiksi mietittyinä ja käsikirjoitettuina. Molemmat voivat nauttia musiikin mukanaan tuomasta kielestä ja tavasta välittää elämän arkeen, iloon ja vaivaan kuuluvia tuntemuksia. Teologiaani on löydettävissä myös julkisissa puheissani ja kirjoituksissani. Kun esimerkiksi kitaristi tai basisti voi tuoda osaamisensa yhteiseksi iloksi, voi parhaimmillaan syntyä osallisuutta, joka inspiroi kohtaajan ja kohdattavan kokonaan uudelle kiertoradalle. Väitteeni kuuluu, että ei sen tarvitse olla niin vaikeaa! Melko pienillä asioilla voidaan saada aikaiseksi merkitysarvoltaan suuria asioita ihmisen arjessa ja elämässä. Tämän totesin myös kyseisessä radiohaastattelussa ja tästä näkökulmasta osallistun käynnissä olevaan keskusteluun. Avioliitosta ajattelen kirkon kannan mukaisesti, että kyse on naisen ja miehen suhteesta. Kohteesta luovaksi toimijaksi Seurakunta l Avuntarvitsijan osallisuutta pitäisi vahvistaa ja saada hänen lahjansa paremmin yhteiseen käyttöön. Olen käyttänyt työssäni hyväksi metodia, jossa olen keskustellut ihmisen kanssa ensisijaisesti häntä itseään kiinnostavista asioista, kuten musiikista, luonnossa liikkumisesta, kalastamisesta tai autojen kanssa touhuamisesta. Hänen tulee rohkaista heitä luottamaan, että kirkko ja sen tulevaisuus eivät viime kädessä ole mielipiteidemme vaan kirkon Herran ja hänen johdatuksensa varassa
Korjaamme jotain rikki mennyttä. Adventtia kutsutaankin yhä useammin kirkon uudeksivuodeksi. Paastoaminen on pohjimmiltaan katumista. Aikaa sävyttivät uskonnollinen vallankäyttö ja uhkailu tyyliin ”Jeesus tulee, oletko valmis?”. Kirkon asema suomalaisessa yhteiskunnassa murenee, ellei se kykene torjumaan keskeisimpiä riskejä. Se on paastonaikaa. Kirkko voi päättää, että se tekee yhteisen uudenvuodenlupauksen ja yrittää muuttua paremmaksi. Ruotsista kääntänyt: Meri Toivanen Älä katso eteenpäin, katso taaksepäin! PatrIk Hagman Kirjoittaja on teologi ja kirjailija. Pienikin epäselvyys siitä, ovatko papit yhdenvertaisia sukupuolestaan riippumatta, olisi kirkolle katastrofi. Mistä kielteinen käsitys kristinuskosta kumpuaa. Kirkon riskinä on, että näiden sijaan kuulemme psykologista puhetta ja sosiologista analyysia, joita mikä tahansa taho voi esittää. Evätessään siunauksen homoseksuaaleilta kirkko antaa itsestään kuvan epäoikeudenmukaisena instituutiona. Rakennemuutokset, jotka vähentävät luottamushenkilöiden määrää, ovat riski. Puhun #metoo-kampanjasta ja niistä seksuaalisen häirinnän tapauksista, jotka ovat vihdoin nousseet esiin niin kirkossa kuin muuallakin. Se ei onnistu. Kristillinen näkemys ei perustu siihen, että ryhdistäydymme, teemme sankarillisia päätöksiä ja muutumme näin paremmiksi. Kirkon on arvokeskustelijana oltava mukana niissä pöydissä, joissa yhteiskunnan suuntaa luodaan – mutta ei pöydän päässä. Muistan istuneeni vanhempieni viemänä eräässäkin herätyskokouksessa, jossa saarnaaja maalasi eteeni kadotuksen pimeyden kuoleman jälkeen, ellen oikealla tavalla uskoisi ja tekisi kääntymystä. Uuttavuotta juhlistetaan muun muassa uudenvuodenlupauksilla. Lupaamme juoda vähemmän, syödä vähemmän, lentää vähemmän, katsoa vähemmän Netflixiä. Kirkon tulee kyetä yhdistämään taloudellisesti tehokas hallintorakenne toimintarakenteeseen, jonka ytimessä ovat inhimillisen kokoiset lähiseurakunnat. Uudenvuodenlupauksen tehdessään ihminen uskoo uuteen alkuun, joka toteutuu hylkäämällä huonot tavat. Kun maailma katsoo ruusuisen optimistisesti eteenpäin, kirkko väittää, että todellinen muutos alkaa katseesta taaksepäin. Ei oikeassa olevina sanelijoina, vaan pieninä ihmisinä suurten kysymysten äärellä. Ilkka kantola kansanedustaja (sd), arkkipiispaehdokas Viisi riskitekijää uhkaa kirkon asemaa E nsimmäinen adventti aloittaa kirkkovuoden. Mikäli haluamme viedä kristinuskon ilosanomaa eteenpäin, meidän tulee lähteä ylhäältä sanelun sijasta samalta tasolta muiden ihmisten kanssa. Kun rippikoulun jälkeen aloin tutkia hengellisiä asioita ja tulin niin sanotusti uskoon, luokkatoverini totesi minun joka tapauksessa menevän helvettiin, koska en usko heidän tavalla. Jäsenyyden merkitystä voidaan lisätä muuttamalla kirkolliskokousvaali välittömäksi ja nostamalla säädösperusteisesti maallikko puheenjohtajaksi neuvostoihin ja kirkolliskokoukseen. Kolmas riski on siinä, että kirkko ei ota vakavasti erityisesti nuoremman sukupolven vaatimusta syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisuudesta. Toinen riski koskee toiminnan rakenteita. Todellisessa muutoksessa on kyse siitä, että tutkistelee tapojaan, käy läpi sosiaalisia sidoksiaan, tarkastelee, millaisiin ajattelumalleihin ja rakenteisiin huono käytös perustuu. Adventissa ei ole kyse siitä, että aloitettaisiin alusta. Tähän liittyy mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua, nähdä ja tulla nähdyksi. Kirkko ei selviä sillä, että se sanoo olevansa syrjimätön, jos ihmisten kokemus on päinvastainen. Kirkon suhdetta valtioon tulee määritellä kriittinen solidaarisuus. Sitten kaikelle tälle pitäisi tehdä jotain. Olen varttunut 1970ja 80 -luvuilla. Viides riski on siinä, että kirkko asettaa itsensä maallisen vallan yläpuolelle. kotimaa-lehden pääkirjoitus 30.11. Tämä luo perustan sen puheenvuoroille. Jonkinlainen yhtymäkohta lupausten tekemisellä kuitenkin voi olla adventtiin. Sillä, miten vietämme kulttuurissamme vuodenvaihdetta, ei kuitenkaan ole paljonkaan yhteistä adventtiajan kanssa. JuHa korPIJÄrvI Mikkeli KOTIMAA | 7.12.2017 11. Oltava nöyriä, epäilyn sallivia, kyseleviäkin. Ensimmäinen riski koskee kirkon julistusta, hengellistä puhetta ja opetusta. Vanha Aatami on vahvempi: kun haluamme muuttua, tapamme vetävät meidät takaisin vanhaan ja tuttuun. Toivo muutoksesta omassa elämässämme ja unelma, toivo ja mahdollisuus myös elämästä kuoleman jälkeen. Näkökulma on siis täysin toinen kuin uudenvuodenlupauksessa. Kirkon tulee harjoittaa teologiaa. On luotava ihmisille mahdollisuus kotikirkkokokemukseen riippumatta siitä, missä he asuvat. Aikaa sävyttivät autoritäärisyys ja hengellinen väkivalta. Adventissa ei ole kyse siitä, että aloitettaisiin alusta. Itse en tätä asiaa ihmettele. Kuitenkin niin, että meillä on toivo. Kirkko suhtautuu tällaisiin yrityksiin epäilevästi. Kuinka tympeä kuva naisista ja vähemmistöistä, naiivit ajatukset “oikeanlaisesta” seksuaalisuudesta sekä toisesta ajasta ja kulttuurista periytyvät moraalisäännöt ovat luoneet pohjan vaikenemisen kulttuurille ja kaksinaismoralismille. Kirkko voi myös pyrkiä katumukseen niin, että se oikeasti kuuntelee häirittyjä ja painostettuja ja ottaa selvää siitä, mikä kirkossa mahdollistaa tällaisen toiminnan. Se on kristillinen tapa toteuttaa muutosta sillä aikaa, kun odotamme pelastajamme saapuvan. Raamattu ja teologinen traditio antavat kirkolle eväät tulkita ihmisenä olemista erityisellä tavalla väkevästi ja syvällisesti. ” Uudenvuodenlupauksen tehdessään ihminen uskoo uuteen alkuun. Kirkko toimii oikeusvaltiossa, jossa viranomaisten toiminnassa on myös puutteita. Kirkon on lisättävä kykyään seurata ja analysoida sitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Tämä on pinnallinen tulkinta paastosta. Ehkä hyvitämme joulupaastoa kohtaan osoittamamme välinpitämättömyyden sillä, että kiristämme vyötä vuoden vaihduttua. pohti ”Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että osalla kansaa käsitys kristinuskosta on niin kielteinen”. Neljäs riski on siinä, että kirkon jäsenyyden merkitystä ei kyetä kasvattamaan. Me nimeämme sen, mikä meni vikaan, ja yritämme tehdä jotain huonojen päätöstemme seurauksille
Tuomiokirkon kuusi on saanut valonsa, ja kirkko täyttyy päivittäin joulukirkkoihin ja konsertteihin osallistuvista. Jouluvalmistelut ovat Suomen joulukaupungissa Turussa täydessä käynnissä. Jokaisella on joulussa tehtävänsä, ja joulu näyttäytyy hyvin erilaisena esimerkiksi tuomiokirkon vahtimestarin, tuomiorovastin ja lastenohjaajan työssä. kuvat: pasi leino, vesa-matti väärä Joulu saapuu Turun tuomiokirkkoon reportaasi KOTIMAA | 7.12.2017 12. teksti: maria kesti ?|??
Kuusen valojen sytyttämistä marraskuun lopussa tulee katsomaan noin viisituhatta ihmistä, ja moni osallistuu myös Turun tuomiokirkkoseurakunnan järjestämään ohjelmaan kuusen ympärillä. Kuusten valojen sytyttäminen on suurin seurakunnan vuotuisista tapahtumista. Turun Tuomiokirkkotorin kuusella on yhtä monta valoa kuin Turun tuomiokirkolla on vuosia. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkonrotat Hilda ja Hulda eli lastenohjaajat Satu Ilano ja Milla Järvinen leikittivät lapsia kuusen valoja sytytettäessä. » KOTIMAA | 7.12.2017 13. Kirkko tuli marraskuun lopulla täyteen iloista elämää perhekerhojen ja muskareiden joulukirkossa. Sylihin syntyi seimen lapsi, sylissä kasvoi suuremmaksi! Lastenohjaajat Eija Suvanto, Tarja Rinta-Jouppi ja Niina Toivonen näyttävät mallia, miten joululeikkejä leikitään Turun tuomiokirkossa
Niihin odotetaan lähes tuhatta ihmistä, ja kaikki mahdolliset ehtoollisvälineet ovat käytössä. Kotona jouluvalmisteluni ovat pieniä. Kun papeilla, kanttoreilla ja vahtimestareilla alkaa kovin rutistus, meillä hiljenee kalenteri. Tahti kiihtyy joulunpyhiä kohti. Lapset pääsivät perhekerhojen ja musiikkileikkikoulujen joulukirkossa hallaharson alle. Olen jouluisin töissä, ja lapset ovat muuttaneet pois. Loppiaisen jälkeen tavallinen harmaa arki tuntuu ihanalta, ja vien hyvillä mielin koristeet pois. Kuvassa harsoa pitelee lastenohjaaja Tarja Rinta-Jouppi. Tuomiokirkossa käy vuosittain 150 000 matkailijaa. reportaasi KOTIMAA | 7.12.2017 14. Heti joulurauhan julistuksen jälkeen kirkon kaikkien ovien on oltava auki, jotta väki ehtisi kello 12.15 alkavaan ruotsinkielisen seurakunnan jouluhartauteen. Turun joulurauhan julistus pidetään Vanhalla Suurtorilla tuomiokirkon vieressä, ja moni käy odotellessaan tuomiokirkossa. Työtä aamusta yöhön Marja Routi, Turun tuomiokirkon ylivahtimestari Joulun aikaan Turun tuomiokirkossa tarvitaan vahtimestareita aamukuudesta pikkutunneille. Kalenteri hiljenee Tommi Santala, nuorisotyönohjaaja Joulukuu ei ole nuorisotyöntekijälle kiireistä aikaa. Vilkkaimpina päivinä voi olla toista tuhatta kävijää. Adventin jälkeen alkavat konsertit, koululaisten adventtikirkot ja kauneimmat joululaulut. Kirkko on kahden seurakunnan – Turun tuomiokirkkoseurakunnan ja Åbo svenska församlingenin – pääkirkko, ja meillä on säännöllisesti myös valtakunnallisia tapahtumia. Kaikki vakituiset ja tuuraavat vahtimestarit tarvitaan, ja joinakin päivinä on oltava kolme työvuoroa, jotta ei uuvutettaisi ketään. Kello 12 kirkko tyhjenee täysin. Joululaulut käyvät sydämeen, ja joka vuosi aina eri laulu on se, joka erityisesti koskettaa. Kiireinen aika alkaa ensimmäisen adventin messuista. On hyvä, että juhla ja arki vaihtelevat elämässä. Työssä musiikki virittää joulutunnelmaan. En edes muista, milloin olisin ollut joulunpyhinä töissä
Tuomiokirkko on arkkipiispan kirkko, ja musiikkityömme palvelee kotiseurakunnan lisäksi koko arkkihiippakuntaa ja valtiollisia vieraita sekä edustaa Suomea ulkomaille saakka. Heti, kun tulee ensimmäinen adventti, kaikki ovat yhtäkkiä täynnä virtaa. Kuusi on kolmemetrinen, ja se sijoitetaan arkkipiispan julkisiin tiloihin. » KOTIMAA | 7.12.2017 15. Kutsumme virastoa Vatikaaniksi. Tuomiokirkossa tulee tehtyä joulun aikana töitä enemmän kuin muulloin. Joulunpyhinä olen töissä. Molemmat lippukuntamme, Nuotiotytöt ja Sinikotkat, järjestävät joulumyyjäiset. Sitten se unohtuu arkikiireiden alle ja palaa takaisin joulunpyhinä. Sattumalta perheen kanssa on kuitenkin tullut käytyä muissa kirkoissa jouluisin. Vielä 1930-luvulla kuusi oli puolta pienempi, mutta nykytekniikalla voidaan kuljettaa jättiläisiä. Jouluni alkaa jouluaattoaamulla kello 7 Turun kauppahallissa. Ne vaativat paljon organisointia, ja joulun ohjelmia aletaan laatia jo syyskuussa. En tiedä, mistä perinne on saanut alun perin alkunsa. ” Käyn aina viemässä ja pystyttämässä partiolaisten kanssa joulukuusen arkkipiispalle. Lämmöllä meidät otetaan aina vastaan. Käyn aina viemässä ja pystyttämässä partiolaisten kanssa joulukuusen arkkipiispalle. Laulut, virret ja ihmisten asiat ovat kuitenkin samat kaikissa seurakunnissa. Turun tuomiokirkossa ei tehdä juurikaan eiku-harjoittelua, jotta kirkkoon saapuvilla olisi mahdollisuus rauhoittua kirkossa. Heimo Rinne Tuomiorovastin virka perustettiin vuonna 1340. Toki myös isot juhlat, kuten adventit, ovat kohottavia. Nuorisokuoro on nimennyt sen mopa-ajaksi (Marraskuu On Pimeää Aikaa). Joulua suunnittelen keväästä saakka. Tuomiokirkossa järjestettävä evankelis-luterilaisen, ortodoksisen, roomalaiskatolisen ja vapaakirkon yhteinen Ekumeeninen joulu Suomen Turussa nähdään aina TV1:llä jouluaattona. Kuoron kanssa harjoitellaankin usein sulkemisajan jälkeen. Kotikirkkomme on Turun maamerkki ja arkkihiippakunnan pääkirkko. Nykyään virkaa hoitaa Heimo Rinne. Lisäksi moni perinteistämme näkyy valtakunnallisessa ja kansainvälisessä mediassa. Jos kirkossa on isoja matkailuryhmiä, en kuule soittoani tai lauluani kunnolla eivätkä kuule ryhmänkään ihmiset toisiaan. Yleensä olen joulunpyhinä töissä. Kuusessa on yhtä monta lamppua kuin tuomiokirkolla on ikää, tänä vuonna 717 lamppua. Parhaimpia joulun työtehtäviä ovat päiväkerhojen joulujuhlat. Tosin joulupäivän aamuseitsemän jumalanpalveluksen suosio on hiipumassa. Paikalla on parituhatta ihmistä ja hyvin harras tunnelma. Kun toiset jäävät sohvalle, minä lähden vielä jouluyön messuun. Nykyään tuomiorovastiksi kutsutaan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraa ja alaisuudessani on vain kuusi pappia. Toimin myös tuomiokapitulin varapuheenjohtajana ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Kun adventtikynttilät syttyvät Nuortentalolla, tulee joulutunnelma. Isoin joulun rytinä alkaa ensimmäisestä adventista, ja sitten mennään tukka suoralla jouluun. Eiku-harjoittelu ei käy tuomiokirkossa Anu Åberg, kanttori Jouluna postini voisi kääntää tuomiokirkkoon. Tapaninpäivänä on pahin kiire ohi, ja sen jälkeen jäähdytellään loppiaiseen. Sen sijaan muina vuodenaikoina soitan paljon muissakin rakennuksissa. Lapset pääsivät perhekerhojen ja musiikkileikkikoulujen joulukirkossa hallaharson alle. Se on omituisella tavalla tunnelmallista. Tommi Santala ” Jouluni alkaa jouluaattoaamulla kello 7 Turun kauppahallissa. Tuomiokirkossa ei ensimmäisen adventin jälkeen taida olla ainuttakaan päivää, jolloin kirkossa ei olisi ohjelmaa. Kaiken rinnalla kulkee myös seurakunnan normaali arki: joulun allakin ihmisillä on omia surun ja ilon juhlia. Sen kuitenkin huomaan, että kun on jatkuvasti tavannut isoja väkimääriä, ei välillä enää jaksa olla sosiaalinen. Kuvassa harsoa pitelee lastenohjaaja Tarja Rinta-Jouppi. Joulun keskeinen sanoma tulee työn kautta hyvinkin lähelle. Minä ja kuoro olemme parvella, ja kaupanteko pysähtyy pariksikymmeneksi minuutiksi. Siellä tulee vau-fiilis: nyt ollaan vanhojen ja lähes ikuisten asioiden kanssa tekemisissä. Raskain aika vuodesta on minusta pyhäinpäivästä tuomiosunnuntaihin. En ole joululauluihin juuri koskaan väsynyt. Toki käy voimille, kun on jatkuvasti ihmispaljouden edessä. Joka vuosi katselen tippa linssissä lasten iloa. Järjestelyjä jo syyskuussa Heimo Rinne, tuomiorovasti Keskiajalla Turun tuomiokirkossa oli hetkipalveluksia ympäri vuorokauden, ja tuomiorovasti, Suomen piispan avustaja, koordinoi 80 papin työtä. Joulun ensimmäiset isot mediatapahtumat ovat Turun tuomiokirkon joulukuusen saapuminen ja sen valojen sytyttäminen marraskuun lopussa. Ty ö s k e n t e l e n yleensä toisella puolella Aurajokea kuin Turun tuomiokirkko, Nuortentalossa, joka sijaitsee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viraston vieressä. Nuorten kanssa teemme jouluaskarteluja, pidämme koulujen joulukirkkoja ja nuorten adventtihartauksia sekä osallistumme joulutapahtumiin. Ihmisistä näkee, että he tulevat iloisten asioiden äärelle, ja Kauneimmissa joululauluissa kirkon katto tuntuu kohoavan, kun tunnelma on niin hieno. Vaikka kirkon jäsenmäärä on laskussa, tendenssi ei näy seurakuntamme tapahtumien kävijämäärissä vaan kävijöitä on vuosi vuodelta enemmän
Kiireisintä minulla on marraskuusta joulukuun puoleenväliin. Lisäksi joulun aika tuo taloudellisia huolia. Joulunpyhiksi työkiireeni rauhoittuvat enkä ole silloin töissä. Puukotukset herättivät minut: vieraanvaraisuuden sanomaa pitää tuoda entistä enemmän esille. Olemme työpari, joka on työskennellyt vuosia yhdessä. Turun tuomiokirkon ensimmäisen adventin messu on yksi kirkon suurimmista joulun ajan tapahtumista. Riemujuhlilla on varjopuolensa Sofia Niskanen, vanhustyöstä vastaava diakonityöntekij ä Diakoniatyöntekijät näkevät usein riemullisten juhlien kääntöpuolen. Silloin on tärkeä miettiä, mitä ollaan tekemässä, miksi ja kenelle. Mitä hullumpia ideoita toinen keksii, toinen innostuu niistä aina. Kirkko on todella varattu. Monella asiakkaallamme ei ole sukulaisia eikä paikkaa, minne mennä. Toivoisin kuitenkin, että jouluna ei olisi niin kiire vaan ehtisi kohdata asiakkaita ajan kanssa. Siitä Kauneimmat joululaulut otti alun perin mallia. Tämä tulee vastaani usein, sillä tuomiokirkkoseurakunnan alueella on paljon yksin asuvia. Joulumielen tuo se, kun voi helpottaa ihmisen surun kokemusta tai taloudellista ahdinkoa. Diakoniatoimistomme on toisella puolella Aurajokea kuin tuomiokirkko, yhtymän viraston vieressä kerrostalossa. Kirkolla riittää töitä saada armottoman ajan keskelle toista vaihtoehtoa. Tuomiokirkon suuri joulukuusi on valon tuoja ja muistuttaa joulun olennaisista asiois” Jouluisin kiire helposti eskaloituu ja karkaa käsistä. Samalla muu työ, kuten kotija laitoskäynnit, kulkee rinnalla. Uusien englanninkielisten työmuotojen taustatekijänä on, että vuosi sitten kansainvälinen TCIC-yhteisö (Turku Cathedral International Congregation) siirtyi osaksi tuomiokirkkoseurakuntaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymältä. Lisäksi työskentelemme unelmapaikassamme Turun tuomiokirkossa. Tuomiokirkkoseurakunta voisi mielestäni tehdä kirkkoa vielä enemmän vieraanvaraiseksi muualta tuleville. reportaasi Kulisseissa kuhisee, jotta juhlat pääsevät maaliinsa Tarja Rinta-Jouppi ja Niina Toivonen, lastenohjaajat Tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuu vain vähän lapsiperheitä, mutta kerhoissamme käy väkeä muistakin seurakunnista. Lisäksi tuntuu hyvältä, että ihmiset tulevat vuosi toisensa jälkeen paikalle. Meitä lähestyykin asiakkaita monesta seurakunnasta, ei vain tuomiokirkkoseurakunnasta. Vieraanvaraisuuden sanomaa tarvitaan nyt Saara Markkula, lähetyksestä ja kansainvälisestä työstä vastaava seurakuntapastori Tänä jouluna, pari päivää ennen aattoa järjestetään ensimmäistä kertaa Turun tuomiokirkossa englanninkielinen Nine Readings and Carols -palvelus. Välipäivinä työarki jatkuu taas. Kiireen keskellä pelkää usein jonkin asian unohtuvan. Meillä on valtavasti jouluvalmisteluita. Meillä on kerhojen kanssa lukuisia joulutapahtumia, ja käymme myös lasten kanssa vanhusten luona laulamassa. Kahvila on hyvä paikka myös kansainvälisille kohtaamisille. Jouluna olen paljon töissä. Joulumielen tuo se, kun näkee lasten aidon ilon ja yllättymisen. Tuomiokirkossa sijaitseva lähetyskahvila Domcafé on auki Turun joulumarkkinoiden aikaan. Erityisen ylpeitä olemme jouluseimestä, jonka teemme omien kerhojemme ja tuomiokirkkoseurakunnan alueen päiväkotien kanssa. Osa yrittää saada pienestä eläkkeestään edes jotenkin laitettua joulua luokseen tuleville vieraille. Varasimme perhekerhon ja muskareiden joulukirkon toukokuussa, ja jo silloin kaikki joulukuun ajat olivat menneet. Jotta kaikki esitykset, hartaudet ja juhlat saadaan maaliinsa, kulisseissa höyrytään: tehdään lukemattomia järjestelyitä ja hankintoja, treenataan esityksiä, lauletaan, askarrellaan, koristellaan. Ihmiset tunnistavat, että nämä tilat ovat sellaisia, joista voi pyytää apua. Turistit ottavat meistä ja lapsista kuvia. Syksyllä nuorten miespuolisten turvapaikanhakijoiden ryhmän piti tulla Tuomiokirkkotorille auttamaan Suomen Lähetysseuran Porkkanamarkkinoilla, mutta Turun puukotusten vuoksi he eivät uskaltaneetkaan. Liikutumme aina. Saara Markkula Kansainvälisestä työstä vastaava seurakuntapastori Saara Markkula. Pari päivää ennen joulua meillä alkaa kahden viikon hengähdystauko. Uskomme kuitenkin, että meitä johdatetaan, ja aina on selvitty. Ehdottomasti kiireisin aika on marraskuu. Toki vahtimestarit puhuvat useita kieliä, ja meillä on joka viikko englanninkielinen messu. Silloin on tärkeä miettiä, mitä ollaan tekemässä, miksi ja kenelle. Jouluisin kiire helposti eskaloituu ja karkaa käsistä. Lisäksi pidämme ensimmäistä kertaa jouluaattoyön messun kaksikielisenä, englanniksi ja suomeksi. Olemme tottuneet siihen, että kun olemme tuomiokirkossa lapsiryhmien kanssa retkellä, olemme samalla nähtävyys. KOTIMAA | 7.12.2017 16. Kun toinen aloittaa lauseen, toinen jatkaa. Järjestämme eläkeläiskerhoille puurojuhlan, olemme mukana Lahja lapselle -keräyksessä ja viemme yksinäisille kukkatervehdyksen. Yksinäisyys korostuu jouluna. Silloin kalenteriin voi tulla paljon nopeita muutoksia. Kysyntää olisi paljon enemmälle. Suurin työ on ajatustyö, ja sitä ryhdytään tekemään jo keväällä. Kellariholvin kahvilassa työskentelee pääasiassa vapaaehtoisia. Lähes asumme tuomiokirkkoseurakunnan Nuortentalolla. Silloin ei enää kauheasti tee mieli laulaa joululauluja tai juoda glögiä. Viime sunnuntaina messussa lauloi Turun tuomiokirkon nuorisokuoro. Osa taas haluaisi lähteä sukulaisten luokse, mutta varaa bussitai junalippuun ei ole
” Joulupäivän aamuna täällä on hiljaista ja rauhallista, ja ympärillä tuhannet kynttilät palavat. Joulunpyhät olemme lomalla. Varsinaisina joulunpyhinä hautausmaalla on ainoastaan auraus-, hiekoitusja lapiointipäivystys. Sitä tulee usein täältä toimistolta katseltua. Niistä huolehtii kappelin vahtimestari. Pääsen joulutunnelmaan Turun joulurauhan julistuksesta. Kynttilät sytytetään haudoille Pekka Vuorio, työnjohtaja Turun hautausmaalla Olen Turun hautausmaalla 11 hehtaarin kokoisen alueen työnjohtaja. Koko hautausmaa on 59 hehtaarin kokoinen. Sotaveteraanien muistomerkillä on kunniavartio ja roihuja. Pekka Vuorio Turun tuomiokirkon ensimmäisen adventin messu on yksi kirkon suurimmista joulun ajan tapahtumista. Keräämme loput ja led-kynttilät viimeistään huhtikuussa. ta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautausmaille viedään 700 haudalle tulppaaniruukku, 600 haudalle kynttilä ja 50 haudalle hyasinttiruukku. Emme itse kerää heti joulun jälkeen hautausmaalta palaneita kynttilöitä, vaan partiolaiset tekevät työn välipäivinä ja saavat lippukunnalle pienen korvauksen. Sukulaisten ja tuttavien haudoille menen sytyttämään kynttilät aikaisin joulupäivän aamuna. Vastuullani on noin 4 000 hoidettua hautaa. päivänä. Ne työt ovat jouluna valtavan väkimäärän vuoksi tavallista hitaampia. Alueellani on myös ylösnousemuskappeli, 901 sankarihautaa ja useita muistomerkkejä. Kynttilöitä kertyy parin kuorma-auton verran. Lisäksi kappeleissa palavat valot aattona puoliyöhön asti, ja ylösnousemuskappelissa on hartauksia. Monella muulla Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän huoltokeskuksessa on vielä suurempi tohina päällä ensimmäisestä adventista jouluun, varsinkin jos tulee lunta. Silloin täällä on hiljaista ja rauhallista, ja ympärillä tuhannet kynttilät palavat. Viime sunnuntaina messussa lauloi Turun tuomiokirkon nuorisokuoro. Partiolaiset ovat näppäräkätisiä, ja heistä on ollut iso apu. Kynttilät sytytämme haudoille 22. Joulun aika on minulla ja kuudella vakituisella alaisellani melko työteliäs. KOTIMAA | 7.12.2017 17. Lisäksi rajoitamme autoliikennettä liikennemerkein ja pukein
Omat pellot pitäisi hoitaa ja jaksaa vielä torpparin työvelvoitteet taloon. Tarvithaan kovempaa, selkeämpää ja yksinkertasempaa ajattelua ja toimintaa, jolla Suomi saahaan nousuun.” Melkoisen kaaren tulevan everstinnan elämää Liksom saakin pieneen kirjaansa mahdutettua. Rosa Liksom: Everstinna. – – Lotta Sväärtin leikit mie leikin lophuun, mutta se ei jää siihen. Boyne kuljettaa nuorukaisen syyllisyyden, katumuksen ja tunnustamisen kautta uuteen alkuun. Sodan jälkeen tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Everstinna nostaa esiin suomalaisen kulttuuriväen saksalaismielisyyttä, mutta miltei yhtä paljon kirja on kuvaus avioliitosta, josta ei ristiriitoja puutu. 239 sivua. Kun sota loppuu, poika on vasta 16-vuotias. kulttuuri | kirjallisuus | I rlantilainen John Boyne kirjoittaa vaikeista asioista myös nuorille. 195 sivua. Bazar 2017. Sandran ehkä kovin vaihe alkaa, kun riutunut mies palaa leiriltä. Yksinäinen ja orpo poika Hitlerin vaikutuspiirissä on kiinnostava asetelma. Täti sattuu olemaan taloudenhoitajana Berchtesgadenin Berghofissa, Hitlerin kuuluisassa huvilassa. Kirjaan ei ole ladattu yksityiskohtaista tietoa juutalaisten joukkotuhosta, mutta jotain suunnitelmien kirjuriksi kerran joutunut Pieterkin ymmärtää: Mitä järkeä on rakentaa leireille suihkuhuoneita, joiden hanoista ei tule vettä. Älä kuitenkaan ikinä väitä itsellesi, ettet tiennyt.” Kokonaan toisenlainen on vallan ja aatteen kiehtova ote Rosa Liksomin Everstinna-romaanissa. Samalla kirja on tarina viattomuuden menetyksestä ja vallan turmelevasta vetovoimasta. Otin Sandran tekstin tuntevan ja mahdottomaan venyvän naisen mielenliikkeinä. Everstin ja hänen everstinnansa lempi leiskuu alkuun estoitta, mutta vihkimisen jälkeen astuu kuvaan myös valta, alistaminen ja sadismi. On tullut aika katsoa silmiin maailmaa, jota Berghofin korkeuksista ei nähnyt ymmärtämisestä puhumattakaan. Marja Kuparinen John Boyne: Poika vuoren huipulla. Sandra jää pitämään pystyssä Lepistön torppaa, viittä lasta ja appivanhempia. Uusi Poika vuoren huipulla -romaani kertoo saksalaisen isän ja ranskalaisen äidin Pierrot-pojasta, joka lähetetään vanhempien menehdyttyä kasvatettavaksi tätinsä hoiviin. Asenne edusti silloin monelle isänmaallisuutta. Minun oli helpompi ymmärtää kansallissosialismin otetta kuin naisen alistumista henkeään uhkaaviin pahoinpitelyihin. Kun Berghofin viimeinen palvelijatar jättää pojan vuorelle, hän tiivistää ankaran totuuden: ”Älä ikinä teeskentele, ettet tiennyt, mitä täällä tapahtui. Otava 2017. ”Minä en tunne tätä miestä, joka väittää olevansa minun mieheni.” Lukija voi miettiä, olisiko huutolaislapsesta työn uuvuttamaksi torpparin vaimoksi edennyt Sandra käyttänyt aikaansa päiväkirjan kirjoittamiseen. Klaara summaa kirjan lopussa: ”Ei mikään lakkaa muuten kuin tietämällä mitä on tapahtunut, vasta tiedon päälle voi rakentaa unohduksen ja anteeksiannon.” Se pätee kaikkiin näihin kolmeen kirjaan. Selvitäkseen uudessa ympäristössä Pierrot saa luopua niin ranskalaisesta nimestään kuin historiastaankin. Saksalaistunut Pierrot/ Pieter jää yksin koulussakin eikä hänellä ole karttaa, jonka avulla käsitellä Berghofissa kuulemiaan asioita. Taustana tarinan hahmoille ovat kirjailija Annikki Kariniemi ja hänen puolisonsa Lapin rajavartioston komentaja Oiva Willamo. Minua kysymys ei häirinnyt. KOTIMAA | 7.12.2017 18. Jääkärieversti Willamo otti osaa ensimmäiseen maailmansotaan Saksan armeijan riveissä ja oli tunnettu saksalaismielisyydestään. Valta ja univormut viehättävät häntä ja kasvattavat lapsesta pikku öykkärin, jota aikuisetkin kavahtavat. Varsinkin yhteydet lapsuuden ystävään, juutalaiseen Anshelliin on tukahdutettava ja kiellettävä. Heidi Köngäksen romaani Sandra kertoo uskomattoman kovan tarinan nuoresta torpparinvaimosta, jonka mies Janne viedään sisällissodassa vasten tahtoaan punaisten joukkoihin. Vasta tiedon päälle voi rakentaa unohduksen Sota kääntää ihmisen luonnon esiin, eikä nähdyn kanssa ole helppo elää. Heidi Köngäs: Sandra. Sandrassa vuorottelevat kertojina Sandra, Jannen sisar Lyyti sekä Klaara. Suomentanut Heli Naski. Like 2017. Pohjoisen mehevä kieli kertoo paitsi kansallissosialismin viettelevyydestä myös suuresta intohimosta. Aatteen otteeseen jää nuori nainen, joka oivaltaa: ”Silloin minun pääni täytti hyvin selkeä ajatus, että Suomessakin tarvithaan täpäkkää johtajaa, joka sannoo ei ja joka kuulee köyhitten ja markkinoitten syrhjään heittämien ääntä. Klaaran osuus jää kevyimmäksi. Vuosia myöhemmin Sandran lapsenlapsi Klaara löytää isoäitinsä muistiinpanot ja havaitsee, etteivät hänenkään siteensä Lepistön torppaan ole kokonaan katkenneet. Everstinna on kiehtova pyörre Lapin lumoa, vallan viehätystä, seksuaalisuutta, luonnon kauneutta, laajaa sokeutta ja tarkkaa näkemistä, nitistetyksi tulemista ja vahvemmaksi naiseksi kasvamista. Niitä lukiessa omat murheet kutistuivat ja kalpenivat. Monta kertaa voimat ovat loppua tyystin, paljoon on nöyrryttävä selvitäkseen. 285 sivua. – – Sinulla on monta vuotta aikaa miettiä osallisuuttasi siihen kaikkeen
Yle Teema & Fem Torstai 14.12. Mutta mitään ei ole suunnitteilla. Koivisto oli Narsin mukaan hyvin uskonnollinen koko elämänsä. 2 Minkälaisissa tunnelmissa lähdet kiertueelle tänä jouluna. Virsien levyttämistä sanottiin itse asiassa musiikilliseksi itsemurhaksi. Ohjaus Pier Paolo Pasolini. Menen hetki kerrallaan eteenpäin. Kirja syntyi lukemattomista muistiinpanoista, joita Nars kirjoitti ylös heti tuoreeltaan. Kirkon ja mafian liitto on kuitenkin vahva. Sitä voi käyttää myös lähdeteoksena, sillä Nars on dokumentoinut Koiviston sanomisia. Yksi mieleenpainuvimmista presidentti Mauno Koivistoa käsittelevistä kirjoista on kauppatieteiden tohtori Kari Narsin henkilökohtainen, tiivistetty muistelmateos esimiehestään Suomen pankissa. Olav S. Yle Tv1 lauantai 9.12. Suomen Pankissa ja myös presidenttinä hän käytti hyvin paljon kristillisiä, raamatullisia sanontoja, jotka hän osasi ulkoa. Jos teen jotain, niin Jukka Perkon ja Matti Paatelman kanssa. NOOra WiKMaN-HaaviSTO Oi muistatko vielä sen virren -kiertueen liput ovat myynnissä. Myös virsiin hän tarttui herkästi. Uskon, että Toni on vahvasti läsnä joka konsertissa. Useimmat Koiviston sanonnoista ovat kuultu ennenkin, mutta niistä tulee unohtumattomia kun ne on sijoitettu oikeaan yhteyteen. Mauno Koiviston kertomus jatkosodan päätöspäivältä syyskuun alussa 1944 on mieleenpainuva. Fundeeraus teki syvän vaikutuksen vasta itsenäistyneen Viron uusiin johtajiin, joiden jyrkät puheet Neuvostoliitosta olivat palauttaneet Koiviston mieleen sodan muistot. Nars noudattaa hyvin kohteensa ohjetta; on sanottava niin vähän kuin mahdollista, mutta juuri niin paljon kuin välttämätöntä. Sanoin levy-yhtiössä, että lopetan musiikin tekemisen, mutta sitten minulle ehdotettiin virsien levyttämistä. Sain näyn siitä, miten se pitäisi tehdä: Luhangan kirkossa ja livenä, ilman mitään jälkikorjauksia. Ehkä meissä kaikissa, ateisteissakin, elää kaipaus Jumalan luo, hengellisyyteen ja rakkauteen. Se ei ollut oma ideani. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | | 3 kysymystä muusikolle | 1 Kierrät joulukuussa Suomea yhdessä Jukka Perkon ja Matti Paatelman kanssa Oi muistatko vielä sen virren -kiertueella. Paavi Franciscus on luvannut puhdistaa katolista kirkkoa. Mikä virsissä viehättää. Ohjelmistossa on hiljattain edesmenneen isäni Toni Edelmannin lauluja, virsiä ja joululauluja. Vaihtelevissa tunnelmissa. klo 17.00 Lucia 2017. fi/artistit/samuli-edelmann/ SaMuli edelMaNN laulaja, näyttelijä |K uv a: Ju ha M us to ne n Kari Nars: Mauno, optimistinen pessimisti. Sodan jälkeen Koivisto ryhtyi etsimään sitä ”muunlaista tapaa elää naapurin kanssa”. klo 23.05 Ulkolinja: Kirkon ja mafian liitto. Minkälaisia konsertteja on luvassa. Uskon, että se on meissä jokaisessa. klo 15.05 Pisara. En usko, että levytän enää uusia virsiä esimerkiksi virsikirjan lisävihkosta, ainakaan tuolla konseptilla. Ohjaus Toivo Särkkä. Koivistosta välittyi hänelle kuva huumorintajuisena ja pohdiskelevana miehenä, ystävällisenä oppi-isänä, joka ei pitänyt itsestään turhaa meteliä. 159 sivua. Yle Teema & Fem Keskiviikko 13.12. En osaa analysoida, miksi niistä tuli niin suosittuja. Varmaan se on se sisältö, mikä näissä viehättää. 3 virsilevysi ja -konserttisi ovat hyvin suosittuja. Kari Nars työskenteli Suomen Pankissa kansainvälisenä johtajana pääjohtaja Koiviston läheisenä alaisena vuosina 1977–83 ja jo sitä ennen osastopäällikkönä. MeliN Yle Tv1 Perjantai 8.12. Kirja on lukemisen arvoinen tiivistelmä Mauno Koiviston ajattelumaailmasta ja uskosta. Uutta kiertueella on kokoonpano. Psykoterapeutti Jari Sinkkonen puhuu rakkaudesta ja sen välttämättömyydestä. Kirja on ennen muuta ystävän teos. ”Aseiden vaiettua nousin juoksuhaudan reunalle rassaamaan pikakivääriäni puhtaaksi ja ajattelin, että kyllä täytyy olla muunkinlainen tapa elää naapurin kanssa”, presidentti oli muistellut talvella 1992 Tallinnassa. klo 21.00 Kino Klassikko: Matteuksen evankeliumi (12). Kaikkien aikojen parhaana pidetty elokuva Kristuksen elämästä. Huumorilla työstetty teos piirtää hyvinkin tarkan kuvan eräästä maamme merkittävimmästä presidentistä. Konserttipäivät ja paikkakunnat netissä: www.warnermusiclive. Yle Tv1 Torstai 14.12. Me kaikki voimme auttaa. KOTIMAA | 7.12.2017 19. Oy Standpoint Ab 2017. Matti Paatelman kanssa olen tehnyt yhteistyötä jo kymmenen vuotta, mutta Jukka Perkon kanssa tämä on ensimmäinen yhteinen projekti. En tiennyt levyjä tehdessäni, että niistä tulisi suosittuja. klo 13.20 1918 – mies ja hänen omatuntonsa (12) (1957) Jarl Hemmerin romaaniin perustuva elokuva kertoo papista kansalaissodan aikoina. Jan Vapaavuori kruunaa vuoden 2017 Lucia-neidon Helsingin tuomiokirkossa
Kuka. Se palautti mieleen muistot 40-vuotisen työuran vaikeimmasta hetkestä. – Syntyi mielenkiintoisia keskusteluja, kun osa luki miestenlehtiä ja osa Raamattua, Ylinen naurahtaa. Nyt hän asuu vaimonsa kanssa Peräseinäjoella lapsuudenkodissaan ja viljelee pientä kotitilaa. – Nuoria moititaan usein turhaan. Työ nuorten parissa kiehtoi Markku Ylistä koko uran ajan. Markku Ylinen, 64 Ammatti: pappi, eläkeläinen Kotipaikka: Peräseinäjoki Perhe: vaimo ja neljä aikuista lasta, kuusi lastenlasta Harrastukset: maanviljely, metsänhoito, pyöräily, kävely, hiihto, tenniksen ja lentopallon pelaaminen, jumppa ja kuntosalilla käynti haastattelu ” Nuoria moititaan usein turhaan. Se oli koko maakunnassa valtava suru ja järkytys. Hiukan siinä oli nuorella papilla sellainen olo, kuin olisi heitetty laiturilta veteen ja käsketty uimaan. Armeijan jälkeen Helsingin teologinen tiedekunta kutsui. Pappiskutsumus kirkastui Yliselle armeijassa. Kun heihin hiukan tutustuu, tajuaa kuinka tosi hienoa porukkaa he ovat. – Siinä piti yrittää olla ammatillinen, ettei romahda. Kaikki muut kuolivat, vain keskimmäinen lapsi jäi eloon. Tänä kesänä hän halusi varta vasten vetää vielä yhden rippileirin. Se antoi yleissivistystä ja kykyä analyyttiseen ajatteluun. Viime kädessä hän kuitenkin oppi ammatissa tarvittavat taidot työkavereilta ja seurakuntalaisilta. Jo nuorena hän oli aktiivisesti mukana seurakunnassa, mutta armeijassa oli aikaa lukea Gideonien lahjoittamaa Uutta testamenttia ja pohdiskella. Nyt aika monet tutkivat kännykästä, mitä sosiaalisessa mediassa on oppitunnin aikana tapahtunut. Pidetään evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta keskiössä kaikessa kirkon työssä, eläkerovasti kannustaa. P eräseinäjoen kappeliseurakunnan johtava kappalainen, rovasti Markku Ylinen on juuri jäänyt eläkkeelle ja siivonnut kirjahyllyjään. Mieleen nousi myös oman pienen lapsen kuolema. Vastaan tuli lehtileike maakuntalehdestä vuodelta 1993. Toisaalta Ylinen muistelee kiitollisena ensimmäistä esimiestään, Ilmajoen silloista kirkkoherraa Kauko Hirvosta, joka oli leppoisa ja isällinen esikuva aloittelevalle papille. Neljä tytärtä ovat muuttaneet omilleen ja lastenlapsiakin on kuusi. Markku Ylinen on viihtynyt juurillaan koko ikänsä. Tapaus nosti vahvat tunteet pintaan papissakin. Ylinen työskenteli tuolloin seurakuntapappina Ilmajoella ja oli oppinut tuntemaan pohjalaisessa maalaistalossa asuvan kolmen sukupolven perheen: nuoren isäntäparin ja kolme lasta sekä vanhanisännän ja -emännän. – Yhtenä yönä talo paloi maan tasalle. Lasten kuolemat herättävät loputtomia miksi-kysymyksiä, joihin papilta ehkä odotetaan vastausta. Hän nautti rippikoulujen pitämisestä. Hän ei kuitenkaan lähde arvottamaan tätä kehitystä. – Syksyllä 1977 pääsin Ilmajoen seurakuntaan viralliseksi apulaiseksi. KOTIMAA | 7.12.2017 20. Ylinen on toki huomannut nuorten sosiaalisen elämän siirtyneen pitkälti verkkoon. Työni hauskimmat tilanteet olen elänyt rippileirien iltaohjelmia seuratessani ja niihin osallistuessani. – Ennen vanhaan rippikoulutuntien tauoilla mentiin uimaan, soutamaan tai pelikentälle. Iso prosessi Markku Ylisen uralla oli reilut kymmenen vuotta Eläkepappi ja pienviljelijä Pelko oli pahempi kuin paukahdus, toteaa Markku Ylinen muistellessaan Peräseinäjoen liittämistä Seinäjoen seurakuntaan. Sitä joutuu kuitenkin tunnustamaan, että vastauksia ei ole. Kun heihin hiukan tutustuu, tajuaa kuinka tosi hienoa porukkaa he ovat