22 Ka nn en ku va : Ve sa -M att i Vä är ä 11 2. vu os ik er ta 00 43 59 5– 17 –5 4 7. joulukuuta 2017 l hinta: 3,70€ 49 17 Turun tuomiokirkko valmistautuu jouluun Kirkonrotat ilahduttavat lapsia 12 Ilman Stolbovan rauhaa ei olisi kuparia eikä vatruskaa Kotimaa-säätiö palkitsi Horisonttiohjelman
Siksi pitäisi käsitellä vain sen hyviä puolia ja jättää kielteiset sisäpiirin ratkottaviksi. Niin siitä tulee käyttäjiensä näköistä. – Diakoniatyöntekijät kartoittavat vähävaraiset perheet, jotka ovat vuoden aikana tarvinneet eniten tukea. Silti juuri siinä kulkee tie parempaan. Lahjoja jaetaan 17-vuotiaille ja sitä nuoremmille. He tulevat usein tapaamiseen ahdistavien ajatusten kanssa. Sekä lahjojen tarve että määrä ovat lisääntyneet joka vuosi. 1 Miten lahjojen saajat valitaan ja kuinka lahjat toimitetaan perille. aluksi | viikon henkilö | Nuorkauppakamareiden Joulupuu-keräyksellä kerätään jälleen monissa kaupungeissa lahjoja vähävaraisten perheiden lapsille. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta saada lahjat. Totuus tekee vapaaksi. Se pätee silloinkin, kun kirjoitetaan uskonnoista, omasta ja toisten. Uskonto on usein matka kohti parempaa. Pikkulapsille toivotaan toiminnallisia leluja kuten legoja. Kasvun avain taas ainakin kristinuskon mukaan piilee totuudessa. Journalistin pyhä velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. | Kuva: Johannes Tervo Tuula KiVinEn Diakoniatyöntekijä Vaasan suomalaisesta seurakunnasta Söpö totuus S öpösti ja lutusesti. Toki toivon myös, että kaikilla olisi riittävästi ruokaa. – Lahjoja kertyi Vaasassa 600, joista seurakunta jakaa 300. Vaikka uskonto sisältäisi kuinka pyhiä ja kauniita ajatuksia tahansa, ihmiset sitä käytännössä harjoittavat. Lapsille lahjat tulevat yllätyksenä. Uskonnonharjoittajien kannalta on tietysti kipeää ja vaikeaa tai vähintäänkin turhauttavaa, kun esiin nostetaan erilaisia kantoja, riitoja ja väärinkäytöksiä. – Nuorille toivotaan lahjakortteja vaatekauppoihin, elokuviin ja nuorten suosimiin kahviloihin. Vanhemmat voivat antaa ne itseltään. Lahjoja välittävät muun muassa seurakuntien diakoniatyöntekijät ja kuntien sosiaalityöntekijät. – Haluaisin antaa kaikille turvallisen kodin, jossa lasten ei tarvitse kantaa aikuisten murheita. Heille on todella tärkeää, että heidän harteiltaan putoaa huoli siitä, pystyvätkö he antamaan tänä jouluna lapsille lahjoja. KOTIMAA | 7.12.2017 2. FrEija Özcan Toimituspäällikkö onnittelee palkittuja journalisteja. 3 Millaisia lahjoja toivotaan erityisesti. Uskonto on kuitenkin harvoin vain söpöä ja lutusta, koska ihminen harvoin on vain sitä. Toivon, että riidat voitaisiin sopia ja perheissä olisi joulurauha. Onnea palkituille ja voimia paneutumiseen! Totuus tekee vapaaksi. Yksi lahjojen välittäjä on diakoniatyöntekijä Tuula Kivinen Vaasan suomalaisesta seurakunnasta. Lue palkinnon saaneesta Horisontista sivuilta 4–5. Lahjat voi hakea meiltä, tai sitten toimitamme ne kotiin. 2 Kuinka monta lahjaa seurakuntanne saa jaettavaksi tänä vuonna. – Vanhemmat ovat hyvin kiitollisia ja helpottuneita. Kaikki muuttuminen on hidasta kasvua. Kotimaa-säätiö on palkinnut Horisontti-ohjelman tekijät paneutuvasta uskontojournalismista. Toisin sanoen ettei uskonto alkaisi tuntua ihmisistä vastenmieliseltä. Siunattua joulua kaikille! EMilia Karhu ”Haluaisin antaa kaikille lapsille turvallisen, murheettoman kodin” Seurakunnan diakoniatyöntekijä Tuula Kivinen välittää lahjoja vähävaraisten perheiden lapsille Vaasassa. Sellainen matka ei ole helppo, sillä ihminen hyvin harvoin muuttuu täydelliseksi tai edes pikkuisen paremmaksi. Nykyään lahjoja toivotaan paljon myös murrosikäisille. Lahjojen jakelu on jo aloitettu, ja sitä jatketaan jouluviikolle asti. Sillä tavallahan uskonnosta pitäisi monen mielestä puhua, ettei tulisi paha mieli ja ettei uskonnosta annettaisi naurettavaa kuvaa. 5 Minkä lahjan haluaisit antaa Suomen lapsille ja nuorille, jos olisit hyvä haltia. 4 Millaista palautetta vanhemmilta tulee
Erityispiirteenä Ruotsin kirkkoa koskeneessa valeuutisessa oli, että sen teki ensimmäisenä tanskalainen Politiken-lehti, joka on periaatteessa luotettava media. Vaikka omalla sivullaan poistaisi kyseisen uutisen, se jatkaa leviämistään muiden tekemien jakojen kautta. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Saara-Maria Pulkkinen, Jussi Rytkönen, Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 040 774 7777 Lukijamäärä: 70 000 KMT 7.12. Lauri Kemppainen Kirjoittaja on rap-artisti, pastori ja teologian tohtori. Jopa yhdeksän prosenttia ilmoitti myös jakaneensa tällaisen uutisen. Medialiiton tutkimuksen mukaan jo 43 prosenttia vastaajista ilmoitti törmäävänsä verkossa viikoittain uutiseen, joka ei ole totuudenmukainen. ?. Jokaisella on taipumus uskoa helpommin niitä uutisia, jotka tukevat omia käsityksiä. 1917 Valmistaaksemme lehtemme lukijoille tilaisuuden Kotimaan kautta täysin seurata nykyisiä historiallisia tapahtumia oman maamme valtiollisesta elämästä, tulemme tästä päivästä lähtien säännöllisesti julkaisemaan erityisiä sisäpoliittisia viikkokatsauksia, joita on lupautunut kirjoittamaan tohtori U. Demokratian suhteen pelottavaa on myös se, että sosiaalisessa mediassa kuten Twitterissä jaettavasta materiaalista yhä isompi osa on niin sanottujen robottien tuottamaa. Medialiitto korostaakin koulujen mediakasvatuksen ja medialukutaidon opettamisen merkitystä. Ne tukevat usein Venäjän harjoittamaa politiikkaa. J. Valheellisissa uutisissa on myös se ongelma, että vaikka sisällön tunnistaisi virheelliseksi, se saattaa jättää epäilyksen siitä, että ehkä tässä uutisessa silti oli jotakin perää. Jos tätä huikeaa visiota vähätellään vain ihmisten joutavina sepustuksina, ei ymmärretä lainkaan, missä mysteerin ydin lepää. Ja kaikki päättyy Herra Sebaotin pyhälle vuorelle, jossa saalis ja petoeläin lekottelevat rauhassa rinta rinnan. Kumpikin vaihtoehdoista on hämmentävä, mutta toisen on oltava totta. Lihattomat lokakuut ja vegaanihaasteet eivät ole mikään uusi keksintö. Näytti siltä, että innokkaimmin tätä virheellistä uutista välittivät ja päivittelivät ne, joilla oli jo valmiiksi kielteinen käsitys Ruotsin kirkosta. Yksi valeuutisiin liittyvä ongelma on se, että kun uutisen kerran jakaa verkossa, niin sitä ei voi enää perua. Tämä luo pelottavia näkymiä demokratiaan. Sen jälkeen virheellinen uutinen jatkoi leviämistään muiden medioiden ja verkossa tehtyjen yksityisten ihmisten jakojen kautta. Puukko. Tämä koskee myös uutisointia kirkosta ja kristinuskosta. M edialiiton tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa kansalaisista uskoo, että verkossa leviävillä valeuutisilla on vaikutusta suomalaisten käsityksiin tosiasioista. Siksi median kuluttajalta, joka yhä useammin on myös sen jakaja, edellytetään entistä suurempaa vastuuta. Kaikki alkaa Edenistä, verenvuodatuksen ja kuoleman ulkopuolelta. Tarvetta sille olisi lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisten parissa. Se väitti virheellisesti, että Ruotsin kirkko olisi siirtymässä kokonaan sukupuolineutraaliin kieleen sekä luopuisi sanasta Herre, Herra. Ihminen on luotu kasvissyöjäksi, katsokaa vaikka Genesiksestä. Sosiaalista mediaa on etenkin sen alkuvaiheissa kiitetty syystäkin demokratian lisääjänä, koska se pystyy nopeaan tiedonvälitykseen. Hälytyskellojen pitäisi soida etenkin silloin, kun uutiset tukevat omia käsityksiä. Tästä esimerkkinä on pari viikkoa sitten sosiaalisessa mediassa levinnyt Ruotsin kirkkoa käsitellyt uutinen. Nykyisessä sirpaloituneessa media-maailmassa totuutta arvostavien ihmisten pitäisi pyrkiä erityiseen tarkkuuteen. On kiehtovaa, kuinka tinkimättä Raamatussa kyseenalaistetaan elämän realiteeteista perustavimmat. Sosiaalisen median myötä jatkossa jokaisen pitäisi olla tarkkana siinä, mitä asioita levittää, ja mihin perustaa kommenttinsa. Joko ihmisapina on unelmoinut itse itsensä varsin kauaksi biologisten reunaehtojen ulkopuolelle tai sitten hän on saanut korvaansa ylimaallisia kuiskauksia. Tämä merkitys on ohentunut valheellisten sisältöjen määrän kasvaessa. Kahlil Gibran on kirjoittanut, että ”ihmisen mielikuvituksen ja tietojen välisen kuilun voi ylittää vain hänen kaipauksensa.” Minusta tuntuu, että tuosta samasta kaipauksesta syntyi myös ihminen itse. Valeuutisia on helppo levittää, mutta vaikea oikaista KOTIMAA | 7.12.2017 3. Tiedämme, miten Kotimaan -monet lukijat ovat lausuneet tyytyväisyytensä siitä, että sotakatsaustemme kautta ovat täysin päässeet seuraamaan hetken suurvaltiollisia tapahtumia ja käsittämään niitten merkitystä nykyisten maailmankysymysten ratkaisuissa
Pääministeri Juha Sipilä toi valtiovallan tervehdyksen pääjuhlaan. Kotimaa-säätiö ja Uskontojournalismipalkinto Uskontojournalismipalkinnon jakaneen Kotimaa-säätiön tarkoituksena on sääntöjen mukaan ”kristilliseen elämänkatsomukseen pohjautuvan kotimaisen sanaja muun taiteen, tiedonvälityksen sekä uskontoon ja uskonnolliseen elämään kohdistuvan tieteenharjoittamisen tukeminen”. Ensimmäisen Uskontojournalismipalkinnon saajan valitsivat päätoimittaja Mari Teinilä, toimituspäällikkö Freija Özcan ja julkaisupäällikkö Olli Seppälä Kotimaa-lehdestä. Arkkipiispa Leo alkaa käyttää arvonimeä Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa. Tällä kertaa puhe käy vilkkaana, sillä keskustelijat tuntevat toisensa entuudestaan. Perustelujen mukaan he ovat tehneet paneutuvaa työtä tuodakseen esiin erilaisia ääniä ja näkökulmia suomalaisessa uskontokentässä. Ohjelmalle oli jo luotu vahva formaatti, johon he hyppäsivät mukaan. Ulkona huiskii räntää. Vieraina ovat maahanmuuttajataustaiset kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.), Kirkon Ulkomaanavun projektikoordinaattori Habiba Ali ja Espoon seurakuntien monikulttuurisuustyön pappi Raigo Liiman. Ennen nauhoituksen alkua Patronen ja Suonpää juttelevat vieraidensa kanssa. Oikaisu Kotimaassa 30.11. Suurin osa tiloista jäisi Seinäjoelle. Tuomiokapitulin esityksen mukaan osa tiloista, muun muassa istuntosali, vuokrattaisiin Lapualta. Perusteluissa todetaan, että Horisontti on | lyhyesti | Kristuspäivä kokosi 7 000 ihmistä Turkuun Kristuspäivä kokosi viime lauantaina lähes 7 000 osanottajaa Turkuun. Luterilaisen valtakirkon lisäksi esillä ovat olleet muiden uskontojen, etiikan ja elämänkatsomuksen kysymykset. Kolmas toimipiste olisi Jyväskylässä, missä on ollut hiippakuntatoimisto vuodesta 1979. Aiheena on Suomi 100. – Ajassamme on tärkeää ymmärtää erilaisuutta. Tapahtuman järjestivät Hengen uudistus kirkossamme ry, Kansan Raamattuseura ja Turun seudun seurakunnat. joulukuuta. Helsingin Pasilassa sijaitsevan rakennuksen toisessa kerroksessa on Studio P6. KOTIMAA | 7.12.2017 4. Lapuan tuomiokapitulin sijainnista on kiistelty vuosia. – Horisonttiin on ollut helppo saada haastateltavia. Keskustelua vievät eteenpäin toimittajat Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Alkamassa on Horisontti-ohjelman nauhoitus. – Tiedostamme vahvasti, että on aiheita, joissa kirkko kävelee kuin munankuorilla. Sen voi kuunnella Yle Areenasta. Minusta Horisontti vastaa tähän tarpeeseen käsittelemällä uskontokentän ilmiöitä, Anna Patronen sanoo. Juva syntyi vuonna 1918. Silti niitä on syytä käsitellä Horisontissa, Patronen tarkentaa. Patronen ja Suonpää sanovat, että saavat ideoida Horisonttia varsin vapaasti. ”Millainen on sinun Suomesi”, ohjelmassa kysytään. uutiset M ediatalo – entiseltä nimeltään Radiotalo – perjantai-iltapäivänä. Jokainen vieras kertoo aluksi, miten tuli Suomeen. Se toteuttaa tarkoitustaan muun muassa jakamalla apurahoja ja palkintoja. Kiista sijainnista repii Lapuan kapitulia kahteen osoitteeseen Lapuan hiippakuntavaltuusto puoltaa tuomiokapitulin sijaintiriitaan ratkaisua, jossa kapitulin tiloja ripoteltaisiin eri paikkakunnille. Vuonna 2014 kapituli muutti sisäilmaongelmien takia Lapualta Seinäjoelle väistötiloihin, joissa se on edelleen. Ennen viime perjantaista nauhoitusta Patronen ja Suonpää istuivat Mediatalon kahviossa pohtimassa Horisontin luonnetta. julkaistussa kirkon sadan vaikuttajan listassa Mikko Juvan syntymävuosi oli merkitty vääräksi. Patrosen mielestä on tärkeää että uskonto säilyisi osana julkista keskustelua ja että uskonnosta voidaan puhua luontevasti. Suonpään mukaan ohjelma edustaa hidasta ja rauhallista journalismia, joka tekee uskonnoille oikeutta. | uskontojournalismi | Horisontti tekee Ylelle journalismia uskonnoista Palkinto | Kotimaa-säätiö jakaa ensimmäisen Uskontojournalismipalkinnon Yle Radio 1:ssä kuultavalle, kirkon tuottamalle Horisontille. Ortodoksien arkkipiispanistuin siirtyy Helsinkiin Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous on päättänyt siirtää kirkon arkkipiispanistuimen Kuopiosta Helsinkiin ensi vuoden alusta alkaen eli heti Helsingin metropoliitta Ambrosiuksen jäätyä eläkkeelle. Ohjelma lähetettiin viime sunnuntaina. – Arkisessa uutisoinnissa uskonnot näyttäytyvät pääosin kriisien ja konfliktien kautta. Palkinto julkistetaan vuosittain Kotimaa-lehden syntymäpäivänä 5. Säätiön hallituksen muodostaa Kotimaa Oy:n hallitus. Kun punainen valo syttyy äänityksen merkiksi, puheeseen tulee keskittyneempi ote. Ihmiset tulevat mielellään keskustelemaan. Myös Samuli Suonpää painottaa pitkää jatkumoa, jota Horisontti uskontojournalismissaan edustaa. Kotimaa-säätiö jakaa ensimmäisen Uskontojournalismipalkintonsa Horisonttia tänä vuonna tehneille toimittajille Ville Talolalle, Anna Patroselle ja Samuli Suonpäälle. Säätiö on perustettu vuonna 1985. Ekumeenisen tapahtuman teemat rukous ja kristittyjen yhteys konkretisoituivat, kun kirkkojen, herätysliikkeiden ja järjestöjen edustajat rukoilivat yhdessä Turkuhallin lavalla
Pisimpään Horisonttia on kuitenkin tehnyt Pirjo Almusa, joka oli sen toimittaja yli 20 vuotta, kunnes jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle. Färmin mukaan Horisontti on ainoa Ylen asiaohjelma, jossa uskontojen asioita käsitellään viikoittain. Almusa kokee tehneensä uskontojournalismia, vaikka vielä 1990-luvulla käsitettä ei juuri käytetty. Horisontti on Yle Radio 1:n tilaama ohjelma, jonka tekijät ovat Kirkon viestinnän (entiseltä nimeltään Kirkon tiedotuskeskus) palveluksessa. Ylen näkökulmasta Horisontti on niin sanottu indie-tuotanto eli ulkopuolisen tuotantoyhtiön tekemä valmis paketti, jonka Yle ostaa. KOTIMAA | 7.12.2017 5. Ohjelmalla voi satunnaisesti olla muitakin juontajia tuuraamassa. Almusan mukaan yksi Horisontin tekemistä ohjaava periaate oli alusta lähtien se, että ohjelma antaa äänen eri uskontojen ja kirkkokuntien edustajille. Nyt palkittua 45-minuuttista Horisonttia tehdään 40 ohjelmaa vuodessa. Vieraina olivat espoon seurakuntien monikulttuurisuustyön pappi Raigo liiman (vas.), vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar ja Kirkon Ulkomaanavun projektikoordinaattori Habiba Ali. – Ohjelmaa uudistettiin perusteellisesti vuoden 2015 alussa. uskontojournalismia parhaimmillaan ja laaja-alaisimmillaan. – Annoimme heidän itsensä puhua, emme puhuneet heistä. | Kuva: Olli Seppälä ” Alusta asti annoimme eri uskontojen ja kirkkojen jäsenten puhua itse. Saatamme kysyä tai vinkata aiheista ja esittää toiveita saaman tapaan kuin muidenkin indie-tuotantojen kanssa, Färm sanoo. Uudessa makasiiniformaatissa oli tarkoitus puhua entistä enemmän uskonnoista myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kirkon puolella Horisontin tuottaja on ohjelmapäällikkö Kimmo Saares Kirkon viestinnästä. Vaikka ohjelma on Kirkon viestinnän Ylelle tekemä, se ei ole kirkon asioiden äänitorvi, vaan piirtää asiantuntevasti laajemman kuvan monikulttuurisesta ja -uskontoisesta Suomesta. Ohjelmalla on tällä hetkellä 83 000 kuulijaa viikossa. Sen edeltäjä Kirkko näinä päivinä keskittyi pääosin luterilaisen kirkon asioihin, vaikka käsiteltiin siinä muutakin. Emme puhuneet heistä. – Pidämme säännöllisesti yhteyttä ohjelman tekijöihin, mutta puutumme harvoin sen sisältöihin. Lisäksi kuullaan 12 uusintaa. Toimittajat Anna patronen ja Samuli Suonpää studiossa nauhoittamassa 3.12. Horisonttia on tehty 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Palkintoperustelujen mukaan Horisontti vastaa hyvin Uskontojournalismipalkinnon tarkoitusta, joka on edistää asiallisen ja uusia näkökulmia avaavan uskontojournalismin asemaa ja näkyvyyttä Suomessa. Ennen Patrosta Horisonttia teki usean vuoden ajan Simo Alastalo. kuultua Horisonttia. Nyt Horisonttia pitkään tehnyt Talola on virkavapaalla, ja hänen tilallaan on Samuli Suonpää. Käsitteen aihepiiriin kuuluvat henkiset ja hengelliset ilmiöt, mutta myös etiikan ja arvokysymysten käsittely. Uskontojournalismi on tekemisen ytimessä. Viime keväänä Horisonttia juonsivat Ville Talola ja Anna Patronen. Olli Seppälä Horisontti Yle Radio 1:ssä sunnuntaisin kello 12.15. – Horisontti on juuri sitä mitä haluamme, sanoo Yle Radio 1:n ohjelmapäällikkö Kaj Färm. – Horisontti oli aloittaessaan 1990-luvun alkupuolella kokonaan uusi ohjelma. Ohjelmat voi kuunnella myös Yle Areenassa. Saareksen mukaan Ylen kanssa käydyissä uudistuskeskusteluissa kiinnitettiin huomiota seuraaviin seikkoihin: suoran lähetyksen tuntu, vankka pohjatyö ja asiantuntemus, intohimo ja innostus, toistuvuus ja tunnistettavuus
Nimellä #vardeljus eli Tulkoon valo kulkeva julkilausuma on osa seksuaalisesta häirinnästä käytyä laajaa #metoo-keskustelua. Liki kaksi kolmasosaa kristityistä kertoo, että ihminen on mies tai nainen, jos hän on syntynyt sellaiseksi. Guadalupen neitsyt kuvataan kauttaaltaan auringonsäteiden ympäröimänä ja kuun päällä seisomassa. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kirjoitti Suomen Kuvalehden Rajalla-blogissa, että paavin vierailu Myanmarissa oli jo itsessään vaikuttava teko. Ruotsin kirkon naisilta julkilausuma häirinnästä Yli 1 300 Ruotsin kirkossa työskentelevää naista on allekirjoittanut julkilausuman, jossa he kertovat kärsineensä kirkossa seksuaalisesta häirinnästä ja vallankäytöstä. Englantilainen piispa puki papinpannan, koska presidentti Mugabe erosi Englannin kirkon Yorkin arkkipiispa John Sentamu palasi kymmenen vuoden jälkeen käyttämään kaulassaan papin sokeripalaa. Selvitys: Amerikkalaiskristittyjen mukaan sukupuoli juontuu biologiasta Valtaosa yhdysvaltalaisista kristityistä ajattelee, että sukupuoli määräytyy syntymässä, kertoo yhdysvaltalainen tutkimuskeskus Pew. | Kuva: Mario Tama / AFP / Lehtikuva KOTIMAA | 7.12.2017 6. kulkue ja messu Guadalupen neitsyen kunniaksi. Sen sijaan lähes kaksi kolmasosaa agnostikoista, ateisteista ja muista uskonnollisesti sitoutumattomista ajattelee, että ihmisen sukupuoli ei välttämättä ole sama kuin syntymässä määritelty. Tarinan mukaan Maria ilmestyi vuonna 1531 intiaanimiehelle ja puhui tämän omaa kieltä. Sentamu julisti BBC:n tv-ohjelmassa vuonna 2007, ettei käytä pantaa piispanpaidassaan ennen kuin Zimbabwen yksinhallitsija Robert Mugabe poistuu vallasta. Kansainväliset viestimet arvioivat, että syynä oli paavin neuvonantajien suositus välttää lietsomasta konfliktia paikallisten viranomaisten ja katolilaisten välille tai yritys olla pahentamatta rohingyoiden tilannetta. Guadalupen ilmestyspaikalla vierailee vuosittain jopa 20 miljoonaa pyhiinvaeltajaa. Tytöt pukeutuivat enkeleiksi Los Angelesissa Yhdysvalloissa, missä järjestettiin 86. maailmalta Franciscus puhui Myanmarissa, mutta vaikeni vainotuista Viime viikolla Myanmarissa vieraillut paavi Franciscus herätti kansainvälistä huomiota pääpuheellaan, jossa hän jätti mainitsematta maasta vainoa paenneen rohingya-vähemmistön. Myanmarin buddhalainen valtaväestö kutsuu rohingya-muslimeja bengaleiksi. Robert Mugabe ilmoitti viime viikolla luopuvansa presidenttiydestä. Kampanjasta on kertonut muun muassa Kyrkans Tidning -lehti. Hän sanoi, että Mugaben toiminta on leikannut zimbabwelaisten identiteetin palasiksi. Niinpä toimittaja Andrew Marr ojensi BBC:n ohjelmassa leikatun pannan palaset takaisin Sentamulle. Juhla on latinoväestölle tärkeä, sillä Guadalupen neitsyt on Meksikon tärkein pyhimys ja Guadalupe on yksi tärkeimmistä Neitsyt Marian ilmestysten paikoista. Sanomaansa tehostaakseen hän leikkasi pantansa saksilla palasiksi. Myös Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén on allekirjoittanut julkilausuman
Ilman Kotimaata ei pärjää O len seurakunnan pitkäaikainen luottamushenkilö. 6,60 (7,80) 6 60 S ANAN AIKA k irkkovuosi 2017-2018 R aamattua vuoden jokaiselle päivälle SA N A N A IK A S A N A N A I K A. Kotiseurakuntani ja kirkko ovat minulle tärkeitä ja rakkaita. Helppolukuinen ja yleistajuinen teos Pyhästä maasta ja sitä koskevasta teologiasta. Arvostan sitä, että Kotimaassa erilaiset näkemykset pääsevät raikkaasti ja usein railakkaastikin esille. 19,90 19 90 26 90 Eero Huovinen Parhain päin Voiko johonkin parempaan uskoa vai voiko sitä vain toivoa. 11,60 (12,90) 11 60 Anna-Mari Kaskinen, Miikka Ruokanen (toim.) Sanan aika – Kirkkovuosi 2017–2018 Vuosittain päivittyvä, rakas tettu Sanan aika elää mukana kirkkovuodessa ja tarjoaa Raamatun tekstin arkeen ja juhlaan sekä rukouksen kullekin kirkkopyhälle. Kirkollisen demokratian toteutumisen kannalta on oleellista, että luottamushenkilöt seuraavat asiantuntevaa ja tasapuolista kirkollista mediaa. Petri Laaksonen säveltäjä-laulaja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen 15 vuoden ajan Yhteisen kirkkovaltuuston jäsen kaksi kautta Tilaukset ja lisätiedot: asiakaspalvelu@kotimaa.fi VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Carmen Ensemble, Tuohus-kuoro, Pekka Simojoki, Jaakko Löytty, Enna Henriksson, Matti Holi ja Jenni Taari. Tiivis ja oivaltava sana vuoden joka päiväksi. 20,00 (21,90) 20 00 Eri esittäjiä Tulee aika cd – Rukouslauluja Uusia kotimaisia rukouslauluja. Kotimaata lukemalla tiedän, mitä kirkossa juuri nyt puhutaan ja mitä on meneillään. Kunnioitan äänestäjiltä saamaani mandaattia syvästi ja haluan pyrkiä oikeudenmukaiseen ja viisaaseen päätöksentekoon. 22,50 (25,00) PERUSSANOMA 22 50 Tapio Luoma Ytimessä #365 sytykettä elämään Kirja sisältää piispa Tapio Luoman 365 twaarnaa, eli enintään 140 merkin mittaista minisarnaa. 020 754 2350 Tuohus-kuoro Taizé-lauluja cd Vihdoinkin – Taize-lauluja suomeksi! Perinteisiä että uudempia, aiemmin levyttämättömiä Taizé-lauluja. 26,90 (36,00) WSOY Anu Heikkinen, Anni Maria Laato, Pekka Lindqvist (toim.) Kristitty ja Pyhä maa Näkökulmia kirkon suh teesta juutalaisuuteen. Ilman Kotimaan ajankohtaista ja myös historiallista taustoitusta luottamushenkilö voi jäädä huhujen varaan ja muiden ohjailtavaksi. Helsingin entisen piispan viisaat pohdinnat liikkuvat laaja-alaisesti arjen omakohtaisista havainnoista hengellisiin ja ekumeenisiin ympyröihin ja päätyvät suuriin turvallisiin käsiin. Pelastushistorian tapahtumapaikoilla voi olla luterilaiselle kristityllekin suuri merkitys
Vaalissa oli 14 ehdokasta. Seurakuntaliitos kaatui kiistaan naispappeudesta Porin seurakuntayhtymään kuuluva Lavian seurakunta vetäytyy liitosneuvotteluista Pomarkun ja Noormarkun seurakuntien kanssa, uutisoi Yle. Lavian seurakunnan kirkkoherra Anna-Kaisa Hautala toteaa Ylelle, että jos joku työntekijöistä ei pysty toimimaan samassa messussa naisen kanssa, luvassa on selkeitä työnjohdollisia ongelmia. Osa Pomarkun ja Noormarkun seurakuntien työntekijöistä ei hyväksy naisten toimimista pappisvirassa. uutiset | lyhyesti | | strategia | M utta ei, tähtäyspiste on vahvasti tulevaisuudessa. Hiippakunnan toisen pappisasessorin paikka vapautui, kun Teemu Laajasalosta tuli Helsingin piispa. Hiippakunnilta ohjeita häirintään puuttumiseksi Helsingin hiippakunta perustaa työryhmän, joka laatii ohjeet seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön tunnistamiseen ja näissä tilanteissa toimimiseen. Porvoon hiippakunta on laatinut vastaavat ohjeet vuonna 2014. Noormarkun ja Pomarkun seurakunnat jatkavat neuvotteluja keskenään. Monikulttuurisen, globaalin, uskonnottoman ja yksilökeskeisen maailman puristuksessa kirkko ei pärjää ilman oman Monikulttuurisessa maailmassa kirkon pitää tuntea omat juurensa Kulttuuriperintö | Kirkko on saanut ensimmäisen kulttuuriperintöstrategiansa. KOTIMAA | 7.12.2017 8. Hannu Pöntinen pappisasessoriksi Helsinkiin Helsingin hiippakunnan pappisasessoriksi kaudelle 2018–2020 on valittu Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen. Äkkiseltään kuulostaa ihan siltä, että tarkoituksena on museoida kirkko lopullisesti. – Omien juurien ja historian tunteminen on perusedellytys sille, että pystyy käymään tasavertaista keskustelua muiden kulttuurien ja uskontojen kanssa, sanoo professori Heikki Hanka, joka toimi Kirkkohallituksen asettaman kulttuuriperintöstrategiatyöryhmän puheenjohtajana. Myös Turun arkkihiippakunta kertoo tarkentavansa ohjeistustaan seksuaaliseen häirintään puuttumiseksi. Hän sai alustavan ääntenlaskennan mukaan 113 ääntä. Seuraavaksi eniten ääniä saivat seurakuntapastori Hilkka Niemistö Meilahden seurakunnasta, 56 ääntä, ja kirkkoherra Arto Antturi Pitäjänmäen seurakunnasta, 48 ääntä. Hiippakunnassa on nimetty kaksi henkilöä, joihin voi luottamuksellisesti ottaa yhteyttä häirintää koettuaan
Keskeistä on tiedon merkitys. Silti kaikki ei ole pysyvää. Nyt Heikki Hanka sanoo, ettei ole ollenkaan varma, olisiko hän puolustamassa kirkkomuseota. Vettä ei tarvitse kantaa kaivoon, se on jo meissä. – Kun klikkiydytään pieniin piireihin, aletaan entisaikojen klaanien tavoin puolustaa vain omia etuja. Hanka on tutkinut laajasti kirkollista kulttuuriperintöä. Tai osata niistä riittävän selkeästi kertoa. tä, esimerkiksi jumalanpalveluskäytäntöjä, kirkollista tapakulttuuria ja kirkkomusiikkia, Kirkkohallituksen kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto sanoo. | Kuva: Matti Karppinen ” Jos yhteiskunta klikkiytyy, sen kehitys ei mene eteenpäin vaan taantuu. Kulttuuri ei ole jossain muualla, ei naapurissa, ei muissa maissa. Hanka muistuttaa, että monilla asioilla on pitkät juuret. – Aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan kirkon henkistä ja hengellistä perinnetStrategiassa katsotaan myös taaksepäin ja pyritään ottamaan haltuun kaikki se arvokas aineellinen perintö, joka on hautausmaina, kirkkoina ja esineistönä vuosisatojen kuluessa kertynyt seurakuntien omistukseen. Jos yhteiskunta klikkiytyy, sen kehitys ei mene eteenpäin vaan taantuu. Hurmaava uutuus nyt kaupoissa. Hannu KuoSmanen KOTIMAA | 7.12.2017 9. Yksi strategian avainväittämä on, että kulttuuriperintö kuuluu kaikille. Tuntemisen merkitys näkyy esimerkiksi ajankohtaisessa keskustelussa varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvästä päiväkotien ja seurakuntien välisestä yhteistyöstä. – Se on vain kaivettava esiin: nyt tarvitaan itse asiassa paikalliskulttuurin herätysliike. Nykyisessä somekuplien maailmassa on helppo ymmärtää, mihin kehitys johtaa, jos ei tunnisteta asioiden syy-yhteyksiä ja historiaa. Mutta jos ei ole tietoisuutta traditiosta, yhteys menneeseen katkeaa. Digitaalisuus avaa Saana Tammiston mukaan aivan uusia väyliä kirkollisen kulttuuriperinnön hyödyntämiseen ja jakamiseen, niin seurakunnissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Se on täällä, Hanka sanoo. Tiedonhallintamenetelmien ja tiedonvälityksen muutos mahdollistaa tiedon yhteisen tuottamisen, ja tätä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Erilaiset digitaaliset sovellukset jäävät tyhjiksi ilman ajantasaisia tietovarantoja. – Tässäkin keskeistä on tieto. Uskonnoilla on aina ollut tärkeä rooli yhteisöjen sublimaatioprosesseissa, Hanka muistuttaa. Vielä takavuosina olisi ollut luonnollista, että kirkon kulttuuriperintöstrategia olisi ainakin yhtenä vaihtoehtona esittänyt luterilaisen kirkkomuseon perustamista. kulttuuriperinnön ja identiteetin syvällistä tuntemista. Ja juuri siihen kirkon kulttuuriperintöstrategia haluaa tuoda kokonaan uuden käsityksen tiedosta. Strategia toteaa: ”Seurakunnat hakevat kumppanuuksia kuntien, oppija tutkimuslaitosten, järjestöjen, yhdistysten, museoiden ja kulttuuriperinnön hoitoa ja suojelua edistävien toimijoiden kanssa. Se olisi tavallaan koko asian ulkoistamista. Juuri siihen digitalisaatio antaa uusia eväitä. Pikemminkin lähden siitä, että paikallisseurakunnat verkottuvat oman alueensa muiden toimijoiden kanssa. Esimerkkeinä oppimispaketit, yhteistyö ja suhde kulttuuriperintökasvatukseen sekä koulujen opetussuunnitelmiin.” – Suuri haaste on siinä, että tämä tapahtuu tilanteessa, jossa kirkon talous kiristyy ja jäsenmäärä vähenee, Heikki Hanka sanoo. – Toiset toiminnot jatkuvat, toisia lopetetaan. Kyse on yhteisöllisyydestä, yhdessä tekemisestä, ei vastakkainasettelusta. – Ilman tätä ymmärtämystä on vaara, että tuotamme vain lisää irrallisuutta ja syrjäytymistä. Siksi tiedon hankinta, hallinta ja jakaminen ovat strategiassa keskeisessä roolissa. Kulttuuriperintöstrategian painopiste on kirkon aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamisessa ja siirtämisessä tuleville sukupolville ja sitä kautta kirkon oman identiteetin vahvistamisessa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja supistuvat talouden resurssit ovat asettaneet kulttuuriperinnöstä puhumisen uuteen tilanteeseen. Hän toimi työryhmän jäsenenä ja sihteerinä. – Tämä strategia ei tähtää seinien rakentamiseen, vaan olemassa olevien resurssien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tai maahanmuuton kärjistämässä kristinuskon ja islamin välisessä vuoropuhelussa. – Digitaalisuus ja avoimet tietovarannot sekä pääsy paikallisiin kohteisiin mahdollistavat kulttuuriperinnön saavutettavuuden ja kirkollisen kulttuuriperinnön säilymisen omassa kontekstissaan, Tammisto korostaa. Siksi kulttuuriperinnön säilymisen ja dokumentoinnin merkitys vain korostuu. Hän työskentelee Jyväskylän yliopistossa musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen johtajana ja osaa siis asettaa kirkollisen kulttuuriperinnön myös laajempiin yhteyksiin. Vaikka kulttuuriperintö on kirkon ydintehtävää, ei se välttämättä tarkoita museon perustamista. Tai kiistelyssä arkipyhien paikasta. Kulttuuriperintö on kirkon ydintä, Heikki Hanka muistuttaa. Se ei ole mikään yksi irrallinen työala muiden joukossa vaan kirkollisen toiminnan ydintä ja kuuluu kaikkiin työmuotoihin. Kuvassa Karkkilan kirkko ja sen hautausmaa vuodelta 1781. Hän korostaakin, että viime kädessä on kyse sen oivaltamisesta, mikä merkitys uskonnoilla on aina ollut ja on edelleen yhteiskunnan kehityksessä
Ongelmat eivät ole olleet kuitenkaan tärkein asia keskustelussa, vaan se mitä tämä ihminen osaa ja mikä häntä kiinnostaa. Seurakuntakokemukseni on vaikuttanut johtajuuteeni. Kun tehdään etuisuuslaskelmaa tai myönnetään ruokapankin elintarvikkeisiin oikeuttava lomake tai maksetaan energialasku, ihminen nähdään helposti vain kohteena, eikä ihmisenä, joka voi kyvyillään rikastuttaa itseään ja lähipiiriään. Suuri löytöni on ollut se, että kun olen keskustellut ihmisen kanssa häntä kiinnostavista asioista, niin vähitellen on löytynyt tilaa myös koko elämäntilanteen tarkastelemiselle pintaa syvemmältä. Se vaatii meiltä ammatikseen lähimmäistä, toista ihmistä kohtaavilta korvien välissä tapahtuvaa ajattelun vallankumousta. Olen pyrkinyt pääsemään irti ongelmakeskeisestä lähestymisestä. Toivon, että sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksessa yhä vahvemmin vaikutettaisiin siihen, että osallistava ja innostava ilmapiiri saisi merkittävämmän aseman. Avuntarvitsija on avuntarvitsijan roolissa ja kohtaaja kohtaajan roolissa. Itse huomaan miettiväni hyvin usein sitä, millä tavoin avuntarvitsijan osallisuutta saataisiin vahvistettua ja samalla hänen lahjansa myös paremmin käyttöön. TapiO LuOMa piispa, arkkipiispaehdokas Minulla on ollut työvuosieni aikana etuoikeus tutustua ihmisiin, joihin en olisi muuten tutustunut, jos en olisi hakeutunut ihmissuhdetyöhön. Johtaja on kaikkia johdettaviaan varten. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Hänen tulee myös jatkuvasti pohtia ja testata ajatuksiaan. Näkemyksiäni johtajuudesta, kirkollisesta päätöksenteosta ja avioliitosta olen avannut laajemmin kotisivuillani. Hengellinen johtaja luo tilaa turvalliselle vuorovaikutukselle, jotta eri tavoin ajattelevat Jumalan lapset voisivat elää yhdessä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Toki olen keskustellut ongelmakeskeisestikin, mikäli ihmisen elämäntilanne on sitä edellyttänyt. Radalle, jossa loppujen lopuksi ei olekaan niin oleellista, kumpi on kohtaaja ja kumpi kohdattava. On tärkeää, että johtajalla on oma näkemys. Hänen on etsittävä joukoilleen yhteistä tietä eteenpäin. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Onhan sieltä sitten löytynyt vaikeitakin asioita läpikäytäväksi. OTTO SavOLainEn Diakoniajohtaja Seinäjoen alueseurakunta KOTIMAA | 7.12.2017 10. Johtaja on kaikkia johdettaviaan varten Entinen opettajani, kunnioittamani professori Miikka Ruokanen arvioi johtajuuttani (Kotimaa 30.11.) sen perusteella, millaisen lyhyen vastauksen annoin radiohaastattelussa yhteen, avioliittoa koskeneeseen kysymykseen. L iian paljon on vieläkin palvelujärjestelmässämme kohtaamisia, joissa roolit ovat ikään kuin valmiiksi mietittyinä ja käsikirjoitettuina. Molemmat voivat nauttia musiikin mukanaan tuomasta kielestä ja tavasta välittää elämän arkeen, iloon ja vaivaan kuuluvia tuntemuksia. Teologiaani on löydettävissä myös julkisissa puheissani ja kirjoituksissani. Kun esimerkiksi kitaristi tai basisti voi tuoda osaamisensa yhteiseksi iloksi, voi parhaimmillaan syntyä osallisuutta, joka inspiroi kohtaajan ja kohdattavan kokonaan uudelle kiertoradalle. Väitteeni kuuluu, että ei sen tarvitse olla niin vaikeaa! Melko pienillä asioilla voidaan saada aikaiseksi merkitysarvoltaan suuria asioita ihmisen arjessa ja elämässä. Tämän totesin myös kyseisessä radiohaastattelussa ja tästä näkökulmasta osallistun käynnissä olevaan keskusteluun. Avioliitosta ajattelen kirkon kannan mukaisesti, että kyse on naisen ja miehen suhteesta. Kohteesta luovaksi toimijaksi Seurakunta l Avuntarvitsijan osallisuutta pitäisi vahvistaa ja saada hänen lahjansa paremmin yhteiseen käyttöön. Olen käyttänyt työssäni hyväksi metodia, jossa olen keskustellut ihmisen kanssa ensisijaisesti häntä itseään kiinnostavista asioista, kuten musiikista, luonnossa liikkumisesta, kalastamisesta tai autojen kanssa touhuamisesta. Hänen tulee rohkaista heitä luottamaan, että kirkko ja sen tulevaisuus eivät viime kädessä ole mielipiteidemme vaan kirkon Herran ja hänen johdatuksensa varassa
Korjaamme jotain rikki mennyttä. Adventtia kutsutaankin yhä useammin kirkon uudeksivuodeksi. Paastoaminen on pohjimmiltaan katumista. Aikaa sävyttivät uskonnollinen vallankäyttö ja uhkailu tyyliin ”Jeesus tulee, oletko valmis?”. Kirkon asema suomalaisessa yhteiskunnassa murenee, ellei se kykene torjumaan keskeisimpiä riskejä. Se on paastonaikaa. Kirkko voi päättää, että se tekee yhteisen uudenvuodenlupauksen ja yrittää muuttua paremmaksi. Ruotsista kääntänyt: Meri Toivanen Älä katso eteenpäin, katso taaksepäin! PatrIk Hagman Kirjoittaja on teologi ja kirjailija. Pienikin epäselvyys siitä, ovatko papit yhdenvertaisia sukupuolestaan riippumatta, olisi kirkolle katastrofi. Mistä kielteinen käsitys kristinuskosta kumpuaa. Kirkon riskinä on, että näiden sijaan kuulemme psykologista puhetta ja sosiologista analyysia, joita mikä tahansa taho voi esittää. Evätessään siunauksen homoseksuaaleilta kirkko antaa itsestään kuvan epäoikeudenmukaisena instituutiona. Rakennemuutokset, jotka vähentävät luottamushenkilöiden määrää, ovat riski. Puhun #metoo-kampanjasta ja niistä seksuaalisen häirinnän tapauksista, jotka ovat vihdoin nousseet esiin niin kirkossa kuin muuallakin. Se ei onnistu. Kristillinen näkemys ei perustu siihen, että ryhdistäydymme, teemme sankarillisia päätöksiä ja muutumme näin paremmiksi. Kirkon on arvokeskustelijana oltava mukana niissä pöydissä, joissa yhteiskunnan suuntaa luodaan – mutta ei pöydän päässä. Muistan istuneeni vanhempieni viemänä eräässäkin herätyskokouksessa, jossa saarnaaja maalasi eteeni kadotuksen pimeyden kuoleman jälkeen, ellen oikealla tavalla uskoisi ja tekisi kääntymystä. Uuttavuotta juhlistetaan muun muassa uudenvuodenlupauksilla. Lupaamme juoda vähemmän, syödä vähemmän, lentää vähemmän, katsoa vähemmän Netflixiä. Kirkon tulee kyetä yhdistämään taloudellisesti tehokas hallintorakenne toimintarakenteeseen, jonka ytimessä ovat inhimillisen kokoiset lähiseurakunnat. Uudenvuodenlupauksen tehdessään ihminen uskoo uuteen alkuun, joka toteutuu hylkäämällä huonot tavat. Kun maailma katsoo ruusuisen optimistisesti eteenpäin, kirkko väittää, että todellinen muutos alkaa katseesta taaksepäin. Ei oikeassa olevina sanelijoina, vaan pieninä ihmisinä suurten kysymysten äärellä. Ilkka kantola kansanedustaja (sd), arkkipiispaehdokas Viisi riskitekijää uhkaa kirkon asemaa E nsimmäinen adventti aloittaa kirkkovuoden. Mikäli haluamme viedä kristinuskon ilosanomaa eteenpäin, meidän tulee lähteä ylhäältä sanelun sijasta samalta tasolta muiden ihmisten kanssa. Kun rippikoulun jälkeen aloin tutkia hengellisiä asioita ja tulin niin sanotusti uskoon, luokkatoverini totesi minun joka tapauksessa menevän helvettiin, koska en usko heidän tavalla. Jäsenyyden merkitystä voidaan lisätä muuttamalla kirkolliskokousvaali välittömäksi ja nostamalla säädösperusteisesti maallikko puheenjohtajaksi neuvostoihin ja kirkolliskokoukseen. Kolmas riski on siinä, että kirkko ei ota vakavasti erityisesti nuoremman sukupolven vaatimusta syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisuudesta. Toinen riski koskee toiminnan rakenteita. Todellisessa muutoksessa on kyse siitä, että tutkistelee tapojaan, käy läpi sosiaalisia sidoksiaan, tarkastelee, millaisiin ajattelumalleihin ja rakenteisiin huono käytös perustuu. Adventissa ei ole kyse siitä, että aloitettaisiin alusta. Tähän liittyy mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua, nähdä ja tulla nähdyksi. Kirkko ei selviä sillä, että se sanoo olevansa syrjimätön, jos ihmisten kokemus on päinvastainen. Kirkon suhdetta valtioon tulee määritellä kriittinen solidaarisuus. Sitten kaikelle tälle pitäisi tehdä jotain. Olen varttunut 1970ja 80 -luvuilla. Viides riski on siinä, että kirkko asettaa itsensä maallisen vallan yläpuolelle. kotimaa-lehden pääkirjoitus 30.11. Tämä luo perustan sen puheenvuoroille. Jonkinlainen yhtymäkohta lupausten tekemisellä kuitenkin voi olla adventtiin. Sillä, miten vietämme kulttuurissamme vuodenvaihdetta, ei kuitenkaan ole paljonkaan yhteistä adventtiajan kanssa. JuHa korPIJÄrvI Mikkeli KOTIMAA | 7.12.2017 11. Oltava nöyriä, epäilyn sallivia, kyseleviäkin. Ensimmäinen riski koskee kirkon julistusta, hengellistä puhetta ja opetusta. Vanha Aatami on vahvempi: kun haluamme muuttua, tapamme vetävät meidät takaisin vanhaan ja tuttuun. Toivo muutoksesta omassa elämässämme ja unelma, toivo ja mahdollisuus myös elämästä kuoleman jälkeen. Näkökulma on siis täysin toinen kuin uudenvuodenlupauksessa. Kirkon tulee harjoittaa teologiaa. On luotava ihmisille mahdollisuus kotikirkkokokemukseen riippumatta siitä, missä he asuvat. Aikaa sävyttivät autoritäärisyys ja hengellinen väkivalta. Adventissa ei ole kyse siitä, että aloitettaisiin alusta. Itse en tätä asiaa ihmettele. Kuitenkin niin, että meillä on toivo. Kirkko suhtautuu tällaisiin yrityksiin epäilevästi. Kuinka tympeä kuva naisista ja vähemmistöistä, naiivit ajatukset “oikeanlaisesta” seksuaalisuudesta sekä toisesta ajasta ja kulttuurista periytyvät moraalisäännöt ovat luoneet pohjan vaikenemisen kulttuurille ja kaksinaismoralismille. Kirkko voi myös pyrkiä katumukseen niin, että se oikeasti kuuntelee häirittyjä ja painostettuja ja ottaa selvää siitä, mikä kirkossa mahdollistaa tällaisen toiminnan. Se on kristillinen tapa toteuttaa muutosta sillä aikaa, kun odotamme pelastajamme saapuvan. Raamattu ja teologinen traditio antavat kirkolle eväät tulkita ihmisenä olemista erityisellä tavalla väkevästi ja syvällisesti. ” Uudenvuodenlupauksen tehdessään ihminen uskoo uuteen alkuun. Kirkko toimii oikeusvaltiossa, jossa viranomaisten toiminnassa on myös puutteita. Kirkon on lisättävä kykyään seurata ja analysoida sitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Tämä on pinnallinen tulkinta paastosta. Ehkä hyvitämme joulupaastoa kohtaan osoittamamme välinpitämättömyyden sillä, että kiristämme vyötä vuoden vaihduttua. pohti ”Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että osalla kansaa käsitys kristinuskosta on niin kielteinen”. Neljäs riski on siinä, että kirkon jäsenyyden merkitystä ei kyetä kasvattamaan. Me nimeämme sen, mikä meni vikaan, ja yritämme tehdä jotain huonojen päätöstemme seurauksille
Tuomiokirkon kuusi on saanut valonsa, ja kirkko täyttyy päivittäin joulukirkkoihin ja konsertteihin osallistuvista. Jouluvalmistelut ovat Suomen joulukaupungissa Turussa täydessä käynnissä. Jokaisella on joulussa tehtävänsä, ja joulu näyttäytyy hyvin erilaisena esimerkiksi tuomiokirkon vahtimestarin, tuomiorovastin ja lastenohjaajan työssä. kuvat: pasi leino, vesa-matti väärä Joulu saapuu Turun tuomiokirkkoon reportaasi KOTIMAA | 7.12.2017 12. teksti: maria kesti ?|??
Kuusen valojen sytyttämistä marraskuun lopussa tulee katsomaan noin viisituhatta ihmistä, ja moni osallistuu myös Turun tuomiokirkkoseurakunnan järjestämään ohjelmaan kuusen ympärillä. Kuusten valojen sytyttäminen on suurin seurakunnan vuotuisista tapahtumista. Turun Tuomiokirkkotorin kuusella on yhtä monta valoa kuin Turun tuomiokirkolla on vuosia. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkonrotat Hilda ja Hulda eli lastenohjaajat Satu Ilano ja Milla Järvinen leikittivät lapsia kuusen valoja sytytettäessä. » KOTIMAA | 7.12.2017 13. Kirkko tuli marraskuun lopulla täyteen iloista elämää perhekerhojen ja muskareiden joulukirkossa. Sylihin syntyi seimen lapsi, sylissä kasvoi suuremmaksi! Lastenohjaajat Eija Suvanto, Tarja Rinta-Jouppi ja Niina Toivonen näyttävät mallia, miten joululeikkejä leikitään Turun tuomiokirkossa
Niihin odotetaan lähes tuhatta ihmistä, ja kaikki mahdolliset ehtoollisvälineet ovat käytössä. Kotona jouluvalmisteluni ovat pieniä. Kun papeilla, kanttoreilla ja vahtimestareilla alkaa kovin rutistus, meillä hiljenee kalenteri. Tahti kiihtyy joulunpyhiä kohti. Lapset pääsivät perhekerhojen ja musiikkileikkikoulujen joulukirkossa hallaharson alle. Olen jouluisin töissä, ja lapset ovat muuttaneet pois. Loppiaisen jälkeen tavallinen harmaa arki tuntuu ihanalta, ja vien hyvillä mielin koristeet pois. Kuvassa harsoa pitelee lastenohjaaja Tarja Rinta-Jouppi. Tuomiokirkossa käy vuosittain 150 000 matkailijaa. reportaasi KOTIMAA | 7.12.2017 14. Heti joulurauhan julistuksen jälkeen kirkon kaikkien ovien on oltava auki, jotta väki ehtisi kello 12.15 alkavaan ruotsinkielisen seurakunnan jouluhartauteen. Turun joulurauhan julistus pidetään Vanhalla Suurtorilla tuomiokirkon vieressä, ja moni käy odotellessaan tuomiokirkossa. Työtä aamusta yöhön Marja Routi, Turun tuomiokirkon ylivahtimestari Joulun aikaan Turun tuomiokirkossa tarvitaan vahtimestareita aamukuudesta pikkutunneille. Kalenteri hiljenee Tommi Santala, nuorisotyönohjaaja Joulukuu ei ole nuorisotyöntekijälle kiireistä aikaa. Vilkkaimpina päivinä voi olla toista tuhatta kävijää. Adventin jälkeen alkavat konsertit, koululaisten adventtikirkot ja kauneimmat joululaulut. Kirkko on kahden seurakunnan – Turun tuomiokirkkoseurakunnan ja Åbo svenska församlingenin – pääkirkko, ja meillä on säännöllisesti myös valtakunnallisia tapahtumia. Kaikki vakituiset ja tuuraavat vahtimestarit tarvitaan, ja joinakin päivinä on oltava kolme työvuoroa, jotta ei uuvutettaisi ketään. Kello 12 kirkko tyhjenee täysin. Joululaulut käyvät sydämeen, ja joka vuosi aina eri laulu on se, joka erityisesti koskettaa. Kiireinen aika alkaa ensimmäisen adventin messuista. On hyvä, että juhla ja arki vaihtelevat elämässä. Työssä musiikki virittää joulutunnelmaan. En edes muista, milloin olisin ollut joulunpyhinä töissä
Tuomiokirkko on arkkipiispan kirkko, ja musiikkityömme palvelee kotiseurakunnan lisäksi koko arkkihiippakuntaa ja valtiollisia vieraita sekä edustaa Suomea ulkomaille saakka. Heti, kun tulee ensimmäinen adventti, kaikki ovat yhtäkkiä täynnä virtaa. Kuusi on kolmemetrinen, ja se sijoitetaan arkkipiispan julkisiin tiloihin. » KOTIMAA | 7.12.2017 15. Kutsumme virastoa Vatikaaniksi. Tuomiokirkossa tulee tehtyä joulun aikana töitä enemmän kuin muulloin. Joulunpyhinä olen töissä. Molemmat lippukuntamme, Nuotiotytöt ja Sinikotkat, järjestävät joulumyyjäiset. Sitten se unohtuu arkikiireiden alle ja palaa takaisin joulunpyhinä. Sattumalta perheen kanssa on kuitenkin tullut käytyä muissa kirkoissa jouluisin. Vielä 1930-luvulla kuusi oli puolta pienempi, mutta nykytekniikalla voidaan kuljettaa jättiläisiä. Jouluni alkaa jouluaattoaamulla kello 7 Turun kauppahallissa. Ne vaativat paljon organisointia, ja joulun ohjelmia aletaan laatia jo syyskuussa. En tiedä, mistä perinne on saanut alun perin alkunsa. ” Käyn aina viemässä ja pystyttämässä partiolaisten kanssa joulukuusen arkkipiispalle. Lämmöllä meidät otetaan aina vastaan. Käyn aina viemässä ja pystyttämässä partiolaisten kanssa joulukuusen arkkipiispalle. Laulut, virret ja ihmisten asiat ovat kuitenkin samat kaikissa seurakunnissa. Turun tuomiokirkossa ei tehdä juurikaan eiku-harjoittelua, jotta kirkkoon saapuvilla olisi mahdollisuus rauhoittua kirkossa. Heimo Rinne Tuomiorovastin virka perustettiin vuonna 1340. Toki myös isot juhlat, kuten adventit, ovat kohottavia. Nuorisokuoro on nimennyt sen mopa-ajaksi (Marraskuu On Pimeää Aikaa). Joulua suunnittelen keväästä saakka. Tuomiokirkossa järjestettävä evankelis-luterilaisen, ortodoksisen, roomalaiskatolisen ja vapaakirkon yhteinen Ekumeeninen joulu Suomen Turussa nähdään aina TV1:llä jouluaattona. Kuoron kanssa harjoitellaankin usein sulkemisajan jälkeen. Kotikirkkomme on Turun maamerkki ja arkkihiippakunnan pääkirkko. Nykyään virkaa hoitaa Heimo Rinne. Lisäksi moni perinteistämme näkyy valtakunnallisessa ja kansainvälisessä mediassa. Jos kirkossa on isoja matkailuryhmiä, en kuule soittoani tai lauluani kunnolla eivätkä kuule ryhmänkään ihmiset toisiaan. Yleensä olen joulunpyhinä töissä. Kuusessa on yhtä monta lamppua kuin tuomiokirkolla on ikää, tänä vuonna 717 lamppua. Parhaimpia joulun työtehtäviä ovat päiväkerhojen joulujuhlat. Tosin joulupäivän aamuseitsemän jumalanpalveluksen suosio on hiipumassa. Paikalla on parituhatta ihmistä ja hyvin harras tunnelma. Kun toiset jäävät sohvalle, minä lähden vielä jouluyön messuun. Nykyään tuomiorovastiksi kutsutaan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraa ja alaisuudessani on vain kuusi pappia. Toimin myös tuomiokapitulin varapuheenjohtajana ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Kun adventtikynttilät syttyvät Nuortentalolla, tulee joulutunnelma. Isoin joulun rytinä alkaa ensimmäisestä adventista, ja sitten mennään tukka suoralla jouluun. Eiku-harjoittelu ei käy tuomiokirkossa Anu Åberg, kanttori Jouluna postini voisi kääntää tuomiokirkkoon. Tapaninpäivänä on pahin kiire ohi, ja sen jälkeen jäähdytellään loppiaiseen. Sen sijaan muina vuodenaikoina soitan paljon muissakin rakennuksissa. Lapset pääsivät perhekerhojen ja musiikkileikkikoulujen joulukirkossa hallaharson alle. Se on omituisella tavalla tunnelmallista. Tommi Santala ” Jouluni alkaa jouluaattoaamulla kello 7 Turun kauppahallissa. Tuomiokirkossa ei ensimmäisen adventin jälkeen taida olla ainuttakaan päivää, jolloin kirkossa ei olisi ohjelmaa. Kaiken rinnalla kulkee myös seurakunnan normaali arki: joulun allakin ihmisillä on omia surun ja ilon juhlia. Sen kuitenkin huomaan, että kun on jatkuvasti tavannut isoja väkimääriä, ei välillä enää jaksa olla sosiaalinen. Kuvassa harsoa pitelee lastenohjaaja Tarja Rinta-Jouppi. Joulun keskeinen sanoma tulee työn kautta hyvinkin lähelle. Minä ja kuoro olemme parvella, ja kaupanteko pysähtyy pariksikymmeneksi minuutiksi. Siellä tulee vau-fiilis: nyt ollaan vanhojen ja lähes ikuisten asioiden kanssa tekemisissä. Raskain aika vuodesta on minusta pyhäinpäivästä tuomiosunnuntaihin. En ole joululauluihin juuri koskaan väsynyt. Toki käy voimille, kun on jatkuvasti ihmispaljouden edessä. Joka vuosi katselen tippa linssissä lasten iloa. Järjestelyjä jo syyskuussa Heimo Rinne, tuomiorovasti Keskiajalla Turun tuomiokirkossa oli hetkipalveluksia ympäri vuorokauden, ja tuomiorovasti, Suomen piispan avustaja, koordinoi 80 papin työtä. Joulun ensimmäiset isot mediatapahtumat ovat Turun tuomiokirkon joulukuusen saapuminen ja sen valojen sytyttäminen marraskuun lopussa. Ty ö s k e n t e l e n yleensä toisella puolella Aurajokea kuin Turun tuomiokirkko, Nuortentalossa, joka sijaitsee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viraston vieressä. Nuorten kanssa teemme jouluaskarteluja, pidämme koulujen joulukirkkoja ja nuorten adventtihartauksia sekä osallistumme joulutapahtumiin. Ihmisistä näkee, että he tulevat iloisten asioiden äärelle, ja Kauneimmissa joululauluissa kirkon katto tuntuu kohoavan, kun tunnelma on niin hieno. Vaikka kirkon jäsenmäärä on laskussa, tendenssi ei näy seurakuntamme tapahtumien kävijämäärissä vaan kävijöitä on vuosi vuodelta enemmän
Kiireisintä minulla on marraskuusta joulukuun puoleenväliin. Lisäksi joulun aika tuo taloudellisia huolia. Joulunpyhiksi työkiireeni rauhoittuvat enkä ole silloin töissä. Puukotukset herättivät minut: vieraanvaraisuuden sanomaa pitää tuoda entistä enemmän esille. Olemme työpari, joka on työskennellyt vuosia yhdessä. Turun tuomiokirkon ensimmäisen adventin messu on yksi kirkon suurimmista joulun ajan tapahtumista. Riemujuhlilla on varjopuolensa Sofia Niskanen, vanhustyöstä vastaava diakonityöntekij ä Diakoniatyöntekijät näkevät usein riemullisten juhlien kääntöpuolen. Silloin on tärkeä miettiä, mitä ollaan tekemässä, miksi ja kenelle. Mitä hullumpia ideoita toinen keksii, toinen innostuu niistä aina. Kirkko on todella varattu. Monella asiakkaallamme ei ole sukulaisia eikä paikkaa, minne mennä. Toivoisin kuitenkin, että jouluna ei olisi niin kiire vaan ehtisi kohdata asiakkaita ajan kanssa. Siitä Kauneimmat joululaulut otti alun perin mallia. Tämä tulee vastaani usein, sillä tuomiokirkkoseurakunnan alueella on paljon yksin asuvia. Joulumielen tuo se, kun voi helpottaa ihmisen surun kokemusta tai taloudellista ahdinkoa. Diakoniatoimistomme on toisella puolella Aurajokea kuin tuomiokirkko, yhtymän viraston vieressä kerrostalossa. Kirkolla riittää töitä saada armottoman ajan keskelle toista vaihtoehtoa. Tuomiokirkon suuri joulukuusi on valon tuoja ja muistuttaa joulun olennaisista asiois” Jouluisin kiire helposti eskaloituu ja karkaa käsistä. Samalla muu työ, kuten kotija laitoskäynnit, kulkee rinnalla. Uusien englanninkielisten työmuotojen taustatekijänä on, että vuosi sitten kansainvälinen TCIC-yhteisö (Turku Cathedral International Congregation) siirtyi osaksi tuomiokirkkoseurakuntaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymältä. Lisäksi työskentelemme unelmapaikassamme Turun tuomiokirkossa. Tuomiokirkkoseurakunta voisi mielestäni tehdä kirkkoa vielä enemmän vieraanvaraiseksi muualta tuleville. reportaasi Kulisseissa kuhisee, jotta juhlat pääsevät maaliinsa Tarja Rinta-Jouppi ja Niina Toivonen, lastenohjaajat Tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuu vain vähän lapsiperheitä, mutta kerhoissamme käy väkeä muistakin seurakunnista. Lisäksi tuntuu hyvältä, että ihmiset tulevat vuosi toisensa jälkeen paikalle. Meitä lähestyykin asiakkaita monesta seurakunnasta, ei vain tuomiokirkkoseurakunnasta. Vieraanvaraisuuden sanomaa tarvitaan nyt Saara Markkula, lähetyksestä ja kansainvälisestä työstä vastaava seurakuntapastori Tänä jouluna, pari päivää ennen aattoa järjestetään ensimmäistä kertaa Turun tuomiokirkossa englanninkielinen Nine Readings and Carols -palvelus. Välipäivinä työarki jatkuu taas. Kiireen keskellä pelkää usein jonkin asian unohtuvan. Meillä on valtavasti jouluvalmisteluita. Meillä on kerhojen kanssa lukuisia joulutapahtumia, ja käymme myös lasten kanssa vanhusten luona laulamassa. Kahvila on hyvä paikka myös kansainvälisille kohtaamisille. Jouluna olen paljon töissä. Joulumielen tuo se, kun näkee lasten aidon ilon ja yllättymisen. Tuomiokirkossa sijaitseva lähetyskahvila Domcafé on auki Turun joulumarkkinoiden aikaan. Erityisen ylpeitä olemme jouluseimestä, jonka teemme omien kerhojemme ja tuomiokirkkoseurakunnan alueen päiväkotien kanssa. Osa yrittää saada pienestä eläkkeestään edes jotenkin laitettua joulua luokseen tuleville vieraille. Varasimme perhekerhon ja muskareiden joulukirkon toukokuussa, ja jo silloin kaikki joulukuun ajat olivat menneet. Jotta kaikki esitykset, hartaudet ja juhlat saadaan maaliinsa, kulisseissa höyrytään: tehdään lukemattomia järjestelyitä ja hankintoja, treenataan esityksiä, lauletaan, askarrellaan, koristellaan. Ihmiset tunnistavat, että nämä tilat ovat sellaisia, joista voi pyytää apua. Turistit ottavat meistä ja lapsista kuvia. Syksyllä nuorten miespuolisten turvapaikanhakijoiden ryhmän piti tulla Tuomiokirkkotorille auttamaan Suomen Lähetysseuran Porkkanamarkkinoilla, mutta Turun puukotusten vuoksi he eivät uskaltaneetkaan. Liikutumme aina. Saara Markkula Kansainvälisestä työstä vastaava seurakuntapastori Saara Markkula. Pari päivää ennen joulua meillä alkaa kahden viikon hengähdystauko. Uskomme kuitenkin, että meitä johdatetaan, ja aina on selvitty. Ehdottomasti kiireisin aika on marraskuu. Toki vahtimestarit puhuvat useita kieliä, ja meillä on joka viikko englanninkielinen messu. Silloin on tärkeä miettiä, mitä ollaan tekemässä, miksi ja kenelle. Jouluisin kiire helposti eskaloituu ja karkaa käsistä. Lisäksi pidämme ensimmäistä kertaa jouluaattoyön messun kaksikielisenä, englanniksi ja suomeksi. Olemme tottuneet siihen, että kun olemme tuomiokirkossa lapsiryhmien kanssa retkellä, olemme samalla nähtävyys. KOTIMAA | 7.12.2017 16. Kun toinen aloittaa lauseen, toinen jatkaa. Järjestämme eläkeläiskerhoille puurojuhlan, olemme mukana Lahja lapselle -keräyksessä ja viemme yksinäisille kukkatervehdyksen. Yksinäisyys korostuu jouluna. Silloin kalenteriin voi tulla paljon nopeita muutoksia. Kysyntää olisi paljon enemmälle. Suurin työ on ajatustyö, ja sitä ryhdytään tekemään jo keväällä. Kellariholvin kahvilassa työskentelee pääasiassa vapaaehtoisia. Lähes asumme tuomiokirkkoseurakunnan Nuortentalolla. Silloin ei enää kauheasti tee mieli laulaa joululauluja tai juoda glögiä. Viime sunnuntaina messussa lauloi Turun tuomiokirkon nuorisokuoro. Osa taas haluaisi lähteä sukulaisten luokse, mutta varaa bussitai junalippuun ei ole
” Joulupäivän aamuna täällä on hiljaista ja rauhallista, ja ympärillä tuhannet kynttilät palavat. Joulunpyhät olemme lomalla. Varsinaisina joulunpyhinä hautausmaalla on ainoastaan auraus-, hiekoitusja lapiointipäivystys. Sitä tulee usein täältä toimistolta katseltua. Niistä huolehtii kappelin vahtimestari. Pääsen joulutunnelmaan Turun joulurauhan julistuksesta. Kynttilät sytytetään haudoille Pekka Vuorio, työnjohtaja Turun hautausmaalla Olen Turun hautausmaalla 11 hehtaarin kokoisen alueen työnjohtaja. Koko hautausmaa on 59 hehtaarin kokoinen. Sotaveteraanien muistomerkillä on kunniavartio ja roihuja. Pekka Vuorio Turun tuomiokirkon ensimmäisen adventin messu on yksi kirkon suurimmista joulun ajan tapahtumista. Keräämme loput ja led-kynttilät viimeistään huhtikuussa. ta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautausmaille viedään 700 haudalle tulppaaniruukku, 600 haudalle kynttilä ja 50 haudalle hyasinttiruukku. Emme itse kerää heti joulun jälkeen hautausmaalta palaneita kynttilöitä, vaan partiolaiset tekevät työn välipäivinä ja saavat lippukunnalle pienen korvauksen. Sukulaisten ja tuttavien haudoille menen sytyttämään kynttilät aikaisin joulupäivän aamuna. Vastuullani on noin 4 000 hoidettua hautaa. päivänä. Ne työt ovat jouluna valtavan väkimäärän vuoksi tavallista hitaampia. Alueellani on myös ylösnousemuskappeli, 901 sankarihautaa ja useita muistomerkkejä. Kynttilöitä kertyy parin kuorma-auton verran. Lisäksi kappeleissa palavat valot aattona puoliyöhön asti, ja ylösnousemuskappelissa on hartauksia. Monella muulla Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän huoltokeskuksessa on vielä suurempi tohina päällä ensimmäisestä adventista jouluun, varsinkin jos tulee lunta. Silloin täällä on hiljaista ja rauhallista, ja ympärillä tuhannet kynttilät palavat. Viime sunnuntaina messussa lauloi Turun tuomiokirkon nuorisokuoro. Partiolaiset ovat näppäräkätisiä, ja heistä on ollut iso apu. Kynttilät sytytämme haudoille 22. Joulun aika on minulla ja kuudella vakituisella alaisellani melko työteliäs. KOTIMAA | 7.12.2017 17. Lisäksi rajoitamme autoliikennettä liikennemerkein ja pukein
Omat pellot pitäisi hoitaa ja jaksaa vielä torpparin työvelvoitteet taloon. Tarvithaan kovempaa, selkeämpää ja yksinkertasempaa ajattelua ja toimintaa, jolla Suomi saahaan nousuun.” Melkoisen kaaren tulevan everstinnan elämää Liksom saakin pieneen kirjaansa mahdutettua. Rosa Liksom: Everstinna. – – Lotta Sväärtin leikit mie leikin lophuun, mutta se ei jää siihen. Boyne kuljettaa nuorukaisen syyllisyyden, katumuksen ja tunnustamisen kautta uuteen alkuun. Sodan jälkeen tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Everstinna nostaa esiin suomalaisen kulttuuriväen saksalaismielisyyttä, mutta miltei yhtä paljon kirja on kuvaus avioliitosta, josta ei ristiriitoja puutu. 239 sivua. Kun sota loppuu, poika on vasta 16-vuotias. kulttuuri | kirjallisuus | I rlantilainen John Boyne kirjoittaa vaikeista asioista myös nuorille. 195 sivua. Bazar 2017. Sandran ehkä kovin vaihe alkaa, kun riutunut mies palaa leiriltä. Yksinäinen ja orpo poika Hitlerin vaikutuspiirissä on kiinnostava asetelma. Täti sattuu olemaan taloudenhoitajana Berchtesgadenin Berghofissa, Hitlerin kuuluisassa huvilassa. Kirjaan ei ole ladattu yksityiskohtaista tietoa juutalaisten joukkotuhosta, mutta jotain suunnitelmien kirjuriksi kerran joutunut Pieterkin ymmärtää: Mitä järkeä on rakentaa leireille suihkuhuoneita, joiden hanoista ei tule vettä. Älä kuitenkaan ikinä väitä itsellesi, ettet tiennyt.” Kokonaan toisenlainen on vallan ja aatteen kiehtova ote Rosa Liksomin Everstinna-romaanissa. Samalla kirja on tarina viattomuuden menetyksestä ja vallan turmelevasta vetovoimasta. Otin Sandran tekstin tuntevan ja mahdottomaan venyvän naisen mielenliikkeinä. Everstin ja hänen everstinnansa lempi leiskuu alkuun estoitta, mutta vihkimisen jälkeen astuu kuvaan myös valta, alistaminen ja sadismi. On tullut aika katsoa silmiin maailmaa, jota Berghofin korkeuksista ei nähnyt ymmärtämisestä puhumattakaan. Marja Kuparinen John Boyne: Poika vuoren huipulla. Sandra jää pitämään pystyssä Lepistön torppaa, viittä lasta ja appivanhempia. Uusi Poika vuoren huipulla -romaani kertoo saksalaisen isän ja ranskalaisen äidin Pierrot-pojasta, joka lähetetään vanhempien menehdyttyä kasvatettavaksi tätinsä hoiviin. Asenne edusti silloin monelle isänmaallisuutta. Minun oli helpompi ymmärtää kansallissosialismin otetta kuin naisen alistumista henkeään uhkaaviin pahoinpitelyihin. Kun Berghofin viimeinen palvelijatar jättää pojan vuorelle, hän tiivistää ankaran totuuden: ”Älä ikinä teeskentele, ettet tiennyt, mitä täällä tapahtui. Otava 2017. ”Minä en tunne tätä miestä, joka väittää olevansa minun mieheni.” Lukija voi miettiä, olisiko huutolaislapsesta työn uuvuttamaksi torpparin vaimoksi edennyt Sandra käyttänyt aikaansa päiväkirjan kirjoittamiseen. Klaara summaa kirjan lopussa: ”Ei mikään lakkaa muuten kuin tietämällä mitä on tapahtunut, vasta tiedon päälle voi rakentaa unohduksen ja anteeksiannon.” Se pätee kaikkiin näihin kolmeen kirjaan. Selvitäkseen uudessa ympäristössä Pierrot saa luopua niin ranskalaisesta nimestään kuin historiastaankin. Saksalaistunut Pierrot/ Pieter jää yksin koulussakin eikä hänellä ole karttaa, jonka avulla käsitellä Berghofissa kuulemiaan asioita. Taustana tarinan hahmoille ovat kirjailija Annikki Kariniemi ja hänen puolisonsa Lapin rajavartioston komentaja Oiva Willamo. Minua kysymys ei häirinnyt. KOTIMAA | 7.12.2017 18. Jääkärieversti Willamo otti osaa ensimmäiseen maailmansotaan Saksan armeijan riveissä ja oli tunnettu saksalaismielisyydestään. Valta ja univormut viehättävät häntä ja kasvattavat lapsesta pikku öykkärin, jota aikuisetkin kavahtavat. Varsinkin yhteydet lapsuuden ystävään, juutalaiseen Anshelliin on tukahdutettava ja kiellettävä. Heidi Köngäksen romaani Sandra kertoo uskomattoman kovan tarinan nuoresta torpparinvaimosta, jonka mies Janne viedään sisällissodassa vasten tahtoaan punaisten joukkoihin. Vasta tiedon päälle voi rakentaa unohduksen Sota kääntää ihmisen luonnon esiin, eikä nähdyn kanssa ole helppo elää. Heidi Köngäs: Sandra. Sandrassa vuorottelevat kertojina Sandra, Jannen sisar Lyyti sekä Klaara. Suomentanut Heli Naski. Like 2017. Pohjoisen mehevä kieli kertoo paitsi kansallissosialismin viettelevyydestä myös suuresta intohimosta. Aatteen otteeseen jää nuori nainen, joka oivaltaa: ”Silloin minun pääni täytti hyvin selkeä ajatus, että Suomessakin tarvithaan täpäkkää johtajaa, joka sannoo ei ja joka kuulee köyhitten ja markkinoitten syrhjään heittämien ääntä. Klaaran osuus jää kevyimmäksi. Vuosia myöhemmin Sandran lapsenlapsi Klaara löytää isoäitinsä muistiinpanot ja havaitsee, etteivät hänenkään siteensä Lepistön torppaan ole kokonaan katkenneet. Everstinna on kiehtova pyörre Lapin lumoa, vallan viehätystä, seksuaalisuutta, luonnon kauneutta, laajaa sokeutta ja tarkkaa näkemistä, nitistetyksi tulemista ja vahvemmaksi naiseksi kasvamista. Niitä lukiessa omat murheet kutistuivat ja kalpenivat. Monta kertaa voimat ovat loppua tyystin, paljoon on nöyrryttävä selvitäkseen. 285 sivua. – – Sinulla on monta vuotta aikaa miettiä osallisuuttasi siihen kaikkeen
Yle Teema & Fem Torstai 14.12. Mutta mitään ei ole suunnitteilla. Koivisto oli Narsin mukaan hyvin uskonnollinen koko elämänsä. 2 Minkälaisissa tunnelmissa lähdet kiertueelle tänä jouluna. Virsien levyttämistä sanottiin itse asiassa musiikilliseksi itsemurhaksi. Ohjaus Pier Paolo Pasolini. Menen hetki kerrallaan eteenpäin. Kirja syntyi lukemattomista muistiinpanoista, joita Nars kirjoitti ylös heti tuoreeltaan. Kirkon ja mafian liitto on kuitenkin vahva. Sitä voi käyttää myös lähdeteoksena, sillä Nars on dokumentoinut Koiviston sanomisia. Yksi mieleenpainuvimmista presidentti Mauno Koivistoa käsittelevistä kirjoista on kauppatieteiden tohtori Kari Narsin henkilökohtainen, tiivistetty muistelmateos esimiehestään Suomen pankissa. Olav S. Yle Tv1 lauantai 9.12. Suomen Pankissa ja myös presidenttinä hän käytti hyvin paljon kristillisiä, raamatullisia sanontoja, jotka hän osasi ulkoa. Jos teen jotain, niin Jukka Perkon ja Matti Paatelman kanssa. NOOra WiKMaN-HaaviSTO Oi muistatko vielä sen virren -kiertueen liput ovat myynnissä. Myös virsiin hän tarttui herkästi. Uskon, että Toni on vahvasti läsnä joka konsertissa. Useimmat Koiviston sanonnoista ovat kuultu ennenkin, mutta niistä tulee unohtumattomia kun ne on sijoitettu oikeaan yhteyteen. Mauno Koiviston kertomus jatkosodan päätöspäivältä syyskuun alussa 1944 on mieleenpainuva. Fundeeraus teki syvän vaikutuksen vasta itsenäistyneen Viron uusiin johtajiin, joiden jyrkät puheet Neuvostoliitosta olivat palauttaneet Koiviston mieleen sodan muistot. Nars noudattaa hyvin kohteensa ohjetta; on sanottava niin vähän kuin mahdollista, mutta juuri niin paljon kuin välttämätöntä. Sanoin levy-yhtiössä, että lopetan musiikin tekemisen, mutta sitten minulle ehdotettiin virsien levyttämistä. Sain näyn siitä, miten se pitäisi tehdä: Luhangan kirkossa ja livenä, ilman mitään jälkikorjauksia. Ehkä meissä kaikissa, ateisteissakin, elää kaipaus Jumalan luo, hengellisyyteen ja rakkauteen. Se ei ollut oma ideani. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | | 3 kysymystä muusikolle | 1 Kierrät joulukuussa Suomea yhdessä Jukka Perkon ja Matti Paatelman kanssa Oi muistatko vielä sen virren -kiertueella. Paavi Franciscus on luvannut puhdistaa katolista kirkkoa. Mikä virsissä viehättää. Ohjelmistossa on hiljattain edesmenneen isäni Toni Edelmannin lauluja, virsiä ja joululauluja. Vaihtelevissa tunnelmissa. klo 17.00 Lucia 2017. fi/artistit/samuli-edelmann/ SaMuli edelMaNN laulaja, näyttelijä |K uv a: Ju ha M us to ne n Kari Nars: Mauno, optimistinen pessimisti. Sodan jälkeen Koivisto ryhtyi etsimään sitä ”muunlaista tapaa elää naapurin kanssa”. klo 23.05 Ulkolinja: Kirkon ja mafian liitto. Minkälaisia konsertteja on luvassa. Uskon, että se on meissä jokaisessa. klo 15.05 Pisara. En usko, että levytän enää uusia virsiä esimerkiksi virsikirjan lisävihkosta, ainakaan tuolla konseptilla. Ohjaus Toivo Särkkä. Koivistosta välittyi hänelle kuva huumorintajuisena ja pohdiskelevana miehenä, ystävällisenä oppi-isänä, joka ei pitänyt itsestään turhaa meteliä. 159 sivua. Yle Teema & Fem Keskiviikko 13.12. En osaa analysoida, miksi niistä tuli niin suosittuja. Varmaan se on se sisältö, mikä näissä viehättää. 3 virsilevysi ja -konserttisi ovat hyvin suosittuja. Kari Nars työskenteli Suomen Pankissa kansainvälisenä johtajana pääjohtaja Koiviston läheisenä alaisena vuosina 1977–83 ja jo sitä ennen osastopäällikkönä. MeliN Yle Tv1 Perjantai 8.12. Kirja on lukemisen arvoinen tiivistelmä Mauno Koiviston ajattelumaailmasta ja uskosta. Uutta kiertueella on kokoonpano. Psykoterapeutti Jari Sinkkonen puhuu rakkaudesta ja sen välttämättömyydestä. Kirja on ennen muuta ystävän teos. ”Aseiden vaiettua nousin juoksuhaudan reunalle rassaamaan pikakivääriäni puhtaaksi ja ajattelin, että kyllä täytyy olla muunkinlainen tapa elää naapurin kanssa”, presidentti oli muistellut talvella 1992 Tallinnassa. klo 21.00 Kino Klassikko: Matteuksen evankeliumi (12). Kaikkien aikojen parhaana pidetty elokuva Kristuksen elämästä. Huumorilla työstetty teos piirtää hyvinkin tarkan kuvan eräästä maamme merkittävimmästä presidentistä. Konserttipäivät ja paikkakunnat netissä: www.warnermusiclive. Yle Tv1 Torstai 14.12. Me kaikki voimme auttaa. KOTIMAA | 7.12.2017 19. Oy Standpoint Ab 2017. Matti Paatelman kanssa olen tehnyt yhteistyötä jo kymmenen vuotta, mutta Jukka Perkon kanssa tämä on ensimmäinen yhteinen projekti. En tiennyt levyjä tehdessäni, että niistä tulisi suosittuja. klo 13.20 1918 – mies ja hänen omatuntonsa (12) (1957) Jarl Hemmerin romaaniin perustuva elokuva kertoo papista kansalaissodan aikoina. Jan Vapaavuori kruunaa vuoden 2017 Lucia-neidon Helsingin tuomiokirkossa
Kuka. Se palautti mieleen muistot 40-vuotisen työuran vaikeimmasta hetkestä. – Syntyi mielenkiintoisia keskusteluja, kun osa luki miestenlehtiä ja osa Raamattua, Ylinen naurahtaa. Nyt hän asuu vaimonsa kanssa Peräseinäjoella lapsuudenkodissaan ja viljelee pientä kotitilaa. – Nuoria moititaan usein turhaan. Työ nuorten parissa kiehtoi Markku Ylistä koko uran ajan. Markku Ylinen, 64 Ammatti: pappi, eläkeläinen Kotipaikka: Peräseinäjoki Perhe: vaimo ja neljä aikuista lasta, kuusi lastenlasta Harrastukset: maanviljely, metsänhoito, pyöräily, kävely, hiihto, tenniksen ja lentopallon pelaaminen, jumppa ja kuntosalilla käynti haastattelu ” Nuoria moititaan usein turhaan. Se oli koko maakunnassa valtava suru ja järkytys. Hiukan siinä oli nuorella papilla sellainen olo, kuin olisi heitetty laiturilta veteen ja käsketty uimaan. Armeijan jälkeen Helsingin teologinen tiedekunta kutsui. Pappiskutsumus kirkastui Yliselle armeijassa. Kun heihin hiukan tutustuu, tajuaa kuinka tosi hienoa porukkaa he ovat. – Siinä piti yrittää olla ammatillinen, ettei romahda. Kaikki muut kuolivat, vain keskimmäinen lapsi jäi eloon. Tänä kesänä hän halusi varta vasten vetää vielä yhden rippileirin. Se antoi yleissivistystä ja kykyä analyyttiseen ajatteluun. Viime kädessä hän kuitenkin oppi ammatissa tarvittavat taidot työkavereilta ja seurakuntalaisilta. Jo nuorena hän oli aktiivisesti mukana seurakunnassa, mutta armeijassa oli aikaa lukea Gideonien lahjoittamaa Uutta testamenttia ja pohdiskella. Nyt aika monet tutkivat kännykästä, mitä sosiaalisessa mediassa on oppitunnin aikana tapahtunut. Pidetään evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta keskiössä kaikessa kirkon työssä, eläkerovasti kannustaa. P eräseinäjoen kappeliseurakunnan johtava kappalainen, rovasti Markku Ylinen on juuri jäänyt eläkkeelle ja siivonnut kirjahyllyjään. Mieleen nousi myös oman pienen lapsen kuolema. Vastaan tuli lehtileike maakuntalehdestä vuodelta 1993. Toisaalta Ylinen muistelee kiitollisena ensimmäistä esimiestään, Ilmajoen silloista kirkkoherraa Kauko Hirvosta, joka oli leppoisa ja isällinen esikuva aloittelevalle papille. Neljä tytärtä ovat muuttaneet omilleen ja lastenlapsiakin on kuusi. Markku Ylinen on viihtynyt juurillaan koko ikänsä. Tapaus nosti vahvat tunteet pintaan papissakin. Ylinen työskenteli tuolloin seurakuntapappina Ilmajoella ja oli oppinut tuntemaan pohjalaisessa maalaistalossa asuvan kolmen sukupolven perheen: nuoren isäntäparin ja kolme lasta sekä vanhanisännän ja -emännän. – Yhtenä yönä talo paloi maan tasalle. Lasten kuolemat herättävät loputtomia miksi-kysymyksiä, joihin papilta ehkä odotetaan vastausta. Hän nautti rippikoulujen pitämisestä. Hän ei kuitenkaan lähde arvottamaan tätä kehitystä. – Syksyllä 1977 pääsin Ilmajoen seurakuntaan viralliseksi apulaiseksi. KOTIMAA | 7.12.2017 20. Ylinen on toki huomannut nuorten sosiaalisen elämän siirtyneen pitkälti verkkoon. Työni hauskimmat tilanteet olen elänyt rippileirien iltaohjelmia seuratessani ja niihin osallistuessani. – Ennen vanhaan rippikoulutuntien tauoilla mentiin uimaan, soutamaan tai pelikentälle. Iso prosessi Markku Ylisen uralla oli reilut kymmenen vuotta Eläkepappi ja pienviljelijä Pelko oli pahempi kuin paukahdus, toteaa Markku Ylinen muistellessaan Peräseinäjoen liittämistä Seinäjoen seurakuntaan. Sitä joutuu kuitenkin tunnustamaan, että vastauksia ei ole. Kun heihin hiukan tutustuu, tajuaa kuinka tosi hienoa porukkaa he ovat
sitten tapahtunut seurakuntaliitos. Olemme karavaanareita. Töiden ajoittamisessa oli vapauttakin. Peräseinäjoen seurakunta liittyi osaksi Seinäjoen seurakuntaa ja muuttui kappeliseurakunnaksi. Jatkossa hän keskittyy erityisesti elämänsä tärkeimpään virkaan eli paapan virkaan. – En silti osaisi kuvitella papin työtä työaikaan sidottuna. Suurimmaksi muutokseksi Ylinen kokee silti byrokratian kasvamisen ja hallinnon lisääntymisen. Työajaton työ on ollut Ylisen uran varrella sekä hyvä että huono asia. Olen opiskeluajoista saakka pyrkinyt lukemaan Raamattua joka aamu. Emilia Karhu KOTIMAA | 7.12.2017 21. – Nämä sinänsä tarpeelliset sovellukset ovat lisänneet toimistotyötä. – Puolison kanssa aiomme matkustella. Sitä ei tarvitse hävetä eikä piilottaa myöskään yhteistyökuvioissa kuntien ja valtion kanssa. Markku Ylinen on kiitollinen, että sai jäädä terveenä eläkkeelle. – Kirkolla on sanoma, jota millään muulla taholla ei ole. Yksityinen hiljentyminen on tärkeää. Pidetään evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta keskiössä kaikessa kirkon työssä. Seinäjoen pelättiin jyräävän yhdistymisessä pienen naapuriseurakuntansa. Koti ja perhe ovat palauttaneet Ylisen aina maanpinnalle korkeista teologisista sfääreistä. – Lopulta pelko oli pahempi kuin paukahdus. Nuorempana rajaamisen vaikeus ja pikkulapsiperheen haasteet sopivat huonosti yhteen nuorisopapin leirielämän ja iltapainotteisen työn kanssa. Terveellistä vastapainoa työlle ovat olleet myös lukuisat liikuntaharrastukset. – Toki papin pitää hoitaa myös omaa hengellistä elämäänsä. Pienellä maaseutupaikkakunnalla ei 40 vuotta sitten juurikaan puhuttu kirkosta eroamisesta ja seurakunnan toimintaan osallistuminen oli aktiivista. Ikä ja kokemus auttoivat rajaamaan. Papin oli opittava tulemaan toimeen lukuisten uusien tietokonejärjestelmien kanssa. Peräseinäjoella toivottiin seurakuntayhtymää. Neuvottelut olivat pitkät ja tiukat. Samat työntekijät saivat jatkaa tehtävissään eikä juuri mikään muuttunut seurakuntalaisten näkökulmasta. Byrokratian rönsyjä voisi karsia. Papin aikaa kuluu nykyään luvattoman paljon tietokoneen äärellä. Hyvässä hengessä päädyimme nykyiseen tulokseen. Kirkko on muuttunut paljon Ylisen uran aikana. Toivon, että kirkon työssä voitaisiin jatkossa keskittyä enemmän perustehtävän hoitamiseen. Pienen kotitilan viljely on jo kauan tuonut vaihtelua Ylisen elämään. Kesällä kutsuvat peltotyöt ja talvella metsätyöt
Se luopui vaatimuksistaan Viroon ja Liivinmaahan, mikä takasi noiden alueiden pysymisen luterilaisina. Valtakunnan itäiselle osalle Suomelle Stolbovan rauha oli erittäin merkityksellinen. | Kuva: Pertti Harstela / Vastavalo KOTIMAA | 7.12.2017 22. Kuningas Kustaa II Adolfin hallitsema Ruotsi ja tsaari Mikael Romanovin Venäjä laskivat sillä erää aseensa. Stolbovan rauha teki Ruotsista vuosisadaksi historia Ilman Stolbovan rauhaa suomalaisuuden yhteisestä kokemuksesta puuttuisi muun muassa Kolin kansallismaisema. Käkisalmen läänin ohella Ruotsi sai nyt myös melkein koko Inkerinmaan. Venäjä suljettiin kokonaan pois Itämereltä. helmikuuta vuonna 1617 Laatokan eteläpuolella sijaitsevassa Stolbovan kylässä solmittu rauha. Stolbova antoi Suomelle idän P itkän sotien, aselepojen ja kahakoiden ajan päätti virallisesti 27. 400 vuotta sitten Ruotsin ja Venäjän välillä solmitun Stolbovan rauhan seurauksena Suomella on tänään kaunis Pohjois-Karjala, oma ortodoksinen kirkko, inkeriläiset paluumuuttajat, eräät suuret liikeyritykset ja Jaakko kulta -laulu
Tämä on kuitenkin merkityksellinen pieni symboli ja muistutus siitäkin, että idän kirkko oli täällä ensin. Ilomantsin vuonna 1892 rakennetussa ortodoksisessa Pyhän Elian kirkossa huomaan kirkkoon tutustuessani, että Herran huoneen purppuraisessa lattiamatoissa on tsaarin-Venäjän – tai oikeastaan jo oikeinylistäneen Bysantin keisarikunnan – kaksipäiset kotkat. Ajan suvaitsemattomuus johti myös luterilaisen valtiokirkon harjoittamiin käännytyspyrkimyksiin, minkä seurauksena Karjalan ja Inkerin alueen ortodokseja muutti 1600-luvulla joukoittain Venäjälle. Olemme myös rajojen ja rauhojen muovaava maa ja kansakunta. Tyhjeneviin pogostoihin muutti Hämeestä ja Savosta luterilaisia talonpoikia, jotka asuttivat Inkeriä, Kannaksen itäosaa sekä Laatokanja Pohjois-Karjalaa. Stolbovan rauhan rajakivi, niin sanottu “Variskivi” Salmissa. Kägönen kukkuu alakuloisesti – enimmäkseen venäjän kielellä. Koko maakunnan nykyinen luterilainen enemmistö johtuu 1600-luvun Ruotsin uskontoja asutuspolitiikasta. Salmi perustettiin vuonna 1639 ja Jaakkima 1647. KOTIMAA | 7.12.2017 23. Ilman paikallisesti merkittäviä historiallisia vähemmistöjään Suomi olisi kuitenkin nykyistä yksitotisempi. Laineen kanssa sekä käytetty relevanttia kirjallisuutta. JuSSi RytKönen Tämän jutun taustaksi on keskusteltu dosentti Esko M. Moni asia olisi mennyt tietysti aivan toisin. Toki myöhemmän historian ratkaisut vaikuttavat nekin. Laatokan Karjalaan perustettiin esimerkiksi Sortavalan luterilainen seurakunta vuonna 1632. | Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat Valokuvaamo Laatokka Itämeren suurvallan. Myös Kesälahti-Uukuniemi lienee ollut jo silloin olemassa. Tämän ekspansion jälkijoukkoon liittyivät myös omat esi-isäni, jotka muuttivat 1690-luvulla Pielavedeltä Ilomantsiin. Pohjoisempana vaikkapa Pielisjärvi, nykyinen Lieksa, on vuodelta 1639. Novgorodia kuusi vuotta miehittänyt “Laiska-Jaakko” valloitti myös Moskovan ja on kenties antanut aiheen Jaakko-kulta-rallatukselle. Kuva on otettu joskus 1920–30luvuilla. Suomalaisuuden yhteisestä kokemuksesta ja muistista puuttuisivat luultavasti Outokummun kupari, Kolin kansallismaisema, Uimaharjun tehtaat, Joensuun Palloseura, Suomen ortodoksinen kirkko, vatruskat, kirjailija Heikki Turunen, säveltäjä Armas Maasalo, Nightwish-muusikko Tuomas Holopainen, Sortavalan opettajaseminaari, Kukkos-pappi Henrik Renqvist (ja ehkä myös myöhemmän Reenpää-suvun kustannusosakesyhtiö Otava), lähetystyöntekijä Pietari Kurvinen tai Kuopion piispa Jari Jolkkonen ja monet muut asiat tai ihmiset. Entä minkälainen olisi Venäjän yhteydessä aina pysynyt Pohjois-Karjala. Suomen vanhin itäraja Kannakselta Pohjanlahden perukoille syntyi jo Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Stolbova avasi Suomelle Laatokan. Kannaksella esimerkiksi Räisälän luterilainen seurakunta oli toiminnassa jo ennen vuotta 1635. Historiassa aiemmista asioista seuraa tulevia. Myöhemmissä rauhoissa Altmarkissa (1629) ja Westfahlenissa (1648) Tukholman valta edelleen laajeni. Stolbovan rauha päätti myös sotapäällikkö Jacob De la Gardien idänretket. Joitakin kuukausia sitten seisoin Ilomantsin Parppeinvaaralla paljain päin. Sitä emme tiedä. Stolbovan rauha toi Ruotsin valtakuntaan sen ensimmäiset ortodoksiset alamaiset. Näin läntisen Inkerin Kupanitsasta Laatokan rantojen kautta pohjoisen Pielisjärven ympäristöön ulottuvalla alueella syntyi 1600-luvulla uusia luterilaisia seurakuntia. Stolbovan rauha ei tuonut suomalaisten asuman alueen itäreunalle pysyvää rauhaa, mutta uusilla alueilla on ollut pysyvä vaikutuksensa. Tämä seutu on maata, jonka Stolbovan rauha liitti ensimmäistä kertaa Länsi-Eurooppaan. Ilomantsin seurakunta on perustettu vuonna 1653. Tuosta vuodesta laskee myös nykyinen Inkerin kirkko historiansa alkaneen. Tuon rajan sijainti erämaissa oli kuitenkin osaksi epävarma. Pohjois-Karjalassa liikkuessa ei muutenkaan aina tule ajatelleeksi, että alue on tänään Suomea 400 vuotta sitten solmitun rauhansopimuksen vuoksi. Neljän vuosisadan takainen Stolbovan rauha säteilee monin tavoin myös satavuotiaan vapaan ja itsenäisen Suomen nykyiseen todellisuuteen. Stolbovan rauhasta lähtien tämä seutu oli paitsi kansallisesti, myös valtiollisesti läntinen ja suomalainen, ja tässä maaperässä lepäävät kymmenien karjalais-suomalaisten sukupolvien luut. Suomi sijaitsee kieltämättä Euroopan halkaisevalla idän ja lännen välisellä kulttuurirajalla, mutta Suomi on kulttuuriltaan ja valtauskonnoltaan jotakuinkin täysin läntinen maa. Euroopan reunalla sijainneen vähäväkisen maan saavutukseksi temppu oli melkoinen, vaikka se olikin mahdollinen vain Ruotsin naapureiden silloisen heikkouden vuoksi. Aina Sortavalan suunnalla käydessäni katselen Euroopan suurimman järven ulappaa, alueen jylhiä rantakallioita, Karjalan koivikoita ja tummia kuusia. Pohjois-Karjala on rajamaakunta. Parppeinvaara on kotiseutuja sotahistoriallinen museo sekä turistirysä, jossa esitellään varsinkin karjalaista perinnettä ja ortodoksisuutta. Inkeriläisyys, Inkerin kirkko ja inkeriläispaluumuuttajat ovat nimenomaan Stolbovan seurausta. Se on sekä totta että palturia. Nyt se on mielessäni kuin uni. Minkälainen olisi Suomi tänään, jos esimerkiksi Pohjois-Karjala olisi pysynyt osana Venäjää, sen ortodoksisuutta, itää. Vanhin Inkeriin syntynyt luterilainen seurakunta on ilmeisesti Karjalan kannaksen eteläosassa sijaitseva Lempaala, joka on perustettu jo vuonna 1611. ” Minkälainen olisi Suomi tänään, jos Pohjois-Karjala olisi pysynyt osana Venäjää. Sen sentään tiedämme, jos vierailemme tänään Aunuksessa tai Vienassa. Koko Suomen sanotaan joskus olevan idän ja lännen rajalla. Täyssinän rauha vuonna 1595 siirsi itärajaa Kainuun ja Koillismaan tienoilla Maanselän vedenjakajalle, suunnilleen nykyisen rajan sijoille. Paljon idemmäksi ei tässä tasavallassa pääse. Vain asutuilla seuduilla Kannaksella ja Saimaan eteläosissa raja oli tarkka
rosen valtavassa tutkimusaineistossa. Hinta 6 e, saatavana myös CD 8 e Minnamaria Tammisalo: Joulun suuri rakkaustarina s. Joulun Sana on pitkään säilyvä joulukukka. Pian Suomen itsenäistymisen jälkeen kirkko siirtyi Moskovan patriarkan alaisuudesta Konstantinopolin patriarkaattiin, otti käyttöön läntisen ajanlaskun ja alkoi kehittää suomenkielisiä palveluksia. Vuonna 1880 perustetulla Sortavalan opettajaseminaarilla ja sen julkaisemalla suomenkielisellä Laatokka-lehdellä oli merkittävä rooli Karjalan sitouttamisessa osaksi Suomea. 10 Sotaorvosta ministerin äidiksi s. Sukunimi joko valittiin itse tai sitten virkamies teki valinnan perheen puolesta. Myynti: kristilliset kirjakaupat Minnamaria Tammisalo: Joulun suuri rakkaustarina s. | väitös | teologia K uopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen sukunimi kuulostaa perin suomalaiselta. 7 Hillel Tokazier laulaa Rauhanruhtinaasta s. Nimen taustalla on kuitenkin Vanhan testamentin profeetta Elisa, kreikaksi Elisaios. Alueen väestö otti vaikutteita sekä idästä että lännestä. Kun Raja-Karjalassa alettiin ottaa urakalla sukunimiä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, Jolkon perään pistettiin pääte -nen, ja näin syntyi jälleen uusi jäsen suomalaiseen sukunimistöön. Suomenkieliset sukunimet olivat osaltaan sitouttamassa rajakarjalaisia ortodokseja Suomeen. Patrosen mukaan myös suomenkielinen kansakoulu vahvisti suomen kielen ja suomenKorpiselän kirkonkylä Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa. 14 Joululehti 2017 J J J J Joululehti 2017 J Joulun Sana ” Juuri kieli ja ortodoksisuus ovat rajakarjalaisen identiteetin ytimessä. Jolkkosen sukunimi on pieni rahtunen kielitieteilijä Outi PatSukunimet sitouttivat karjalaisia Suomeen Kansakoulu ja talonpoikien itsenäistyminen antoivat sukunimet Raja-Karjalan ortodokseille, tuore väitös osoittaa. Kuvausajankohdasta ei ole tietoa. TÄSSÄ JOULULEHDESSÄ MM. Erityisesti talonpoikien itsenäistyminen loi kovan kysynnän uusille sukunimille, jotta tuoreet maanomistajat saattoi erottaa toisistaan. Patronen on tutkinut tänä syksynä tarkastetussa väitöskirjassaan, miten rajakarjalainen ortodoksiväestö sai sukunimet pääosin 1890–1920-luvuilla. Raja-Karjalan sukunimibuumin taustalla vaikuttavat ennen kaikkea käytännölliset syyt. Vaikka karjalan kieli oli Suomen alueen vähemmistökieli ja ortodoksisuus vähemmistöuskonto, Raja-Karjalassa ne olivat enemmistöasemassa. 7 Hillel Tokazier laulaa Rauhanruhtinaasta s. Osa rajakarjalaisten ottamista sukunimistä perustuu vanhoihin venäjänkielisiin patronyymeihin eli isännimiin, toiset ovat lainaa papistolta ja porvaristolta. Anna Joulun Sana lahjaksi tai tilaa itsellesi joululukemista. KOTIMAA | 7.12.2017 24. Sukunimiä kehiteltiin talonja kylännimistä, toiset keksivät kokonaan uusia sukunimiä. 14 Joululehti 2017 J J J J Joululehti 2017 J Joulun Sana Joulun Sana 2017 virittää sydämet joulun odotukseen. 1800-luvun alussa sukunimiä oli vain harvoilla, kun taas 1800-luvun lopulla sukunimet alkoivat tavoittaa myös yhteiskunnan alimmat kerrokset. Elisaioksesta kehittyi venäjänkielinen Jelisei, joka puolestaan vääntyi Karjalassa muotoon Jolkko. 10 Sotaorvosta ministerin äidiksi s. Juuri kieli ja ortodoksisuus ovat rajakarjalaisen identiteetin ytimessä. Ortodoksien saamat suomenkieliset sukunimet ovat Patrosen mielestä osa laajempaa kehitystä, jolla pyrittiin tekemään Suomen ortodoksisesta kirkosta todella suomalainen. Sukunimeä tarvittiin käräjillä, kutsunnoissa ja veronkannossa. lokakuuta Helsingin yliopistossa. SaiLa KeSKiaho Outi Patrosen suomen kielen ja nimistöntutkimuksen alaan sijoittuva väitöskirja Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818–1925 tarkastettiin 30. Samalla ne heikensivät karjalan kielen asemaa, sillä puhuttu karjala jäi kirjallisen suomen varjoon, eikä karjalankielisellä kulttuurilla ollut tilaa kehittyä, Patronen toteaa. Vuonna 1939 alueella oli noin 50 000 asukasta. Sukunimet läpäisivät vuosisadassa koko kansan. • Minnamaria Tammisalon raamattuopetus: Joulun suuri rakkaustarina • Heli Karhumäen haastattelussa Eeva Pelttari: “Sotaorvosta ministerin äidiksi” • Syrin perheeseen pojat toivat jouluriemun • Hillel Tokazier laulaa Rauhanruhtinaasta • Jouluristikko, lapsille askartelua, kertomuksia erilaisista jouluista ja paljon muuta! Joulukortit kaupan päälle: kahdella lehdellä saat viisi korttia, kolmella kymmenen jne, max 25. | Kuva: Wikipedia kielisten sukunimien asemaa Raja-Karjalassa. Raja-Karjalan alueeseen kuuluu Suojärvi, Korpiselkä, Soanlahti, Suistamo, Impilahti ja Salmi. Tutkimuksessaan itsekin rajakarjalaista sukua oleva Patronen kysyy, miksi rajakarjalaiset saivat sukunimet ja tutkii kaikkien Raja-Karjalassa käyttöön otettujen sukunimien juuret. Outi Patrosen mukaan myös asema kahden suurvallan välissä määritti rajakarjalaisuutta
Kirjan aihepiirit ovat ainakin jossain määrin monikulttuurisiksi muuttuvien länsimaisten yhteiskuntien kohtalonkysymyksiä. 5:1). Kokonaisuuksia ovat teoria, sovellus ja historia. Niin on ollut kaikkialla muuallakin Euroopassa. Mitä tarkoittaa: Vapaus Heikki Haara ja Ritva Palmén (toim.): Uskonto ja kamppailu tunnustamisesta. Uskonnottomuus ei pidemmän päälle ole vaihtoehto. Suurin osa tämän kirjan artikkeleiden kirjoittajista – joita on 16 – työskentelee tutkijoina ekumeniikan professorin Risto Saarisen johtamassa kuusivuotisessa tutkimusprojektissa Järki ja uskonnollinen hyväksyminen. Arabinationalismi ja Turkin kemalismi ovat jo häipymässä ajan tuuleen. Hegelin (1770–1831) näkemyksiä uskonnosta. Mitä on hyväksyvän tunnustamisen ja uskonnon välinen suhde. Hyväksyvän tunnustamisen historiasta puhuttaessa voidaan mainita esimerkiksi Joona Salmisen artikkeli Kristityt, uskonto ja yhteiskunta. Jotakin on oltava. Todellisuus yhä sirpaloituneemmaksi ja levottomammaksi muuttuvassa maanosassamme näyttäisi tällä hetkellä viittaavan aivan toisenlaiseen tulevaisuuteen. Mitä Ukko Ylijumalan, Tapion tai Lemminkäisen temppeleissä olisi puuhattu. KOTIMAA | 7.12.2017 25. Raamatussa Jumala vapauttaa Israelin Egyptin orjuudesta. Kaikesta tästä johtuu, että monikulttuuriset kansakunnat ja valtiot ovat isojen haasteiden edessä. Jaana Hallamaa käsittelee artikkelissaan kultaisen säännön erilaisia tulkintoja, Ville Päivänsalo ymmärtävää tunnustamista moniarvoistuvan yhteiskunnan oikeudenmukaisuushaasteena. Samoin Intiassa, Kiinassa ja eräissä muissa paikoissa etsitään identiteettiä omasta muinaisesta spiritualiteetista. On ilmeistä, että liki kaikessa uskonnossa kautta ihmiskunnan historian on ollut keskeistä alistuminen Jumalan tai jumalien laille, säännöille ja pakoille. Artikkelissa hahmotellaan kristittyjen myönteisen mielipiteen muodostamista asioista, joilla oli merkitystä heidän identiteetilleen. Jeesus Kristus on Vapahtaja – eli Vapauttaja. S ata vuotta täyttäneen tasavallan syntymäpäivien aikaan on hyvä muistaa, että Suomi on paljon sataa vuotta vanhempi maa ja kansakunta. Kirjassa asiaa käsitellään kolmeen kokonaisuuteen jakautuvien kirjoitusten kautta. Toki me olemme sellaisia, kuin olemme, myös monien ilmastollisten, taloudellisten, kulttuuristen, poliittisten ja aatteellisten tekijöiden ja kehityskulkujen summana. STKSJ 285. Mutta se tekee tämän kirjan sisällön entistäkin merkittävämmäksi meille kaikille. Mitä Ukko Ylijumalan, Tapion tai Lemminkäisen temppeleissä olisi puuhattu. Suomalaisetkin ovat kristinuskon tuotetta. JuSSi RytKönEn Satavuotias Suomi on valtio ja kansakunta, joka on historian kuluessa taistellut itselleen vapauden. Monet kansakunnat, joihin islam on vaikuttanut, identifioituvat nimenomaan uskonnon kautta. Kirkko on ollut myös inhimillinen, eli erehtyvä. Uskonnon merkitystä kansakunnille voidaan laajentaa globaaliksi. Pysykää siis lujina, älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.” (Gal. Koraani pysyy. tuhatvuotinen Suomi JuSSi RytKönEn Kolumnin kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Tosin emme tiedä sitäkään, minkälaisen ”hyvinvointivaltion” Euroopan rauhaan jättämät kantasuomalaiset olisivat tänne ilman kristinuskoa luoneet. Arto Laitinen käsittelee artikkelissaan Uskonnon ja tunnustamisen suhteesta Hegelillä romantiikan ajan suuren saksalaisfilosofin G.W.F. 312 sivua. | kirja | | kolumni | Elä ja anna toistenkin elää. Hegelin ajatuksien ääressä on myös Panu-Matti Pöykkö. Apua haetaan esimerkiksi Augustinuksen ja Klemens Aleksandrialaisen ajattelusta. Uusi testamentti panee vielä paremmaksi: ”Vapauteen Kristus meidät vapautti. On myös hyvä tiedostaa se, että vuosisataisen kansakunnan rakentumisen yksi olennainen elementti on näillä Pohjan perilläkin ollut kristinusko. Tämä kirja koostuukin niistä lastuista, joita tutkijoiden verstaassa on muun työn ohessa kertynyt. Itsenäisyydestä puhuttaessa vapaus-sanaa käytetään paljon. Teos on artikkelikokoelma, jossa lähestytään eri suunnista kysymystä siitä, miten erilaiset ihmisryhmät voivat tunnustaa toisensa. Mutta jos Suomen kansan yllä ei olisi ollut risti, olisimme jotakin muuta, kuin olemme. Ellei tulevaisuuden suomalaisia hitsaa yhteen kristinuskon perinne tai ainakin sen värittämä arvomaailma, sen tilalle astuu jotakin muuta. Mikä ajatus, idea, -ismi tai muu ihmisiä niissä yhdistäisi. ” Hengellisiä tai aatteellisia tyhjiöitä ei ole. Pelkästään jo se, että se risti olisi ollut latinalaisen ristin asemesta kahdeksanpäätyinen venäläinen risti, olisi tehnyt suomalaisista kylläkin kristityn, mutta nykyiseen verraten aivan toisenlaisen, Pohjanja Suomenlahden rannoilla Luoteis-Venäjällä elävän heimojen ryppään. Hengellisiä tai aatteellisia tyhjiöitä ei ole. Liekö EU:ssa kansakuntaa, joka ei olisi nykyisenlainen suurelta osin siksi, että kauan sitten sen keskuuteen kohosivat kirkot, luostarit ja muut kristinuskon ulkoiset ja sisäiset merkit. Kristinusko on poikkeus, sillä Kristus on täyttänyt lain ja vapauttanut meidät synnistä. Jotakin on vuosituhannen aikana kenties mennytkin pieleen. Vapaus on myös teologiaa. Esimerkiksi näillä arkisilla sanoilla voisi tiivistää uudehkon kirjan Uskonto ja kamppailu tunnustamisesta sisältämien teologisten artikkeleiden välittämän viestin. Jos erilaisten ihmisryhmien keskinäinen toisensa tunnustaminen johtaa rauhaan ja luottamukseen, ollaan oikealla tiellä. Aina silloin tällöin törmää ajatuksiin, joiden mukaan kristinusko ja kirkko olisivat tuoneet Suomenniemellä kaskiaan viljeleville ja metsän otusta pyytäneille esi-isillemme vain vieraan ikeen ja nykyaikaan tultaessa paljon muutakin kielteistä
Tekemisen riemu maustaa ruuan K uinka eri kulttuureista tulevat ihmiset löytävät yhteyden toisiinsa. Hymyjä ja halauksia ei säästellä. Roqaye, Erick, Jeninah ja Elias ovat valmiita aloittamaan lounaan tarjolle saamiseksi vaaditut työt. Tällä kertaa tarjolla on kasvisvaihtoehdon lisäksi kalaa. Palaan kuitenkin lautaseni kanssa takaisin buffet-pöydän ääreen ja lisään lusikallisen toistakin vaihtoehtoa, sillä mitään ei malta jättää maistamatta. kristityn vaellus Yhteisöravintola Salaam tarjoaa herkullista Lähi-idän ruokaa ja turvapaikanhakijoille mahdollisuuden kohdata suomalaisia. Mahdollisella voitolla tuetaan rauhantyötä turvapaikanhakijoiden kotimaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta KOTIMAA | 7.12.2017 26. Ruuaksi tarjoillaan aina riisiä ja naanleipää vaihtuvan kasvisja liharuuan kanssa. Suomalaiset vapaaehtoiset työskentelevät heidän rinnallaan kannustaen ja heidän kanssaan yhdessä oppien. Ravintolassa ruokaa nauttivat niin eläkeläiset kuin lapsiperheetkin. Ravintolaan saapuessaan saa ihaillen todistaa, kuinka vauhdikkaina niin Lähi-idästä kuin Afrikastakin kotoisin olevat turvapaikanhakijat laittavat ruokaa ja kattavat pöytää mahdollistaakseen noin 150 henkilön ruokailun. | Kuvat: Jukka Granström Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla Helsingissä torstaisin klo 12?16.30 Lounaan hinta vapaavalintainen 1?10 euroa Tarjolla turvapaikanhakijoiden ja muiden vapaaehtoisten valmistamia Lähi-idän ruokia. Laittamalla ruokaa ja syömällä yhdessä, tietenkin. Helsingissä Oulunkylän kirkolla toimivassa yhteisöravintola Salaamissa katetaan joka torstai pöytä koreaksi pääasiassa vapaaehtoisten turvapaikanhakijoiden voimin. Avulias vapaaehtoinen rientää saman tien tarjoamaan apuaan ja pitää lasta Riitta Holmlund pohtii, miten työnjako toteutetaan. Afganistanilainen Roqaye ja keittiöstä vastaava Sinikka Kontula laittavat kylmiä ruokia tarjolle ruokasaliin. Ravintolan vakiokävijä Marketta Karjalainen suuntaa kohti notkuvaa ruokapöytää pienen tyttärensä Siirin kanssa. Laitan annokseeni varmuuden vuoksi kastiketta, joka on merkitty miedoksi. Rahakaan ei ole kynnyskysymys, sillä annoksen hinnan voi määritellä itse yhden ja kymmenen euron välille. Erilaiset kastikkeet ihastuttavat
sylissään, jotta Karjalainen voi koota oman annoksensa valmiiksi. Joka tapauksessa Hussein haluaa panostaa Suomeen kotiutumiseen ja suomen kielen oppimiseen. Ehkä tulevissa ruokailuissa hän on täällä laittamassa ruokaa ja kokemassa yhteisöllisyyttä, josta tämänhetkiset ravintolan aktiivit puhuvat hyvin kiitolliseen sävyyn. Hän toimi Kirkon Nuorisotyöntekijöiden liiton puheenjohtajana. Salaam auttaa yhdistämään ihmisiä. Joskus esimerkiksi metrolla kulkiessa tuntuu, että suomalaiset pakenevat meitä afganistanilaisia. Husseinille Suomi on upeiden mahdollisuuksien maa, jopa paras maa, jonka hän voi kuvitella. Suomalaisiin tutustuminen ei ole aivan helppoa, mutta Elias sanoo siitä huolimatta aloittavansa aktiivisesti keskusteluja uusien ihmisten kanssa. Minua kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti kaksi asiaa. Tätä painottaa Salaamissa vapaaehtoisena työskentelevä Irakista kotoisin oleva Elias. Ravintola Salaam on hyvä esimerkki toiminnasta, joka omassa pienessä mutta merkittävässä mittakaavassaan yhdistää itäistä ja läntistä kulttuuria. Eräs ystävänsä kutsumana paikalle tullut turvapaikanhakija täyttää lähtiessään tietonsa paperiin. Yksi hänen uudistuksistaan oli seurakuntien kasvatuspuolella palvelevien työnohjauksen laajamittainen käyttöön ottaminen. Vapaa-ajallaan Matti oli eränkävijä, koirien ihailija ja tarinoiden kirjoittaja. . Ravintolassa etsitään yhteyttä toisiin ihmisiin. Minusta tulee joko lääkäri tai lentopallovalmentaja. Tärkeintä on pysyä liikkeellä. Salaam-ravintolaan virtaa ruokailun ajan tasaisesti väkeä. Ovensuussa odottaa valmiina pino papereita, joita vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuvat voivat täyttää. Pääosan elämäntyötään Matti Boisman teki Mikkelissä kasvatusasioista vastaavana hiippakuntasihteerinä. Jo nuoruudesta Matilla oli tukeva ote heränneiden Siionin virsiin. Hän oli aloitteellinen, vuorovaikutuksellinen, ahkera. Muutenkin on tärkeää pohtia, kuinka kulttuurit voisivat elää keskenään harmoniassa. . Hän kuoli Mikkelin Kyyhkylässä 30.10.2017. Karjalaisen houkuttelee paikalle sekä hyvä ruoka että mahdollisuus tavata ystävää, joka teki hänelle ravintolan alun perin tutuksi. siMo s. Hän ei myöskään lakannut toistelemasta: seurakuntaelämän tulisi lisätä liikkumisen osuutta. Innostuneisuus huokui Matista. Samoin hän oli pitkään yhteensä kymmeniä tuhansia nuoria vetäneiden Partaharjun suurleirien johtajana. Silloin oli esillä kuva, jossa hän keskustelee nuoren leiriläisen kanssa. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. Turvapaikanhakijoilla on paljon vapaa-aikaa. Eliakselle keskeisintä ravintolassa on yhteisöllisyys. Hänelle erityinen sija oli Kuusankosken kirkon nuorisokuorolla. Partahajulla pidettiin taannoin Matin muistohetki. Yritän kuitenkin aina ottaa kontaktia ja esimerkiksi kysyä nimeä. . Keittiön puolella ahkeroivalle afganistanilaiselle Husseinille tär” On tärkeää pohtia, kuinka kulttuurit voisivat elää keskenään harmoniassa. . Tähän vaativaan tehtävään hän oli hankkinut kokemusta Lauritsalan ja varsinkin Kuusankosken seurakunnan nuorisotyössä. Hänen valoisa tukensa ulottui päiväkerholaisista ja pyhäkoululaisista käsittämään suuren osan seurakuntaelämän aluetta. Kulttuurissamme on paljon hyvää. 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä KOTIMAA | 7.12.2017 27. Hussein sanoo tekevänsä kaikkensa, jotta hänestä tulisi jotain merkittävää. Boisman, nuorisotyönohjaaja ja diakoni, tuli kautta maan tunnetuksi lähinnä kahdesta asiasta. keintä ravintolassa ovat ihmiset. Ravintola-alan osaamisen kartuttamisen lisäksi Elias haluaa oppia olemaan avuksi ja tehdä työtä vapaaehtoisena muiden hyväksi. Syvimmältä olemukseltaan Matti oli veljellinen lohduttaja ja rohkaisija. Salaam on paras paikka nähdä suomalaisia ja puhua heille. Samalla hän oli Nuoren seurakunnan veisujen laulajia. . . | kuolleet | Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. On hyvä olla töitä. Hän vaikutti syvästi hiippakuntansa ilmeeseen. Seurauksena hänen ja urheilualan toimijoiden tehostuneesta yhteistyöstä hänestä tuli muutamien huippu-urheilijoitten tukija näiden siirtyessä siviilielämään. . Salaamissa nautitaan maukasta, laadukkain maustein höystettyä ruokaa. Kieltä oppii, kun sitä käyttää. salo Kirjoittaja oli Matti Boismanin lähityötoveri. Vielä varmuutta tulevaisuuden suunnasta ei ole. Mutta täällä tullaan kyselemään meistä ja kulttuuristamme, Hussein iloitsee. . Se otos tiivisti hänen elämäntyönsä ytimen. Jään rikkominen on melko työlästä. Tulevaisuudessa hän saattaa avata jopa oman ravintolan. Täällä vieraileminen tuo piristystä arkeen ja vaihtelua arkiruokaan. Ravintolatyön perusteiden oppiminen on yksi tärkeä syy, miksi Elias osallistuu Salaamin toimintaan. Hänen puolisonsa Leena pani peliin kaikkensa yrittäessään läheistensä ja hoitohenkilökunnan kanssa tukea miestään. Vaikka tarkoitus onkin valmistaa sellaista ruokaa, josta kävijät pitävät, keskeisintä on oppia suomalaisesta kulttuurista ja toisaalta myös saada mahdollisuus opettaa suomalaisille asioita Afganistanista. Monet jäävät toimettomiksi, mikä ei ole terveellistä. Ruuan salainen ainesosa on kuitenkin varmasti sitä valmistavien ja tarjoilevien ihmisten kesken vallitseva sydämellinen ja välitön yhteys. Lisäksi hänellä oli ansioita kirkon ja liikuntaväen yhteistyön kehittämisessä. Hilkka Manninen Lähetä surunvalittelusi. Afganistan ei ole vain sotaa ja tappamista, kuten monet olettavat. Tavoitteena on myös kehittyä entistä taitavammaksi suomen puhujaksi. Eliaksen mielestä ihmisten pitäisi pyrkiä yhdistämään parhaat puolet niin lännestä kuin idästäkin. Viime vuosina halvaukset ja sydänpysähdykset muuttivat Matin elämää. Karjalainen pitää yhteisöravintolaa hyvänä konseptina, jossa turvapaikanhakijat pääsevät oppimaan suomen kieltä ja josta he löytävät sisältöä päiviinsä. 020 701 2211 Matti BoisMan Matti Boisman syntyi 3.9.1938 Kiuruvedellä. Hän toivoo pystyvänsä jatkamaan opiskeluja jopa yliopistossa
Hän seuraa puheenjohtajan tehtävässä Tapio Aaltosta. | nimitykset | HelsinkiMission valtuuskunta on valinnut 28.11. joulukuuta teologian maisteri Jyrki Koivikolle kouluneuvoksen arvonimen. Hakuilmoitus osoitteessa www.pieksamaenseurakunta.fi Paikkoja avoinna Sipoon seurakuntayhtymässä haetaan TALOUSPÄÄLLIKÖN SIJAISTA ajalle 17.2.2018–31.12.2018 Hakemusaika päättyy tiistaina 2.1.2018 klo 16. Suomen Leijonan ansioristi: Astola Matti Antero, kappalainen, Miehikkälä, Hautala Heikki Matti Tapio, kanttori, Seinäjoki, Makkonen, Erkki Juhani, metsäteknikko, Parikkala, Poutanen Risto Johannes, pastori, Tuusula. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein: Lankinen Anja Suvi, diakoni, Pälkäne, Ormala Eija Marjatta, diakonissa, Mikkeli. Vihreä Liitto r.p:n valtakunnallinen jäsenyhdistys Armon Vihreät on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen seurakuntapastori, kaupunginvaltuutettu Katri Kuusikallion. Kuusikallio toimii mm. Hakuohjeet ja tarkemmat tiedot kelpoisuusehdoista ja muusta: www.sipoonsuomalainenseurakunta.fi | kunniamerkit | Tasavallan Presidentti on päättänyt antaa ansioituneille Suomen kansalaisille seuraavat kunniamerkit 6.12.2017. Suomen Ekumeenisen Neuvoston Yhdenvertaisuusjaoston jäsenenä. luokan Vapaudenristi: Sahi Timo Lauri Juhani, Lääkintäkenraalimajuri. 1. KIRKKO¤ VAASASSA Pieksämäen seurakunnassa on avoinna LAPSITYÖNOHJAAJAN VIRKA 1.5.2018 alkaen. Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki: Herkkola Antti Sakari, rovasti, Tampere, Tuori Risto Jaakko Kalevi, asianajaja, Sastamala. Suomen Leijonan ritarimerkki: Kettunen Mikko Ilmari, palvelujohtaja, Helsinki, Koivula Veijo Matti, Keskusrekisterin johtaja, Oulu, Kolmonen Jukka Antero, seurakuntapastori, Oulu Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi: Meijer Marko Tapani, pastori, Mäntsälä, Pietilä Jukka Tapani, A-kanttori, Turku, Typpö Sakari Eino Johannes, kirkkoherra, Kannus, Vuola Ulla Sanna Maria, B-kanttori, Naantali. KOTIMAA | 7.12.2017 28. tuomiokirkkoseurakunnassa yhteiskuntasuhteiden kappalaisena. Kunniamerkkien saajien joukossa ovat ainakin seuraavat kirkon tai kirkkoa lähellä olevan alan työntekijät: Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki: Häkkinen Seppo Auvo Antero, Mikkelin hiippakunnan piispa, TT, Mikkeli. Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki: Kujala Marjo Päivikki, kirkkoherra, Kouvola. hallituksensa uudeksi puheenjohtajaksi Juha Ruotsalaisen. Hän on työskennellyt 2013–2016 myös Suomen Lähetysseuran palveluksessa Tansaniassa. Työpaikkailmoitus löytyy sivulta www.vaasaevl.fi/avoimet-virat Hakuaika päättyy 22.12.2017 klo 16.00. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali: Lindqvist Krista Susanna, seurakuntamestari, Lempäälä, Marjamäki Tuomo Tapani, johtava nuorisotyönohjaaja, Turku, Puusaari Sirkka Tuulikki, seurakunnan emäntä, Liminka. Suomen Valkoisen Ruusun mitali: Heikkilä Pirjo Helena, lastenohjaaja, Lempäälä, Hongisto Anne Kristiina, siivooja-vahtimestari, Turku, Lehtovaara, Erik Åke, hautausmaantyöntekijä, Turku. Suomen Leijonan komentajamerkki: Dunderberg Ismo Olavi, dekaani, professori, Helsinki, Keskitalo Jukka Antero, kansliapäällikkö, Helsinki. Hän on myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Xamk Oy:n, hallituksen puheenjohtaja. Tasavallan presidentti on myöntänyt 1. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki: Andersson Mårten Hjalmar, kyrkoherde, Eckerö, Huokuna Jari Pekka, kirkkoneuvos, Helsinki, Mattila Ilkka Petteri, johtaja, Klaukkala, Nevala Jukka Tapio, lääninrovasti, Vantaa, Salo Jukka Olavi Iisakki, kirkkoherra, Seinäjoki, Teeri Teemu Heikki, professori, Espoo ja Tiirola Kari Matias, kirkkoherra, Haapajärvi. Hakuaika päättyy 20.12.2017 klo 12. Juha Ruotsalainen työskentelee Kotimaa Oy:n toimitusjohtajana, ja hän on toiminut aiemmin HelsinkiMission hallituksen jäsenenä. Koivikko työskentelee Mikkelin tiedoksi Vaasan seurakuntayhtymä hakee ERITYISAMMATTIMIESTÄ HAUTAUSTOIMELLE toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Armon vihreät haluaa edistää positiivista suhtautumista uskontoihin ja niiden ilmaisemiseen ihmisoikeuksia kunnioittaen
5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. 14.3. 13.6. Tarkemmat tiedot evl.fi/avoimet työpaikat. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. klo 18-20 Jouluaskartelua ja piparkakkuleivontaa Pernajan pappilassa. 7 16.2. Seurakunta julistaa haettavaksi TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRANSIJAISUUDEN ajalle 2.1.–30.6.2018 Talouspäälliköllä tulee olla yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu virkaan soveltuva tutkinto sekä riittävä perehtyneisyys julkisyhteisön talouteen ja seurakuntahallinnon tuntemus. Palveluhakemisto Sodankylän seurakunta on noin 7000 jäsenen seurakunta keskellä Lappia. 22.2. 33 16.8. 41 11.10. 26.9. Haemme kesätyöntekijöitä rippikouluja nuorisotyöhön • kaksi teologian tai nuorisotyön opiskelijaa • kaksi muusikkoa nuorisoja rippikoulutyöhön • talkootyön koordinaattori kurssikeskus Päiväkumpuun Työsuhteet 2,5 kk, vapaamuotoiset hakemukset 17.12.2017 mennessä: jaakko.niiles@suomenlahetysseura.fi Lisätietoja ja tehtäväkuvaukset: suomenlahetysseura.fi/nuoret www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. Vaihtoehtoisesti talouspäälliköllä tulee olla kaupallisen alan opistotasoinen tai muu virkaan soveltuva koulutus sekä riittävä seurakuntahallinnon tuntemus, perehtyneisyys julkisyhteisön talouteen ja seurakunnan taloudenhoidon keskeisissä tehtävissä hankittu pitkäaikainen kokemus. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 3000 kpl 22 31.5. Hakemukset liitteineen (cv sekä tutkintoja työtodistukset) on jätettävä kirjallisena 13.12.2017 klo 16.00 mennessä osoitteella Sodankylän seurakunta, Kirkkoneuvosto, Papintie 2, 99600 Sodankylä. 20 pe 18.5. klo 10-11.30 Café Mikael Mikaelintuvassa, Juntunen Su 10.12. 040 312 4421. 40 4.10. Palkkaus on kirkon virkaja työehtosopimuksen vaativuusryhmän J20 mukainen (3 218,76 € / kk). 7.3. 19 10.5. Riisipuuroa Byagårdenissa. 28.11. 17 26.4. Yhteistyö. 15.8. www.kotimaa-yhtiot.fi www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. Camilla Wiksten-Rönnbacka ystävineen esiintyy. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. klo 12. Adventti 49 pe 7.12. Ke 20.12. Kesän tuplanumero 30 26.7. 8 23.2. 12.12. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. 4H-yhdistys ja seurakunta. 51-52 20.12. Seurakunnat Pe 8.12. Yhteisvastuu 6 9.2. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. 08 4639 200 Raamattuaiheisia kursseja Helsingin Raamattukoulu www.helsinginraamattukoulu.fi Teologiset kirjat myy ja ostaa teologinenkirjakauppa.fi Puh. 46 15.11. 18.1. 22.8. 36 6.9. 1.2. 19.9. 2.5. 39 27.9. Muutos. 24.10. 42 18.10. Vapaa pääsy. 31.10. 12.9. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa. 27.6. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. 4.1. 29.2. 21.11. 23.5. 10 8.3. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. Pyydä tarjous p. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. 11.1. 13 29.3. Herättäjäjuhlat, lisäp. Lisätietoja virasta antavat talouspäällikkö Janne Haurinen puh. Hakemusasiakirjoja ei palauteta. 8.8. 0400 190 387, s-posti: hanna.kuusela@evl.fi. klo 18 Kauneimmat joululaulut ruotsiksi ja suomeksi Sarvisalon kappelissa, Kalliokoski, Lemberg. Ke 13.12. 28.12.11 2 12.1. 5.9. ti 15.5. 17.10. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. Hakijan edellytetään olevan Suomen kansalainen sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 127,00 € Kotimaa-lehti ja digipaketti 12 kk 147,00 € Digipaketti 12 kk 106,80 € Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Vähintään kuukauden ajaksi tilatta vien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. 8.2. 14.11. Kesämenot & kurssit 21 24.5. 50 13.12. Tiedusteluihin vastaa kirkkoherra Juho Kopperoinen p. Sijaisuuteen valitun on ennen viransijaisuuden vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. klo 16 Diakonian jouluateria Pitäjäntuvassa. 040 676 5164 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Minna Zilliacus 040 774 7777 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. 7 euroa / lapsi (hintaan sisältyy materiaali ja pieni tarjoilu) Järj. 9.5. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. 18.7. 45 8.11. 1.8. 47 22.11. 6.6. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. Ohjelma 10 euroa. 25.7. 30.5. 48 29.11. 3 19.1. 31 2.8. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. 020 741 6051 www.c2smartlight.com Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 3.10. Paikkoja avoinna Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. 18.4. Matkailu 4 26.1. 34 23.8. klo 18 Ruotsinkielinen joulukonsertti Pernajan kirkossa. Toivo. 29.8. 23 7.6. 14-15 5.4. KOTIMAA | 7.12.2017 29. Ilmoittautuminen diakoni Juntuselle viimeistään ti 12.12. 7.11. Talouspäällikölle kuuluvat tehtävät on määritelty tarkemmin Sodankylän seurakunnan talouspäällikön johtosäännössä. Mahdolliset haastattelut suoritetaan 20.12.2017 klo 9–12. ti 4.12. 25.4. Kuoreen merkintä ”talouspäällikön viransijaisuus”. 15.2. 35 30.8. Ti 12.12. 18 3.5. 21.3. 3000 kpl 28-29 12.7. 9 1.3. 32 9.8. 12 22.3. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. 43 25.10. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. www.sacrum.fi Länsi-Turunmaan suomalainen seurakunta Diakonian virka Varhaisnuorisotyön nuorisotyönojaajan virka Hakuaika virkoihin päättyy 31.12.2017. 28.3. 10.10. 25-26 21.6. 040 752 0868 www.lyrs.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. 0400 190 379, s-posti: janne.haurinen@evl.fi tai kirkkoherra Hanna Kuusela, puh. 25.1. 24 14.6. 37 13.9. 11.4. 4.7
Ke 13.12. näyttelijä Laura Malmivaara lukee Sirakin kirjaa. Hänellä on vastaus: Jumalan valtakunta ei ole täällä eikä tuolla, vaan se on ”teidän keskellänne”. Luukkaan evankeliumi 17: 20–24 Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: ”Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Liturgina Katriina Hallikainen. Jeesus, ihmiseksi tullut Jumala, seisoi siinä ihmisten keskellä. Tuolla vai täällä. Ehkä siksi Jeesus sanoo: ”Katsokaa.” Sen sijaan, että luemme merkkejä ja oletamme, meidän pitäisi yksinkertaisesti vain katsoa. Ti 12.12. pastori Ilkka Raittila, Joensuu. Se ei ole ”täällä” tai ”tuolla” vaan tässä. Ma 11.12. Koko ajan se onkin meidän keskellämme, mutta emme näe sitä. To 14.12. Ei täällä tai tuolla vaan keskellä. Teille sanotaan silloin: ’Hän on tuolla’, ja: ’Hän on täällä’, mutta älkää lähtekö minnekään, älkää juosko perässä. Eikä voida sanoa: ’Se on täällä’, tai: ’Se on tuolla.’ Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.” Opetuslapsilleen hän sanoi: ”Tulee aika, jolloin te toivotte näkevänne edes yhden Ihmisen Pojan päivän, mutta ette saa nähdä. Hän sanoi: ”Älkää lähtekö minnekään, älkää juosko perässä.” Meidän ei tarvitse lähteä mihinkään, meidän ei tarvitse juosta. Ke 13.12. Tekstinlukijana pormestari Lauri Lyly. Jumalanpalvelukset Yle Radio 1 Sunnuntai 10.12. To 14.12. Meidän, jotka rajaamme valtakuntaa ja kadotamme sen rajoihin. kirkkoherra Marco Pasinato, Katolinen kirkko, Helsinki. Mitä hän sanoi fariseuksille. Keskustelu yltyy usein rajuksi. Niitä riittää tänä päivänä. Juuri silloin, kun teen elämäntilanteestani laskelmia, mietin missä olen onnistunut tai epäonnistunut, juuri silloin Jumalan valtakunta voi muuttua minun todellisuudekseni. Se kertoo viestiä siitä, että Jumalan valtakunta on meidän keskellämme. Edesmennyt piispa ja professori Aimo T. Meidän, jotka olemme kaikesta eri mieltä. La 9.12. 10.00 Tuomasmessu Tampereen Aleksanterinkirkosta. Katsoa toisiamme, katsoa itseemme, katsoa elämää. Juuri silloin, kun he tekevät laskelmia, Jumalan valtakunta voi yllättävästi muuttuakin nykyhetken todellisuudeksi.” Tämä ajatus osuu fariseuksiin. 17:20–24. Toiset eroavat, koska kirkko on liian konservatiivinen, toiset koska se on liian liberaali. Liturginen väri on violetti tai sininen. psykoterapeutti Saara Kinnunen, Vaasa. Me voimme pysähtyä ja katsoa häntä, joka ei ole välissämme vaan keskellämme. Joukko pienenee oikealta ja vasemmalta. rovasti Samuli Pentikäinen (arkistohartaus). kokelas Welma Mäkiö, Pelastusarmeija, Kouvola. kirkkoherra Aulikki Mäkinen, Kuopio. 80:15–20, Jes. diakoniajohtaja Teemu Hälli, Turku. pyhä | ensi pyhänä | 2. Kysymyksiä, paljon kysymyksiä. Ma 11.12. 5:7–11, Luuk. emerituspiispa Voitto Huotari, Mikkeli. Siis meidän keskellämme. Sillä niin kuin salama välähtää ja valaisee taivaan äärestä ääreen, niin on Ihmisen Poika oleva ilmestymisensä päivänä.” Katsokaa keskellenne | 2. Onko kirkolla tulevaisuutta. | radiohartaudet | Yle Radio 1 Aamuhartaus arkisin klo 6.15. Pe 8.12. Mikä on kirkon kanta. adventtisunnuntai on aiheeltaan Kuninkaasi tulee kunniassa. professori Heikki Kotila (arkistohartaus). adventtisunnuntai | LAuRA MäKeLä Seurakuntapastori, Porvoon suomalainen seurakunta | Kuva: Gun Damén KOTIMAA | 7.12.2017 30. Iltahartaus klo 18.50, la klo 18.00. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. 2000 vuotta sitten fariseuksilla, Jeesuksen ajan uskonnollisella eliitillä, oli myös paljon kysymyksiä Jeesukselle: ”Saako sapattina parantaa?” ”Kuka on lähimmäiseni?” ”Kuinka voit aterioida syntisten kanssa?” Tämän sunnuntain evankeliumissa fariseusten kysymys kuuluu: ”Milloin Jumalan valtakunta tulee?” Ihmiset yrittävät hallita asioita kysymällä: mitä, milloin ja kenelle. toimitusjohtaja Janne Näreranta, Helsinki. ja 7.50. Alttarilla on kaksi kynttilää. Palveluksen toimittaa pastori Tuukka Rantanen ja kuoroa johtaa kanttori Helena Matsi. Se, kuka on veljeni tai siskoni Kristuksessa, määritellään uudelleen sen perusteella, miten he tulkitsevat Raamattua. Musiikissa avustavat Tampereen Tuomaskuoro sekä Tampereen Tuomasorkesteri. Jostain tulee toivo, pilkahdus, valo kuin toisen adventin kynttilässä. Pe 8.12. Saarnaa kenttäpiispa Pekka Särkiö. Kirkosta etsitään puhdasta Jumalan valtakuntaa, ja kirkosta erotaan, kun sitä ei löydy. Mitä saa ja mitä ei. 44:6-8, Jaak. Ti 12.12. Mitä tähän kaikkeen sanoo Jeesus. Kun Jeesus puhui Jumalan valtakunnasta, hän viittasi myös itseensä. Me ympäröimme sitä ja keskuksena se valaisee meitä. M ihin menet kirkko. La 9.12. Mitä hän sanoo meille. Jumalan valtakuntakin nähdään kohteena, joka voidaan valloittaa ja ottaa haltuun kuin valtio. tiedottaja Sari Lehtelä, Helsinki. Nikolainen on tulkinnut tätä evankeliumia näin: “Ihmiset eivät tiedä, milloin Jumala toteuttaa tahtonsa. Se osuu myös nykykirkkoon, ja jokaisen ihmisen omaan elämään. Virret: 6, 470, 581, 914, 170, 1, 15 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Johannes Kastajan syntymän kirkosta Kemistä. Tekstit: Ps
Kun avosuhde päättyi, elämä tuntui romahtavan. DaNieLLe MiettiNeN ” Ilmestyskirjasta tajusin, että kaikki mitä maailmassa tapahtuu, on mukana Jumalan suunnitelmassa. Minulla diagnosoitiin masennus. Lapsena en kuitenkaan paljon pohtinut Jumalaa. Hoksasin vasta nyt kunnolla, että Jeesus on tulossa takaisin. Ripari oli minulle huikea kokemus. Luin aluksi Ilmestyskirjaa. Hommat menivät totaalisesti uusiksi. Näin, että ohjeet, jotka Jumala on antanut elämää varten, toimivat. Siellä minua kiinnostivat tytöt ja toisten mielipiteet minusta, vähemmän Raamattu. Ahdistusta helpotti ajatus, että maailman luonut Jumala voi vaikka poistaa kaiken muovijätteen maailmasta, jos hän niin tahtoo. Sain kuitenkin lähdettyä mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan. toi näkemään virheitä, joita olin tehnyt ihmissuhteissani. Huusin, että jos siellä on joku, nyt olisi hyvä aika ottaa koppi. Murrettu elämäni lähti vähitellen muuttumaan. Se oli aivan pähee, siinä oli kultaiset reunat ja reunahakemisto. Kun aloin miettiä asiaa, Raamattu oli jo todistanut itsensä minulle. Rippikoulun kävin Kansan Raamattuseuran leirillä Oronmyllyllä. Hänen on kunnia aina ja ikuisesti. Olin ollut ahdistunut ympäristöasioista. Luotan siksi mieluummin Raamattuun kuin omaan intuitiooni tai mielitekoihini. En muista itsekseni juuri koskaan lukeneeni sitä. Raamatun lukeminen autRaamattu todisti itsensä minulle johannes Laitinen, 30, työskentelee Niuvanniemen oikeuspsykiatrisessa sairaalassa ja valmistelee väitöskirjaa sydänja verisuonisairauksista. Johannes Laitinen |K uv a: Ri st o An tik ai ne n KOTIMAA | 7.12.2017 31. Ei siinä ole mitään, minkä uskaltaisin jättää pois. Pidän sen Jumalan sanana, ja se toimii hämmentävän hyvin. Aluksi en oikein edes tajunnut kyseenalaistaa Raamattua Jumalan puheena. Paremmin muistan hetkiä kavereiden kanssa kiipeilypuussa ja legopalikoiden äärellä. Nyt ei ollut enää kykyä eikä edes halua tehdä työtä. Kun aloitin lääketieteen opinnot Kuopiossa, yhteys Oronmyllylle katkesi. Hakemistosta oli paljon hyötyä, ilman sitä olin ihan kujalla Raamatun rakenteesta. K asvoin onnekkaasti lastenraamatun äärellä ja pyhäkouluopettajan poikana. Sen, mikä on hänelle mieleen, hän itse tehköön meissä, hän ja Jeesus Kristus. Olin monena vuonna isosenakin. 13:20?21 Rauhan Jumala, joka ikuisen liiton uhriveren tähden on nostanut kuolleista lampaiden suuren paimenen, meidän Herramme Jeesuksen, varustakoon teidät hyvillä lahjoillaan, niin että voitte täyttää hänen tahtonsa. Minulle ei kuitenkaan muodostunut henkilökohtaista suhdetta Raamattuun. Ilmestyskirjasta tajusin, että kaikki mitä maailmassa tapahtuu, on mukana Jumalan suunnitelmassa. | Raamattu ja minä | Maija p. Aamen. Olin tehnyt paljon työtä, ehkä minulla on taipumusta työriippuvuuteen. Samaan aikaan rupesin lukemaan isovanhemmiltani saamaani punaista rippiraamattua. Raamatusta voin lukea, että olen saanut virheeni anteeksi Jeesuksen takia. Rakas raamatunkohta Hepr. Elin avoliitossa, join opiskelijaporukoissa aika reippaasti ja uskonasiat jäivät taka-alalle. Jumala on täydellinen sielunhoitaja ja hyvä Isä
Niiden katselu voimauttaa. Ilma oli pilvettömän yön jäljiltä viileä. Jos et silloin ole paikalla, et saa haluamaasi kuvaa. Karhu tulee kojulle tai ei tule. Talvi kyllä pitää huolen itsestään, mutta kesä tarvitsee syntyäkseen henkäyksen luomisen aamusta. Hassua muuten, että jotkut tulkitsevat ylihengellisesti kuvassa näkyvät valopallot enkelipalloiksi eli orbeiksi. Jokin ääni kuitenkin tulee korviini kuvien ansiosta. Kaunis valo viipyy maisemassa pari minuuttia tai ei ollenkaan. Varsinkin luontokuva. Katson kuvia, jotka otin mökkitieltä. Niin se on kaikkien kuvien kanssa. Niillä riittää kiirettä ja puuhaa jälkikasvun ruokkimisessa. Mustarastas lennähtää pihan poikki. Hetki kuin luomisen aamun henkäys. Aurinko lymyili matalalla. Yön perhoset ovat etsineet paikan, missä suojautua auringonvalolta ja päivän perhoset ovat vielä kankeita yön jäljiltä. Heinäkuun puolivälissä kesäaamu on jo hiljainen, sillä pesivät linnut eivät turhia huutele. Oli heinäkuun alku ja loma viikon päästä loppumassa. Valokuva pitää vielä hengissä kesän muistot. Luonnon kuvaaminen niin, että tunnelma välittyy myös muille kuin kuvaajalle itselleen vaatii paitsi ajattelua, myös hieman teknistä osaamista. V iime kesänä heräsin aikaisin aamulla. Kuvat joenrantamökkini rehevästä luonnosta eivät ehkä puhu ulkopuolisille samoin kuin minulle. Olen aina ihaillut luontokuvausta, sillä se vaatii pitkäjänteisyyttä ja nöyryyttä. Niitä katsellessa harmittaa. Ja onneksi myös valokuvia. Olli Seppälä Heinäkuun 7. Kun viimein heräsin, päivä oli jo korkealla ja auringonnousun salaperäinen maisema kadonnut. Päivästä tulisi kuitenkin lämmin. Hämähäkinverkot piirtyivät hienosti esiin. Kuvaaja on luonnon armoilla. Käpylinnutko kipittävät (niiden ääni on metallinen kip kip) taivaankannen yli. Ollakseen tontin rajat ylittävä luontokuva sen eteen on tehtävä töitä. Tien toisessa päässä auMuisto antaa voimaa Päivä lyhenee ja joulu lähenee. Kyse on kuitenkin valon heijastuksesta kameran linssissä. Mitä kaikkea ehdinkään nähdä ja kokea. Vastavalossa kasvien lehdillä ja kukinnoilla näkyi kastetta. Tiaisia. Otin muutamia valokuvia ilman tarkkaa suunnitelmaa ja painuin takaisin pehkuihin. Uuden kirkkovuoden alkaessa ja joulun odotuksen viedessä huomiota selaan vielä tietokoneelta kesäisen aamun kuvia. päivän aamu kello 5.32. Aurinko oli juuri nousemassa. Sumu levittää harsonsa maiseman ylle, kun on sopiva ilmanala. | Olli Seppälä Jumala, anna ensi kesän tulla ajallaan. Pelkkä puoliunisen räpsyttely ei riitä. Niityllä liikkuu jo pikkulepinkäinen. luomakunta KOTIMAA | 7.12.2017 32. Tulee hyvä olo ja puhdas mieli. Yksi kuva on enemmän kuin tuhat sanaa. Nyt pystyn palauttamaan mieleeni jopa tuoksut, lintujen ääntelyn. Nappasin kameran ja menin ulos. Nyt joulukuu raapii ikkunalasia ja kesästä on enää muisto jäljellä. Miksi en viettänyt useampia auringonnousuja ulkosalla ihailemassa maiseman muutosta valon pensselin mestarillisessa käsittelyssä. ringon säteen sokaisevat, toisessa varjot pakenevat pitkinä ja jotenkin humoristisina. Katsoin ikkunasta