11 Puhutaan rauhasta Sotilaallinen varautuminen on vienyt liikaa ilmatilaa rauhasta puhumiselta, sanoo rauhantutkija Marko Lehti. heinäkuuta 2026 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi KOT_260701_01.indd 1 KOT_260701_01.indd 1 22.6.2026 11.17.22 22.6.2026 11.17.22. 16 N:o 7/26 | 1
Valmistettu Suomessa. Laaja valikoima myös muita Raamattuja eri käännöksillä ja kansija lisäominaisuuksilla. 38,50 Rukoushelmet vihreä akaattikivi Ranteeseen pujotettavat rukoushelmet krusifiksiriipuksella. 040 735 2096 Laajan valikoiman kristillinen kirjakauppa: Tervetuloa kesäostoksille myymälään ja verkkokauppaan! Olkakassi Ystävyyden ikoni Kätevän kokoinen olkakassi Ystävyyden ikoni -kuvalla. Perussanoma 26,10 (29,00) Ristin juurella -riipus (s-koko) Hopeinen, siro ristiriipus, koko 20,5 x 13,6 mm + venetsiaketju 42 cm. Laukun koko 18 x 23 cm. la suljettu) | Puh. 39,00 Kaulakoru Ristin suojassa Pituus 45 cm. 25,90 Mari Ahvenjärvi Meidän hartauskirjamme Kirjan lyhyet hartaudet yhdistävät Raamatun tekstit arjen kysymyksiin, iloon, pelkoihin, toivoon ja rukoukseen. 22 Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 (heinäk. 75,00 Ulla Saunaluoma & Mirja Sinkkonen Lahjana rajallisuus Kun luovumme kaikkivoipaisuuden haaveesta, kasvamme omissa rajoissamme ja kunnioitamme myös keskeneräisyyttä. 69,00 KOT_260701_02.indd 2 KOT_260701_02.indd 2 22.6.2026 11.37.13 22.6.2026 11.37.13. Alk. Valkoiset tai mustat helmet. Karas-Sana 29,00 Jukka Järvensivu Vain yö vapauttaa varjot Kesälukemista parhaimmillaan: historiallinen dekkari apostolien ajan Jerusalemista! Väyläkirjat 22,50 (25,00) Kluuttikantiset Raamatut Kauniit kovakantiset Raamatut saatavilla nyt uusissa kansiväreissä! Kluuttikansi on miellyttävä tuntuinen kädelle ja kestää hyvin käytössä
69,00 KOT_260701_02.indd 2 KOT_260701_02.indd 2 22.6.2026 11.37.13 22.6.2026 11.37.13 3 R uotsin valtakunnassa säädettiin tammikuun 12:ntena vuonna 1726 laki, joka tunnetaan konventikkeliplakaattina. Valmistettu Suomessa. Alk. Käytännössä laki oli suunnattu nousevaa pietismiä ja seuroja vastaan. Ihmisen monenlaisen vapauden, oikeuksien ja yksityisyyden puolustaminen on paitsi maallisen esivallan, myös kirkon tehtävä. pääkirjoitus Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja |K uv a: Ju kk a G ra nst rö m Konventikkeliplakaatista digikontrolliin KOT_260701_03.indd 3 KOT_260701_03.indd 3 23.6.2026 13.07.48 23.6.2026 13.07.48. 39,00 Kaulakoru Ristin suojassa Pituus 45 cm. Perussanoma 26,10 (29,00) Ristin juurella -riipus (s-koko) Hopeinen, siro ristiriipus, koko 20,5 x 13,6 mm + venetsiaketju 42 cm. Se kielsi hartauden harjoittamisen muualla kuin kirkoissa. Pelissä on arvaamattoman paljon. Laukun koko 18 x 23 cm. Laaja valikoima myös muita Raamattuja eri käännöksillä ja kansija lisäominaisuuksilla. Konventikkeliplakaattiin vedottiin myös silloin, kun heränneitä tuomittiin Kalajoen käräjillä vuonna 1839 luvattomasta seurojen pitämisestä ja varojen keräämisestä pakanalähetykselle. Nykyajalle tuo käräjäfarssi kertoo ainakin sen, että valta ei ole erehtymätön. 75,00 Ulla Saunaluoma & Mirja Sinkkonen Lahjana rajallisuus Kun luovumme kaikkivoipaisuuden haaveesta, kasvamme omissa rajoissamme ja kunnioitamme myös keskeneräisyyttä. 040 735 2096 Laajan valikoiman kristillinen kirjakauppa: Tervetuloa kesäostoksille myymälään ja verkkokauppaan! Olkakassi Ystävyyden ikoni Kätevän kokoinen olkakassi Ystävyyden ikoni -kuvalla. Kehitys sillä saralla on ollut hidasta, mutta enenevää. Minne kaikki tieto meistä lopulta voi päätyä. 25,90 Mari Ahvenjärvi Meidän hartauskirjamme Kirjan lyhyet hartaudet yhdistävät Raamatun tekstit arjen kysymyksiin, iloon, pelkoihin, toivoon ja rukoukseen. Uskonnon-, sananja kokoontumisvapaus ovat tänään todellisuudessa jotakin aivan muuta ja suurempaa, kuin menneiden vuosisatojen jähmeissä sääty-yhteiskunnissa. Valkoiset tai mustat helmet. Tänä vuonna 300-vuotiasta, tosin jo ajat sitten kumottua konventikkeliplakaattia olisi hyvä vielä analysoida. Nykyaikana kaikenlaisen valvonnan, säätelyn, kameroiden, sähköisen maksamisen sekä kaikkialle tunkevan ja urkintaankin kykenevän it-teknologian ja tekoälyn myötä on yhä useammin kysyttävä: kuinka paljon ja mitä esivallan eri toimijoiden, kaupan, it-yhtiöiden tai somepalveluiden on kansalaisista tiedettävä. Vapaa hartaudenharjoitus koettiin uhkana hyvälle järjestykselle. la suljettu) | Puh. Sanonnan mukainen oikeuden sokeuskin tuli silloin näytetyksi toteen. Sen sijaan kiintoisaa on, että omalla tavallaan tuo 300 vuotta sitten säädetty, nykymittapuilla käsittämätön laki oli myös yksi askel kohti kontrolliyhteiskunnan muodostumista. 38,50 Rukoushelmet vihreä akaattikivi Ranteeseen pujotettavat rukoushelmet krusifiksiriipuksella. On kuulunut myös ääniä, joiden mukaan nykyisessä konservatiivisten perinneliikkeiden ja kirkon johdon välisissä kiistoissa olisi elvytetty konventikkeliplakaatin henki. Karas-Sana 29,00 Jukka Järvensivu Vain yö vapauttaa varjot Kesälukemista parhaimmillaan: historiallinen dekkari apostolien ajan Jerusalemista! Väyläkirjat 22,50 (25,00) Kluuttikantiset Raamatut Kauniit kovakantiset Raamatut saatavilla nyt uusissa kansiväreissä! Kluuttikansi on miellyttävä tuntuinen kädelle ja kestää hyvin käytössä. Onko yksityisyyttä ja vapautta teknoutopismin varjon maailmassa enää edes olemassa. Vaikka joitakin analogioita voi joku halutessaan nähdäkin, on asiat suhteutettava. 3 2 Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 (heinäk
7/26 |K uv a: N AS A 34 Merivirtojen armoilla Pohjois-Atlantin merivirtojen hidastuminen muuttaisi Suomen ilmastoa tavalla, johon emme ole varautuneet. KOT_260701_04.indd 4 KOT_260701_04.indd 4 23.6.2026 13.09.21 23.6.2026 13.09.21. 44 sisällys 7/26 Tässä numerossa Uutiset 6 Kirkon työtekijöistä aiempaa harvempi kuuluu herätysliikkeisiin 8 Arkkiatri Päivi Hietanen: ”Elämässä täytyy pystyä myös luopumaan” 10 Raahen seurakunnan junnuryhmä tekee tilaa lasten äänelle 11 Näkökulma: Ilmaisia hupeja, kiitos 12 Kehitysyhteistyön rahoitusleikkauksilla on kauaskantoiset seuraukset 16 Rauha on jäänyt Euroopassa sotilaallisen varautumisen varjoon Isoja ajatuksia 23 Kolumni: Suomen suljetut kirkot 34 Varrella virran 46 Pihapiirin linnut kertovat luonnon muutoksista 50 Kalle Hiltunen on perinnetalon pelastaja 56 Paltaniemen vanha kirkko on erityinen kansallisaarre Teologia 24 Opiskelijat reformaation ja pietismin jalanjäljillä 29 Kolumni: Heinäkuunkin pyhät vartiossa 30 Körttiläinen mystiikka ennen ja nyt Kulttuuri 40 Yö-näyttely esittelee harvemmin nähtyjä teoksia Kansallisgallerian kokoelmista 42 Terapia ei auta, jos maailma on ikävä paikka 45 Kolumni: Ota Bach kesäkaveriksi Pyhä 60 Lehtokurppa on yövartija kierroksellaan 62 Kai Sadinmaan sydän alkoi taas hehkua 65 Hartaus: Kunpa lauhat tuulet keventäisivät kuormaasi 66 Ensi pyhänä 70 Elsi Borg oli yksi harvoista 78 Ohjelmaopas 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Bjarne Bergstén
Hän ei käske eikä komenna, ei uhkaile tai uhoa. Hän ei laita kovaa kovaa vastaan. Kuitenkin mietin, kuka on mahtanut laittaa sanat Jumalan suuhun tuossa kummallisessa Vanhan testamentin kirjassa. Joskus paha sydän heltyy nopeimmin lempeydellä. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 040 546 32 45 (ark. 8–16) Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. KOT_260701_04.indd 4 KOT_260701_04.indd 4 23.6.2026 13.09.21 23.6.2026 13.09.21 5 Minä lähetän sinut ihmisten luo, joilla on kovat kasvot ja taipumaton sydän. 5 4 sisällys 7/26 Tässä numerossa Uutiset 6 Kirkon työtekijöistä aiempaa harvempi kuuluu herätysliikkeisiin 8 Arkkiatri Päivi Hietanen: ”Elämässä täytyy pystyä myös luopumaan” 10 Raahen seurakunnan junnuryhmä tekee tilaa lasten äänelle 11 Näkökulma: Ilmaisia hupeja, kiitos 12 Kehitysyhteistyön rahoitusleikkauksilla on kauaskantoiset seuraukset 16 Rauha on jäänyt Euroopassa sotilaallisen varautumisen varjoon Isoja ajatuksia 23 Kolumni: Suomen suljetut kirkot 34 Varrella virran 46 Pihapiirin linnut kertovat luonnon muutoksista 50 Kalle Hiltunen on perinnetalon pelastaja 56 Paltaniemen vanha kirkko on erityinen kansallisaarre Teologia 24 Opiskelijat reformaation ja pietismin jalanjäljillä 29 Kolumni: Heinäkuunkin pyhät vartiossa 30 Körttiläinen mystiikka ennen ja nyt Kulttuuri 40 Yö-näyttely esittelee harvemmin nähtyjä teoksia Kansallisgallerian kokoelmista 42 Terapia ei auta, jos maailma on ikävä paikka 45 Kolumni: Ota Bach kesäkaveriksi Pyhä 60 Lehtokurppa on yövartija kierroksellaan 62 Kai Sadinmaan sydän alkoi taas hehkua 65 Hartaus: Kunpa lauhat tuulet keventäisivät kuormaasi 66 Ensi pyhänä 70 Elsi Borg oli yksi harvoista 78 Ohjelmaopas 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Bjarne Bergstén. EMILIA KARHU Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Elokuun Kotimaassa tarkastelemme rahaa, josta tullut osa modernien yhteiskuntien verenkiertoa. Jumala lupaa Hesekielille: Minä teen sinusta yhtä kovan kuin he, yhtä taipumattoman kuin hekin ovat. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. En haluaisi ryhtyä opponoimaan maan ja taivaan Herraa. Näin Jumala käskee profeettaansa Hesekieliä. Toisenlaisen näyn samaan teemaan avaa venäläisen taidemaalarin Kuzma Petrov-Vodkinin teos Jumalanäiti, pahojen sydänten hellyttäjä. Kirjailija Suvi Ratinen kertoo, kuinka syntyi kirja Aino Kallaksen pakolaisvuosista. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi artikkelitoimittaja: Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus tuhat merkkiä taivaasta PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi toimittaja: Seppo Kemppainen seppo.kemppainen@kotimaa.fi Seuraava Kotimaa ilmestyy 5.8. Luulen, että Jumalanäidin lähestymistavassa on suurta viisautta. Siinä Jeesuksen äiti Maria katsoo tummin silmin ja tutkimattomin katsein kädet kohotettuina melkein kohti. Tapaamme myös egyptiläisen Afnan Shaherin, joka on perustanut naisten suufitanssiryhmän. |K uv a: Pä ivi Ar vo ne n KOT_260701_04.indd 5 KOT_260701_04.indd 5 23.6.2026 13.10.18 23.6.2026 13.10.18. Rahan valta muovata elämäämme syntyy siitä, millaisen arvon ja merkityksen rahalle annamme. Minä teen sinusta timantinkovan, piikiveä kovemman. Sinun tulee sanoa heille: ’Näin sanoo Herra Jumala.’ Kuulkoot tai olkoot kuulematta – he ovat uppiniskaista kansaa. 7/26 |K uv a: N AS A 34 Merivirtojen armoilla Pohjois-Atlantin merivirtojen hidastuminen muuttaisi Suomen ilmastoa tavalla, johon emme ole varautuneet. Eri tilanteissa toimivat eri keinot
Vuonna 2024 toteutettuihin kyselyihin vastasi 1347 kirkon työntekijää ja 571 luottamushenkilöä. Kyselyssä selvitettiin myös poliittisia kantoja ja arvo-orientaatiota. Papeista herätysliikkeisiin kuuluu vajaa puolet, ja diakoniatyöntekijöistä, kanttoreista ja nuorisotyönohjaajista noin kolmannes. Myös luottamushenkilöiden herätysliikkeisiin kuuluminen on vähentynyt 2000-luvulla. 66 rippikoulu Rippikoulun kävi vuonna 2025 kaikkiaan 48 214 14–16-vuotiasta nuorta Koonnut: Tuija Pyhäranta Yli 17-vuotiaat mukaan lukien rippikoulun kävi 49 190 henkilöä, joista kastettiin 1 636 ja kirkkoon liittyi 2 205. Sleyn kannatus on 11 prosenttia ja Elyn kannatus 8 prosenttia. Vasemmisto-oikeisto-akselilla valtaosa herätysliikkeisiin kuuluvista työntekijöistä ja luottamushenkilöistä sijoitti itsensä poliittiseen keskustaan. | Kuvat: Jukka Granström ja Niilo Rantala hengellisyys | Herännäisyys on kirkon työntekijöiden keskuudessa suosittu herätysliike, evankelisuudella taas on vahva jalansija luottamushenkilöiden keskuudessa. Luottamushenkilöille läheisin herätysliike on evankelinen liike. Muita harvemmin herätysliikkeisiin kuuluvat talouden ja hallinnon työntekijät ja hautausmaatyöntekijät. Rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi 1 634 nuorta. Herätysliikkeisiin kuuluvien työtekijöiden poliittinen orientaatio ei merkittävästi eronnut muista työntekijöistä. 72 % 15-vuotiaiden ikäluokasta kävi rippikoulun. Aineistona raportissa käytettiin Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tekemiä kyselyitä kirkon työntekijöille ja luottamushenkilöille. TUIJA PYHÄRANTA 2000-luvun alussa yli puolet kirkon työntekijöistä kuului herätysliikkeisiin, nyt heidän osuutensa on runsas neljännes. Puolueista kristillisdemokraattien kannatus oli selvästi suurempaa kuin muilla vastaajilla niin herätysliikkeisiin kuuluvien työntekijöiden kuin luottamushenkilöiden keskuudessa. Herätysliikkeisiin kuuluvien luottamushenkilöiden joukossa oikeistolaiseksi itsensä mieltäviä oli hieman enemmän kuin kaikissa luottamushenkilöissä. Vastaavasti vasemmalle kallistuvia oli hieman vähemmän. Herätysliikkeistä läheisimpiä kirkon työntekijöille ovat herännäisyys ja hiljaisuuden liike. Kumpaankin liikkeeseen kuuluu kiinteästi tai löyhästi noin joka kymmenes työntekijä. uutiskatsaus Kirkon työtekijöistä aiempaa harvempi kuuluu herätysliikkeisiin K irkon työntekijöistä aiempaa selvästi harvempi kuuluu johonkin herätysliikkeeseen. Kansanlähetyksen kuuluu niin ikään 9 prosenttia luottamushenkilöistä. Vuonna 2024 osuus oli 73 prosenttia. Heistä 1 353 kastettiin. Kastettujen nuorten määrä on kaksinkertaistunut vuoteen 2020 verrattuna. KOT_260701_06.indd 6 KOT_260701_06.indd 6 23.6.2026 13.12.38 23.6.2026 13.12.38. Körttejä luottamushenkilöistä on 11 prosenttia ja vanhoillislestadiolaisia 9 prosenttia. Vastaajia pyydettiin sijoittamaan itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille sekä konservatiivi-liberaali-akselille. Työntekijäryhmien välillä on kuitenkin selviä eroja. Kirkon luottamushenkilöistä herätysliikkeisiin kuuluu 43 prosenttia. Myös keskustan äänestäjiä oli enemmän. Tiedot käyvät ilmi Hanna Salomäen laatimasta Kirkon tutkimuksen ajankohtaisraportista, joka käsittelee herätysliiketaustaisia kirkon työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Siinä missä 2000-luvun alussa vielä yli puolet (53 prosenttia) työntekijöistä kuului herätysliikkeisiin, nyt heidän osuutensa on runsas neljännes (28 prosenttia). Lisäksi kysyttiin puoluevalintaa, mikäli edustakuntavaalit järjestettäisiin kyselyhetkellä
uutiskatsaus Kirkon työtekijöistä aiempaa harvempi kuuluu herätysliikkeisiin K irkon työntekijöistä aiempaa selvästi harvempi kuuluu johonkin herätysliikkeeseen. Piispainkokous linjasi: Diakoninen virka piispan ja papin virkojen rinnalle Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous totesi kokouksessaan kesäkuun alussa, että piispan ja papin virkojen rinnalla kirkossa on niistä erillinen hengellinen vihkimysvirka eli diakoninen virka, johon kirkko kutsuu, vihkii ja lähettää. Kansanlähetyksen kuuluu niin ikään 9 prosenttia luottamushenkilöistä. Kirkon luottamushenkilöistä herätysliikkeisiin kuuluu 43 prosenttia. Vastaavasti vasemmalle kallistuvia oli hieman vähemmän. Oikaisu Toisin kuin kesäkuun Kotimaa-lehden hiippakuntauutisissa väitettiin, seuraavat henkilöt vihittiin 7.6. Rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi 1 634 nuorta. Varus mies ei välttämättä pääse käyttämään ääntään seura kunta vaaleissa Varusmiehillä on mahdollisuus laitosäänestykseen kaikissa yleisissä vaaleissa, mutta seurakuntavaaleissa mahdollisuus puuttuu, huomasi varusmiespalvelustaan suorittava Arttu Vuori. Myös luottamushenkilöiden herätysliikkeisiin kuuluminen on vähentynyt 2000-luvulla. Lisäksi kysyttiin puoluevalintaa, mikäli edustakuntavaalit järjestettäisiin kyselyhetkellä. Herätysliikkeisiin kuuluvien luottamushenkilöiden joukossa oikeistolaiseksi itsensä mieltäviä oli hieman enemmän kuin kaikissa luottamushenkilöissä. Virka on kirkossa ollut olemassa, mutta sen teologiset perustelut eivät ole olleet selkeitä. Kyse ei siis ole diakoniatyön virasta, vaan hengellisestä vihkimysvirasta, joka on piispan kaitsennan alaisena. Papeista herätysliikkeisiin kuuluu vajaa puolet, ja diakoniatyöntekijöistä, kanttoreista ja nuorisotyönohjaajista noin kolmannes. Työntekijäryhmien välillä on kuitenkin selviä eroja. Sunnuntai, varsinainen vaalipäivä, on puolestaan matkustuspäivä ja lomiltapaluupäivä. Vasemmisto-oikeisto-akselilla valtaosa herätysliikkeisiin kuuluvista työntekijöistä ja luottamushenkilöistä sijoitti itsensä poliittiseen keskustaan. Pääesikunnassa varusmiestoimikuntien pääsihteerinä toimivan Vuoren rooliin kuuluu palveluolosuhteiden kehittäminen valtakunnallisella tasolla. Kyselyssä selvitettiin myös poliittisia kantoja ja arvo-orientaatiota. Kastettujen nuorten määrä on kaksinkertaistunut vuoteen 2020 verrattuna. 7 6 rippikoulu Rippikoulun kävi vuonna 2025 kaikkiaan 48 214 14–16-vuotiasta nuorta Koonnut: Tuija Pyhäranta Yli 17-vuotiaat mukaan lukien rippikoulun kävi 49 190 henkilöä, joista kastettiin 1 636 ja kirkkoon liittyi 2 205. Piispojen teologisen linjauksen mukaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa diakoniseen virkaan kuuluu jatkossakin olennaisena sosiaalis-karitatiiviinen ulottuvuus, joka kuitenkin voi saada erilaisia muotoja kirkon työn eri osa-alueilla. Suomessa asuu noin tuhat etiopialaista ortodoksia. KOONNUT | NOORA WIKMAN Päivittäiset uutiset osoitteessa Kotimaa.fi KOT_260701_06.indd 7 KOT_260701_06.indd 7 23.6.2026 13.12.38 23.6.2026 13.12.38. Aineistona raportissa käytettiin Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tekemiä kyselyitä kirkon työntekijöille ja luottamushenkilöille. Körttejä luottamushenkilöistä on 11 prosenttia ja vanhoillislestadiolaisia 9 prosenttia. | Kuvat: Jukka Granström ja Niilo Rantala hengellisyys | Herännäisyys on kirkon työntekijöiden keskuudessa suosittu herätysliike, evankelisuudella taas on vahva jalansija luottamushenkilöiden keskuudessa. Piispainkokous toteaa, että hengellinen vihkimysvirka on eri kirkoissa saanut erilaisia muotoja. Ennakkoäänestyspisteet olisi Vuoren mukaan helppo järjestää joukko-osastoihin. ‒ Prosessi on ollut todella pitkä ja on hienoa, että se on saatu nyt päätökseen, kertoo yhteisön pappi Kesis Lema Besufikad. Tiedot käyvät ilmi Hanna Salomäen laatimasta Kirkon tutkimuksen ajankohtaisraportista, joka käsittelee herätysliiketaustaisia kirkon työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Heistä 1 353 kastettiin. Piispainkokous esittää, että diakoniseen virkaan liitetään diakonian viranhaltijat, nuorisotyönohjaajat, varhaiskasvatuksen ohjaajat ja lähetyssihteerit. Vastaajia pyydettiin sijoittamaan itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille sekä konservatiivi-liberaali-akselille. Vuoren mielestä jokaisella on kuitenkin oltava mahdollisuus osallistua kirkolliseen päätöksentekoon. Vuonna 2024 osuus oli 73 prosenttia. Piispainkokous hyväksyi linjauksen diakonisen viran teologisesta perustasta ja pyytää piispainkokouksen kansliaa valmistelemaan yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa kirkolliskokoukselle konkreettisen esityksen diakonisesta virasta. Kirkkoherra Elina Perttilän mukaan seurakuntaneuvosto oli valmis luopumaan Pihlajamäen kirkosta lyhyellä aikataululla jos ja kun löytyy kristillinen yhteisö ostajaksi. Malmin seurakuntaneuvosto päätti Pihlajamäen kirkosta luopumisesta joulukuussa viime vuonna. KOT_260701_06.indd 6 KOT_260701_06.indd 6 23.6.2026 13.12.38 23.6.2026 13.12.38 7 Pihlajamäen kirkko myytiin Etiopian ortodokseille Helsingin seurakuntayhtymä on myynyt Pihlajamäen kirkon Suomen etiopialaisortodoksien yhteisölle. Hän kertoo iloitsevansa koko yhteisön kanssa siitä, että Suomen etiopialaisortodoksit viimein saavat oman kirkkotilan Pihlajamäen entisestä luterilaisesta kirkosta. Piispainkokouksen pääsihteerin Kari Kopperin mukaan kyse on olemassa olevan viran tunnustamisesta. TUIJA PYHÄRANTA 2000-luvun alussa yli puolet kirkon työntekijöistä kuului herätysliikkeisiin, nyt heidän osuutensa on runsas neljännes. 72 % 15-vuotiaiden ikäluokasta kävi rippikoulun. Herätysliikkeisiin kuuluvien työtekijöiden poliittinen orientaatio ei merkittävästi eronnut muista työntekijöistä. Vuonna 2024 toteutettuihin kyselyihin vastasi 1347 kirkon työntekijää ja 571 luottamushenkilöä. Sleyn kannatus on 11 prosenttia ja Elyn kannatus 8 prosenttia. Siinä missä 2000-luvun alussa vielä yli puolet (53 prosenttia) työntekijöistä kuului herätysliikkeisiin, nyt heidän osuutensa on runsas neljännes (28 prosenttia). Puolueista kristillisdemokraattien kannatus oli selvästi suurempaa kuin muilla vastaajilla niin herätysliikkeisiin kuuluvien työntekijöiden kuin luottamushenkilöiden keskuudessa. Etiopialaisella yhteisöllä ei ole ollut Suomessa omia kirkkotiloja. Äänestäjiäkin riittäisi. Kumpaankin liikkeeseen kuuluu kiinteästi tai löyhästi noin joka kymmenes työntekijä. Kirkkoja on lainattu sekä Suomen evankelis-luterilaiselta että ortodoksiselta kirkolta jumalanpalveluksiin ja juhlin. Kirkosta tulee Suomen etiopialaisortodoksien ensimmäinen oma kirkko. Hän kertoo monen varusmiehen olevan arkisin palveluksessa, eivätkä he siten pääse äänestämään. Myös keskustan äänestäjiä oli enemmän. Herätysliikkeistä läheisimpiä kirkon työntekijöille ovat herännäisyys ja hiljaisuuden liike. Oulun hiippakunnassa diakonian virkaan, ei papeiksi: Anni Körkkö, Stiina Niemi, Mari Pulliainen, Marika Saari, Sirja Siltala ja Leena Vuolteenaho. Luottamushenkilöille läheisin herätysliike on evankelinen liike. Pihlajamäen kirkon osti Etiopian ortodoksinen Tewahedo-yhdyskunta, joka on rekisteröity Suomessa vuonna 2004. Muita harvemmin herätysliikkeisiin kuuluvat talouden ja hallinnon työntekijät ja hautausmaatyöntekijät
– Arkkiatrilla ei ole valtaa, mutta puhevaltaa on. Kun aloitin lääkärin urani vuonna 1979, niin tunteet olivat terveydenhuollossa vielä aika vaiettu asia. – Se on sitä, että ihminen tietää saavansa laadukasta kuukauden henkilö Päivi Hietanen arkkiatri KOT_260701_08.indd 8 KOT_260701_08.indd 8 23.6.2026 13.14.46 23.6.2026 13.14.46. Kyseinen arvonimi on vain yhdellä lääkärillä kerrallaan. – Toki ajoittain on ollut myös kuormittavaa olla ihmisten kärsimysten äärellä. Toki oma perhe, harrastukset, ystävät sekä hyvien kollegojen tuki ovat tässä auttaneet. Tässä asiassa tunnen tällä hetkellä aika suurta huolta suomalaisesta terveydenhuollosta. Olen saanut psykoterapian kautta hyviä työkaluja ihmisten kohtaamiseen. Minulle tärkeitä eettisiä asioita ovat ihmisarvo, myötätunto ja hyveet. Jos tämä ei enää toteudu, niin luottamus yhteiskuntaan voi rapautua. 2 Mikä on ollut lääkärin työssäsi punainen lanka, joka on kantanut sinua. Hietanen on tehnyt pitkän ja merkittävän uran syöpätautien erikoislääkärinä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikalla. 1 Mitä asioita haluat erityisesti nostaa esille arkkiatrina. Esimerkiksi paperittomien hoitamatta jättäminen on ihmisarvon vastaista toimintaa. 88 ”Elämässä täytyy pystyä myös luopumaan” Lääketieteen ja kirurgian tohtori, psykoterapeutti Päivi Hietanen nimitettiin toukokuussa ensimmäisenä naisena arkkiatriksi. – Haluan korostaa erityisesti tasa-arvon merkitystä. Ihmiset ovat Pohjoismaissa luottaneet siihen, että apua saa verovaroin kustannetusta terveydenhuollosta. Työajan päättyessä en ole läheskään aina pystynyt vaihtamaan suoraan vapaalle. Aion käyttää sitä mahdollisuuksieni mukaan erilaisilla foorumeilla ja mediassa. Sitä ei tarvitse kyseenalaistaa. – Minusta Suomessa pitäisi nyt puhua myötätuntovajeesta yhtä paljon kuin budjettivajeesta. Lääkärin suurin eettinen velvollisuus on hoitaa potilaitaan riippumatta siitä, millaisista lähtökohdista he tulevat. Toisten lääkärien ohella nostan esille myös sairaanhoitajien tuen merkityksen. – Erilaisissa tilanteissa vuosien aikana on ollut valtava ilo tuntea se, että lääkärin työ on jollakin tavalla merkityksellistä. – Keskeinen asia on ollut suhde potilaisiin. He ovat opettaneet minulle tosi paljon siitä, mitä on olla ihminen. 3 Olet urallasi kohdannut suuren määrän vakavasti sairaita ihmisiä. Mitä kaikkea toivo on silloin, kun ihminen on vakavasti sairas. Hän on myös perustanut Suomen ensimmäisen psykososiaalisen tuen yksikön Hyksin syöpäklinikan yhtey teen ja toiminut Suomen Lääkärilehden päätoimittajana useita vuosia. Talousja hyötypuheen varjoon jää helposti se, mikä ihmisille loppujen lopuksi on tärkeää
Sitten on muiden vuoro. Suhteet muodostuivat läheisiksi, koska me kaikki olimme yhdessä kärsimyksen äärellä. He huomaavat potilaidensa kautta, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Jotkut luonnonkansat ovat puhuneet siitä, että elämä on lahja, joka sitten otetaan pois. Nämä papit tulivat tutuiksi myös tiimipalavereissa. Läsnäolo ja kohtaaminen ei ole silloin samanlaista, vaikka monien lääketieteellistenkin asioiden hoitaminen onnistuu. Muistan itsekin syvästi koskettaneita kohtaamisia joidenkin potilaiden ja heidän omaistensa kanssa vuosikymmenienkin takaa. – Kasvokkain tullaan ymmärretyksi ja kosketetuksi puolin ja toisin. – Näen toivon liittyvän myös hoitosuhteisiin ja mahdolliseen turvattomuuteen. Kohtaaminen nimenomaan kasvotusten tuntuu merkitykselliseltä. Lääkärien osaaminen ja hyvät lääkkeet ovat tässä keskeisiä asioita. – Tähän liittyy huoleni siitä, kuinka paljon nykyisin siirrytään terveydenhuollossakin erilaisten ruutujen taakse. 4 Olet puhunut urasi aikana paljon kasvokkaisen kohtaamiseen tärkeydestä. – Pidän sitä tärkeänä. Elämässä täytyy pystyä myös luopumaan. – Ymmärrän hyvin, että elämästä luopuminen ei ole helppoa. Potilaan mielessä ovat jotkut tutut kasvot, jolta saa tarvittaessa apua. – Se on ihmisen osa. 5 Mitä ajattelet sairaalasielunhoidosta. Itse ajattelen samantyyppisesti. Ihmisen lohduttaminen ja toivon tuominen jää silloin kovin yksikanavaiseksi. Koin koko ajan niin, että he tekivät terapiatyötä. 6 Miten suhtaudut lääkärinä ja ihmisenä elämän rajallisuuteen. VESA KEINONEN Arkkiatri Päivi Hietanen arvioi lääkärien olevan tietyllä tavalla näköalapaikalla. Tietokoneen ruudun välityksellä ei kovin helposti kerrota esimerkiksi kuolemaan liittyviä pelkoja. Kärsimys ja ruumiin vanheneminen valmistaa meitä siihen. | Kuva: Esko Jämsä KOT_260701_08.indd 9 KOT_260701_08.indd 9 23.6.2026 13.14.47 23.6.2026 13.14.47. Kun työskentelin syöpäklinikalla, niin tein arvokasta yhteistyötä sairaalapappien kanssa. Haluaisin ajatella niin, että luopumisen hetkellä pystyisin olemaan hyvin kiitollinen siitä, mitä olen saanut. Kun tästä aiheesta puhutaan, niin mielessäni on kohtuuden käsite. Vaikeassa tilanteessakin olemme ihmisinä toisillemme läsnä. Mikä siinä on niin tärkeää. 99 hoitoa
– Voimme ryhmänä vielä äänekkäämmin tuoda esille, miten kouluikäinen seurakuntalainen ajattelee. – Meillä kukaan ei kiusaa, kaikki tuntee toisensa ja olemme mukavia toisillemme. Ehdotukset uuteen Kultalan leirikeskukseen ovat Raahen seurakunnan junnujen vaikuttajaryhmän ideoimia. Lasten sitoutuminen on ollut tosi puhuttelevaa ja heidän innostuksensa välittyy myös kotiin. Toisiin tutustuminen on ollut kivaa. Kokouskäytännöt puuttuvat. Ryhmä on täynnä energiaa ja intoa. Hän on ollut mukana Raahen seurakunnan leireillä, kerhoissa ja Messy Church -jumalanpalveluksissa. Hän uskoo voivansa vaikuttaa aika paljon, ja hän haluaa kannustaa muitakin tulemaan mukaan. Vuonna 2023 voimaan tullut uusi kirkkojärjestys velvoittaa seurakuntia perustamaan nuorten vaikuttajaryhmän, mutta junnuryhmästä vastaavaa velvoitetta ei ole. Juuri niihin hän haluaa olla vaikuttamassa. Juuri vaikuttaminen on innostanut ryhmän 3–7. Hän kuuli siitä lapsiasiahenkilöiden koulutuspäivässä ja sai vinkkejä Tuusulan seurakunnasta. Tuusulan seurakunnassa junnuryhmätoiminta alkoi myös vuonna 2023. – Se nostaa lapsen arvoa, että hänen mielipidettään pidetään tärkeänä. Kun Honganpalon koulun neljäsluokkalainen Kaarlo Järvelä sai kuulla junnujen vaikuttajaryhmästä, hän ajatteli heti, että olisi kiva mennä mukaan. Tavoitteena on lasten kokemus seurakunnasta kotoisena paikkana, jossa voi olla oma itsensä. Taitoluistelua ja salibandya harrastava Mäkinen on ollut pienestä pitäen Raahen seurakunnan kerhoissa, leireillä ja tapahtumissa. Entuudestaan hän tunsi heistä kaksi. – Olin tosi innoissani siitä, miten junnuryhmän kautta kouluikäisen lapsen ääni tulee kuuluviin ja saamme tehdä tilaa sille. Parasta Mäkisen mielestä on lisäksi ollut toisiin tutustuminen. Kuvassa myös ryhmän jäsenet Kaarlo Järvelä ja Elviira Mäkinen. Lopussa voi olla vaikkapa hartaustarina tai liikuttava uskontunnustus. Kullekin kokoontumiselle on oma teema, jota työstetään toiminnan kautta. – Ensin mietin, että siellä voi olla vähän tylsää. – Kuulosti mukavalta saada olla itse päättämässä asioista esimerkiksi uuteen Kultalan leirikeskukseen ja mitä siellä tehdään. Ensin syödään välipalaa ja vaihdetaan kuulumisia. – Junnujen vaikuttajaryhmässä olen pitänyt eniten tehtävistä ja retkistä. Raahen seurakunnan nuorisotyönohjaajalle Nina Oksaselle junnujen vaikuttajaryhmän vetäminen on ollut yksi innostavimmista toimintamuodoista. Kerran kuussa kokoontuva ryhmä aloitti toimintansa viime syksynä. VIRPI KIRVES-TORVINEN Raahen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Nina Oksanen näkee junnujen vaikuttajaryhmän seurakunnan voimavarana ja mahdollisuutena uudistaa toimintaa entistä lapsilähtöisemmäksi. Jos jää aikaa, pelataan lautapelejä ja leikitään. Tulevaisuudessa häntä kiinnostaa myös nuorten vaikuttajaryhmä. Syksyllä junnut vaikuttivat esimerkiksi kymppisynttäreihin ja nyt keväällä he suunnittelivat yön kirkossa. – Tämä on uutta, vielä muotoutumisvaiheessa, eikä valmista rakennetta ole. Äiti innosti minua osallistumaan, niin saan vaikuttaa kaikkeen, Mäkinen kertoo. L atauspistokkeet sänkyjen viereen, minijääkaapit ja kokovartalopeilit. luokkalaisia. Järvelä harrastaa myös partiota. Osallisuuden ja osallistamisen ajatus toteutuu ryhmässämme hyvin. 10 10 näin meillä Raahen seurakunnan junnuryhmä tekee tilaa lasten äänelle päätöksenteko | Junnujen vaikuttajaryhmä on ollut mukana ideoimassa niin kymppisynttäreitä kuin uuden leirikeskuksen suunnitelmia. Syksyllä toteutunut ryhmäläisten palkintokeilaus vahvisti Mäkisen mukaan hyvää ilmapiiriä. Lapset ovat mukana yleensä kaksi vuotta. | Kuva: Kati Kangas KOT_260701_10.indd 10 KOT_260701_10.indd 10 23.6.2026 13.16.13 23.6.2026 13.16.13. Yksi heistä on Harakkamäen koulun neljäsluokkalainen Elviira Mäkinen
Vuonna 2023 voimaan tullut uusi kirkkojärjestys velvoittaa seurakuntia perustamaan nuorten vaikuttajaryhmän, mutta junnuryhmästä vastaavaa velvoitetta ei ole. Juuri niihin hän haluaa olla vaikuttamassa. Millaista kesäleiritoimintaa seurakunta voisi järjestää itsellisille nuorille aikuisille. Lastenleirit ovat toistasataa euroa per viikko ja ylikin. – Se nostaa lapsen arvoa, että hänen mielipidettään pidetään tärkeänä. Taitoluistelua ja salibandya harrastava Mäkinen on ollut pienestä pitäen Raahen seurakunnan kerhoissa, leireillä ja tapahtumissa. Äiti innosti minua osallistumaan, niin saan vaikuttaa kaikkeen, Mäkinen kertoo. Lopussa voi olla vaikkapa hartaustarina tai liikuttava uskontunnustus. L atauspistokkeet sänkyjen viereen, minijääkaapit ja kokovartalopeilit. Lapsiperheköyhyys on nousussa ja yhtä nuorille tarkoitettua kesätyöpaikkaa saattaa hakea tuhannet nuoret. Lasten sitoutuminen on ollut tosi puhuttelevaa ja heidän innostuksensa välittyy myös kotiin. Tavoitteena on lasten kokemus seurakunnasta kotoisena paikkana, jossa voi olla oma itsensä. Kun bensan ja dieselin hinnat ovat mitä ovat eikä VR:n liputkaan ole enää halpoja, on kotimaan matkailukin jo sijoitus. Kullekin kokoontumiselle on oma teema, jota työstetään toiminnan kautta. Entuudestaan hän tunsi heistä kaksi. Hän on ollut mukana Raahen seurakunnan leireillä, kerhoissa ja Messy Church -jumalanpalveluksissa. – Junnujen vaikuttajaryhmässä olen pitänyt eniten tehtävistä ja retkistä. Kesäoleilu ilman pakollista kuluttamista on tehty vaikeaksi, ellei mahdottomaksi. Lapset ovat mukana yleensä kaksi vuotta. Jo varhain lapset ja nuoret joutuvat kilpakulutuksen uhreiksi ja sosiaalista statusta päätyy määrittämään herkästi se, kuka pääsee mihinkin tapahtumaan – eli kenen vanhemmilta löytyy kylliksi likviditeettiä. Syksyllä junnut vaikuttivat esimerkiksi kymppisynttäreihin ja nyt keväällä he suunnittelivat yön kirkossa. Kun Honganpalon koulun neljäsluokkalainen Kaarlo Järvelä sai kuulla junnujen vaikuttajaryhmästä, hän ajatteli heti, että olisi kiva mennä mukaan. Parasta Mäkisen mielestä on lisäksi ollut toisiin tutustuminen. Raahen seurakunnan nuorisotyönohjaajalle Nina Oksaselle junnujen vaikuttajaryhmän vetäminen on ollut yksi innostavimmista toimintamuodoista. Ehdotukset uuteen Kultalan leirikeskukseen ovat Raahen seurakunnan junnujen vaikuttajaryhmän ideoimia. Millainen voisi olla seurakunnan kesäinen luontoretriitti tai elokuvaviikonloppu. Vaikka työntekijät pitäisivät kaikkia leirejä yhtä hyvinä ja tärkeinä, nuorten maailmassa syntyy helposti hierarkioita. Kerran kuussa kokoontuva ryhmä aloitti toimintansa viime syksynä. Matalilla kynnyksillä ja valoisilla sisällöillä eriarvoistumista vastaan. VIRPI KIRVES-TORVINEN Raahen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Nina Oksanen näkee junnujen vaikuttajaryhmän seurakunnan voimavarana ja mahdollisuutena uudistaa toimintaa entistä lapsilähtöisemmäksi. Nuorten ja nuorten aikuisten todellisuus sitten onkin melkoista kilpavarustelua. Eriarvoistavuuttakin löytyy. – Voimme ryhmänä vielä äänekkäämmin tuoda esille, miten kouluikäinen seurakuntalainen ajattelee. Järvelä harrastaa myös partiota. | Kuva: Kati Kangas KOT_260701_10.indd 10 KOT_260701_10.indd 10 23.6.2026 13.16.13 23.6.2026 13.16.13 11 Ilmaisia hupeja, kiitos S uomen talous sakkaa ja työllisyystilanne on huolestuttava. Juuri vaikuttaminen on innostanut ryhmän 3–7. Huvipuistokäyntejä ei nelihenkinen perhe tee enää juurikaan alle kahdensadan. Osallisuuden ja osallistamisen ajatus toteutuu ryhmässämme hyvin. 11 10 näin meillä Raahen seurakunnan junnuryhmä tekee tilaa lasten äänelle päätöksenteko | Junnujen vaikuttajaryhmä on ollut mukana ideoimassa niin kymppisynttäreitä kuin uuden leirikeskuksen suunnitelmia. Syksyllä toteutunut ryhmäläisten palkintokeilaus vahvisti Mäkisen mukaan hyvää ilmapiiriä. Kaverisuhteisiin saattaa vaikuttaa se, kuka pääsee Rooman riparille ja kuka matkustaa lähikunnan metsään. Kaverisuhteisiin saattaa vaikuttaa se, kuka pääsee Rooman riparille ja kuka matkustaa lähikunnan metsään. Jos jää aikaa, pelataan lautapelejä ja leikitään. Toisiin tutustuminen on ollut kivaa. Tuusulan seurakunnassa junnuryhmätoiminta alkoi myös vuonna 2023. Ryhmä on täynnä energiaa ja intoa. Tätä eriarvoistumisen kierrettä vastaan tulisi seurakuntien toimintansa kautta käydä – ja monet käyvätkin. | Kuva: STT / Lehtikuva / Mikko Stig KOT_260701_11.indd 11 KOT_260701_11.indd 11 23.6.2026 13.18.33 23.6.2026 13.18.33. Yksi heistä on Harakkamäen koulun neljäsluokkalainen Elviira Mäkinen. Hän kuuli siitä lapsiasiahenkilöiden koulutuspäivässä ja sai vinkkejä Tuusulan seurakunnasta. Kuvassa myös ryhmän jäsenet Kaarlo Järvelä ja Elviira Mäkinen. Polttarit, häät, mökkiviikonloput ja festarit ovat hintalapultaan vähintään kolminumeroisia. Tulevaisuudessa häntä kiinnostaa myös nuorten vaikuttajaryhmä. – Olin tosi innoissani siitä, miten junnuryhmän kautta kouluikäisen lapsen ääni tulee kuuluviin ja saamme tehdä tilaa sille. Kokouskäytännöt puuttuvat. näkökulma Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja kommentoi ajankohtaisia aiheita. Kesätöiden saaminen ei ole todellakaan mikään itsestäänselvyys, niin kuin ei ole sekään, että vanhemmilta jäisi näinä aikoina juurikaan ylimääräistä. Elämme kovia aikoja ystävä hyvä, totesi Carl Barksin piirtämä puhuva koira Aku Ankalle jo 1950-luvulla ja lause käy yhä ajankohtaisemmaksi. – Ensin mietin, että siellä voi olla vähän tylsää. Samaan aikaan kesäriehoihin saa käytettyä rovon jos toisenkin. En tiedä, mitä ajatella esimerkiksi siitä, että sama seurakunta tarjoaa monenmoisia ripareita: trendikkäitä harrastusleirejä, ulkomaanripareita ja sitten karvalakkimalleja. luokkalaisia. Millaisia tapahtumia tai matalan kynnyksen ajanviettomuotoja seurakunta voisi tarjota. Uskon, että enemmänkin voisi tehdä. Ensin syödään välipalaa ja vaihdetaan kuulumisia. Haastankin seurakuntia kautta maan: järjestetään kilpailulle alistumaton ja markkinoita halveeraava sarja kesätapahtumia ympäri Suomen. – Kuulosti mukavalta saada olla itse päättämässä asioista esimerkiksi uuteen Kultalan leirikeskukseen ja mitä siellä tehdään. Kapitalismi on kietonut koko maailman pikkusormensa ympärille. – Tämä on uutta, vielä muotoutumisvaiheessa, eikä valmista rakennetta ole. Kuka on suurin kuluttaja -kilpailu jatkuu kautta maan halki kesän. Hän uskoo voivansa vaikuttaa aika paljon, ja hän haluaa kannustaa muitakin tulemaan mukaan. – Meillä kukaan ei kiusaa, kaikki tuntee toisensa ja olemme mukavia toisillemme. Lasten ja nuorten kesälomanviettoa määrittää perheen taloudellinen tilanne. Kesäleirit, puistoleikit ja retket, joissa seurakunta kantaa suurimman taloudellisen vastuun, mahdollistavat monelle perheelle sellaisen kesätoiminnan, josta se muuten jäisi paitsi
| Kuva: Päivi Arvonen KOT_260701_12.indd 12 KOT_260701_12.indd 12 23.6.2026 13.20.53 23.6.2026 13.20.53. Yhdysvaltain kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun leikkaukset näkyvät erityisesti pakolaisleireillä. Kuva Gambellan pakolaisleiriltä Etiopiasta. Mahdollisuus mielekkääseen elämään vähentää radikalisoitumisen riskiä ja houkutusta laittomaan siirtolaisuuteen. 12 12 Kehitysyhteistyön rahoitusleikkauksilla on kauaskantoiset seuraukset uutiset turvallisuus | Afrikan maiden nuorison tulevaisuudennäkymät voivat tuntua kaukaiselta asialta, mutta globaalissa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen
Vaikutus on ollut dramaattinen etenkin tyttöjen koulunkäynnille. Solidaarisuuden saama valtion rahoitus pieneni 800 000 euroa ohjelmakaudelle vuosille 2026–2029. Yhdysvaltojen apu oli merkittävä monissa Afrikan maissa etenkin terveydenhuollon ja koulutuksen järjestämisessä sekä humanitaarisessa avussa kuten ruoka-avussa. Kun rahaa ja apua on vähemmän, pitää priorisoida. Pelkästään Etiopiassa leikkaukset näkyvät Rintakosken mukaan miljoonien ihmisten arjessa etenkin ruuan, terveydenhuollon ja koulutuksen puutteena. Haasteet eivät kuitenkaan ole hävinneet mihinkään, sanoo Solidaarisuus-järjestön ohjelmajohtaja Kristiina Rintakoski. ‒ Summa on tämän kokoiselle organisaatiolle iso. Yhdysvaltain kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun leikkaukset näkyvät erityisesti pakolaisleireillä. Tukea koulunkäyntiin saivat myös vammaiset opiskelijat, joille kustannettiin tarpeellisia apuvälineitä. ‒ Nuorten näköalattomuus ja koulutuksen puute ovat riskejä, jotka heijastuvat globaalisti. ‒ Pakolaisleirien lasten ja nuorten tilanne on nyt todella huono. Ulkomaanapu oli saanut rahoitusta Yhdysvaltain ulkoministeriöltä kaksi miljoonaa Yhdysvaltain dollaria koulutuksen tukemiseen leireillä. ‒ Kehitysyhteistyössä leikkaukset merkitsivät valtavaa toimintaympäristön muutosta. Tavoitteena oli, että kumppaneittemme rahoituksesta Itä-Afrikassa jouduttaisiin supistamaan mahdollisimman vähän, Rintakoski sanoo. Suomen valtion ohjelmatukea isoille järjestöille ei ole leikattu merkittävästi, mutta kansainvälisen avun leikkausten myötä avuntarvitsijoiden määrä on moninkertaistunut. | Kuva: Päivi Arvonen KOT_260701_12.indd 12 KOT_260701_12.indd 12 23.6.2026 13.20.53 23.6.2026 13.20.53 13 » A lkuvuonna 2025 yksi maailman suurimmista kehitysapuelimistä, Yhdysvaltain kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta vastaava Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID ilmoitti jäädyttävänsä yli 80 prosenttia kaikesta tuestaan. Heidän Solidaarisuus-järjestössä ollaan huolissaan siitä, että leikkaukset kohdistuvat erityisesti naisten ja tyttöjen välttämättömiin palveluihin sekä naisten johtamiin järjestöihin, joilla on keskeinen rooli solidaarisuuden työssä. Tämä vaikutti suoraan ja välillisesti myös moniin suomalaisiin kehitysyhteistyötä tekeviin järjestöihin. Kuva Gambellan pakolaisleiriltä Etiopiasta. Yhdysvaltojen tuen loppumisella oli dramaattinen vaikutus esimerkiksi Etiopiassa, jossa Solidaarisuus tekee työtä naisten oikeuksien ja taloudellisen aseman parantamiseksi. Tytöt saivat apua myös kuukautissuojiin, jotta pystyisivät käymään keskeytyksettä koulua. Kuva Nairobista somalikaupunginosasta. Koululuokassa voi olla jopa 200 oppilasta, vaikka luokkakoon pitäisi olla enintään 40 oppilasta, kertoo KUA:n Kenian maajohtaja Alexon Mwasi. 13 12 Kehitysyhteistyön rahoitusleikkauksilla on kauaskantoiset seuraukset uutiset turvallisuus | Afrikan maiden nuorison tulevaisuudennäkymät voivat tuntua kaukaiselta asialta, mutta globaalissa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos elämä on pelkkää selviytymistä, demokratian rakentamisen mahdollisuudet ovat heikot. | Kuva: Päivi Arvonen KOT_260701_12.indd 13 KOT_260701_12.indd 13 23.6.2026 13.20.57 23.6.2026 13.20.57. ‒ Opettajina ovat nyt pakolaiset, jotka eivät ole ammattilaisia. Tuki oli mahdollistanut muun muassa luokkahuoneiden ja WC-tilojen rakentamisen, oppimateriaalien hankkimisen ja opettajien palkkaamisen. Yhdysvaltojen avun lakkauttaminen lopetti Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kaiken työn Keniassa kahdella pakolaisleirillä. Mahdollisuus mielekkääseen elämään vähentää radikalisoitumisen riskiä ja houkutusta laittomaan siirtolaisuuteen. Heinäkuussa virasto lakkautettiin
Al Shabaab -terrorijärjestö pyrkii aktiivisesti rekrytoimaan nuoria, Konttinen sanoo. Konttisen mukaan monella järjestöllä on nuorisohankkeita, mutta enemmänkin kannattaisi tehdä. Keniassa on lähes miljoona pakolaista. ‒ Jos täällä olevilla somalinuorilla olisi asiat riittävän hyvin, he todennäköisesti haluaisivat jäädä tänne, eikä lähteä etsimään toimineentuloa muualta, Konttinen sanoo. ‒ Viime vuonna tuli vastaan myös ihmiskaupan uhriksi joutumisen uhka. Fida International ry käynnisti Nairobin somalinuorten parissa nuorisohankkeen vuonna 2023. Ruoka-apu oli pääosin YK:n Maailman ruokaohjelman vastuulla. Näin voitaisiin vaikuttaa pakolaisvirtoihin ja ehkäistä ilmastopakolaisuutta. Afrikassa pakolaisia on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 10–12 miljoonaa. Nuorille tarjotaan koulutuksia, jotka antavat valmiuksia aloittaa oma pienyritystoiminta. | Kuva: Päivi Arvonen KOT_260701_12.indd 14 KOT_260701_12.indd 14 23.6.2026 13.21.04 23.6.2026 13.21.04. Valtaosa noin 900 000 pakolaisesta tulee Somaliasta ja Etelä-Sudanista. Isoin osa Maailman ruokaohjelman rahoitukselta on tullut Yhdysvalloilta. Idea Nairobin hankkeeseen saatiin Fidan nuorisokeskuksista Tansaniasta. ‒ Somalinuorten asemaan liittyy monia ongelmia. Nuorille tehdystä tarvekartoituksesta nousi esille huolenaiheina työttömyys, huumeet, radikalisoitumisen uhka ja naisten sekä tyttöjen heikko asema. Nuorille tarjotaan koulutuksia, jotka antavat valmiuksia aloittaa oma pienyritystoiminta tai hakeutua ammattitai muuhun koulutukseen, joka takaisi työllistymisen. Lisäksi eri Afrikan maissa on maan sisäisiä, konfliktien vuoksi kotinsa jättäneitä pakolaisia jopa 25–30 miljoonaa. Nuorilla, joilla ei ole myönteisiä tulevaisuusnäkymiä on iso riski ajautua laittoman siirtolaisuuden, ihmiskaupan tai radikalisoitumisen pariin. Mwasin mukaan pakolaiskysymys on vakava haaste niin paikallisesti kuin globaalistikin. Fidan somalinuorisokeskuksessa Kenian Nairobissa tarjotaan nuorille tukea työllistymiseen ja elämänhallintaan. 14 14 ainoa toivonsa oli koulutus, joka voisi antaa tasa-arvoisia valmiuksia, Mwasi sanoo. Pakolaisten elämäntilannetta vaikeuttaa myös esimerkiksi ruoka-avun pienentyminen. Osa heistä on Kenian kansalaisia, osa pakolaisia, joilla ei välttämättä ole oleskelulupaa. Lisäksi nuoret saavat monipuolista tukea ja koulutusta elämänhallintataitoihin. Nairobissa somalinuorille tarjotaan maksua vastaan matkaa Eurooppaan, mutta matka saattaa katketa jo Pohjois-Afrikkaan ja nuori saattaa päätyä ihmiskaupan uhrina esimerkiksi Libyaan, kertoo Fidan asiantuntija ja somalinuorisotyöstä vastaava Sami Konttinen. Somalit ovat Kenian nopeimmin kasvava heimo. ‒ Jos nuorilla ei ole koulutusta, työtä eikä tulevaisuudennäkymiä, he ovat isossa riskissä radikalisoitua ja tämä on globaali turvallisuusuhka
‒ Somalinuorten asemaan liittyy monia ongelmia. Nuorilla ei ole luottoa demokratiaan. Tällä linjalla tulisi pysyä. Isoin osa Maailman ruokaohjelman rahoitukselta on tullut Yhdysvalloilta. Mwasin mukaan pakolaiskysymys on vakava haaste niin paikallisesti kuin globaalistikin. Heidän todennäköisyytensä lähteä muualle pienenee. Muista kursseista kerromme kotisivuillamme. Valtaosa noin 900 000 pakolaisesta tulee Somaliasta ja Etelä-Sudanista. Ohjelmatukea valtiolta Fida haki suuremman summan kuin sai. Lähijaksot: la 22.8.2026(A) tai la 12.9.2026(B), 23.-24.10.2026, 15.-16.1.2027, 5.-6.3.2027, 14.-15.5.2027 (pe iltapäivä – la päivä) sekä la 14.8.2027. Nuorilla, joilla ei ole myönteisiä tulevaisuusnäkymiä on iso riski ajautua laittoman siirtolaisuuden, ihmiskaupan tai radikalisoitumisen pariin. ‒ Myöntö humanitaarisen työn puolelle pieneni ja tukea jouduttiin karsimaan. Idea Nairobin hankkeeseen saatiin Fidan nuorisokeskuksista Tansaniasta. PÄIVI ARVONEN Radikalisoitumisen riski pienenee, kun elämänmyönteisyys lisääntyy. Nuorille tarjotaan koulutuksia, jotka antavat valmiuksia aloittaa oma pienyritystoiminta. Hän uskoo nykyisten leikkausten näkyvän 15–20 vuoden viiveellä etenkin poliittisina ja taloudellisina vaikutuksina. Keniassa hallituksella on meneillään ainutlaatuinen pilottiohjelma, jonka tavoitteena on muuttaa pakolaisleirit itsehallinnollisiksi paikallishallinnon yksiköiksi, jolloin niiden asukkailla on pääsy niin terveydenhuollon kuin koulutuksenkin peruspalvelujen piiriin. Afrikassa pakolaisia on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 10–12 miljoonaa. Hän luettelee uhkia: ilmastonmuutos, pahenevat alueelliset konfliktit, heikkenevä demokratia, aivovuoto ulkomaille. Ruoka-apu oli pääosin YK:n Maailman ruokaohjelman vastuulla. Näitä sukupolvia ei olisi varaa menettää, Saarinen-Azuara sanoo. ‒ Jo nyt meillä on maailman nuorimman väestön mantereella, Afrikassa, kokonaisia sukupolvia, joilla ei ole toiveikkuutta oman elämänsä mahdollisuuksista. 15 14 ainoa toivonsa oli koulutus, joka voisi antaa tasa-arvoisia valmiuksia, Mwasi sanoo. Somalit ovat Kenian nopeimmin kasvava heimo. Fida International ry käynnisti Nairobin somalinuorten parissa nuorisohankkeen vuonna 2023. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: HELSINGIN RAAMATTUKOULU Töölönkatu 7 A 3, 00100 Helsinki Jari A. Etäjaksoilla luet Raamattua ja pohdit kunkin Raamatun kirjan sisältöä vastaamalla etätehtäviin, jotka käymme yhdessä läpi seuraavalla lähijaksolla. Kurssimaksut 130 € /lähijakso, alkuja päätösjaksot 60 €/pv. ‒ Jo nyt on nähty kansannousuja ja vallankumouksia, mutta monissa maissa kansa pelotellaan hiljaiseksi. Raamattukoulun Elojuhlat Meilahden kirkolla 8.-9.8.2026 Kokemukset hankkeesta ovat hyvät. Lähijaksoilla tutustumme Raamatun kirjojen taustoihin ja keskeiseen sanomaan asiantuntijoiden ja jaettavan materiaalin avustuksella. Leikkaukset ovat havahduttaneet hallitukset siihen, etteivät maat voi jäädä vain ulkopuolisen avun varaan vaan niiden on itse otettava vastuu omista kansalaisistaan. Kurssimaksuun sisältyy opetus ja ruokailut. ‒ Pienilläkin resursseilla voi tehdä paljon. Nairobissa somalinuorille tarjotaan maksua vastaan matkaa Eurooppaan, mutta matka saattaa katketa jo Pohjois-Afrikkaan ja nuori saattaa päätyä ihmiskaupan uhrina esimerkiksi Libyaan, kertoo Fidan asiantuntija ja somalinuorisotyöstä vastaava Sami Konttinen. Pakolaisten elämäntilannetta vaikeuttaa myös esimerkiksi ruoka-avun pienentyminen. ‒ Toivon ja voiman tehdä tätä työtä löytää, kun katsoo lähelle ja näkee kipinän syttyvän yksilöissä, jotka haluavat toimia yhteisöjensä hyväksi. ‒ Moni nuori löytää motivaation yritystoimintaan tai koulutukseen. Muutamme yhden elämän kerrallaan paremmaksi, Alexon Mwasi sanoo. Osa heistä on Kenian kansalaisia, osa pakolaisia, joilla ei välttämättä ole oleskelulupaa. Radikalisoitumisen riski pienenee, kun elämänmyönteisyys ja elämän mielekkyyden kokeminen lisääntyy, Konttinen sanoo. Nuorille tehdystä tarvekartoituksesta nousi esille huolenaiheina työttömyys, huumeet, radikalisoitumisen uhka ja naisten sekä tyttöjen heikko asema. Kehitysyhteistyöja humanitaarisen avun leikkauksissa asiantuntijat näkevät myös uhkakuvista ja synkistä tunnelmista huolimatta myös jotain hyvää. Keniassa on lähes miljoona pakolaista. ‒ Jos nuorilla ei ole koulutusta, työtä eikä tulevaisuudennäkymiä, he ovat isossa riskissä radikalisoitua ja tämä on globaali turvallisuusuhka. Pakolaiset eivät saisi olla vain vastaanottajamaan vastuulla vaan vastuu pitäisi olla globaalisti jaettu, Kirkon Ulkomaanavun Mwasi sanoo. Ihmisoikeudet ovat perusoikeuksien sijaan kuin kaukaisia ihanteita. Näin voitaisiin vaikuttaa pakolaisvirtoihin ja ehkäistä ilmastopakolaisuutta. Fidan somalinuorisokeskuksessa Kenian Nairobissa tarjotaan nuorille tukea työllistymiseen ja elämänhallintaan. Mikä auttaa asiantuntijoita pitämään yllä toivoa alati synkkenevissä tilanteissa. Vastuuta pitää voida jakaa paikallistasolle ja kehittää uusia rahoituskeinoja ja ennen kaikkea vahvistaa paikallista omistajuutta ja vähentää entisestään apuriippuvuutta, Solidaarisuuden Rintakoski sanoo. Lisäksi nuoret saavat monipuolista tukea ja koulutusta elämänhallintataitoihin. Nuorille tarjotaan koulutuksia, jotka antavat valmiuksia aloittaa oma pienyritystoiminta tai hakeutua ammattitai muuhun koulutukseen, joka takaisi työllistymisen. Myös Saarinen-Azuara on huolissaan etenkin Afrikan maiden nuorista. ‒ Hallitus tarvitsee tähän ulkopuolista rahoitusapua. ‒ Esimerkiksi Etiopian parlamentti on miettinyt, miten vastata humanitaariseen kriisiin, kun ulkopuolista apua on vähän. Suomella on perinteisesti ollut vahva linja demokratian ja ihmisoikeuksien tukemisessa. Esimerkiksi yhdellä eurolla ruokkii yhden pakolaislapsen päivässä. Kaikkeen tarpeeseen ei nyt pystytä vastaamaan, kertoo Fida Internationalin vaikuttamistyön asiantuntija Heidi Saarinen-Azuara. RAAMATUN MONIMUOTO-OPISKELU Kurssi koostuu lähija etäjaksoista. Kurssilla on myös luovia ja toiminnallisia osia. uutiset KOT_260701_12.indd 15 KOT_260701_12.indd 15 23.6.2026 13.21.06 23.6.2026 13.21.06. Jolkkonen, puh. Kurssin voi suorittaa myös niin, että osallistuu lähijaksolle etäyhteyden (Zoom) avulla. Fidan Heidi Saarinen-Azuara muistuttaa, että vain isoa kuvaa katsomalla voimat varmasti hiipuvat. | Kuva: Päivi Arvonen KOT_260701_12.indd 14 KOT_260701_12.indd 14 23.6.2026 13.21.04 23.6.2026 13.21.04 15 Sinulle, Raamatusta kiinnostunut! Haluatko oppia tuntemaan Raamatun sisältöä paremmin. 040 512 6612 toimisto@helsinginraamattukoulu.fi www.helsinginraamattukoulu.fi P.S. Kurssi vastaa 15 opintopistettä. Kansainvälisen tuen loppuminen ja väheneminen on pudottanut ihmisiä pois koulutuksen ja ruoka-avun piiristä. ‒ Jos täällä olevilla somalinuorilla olisi asiat riittävän hyvin, he todennäköisesti haluaisivat jäädä tänne, eikä lähteä etsimään toimineentuloa muualta, Konttinen sanoo. Lisäksi eri Afrikan maissa on maan sisäisiä, konfliktien vuoksi kotinsa jättäneitä pakolaisia jopa 25–30 miljoonaa. ‒ Viime vuonna tuli vastaan myös ihmiskaupan uhriksi joutumisen uhka. Nairobin somalinuorisohanketta ei rahoiteta Suomen valtion kehitysyhteistyötuella. Konttisen mukaan monella järjestöllä on nuorisohankkeita, mutta enemmänkin kannattaisi tehdä. Al Shabaab -terrorijärjestö pyrkii aktiivisesti rekrytoimaan nuoria, Konttinen sanoo
– Lyhyesti vastauksena alkuperäiseen kysymykseesi, rauhalle TEKSTI | NIILO RANTALA – KUVAT | MARJAANA MALKAMÄKI ajankohtaista Rauha on sitä, että erimieliset toimivat yhdessä. Rauha on sitä, että erimieliset toimivat yhdessä. Puhelimessa Lehti kuulosti viikkoa aikaisemmin kiireiseltä, mutta suostui oitis haastatteluun, sillä rauhasta täytyy hänen mukaansa puhua. Lehti vastaa kysymykseen nyökkäyksellä ja katsoo pohtivasti lasiensa takaa. Marko Lehti Koulutus: FT Työ: tutkimusjohtaja, Rauhanja konfliktin tutkimuskeskus TAPRI, Tampereen yliopisto Kiinnostaa: Inhimillisen maailman moninaisuus ja erilaiset tavat edistää ja ylläpitää rauhaa kautta aikojen. Onko käynyt niin, että rauhasta voidaan puhua uskottavasti vasta sitten, kun on ensin sodittu. » Rauha on jäänyt Euroopassa sotilaallisen varautumisen varjoon Kuka. KOT_260701_16.indd 16 KOT_260701_16.indd 16 23.6.2026 13.25.35 23.6.2026 13.25.35. Se on kuitenkin myös paljon muuta: käytänteitä, rakenteita ja toimijuuden mahdollistamista. O nko puhe rauhasta muuttunut utopiaksi. Hän kertoo saaneensa juuri valmiiksi viimeisimmän aihetta koskevan artikkelinsa Rauha sirpaloituvassa maailmassa: kriittisen toivon perspektiivi. – Ensin on määriteltävä tietysti, mitä rauhalla tarkoitetaan. Onko maailmanrauhan kaipuu nykyään naiivia. 16 16 sodat | Rauhantutkija Marko Lehti kaipaa julkiseen keskusteluun uskottavia ääniä, jotka puolustavat rauhaa myös levottomina aikoina. Nämä kysymykset askarruttavat mieltäni kävellessäni kohti Tampereen yliopiston Linna-talon yläkerroksia, missä tapaan rauhantutkija Marko Lehden. Ensin hän haluaa hieman tarkentaa laajaa kysymystäni. Simppelisti ajateltuna rauha on vain sodan vastakohta. – Sellaisen toimijuuden, mikä mahdollistaa väkivallattoman yhteiselon ihmisten kanssa, joiden kanssa ei jaeta samanlaisia arvoja tai ajatuksia. Kun käsitteenmäärittelystä on päästy eteenpäin, Lehti huokaisee syvään. Mutta mitä rauhalle oikein kuuluu Euroopassa vuonna 2026. Ja Lehtihän puhuu
Nämä kysymykset askarruttavat mieltäni kävellessäni kohti Tampereen yliopiston Linna-talon yläkerroksia, missä tapaan rauhantutkija Marko Lehden. Hän kertoo saaneensa juuri valmiiksi viimeisimmän aihetta koskevan artikkelinsa Rauha sirpaloituvassa maailmassa: kriittisen toivon perspektiivi. Simppelisti ajateltuna rauha on vain sodan vastakohta. – Sellaisen toimijuuden, mikä mahdollistaa väkivallattoman yhteiselon ihmisten kanssa, joiden kanssa ei jaeta samanlaisia arvoja tai ajatuksia. Rauha on sitä, että erimieliset toimivat yhdessä. Puhelimessa Lehti kuulosti viikkoa aikaisemmin kiireiseltä, mutta suostui oitis haastatteluun, sillä rauhasta täytyy hänen mukaansa puhua. Ja Lehtihän puhuu. Ensin hän haluaa hieman tarkentaa laajaa kysymystäni. Onko käynyt niin, että rauhasta voidaan puhua uskottavasti vasta sitten, kun on ensin sodittu. KOT_260701_16.indd 16 KOT_260701_16.indd 16 23.6.2026 13.25.35 23.6.2026 13.25.35 17 Lehti oli positiivisesti yllättynyt siitä, miten paavi Leo XVI otti globaalia johtajuutta rauhasta puhuttaessa. Lehti vastaa kysymykseen nyökkäyksellä ja katsoo pohtivasti lasiensa takaa. Marko Lehti Koulutus: FT Työ: tutkimusjohtaja, Rauhanja konfliktin tutkimuskeskus TAPRI, Tampereen yliopisto Kiinnostaa: Inhimillisen maailman moninaisuus ja erilaiset tavat edistää ja ylläpitää rauhaa kautta aikojen. Onko maailmanrauhan kaipuu nykyään naiivia. O nko puhe rauhasta muuttunut utopiaksi. 17 16 sodat | Rauhantutkija Marko Lehti kaipaa julkiseen keskusteluun uskottavia ääniä, jotka puolustavat rauhaa myös levottomina aikoina. KOT_260701_16.indd 17 KOT_260701_16.indd 17 23.6.2026 13.25.36 23.6.2026 13.25.36. – Lyhyesti vastauksena alkuperäiseen kysymykseesi, rauhalle TEKSTI | NIILO RANTALA – KUVAT | MARJAANA MALKAMÄKI ajankohtaista Rauha on sitä, että erimieliset toimivat yhdessä. Kun käsitteenmäärittelystä on päästy eteenpäin, Lehti huokaisee syvään. – Ensin on määriteltävä tietysti, mitä rauhalla tarkoitetaan. Se on kuitenkin myös paljon muuta: käytänteitä, rakenteita ja toimijuuden mahdollistamista. » Rauha on jäänyt Euroopassa sotilaallisen varautumisen varjoon Kuka. Mutta mitä rauhalle oikein kuuluu Euroopassa vuonna 2026
18 18 ei kuulu hyvää Euroopassa eikä oikein missään muuallakaan. – Sotilaallisen puolustautumisen eri muodot ja kilpavarustelu saavat enemmän huomiota ja ajatuksia osakseen kuin puheet rauhanomaisista tavoista konfliktien välttämiseksi. Lehti kertoo olleensa juuri eräässä eurooppalaisessa konferenssissa ja törmänneensä siellä yllättävänkin sotaisiin äänenpainoihin. Tilanne on hälyttävä. Erityisen harmissaan Lehti on siitä, että rauhalla tarkoitetaan nykykeskustelussa lähes yksinomaan aseellista rauhaa. – Eurooppa on joutunut lähes täysin tämän ajatusmallin vangiksi. Vaikka Lehti myöntää, että sotilaallinen valmistelu on välttämätöntä, hän painottaa, että se ei saisi tapahtua muiden ajatteluja ratkaisumallien kustannuksella. – Ja jatkuvasti spekuloidaan myös, koska Kiina hyökkää Taiwaniin, miten käy Intian ja Pakistanin jatkuvien kiistojen, entä Thaimaan ja Kambodzan ja niin edelleen. Konflikteja on tullut jatkuvasti uusia ja ne kärjistyvät. Lehti muistuttaa, että rauha on EU:ssa joutunut lähes unohdettujen tulokulmien joukkoon. Lehden mukaan isossa kuvassa tilanteeseen ovat vaikuttaneet voimakkaimmin Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mutta myös Yhdysvaltain ja Israelin toimet. Vielä vuonna 2012 Euroopan unioni otti vastaan Nobelin rauhanpalkinnon, minkä palkintoperusteissa kiiteltiin unionin roolia maailmanrauhan edistäjinä. – Elämme levotonta aikakautta. – Aina olisi ensin pyöriteltävä ja tutkittava, millaisilla rauhanomaisilSotilaallinen puolustautuminen on Marko Lehden mukaan tarpeellista, mutta ensin olisi tutkittava, millä rauhanomaisilla keinoilla konflikti olisi vältettävissä. Euroopan mielenlaatua kuvaisivat Lehden mukaan osuvimmin ilmaukset henkinen romahdus tai moraalinen lama. Lehden mukaan tulevaisuutta rakennetaan varautumalla sotaan. Mitä syvemmälle me sukellamme varustautumisen kaninkoloon, sen tehokkaammin Venäjä voi hyödyntää niitä mielikuvia retoriikassaan. – Maailmassa on nyt enemmän valtioiden välisiä sotia kuin oikeastaan kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Vaikka Lehti kääntäisi välillä katseensa maailmalle, palaa keskustelu toistuvasti Ukrainaan. Artikkelissaan Lehti kirjoittaa, kuinka Euroopassa tarkastellaan omaa ja maailman tulevaisuutta pääosin kansallisen turvallisuuden ja sotilaallisen varautumisen kapeasta näkökulmasta. Rauha turvataan asein ja vain aseet mahdollistavat rauhan. Yksi olennainen kysymys on Lehden mukaan se, miten konfliktit linkittyvät toisiinsa ja miten ne vaikuttavat kokonaismaailmalliseen ajatteluun. KOT_260701_16.indd 18 KOT_260701_16.indd 18 23.6.2026 13.25.47 23.6.2026 13.25.47. Euroopan sydämessä on käynnissä massiivinen sota jo viidettä vuotta
050 5488223 info@miway.fi www.miway.fi la keinoilla voitaisiin välttää konflikti, missä ihmisiä tapetaan ja kulutetaan loputon määrä taloudellisia voimavaroja. Rauha turvataan asein ja vain aseet mahdollistavat rauhan. – Automatisoitu sodankäynti on muuttanut sodan luonnetta niin paljon, että perinteinen varustautuminenkaan ei oikein enää merkitse mitään. Yksi olennainen kysymys on Lehden mukaan se, miten konfliktit linkittyvät toisiinsa ja miten ne vaikuttavat kokonaismaailmalliseen ajatteluun. – Rauhasta ja siihen liittyvästä toivosta kaivataan uskottavaa puhetta. Konflikteja on tullut jatkuvasti uusia ja ne kärjistyvät. Retorisena käännekohtana Lehti pitää Ukrainan sodan syttymistä. Euroopan pelko ja varustelun aika tarjoaa Venäjälle propagandamateriaalia. Lehden mukaan tulevaisuutta rakennetaan varautumalla sotaan. Pyhiinvaellus Albaniaan ja Kosovoon (ilm. päättyy 10.7.) Viikoilla 43 ja 44: Viikko Armeniassa 2-5 hengelle Matkoja myös tilauksesta! Kaikki matkamme sivuilla www.miway.fi Miway Oy Wilhelmiina Virolainen p. Lehti kertoo olleensa juuri eräässä eurooppalaisessa konferenssissa ja törmänneensä siellä yllättävänkin sotaisiin äänenpainoihin. – Esimerkiksi nyt taas nähtiin, mitä tuo droonihälytys Uudellamaalla sai aikaan. Sitä Lehti ei vielä halua arvella, kuka missäkin voittaa tai häviää. – Intellektuellia rauhan puolesta puhujaa kaivattaisiin, Lehti sanoo. Tilanne on hälyttävä. – Siellä uhrattiin joukkoja kuin sata vuotta sitten. Rauha kuitenkin syntyy siitä, että rauhaa halutaan. – Sodassahan ei ole ikinä voittajia. – Ja jatkuvasti spekuloidaan myös, koska Kiina hyökkää Taiwaniin, miten käy Intian ja Pakistanin jatkuvien kiistojen, entä Thaimaan ja Kambodzan ja niin edelleen. Jos puhe rauhasta on muuttunut, niin on muuttunut sotakin. Lehti viittaa siihen, että moni uusi hankinta, mitä puolustusvoimat tekee, on jo pian vanhentunut. Euroopan sydämessä on käynnissä massiivinen sota jo viidettä vuotta. Vaikka Lehti kääntäisi välillä katseensa maailmalle, palaa keskustelu toistuvasti Ukrainaan. Tietyssä mielessä yleistynyt käsitys aseellisesta rauhasta sataa myös Venäjän laariin. Kuka sitten voisi johtaa keskustelua rauhasta. – Kun sota Ukrainassa loppuu, on ryhdyttävä yhdessä rakentamaan ja pohtimaan uutta Eurooppaa. 19 18 ei kuulu hyvää Euroopassa eikä oikein missään muuallakaan. Droonit ja robotit muuttivat kaiken. Mitä syvemmälle me sukellamme varustautumisen kaninkoloon, sen tehokkaammin Venäjä voi hyödyntää niitä mielikuvia retoriikassaan. Lehti muistuttaa, että rauha on EU:ssa joutunut lähes unohdettujen tulokulmien joukkoon. Hänen kasvoilleen hiipii mietteliäs ilme. Yhtäkkiä sitten rintamalle ilmaantui sci-fi-elementti droonit. Myös asevarustelukierre on saanut paavilta kritiikkiä. Marko Lehti arvelee, ettei kukaan uskonut Euroopassa käytävän tällaista perinteistä rintamalla sodittavaa panssarisotaa. Silloin yleistyi käsitys, jonka mukaan rauhasta on sopivaa puhua sitten, kun se on sotimalla saavutettu. Hän kirjoittaa, kuinka Leo XIV on toistuvasti ”vaatinut maailman johtajia turvautumaan dialogiin väkivallan ja sodan sijaan, puhunut sodan mielettömyydestä ja tuominnut maailman välinpitämättömyyden tuhansien siviilien kuolemalle ja kärsimykselle”. Vielä vuonna 2012 Euroopan unioni otti vastaan Nobelin rauhanpalkinnon, minkä palkintoperusteissa kiiteltiin unionin roolia maailmanrauhan edistäjinä. Kunnes koitti Ukrainan sota, joka Lehden mukaan muistutti aluksi rintamalinjoiltaan ensimmäisen maailmansodan maisemia. Erityisen harmissaan Lehti on siitä, että rauhalla tarkoitetaan nykykeskustelussa lähes yksinomaan aseellista rauhaa. Lehti kiittää erityisesti Leon kykyä puhua selkeästi ja vahvasti, huomioiden sekä kansainvälisen politiikan että tavallisen ihmisen äänen. Vaikka Lehti myöntää, että sotilaallinen valmistelu on välttämätöntä, hän painottaa, että se ei saisi tapahtua muiden ajatteluja ratkaisumallien kustannuksella. ajankohtaista KOT_260701_16.indd 19 KOT_260701_16.indd 19 23.6.2026 13.25.52 23.6.2026 13.25.52. – Aina olisi ensin pyöriteltävä ja tutkittava, millaisilla rauhanomaisilSotilaallinen puolustautuminen on Marko Lehden mukaan tarpeellista, mutta ensin olisi tutkittava, millä rauhanomaisilla keinoilla konflikti olisi vältettävissä. – Mitä syvemmälle me sukellamme varustautumisen kaninkoloon, sen tehokkaammin Venäjä voi hyödyntää niitä mielikuvia retoriikassaan. Silti niihin uppoaa suuria määriä rahaa. Euroopan mielenlaatua kuvaisivat Lehden mukaan osuvimmin ilmaukset henkinen romahdus tai moraalinen lama. – Maailmassa on nyt enemmän valtioiden välisiä sotia kuin oikeastaan kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Artikkelissaan Lehti kirjoittaa, kuinka Euroopassa tarkastellaan omaa ja maailman tulevaisuutta pääosin kansallisen turvallisuuden ja sotilaallisen varautumisen kapeasta näkökulmasta. Yhtäkkiä hän innostuu. Nopeasti ja täysin. – Eurooppa on joutunut lähes täysin tämän ajatusmallin vangiksi. – Olen ollut itseasiassa hyvin vaikuttunut siitä, miten paavi Leo XIV on ottanut globaalia johtajuutta ja hyvin laajamerkityksellisesti puhunut rauhasta. – Elämme levotonta aikakautta. Tällaisia puhujia Lehti kaipaa. Lehti nostaa Leon esimerkiksi myös artikkelissaan. On vain pelkkiä häviäjiä. – Paavilla on kaiken lisäksi vahva vaikutus. – Sotilaallisen puolustautumisen eri muodot ja kilpavarustelu saavat enemmän huomiota ja ajatuksia osakseen kuin puheet rauhanomaisista tavoista konfliktien välttämiseksi. Tuntui, ettei meillä oltu ihan valmiita tällaiseen. Lehden mukaan isossa kuvassa tilanteeseen ovat vaikuttaneet voimakkaimmin Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mutta myös Yhdysvaltain ja Israelin toimet. Lehden mukaan rintamalla on nyt vain yksi suuri kuoleman alue, missä robotit ja droonit kulkevat tappamassa. Tulevaisuutta Lehti ei halua lähteä ennustamaan. Sotiminen vain kuluttaa ja tuhoaa, ei tuota tai synnytä. Se edellyttää keskustelua rauhasta ja uskoa siihen, että se on mahdollista. Lehden mukaan sotateollisuuteen kulutetut varatkaan eivät lähde poikimaan samalla lailla kuin monet muut sijoitukset. KOT_260701_16.indd 18 KOT_260701_16.indd 18 23.6.2026 13.25.47 23.6.2026 13.25.47 19 KRISTILLISET MATKAT AINUTLAATUISIIN KOHTEISIIN: 21.-29.9. – Oikeastaan neljässä vuodessa sotiminen on mennyt aivan uusiksi
Pikkulapsen ”taivaan isä” ja ääret tömän kosmoksen suuri luoja ja Kristus kaikkivaltias ovat keskenään aivan eri rekisterissä, mutta eivät sulje toisiaan pois. On kuitenkin muistettava yksi tär keä asia: Jokaisen kristityn henkilökoh tainen jumalakuva muuttuu elämän mittaan monin tavoin. Ne kumpuavat kuitenkin ensimmäis ten kristittyjen oudoista kokemuksista, joista on avautunut syvältä myllertäviä näköaloja heidän juutalaisesta uskos taan periytyvään kuvaukseen Jumalan ja maailman sekä Jumalan ja ihmisen suhteesta – koko pelastushistoriaan. Jumalasta olisi puhuttava vain armon ja rakkauden käsittein, koska hänen julistamansa tuomio ei sovi uu den viirin väreihin. Jos taas Jumala on mielemme muokkaama, kuva hänestä on epäju mala, eikä sellaisella pelasteta kulttuu rimuodoksi laimentunutta ideologiaa. Järkiperäinen kritiikki on pyrkinyt niitä kaikkina aikoina kumoamaan. Mutta mistä nämä viirin virittäjät tietävät, millainen Jumala oikeasti on ja millainen hänen pitäisi olla, jotta häneen olisi helpompi uskoa. Näiden kysymysten käsittelyyn tarjoaa kuitenkin Raamattu ja kirkon pitkä ko kemus runsaasti ainesta ja jokainen ju malanpalvelus avaa sellaiseen mahdol lisuuksia. Olisiko sen paikka muistoesineiden vitriinissä. Ei se kuvaa Jumalan ominaisuuksia, ei ihmisen syntiä, ei erittele hänessä elä vää pelastuksen kaipuuta, ei avaa pe lastuksen merkitystä arjessa eikä ku vaile yksityiskohtia siitä, mitä se voisi elämän varrella merkitä. Joidenkin mielestä siitä puuttuu henkilökohtainen, arjes sa eletty usko. JUHA PIHKALA emerituspiispa näkökulma | Nikean uskontunnustus ei ole vanhentunut maailmankuvan jäänne, vaan kristillisen uskon välttämätön perusta, kirjoittaa emerituspiispa Juha Pihkala. Neitseellisyys olisi ohitetta va Jeesuksen syntymästä luonnontie teellisesti mahdottomana. Sitä tulisi tunnustuksen sanoittaa niin, että siihen voisi tunne tasolla yhtyä. Reimareitten vä lissä on aina ollut tilaa. Jos kulloisenkin ajan tieteen tai filosofian totuusehdot olisivat kristilliselle uskolle ohjeellisia, paradoksit olisi jo aikaa sit ten siivottu pois ja usko samalla menet tänyt sisältönsä. Mistä he päätte levät, että hän kuitenkin on olemassa, siis muutoin kuin ihmismielen tuot teena. Jumalallista rakkautta ja armoa se ei kuvaile ja vai kenee täysin kristillisen etiikan periaat teista ja sisällöstä. Jeesus ei olisi oikeasti Jumalasta osallinen, vain hänen inspiroimansa profeetta ja eettinen opas, ei ristiin naulittu syntien sovittaja. O nko juuri juhlittu Nikean tunnustus haalistunut vii ri, vanhentuneen maail mankuvan repale. Juuri nyt ei Jumalasta saisi käyttää sukupuolittuneita eikä pat riarkaaliseen järjestykseen viittaavia ilmaisuja. Vanha viiri julistaa siis julki vain ne perustavaa laatua olevat Jumalaa ja Kristusta koskevat paradoksit, joihin kristillinen identiteetti on kaikkina ai koina perustunut. Mutta niissä on jo varhaisis ta ajoista lähtien lausuttu yhdessä julki se viitekehys, johon kristityn koko us konelämä sijoittuu. Hänen ruu miinsa olisi jäänyt hautaan, ”ylösnou semus” olisi pelkkää vertauskuvaa (”hä nen asiansa jäi elämään”), kuten myös uskon päämäärää kuvaavat ilmaisut (kuolleiden ylösnousemus ja ikuinen elämä). Ydinkokemuksena tässä on ollut ja yhä on Jeesuksen ylösnousemus. Aika ajoin on myös kirkon piirissä esiintynyt taipumusta sormeilla rei mareita. Maailmankuvan muutos ei ole vii riä vanhentanut: Jumala jossain ylhääl lä, ihminen maan pinnalla ja kuolleet sekä tuomitut jossain sen alaisissa sy vyyksissä, on maan painovoiman vai kutuksesta avautuvaa yleisinhimillistä symboliikkaa. Siinä ovat olennaiset väylänmerkit: juuri tässä pelastushisto riallisessa jatkumossa kristillinen usko ja jokainen kristitty elää. Sen viirin ympärille on läpi aikojen kokoonnuttu, eikä sitä voida korvata varhaisista linjauksista poikkeavalla. 20 20 mielipiteet Onko uskontunnustus vanha, kulunut viiri. Henkilökohtaisen uskon merkit sevät painopisteet muuttuvat elämän ja olosuhteiden mittaan – niiden täy tyykin muuttua ollakseen elävää todel lisuutta. Sisällöltään viiri on toki rajallinen. Kasvun muka na kasvaa tuo kuvakin ja saa uusia piir teitä. Vanha viiri ei ole kuitenkaan estä nyt avointa pohdintaa eikä eletyn us kon uusia sanoituksia. Jumalan in karnaatio mahtuisi uuteen viiriin vain vertauskuvana. Jos merkkejä muutetaan, astutaan kristillisen uskon ulkopuolelle. Kristinusko elää vain navigoidessaan noiden varhaisten väylänmerkkien lin jaamalla reitillä. Laajempi kirjoitukseni aiheesta on julkaistu Kotimaa.fi:ssä. Siihen sisältyviä mieltei tä nykyinen kosmologia ei tyhjennä. Mistä tieto siitä, mikä on Jumalalle mah dollista ja mitä hän voi luomassaan maailmassa tehdä. Tähän malliinhan on Kari Latvus asiain tilaa kuvannut ( Kotimaa 6/26). Jos se yrittää uusiutua poikkeamalla siltä, se karahtaa kiville ja kuolee. KOT_260701_20.indd 20 KOT_260701_20.indd 20 23.6.2026 13.28.18 23.6.2026 13.28.18